EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.10.2023

COM(2023) 667 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Eurooppalaisen hallinnollisen alueen vahvistaminen (ComPAct-aloite)

Nopeasti kehittyvässä maailmassa, jossa kohdataan monimutkaisia taloudellisia, yhteiskunnallisia, teknologisia ja ympäristöön liittyviä muutoksia sekä moninaisia siirtymiä, korkealaatuiset julkishallinnot ovat olennaisen tärkeitä 1 hyvän hallinnon sekä EU:n ja jäsenvaltioiden toimien tehokkuuden kannalta. Julkisen sektorin on oltava toimintapainotteinen, vastattava uusiin haasteisiin ja samalla vahvistettava kansalaisten luottamusta. Sen lisäksi, että EU:n on kyettävä reagoimaan vakaviin ulkopuolisiin häiriöihin, kuten covid-19-pandemiaan ja Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen, on ensiarvoisen tärkeää, että se pystyy jatkossakin vastaamaan ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin ja rakentamaan selviytymiskykyisiä ja kestäviä talouksia ja oikeudenmukaisia yhteiskuntia. Niin ikään sen on kyettävä edistämään EU:n talouden pitkän aikavälin kilpailukykyä 2 , muovaamaan palvelujen ja työympäristön digitaalista muutosta, ajamaan demokratian asiaa sekä toimimaan vahvassa roolissa maailmannäyttämöllä.

Tämän poliittisen ohjelman toteuttaminen perustuu korkealaatuisiin, kyvykkäisiin, innovatiivisiin ja häiriönsietokykyisiin julkishallintoihin jäsenvaltioiden hallinnon kaikilla tasoilla. Julkishallinnot muuntavat EU:n politiikan ja lainsäädännön hyvin suunnitelluiksi, paikkakohtaisiksi, näyttöön perustuviksi, digitaaliseen ympäristöön soveltuviksi ja tulevaisuudenkestäviksi toimiksi. Ne suunnittelevat ja panevat täytäntöön ilmastoneutraaliuden saavuttamisen ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanon kannalta ratkaisevan tärkeitä toimia. Julkishallinnolla on keskeinen rooli, kun EU pyritään tuomaan digiaikakaudelle varmistamalla saumattomat, turvalliset ja yhteentoimivat digitaaliset julkiset palvelut kaikilta osin toimivia sisämarkkinoita varten, tehostamalla digitaalisten taitojen omaksumista kaikkialla yhteiskunnassa, edistämällä uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tiukentamalla niihin liittyvää vastuuvelvollisuutta ja julkista valvontaa. Julkishallinto, yksityinen sektori, työmarkkinaosapuolet ja koulutuslaitokset muokkaavat työvoiman ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistämällä tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. 3

Keskus-, alue- ja paikallistason julkishallinnot ovat vastuussa EU:n ja kansallisten talousarvioiden moitteettoman ja kestävän hallinnoinnin varmistamisesta. Ne keräävät julkisia varoja ja tuloja ja panevat suoraan täytäntöön noin kolmasosan EU:n talousarviosta, mukaan lukien koheesiorahastot sekä Next Generation EU -väline ja sen keskeinen osa, elpymis- ja palautumistukiväline. Julkishallinnot ovat ratkaisevan tärkeitä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisten uudistusten ja investointien sekä koheesiorahastojen tehokasta käyttöä tukevien aluekehitysstrategioiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Julkishallinnot hallinnoivat julkista sektoria, jonka osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 51,5 prosenttia 4 , joka työllistää noin 21 prosenttia EU:n työvoimasta 5 , muodostaa 19,8 prosenttia EU:n kokonaisbruttoarvonlisäyksestä 6 ja luo vuosittain noin 670 miljardin euron arvoiset markkinat julkisia rakennusurakoita ja julkista tavarahankintaa koskevien sopimusten kautta 7 .

Julkishallinnoilla on keskeinen rooli kasvun edistämisessä alueilla. 8 Alue- ja paikallistason julkisten instituutioiden laatu on paikkalähtöisten politiikkojen, alueellisen kilpailukyvyn ja investointien houkuttelemisen ennakkoedellytys. 9 Tämä on tärkeää, jotta voidaan välttää kehitysloukkuja erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla.

Julkishallinnot ovat olennaisen tärkeitä demokraattisen hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisen kannalta. Julkishallintojen on säilytettävä kansalaisten luottamus ja parannettava sitä sekä vaalittava demokratiaa 10 noudattamalla lahjomattomuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä korruption ehkäisemistä ja torjuntaa 11 koskevia tiukkoja vaatimuksia. Ne varmistavat osallistavan päätöksenteon, palvelujen laadun, syrjimättömyyden ja läheisyyden 12 sekä asianmukaiset sääntelykehykset käyttäen parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa ja näyttöä muun muassa tekoälyn ja muiden digitaaliteknologioiden eettisestä käytöstä, ja turvaavat julkisen talouden kestävyyden. Hyvin toimivat julkishallinnot palvelevat yhtä lailla ihmisten tarpeita kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin kuin yritystenkin tarpeita poistamalla jäljellä olevia esteitä, vähentämällä hallinnollista rasitetta ja syventämällä sisämarkkinoiden toimintaa sekä sisämarkkinoiden neljän perusvapauden soveltamista.

Jäsenvaltioiden julkishallintojen laatustandardit ovat myös vertailukohta laajentumismaille, jotka mukauttavat lakejaan ja käytäntöjään EU:n vastaavien mukaisiksi ja joilla on samanlaisia haasteita, kuten vihreä ja digitaalinen siirtymä ja väestörakenteen muutos. Laadukas julkishallinto on jo liittymisen perusedellytys samoin kuin oikeusvaltioperiaate.

Hallinnon tehokkuutta olisi parannettava kaikkialla EU:ssa. 13 Julkishallinnot onnistuivat yleisesti ottaen säilyttämään kriittiset toiminnot covid-19-kriisin aikana. 14 Kriisi kuitenkin lisäsi digitaalisten valmiuksien puutteita sekä strategisen suunnittelun ja kriisinhallinnan valmiuksien epäjohdonmukaisuuksia. Palvelujen laadussa ja päätöksenteossa on edelleen merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä. 15 Komissio on kiinnittänyt yhä enemmän huomiota julkishallinnon laatuun talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maaraportteihin sisältyvän julkishallintoa koskevan liitteen kautta.

EU:n politiikan täytäntöönpanon ja hallintojen suorituskyvyn parantaminen voisi tuottaa EU:n veronmaksajille ja yrityksille miljardien eurojen säästöt vuosittain. Jäsenvaltiot voisivat säästää 64,2 miljardia euroa vuosittain parantamalla hallintonsa suorituskykyä. Yritykset voisivat säästää EU:n tasolla vuosittain 2,2 miljardia euroa, jos yrityksen perustamiseen liittyvät hallinnolliset menettelyt ja kustannukset vastaisivat parhaiten suoriutuvien jäsenvaltioiden tasoa. 16 Hiljattain tehdyssä Eurobarometri-kyselytutkimuksessa 17 eurooppalaiset kertoivat odottavansa, että julkishallinnot olisivat vähemmän byrokraattisia (48 %), että ne tarjoaisivat palvelut nopeammin (47 %) ja olisivat läpinäkyvämpiä ja lähempänä kansalaisia. He myös katsovat, että komission tuella kriiseihin voitaisiin reagoida tehokkaammin. Lisäksi komissio voisi merkittävästi edistää yhteistyötä ja tietojen vaihtoa, mikä parantaisi julkishallintojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Julkishallintojen on ennakoitava muutoksia niihin reagoimisen lisäksi. 18 Sen vuoksi niiden on vahvistettava kykyään laatia koko hallinnon kattavia suunnitelmia, mukautettava työmenetelmiään nopeaan teknologiseen muutokseen sekä tarkistettava ja uudistettava jatkuvasti päätöksentekoaan 19 ja kansalaislähtöistä palvelujen tarjoamista. Samaan aikaan julkishallinnon olisi monivuotisen talousarvion puitteissa käynnissä olevan strategisen suunnittelun tai EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen ohjelmasuunnittelun lisäksi edistettävä ennakoivia toimia ja valmiuksia, kuten strategista ennakointia yhteistyössä korkeakoulujen, tutkijoiden ja ajatushautomoiden kanssa.

Julkishallinnoilla on yhä suurempia vaikeuksia varmistaa ammattitaitoinen ja vakaa työvoima. 20  Vain joka seitsemäs eurooppalainen näkee julkishallinnot houkuttelevana työnantajana. 21 Vähemmän kehittyneiden ja harvaanasutumpien alueiden ja paikkakuntien hallinnoilla on vielä enemmän esteitä osaajien houkuttelemisessa. Väestötiedot osoittavat, että ikääntyminen aiheuttaa laajoja eläköitymisaaltoja useiden jäsenvaltioiden virkamieskunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Erityisvaatimusten ja pitkien rekrytointiprosessien vuoksi vakavat riskit uhkaavat julkishallintojen jatkuvuuden, vakauden, mukautuvuuden ja hyvän suorituskyvyn varmistamista. Aikuisoppiminen on joissakin jäsenvaltioissa vähäistä, mikä rajoittaa hallintojen saatavilla olevaa osaamisvarantoa. 22 Lisäksi asiantuntemuksen ulkoistaminen heikentää yleensä julkishallintojen kykyä oppia ja hankkia kokemusta monimutkaisempien tehtävien hoitamiseksi.

