Neuvoston 13 päivänä syyskuuta 1999 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 37/1999

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../1999/EY tekemiseksi lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseviä torjuntatoimenpiteitä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (Daphne-ohjelma) (vuosille 2000-2003)

(1999/C 317/01)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

1) Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuva fyysinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta muodostaa vakavan uhkan väkivallan uhrien fyysiselle ja mielenterveydelle. Tällaisen väkivallan vaikutukset ovat niin yleisiä yhteisössä, että niitä voidaan pitää merkittävänä terveydellisenä ongelmana.

2) On tärkeää ymmärtää, että väkivallalla on vakavia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveydelle ja psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä asianomaisten henkilöiden yhtäläisille mahdollisuuksille, ja että siitä aiheutuu suuria sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia koko yhteiskunnalle.

3) Nämä periaatteet tunnustetaan kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa vuoden 1979 Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa, Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1989 yleissopimuksessa lapsen oikeuksista, naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevassa vuoden 1993 Wienin julistuksessa, Beijingissä vuonna 1995 järjestetyssä neljännessä naisten maailmankonferenssissa hyväksytyssä julistuksessa ja toimintaohjelmassa, Tukholmassa vuonna 1996 järjestetyssä konferenssissa hyväksytyssä, alaikäisten seksuaalista hyväksikäyttöä ja alaikäisillä käytävää kauppaa vastustavassa julistuksessa ja toimintaohjelmassa sekä nuorisopolitiikkaa ja -ohjelmia koskevassa Lissabonin julistuksessa, joka hyväksyttiin nuorisoasioista vastaavien ministerien maailmankonferenssissa vuonna 1998.

4) Euroopan unioni on ryhtynyt toimiin oikeus- ja sisäasioiden alalla erityisesti 24 päivältä helmikuuta 1997 olevalla yhteisellä toiminnalla ihmiskaupan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaisesta toiminnasta(5). Väkivaltaa koskevat rikosoikeudelliset näkökohdat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.

5) Euroopan parlamentti on ihmiskaupasta 18 päivänä tammikuuta 1996(6), alaikäisistä väkivallan uhreista 19 päivänä syyskuuta 1996(7), toimenpiteistä alaikäisten suojelemiseksi Euroopan unionissa 12 päivänä joulukuuta 1996(8), tarpeesta järjestää Euroopan unionin laajuinen kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan täydellistä torjumista varten 16 päivänä syyskuuta 1997(9), ja naisilla käytävästä kaupasta seksuaalista hyväksikäyttöä varten 16 päivänä joulukuuta 1997(10) antamissaan päätöslauselmissa vedonnut komissioon, jotta tämä laatisi ja panisi täytäntöön toimintaohjelmia kyseisen väkivallan torjumiseksi.

6) Kansanterveyden alan toimintakehyksestä 24 päivänä marraskuuta 1993 antamassaan tiedonannossa komissio totesi, että muun muassa henkilövahinkojen ehkäiseminen on tärkeä kansanterveyden alan toiminta-alue. Tämän puitteissa tehtiin 8 päivänä helmikuuta 1999 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 372/1999/EY henkilövahinkojen ehkäisemistä koskevan yhteisön toimintaohjelman hyväksymisestä, osana kansanterveyden alan toimia(11).

7) Tukemalla lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan tuntemuksen ja sen syiden ymmärtämisen lisäämistä sekä väkivallasta tiedottamisen laajentamista ja kehittämällä yhteisön nykyisiä ohjelmia ja toimia täydentäviä toimia välttäen kuitenkin toiminnan turhaa päällekkäisyyttä, ohjelmalla vaikutetaan merkittävästi hyväksikäytön vähenemiseen ja ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseen ottaen huomioon fyysiset, mielenterveydelliset ja sosiaaliset näkökohdat, sekä hyvään elämänlaatuun.

8) Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevat suorat toimet kuuluvat pohjimmiltaan jäsenvaltioiden toimivallan piiriin joko kansallisella, alue- tai paikallistasolla.

