This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011PC0876
Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL amending Directives 2000/60/EC and 2008/105/EC as regards priority substances in the field of water policy
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta
/* COM/2011/0876 final - 2011/0429 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta /* COM/2011/0876 final - 2011/0429 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA ·
Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tämä komission ehdotus koskee vesipolitiikan
alaan kuuluvien prioriteettiaineiden luettelon tarkistamista.
Prioriteettiaineet on valittu niiden kemikaalien joukosta, joista aiheutuu merkittävä
riski vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä Euroopan unionin
tasolla, ja ne on lueteltu vesipolitiikan puitedirektiivin
(vesipuitedirektiivin) 2000/60/EY[1]
liitteessä X. Vesipuitedirektiivin 16 artiklan 4 kohdan mukaan
komission on tarkistettava prioriteettiaineluettelo vähintään joka neljäs
vuosi, ja ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetun direktiivin
2008/105/EY (ympäristönlaatunormidirektiivin)[2], jossa asetetaan prioriteettiaineiden
ympäristönlaatunormit[3],
8 artiklan mukaan komissio on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja
neuvostolle ensimmäisen tarkistuksensa tuloksista vuonna 2011. Osana
tarkistusta komission on muun muassa harkittava, pitäisikö tähän luetteloon
mahdollisesti sisällyttää direktiivin liitteessä III lueteltuja aineita.
Komission on myös tarvittaessa annettava ehdotuksia uusiksi
prioriteettiaineiksi, asetettava tarvittaessa ympäristönlaatunormeja
pintavedelle, sedimentille tai eliöstölle[4] ja tarkistettava olemassa olevien
prioriteettiaineiden tila. ·
Yleinen tausta Vesipuitedirektiivissä tunnustetaan, että
vesiympäristöön kohdistuu huomattavia paineita, jotka johtuvat muun muassa
kemiallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta ja että tarvitaan vesien
kestävää hoitoa. Sen ympäristötavoitteisiin kuuluvat pinta- ja pohjavesien
hyvän kemiallisen ja ekologisen tilan saavuttaminen ja niiden tilan
huononemisen ehkäiseminen. Direktiivi pannaan täytäntöön vesipiirien tasolla.
Jäsenvaltioiden edellytettiin hyväksyvän vuoteen 2009 mennessä vesipiirin
hoitosuunnitelmat, jotka perustuvat muun muassa kunkin vesipiirin kuormitus- ja
vaikutusanalyyseihin, seurantatuloksiin ja toimenpideohjelmaan. Jotta vesimuodostumien kemiallinen tila olisi
hyvä, niiden on täytettävä prioriteettiaineille ja kahdeksalle muulle jo EU:n tasolla
säännellylle pilaavalle aineelle asetetut ympäristönlaatunormit. Nykyisiin
33 prioriteettiaineeseen kuuluu joukko teollisuuskemikaaleja,
kasvinsuojeluaineita ja metalleja/metalliyhdisteitä. Osa prioriteettiaineista
on määritelty vaarallisiksi prioriteettiaineiksi siksi, että ne ovat hitaasti
hajoavia, biokertyviä ja/tai myrkyllisiä tai antavat vastaavaa aihetta huoleen.
Niiden kriteerit ovat yhdenmukaisia REACH-asetuksen mukaisten erityistä huolta
aiheuttavien aineiden kanssa[5].
Jäsenvaltioiden edellytetään seuraavan prioriteettiaineita pintavesissä ja
raportoivan ympäristönlaatunormien ylittymisistä. Niiden on
vesipuitedirektiivin mukaan hyväksyttävä valvontatoimenpiteitä, joiden
tarkoituksena on vähentää prioriteettiaineita asteittain ja lopettaa vaarallisten
prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt vesiympäristöön kerralla tai
vaiheittain. Hyvän ekologisen tilan tavoite edellyttää,
että kemikaaleille, jotka on tunnistettu huolta aiheuttaviksi aineiksi
paikallisella/vesipiirin/kansallisella tasolla mutta ei prioriteettiaineiksi EU:n
tasolla, asetetaan kansalliset normit. Nämä kemikaalit tunnetaan vesipiireille
tyypillisinä pilaavina aineina. Prioriteettiaineluettelon tarkistamiseen
liittyvä tekninen työ aloitettiin vuonna 2007 priorisoinnilla, jossa pyrittiin
tunnistamaan mahdolliset uudet prioriteettiaineet. Sen jälkeen niille
asetettiin ympäristönlaatunormit ja olemassa olevien prioriteettiaineiden
ympäristönlaatunormit ja tilat tarkistettiin. Ehdotettujen uusien aineiden ja
olemassa oleviin aineisiin tehtävien muutosten odotetaan vaikuttavan
vuonna 2015 päivitettäviin vesipiirin hoitosuunnitelmiin ja
toimenpideohjelmiin. Prioriteettiaineluettelon tarkistamisen
yhteydessä määriteltiin mahdollisia parannuksia ympäristön
laatunormidirektiivin toimintaan ja mahdollinen mekanismi
lisäprioriteettiaineiden tunnistamisen tehostamiseen tulevissa tarkistuksissa. ·
Voimassa olevat säännökset –
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön
vesipolitiikan puitteista –
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,
ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien
82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä
kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY
muuttamisesta –
Komission direktiivi 2009/90/EY, annettu
31 päivänä heinäkuuta 2009, veden tilaa koskevan kemiallisen
analysoinnin ja seurannan teknisten eritelmien määrittämisestä Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisesti ·
Yhdenmukaisuus muiden politiikan alojen kanssa Kuudennessa ympäristöä koskevassa
toimintaohjelmassa määritetään toimenpiteet (katso päätöksen 1600/2002/EY
7 artiklan 2 kohdan e alakohta[6]). Ehdotus on yhdenmukainen aiheeseen
liittyvien politiikan alojen ja seuraavan keskeisen lainsäädännön kanssa: –
Kemikaaleja koskeva politiikka: Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu
18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä,
arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan
kemikaaliviraston perustamisesta –
Kasvinsuojeluaineita koskeva politiikka: Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä
lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä
neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta, ja Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä
lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän
käytön aikaansaamiseksi –
biosidejä koskeva politiikka: Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivi 98/8/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998,
biosidituotteiden markkinoille saattamisesta –
Lääkkeitä koskeva politiikka: Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä
marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä, ja
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, 6 päivänä
marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön
säännöistä –
Teollisuuden päästöjä koskeva politiikka: Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY, annettu 15 päivänä
tammikuuta 2008, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen
yhtenäistämiseksi, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU,
annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä –
Jätteitä koskeva politiikka: Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä
marraskuuta 2008, jätteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten
aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa
(uudelleenlaadittu), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY,
annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, sähkö- ja
elektroniikkalaiteromusta –
Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva politiikka:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu
29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä –
Meriympäristön suojelemista koskeva politiikka:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu
17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan
puitteista (meristrategiadirektiivi) 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA
VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET ·
Kuulemiset ja asiantuntijatiedon käyttö Tarkistusta varten tehtyä teknistä työtä eli
priorisointia ja ympäristönlaatunormien asettamista johtivat ympäristöasioiden
pääosasto ja yhteinen tutkimuskeskus (JRC) ja ne toteutti asiantuntijaryhmä
kaudella 2008–2010. Ryhmään kuului vesipuitedirektiivin yhteisen
täytäntöönpanostrategian (CIS)[7]
alaisen, kemiallisten näkökohtien parissa työskentelevän työryhmän ja
erityisesti työryhmän E kahden alaryhmän jäseniä sekä konsulttipalvelu
INERISin (kansainvälisen vesiviraston IOW:n avustuksella) edustajia.
Työryhmän E ja sen kahden alaryhmän jäseniä ovat komission pääosastot
(ENV, ENTR ja SANCO), jäsenvaltiot ja sidosryhmien järjestöt, joihin kuuluu
useita eurooppalaisia toimialajärjestöjä (AESGP, AISE, Business Europe, CEFIC,
CEPI, CONCAWE, COPA-COGECA, ECPA, EFPIA, EUCETSA, EUDA, EUREAU, EURELECTRIC,
EUROFER, EUROMETAUX, EUROMINES), kansalaisjärjestöjä (EEB, Greenpeace, WWF) ja
hallitusten välisiä järjestöjä (OSPAR). Työryhmä E osallistui tarkistamiseen
merkittävällä panoksella tukemalla tiedonkeruuta (johon sisältyivät seuranta-
ja vaarallisuustiedot), uusien aineiden tunnistamisessa sovellettavaa
priorisointiprosessia, ympäristönlaatunormien asettamista koskevien teknisten
ohjeiden päivittämistä ja ympäristönlaatunormien laatimista. Työryhmä tuki myös
olemassa olevien prioriteettiaineiden ja ympäristönlaatunormien tarkistamista.
