52010DC0569

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 12.10.2010

KOM(2010) 569 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EDISTYMINEN KIOTON TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA

(järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY 5 artiklan nojalla vaadittu kertomus)

SEK(2010) 1204

SISÄLLYSLUETTELO

1. TIIVISTELMÄ 3

2. TOTEUTUNUT EDISTYS VUOSINA 1990–2008 6

2.1. Kasvihuonekaasupäästöjen kehityssuunnat 6

2.2. Kasvihuonekaasuintensiteetit ja asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 6

2.3. Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007 6

2.4. Kehityssuunnat suurimpia päästöjä aiheuttavilla sektoreilla 6

3. ARVIO EDISTYMISESTÄ KIOTON TAVOITTEEN SAAVUTTAMISESSA 6

3.1. Kasvihuonekaasupäästöjen ennusteet 6

3.1.1. EU15-maat 6

3.1.2. EU12-maat 6

3.1.3. EU27-maat 6

3.2. EU:n ilmastonmuutospolitiikan täytäntöönpano 6

3.3. EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttaminen 6

3.3.1. Toinen päästökauppakausi (2008–2012) 6

3.3.2. Yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismin hyödyntäminen 6

3.4. Valtioiden Kioton mekanismien hyödyntämissuunnitelmat 6

3.5. Hiilinielujen hyödyntämissuunnitelmat 6

4. VUODEN 2020 TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN 6

4.1. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 6

4.2. Tavoitteiden saavuttamista edistävät toimintalinjat 6

4.3. Miten kaukana tavoitteista ollaan? 6

5. TILANNE EU:N EHDOKASMAISSA 6

TIIVISTELMÄ

Hyvää vauhtia kohti Kioton tavoitteita (2008–2012)

Euroopan unionin 15 ensimmäistä jäsenvaltiota (jäljempänä EU15-maat) sitoutui Kioton pöytäkirjassa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 8 prosenttia perusvuodesta vuosiin 2008–2012 mennessä1. Viimeisten saatavilla olevien inventaariotietojen (vuodelta 2008)2 mukaan EU15-maiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat vähentyneet jo viidentenä peräkkäisenä vuonna. Vuonna 2008 ne olivat 6,9 prosenttia alhaisemmat kuin perusvuonna, kun huomioon ei oteta maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (LULUCF). Vaikka talous on kasvanut merkittävästi vuodesta 1990 lähtien niin, että EU15-maiden BKT on kasvanut lähes 45 prosenttia, niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin vähentyneet.

EU15-maiden kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 1,9 prosenttia vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007, ja samalla niiden BKT kasvoi 0,6 prosenttia. Kuvassa 1 esitettyjen ennusteiden 3 mukaan EU15-maat saavuttavat Kioton tavoitteensa. Nykyiset ennusteet, joissa on otettu huomioon talouden taantuma, osoittavat, että EU15-maat hyvin todennäköisesti ylittävät tavoitteensa.

Kuva 1: EU15-maiden toteutuneet ja ennustetut päästöt.

[pic]

Huom : Nuolet perustuvat vuosien 2008–2012 keskiarvoon eivätkä siksi vastaa tarkkaan ennustettujen päästöjen vuoden 2010 arvoja. Vuoden 2009 arvot ovat Euroopan ympäristökeskukselta saatuja alustavia arvioita.

Lähde: Euroopan komissio.

Uusimpien kasvihuonekaasupäästöennusteiden mukaan kuusi jäsenvaltiota (Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on hyvää vauhtia saavuttamassa kansalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteensa. Kun otetaan huomioon Kioton joustomekanismien suunniteltu käyttö, EU:n päästökauppajärjestelmän uusien osallistujien reservissä säilytettävien käyttämättömien päästöoikeuksien käyttö ja hiilinielut, vain kahdelle jäsenvaltiolle (Itävalta ja Italia) saattaa tulla ongelmia tavoitteidensa saavuttamisessa, mikä ei kuitenkaan heikennä EU15-maiden kokonaisvalmiutta saavuttaa Kioton tavoitteensa. Useimmissa EU:hun vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneistä 12 jäsenvaltiosta päästöjen ennustetaan vähenevän hieman vuosina 2008–2012. Yhdeksällä niistä on Kioton tavoite4, ja ennusteiden mukaan ne saavuttavat tai ylittävät Kioton tavoitteensa pelkästään nykyisiä toimintalinjoja ja toimenpiteitä toteuttamalla. Slovenia arvioi saavuttavansa tavoitteensa siinä vaiheessa, kun kaikki nykyiset ja suunnitellut toimenpiteet, myös päästövähennyshyvitykset, on toteutettu odotusten mukaisesti.

Vuonna 2008 koko EU:n (EU27-maat) kasvihuonekaasupäästöt olivat 14,3 prosenttia pienemmät kuin perusvuonna, kun huomioon ei oteta LULUCF:sta johtuvia päästöjä ja poistumia. Vuoteen 2007 verrattuna päästöt olivat 2 prosenttia pienemmät, mutta EU27-maiden talous kasvoi kuitenkin 0,7 prosenttia.

