EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.9.2022

COM(2022) 483 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA TYÖLLISYYSKOMITEALLE

Neuvoston asetuksen (EU) 2020/672 14 artiklan nojalla annettu kertomus covid-19:n leviämisen seurauksena perustetusta, hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisestä eurooppalaisesta tukivälineestä (SURE)











SURE: Katsaus kahden vuoden jälkeen

Tiivistelmä

Tämä kertomus on neljäs puolivuosittain laadittava kertomus, jossa käsitellään eurooppalaista hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäistä tukivälinettä (SURE). Kertomuksessa vahvistetaan edellisissä kertomuksissa esitetyt havainnot, esitellään välineen tähänastiset toimet ja käyttö ja tarkastellaan sen sosioekonomista vaikutusta. SURE on 100 miljardin euron kriisiväline, jonka Euroopan unioni (EU) on perustanut auttaakseen jäsenvaltioita työpaikkojen säilyttämisessä ja työntekijöiden toimeentulon turvaamisessa covid-19-pandemian yhteydessä. SURE-väline on myös vahva osoitus EU:n kautta toteutuvasta jäsenvaltioiden keskinäisestä solidaarisuudesta: kaikki jäsenvaltiot ovat suostuneet antamaan EU:lle kahdenvälisiä takauksia, jotta unioni voi ottaa lainaa markkinoilta erittäin edullisin ehdoin SURE-lainojen rahoittamiseen.

Uusi, nopeasti käyttöön otettu väline pandemian sosioekonomisia vaikutusten lieventämiseen

Välineen täytäntöönpano oli nopeaa ja sujuvaa. EU:n ensimmäisiä pandemian vastaisia toimia oli komission 2. huhtikuuta 2020 tekemä ehdotus SURE-asetuksesta, jonka neuvosto hyväksyi 19. toukokuuta 2020. Kun kaikki jäsenvaltiot olivat allekirjoittaneet takaussopimukset, 100 miljardin euron määrärahat tulivat käyttöön 22. syyskuuta 2020. Komissio vauhditti välineen täytäntöönpanoa tekemällä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Suurin osa myönnetystä taloudellisesta avusta maksettiin lokakuun 2020 ja toukokuun 2021 välillä eli vain seitsemän kuukauden kuluessa. Uusi maksatus toteutettiin maaliskuussa 2022 niiden jäsenvaltioiden tarpeisiin vastaamiseksi, jotka toivoivat saavansa varat myöhemmin.

Rahoittaakseen SURE-välineestä jäsenvaltioille myönnettävää taloudellista apua EU on ensimmäistä kertaa laskenut liikkeeseen sosiaalivaikutteisia joukkolainoja. Tämä kertomus täyttää SURE-asetuksen vaatimusten lisäksi EU:n SURE-välineen sosiaalivaikutteisten joukkolainojen kehyksen raportointivaatimukset. Kertomuksessa vahvistetaan myös, että SURE-välineen varoja on käytetty YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Komissio laski maaliskuussa 2022 liikkeelle 2,2 miljardia euroa SURE-välineen sosiaalivaikutteisia joukkolainoja. Joukkolainojen suuri ylimerkitseminen kuvastaa sijoittajien luottamusta EU:n rahoituskapasiteettiin ja SURE-ohjelman luotettavuuteen. Tämän SURE-välineen kahdeksannen sosiaalivaikutteisten lainojen liikkeeseenlaskun ja maksatuksen jälkeen SURE-välineestä on maksettu 91,8 miljardia euroa 19 jäsenvaltiolle. Määrä vastaa lähes koko neuvoston myöntämää määrää (93,3 miljardia euroa, kun huomioon otetaan hiljattain Romaniasta annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös).

SURE-välineen käytön jatkaminen apua saavissa jäsenvaltioissa 

Tässä kertomuksessa vahvistetaan aiempi arvio, jonka mukaan SURE-välineestä sai tukea arviolta 31½ miljoonaa ihmistä ja 2½ miljoonaa yritystä vuonna 2020, kun pandemia puhkesi. Tämä on miltei kolmannes apua saavien jäsenvaltioiden kaikista yrityksistä ja kokonaistyövoimasta. SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun pääasiallisia tuensaajia ovat olleet pk-yritykset. Eniten tuettuja toimialoja olivat lähikontaktia edellyttävät palvelut (majoitus- ja ravitsemispalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa) sekä valmistusteollisuus.

Vuonna 2021 ja erityisesti sen ensimmäisen puoliskon aikana, jolloin pandemia aiheutti yhä merkittäviä tuhoja, SURE-välineestä sai edelleen tukea arviolta 9 miljoonaa ihmistä ja yli 800 000 yritystä. Taloudellisen tuen toimenpiteitä tarvittiin yhä vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Sittemmin niitä on poistettu vähitellen käytöstä, kun pandemian vaikutus talouteen ja terveyteen väheni myöhemmin vuoden aikana rokotusten ja covid-19-pandemian aiheuttamiin muutoksiin reagoimiseksi toteutettujen talouden sopeutustoimien ansiosta.

Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla luovuttiin asteittain useimmista SURE-välineen mukaisista menoista, mutta useat jäsenvaltiot jatkoivat vielä pandemiaan liittyviä työajan lyhentämisjärjestelyjään. Useimmat jäsenvaltiot eivät enää käyttäneet SURE-välinettä vuonna 2022, ja pandemian vaikutuksen helpottamisen myötä SURE-välineen kuukausittaisten menojen määrä on pudonnut vähäiseksi. Vuoden 2022 vähentyneistä menoista huolimatta välineestä on saanut tukea arviolta 220 000 ihmistä ja 10 000 yritystä kolmessa jäsenvaltiossa.

SURE-välineen puitteissa suunnitellut julkiset menot ovat nyt toteutuneet lähes kokonaan. SURE-tukikelpoisiin toimenpiteisiin käytettyjen julkisten menojen kokonaismäärän odotetaan kasvavan 119 miljardiin euroon apua saavissa jäsenvaltioissa. Tämä on selvästi enemmän kuin myönnetyn taloudellisen avun kokonaismäärä (93 miljardia euroa), koska muutamat jäsenvaltiot ovat täydentäneet tukikelpoisiin toimenpiteisiin myönnettyä SURE-välineen rahoitusta kansallisella rahoituksella. Tämä osoittaa SURE-välineestä tuettujen toimenpiteiden merkityksen jäsenvaltioiden kannalta. Puolella SURE-tukikelpoisiin toimenpiteisiin käytettyjen julkisten menojen kokonaismäärästä on tuettu työajan lyhentämisjärjestelyjä. Noin kolmannes on kohdennettu itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettuihin vastaaviin toimenpiteisiin. Loput julkisista menoista on osoitettu palkkatukitoimenpiteisiin ja terveyteen liittyviin toimenpiteisiin. Terveyteen liittyvien menojen toissijaisuus on jälleen vahvistettu. Niiden osuus kokonaismenoista on vain 3,2 prosenttia, ja niistä 38 prosenttia toteutettiin työpaikalla liiketoiminnan turvallisen jatkamisen varmistamiseksi, kuten SURE-asetuksessa esitetään.

SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun käyttöaste on useimmissa jäsenvaltioissa korkea, ja sitä korjataan parhaillaan kahdessa jäsenvaltiossa, joissa se oli matalampi. Heinäkuussa 2022 neuvosto muutti Romaniaa koskevaa täytäntöönpanopäätöstä lisäämällä 21 täydentävää toimenpidettä ja vähentämällä myönnettävän määrän jo maksettuun määrään (3 miljardia euroa). Tämä pienensi edellisissä puolivuotiskertomuksissa havaittua suurta käyttövajetta merkittävästi, noin kolmella neljänneksellä. Puolassa on todettu kohtalainen käyttövaje kokonaismenojen ja myönnetyn määrän välillä. Meneillään on tekninen vuoropuhelu komission kanssa uusien tukikelpoisten toimenpiteiden lisäämiseksi neuvoston täytäntöönpanopäätökseen. SURE-välineen taloudellisen avun toteuttamista seurataan edelleen tiiviisti molemmissa jäsenvaltioissa. 

Päivitetty arvio SURE-välineen vaikutuksesta

Toimintapoliittinen vastaus covid-19-kriisiin, SURE-väline mukaan lukien, antoi 1½ miljoonalle ihmiselle tosiasiallisen suojan työttömyydeltä vuonna 2020. Vuonna 2020 työttömyys kasvoi apua saavissa jäsenvaltioissa vain vähän, vaikka talouden tuotanto supistui merkittävästi, ja huomattavasti odotettua vähemmän. Tämä saatiin aikaan pitämällä työntekijät yrityksissä ja ylläpitämällä itsenäistä ammatinharjoittamista. Tämä puolestaan ehkäisi myös työmarkkinoiden eriarvoisuuden lisääntymistä vähentämällä työttömyysasteiden hajontaa erityisesti SURE-välineestä apua saavissa valtioissa. Tämä poikkeaa maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen havaitusta kehityksestä.

