PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Jordanian talouteen ovat vuoden 2011 alusta asti voimakkaasti vaikuttaneet arabikevääseen liittyvät kotimaiset tapahtumat ja jatkuvat alueelliset levottomuudet, erityisesti naapurimaissa Egyptissä ja Syyriassa. Yhdessä heikentyneen globaalin ympäristön kanssa Jordanian poliittinen siirtymävaihe on vähentänyt voimakkaasti ulkomaisia tuloja ja rasittanut julkista taloutta. Talouskasvua ovat hidastaneet matkailun ja suorien ulkomaisten sijoitusten vähentyminen, energian hintojen nousu ja Egyptistä tulevien maakaasutoimitusten toistuvat häiriöt, joiden vuoksi Jordania on joutunut sähkön tuotannossa korvaamaan egyptiläistä kaasuntuontia kalliimmilla polttoaineilla. Näistä syistä maksutase ja julkisen talouden rahoitusasema ovat heikentyneet merkittävästi. Myös Syyrian kriisin syventyminen on vaikuttanut Jordanian tilanteeseen erityisesti pakolaisvirran ja siitä johtuvien julkiseen talouteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Vaikka Jordania on toistaiseksi pystynyt säilyttämään makrotalouden vakauden muun muassa huomattavilla julkista taloutta tervehdyttävillä toimilla ja ulkomaisten rahoittajien tuella, maalla on suuria maksutaseeseen ja rahoitukseen liittyviä tarpeita.

Valuuttavarannon supistuttua nopeasti vuoden 2012 alkupuoliskolla Jordanian viranomaiset sopivat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa 36-kuukautisesta 2 miljardin Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelystä (800 prosenttia kiintiöstä), joka hyväksyttiin elokuussa 2012.

Jordanian hallitus pyysi joulukuussa 2012 EU:lta 200 miljoonan euron makrotaloudellista rahoitusapua heikkenevän taloustilanteen ja synkeiden talousnäkymien vuoksi. Komissio aikoo esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle enintään 180 miljoonan euron keskipitkän ajan luottona myönnettävästä makrotaloudellisesta rahoitusavusta. Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 212 artikla.

EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla on tarkoitus tukea Jordanian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden kattamista IMF:n ohjelman puitteissa vuosina 2013 ja 2014. Makrotaloudellinen rahoitusapu auttaisi maata ratkaisemaan arabikeväästä johtuvat pitkäaikaiset taloudelliset seuraukset ja energia-alaan kohdistuneet ulkoiset sokit. Rahoitusapu lievittäisi lyhyellä aikavälillä maksutaseen ja julkisen talouden heikkoja kohtia. Se myös tukisi IMF:n ja Maailmanpankin kanssa sovittuja sopeuttamis- ja uudistusohjelmia sekä EU:n budjettitukiohjelmien mukaisia uudistuksia (muun muassa kumppanuutta, uudistuksia ja osallistavaa kasvua tukevasta SPRING-ohjelmasta myönnettävä 40 miljoonan euron rahoitus hyvää hallintoa ja kehitystä koskevan sopimuksen mukaisille toimille).

Ehdotetulla rahoitusavulla on tarkoitus tukea toimenpiteitä, joilla edistetään julkista varainhoitoa ja verouudistuksia sekä parannetaan sosiaalista turvaverkostoa (muun muassa kohdentamalla paremmin rahansiirtojärjestelmää, joka otettiin käyttöön marraskuussa 2012 energiatukijärjestelmän uudistuksista johtuvien korvausten maksamiseksi kotitalouksille). Rahoitusavulla tuettaisiin myös toimia, joilla parannetaan sääntely-ympäristöä ja investointien olosuhteita sekä uudistuksia, joilla vähennetään työttömyyttä ja kannustetaan etenkin naisten osallistumista työmarkkinoille.

Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu vastaa poliittisia ja taloudellisia sitoumuksia, jotka EU antoi Jordanian viranomaisille EU–Jordania-työryhmän kokouksessa helmikuussa 2012. Se on myös linjassa G8-ryhmän huippukokouksessa Deauvillessa ehdotetun eteläisen Välimeren alueen maiden kanssa solmittavan uuden kumppanuuden ja Euroopan naapuruuspolitiikan suuntaviivojen kanssa. Samalla rahoitusapu osoittaisi alueen muille maille, että EU on valmis tukemaan taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa olevia Jordanian kaltaisia maita, jotka ovat ryhtyneet toteuttamaan poliittisia uudistuksia.

