EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.7.2021
SWD(2021) 703 final
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
Oikeusvaltiokertomus 2021
Luku: Oikeusvaltiotilanne Bulgariassa
Oheisasiakirja
KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE,
NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA
ALUEIDEN KOMITEALLE
Oikeusvaltiokertomus 2021
Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa
{COM(2021) 700 final} - {SWD(2021) 701 final} - {SWD(2021) 702 final} - {SWD(2021) 704 final} - {SWD(2021) 705 final} - {SWD(2021) 706 final} - {SWD(2021) 707 final} - {SWD(2021) 708 final} - {SWD(2021) 709 final} - {SWD(2021) 710 final} - {SWD(2021) 711 final} - {SWD(2021) 712 final} - {SWD(2021) 713 final} - {SWD(2021) 714 final} - {SWD(2021) 715 final} - {SWD(2021) 716 final} - {SWD(2021) 717 final} - {SWD(2021) 718 final} - {SWD(2021) 719 final} - {SWD(2021) 720 final} - {SWD(2021) 721 final} - {SWD(2021) 722 final} - {SWD(2021) 723 final} - {SWD(2021) 724 final} - {SWD(2021) 725 final} - {SWD(2021) 726 final} - {SWD(2021) 727 final}
Tiivistelmä
Komissio on seurannut Bulgarian muun muassa oikeuslaitoksen ja korruptiontorjunnan alalla toteuttamien uudistusten edistymistä aluksi yhteistyö- ja seurantamekanismin kautta. Nykyisin edistymistä seurataan oikeusvaltiomekanismin avulla. Vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen seurauksena Bulgarian viranomaiset hyväksyivät toimintasuunnitelman, jossa käsitellään kaikkiin neljään osa-alueeseen kuuluvia kysymyksiä.
Oikeuslaitoksen uudistaminen Bulgariassa on edennyt asteittain, ja prosessilla on merkittäviä vaikutuksia oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja kansalaisten luottamuksen kannalta. Uudistamiseen liittyy kuitenkin edelleen haasteita. Aiemmin oli tullut voimaan uusi laki ylimmästä syyttäjästä ja tämän sijaisista. Laki on sittemmin riitautettu perustuslakituomioistuimessa, joka totesi sen perustuslain vastaiseksi. Ylimmän syyttäjän vastuuvelvollisuuteen ja rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyvät haasteet ovat siten edelleen ratkaisematta. Myös ylimmän tuomarineuvoston kokoonpano ja toiminta herättävät edelleen huolta. Niiden uudistamista oli ehdotettu uudessa perustuslakiluonnoksessa, jota ei kuitenkaan lopulta hyväksytty. Ylimmän tuomarineuvoston tarkastusviraston ylitarkastaja ja tarkastajat jatkavat työtään, vaikka heidän toimikautensa päättyi huhtikuussa 2020. Oikeuslaitoksen ylennysjärjestelmä herättää huolta, koska tuomareiden nimittämistä ylempiin tehtäviin ei ole toteutettu avoimeen kilpailuun perustuvassa tavanomaisessa menettelyssä. Lainsäädännön uudistamispyrkimyksistä huolimatta oikeudenkäytön digitalisaatio etenee käytännössä edelleen hitaasti. Hallinto-oikeusjärjestelmän tehokkuudessa on tapahtunut merkittävää edistystä.
Korruptiontorjuntaa koskevien institutionaalisten uudistusten toteuttamista on lujitettu. Bulgariassa hyväksyttiin uusi, vuosia 2021–2027 koskeva korruptiontorjuntastrategia. Siinä määritettiin uudet painopistealueet, joita ovat korruptiontorjunnan valmiuksien vahvistaminen, paikallisviranomaisten vastuuvelvollisuuden lisääminen ja sellaisen korruptionvastaisen toimintaympäristön luominen, joka mahdollistaa nopean reagoinnin. Julkishallinnon integriteettiin, lobbaukseen ja väärinkäytösten paljastajien suojeluun, joista ei ole annettu erityisiä säännöksiä, liittyvien toimien tehokkuudessa on edelleen huomattavia haasteita. Tutkintatoimien tehostumisesta ja lisäresursseista huolimatta korkean tason korruptiotapauksissa annetaan edelleen vain vähän lainvoimaisia tuomioita. Tällaisissa tapauksissa onkin annettava enemmän lainvoimaisia tuomioita.
Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden osalta Bulgarian oikeudellinen kehys perustuu useisiin perustuslaillisiin takeisiin ja lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Bulgariassa on annettu uutta lainsäädäntöä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tällä lainsäädännöllä pyritään lujittamaan sääntelyviranomaisen eli sähköisten tiedotusvälineiden neuvoston riippumattomuutta. Läpinäkyvyyden puute tiedotusvälineiden omistussuhteiden osalta aiheuttaa yhä huolta. Toimittajien työskentelyedellytykset ja turvallisuus eivät näytä kohentuneen. Covid-19-pandemia on vaikuttanut tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimittajien suojeluun taloudelliselta kannalta, etenkin alueellisen journalismin tapauksessa. Erityisiä tukitoimenpiteitä ei kuitenkaan ole toteutettu.
Kun tarkastellaan hallitusjärjestelmän osien keskinäistä valvontaa, vaikutustenarviointien ja julkisten kuulemisten vähäinen hyödyntäminen lainsäädäntöprosessissa aiheuttaa edelleen huolta etenkin parlamentin tekemien lainsäädäntöehdotusten osalta. Huolestuttava on myös edelleen käytäntö, jossa lainmuutoksilla tehdään merkittäviä muutoksia muihin, asiaan liittymättömiin säädöksiin. Tällaiset muutokset eivät edellytä julkista kuulemista eivätkä vaikutustenarviointia. Covid-19-pandemiaa koskeva hätätilajärjestelmä on edelleen voimassa. Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden resurssit ovat lisääntyneet. Kansalaisjärjestöjen ulkomaista rahoitusta koskeva lakiehdotus vedettiin pois, mutta kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet Bulgariassa ovat edelleen rajalliset.
Yhteistyö- ja seurantamekanismi perustettiin Bulgarian liittyessä Euroopan unioniin vuonna 2007 siirtymätoimenpiteeksi, jonka tarkoituksena oli tukea Bulgarian jatkuvia toimia oikeuslaitoksensa uudistamiseksi ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi
. Mekanismin perustamisesta tehdyn päätöksen mukaisesti, ja kuten neuvosto on painottanut, yhteistyö- ja seurantamekanismi päättyy, kun kaikki Bulgariaan sovellettavat arviointiperusteet on täytetty tyydyttävällä tavalla
. Viimeisimmässä, lokakuussa 2019 annetussa yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa komission kertomuksessa todettiin, että Bulgaria oli antanut useita lisäsitoumuksia, joiden pohjalta komissio piti edistymistä yhteistyö- ja seurantamekanismin yhteydessä riittävänä, jotta Bulgarian voitiin katsoa täyttävän EU:hun liittymisen yhteydessä antamansa sitoumukset. Lisäksi komissio korosti, että Bulgarian olisi edelleen pyrittävä johdonmukaisesti antamaan kertomuksessa mainittujen sitoumusten pohjalta konkreettista lainsäädäntöä ja parantamaan täytäntöönpanoa. Yhteistyö- ja seurantamekanismin päättämisestä tehtävässä päätöksessä otetaan asianmukaisesti huomioon neuvoston ja Euroopan parlamentin kanta
.