Työllisyyden suojeleminen pandemian kahden ensimmäisen vuoden aikana nopeutti vuonna 2021 elpymistä edellisiin kriiseihin verrattuna. Kyselyn tulokset osoittavat, että SURE-välineestä tuettiin niitä toimialoja, joihin pandemia vaikutti eniten vuonna 2021. Lisäksi SURE-välineestä tuetut menot keskittyivät vuoden ensimmäiselle puoliskolle, jolloin rajoitustoimenpiteet olivat tiukempia. Tämä viittaa siihen, että SURE-väline vastasi kiireellisimpiin tarpeisiin tukemalla pahiten kärsineitä toimialoja.

Jäsenvaltioiden arvioidaan nyt säästäneen korkomaksuissa yhteensä 8,5 miljardia euroa SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun ansiosta. Määrä kasvoi maaliskuussa 2022 toteutetun SURE-välineen kahdeksannen liikkeeseenlaskun myötä.

SURE-välineen käyttöön oikeuttavien poikkeuksellisten tapahtumien jatkuminen

Vaikka odotetaan, että yhä useampien covid-19:ään liittyvien väliaikaisten hätätoimenpiteiden käytöstä luovutaan asteittain, riskinä on edelleen, että pandemia uusiutuu EU:ssa. Vaikka suurin osa jäsenvaltioista poisti covid-19:ään liittyvät rajoitukset lähes kokonaan vuoden 2022 aikana, riskinä on yhä, että virustartunnat lähtevät talvella uuteen kasvuun.

SURE-välineen jäljellä oleva taloudellinen apu on edelleen saatavilla 31. joulukuuta 2022 saakka. Tällä hetkellä taloudellista apua on saatavilla edelleen 6 miljardia euroa 31. joulukuuta 2022 saakka. Määrä vähenee todennäköisesti huomattavasti vuoden 2022 loppuun mennessä, koska useat jäsenvaltiot ovat ilmaisseet kiinnostusta saada täydentävää taloudellista apua SURE-välineestä.

Johdanto

Tämä kertomus on neljäs puolivuosittain laadittava kertomus, jossa käsitellään eurooppalaista hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäistä tukivälinettä (SURE). Euroopan unioni (EU) perusti SURE-välineen toukokuussa 2020 auttaakseen jäsenvaltioita suojelemaan työntekijöiden työpaikkoja ja tuloja covid-19-pandemian aikana. 1 Siitä tarjotaan edullisten lainojen muodossa unionin taloudellista apua (enintään 100 miljardia euroa) jäsenvaltioille, jotka sitä pyytävät. Lainojen tavoitteena on rahoittaa jäsenvaltioiden toteuttamia työajan lyhentämisjärjestelyjä tai vastaavia toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, sekä toissijaisesti terveyteen liittyviä toimenpiteitä erityisesti työpaikoilla.

Tämä puolivuotiskertomus on oikeudellinen velvoite. Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on antanut kertomuksen täyttääkseen neuvoston asetuksen (EU) 2020/672 (SURE-asetus) 2 14 artiklassa säädetyn velvollisuutensa raportoida Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja rahoituskomitealle ja työllisyyskomitealle 3 . Seuraava kertomus toimitetaan maaliskuun 2023 loppuun mennessä. Tämän kertomuksen koontipäivä oli 7. kesäkuuta 2022 jäsenvaltioiden raportoinnin osalta ja 28. elokuuta 2022 epidemiologisten ja taloudellisten tietojen osalta. 4  

Tässä kertomuksessa esitetään uudet tai päivitetyt tiedot, jotka vahvistavat kesäkuussa 2022 edeltävissä puolivuotiskertomuksissa esitetyt myönteiset arviot SURE-välineestä. Kertomuksen pääasialliset havainnot voidaan tiivistää seuraavasti:

-Vuonna 2020 SURE-välineen kautta sai tukea arviolta 31½ miljoonaa ihmistä ja 2½ miljoonaa yritystä.

-Vuonna 2021 SURE-välineen kautta sai tukea 9 miljoonaa ihmistä ja yli 800 000 yritystä 13 jäsenvaltiossa. Välineen käyttö väheni selkeästi vuonna 2022, jonka aikana sen kautta sai tukea 220 000 ihmistä ja 10 000 yritystä kolmessa jäsenvaltiossa.

-SURE-välineestä tuetut kansalliset työmarkkinatoimenpiteet ovat arvioiden mukaan auttaneet ehkäisemään noin 1½ miljoonan hengen työttömyyden vuonna 2020.

-Tällä politiikkatoimella vähennettiin myös työmarkkinoiden eriarvoisuutta vähentämällä työttömyysasteiden hajontaa erityisesti SURE-välineestä apua saavissa valtioissa.

-SURE-välineestä on myönnetty taloudellista apua 19 jäsenvaltiolle, joista seitsemälle on myönnetty täydentävää lisätukea 5 .

-Jäsenvaltioille on kohdennettu yli 93 miljardia euroa (sen jälkeen, kun myönnettyä määrää vähennettiin yhdessä jäsenvaltiossa) ja maksettu lähes 92 miljardia euroa.

-Jäsenvaltiot ovat kohdentaneet puolet SURE-välineen taloudellisesta avusta työajan lyhentämisjärjestelyjen tukemiseen ja kolmanneksen itsenäisille ammatinharjoittajille suunnattujen vastaavien toimenpiteiden tukemiseen.

-Yhteensä 3,2 prosenttia on osoitettu terveyteen liittyviin toimenpiteisiin, jotka ovat SURE-asetuksen nojalla toissijaisia toimenpiteitä. Yli kolmannes tästä määrästä koski työpaikalla toteutettuja toimenpiteitä.

-SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun käyttöaste on korkea 17 jäsenvaltiossa 19:stä apua saavasta jäsenvaltiosta.

-Yhdessä jäsenvaltiossa käyttöaste on parantunut merkittävästi neuvoston täytäntöönpanopäätöksen muuttamisen seurauksena, ja yhdessä jäsenvaltiossa käyttöastetta seurataan tarkasti. 6  

-Sosiaali- ja työllistymisetuuksien lisäksi jäsenvaltioiden arvioidaan säästäneen korkomenoissa yhteensä 8,5 miljardia euroa.

-SURE-välineessä on käytettävissä vähintään vuoden 2022 loppuun asti yli 6 miljardia euroa, sillä raukeamissäännöstä sovelletaan, ellei välineen voimassaoloaikaa pidennetä. Se edellyttäisi komission ehdotukseen perustuvaa neuvoston päätöstä covid-19-pandemian aiheuttamien vakavien talouden häiriöiden jatkumisen vuoksi.

Tässä kertomuksessa päivitetään kolmen ensimmäisen SURE-välineestä laaditun puolivuotiskertomuksen tietoja ja täydennetään arviointia joiltakin osin. Kertomus kattaa kolmannen kertomuksen koontipäivän (maaliskuun alku 2022) jälkeen tapahtuneen institutionaalisen kehityksen, kuten 2,2 miljardin euron maksatuksen maaliskuussa ja Romaniaa koskevan neuvoston täytäntöönpanopäätöksen muutoksen, jonka tavoitteena on korjata Romaniassa havaittu käyttövaje. Tällä kertomuksella saatetaan – jäsenvaltioiden kesäkuussa 2022 toimittamien puolivuotiskertomusten perusteella – ajan tasalle edellisiin kertomuksiin sisältyvä analyysi erityisesti SURE-välineestä tuetuista jäsenvaltioiden julkisista menoista ja – viimeisimpien makrotaloudellisten lukujen perusteella – SURE-välineen arvioidusta vaikutuksesta. Siinä käsitellään tarkemmin kehitystä vuonna 2022 ja erityisesti välineen kattavuutta työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien ja yritysten suhteen.

Seuraavassa SURE-välinettä koskevassa puolivuotiskertomuksessa tarkastellaan tarkemmin nimenomaan valvonta- ja tarkastusjärjestelmiä, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että lainasopimuksen velvoitteita noudatetaan. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että varoja käytetään kansallisella tasolla asianmukaisesti, sekä estettävä väärinkäytökset ja petokset ja perittävä väärin käytetyt varat takaisin SURE-asetuksen ja kahdenvälisten lainasopimusten mukaisesti. Varmistaakseen, että jäsenvaltioilla on käytössä tarvittavat järjestelmät tämän velvoitteen noudattamiseksi, komissio toteutti 18. tammikuuta 2022 asiaa koskevan selvityksen. Sen tuloksista raportoitiin kolmannessa puolivuotiskertomuksessa. Komissio aikoo toteuttaa tähän selvitykseen liittyviä jatkotoimia jo kerättyjen tietojen päivittämiseksi ja täydentämiseksi ja raportoida niistä seuraavassa eli viidennessä kertomuksessa.

Kertomus on jaettu viiteen lukuun. Luvussa I esitetään jäsenvaltioille myönnetty taloudellinen apu, mukaan lukien maksetut ja maksamattomat määrät ja niitä koskeva takaisinmaksuaikataulu. Luvussa II esitetään yhteenveto SURE-välineestä tuettuihin kansallisiin toimenpiteisiin liittyvistä jäsenvaltioiden julkisista kokonaismenoista 7 . Luvussa III päivitetään ja laajennetaan edellisissä kertomuksissa esitettyä arviota SURE-välineen vaikutuksesta. Luvussa IV käsitellään poikkeuksellisia olosuhteita, joiden vuoksi SURE-välineen jatkaminen on perusteltua. Luvussa V esitetään tähän kertomukseen yhdistetty raportointi, joka perustuu EU:n SURE-välineen sosiaalivaikutteisten joukkolainojen kehyksen kohdassa 2.4 asetettuun velvoitteeseen 8 .