Suuren osan työstä tekivät työryhmän E kaksi alaryhmää,
ilmastonlaatunormien teknisen ohjeasiakirjan asiantuntijaryhmä (EG-EQS) ja
prioriteettiaineiden tarkistamisesta vastaava alaryhmä (SG-R), joiden
yhteispuheenjohtajina toimivat yhteisen tutkimuskeskuksen ja Yhdistyneen
kuningaskunnan asiantuntijat. Alaryhmien keskusteluihin varsinkin
valintaprosessin loppuvaiheessa ja ympäristönlaatunormien laatimisen yhteydessä
osallistuivat työryhmään E kuuluvien toimialajärjestöjen tärkeimmät
jäsenyritykset, joita edustivat yleensä tekniset asiantuntijat. Ympäristönlaatunormien luonnokset toimitettiin
terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevälle tiedekomitealle (SCHER)[8] lausunnon
antamista varten. Lausunnossaan nikkelin
ympäristönlaatunormia koskevasta asiakirja-aineistosta SCHER totesi, että
lopulliseen ympäristönlaatunormiin voisi vaikuttaa perusteellinen analyysi,
johon kuuluu joidenkin pidemmälle menevien tietojen erillinen tilastoanalyysi.
Vaikka tähän on sen jälkeen pyritty, asiantuntijoiden mielipide-erojen vuoksi
nikkelin AA-EQS-arvoksi (sisävesissä) on ehdotusluonnoksessa asetettu
4 μg/l eikä 2 μg/l siihen asti, kunnes SCHERiltä saadaan analyysin
johtopäätöksiä koskevia tietoja. ·
Vaikutustenarviointi Kun tekninen työ oli loppuvaiheessa
vuonna 2010, vaikutustenarviointi aloitettiin konsulttiyhtiö Entecin
tekemällä tutkimuksella[9].
Konsulttiyhtiö laati selvitykset yksittäisten aineiden vaikutuksista ottaen
huomioon teknisen työn[10]
lopputulokset, ja näitä selvityksiä hyödynnettiin pitkälti tähän ehdotukseen
liittyvässä vaikutustenarviointia koskevassa kertomuksessa. Vaikutustenarvioinnin valmistelua tuki
vaikutustenarvioinnin ohjausryhmä, johon osallistuivat seuraavat komission
yksiköt: pääsihteeristö, AGRI, ENTR, JRC, MARE, REGIO, RTD ja SANCO. Vaikutustenarviointia koskevan kertomuksen
laatimista varten järjestettiin kuulemisia työryhmän E ja lisäksi
joidenkin siihen kuulumattomien sidosryhmien kanssa. Vaikutustenarviointilautakunta käsitteli
vaikutustenarviointia koskevaa kertomusta kokouksessaan
22. kesäkuuta 2011. Esitettyjä huomautuksia käsiteltiin liitteenä
olevassa vaikutustenarviointia koskevassa kertomuksessa. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET
NÄKÖKOHDAT ·
Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta. ·
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet Vesien pilaantuminen on luonteeltaan
merkittävällä tavalla rajat ylittävää. Euroopan unionin alueista 60 prosenttia
sijaitsee yhteisillä vesistöalueilla. Tämän vuoksi ja siksi, että monia
pilaantumista aiheuttavia aineita käytetään kaikkialla EU:ssa, niille on
tarkoituksenmukaista asettaa EU:n tasolla yhdenmukaiset ympäristönlaatunormit
silloin, kun niiden on todettu aiheuttavan merkittävän riskin vesiympäristölle
tai vesiympäristön välityksellä. Näin varmistetaan laajemman suojelun lisäksi
tasapuolisemmat toimintaedellytykset kuin silloin, kun vain muutama jäsenvaltio
on asettanut ympäristönlaatunormin tai kansalliset ympäristönlaatunormit ovat
hyvin erilaisia. Ehdotus rajoittuu prioriteettiaineiden
tunnistamiseen ja EU:n tason ympäristönlaatunormien luomiseen. Uusia EU:n
toimenpiteitä jo käytettävissä olevien lisäksi ei ehdoteta. Pilaantumisen
valvonnan erityiset ja lisätoimenpiteet jätetään jäsenvaltioille, jotka voivat
valita tehokkaimman tavan tavoitteiden saavuttamiseen paikalliset olosuhteet
huomioiden. ·
Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: direktiivi, jolla
muutetaan vesipuitedirektiiviä ja ympäristön laatunormidirektiiviä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei odoteta olevan vaikutuksia
talousarvioon. 5. LISÄTIETOJA ·
Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus Ehdotuksella muutetaan
ympäristönlaatunormidirektiiviä ja vesipuitedirektiiviä, joista jälkimmäisestä
vain liitettä X. Ehdotuksen 1 artiklan mukaisesti
vesipuitedirektiivin liite X korvataan tämän direktiivin liitteessä I
olevalla tekstillä. Päivitetyssä liitteessä X on uusia ehdotuksia
prioriteettiaineiksi ja määritellään kaksi olemassa olevaa prioriteettiainetta
vaarallisiksi prioriteettiaineiksi. Liitettä on yksinkertaistettu
sisällyttämällä siihen tietoja, jotka olivat aiemmin taulukon alaviitteissä. Tämän ehdotuksen 2 artiklalla muutetaan seuraavia
ympäristönlaatunormidirektiivin säännöksiä: Direktiivin 2 artiklaa muutetaan niin,
että siinä otetaan käyttöön määritelmä termille ”matriisi”. Matriisi on
ympäristön osa, johon sovelletaan ympäristönlaatunormia ja jossa on siksi
seurattava prioriteettiaineiden ja vaarallisten prioriteettiaineiden pitoisuuksia.
Matriisina on yleensä vesi, sedimentti tai eliöstö (kalat, ellei muuta
ilmoiteta). Direktiivin 3 artiklaa muutetaan niin,
että se on yhdenmukainen liitteessä I olevan A osan uuden rakenteen
(erityisesti liitteeseen sisällytettyjen eliöstönormien) kanssa ja että sillä
muutetaan jäsenvaltioiden seurantamatriisin valintaa koskevia velvollisuuksia.
Kullekin aineelle määritellään oletusarvoinen seurantamatriisi aineen
luontaisten ominaisuuksien perusteella. Jäsenvaltiot voivat edelleen valita
joustavasti vaihtoehtoisen matriisin, mutta sen ehtona on nyt komission
direktiivin 2009/90/EY[11]
4 artiklan analyysimenetelmien suorituskykyä koskevien
vähimmäisvaatimusten täyttyminen. Lisäksi raportointia helpotetaan yhdistämällä
ympäristön laatunormidirektiivin 3 artiklan mukaiset
ilmoitusvelvollisuudet vesipuitedirektiivin 15 artiklan nojalla tehtävään
vesipiirin hoitosuunnitelmia koskevaan raportointiin. Lopuksi
komitologiavaltuudet liitteessä I olevan B osan 3 kohdan
muuttamiseksi on sovitettu uusien delegoitujen valtuuksien mukaisiksi. Direktiivin 4 artiklan 4 kohta ja
5 artiklan 6 kohta poistetaan, jotta säädös vastaa Euroopan unionista
tehdyn sopimuksen uutta täytäntöönpanovaltaa. Tämä täytäntöönpanovalta ei ole
teknisen ohjeiden hyväksymisen kannalta tarkoituksenmukainen, koska ohjeet
eivät ole oikeudellisesti sitovia asiakirjoja. Direktiivin 8 artikla päivitetään. Lisätään uusi 8 a artikla, jossa on
ubikvitaarisia eli kaikkialla esiintyviä, hitaasti hajoavia, biokertyviä ja
myrkyllisiä aineita koskevia erityissäännöksiä. Lisätään uusi 8 b artikla tarkkailtavien
aineiden luettelon laatimisesta prioriteettiaineluettelon tulevia tarkistuksia
tukevien seurantatietojen kohdennettua keräämistä varten. Direktiivin 9 artiklaa muutetaan direktiivin
saattamiseksi komission täytäntöönpanovallasta annetun uuden asetuksen (EU)
N:o 182/2011[12]
mukaiseksi, ja lisätään uusi 10 artikla siirretyn säädösvallan
käyttämisestä. Direktiivin liitteessä I oleva A osa korvataan
tämän direktiivin liitteellä II, jossa lisätään ehdotetut uudet
prioriteettiaineet, muutetaan joidenkin olemassa olevien prioriteettiaineiden
ympäristönlaatunormeja[13]
ja lisätään eliöstöä koskevien normien sarake. Viimeksi mainitussa sarakkeessa
on kolmea eliöstöä koskevaa normia, jotka oli jo vahvistettu ympäristön
laatunormidirektiivin 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, sekä
joillekin muille olemassa oleville prioriteettiaineille ja joillekin uusille
prioriteettiaineille asetettuja eliöstöä koskevia normeja. Eliöstöä koskevien
normien luetteleminen ympäristön laatunormidirektiivin liitteessä I
yksinkertaistaa esitystapaa ja lisää sen selkeyttä. Direktiivin liitteessä I olevan
B osan 2 kohtaa muutetaan niin, että siinä viitataan asianmukaisesti
9 artiklan mukaiseen täytäntöönpanovaltaan. Direktiivin liite II, joka on vanhentunut,
poistetaan. Poistetaan nykyiseen 8 artiklaan liittyvä
direktiivin liite III, joka on vanhentunut. Tämän ehdotuksen 3 artiklassa
vahvistetaan velvollisuudet, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi
kansallista lainsäädäntöä ja kansallisia säännöksiä koskevan ilmoituksen
antamista komissiolle. Tämän ehdotuksen 4 artikla koskee
direktiivin voimaantuloa. Tämän ehdotuksen 5 artiklassa
ilmoitetaan, että direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille. 2011/0429 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
DIREKTIIVI direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY
muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[14], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[15], noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1)
Pintavesien kemiallinen pilaantuminen on uhka
vesiympäristölle, ja se voi aiheuttaa muun muassa välitöntä ja kroonista
myrkyllisyyttä vesieliöille, kertymistä ekosysteemiin ja luontotyyppien ja
biologisen monimuotoisuuden häviämistä sekä uhan ihmisten terveydelle.
