Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiassa ”Aiempaa rakentavampi rooli kansalaisyhteiskunnalle ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa”

(valmisteleva lausunto)

(2020/C 47/07)

Esittelijä: Arnaud SCHWARTZ

Toinen esittelijä: István KOMORÓCZKI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.12.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto
Työvaliokunnan päätös	11.12.2018
Vastaava jaosto	Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	1.10.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	30.10.2019
Täysistunnon nro	547
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	152/3/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan komissio totesi tätä lausuntoa pyytäessään, että järjestäytyneessä kansalaisyhteiskunnassa työnantajat, työntekijät ja muiden tahojen edustajat ovat keskeisiä täytäntöönpanon kannalta. ETSK yhtyy tähän ja korostaa aiempien lausuntojensa (1) (2) tapaan, että ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa on puutteita, koska poliittista tahtoa uupuu kaikilta institutionaalisilta tasoilta. Kyse ei ole missään tapauksessa siitä, ettei kansalaisyhteiskunta täyttäisi tehtäväänsä riittävän hyvin tai rakentavasti.

1.2

ETSK kehottaakin komissiota parantamaan sääntöjen noudattamisen valvontaa koskevaa EU-tason kehystä. Tämä olisi tehtävä vahvistamalla kantelujen ja rikkomusten käsittelyn avoimuutta ja tinkimättömyyttä sekä lisäämällä taloudellisia ja henkilöresursseja (esimerkiksi monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa). Tavoitteena on selostaa EU:n ympäristölainsäädännön sisältöä, tarkistaa, pannaanko sitä asianmukaisesti täytäntöön, arvioida sitä ja avustaa tuomioistuimia tarvittaessa tehtäviensä hoidossa.

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arviointiin (Environmental Implementation Review, EIR). Se on keskeinen prosessi, jonka kautta saadaan runsaasti erilaista ympäristötietoa esimerkiksi kestävyydestä, ilmastonmuutoksesta ja elämänlaadusta Euroopassa. Komitea odottaa kuitenkin edelleen, että komissio ja jäsenvaltiot täyttäisivät velvollisuutensa ja ottaisivat EIR- ja maaraporteissa huomioon myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemykset.

1.4

ETSK kehottaa lisäksi komissiota nivomaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot järjestelmällisemmin EU:n tuleviin ympäristölainsäädännön toimivuustarkastuksiin sekä tuleviin EIR-prosesseihin niin jäsenvaltio- kuin unionitasolla. Nämä organisaatiot olisi kutsuttava mukaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun määritellään arviointiperusteita, ja tässä yhteydessä tulee tehdä yhteistyötä ETSK:n tai vastaavien elinten kanssa sen mukaan, toimitaanko unioni-, jäsenvaltio- vai paikallistasolla.

1.5

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot kehittävät, ottavat käyttöön ja soveltavat aiheuttamisperiaatteeseen pohjautuvia yhdenmukaistettuja, ympäristömyönteisiä ja kestävyyttä edistäviä verojärjestelmiä. Näin resurssit ohjautuvat järjestelmällisesti takaisin niille tahoille, jotka toteuttavat toimia maaperän, veden ja ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kyseistä periaatetta olisi sovellettava myös kuntien ja muiden paikallis- ja alueviranomaisten tasolla.

1.6

Ympäristöalalla toimivat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja pk-yritykset olisi osallistettava nykyistä tiiviimmin työntekijöille suunnattuun tiedottamiseen sekä ympäristöasioihin keskittyvän koulutuksen kehittämiseen, jotta voidaan varmistaa, että suurella yleisöllä on perustiedot näistä asioista. Tällaiseen yhteistyöhön tulee saada tukea ja rahoitusta jäsenvaltioilta. Kunkin maan kansalliseen opetussuunnitelmaan pitäisi sisältyä pakollinen ilmasto- ja ympäristöopetus (6–18-vuotiaille), ja vuodesta 2020 alkaen olisi sovellettava velvollisuutta ottaa teoreettiseen tai käytännön työhön mukaan ympäristöasioiden parissa toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

1.7

Poliittisella tasolla ETSK kehottaa kaikkia jäsenvaltioita perustamaan ainakin ympäristönsuojeluministeriön, jotta ne voivat panostaa enemmän ympäristölainsäädäntöön ja parantaa sen koordinointia ja valvontaa.

1.8

Jotta ekologisesta jalanjäljestämme saataisiin pienempi ja kestävää kehitystä voidaan lujittaa, ETSK kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan täysipainoisesti strategioita, jotka tähtäävät ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin. Komission tulee valvoa tätä säännöllisesti ja suoraan. Sen olisi myös vaadittava ponnekkaammin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kuullaan kyseisten hankintamenettelyjen valmistelun ja tehtyjen tarjousten lopullisen tarkastelun yhteydessä. Komission tulee niin ikään esittää, että EU:n varoja voitaisiin käyttää ympäristöä säästävien julkisten hankintojen myönteisten vaikutusten vahvistamiseen.