I.SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun käyttö: myönnetyt ja maksetut määrät sekä muut taloudelliset näkökohdat 

1.1 Yleiskatsaus apua saavista jäsenvaltioista ja myönnetyistä määristä

SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun kokonaismäärä on tällä hetkellä 93,3 miljardia euroa. Määrä on laskenut edellisen SURE-välinettä koskevan kertomuksen 94,4 miljardista eurosta. Lasku johtuu neuvoston 18. heinäkuuta 2022 antamasta päätöksestä vähentää Romanialle myönnettävää kokonaismäärää 1,1 miljardilla komission ehdotuksen perusteella ja yhteisymmärryksessä Romanian viranomaisten kanssa. 9 Uutta taloudellista apua ei ole myönnetty maaliskuussa 2022 annetun edellisen kertomuksen jälkeen. Useat jäsenvaltiot ovat kuitenkin ilmaisseet kiinnostuksensa saada SURE-välineestä täydentävää taloudellista apua vuoden loppuun mennessä. 10

Taulukko 1: Yhteenveto SURE-välineestä myönnetystä tuesta (euroa)

*Myönnetyt määrät on pyöristetty maksettaessa operatiivisista syistä alaspäin.

1.2 Maksut, maksamaton määrä ja sovellettava takaisinmaksuaikataulu

Komissio laski 22. maaliskuuta 2022 EU:n puolesta liikkeelle 2,2 miljardia euroa SURE-välineen sosiaalivaikutteisia joukkolainoja. Ukrainan sodasta johtuvasta entistä haastavammasta markkinaympäristöstä huolimatta sijoittajien kiinnostus on pysynyt voimakkaana. Viisitoistavuotisen joukkolainan tarjouskirjan määrä oli 35 miljardia euroa, mikä tarkoitti, että se ylimerkittiin 16-kertaisesti. Ylimerkitseminen on osoitus sijoittajien luottamuksesta EU:n rahoituskapasiteettia ja SURE-ohjelmaa kohtaan. Kaikkiaan 2,2 miljardia euroa maksettiin 29. maaliskuuta 2022: 1,5 miljardia euroa Puolalle, 523 miljoonaa euroa Portugalille ja 147 miljoonaa euroa Unkarille.

Elokuuhun 2022 mennessä SURE-välineen taloudellista apua oli maksettu miltei 92 miljardia euroa 19 jäsenvaltiolle (taulukko 1). Tämä on 98 prosenttia kaikesta neuvoston myöntämästä SURE-välineen taloudellisesta avusta. Puolalle myönnetyn jäljellä olevan 1,5 miljardin euron taloudellisen avun maksamista on lykätty, kunnes varojen käyttöastetta koskeva ongelma on ratkaistu (ks. 2.1.2 kohta). Tarkempia tietoja SURE-välineeseen liittyvistä tapahtumista ja jäsenvaltioille suoritettavista maksuista on liitteessä olevissa taulukoissa A1 ja A2.

Jäsenvaltioille suoritettujen maksujen keskimääräinen maturiteetti on 14,5 vuotta. Tämä on lähellä neuvoston täytäntöönpanopäätöksissä säädettyä 15 vuoden enimmäismaturiteettia. Pääoman ja korkojen takaisinmaksuaikataulu esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2: EU:n SURE-lainojen takaisinmaksuaikataulu

II.SURE-välineen käyttö: SURE-välineestä tuetut julkiset menot ja kansalliset toimenpiteet

Tässä luvussa keskitytään välineen käyttöön. Siinä esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden julkisista menoista, joita tuetaan SURE-välineestä tai joihin on mahdollista saada SURE-tukea, sekä tuettujen kansallisten toimenpiteiden luonteesta. Siinä esitetään myös SURE-välineestä tuetuista toimenpiteistä apua saaneiden työntekijöiden ja yritysten lukumäärä.

2.1 SURE-välineestä tuetut toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot

2.1.1 Tukikelpoisia toimenpiteitä koskevien julkisten menojen seuranta

SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun suunniteltua ja tosiasiallista käyttöä seurataan apua saavien jäsenvaltioiden laatimien puolivuotiskertomusten perusteella. Vaadittu raportointi sisältää SURE-välineestä tuettuihin toimenpiteisiin kohdennetut julkiset menot (ja näiden toimenpiteiden kattavuuden työntekijöiden ja yritysten suhteen, kuten 2.3 kohdassa esitetään). Raportointikierroksia on ollut tähän mennessä viisi: elokuussa 2020 (alkuraportointi), tammi-helmikuussa 2021 (ensimmäinen raportointi), kesäkuussa 2021 (toinen raportointi), tammikuussa 2022 (kolmas raportointi) ja kesäkuussa 2022 (viimeisin raportointi). Tiedot esitetään sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne esittäneet, ja ne koskevat SURE-välineen tukeen oikeutettuja toimenpiteitä. Jotkin jäsenvaltiot ovat käyttäneet enemmän kuin SURE-välineestä saamansa taloudellisen avun määrän ja/tai täydentäneet SURE-välineen tukea kansallisella rahoituksella tai EU:n rakennerahastojen varoilla, joten kokonaismenot voivat ylittää SURE-välineestä tuetun määrän. Raportoinnin avulla voidaan mitata SURE-välineestä myönnettävän taloudellisen avun käyttöä vertaamalla sitä neuvoston myöntämään määrään. 12  

SURE-välineestä rahoitettavaksi suunnitellut julkiset kokonaismenot on nyt toteutettu lähes kokonaan. SURE-asetuksen mukaan taloudellisella avulla voidaan kattaa sekä SURE-välineen piiriin kuuluvia toimenpiteitä koskevien julkisten menojen toteutunut kasvu että ja suunniteltu kasvu. 13  Suunniteltujen menojen osuus laski 54 prosentista kesäkuussa 2020 vain 10 prosenttiin kesäkuussa 2021 ja edelleen 2 prosenttiin vuoden 2021 loppuun mennessä (kaavio 2). Toteutuneiden SURE-tukikelpoisia toimenpiteitä koskevien menojen osuus oli 99 prosenttia toukokuuhun 2022 mennessä. 14

SURE-tukikelpoisten toimenpiteiden aiheuttamien julkisten kokonaismenojen määrän odotetaan olevan noin 119 miljardia euroa, mikä ylittää SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun kokonaismäärän. Tämä määrä vastaa kolmannessa kertomuksessa esitettyä arviota (kaavio 1). Vuonna 2022 jatkuneiden harvempien järjestelyjen menot nousivat hieman suunnitellusta 2,8 miljardista eurosta 3,7 miljardiin euroon, kun taas joitakin aiempia menoja tarkistettiin alaspäin. Yhteensä 13 jäsenvaltiota raportoi menoja vuonna 2022, kun edellisen kertomuksen yhteydessä menoja raportoi kymmenen jäsenvaltiota. Kokonaismenot (119 miljardia euroa) ovat suuremmat kuin SURE-välineestä myönnetty kokonaismäärä (93,3 miljardia euroa), koska muutamat jäsenvaltiot aikovat käyttää tukikelpoisiin toimenpiteisiin niiden pyytämää ja niille myönnettyä taloudellista apua enemmän varoja. 15 Tämä osoittaa, että SURE-välineen soveltamisala on jäsenvaltioiden kannalta edelleen merkityksellinen. 

Pandemian vaikutus lieventyi vuonna 2022, minkä seurauksena SURE-tukikelpoisiin toimenpiteisiin myönnettävien kuukausittaisten menojen määrä on pudonnut vähäiseksi. Kaaviosta 2 käy ilmi, että vuoden 2022 menot olivat huipussaan (matalalla tasolla) tammikuussa, ennen kuin ne laskivat nopeasti. Vuoden 2022 alun menot kohdistuivat pääosin karanteeniin liittyviin toimenpiteisiin, covid-19-testeihin ja terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitettuun erityiskorvaukseen. Joulukuussa 2022 on suunniteltu käytettävän vain 38 miljoonaa euroa.

 2.1.2 Varojen käyttöaste

SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun käyttöaste on useimmissa jäsenvaltioissa korkea. Nyt kun miltei kaikki julkiset menot ovat toteutuneet, uusia käyttöasteeseen liittyviä ongelmia ei ole tullut ilmi kolmannen puolivuotiskertomuksen julkaisun jälkeen. Seitsemäntoista 19 jäsenvaltiosta on jo käyttänyt tukikelpoisiin toimenpiteisiin ainakin SURE-välineestä saamansa taloudellisen avun kokonaismäärän (kaavio 3). Lisäksi 15 jäsenvaltiota on käyttänyt tai suunnittelee käyttävänsä toimenpiteisiin enemmän kuin myönnetyn määrän käyttämällä myös kansallista rahoitusta.