Ensisijaisesti olisi selvitettävä pilaantumisen syyt, ja päästöihin olisi puututtava
niiden lähteellä sekä taloudelliselta että ympäristön kannalta mahdollisimman
tehokkaasti. (2)
Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä
lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä
2000/60/EY[16]
luodaan strategia vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Strategiaan kuuluu
prioriteettiaineiden tunnistaminen niiden aineiden joukosta, joista aiheutuu
merkittävä riski vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä Euroopan
tasolla. Vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisesta ja
direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2001
tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2455/2001/EY[17] määritettiin
ensimmäinen luettelo 33 aineesta tai aineryhmästä, jotka priorisoitiin
unionin tasolla ja jotka sisältyvät tällä hetkellä direktiivin 2000/60/EY
liitteeseen X. (3)
Ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla
16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivissä 2008/105/EY[18]
asetetaan päätöksessä N:o 2455/2001/EY yksilöityjen, unionin tasolla
säänneltyjen 33 prioriteettiaineen ja kahdeksan muun pilaavan aineen
ympäristönlaatunormit direktiivin 2000/60/EY säännösten ja tavoitteiden
mukaisesti. (4)
Komissio on tarkistanut prioriteettiaineiden
luettelon direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 4 kohdan ja direktiivin
2008/105/EY 8 artiklan mukaisesti ja päätynyt siihen, että on
tarkoituksenmukaista muuttaa prioriteettiaineiden luetteloa yksilöimällä uusia
prioriteettiaineita unionin tason ensisijaisia toimia varten, asettaa niille
ympäristönlaatunormit, päivittää joidenkin olemassa olevien aineiden
ympäristönlaatunormit tieteen kehityksen mukaisiksi ja asettaa eliöstöä
koskevat ympäristönlaatunormit joillekin olemassa oleville ja uusille
prioriteettiaineille. (5)
Prioriteettiaineluettelon tarkistamisen tueksi on
kuultu laajasti komission yksiköitä, jäsenvaltioita, sidosryhmiä ja terveys- ja
ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHER) asiantuntijoita. (6)
Direktiivin 2000/60/EY antamisen jälkeen on annettu
useita unionin säädöksiä, joilla on luotu yksittäisten prioriteettiaineiden
päästöjen valvontatoimenpiteitä mainitun direktiivin 16 artiklan
mukaisesti. Lisäksi monet ympäristönsuojelutoimenpiteet kuuluvat unionin muun
olemassa olevan lainsäädännön soveltamisalaan. Siksi etusijalle olisi
asetettava olemassa olevien välineiden täytäntöönpano ja tarkistaminen uusien
valvontakeinojen luomisen sijaan. Aineen sisällyttäminen direktiivin 2000/60/EY
liitteeseen X ei estä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta
sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta
21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EY) N:o 1107/2009 säännösten soveltamista[19]. (7)
Sen jälkeen kun direktiivin 2000/60/EY
liitteessä X luetelluille 33 prioriteettiaineelle on laadittu
ympäristönlaatunormit, on tehty useita olemassa olevien aineiden vaarojen
arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annetun
neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93[20], joka on myöhemmin korvattu kemikaalien
rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH),
Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta
sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY)
N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien
91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä
joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella
(EY) N:o 1907/2006[21],
mukaisia riskiarviointeja. Joidenkin olemassa olevien aineiden ympäristönlaatunormit
on tarkistettava, jotta voidaan varmistaa asianmukainen suojelun taso ja
päivittää ympäristönlaatunormit vesiympäristölle ja sen välityksellä aiheutuvia
riskejä koskevan uusimman tieteellisen ja teknisen tietämyksen mukaisiksi. (8)
Direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan
2 kohdassa määriteltyjen lähestymistapojen avulla on tunnistettu ja
määritelty prioriteettiaineiksi uusia aineita, jotka aiheuttavat merkittävän
riskin vesiympäristölle tai sen välityksellä unionin tasolla ja ne on lisättävä
prioriteettiaineiden luetteloon. Näiden aineiden ympäristönlaatunormien
laatimisessa on otettu huomioon uusin käytettävissä oleva tieteellinen ja
tekninen tietämys. (9)
Ympäristönlaatunormien johtaminen vaarallisille
prioriteettiaineille on yleensä paljon epävarmempaa kuin prioriteettiaineille,
mutta ympäristönlaatunormi toimii kuitenkin vertailukohtana arvioitaessa
pintaveden kemiallisen hyvän tilan tavoitteen saavuttamista direktiivin
2000/60/EY 2 artiklan 24 kohdan ja 4 artiklan 1 kohdan ii ja
iii alakohtien mukaisesti. Ympäristön ja ihmisten terveyden riittävän
suojelun varmistamiseksi vaarallisia prioriteettiaineita koskevana perimmäisenä
tavoitteena on kuitenkin päästöjen ja häviöiden lopettaminen kerralla tai
vaiheittain direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan
a alakohdan iv alakohdan mukaisesti. (10)
Pilaavien aineiden käyttäytymisestä ja
vaikutuksista vedessä on saatu viime vuosina runsaasti uutta tutkimustietoa.
Tiedämme entistä enemmän siitä, missä vesiympäristön osassa (vedessä,
sedimentissä vai eliöstössä, jäljempänä "matriisi") ainetta
todennäköisesti on ja missä sen pitoisuus siten on todennäköisimmin
mitattavissa. Jotkin voimakkaasti vettä karttavat aineet kertyvät eliöstöön, ja
niitä on edistyneimmilläkin analyysitekniikoilla vaikea havaita vedessä. Näille
aineille olisi asetettava eliöstöä koskeva ympäristönlaatunormi.
Jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus käyttää seurantaan
joustavasti vaihtoehtoisia matriiseja (vettä, sedimenttiä tai eliöstöä), jotta
ne voisivat hyödyntää seurantastrategiaansa ja sopeuttaa sen paikallisiin
olosuhteisiinsa, edellyttäen, että ympäristönlaatunormin ja
seurantajärjestelmän avulla saavutetaan yhtä hyvä suojelun taso kuin tässä
direktiivissä säädetyn ympäristönlaatunormin ja matriisin avulla. (11)
Veden tilaa koskevan kemiallisen analysoinnin ja
seurannan teknisten eritelmien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisesti 31 päivänä
heinäkuuta 2009 annetussa komission direktiivissä 2009/90/EY[22]
vahvistetaan veden tilan seurantaan käytettyjen analyysimenetelmien
suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset. Nämä vaatimukset takaavat
merkityksellisen ja asiaankuuluvan seurantatiedon saannin, koska ne
edellyttävät sellaisten analyysimenetelmien käyttöä, jotka ovat riittävän
herkkiä varmistamaan kaikkien ympäristönlaatunormien ylitysten luotettava
havaitseminen ja mittaaminen. Jäsenvaltioille pitäisi sallia muidenkin kuin
tässä direktiivissä määritettyjen seurantamatriisien käyttö vain, jos käytetty
analyysimenetelmä täyttää direktiivin 2009/90/EY 4 artiklan mukaiset
kyseisen ympäristönlaatunormin ja matriisin suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset
tai jos se on huomattavasti suorituskykyisempi kuin tässä direktiivissä
ympäristönlaatunormille ja matriisille määritetty menetelmä. (12)
Hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä
aineita (PBT-aineita) ja muita aineita, jotka käyttäytyvät PBT-aineiden tavoin,
saattaa vesiympäristöstä löytyä vuosikymmenien ajan merkittävän riskin
aiheuttavia pitoisuuksia, vaikka mittavia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi
tai poistamiseksi on jo toteutettu. Osa niistä voi myös kulkeutua pitkiä
matkoja, ja niitä esiintyy hyvin yleisesti ympäristössä. Monet näistä aineista
kuuluvat olemassa oleviin ja ehdotettuihin vaarallisiin prioriteettiaineisiin,
ja koska joitakin niistä esiintyy pitkään yleisesti ympäristössä, niiden
vaikutus kemiallisen tilan esittämiseen direktiivin 2000/60/EY mukaisesti ja
seurantavaatimuksiin on otettava erityisesti huomioon. (13)
Koskien kemiallisen tilan esittämistä direktiivin
2000/60/EY liitteessä V olevan 1 kohdan 4 alakohdan 3 alakohdan mukaisesti
jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus esittää erikseen niiden aineiden
kemiallisen tilan vaikutus, jotka käyttäytyvät ubikvitaaristen PBT-aineiden
tavoin, jotta veden laadun parannukset muiden aineiden osalta eivät jää varjoon.