9) Yhteisö voi tuoda lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön ja muun väkivallan ehkäisemiseksi jakamalla ja vaihtamalla tietoa ja kokemuksia ja edistämällä innovatiivista toimintatapaa, vahvistamalla yhdessä toiminnan painopisteet, kehittämällä tarvittaessa verkostoitumista, valitsemalla Euroopan yhteisön laajuisia hankkeita sekä motivoimalla ja aktivoimalla kaikkia asianomaisia osapuolia.

10) Tästä ohjelmasta voidaan saada lisäarvoa niin, että määritetään parhaat toimintatavat ja politiikat ja edistetään niitä, tuetaan innovaatioita ja vaihdetaan asian kannalta merkityksellisiä kokemuksia jäsenvaltioissa toteutetuista toimista mukaan lukien tiedot säädöksistä ja saavutetuista tuloksista.

11) Perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen ehdotetun toimenpiteen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla. Tässä päätöksessä säädetään ainoastaan niistä vähimmäisvaatimuksista, jotka ovat tarpeen halutun tavoitteen saavuttamiseksi.

12) On tarpeen edistää komission, jäsenvaltioiden, valtioista riippumattomien järjestöjen ja erityisesti lasten, nuorten ja naisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun puolesta toimivien järjestöjen aktiivista kumppanuutta tällä alalla, ja tukea kaikkien asian kannalta merkityksellisten politiikkojen ja toimenpiteiden yhteisvaikutusta edistämällä valtioista riippumattomien järjestöjen, muiden järjestöjen sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välistä yhteistyötä.

13) Jotta ohjelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja käyttää saatavilla olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti, ohjelman toiminta-alueet on määriteltävä huolellisesti valitsemalla ohjelmaan hankkeita, jotka tarjoavat muita enemmän lisäarvoa yhteisölle ja joissa monialaista lähestymistapaa käyttäen testataan uusia mahdollisuuksia väkivallan ehkäisemiseksi ja jaetaan niistä tietoa.

14) Olisi edistettävä yhteistyötä ohjelman alalla toimivaltaisten järjestöjen, kolmansien maiden sekä kaikkien niiden kanssa, joiden voidaan olettaa osallistuvan väkivallan ehkäisemiseen.

15) Olisi huolehdittava siitä, että liittymistä edeltävässä vaiheessa olevat jäsenyyttä hakeneet maat pääsevät osallistumaan tähän ohjelmaan asianomaisissa sopimuksissa, erityisesti assosiaatiosopimuksissa ja niihin liittyvissä lisäpöytäkirjoissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

16) Ohjelman painoarvon ja vaikutusten lisäämiseksi toimia olisi arvioitava jatkuvasti kiinnittämällä erityistä huomiota niiden tehokkuuteen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jotta voidaan tehdä tarvittavat tarkistukset.

17) Ohjelman olisi oltava nelivuotinen, jotta olisi riittävästi aikaa toteuttaa toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

18) Asianmukaisen komitean olisi avustettava komissiota tämän päätöksen soveltamisessa.

19) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat 20 päivänä joulukuuta 1994 yhteistoimintatavasta EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti annettavien säädösten täytäntöönpanomenettelyssä(12).

20) Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, jota budjettivallan käyttäjän olisi pidettävä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 33 kohdan mukaisena(13), ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1. Perustetaan lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntatoimenpiteitä koskeva yhteisön toimintaohjelma 1 päivänä tammikuuta 2000 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2003 päättyväksi kaudeksi.

2. Ohjelman tavoitteena on osaltaan varmistaa fyysisen terveyden ja mielenterveyden korkeatasoinen suojelu suojelemalla lapsia, nuoria ja naisia väkivallalta mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, ehkäisemällä väkivaltaa ja tarjoamalla tukea väkivallan uhreille erityisesti jotta he eivät uudelleen joutuisi alttiiksi väkivallalle. Ohjelmalla edistetään näin sosiaalista hyvinvointia.

3. Liitteessä vahvistetuilla, ohjelman mukaisesti toteutettavilla toimilla on tarkoitus edistää:

a) rajat ylittäviä toimia, joilla perustetaan monialaisia verkostoja ja varmistetaan tietojen vaihto, parhaat toimintatavat ja yhteistyö yhteisön tasolla;

b) rajat ylittäviä toimia yleisen tietoisuuden lisäämiseksi;

c) täydentäviä toimia.