Kaavio 3: Suunnitellut ja toteutuneet tukikelpoisia toimenpiteitä koskevat julkiset menot lainamäärään verrattuna (% lainamäärästä)

Lähde: jäsenvaltioiden raportointi.

Huom. Julkisilla menoilla tarkoitetaan neuvoston täytäntöönpanopäätösten mukaisista toimenpiteistä johtuvia ilmoitettuja menoja. Niihin eivät sisälly Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) rahoitettavat menot. Jotkin jäsenvaltiot (Viro, Slovenia) eivät enää raportoi SURE-tukikelpoisista toimenpiteistä, koska ne eivät enää käytä SURE-välineen taloudellista apua näiden toimenpiteiden rahoittamiseen, sillä myönnetty määrä on jo ylittynyt. Romaniaa koskeva luku perustuu komission arvioon, jossa on hyödynnetty aiempia kokemuksia ja sovellettu terveyteen liittyvien menojen enimmäismäärää, joka on 49 prosenttia kaikista tukikelpoisista menoista (jotta ne ovat toissijaisia, kuten SURE-asetuksessa edellytetään).

Vaikka Puola on käyttänyt koko maksetun määrän, kokonaismenojen ja myönnetyn määrän välillä on vahvistettu olevan kohtalainen ero. Puolan ilmoittama julkisten menojen kokonaismäärä (9,9 miljardia euroa) oli suurempi kuin maksettu määrä (9,7 miljardia euroa). Kuten kolmannessa kertomuksessa todettiin, Puolan mukaan sitä koskevan neuvoston täytäntöönpanopäätöksen mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien julkisten menojen kokonaismäärä on alhaisempi kuin neuvoston myöntämä määrä (11,2 miljardia euroa). Tämä ero johtuu joitakin toimenpiteitä koskevien tietojen tarkistuksista ja siitä, että talous on vahvistunut oletettua enemmän. Eron umpeen kuromiseksi kansalliset viranomaiset ovat ehdottaneet, että täytäntöönpanopäätökseen lisätään kaksi (SURE-tukikelpoista) toimenpidettä, jotka on rahoitettu pääosin vuoteen 2021 ulottuvista aiemmista menoista. Asiasta käydään teknistä vuoropuhelua komission kanssa, ja sovittiin, että jäljellä olevien varojen (1,5 miljardia euroa) maksamista lykätään, kunnes vuoropuhelu on saatettu päätökseen.

Romaniassa huomattava käyttövaje on pienentynyt merkittävästi uusien SURE-tukikelpoisten toimenpiteiden lisäämisen ja myönnetyn määrän pienentämisen myötä. Vuoden 2021 alkupuolella käyttövaje oli lähes kolme neljännestä myönnetystä määrästä (käyttämättä oli yhä 2,9 miljardia euroa myönnetystä 4,1 miljardin euron määrästä). Tämä johtui siitä, että pandemian vaikutus Romanian talouteen oli odotettua heikompi vuonna 2020 ja elpyminen oli odotettua voimakkaampaa vuonna 2021. Käyttövaje (1,8 miljardia euroa) oli myös huomattava suhteessa jo maksettuun määrään. Komission ja Romanian viranomaisten välisen teknisen vuoropuhelun seurauksena neuvosto muutti Romaniaa koskevaa alkuperäistä täytäntöönpanopäätöstä komission ehdotuksen perusteella lisäämällä siihen täydentäviä SURE-tukikelpoisia toimenpiteitä. Lisäksi Romanialle myönnettävän taloudellisen avun määrää vähennettiin 3 miljardiin euroon, kuten Romanian viranomaisten kanssa oli sovittu. Tämä tarkoitti, että Romania luopui jäljellä olleesta maksamattomasta määrästä (1,1 miljardia euroa), ja se asetettiin saataville EU:n jäsenvaltioiden mahdollisia lisätarpeita varten.

Romaniaa koskeva muutettu neuvoston täytäntöönpanopäätös sisältää 21 uutta tukikelpoista toimenpidettä, jotka on jo toteutettu. Kaksi toimenpiteistä muistuttaa työajan lyhentämisjärjestelyjä, koska niiden tavoitteena on työllisyyden ja tulojen turvaaminen: sairauslomaetuus ja tuki työntekijöille kotiin hankittavia toimistolaitteita varten. 16 Loput 19 ovat terveyteen liittyviä toimenpiteitä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitettu bonus ja covid-19-pandemian torjumiseen tarkoitetut suojavarusteet, lääkkeet ja rokotteet. Koska terveyteen liittyvät toimenpiteet ovat SURE-asetuksen nojalla toissijaisia, terveyteen liittyvien menojen enimmäismäärä on 49 prosenttia kokonaismenoista.

Komissio seuraa edelleen tiiviisti varojen käyttöastetta Romaniassa, ja uusia toimenpiteitä saatetaan tarvita. Käyttövaje on pienentynyt, ja sen arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 350 miljoonaa euroa 17 . On kuitenkin vielä epäselvää, säilyykö tämä vaje lopulta, koska siihen vaikuttaa suunniteltujen menojen kehitys vuonna 2022, johon puolestaan vaikuttaa covid-19-pandemian tuleva kehitys. Jos vaje säilyy, neuvoston täytäntöönpanopäätöstä voitaisiin muuttaa lisäämällä siihen uusia tukikelpoisia työmarkkinatoimenpiteitä tai selvittää jäljelle jäävän vajeen takaisinmaksua.

2.2 Kansalliset toimenpiteet: SURE-välineestä tuetut työajan lyhentämisjärjestelyt tai vastaavat toimenpiteet

Valtaosa SURE-tukikelpoisiin toimenpiteisiin liittyvien julkisten menojen kokonaismäärästä on osoitettu työajan lyhentämisjärjestelyihin ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettuihin ”vastaaviin toimenpiteisiin”. SURE-tukikelpoisiin toimenpiteisiin liittyvistä julkisista menoista 50 prosenttia on osoitettu työajan lyhentämisjärjestelyihin. Niitä on rahoittanut 17 jäsenvaltiota SURE-välineestä tukea saaneista jäsenvaltioista, joita on 19. Lisäksi 32 prosenttia on osoitettu itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettuihin ”vastaaviin toimenpiteisiin”. 18  Palkkatukijärjestelmiin osoitettiin 9 prosenttia, ja 6 prosenttia kokonaismenoista on osoitettu ”muihin” vastaaviin toimenpiteisiin, mukaan luettuina sairauslomaetuudet, joilla tuetaan työpaikkojen säilyttämistä ja turvataan työntekijöiden tulot. 19 Kaksitoista jäsenvaltiota käytti SURE-välineen taloudellista apua pelkästään työmarkkinatoimenpiteisiin (kaavio 4).

Terveyteen liittyvien menojen toissijaisuus saa vahvistuksen tässä kertomuksessa. Vain 3,2 prosenttia kokonaismenoista on käytetty tai suunniteltu käytettävän terveyteen liittyviin toimenpiteisiin. Vain 7 jäsenvaltiota 19 jäsenvaltiosta käytti SURE-välinettä terveyteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen. SURE-asetuksessa sallitaan kaikkien covid-19:ään liittyvien terveystoimenpiteiden rahoittaminen, mutta siinä korostetaan erityisesti työpaikalla toteutettavia toimenpiteitä, joiden osuus kaikista terveyteen liittyvistä menoista on 38 prosenttia (kaavio 5). 20  

2.3 SURE-välineen kattavuus työllisyyden ja yritysten suhteen

Vuonna 2020 SURE-välineestä on saanut tukea arviolta 31½ miljoonaa ihmistä ja 2½ miljoonaa yritystä. Tämä on miltei kolmannes apua saavien 19 jäsenvaltion kokonaistyövoimasta ja yrityksistä. 21 Toimenpiteiden piirissä oli noin 22¼ miljoonaa työntekijää ja 9¼ miljoonaa itsenäistä ammatinharjoittajaa. Kaavioissa 6 ja 7 esitetään SURE-välineen kattavuus työntekijöiden suhteen jäsenvaltioittain jaoteltuna. Näissä arvioissa ei oteta huomioon ihmisiä, jotka ovat saaneet tukea vain SURE-välineen kattamista terveyteen liittyvistä toimenpiteistä, joten arvioita voidaan pitää varovaisina. 22  

SURE-välineestä maksetun avun ensisijaisia saajia ovat olleet pk-yritykset (kaavio 7). Covid-19-pandemia muutti työajan lyhentämisjärjestelyjen käyttöä, sillä ennen pandemiaa niitä käyttivät pääosin suuret yritykset, mutta pandemian myötä niitä alkoivat käyttää myös pk-yritykset, joita valtaosa SURE-välineen piiriin kuuluvista yrityksistä on (kaavio 8). 23 , 24 Työajan lyhentämisjärjestelyjä otettiin käyttöön enimmäkseen palvelujen ja vähittäiskaupan aloilla. Valmistusteollisuus sai silti noin viidenneksen SURE-välineen varoista. Toimialat, joiden osuus menoista oli viimeisimmän raportoinnin mukaan suurin, olivat i) majoitus- ja ravitsemispalvelut, ii) tukku- ja vähittäiskauppa sekä iii) valmistusteollisuus (kaavio 9). Monet jäsenvaltiot ovat tukeneet kohdennetuilla toimenpiteillä myös muita toimialoja, kuten kulttuurialaa, niitä koskevien neuvoston täytäntöönpanopäätösten mukaisesti.