Komissio on tunnistanut edellä mainitut haasteet ja on ottanut käyttöön erilaisia välineitä tukeakseen jäsenvaltioiden hallinnollista muutosta. 23 Elpymis- ja palautumistukivälineellä tuetaan erilaisia uudistuksia ja investointeja julkisten palvelujen laadun ja saavutettavuuden parantamiseksi kaikilla tasoilla. 24  Teknisen tuen väline 25 tarjoaa asiantuntemusta monenlaisten uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi komissio auttaa jäsenvaltioita tekemällä maakohtaisia ja aihekohtaisia analyysejä, kehittämällä valmiuksia, laatimalla ohjeita ja helpottamalla vertaisvaihtoa. 26 Komission teknisen avun ja tiedonvaihdon ohjelmalla 27 on tuettu jäsenvaltioiden julkishallintoja EU:n lainsäädännön soveltamisessa ja täytäntöönpanossa sekä EU:n hyvien käytäntöjen jakamisessa.

Komissio tekee jatkuvasti yhteistyötä vertaishallintojen kanssa erityisesti kahden toisiaan täydentävän verkoston eli julkishallintoa käsittelevän asiantuntijaryhmän 28 ja julkishallinnon eurooppalaisen verkoston (EUPAN) 29 kautta, joiden tavoitteena on jakaa tietoa ja käytäntöjä. Tätä yhteistyötä vahvistettiin asiantuntijaryhmän säännöllisillä kokouksilla ja tavallista useammilla epävirallisilla ministerikokouksilla, joissa laadittiin julkishallinnon yhteisiä haasteita koskevia päätelmiä. Erityisesti on mainittava Lissabonin epävirallisen ministerikokouksen päätelmät 30 ja Strasbourgin julistus 31 . Keskusteluissa käsitellään useita keskeisiä osa-alueita, kuten julkishallinnon yleisen houkuttelevuuden lisäämistä ja niiden brändin uudistamista nykyaikaisina työnantajina, digitaalista ja vihreää siirtymää ja julkishallinnon valmiuksien kehittämistä kaikilla tasoilla. Lisäksi pohditaan niin teknisen tuen välineestä, elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n rahoittamista ohjelmista kuin kansallisista ohjelmista rahoitettujen hankkeiden välisten synergioiden edistämisestä. 

Kokemukset, joita on saatu EU:n ohjelmista – teknisen tuen väline mukaan lukien – sekä edellä mainituista EUPAN-verkoston puitteissa järjestettyjen epävirallisten ministerikokousten päätelmäistä, osoittavat, että jäsenvaltiot ovat kiinnostuneita laajentamaan ja syventämään keskinäistä yhteistyötään sekä yhteistyötä komission kanssa. Siksi komissio esittää tässä tiedonannossa, jäljempänä ’ComPAct-aloite’, joukon toimia, joilla autetaan paremmin jäsenvaltioiden hallintoja valmistautumaan nykyisiin uudistustarpeisiin ja ennakoimaan tulevia suuntauksia yhteisten julkishallinnon periaatteiden mukaisesti.

Eurooppalaisen hallinnollisen alueen vahvistaminen

Vaikka jäsenvaltioissa on monia erilaisia institutionaalisia rakenteita ja oikeusperinteitä, niiden julkishallinnot jakavat tietyt yhteiset arvot, tehtävät ja käsityksen hyvästä hallinnosta 32 ja muodostavat näin eurooppalaisen hallinnollisen alueen 33 .

Julkishallinnon laadun perustana on joukko yhteisiä yleisperiaatteita 34 : 

·Strateginen visio ja johtajuus, joilla varmistetaan valmius, häiriönsietokyky ja kansalaisten jatkuva luottamus.

·Johdonmukainen, ennakoiva, näyttöön perustuva, osallistava, digitaaliseen ympäristöön soveltuva ja syrjimätön päätöksenteko.

·Puolueeton, ammattitaitoinen, ansioiden perusteella valittu, yhteistyökykyinen ja tehokas virkamieskunta, jolla on hyvät työolot.

·Korkealaatuiset, innovatiiviset, ihmiskeskeiset ja helposti saatavilla olevat julkiset palvelut. 

·Toissijaisuusperiaate, koordinointi, vastuuvelvollisuus, julkishallinnon avoimuus, lahjomattomuus ja hallinnollisten prosessien valvonta.

·Terve ja kestävä julkinen talous, jonka tukena ovat yhdennetyt ja kattavat suoriteperusteiset julkisen talouden kirjanpitojärjestelmät.

ComPAct-aloitteella komissio pyrkii vahvistamaan eurooppalaista hallinnollista aluetta edistämällä näitä periaatteita ja vahvistamalla tukeaan jäsenvaltioiden hallintojen nykyaikaistamiseen. ComPAct-aloitteessa kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa ja erityispiirteitä eikä se vaikuta niihin. Toimet rahoitetaan EU:n nykyisistä rahoitusmekanismeista ja olemassa olevien yhteistyöverkostojen kautta. ComPAct-aloitteessa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:n ohjelmista, myös teknisen tuen välineestä, jo saatuja kokemuksia sekä komission julkishallintoa ja hallintoa käsittelevän asiantuntijaryhmän ja EUPAN-verkoston puitteissa tapahtuvaa tietojenvaihtoa. Aloite tarjoaa jäsenvaltioiden kaikkien tasojen hallinnoille uusia ja parempia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ja oppia toisiltaan. ComPAct-aloitteessa otetaan huomioon myös kokemukset, joita komissiolle on kertynyt henkilöstö-, digitaali- ja viherryttämisstrategioidensa käytöstä. 35

ComPAct-aloite on vastaus jäsenvaltioiden 36 , Euroopan parlamentin 37 ja alueiden komitean 38 komissiolle esittämiin kehotuksiin edistää yhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua sekä auttaa parantamaan Euroopan julkishallintojen valmiuksia ja laatua keskus-, alue- ja paikallistasolla.

ComPAct-aloitteella autetaan myös EU:n laajentumisprosessissa mukana olevia maita niiden pyrkiessä rakentamaan parempia julkishallintoja tarjoamalla niille mahdollisuuksia lisätä osallistumistaan vertaisvaihtoon ja oppimiseen. Tämä voidaan tehdä myös helpottamalla laajentumisprosessissa mukana olevien maiden pääsyä teknisen tuen välineen piiriin. 

ComPAct-aloite koostuu kolmesta pilarista:

·Pilari 1 Julkisen hallinnon osaamisohjelma 

Edistetään julkishallintojen välistä hallinnollista yhteistyötä kaikilla tasoilla, jotta voidaan auttaa kehittämään niiden työvoimaa nykyisiä ja tulevia haasteita varten.

·Pilari 2 Valmiudet Euroopan digitaalista vuosikymmentä varten

Vahvistetaan julkishallintojen valmiuksia toteuttaa digitaalinen muutos.

·Pilari 3 Valmiudet johtaa vihreää siirtymää

Vahvistetaan julkishallintojen valmiuksia johtaa vihreää siirtymää ja parantaa selviytymiskykyä.

Pilari 1 Julkisen hallinnon osaamisohjelma

Työmarkkinoilla tapahtuu rakenteellisia muutoksia, jotka johtuvat erityisesti väestörakenteen muutoksesta 39 sekä vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä. Tämän vuoksi julkishallinnot joutuvat kilpailemaan voimakkaasti osaajista erityisesti aloilla, joilla tarvitaan uusia taitoja sekä uudenlaista tietämystä ja osaamista. Digitaalinen siirtymä edellyttää myös sitä, että virkamiesten osallistumista aikuiskoulutukseen lisätään huomattavasti. 40 Lisäksi työprosessit on ajateltava uudelleen automaation, datan ja yhteentoimivuuden potentiaalin hyödyntämiseksi. Tämän pitäisi johtaa pohdintaan uusista tavoista tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin, erityisesti startup-yritysten ja pk-yritysten, kanssa. 41 Vihreän siirtymän johtaminen edellyttää monialaista lähestymistapaa päätöksentekoon, vahvoja koordinointi- ja suunnitteluvalmiuksia kaikilla julkishallinnon tasoilla sekä vahvoja viestintätaitoja. Nämä työvoiman muuttuvat tarpeet ja vaatimukset sekä työpaikan kehittyminen edellyttävät kohdennettuja toimia, jotta voidaan luoda houkutteleva työympäristö. Vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kanssa sekä keskus- että aluetasolla auttaa luomaan suotuisan toimintaympäristön näihin erilaisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Julkisen hallinnon osaamisohjelma tukee jäsenvaltioiden pyrkimyksiä rakentaa selviytymiskykyisiä, houkuttelevia, läpinäkyviä ja tehokkaita julkishallintoja antamalla niiden käyttöön laajan valikoiman välineitä, joiden avulla niiden työntekijöitä voidaan täydennys- ja uudelleenkouluttaa. Se täydentää elpymis- ja palautumissuunnitelmien puitteissa toteutettuja toimenpiteitä, joissa julkisten palvelujen digitalisointiin liittyy usein digitaalisen osaamisen kehittämistä muun muassa data-analytiikkaan, tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvien taitojen parantamiseksi. Joihinkin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyy uudistuksia, joilla pyritään perustamaan virkamiesten osaamiskeskuksia ja parantamaan julkishallintojen henkilöstöjohtamista.

