Kansanterveys

Terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen on EU:ssa suurelta olin jäsenmaiden vastuulla, ja EU:n kansanterveyspolitiikka täydentää näitä kansallisia toimia. Tavoitteena on kehittää vahva Euroopan terveysunioni, joka hyödyttää kaikkia eurooppalaisia.  

Euroopan komissio ja EU-maat noudattivat rokotehankinnoissa yhteistä EU:n lähestymistapaa, jolla pyrittiin turvaamaan rokotteiden saanti ja sujuva jakelu. Näin varmistettiin, että niitä saatiin käyttöön nopeasti koko EU:ssa. Rokotteita alettiin jaella EU:ssa vuoden 2020 lopulla sen jälkeen, kun ne olivat läpäisseet tiukan lupamenettelyn ja niiden oli todettu täyttävän tiukat turvallisuusvaatimukset. Komissio on sittemmin sopinut 4,2 miljardin covid-19-rokoteannoksen toimituksista. Elokuuhun 2023 mennessä yhteensä 84,8 prosenttia EU:n aikuisväestöstä oli ottanut koronavirusrokotuksen. TeamEurope on lisäksi ohjannut yli 530 miljoonaa rokoteannosta lahjoituksina muihin maihin eri puolilla maailmaa. 

Kun covid-19-pandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset saatiin rokotusten avulla loppumaan, komission tavoitteena on varmistaa, että koronavirustaudin hoitoon on tehokkaita keinoja. Komission covid-19-taudin hoitokeinostrategialla tuetaan koronavirustaudin – myös sen pitkäkestoisen muodon – hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden ja hoitomenetelmien kehittämistä. Strategia täydentää EU:n rokotestrategiaa ja kuuluu Euroopan terveysunionin puitteisiin. Vuoden 2021 kartoitettiin 15 mahdollista covid-19-hoitomenetelmää, joista 9 on Euroopan lääkeviraston tutkimuksissa todettu tehokkaiksi ja turvallisiksi ja otettu käyttöön kaikkialla EU:ssa. Komissio on tehnyt kahta lääkettä koskevat hankintasopimukset.  

Komissio on myös antanut suositukset yhteisestä testauskäytännöstä ja viruksen leviämisen seurannasta sekä tukenut seurantavalmiuksien kehittämistä. 

Kansalaisten terveyden suojelemiseksi komissio on tehnyt aloitteita, joilla parannetaan EU:n kriisivalmiutta ja vastatoimia sekä EU:n terveydenhuoltojärjestelmien pitkän aikavälin häiriönsietokykyä.

Komissio ehdotti marraskuussa 2020 covid-19-kriisistä saatujen ensikokemusten pohjalta Euroopan terveysunionin perustamista. Sen avulla EU saa yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä, joita se tarvitsee pystyäkseen ehkäisemään ja hallitsemaan EU:n laajuisia ja globaaleja terveyskriisejä ja varautumaan niihin. Vahva Euroopan terveysunioni suojelee eurooppalaista elämäntapaa sekä EU:n talouksia ja yhteiskuntia.

EU:n tasolla koordinoituja toimia alettiin vastaavasti lisätä. Marraskuussa 2022 hyväksyttiin asetus rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista. Tällä keskeisellä EU:n terveysturvakehyksen säädöksellä laajennettiin EU-tason varautumis-, varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmiä sekä EU:n tärkeimpien terveysalan virastojen – Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) – toimivaltuuksia.

Komission laatima EU4Health-ohjelma eli EU:n terveysalan toimintaohjelma kaudelle 2021–2027 hyväksyttiin maaliskuussa 2021. Sen 5,1 miljardin euron määrärahoilla tuetaan EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä ja edistetään terveydenhoitoalan innovointia. EU4Health-ohjelman tavoitteena on Euroopan terveysunionin puitteissa parantaa EU:n väestön terveyttä, tukea kansainvälisten terveysuhkien torjuntaa ja vahvistaa EU:n valmiuksia reagoida tehokkaasti tuleviin terveyskriiseihin. Ohjelman merkitys covid-19-pandemian jälkeisessä elpymisessä oli huomattava.

Marraskuussa 2020 hyväksytyn Euroopan lääkestrategian tavoitteena on luoda sääntelykehys, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin, ja tukea lääketeollisuutta sellaisen tutkimuksen ja teknologian edistämisessä, joilla voidaan täyttää potilaiden hoitotarpeet ja korjata markkinoiden toimintapuutteet. Sen avulla pyrittiin ratkaisemaan covid-19-pandemian aikana havaittuja ongelmia ja vahvistamaan alan sääntelyjärjestelmää. Komissio ehdotti huhtikuussa 2023 uutta direktiiviä ja asetusta, joilla parannetaan nykyistä lääkelainsäädäntöä ja korvataan nykyiset säädökset.

Covid-19-pandemian aikana helmikuussa 2021 komissio laati Hera Incubator -suunnitelman, jolla varaudutaan EU:n tasolla uusiin biouhkiin. Sen avulla edistetään uusien virusmuunnosten havainnointia ja analysointia sekä muunnoksiin tehoavien rokotteiden kehittämistä ja nopeaa ja laajaa tuotantoa.