Komissio katsoo tässä yhteydessä, että poliittiset ja taloudelliset edellytykset ehdotetun suuruiselle ja tyyppiselle makrotaloudelliselle rahoitusavulle täyttyvät.

· Yleinen tausta

Jordanian talous on taantunut vuodesta 2011 arabikevään tapahtumiin liittyvän alueellisen ja poliittisen myllerryksen sekä alueellisen ja globaalin talousympäristön heikentymisen vuoksi. Nämä olosuhteet vaikuttivat negatiivisesti talouskasvun kahteen keskeiseen ulkoiseen veturiin eli matkailutuloihin ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. Lisäksi Egyptistä tulevien maakaasutoimitusten toistuvien häiriöiden vuoksi valtio on joutunut korvaamaan maakaasua kalliimmalla öljyn tuonnilla, mikä takia tuonnin laskutus on kasvanut huomattavasti.[1] Nämä ulkoiset sokit ovat edesauttaneet suuren julkisen talouden ja ulkoisen epätasapainon syntymistä.

Jordanian talous kasvoi vuosina 2000–2009 voimakkaasti keskimäärin 6,5 prosenttia vuodessa, mikä johtui osittain suotuisasta ulkoisesta ympäristöstä. Vuonna 2011 BKT:n kasvu sen sijaan hidastui 2,6 prosenttiin. Kaivos- ja rakennusalan heikosta kehityksestä huolimatta BKT:n kasvu kiihtyi hieman 2,9 prosenttiin vuoden 2012 alkupuoliskolla, kun matkailutulot elpyivät. Energia- ja pankkisektorille tehtävien suorien ulkomaisten sijoitusten kasvusta huolimatta BKT:n kasvun arvioidaan jäävän vuonna 2013 suhteellisen vaatimattomaksi eli noin 3 prosenttiin.

Kuluttajahintainflaatio kiihtyi vähän vuoden 2012 aikana ja oli keskimäärin 4,8 prosenttia, kun se oli 4,5 prosenttia vuonna 2011. Vähentynyt kotimainen kysyntä nimittäin tasapainotti osittain polttoaineen ja sähkön kotimaisten tariffien korotuksia. Inflaation odotetaan kiihtyvän keskimäärin 6,1 prosenttiin vuonna 2013, mikä johtuu osittain suunnitelluista energian hinnankorotuksista. Rahapolitiikkaa tiukennettiin vuoden 2011 puolivälissä Jordanian dinaarin määräisten omaisuuserien houkuttelevuuden säilyttämiseksi. Nykyinen Yhdysvaltain dollariin kiinnitetty valuuttakurssi on osaltaan vakauttanut inflaatio-odotuksia.

Edellä mainittujen sokkien vuoksi maan ulkoinen rahoitusasema on heikentynyt merkittävästi vuoden 2011 alusta. Vaihtotaseen vaje (mukaan lukien avustukset) kasvoi 12 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 (19 prosenttia suhteessa BKT:hen avustukset pois lukien), kun se oli 7,1 prosenttia vuonna 2010 (avustukset pois lukien 11,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Kasvu johtui osittain tuonnin laskutuksen 16,6 prosentin kasvusta. Vaihtotaseen vaje kasvoi vuoden 2012 loppuun mennessä 17 prosenttiin suhteessa BKT:hen (avustukset pois lukien 20,6 prosenttia suhteessa BKT:hen) huolimatta matkailutulojen 15,3 prosentin kasvusta (joka johtui suurelta osin arabimaista tulevien turistien määrän kasvusta) ja rahalähetysten 3,5 prosentin kasvusta. Ennusteiden mukaan vaihtotaseen vaje (pois lukien avustukset) kuitenkin supistuu 12,1 prosenttiin vuonna 2013, kun viennin kasvu kiihtyy ja Egypti nostaa kaasuntoimitukset asteittain normaalitasolle. Suorien ulkomaisten sijoitusten vähentyminen heikensi myös osaltaan ulkoista rahoitusasemaa vuosina 2011 ja 2012. Vuosien 2011 ja 2012 rahoitustarpeet katettiin suurelta osin ulkomaisella tuella, jota saatiin erityisesti Persianlahden yhteistyöneuvoston mailta ja Bretton Woods -instituutioilta. Lisäksi turvauduttiin valuuttavarantoon, joka supistui 14 prosenttia 10,7 miljardiin dollariin vuonna 2011 ja vuoden 2012 loppuun mennessä peräti 5,2 miljardiin dollariin, joka vastaa niukasti yli kolmen kuukauden tuontia.

