Neuvoston päätös,

tehty 12 päivänä maaliskuuta 2001,

Euroopan yhteisön osallistumisesta lyijyn ja sinkin kansainväliseen tutkimusryhmään

(2001/221/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Lyijyn ja sinkin kansainvälisen tutkimusryhmän (International Lead and Zinc Study Group, ILZSG) toimeksianto hyväksyttiin ryhmän perustamisistunnossa, joka pidettiin Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston suojeluksessa New Yorkissa toukokuussa 1959.

(2) ILZSG toimii itsenäisesti autonomisena, Yhdistyneisiin Kansakuntiin kuuluvana hallitustenvälisenä organisaationa, joka tarjoaa jäsenilleen:

a) täsmällistä ja ajantasaista tietoa lyijyn ja sinkin maailmanmarkkinoista; ja

b) säännöllistä hallitustenvälistä konsultointia lyijyn ja sinkin kansainvälisestä kaupasta ja muista asiaan liittyvistä jäsenmaille tärkeistä asioista.

(3) ILZSG:n työ tehdään suureksi osaksi sen kuudessa komiteassa: pysyvä komitea, tilasto- ja ennustekomitea, kaivos- ja sulattamohankekomitea, kierrätyskomitea, kansainvälisen talouden komitea ja ympäristökomitea. Lisäksi on teollisuuden neuvoa-antava paneeli (Industry Advisory Panel), johon kuuluu lyijy- ja sinkkialan asiantuntijoita jäsenmaista ja jonka puheenjohtajana toimii tutkimusryhmän puheenjohtaja. Paneeli antaa neuvoja työryhmän jäsenille, ja sitä on mahdollista kuulla.

(4) Yhdistyneiden Kansakuntien Perushyödykerahasto on tunnustanut ILZSG:n kansainväliseksi perushyödyke-elimeksi, mikä antaa ryhmälle oikeuden hakea Perushyödykerahastosta rahoitusta kehityshankkeille.

(5) Hallituksia ja WTO:n/GATTin sopimuspuolia on pyydetty ilmoittamaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille siitä, että ne hyväksyvät toimeksiannon ja työjärjestyksen ILZSG:n työjärjestyksen 1 kohdan mukaisesti.

(6) ILZSG saa rahoituksensa jäseninä olevien maiden hallituksilta. Maksuosuudet lasketaan jakamalla puolet talousarviosta tasan jäsenmaiden välillä ja toinen puolikas suhteessa jokaisen maan lyijy- ja sinkkikaupan kokonaismäärään.

(7) Useat yhteisön jäsenvaltiot osallistuvat jo ILZSG:n työhön,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhteisö hyväksyy lyijyn ja sinkin kansainvälisen tutkimusryhmän toimeksiannon ja työjärjestyksen.

Yhteisö tallettaa hyväksymiskirjat Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

Toimeksiannon ja työjärjestyksen teksti ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja on oikeutettu nimeämään henkilöt, joilla on valtuudet tallettaa hyväksymiskirjat yhteisön puolesta.

Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Ringholm

LIITE I

LYIJYN JA SINKIN KANSAINVÄLISEN TUTKIMUSRYHMÄN TOIMEKSIANTO

Kokoonpano

1. Lyijyn ja sinkin tutkimusryhmän jäseniä voivat olla Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioiden hallitukset tai alalla toimivat erityisjärjestöt tai tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka katsovat lyijyn ja sinkin tuotannolla, kulutuksella tai kaupalla olevan niille huomattavaa merkitystä.

Tehtävät

2. Ryhmä tarjoaa tilaisuuksia asianmukaiseen hallitustenväliseen konsultointiin lyijyn ja sinkin tai jommankumman tuotteen kansainvälisen kaupan alalla sekä toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa tutkimukset lyijyn ja sinkin tilanteesta maailmassa ottaen erityisesti huomioon suosituksen toimittaa jatkuvasti täsmällistä tietoa tarjonnasta ja kysynnästä sekä niiden todennäköisestä kehityksestä. Tutkimusryhmä järjestää tätä tarkoitusta varten tilastotietojen keruun ja toimittamisen käyttäen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia lähteitä.

3. Ryhmä tarkastelee tarpeen mukaan ratkaisuja kaikkiin lyijyn tai sinkin markkinoilla esiintyviin tai mahdollisesti esiin tuleviin erityisiin ongelmiin tai vaikeuksiin, jotka eivät todennäköisesti ratkea maailmankaupan tavanomaisessa kehityksessä.