Tämän pilarin toimilla toteutetaan EU:n osaamisohjelmaa, ja se on yhdenmukainen EU:n osaamisohjelman ja Euroopan osaamisen teemavuoden toimien kanssa. Pilarin toimet voivat auttaa saavuttamaan EU:n vuoden 2030 yleistavoitteen, jonka mukaan vähintään 60 prosenttia kaikista aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain, sekä kansalliset tavoitteet 42 . Tämän pilarin toimet toteutetaan ensisijaisesti teknisen tuen välineen kautta. Komissio aikoo myös hyödyntää yhteistyötä vertaishallintojen kanssa julkishallintoa ja hallintoa käsittelevässä asiantuntijaryhmässä ja EUPAN-verkostossa, julkishallinnon oppilaitosten johtajien verkostossa (DISPA) ja Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskuksessa. Myös muita asiaankuuluvia eurooppalaisia ja kansainvälisiä verkostoja ja elimiä otetaan mukaan.

1.Julkishallinnon yhteistyötä koskeva vaihto-ohjelma (PACE)

Edistääkseen edelleen kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden julkishallintojen välillä sekä tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen jakamista komissio on valmis laajentamaan ja vahvistamaan tukeaan PACE-ohjelmalle. PACE-vaihto-ohjelma perustuu myönteisiin kokemuksiin jäsenvaltioiden ja komission vuonna 2021 pilotoimasta keskijohdon vaihto-ohjelmasta, joka on Portugalin puheenjohtajakaudella järjestetyn EUPAN-verkoston epävirallisen ministerikokouksen 45 tuotos. Näillä vaihdoilla tuetaan kysyntälähtöisesti julkishallintojen erityisiä organisatorisia tarpeita, kuten uudistusten toteuttamista, poliittisten aloitteiden kehittämistä tai uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Niillä edistetään eurooppalaisen virkamiesyhteisön luomista.

Komissio aikoo:

·Laajentaa PACE-ohjelman teknisen tuen välineeseen kuuluvaksi vuotuiseksi vaihto-ohjelmaksi, jolla helpotetaan eurooppalaisten virkamiesten liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä komission tuella ja yhteistyössä sen kanssa. PACE-ohjelma tarjoaa yhteisen toimintakehyksen ja riittävän rahoituksen kohdennetuille vaihtotoimille, joiden aikana virkamiehet otetaan mukaan toisen jäsenvaltion hallintoon tietyksi ajaksi. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

2. Koulutusta ja valmiuksien kehittämistä koskeva yhteistyö

Julkishallintoon liittyviä aiheita koskevan verkko-oppimisen edistäminen mahdollistaa kaikkien virkamiesten suoran pääsyn oppimateriaaleihin kaikissa jäsenvaltioissa ja helpottaa myös opiskelua omaan tahtiin. Koulutuskurssien ja -materiaalien tavoittavuutta voitaisiin laajentaa merkittävästi kääntämällä ne EU:n kielille. Tämän ansiosta pienemmät hallinnot voisivat hyödyntää koulutusmahdollisuuksia entistä laajemmin.

Komissio on jo kehittänyt verkko-oppimismahdollisuuksia esimerkiksi yhteentoimivuuden, digitaalisen siirtymän, yrittäjyyden, rahoitus- ja kestävyysosaamisen, oppimisverkostojen 49 ja käytäntöyhteisöjen 50 osalta.

Komissio aikoo:

·Perustaa osaamiskeskusten verkoston temaattisen koulutuksen tarjoamiseksi virkamiehille kaikkialla EU:ssa. Verkosto luo yhteisen koulutusluettelon ja helpottaa koulutuksen tarjoamista jäsenvaltioiden osaamiskeskusten kautta virkamiehille eri aiheista, joita voivat olla esimerkiksi tulli, oikeusvaltioperiaate, korruption ehkäiseminen ja lahjomattomuus, vihreä siirtymä, innovatiiviset julkiset hankinnat, tieteellisen näytön käyttö päätöksenteossa ja tekoäly. Tämän mallin ansiosta voidaan tarjota laajempi valikoima korkealaatuista koulutusta julkishallinnoille kaikkialla EU:ssa. Samalla se parantaa koulutuksen taloudellista kestävyyttä ja lisää investointien vaikuttavuutta. Tässä yhteydessä komissio auttaa lisäksi kansallisia koulutusjärjestöjä kehittämään valmiuksiaan arvioida koulutustarpeita ja tehostaa virkamiehille tarkoitettuja koulutustoimiaan. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Perustaa EU:n julkishallintojen johtajuusohjelman, jossa keskitytään jäsenvaltioiden julkishallintojen ylempään johtoon. EU:n laajuinen lähestymistapa, johon sisältyy yhteisten opetussuunnitelmien suunnittelua sekä vastavuoroista oppimista ja hyvien käytäntöjen jakamista, auttaa johtajia valmistautumaan paremmin julkisen johtajuuden monimutkaisuuteen. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että heillä on ratkaiseva rooli julkishallinnon uudistusten eteenpäin viemisessä ja toteuttamisessa sekä osaamisen hyödyntämisessä ja innovoinnin edistämisessä. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Laatia EU Academy -alustalle 51 julkishallinnon osion, jonka kursseissa ja ohjelmissa käsiteltävät aiheet vaihtelevat horisontaalisista aihealueista – joita ovat esimerkiksi päätöksenteko, yhteiskehittäminen ja käsittelymenetelmät kansalaisten osallistamiseksi suunnitteluun, oikeusvaltioperiaate, korruption ehkäiseminen ja lahjomattomuus sekä projektinhallinta – aina rajatumpiin aiheisiin, kuten vihreän siirtymän hallintaan ja yhteentoimivuuteen. Verkko-oppimiskursseja voitaisiin täydentää olemassa olevilla ohjeilla ja koulutusmateriaaleilla, joita komissio on laatinut EU:hun liittyvistä aiheista, ja niihin voisi sisältyä linkkejä kansallisiin ja kansainvälisiin lähteisiin. [vuoden 2024 toisesta neljänneksestä alkaen]

Jäsenvaltiot voisivat täydentää koulutusmahdollisuuksien laajempaa käyttöönottoa osoittamalla resursseja täydennyskoulutukseen ja valmiuksien kehittämiseen koheesiopolitiikan puitteissa.

3. Hallinnollisia valmiuksia koskeva yhteistyö alue- ja paikallistasolla

Alueelliset ja paikalliset julkishallinnot ovat ihmisiä lähimpänä oleva hallinnon taso, ja ne ovat avainasemassa lähipalvelujen tuottamisessa. Ne panevat täytäntöön 70 prosenttia kaikesta EU:n lainsäädännöstä, 90 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan politiikan toimista ja 65 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista. 52 Ne edistävät julkista innovointiohjelmaa, suunnittelevat ja toteuttavat EU:n varoja hyödyntäviä investointeja paikkalähtöisten ratkaisujen kautta. Ne ovat myös ilmastonmuutoksen vaikutusten, pelastustoiminnan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden eturintamassa. Ne ovat myös parhaiten kosketuksissa paikallisiin tarpeisiin ja huolenaiheisiin, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun, asumiseen, liikkuvuuteen, kulttuuriin ja koulutukseen. 53  

Alue- ja paikallishallinnoilla on pitkälti samat haasteet kuin keskushallinnoilla, mutta niillä on myös omat erityispiirteensä. Useimmat paikallishallinnot ovat suhteellisen pieniä, ne kärsivät resurssivajeesta eikä niillä ole riittävästi asiantuntijoita 54 . Monien erilaisten vastuualueiden vuoksi niiden on oltava suorassa yhteydessä ihmisiin. Ammatillinen liikkuvuus sekä koulutuksen ja tiedon saatavuus ovat yleensä suhteellisen rajallisia, työurat ovat yleensä pidempiä ja osaamisreservi riippuu paikallisen kehityksen ja taloudellisen toiminnan yleisestä tasosta. Näiden rajoitusten sekä erilaisten sosioekonomisten ja maantieteellisten olosuhteiden vuoksi alue- ja paikallishallinnot tarvitsevat erityistä tukea, jolla niitä valmistellaan suunnittelemaan paikallisten erityispiirteiden mukaan räätälöityjä politiikkoja sekä laatimaan oikeanlaisen alueellisen mittakaavan kehitysstrategioita, joilla käsitellään monimutkaisia kysymyksiä, kuten kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta, lupamenettelyjä, ympäristöä säästäviä hankintoja, innovointia ja muita tasapainoista paikallista kehitystä eteenpäin vieviä tekijöitä. Jäsenvaltioiden alue- ja paikallistason julkishallintojen rajallinen kapasiteetti ja rajalliset valmiudet voivat myös haitata saatavilla olevan rahoituksen tehokasta käyttöä. Tämä koskee myös koheesiopolitiikasta saatavilla olevaa rahoitusta.