Julkista taloutta ovat rasittaneet vuonna 2011 hyväksytyt sosiaalimenopaketit, energian tuontihintojen nousu sekä talouden taantuma. Julkisen talouden alijäämä (pois lukien avustukset) oli 7,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja kasvoi 11,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011. Julkinen velka kasvoi vuoden 2011 loppuun mennessä 70,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2011 loppuun mennessä, kun se oli ollut 67,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2010 lopussa. Vaikka helmikuussa hyväksyttyyn vuoden 2012 talousarvioon sisältyi vuotta 2011 suurempia julkisen talouden sopeuttamistoimia, vuoden 2012 puoliväliin mennessä oli käynyt selväksi, että sopeutustoimia ei pystytä toteuttamaan. Tämä johtui paljon oletettua suuremmista polttoainetuista, virkamieskunnan uudistuksiin liittyvistä palkkakustannusten noususta, kasvaneista eläke- ja terveydenhuoltomenoista sekä Syyrian pakolaisille tarjottujen asuntojen ja lääkkeiden aiheuttamista menoista.[2] Velan kestävyyden parantamiseksi ja mahdollisesti liian pienten ulkoisten luottovirtojen vuoksi hallitus päätti toukokuussa 2012 toteuttaa täydentäviä finanssipoliittisia toimia, joiden arvo on 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tavoitteena oli vähentää vuoden 2012 kokonaisalijäämää noin 1,5 prosenttiyksikköä eli 10,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen (pois lukien avustukset).

Menopuolella julkisen talouden vakauttamiseen, jonka arvo oli 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, kuuluivat muun muassa seuraavat toimet: tukien poistaminen 95-oktaaniselta bensiiniltä, lentopetrolilta ja raskaalta polttoöljyltä; 13 prosentin leikkaus 90-oktaaniselle bensiinille myönnettävään tukeen; 6 prosentin korotus dieselöljyn hintaan sekä leikkauksia pääomamenoihin ja juokseviin menoihin. Tulopuolella vakauttamistoimenpiteiden arvo oli 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja niihin kuuluivat muun muassa liikevaihtoveron kantaminen matkapuhelimista ja ilmastointilaitteista; autoista, lentolipuista, alkoholista ja tupakasta kannettavien verojen korottaminen sekä joidenkin verovapautusten kumoaminen.

Hallitus päätti syyskuun 2012 alussa ottaa käyttöön dieselöljystä kannettavan 6 prosentin veron ja poistaa 90-oktaanisen bensiinin tuet. Kuningas kuitenkin lykkäsi tämän IMF-ohjelman rakenteellisiin vertailuarvoihin kuuluneen päätöksen täytäntöönpanoa. Marraskuun puolivälissä 90-oktaanisen bensiinin tuet kuitenkin poistettiin, ja samalla lopetettiin myös dieselöljyn, lentopetrolin ja kotitalouksien kaasulaskujen tukeminen. Nämä toimenpiteet olivat IMF:n ohjelmassa asetetun hintasopeutukseen liittyvän rakenteellisen vertailuarvon mukaisia. Hallitus piti polttoaineiden hinnankorotukset voimassa, vaikka ne aiheuttivat mittavia yhteiskunnallisia mielenilmauksia marraskuun puolivälissä.

Kuten komission ja Jordanian viranomaisten välisessä talousuudistuksista käydyssä yhteisessä vuoropuhelussa viime lokakuussa korostettiin, Jordania on edistynyt huomattavasti useiden keskeisten uudistusten toteuttamisessa. Näitä toimia ovat olleet muun muassa energiahintojen mukauttaminen, energiatoimitusten monipuolistamista koskevat suunnitelmat, naisten työmarkkinoille osallistumista lisäävät toimet, pk-yritysten rahoituksen saatavuutta parantavat järjestelmät sekä parlamentille toimitetut tuloverotusta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista koskevat säädösehdotukset. Jordanian on kuitenkin vielä paneuduttava rakenneuudistuksiin liittyviin merkittäviin haasteisiin. Lisäksi monet säädösehdotukset ovat juuttuneet parlamentin käsittelyyn. Käsittely on hidastunut myös parlamentin hajottamisen ja tammikuun lopussa 2103 järjestettyjen parlamenttivaalien vuoksi.