1.9

EU:n on autettava luomaan paikallisen kehittämisen malleja ja edistettävä laajaa ympäristönsuojelua alueellaan. Näistä syistä sen tulee olla näkyvämmin läsnä paikan päällä voidakseen varmistaa, että EU-rahoitusta käytetään asianmukaisesti ja että asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset sidosryhmät soveltavat ympäristölainsäädäntöä ja -hallintoa niin kuin pitää. Näin voitaisiin myös vastata tarpeeseen varmistaa, että EU:n syrjäisten alueiden ihmisiä ja organisaatioita tuetaan ja kohdellaan keskeisenä unionin osana. Komission olisi myös huolehdittava siitä, että palkattuna on riittävästi koulutettua henkilöstöä tiedon ja oikeussuojan saatavuuden takaamiseksi ja varsinkin asianmukaisen täytäntöönpanon valvomiseksi tarkastusten avulla.

1.10

ETSK muistuttaa, että komission tulee turvata unionin keskeiset ympäristö- ja sosiaalinormit ja ajaa niitä voimakkaasti pyrkiessään edistämään ja suojelemaan EU:n taloutta maailmanlaajuisissa kauppaneuvotteluissa. Tämä on paitsi keino parantaa Euroopan kilpailukykyä ja imagoa ja varmistaa sen väestön ja alueiden tulevaisuus myös tilaisuus näyttää muulle maailmalle mallia demokraattisemmasta ja kestävämmästä hallintotavasta, joka perustuu kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vahvempaan osallistumiseen.

1.11

ETSK ehdottaa, että perustetaan (komission, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajista koostuva) kolmikantaelin, jonka tehtävänä on ratkaista riitoja ja keskustella kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden esille tuomista ongelmista ennen kuin mahdollisia ympäristöhaittoja syntyy tai turvaudutaan oikeussuojakeinoihin. EU:ssa pitäisi lisäksi olla riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin, joka voi esittää suosituksia komissiolle, kun jokin kansalaisyhteiskunnan organisaatio ilmoittaa havaitsemastaan ongelmasta. Komission olisi myös perusteltava päätöksensä.

1.12

Jäsenvaltioiden ja komission olisi annettava pk-yrityksille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille enemmän poliittista, taloudellista ja ammatillista tukea ympäristönsuojelutoimien toteuttamiseksi vuoden 2020 jälkeen.

2.   Yleistä

2.1    Kansalaisyhteiskunnan rooli ympäristölainsäädännön hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa

Taustaa

2.1.1

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans lähetti joulukuussa 2018 ETSK:n puheenjohtajalle kirjeen, jossa hän pyysi komiteaa laatimaan tämän valmistelevan lausunnon ja totesi, että kansalaisyhteiskunta eli työnantajat, työntekijät ja muiden tahojen edustajat ovat keskeisiä täytäntöönpanon kannalta. ETSK tuo järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajana esille eurooppalaisen yhteiskunnan ruohonjuuritason näkemyksiä asioista, joihin edellä mainitussa kirjeessä viitattiin.

2.1.2

ETSK on antanut viime vuosina useita tähän aiheeseen liittyviä lausuntoja, jotka komission olisi otettava huomioon (3) (4).

2.1.3

Kun otetaan huomioon ympäristöä koskevan huolen yleinen lisääntyminen kansalaisten keskuudessa (5), ETSK haluaa muistuttaa komissiota siitä, että yksi suurimmista ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon parantamista haitanneista ongelmista on ollut poliittisen tahdon puuttuminen paikallisella, valtiollisella ja EU:n tasolla. Tämä on johtanut myös riittämättömiin taloudellisiin ja henkilöresursseihin (esimerkiksi monivuotisessa rahoituskehyksessä). Resursseja kaivataan ympäristölainsäädännön tarkoituksen selostamiseksi, asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, tarvittaessa tuomioistuinten auttamiseksi niille kuuluvien tehtävien hoidossa (6) ja ympäristölainsäädännön arvioimiseksi. Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon puutteet eivät siis johdu siitä, ettei kansalaisyhteiskunta olisi täyttänyt tehtäväänsä riittävän hyvin ja rakentavasti. ETSK:n mielestä syy on lähinnä lainsäädäntöelimissä, jotka eivät yksinkertaisesti ole välittäneet tästä asiasta tarpeeksi.

2.1.4

ETSK katsoo myös, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolia EU:n ympäristösäännösten hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa on olennaisen tärkeää voimistaa, jotta voidaan saavuttaa YK:n vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet alkaen tavoitteesta 1 ja toteuttaa maailmanlaajuiset ilmastosopimukset käytännössä. Komitea haluaakin kiinnittää toimivaltaisten viranomaisten huomion tässä lausunnossa lueteltuihin yleisiin, alakohtaisiin ja aihekohtaisiin parannuksiin.

Tiedonsaanti

2.1.5

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arviointiin. Se on keskeinen prosessi, jonka kautta saadaan runsaasti erilaista ympäristötietoa esimerkiksi kestävyydestä, ilmastonmuutoksesta ja elämänlaadusta Euroopassa. Komitea odottaa edelleen, että komissio ja jäsenvaltiot täyttäisivät velvollisuutensa ja ottaisivat EIR- ja maaraporteissa huomioon myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemykset.