2 artikla

Täytäntöönpano

1. Komissio varmistaa 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamisen kiinteässä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 5 artiklan mukaisesti.

2. Komissio toimii jäsenvaltioita kuultuaan yhteistyössä lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen ja väkivallan uhrien suojelemisen ja tukemisen alalla toimivien laitosten ja järjestöjen kanssa. Se edistää erityisesti valtioista riippumattomien järjestöjen rajat ylittävää yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa.

3. Komissio ottaa huomioon tällä alalla kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavat toimet. Se myös varmistaa, että kaikki kohderyhmät otetaan huomioon tasapuolisesti.

4. Merkittävän määrän jäsenvaltioita on osallistuttava toteutettaviin toimiin.

3 artikla

Talousarvio

1. Nelivuotisen ohjelman 2000-2003 täytäntöönpanoon varatuiksi rahoituspuitteiksi vahvistetaan 20 miljoonaa euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

3. Yhteisön osuus vaihtelee toimen luonteen mukaan. Se saa olla enintään 80 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista.

4 artikla

Yhdenmukaisuus ja täydentävyys

Komissio varmistaa, että ohjelman mukaisesti toteutettavat yhteisön toimet ja muiden asian kannalta merkityksellisten yhteisön ohjelmien ja toimenpiteiden nojalla toteutettavat toimet, kansanterveyden alan tuleva kehitys mukaan lukien, ovat keskenään yhdenmukaisia ja toisiaan täydentäviä.

5 artikla

Komitea

1. Tämän ohjelman täytäntöönpanossa komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä, jotka koskevat:

- komitean työjärjestystä,

- täytäntöönpanosäännöksiä,

- vuosittaista työsuunnitelmaa ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien vaikutukset talousarvioon ja valintaperusteet,

- ohjelman eri osien välistä yleistä tasapainoa,

- menettelyjä, jotka koskevat yhteensovittamista tämän ohjelman tavoitteen saavuttamiseen välittömästi liittyvien ohjelmien ja aloitteiden kanssa,

- 7 artiklassa tarkoitettua kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevia järjestelyjä,

- ohjelman seurantaa ja arviointia koskevia menettelyjä.

Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komitean äänestyksissä jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.

b) Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa noudatetaan seuraavaa:

- komissio lykkää päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kahdella kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä,

- neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä luetelmakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

4. Lisäksi komissio kuulee komiteaa kaikissa muissa tämän ohjelman täytäntöönpanoa koskevissa kysymyksissä.

Komission edustaja tekee tällöin komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

5. Komission edustaja ilmoittaa komitealle säännöllisesti:

- tämän ohjelman puitteissa myönnetyistä rahoitustuista (määrä, kesto, jakautuminen ja tuen saajat),

- tämän ohjelman tavoitteen toteuttamiseen välittömästi liittyvistä komission ehdotuksista tai yhteisön aloitteista ja ohjelmien toteuttamisesta muilla aloilla 4 artiklassa tarkoitetun yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi.

6 artikla

EFTA/ETA-valtioiden, assosioituneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistuminen

Tähän ohjelmaan voivat osallistua

- EFTA/ETA-valtiot ETA-sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti,

- assosioituneet Keski- ja Itä-Euroopan maat Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti,

- Kypros, lisämäärärahojen perusteella kyseisen maan kanssa sovittavien menettelyjen mukaisesti,

- Malta ja Turkki perustamissopimuksen mukaisesti lisämäärärahojen perusteella.

7 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Jollei perustamissopimuksen 300 artiklasta muuta johdu, ohjelman täytäntöönpanon aikana edistetään yhteistyötä yhteisön ulkopuolisten maiden ja ohjelman alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä sellaisten järjestöjen kanssa, jotka todennäköisesti osallistuvat väkivallan kaikkien muotojen ehkäisemiseen ja väkivallalta suojelemiseen.

8 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Pannessaan tämän päätöksen täytäntöön komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ohjelman seurannan ja jatkuvan arvioinnin varmistamiseksi ottaen huomioon 1 artiklassa ja liitteessä esitetyt yleis- ja erityistavoitteet.