Alustavien vuotta 2009 koskevien tietojen5 mukaan EU15- ja EU27-maiden kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 6,9 prosenttia vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna. Näiden arvioiden perusteella EU15-maiden päästöt ovat nyt 12,9 prosenttia alle perusvuoden tason, eli kyseiset maat ylittävät ensimmäistä kertaa Kioton sitoumuksensa eli 8 prosentin päästövähennyksen. EU27-maiden vuoden 2009 päästöt ovat noin 17,3 prosenttia alle vuoden 1990 tason. Vuosina 1990–2009 BKT kasvoi EU15-maissa 38 prosenttia ja EU27-maissa 40 prosenttia.

Uusilla toimenpiteillä kohti EU:n asettamaa vuoden 2020 tavoitetta

Vuonna 2009 annettu ilmasto- ja energiapaketti6 muodostaa yhdennetyn ja kunnianhimoisen toimintalinjojen ja toimenpiteiden kokonaisuuden, jonka avulla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta vuoteen 2020 saakka ja sen jälkeenkin.

Vuodesta 2013 eteenpäin EU:n yleinen tavoite, joka on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä, toteutetaan EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien toimialojen välillä seuraavasti:

1. EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla toimialoilla päästöjä vähennetään 21 prosenttia vuoden 2005 tasosta

2. EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla toimialoilla päästöjä vähennetään noin 10 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Kokonaisvähennys eli 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vastaa 14 prosentin vähennystä vuoteen 2005 verrattuna. EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilta toimialoilta edellytetään suurempaa panosta, koska on kustannustehokkaampaa vähentää päästöjä päästökauppaan kuuluvilla kuin muilla toimialoilla.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan vuoden 2020 tavoitteen täytäntöönpanoa on valmisteltu edelleen vuodesta 2009 lähtien. Tarkistetun EU:n päästökauppadirektiivin täytäntöönpanon osalta tämä merkitsee muun muassa sitä, että komissio antaa ensinnäkin päätöksen niiden toimialojen ja toimialojen osien määrittelemiseksi, joilla arvioidaan olevan hiilivuodon vaara, ja toisekseen päätöksen kolmannella päästökauppakaudella koko unionille myönnettävien päästöoikeuksien lukumäärästä. Lisäksi valmisteilla ovat säännöt päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista sekä unionin laajuiset yhdenmukaistetut säännöt päästöoikeuksien jakamisesta kolmannella päästökauppakaudella. Myös rekistereitä koskevaa asetusta ollaan tarkistamassa, jotta sitä voidaan muuttaa tarvittaessa.

Niin sanotulla taakanjakopäätöksellä säännellään kasvihuonekaasupäästöjä toimialoilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään. Näitä ovat LULUCF, ilmailu ja kansainvälinen meriliikenne. Taakanjakopäätös velvoittaa jäsenvaltiot rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään vuosina 2013–2020 lineaarisesti ja sitovin vuositavoittein. Näin varmistetaan, että kullakin alalla edetään vaiheittain kohti sovittuja vuoden 2020 tavoitteita. Jäsenvaltioiden vastuulla on määritellä ja panna täytäntöön toimintalinjoja ja toimenpiteitä päästöjensä rajoittamiseksi. Uuden seurantajärjestelmän avulla seurataan jäsenvaltioiden toimia ja autetaan niitä tekemään kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet saavuttaakseen tavoitteensa. Komissio on aloittanut taakanjakopäätökseen sisältyviä täytäntöönpanotoimia koskevan työn. Tarkoituksena on määritellä absoluuttiset arvot jäsenvaltioiden vuosien 2013–2020 tavoitteille ja vahvistaa säännöt vuosittaisten päästökiintiöiden siirroille jäsenvaltioiden välillä sekä varmistaa siirtojen avoimuus.

Kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähentämisen tavoite on juurrutettu myös työllisyyttä ja älykästä, kestävää sekä osallistavaa kasvua koskevaan strategiaan (Eurooppa 2020 -strategia), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2010. Päästövähennystavoite on yksi viidestä päätavoitteesta.

Kuva 2 ilmentää vuoden 2020 ennusteiden (-20 prosenttia) ja EU:n vuoden 2020 tavoitteiden (-30 prosenttia) välistä kuilua, jonka kurominen umpeen edellyttää, että EU vauhdittaa toimiaan huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämiseksi. Todellisesta tavoitteesta riippuen päästöjä on perustasoskenaarioon verrattuna vähennettävä 350–800 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2020 mennessä. Tästä syystä EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pantava uusi lainsäädäntö täytäntöön mahdollisimman pian sen varmistamiseksi, että tarvittavat päästövähennykset toteutuvat.

Kuva 2: EU27-maiden toteutuneet ja ennustetut päästöt.

[pic]

Huom: Vuoden 2009 arvot ovat Euroopan ympäristökeskukselta saatuja alustavia arvioita.

Lähde: Euroopan komissio.

TOTEUTUNUT EDISTYS VUOSINA 1990–2008

Kasvihuonekaasupäästöjen kehityssuunnat

EU:n kasvihuonekaasupäästöjen yleistä kehityssuuntaa ohjaavat merkittävästi kaksi suurinta päästöjen aiheuttajaa: Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Ne aiheuttavat yhdessä noin kolmanneksen EU27-maiden kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden kahden jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 vähentyneet yhteensä 417 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodesta 1990.