Komissio aikoo:

·Laajentaa edelleen alue- ja paikallisyhteisöjen pääsyä teknisen tuen välineen piiriin kysyntälähtöisesti muun muassa aluekehityksen esteiden poistamista 55 koskevan teknisen tuen välineen lippulaivahankkeen kaltaisilla aloitteilla. [vuoden 2023 viimeisestä neljänneksestä alkaen]

·Järjestää Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon yhteydessä vuotuisen paikallisen julkishallinnon päivän, jonka isännöintiin se osallistuu. Tapahtuma on alue- ja paikallishallinnoille tilaisuus keskustella omista hallintoon liittyvistä haasteistaan. Alueiden komitea ja EU:n alue- ja paikallishallintojen kattojärjestöt antavat oman panoksensa keskusteluihin ja vastavuoroiseen oppimiseen. Tapahtumassa yksilöidään erilaisia käytännön tapoja, joilla komissio voi tukea alue- ja paikallishallintoja niiden pyrkiessä nykyaikaistumaan ja kehittämään valmiuksiaan. Lisäksi komissio tutkii, millaisilla uusilla tavoilla se voisi auttaa paikallisviranomaisia luomaan yhteenliittymiä ja kumppanuuksia, joissa koottaisiin yhteen erilaista laajamittaisten hankkeiden hoitamiseen tarvittavaa osaamista. [vuoden 2024 kolmannesta neljänneksestä alkaen]

·Syventää tutkimustaan alue- ja paikallishallintojen hallinnollisiin valmiuksiin liittyvistä rajoituksista ja mahdollisuuksista sekä tehdä kohdennettuja tutkimuksia ja kyselyjä, joiden tuloksia käytetään seuraavissa koheesiokertomuksissa. [vuoden 2024 kolmannesta neljänneksestä alkaen]

4. Henkilöstöjohtamisen välineet julkishallinnossa

Vakaan toimintakyvyn ja ammattimaisuuden varmistamiseksi julkishallintojen on ennakoitava työvoimansa ja tarvitsemiensa taitojen pitkän aikavälin kehittymistä. Työvoiman suunnittelu, henkilöstöresursseja koskevien tietojen systemaattinen analysointi ja työprofiilien ennakointi on kuitenkin edelleen suhteellisen vähäistä. Osaamiskehysten viiteluettelo, ”ydinosaamispassi”, auttaisi vastaamaan näihin tarpeisiin ja parantamaan lähestymistapoja rekrytointiin ja urakehitykseen.

Ydinosaamispassi perustuisi olemassa oleviin EU:n ja kansallisen tason osaamiskehyksiin 56 , jotka koskevat muun muassa päätöksentekoa, varojenhoitoa, julkisia hankintoja, verotusta, tullia, julkisen sektorin yhteentoimivuutta ja projektinhallintaa. Sen kattavuutta laajennetaan uusille aloille 57 , kuten digitaalisiin taitoihin, yrittäjyystaitoihin, johtamistaitoihin, investointien hallintaan sekä innovointiin.

Komissio on kehittänyt olemassa olevien osaamiskehysten pohjalta useita välineitä, joilla voidaan arvioida eri osaamisalueilla tarvittavia taitoja. Se aikoo nyt tutkia, onko jäsenvaltioilla tarvetta vastaaville välineille.

Lisäksi julkishallinnot tarvitsevat dataa ja temaattista tietoa koulutustarpeidensa tunnistamisen ja osaamisen kehittämisen tueksi. Julkishallintoa koskevaa vertailevaa tietoa on edelleen suhteellisen vähän.

Komissio aikoo:

·Kehittää ”ydinosaamispassin”, jota voidaan soveltaa julkishallintojen työpaikkoihin ja tehtäviin ja joka kattaa myös johtamistaidot. Passi auttaa julkishallintoja suunnittelemaan nykyaikaisia ja kehittyneitä politiikkoja henkilöstöresurssiensa kehittämiseksi, tuleviin osaamistarpeisiin varautumiseksi ja virkamiesten EU:n sisäisen liikkuvuuden helpottamiseksi. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Tukea jäsenvaltioita henkilöstöpolitiikkansa nykyaikaistamisessa antamalla neuvoja ja ohjaamalla osaamiskehysten ja henkilöstöresursseja koskevien välineiden (jotka auttavat esimerkiksi työvoiman osaamispuutteiden tunnistamisessa) siirtämistä niiden organisaatioympäristöön. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Päivittää ja laajentaa julkishallinnon laatua koskevaa välineistöä 58 ohjatakseen julkishallintojen nykyaikaistamista. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Kehittää menetelmiä asiaankuuluvia julkishallinnon indikaattoreita varten, auttaa parantamaan olemassa olevia tiedontuotannon välineitä ja tehdä EU:n laajuisia tutkimuksia asiaankuuluvista aiheista, kuten julkishallinnon houkuttelevuudesta, väestörakenteen muutosten vaikutuksista ja julkishallinnon työpaikkojen tulevaisuudesta. Se edistää julkishallinnon portaalissa monenlaisia tietoja, jotka kuvaavat julkishallintojen asemaa ja suorituskykyä kaikkialla EU:ssa. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

Pilari 2 Valmiudet Euroopan digitaalista vuosikymmentä varten

Digitaalisen vuosikymmen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 100 prosenttia keskeisistä julkisista palveluista on kansalaisten ja yritysten saatavilla verkossa ja että kaikilla kansalaisilla on pääsy potilastietoihinsa verkossa sekä mahdollisuus turvalliseen sähköiseen tunnistamiseen, joka tunnustetaan kaikkialla EU:ssa, ottaen huomioon sellaisten henkilöiden tarpeet, joilla ei ole pääsyä kaikkiin digitaalisiin palveluihin tai joilla on rajalliset valmiudet käyttää digitaalisia palveluja. Hallinnollisten menettelyjen digitalisointi, teknisiin valmisteluihin osallistuminen EU:n digitaalisen identiteetin lompakon tarjoamiseksi vuoteen 2026 mennessä, todistusmateriaalin ja tietojen automaattisen vaihdon lisääminen 59 käyttäjäkeskeisten digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi ja henkilöstön digitaalisten taitojen parantaminen ovat tärkeitä edellytyksiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi julkishallinnoissa. Julkishallinnot voivat tuottaa 439 miljoonan –1,3 miljardin euron tehokkuushyödyt vuodessa lisäämällä digitaalisten julkisten palvelujen käyttöä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 60 Digitaalisten julkisten palvelujen rajatylittävän yhteentoimivuuden parantaminen voi tuottaa 6,3 miljoonan euron tehokkuushyödyt kansalaisille ja 5,7–19,2 miljardin euron tehokkuushyödyt yrityksille. 61 Digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet ohjaavat julkishallintoja niiden toteuttaessa omaa digitaalista muutostaan ja tukevat niiden sopeutumista teknologisiin muutoksiin.

Digitaaliteknologian nopea kehitys ja käyttö edellyttävät oikeudellisen kehyksen aktiivista mukauttamista 62 . Tämä koskee muun muassa digitaalisten välineiden käyttöä, datan saatavuutta ja vaihtamista, yhteentoimivuutta sekä tekoälyn ja muiden digitaaliteknologioiden eettistä käyttöä. Digitaalisen osaamisen kehittämisen ja uudelleenkoulutuksen lisäksi julkishallintojen on otettava ohjenuorakseen yhteentoimivuuden periaate, hyödynnettävä suuren datamäärän lisääntynyttä saatavuutta, digitalisoitava hallinnolliset menettelyt ja oltava valmiita käyttämään tekoälyä. Niiden olisi myös vahvistettava digitaalista hallintoa koskevaa yhteistyötään EU:ssa, jotta voidaan jakaa ja kehittää yhdessä ratkaisuja, välttää hajanaisuutta, yhdistää tietojenkäsittelyresursseja ja parantaa tietojen yhteiskäyttöä. Tämä kaventaisi digitaalista kuilua tekemällä julkisista palveluista osallistavampia ja kaikkien kannalta saavutettavampia.

Tämän pilarin toimet toteutetaan ensisijaisesti teknisen tuen välineen ja muiden EU:n rahoitusmekanismien, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, sisämarkkinaohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion, kautta.