2.1.6

ETSK kehottaa komissiota edellyttämään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön mekanismin, jonka kautta ympäristöä koskevaa tietoa voidaan saada kuukauden määräajan kuluessa (Århusin yleissopimus (7)). Ei ole enää hyväksyttävää, että yleisö joutuu odottamaan tällaisia tietoja joskus yli vuoden.

2.1.7

Komitea kehottaa komissiota myös parantamaan viestintää ja tekemään tehokkaammin tunnetuksi EU-direktiivien visiota hyödyntäen yhä säännönmukaisemmin sosiaalista mediaa. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voisivat tukea tätä. Jatkuva koulutus ja valistus ympäristöasioista on keskeisen tärkeää.

Osallistuminen

2.1.8

ETSK kehottaa komissiota nivomaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot järjestelmällisemmin EU:n tuleviin ympäristölainsäädännön toimivuustarkastuksiin sekä tuleviin EIR-prosesseihin niin jäsenvaltio- kuin unionitasolla. Nämä organisaatiot olisi kutsuttava mukaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun määritellään arviointiperusteita, ja tässä yhteydessä tulee tehdä yhteistyötä ETSK:n ja vastaavien kansallisten ja paikallisten elinten kanssa.

2.1.9

ETSK toteaa aiempien lausuntojensa (8) (9) tapaan, että ympäristönsuojelutoimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon yhtenä edellytyksenä on aktiivisemman roolin antaminen kansalaisyhteiskunnalle (työnantajat, työntekijät ja muiden sidosryhmien edustajat). Komitea toistaa myös kehotuksensa lisätä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden järjestelmällistä osallistumista, sillä se olisi omiaan vahvistamaan ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arviointeja. Ympäristökysymysten parissa toimivien valtakunnallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja tiedeyhteisön on esimerkiksi voitava tarjota käyttöön asiantuntemustaan ja näkemyksiään maaraportteja ja jäsenneltyjä maakohtaisia vuoropuheluja sekä näiden jatkotoimia silmällä pitäen.

2.1.10

Sama koskee EU:n kauppaneuvotteluja: komission tulee turvata unionin keskeiset ympäristö- ja sosiaalinormit ja ajaa niitä voimakkaasti pyrkiessään edistämään ja suojelemaan EU:n taloutta maailmanlaajuisissa kauppaneuvotteluissa. Tämä on paitsi keino parantaa Euroopan kilpailukykyä ja imagoa ja varmistaa sen väestön ja alueiden tulevaisuus myös tilaisuus näyttää muulle maailmalle mallia demokraattisemmasta ja kestävämmästä hallintotavasta, joka perustuu kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vahvempaan osallistumiseen.

2.1.11

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita pyydetään usein tuomaan esiin yhteiskunnassa esiintyvää huolta täytäntöönpanon aiheuttamista kustannuksista ja vaivasta. ETSK esittääkin, että tällaisten organisaatioiden tulee voida osallistua menettelyihin jo aiemmin, kun niitä pyydetään järjestämään kuulemisia ja ryhtymään riidanratkaisua edistäviksi toimijoiksi. Komitea katsoo, että riidanratkaisumenettelyt olisi käynnistettävä nykyistä aiemmassa prosessin vaiheessa.

2.1.12

ETSK ehdottaa, että perustetaan (komission, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajista koostuva) kolmikantaelin, jonka tehtävänä on ratkaista riitoja ja keskustella kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden esille tuomista ongelmista ennen kuin mahdollisia ympäristöhaittoja syntyy tai turvaudutaan oikeussuojakeinoihin. EU:ssa pitäisi lisäksi olla riippumaton tieteellinen neuvoa-antava elin, joka voi esittää suosituksia komissiolle, kun jokin kansalaisyhteiskunnan organisaatio ilmoittaa havaitsemastaan ongelmasta. Komission olisi myös perusteltava päätöksensä.

Oikeussuojan saatavuus

2.1.13

ETSK viittaa aiempaan lausuntoonsa (10) ja kehottaa jälleen komissiota edistämään kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja (esim. niin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annetaan oikeus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa ja EU-, jäsenvaltio- ja paikallistasolla on aiheeseen erikoistuneita tuomareita ja syyttäjiä).

2.1.14

ETSK katsoo myös, että oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi yksityishenkilöiden olisi voitava panna vireille kanteita suoraan Euroopan unionin tuomioistuimessa samaan tapaan kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa voidaan tehdä. Tätä mahdollisuutta olisi voitava käyttää, kun on kyse EU:n lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty.

2.1.15

Koska tuomioistuinkäsittelyt ovat usein kohtuuttoman pitkiä, ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan muissa kuin hätätilanteissa sovellettavan, ympäristöasioihin liittyvän kieltomääräyksen käyttöönottoa. Se sitoisi jäsenvaltioita, ja välittömien ympäristöhaittojen tapauksessa toiminta keskeytettäisiin siihen asti, kunnes ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt ratkaisunsa.