Kaikki aineet kattavan pakollisen kartan lisäksi voidaan käyttää myös kahta
lisäkarttaa, joista toisessa kuvataan aineet, jotka käyttäytyvät
ubikvitaaristen PBT-aineiden tavoin, ja toisessa muut aineet. (14)
Seuranta on sopeutettava pitoisuuksissa
odotettavissa olevan vaihtelun alueellisen ja ajallisen laajuuden mukaan. Koska
ubikvitaaristen PBT-aineiden tavoin käyttäytyvien aineiden odotettavissa oleva
levinneisyys on laaja ja palautumisajat pitkiä, jäsenvaltioilla olisi oltava
mahdollisuus vähentää seurantapaikkojen määrää ja/tai seurantatiheyttä, jos
käytettävissä on tilastollisesti vankat seurannan lähtötiedot. (15)
Vaikka unioni ja jäsenvaltiot kiinnittäisivät
erityistä huomiota aineisiin, jotka käyttäytyvät ubikvitaaristen PBT-aineiden
tavoin, se ei vapauta niitä velvollisuudesta toteuttaa jo toteutettujen
toimenpiteiden lisäksi myös kansainvälisen tason toimenpiteitä näiden aineiden
päästöjen ja häviöiden vähentämiseksi tai poistamiseksi, jotta saavutettaisiin
direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan
tavoitteet. (16)
Uusien prioriteettiaineiden valintaa tukevia
riskien arviointeja varten tarvitaan korkealaatuisia seurantatietoja ja
ekotoksikologisia vaikutuksia koskevia tietoja. Vaikka jäsenvaltioiden keräämät
seurantatiedot ovat parantuneet huomattavasti viime vuosina, ne eivät aina ole
laadullisesti ja unionin kattavuuden suhteen tarkoitukseen sopivia.
Seurantietoja puuttuu varsinkin monista uusista pilaavista aineista, jotka
eivät tällä hetkellä kuulu unionin tason rutiininomaisiin seurantaohjelmiin
mutta voivat kuitenkin aiheuttaa merkittävän riskin ja vaativat siksi sääntelyä
sen mukaan, mitkä ovat niiden mahdolliset (eko)toksiset ja terveysvaikutukset
sekä pitoisuudet (vesi)ympäristössä. (17)
Tarvitaan uusi mekanismi, jonka avulla komissio saa
kohdennettuja korkealaatuisia seurantatietoja aineiden pitoisuuksista
vesiympäristössä niin, että painopiste on uusissa pilaavissa aineissa ja
aineissa, joiden käytettävissä olevat seurantatiedot eivät ole laadultaan
riittäviä riskien arvioinnin tekemiseen. Uuden mekanismin pitäisi helpottaa
näiden tietojen keräämistä unionin vesistöalueilta. Jotta seurantakustannukset
pysyisivät kohtuullisina, mekanismin pitäisi keskittyä rajalliseen määrään
aineita, jotka ovat tilapäisesti mukana tarkkailtavien aineiden luettelossa, ja
rajalliseen määrään seurantapaikkoja mutta tuottaa edustavia tietoja, jotka
ovat unionin priorisointiprosessin kannalta tarkoituksenmukaisia. Luettelon
pitäisi olla dynaaminen, jotta se vastaisi uusien pilaavien aineiden aiheuttamista
mahdollisista riskeistä saatavaa uutta tietoa eikä aineita seurattaisi kauemmin
kuin on tarpeen. (18)
Jäsenvaltioiden raportointivelvollisuuksien
yksinkertaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi ja yhdenmukaisuuden lisäämiseksi
muiden vesienhoitoon liittyvien tekijöiden kanssa direktiivin 2008/105/EY
3 artiklan ilmoitusvaatimukset pitäisi yhdistää direktiivin 2000/60/EY
15 artiklan mukaisiin yleisiin raportointivelvollisuuksiin. (19)
Hyväksymällä tämän ehdotuksen ja toimittamalla
kertomuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio on saanut
valmiiksi ensimmäisen direktiivin 2008/105/EY 8 artiklassa vaaditun
prioriteettiaineluettelon tarkistuksen. Siihen liittyen komissio on tarkistanut
kyseisen direktiivin liitteen III sisältämät aineet, joista osa on
tunnistettu priorisointia varten. Tällä hetkellä ei ole riittävästi näyttöä
muiden aineiden priorisointiin. Koska on mahdollista, että näistä aineista
saadaan uusia tietoja, niitä ei suljeta pois tulevasta tarkistuksesta, niin
kuin on tilanne muiden aineiden suhteen, joita on käsitelty tässä
tarkistuksessa mutta ei priorisoitu. Näin ollen direktiivin 2008/105/EY
liite III on vanhentunut ja se olisi poistettava. Mainitun direktiivin
8 artiklaa on muutettava vastaavasti myös koskien Euroopan parlamentille
ja neuvostolle annettavan kertomuksen määräpäivää.
(20)
Jotta komissio voisi reagoida hyvissä ajoin tämän
direktiivin kattamaan alaan liittyvään tekniikan ja tieteen kehitykseen ja
päivittää direktiivissä vahvistettujen ympäristönlaatunormien soveltamista koskevia
menetelmiä, sille olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla
annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
290 artiklan mukaisesti. (21)
Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan
siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tarkkailtavien
aineiden luettelon laatimista, jotta se voisi parantaa prioriteettiaineiden,
erityisesti uusien pilaavien aineiden, tulevan tunnistamisen tietopohjaa. On
erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset
kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. (22)
Komission olisi delegoituja säädöksiä
valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat
toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin
ja asianmukaisesti. (23)
Jotta tämän direktiivin täytäntöönpanon ehdot,
tarkkailtavien aineiden luettelon aineiden seurannassa käytettävät menetelmät
ja komissiolle esitettävien raporttien muodot olisivat yhtenäiset,
täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä
yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat
komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011
mukaisesti[23].
(24)
Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävän hyvin
saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli pintaveden hyvää kemiallista tilaa
laatimalla ympäristönlaatunormeja prioriteettiaineille ja tietyille muille
pilaaville aineille ja koska tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin
tasolla säilyttämällä sama pintavesien suojelun taso koko unionissa, unioni voi
hyväksyä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun
toissijaisuusperiaatteen mukaisia toimenpiteitä. Mainitussa artiklassa
vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä
sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (25)
Sen vuoksi direktiiviä 2000/60/EY ja direktiiviä
2008/105/EY olisi muutettava, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Korvataan direktiivin 2000/60/EY liite X
tämän direktiivin liitteessä I olevalla tekstillä. 2 artikla Muutetaan direktiivi 2008/105/EY seuraavasti: 1.
Korvataan 2 artikla seuraavasti: ”2
artikla Määritelmät Tässä direktiivissä sovelletaan direktiivin
2000/60/EY 2 artiklassa ja direktiivin 2009/90/EY 2 artiklassa vahvistettuja
määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavaa määritelmää: ’Matriisi’ tarkoittaa vesiympäristön osaa, joka
voi olla vesi, sedimentti tai eliöstö.” 2.
