5.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 64/5

1.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan;

2.

Eurooppa 2020 -strategian sekä erityisesti vuotuiset kasvuselvitykset 2012 ja 2013 sekä vuoden 2012 maakohtaiset suositukset;

3.

eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista vuoteen 2020 saakka (ET 2020) 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (1), joissa ensisijaisena tavoitteena on ennen kaikkea tukea sellaisten koulutusjärjestelmien edelleen kehittämistä jäsenvaltioissa, joilla pyritään varmistamaan kaikkien kansalaisten henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ammatillisten mahdollisuuksien toteutuminen sekä kestävä taloudellinen hyvinvointi ja työllistyvyys, edistäen samalla demokraattisia arvoja, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, luovuutta ja innovointia, aktiivista kansalaisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua;

4.

strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta helmikuussa 2012 annetun neuvoston ja komission yhteisen raportin (2), jossa määritetään ET 2020 -prosessin vauhdittamiseen tähtääviä toimenpiteitä kasvua ja työllisyyttä koskevien Eurooppa 2020 -tavoitteiden tukemiseksi sekä nimetään eurooppalaisen koulutusyhteistyön painopistealoja ajanjaksolle 2012–2014;

5.

komission tuoreimmissa ennusteissa esitetyn talouskriisin jatkumisen; ennusteiden mukaan talous elpyy ennakoitua hitaammin ja työttömyys kohoaa lähes 11 prosenttiin vuonna 2013 (3) ja vähäisen ammattitaidon omaavien työntekijöiden työttömyysaste on 60 prosenttia korkeampi (4);

6.

tarpeen katkaista nuorisotyöttömyyden kasvu Euroopassa; nuorison keskimääräinen työttömyysaste on nyt lähes 23 prosenttia, ja se on nousemassa yli 50 prosenttiin useissa jäsenvaltioissa (5);

7.

lisääntyvän näytön siitä, että ammattitaitotarjonta ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita, sillä eri puolilla Eurooppaa on yli 2 miljoonaa avointa työpaikkaa (6);

8.

tarpeen luoda perusta tulevalle kasvulle ja kilpailukyvylle tilanteessa, jossa julkinen talous on ahtaalla, tehostamalla koulutusjärjestelmiin tehtäviä investointeja, sekä tällaisten investointien kiistattomat sosiaaliset ja taloudelliset tuotot;

9.

neuvoston 26. marraskuuta 2012 antamat päätelmät ”koulutuksesta Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä – koulutuksen vaikutus talouden elpymiseen, kasvuun ja työllisyyteen” (7), joissa todettiin, että koulutussektorille tulisi, myös ministeritasolla, antaa keskeisempi rooli niin koulutukseen liittyvien yhteisten lähestymistapojen ja tavoitteiden määrittelyssä kuin Eurooppa 2020 -strategian mukaisen EU-ohjausjakson koulutukseen liittyvien osien täytäntöönpanossakin;

10.

joulukuun 13. ja 14. päivänä 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät (8), joissa

11.

yhteyden luomisen rakennerahastojen tulevan ohjelmakauden 2014–2020 ensisijaisten investointikohteiden ja -toimien valinnan sekä maakohtaisissa suosituksissa ja jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissa esitettyjen toimintapoliittisten haasteiden välille, jollei monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 käynnissä olevista neuvotteluista muuta johdu;

1.

sen keskeisen aseman, joka vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 annetaan koulutukselle kasvun ja kilpailukyvyn aikaansaajana, mukaan lukien viittauksen inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien keskeiseen asemaan työttömyyden torjumisessa ja estämisessä ja työllistävän elpymisen valmistelussa;

2.

vuotuisen kasvuselvityksen 2013 kannan eri tahdissa toteutettavaan julkisen talouden vakauttamiseen, kun siinä kehotetaan jäsenvaltioita säilyttämään tulevaisuuden kasvupotentiaali ja antamaan etusija mahdollisuuksien mukaan koulutusinvestointien lujittamiselle;

3.

vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 esitetyn kehotuksen toteuttaa uudistuksia, joilla parannetaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja yleistä osaamistasoa sekä tiivistetään työelämän ja koulutuksen yhteyksiä, sekä toteamuksen, että ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa ohjelmaa ja että joidenkin uudistusten vaikutukset näkyvät mahdollisesti vasta paljon myöhemmin;

4.