5. Tulevaisuudenkestävä digitaalinen julkishallinto

Julkishallintojen on omaksuttava digitaaliteknologiat ja muutettava samalla tapaansa toimia. Niiden odotetaan tarjoavan palveluja saumattomasti ja käyttäjäystävällisesti kansalaisille, yrityksille ja omalle henkilöstölleen. Tämä edellyttää usein perusteellista (digitaalista) muutosta nykyisten prosessien uudelleensuunnittelemiseksi tai toimintapolitiikkojen muuttamiseksi, ihmisten arkielämän yksinkertaistamiseksi ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi byrokratiaa vähentämällä.

Panemalla täytäntöön EU:n digitaalialan lainsäädännön julkishallinnot voivat tehdä tehokkaampaa yhteistyötä, mukauttaa toimensa EU:n laajuisiin tavoitteisiin ja luoda häiriönsietokykyisempiä ja kestävämpiä digitaali- ja datainfrastruktuureja ja -palveluja. EU:n lainsäädäntö tarjoaa puitteet julkishallintojen väliselle tehokkaalle ja turvalliselle tiedonvaihdolle ja yhteentoimivuudelle. Jäsenvaltioiden digitalisaatiotoimistojen, yleensä tietohallintojohtajien, välinen jäsennelty yhteistyömekanismi on ratkaisevan tärkeä EU:n julkisen sektorin yhteentoimivuuden kannalta. Tämä helpottaa yhteisiä innovointihankkeita, mahdollistaa testattujen teknologioiden uudelleenkäytön ja vähentää investointikustannuksia ja -riskejä, mikä mahdollistaa verkkoon liitettyjen digitaalisten julkisten palvelujen nopeamman ja turvallisemman käyttöönoton. 63  Lisäksi NIS 2 -direktiivissä 64 edellytetään, että julkishallinnot ottavat käyttöön asianmukaisia ja oikeasuhteisia kyberturvallisuustoimenpiteitä ja varmistavat palvelujensa turvallisen tarjonnan. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta osoitettiin vuonna 2023 30 miljoonaa euroa EU:n kyberturvallisuuslainsäädännön ja kansallisten kyberturvallisuusstrategioiden täytäntöönpanon tukemiseen.

Komissio seuraa digitaalisen muutoksen vaikutuksia julkiseen hallintoon kaikkialla EU:ssa keräämällä ja analysoimalla tietoja, jotka ovat peräisin olemassa olevista tai kehitteillä olevista seurantamekanismeista 65 , sekä jakamalla havaintoja ja antamalla suosituksia. Se tutkii myös tekoälyn ja kehittyvien teknologioiden vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia julkishallinnoille. 66  

Teknisen tuen välineestä on tuettu jo 180:tä digitalisaatiouudistusta eri jäsenvaltioissa uusien digitaaliteknologioiden käyttöönottoa koskevien strategioiden kehittämiseksi, digitaalisen hallinnon vahvistamiseksi, prototyyppien luomiseksi tai uusien ratkaisujen testaamiseksi. Julkishallintojen digitaalista muutosta tuetaan samalla myös elpymis- ja palautumissuunnitelmilla, joiden menoista 37 prosenttia, eli 53 miljardia euroa, liittyy digitaalialaan ja on osoitettu digitaalisiin julkisiin palveluihin ja sähköiseen hallintoon. Uudistusten tarkoituksena on ottaa käyttöön tai parantaa sähköisen hallinnon ratkaisuja, kuten sähköisen tunnistamisen menetelmiä, varmistaa digitaalisten julkisten alustojen yhteentoimivuus sekä parantaa tiedonkeruuta ja -hallintaa. Investoinneilla pyritään integroimaan kehittyneet teknologiat hallintoprosesseihin sekä vahvistamaan kyberturvallisuutta. Vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikassa digitaalisen siirtymän tukemiseen suunnitellut investoinnit ovat yli 39 miljardia euroa. Tähän sisältyy 11,2 miljardia euroa digitaalisiin palveluihin sekä liiketoiminnan ja julkishallintojen digitalisointiin. 

Komissio tukee myös julkisen ja yksityisen sektorin GovTech-yhteistyötä, jolla edistetään julkisen sektorin innovointia ja autetaan tekemään julkisista palveluista saavutettavampia, osallistavampia ja tehokkaampia. Tietokeskus ja virtuaalinen tila, jossa esitellään kokemuksia, edistävät kehittyvien teknologioiden, kuten virtuaalimaailmojen ja Web 4.0:n, käyttöönottoa julkisella sektorilla (Public Sector Tech Watch). 67  Komissio yhteisrahoittaa älykkäiden kaupunkien ja yhteisöjen tekoälyn testaus- ja kokeilulaitoksia viisi vuotta kestävällä 40 miljoonan euron hankkeella, jossa keskitytään ilmastoon, ympäristöön, liikkuvuuteen ja muihin paikallisiin infrastruktuureihin. 

Teknisen tuen tarjoamisen ja digitaalisen vuosikymmenen täytäntöönpanoa edistävien käynnissä olevien toimien välisiä synergioita voidaan parantaa. Tätä varten komissio jatkaa hyvien käytäntöjen jakamista ja edistää aktiivisesti teknisen tuen välineen puitteissa useiden muiden EU:n ohjelmien (erityisesti Horisontti 2020 - ja Horisontti Eurooppa -ohjelmien, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja oikeusalan ohjelman) yhteydessä kehitettyjen mallien ja prototyyppien pilotointia ja operatiivista käyttöönottoa.

Komissio aikoo:

·Tukea julkishallintoja digi- ja datalainsäädännön täytäntöönpanossa ja auttaa niitä lisäämään valmiuksiaan integroida tekoälyteknologiat toimintaansa turvallisella ja luotettavalla tavalla, valvomaan tekoälyteknologioita, vahvistamaan kyberturvallisuutta sekä suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön julkista politiikkaa, joilla pyritään muun muassa tukemaan julkisten hankintojen käytäntöjen lähentymistä. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Edistää kehittyvien teknologioiden kestävää ja tehokasta käyttöä julkishallinnoissa esimerkiksi kehittämällä avoimia standardeja tai tukemalla hajautettuun tilikirjaan perustuvien tekniikoiden (esimerkiksi lohkoketjun) kaltaisia hajautettuja teknologioita hyödyntäviä rajatylittäviä julkisia palveluja. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään nykyisiä ja uusia mahdollisuuksia lisätä digitaalista valmiuttaan muun muassa teknisen tuen avulla sekä osallistumalla käytäntöyhteisöihin. Niitä kannustetaan myös edistämään näitä mahdollisuuksia hallinnoissaan ja tukemaan tekoälyn ja muiden digitaaliteknologioiden turvallista integrointia niiden toimintaan. Erityisesti tekoälyyn keskittyvä tilauspohjainen alusta tukee luotettavien, eettisten ja läpinäkyvien tekoälyteknologioiden käyttöönottoa teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Jäsenvaltiot voivat lisäksi osallistua aktiivisesti olemassa oleviin ja tuleviin eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortioihin, jotka liittyvät uusiin suuntauksiin ja ohjelmiin, kuten virtuaalimaailmoihin ja CitiVerse-virtuaaliympäristöihin.

6. Kehykset, suuntaviivat ja digitaalisen muutoksen välineet

EU pyrkii varmistamaan, että palvelut ovat kaikkien ihmisten saatavilla syrjimättömästi digitaalialalla sovittujen arvojen ja periaatteiden 68 , kuten yhden kerran periaatteen ja ihmiskeskeisyyden, mukaisesti. Yhteentoimivuuden parantaminen on tässä suhteessa olennaisen tärkeää, koska se mahdollistaa rajatylittävää tiedonvaihtoa edistävän oikeudellisen, organisatorisen, semanttisen ja teknisen yhdenmukaistamisen, kuten eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa suositellaan. Yhteentoimivuus on ratkaisevan tärkeää myös sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi ja yhteenliitettyjen digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamiseksi. Eri aloilla 69 , kuten tullialalla, julkisissa hankinnoissa ja lainsäädäntöalalla, on kehitetty erityisiä yhteentoimivia ratkaisuja 70 . Lisäksi komissio on ehdottanut erityisiä toimia sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen parantamiseksi digitalisointia lisäämällä. 71 Osallistuessaan Living-in.EU-liikkeeseen komissio kannustaa kaupunkeja ja yhteisöjä laajentamaan yhteisesti sovittuja yhteentoimivia digitaalisia ratkaisuja tarjotakseen kansalaisille ja yrityksille paremmin tietoa hyödyntäviä, innovatiivisempia ja laadukkaampia palveluja.

Yhteentoimivuuteen tähtäävät toimet ovat monitahoisia, ja niihin sisältyy asiaankuuluvien infrastruktuurien, kuten pilvi-infrastruktuurien, yhteenliittäminen, tulossa oleva digitaalista identiteettiä koskeva oikeudellinen kehys, yhteisten eritelmien laatiminen EU:n digitaalisen identiteetin lompakoille sekä julkishallinnon data-avaruudet 72 .