Saksassa tapahtunut suotuisa kehitys (-22 prosenttia vuosina 1990–2008) johtuu pääasiassa jatkuvista parannuksista sähkö- ja lämpövoimaloiden hyötysuhteessa sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon käytössä ja investoinneista viiden uuden osavaltion talouden rakenneuudistukseen Saksan yhdistymisen jälkeen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa (-18,5 prosenttia vuosina 1990-2008) johtuu etupäässä energiamarkkinoiden vapautumisesta ja sen seurauksena tapahtuneesta öljyn ja hiilen vaihtumisesta kaasuun sähköntuotannossa sekä apidiinihapon tuotannon dityppioksidipäästöjen vähennystoimenpiteistä.

Italia ja Ranska ovat 11 prosentin osuudellaan kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat päästöjen aiheuttajat. Italian kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 noin 5 prosenttia suuremmat kuin vuonna 1990. Italian kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen vuodesta 1990 johtuu etupäässä tieliikenteestä, sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä öljynjalostuksesta. Ranskan vuoden 2008 päästöt olivat 6 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Suuria vähennyksiä saavutettiin apidiinihapon tuotannon dityppioksidipäästöissä. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt kuitenkin lisääntyivät huomattavasti vuosina 1990–2008.

Espanja ja Puola ovat EU27-maiden kuudenneksi ja seitsemänneksi suurimmat päästöjen aiheuttajat: kummankin osuus on 8 prosenttia kaikista EU27-maiden kasvihuonekaasupäästöistä. Espanjan päästöt kasvoivat 42 prosenttia vuosina 1990–2008. Tämä johtuu suureksi osaksi tieliikenteen, sähkön ja lämmön tuotannon sekä valmistusteollisuuden päästöjen kasvusta. Puolan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 12,7 prosenttia vuosina 1990–2008 (tämä on -29,8 prosenttia verrattuna perusvuoteen, joka Puolan tapauksessa on vuosi 1988). Suurin syy päästöjen vähenemiseen Puolassa – kuten muissakin Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa – on energiaa tuhlaavan raskaan teollisuuden alasajo ja talouden yleinen rakennemuutos 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa sekä energiatehokkuuden parantuminen vuosina 1990–2008. Huomattava poikkeus oli liikenne (etenkin tieliikenne), jonka päästöt kasvoivat.

Muista jäsenvaltioista 7 jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 suuremmat ja 18 jäsenvaltion pienemmät kuin perusvuonna. Kypros ja Malta eivät ole sitoutuneet vähentämään päästöjä Kioton pöytäkirjan nojalla. Päästöt olivat niissä vuonna 2008 suuremmat kuin vuonna 1990. Kasvihuonekaasupäästöjen prosentuaalinen muutos perusvuodesta vuoteen 2008 vaihtelee -54 prosentista (Latvia) +40 prosenttiin (Espanja).

Kasvihuonekaasuintensiteetit ja asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008

Kasvihuonekaasupäästöt ovat EU15- ja EU27-maissa vähentyneet samalla, kun talous on kasvanut merkittävästi. Tämä osoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu ei ole seurannut BKT:n kasvua EU15-maissa vuodesta 1993 lähtien ja EU27-maissa vuodesta 1996 lähtien. Vuosina 1990–2008 BKT kasvoi EU15-maissa 45 prosenttia, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 6,5 prosenttia. Samalla kaudella BKT kasvoi EU27-maissa 44 prosenttia, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 11,3 prosenttia.

Kaikki EU:n jäsenvaltiot Kyprosta, Portugalia ja Espanjaa lukuun ottamatta vähensivät päästöjään merkittävästi samalla, kun niiden talous kasvoi voimakkaasti vuosina 1990–2008. Voimakasta talouskasvua ja samalla päästöjen vähennystä havaittiin erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa, joissa tämä kehitys johtuu valmistusteollisuuteen painottuvan tehottoman raskaan teollisuuden muutoksista.

Vuonna 2008 asukaskohtaiset päästöt olivat EU15-maissa keskimäärin 10,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä tarkoittaa sitä, että päästöt vähenivät 0,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2007 verrattuna ja 1,5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 1990 verrattuna. EU27-maissa keskiarvo oli 9,9 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.Asukaskohtaisissa kasvihuonekaasupäästöissä on huomattavia eroja Euroopan maiden välillä: 5,2 hiilidioksidiekvivalenttitonnista 25,8 hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Ne korreloivat kunkin maan energiaintensiteetin ja energialähteiden valikoiman kanssa (ks. myös valmisteluasiakirjan kuva 2).

1990-luvulla asukaskohtaiset päästöt vähenivät koko EU:ssa. Vuosina 2000–2008 ne vähenivät 7,7 prosenttia EU15-maissa mutta lisääntyivät 4,5 prosenttia EU12-maissa. Vuosina 1990–2008 asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät eniten Espanjassa, Portugalissa, Kyproksella ja Maltalla.

Kuva 3: Kasvihuonekaasuintensiteetti EU15- ja EU27-maissa, BKT, energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt EU15-maissa.

[pic]

Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 verrattuna vuoteen 2007

EU27-maissa päästöt vähenivät 99,0 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 2 prosenttia. ja EU15-maissa 75,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 1,9 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2008. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät tai pysyivät samalla tasolla kaikissa EU:n jäsenvaltioissa paitsi Belgiassa, Saksassa, Kyproksessa, Slovakiassa ja Sloveniassa.

Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia ja Suomi vähensivät huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä (Espanjan osuus oli -32,9, Yhdistyneen kuningaskunnan -11,8, Italian -11,1 ja Suomen -7,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Suuria vähennyksiä saivat aikaan myös Romania, Tšekki ja Puola (Romanian osuus oli -6,7, Tšekin -6,1 ja Puolan -4,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Päästövähennykset johtuvat pääasiassa sähkön ja lämmön tuotannon, tieliikenteen sekä valmistusteollisuuden päästöjen vähentymisestä.

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kasvoivat eniten Belgiassa (3,0 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia) ja Slovakiassa (0,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia), mikä johtuu energia-alan, erityisesti polttoaineiden poltosta aiheutuvien, kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta.

Tieliikenteen päästöt vähenivät EU15-maissa huomattavasti (–22,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai –2,9 prosenttia). Kaikki muut EU15-maat paitsi Belgia, Luxemburg ja Alankomaat raportoivat päästöjen vähentyneen. Raporttien mukaan suurimpia vähennyksiä saatiin aikaan Ranskassa (-6,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia), Espanjassa (-6,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia) ja Italiassa (-4,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia), joissa biopolttoaineiden käyttö kasvoi voimakkaasti, sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa (-4,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Myös Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua ja Malta raportoivat vähennyksistä.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1992 kansainvälisen ilma- ja meriliikenteen päästöt vähenivät EU27-maissa (noin 1,2 prosenttia verrattuna vuoteen 2007), mikä johtui osittain talouden taantumasta. Näiden kahden alan osuus on noin 5,9 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä EU27-maissa, mutta niitä ei oteta huomioon Kioton tavoitteissa.

Liikennealan kasvihuonekaasupäästöjen pitäminen kurissa tulee kuitenkin olemaan tärkeää tulevaisuudessa.

Kehityssuunnat suurimpia päästöjä aiheuttavilla sektoreilla

Kuva 4 osoittaa, että eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu energian tuotannosta ja käytöstä sekä liikenteestä, joiden yhteinen osuus EU15-maiden kokonaispäästöistä oli 80 prosenttia vuonna 2008. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä 21 prosenttia on peräisin liikenteestä, 10 prosenttia maataloudesta, 8 prosenttia teollisuusprosesseista ja 3 prosenttia jätteistä.

Liikenteen päästöjen kasvaminen on osittain tehnyt tyhjäksi energia-alalla, maataloudessa, teollisuusprosesseissa ja jätealalla saavutetut vähennykset (lisätietoja saa valmisteluasiakirjasta). Kaiken kaikkiaan EU15-maiden päästöt kehittyivät vuoteen 1990 verrattuna seuraavasti:

- energiantuotannon päästöt vähenivät 5 prosenttia ja energian käytön päästöt 13 prosenttia

- liikenteen päästöt kasvoivat 20 prosenttia

- teollisuusprosessien päästöt vähenivät 17 prosenttia, mikä johtuu etupäässä adipiinihappotuotannon sekä halogenoitujen hiilivetyjen ja rikkiheksafluoridin tuotannon päästöjen vähenemisestä

- maatalouden päästöt vähenivät 12 prosenttia nautakarjan määrän vähenemisen ja lannoitteiden ja lannan vähäisemmän käytön seurauksena

- jätealan päästöt vähenivät 40 prosenttia hoidettujen kaatopaikkojen metaanipäästöjen vähenemisen ansiosta.

Kuva 4: Muutos EU15-maiden kasvihuonekaasupäästöissä toimialoittain ja toimialojen osuudet.

[pic]

[pic]

Lähde: EEA

ARVIO EDISTYMISESTÄ KIOTON TAVOITTEEN SAAVUTTAMISESSA

Kasvihuonekaasupäästöjen ennusteet

Edistymistä Kioton sitoumusten saavuttamisessa arvioidaan PRIMES/GAINS-ennusteiden avulla muiden maiden paitsi Tanskan ja Irlannin osalta, jotka ovat toimittaneet täysin ajantasaistetut ja kattavat ennusteet vuodelle 2010. Lisätietoja saa valmisteluasiakirjan taulukoista 7 ja 8.

EU15-maat

Kuvassa 5 esitetään ennusteet päästökauppajärjestelmään kuulumattomille toimialoille ja arvioidaan ennustettujen päästöjen ja kyseisten toimialojen tavoitteiden välistä eroa. Kaikkien toimialojen yhteisennusteissa arvioidaan, että EU15-maiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat sitoumuskaudella todennäköisesti 10,4 prosenttia alle perusvuoden, eli EU15-maat ylittäisivät Kioton tavoitteensa 2,4 prosentilla. Kun huomioon otetaan lisäksi

(1) valtioiden käyttämien Kioton mekanismien ansiosta odotettavissa oleva 2,7 prosentin lisävähennys ja

(2) Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuneet kokonaispoistumat EU15-maissa, mikä vastaa 1,0 prosentin vähennystä,

EU15-maissa päästöjen ennustetaan vähenevän vieläkin enemmän. Jos kaikki nämä toimenpiteet johtavat odotettuihin tuloksiin, kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan vähenevän sitoumuskaudella kaiken kaikkiaan jopa 14,2 prosenttia perusvuoden tasoista.

EU:n kunnianhimoinen vähennystavoite on kuitenkin 20 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, jäsenvaltioiden on ehdottomasti varmistettava, että päästöjä vähennetään nykyisten toimintalinjojen ja toimenpiteiden avulla ajoissa tarpeeksi, ja nopeutettava täydentävien toimintalinjojen ja toimenpiteiden laatimista ja täytäntöönpanoa.