Vuonna 2021 ja erityisesti sen ensimmäisen puoliskon aikana, jolloin pandemia aiheutti edelleen merkittäviä tuhoja, SURE-välineestä sai tukea arviolta 9 miljoonaa ihmistä ja yli 800 000 yritystä. Tähän sisältyy miltei 5¾ miljoonaa työntekijää ja yli 3¼ miljoonaa itsenäistä ammatinharjoittajaa, joiden osuus kokonaistyövoimasta ja yrityksistä on lähes 17 prosenttia niissä 13:ssa tukea saavassa jäsenvaltiossa, jotka jatkoivat välineen käyttöä vuonna 2021 (kaaviot 10 ja 11). 25 Koska elpyminen oli vuonna 2021 epätasaista, taloudellisen tuen toimenpiteitä tarvittiin yhä eri vaiheissa vuoden mittaan. Kuten kaaviosta 1 käy ilmi, nämä toimenpiteet keskittyivät vuoden 2021 ensimmäiselle puoliskolle ja vähenivät, kun pandemian talouteen ja terveyteen kohdistuva vaikutus pieneni myöhemmin vuoden aikana rokotusten ja muiden talouden sopeutustoimien ansiosta.

Vaikka SURE-välineeseen liittyvien menojen käytöstä on nyt valtaosin luovuttu, useat jäsenvaltiot jatkoivat pandemiaan liittyviä työajan lyhentämisjärjestelyjään vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Bulgariassa työntekijöiden palkkatuet katettiin kesäkuuhun 2022 saakka. Belgia jatkoi covid-19-pandemian vuoksi käyttöön otettuun työajan lyhentämisjärjestelyynsä liittyvää yksinkertaistettua menettelyä kesäkuuhun 2022. Maltan palkkatukijärjestelmän ja Kreikan työajan lyhentämisjärjestelyn voimassaoloa pidennettiin toukokuuhun 2022, ja Romania jatkoi työajan lyhentämisjärjestelyn voimassaoloa vuoden loppuun saakka. Kroatiassa, Italiassa ja Portugalissa covid-19-pandemiaan liittyviä toimenpiteitä työpaikkojen säilyttämiseksi rahoitettiin vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen ajan. Espanja poisti asteittain käytöstä työajan lyhentämisjärjestelyä (ERTE) koskevat poikkeussäännöt, mutta pidensi joidenkin etuuksien ja sosiaaliturva-alennuksien voimassaoloa 31. maaliskuuta 2022 saakka. 26

Vuonna 2022 SURE-välineestä on saanut tukea arviolta 220 000 ihmistä ja 10 000 yritystä, mikä on yhdenmukaista SURE-välineeseen liittyvien menojen vähenemisen kanssa. Tukea saaneiden piiriin kuului noin 80 000 työntekijää ja 140 000 itsenäistä ammatinharjoittajaa (kaavio 10). Valtaosa jäsenvaltioista ei kuitenkaan enää käyttänyt SURE-välinettä vuonna 2022. Vain kolme jäsenvaltiota käytti SURE-välinettä toimenpiteiden rahoittamiseen vuonna 2022, ja 14 muuta jäsenvaltiota rahoitti SURE-tukikelpoisia toimenpiteitä muista lähteistä.

III.Alustava arvio SURE-välineen vaikutuksesta

Tässä luvussa päivitetään ja laajennetaan edeltävissä puolivuotiskertomuksissa esitettyä arviot SURE-välineen vaikutuksesta työttömyyteen ja reaalitalouteen sekä välineen suorasta taloudellisesta vaikutuksesta.

3.1 Arvio SURE-välineen vaikutuksesta työttömyyteen

Tässä luvussa esitetään päivitetty arvio SURE-välineen vaikutuksista työttömyyteen apua saavissa jäsenvaltioissa. SURE-välineen tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita turvaamaan työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työllisyyttä covid-19-pandemian aikana ja siten turvata myös työtulot. Tulokset ovat informatiivisia, mutta niitä tulkittava varovaisesti menetelmään liittyvistä syistä 27 .

Vuonna 2020 työttömyysaste kasvoi apua saavissa jäsenvaltioissa selvästi odotettua vähemmän, ja noin 1½ miljoonan ihmisen työttömyys onnistuttiin estämään. Covid-19-kriisin vuoksi vuonna 2020 toteutetut nopeat ja mittavat politiikkatoimet, SURE-väline mukaan luettuna, lievensivät tuotannon supistumisen vaikutusta työttömyyteen, minkä seurauksena työttömyysaste kasvoi useimmissa maissa odotettua vähemmän. 28 Työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden laajamittainen käyttö selittää osittain työttömyysasteen maltillista kasvua verrattuna tuotannon supistumiseen ja mahdollisti arviolta 1½ miljoonan ihmisen työpaikan säilyttämisen vuonna 2020 SURE-välineestä apua saavissa jäsenvaltioissa. Maakohtaisella tasolla pantiin merkille, että mitä enemmän SURE-välineen tukea saatiin vuonna 2020, sitä vähemmän työttömyys kasvoi apua saavissa jäsenvaltioissa. Samaan aikaan jotkin SURE-välineen avun piiriin kuulumattomat jäsenvaltiot pystyivät toteuttamaan laaja-alaisia työajan lyhentämisjärjestelyjä suotuisaa taloudellista asemaansa ja rahoitusedellytyksiään hyödyntämällä (kaavio 13).

SURE auttoi myös ehkäisemään työmarkkinoiden eriarvoisuuden kasvua jäsenvaltioissa. SURE vaikuttaa ehkäisseen työttömyysasteen voimakasta kasvua maissa, joiden työmarkkinoihin oli kohdistunut pitkäaikaisempi kielteinen vaikutus maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana. Ensinnäkin keskimääräisen työttömyysasteen kasvu oli SURE-välineestä apua saavissa valtioissa covid-19-kriisin jälkeen hyvin samankaltainen kuin avun piiriin kuulumattomissa valtioissa. Tämä poikkeaa maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeisestä tilanteesta, jolloin keskimääräinen työttömyysaste SURE-välineestä apua saavissa valtioissa kasvoi merkittävästi verrattuna välineen piiriin kuulumattomiin valtioihin (kaavio 14). Toiseksi työttömyysasteiden hajonta SURE-välineestä apua saavissa valtioissa väheni huomattavasti covid-19-pandemian jälkeen ja lähentyi vaiheittain SURE-välineen piiriin kuulumattomien jäsenvaltioiden hajontaa, joka on matalampi (kaavio 15). Tämä työttömyysasteen eriarvoisuuden väheneminen on päinvastainen kuin maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana koettu tilanne. Tämä tulos viittaa myös siihen, että SURE-välineestä saivat apua juuri ne jäsenvaltiot, joiden työmarkkinoilla välinettä tarvittiin eniten.

Tekijöitä, joiden avulla SURE-väline hillitsi työttömyyden kasvua vuonna 2020, käsitellään tarkemmin ensimmäisessä puolivuotiskertomuksessa. Tällaisiin tekijöihin sisältyvät yleisen luottamuksen vahvistuminen koko EU:ssa, tuki työajan lyhentämisjärjestelyjen käytölle ja niiden käyttöön kannustaminen sekä se, että jäsenvaltiot ovat pystyneet käyttämään työllisyyden tukemiseen ja muihin pandemiaan liittyviin toimenpiteisiin enemmän rahaa. Ensimmäisessä kertomuksessa esitetyt tutkimustiedot osoittivat, että SURE vaikutti apua saavien jäsenvaltioiden enemmistön päätökseen ottaa käyttöön uusi työajan lyhentämisjärjestely tai muuttaa olemassa olevaa järjestelyä ja että se antoi joillekin jäsenvaltioille mahdollisuuden toimia kunnianhimoisemmin työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavissa toimenpiteissä. SURE myötävaikutti myös siihen, että jäsenvaltiot lisäsivät työllisyyden säilyttämistä koskevien järjestelmiensä anteliaisuutta tai pituutta, koska väline vahvisti jäsenvaltioiden luottamusta siihen, että ne voivat ottaa enemmän lainaa ja käyttää enemmän varoja. EU:n hankkimien lainojen ansiosta ne myös pystyivät säästämään korkomenoissa alhaisemmasta luottoluokituksestaan huolimatta. Luottamusta edistävää vaikutusta kuvaavat myös kolmannessa puolivuotiskertomuksessa esitetyt joulukuun 2021 Eurobarometri-kyselyn tulokset, joiden mukaan 82 prosenttia euroalueen kansalaisista piti SURE-lainoja hyvänä ajatuksena.