Komissio aikoo:

·Tukea täysin saavutettavien sähköisten hallintopalvelujen tarjoamista käyttämällä yhteistä digitaalista palveluväylää, sähköistä hallintoa koskevaa aloitetta julkishallinnon digitalisoimiseksi ja yhden kerran teknisen järjestelmän avulla hallinnoitua todistusmateriaalin automaattista vaihtoa sekä todistusmateriaalin aitouden todentamista sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän 74 avulla. Se helpottaa edelleen yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien yhteentoimivuutta ja edistää julkishallintojen välillä rajojen yli tapahtuvaa sähköistä tietojenvaihtoa, jonka sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä mahdollistavat. [vuoden 2023 viimeisestä neljänneksestä alkaen]

·Kehittää välineitä yhteentoimivuuden lisäämiseksi ja saumattomien palvelujen tarjoamiseksi. Se voisi erityisesti perustaa Yhteentoimiva Eurooppa -tukikeskuksen, jolla tuetaan julkishallintoja yhteentoimivuusarviointien laatimisessa ja edistetään eurooppalaista yhteentoimivuuskehystä sekä sen erikoisaloja, kuten älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Julkaista yleiskatsauksen julkishallintojen digitaalisen muutoksen rahoitusmahdollisuuksista ja niiden välisistä synergioista. [vuoden 2024 viimeisestä neljänneksestä alkaen]

·Tukea eri julkishallintojen pilvipalvelujen yhdistämistä niiden teknologisen perustan edistämiseksi ja julkisten palvelujen tarjonnan parantamiseksi. 75 Tätä varten komissio hankkii avoimen lähdekoodin älykkään väliohjelmistoalustan, julkaisee ohjeita pilvipalvelujen julkisesta hankinnasta ja edistää julkishallintojen pilvipalvelujen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta. [vuoden 2024 viimeisestä neljänneksestä alkaen]

Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään niiden digitaalista muutosta tukevia mahdollisuuksia, kuten teknisen tuen välinettä ja muita EU:n rahoitusmekanismeja sekä kohdennettua koulutusta ja kohdennettuja välineitä. Ne voivat osallistua aktiivisesti komission toimiin, joilla pyritään helpottamaan rajojen yli tapahtuvaa sähköistä tietojenvaihtoa julkishallintojen välillä ja parantamaan niiden yhteentoimivuutta. Ne voivat myös hyödyntää komission tukea oikeusjärjestelmiensä digitalisoimiseksi lainsäädännön, rahoituksen, tietoteknisten välineiden kehittämisen sekä kansallisten koordinointi- ja seurantavälineiden edistämisen avulla.

Pilari 3 Valmiudet johtaa vihreää siirtymää

EU on sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä ja tehostamaan resurssien käyttöä varmistaen samalla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden. Sähköntuotannon ja energiankäytön nopea hiilestä irtautuminen on kriittinen ensimmäinen virstanpylväs, jota on täydennettävä perusteellisemmilla muutoksilla muun muassa rakentamisen, liikenteen, kaupan, maatalouden, jätehuollon ja vesihuollon aloilla. Kaupungit ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta, sillä niiden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 70–80 prosenttia, ja EU:n väestöstä 80 prosenttia asuu kaupungeissa. Ilmastonmuutos edellyttää infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamista sekä kykyä vastata esimerkiksi äärimmäisiin sääoloihin, toistuviin luonnonkatastrofeihin ja vesipulaan liittyviin haasteisiin. Näiden haasteiden odotetaan vaikuttavan kielteisesti luonnon monimuotoisuuteen, millä on syvällisiä vaikutuksia ympäristöön ja sitä kautta elintarviketuotantoon ja hiilinieluihin.

Julkishallinnoilla on keskeinen rooli luotaessa edellytyksiä sille, että taloudet ja yhteiskunnat voivat saavuttaa vuoden 2030 kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet, ja niiden olisi näytettävä esimerkkiä. Niiden on valtavirtaistettava vihreä siirtymä kaikille politiikan aloille ja hallinnon tasoille yhdennetyn suunnittelun, luotettavien arviointien ja vaikutustenarviointien pohjalta sekä järjestettävä laajoja kuulemisia, jotta varmistetaan, ettei ketään jätetä jälkeen. Niiden on mukautettava julkista taloutta vihreän siirtymän ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tukemiseksi asianmukaisilla veropolitiikoilla, ympäristöä säästävillä julkisilla hankinnoilla, kestävällä rahoituksella ja investoinneilla, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Niiden olisi edistettävä sellaisten toimenpiteiden järjestelmällistä integrointia, joilla tuetaan terveitä ekosysteemejä, vihreää infrastruktuuria ja luontoon perustuvia ratkaisuja julkisissa ja yksityisissä päätöksissä. Niiden on varmistettava, että kaikilla hallinnon tasoilla on riittävät valmiudet tehdä vihreitä uudistuksia ja investointeja. 76  

Tämän pilarin toimet toteutetaan ensisijaisesti teknisen tuen välineen kautta.

7. Vihreän siirtymän muovaaminen

Komissio on johdonmukaisesti pyrkinyt luomaan kattavan kehyksen, jonka avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen, suojella ympäristöä ja parantaa energiatehokkuutta EU:ssa. Komissio esimerkiksi tarjoaa yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa jäsenvaltioille teknistä apua politiikkojen ja toimenpiteiden jälkiarviointeihin sekä päästöjen raportointiin ja seurantaan. Komissio tukee kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja pitkän aikavälin strategioiden laatimista sekä oikeudenmukaisen siirtymän, vihreän budjetoinnin ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen toteuttamista. Se kehittää valmiuksia yksilöidä ja jakaa hyviä politiikka- ja toimenpidekäytäntöjä sekä käydä monitasoisia ilmasto- ja energiavuoropuheluja. 77  

Julkishallintojen on varmistettava energiajärjestelmien muutosten tehokas täytäntöönpano. Kun lisäksi otetaan huomioon kriittisen energiainfrastruktuurin turvallisuuteen ja häiriönsietokykyyn liittyvät uudet uhat, niillä on oltava riittävät hätäapuvalmiudet. Tätä varten niiden olisi parannettava yhteistyötään erityisesti tehostamalla tietämyksen ja hyvien käytäntöjen jakamista, helpottamalla eri alojen ja valtioiden rajat ylittävien keskinäisten riippuvuuksien analysointia ja suorittamalla testejä 78 . Lisäksi niiden on nopeutettava uudistuksia, jotka koskevat energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä, liikkuvuutta, kiertotaloutta, biologista monimuotoisuutta ja luontoon perustuvia ratkaisuja, jäte- ja vesihuoltoa, ilmanlaatua, ilmastoriskien arviointeja ja skenaarioiden laatimista sekä maankäyttöä ja metsätaloutta.

Komissio aikoo:

·Tukea jäsenvaltioita ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien kansallisten strategioiden ja suunnitelmien päivittämisessä asiaa koskevien suuntaviivojen 79 mukaisesti sekä muun muassa uudelleenlaaditun energiatehokkuusdirektiivin mukaisten uusien velvoitteiden täyttämisessä. [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Edistää ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista, mukaan lukien ilmastokestävyyden varmistamista koskevien ohjeiden ja muiden ympäristöön liittyvien ohjeiden käyttöönotto. Tämä auttaa kehittämään vihreää julkista budjetointia, julkisten investointien viherryttämistä ja ympäristöä säästäviä hankintoja tukevia valmiuksia ja välineitä (esimerkiksi vahvistamalla sellaisten lähestymistapojen käyttöä, joissa otetaan huomioon pitkän aikavälin yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja -hyödyt, mukaan lukien luonnonpääoman arvot, ja energiatehokkuuskriteerit). [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Edistää ilmastoriskien arvioinnin ja riskien ehkäisemisen välineitä ja menetelmiä, kuten ala- tai politiikkakohtaisia riskinarviointeja (unionin pelastuspalvelumekanismin mukainen katastrofihallinnan kansallinen riskinarviointi, makrotaloudellisten riskien arvioinnit) ja paikallisia riskinarviointeja (esim. Euroopan ilmastonmuutosportaalin välineistössä). [vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen]

·Auttaa jäsenvaltioita kehittämään valmiuksiaan suunnitella ja toteuttaa ekosysteemien ennallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja luontoon perustuvia ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja ympäristön kannalta myönteisiä toimenpiteitä keskeisten ekosysteemipalvelujen ylläpitämiseksi. [vuoden 2024 toisesta neljänneksestä alkaen]

·Hyödyntää ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointia 80 yksilöidäkseen perimmäiset syyt ympäristölainsäädännön ja -politiikan tehottomalle täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa, jotta voidaan suunnitella tukitoimenpiteitä ympäristöhallinnan parantamiseksi. [vuoden 2025 toisesta neljänneksestä alkaen]

8. Julkishallinnon viherryttämisen edistäminen

Vihreän siirtymän muovaamisen lisäksi kaikkien tasojen julkishallintojen olisi näytettävä esimerkkiä mukauttamalla omaa organisaatiohallintoaan ja lisäämällä henkilöstönsä tietoisuutta viherryttämisestä. 81 Julkisen hallinnon viherryttämiseen voivat kuulua esimerkiksi resurssien kestävää käyttöä ja kestävää varainhoitoa koskevat käytännöt, kuten ilmastokestävät rakennukset ja työtilat, tietotekniikan ja muiden laitteiden käyttöikää koskevat vähimmäisvaatimukset, kierrätys, ympäristöä säästävät hankinnat, omien hiilipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käyttö. Elpymis- ja palautumistukivälineestä ja koheesiopolitiikasta tuetaan laajasti julkishallinnon rakennusten energiaremontteja, ja jotkin jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa toimenpiteitä ajoneuvokantansa viherryttämiseksi ja virkamiesten joustavien työskentelytapojen edistämiseksi.