2.1.16

Lisäksi komitea pyytää komissiota luomaan asianmukaisen mekanismin, jolla varmistetaan, että ympäristövahingon aiheuttamisen johdosta maksetut sakot investoidaan ympäristönsuojelua edistäviin toimiin.

2.2    Kansalaisyhteiskunnan ehdotukset pk-yritysten, työnantajien, ammattijärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen roolista ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa

Pk-yritysten rooli ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa

2.2.1

Kuten ETSK toteaa aiemassa lausunnossaan (11), komitea on komission tavoin pidättyväinen, koska se on tietoinen siitä, että ympäristölainsäädännön ja ympäristöhallinnan täytäntöönpanon varmistavien mekanismien riittämätön noudattaminen aiheuttaa valitettavasti epätervettä kilpailua ja taloudellista haittaa.

2.2.2

Nimenomaan pk- ja mikroyritykset – jotka määritellään joko henkilöstömäärän tai taseen loppusumman perusteella (12) – muodostavat 99,8 prosenttia Euroopan yrityskannasta. Pk-yritysten panos arvonmuodostukseen ja työllisyyteen sekä niiden ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Vaikka yksittäisten pk-yritysten taloudelliset ja henkilöresurssit ovat yleensä suppeat, näitä yrityksiä on kaikkien edun mukaista aktivoida ja kannustaa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota ympäristönsuojelusäännöksiin. Pk-yritysten valmiudet ja osallistuminen innovointiin, uudistuksiin, työpaikkojen luomiseen ja sosiaalisen edistyksen ylläpitämiseen ovat erittäin merkityksellisiä YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Monilla muilla tärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, maataloudessa, valmistusteollisuudessa, matkailu-, hotelli- ja ravintola-alalla, palvelualoilla ja elinkeinoelämässä ylipäätään, on olennaista kehittää ja yhdenmukaistaa ympäristönormeja, turvata kestävä kehitys ja ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tältä osin Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on todella tiivistettävä yhteistyötään pk-yritysten kanssa.

2.2.3

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot kehittävät, ottavat käyttöön ja soveltavat aiheuttamisperiaatteeseen pohjautuvia yhdenmukaistettuja, ”vihreitä”, kestävyyttä edistäviä ja ympäristömyönteisiä verojärjestelmiä. Näin resurssit ohjautuvat järjestelmällisesti takaisin niille tahoille, jotka pyrkivät ehkäisemään maaperän, veden ja ilman pilaantumista. Kyseistä periaatetta olisi sovellettava myös kuntien ja muiden paikallis- ja alueviranomaisten tasolla.

Ammattijärjestöjen ja työnantajien rooli ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa

2.2.4

ETSK kehottaa komissiota antamaan tukea osaan kustannuksista, joita syntyy ammattijärjestöjen tai työnantajien järjestämistä kursseista, joilla työntekijöitä koulutetaan ottamaan ympäristösäännökset huomioon ja panemaan niitä täytäntöön.

2.2.5

Ympäristönsuojelutyötä tekevät kansalaisyhteiskunnan organisaatiot sekä pk-yritykset olisi osallistettava nykyistä tiiviimmin työntekijöille suunnattuun tiedottamiseen sekä ympäristöasioihin keskittyvän koulutuksen kehittämiseen, jotta voidaan varmistaa, että suurella yleisöllä on perustiedot näistä asioista. Tällaiseen yhteistyöhön tulee saada rahoitusta jäsenvaltioilta. Kunkin maan kansalliseen opetussuunnitelmaan pitäisi sisältyä pakollinen ilmasto- ja ympäristöopetus (6–18-vuotiaille), ja vuodesta 2020 alkaen olisi sovellettava velvollisuutta ottaa teoreettiseen tai käytännön työhön mukaan ympäristöasioiden parissa toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

Ympäristökysymysten parissa toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa

2.2.6

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n talousarviosta katetaan kustannukset, joita aiheutuu voittoa tavoittelemattomien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta EU:n ja jäsenvaltioiden prosesseihin sekä ympäristölainsäädännön hallinnointi-, täytäntöönpano- ja arviointirakenteisiin.

2.2.7

Jäsenvaltioiden ja komission olisi yleisesti ottaen annettava pk-yrityksille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille enemmän poliittista, taloudellista ja ammatillista tukea ympäristönsuojelutoimien toteuttamiseksi vuoden 2020 jälkeen.

2.2.8

Ympäristökysymysten parissa toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi voitava osallistua päätösten tekemiseen EU:n varojen käytöstä aluetasolla, kun on kyse ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Kyseisten varojen tulee myös olla helpommin tällaisten organisaatioiden saatavilla.

2.2.9

Lisäksi ympäristöjärjestöjen on voitava antaa neuvoja ympäristödirektiiveihin liittyviä vuotuisia jäsenvaltiokohtaisia kertomuksia (esim. lintu- ja luontodirektiivien nojalla annettavat ja kunkin maan ympäristön tilaa koskevat kertomukset) silmällä pitäen ja osallistua niiden laatimiseen. Komission olisi myös pidettävä tarkemmin huoli siitä, että jäsenvaltiot antavat kyseiset kertomukset ajoissa (niitä ei aina toimiteta luontodirektiivin (13) 16 artiklassa ja lintudirektiivin (14) 9 artiklassa säädetyissä aikarajoissa).