Kuten edellä todetaan, IMF:n johtokunta hyväksyi 3. elokuuta 2012 Jordanialle myönnettävän 36-kuukautisen 2 miljardin Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelyn (800 prosenttia kiintiöstä). Ohjelma on suhteellisen etupainotteinen, koska 800 prosentin kokonaiskiintiöstä 300 prosenttia maksetaan kahdessa ensimmäisessä erässä (toinen erä maksetaan ohjelman ensimmäisen tarkastelun jälkeen). Ohjelma muodostuu toimenpidepaketista, jolla pyritään nopeuttamaan talouskasvua samalla kun vähennetään alttiutta ulkoisille häiriöille. Tämä toteutetaan erityisesti uudistamalla energiatukijärjestelmä, saattamalla kansallisen sähköyhtiön toiminta taas kannattavaksi ja edistämällä energiatoimitusten monipuolistamista. Ohjelman mukaan myös julkisen sektorin toimintaa on vakautettava rationalisoimalla verojärjestelmä, tehostamalla verohallintoa ja leikkaamalla menoja. Vuonna 2013 aiotaan toteuttaa muitakin huomattavia julkisen talouden sopeutustoimia, joita ovat muun muassa dieselöljyn ja lentopetrolin hinnankorotukset, verovapautusten vähentäminen ja mahdollisesti valmisteverojen korotukset. Tavoitteena on vuoden aikana supistaa julkisen talouden alijäämä (pois lukien avustukset) 9,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen (avustukset mukaan lukien 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen).

IMF:n viimeisimpien ennusteiden perusteella voidaan todeta, että ulkoisen rahoitusvajeen arvioidaan olevan IMF-ohjelmakaudella (vuosina 2013–2015) 5,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä johtuu pääosin suuresta (mutta ajan mittaan supistuvasta) vaihtotaseen vajeesta ja tarpeesta kasvattaa virallista valuuttavarantoa. Valuuttavaranto oli kriittisen alhaisella tasolla vuoden 2012 lopussa (niukasti 3 kuukauden tuontia vastaavan minimirajan yläpuolella), ja maksutase oli hyvin altis ulkoisille sokeille erityisesti Egyptistä tulevien kaasutoimitusten häiriöiden jatkumisen ja alueen poliittisen tilanteen kehityksen vuoksi. Tämän vuoksi IMF:n ohjelmassa pyritään huomattavasti kasvattamaan virallista valuuttavarantoa. Valmiusluottojärjestelystä ja Maailmanpankin kehitysapulainasta saatavasta rahoituksesta huolimatta Jordanialla on kyseisten kolmen vuoden aikana vielä 4,1 miljardin dollarin ulkoinen rahoitusvaje, jonka kattavat muut rahoittajat (Persianlahden yhteistyöneuvosto, Yhdysvallat, EU, Ranska ja Japani). Ehdotettu EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu kattaisi noin 4,4 prosenttia jäljelle jäävästä ulkoisesta rahoitusvajeesta.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Ei ole

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

EU on jo pitkään halunnut tehdä yhteistyötä Jordanian kanssa, koska maalla on tasapainottava rooli alueella ja sillä on EU:n kanssa taloudellisia ja rahoituksellisia yhteyksiä. EU:n ja Jordanian väliset sopimussuhteet perustuvat toukokuussa 2002 tehtyyn assosiaatiosopimukseen, jossa vapautetaan osapuolten välinen kauppa ja määrätään kahdenvälisen poliittisen vuoropuhelun ja taloudellisen yhteistyön lisäämisestä. Kahdenvälisiä suhteita on tiivistetty myös osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP) muun muassa antamalla vuonna 2005 viisivuotinen ENP:n toimintasuunnitelma. Se korvattiin vuonna 2010 annetulla uudella viisivuotissuunnitelmalla, jossa nimetään keskeisiä uudistustoimia talouden ja politiikan alalla sekä edistetään sääntelyn lähentymistä EU:hun. Lisäksi Jordania on ensimmäinen Välimeren alueen kumppanimaa, jonka kanssa EU on saanut päätökseen ns. pitkälle edistyneen maan asemaan johtavat tekniset neuvottelut. Jordania on myös Välimeren unionin jäsen. Maalla on merkittävät taloudelliset siteet EU:hun. EU oli vuonna 2011 Jordanian tärkein tuontialue (osuus 20,1 prosenttia), vaikka maan viennissä EU oli vasta seitsemänneksi suurin kohde. EU on ehdottanut Jordanialle neuvottelujen aloittamista pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta, jonka tavoitteena on tiivistää maan integroitumista EU:n sisämarkkinoille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Jordanialla on vielä haasteita maan pyrkiessä täyteen demokratiaan, ja jäljellä on suuria epävarmuustekijöitä. Jordania on kuitenkin edistynyt huomattavasti poliittisissa ja taloudellisissa uudistuksissa. Maalla on myös vankat kahdenväliset suhteet EU:hun.