2. Ohjelman toisena toimintavuonna komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen.

3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle loppukertomuksen ohjelman päätyttyä.

4. Komissio sisällyttää 2 ja 3 kohdassa mainittuihin kertomuksiin tiedot yhteisön rahoituksesta toiminnan eri aloilla ja 4 artiklassa tarkoitetusta toimien keskinäisestä täydentävyydestä sekä arviointien tulokset. Komissio lähettää kertomukset myös talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 259, 18.8.1998, s. 2, EYVL C 89, 30.3.1999, s. 42, ja EYVL C 162, 9.6.1999, s. 11.

(2) EYVL C 169, 16.6.1999, s. 35.

(3) EYVL C 198, 14.7.1999, s. 61.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 16. huhtikuuta 1999 (EYVL C 219, 30.7.1999, s. 497), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 13. syyskuuta 1999, ja Euroopan parlamentin päätös, tehty ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(5) EYVL L 63, 4.3.1997, s. 2.

(6) EYVL C 32, 5.2.1996, s. 88.

(7) EYVL C 320, 28.10.1996, s. 190.

(8) EYVL C 20, 20.1.1997, s. 170.

(9) EYVL C 304, 6.10.1997, s. 55.

(10) EYVL C 14, 19.1.1998, s. 39.

(11) EYVL L 46, 20.2.1999, s. 1.

(12) EYVL C 102, 4.4.1996, s. 1.

(13) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

LIITE

ERITYISTAVOITTEET JA -TOIMET

I RAJAT YLITTÄVÄT TOIMET, JOILLA PERUSTETAAN MONIALAISIA VERKOSTOJA JA VARMISTETAAN TIETOJEN VAIHTO, PARHAAT TOIMINTATAVAT JA YHTEISTYÖ YHTEISÖN TASOLLA

Tavoite:

Tuetaan ja kannustetaan väkivallan torjunnan alalla toimivia valtioista riippumattomia ja muita järjestöjä sekä viranomaisia toimimaan yhteistyössä keskenään.

1. Tuetaan monialaisten verkostojen perustamista ja vahvistamista sekä edistetään ja tuetaan valtioista riippumattomien järjestöjen yhteistyötä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa, jotta lisättäisiin keskinäistä tietoa ja ymmärtämystä muiden tehtävistä ja helpotettaisiin asian kannalta merkityksellisen tiedon vaihtoa.

2. Edistetään ja vaihdetaan parhaita toimintatapoja, mukaan lukien pilottihankkeet, väkivallan ehkäisemisen ja lasten, nuorten ja naisten tukemisen ja suojelun alalla yhteisön tasolla.

Verkostoissa toteutetaan erityisesti väkivaltaongelmien ratkaisemista koskevaa toimintaa seuraavasti:

1) luodaan yhteiset puitteet väkivallan, sen syiden ja seurausten analysoimiseksi mukaan lukien väkivallan eri muotojen määritteleminen;

2) mitataan Euroopassa esiintyvien väkivallan eri muotojen todelliset vaikutukset uhreihin ja yhteiskuntaan sen määrittämiseksi, mikä on tarkoituksenmukainen tapa vastata niihin;

3) arvioidaan seksuaalisen hyväksikäytön ja muun väkivallan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä väkivallan uhrien tukemiseksi, erityisesti jotta he eivät uudelleen joutuisi alttiiksi väkivallalle, tarvittavia erilaisia toimenpiteitä ja toimintatapoja ja niiden tehokkuutta.

II RAJAT YLITTÄVÄT TOIMET YLEISEN TIETOISUUDEN LISÄÄMISEKSI

Tavoite:

Tuetaan yleisen tietoisuuden lisäämistä lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen ehkäisemisestä, mukaan lukien seksuaalista hyväksikäyttöä varten, kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja muuta seksuaalista hyväksikäyttöä varten tapahtuvan ihmiskaupan uhrit.

1. Edistetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kansalaisten ja erityisesti lasten ja nuorten, opettajien sekä muiden asianomaisten tahojen keskuudessa toteutettavia tiedotuskampanjoita, pilottihankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa, sekä valistushankkeita, jotka koskevat mahdollisia väkivallan riskejä ja keinoja välttää niitä, mukaan lukien tieto lainsäädännöllisistä toimista, terveysvalistuksesta ja väkivallan torjuntaan liittyvästä koulutuksesta.

2. Kehitetään yhteisön laajuinen tietolähde avustamaan ja informoimaan valtioista riippumattomia järjestöjä ja viranomaisia hallitusten, valtiosta riippumattomien järjestöjen sekä yliopistojen ja korkeakoulujen kokoamista väkivaltaa, sen torjuntaa ja uhrien tukemista koskevista julkisista tiedoista, sekä toimittamaan niille tietoja yhteisön puitteissa toteutetuista asiaan liittyvistä toimista ja ohjelmista. Tämän olisi mahdollistettava tietojen liittäminen kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin tietojärjestelmiin.

3. Tuetaan tutkimuksia, joissa keskitytään väkivaltaan ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä niiden torjuntakeinoihin ja joiden tavoitteena on muun muassa määritellä tehokkaimmat menetelmät ja politiikat väkivallan torjumiseksi; väkivallan uhrien tukemiseksi, erityisesti jotta he eivät uudelleen joutuisi alttiiksi väkivallalle; sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten kustannusten tarkastelemiseksi, jotta voitaisiin määrittää, millä tavalla tähän ilmiöön pitäisi vastata.

4. Parannetaan väkivallan seurausten havaitsemista, niistä ilmoittamista ja niiden hallintaa.

III TÄYDENTÄVÄT TOIMET

Komissio voi päätöksen 2 ja 5 artiklaa noudattaen ohjelmaa toteuttaessaan käyttää teknisen avun organisaatioita, joita rahoitetaan ohjelman kokonaismäärärahoista. Samoin edellytyksin komissio voi käyttää asiantuntija-apua. Lisäksi komissio voi järjestää seminaareja, konferensseja tai muita asiantuntijakokouksia, joilla voidaan edistää ohjelman täytäntöönpanoa, sekä kehittää tiedotus-, julkaisu- tai tiedonlevitystoimia.

NEUVOSTON PERUSTELUT

I JOHDANTO

1. Komissio toimitti 9. heinäkuuta 1998 neuvoston käsiteltäväksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklaan (ent. 235 artikla) perustuvan ehdotuksen päätökseksi lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntatoimenpiteitä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (Daphne-ohjelma).

2. Komissio toimitti 17. helmikuuta 1999 Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 152 artiklaan (ent. 129 artikla) perustuvan muutetun ehdotuksen.

3. Talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 28. huhtikuuta 1999 ja alueiden komitea 11. maaliskuuta 1999.

4. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa 16. huhtikuuta 1999.

5. Komissio toimitti Euroopan parlamentin lausunnon pohjalta muutetun ehdotuksen 11. toukokuuta 1999.

6. Neuvosto vahvisti yhteisen kantansa 13. syyskuuta 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti.

II EHDOTUKSEN TAVOITE

Ehdotus on monivuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on auttaa saavuttamaan fyysisen terveyden ja mielenterveyden korkeatasoinen suojelu suojelemalla lapsia, nuoria ja naisia väkivallalta (mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö) ehkäisemällä väkivaltaa ja tarjoamalla tukea väkivallan uhreille. Yhteisön lisäarvon tuomiseksi jäsenvaltioissa toteutettavaan toimintaan on tässä yhteydessä suunniteltu rajat ylittäviä toimia, jotka koskevat verkostojen käyttöä, tietojen vaihtoa, parhaita toimintatapoja ja yhteistyötä sekä yleisen tietoisuuden lisäämistä.

1. Yleiset huomautukset

Neuvosto on yhteisessä kannassaan hyväksynyt komission ehdotuksen olennaisen sisällön tehden siihen kuitenkin joitakin tarpeellisiksi katsomiaan tarkistuksia.