2.3    Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ehdotukset sen roolista ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa, kun on kyse jätteistä, ilmanlaadusta ja biologisesta monimuotoisuudesta

Kansalaisyhteiskunnan rooli ympäristösäännösten täytäntöönpanossa – jätteet

2.3.1

ETSK on syvästi huolissaan siitä, että Euroopan komission kertomuksen mukaan yhdyskuntajätteen tavoiteltu kierrätysaste, joka on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, uhkaa jäädä saavuttamatta joka toisessa EU-maassa (15).

2.3.2

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lakkauttamaan kierrätyskelpoisen jätteen polttamisen ja hautaamisen asteittain. Komission ja jäsenvaltioiden on korkea aika täyttää ympäristönsuojelua koskevat sitoumuksensa ja lakata kuuntelemasta lobbaajia, jotka toimivat kipeästi kaivattua kestävää ja jätteetöntä kiertotaloutta vastaan.

2.3.3

ETSK vetoaa tässä yhteydessä kaikkiin jäsenvaltioihin, jotta ne omaksuisivat merkittävän roolin ja keskittäisivät voimavaransa toimintaan ympäristönsuojelun puolesta. Komission olisi kehotettava jäsenvaltioita perustamaan hallintorakenteeseensa ympäristönsuojelusta ja kestävästä kehityksestä vastaava ministeriö, sillä näin ne voisivat panostaa enemmän EU:n ympäristösäännösten koordinointiin ja valvontaan.

2.3.4

Jotta jätealan tavoitteet olisi helpompi saavuttaa ja parempi perehtyneisyys ja koulutus tukisi tätä prosessia, ETSK kehottaa jäsenvaltioita niin ikään toteuttamaan suurelle yleisölle, myös perus- ja keskiasteen kouluille, suunnattuja havainnollisia valistus- ja tiedotuskampanjoita, joissa käsitellään jätteiden synnyn ehkäisemistä ja jätehuoltoa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tiedotettava verkossa säännönmukaisesti paljon nykyistä laajemmin pk-yritysten ja kansalaisjärjestöjen kohdennetuista toimista jätteiden keruun ja jätehuollon alalla, jotta koko yhteiskunnan vastuu ympäristön suojelusta korostuisi entisestään. Komitea katsoo, että komission tulee myöntää vuodesta 2020 alkaen kansallisille ympäristöalan kansalaisjärjestöille tarvittavat rahoitusvarat, jotta ne voivat Euroopan vihreät pääkaupungit -kilpailun (vuonna 2019 tunnustuksen sai Oslo (16)) mallin mukaisesti jakaa jäsenvaltioissa vastaavia ympäristöpalkintoja kolmelle maaseudun asuinyhteisölle (kunnalle tai kaupungille), jotka ovat toteuttaneet tehokkaita ympäristönsuojelutoimia. Tällaisen palkinnon symboliarvo olisi luonnollisesti sen rahallista arvoa suurempi, ja tarkoituksena on, että paikallisten ja valtakunnallisten tiedotusvälineiden kiinnostus palkintoa kohtaan korostaisi asian merkitystä.

2.3.5

Verot, veroseuraamukset, vapautus tiettyjen verojen maksamisesta ja verohelpotukset ovat maiden taloushallinnon ja -kasvun kannalta merkittäviä kannustimia, kun sidosryhmiä motivoidaan vähentämään syntyvän jätteen määrää, huolehtimaan jätteistä, hävittämään jätettä ja hallinnoimaan sitä käyttökelpoisena resurssina tai pidättymään tällaisista toimista. Jotta pk-yritykset saataisiin mukaan hallinnoimaan jäteresursseja entistä tehokkaammin ja pitämään ilmanlaadun nykyistä parempana, ETSK ehdottaa, että jäsenvaltiot perisivät korkeampia veroja jätteen viemisestä kaatopaikalle ja vähentäisivät merkittävästi jätteiden polttoa tai jopa kieltäisivät sen ja että kaikissa jäsenvaltioissa alettaisiin soveltaa ”maksa itse omat jätekustannuksesi” -periaatetta. Lisäksi tulisi määrätä seuraamuksia kierrätyskelpoisen jätteen kontaminaatiosta. Olisi erittäin hyödyllistä ottaa käyttöön ympäristöveroja (ympäristömyönteisyyteen kannustavia veroja) tai myöntää kertaluonteinen verohelpotus pk-yrityksille, jotka tekevät keskeisiä jätehuoltoon ja jätteiden uudelleenkäyttöön liittyviä innovaatioita.