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3
artikla 1. Tämän direktiivin 1 artiklan ja
direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on
sovellettava tämän direktiivin liitteessä 1 olevassa A osassa
vahvistettuja ympäristönlaatunormeja pintavesimuodostumiin. Jäsenvaltioiden on sovellettava
ympäristönlaatunormeja pintavesimuodostumiin liitteessä I olevassa
B osassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. [Huomautus: tätä kohtaa ei
muuteta.] 2. Jäsenvaltioiden on sovellettava
liitteessä I olevan A osan mukaista eliöstöä koskevaa
ympäristönlaatunormia liitteessä I olevan A osan aineisiin, joiden
numerot ovat 5, 15, 16, 17, 21, 28, 34, 35, 37, 43 ja 44. Muihin aineisiin
jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä I olevan A osan mukaista
vettä koskevaa ympäristönlaatunormia. 3. Jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa
jonkin muun kuin 2 kohdassa yksilöiden matriisin ympäristönlaatunormia. Tätä mahdollisuutta hyödyntävien jäsenvaltioiden
on sovellettava asiaa koskevaa liitteessä I olevan A osan mukaista
ympäristönlaatunormia, tai jos siinä ei ole kyseiselle matriisille sopivaa
ympäristönlaatunormia, on laadittava sellainen normi, joka varmistaa vähintään
sama suojelun tason kuin kyseisen liitteen mukainen ympäristönlaatunormi. Jäsenvaltiot voivat soveltaa tätä vaihtoehtoa
vain, jos käytetty analyysimenetelmä täyttää komission direktiivin 2009/90/EY(*) 4 artiklassa asetetut suorituskyvyn
vähimmäisvaatimukset. Jos nämä vaatimukset eivät täyty missään matriisissa,
menetelmän suorituskyvyn on oltava merkittävästi parempi kuin 2 kohdassa yksilöidylle
matriisille käytetyn menetelmän. 4. Jos aineeseen sovelletaan sedimenttiä
ja/tai eliöstöä koskevaa ympäristönlaatunormia, jäsenvaltioiden on seurattava
ainetta asiaankuuluvassa matriisissa vähintään kerran vuodessa, ellei jokin muu
aikaväli ole teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion mukaan perusteltu. 5. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä
direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti laadittuihin
päivitettyihin vesipiirien hoitosuunnitelmiin (a) taulukko, jossa esitetään sovellettujen
analyysimenetelmien määritysrajat, ja tiedot näiden menetelmien suorituskyvystä
suhteessa komission direktiivin 2009/90/EY 4 artiklassa säädettyihin
vaatimuksiin; (b) niiden aineiden osalta, joihin sovelletaan
3 kohdan vaihtoehtoa (i) aineen käytön syyt ja perusteet; (ii) tarvittaessa vahvistetut vaihtoehtoiset
ympäristönlaatunormit, näyttö siitä, että ne takaavat vähintään yhtä hyvän
suojelun tason, ja niiden määrittelyssä käytetyt tiedot ja menetelmät ja
pintavesijaotteluryhmät, joihin niitä sovellettaisiin; (iii) vertailtavaksi tämän artiklan
5 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin tämän direktiivin
liitteessä I olevassa A osassa määritetyn matriisin tai määritettyjen
matriisien analyysimenetelmien määritysrajat mukaan lukien tiedot näiden
menetelmien suorituskyvystä suhteessa komission direktiivin 2009/90/EY
4 artiklassa määritettyihin vaatimuksiin; (c) perustelu 4 kohdan mukaisesti
sovellettavalle seurantatiheydelle, jos seurantavälit ovat pidempiä kuin yksi
vuosi. 6. Jäsenvaltioiden on järjestettävä
direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisesti suoritettavan veden tilan
seurannan perusteella sellaisten liitteessä I olevassa A osassa
lueteltujen prioriteettiaineiden pitoisuuksien pitkäaikaisten muutossuuntien
analysointi, joita yleensä kerääntyy sedimenttiin ja/tai eliöstöön (kiinnittäen
erityistä huomiota aineisiin nro 2, 5, 6, 7, 12, 15, 16, 17, 18, 20, 21,
26, 28, 30, 34, 35, 36, 37, 43 ja 44). Jollei direktiivin 2000/60/EY
4 artiklasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä,
joiden tavoitteena on varmistaa, että tällaiset pitoisuudet sedimentissä ja/tai
asiaankuuluvassa eliöstössä eivät nouse merkittävästi. [Huomautus:
muutoksessa on vain lisätty viittaukset uusiin prioriteettiaineisiin (30–44).] Jäsenvaltioiden on määriteltävä seurantatiheys sedimentissä
ja/tai eliöstössä niin, että saadaan riittävästi tietoja luotettavaa pitkän
aikavälin analyysiä varten. Seuranta olisi ohjeellisesti toteutettava kolmen
vuoden välein, jollei muu aikaväli ole teknisen tietämyksen ja
asiantuntija-arvioiden johdosta perusteltu. [Huomautus: tätä kohtaa ei
muuteta.] 7. Komissio tarkastelee teknistä ja
tieteellistä kehitystä, mukaan luettuina direktiivin 2000/60/EY
16 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen
riskinarviointien päätelmät ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006
119 artiklan mukaisesti julkisesti saataville saatetut tiedot aineiden
rekisteröinnistä, ja ehdottaa tarvittaessa tämän direktiivin liitteessä I
olevassa A osassa säädettyjen ympäristönlaatunormien tarkistamista EY:n
perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja
direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 4 kohdassa säädetyn aikataulun
mukaisesti. [Huomautus: tätä kohtaa ei muuteta.] 8. Siirretään komissiolle siirretään valta
antaa 10 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä tämän direktiivin liitteessä
olevan B osan 3 kohdan muuttamisesta. _________ (*) EUVL
L 201, 1.8.2009, s. 36.” 3.
Poistetaan 4 artiklan 4 kohta ja 5 artiklan 6
kohta. 4.
Korvataan 8 artikla seuraavasti: ”8
artikla Direktiivin
2000/60/EY liitteen X tarkistaminen Komissio antaa Euroopan parlamentille ja
neuvostolle kertomuksen direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 4 kohdassa
säädetystä mainitun direktiivin X liitteen säännöllisen tarkistuksen
tuloksista. Komissio liittää kertomukseen tarvittaessa asiaankuuluvat
ehdotukset, varsinkin ehdotukset, joissa määritellään uusia prioriteettiaineita
tai vaarallisia prioriteettiaineita tai määritellään tietyt prioriteettiaineet vaarallisiksi
prioriteettiaineiksi ja asetetaan vastaavat ympäristönlaatunormit vedelle,
sedimentille tai eliöstölle.” 5.
Lisätään 8 a artikla seuraavasti: ”8 a
artikla Ubikvitaaristen hitaasti hajoavien,
biokertyvien ja myrkyllisten aineiden tavoin käyttäytyviä aineita koskevat
erityissäännökset Tämän direktiivin liitteessä I olevaan
A osaan sisältyvien aineiden, joiden numerot ovat 5, 21, 28, 30, 35, 37,
43 ja 44, osalta jäsenvaltiot voivat (a) esittää kemiallista tilaa koskevat tiedot
erillään direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisten vesipiirin
hoitosuunnitelmien muiden aineiden tiedoista, rajoittamatta kuitenkaan kyseisen
direktiivin liitteessä V olevan 1 kohdan 4 alakohdan 3 alakohdan
yleisen kemiallisen tason esittämistä koskevien vaatimusten soveltamista,
ja/tai (b) seurata prioriteettiaineita tämän direktiivin
3 artiklan 4 kohdassa ja direktiivin 2000/60/EY liitteessä V
vaadittua harvemmin edellyttäen, että seuranta on edustavaa ja näiden aineiden
esiintymisestä vesiympäristössä on jo tilastollisesti vankat lähtötiedot, mutta
kuitenkin niin, että seuranta kattaa vähintään vesipiirin hoitosuunnitelman
yhden kuuden vuoden jakson. Ensimmäistä kohtaa sovelletaan rajoittamatta
kuitenkaan direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdan
a alakohdan, 11 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja
16 artiklan 6 alakohdan tavoitteita ja velvollisuuksia.” 6.
Lisätään 8 b artikla seuraavasti: ”8 b
artikla Tarkkailtavien
aineiden luettelo 1. Komissio laatii luettelon tarkkailtavista
aineista, joista kerätään unionin laajuisesti seurantatietoja direktiivin
2000/60/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaisten tulevien priorisointien
tueksi. Tarkkailtavien aineiden luettelossa saa olla minä
tahansa ajankohtana enintään 25 ainetta tai aineryhmää, ja siinä on
mainittava kunkin aineen seurantamatriisi. Aineet on valittava niiden joukosta,
joista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että ne voivat unionin tasolla
aiheuttaa vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä huomattavan riskin. Valitessaan
aineita tarkkailtavien aineiden luetteloon komissio ottaa huomioon kaikki
käytettävissä olevat tiedot mukaan lukien tutkimushankkeet, direktiivin
2000/60/EY 5 ja 8 artiklan mukaiset jäsenvaltioiden ominaispiirteiden
analysointiohjelmat ja seurantaohjelmat sekä tiedot tuotantomääristä,
käyttötavoista, ympäristössä esiintyvistä pitoisuuksista ja vaikutuksista
mukana lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/8/EY,
2001/82/EY* ja 2001/83/EY** sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EY) N:o 1907/2006 ja asetuksen (EY) N:o 1107/2009*** mukaisesti kerätyt tiedot. 2. Komissiolla on 10 artiklan
mukaisesti valtuudet antaa delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa
tarkoitetun tarkkailtavien aineiden luettelon laatimisesta. 3. Komissio laatii ensimmäisen
1 kohdassa tarkoitetun tarkkailtavien aineiden luettelon […][24]
mennessä. 4. Jäsenvaltioiden on seurattava tarkkailtavien
aineiden luettelon jokaista ainetta tietyillä edustavilla seuranta-asemilla
vähintään 12 kuukauden ajan; seuranta on aloitettava kolmen kuukauden
kuluessa aineen lisäämisestä tarkkailtavien aineiden luetteloon. Jokaisen jäsenvaltion on valittava vähintään yksi
asema keskimäärin 15 000 km2:n laajuista maantieteellistä
aluetta kohti kuitenkin niin, että jokaisessa jäsenvaltiossa on vähintään yksi
asema. Edustavien asemien ja kunkin aineen
seurantatiheyden ja -ajoituksen valinnassa jäsenvaltioiden on otettava huomioon
aineen käyttötavat. Seurantatiheyden on oltava vähintään yksi kerta vuodessa. 5. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle
selvitys 4 kohdan mukaisesti tehdyistä seurantatuloksista
18 kuukauden kuluessa aineen lisäämisestä tarkkailtavien aineiden luetteloon
ja sen jälkeen 12 kuukauden välein niin kauan, kun aine on luettelossa.