EU12-maat

EU12-maiden tämänhetkisiin kansallisiin toimintalinjoihin ja toimenpiteisiin perustuvien yhteenlaskettujen päästöjen ennustetaan lisääntyvän hieman vuoteen 2008 verrattuna mutta jäävän sitoumuskaudella silti 36,8 prosenttia perusvuotta pienemmiksi. Slovenia on EU12-maista ainoa, joka aikoo investoida Kioton mekanismeihin. Slovenia, Tšekki, Unkari ja Puola aikovat käyttää hiilinieluja. Tšekki, Unkari, Latvia ja Slovakia aikovat myydä osan päästömääräyksiköiden (AAU) ylijäämästään.

EU27-maat

EU27-maiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen ennustetaan olevan sitoumuskaudella noin 17,3 prosenttia pienemmät kuin perusvuonna. Tämä arvio perustuu PRIMES/GAINS-ennusteisiin, joissa otetaan huomioon voimassa olevat toimintalinjat ja toimenpiteet. Ennustettu vähennys on sitäkin suurempi, kun otetaan huomioon valtioiden Kioton mekanismien avulla hankkimista päästövähennyshyvityksistä ja hiilinieluista koituvat vaikutukset.

Näitä päästöennusteita tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon jo saavutetut vähennykset (EU27-maissa -11,3 prosenttia vuosina 1990–2008) ja vuoden 2020 ennusteet. Päästövähennystoimia on siksi tulevaisuudessa vauhditettava kaikkialla EU:ssa, jotta EU voisi päästä tavoitteeseensa eli 20 tai 30 prosentin vähennykseen vuoteen 2020 mennessä.

Kuva 5: Suhteellinen ero (tavoitteen ylitys tai alitus) päästökauppaan kuulumattomilla aloilla sitoumuskaudelle tehtyjen kasvihuonekaasupäästöennusteiden ja vastaavien kauden 2008–2012 tavoitteiden välillä; suhteellisen eron laskennassa on otettu huomioon ennusteet, Kioton mekanismien käyttö ja hiilinielut.

[pic]

Huom: (1) Tanskaa ja Irlantia koskevat arviot perustuivat kansallisiin ennusteisiin. (2) Kaikkia muita jäsenvaltioita paitsi Kyprosta ja Maltaa (joilla ei ole päästövähennyssitoumuksia Kioton pöytäkirjan nojalla) koskevat arviot perustuvat PRIMES/GAINES-ennusteisiin. (3) Laskennassa on otettu huomioon myös eräiden jäsenvaltioiden (Tanska ja Irlanti) aikomus käyttää EU:n päästökauppajärjestelmän uusien osallistujien reservistä (NER) saatavia käyttämättömiä päästöoikeuksia muiden kuin EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien velvoitteiden täyttämiseen.

Lähde: Euroopan komissio

EU:n ilmastonmuutospolitiikan täytäntöönpano

Euroopan ilmastonmuutosohjelma (ECCP)

EU27-maiden toimintalinjojen ja toimenpiteiden arvioinnin yhteydessä yksilöitiin kahdeksan yhteistä ja yhteensovitettua toimenpidettä (CCPM), joiden odotetaan saavan aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä EU:ssa . Suurimpia vähennyksiä voidaan odottaa EU:n päästökauppadirektiivistä (direktiivi 2003/87/EY) ja uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä (direktiivi 2009/28/EY), jolla edistetään uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Liikenteen alalla erittäin tärkeitä aihealueita ovat polttoaineen laatua koskeva lainsäädäntö ja henkilöautoista peräisin olevan hiilidioksidin määrän vähentäminen. Energian kysyntää aiotaan vähentää panemalla täytäntöön direktiivit, jotka koskevat rakennusten energiatehokkuutta, ekologista suunnittelua, energiaverotusta ja yhteistuotannon (yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto) edistämistä. Lisäksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismien odotetaan saavan aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä.

Näiden kahdeksan keskeisen toimenpiteen lisäksi määritettiin viisi muuta CCPM-toimenpidettä , joiden myös odotetaan saavan aikaan tuntuvia päästövähennyksiä koko EU:ssa. Nämä viisi toimenpidettä ovat kaatopaikkadirektiivi (direktiivi 99/31/EY), uusien kuumavesikattiloiden hyötysuhdevaatimukset, kotitalouskoneiden energiamerkintöjä koskeva direktiivi (direktiivi 2000/13/EY), ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annettu direktiivi eli niin kutsuttu IPPC-direktiivi (direktiivi 2008/1/EY), jota muutetaan parhaillaan teollisuuden päästöjä koskevalla direktiivillä, ja Motor Challenge -ohjelma, jolla pyritään parantamaan teollisuuden sähkömoottoreiden energiatehokkuutta. Kun fluorattuja kasvihuonekaasuja koskeva asetus (asetus 842/2006/EY) ja moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöjä koskeva direktiivi (2006/40/EY) annettiin, niiden myös odotettiin vähentävän ennustettuja vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 23 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2010 mennessä. Näiden kahden säädöksen todellista vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tarkastellaan parhaillaan.