EU:n vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä energiatehokkuus etusijalle -periaate 82 edellyttää, että esimerkiksi energiajärjestelmien ja muiden kuin energia-alojen suunnittelussa, politiikassa ja investointipäätöksissä otetaan huomioon energiatehokkuusratkaisut. Energiatehokkuusdirektiivissä asetetaan tavoitteita kaikkien julkishallintojen vuotuiselle energiankulutuksen vähentämiselle, julkisten rakennusten kunnostamiselle sekä julkisten hankintojen energia- ja resurssitehokkuusvaatimuksille.

Lisäksi käytännöillä voidaan edistää reilua kauppaa ja kestäviä elintarvikkeita sekä osallistumista hankkeisiin, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja kestävyyttä kaupunkiympäristössä ja kaupunkien ulkopuolella, ja kannustaa työntekijöitä ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen (esim. työmatkaliikenteessä tai työmatkoilla).

Komissio aikoo:

·Laatia lisää ohjeita EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän käytöstä organisaatioiden ympäristöjalanjäljen pienentämisen vauhdittamiseksi, sekä tukea julkishallintoja järjestelmän käyttöönotossa. [vuoden 2023 viimeisestä neljänneksestä alkaen]

·Edistää ja tukea organisaatioiden hiilijalanjäljen arviointimenetelmien käyttöönottoa ja helpottaa ekologista siirtymää koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa. [vuoden 2024 toisesta neljänneksestä alkaen]

·Helpottaa teknisen tuen ja ohjeiden saatavuutta rakennusten hiilestä irrottamiseksi ja niiden yleisen kestävyyden parantamiseksi sekä tehokkaan lämmityksen edistämiseksi julkishallinnoissa erityisesti paikallistasolla. [vuoden 2024 toisesta neljänneksestä alkaen]

Tulevat toimet

ComPAct-aloitteessa esitetään toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa asteittain ensisijaisesti teknisen tuen välineen ja muiden EU:n rahoitusmekanismien kautta, jotta voidaan edistää tietämyksen vaihtoa julkishallintojen välillä kaikkialla Euroopassa ja helpottaa Euroopan yhdentymisen ytimessä olevien periaatteiden noudattamista. Komissio raportoi ComPAct-aloitteen täytäntöönpanosta teknisen tuen välineen raportointivaatimusten mukaisesti. Saadut kokemukset auttavat komissiota luomaan entistä paremmin kohdennettuja EU:n välineitä julkishallintojen tukemiseksi tulevaisuudessa.

Jäsenvaltiot voivat osallistua ComPAct-aloitteeseen omaan tahtiinsa sekä omien tarpeidensa ja institutionaalisten puitteidensa mukaisesti. Ne voivat valita ComPAct-aloitteessa ehdotetuista toimista, jotka ovat kysyntälähtöisiä. Esitetyt välineet, menetelmät, vertaistuki, kokemukset ja käytäntöjen vaihto auttavat julkishallintoja oppimaan, innovoimaan ja parantamaan käytäntöjään ja suorituskykyään.

ComPAct-aloite täydentää ja tuo lisäarvoa muille olemassa oleville EU:n jäsenvaltioiden välisen yhteistyön muodoille, joita ovat muun muassa julkishallinnon eurooppalainen verkko (EUPAN) ja eurooppalaisten julkishallinnon oppilaitosten johtajien verkosto (DISPA) sekä kansainvälisillä foorumeilla ja asiantuntijaverkostojen välillä tehtävä yhteistyö.

ComPAct-aloitteen koko potentiaali saadaan käyttöön ainoastaan kaikkien Euroopan hallinnollisen alueen toimijoiden ja sidosryhmien vahvan sitoutumisen kautta. ComPAct-aloitteen täytäntöönpanoa varten komissio on vuorovaikutuksessa julkishallinnon kehittämistä eri tasoilla hallinnoiviin jäsenvaltioiden viranomaisiin, koulutusta tarjoaviin laitoksiin ja tarvittaessa muihin tahoihin sekä sidosryhmiin, kuten työmarkkinaosapuoliin, tiedeyhteisöön ja asiantuntijoihin. Tämä jatkuva sitoutuminen on olennaisen tärkeää myös sellaisten asiaankuuluvien aiheiden ja tulevien toimien tunnistamiseksi, joissa julkishallinnoille annettava EU:n tuki voi tuoda lisäarvoa. Julkishallintoa ja hallintoa käsittelevä komission asiantuntijaryhmä toimii jatkossakin keskeisenä vuoropuhelun foorumina. Komissio on jatkossakin sitoutunut antamaan oman panoksensa EU-puheenjohtajakausien aikana järjestetyissä ministerikokouksissa käytävään poliittiseen vuoropuheluun. Jäsenvaltioiden aktiivinen osallistuminen ja niiden voimakkaampi halukkuus jakaa julkishallinnon uudistamisesta saamiaan kokemuksia sekä oppia muilta ja tukea muita ovat ratkaisevan tärkeitä ComPAct-aloitteen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(1)

Euroopan komissio, Strateginen ennakointiraportti 2021 .

(2)

 Komission tiedonanto COM(2023) 168 final, EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen .

(3)

 Komission tiedonanto COM(2020) 274 final, Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi .

(4)

  Eurostatin tiedot (2021).

(5)

 Tähän sisältyvät EU:n työvoimatutkimuksen tiedot julkishallinnosta, puolustuksesta, pakollisesta sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta (2022).

(6)

  Eurostatin tiedot (2020).

(7)

 Tämä luku viittaa julkisiin tarjousmenettelyihin, joiden arvo ylittää tietyt Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (S-sarja) julkaistut sopimusarvot:   https://simap.ted.europa.eu/fi/web/simap/european-public-procurement

(8)

 Euroopan komissio, kahdeksas taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus .

(9)

Komission tiedonanto COM(2023) 32 final, Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla .

(10)

  Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma .

(11)

  Korruptiontorjuntapaketti .

(12)

 Esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden ja nettonollahankkeiden lupamenettelyjä koskevien keskitettyjen asiointipisteiden avulla. Komission tiedonanto COM(2023) 62 final, Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle .

(13)

Valtionhallinnon tehokkuutta mittaava Maailmanpankin indeksi.

(14)

OECD (2023), More resilient public administrations after COVID-19 . Teknisen tuen välineen hankkeen raportti aiheesta ”Julkishallintojen häiriönsietokyvyn vahvistaminen covid-19-kriisin jälkeen vuoden 2020 yhteisen arviointikehyksen (CAF 2020) avulla”.

(15)

EU:n sisämarkkinoiden tulostaulu, EU:n digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksi, OECD:n sääntelypolitiikan katsaus.

(16)

Euroopan komission kertomus julkishallinnon heikon suoriutumiskyvyn kustannuksista. Ei vielä julkaistu.

(17)

Erityiseurobarometri 523, Understanding Europeans’ views on reform needs  (huhtikuu 2023).

(18)

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta rahoitettu OECD:n julkisen sektorin innovoinnin seurantakeskus (OPSI) antaa ohjeita ja räätälöityjä neuvoja tavoista, joilla hallitukset voivat tukea innovointia muun muassa ennakoivan innovoinnin menetelmillä.

(19)

Euroopan komissio, SWD(2022) 346, Supporting and connecting policymaking in the Member States with scientific research .

(20)

OECD (2023), Strengthening the attractiveness of the public service in France: Towards a territorial approach .

(21)

Ks. alaviite 17 (eurobarometri).

(22)

Eurooppalaisen koulutusalueen painopisteaihe. Neuvoston päätöslauselma 2021/C 66/01 eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) .

(23)

Euroopan parlamentti (2016), Public Sector Reform: How the EU budget is used to encourage it .

(24)

  Elpymisen ja palautumisen tulostaulu .

(25)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta .

(26)

Euroopan komissio, SWD(2021) 101, Supporting public administrations in EU Member States to deliver reforms and prepare for the future .

(27)

  Teknisen avun ohjelma (TAIEX) .

(28)

 Euroopan komissio, C(2021) 9535 final, Julkishallintoa ja hallintotapaa käsittelevän asiantuntijaryhmän perustaminen .

(29)

  Julkishallinnon eurooppalainen verkosto (EUPAN) .

(30)

  EU:n jäsenvaltioiden julkishallinnosta vastaavien ministerien epävirallinen kokous (2021) .

