71-vuotias EU:n ilmastolähettiläs Anu Harkki rohkaisee vanhempia ihmisiä toimimaan ilmastokriisin hyväksi vetoamalla tieteeseen.
Minun maailmani: ilmastonmuutokseen herääminen
Anu teki työuransa tutkimuksen ja luonnonvarojen parissa johtaen tutkimustiimejä, joiden tavoitteena oli kehittää globaalista ruokajärjestelmästä kestävämpi ja kilpailukykyisempi. Hän oli ollut tietoinen ilmastonmuutoksesta jo 1990-luvun alusta lähtien, mutta havahtui sen laajuuteen vasta lähestyessään eläkeikää: ”Minulla oli silloin neljä lastenlasta ja vietin paljon aikaa heidän kanssaan. Iän myötä alkaa ajatella enemmän tulevia sukupolvia. Ymmärsin, että maailma ei tule olemaan sama lastenlapsilleni.”
Anun kasvava perhe yhdistettynä lisääntyvään huoleen ilmastosta johdatti hänet ilmastoaktivismin pariin. Vuonna 2015 hän matkusti Atlantin toiselle puolelle Floridaan osallistuakseen Climate Reality Project -kurssille, jonka vetäjänä toimi Yhdysvaltojen silloinen varapresidentti Al Gore. Saatuaan lisää tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta hänelle oli selvää, ettei tosiasioita voinut kiistää: ”Ymmärsin, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan katastrofaaliset seuraukset. Se auttoi minua tekemään päätöksen, että haluan tehdä asialle jotain, kun siirryn eläkkeelle.”
Hän oli valmis levittämään tietoa asiasta.
Minun tekoni: vanhempien sukupolvien rohkaiseminen ympäristötoimintaan
Eläkkeelle siirtymisen tuoman vapaa-ajan myötä Anu alkoi pitää ilmastopuheita ja -esityksiä Helsingin alueen oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Kuulijoiden määrä vaihteli 50 ihmisestä useisiin satoihin. Hän osoitti tieteeseen nojautuen, miten ilmasto lämpenee, millaisia vaikutuksia sillä on eri puolilla maailmaa ja millaisilla ratkaisuilla sitä voidaan torjua.
”Pidin puheita enimmäkseen ammattijärjestöjen tilaisuuksissa, joten useimmat kuulijoista olivat vanhempia ihmisiä. Puhumalla heille ja osoittamalla, mitä tulee tapahtumaan ymmärsin, että jos kaikki vanhemmat ihmiset todella ymmärtäisivät ilmastonmuutoksen mittakaavan, he tekisivät asialle jotain – he haluaisivat turvata lastensa ja lastenlastensa tulevaisuuden.”
Tämä sai Anun perustamaan Aktivistimummot-liikkeen yhdessä 11 muun naisen kanssa. Liike on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja siihen kuuluu tällä hetkellä 6 575 ilmastonmuutoksesta huolestunutta kansalaista, jotka haluavat toimia ilmaston hyväksi ja verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa. ”Liikkeessämme on mukana myös neljä- ja viisikymmentävuotiaita, joilla on samat aatteet ja jotka haluavat tukea meitä.” Jäsenet ovat tehneet lukuisia elämäntapamuutoksia, muun muassa luopuneet punaisesta lihasta, vähentäneet kotitalouden energiankulutusta ja suosivat tavaroiden ostamista käytettynä. Käytännön toimista keskusteleminen ja toisten rohkaiseminen on olennainen osa mummojen toimintaa.
Ryhmä tapaa Helsingin keskustakirjastossa ja kutsuu mukaan asiantuntijoita. Tilaisuudet ovat olleet suuri menestys. ”Päätimme ennen viime vaaleja järjestää suomalaisten poliitikkojen paneelikeskustelun. Mukaan tuli tunnettuja kansanedustajia, ja kävimme erinomaista keskustelua fossiilisista polttoaineista sekä suomalaisesta luonnonsuojelusta ja biodiversiteetistä. Tilaisuus oli tarkoitettu 100 osallistujalle, mutta ihmisiä oli niin paljon, että osa joutui istumaan lattialla, koska tuoleja ei riittänyt kaikille!” Tilaisuudet tarjoavat kuulijoille keinon tuoda esiin huoliaan ja vanhemmille sukupolville mahdollisuuden osallistua poliittiseen keskusteluun. Lisäksi ne auttavat pitämään poliitikot tilivelvollisina tilaisuuksien aikana tehdyistä ympäristölupauksista.