Kahdeksan tärkeimmän CCPM-toimenpiteen osuus on 92 prosenttia kaikista CCPM-toimenpiteisiin perustuvista vähennyksistä EU27-maissa. Tämä osoittaa, miten hyvin näillä keskeisillä toimintalinjoilla voidaan auttaa jäsenvaltioita täyttämään päästöjenvähennyssitoumuksensa.

Viimeaikainen kehitys

Ilmasto- ja energiapaketin hyväksymisestä lähtien painopisteenä ovat olleet täytäntöönpanotoimenpiteet. Vuoteen 213 mennessä on laadittava noin 20 uutta säädöstä ja asiakirjaa, joiden avulla varmistetaan tarkistetun EU:n päästökauppajärjestelmän moitteeton toiminta ja valmistellaan kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tavoitteiden täytäntöönpanoa päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla.

Tällä hetkellä kehitteillä ovat yhteisön laajuiset yhdenmukaistetut säännöt päästöoikeuksien jakamisesta kolmannella päästökauppakaudella. Jakaminen perustuu mahdollisimman pitkälle kunnianhimoisiin vertailukohtiin, mikä edistää innovointia ja palkitsee tehokkaampia laitoksia, jotka ovat investoineet vähäpäästöisiin tuotantotapoihin. Jäsenvaltiot antoivat heinäkuussa 2010 hyväksyntänsä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoitusta, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevalle komission asetukselle. Myös rekistereitä koskevaa asetusta on tarkistettu uuden yhteisen rekisterin luomiseksi päästökaupan yhteyteen. Sertifioitujen päästövähennysten ”kierrättämisen” ja petosten torjumiseksi on toteutettu nopeita valvontaa ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä.

Vuonna 2009 aloitettiin taakanjakopäätökseen sisältyviä täytäntöönpanotoimia koskeva työ. Tarkoituksena on määritellä absoluuttiset arvot jäsenvaltioiden vuosien 2013–2020 tavoitteille ja vahvistaa säännöt vuosittaisten päästökiintiöiden siirroille jäsenvaltioiden välillä sekä varmistaa niiden avoimuus.

NER300-päätös on nyt laadittu, ja se on tarkoitus hyväksyä virallisesti lähiaikoina. NER300-päätöksessä vahvistetaan arviointiperusteet ja toimenpiteet sellaisten suurten kaupallisten demonstrointihankkeiden rahoittamiseksi, joilla pyritään ottamaan talteen ja varastoimaan hiilidioksidia sekä edistämään innovatiivisia uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvia teknologioita tarkistetun EU:n päästökauppadirektiivin puitteissa. Parhaillaan laaditaan myös ohjeita hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia koskevan direktiivin eri osista, jotta direktiivin voidaan panna täytäntöön yhdenmukaisesti. Ohjeiden odotetaan valmistuvan vuoden 2010 loppuun mennessä.

Työn alla ovat myös henkilöautojen hiilidioksidipäästönormien asettamista koskevan asetuksen (EY) 443/2009 täytäntöönpanotoimet.

Vastikään annetut säädökset

Ilmasto- ja energiapaketin täytäntöönpano:

3. EU:n päästökauppajärjestelmä ja hiilivuodot: Komission päätös 2010/2/EU7, joka koskee luettelon laatimista niistä toimialoista ja toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille.

4. Päästökatto EU:n päästökauppajärjestelmässä: Komission päätös 2010/384/EU8 EU:n päästökauppajärjestelmässä koko yhteisölle vuotta 2013 varten myönnettävien päästöoikeuksien lukumäärästä.

5. Hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi EU:n päästökauppajärjestelmässä: Komission päätös 2010/345/EU9 päätöksen 2007/589/EY muuttamisesta ohjeiden lisäämiseksi hiilidioksidin talteenotosta, kuljetuksesta ja geologisesta varastoinnista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailua ja raportointia varten.

Muut:

6. Ilmailu ja EU:n päästökauppajärjestelmä: Komission asetus (EU) N:o 82/201010 niiden ilma-alusten käyttäjien luettelosta, jotka harjoittivat direktiivin 2003/87/EY liitteessä I tarkoitettua ilmailutoimintaa 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen, ja hallinnoivan jäsenvaltion yksilöimisestä kunkin ilma-aluksen käyttäjän osalta annetun asetuksen (EY) N:o 748/2009 muuttamisesta.

7. Ilmailu ja EU:n päästökauppajärjestelmä: Komission asetus (EU) No 606/201011 tiettyjen vähän päästöjä aiheuttavien ilma-alusten käyttäjien polttoaineenkulutuksen arviointiin käytettävän ja Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) kehittämän yksinkertaistetun välineen hyväksymisestä.

EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttaminen

EU:n päästökauppajärjestelmän ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2005–2007. Tällä hetkellä on menossa toinen päästökauppakausi (2008–2012). Tarkistettu järjestelmä tulee voimaan vuonna 2013. Lisätietoja tarkistetun EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttamisesta on kohdassa 3.2.

Toinen päästökauppakausi (2008–2012)

Koko EU:n päästökatto vuosille 2008–2012 on 2 081 miljardia päästöoikeutta vuodessa, mikä on 10,5 prosenttia vähemmän kuin jäsenvaltioiden toimittamissa kansallisissa jakosuunnitelmissa alun perin ehdotettiin. Vuonna 2009 päästökauppajärjestelmään osallistui 11 032 laitosta.