2.3.6

ETSK kannattaa painokkaasti jätehuollon puitedirektiivissä (17). esitettyjä perustavoitteita, joiden mukaan jätehuollon tulee tapahtua vaarantamatta ihmisten terveyttä ja vahingoittamatta ympäristöä sekä erityisesti vaarantamatta vesiä, ilmaa, maaperää, kasveja tai eläimiä, aiheuttamatta melu- tai hajuhaittoja ja vahingoittamatta maaseutua tai erityistä merkitystä omaavia kohteita. Direktiivin jatkoksi komission olisi täydennettävä EU:n jätelainsäädäntöä ja -politiikkaa siten, että kehitetään jätteiden erilliskeräysmenetelmien (ovelta ovelle -keräys, lajittelupisteet, kaatopaikat, jätteiden keruuseen liittyvät yhteisöllis-yhteiskunnalliset toimet) yhdistelmä ja perustetaan kansallinen kaatopaikkaverkosto. Jätteidenkäsittelytaakkaa voidaan vähentää vaatimalla ottamaan käyttöön kertakäyttöisten pakkausten (PET-muovi, alumiini, lasi) palautuspanttijärjestelmiä (ja valvomalla niiden soveltamista), hyödyntämällä karkeita jätteitä älykkäästi (uudelleenkäyttökeskukset), laajentamalla jätteiden erilliskeräystä (tekstiilit, biojäte, vaaralliset jätteet) sekä kannustamalla yhä laajemmin koti- ja yhteisökompostointiin siten, että samalla annetaan teknistä ja rahoitustukea kompostin käytön edistämiseksi.

2.3.7

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja asianomaiset pk-yritykset (pääasiassa jätehuoltoalan yritykset) pitäisi ottaa paremmin mukaan jätehuoltoa koskevien ympäristöalan päätösten tekoon ja kansalliseen täytäntöönpanoon. Jäsenvaltioiden olisi luotava rahoitustukijärjestelmiä pk-yrityksille, jotka ovat aktiivisesti mukana jätteiden keruussa, kierrätyksessä ja uudelleenhyödyntämisessä ja kiertotaloudessa ylipäätään.

2.3.8

Jotta ekologisesta jalanjäljestämme saataisiin pienempi ja kestävää kehitystä voidaan lujittaa, ETSK kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan täysipainoisesti strategioita, jotka tähtäävät ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin. Komission tulee valvoa tätä säännöllisesti ja suoraan. Sen olisi myös vaadittava ponnekkaammin jäsenvaltioissa toimivien kansallisten ympäristöjärjestöjen kutsumista mukaan kyseisten hankintamenettelyjen valmisteluun ja tehtyjen tarjousten lopulliseen tarkasteluun. Komission tulee niin ikään esittää, että EU:n varoja voitaisiin käyttää ympäristöä säästävien julkisten hankintojen myönteisten vaikutusten vahvistamiseen.

2.3.9

Ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arvioinnista olisi julkaistava asiakirja (18) säännöllisin väliajoin, jotta aiheesta saadaan tietoa jatkuvasti. Huhtikuun 4 päivänä 2019 julkaistussa EIR-asiakirjassa viitataan tutkimukseen, jossa esitettyjen arvioiden mukaan ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon tämänhetkisistä puutteista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain yhteensä noin 55 miljardin euron kustannukset (19).

2.3.10

EU:n vertaisasiantuntijavaihto jäsenvaltioiden ympäristövirastojen ja kuntien välillä on toiminut hyvin kahden viime vuoden ajan ja kartuttanut sidosryhmien tietämystä. Jäsenvaltioissa olisi kuitenkin tiedotettava uusista ideoista ja parhaista käytännöistä paljon laajemmin verkossa huolehtien siitä, että vertaisperiaatteella toteutettavien tapahtumien sisältö ja tulokset julkistetaan säännöllisesti. Jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja pk-yritysten laajempi osallistuminen voi johtaa tiiviimpään tekniseen tai yritysyhteistyöhön ja pk-yrityksille tarjoutuvien mahdollisuuksien nopeampaan toteamiseen. ETSK kehottaa komissiota julkistamaan vuosittain maailmanlaajuiset ympäristöteemapäivät (20). Jäsenvaltioissa tulee tässä yhteydessä hyödyntää paikallisia sidosryhmiä ja tarjota niille mahdollisuuksia, kun sidosryhmiä, yrityksiä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja viranomaisia kannustetaan järjestämään jätteiden keruuseen, puhdistamiseen tai ilmanlaadun parantamiseen liittyviä tapahtumia tai kun tällaiseen toimintaan myönnetään rahoitusta.

Kansalaisyhteiskunnan rooli ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa – ilmanlaatu

2.3.11

Jäsenvaltioiden pitäisi terveys- ja ympäristöongelmien pahenemisen vuoksi parantaa yleisesti ilmanlaatua ja kutsua kansalaisjärjestöt ja yritykset nykyistä aktiivisemmin mukaan saastumisen ehkäisyyn. Kotien lämmittäminen hiilellä ja märällä puulla, kauppajätteen (esim. muovin ja tekstiilien), puutarhajätteiden tai muun jätteen poltto ulkoilmassa, suurempipäästöisillä moottoreilla varustetut vanhat ajoneuvot, siviili- ja sotilasilmailu (21), maantieliikenne, meriliikenne, joki- ja valtameriristeilijät sekä eräät teollisuuden ja maatalouden käytännöt ovat kaikki huomattavia ilmansaasteiden lähteitä.