I.Oikeuslaitos
Bulgarian tasavallan oikeuslaitos
käsittää yhteensä 182 tuomioistuinta, joista osa on erityistuomioistuimia. Yleisesti ottaen yleiset tuomioistuimet käsittelevät asioita kolmessa oikeusasteessa. Niihin kuuluu 113 piirituomioistuinta, 28 maakuntatuomioistuinta ja 5 muutoksenhakutuomioistuinta. Erityistuomioistuimiin kuuluu sota-, rikos- ja hallintotuomioistuimia. Korkein kassaatiotuomioistuin on ylin oikeusaste yleisten tuomioistuinten, sotatuomioistuinten ja erityisrikostuomioistuinten käsittelemissä asioissa. Hallinto-oikeudellisissa asioissa ylimpänä oikeusasteena toimii korkein hallinto-oikeus. Oikeuslaitokseen kuuluu myös syyttäjänvirasto, kun taas Bulgarian perustuslakituomioistuin ei ole sen osa
. Syyttäjälaitoksen rakenne on yhdenmukaistettu, ja sitä johtaa ylin syyttäjä. Bulgaria osallistuu Euroopan syyttäjänviraston työhön. Ylin tuomarineuvosto on Bulgarian oikeuslaitoksen korkein hallintoviranomainen. Se on vastuussa oikeuslaitoksen hallinnoinnista ja sen riippumattomuuden varmistamisesta. Tuomareiden, syyttäjien ja tutkintatuomareiden
nimityksistä, ylennyksistä, siirroista ja erottamisesta vastaa asianmukainen ylimmän tuomarineuvoston jaosto (tuomarijaosto tai syyttäjäjaosto). Ylin asianajajaneuvosto on lailla perustettu riippumaton itsesääntelyelin
.
Riippumattomuus
Kansalaisten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta Bulgariassa on edelleen huono, ja yritysten käsityksen mukaan riippumattomuus on keskinkertainen. Vuoteen 2020 verrattuna nämä arviot ovat hieman kielteisempiä. Vain 31 prosenttia kansalaisista pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ”melko tai erittäin hyvänä”. Yritysten käsityksen mukaan oikeuslaitoksen riippumattomuus on keskinkertainen, ja 43 prosenttia pitää sitä ”melko tai erittäin hyvänä”
. Kansalaisten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on pysynyt johdonmukaisesti huonona viimeiset viisi vuotta. Yritysten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta oli erittäin huono vuoteen 2019 saakka, ja siitä lähtien se on ollut keskinkertainen hienoisesta vaihtelusta huolimatta.
Ylimmän syyttäjän ja tämän sijaisten vastuuvelvollisuutta ja rikosoikeudellista vastuuta koskeva uusi laki todettiin perustuslain vastaiseksi, joten tähän liittyvät haasteet ovat edelleen ratkaisematta. Se, että ylimpään syyttäjään ja hänen sijaisiinsa ei voida kohdistaa tuloksellista rikostutkintaa, on herättänyt huolta jo kauan, ja asian ovat Euroopan komission
lisäksi ottaneet esille Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
ja Euroopan neuvosto
. Ylimmällä syyttäjällä on toimivaltuuksiensa ja sen aseman ansiosta, joka hänellä on ylimmässä tuomarineuvostossa, huomattavasti vaikutusvaltaa syyttäjälaitoksessa, mahdollisesti myös ylimmässä tuomarineuvostossa (sekä syyttäjäneuvostossa että täysistunnossa) ja tuomarikunnassa. Parlamentti hyväksyi 29. tammikuuta 2021 lain, joka koskee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion Kolevi täytäntöönpanoa ja jolla otetaan käyttöön uudet säännökset ylimmän syyttäjän ja/tai tämän sijaisten toimien tutkinnasta. Tässä uudessa mekanismissa ylintä syyttäjää ja/tai tämän sijaisia koskeva tutkinta on annettu tehtäväksi erityissyyttäjälle. Tutkinnan aloittamatta jättämistä koskevan erityissyyttäjän päätöksen laillisuutta voidaan tutkia erityisrikostuomioistuimessa ensimmäisessä oikeusasteessa. Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti uudessa laissa säädettiin, että erityissyyttäjän nimittää ylimmän tuomarineuvoston täysistunto eikä sen syyttäjäjaosto. Bulgarian tasavallan presidentti riitautti 10. helmikuuta 2021 uuden lain perustuslainmukaisuuden perustuslakituomioistuimessa. Tämän seurauksena ylimmän tuomarineuvoston täysistunto päätti keskeyttää erityissyyttäjän valintamenettelyn siihen saakka, kunnes perustuslakituomioistuin on antanut ratkaisunsa. Perustuslakituomioistuin teki 11. toukokuuta 2021 päätöksen, jossa se totesi tasavallan presidentin riitauttamat säännökset perustuslain vastaisiksi ja piti näin ollen koko mekanismia perustuslain vastaisena. Lisäksi komission suosituksen mukaisesti Bulgarian viranomaiset pyysivät 23. helmikuuta 2021 Venetsian komissiolta uutta lausuntoa kyseisestä laista. Perustuslakituomioistuimen päätöksen vuoksi odotettua lausuntoa ei kuitenkaan anneta. Euroopan neuvosto on tuonut kyseisen lain yhteydessä esille useita muita huolenaiheita. Ne perustuvat edellä mainittuun ylimmän syyttäjän huomattavaan vaikutusvaltaan, jonka ansiosta hän voi vaikuttaa siihen, ketkä ovat ehdolla erityissyyttäjäksi, ja erityissyyttäjän nimittämiseen. Euroopan neuvoston ministerikomitea tähdensi 11. maaliskuuta 2021, miten tärkeää on vähentää ylimmän syyttäjän vaikutusvaltaa syyttäjälaitoksessa ja hänen mahdollista vaikutusvaltaansa ylimmässä tuomarineuvostossa ja tuomarikunnassa. Tämä on tärkeää, jotta voidaan ottaa käyttöön tehokas tutkintamekanismi, jossa muun muassa tuomioistuinvalvonta ulotetaan koskemaan syyttäjien päätöksiä kieltäytyä aloittamasta tutkintaa.
On huolestuttavaa, ettei syyttäjän tutkinnan aloittamatta jättämisestä tekemään päätökseen kohdistu lainkaan tuomioistuinvalvontaa. Euroopan neuvoston ministerikomitea on toistanut 11. maaliskuuta 2021 suosituksensa, jonka mukaan Bulgariassa olisi otettava käyttöön syyttäjien tutkinnan aloittamatta jättämisestä tekemiin päätöksiin kohdistuva tuomioistuinvalvonta ja järjestelyjä, jotta vältetään tuomioistuinten ja syyttäjien työkuorman kasvaminen kohtuuttomasti. Tämä suositus on esitetty Euroopan neuvoston tehostetun valvontamekanismin yhteydessä. Sen vaikuttimena oli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio, jossa rikostutkinnan tehottomuutta pidetään systeemisenä ongelmana.
Ylimmän tuomarineuvoston kokoonpano ja toiminta herättävät edelleen huolta. Tilanne, jossa tuomareiden keskuudestaan valitsemien tuomarijäsenten määrä ei riitä muodostamaan enemmistöä, ei ole muuttunut
. Lisäksi, kuten edellisessä kohdassa selitettiin, ylimmällä syyttäjällä on edelleen ratkaiseva asema syyttäjäjaostossa
. Hänellä on myös edelleen huomattavaa vaikutusvaltaa täysistunnossa
ja mahdollisesti myös tuomarijaostossa
, koska parlamentin tuomarijaostoon valitsemat maallikkojäsenet voivat olla myös syyttäjiä
. Äänestyskäytäntö on osoitus tuomareiden keskuudestaan valitsemien tuomareiden rajoitetusta vaikutusvallasta ylimmän tuomarineuvoston päätöksenteossa ja ylimmän syyttäjän mahdollisuudesta käyttää vaikutusvaltaa ylimmässä tuomarineuvostossa. Aiemmilla uudistuksilla saavutetusta edistyksestä huolimatta Euroopan neuvosto
ja useat sidosryhmät
ovat ilmaisseet edelleen huolensa ylimmän tuomarineuvoston tilanteesta. Vaikka ylimmän tuomarineuvoston kokoonpano onkin uudistusten jälkeen aiempaa tasapainoisempi
, syyttäjien ja etenkin ylimmän syyttäjän osallistuminen tuomareiden hallinnointiin herättää edelleen huolta
. Syyskuussa 2020 perustuslakiin esitetyillä muutoksilla, joilla olisi muutettu ylimmän tuomarineuvoston kokoonpanoa, oli tarkoitus ratkaista osa näistä ongelmista. Ylimmän tuomarineuvoston kokoonpanoon liittyvän ongelman ratkaisemisesta on tullut yhä kiireellisempää, koska käytössä oleva järjestelmä vaikuttaisi ylimmän tuomarineuvoston jäsenten tuleviin vaaleihin, kun jäsenten nykyiset toimikaudet ovat päättymässä. Se vaikuttaisi myös muihin tärkeisiin tehtäviin oikeuslaitoksessa. Kun tarkastellaan ylimmän tuomarineuvoston toimintaa, myönteistä kehitystä on edustanut verkossa olevan rekisterin käyttöönotto. Rekisteriin kirjataan ylimmän tuomarineuvoston, myös sen täysistunnon ja kahden jaoston, tuomioistuinten riippumattomuuteen kohdistuvista uhkista esittämät kannanotot. Rekisteri käsittää kuitenkin vain tapaukset, joissa ylin tuomarineuvosto tai oikeuslaitoksen muut elimet ovat esittäneet kannanoton, eikä kaikkia tapauksia, joissa tuomioistuinten riippumattomuuteen kohdistuu uhka, mitä jotkin sidosryhmät pitävät riittämättömänä. Sidosryhmät ovat myös viitanneet tapauksiin, joissa ylin tuomarineuvosto on osittain omaksunut näkemyksen, jota luonnehditaan itse tuomarikunnan jäsenten vastaiseksi.
Vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa esille tuotujen tiettyjen haasteiden käsittelemiseksi hyväksytty toimintasuunnitelma käsittää muun muassa oikeuslaitoksen uudistamisen. Hallitus julkisti 6. marraskuuta 2020 toimintasuunnitelman. Sen tarkoituksena on saattaa päätökseen ylimmän syyttäjän vastuuvelvollisuutta ja rikosoikeudellista vastuuta koskeva uudistus, parantaa ylimmän tuomarineuvoston tarkastusviraston toimintaa ja kokoonpanoa, tarkistaa tuomareiden lisäkorvaukset mahdollistavia kriteerejä ja tarkastella tuomioistuinten riippumattomuuteen liittyviä haasteita.
Bulgariassa on perustettu työryhmä käsittelemään ylimmän tuomarineuvoston tarkastusviraston kokoonpanon ja toiminnan mahdollista uudistusta. Osana edellä mainittua hallituksen toimintasuunnitelmaa oikeusministeri perusti joulukuussa 2020 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia lainsäädäntömuutoksia, jotta voidaan käsitellä vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa yksilöityjä ja Venetsian komission
esille tuomia tarkastusvirastoon liittyviä huolenaiheita. Nykyisin tarkastusvirasto valvoo tuomioistuinten toimintaa, tekee tuomareiden ja syyttäjien integriteettiä ja mahdollisia eturistiriitoja koskevia tarkastuksia ja ehdottaa ylimmälle tuomarineuvostolle tuomareita tai syyttäjiä koskevien kurinpitomenettelyjen aloittamista. Tarkastusvirastoon kuuluu ylitarkastaja ja 10 tarkastajaa, jotka ovat riippumattomia ja jotka kansalliskokous valitsee
. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu integriteettiä koskevien tarkastusten valvonta, tuomareiden ja syyttäjien kurinpidollinen vastuu, velvollisuuseettisen ennaltaehkäisyjärjestelmän luominen ja ilmoitukset varallisuudesta ja sidonnaisuuksista. Työryhmän tehtävänä on myös virallistaa nykyinen käytäntö, jonka ansiosta parlamentti voi nimittää ylitarkastajan ja tarkastajat ylimpien tuomioistuinten täysistuntojen ja ammatillisten yhdistysten nimeämistä henkilöistä. Muutosten loppuunsaattamiselle ei kuitenkaan ole asetettu määräaikaa, ja vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa mainitut ja Venetsian komission esille tuomat, tuomioistuinten riippumattomuuteen ja tuomareiden painostamiseen liittyvät huolenaiheet ovat edelleen ajankohtaisia. Ylitarkastaja ja tarkastajat jatkavat työskentelyään jo päättyneen toimeksiannon pohjalta
, jatkuvuusperiaatteen mukaisesti
. On huomautettava, että samassa tilanteessa on myös muita elimiä: viisi muuta riippumatonta valvontaviranomaista toimii jo päättyneen toimeksiannon pohjalta. Muissa tapauksissa valintasääntöihin ja toimeksiantoon tehdyt muutokset mahdollistivat niiden nykyisten johtajien automaattisen uudelleenvalinnan.
Tuomareiden ja syyttäjien ylennysjärjestelmä herättää edelleen huolta. Tuomareita ja syyttäjiä ylennetään tavallisesti kilpailun läpäisemisen jälkeen. Käytännössä kilpailumenettelyä tuomareiden ylentämiseksi ei kuitenkaan ole toteutettu yli kolmeen vuoteen. Tavanomaisen, kilpailuun perustuvan ylentämismenettelyn lisäksi ylimmän tuomarineuvoston maallikkojäsenet ylennetään heidän toimikautensa päättyessä. Korkeimman kassaatiotuomioistuimen täysistunto riitautti uuden lain perustuslainmukaisuuden perustuslakituomioistuimessa
, koska se piti tätä automaattisena ylentämisenä. Perustuslakituomioistuin katsoi 11. toukokuuta 2021, että laki, jossa säädetään ylimmän tuomarineuvoston maallikkojäsenten ylentämisestä heidän toimikautensa päättyessä, on perustuslain mukainen, koska ylin tuomarineuvosto osallistuu edelleen päätöksentekoon. Sidosryhmät arvostelivat sitä, ettei säännöllisiä kilpailuja ylentämiseksi ole järjestetty, ja ylimmän tuomarineuvoston jäsenten ylentämismekanismia. Säännöllisten kilpailujen puuttuminen on johtanut toisiin tehtäviin siirtämisen lisääntymiseen. Sidosryhmät etenkin ilmoittivat, että toisiin tehtäviin siirrettyjen tuomareiden määrä on kasvanut vuodesta 2017 lähtien. Lisääntyneet ovat myös (asianomaisen suostumuksella tapahtuneet) pitkäkestoiset, toisinaan jopa 90–100 kuukauden pituiset tai vieläkin pitemmät toisiin tehtäviin siirtämiset, joiden avulla on täytetty korkeampia tehtäviä. Eurooppalaisissa normeissa korostetaan, että ylentämisen on perustuttava ansioihin ja että suostumukseen perustuvaa, tilapäistä toisiin tehtäviin siirtämistä on käytettävä vain poikkeustapauksissa. Tilanne, jossa säännöllisiä, ansioihin perustuvia ylennyksiä ei tehdä, voi vaikuttaa tuomioistuinten riippumattomuuteen. Huolenaiheita on tuotu esille myös suunnitellun tuomioistuinrakenteen uudistuksen yhteydessä. Siinä piirituomioistuinten, joista tulisi osa maakuntatuomioistuimia, tuomarit ylennettäisiin automaattisesti korkeampaan tehtävään.Uudistuksesta käytävät keskustelut ovat vasta alkuvaiheessa, joten tuomioistuinrakenteen uudistuksesta on mahdollista järjestää laaja kuuleminen. Lisäksi on tärkeää, että tuomioistuinrakenteen uudistus perustuu sen todennäköisten vaikutusten perusteelliseen arviointiin ja että uudistuksessa turvataan tuomioistuinten riippumattomuus ja oikeussuojan saatavuus.
Ylin tuomarineuvosto on muuttamassa lisäkorvauksista päättämisen kriteerejä. Tuomioistuinten presidenttien laajasta harkintavallasta lisäkorvausten myöntämisessä tuomareille ja syyttäjille esitettyjen Euroopan neuvoston huolenaiheiden käsittelemiseksi on perustettu kaksi työryhmää. Sääntöluonnokset laadittiin maaliskuussa 2020, mutta niistä ei ole keskusteltu ylimmän tuomarineuvoston täysistunnossa eikä niitä ole julkaistu. On siten liian aikaista arvioida, onko havaittuja huolenaiheita käsitelty Euroopan neuvoston esittämät suositukset huomioon ottaen. Muutoksissa on tärkeää ottaa huomioon tällaiset suositukset.
Verkossa oleva rekisteri tuomareiden ja syyttäjien jäsenyydestä ammatillisissa yhdistyksissä on poistettu. Vaatimus, jonka mukaan tuomareiden ja syyttäjien on ilmoitettava jäsenyytensä ammatillisessa yhdistyksessä
, kumottiin vuonna 2020. Vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen julkaisemisajankohtana verkossa oleva tietokanta, johon on merkitty ammatillisten yhdistysten jäseninä olevat tuomarit ja syyttäjät, oli vielä saatavilla ylimmän tuomarineuvoston verkkosivustolla. Viranomaiset ovat sittemmin käsitelleet tätä huolenaihetta, ja 14. tammikuuta 2021 alkaen rekisteri ei ole enää ollut saatavilla verkossa.
