Vihapuheen ja vihatekojen torjuntaa käsitellyt eurooppalainen kansalaispaneeli on antanut suosituksensa Euroopan komissiolle
150 satunnaisotannalla valittua paneelin jäsentä, jotka edustavat EU:n kaikkia 27 jäsenmaata, kokoontuivat kolmena viikonloppuna keskustelemaan vihan syistä ja sitä ylläpitävistä tekijöistä sekä keinoista, joilla vihapuhetta ja -tekoja voitaisiin torjua.
He laativat useita suosituksia, jotka otetaan huomioon EU:n tulevassa lainsäädännössä ja muissa komission aloitteissa.
Mitä eurooppalaiset kansalaispaneelit ovat?
Ne kokoavat yhteen satunnaisesti valittuja kansalaisia kaikista 27 jäsenmaasta keskustelemaan Euroopan tasolla tehtävistä keskeisistä ehdotuksista, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin.
Eurooppalaisissa kansalaispaneeleissa osallistujat työskentelevät sekä pienissä (noin 12 hengen) ryhmissä että yhteisistunnoissa. Osallistujien tukena on avustajaryhmä. Kansalaiset antavat keskustelujen pohjalta Euroopan komissiolle suosituksia, jotka otetaan huomioon toimintalinjoja ja aloitteita laadittaessa.
Miten kansalaispaneeli toimii?
- Istunto 1Ideointi
Ensimmäisessä istunnossa tavoitteena on ideoida sekä kehittää ja ryhmitellä lähestymistapoja, jotka osallistujien mielestä olisivat lupaavimpia keskustelun jatkamiseksi seuraavissa istunnoissa.
- Istunto 2Arviointi ja hiominen
Tässä istunnossa hyödynnetään ensimmäisessä istunnossa sovittuja lähestymistapoja ja laaditaan alustavia kansalaissuosituksia. Osallistujat käsittelevät työryhmissä vertaisarviointiin perustuvassa iteratiivisessa prosessissa toistensa esittämiä ehdotuksia ja hiovat niiden pohjalta ideoita entisestään. Näin muodostetaan perusta paneelin päätösistunnossa laadittaville lopullisille suosituksille.
- PäätösistuntoLopputulos
Päätösistunnossa toimitetaan keskustelujen päätelmät sekä paneelin suositukset Euroopan komissiolle osaksi komission ehdotuksiin liittyvää pakettia.
Miten osallistujat valitaan?
EU:n 27 jäsenmaasta valitaan paneeleihin satunnaisotannalla noin 150 kansalaista.
Paneelit kuvastavat EU:n moninaisuutta maantieteen (kaupunki/maaseutu), sukupuolen, iän, koulutuksen ja sosioekonomisen taustan näkökulmasta
Kolmasosa osallistujista on nuoria (16–25-vuotiaita)
Näiden uuden sukupolven kansalaispaneelien osallistujat valitaan satunnaisotannalla. Mahdollisiin osallistujiin otetaan yhteyttä puhelimitse. Rekrytoijat käyttävät työkalua, joka muodostaa toimivia puhelinnumeroita sattumanvaraisesti (mukaan lukien sekä matkapuhelinnumerot että kiinteät puhelinnumerot). Prosessilla varmistetaan edustavuus niin, että paneelit kuvastaisivat mahdollisimman hyvin EU:n sosiodemografista rakennetta.
Rekrytoinnin tavoiteluvut muodostetaan yhdistämällä tietoja seuraavista lähteistä:
- Eurobarometri eli Euroopan unionin vuotuinen mielipidetutkimus ja
- Eurostat eli EU:n tilastotoimisto
Kiintiöjärjestelmällä varmistetaan sukupuolijakauman tasapainoisuus ja se, että kolmasosa paneelin jäsenistä on 16–25-vuotiaita nuoria. Muut huomioon otettavat sosiodemografiset ominaisuudet liittyvät
- koulutustasoon
- maantieteelliseen sijaintiin
- ammattiin.
Kustakin EU-maasta valitaan osallistujia suhteessa kyseisen maan väkilukuun. Samalla varmistetaan suhteellinen edustus eri ryhmien kesken. Pienemmissä maissa, joista on vähemmän osallistujia, nämä ryhmät jakautuvat paneeleissa niin, että myös pienemmät maat ovat asianmukaisesti edustettuina.
Valintaprosessi uusitaan täysin jokaisen paneelin kohdalla.
On olennaisen tärkeää, että paneelit ovat edustavia ja moninaisia, jotta paneelikeskusteluista tulisi vilkkaita ja jotta niissä tulisi esiin monipuolisia näkökulmia ja mielipiteitä.
Päättyneet paneelit
Miten EU voi torjua vihapuhetta ja vihatekoja yhteiskunnassa?
Kuinka EU voi tuoda energiatehokkuudesta saatavat hyödyt kansalaisten, viranomaisten ja yritysten hyödynnettäviksi?
Miten voimme tehdä oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta mahdollista kaikille?
Minkälaisten näkemysten, periaatteiden ja toimien olisi ohjattava käyttäjien tarpeita vastaavien ja oikeudenmukaisten virtuaalimaailmojen kehittämistä?
Mihin toimiin EU-maiden, elintarvikeketjun toimijoiden, kansalaisten ja muiden yksityisten ja julkisten sidosryhmien olisi ryhdyttävä, jotta elintarvikejätettä voitaisiin tehokkaasti vähentää?