2.3.12

ETSK arvostaa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), johon liittyen on annettu sitovat säännöt ympäristönsuojelusta kestävän kehityksen edistämiseksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artikla), kuluttajansuojasta (12 artikla), eläinten hyvinvointia koskevista vaatimuksista (13 artikla) jne. Komitea kannustaa komissiota jatkamaan kehitystä näillä aloilla ja esimerkiksi esittämään uusia YMP-toimenpiteitä ilmanlaadun parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. EU:n tulee kuitenkin myös panna kaikilta osin täytäntöön päätös luoda kunnollinen infrastruktuuri vaihtoehtoisia polttoaineita varten (22), jotta voitaisiin lievittää pienyrityksille ja maataloustuottajille aiheutuvista kustannuksista juontuvia ongelmia. Kyseinen päätös liittyy vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annettuun direktiiviin 2014/94/EU (23).

2.3.13

Vanhojen ajoneuvojen aiheuttamien ilmansaasteiden vähentämiseksi komission olisi lakkautettava yli viiden vuoden ikäisten käytettyjen autojen myynti maasta toiseen. Maanteiden tavaraliikenteen vähentäminen, rautatie-, meri- ja jokirahtiliikenteen edellytysten parantaminen ja vähäpäästöisten vyöhykkeiden perustaminen asuinalueille ovat avaintekijöitä pyrittäessä vähentämään ilman pilaantumista. Ilmansaasteiden ja melusaasteen välttämiseksi on toteutettava lisätoimia, ja jäsenvaltioiden tulee edistää omin varoin nykyisten vanhentuneiden dieselmoottorien korvaamista autokannassa sähköautoilla tai ainakin vähäpäästöisemmillä moottoreilla vuosina 2022–2027.

2.3.14

Pyrittäessä kohti parempaa ilmanlaatua komission olisi tuettava jäsenvaltioita, jotta ne voivat uudenaikaistaa liikkuvaa kalustoa, poistaa rautateiden nopeusrajoituksia, ulottaa kuorma-autoilta sähköisesti perittävät etäisyysperusteiset tiemaksut koskemaan kaikkia teitä ja eriyttää päästöperusteisen tiemaksujärjestelmän yhä tarkemmin. Jäsenvaltioiden pitäisi alkaa periä pääkaupungeissa maksua teiden käytöstä (ja ottaa tähän liittyen käyttöön ruuhkamaksu vuoteen 2025 mennessä), laajentaa kaupunkien jalankulkualueita, puistoja ja muita viheralueita sekä käydä tämän pohjustamiseksi säännöllistä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen ja asianomaisten pk-yritysten kanssa. Kansalaisjärjestöt ja pk-yritykset tulee kutsua järjestelmällisesti mukaan toimiin, ja niitä tulee kuulla internetin kautta, kun tällaisia alueita suunnitellaan ja esitetään otettavaksi käyttöön.

2.3.15

ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan säännösten antamista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä. Näin voitaisiin kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta sähkön ja lämmön tuotannossa. Sekä kansalaisjärjestöjen että pk-yritysten olisi päästävä näkyvästi mukaan sellaisten uusien kansallisten energiasuunnitelmien laatimiseen, joiden tuloksena energian – etenkin fossiilisten polttoaineiden – käyttö vähenee. Jäsenvaltioiden pitäisi keskustella konkreettisista ja toteuttamiskelpoisista ehdotuksista tämän toteuttamiseksi, ja lisäksi olisi kartoitettava parhaita käytäntöjä ja osoitettava riittävästi taloudellisia resursseja niitä varten. Jäsenvaltioiden tulee jakaa säännöllisesti parhaita ympäristönsuojelukäytäntöjään.

Kansalaisyhteiskunnan rooli ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa – biologinen monimuotoisuus

2.3.16

ETSK pitää varsinkin biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia silmällä pitäen oleellisen tärkeänä, että jäsenvaltiot järjestävät julkisia kuulemismenettelyjä jo varhaisessa vaiheessa, kun kaikki mahdollisuudet ovat vielä avoinna ja vaihtoehtoja voidaan toden teolla analysoida. On ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten viranomaisten tehtävä varmistaa, että hankkeiden kehittelijät ottavat tämän vaatimuksen vakavasti ja edistävät julkisten kuulemisten toteuttamista alkuvaiheessa.

2.3.17

Jotta kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voisivat käydä aitoa keskustelua komission kanssa, olisi selvennettävä, miten komissio toimii (miten päätökset tehdään) ja mitä se odottaa (mitä tietoja on toimitettava) esimerkiksi silloin, kun ympäristölainsäädäntöä ei ole noudatettu tai biologiselle monimuotoisuudelle uhkaa aiheutua haittaa.

2.4    Kansalaisyhteiskunnan ehdotukset ympäristölainsäädännön täytäntöönpanosta ja komission roolista perussopimusten valvojana

2.4.1

ETSK kehottaa komissiota esittämään kommentteja kansallisille parlamenteille jäsenvaltioiden antaessa säädöksiä, joilla EU:n ympäristölainsäädäntöä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.4.2

Komitea haluaa lisäksi komission esittävän – jos kolmas osapuoli sitä pyytää – huomioita ja toimittavan ne asianomaisille osapuolille, kun EU:n ympäristölainsäädännön kansallista täytäntöönpanosäädöstä vastaan on nostettu kanne ylimmän oikeusasteen tuomioistuimessa.