4. Ryhmä voi antaa jäsenvaltioiden hallituksille raportteja. Ne voivat sisältää ehdotuksia ja/tai suosituksia.

5. Tässä toimeksiannossa katsotaan lyijyksi ja sinkiksi jätteet, romu ja/tai jäämät sekä kaikki ryhmän määrittämät lyijy- ja sinkkivalmisteet.

Tutkimusryhmän toiminta

6. Ryhmä kokoontuu sen jäsenille sopivina päivinä niille sopivissa paikoissa.

7. Ryhmä vahvistaa tehtäviensä täyttämisen kannalta tarpeelliseksi katsomansa työjärjestyksen.

8. Ryhmä vahvistaa sihteeristönsä osalta moitteettoman toimintansa kannalta tarpeellisiksi katsomansa järjestelyt.

9. Osapuolina olevat hallitukset osallistuvat ryhmän menoihin sen vahvistaman jakoperusteen mukaisesti.

10. Ryhmän toiminta jatkuu niin kauan kuin se on osapuolena olevien hallitusten mielestä hyödyllistä.

11. Ryhmä toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa järjestelyt huolehtiakseen tietojen vaihdosta sellaisten 1 kohdassa tarkoitettujen valtioiden hallitusten kanssa, joita asia koskee mutta jotka eivät osallistu ryhmän toimintaan, sekä asianomaisten valtioista riippumattomien ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa. Ryhmä tekee yhteistyötä erityisesti Kansainvälisten perushyödykejärjestelyjen tilapäisen yhteistyökomitean kanssa, jonka tehtävänä on talous- ja sosiaalineuvoston päätöslauselman 557 F (XVIII) mukaisesti koordinoida tutkimusryhmien ja -neuvostojen toimintaa.

(Annettu tiedoksi asiakirjana LZ/13, 13.9.1960, otteena asiakirjasta E/CONF.31/1, 6.5.1959, jossa on raportti lyijyn ja sinkin kansainvälisen tutkimusryhmän avajaiskokouksesta.)

LIITE II

LYIJYN JA SINKIN KANSAINVÄLISEN TUTKIMUSRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS

Jäsenet

1 artikla

Kaikki toimeksiannon 1 kohdassa tarkoitetut valtiot, jotka haluavat tutkimusryhmän jäseniksi, ilmoittavat siitä pääsihteerille kirjallisesti. Kirjeessä on oltava asianomaisen hallituksen ilmoitus siitä, että se katsoo lyijyn, sinkin tai kummankin metallin tuotannolla, kulutuksella tai kaupalla olevan sille huomattavaa merkitystä ja että se hyväksyy sekä toimeksiannon että työjärjestyksen.

2 artikla

Jäsen voi erota ryhmästä milloin vain, jos tekee asiasta kirjallisen ennakkoilmoituksen pääsihteerille; ero tulee voimaan ennakkoilmoituksessa mainittuna päivänä. Jäsenen erolla ei ole vaikutusta sen jo suorittamiin taloudellisiin velvoitteisiin, eikä ryhmästä eroaminen anna asianomaiselle hallitukselle oikeutta minkäänlaiseen jäsenmaksun alentamiseen sen varainhoitovuoden osalta, jolloin se eroaa.

3 artikla

Pääsihteeri antaa jokaiselle ryhmän jäsenelle tiedoksi kaikki 1 ja 2 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset ja ennakkoilmoitukset.

Edustus

4 artikla

Kukin ryhmän jäsen nimeää mahdollisuuksiensa mukaan ryhmän toimipaikkaan yhden henkilön, jolle osoitetaan kaikki ryhmän työskentelyä koskevat lausunnot ja muut tiedonannot. Pääsihteerin kanssa voidaan kuitenkin sopia muista järjestelyistä.

5 artikla

Ryhmän jäsenet ilmoittavat mahdollisimman nopeasti pääsihteerille kuhunkin kokoukseen osallistuvien edustajiensa, näiden varahenkilöiden ja neuvonantajien nimet. Jäsen voi kuitenkin nimetä pysyvän valtuuskunnan edustamaan sitä kaikissa ryhmän istunnoissa toistaiseksi.

6 artikla

Jos jäsen ja sen vastuualueeseen kansainvälisissä suhteissa kuuluvat alueet muodostavat ryhmän, jonka yksi tai useampi osa on pääasiassa kiinnostunut lyijyn ja sinkin tuotannosta ja yksi tai useampi osa lyijyn ja sinkin kulutuksesta, alueiden edustus ryhmässä voi olla jäsenen pyynnöstä joko kaikkien alueiden yhteinen tai vaihtoehtoisesti erillinen sillä perusteella, tuottavatko alueet lyijyä ja sinkkiä vai kuluttavatko ne sitä. Kun alueella tai alueryhmällä on tämän artiklan mukainen edustus, sitä pidetään työjärjestyksessä tarkoitettuna ryhmän jäsenenä.