Laatu
Oikeudenkäyntimaksuja on alennettu verkossa tehtävien hakemusten osalta. Siviiliprosessilakiin tehdyissä muutoksissa säädettiin maksun alentamisesta 15 prosentilla, kun oikeussuojaa ja -apua koskeva hakemus on tehty sähköisesti. Toimi on kuitenkin edelleen liian suppea, jotta sillä voitaisiin alentaa huomattavasti menettelyn vireillepanoon liittyviä oikeudenkäyntimaksuja
, koska se koskee vain sähköisesti toimitettuja asiakirjoja eikä kaikkia tapauksia. Tämä toimi ei myöskään koske oikeusavun saamiselle määritettyä tulorajaa, eikä siinä vapauteta oikeusavun saajia oikeudenkäyntimaksuista
. Myös digitalisaation puuttuminen vaarantaa uudistuksen vaikutuksen. Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä YK:n komitea on myös ilmaissut erityisen huolensa naisten ja tyttöjen rajoitetusta oikeussuojan saatavuudesta.
Tehdyillä muutoksilla on mahdollistettu videoneuvottelun käyttö siviili-, hallinto- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä. Siviiliprosessilakia, hallintoprosessilakia ja rikosprosessilakia koskevat muutokset hyväksyttiin 17. joulukuuta 2020. Ne mahdollistavat videoneuvottelun käytön siviili- ja hallinto-oikeudellisissa menettelyissä ja rikosoikeudellisissa menettelyissä todisteiden keräämistä varten. Käytännössä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei tätä järjestelmää ole vielä toteutettu. Muista parannuksista on ilmoitettu kahdessa Bulgarian kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman yhteydessä toteutettavassa hankkeessa. Näistä uudistuksista ja suunnitelmista huolimatta tuomioistuinten henkilöstön ja tuomareiden ei ole tällä hetkellä mahdollista työskennellä turvallisesti etänä. Suojattu sähköinen viestintä on käytettävissä vain tuomioistuinten keskinäistä viestintää muttei muiden oikeusalan ammattilaisten kanssa käytävää viestintää varten. Samalla kun on mahdollista tutustua vireillä olevien ja päättyneiden asioiden sähköisiin asiakirja-aineistoihin ja saada verkossa tietoa oikeudenkäyntimaksuista, edelleenkään ei ole mahdollista panna asiaa vireille verkossa tai hakea oikeusapua verkossa, eikä virallisia tuomioistuinasiakirjoja voida antaa tiedoksi sähköisesti
. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke (2016–2020) ”Bulgarian tuomioistuinten ja syyttäjänvirastojen rakenteen optimointimallin sekä tuomioistuinten yhteisen tietojärjestelmän kehittäminen” käsittää yhteensä seitsemän toimintoa, joista kaksi liittyy erityisesti digitalisaatioon ja sähköiseen oikeudenkäyttöön. On ilmaistu huolia yhdenmukaistetun tuomioistuinten tietojärjestelmän (Unified Court Information System, UCIS) käyttöönotosta, kun digitalisaatiota ei ole toteutettu täysimääräisesti
. Covid-19-pandemia on nostanut esiin maan oikeuslaitoksen puutteet oikeudenkäytön digitalisaation alalla. Hätätilan aikana
asioiden käsittely tuomioistuimissa oli keskeytyksissä kuukauden ajan, kiireellisiä asioita lukuun ottamatta
. Sen jälkeen, kun ministerineuvosto oli julistanut hätätilan 13. maaliskuuta 2020, ylimmän tuomarineuvoston tuomarikollegio hyväksyi tuomioistuinten uuden työjärjestelyn tartuntojen rajoittamiseksi. Istuntoja on kuitenkin pidetty etänä hyvin harvoissa tapauksissa asianomaisten tuomioistuinten aloitteesta, ja etätyöskentely on ollut poikkeuksellista.
Erityisrikostuomioistuimen taloudellisia ja henkilöstöresursseja on lisätty. Ensimmäisenä oikeusasteena toimivaan erityisrikostuomioistuimeen, jolla oli ollut henkilöstöresurssien tai taloudellisten resurssien vähäisyyteen liittyviä ongelmia, on perustettu kaksi uutta tuomarinvirkaa. Tämä on myönteinen edistysaskel, jolla vastattiin vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen Bulgariaa käsittelevässä luvussa ilmaistuun huoleen. Hallituksen oikeuslaitokseen viime vuosina tekemät investoinnit ovat olleet kasvussa
.
Uudella lainsäädännöllä on muutettu asianajotoimistoihin sovellettavaa järjestelmää. Helmikuussa 2021 asianajajista annettuun lakiin tehtiin muutoksia, jotka mahdollistivat asianajajien toimimisen yksinyrittäjinä ja joilla poistettiin asianajajien kielto toimia johtoasemassa kaupallisissa yrityksissä. Nämä muutokset antavat mahdollisuuden perustaa uusia asianajotoimistoja, mikä puolestaan lisäisi asianajajien välistä kilpailua ja voisi parantaa asianajopalvelujen saatavuutta.
Tehokkuus
Hallinto-oikeuden alalla on edelleen havaittavissa tehokkuuden lisääntymistä. Hallintotuomioistuinten suorituskyky käsittelyaikojen osalta on EU:n parhaimmistoa. Siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden ja muiden kuin riita-asioiden (ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimet) käsittelyn tehokkuutta koskevien tietojen puute ei kuitenkaan mahdollista oikeusjärjestelmän yleisen tehokkuuden asianmukaista arviointia
. Kun on kyse korkeimman kassaatiotuomioistuimen käsittelyajoista, Bulgaria suoriutuu edelleen hyvin muihin jäsenvaltioihin verrattuna
. Lisäksi, kun tarkastellaan tehokkuutta EU:n lainsäädännön erityisaloilla, asioiden käsittely on nopeaa sähköisen viestinnän ja kuluttajansuojan aloilla.
II.Korruptiontorjunnan kehys
Vuosina 2017 ja 2018 toteutetun kattavan uudistuksen yhteydessä perustettiin korruptiontorjunnasta ja rikoksella saatujen varojen takavarikoinnista vastaava toimikunta (jäljempänä ’korruptiontorjuntatoimikunta’). Toimikunta vastaa lähinnä korkean tason korruptiota koskevista ennaltaehkäisy- ja rangaistustoimenpiteistä, varallisuusilmoituksia koskevan julkisen rekisterin ylläpitämisestä ja hallinnoinnista, eturistiriitoihin liittyvien kysymysten seurannasta ja neuvonnasta niissä sekä rikoksella saatujen varojen takavarikoinnista. Se myös tekee institutionaalisia korruptiota koskevia riskinarviointeja, jotta voidaan laatia instituutioiden tarpeisiin räätälöityjä toimintasuunnitelmia niiden integriteetin turvaamiseksi. Riskinarvioinnin perusteella julkisille instituutioille esitetyt suositukset ovat sitovia, ja seurantatoimista on raportoitava säännöllisesti korruptiontorjuntatoimikunnalle. Korkean tason korruptiotapauksia koskeva toimivalta siirrettiin erityisrikostuomioistuimille, kun taas tällaisten tapausten tutkinta tapahtuu erityissyyttäjänviraston valvonnassa.
Asiantuntijoiden ja yritysjohtajien käsityksen mukaan korruptiota esiintyy edelleen paljon julkisella sektorilla. Transparency Internationalin vuoden 2020 korruptioindeksissä Bulgaria sai 44/100 pistettä ja sijoittui 19. sijalle Euroopan unionissa ja 69. sijalle maailmanlaajuisesti. Käsitys korruptiosta on säilynyt verrattain samana
viimeisten viiden vuoden aikana.