2. Erityiset huomautukset

2.1 Oikeusperusta

Neuvosto pitää yhteisessä kannassaan komission 17. helmikuuta 1999 antamassa muutetussa ehdotuksessa esitettyä oikeusperustaa, eli Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 152 artiklaa (ent. 129 artikla) kaikkein asianmukaisimpana Daphne-ohjelmaa koskevan ehdotuksen tavoitteen ja sisällön kannalta: ohjelman tavoitteena on edistää tiedon koordinointia ja vaihtoa sekä koulutusta ja tutkimusta, jotka koskevat sellaisen väkivallan syitä ja ehkäisyä, joka on tai voi olla uhka uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle.

2.2 Neuvoston komission ehdotukseen tekemät tarkistukset

2.2.1 Ohjelman kesto

Ohjelman keston osalta neuvosto on valinnut nelivuotisen ohjelman (2000-2003) kyseisen ohjelman kokeellisen luonteen vuoksi. Komission arviointikertomus annetaan näin ollen toisena vuotena 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eikä kolmantena vuotena.

2.2.2 Rahoitus

Koska ohjelma on nelivuotinen, rahoituspuitteet on vahvistettu 20 miljoonaksi euroksi, mikä on suorassa suhteessa komission viisivuotista ohjelmaa varten ehdottamaan 25 miljoonan euron rahoitusmäärään.

2.2.3 Komiteamenettelyt (5 artikla)

Neuvosto on säilyttänyt komiteamenettelyn, jossa asiasta riippuen komitea käyttää toimivaltaansa joko hallintokomiteamenettelyn tai neuvoa-antavan komiteamenettelyn perusteella siten kuin asiasta säädetään 28. kesäkuuta 1999 tehdyssä neuvoston päätöksessä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä.

2.2.4 Valtioista riippumattomien järjestöjen ja julkisten elinten merkitys ohjelmassa (liite, I osa)

Samalla kun neuvosto on tietoinen valtioista riippumattomien järjestöjen tärkeästä asemasta liitteen I osassa esitetyissä rajat ylittävissä toimissa, neuvosto on myös antanut muille järjestöille, mukaan lukien julkiset elimet, mahdollisuuden osallistua yhteistyöhön.

2.2.5 Muut kysymykset

- Viittaus Euroopan unionin tason toimintaan oikeus- ja sisäasioiden alalla (johdanto-osan 4 kappale)

Lisäämällä tämä johdanto-osan kappale haluttiin viitata selkeästi sellaiseen toimintaan, jota Euroopan unioni toteuttaa oikeus- ja sisäasioiden alalla ja jota jäsenvaltiot toteuttavat rikosoikeuden alalla ja joka ei kuulu ohjelman soveltamisalaan.

- Kansainvälinen yhteistyö

Selvyyden vuoksi tekstiin on sisällytetty erilliset artiklat, joissa käsitellään EFTA/ETA- maiden, assosioituneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Kyproksen, Maltan ja Turkin osallistumista (6 artika) sekä kansainvälistä yhteistyötä yleensä (7 artikla).

- Yhteisön osuuden suuruus (3 artiklan 3 kohta)

Neuvosto katsoi, että oli tärkeää täsmentää, että yhteisön osuuden olisi vaihdeltava toimen luonteen mukaan ja että se ei voi ylittää 80 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista.

- Komission yhteistyö alalla toimivien laitosten ja järjestöjen kanssa (2 artiklan 2 kohta)

Neuvosto katsoi, että tällaisen yhteistyön osalta on välttämätöntä ensin kuulla jäsenvaltioita ja että tämä olisi mainittava tekstissä.

- Jäsenvaltioiden osallistuminen toimiin (2 artiklan 4 kohta)

Lisättiin uusi kohta, jossa todetaan, että "merkittävä määrä jäsenvaltioita" osallistuu toimiin.

- Parhaiden toimintatapojen vaihto

Liitteen saattamiseksi johdonmukaisemmaksi parhaiden toimintatapojen edistäminen ja vaihto siirrettiin II osasta (yleisen tietoisuuden lisääminen) I osaan, joka sisältää nyt verkostot, tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihdon sekä yhteisön yhteistyön.

- Täydentävät toimet (liitteen III osa)

Täydentäviä toimia koskevan III osan uusi sanamuoto on otettu Leonardo II ohjelmasta (liite I, osasto II, toimenpide 7 kohta 3).