(31)

  Strasbourgin julistus Euroopan julkishallintojen yhteisistä arvoista ja haasteista (2022) .

(32)

Ruotsin julkishallintoviraston EUPAN-verkoston puitteissa tekemä tutkimus (2023), Good administration in European countries .

(33)

Termillä kuvataan jäsenvaltioiden hallinnollisten käytäntöjen yhä syvempää, jaettuihin arvoihin ja periaatteisiin perustuvaa lähentymistä kohti yhteisiä standardeja ja toimintatapoja.

(34)

Perustuvat SIGMA -aloitteen (EU:n ja OECD:n yhteistyö) julkishallinnon periaatteisiin. Tarkistettu versio tulossa vuonna 2023.

(35)

 Euroopan komissio, C(2022) 2229 final,  Komission uusi henkilöstöstrategia , C(2022) 4388 final, Euroopan komission digitaalistrategia , C(2022) 2230 final,  Komission viherryttäminen .

(36)

Ks. alaviite 31 (Strasbourgin julistus).

(37)

Euroopan parlamentti (2019), Päätöslauselma arviosta EU:n talousarvion käytöstä julkisen sektorin uudistamisessa .

(38)

Alueiden komitea (2019), Paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisten valmiuksien parantaminen investointien ja rakenneuudistusten vahvistamiseksi vuosina 2021–2027 .

(39)

 Euroopan komissio, COM(2023) 577 final, Väestörakenteen muutos Euroopassa: toimintavälineistö .

(40)

Eurostat, työvoimatutkimus 2021 .

(41)

Ks. esimerkiksi eurooppalainen GovTech-alusta .

(42)

  Jäsenmaat pyrkivät kohti sosiaalisempaa Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä .

(43)

Ks. alaviite 31 (Strasbourgin julistus).

(44)

Tällaisia osa-alueita ovat muun muassa seuraavat: tulli ja verotus ( Yhteisen oppimisen tapahtumien ohjelma ), julkiset työllisyyspalvelut ( Euroopan laajuinen julkisten työvoimapalvelujen verkosto ), EAKR:n, koheesiorahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hallinnointi ( REGIO Peer2Peer + ), sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpano ( sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ), datastrategian täytäntöönpano ja tekoäly ( eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän tekoälyä julkishallinnoissa käsittelevä työryhmä ), tutkimus ja innovointi ( tutkimus- ja innovointipolitiikan haasteita koskevat vastavuoroisen oppimisen toimet ), viralliset julkaisut ( virallisten lehtien eurooppalainen foorumi ).

(45)

Ks. alaviite 30 (julkishallinnosta vastaavien ministerien epävirallinen kokous).

(46)

  Vuoden 2023 PACE-lippulaivahanke .  

(47)

Hallintomenoihin varatuista määrärahoista.

(48)

Keskus-, alue- ja paikallistason julkishallinnon henkilöstön määrä on arvioitu kansallisten selvitysten perusteella. Tämä määrä ei perustu julkishallinnon laajuutta koskevaan yhdenmukaistettuun menetelmään. Julkisen sektorin henkilöstön määrä on laskettu Eurostatin EU:n työvoimatutkimuksen (2022) tietojen perusteella.

(49)

Esimerkiksi EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto .

(50)

Esimerkiksi julkisten ostajien yhteisöalusta .  

(51)

  EU Academy .

(52)

 Euroopan alueiden komitean päätöslauselma aiheesta ”Vihreän kehityksen ohjelma yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa” (2020/C 79/01) .

(53)

EU:n paikallishallintojen menot näillä aloilla vuonna 2021 olivat 71 prosenttia (ympäristönsuojelu), 70 prosenttia (asuminen ja yhdyskuntapalvelut), 53 prosenttia (virkistys, kulttuuri ja uskonto) ja 36 prosenttia (koulutus) julkisyhteisöjen kokonaismenoista.

(54)

Kunnista 69 prosenttia ilmoitti, että niillä on pulaa asiantuntijoista, joilla on ympäristö- ja ilmastoarviointiin liittyvää osaamista, sekä henkilöstöstä, jolla on insinööritaitoon liittyvää ja teknistä asiantuntemusta. EIP:n kuntatutkimus 2022–2023 .

(55)

  TSI 2024 flagship- Overcoming barriers to regional development .  

(56)

Seuraavassa järjestyksessä: poliittisten päättäjien ja tutkijoiden osaamiskehykset ,  EU:n osaamiskehys EAKR:n ja koheesiorahaston hallinnointia ja täytäntöönpanoa varten ,  julkisten hankintojen ammattilaisten eurooppalainen osaamiskehys , EU:n verotuksen osaamiskehys ,  EU:n tullialan osaamiskehys , julkisen sektorin yhteentoimivuus ja  projektinhallinnan menetelmät .

(57)

 Ottaen huomioon kansalaisille tarkoitetun eurooppalaisen digitaalisten taitojen puitekehyksen , eurooppalaisen yrittäjyystaitojen puitekehyksen ja kestävyysosaamisen eurooppalaisen puitekehyksen .

(58)

  Julkishallinnon laatua koskeva välineistö (vuoden 2017 versio)  

(59)

  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1463 rajatylittävää automaattista todistusmateriaalin vaihtoa koskevan teknisen järjestelmän teknisistä ja toiminnallisista eritelmistä ja yhden kerran periaatteen soveltamisesta .

(60)

Ks. alaviite 16 (Kertomus julkishallinnon heikon suoriutumiskyvyn kustannuksista).

(61)

Euroopan komissio, SWD(2022) 721, Impact Assessment Report for the Interoperable Europe Act proposal .

(62)

 Digitaalialan sääntelykehykseen sisältyvät ehdotettu datasäädös , avointa dataa koskeva direktiivi ja siihen liittyvä arvokkaita tietoaineistoja koskeva täytäntöönpanoasetus , datahallintosäädös , ehdotettu tekoälysäädös , ehdotettu Yhteentoimiva Eurooppa -säädös , digimarkkinasäädös ja digipalvelusäädös .

(63)

 Euroopan komissio, COM(2022) 710 final, Julkisen sektorin yhteentoimivuuspolitiikan vahvistaminen .

(64)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, .

(65)

Jotka ovat seurausta yhteentoimivuuden ja digitaalisen muutoksen seurannan kartoitusta ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen digitaalipolitiikan eurooppalaisen seurannan virtaviivaistamismahdollisuuksien yksilöimistä koskevasta viimeaikaisesta työstä.

(66)

  Euroopan komissio, Yhteinen tutkimuskeskus, AI Watch. European landscape on the use of Artificial Intelligence by the Public Sector , European Landscape on the Use of Blockchain Technology by the Public Sector ja Next generation virtual worlds: opportunities, challenges, and policy implications .

(67)

Ks. Joinup .

(68)

  Berliinin julistus digitaaliyhteiskunnasta ja arvopohjaisesta digitaalisesta hallinnosta .

(69)

  Joinup-alusta .

(70)

  EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö virtaviivaistaa tavaroiden tulliselvitysprosessissa tarvittavien asiakirjojen ja tietojen sähköistä vaihtoa.  Julkisten hankintojen data-avaruus auttaa saamaan kattavamman yleiskuvan julkisista hankinnoista EU:ssa. Tunnusjärjestelmät, kuten eurooppalainen lainsäädäntötunnus tai oikeuskäytäntötunnus, oikeusalalla tapahtuvaa rajatylittävää tietojenvaihtoa varten.

(71)

 Euroopan komissio, COM(2023) 501 final, Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvä digitalisaatio: vapaan liikkuvuuden helpottaminen sisämarkkinoilla .

(72)

Euroopan komissio, SWD(2022) 45 final, Yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet .

(73)

  Asetus (EU) 2018/1724 tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta .

(74)

Tällä hetkellä järjestelmä tukee 95:tä hallinnollista yhteistyömenettelyä 19:llä sisämarkkinoihin liittyvällä politiikan alalla.

(75)

Tästä ilmoitettiin Euroopan datastrategiassa, ja se toistettiin 27 jäsenvaltion julkilausumassa seuraavan sukupolven pilvi-infrastruktuurin rakentamisesta EU:n yrityksiä ja julkista sektoria varten.

(76)

Useiden jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on toimenpiteitä, jotka koskevat vihreää budjetointia, ympäristöverotusta ja ympäristöä säästävää julkista hankintaa.

(77)

  Euroopan ilmastonmuutosportaali ,  EU:n missio: Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit ,   Covenant of Mayors -aloite,  Ilmasto- ja energia-alan vuoropuhelufoorumit .

(78)

Neuvoston suosituksen 2023/C 20/01 mukaiset energia-alan kriittistä infrastruktuuria ylläpitävien toimijoiden stressitestit olisi saatettava päätökseen vuoden 2023 loppuun mennessä.

(79)

  Jäsenvaltioiden sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia koskevat suuntaviivat .

(80)

  Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi .

(81)

Euroopan komissio, C(2022) 2230 final, Komission viherryttäminen .

(82)

  Asetus (EU) 2018/1999 energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/1791 energiatehokkuudesta.