taitojen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkityksen työllistettävyyden parantamisessa ja etenkin nuorisotyöttömyyden torjumisessa ja estämisessä puuttumalla sen perimmäisiin syihin, joista monia käsitellään taannoisessa komission 20. marraskuuta 2012 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antamassa tiedonannossa Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin;

1.

varmistamaan, että koulutuksen sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon ja että annetaan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen, jotta koulutusjärjestelmät voivat jatkossakin osaltaan edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä, aktiivista kansalaisuutta ja henkilökohtaisten mahdollisuuksien toteutumista Euroopassa;

2.

vahvistamaan koulutuksen merkitystä Eurooppa 2020 -strategiassa ottamalla huomioon Koulutuksen uudelleenajattelu -tiedonannon sekä vuotuisten kasvuselvitysten ja maakohtaisten suositusten koulutukseen liittyvät näkökohdat sekä keskittymällä kansallisten ja ET 2020:n painopisteiden mukaisesti ja käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen seuraaviin alueisiin:

1.

toissijaisuusperiaate ja kansallinen vastuu koulutuksesta sekä koulutusta tarjoavien oppilaitosten itsenäisyys huomioon ottaen tukea jäsenvaltioiden toimia koulutusjärjestelmiensä parantamiseksi hyödyntämällä täysin EU:n koulutusalan ohjelmia ja rahastoja sekä parantamalla tietoperustaa, laatimalla yksityiskohtainen kustannus-hyötyanalyysi ja lisäämällä läpinäkyvyyttä, ja toteuttaa tätä varten muun muassa seuraavat toimet:

2.

tukea sellaisia aloitteita kuin ehdotettu EU:n tason oppisopimusyhteenliittymä, jonka tavoitteena on parantaa työssä oppimista ja saada mukaan koulutukseen ja työllisyyteen liittyviä, erityisesti työmarkkinaosapuolten, liike-elämän ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien välisiä vahvoja kumppanuuksia, Kööpenhaminan prosessin mukaisesti;

3.

tutkia yhdessä EU:n tason työmarkkinaosapuolten kanssa mahdollisuuksia nostaa aikuisille tarjolla olevan koulutuksen tasoa ja parantaa sen laatua työvoiman kouluttamiseksi uusiin tehtäviin ja olemassa olevien taitojen kohottamiseksi;

4.

arvioida läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa EU:n ja kansallisten avoimuus- ja tunnustamisvälineiden tiiviimpää yhteensovittamista varten mahdollisesti perustettavan taitojen ja tutkintojen eurooppalaisen alueen vaikutuksia, jotta varmistetaan taitojen ja pätevyyksien vaivaton tunnustaminen yli maiden rajojen;

5.

käynnistää jäsenvaltioiden mahdollisten aloitteiden kanssa koordinoiden uusi koulutuksen avoimuutta lisäävä aloite (”Opening up Education”) sen analysoimiseksi, lisääkö EU:n tuki laadukkaiden avointen oppimisresurssien ja tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta ja käyttöä;

6.

toteuttaa yrittäjyyskasvatusta edistäviä toimia, joita ovat erityisesti toimintapoliittisten ohjeiden antaminen ja kehyksen laatiminen kannustamaan yrittäjyyskasvatusta oppilaitosten tasolla;

7.

analysoida julkisten varojen käytön tehokkuutta koulutuksen alalla ja käynnistää EU:n tason keskustelu asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa eri koulutussektoreihin investoimisen hyödyistä;

1.

tiivistämään EU-ohjausjakson yhteydessä määritettyjen keskeisten poliittisten haasteiden ja avoimeen koordinointimenetelmään liittyvien toimien välistä yhteyttä ja kehittämään pyydettäessä maakohtaista ulottuvuutta yksittäisten jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioryhmien avustamiseksi maakohtaisten suositusten toteuttamisessa;

2.

hyödyntämään tarvittaessa täysin avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä vahvistettuja yhteistyön ja vertaisoppimisen mahdollisuuksia tehostettujen työmenetelmien avulla muun muassa seuraavasti:

3.

edistämään maakohtaisten suositusten rakentavaa seurantaprosessia antamalla asiaankuuluville poliittisille komiteoille (talouspoliittinen komitea ja työllisyyskomitea) säännöllisesti tiedoksi edellä mainittuun avoimeen koordinointimenetelmään liittyvien yhteistyöjärjestelyjen tulokset.