Korruptiontorjuntatoimikunta on järkeistänyt entisestään organisaatiorakennettaan. Se tehosti taloudellisten resurssiensa, joita lisättiin vuoden 2021 alussa, käyttöä. Se myös lisäsi edelleen henkilöstöään, muun muassa rekrytoimalla uusia tarkastajia korruptiontorjunnasta vastaavaan osastoon. Vuonna 2020 korruptiontorjuntatoimikunta takavarikoi 6,2 miljoonan euron arvosta rikoksella saatuja varoja ja määräsi 30 henkilölle seuraamuksia eturistiriitojen vuoksi. Vuoteen 2019 verrattuna tehtyjen tarkastusten määrä on vähentynyt (noin 20 prosenttia). Myös korruptioon liittyvistä väitetyistä rikkomuksista saatujen ilmoitusten määrä on pienentynyt.
Uusi korruptiontorjuntastrategia vuosille 2021–2027 hyväksyttiin maaliskuussa 2021. Edellisestä strategiasta saatujen kokemusten perusteella erityisen korruptioherkkien alojen osalta on määritetty uusia painopistealueita, joita ovat korruptiontorjunnan valmiuksien vahvistaminen, paikallisviranomaisten vastuuvelvollisuuden lisääminen ja sellaisen korruptionvastaisen toimintaympäristön luominen, joka mahdollistaa nopean reagoinnin. Strategia sisältää myös luettelon asiaan liittyvistä tavoitteista, suoritusindikaattoreita ja sen täytäntöönpanosta vastaavat tahot.
Vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa esille tuotujen tiettyjen haasteiden käsittelemiseksi marraskuussa 2020 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa käsitellään myös korruptioon liittyviä kysymyksiä. Toimintasuunnitelmalla pyritään parantamaan tutkintaa ja vahvistamaan edelleen korruptiontorjuntatoimikunnan toimintaa. Kuten toimintasuunnitelmassa todettiin, pohdinnassa on myös tutkinnan ja oikeudenkäyntien tehostaminen. Työryhmälle annettiin 30. maaliskuuta 2021 tehtäväksi suosittaa muutoksia rikoslakiin tutkinnan ja oikeudenkäyntien tehostamiseksi.
Tutkintatoimien lisääntymisestä huolimatta lainvoimaisia tuomioita korkean tason korruptiotapauksissa annetaan edelleen vähän, ja niitä olisi annettava aiempaa enemmän. Vuonna 2020 korkein kassaatiotuomioistuin antoi 33 ratkaisua korruptiotapauksissa. Niistä 19 tapauksessa muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisu vahvistettiin, 8 tapauksessa muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisu kumottiin ja asia palautettiin sille uudelleenkäsittelyä varten, 4 tapauksessa muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisua muutettiin ja 2 tapauksessa rikosoikeudenkäyntiä jatkettiin. OLAF suositti 17. joulukuuta 2020 lähes 6 miljoonan euron perimistä takaisin Bulgarian ministeriössä tapahtuneen väitetyn vallan väärinkäytön vuoksi. Lisäksi korkean tason korruptiotapauksissa on annettava enemmän lainvoimaisia tuomioita.
Julkishallinnon integriteettiin liittyvien toimien tehokkuudesta on vain vähän näyttöä. Virkamiesten käytännesääntöjen
noudattamisen valvonta on kurinpitolautakuntien vastuulla kunkin julkisen palvelun alalla. Korkeiden virkamiesten (kuten ministerien ja pormestarien) eettisten käytännesääntöjen laatiminen, integriteetin varmentamisjärjestelmät ja niiden käyttöönotossa avustaminen kuuluvat korruptiontorjuntatoimikunnan vastuualueeseen. Parlamentin jäsenten eettiset säännöt on vahvistettu kansalliskokouksen työjärjestyksessä
, jonka noudattaminen on kansalliskokouksen komitean vastuulla. Säännöksiä on kylläkin voimassa, mutta niiden täytäntöönpanosta tai tehokkuudesta ei ole tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä
. Kun kyse on oikeuslaitoksen jäsenistä, ei ole näyttöä korruptionvastaisen koulutuksen tarjoamisesta tai neuvoa-antavan komitean perustamisesta eettisiä kysymyksiä varten. Vuodesta 2021 lähtien sisäministeriön tarkastusvirasto on käyttänyt uutta järjestelmää poliisiviranomaisten toimien tallentamiseksi videolle. Videotallennusvälineen avulla saatua näyttöä integriteettisääntöjen rikkomisesta, myös korruptiosta, on käytetty kurinpitotoimien aloittamiseen eri osastoissa työskenteleviä poliiseja vastaan ja seuraamusten määräämiseen tai tuomioiden antamiseen
.
Varallisuusilmoituksia ja eturistiriitoja koskeva todentamisjärjestelmä on käytössä. Vuonna 2020 korruptiontorjuntatoimikunta teki 21 587 tarkastusta, jotka koskivat korkeiden virkamiesten, myös paikallisvaaleissa ehdolla olleiden henkilöiden, varallisuus- ja eturistiriitailmoituksia (vuonna 2019 vastaavia tarkastuksia tehtiin 9 900). Ilmoitukset ovat julkisia ja saatavilla korruptiontorjuntatoimikunnan verkkosivustolla olevassa korkeiden virkamiesten rekisterissä. Eturistiriita ja virkamiehelle sopimaton menettely (joita sovelletaan keskus- ja paikallishallinnon työntekijöihin) määritellään virkamieslaissa, työlaissa, sisäministeriöstä annetussa laissa, kansallisen turvallisuuden virastosta annetussa laissa, tullilaissa ja muissa orgaanisissa laeissa.
Lobbauksesta ei ole edelleenkään annettu erityistä lainsäädäntöä. Vaikka lobbauksen säänteleminen sisältyy vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen pohjalta laadittuun kansalliseen toimintasuunnitelmaan, konkreettisiin toimiin ei ole toistaiseksi ryhdytty.
Väärinkäytösten paljastajien suojelusta ei ole annettu erityistä lainsäädäntöä. Nykyisellä rikoslainsäädännöllä, jota voidaan soveltaa todistajiin, suojataan kuitenkin soveltuvin osin rikoksista, myös korruptiosta, ilmoittavia henkilöitä. Nimettömät ilmoitukset eivät ole sallittuja, eikä niitä myöskään suojata, joten korruptiontorjuntatoimikunta ei voi käyttää tuntemattomilta henkilöiltä tai tuntemattomista lähteistä saatuja tietoja.
Viranomaiset ovat toteuttaneet joitain toimia covid-19-pandemian seurauksena toteutettuihin toimenpiteisiin liittyvien korruptioriskien torjumiseksi. Nämä toimet kattavat aloja, joilla korruptioriski on suuri, kuten terveydenhuollon ja julkiset hankinnat. Niitä varten toteutettiin julkisia hankintoja koskevia kiireellisiä menettelyjä, joissa käytettiin merkittävässä määrin neuvottelumenettelyjä, joista ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta, ja yksinkertaistettuja menettelyjä (ts. sopimus tehdään yhden ainoan tarjoajan tai sellaisen tarjoajan kanssa, jolla ei ole aiemmin toteen näytettyä kokemusta eikä asianomaisen sopimuksen edellyttämiä valmiuksia). Covid-19-pandemiasta selviämiseksi omaksutun poliittisen lähestymistavan yhteydessä sisäministeriön, terveysministeriön ja valvontaviranomaisten edustajat tapaavat säännöllisesti vaihtaakseen operatiivisia tietoja ja päättääkseen toteutettavista toimista, myös korruptioriskin torjunnasta. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavaan sisäministeriön osastoon on perustettu erillinen yksikkö, jonka tehtävänä on torjua korruptiota terveydenhuollossa.
III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus
Bulgarian oikeudellinen kehys perustuu useisiin perustuslaillisiin takeisiin ja lainsäädäntötoimenpiteisiin, kuten radio- ja televisiolakiin
. Julkisen tiedon saatavuutta koskevalla lailla säännellään julkisen sektorin tietojen saantia ja uudelleenkäyttöä. Sääntelyviranomainen, sähköisten tiedotusvälineiden neuvosto (CEM), on perustettu radio- ja televisiolailla, jota se noudattaa toiminnassaan.