Tämän suunnitelman pohjalta komissio perusti syyskuussa 2021 terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA), joka on yksi Euroopan terveysunionin keskeisistä toimijoista. Sen tavoitteena on parantaa EU:n kykyä selviytyä tulevista terveysuhista ja -riskeistä.

HERA ennakoi uhkia ja mahdollisia terveyskriisejä keräämällä tietoja ja kehittämällä tarvittavia valmiuksia. Se varmistaa hätätilanteissa lääkkeiden, rokotteiden ja muiden lääketieteellisten hoitokeinojen kehityksen, tuotannon ja jakelun. Ensimmäisenä toimintavuonnaan HERA perusti covid-19-muunnoksiin erikoistuneen asiantuntijaryhmän, joka seuraa virusmutaatioita.

Covid-19-pandemian aikana Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) arvioi viruksen leviämisriskiä ja kansanterveysvaikutuksia. Se laati säännöllisesti riskinarviointeja ja epidemiologisia tilannekatsauksia sekä antoi asiantuntija-apua. ECDC tiedotti myös suurelle yleisölle koronaviruspandemiasta, viruksen leviämisestä, koronvirustaudin oireista, testauksesta, hoitomenetelmistä ja ennaltaehkäisystä (ks. Questions and answers on COVID-19).

Komissio perusti myös EU FAB -verkoston, jolla varmistetaan, että EU:lla on rokotteiden ja lääkkeiden tuotantokapasiteettia myös kriisitilanteissa. Komissio aloitti niin ikään laitteiden ja lääkkeiden varastoinnin kemiallisten vaaratilanteiden ja ydinsäteilyuhan varalle.

Pandemian aikana komissio ehdotti toistuvasti konkreettisia toimenpiteitä koronavirustartuntojen äkillisen lisääntymisen välttämiseksi. Esimerkiksi syksyllä 2022 ja talvella 2023 EU-maita kannustettiin parantamaan rokotuskattavuutta, edistämään tehosterokotuksia, antamaan covid-19- ja influenssarokotuksia yhtä aikaa ja tiedottamaan kansalaisille selkeästi rokotusten hyödyistä. Samalla korostettiin vahvojen terveydenhuoltojärjestelmien ja -valmiuksien merkitystä kaikissa EU-maissa, joita kehotettiin tukemaan terveydenhuollon työntekijöiden ja koko väestön mielenterveyttä eri keinoin.

EU:n pelastuspalvelumekanismi ja rescEU

Covid-19-pandemian aikana ja etenkin sen ensimmäisinä kuukausina EU koordinoi ja yhteisrahoitti EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta suojavarusteiden, hoitotarvikkeiden ja -laitteiden sekä rokotteiden toimituksia ja terveydenhoitohenkilöstön lähettämistä maasta toiseen. Mekanismin avulla toimitettiin muun muassa yli 190 miljoonaa laitetta ja henkilösuojainta ja yli 10,5 miljoonaa rokoteannosta yli 55 maahan Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Komissio perusti vuonna 2021 strategisen terveydenhuoltotarvikkeiden rescEU-valmiusvaraston, josta saadaan tavaraa nopeasti käyttöön kriisitilanteissa. Covid-19-pandemian aikana valmiusvarastosta toimitettiin EU-maihin muun muassa yli 3 miljoonaa laitetta ja suojavarustetta sekä laboratoriotarvikkeita.

Kriisinhallinta ja solidaarisuus

Rajat ylittävä terveysalan yhteistyö

EU:n hätäavun koordinointikeskuksella (ERCC) oli keskeinen rooli pelastuspalvelumekanismin toiminnassa. Se avusti vuorokauden ympäri kaikkia maita niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin.

Komissio hyväksyi huhtikuussa 2020 suuntaviivat eri maiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten terveydenhuoltoyhteistyöstä. Niillä haluttiin helpottaa potilaiden siirtoja maasta toiseen, lääkinnällisen avun antamista, potilaiden mahdollisuuksia hakeutua hoitoon toiseen maahan ja hoitokulujen korvaamista. Yleistavoitteena oli keventää taakkaa, joka pandemiasta aiheutui kansallisille terveydenhuoltojärjestelmille. Maiden välisiä terveydenhuoltoavun pyyntöjä koordinoivat komission johdolla toiminut terveysturvakomitea ja EU:n varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä.

EU:n solidaarisuusrahasto

EU:n solidaarisuusrahaston soveltamisalaan lisättiin maaliskuussa 2020 vakavat kansanterveysuhat, jotta rahastosta voitaisiin tukea myös covid-19-pandemian torjuntatoimia. Komissio ehdotti maaliskuussa 2021 lähes 530 miljoonan euron lisärahoitusta tällaisiin toimiin EU-maissa ja EU:n kanssa liittymisneuvotteluja käyvissä maissa. Toukokuussa 2021 EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät solidaarisuusrahaston varojen käytön komission ehdottamalla tavalla.

^{Huom. Tämä sivu on päivitetty viimeksi syyskuussa 2023.}