Yhteisö rohkaisee jäseniä osallistumaan paikallisiin mielenosoituksiin, joista on tullut yhä suositumpia nuorempien sukupolvien keskuudessa. Aktivistimummot esimerkiksi osallistuivat Helsingissä 18. maaliskuuta 2023 järjestettyyn Luontomarssiin osoittaen, ettei taistelu ilmastonmuutosta vastaan katso ikää.
Anu on tehnyt myös merkittäviä muutoksia pienentääkseen omaa hiilijalanjälkeään – hän luopui muun muassa punaisesta lihasta ja maitotuotteista jo lähes kolme vuosikymmentä sitten. ”Kerron usein ihmisille, että ruokavalio on helpoin asia, jonka voit muuttaa. Luopumalla pelkästään punaisesta lihasta ja lehmänmaidosta voit pienentää hiilijalanjälkeäsi merkittävästi.”
Anu ja hänen aviomiehensä muuttivat hiljattain myös pienempään asuntoon. Heidän lapsensa muuttivat pois kotoa jo kauan sitten, joten tilantarve on vähentynyt, mikä puolestaan vähentää myös sähkönkulutusta. Kulutus on toinen osa-alue, jota Anu on pyrkinyt hillitsemään merkittävästi. ”Aina, jos olen ostamassa jotain muuta kuin ruokaa, harkitsen sitä muutaman viikon ajan.”
Meidän planeettamme: sukupolvien tuominen yhteen saa aikaan muutoksia
Vuonna 2020 Anusta tuli Suomen ensimmäinen EU:n ilmastolähettiläs. Hän on hyödyntänyt asemaansa vahvistaakseen Aktivistimummot-liikettä ja verkostoituakseen muiden eurooppalaisten kanssa. ”Ilmastolähettiläänä toimiminen avaa ovia ja tuo uskottavuutta, kun pidän puheita ja esityksiä.” Anu on osallistunut ilmastolähettiläiden tapahtumiin sekä etänä että paikan päällä, ja ollut jopa lavalla Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa Brysselissä kertomassa tarinaansa. Hän on myös järjestänyt omia Peer Parliaments -tapahtumia osana Eurooppalaista ilmastosopimusta luodakseen keskustelua tavoista pienentää hiilijalanjälkeä.
Anun työn keskipisteenä on muuttaa vanhempien ihmisten asemaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Nuoret ovat usein turhautuneita vanhempiin sukupolviin ja näkevät heidät hidasteena ilmastokriisin päihittämiseen vaadittavalle poliittiselle muutokselle. Anu uskookin, että yhdessä toimiminen ja koko yhteiskunnan osallistaminen on ainoa tapa saada aikaan merkittäviä muutoksia.
Ensimmäinen keino on tuoda yhteen ne sukupolvet, joiden elämäntyylit ja -tavat ovat tavallisesti kaukana toisistaan. Aktivistimummot kutsuvat koululaisia kuuntelemaan esityksiä ilmastonmuutoksesta. He ovat myös tehneet yhteistyötä nuorempien aktivistien kanssa yhdessä 4H-järjestön kanssa kampanjoissa, joiden tavoitteena on istuttaa 10 000 puuta, ja rohkaisseet ihmisiä juhlimaan joulua kestävästi.
Mikä sitten on toinen keino? Varmistaa, että vanhemmat sukupolvet tulevat kuulluiksi. ”Mediassa ei koskaan puhuta vanhoille ihmisille. Vanhat ihmiset eivät toimi yhdessä, eikä heitä nähdä ryhmänä, joka voisi tehdä jotain positiivista. Heidät nähdään taakkana. Mielestäni mediassa voitaisiin osoittaa paljon vahvemmin, että jokaisen äänellä on väliä sukupolvesta riippumatta.” Anu on ylpeä siitä, että Aktivistimummot tekevät töitä tämän eteen antamalla vanhemmille ihmisille mahdollisuuden oppia ilmastonmuutoksesta ja toimia sitä vastaan.
Mitä viisauden sanoja Anulla on tarjolla nuorille, jotka haluavat verkostoitua vanhempien sukupolvien kanssa ja päihittää ilmastonmuutoksen yhdessä? ”Keskustele vanhempien ihmisten kanssa, jaa heille tietoa ja kerro, että voimme kaikki tehdä osamme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, jos toimimme nyt.” Voit esimerkiksi tehdä oman ilmastolupauksen ja puhua siitä muille tai liittyä ilmaston puolesta toimivaan ryhmään? Tai voit hakea ilmastolähettilääksi ja verkostoitua eri sukupolviin kuuluvien kansalaisten ja järjestöjen kanssa. Voitte oppia toisiltanne ja toimia yhdessä ilmaston puolesta.