EU27-maissa sijaitsevista EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvista laitoksista peräisin olevien todennettujen päästöjen kokonaismäärä oli 1,85 miljardia tonnia12 hiilidioksidia vuonna 2009, mikä on lähes 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Päästöjen väheneminen johtuu pääosin kolmesta seikasta: taantuman vuoksi vähentyneestä taloudellisesta toiminnasta, alhaisesta kaasun hinnasta vuonna 2009 ja laitosten toteuttamista vähentämistoimista.

Yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismin hyödyntäminen

Kukin jäsenvaltio on asettanut toisen vaiheen kansallisissa jakosuunnitelmissa ylärajan sille, kuinka paljon toimijat voivat hyödyntää hankepohjaisia päästövähennyshyvityksiä (yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi). Päästökauppajärjestelmään kuuluvat laitokset kaikista jäsenvaltioista voivat käyttää toisella päästökauppakaudella vuosittain jopa 278 miljoonaa sertifioitua päästövähennystä tai päästövähennysyksikköä, mikä on 13,4 prosenttia EU:n laajuisesta päästökatosta kyseisenä ajanjaksona. Vuonna 2009 toiminnanharjoittajat käyttivät 82 miljoonaa sertifioitua päästövähennystä tai päästövähennysyksikköä, mikä oli 4,39 prosenttia kaikista palautetuista päästöoikeuksista. Vuodesta 2013 lähtien sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttöä koskevat säännöt tarkistetaan muutetun EU:n päästökauppadirektiivin mukaisesti13.

Valtioiden Kioton mekanismien hyödyntämissuunnitelmat

Kymmenen EU15-maata sekä Slovenia ovat päättäneet hyödyntää Kioton mekanismeja saavuttaakseen Kioton tavoitteensa. Kyseiset kymmenen EU15-maata aikovat hankkia kaiken kaikkiaan 116,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa saavuttaakseen Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden tavoitteensa. Tämä on noin 2,7 prosenttiyksikköä EU15-maiden Kioton tavoitteesta, joka on -8 prosenttia (ks. valmisteluasiakirjan taulukko 12). Kun otetaan huomioon se päästövähennyshyvitysten määrä, joka rekisterissä oleville jäsenvaltioiden päästöoikeustileille on jo hyvitetty, tämä arvo on kuitenkin paljon pienempi: noin 28 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Mainitut kymmenen jäsenvaltiota ovat päättäneet investoida yhteensä noin 3 miljardia euroa hankkiakseen yksiköitä yhteistoteutuksen, puhtaan kehityksen mekanismin tai päästökaupan kautta. Espanja, Itävalta, Alankomaat, Luxemburg ja Portugali ovat osoittaneet suurimmat määrärahat viiden vuoden sitoumuskaudelle (Espanja 638 miljoonaa euroa, Itävalta 531 miljoonaa euroa, Alankomaat 507 miljoonaa euroa, Luxemburg 360 miljoonaa euroa ja Portugali 305 miljoonaa euroa). Slovenian määräraha on arvioitu 80 miljoonaksi euroksi.

Rekisterin tietojen mukaan jäsenvaltioiden myymiä päästömääräyksiköitä on siirretty noin 56 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tšekki, Unkari, Latvia ja Slovakia raportoivat aikeistaan myydä päästövähennyshyvityksiä.

Hiilinielujen hyödyntämissuunnitelmat

Kasvihuonekaasujen päästölähteisiin kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää hiilinieluja (katso valmisteluasiakirjan taulukko 13). Nykytietojen mukaan Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 kappaleen mukaisilla metsittämistoimilla ja metsien uudistamistoimilla saadaan EU15-maissa sidottua sitoumuskauden aikana yhteensä noin 12,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Lisäksi 3 artiklan 4 kappaleessa määriteltyjen toimien avulla voitaneen EU15-maissa sitoa sitoumuskauden aikana 27,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, ja jos mukaan lasketaan EU12-maat, 34,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Kaikki 3 artiklan 3 ja 4 kappaleen mukaiset toimet EU15-maissa vähentävät hiilidioksidipäästöjä ennusteen mukaan 42,5 miljoonaa tonnia vuodessa sitoumuskauden aikana. Tämä on noin 12,4 prosenttia EU15:n vähennysvelvoitteesta, joka on 341 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa sitoumuskauden aikana perusvuoteen verrattuna.

VUODEN 2020 TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN

EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä

Ilmasto- ja energiapaketissa asetettiin EU27-maille tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. EU:n kokonaispanos eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna (14 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna) vuoteen 2020 mennessä jaetaan EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien toimialojen välillä seuraavasti:

8. EU:n päästökauppaan kuuluvilla toimialoilla päästöjä vähennetään 21 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna

9. EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla toimialoilla päästöjä vähennetään noin 10 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet on sisällytetty myös työllisyyttä ja älykästä, kestävää sekä osallistavaa kasvua koskevaan strategiaan (Eurooppa 2020 -strategia), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 -strategia edellyttää, että tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuosittain.

Tavoitteiden saavuttamista edistävät toimintalinjat

Vuosina 2013–2020 sovellettavat päästökatot on määritelty taakanjakopäätöksessä ja tarkistetussa päästökauppadirektiivissä. Myös muilla EU:n laajuisilla toimintalinjoilla voidaan edistää tavoitteiden saavuttamista jäsenvaltioissa. Näitä ovat muun muassa uusiutuvia energialähteitä koskevat sitovat tavoitteet, uusille henkilöautoille asetetut päästönormit, hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva direktiivi ja polttoainelaatudirektiivi. EU:n laajuisten toimintalinjojen ohella myös kansallisia toimintalinjoja tarvitaan, erityisesti päästökauppajärjestelmään kuulumattomien päästöjen vähentämiseksi.