Sääntelyviranomaisen (CEM) riippumattomuuden lujittamiseksi on annettu uutta lainsäädäntöä, ja parhaillaan toteutetaan toimia sen resurssien lisäämiseksi. Kansalliskokous hyväksyi joulukuussa 2020 lain
, jolla muutetaan radio- ja televisiolakia, tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tällä lisätään CEM:n riippumattomuutta etenkin varmistamalla, että se palvelee yleistä etua ja ryhtyy toimiin sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden ja moniarvoisuuden sekä mediapalvelujen tarjoajien riippumattomuuden suojelemiseksi. Vuoden 2021 talousarviossa CEM:n talousarvioon suunnitellulla 574 867 euron (1,12 miljoonan Bulgarian levin) lisäyksellä on tarkoitus käsitellä vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa esille tuotuja huolenaiheita, joiden mukaan CEM:llä ei ole tehtäviensä tehokkaaseen hoitamiseen vaadittavia riittäviä resursseja
. Niin myönteistä kehitystä kuin tämä onkin, hallitus leikkasi äskettäin, maalis- ja huhtikuussa 2021, sääntelyviranomaisen talousarviota. Nähtäväksi myös jää, onko talousarvioon suunniteltu lisäys riittävä, kun otetaan huomioon tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät
.
Läpinäkyvyyden puute tiedotusvälineiden omistussuhteiden osalta aiheuttaa edelleen huolta. Vaikka CEM päivittää säännöllisesti julkista rekisteriä verkossa toimivista ja muista mediapalveluista, kuten vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa mainittiin, tiedot tiedotusvälineiden omistussuhteista eivät ole edelleenkään täysin julkisia. Jotkin sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että vuonna 2020 tapahtunut uutismedioiden merkittävä keskittyminen voi pahentaa tiedostusvälineiden avoimuuteen liittyviä ongelmia
.
Huolestuttavaa on edelleen se, ettei Bulgariassa ole sääntelytakeita valtion mainonnan oikeudenmukaiselle ja läpinäkyvälle jakamiselle. Sidosryhmät ovat lisäksi korostaneet, että julkisten varojen tiedotusvälineille jakamisen avoimuudessa on edelleen ongelmia.
Tiedotusvälineisiin kohdistuva poliittinen vaikuttaminen muodostaa edelleen uhan. Yksi tärkeä tekijä vaikuttaa olevan se, ettei Bulgariassa ole lainsäädäntöä, joka estäisi poliitikkoja ja puolueita omistamasta tiedotusvälineitä. Tätä koskeva riski oli suurempi televisio- ja sanomalehtialalla. Viranomaiset ovat esitelleet toimintasuunnitelman, jossa tämä kysymys on yksi painospistealueista Bulgarian kansallisessa kehitysohjelmassa 2030. Konkreettia toimia ei kuitenkaan ole vielä täsmennetty.
Covid-19-pandemia on vaikuttanut kielteisesti tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, eikä toimia tiedotusvälineiden alan tukemiseksi suoraan ole toteutettu. Pandemia on vaikuttanut tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimittajien suojeluun lähinnä taloudellisesti palkanalennusten ja palkanmaksun viivästymisen takia. Tällä on ollut vakava vaikutus alueelliseen journalismiin, kuten sidosryhmät korostivat
. Joidenkin pienempien ja alueellisten tiedotusvälineiden kerrotaan tehneen konkurssin pandemian seurauksena.
Toimittajien työskentelyedellytykset ja turvallisuus aiheuttavat edelleen huolta
. Julkista tietoa on edelleen vaikea saada, ja toimittajiin kohdistuu yhä poliittista painostusta ja itsesensuuria
. Viimeisimmän kertomuksen jälkeen Euroopan neuvoston foorumi, jonka tehtävänä on edistää journalismin suojelua ja toimittajien turvallisuutta, kirjasi kuusi uutta hälytystä toimittajiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja häirinnästä. Näihin kuuluu yksi sellaista tapausta koskeva hälytys, jossa poliisin väitettiin hakanneen toimittajaa ja pidättäneen hänet 24 tunniksi ja jota syyttäjänvirasto kieltäytyi tutkimasta. Muut hälytykset koskivat toimittajiin ja muihin media-alan toimijoihin kohdistuvia hyökkäyksiä ja häirintää sekä perusteettomia kanteita. Covid-19-pandemian seurauksena myös keskeytettiin Toimittajat ilman rajoja -järjestön maaliskuussa 2020 Bulgarian viranomaisille lähettämää etenemissuunnitelmaa koskeva työ. Tämän työn tarkoituksena oli käsitellä tiedonvälityksen vapauteen Bulgariassa liittyviä huolenaiheita ja toimittajien turvallisuuden, tiedon saatavuuden, valtion mainonnan jakamisen ja tiedotusvälineiden rahoituksen kaltaisia näkökohtia.
IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset
Bulgaria on edustuksellinen demokraattinen tasavalta, jossa on välittömillä vaaleilla valittu presidentti, yksikamarinen kansalliskokous ja perustuslakituomioistuin, joka vastaa lakien perustuslainmukaisuuden valvonnasta. Kansalliskokouksella on lopullinen päätösvalta lainsäädännön hyväksymisessä
. Bulgariassa on kaksi kansallista ihmisoikeusinstituutiota. Ensimmäinen eli oikeusasiamies on riippumaton perustuslaillinen elin, jonka kansalliskokous valitsee ja jonka tehtävänä on edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Toinen, syrjinnänvastainen komissio, toteuttaa sukupuolten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyviä toimintapolitiikkoja.
Jälkivalvontamekanismin perustamista ei ole saatu vielä päätökseen. Kuten lokakuussa 2019 annetussa yhteistyö- ja seurantamekanismia koskevassa kertomuksessa
todettiin ja vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa muistutettiin, hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kattavamman lisämekanismin, jonka avulla voidaan jatkaa kansallista jälkiseurantaa ja jossa keskeisenä toimijana on koordinointi- ja yhteistyöneuvosto (ns. jälkiseurantaneuvosto). Neuvoston tavoitteena on arvioida Bulgarian edistymistä oikeuslaitoksen uudistamisen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa riippumattomalla, läpinäkyvällä ja objektiivisella tavalla
. Neuvoston toiminnan on tarkoitus alkaa, kun yhteistyö- ja seurantamekanismi päättyy virallisesti. Kansalaisasioiden neuvoston – koordinointi- ja yhteistyöneuvoston alainen elin, johon kuuluu kansalaisyhteiskunnan edustajia ja jonka valintamenettely oli käynnistetty – perustaminen on kuitenkin keskeytetty, kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun asiaa koskevasta valituksesta.
Vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen seurauksena hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan kuuluu toimia, joilla pyritään käsittelemään joitain hallitusjärjestelmän osien keskinäisessä valvonnassa havaittuja haasteita. Näillä toimilla muun muassa lisätään kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden rahoitusta ja parannetaan päätöksentekomenettelyä. Viimeksi mainitun osalta on tarkoitus toteuttaa kaksi aloitetta, jotka koskevat ohjeiden laatimista jälkikäteen tehtävää vaikutustenarviointia varten ja vaikutustenarvioinnin tekemistä jälkikäteen keskeisistä säädöksistä.
Äskettäinen tutkimus vahvistaa julkisen kuulemisen ja vaikutustenarvioinnin vähäisen käytön etenkin parlamentin jäsenten ehdottaman lainsäädännön yhteydessä. Kansalliskokouksen alaisen kansallisen parlamentaarisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa selvitettiin kansalliskokouksen lainsäädäntötyötä huhtikuusta 2017 maaliskuuhun 2021. Sen tärkeimmät havainnot vahvistavat, että parlamentin jäsenet ovat esittäneet aiempaa enemmän lakiehdotuksia, joista ei ole järjestetty pakollista sidosryhmien kuulemista eikä tehty pakollista vaikutustenarviointia ja joiden yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa ei ole tarkastettu. Kaikkia näitä sovelletaan hallituksen esittämiin lakiehdotuksiin. Viranomaiset sitoutuivat noudattamaan äskettäin tiukennettuja sääntöjä
ja jatkamaan hallituksen käytäntöä toimittaa parlamentille lakiehdotusten mukana täydellinen tai osittainen vaikutustenarviointi
. Nämä pyrkimykset parantaa vaikutustenarvioinnin ja julkisten kuulemisten laatua eivät kuitenkaan koske parlamentin jäsenten esittämiä lakiehdotuksia. Lisäksi, vaikka vaikutustenarvioinnin tekeminen on ollut pakollista lainsäädäntömenettelyssä vuodesta 2016 lähtien, lainsäädäntötyön perustana käytettävien asiantuntijalausuntojen määrä on vähäinen. Tämän ongelman ratkaisemiseksi viranomaiset alkoivat tehdä keskeisestä lainsäädännöstä jälkikäteen tehtäviä vaikutustenarviointeja, joita koskevat ohjeet ministerineuvosto hyväksyi 3. joulukuuta 2020. Julkinen kuuleminen ja sidosryhmiltä saatava palaute ovat myös kiinteä osa lainsäädäntömenettelyä. Useimpiin esitettyihin lakiehdotuksiin ei kuitenkaan sisälly tietoa parlamentin jäsenten tai hallituksen järjestämistä julkisista kuulemisista tai keskusteluista, joissa määritettäisiin ehdotukseen liittyvät ongelmat ja syyt lakiehdotuksen antamiseen. Vain hyvin harvoissa lakiehdotuksissa syynä niiden antamiseen mainittiin joidenkin tai kaikkien sidosryhmien näkemykset.