2.3 Euroopan parlamentin tarkistukset

2.3.1 Komission hyväksymät parlamentin tarkistukset

Komissio hyväksyi kokonaan, osittain tai periaatteessa 26 parlamentin 36 tarkistuksesta.

2.3.2 Neuvoston hyväksymät parlamentin tarkistukset

Neuvosto hyväksyi kokonaan, osittain tai periaatteessa 19 parlamentin ehdottamista ja komission hyväksymistä tarkistuksista. Ne ovat tarkistukset n:o 1, 3, 4, 5, 8, 9, 10, 12, 13, 16, 18, 19, 28, 29, 30, 31, 33 ja 36.

2.3.3 Parlamentin tarkistukset, joita neuvosto ei hyväksynyt

Niiden tarkistusten lisäksi, joita komissio ei hyväksynyt ja joiden osalta neuvoston ei ollut mahdollista saavuttaa vaadittua yksimielisyyttä, neuvosto jätti hyväksymättä seuraavat tarkistukset jäljempänä mainituista syistä:

- Tarkistus n:o 2

Väkivaltaisten tekojen vaikutusten määritelmän laajentaminen (johdanto-osan 1 kappale)

Neuvosto katsoi, että kyseinen tarkistus ei lisännyt mitään väkivallan uhrien fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä koskevaan perusluonteiseen huoleen, joka ilmaistaan selkeästi johdanto-osan 1 kappaleessa.

- Tarkistus n:o 6

Viittaus Maailman terveysjärjestön määritelmään terveydestä (ehdotettu uusi johdanto-osan kappale)

Ei katsottu tarpeelliseksi viitata tähän määritelmään, koska siinä pelkästään toistetaan jo muutenkin ilmenevät seikat.

- Tarkistus n:o 14

Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa (johdanto-osan 14 kappale)

Viittaamista tässä johdanto-osan kappaleessa koulutuksen ja kehityksen alalla toimiviin järjestöihin samoin kuin väkivallan eri muodoilta suojeleviin järjestöihin pidettiin rajoittavana. Neuvosto edistää yhteistyötä mahdollisimman monien alalla toimivien järjestöjen kanssa.

- Tarkistus n:o 21

Yhdenmukaisuus ja täydentävyys (4 artikla)

Koska neuvosto suosii ohjelmaan kuuluvien toimien yhdenmukaisuutta ja täydentävyyttä kaikkien muiden asian kannalta merkityksellisten yhteisön ohjelmien ja toimenpiteiden kanssa, neuvosto katsoi olevan epäasiallista mainita yksittäisiä ohjelmia. Neuvosto on kuitenkin ilmaissut yhteisessä kannassaan tarpeen ottaa huomioon alan tuleva kehitys.

- Tarkistus n:o 26

Kansainvälinen yhteistyö (7 artikla)

Neuvosto ei voinut hyväksyä tähän artiklaan tehtyä tarkistusta samoista syistä, jotka mainitaan johdanto-osan 14 kappaletta koskevan tarkistuksen 14 yhteydessä.

- Tarkistus n:o 34

Väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön alaa koskevat tutkimusohjelmat (liite, II osa)

Neuvosto katsoi, että ilmaisu "väkivallalta suojelemiseksi" oli tarpeeton tässä tarkistuksessa, sillä se sisältyy käsitteeseen "väkivallan torjunta".

- Tarkistus n:o 35

Alat, joilla vaihdetaan parhaita toimintatapoja (liite, I osa)

Neuvosto päätti lisätä liitteen I osaan viittauksen parhaiden toimintatapojen vaihtoon (katso luetelmakohta "Parhaiden toimintatapojen vaihto" kohdassa 2.2.5). Ei pidetty asianmukaisena ilmoittaa parhaiden toimintatapojen aloja muutetussa I osassa.

III JOHTOPÄÄTÖKSET

Neuvosto katsoo, että sen yhteinen kanta on tasapainoinen teksti. Siinä tuodaan esille tarve kehittää yhteisön tasolla lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntatoimenpiteitä alan nykyisistä pilottihankkeista saatujen kokemusten pohjalta ja niitä kehittäen.