Yhteydenpito

7 artikla

Ryhmä toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa järjestelyt voidakseen vaihtaa tietoja toimeksiantonsa 1 kohdassa mainittujen asianomaisten ryhmän ulkopuolisten valtioiden hallitusten sekä toimivaltaisten valtioista riippumattomien ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa.

Ryhmä voi pyytää kaikkia asianomaisia hallitustenvälisiä tai valtioista riippumattomia järjestöjä, joille lyijyä ja sinkkiä koskevilla ongelmilla on huomattavaa merkitystä, lähettämään tarkkailijansa ryhmän kokouksiin edellyttäen, että kyseinen järjestö myöntää ryhmälle vastaavat oikeudet. Tarkkailija voi osallistua kaikkiin ryhmän kokouksiin, ellei ryhmä päätä kieltää johonkin kokoukseen tai kokoussarjaan osallistumista joko kokonaan tai osittain. Tarkkailija ei kuitenkaan voi osallistua pysyvän komitean kokouksiin tai sellaisen komitean tai alakomitean kokouksiin, joissa ryhmän kaikki jäsenet eivät ole edustettuina, ellei ryhmä toisin päätä.

Puheenjohtaja voi pyytää tarkkailijaa osallistumaan sellaisiin ryhmässä käytäviin keskusteluihin, joissa käsitellään asioita, joilla on tarkkailijan edustamalle järjestölle huomattavaa merkitystä. Tarkkailijalla ei ole tällöin kuitenkaan oikeutta osallistua äänestyksiin tai tehdä ehdotuksia.

Tutkimusryhmän työjärjestyksen 4, 5, 13, 16, 26, 27 ja 28 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin kaikkiin vastaaviin järjestöihin.

Taloudelliset velvoitteet

8 artikla

Ryhmän varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

9 artikla

Kukin ryhmän jäsen osallistuu ryhmän kustannuksiin maksamalla vuosittain rahoitusosuustaulukon mukaisen rahoitusosuuden. Kyseinen taulukko on laskettu tietystä vähimmäismäärästä alkaen sen mukaan, mikä merkitys lyijyllä ja sinkillä katsotaan olevan kullekin jäsenelle. Ryhmä hyväksyy vuoden viimeisessä sääntömääräisessä kokouksessa seuraavan varainhoitovuoden talousarvion, ja tällöin vahvistetaan myös kunkin jäsenvaltion rahoitusosuudet. Pääsihteeri ilmoittaa välittömästi jokaiselle jäsenvaltiolle tämän rahoitusosuuden määrän. Rahoitusosuudet erääntyvät 1 päivänä tammikuuta. Maan, joka ei ole maksanut edellisen kalenterivuoden rahoitusosuuttaan ennen pysyvän komitean sääntömääräistä kevätkokousta, on annettava myöhästymiselle selitys kyseisessä kokouksessa. Jäsen, jonka maksamattomien rahoitusosuuksien määrä ylittää edellisenä varainhoitovuonna sille kuuluneen rahoitusosuuden, menettää äänestysoikeutensa tai se voidaan erottaa ryhmästä, kunnes se on maksanut rahoitusosuutensa.

10 artikla

Varainhoitovuoden kuluessa ryhmään liittyneet valtiot maksavat tavanomaisesta rahoitusosuudestaan osan, jonka suuruuden ryhmä vahvistaa. Uusien jäsenten maksamat rahoitusosuudet eivät millään tavoin muuta kyseisenä varainhoitovuonna jo ryhmän jäseninä olleilta vaadittavia rahoitusosuuksia.

11 artikla

Jäsenten rahoitusosuudet on maksettava sen valtion valuutassa, jossa ryhmän toimipaikka sijaitsee. Ryhmän rahoitussäännöksistä päättää pääsihteeri pysyvän komitean suostumuksella, ja kyseisiä säännöksiä sovelletaan, kunnes ryhmä toisin päättää.

12 artikla

Talousarvion hyväksyminen merkitsee talousarviossa olevien menositoumusten hyväksymistä. Johonkin budjettikohtaan hyväksytty määräraha voidaan käyttää toiseen kohtaan yleisen talousarvion puitteissa sekä pysyvän komitean tai tätä varten nimetyn elimen taikka pysyvän komitean jäsenen suostumuksella. Pysyvä komitea päättää aika ajoin henkilöstä tai henkilöistä, joka vastaa tai jotka vastaavat ryhmän tilille suoritettavista maksuista.