Käytäntö, jossa säädöksiin tehtävillä tarkistuksilla muutetaan merkittävästi muuta lainsäädäntöä, herättää edelleen huolta. Bulgariassa on käytetty edelleen lainsäädäntötekniikkaa, jossa yhden säädöksen siirtymäsäännöksissä tehdään merkittäviä muutoksia toiseen, siihen liittymättömään säädökseen. Tämä vahvistaa vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa ilmaistun huolen, koska tällaisilla muutoksilla sivuutetaan julkista kuulemista ja vaikutustenarviointia koskevat vaatimukset. Toinen vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa havaittu ja edelleen huolta herättävä suuntaus on lainsäädäntökäytäntö, jossa säädökseen tehdään merkittäviä muutoksia kansalliskokouksen ensimmäisen ja toisen käsittelyn välissä julkista kuulemista järjestämättä.
Covid-19-pandemiaa koskeva hätätilajärjestelmä on edelleen käytössä. Sen jälkeen, kun 13. maaliskuuta 2020 oli julistettu poikkeustila, joka päättyi 13. toukokuuta 2020
, 12. toukokuuta 2020 hyväksyttiin terveydenhuoltolain muutos
, jolla otettiin käyttöön uusi hätätilajärjestelmä (epidemiologinen hätätilanne)
. Ministerineuvosto päätti 13. toukokuuta 2020 terveysministerin ehdotuksesta julistaa kuukauden ajaksi epidemiologisen hätätilanteen, jota on jatkettu myöhemmin useita kertoja ja joka on edelleen voimassa (31. heinäkuuta 2021 saakka). Perustuslakituomioistuin tarkasteli uutta hätätilajärjestelmää
ja totesi 23. heinäkuuta 2020, että se on perustuslain mukainen
.
Kansalliskokous hyväksyi sääntöjä jatkuvuuden varmistamiseksi covid-19-pandemian aikana. Mukautuakseen tilanteeseen kansalliskokous jatkoi tavanomaista työskentelyään ja hyväksyi 6. marraskuuta 2020 sääntöjä, joilla annettiin mahdollisuus osallistua täysistuntoihin videoneuvottelun välityksellä niille parlamentin jäsenille, jotka ovat pakollisessa eristyksessä tai karanteenissa covid-19-tartunnan vuoksi. Marraskuun 23. päivänä 2020 kaikkiaan 54 parlamentin jäsentä riitautti näiden sääntöjen perustuslainmukaisuuden perustuslakituomioistuimessa, joka piti sääntöjä perustuslain mukaisina.
Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden taloudellisia resursseja ja henkilöstöresursseja on lisätty. Oikeusasiamiehen ja syrjinnänvastaisen komission talousarvioita on kasvatettu. Bulgarian viranomaiset ilmoittivat, että talousarvioennusteessa vuosille 2021–2023 molempien elinten henkilöstöön käytettävää rahoitusta on tarkoitus lisätä 10 prosenttia. Oikeusasiamiehen instituution toimintaedellytysten parantamiseksi talousarvioesityksessä kaavaillaan lisäksi sen menojen lisäämistä.
Kansalaisjärjestöjen ulkomaisen rahoituksen läpinäkyvyyden lisäämistä koskevan lainsäädäntöehdotuksen käsittely ei ole edennyt. Lakiehdotuksen, joka esitettiin 3. heinäkuuta 2020
ja jonka tarkoituksena oli asettaa uusia velvoitteita voittoa tavoittelemattomille järjestöille, yhteensopivuus unionin oikeuden kanssa
oli herättänyt huolta sidosryhmissä
. Vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen julkaisemisen jälkeen lakiehdotuksen käsittelyä ei ole jatkettu. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset ovat edelleen rajalliset, ja joissain tapauksissa kansalaisyhteiskunnan jäseniin vaikuttaa kohdistuvan painostusta herjauskampanjoiden, pelottelun ja kielteisessä valossa esittämisen muodossa. Marraskuussa 2020 Bulgarialle esitettiin yleisen määräaikaisarvioinnin yhteydessä useita suosituksia, jotka liittyvät tarpeeseen parantaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja puuttua pelotteluun ja uhkailuun.
Liite I: Lähteet aakkosjärjestyksessä*
* Luettelo oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021 liittyvän kuulemisen yhteydessä toimitetuista asiakirjoista on saatavilla osoitteessa
https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/rule-law-mechanism/2021-rule-law-report-targeted-stakeholder-consultation
.
Bulgarian avunantajien foorumi (2021), Bulgarian avunantajien foorumin panos oikeusvaltiota koskevaan kertomukseen 2021.
Bulgarian hallitus (2021), Bulgarian panos oikeusvaltiota koskevaan kertomukseen 2021.
Bulgarian hallitus (2021), Ehdotus korruption ehkäisyä ja torjuntaa koskevaksi kansalliseksi strategiaksi (2021–2027) (
https://www.strategy.bg/PublicConsultations/View.aspx?lang=bg-BG&Id=5828
).
Bulgarian Helsinki-komitea (2021), Bulgarian Helsinki-komitean panos oikeusvaltiota koskevaan kertomukseen 2021.
Bulgarian korkein kassaatiotuomioistuin (2019), Vuosikertomus 2020.
Bulgarian korkein kassaatiotuomioistuin (2021), Bulgarian korkeimman kassaatiotuomioistuimen panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Bulgarian säädösaloitteiden seurantakeskus (2021), Bulgarian säädösaloitteiden seurantakeskuksen panos oikeusvaltiota koskevaan kertomukseen 2021.
Bulgarian tasavallan kansalliskokous (2017), Kansalliskokouksen työjärjestys (
https://www.parliament.bg/en/rulesoftheorganisations
).
Bulgarian tasavallan kansalliskokous (2020), Päätös poikkeustilan jatkamisesta – 3. huhtikuuta 2020 (
https://www.parliament.bg/bg/desision/ID/157396
).
Bulgarian tasavallan kansalliskokous (2020),
Päätös poikkeustilan julistamisesta – 13. maaliskuuta 2020 (
https://www.parliament.bg/bg/desision/ID/157374
).
Bulgarian yleishyödyllistä lainsäädäntöä edistävä keskus (2021), Bulgarian yleishyödyllistä lainsäädäntöä edistävän keskuksen panos oikeusvaltiota koskevaan kertomukseen 2021.
Centre for Media Pluralism and Media Freedom (2021), Media pluralism monitor 2021 – Report on Bulgaria.
CEPEJ (2013), Revised Guidelines on the Creation of Judicial Maps to Support Access to Justice within a Quality Judicial System (
https://rm.coe.int/european-commission-for-the-efficiency-of-justice-cepej-revised-guidel/168078c492
).
CEPEJ (2020), Study on the functioning of the judicial systems in the EU Member States.
Civicus, Monitor tracking civic space – Bulgaria (
https://monitor.civicus.org/country/bulgaria/
).
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 5.2.2010, Kolevi v. Bulgaria.
Euroopan komissio (2019), Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Bulgariassa, COM(2019) 498.
Euroopan komissio (2020), Oikeusvaltiokertomus 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa.