3.2 Arvio SURE-välineen vaikutuksesta reaalitalouteen

Työllisyyden suojeleminen pandemian kahden ensimmäisen vuoden aikana tuki vuonna 2021 nopeampaa elpymistä edellisiin kriiseihin verrattuna. Ensinnäkin BKT ja työttömyys palautuivat SURE-välineestä apua saavissa valtioissa vuonna 2021 lähemmäksi kriisiä edeltäneitä tasojaan kuin samassa ajassa maailmanlaajuisen finanssikriisin ja euroalueen kriisin jälkeen (kaavio 16). Näin tapahtui siitä huolimatta, että rajoituksia oli otettava vuoden aikana uudestaan käyttöön uusien pandemia-aaltojen vuoksi. 29  Toiseksi komission kesällä 2022 esittämän väliennusteen perusteella talouskasvu jatkuu vuosina 2022 ja 2023, vaikkakin kasvu on maltillisempaa kuin viime keväänä ennustettiin covid-19-pandemiasta riippumattomien tapahtumien eli energiakriisin ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Tästä huolimatta talouskasvu on suurempaa kuin elpyminen samassa vaiheessa maailmanlaajuisen finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin jälkeen, sillä EU:n talous palautui pandemiaa edeltäneelle tuotannon tasolle vuonna 2021, kun taas kahdessa edellisessä kriisissä se oli samassa vaiheessa huomattavasti kriisiä edeltänyttä tasoa alhaisemmalla tasolla 30 . Tämä viittaa siihen, että käytettävissä olevan työvoiman pitäminen yrityksissä työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden avulla auttoi tukemaan nopeaa elpymistä vuoden 2021 haastavasta epidemiatilanteesta huolimatta. 31

Kaavio 16: BKT:n elpyminen ja työttömyyden pieneneminen kriisin jälkeen – vertailu

Lähde: Ameco (joka hyödyntää arviossaan komission kevään 2022 ennustetta työttömyysasteesta ja kesän 2022 väliennustetta BKT:sta), Eurostat.

Huom. Kaaviossa esitetään SURE-välineestä apua saavien jäsenvaltioiden yhteenlaskettu BKT ja keskimääräinen työttömyysaste. Ajanjakso t–1 tarkoittaa kyseisiä kriisejä edeltänyttä vuotta, t=2009 maailmanlaajuista finanssikriisiä (MFK), t=2012 euroalueen velkakriisiä (EA-velkakriisi) ja t=2020 covid-kriisiä. t+2 tarkoittaa covid-kriisin osalta vuotta 2022.

Kyselyn tiedot osoittavat, että SURE-välineestä tuettiin niiden talouden alojen toimintaa, joihin pandemia vaikutti eniten vuonna 2021. EU:n yritys- ja kuluttajakysely osoitti, että SURE-välineestä apua saavissa jäsenvaltioissa covid-19-pandemiasta eniten kärsineillä palvelujen aloilla (majoitus, ravitsemispalvelut, matkatoimistot, urheilutoiminta ja muut henkilökohtaiset palvelut) kysyntä ja luottamus pysyivät heikkoina erityisesti vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla (kaavio 17). Sitä vastoin rajoitukset vaikuttivat vuoden 2021 alkupuolella vähemmän valmistusteollisuuteen, joka suoriutui paremmin. Kuten kaaviosta 17 käy ilmi, toimialat, joiden osuus SURE-välineen menoista oli suurin, olivat majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa, mikä viittaa siihen, että SURE-välineen rahoituksella on täytetty kiireellisimmät tarpeet tukemalla pahiten kärsineitä aloja. 32  

 Kaavio 17: Palvelujen alakohtainen kysyntä ja SURE-välineen menot

Lähde: EU:n yritys- ja kuluttajakyselyohjelma heinäkuu 2022; jäsenvaltioiden raportointi (kesäkuu 2022).

Huom. Palvelujen osalta esitetään keskimääräinen indeksi majoitus- ja ravitsemispalveluille, matkatoimistoille, urheilutoiminnalle ja muille henkilökohtaisille palveluille.

3.3 Suora taloudellinen vaikutus: arvioidut säästöt korkomenoissa

Jäsenvaltioiden arvioidaan säästäneen yhteensä 8,5 miljardia euroa korkomenoissa SURE-välineestä saadun taloudellisen avun ansiosta. Määrä perustuu SURE-välineen kahdeksaan ensimmäiseen liikkeeseenlaskuun aina 29. maaliskuuta 2022 toteutettuun maksatukseen saakka 33 (taulukko 3). Arvioidut korkosäästöt todennäköisesti kasvavat mahdollisten jäljellä olevien maksatusten myötä. Säästöjä syntyi, koska SURE-lainat tarjosivat jäsenvaltioille matalamman korkotason kuin jos ne olisivat itse laskeneet liikkeeseen valtionvelkaa, ja tämä koskee keskimäärin miltei 15 vuoden ajanjaksoa. 34 Tämä on EU:n vahvan luottoluokituksen ja SURE-joukkolainojen likviditeetin ansiota. 35 Suurimmat säästöt kirjasivat ne jäsenvaltiot, joiden luottoluokitus oli muita heikompi.

Taulukko 3: Korkosäästö jäsenvaltioittain

Huom. Korkosäästöt lasketaan kunkin joukkolainan osalta erikseen, ja ne lasketaan yhteen liikkeeseenlaskupäivän ja maturiteetin mukaan.

* Unkari on laskenut liikkeeseen vuodesta 2020 lähtien vain kaksi, 10 vuoden ja 30 vuoden, euromääräistä joukkolainaa, molemmat marraskuussa 2020. Näiden kahden joukkolainan avulla kansallisen valuutan ja euron tuottokäyrän välinen ero ekstrapoloitiin muille maturiteeteille ja muille liikkeeseenlaskupäiville.

** Viro on laskenut liikkeeseen vain yhden liikkeessä olevan 10 vuoden joukkolainan. Muista maturiteeteista ei ollut saatavilla tietoja. EU:n SURE-välineen sosiaalivaikutteisten joukkolainojen eron odotetaan olevan lähellä nollaa näihin muihin maturiteetteihin nähden.

IV.SURE-asetuksen soveltamiseen oikeuttavien poikkeuksellisten tapahtumien jatkuminen

Tässä luvussa käsitellään SURE-asetuksen soveltamiseen oikeuttavien poikkeuksellisten tapahtumien jatkumista, kuten SURE-asetuksessa 36 edellytetään.

Vaikka suurin osa jäsenvaltioista poisti covid-19:ään liittyvät rajoitukset lähes kokonaan vuonna 2022, Euroopassa levisi kesällä 2022 uusi aalto. Kun selvisi, että omikronmuunnos aiheutti lievemmän uhkan kuin aiemmat covid-19-muunnokset, jäsenvaltiot höllensivät useimpia jäljellä olevia rajoitustoimenpiteitään eri tahtiin kevään 2022 aikana. Kesällä 2022 Euroopassa levisi kuitenkin uusi aalto, joka sai tartuntatiheyden sekä sairaalahoitoa vaativien tapausten ja kuolemantapausten määrän jälleen nousemaan. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) mukaan tämä aalto on siirtynyt lännestä itään ja sen huippu vaikuttaa nyt olevan ohi kaikissa EU-maissa. 37 Tartuntaluvut olivat 28. elokuuta 2022 laskussa EU:ssa ja ETA-alueella ja koronatartuntailmoitusten kokonaismäärä oli laskenut 14 prosenttia edellisestä viikosta, vaikka se oli edelleen suhteellisen korkea. Koottu 14 päivän covid-19-kuolleisuusaste on laskenut neljän viikon ajan, mutta kasvanut kahdessa jäsenvaltiossa.

Vaikka on odotettavissa, että yhä useampien covid-19:ään liittyvien väliaikaisten hätätoimenpiteiden käytöstä luovutaan asteittain, riskinä on edelleen, että covid-19-pandemia uusiutuu EU:ssa. Covid-19:ään liittyvien väliaikaisten hätätoimenpiteiden suunniteltu purkaminen on seurausta muun muassa rokotuskampanjan onnistumisesta EU:ssa, covid-19:n vähemmän aggressiivisten muunnosten yleistymisestä ja covid-19-pandemian aiheuttamiin muutoksiin reagoimiseksi toteutetuista talouden sopeutustoimista. Ei kuitenkaan pidä sulkea pois mahdollisuutta, että pandemia uusiutuu EU:ssa syksyllä 2022 tai talvella 2023, mikä johtaisi uusiin talouden häiriöihin. 38

SURE-välineen jäljellä oleva taloudellinen apu on edelleen saatavilla 31. joulukuuta 2022 saakka. Apua on saatavilla vielä noin 6,7 miljardia euroa. Määrä kuitenkin vähenee todennäköisesti huomattavasti vuoden 2022 loppuun mennessä, koska useat jäsenvaltiot ovat ilmaisseet kiinnostusta saada SURE-välineestä täydentävää taloudellista apua.

V. EU:n SURE-välineen sosiaalivaikutteisten joukkolainojen kehykseen perustuvat raportointivelvoitteet

Tämä kertomus on laajempi kuin SURE-asetuksessa velvoitetaan, sillä se täyttää myös EU:n SURE-välineen sosiaalivaikutteisten joukkolainojen kehyksen 39 mukaisen raportointivelvollisuuden. Viimeksi mainittu raportointivelvollisuus edellyttää raportointia SURE-välineen avulla kerättyjen varojen kohdentamisesta, menolajeista ja SURE-välineen vaikutuksesta.