EU on arabikevään tapahtumien alusta lähtien ilmoittanut useaan otteeseen sitoutuvansa tukemaan Jordaniaa sen taloudellisessa ja poliittisessa uudistusprosessissa. EU:n sitoutuminen poliittisten ja taloudellisten uudistusten tukemiseen olikin tärkein viesti Jordanian viranomaisille EU–Jordania-työryhmän ensimmäisessä kokouksessa Ammanissa helmikuussa 2012.

Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva ehdotus vastaa EU:n sitoumusta tukea Jordanian taloudellista ja poliittista siirtymävaihetta. Se noudattaa myös makrotaloudellista rahoitusapua koskevia suuntaviivoja, jotka annettiin makrotaloudellista rahoitusapua koskevissa neuvoston päätelmissä vuonna 2002 ja päätelmien saatekirjeessä, jonka neuvoston puheenjohtaja osoitti komission puheenjohtajalle. Kuten komission ehdotuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa todetaan, ehdotus on erityisesti poikkeuksellisuutta, poliittisten ehtojen täyttymistä, täydentävyyttä, ehdollisuutta ja talouskuria koskevien periaatteiden mukainen.

Makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation voimassaoloaikana komissio edelleen seuraa ja arvioi näiden kriteerien täyttymistä sekä arvioi tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa poliittisten ehtojen täyttymistä.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

· Intressitahojen kuuleminen

Makrotaloudellinen rahoitusapu on olennainen osa Jordanian talouden vakautus- ja elvytysohjelmalle myönnettävää kansainvälistä tukea. Laatiessaan tätä rahoitusapua koskevaa ehdotusta komission yksiköt ovat kuulleet IMF:ää Maailmanpankkia, jotka ovat jo ottaneet käyttöön mittavat rahoitusohjelmat. Komissio kuuli EU:n jäsenvaltioita talous- ja rahoituskomiteassa ennen makrotaloudellista rahoitusapua koskevan ehdotuksensa esittämistä. Komissio on myös ollut säännöllisesti yhteydessä Jordanian viranomaisiin.

· Asiantuntijatiedon käyttö

Komissio laatii ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella operatiivisen arvioinnin, jossa tarkastellaan Jordanian julkisten rahoitusketjujen ja hallinnollisten menettelyiden laatua ja luotettavuutta.

· Vaikutusten arviointi

Makrotaloudellisella rahoitusavulla sekä siihen liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Jordanian lyhyen aikavälin rahoitustarpeita ja tuetaan toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä sekä vauhdittamaan kestävää kasvua IMF:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sillä voidaan erityisesti parantaa julkisen talouden hoidon tehokkuutta ja avoimuutta, edistää julkisen talouden uudistuksia, joilla tehostetaan veronkantoa ja lisätään verojärjestelmän progressiivisuutta, tukea käynnissä olevia toimia, joilla parannetaan sosiaalista turvaverkostoa, edistää työmarkkinauudistuksia, joilla vähennetään työttömyyttä ja saadaan erityisesti lisää naisia työmarkkinoille, ja edistää kaupan ja investointien sääntely-ympäristöä edistävien toimenpiteiden toteuttamista.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Euroopan unioni myöntää Jordanialle makrotaloudellista rahoitusapua yhteensä enintään 180 miljoonan euron keskipitkän ajan lainana. Rahoitusavulla katetaan osa Jordanian jäljellä olevista ulkoisista rahoitustarpeista vuosina 2013–14. Komissio on määritellyt rahoitustarpeet IMF:n arvioiden perusteella.

Rahoitusapu on tarkoitus maksaa kahtena lainaeränä hieman etupainotteisesti, koska Jordanialla on kiireellisiä rahoitustarpeita. Ensimmäinen erä on tarkoitus maksaa vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Toinen erä, jonka ehdoksi on asetettu tiettyjen poliittisten toimenpiteiden toteuttaminen, voitaisiin maksaa vuoden 2014 alkupuoliskolla. Tukea hallinnoi komissio. EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevia erityissäännöksiä sovelletaan.