Selvityksessä on oltava tiedot aseman edustavuudesta ja seurantastrategiasta. 6. Komissio
voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tarkkailtavien aineiden luetteloon
sisältyvien aineiden seurannan tekniset määrittelyt ja komissiolle
seurantatuloksista ja asiaan kuuluvista tiedoista annettavan selvityksen
tekniset muodot. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 9 artiklan
2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. * EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1. ** EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67. *** EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.” 7.
Korvataan 9 artikla seuraavasti: ”9
artikla 1. Komissiota avustaa direktiivin 2000/60/EY
21 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea. Komitea on asetuksessa
(EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.(*) 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan
asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa säädettyä menettelyä. (*) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.” 8.
Korvataan 10 artikla seuraavasti: ”10 artikla Siirretyn
säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Siirretään 3 artiklan 8 kohdassa ja
8 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja
säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi […][25] alkaen. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruuttaa 3 artiklan 8 kohdassa ja 8 b artiklan
2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä
lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee
voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin
virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä.
Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun
säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. 5. Edellä olevan 3 artiklan 8 kohdan ja
8 b artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee
voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden
kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan
parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä
Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä
ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan
parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella
kuukaudella.” 9.
Korvataan liitteessä I oleva A osa tämän
direktiivin liitteessä II olevalla tekstillä. 10.
Korvataan liitteessä I olevan B osan
2 kohta seuraavasti: ”2. Taulukon sarakkeet 6 ja 7:
ympäristönlaatunormin suurimman sallitun pitoisuuden soveltaminen missä tahansa
vesimuodostumassa tarkoittaa, että mitattu pitoisuus vesimuodostuman missä
tahansa edustavassa seurantapisteessä ei ylitä normia. Direktiivin 2000/60/EY liitteessä V
olevan 1 kohdan 3 alakohdan 4 alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat
kuitenkin ottaa käyttöön tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttipisteisiin
perustuvan laskentamenetelmän, jotta suurimman sallitun pitoisuuden
ympäristönlaatunormin noudattamiselle voidaan määritellä hyväksyttävä
luotettavuus- ja tarkkuustaso. Jos jäsenvaltiot ottavat käyttöön tällaisia
tilastollisia menetelmiä, niissä on noudatettava tämän direktiivin
9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen
vahvistettuja yksityiskohtaisia sääntöjä.” 11.
Poistetaan liitteet II ja III. 3 artikla 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän
direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset
määräykset voimaan viimeistään [26].
Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisena nämä säännökset sekä
kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on
viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun
ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten
viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä
direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset
säännökset kirjallisina komissiolle. 4 artikla Tämä direktiivi tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. 5 artikla Tämä direktiivi
on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 31.1.2012. Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I ”LIITE X
VESIPOLITIIKAN ALAN
PRIORITEETTIAINEIDEN LUETTELO Numero || CAS-numero1 || EU-numero2 || Prioriteettiaineen nimi3 || Yksilöity vaaralliseksi prioriteettiaineeksi (1) 15972-60-8 || 240-110-8 || alakloori || (2) 120-12-7 || 204-371-1 || antraseeni || X (3) 1912-24-9 || 217-617-8 || atratsiini || (4) 71-43-2 || 200-753-7 || bentseeni || (5) ei sovelleta || ei sovelleta || bromatut difenyylieetterit || X4 (6) 7440-43-9 || 231-152-8 || kadmium ja kadmiumyhdisteet || X (7) 85535-84-8 || 287-476-5 || kloorialkaanit, C10-13- || X (8) 470-90-6 || 207-432-0 || klorfenvinfossi || (9) 2921-88-2 || 220-864-4 || klorpyrifossi (klorpyrifossietyyli) || (10) 107-06-2 || 203-458-1 || 1,2-dikloorietaani || (11) 75-09-2 || 200-838-9 || dikloorimetaani || (12) 117-81-7 || 204-211-0 || di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) || X (13) 330-54-1 || 206-354-4 || diuroni || (14) 115-29-7 || 204-079-4 || endosulfaani || X (15) 206-44-0 || 205-912-4 || fluoranteeni5 || (16) 118-74-1 || 204-273-9 || heksaklooribentseeni || X (17) 87-68-3 || 201-765-5 || heksaklooributadieeni || X (18) 608-73-1 || 210-168-9 || heksakloorisykloheksaani || X (19) 34123-59-6 || 251-835-4 || isoproturoni || (20) 7439-92-1 || 231-100-4 || lyijy ja lyijy-yhdisteet || (21) 7439-97-6 || 231-106-7 || elohopea ja elohopeayhdisteet || X (22) 91-20-3 || 202-049-5 || naftaleeni || (23) 7440-02-0 || 231-111-4 || nikkeli ja nikkeliyhdisteet || (24) ei sovelleta || ei sovelleta || nonyylifenolit || X6 (25) ei sovelleta || ei sovelleta || oktyylifenolit7 || (26) 608-93-5 || 210-172-0 || pentaklooribentseeni || X (27) 87-86-5 || 201-778-6 || pentakloorifenoli || (28) ei sovelleta || ei sovelleta || polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)8 || X (29) 122-34-9 || 204-535-2 || simatsiini || (30) ei sovelleta || ei sovelleta || tributyylitinayhdisteet || X9 (31) 12002-48-1 || 234-413-4 || triklooribentseenit || (32) 67-66-3 || 200-663-8 || trikloorimetaani (kloroformi) || (33) 1582-09-8 || 216-428-8 || trifluraliini || X (34) 115-32-2 || 204-082-0 || dikofoli || X (35) 1763-23-1 || 217-179-8 || perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) || X (36) 124495-18-7 || ei sovelleta || kinoksifeeni || X (37) ei sovelleta || ei sovelleta || dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet || X10 (38) 74070-46-5 || 277-704-1 || aklonifeeni || (39) 42576-02-3 || 255-894-7 || bifenoksi || (40) 28159-98-0 || 248-872-3 || sybutryyni || (41) 52315-07-8 || 257-842-9 || sypermetriini11 || (42) 62-73-7 || 200-547-7 || diklorvossi || (43) ei sovelleta || ei sovelleta || heksabromisyklododekaanit (HBCDD) || X12 (44) 76-44-8 / 1024-57-3 || 200-962-3 / 213-831-0 || heptakloori ja heptaklooriepoksidi || X (45) 886-50-0 || 212-950-5 || terbutryyni || (46) 57-63-6 || 200-342-2 || 17-alfa-etinyyliestradioli13 || (47) 50-28-2 || 200-023-8 || 17-beeta-estradioli13 || (48) 15307-79-6 || 239-346-4 || diklofenaakki13 ||
__________________________ 1 CAS: Chemical Abstracts
Service. 2 EU-numero: Euroopassa kaupallisessa
käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa
ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS). 3 Jos on valittu aineryhmä,
tyypilliset yksittäiset ryhmän edustajat määritellään ympäristönlaatunormien
asettamisen yhteydessä, ellei asiasta ole erillistä mainintaa. 4 Vain tetra-, penta-, heksa- ja