SURE-välineellä kerättävien varojen kohdentaminen jäsenvaltioittain esitetään 1.1 kohdassa ja tukikelpoisten sosiaalimenojen tyypeittäin 2.2 kohdassa. Jäsenvaltioille oli maksettu kesäkuuhun 2022 mennessä yli 98 prosenttia myönnetyistä 93,3 miljardista eurosta , ja 99 prosenttia tästä määrästä on jo käytetty.

SURE-välineestä tuetut julkiset menot ovat edelleen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia. SURE-välineestä rahoitettujen julkisten menojen jaottelu tukikelpoisten sosiaalimenojen mukaan sosiaalivaikutteisten joukkolainojen kehyksessä kuvatulla tavalla osoittaa, että 97 prosenttia varoista käytetään työttömyyden ja tulonmenetyksen riskin pienentämiseen. Kuten kaaviossa 18 kuvataan, tämä tukee kestävän kehityksen tavoitetta 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu). Loput 3 prosenttia käytetään terveyteen liittyviin toimenpiteisiin, jotka tukevat kestävän kehityksen tavoitetta 3 (terveys ja hyvinvointi).

SURE-välineen vaikutuksesta raportoidaan 2.3 ja 3 kohdassa. Mainituissa kohdissa esitetään arviot niiden ihmisten ja yritysten lukumäärästä, joita on tuettu SURE-välineestä vuosina 2020, 2021 ja 2022. SURE auttoi turvaamaan arviolta 1½ miljoonaa työpaikkaa, jotka pelastettiin vuonna 2020 (ks. 3.1 kohta). SURE-välineen osoitettiin tukeneen kasvun elpymistä vuosina 2021 ja 2022 (ks. 3.2 kohta). Jäsenvaltioiden arvioidaan nyt säästäneen korkomenoissa 8,5 miljardia euroa (ks. 3.3 kohta).

Kaavio 18: Sosiaalivaikutteisten joukkolainojen kehys ja kestävän kehityksen tavoitteiden kartoitus

LIITE: Tarkempia tietoja SURE-anneista ja maksuista

Taulukko A1: SURE-välineestä jäsenvaltioille suoritetut maksut (miljardia euroa)

Taulukko A2: Keskeiset tilastot EU:n SURE-lainanotosta (euroina)

Huom. Tilasto koskee komission lainanottoa unionin lukuun. Ero markkinakorkotasoon tarkoittaa sijoittajille uusien joukkolainojen liikkeeseenlaskun yhteydessä maksettavaa preemiota, joka ylittää vastaavien joukkolainojen marginaalin jälkimarkkinoilla.

(1) SURE-väline juontuu komission poliittisista suuntaviivoista 2019–2024, joissa ehdotettiin eurooppalaista työttömyysvakuutusjärjestelmää, jolla suojeltaisiin eurooppalaisia ja vähennettäisiin julkiseen talouteen kohdistuvia paineita ulkoisten häiriöiden yhteydessä. Väline perustettiin 2. huhtikuuta 2020 annetun komission ehdotuksen pohjalta covid-19-epidemian puhjettua Euroopassa.

(2) Neuvoston asetus (EU) 2020/672, annettu 19 päivänä toukokuuta 2020, eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta covid-19:n leviämisen seurauksena (EUVL L 159, 20.5.2020, s. 1) ( https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32020R0672 ).

(3) Asetuksen 14 artiklan mukaan komissio antaa kertomuksen taloudellisen avun käytöstä, mukaan lukien SURE-välineen puitteissa maksamattomat määrät ja sovellettava takaisinmaksusuunnitelma, sekä sellaisten poikkeuksellisten tapahtumien jatkumisesta, jotka oikeuttavat SURE-asetuksen soveltamisen (covid-19-pandemia). 

(4) Kaikki alustavat raportointitaulukot toimitettiin 7. kesäkuuta 2022 mennessä (lukuun ottamatta Portugalia, joka toimitti taulukot 27. kesäkuuta 2022). Lisäksi tämän päivämäärän jälkeen toimitettiin joitakin pieniä selvennyksiä tietoihin.

(5) Neuvosto tarkastelee parhaillaan 25. elokuuta 2022 annettua komission ehdotusta lisätuen myöntämisestä Bulgarialle.

(6) Käyttöasteeksi määritellään se, missä määrin jäsenvaltio käyttää neuvoston myöntämää rahoitusta tukikelpoisiin toimenpiteisiin. Romaniassa käyttövaje on kaventunut huomattavasti uusien toimenpiteiden ja myönnetyn määrän vähentämisen ansiosta. Puolan tilannetta seurataan tiiviisti.

(7) Luvut I ja II koskevat SURE-asetuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun käyttöä.

(8)   https://ec.europa.eu/info/strategy/eu-budget/eu-borrower/eu-borrowing-activities/eu-sure-social-bond-framework_en  

(9) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/1262, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2022, tilapäisen tuen myöntämisestä Romanialle asetuksen (EU) 2020/672 nojalla työttömyysriskien lieventämiseksi hätätilassa covid-19:n leviämisen seurauksena annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1355 muuttamisesta (EUVL L 191, 20.7.2022, s. 72).

(10) Komissio antoi 25. elokuuta 2022 ehdotuksen 460 miljoonan euron täydentävän taloudellisen avun myöntämisestä Bulgarialle. Ehdotuksen käsittely neuvostossa on kesken. Jotkin jäsenvaltiot (Kreikka, Kroatia, Kypros, Liettua ja Portugali) olivat virallisesti pyytäneet SURE-välineestä lisärahoitusta 12. syyskuuta 2022 mennessä, ja eräät muut jäsenvaltiot ovat ilmaisseet epävirallisesti kiinnostuksensa SURE-välineestä myönnettävään lisätukeen. Useimmat pyynnöt perustuvat jo toteutuneisiin menoihin.

(11) Jos neuvosto myöntää komission ehdottaman täydentävän taloudellisen avun (ks. alaviite 5), Bulgarialle myönnettävä määrä nousee 971 miljoonaan euroon.

(12) Käyttövaje syntyy, kun määrä, jonka jäsenvaltio käyttää tai suunnittelee käyttävänsä tukikelpoisiin toimenpiteisiin, on pienempi kuin neuvoston myöntämä määrä. Tämä voi johtua osittain siitä, ettei jäsenvaltio kykene käyttämään jo maksettua määrää. Tästä voi aiheutua ongelmia, jos vaje on yhä olemassa suunniteltujen menojen toteutumisen jälkeen.

(13) Irlanti ja Viro hakivat SURE-välineen taloudellista apua ainoastaan toteutuneisiin julkisiin menoihin. Raportointi ei siis ole muuttunut niiden osalta maaliskuusta 2021. Myös Kyproksen ja Slovenian osalta vuosien 2020 ja 2021 julkisia menoja koskeva raportointi pysyi muuttumattomana edelliseen kertomukseen verrattuna.

(14) Tukikelpoisia ovat asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa mainitut toimenpiteet: kansalliset työajan lyhentämisjärjestelyt tai vastaavat toimenpiteet sekä – toissijaisesti – terveyteen liittyvät toimenpiteet. Jotkin jäsenvaltiot (Viro, Slovenia) eivät enää raportoi SURE-tukikelpoisista toimenpiteistä, koska ne eivät enää käytä SURE-välineen taloudellista apua näiden toimenpiteiden rahoittamiseen, sillä myönnetty määrä on jo ylittynyt. Siksi SURE-tukikelpoisten toimenpiteiden aiheuttamien menojen kokonaismäärä on tässä ilmoitettua suurempi.

(15) Espanjan ja Italian osalta tämä johtuu myös keskittymärajasta (kolmen eniten taloudellista apua saavan jäsenvaltion osuus saa olla enintään 60 % koko 100 miljardin euron enimmäismäärästä).

(16) Romanian pyynnöstä komissio ja neuvosto ovat päättäneet, että covid-19:ään liittyviä sairausetuuksia pidetään jatkossa työajan lyhentämisjärjestelyjen kaltaisena toimenpiteenä eikä terveyteen liittyvänä toimenpiteenä (jälkimmäiseen sovelletaan ylärajaa, koska terveyteen liittyvät toimenpiteet ovat toissijaisia). Vaikka toimenpiteen käynnistävä tapahtuma (eli työntekijän sairaus) liittyykin terveyteen, toimenpiteen todellinen vaikutus ja tarkoitus on samankaltainen kuin työajan lyhentämisjärjestelyjen: toimenpiteellä annetaan työntekoon kykenemättömille työntekijöille tulotukea ja säilytetään heidän työsuhteensa yritykseen, ja se liittyy suoraan covid-19:ään SURE-asetuksen tarkoituksen mukaisesti.

(17) Jos nämä tulevat toimenpiteet ovat aiempien kokemusten mukaisia, vain kolmannes (vuodelle 2022) suunnitelluista menoista saattaa toteutua. Tästä varovaisesta oletuksesta on sovittu Romanian viranomaisten kanssa, ja tässä kertomuksessa esitetyt menot ovat sen mukaisia.

(18) Tämä perustuu komission analyysiin, jossa jäsenvaltioiden ilmoittamat toimenpiteet on luokiteltu tyypeittäin.