Kuten makrotaloudellisen rahoitusavun välineessä yleensä, maksujen suorittamisen ehtona on, että IMF:n rahoitusjärjestelyn (valmiusluottojärjestely) puitteissa suoritettavien ohjelmien tarkastelujen tulokset ovat myönteiset. Lisäksi komissio ja Jordanian viranomaiset laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa sovitaan yksityiskohtaisista rakenteellisista uudistustoimenpiteistä. Komission tavoitteena ovat rakenneuudistukset, joilla pyritään parantamaan makrotalouden hallinnoinnin yleistä laatua ja kestävän kasvun edellytyksiä (tavoitteena esim. julkisen talouden hoidon avoimuus ja tehokkuus), julkisen talouden uudistukset, sosiaalista turvaverkostoa parantavat uudistukset, työmarkkinauudistukset sekä uudistukset, joilla parannetaan kaupan ja investointien sääntely-ympäristöä).

Päätös maksaa ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu kokonaisuudessaan lainoina perustuu Jordanian kehitystasoon (mitattuna henkeä kohti lasketuilla tuloilla) ja velkaindikaattoreihin. Se on myös johdonmukainen Maailmanpankin ja IMF:n Jordanian kanssa toteuttamien järjestelyjen kanssa. Jordania ei ole oikeutettu edullisin ehdoin myönnettävään Kansainvälisen kehitysjärjestön tai IMF:n köyhyyden vähentämis- ja talouskasvurahaston rahoitukseen.

· Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 212 artikla.

· Toissijaisuusperiaate

Ehdotus kuuluu EU:n jaettuun toimivaltaan. Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Jordanian lyhyen aikavälin makrotalouden vakauden palauttamiseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla, ehdotukseen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta. Pääasiallisia syitä ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien laajaan koordinointiin tuen ja sen tehokkuuden maksimoimiseksi.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen lyhyen aikavälin makrotalouden vakautta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuten komissio on todennut valmiusluottojärjestelyn yhteydessä laadittujen IMF:n arvioiden perusteella, avun määrä kattaa 4,4 prosenttia vuosien 2013–2015 jäljellä olevasta rahoitusvajeesta. Tämä on makrotaloudellisia rahoitusapuoperaatioita koskevien kustannustenjakoon liittyvien vakiosääntöjen mukaista. EU:n osuus katsotaan asianmukaiseksi, kun otetaan huomioon apu, jonka muut kahden- ja monenväliset avun- ja luotonantajat ovat luvanneet Jordanialle.

· Sääntelytavan valinta

Muut välineet eivät soveltuisi, koska makrotaloudellisesta rahoitusavusta ei ole annettu puiteasetusta. Tästä syystä SEUT-sopimuksen 212 artiklan mukaiset Euroopan parlamentin ja neuvoston ad hoc -päätökset ovat tämän avun osalta ainoat mahdolliset sääntelyvälineet.

Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi näiden makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, olisi se, että sillä helpotetaan ulkoista rahoitusrajoitetta ja edistetään vakaan makrotalouden kehyksen luomista – muun muassa parantamalla maksutaseen kestävyyttä ja talousarviotilannetta – ja asianmukaisen kehyksen tarjoamista rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan makrotalouden ja rakennepolitiikan asianmukaisen kokonaiskehyksen käyttöönottoa ja voidaan sitä kautta tehostaa toimia, joita Jordaniassa rahoitetaan EU:n muista kapea-alaisemmista rahoitusvälineistä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Suunniteltu rahoitusapu on tarkoitus antaa lainana. Se rahoitetaan lainalla, jonka komissio ottaa EU:n puolesta. Rahoitusavun talousarviokustannukset vastaavat 9 prosentin rahoitusosuuteen perustuvaa määrää, joka maksetaan budjettikohdasta 01 04 01 14 (Takuurahaston rahoittaminen) EU:n ulkoista lainanantoa varten tarkoitettuun takuurahastoon. Kun oletetaan, että ensimmäinen 100 miljoonan euron lainaerä maksetaan vuonna 2013 ja toinen 80 miljoonan euron erä vuonna 2014, rahoitus toteutuu takuurahastomekanismin hallinnointisääntöjen mukaisesti vuosien 2015 ja 2016 talousarvioissa.

5.           LISÄTIEDOT

· Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. Ehdotettu rahoitusapu on saatavilla kahden vuoden ajan alkaen ensimmäisestä yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä.

2013/0128 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,[3]

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,[4]

sekä katsovat seuraavaa:

(1)                   Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan, jäljempänä ’Jordania’, ja Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä myös ’ENP’. Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Jordanian välinen assosiaatiosopimus tuli voimaan toukokuussa 2002. Kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua ja taloudellista yhteistyötä on sen jälkeen kehitetty ENP:n toimintaohjelmissa, joista viimeisin kattoi vuodet 2012–2015. Unioni myönsi Jordanialle vuonna 2010 ”pitkälle edistyneen maan” kumppanuusaseman, mikä merkitsee osapuolten välisen yhteistyön laajentumista.