Miten kaukana tavoitteista ollaan?

Kuten taulukosta 1 ilmenee, komission uusimmat ennusteet, joissa on otettu huomioon finanssikriisin vaikutukset, osoittavat, ettei tähänastisilla kansallisilla toimenpiteillä (vuoden 2009 tilanne) voitaisi saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteita vuonna 2020.

Taulukko 1: EU27-maiden kansalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset perusskenaariossa

EU27-maiden perusskenaario | Kasvihuonekaasut yhteensä | Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat alat |

Kaikki kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005–2020 | -7 % | -3,5 % |

Vähennystavoitteet vuosina 2005–2020 | -14 % | -10 % |

Huom: Lisätietoja ennusteista on asiakirjassa KOM(2010) 265 lopullinen ja siihen liittyvässä valmisteluasiakirjassa SEC(2010) 650, osa 2.

Lähde: Euroopan komissio.

Vaikka näkymät ovat myönteiset Kioton pöytäkirjan sitoumusten saavuttamisen kannalta (vuosia 2008–2012 koskevat ennusteet), tarvitaan kuitenkin lisätoimia ja -toimintalinjoja, jotta vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan. Taakanjakopäätökseen ja tarkistettuun päästökauppadirektiiviin sisältyvä joustavuus, kuten hankepohjaisten päästövähennyshyvitysten hyödyntäminen, auttaa osaltaan saavuttamaan tavoitteet.

Päästökauppajärjestelmään kuulumattomien toimialojen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen odotetaan vähenevän EU27-maissa 3,5 prosenttia vuosina 2005–2020 PRIMES-GAINS-perusskenaarion mukaan (ks. taulukko 1). Tämä kehitys johtuu pääasiassa muiden kuin hiilidioksidipäästöjen noin 8 prosentin vähenemisestä ja hiilidioksidipäästöjen – jotka vähenevät noin 1 prosenttia – stabilisoitumisesta. Kuten odotettua, päästökauppajärjestelmään kuulumattomien toimialojen noin 10 prosentin vähennyksen tavoitetta ei todennäköisesti saavuteta EU:ssa vuonna 2020. Jos yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismia ei käytetä, tavoitteesta jäädään EU:ssa noin 6 prosenttia (ks. kaavio 5). Lisätoimia siis tarvitaan, samoin kuin synergioita uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja taakanjakopäätöksen välillä. Kymmenen jäsenvaltion odotetaan saavuttavan tavoitteensa päästökauppajärjestelmään kuulumattomien toimialojen osalta pelkästään nykyisten toimintalinjojen ja toimenpiteiden avulla (ks. ”-” kaaviossa 6). Nämä kymmenen jäsenvaltiota ovat Bulgaria, Tšekki, Viro, Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Portugali ja Romania. PRIMES-GAINS-ennusteiden mukaan 17 jäsenvaltiota, mukaan luettuina ne kahdeksan jäsenvaltiota, joilla on suurimmat päästöt päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla toimialoilla, ja EU27-maat kokonaisuudessaan eivät saavuta tavoitteitaan päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla toimialoilla.

Kaavio 6: Ennustettu välimatka vuoden 2020 tavoitteisiin päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla toimialoilla

[pic]

Lähde : Euroopan komissio; päästökauppajärjestelmään kuulumattomat toimialat vuodesta 2013. Jotta tiedot olisivat ajallisesti vertailukelpoiset, laskelmassa ei ole otettu huomioon niitä toimialoja, jotka liittyvät päästökauppajärjestelmään vasta vuonna 2013.

TILANNE EU:N EHDOKASMAISSA

Kroatian kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 0,6 prosenttia vuosien 199014 ja 2008 välillä ja 3,7 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Viidenteen kansalliseen tiedonantoon sisältyvien kasvihuonekaasupäästöennusteiden mukaan Kroatialle odotetaan tulevan vaikeuksia saavuttaa Kioton tavoitteensa nykyisillä toimintalinjoilla ja toimenpiteillä.

Islannin kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät 44 prosenttia vuosina 1990–2008, ja vuonna 2008 ne olivat 9 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Kun otetaan huomioon päätös 14/CP.7 ja viidenteen kansalliseen tiedonantoon sisältyvät kasvihuonekaasupäästöennusteet Islanti on hyvää vauhtia saavuttamassa Kioton tavoitteensa.

Turkin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat 366,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun ne vuonna 1990 olivat 187 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä vastaa 96 prosentin lisäystä, ja vuoteen 2007 verrattuna 3,5 prosentin lisäystä. Turkki ei ole tehnyt kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavaa sitoumusta Kioton pöytäkirjan nojalla.

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kasvihuonekaasupäästöjen ajantasaisia inventaariotietoja ei ole saatavilla. Uusimmat kasvihuonekaasutiedot on sisällytetty toiseen kansalliseen tiedonantoon, ja ne kattavat vuodet 1990–2002. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vähenivät noin 10 prosenttia vuosina 1990–2002.

Lisätietoja on valmisteluasiakirjan kohdassa 2.