(19) Palkkatukijärjestelmät ovat työajan lyhentämisjärjestelyjen kaltaisia työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelmiä, mutta ne eroavat niistä siltä osin, että maksuja ei lasketa (tekemättöminä) työtunteina, vaan ne maksetaan kertakorvauksena tai osuutena kokonaispalkasta. Työajan lyhentämisjärjestelyjen kaltaiset toimenpiteet muodostavat yhteensä 46 prosenttia kaikista SURE-tukikelpoisista menoista.

(20) Ks. 19. toukokuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/672 1 artikla. Tätä ehtoa selitetään tarkemmin myös johdanto-osan 5 kappaleessa: ”Jotta voidaan säilyttää tällä asetuksella säädetyn tukivälineen voimakas painopiste ja tämän myötä sen vaikuttavuus, kyseistä tukivälinettä sovellettaessa terveyteen liittyvät toimenpiteet voivat olla toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää ammatillisia vaaroja ja varmistaa työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien suojelu työpaikalla, sekä tarvittaessa joitakin muita terveyteen liittyviä toimenpiteitä.”

(21) Kattavuutta koskevat luvut ovat muuttuneet aiemmista kertomuksista, koska jäsenvaltiot ovat päivittäneet raportointitaulukoitaan. Tämä on joissakin tapauksissa parantanut tietojen laatua. Luvut kertovat niiden ihmisten ja yritysten lukumäärän, jotka olivat ainakin jossain vaiheessa SURE-välineestä tuettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen tai vastaavien toimenpiteiden piirissä. Nimittäjät perustuvat jäsenvaltioiden toimittamiin raportointitaulukoihin siinä missä aiemmissa kertomuksissa käytettiin Eurostatin tietoja. Yritysten kokonaismäärä koskee yrityksiä, joissa on vähintään yksi työntekijä.

(22) Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa eri toimenpiteiden tuensaajissa on huomattavia päällekkäisyyksiä, joita ei pystytty korjaamaan. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioita pyydettiin ilmoittamaan ainoastaan laaja-alaisimpien toimenpiteiden kattavuus kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi. Näin ollen todellinen kattavuus voi olla vielä suurempi.

(23) Euroopan komissio (2020): Labour Market and Wage Developments in 2020, luku 3, Policy developments. https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=23268&langId=en . Lisätietoja aiheesta on toisessa SURE-välinettä koskevassa kertomuksessa.

(24)  Vaikka valtaosa välineen piiriin kuuluvista yrityksistä oli pk-yrityksiä, vuonna 2020 SURE-tukikelpoisten toimenpiteiden piiriin kuului 30 prosenttia pk-yrityksistä.

(25) Näihin lukuihin eivät sisälly seuraavat jäsenvaltiot, jotka käyttivät kaiken niille SURE-välineestä myönnetyn taloudellisen avun vuonna 2020: Tšekki, Viro, Espanja, Irlanti, Kroatia ja Slovenia. Monet näistä jäsenvaltioista kuitenkin jatkoivat tai mukauttivat asiaan liittyviä toimenpiteitään ja rahoittivat niitä muista lähteistä. Tämä arvio on kasvanut merkittävästi, koska Italia on nyt ilmoittanut vuoden 2021 kattavuutta koskevat luvut ensimmäistä kertaa.

(26) Pandemiaan liittyvien työajan lyhentämisjärjestelyjen jatkaminen ei välttämättä tarkoita, että kyseiset jäsenvaltiot rahoittaisivat niitä SURE-välineestä. Osa jäsenvaltioista on pidentänyt järjestelyjä käyttämällä muita rahoituslähteitä (esim. EU:n rakennerahastoja ja kansallista rahoitusta). Esimerkiksi Espanjassa tuli 1. huhtikuuta voimaan uusi yleisluonteisen pysyvän järjestelyn uudistus, joka perustuu covid-19-pandemian aikana saatuihin kokemuksiin.

(27)  Ensinnäkin on vaikea luoda vaihtoehtoista skenaariota työmarkkinakehityksestä ilman SURE-välinettä. Toiseksi tuotannon ja työllisyyden suhteeseen vaikuttavat monet eri tekijät, myös SURE. Muut tekijät liittyvät siihen, että ihmiset eivät ole pystyneet etsimään aktiivisesti työtä tai siihen ei ole ollut kannustimia, koska laajoja osia taloudesta oli suljettu.

(28) Talouskasvun muutosten suhdetta työttömyyteen kutsutaan taloustieteellisessä kirjallisuudessa usein Okunin laiksi. Lisätietoja on euroalueen neljännesvuosikatsauksessa, Euroopan komissio (2021), Quarterly Report on the Euro Area, III jakso, osa 20, nro 2. Kroatia ei ole mukana tietojen saatavuuteen liittyvistä syistä. 

(29) On kuitenkin syytä huomata, että maailmanlaajuisen finanssikriisin luonne, erityisesti sen yksityisellä sektorilla aiheuttama äkillinen velkavivun purkaminen, vaikutti erityisen voimakkaasti työvoimaan osallistumiseen ja työllisyyteen riippumatta työllisyystukitoimenpiteistä, jotka olisi voitu ottaa käyttöön.

(30) Elpyminen on kuitenkin ollut epätasaista. Työllisyys on kasvanut eniten lähikontaktia edellyttävillä aloilla, kun taas valmistusteollisuudessa työllisyys polkee paikallaan. Lisäksi matalan osaamistason työntekijöiden työllistyminen on edelleen muita jäljessä.

(31)

 Lisätietoja on euroalueen neljännesvuosikatsauksessa, Euroopan komissio (2022), Quarterly Report on the Euro Area, III jakso, osa 21, nro 2. Katsauksesta käy ilmi, ettei SURE-väline vähentänyt työntekijöiden liikkuvuutta. Tämä on olennaista, jotta resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti uudelleen pandemian puhkeamisen ja sen EU:n talouteen aiheuttamien rakenteellisten vaikutusten seurauksena.

(32) Tämä viittaa siihen, että SURE ensisijaisesti tarjosi tarvittavan tuen. Kuten alaviitteessä 31 todettiin, vuoden 2022 euroalueen neljännesvuosikatsauksessa esitetyn näkemyksen mukaan ei ole näyttöä siitä, että SURE-väline olisi heikentänyt elpymistä tukemalla yrityksiä tarpeettomasti ja siten ehkäisemällä työntekijöiden liikkuvuutta ja vaikeuttamalla tehokasta uudelleenkohdentamista.

(33) Yksityiskohtaisempia tietoja menetelmästä on euroalueen neljännesvuosikatsauksessa (Quarterly Report on the Euro Area, III jakso, osa 20, nro 2, 2021).

(34) Näissä arvioissa ei oteta huomioon mahdollisia lisävaikutuksia, joita uusilla kriisitilanteen välineillä, myös SURE-välineellä, on saattanut olla talouden toimijoiden luottamukseen ja jäsenvaltioiden valtionlainojen korkoeroihin. Lisäksi jäsenvaltiot voivat vähentää omien valtionlainojensa liikkeeseenlaskua kyseisinä rahoitusjaksoina, mikä todennäköisesti paransi ehtoja, jotka ne saivat kyseisellä liikkeeseenlaskulla.

(35) Fitch, Moody’s, DBRS ja Scope ovat antaneet EU:lle luottoluokituksen AAA ja Standard and Poor’s luottoluokituksen AA (vakaat näkymät).

(36) SURE-asetuksen 14 artiklan 1 kohta. SURE-asetuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaan tukivälineen käytettävyysaika, jonka kuluessa voidaan hyväksyä neuvoston täytäntöönpanopäätös, päättyy 31. joulukuuta 2022. SURE-asetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jos komissio toteaa täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa, että covid-19:n leviämisen aiheuttama vakava talouden häiriö, joka vaikuttaa tukikelpoisten toimenpiteiden rahoittamiseen, on edelleen olemassa, neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää pidentää tukivälineen käytettävyysaikaa aina kuudella kuukaudella kerrallaan.

(37) Ks. ECDC:n maakohtainen yhteenvetoraportti, viikko 34 (päättyy 28. elokuuta) 2022: https://covid19-country-overviews.ecdc.europa.eu/index.html  

(38) Talousnäkymien suhteen voidaan todeta, että virustartuntojen mahdolliseen uuteen kasvuun liittyvää tappioriskiä pahentaisi lisääntynyt taloudellinen ja poliittinen epävarmuus, joka liittyy Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä johtuviin uusiin haasteisiin, erityisesti energiahintojen nousuun.

(39) EU:n SURE-välineen sosiaalivaikutteisten joukkolainojen kehyksessä määritellään standardi, joka antaa sijoittajille vakuudet siitä, että tässä kehyksessä liikkeeseen lasketut EU:n joukkolainat liittyvät hankkeisiin, joilla on todellinen sosiaalinen tarkoitus. Kehys on näin ollen seuraavien ICMA:n julkaisemien sosiaalivaikutteisten joukkolainojen periaatteiden mukainen: i) tuottojen käyttö, ii) hankkeiden arviointia ja valintaa koskeva prosessi, iii) tuottojen hoito ja iv) raportointi. Lisätietoja: eu_sure_social_bond_framework.pdf (europa.eu) .