heptabromidifenyylieetteri (vastaavat CAS-numerot 93703-48-1, 32534‑81‑9,
36483-60-0 ja 68928-80-3). 5 Fluoranteeni on luettelossa
muiden vaarallisempien polyaromaattisten hiilivetyjen osoittimena. 6 Nonyylifenoli (CAS 25154-52-3,
EU 246-672-0) mukaan lukien isomeerit 4-nonyylifenoli (CAS 104-40-5, EU
203-199-4) ja 4-nonyylifenoli (haarautunut) (CAS 84852-15-3, EU 284-325-5). 7 Oktyylifenoli (CAS 1806-26-4,
EU 217-302-5) mukaan lukien isomeeri 4-(1,1',3,3'-tetrametyylibutyyli)-fenoli
(CAS 140-66-9, EU 205-426-2). 8 Sisältää seuraavat aineet:
bentso(a)pyreeni (CAS 50-32-8, EU 200-028-5), bentso(b)fluoranteeni (CAS
205-99-2, EU 205-911-9), bentso(g,h,i)peryleeni (CAS 191-24-2, EU 205-883-8),
bentso(k)fluoranteeni (CAS 207-08-9, EU 205-916-6), indeno(1,2,3-cd)pyreeni
(CAS 193-39-5, EU 205-893-2). Ei sisällä antraseenia, fluoranteenia ja
naftaleenia, jotka mainitaan luettelossa erikseen. 9 Sisältää
tributyylitina-kationin (CAS 36643-28-4). 10 Sisältää seuraavat yhdisteet: 7 polyklooratut dibentso-p-dioksiinit (PCDD:t):
2,3,7,8-T4CDD (CAS 1746-01-6), 1,2,3,7,8-P5CDD (CAS 40321-76-4),
1,2,3,4,7,8-H6CDD (CAS 39227-28-6), 1,2,3,6,7,8-H6CDD (CAS 57653-85-7),
1,2,3,7,8,9-H6CDD (CAS 19408-74-3), 1,2,3,4,6,7,8-H7CDD (CAS 35822-46-9),
1,2,3,4,6,7,8,9-O8CDD (CAS 3268-87-9) 10 polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF:t):
2,3,7,8-T4CDF (CAS 51207-31-9), 1,2,3,7,8-P5CDF (CAS 57117-41-6),
2,3,4,7,8-P5CDF (CAS 57117-31-4), 1,2,3,4,7,8-H6CDF (CAS 70648-26-9),
1,2,3,6,7,8-H6CDF (CAS 57117-44-9), 1,2,3,7,8,9-H6CDF (CAS 72918-21-9),
2,3,4,6,7,8-H6CDF (CAS 60851-34-5), 1,2,3,4,6,7,8-H7CDF (CAS 67562-39-4),
1,2,3,4,7,8,9-H7CDF (CAS 55673-89-7), 1,2,3,4,6,7,8,9-O8CDF (CAS 39001-02-0) 12 dioksiinin kaltaiset polyklooratut bifenyylit (PCB-DL):
3,3’,4,4’-T4CB (PCB 77, CAS 32598-13-3), 3,3’,4’,5-T4CB (PCB 81, CAS
70362-50-4), 2,3,3',4,4'-P5CB (PCB 105, CAS 32598-14-4), 2,3,4,4',5-P5CB (PCB
114, CAS 74472-37-0), 2,3',4,4',5-P5CB (PCB 118, CAS 31508-00-6), 2,3',4,4',5'-P5CB
(PCB 123, CAS 65510-44-3), 3,3’,4,4’,5-P5CB (PCB 126, CAS 57465-28-8),
2,3,3',4,4',5-H6CB (PCB 156, CAS 38380-08-4), 2,3,3',4,4',5'-H6CB (PCB 157, CAS
69782-90-7), 2,3',4,4',5,5'-H6CB (PCB 167, CAS 52663-72-6), 3,3’,4,4’,5,5’-H6CB
(PCB 169, CAS 32774-16-6), 2,3,3',4,4',5,5'-H7CB (PCB 189, CAS 39635-31-9). 11 Sisältää
kahdeksan isomeeria, jotka liittyvät CAS-numeroon 52315-07-8, siten myös
CAS-numeroon 67375-30-8 (alfa-sypermetriini). 12 Sisältää
seuraavat aineet: 1,3,5,7,9,11-heksabromisyklododekaani (CAS 25637-99-4),
1,2,5,6,9,10-heksabromisyklododekaani (CAS 3194-55-6),
α-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-50-6), β-heksabromisyklododekaani (CAS
134237-51-7) ja γ-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-52-8). 13 Näiden aineiden sisällyttäminen liitteeseen X ei vaikuta asetuksen (EY)
N:o 76472004, direktiivin 2001/83/EY ja direktiiivin 20017827EY soveltamiseen.” LIITE II ”A OSA: YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT (EQS) AA: vuosikeskiarvo. MAC: sallittu enimmäispitoisuus. Yksikkö: [µg/l] sarakkeissa (4)–(7) [µg/kg märkäpaino] sarakkeessa (8) (1) (2) || (3) || (4) || (5) || (6) || (7) || (8) N:o || Aineen nimi || CAS-numero1 || AA-EQS2 Sisämaan pintavedet3 || AA-EQS2 Muut pintavedet || MAC-EQS4 Sisämaan pintavedet3 || MAC-EQS4 Muut pintavedet || EQS Eliöstö12 (1) alakloori || 15972‑60‑8 || 0,3 || 0,3 || 0,7 || 0,7 || (2) antraseeni || 120‑12‑7 || 0,1 || 0,1 || 0,1 || 0,1 || (3) atratsiini || 1912‑24‑9 || 0,6 || 0,6 || 2,0 || 2,0 || (4) bentseeni || 71‑43‑2 || 10 || 8 || 50 || 50 || (5) bromatut difenyylieetterit5 || 32534‑81‑9 || 4,9 10-8 || 2,4 10-9 || 0,14 || 0,014 || 0,0085 (6) kadmium ja kadmiumyhdisteet (veden kovuus-luokasta riippuen) 6 || 7440‑43‑9 || ≤ 0,08 (luokka 1) 0,08 (luokka 2) 0,09 (luokka 3) 0,15 (luokka 4) 0,25 (luokka 5) || 0,2 || ≤ 0,45 (luokka 1) 0,45 (luokka 2) 0,6 (luokka 3) 0,9 (luokka 4) 1,5 (luokka 5) || ≤ 0,45 (luokka 1) 0,45 (luokka 2) 0,6 (luokka 3) 0,9 (luokka 4) 1,5 (luokka 5) || (6a) hiilitetrakloridi7 || 56‑23‑5 || 12 || 12 || ei sovelleta || ei sovelleta || (7) C10‑13-kloorialkaanit8 || 85535‑84‑8 || 0,4 || 0,4 || 1,4 || 1,4 || (8) klorfenvinfossi || 470‑90‑6 || 0,1 || 0,1 || 0,3 || 0,3 || (9) klorpyrifossi (klorpyrifossietyyli) || 2921‑88‑2 || 0,03 || 0,03 || 0,1 || 0,1 || (9a) syklodieeni-torjunta-aineet: aldriini7 dieldriini7 endriini7 isodriini7 || 309‑00‑2 60‑57‑1 72‑20‑8 465‑73‑6 || Σ = 0,01 || Σ = 0,005 || ei sovelleta || ei sovelleta || (9b) kokonais-DDT7,9 || ei sovelleta || 0,025 || 0,025 || ei sovelleta || ei sovelleta || para-para‑DDT7 || 50‑29‑3 || 0,01 || 0,01 || ei sovelleta || ei sovelleta || (10) 1,2-dikloorietaani || 107‑06‑2 || 10 || 10 || ei sovelleta || ei sovelleta || (11) dikloorimetaani || 75‑09‑2 || 20 || 20 || ei sovelleta || ei sovelleta || (12) di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) || 117‑81‑7 || 1,3 || 1,3 || ei sovelleta || ei sovelleta || (13) diuroni || 330‑54‑1 || 0,2 || 0,2 || 1,8 || 1,8 || (14) endosulfaani || 115‑29‑7 || 0,005 || 0,0005 || 0,01 || 0,004 || (15) fluoranteeni || 206‑44‑0 || 0,0063 || 0,0063 || 0,12 || 0,12 || 30 (16) heksaklooribentseeni || 118‑74‑1 || || || 0,05 || 0,05 || 10 (17) heksaklooributadieeni || 87‑68‑3 || || || 0,6 || 0,6 || 55 (18) heksakloorisykloheksaani || 608‑73‑1 || 0,02 || 0,002 || 0,04 || 0,02 || (19) isoproturoni || 34123‑59‑6 || 0,3 || 0,3 || 1,0 || 1,0 || (20) lyijy ja lyijy-yhdisteet || 7439‑92‑1 || 1,213 || 1,3 || 14 || 14 || (21) elohopea ja elohopeayhdisteet || 7439‑97‑6 || || || 0,07 || 0,07 || 20 (22) naftaleeni || 91‑20‑3 || 2 || 2 || 130 || 130 || (23) nikkeli ja nikkeliyhdisteet || 7440‑02‑0 || 413 || 8,6 || 34 || 34 || (24) nonyylifenolit (4-nonyylifenoli) || 84852-15-3 || 0,3 || 0,3 || 2,0 || 2,0 || (25) oktyylifenolit ((4-(1,1',3,3'-tetrametyylibutyyli)-fenoli)) || 140‑66‑9 || 0,1 || 0,01 || ei sovelleta || ei sovelleta || (26) pentaklooribentseeni || 608‑93‑5 || 0,007 || 0,0007 || ei sovelleta || ei sovelleta || (27) pentakloorifenoli || 87‑86‑5 || 0,4 || 0,4 || 1 || 1 || (28) polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)11 || ei sovelleta || ei sovelleta || ei sovelleta || ei sovelleta || ei sovelleta || bentso(a)pyreeni || 50-32-8 || 1,7 10-4 || 1,7 10-4 || 0,27 || 0,027 || 2 kalalle 5 äyriäisille ja pääjalkaisille 10 nilviäisille bentso(b)fluoranteeni || 205‑99‑2 || 0,017 || 0,017 bentso(k)fluoranteeni || 207‑08‑9 || 0,017 || 0,017 bentso(g,h,i)peryleeni || 191‑24‑2 || 8,2 10-3 || 8,2 10-4 indeno(1,2,3-cd)pyreeni || 193-39-5 || || (29) simatsiini || 122‑34‑9 || 1 || 1 || 4 || 4 || (29a) tetrakloorieteeni7 || 127‑18‑4 || 10 || 10 || ei sovelleta || ei sovelleta || (29b) trikloorieteeni7 || 79‑01‑6 || 10 || 10 || ei sovelleta || ei sovelleta || (30) tributyylitinayhdisteet (tributylitina-kationi) || 36643-28-4 || 0,0002 || 0,0002 || 0,0015 || 0,0015 || (31) triklooribentseenit || 12002-48-1 || 0,4 || 0,4 || ei sovelleta || ei sovelleta || (32) trikloorimetaani || 67-66-3 || 2,5 || 2,5 || ei sovelleta || ei sovelleta || (33) trifluraliini || 1582-09-8 || 0,03 || 0,03 || ei sovelleta || ei sovelleta || (34) dikofoli || 115-32-2 || 1,3 10-3 || 3,2 10-5 || ei sovelleta10 || ei sovelleta10 || 33 (35) perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) || 1763-23-1 || 6,5 10-4 || 1,3 10-4 || 36 || 7,2 || 9,1 (36) kinoksifeeni || 124495-18-7 || 0,15 || 0,015 || 2,7 || 0,54 || (37) dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet || Katso direktiivin 2000/60/EY liitteen X alaviite 10 || || || || || Summa PCDD+PCDF+PCB-DL 0,008 µg.kg-1 TEQ14 (38) aklonifeeni || 74070-46-5 || 0,12 || 0,012 || 0,12 || 0,012 || (39) bifenoksi || 42576-02-3 || 0,012 || 0,0012 || 0,04 || 0,004 || (40) sybutryyni || 28159-98-0 || 0,0025 || 0,0025 || 0,016 || 0,016 || (41) sypermetriini || 52315-07-8 || 8 10-5 || 8 10-6 || 6 10-4 || 6 10-5 || (42) diklorvossi || 62-73-7 || 6 10-4 || 6 10-5 || 7 10-4 || 7 10-5 || (43) heksabromisyklododekaani (HBCDD) || Katso direktiivin 2000/60/EY liitteen X alaviite 12 || 0,0016 || 0,0008 || 0,5 || 0,05 || 167 (44) heptakloori ja heptaklooriepoksidi || 76-44-8 / 1024-57-3 || 2 10-7 || 1 10-8 || 3 10-4 || 3 10-5 || 6,7 10-3 (45) terbutryyni || 886-50-0 || 0,065 || 0,0065 || 0,34 || 0,034 || (46) 17-alfa-etinyyliestradioli || 57-63-6 || 3,5 10-5 || 7 10-6 || ei sovelleta || ei sovelleta || (47) 17-beeta-estradioli || 50-28-2 || 4 10-4 || 8 10-5 || ei sovelleta || ei sovelleta || (48) diklofenaakki || 15307-79-6 || 0,1 || 0,01 || ei sovelleta10 || ei sovelleta10 ||