Euroopan komissio (2021), EU:n oikeusalan tulostaulu.
Euroopan komissio: Euroopan petostentorjuntavirasto, OLAF recommends recovery of nearly €6 million after alleged abuse of power at Bulgarian ministry – EU:n lehdistötiedote N:o 04/2021 (
https://ec.europa.eu/anti-fraud/media-corner/news/01-02-2021/olaf-recommends-recovery-nearly-eu6-million-after-alleged-abuse-power_en
).
Euroopan neuvosto: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta vastaava osasto (2021), muistio H/Exec(2021)9.
Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2010), Recommendation CM/Rec(2010)12 of the Committee of Ministers to member states on judges: independence, efficiency and responsibilities.
Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2019), päätös CM/Notes/1362/H46-6.
Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2019), väliaikainen päätöslauselma, CM/ResDH(2019)367.
Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2020), päätös CM/Del/Dec(2020)1377bis/H46-9.
Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2021), päätös CM/Notes/1398/H46-6, 9.–11. maaliskuuta, (
https://search.coe.int/cm/Pages/result_details.aspx?ObjectID=0900001680a1abfa
).
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2010), Report on the Independence of the Judicial System Part I: The Independence of Judges (CDL-AD(2010)004).
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2017), Bulgaria - Opinion on the judicial system act (CDL-AD(2017)018).
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2019), Bulgaria - Opinion on draft amendments to the Criminal Procedure Code and the Judicial System Act, concerning criminal investigations against top magistrates (CDL-AD(2019)031).
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2020), Bulgaria - Urgent interim opinion on the draft new constitution opinion (CDL-AD(2020)035).
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2020), Poland - Joint Urgent Opinion of the Venice Commission and the Directorate General of Human Rights and Rule of Law (DGI) of the Council of Europe on amendments to the Law on the Common courts, the Law on the Supreme court and some other Laws, (CDL-AD(2020)017).
Euroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi, (
https://www.coe.int/en/web/media-freedom/bulgaria
).
Euroopan parlamentti (2020), Päätöslauselma oikeusvaltioperiaatteesta ja perusoikeuksista Bulgariassa (2020/2793(RSP).
Euroopan parlamentti, Member states must stop selling EU passports immediately, MEPs demand – lehdistötiedote 22. lokakuuta 2020. (
https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20201016IPR89564/member-states-must-stop-selling-eu-passports-immediately-meps-demand
).
Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (2019), Independence and Accountability of the Judiciary – ENCJ Survey on the independence of judges.
Euroopan unionin neuvosto (2017), Neuvoston päätelmät yhteistyö- ja seurantamekanismista (
https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/20171212-st15587_en.pdf
).
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 18.6.2020, komissio v. Unkari, C-78/18.
Finland’s Presidency of the Council of the European Union (2019), Presidency report (
https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14856-2019-INIT/en/pdf
).
GRECO (2015), Fourth Evaluation Round – Evaluation report on Bulgaria on corruption prevention in respect of members of parliament, judges and prosecutors: (
https://rm.coe.int/CoERMPublicCommonSearchServices/DisplayDCTMContent?documentId=09000016806c983f
).
Institute for Market Economics (IME) (2021), Study on secondment of magistrates (
https://ime.bg/bg/articles/komandirovane-na-magistrati-ili-kadruvane-tihomylkom/#ixzz6pUEALbxu
).
Korkeimman kassaatiotuomioistuimen lehdistötiedote kansallisesta oikeudenhoidon instituutista -
http://www.vks.bg/novini/nip.html
Lehdistötiedote, joka koskee 500 tuomarin allekirjoittamaa, ylimmälle tuomarineuvostolle osoitettua avointa kirjettä, jossa vastustettiin tuomioistuinrakenteen uudistukseen valittua mallia. -
https://news.lex.bg/564
Magistrats Européens pour la Démocratie et les Libertés (2021), Magistrats Européens pour la Démocratie et les Libertés -järjestön panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Ministerineuvosto (2020), Ohjeet jälkikäteen tehtävään vaikutustenarviointiin. (
https://www.strategy.bg/Publications/View.aspx?lang=bg-BG&categoryId=&Id=320&y=&m=&d
).
Perusoikeusvirasto (2020), Coronavirus COVID-19 outbreak in the EU Fundamental Rights Implications (
https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/bulgaria-report-covid-19-april-2020_en.pdf
).
Perusoikeusvirasto (2021), Legal environment and space of civil society organisations in supporting fundamental rights in Bulgaria.
Perustuslakituomioistuimen päätös nro 6/2021 asiassa nro 15/2020.
http://www.constcourt.bg/bg/Acts/GetHtmlContent/96c8d204-d2eb-4785-beac-7133ed3b6cd2
Perustuslakituomioistuin, asia nro 15/2020 -
http://www.constcourt.bg/bg/Cases/Details/585
Toimittajat ilman rajoja – Bulgaria, (
https://rsf.org/en/bulgaria
).
Transparency International (2021), Korruptioindeksi 2020.
U.S Department of the Treasury (2021), Specially designated nationals list update- 2. kesäkuuta 2021 (
https://home.treasury.gov/policy-issues/financial-sanctions/recent-actions/20210602
).
Valtiovarainministeriö (2019), Bulgarian kansallinen kehitysohjelma 2030 (
https://www.minfin.bg/upload/46720/National%2BDevelopment%2BProgramme%2BBULGARIA%2B2030.pdf
).
Viestinnän pääosasto (2019), Flash-eurobarometri 482: yritysten suhtautuminen korruptioon EU:ssa.
Viestinnän pääosasto (2020), Erityiseurobarometri 502: korruptio.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Euroopan aluetoimisto (2021), YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Euroopan aluetoimiston panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Ylimmän asianajajaneuvoston tuomioistuinrakenteen uudistuksesta esittämä kritiikki -
https://www.vas.bg/bg/a/predlozheniyata-za-reforma-na-sdebnata-karta
.
Liite II – Maavierailu Bulgariaan
Komission yksiköt järjestivät maaliskuussa 2021 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:
·Association of European Journalists – Bulgaria
·Audiovisuaalialan sääntelyviranomainen – CEM
·Bulgarian kustantajien liitto
·Bulgarian syyttäjäyhdistys
·Bulgarian säädösaloitteiden seurantakeskus
·Bulgarian tuomariyhdistys
·Centre for the Study of Democracy
·Erityisrikostuomioistuin
·Erityissyyttäjänvirasto
·For the truth -hanke
·Hallinnon nykyaikaistamisen osasto
·Institute for Market Economics
·Kansallinen journalistien eettinen lautakunta
·Korkein kassaatiotuomioistuin
·Korruptiontorjunnan neuvosto
·Korruptiontorjunnasta ja rikoksella saatujen varojen takavarikoinnista vastaava toimikunta
·Korruptiontorjuntasäätiö
·Kulttuuriministeriö
·Oikeusministeriö
·Sisäministeriö
·Sofian asianajajayhdistys
·Tiedonsaantia koskeva ohjelma
·Ylimmän syyttäjän virasto
·Ylimmän tuomarineuvoston tarkastusvirasto
·Ylin asianajajaneuvosto
·Ylin tuomarineuvosto
* Lisäksi komissio tapasi seuraavien organisaatioiden edustajia useissa horisontaalisissa tapaamisissa:
·Amnesty International
·Center for Reproductive Rights
·CIVICUS
·Civil Liberties Union for Europe (Euroopan kansalaisvapauksien liitto)
·Civil Society Europe -järjestö
·EuroCommerce
·Euroopan journalistiliitto
·Euroopan kansalaisfoorumi (European Civic Forum)
·Euroopan kirkkojen konferenssi
·Euroopan nuorisofoorumi
·European Center for Not-for-Profit Law
·European Partnership for Democracy
·Front Line Defenders
·Human Rights House Foundation
·Human Rights Watch
·ILG-Europe
·International Planned Parenthood Federation European Network (IPPF EN)
·Kansainvälinen ihmisoikeusliitto
·Kansainvälinen lakimieskomissio
·Kansainvälinen lehdistöinstituutti
·Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus
·Netherlands Helsinki Committee
·Open Society European Policy Institute
·Philanthropy Advocacy
·Protection International
·Toimittajat ilman rajoja
·Transparency International EU