(2)       Jordanian talouteen ovat vuoden 2010 lopusta vaikuttaneet voimakkaasti kotimaiset tapahtumat, jotka liittyvät arabikevääksi kutsuttuihin eteläisen Välimeren maiden tapahtumiin, sekä jatkuvat alueelliset levottomuudet erityisesti naapurimaissa Egyptissä ja Syyriassa. Heikentynyt globaali ympäristö, Egyptistä tulevien maakaasutoimitusten toistuvat häiriöt, joiden vuoksi Jordania on joutunut sähkön tuotannossa korvaamaan egyptiläistä kaasuntuontia kalliimmilla polttoaineilla, sekä suuret pakolaisvirrat Syyriasta ovat johtaneet merkittäviin ulkoisiin ja talousarvioon liittyviin rahoitusvajeisiin.

(3)       EU on arabikevään tapahtumien alusta alkaen ilmoittanut useaan otteeseen sitoutuvansa tukemaan Jordaniaa sen taloudellisessa ja poliittisessa uudistusprosessissa. Tämä sitoumus vahvistettiin unionin ja Jordanian välisen assosiaationeuvoston 10. kokouksessa joulukuussa 2012.

(4)       Jordania on toteuttanut useita poliittisia uudistuksia, joista merkittävimpänä voidaan mainita Jordanian parlamentin syyskuussa 2011 hyväksymät yli 40 perustuslain muutosta, jotka ovat merkittävä edistysaskel kohti täysin demokraattista järjestelmää. Unionin poliittinen ja taloudellinen tuki Jordanian uudistusprosessille on johdonmukainen osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa määritetyn eteläisen Välimeren alueella harjoitettavan toimintapolitiikan kanssa.

(5)       Jordanian viranomaiset ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopivat elokuussa 2012 kolmivuotisesta 1,364 miljoonan SDR:n valmiusluottojärjestelystä, jolla tuetaan Jordanian talouden sopeutus- ja uudistusohjelmaa.

(6)       Unioni on myöntänyt kaudelle 2011–2013 osana säännönmukaista yhteistyöohjelmaansa 293 miljoonan euron avustukset, joilla tuetaan Jordanian poliittista ja taloudellista uudistusohjelmaa. Lisäksi Jordanialle on myönnetty vuonna 2012 70 miljoonaa euroa kumppanuutta, uudistuksia ja osallistavaa kasvua tukevasta SPRING-ohjelmasta ja 10 miljoonaa euroa unionin humanitaarista apua Syyrian pakolaisten tukemiseksi.

(7)       Jordania pyysi joulukuussa 2012 Euroopan unionilta makrotaloudellista rahoitusapua heikkenevän taloustilanteen ja synkeiden talousnäkymien vuoksi.

(8)       IMF:ltä ja Maailmanpankilta saadun makrotaloudellisen tuen jälkeenkin Jordanian maksutaseessa on rahoitusvaje, ja maan ulkoinen rahoitusasema on altis ulkoisille sokeille, minkä vuoksi valuuttavaranto on pidettävä riittävällä tasolla; näistä syistä makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tarkoituksenmukaisena vastauksena Jordanian pyyntöön. Makrotaloudellisen rahoitusavun antamista Jordanialle koskevalla EU:n ohjelmalla, jäljempänä ”unionin makrotaloudellinen rahoitusapu”, on tarkoitus tukea maan talouden vakautusta ja rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestelyllä käyttöön asetettavia resursseja.

(9)       Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun pitäisi paitsi täydentää IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta myös varmistaa unionin osallistumisesta saatava lisäarvo. Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu on oikeudellisesti ja sisällöltään yhdenmukainen ulkoisen toiminnan eri aloilla toteutettujen toimenpiteiden ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden kanssa.

(10)     Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, avoimuuden ja vastuullisuuden lisääminen Jordaniassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission olisi seurattava näitä tavoitteita säännöllisesti.

(11)     Unionin makrotaloudellista rahoitusapua koskevien ehtojen olisi vastattava unionin Jordaniaan soveltaman politiikan keskeisiä periaatteita ja tavoitteita.

(12)     Jotta tähän makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti, on tarpeen, että Jordania toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä petosten, korruption ja muiden tähän rahoitusapuun liittyvien väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi.      Lisäksi on tarpeen, että komissio huolehtii asianmukaisesta valvonnasta ja tilintarkastustuomioistuin tarpeellisista tarkastuksista.