__________________________ 1 CAS: Chemical Abstracts
Service. 2 Tämä parametri on
vuosikeskiarvona ilmaistu ympäristönlaatunormi (AA-EQS). Sitä sovelletaan
kaikkien isomeerien kokonaispitoisuuteen, jollei toisin säädetä. 3 Sisämaan pintavedet käsittävät
joet ja järvet sekä niihin liittyvät keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut
vesimuodostumat. 4 Tämä parametri on sallittuna
enimmäispitoisuutena ilmaistu ympäristönlaatunormi (MAC-EQS). Kun parametrin
MAC-EQS kohdalle on merkitty ”ei sovelleta”, AA-EQS-arvojen katsotaan tarjoavan
suojan lyhytaikaisilta pilaantumishuipuilta jatkuvissa päästöissä, koska ne
ovat merkittävästi alhaisempia kuin välittömän myrkyllisyyden perusteella
johdetut arvot. 5 Bromattuihin
difenyylieettereihin (N:o 5) kuuluvien prioriteettiaineiden osalta
ympäristönlaatunormia on verrattava yhdistenumeroiden 28, 47, 99, 100, 153
ja 154 pitoisuuksien summaan. 6 Kadmiumin ja
kadmiumyhdisteiden (N:o 6) osalta ympäristönlaatunormit vaihtelevat
riippuen veden kovuudesta eriteltynä viiteen luokkaan: luokka 1 <40 mg
CaCO3/l, luokka 2: 40–<50 mg CaCO3//l,
luokka 3: 50–<100 mg CaCO3//l, luokka 4: 100–<200 mg
CaCO3//l ja luokka 5: ≥200 mg CaCO3//l). 7 Tämä aine ei ole
prioriteettiaine, vaan muu pilaava aine; tällaisten aineiden kohdalla
ympäristönlaatunormit vastaavat ennen 13 päivää tammikuuta 2009
sovelletussa lainsäädännössä vahvistettuja normeja. 8 Tälle aineryhmälle ei ole
annettu viitteellisiä parametreja. Viitteelliset parametrit on määriteltävä
analyyttisellä menetelmällä. 9 Kokonais-DDT on isomeerien
1,1,1-trikloori-2, 2-bis (p-kloorifenyyli)etaanin (CAS-numero 50-29-3),
EU-numero 200-024-3), 1,1,1-trikloori-2 (o-kloorifenyyli)-2-(p-kloorifenyyli)
etaanin (CAS-numero 789-02-6), EU-numero 212-332-5), 1,1-dikloori-2,2 bis
(p-kloorifenyyli) etyleenin (CAS-numero 72-55-9, EU-numero 200-784-6), ja
1,1-dikloori-2,2 bis (p-kloorifenyyli) etaanin (CAS-numero 7254-8,
EU-numero 200-783-0) summa. 10 Näiden aineiden MAC-EQS:n
määrittelemiseen ei ole käytettävissä riittävästi tietoja. 11 Polyaromaattisiin hiilivetyihin
(PAH) kuuluvien prioriteettiaineiden (N:o 28) osalta eliöstöä koskeva EQS
perustuu bentso(a)pyreenin myrkyllisyyteen, jota olisi käytettävä muiden
polyaromaattisten hiilivetyjen indikaattorina ja jonka pitoisuutta olisi
verrattava EQS:ään. AA-EQS vedessä on vastaava arvo. 12 Eliöstön EQS:t viittaavat
kalaan, ellei muuta ilmoiteta. 13 Nämä EQS:t tarkoittavat
eliöstöön kertyviä kyseisten aineiden pitoisuuksia. 14 PCDD: polyklooratut
dibentso-p-dioksiinit, PCDF: polyklooratut dibentsofuraanit, PCB-DL: dioksiinin
kaltaiset polykloraatut bifenyylit, TEQ: toksisuusekvivalentit. [1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,
annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista
(EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1). http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:02000L0060-20090113:FI:NOT [2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,
ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien
82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja
myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84). http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32008L0105:FI:NOT [3] Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan ”sellaisia
tiettyjen pilaavien aineiden pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä,
joita ei saa ylittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi”
(vesipuitedirektiivin 2 artiklan 35 kohta). [4] Eliöstöllä tarkoitetaan mitä tahansa elävien
vesieliöiden ryhmiä, joita voidaan analysoida ja käyttää pilaantumisen
indikaattorina, kuten kaloja, simpukoita, selkärangattomia ja niin edelleen. [5] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien
rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH),
Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta
sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY)
N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien
91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta
(EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1). http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32006R1907:FI:NOT
[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o
1600/2002/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2002, kuudennesta
ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (EYVL L 242, 10.9.2002,
s. 1). http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2002:242:0001:0015:FI:PDF
[7] http://ec.europa.eu/environment/water/water-framework/objectives/implementation_en.htm
[8] Terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevä tiedekomitea on
yksi komissiolle riippumatonta neuvontaa antavista tiedekomiteoista. Siihen kuuluu
17 asiantuntijaa. Lisätietoja on osoitteessa http://ec.europa.eu/health/scientific_committees/environmental_risks/index_en.htm
[9] Sopimusnro 070307/2009/547548/SER/D1. [10] Osan tarkistettavia olemassa olevia aineita koskevan
tutkimuksen tukitiedoista valmisteli toinen konsulttiyritys WRc (Milieun
avustuksella). [11] Komission direktiivi 2009/90/EY, annettu 31 päivänä
heinäkuuta 2009, veden tilaa koskevan kemiallisen analysoinnin ja
seurannan teknisten eritelmien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisesti (EUVL L 201, 1.8.2009,
s. 36). http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:201:0036:0038:FI:PDF
[12] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011,
annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja
periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission
täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:055:0013:0018:FI:PDF
[13] Muutokset vaikuttavat seuraaviin olemassa oleviin
aineisiin: numerot 2 (antraseeni), 5 (bromatut difenyylieetterit),
15 (fluoranteeni), 20 (lyijy ja lyijy-yhdisteet),
22 (naftaleeni), 23 (nikkeli ja nikkeliyhdisteet) ja
28 (polyaromaattiset hiilivedyt). [14] EUVL
C , , s. . [15] EUVL
C , , s. . [16] EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1. [17] EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1. [18] EUVL
L 348, 24.12.2008, s. 84. [19] EUVL
L 309, 24.11.2009, s. 1. [20] EYVL
L 84, 5.4.1993, s. 1. [21] EUVL
L 396, 30.12.2006, s. 1. [22] EUVL
L 201, 1.8.2009, s. 36. [23] EUVL
L 55, 28.2.2011, s. 13. [24] 12 kuukautta tämän direktiivin antamisen jälkeen. [25] Tämän direktiivin voimaantulopäivä. [26] 12 kuukautta tämän direktiivin antamisen jälkeen.