2.4.3

ETSK kehottaa komissiota muistuttamaan jäsenvaltioita siitä, ettei EU:n lainsäädäntö tunne sellaista käsitettä kuin ylimitoitettu kansallisen lainsäädännön osaksi saattaminen ja että unionin ympäristölainsäädäntö edellyttää jatkuvia toimenpiteitä ympäristön tilan parantamiseksi. EU:n lainsäädäntö ei näin ollen salli minkäänlaista lipsumista.

2.4.4

ETSK kehottaa komissiota myös tekemään jäsenvaltioille selväksi, että EU:n ympäristölainsäädäntö sallii poikkeamisen sekundaarilainsäädännön säännöksistä mutta edellyttää valtioiden rajoittavan poikkeukset tarkoin, jotta ei synny ristiriitaa EU:n tavoitteiden kanssa.

2.4.5

ETSK kannustaa komissiota laatimaan jatkossakin ohjeita sekundaarilainsäädännön tulkinnan ja soveltamisen helpottamiseksi erityisesti kahdella alalla: a) terveyteen liittyvien kysymysten huomioiminen ympäristöarvioinneissa b) kosteikkojen määrittely niiden monitoiminnallisuuden kautta.

2.4.6

EU:n on autettava luomaan ja noudattamaan paikallisen kehittämisen malleja ja edistettävä ympäristönsuojelua. Tätä varten komission tulee suorittaa nykyistä säännöllisemmin tarkastuksia paikan päällä jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa, että EU-rahoitusta käytetään asianmukaisesti ja että kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset sidosryhmät soveltavat ympäristölainsäädäntöä ja -hallintoa niin kuin pitää. Näin voitaisiin myös vastata siihen yleiseen vaatimukseen, että EU:n syrjäisten alueiden ihmisiä ja organisaatioita tulee tukea ja kohdella keskeisenä unionin osana. Komission olisi myös huolehdittava siitä, että jokaisessa jäsenvaltiossa on palkattuna riittävästi koulutettua henkilöstöä tiedon ja oikeussuojan saatavuuden takaamiseksi ja ennen kaikkea ympäristölainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon valvomiseksi tarkastusten avulla.

2.4.7

ETSK kehottaa komission puheenjohtajaa antamaan ympäristönsuojelusta vastaavalle komission jäsenelle enemmän toimivaltaa erityisesti ympäristöön ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Komissaarin olisi myös kiinnitettävä huomiota ja osallistuttava tiiviimmin maaseudun kehityksen koordinointiin, elämänlaadun parantamiseen kaikkialla ja sen varmistamiseen, että kotimaiset yritykset noudattavat EU:ssa sovittuja ympäristövaatimuksia. Kilpailukykyisen talouden on oltava tulevaisuudessa kauneuden taloutta, joka pitää sisällään kaiken sen, mikä on kaunista ja hyvää: kulttuuriin, taiteeseen ja ympäristöön liittyvän paikallistason toiminnan, joka parantaa elämänlaatua. Yhtenä perustavoitteenamme tulee olla kansanonnellisuuden kasvu (Growth of Domestic Happiness, GDH) eli yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen, jolla on yhteys terveempään talouteen ja joka synnyttää parempia ja kestävämmällä pohjalla olevia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä arvoja, jotka voivat tämän jälkeen saada uutta pontta.

---

(1)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi” (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83).

(2)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ilmanlaadun sekä vesi- ja jätehuollon alalla” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 33).

(3)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi” (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83).

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ilmanlaadun sekä vesi- ja jätehuollon alalla” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 33).

(5)  https://glocalities.com/latest/reports/environmental-concern

(6)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ilmanlaadun sekä vesi- ja jätehuollon alalla” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 33) (päätelmien kohta 1.5).

(7)  https://ec.europa.eu/environment/aarhus/

(8)  ETSK:n lausunto ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnista (EUVL C 345, 13.10.2017, s. 114).

(9)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ilmanlaadun sekä vesi- ja jätehuollon alalla” (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 33).

(10)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi” (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83).

(11)  ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi” (EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83).

(12)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32003H0361

(13)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(15)  COM(2019) 149 final

(16)  http://ec.europa.eu/environment/europeangreencapital/index_en.htm

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3). http://ec.europa.eu/environment/waste/framework/

(18)  http://ec.europa.eu/environment/eir/pdf/eir_2019.pdf

(19)  http://ec.europa.eu/environment/eir/pdf/study_costs_not_implementing_env_law.pdf

(20)  https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_environmental_dates

(21)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ilmailutoimintaa koskeva päästökauppajärjestelmä” (EUVL C 288, 31.8.2017, s. 75).

(22)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva toimintasuunnitelma” (EUVL C 262, 25.7.2018, s. 69).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1). https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2014/94/oj