13 artikla

Ryhmän varoista ei makseta jäsenvaltioiden valtuuskuntien, esimerkiksi ryhmän komiteoiden ja muiden elinten toimintaan osallistuvien valtuuskuntien matka- ja ylläpitokustannuksia.

Ryhmän toimipaikka

14 artikla

Ryhmän toimipaikka sijaitsee Lontoossa, kunnes ryhmä toisin päättää. Ryhmä päättää kokoustensa pitopaikoista.

Ryhmän kokoukset

15 artikla

Muita kuin ryhmän edellisessä kokouksessa sovittuja kokouksia voidaan kutsua koolle pysyvän komitean, ryhmän puheenjohtajan tai vähintään neljän jäsenen pyynnöstä. Kiireelliseen pyyntöön on liitettävä perustelut.

16 artikla

Pääsihteeri ilmoittaa kirjallisesti ryhmän jäsenten nimetyille edustajille kokouksen päivämäärän ja toimittaa heille kokouksen esityslistaehdotuksen. Kyseinen ilmoitus ja esityslistaehdotus on lähetettävä vähintään 35 päivää ennen kokousta. Kiireellistä kokousta koskeva ilmoitus ja esityslistaehdotus on lähetettävä vähintään 15 päivää ennen kokousta, ja kokouskutsussa on mainittava koolle kutsumisen perustelut.

Esityslistaehdotus

17 artikla

Pääsihteeri laatii yhdessä ryhmän puheenjohtajan kanssa kunkin kokouksen esityslistaehdotuksen. Jos joku ryhmän jäsenistä haluaa käsitellä ryhmän kokouksessa jotain tiettyä kysymystä, on kyseisen jäsenen ilmoitettava siitä pääsihteerille, jos mahdollista, 60 päivää ennen kokousta ja perusteltava pyyntönsä. Lopullinen esityslista vahvistetaan työryhmän kokouksessa.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

18 artikla

Ryhmällä on yksi puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, jotka valitaan kalenterivuodeksi ja jotka voidaan valita uudelleen. Kalenterivuotta koskevat vaalit pidetään jossakin sopivassa edeltävän kalenterivuoden kokouksessa, mutta jos vaaleja ei ole pidetty, puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat jatkavat tehtävissään vaaleihin ja seuraajiensa virkaan asettamiseen asti.

19 artikla

Puheenjohtajan tai puheenjohtajana toimivan varapuheenjohtajan tehtävät ovat seuraavat:

a) puheenjohtajana toimiminen ja keskustelun johtaminen kokouksissa

b) ryhmän kokousten avaaminen ja päättäminen

c) keskustelun johtaminen kokouksissa, tämän asetuksen noudattamisen valvonta, puheoikeuden antaminen ja, jollei 20 artiklan soveltamisesta muuta johdu, menettelytapakysymyksistä päättäminen

d) ryhmän kuuleminen, päätösten julistaminen ja jos äänestystä pyydetään, jäsenten äänestämään kehottaminen ja äänestyksen tuloksen ilmoittaminen.

Keskustelujen kulku

20 artikla

Keskustelun kuluessa edustaja voi ottaa esille menettelytapakysymyksen ja pyytää, että keskustelu päätetään tai sitä lykätään. Jokaisessa kyseisessä tapauksessa puheenjohtaja ilmoittaa välittömästi päätöksestään, johon pitäydytään, ellei ryhmä sitä peruuta.

21 artikla

Ryhmän kokous on päätösvaltainen, jos paikalla on jäsenten enemmistö.

22 artikla

Ryhmän kokoukset ovat yksityisiä, ellei ryhmä toisin päätä.

23 artikla

Ryhmä tekee tavallisesti päätöksensä jäseniä kuultuaan, ilman äänestystä. Jos äänestystä pyydetään talousarviota koskevista päätöksistä, muutoksesta talousarvioon tai muutoksesta ryhmän toimeksiantoon tai työjärjestyksen tähän artiklaan, päätösvaltaisuuteen vaaditaan läsnäolevien äänestävien jäsenten kahden kolmasosan enemmistö. Äänestys tapahtuu pyynnön mukaisesti kättä nostamalla, nimenhuudolla tai lippuäänestyksellä. Muista päätöksistä äänestettäessä riittää yksinkertainen ääntenenemmistö.

24 artikla

Puheenjohtajalla tai puheenjohtajana toimivalla varapuheenjohtajalla ei ole äänestysoikeutta, mutta hän voi nimetä jonkun valtuuskuntansa jäsenen äänestämään puolestaan.

25 artikla

Puheenjohtaja tai pysyvä komitea voi ryhtyä toimenpiteisiin saadakseen kirjeenvaihdolla ryhmän mielipiteen jostakin asiasta. Puheenjohtaja tai pysyvä komitea lähettää jäsenille tiedonannon, jolla pyydetään mielipidettä määräajan kuluessa, jonka on oltava vähintään 21 päivän pituinen. Tiedonannossa on ilmaistava selvästi äänestettävä asia ja ehdotukset, joista jäseniltä pyydetään äänestystä. Määräajan päätyttyä pääsihteeri ilmoittaa kaikille jäsenille tehdystä päätöksestä. Jos neljä jäsentä vastaa tiedonantoon vastustamalla kirjeenvaihtona käytyä äänestysmenettelyä, äänestystä ei toimiteta ja asiasta tehtävä päätös siirretään ryhmän seuraavaan kokoukseen.

Viralliset kielet ja työkielet

26 artikla

Englanti, espanja, ranska ja venäjä ovat ryhmän viralliset kielet ja työkielet. Jokaisen edustajan, joka haluaa pitää puheenvuoron jollakin muulla kielellä, on itse huolehdittava tulkkauksesta johonkin työkieleen.

Kaikki ryhmän asiakirjat käännetään neljälle viralliselle kielelle.

27 artikla

Kokouksen pöytäkirjassa on keskusteluista yhteenveto, joka on aluksi väliaikainen. Jos jokin valtuuskunta haluaa muuttaa väliaikaiseen yhteenvetoon merkityn lausumansa, se voi niin tehdä ilmoittamalla siitä pääsihteerille 21 päivän kuluessa yhteenvedon julkaisemisesta, jonka jälkeen mitään muutoksia ei voida enää tehdä, ellei ryhmä seuraavassa kokouksessaan niitä hyväksy.

28 artikla

Ryhmän hallussa olevat tiedot, keskustelujen yhteenvedot ja kaikki muut tutkimusryhmän sekä sen eri komiteoiden ja muiden elinten asiakirjat ovat luottamuksellisia, paitsi jos tai siihen asti kun ryhmä tai tarvittaessa pysyvä komitea toisin päättää.

Pysyvä komitea

29 artikla

Ryhmä perustaa pysyvän komitean, joka koostuu niistä ryhmän jäsenistä, jotka ovat ilmoittaneet pääsihteerille haluavansa osallistua sen työskentelyyn. Komitean työskentelyä koskevat asiakirjat jaetaan kunkin komitean jäsenen nimeämälle henkilölle.

Pysyvä komitea valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa.

Pääsihteeri tai hänen nimeämänsä virkamies toimii komitean sihteerinä.

Komitea, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, vahvistaa työjärjestyksensä.

30 artikla

Pysyvä komitea seuraa tiiviisti lyijyn ja sinkin tilannetta ja antaa ryhmälle kaikki asiallisiksi katsomansa suositukset. Se suorittaa myös kaikki muut ryhmän sille siirtämät tehtävät. Lisäksi se on vastuussa sihteeristön tehtävistä, talousarvioehdotuksen laatimisesta ja muista 12 artiklassa tarkoitetuista varainhoitoa koskevista toimenpiteistä. Komitealle ilmoitetaan säännöllisesti kaikista ryhmän nimissä suoritetuista liiketoimista.

Muut komiteat

31 artikla

Ryhmä voi perustaa muita tarpeellisiksi katsomiaan komiteoita tai elimiä itse vahvistamiensa määräysten ja ehtojen mukaisesti.

Sihteeristö

32 artikla

Ryhmällä on käytettävissään sihteeristö, joka koostuu yhdestä pääsihteeristä ja tarvittavasta henkilöstöstä. Sihteeristö nimitetään tai otetaan palvelukseen ryhmän laatimien sääntöjen mukaisesti.

33 artikla

Pääsihteeri vastaa kaikista sihteeristön tehtävistä ja erityisesti ryhmän ja sen komiteoiden sihteerintehtävistä, ellei ryhmä ole sihteeristöä koskevista asioista toisin päättänyt.

Muutokset

34 artikla

Tätä työjärjestystä voidaan muuttaa 23 artiklan mukaisesti tehdyllä ryhmän päätöksellä.

(Asiakirja LZ/161, 26.9.1997, tarkistettu asiakirjojen LZ/58, 13.11.1964, LZ/15, 10.10.1960 ja LZ/9, 3.8.1960 pohjalta).