(13)     Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen ei pitäisi rajoittaa budjettivallan käyttäjän valtuuksia.

(14)     Rahoitusavun hallinnointi olisi annettava komission tehtäväksi. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti sekä talous- ja rahoituskomitea voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(15)     Jotta tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano voitaisiin varmistaa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[5] mukaisesti. Koska rahoitusapu on määrältään suuri ja sillä on tämän vuoksi mahdollisesti huomattavat vaikutukset, asetuksen (EU) N:o 182/2011 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn tarkastelumenettelyn soveltaminen on perusteltua,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.           Unioni myöntää Jordanialle makrotaloudellisena rahoitusapuna enintään 180 miljoonaa euroa tukeakseen maan talouden vakauttamista ja uudistuksia. Rahoitusavulla katetaan nykyisessä IMF:n ohjelmassa määritettyjä Jordanian maksutasetarpeita.

2.           Makrotaloudellinen rahoitusapu myönnetään Jordanialle kokonaisuudessaan lainoina. Komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat rahoitusmarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Jordanialle. Lainojen takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.

3.           Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista tavalla, joka on linjassa IMF:n ja Jordanian välisten sopimusten sekä Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisesti sovittujen, EU:n ja Jordanian assosiaatiosopimuksessa ja EU:n ja Jordanian välisessä vuosia 2010–2015 koskevassa toimintasuunnitelmassa vahvistettujen talousuudistusten keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa. Komissio antaa Euroopan parlamentille sekä talous- ja rahoituskomitealle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnin kehityksestä ja toimittaa niille asiaan liittyvät asiakirjat.

4.           Unionin rahoitusapu on saatavilla kahden vuoden ajan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen.

2 artikla

1.           Komissiolla on valtuudet sopia 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Jordanian viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liitettävistä talouspoliittisista ja rahoitusta koskevista ehdoista, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy mainittujen ehtojen täyttämisen aikataulu. Talouspoliittisten ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten mukaisia. Näillä ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Jordanian julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Komissio seuraa säännöllisesti, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

2.           Avun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Jordanian viranomaisten välisessä lainasopimuksessa.

3.           Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanon aikana komissio seuraa, että rahoitusavun kannalta merkitykselliset rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit ovat luotettavia Jordaniassa ja että sovittua aikataulua noudatetaan.

4.           Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että Jordanian talouspolitiikka on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista ja että sovitut talouspoliittiset ehdot täytetään hyväksyttävästi. Näin tehdessään komissio koordinoi toimintaansa tiiviisti IMF:n ja Maailmanpankin ja tarvittaessa talous- ja rahoituskomitean kanssa.

3 artikla

1.           Komissio asettaa Jordanialle myönnettävän unionin rahoitusavun saataville kahdessa lainaerässä edellyttäen, että 2 kohdan edellytykset täyttyvät. Erien koot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

2.           Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, onko IMF:n ohjelma toteutettu tyydyttävästi ja onko yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittuja talouspoliittisia ja rahoitusta koskevia ehtoja noudatettu. Toinen erä voidaan maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

3.           Unionin varat maksetaan Jordanian keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, unionin varat voidaan siirtää Jordanian valtiovarainministeriölle, joka on lopullinen avunsaaja.

4 artikla

1.           Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainanotto- ja lainanantotoimet tehdään euromääräisinä ja niissä käytetään samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua unionille eräpäivän muutoksia, valuuttakurssi- tai korkoriskejä tai muita kaupallisia riskejä.

2.           Komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin Jordanian niin pyytäessä sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke. Vastaava aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke sisällytetään myös komission lainanottotoimien ehtoihin.

3.           Jos olosuhteet mahdollistavat lainan koron parantamisen, komissio voi Jordanian pyynnöstä jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan keskimääräistä erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.

4.           Jordanian on maksettava kaikki kulut, joita unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista.

5.           Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille sekä talous- ja rahoituskomitealle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.

5 artikla

1.           Unionin makrotaloudellisen avun täytäntöönpanossa noudatetaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012[6] ja sen soveltamissääntöjä[7].

2.           Jordanian viranomaisten kanssa tehtävissä lainasopimuksessa ja yhteisymmärryspöytäkirjassa on määrättävä asianmukaisista toimenpiteistä petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun vaikuttavien väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Varojen hallinnan ja maksamisen avoimuuden tehostamiseksi lainasopimuksessa ja yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitaan myös komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston valvonnasta, johon sisältyvät paikalla suoritettavat tarkastukset. Lisäksi kyseisissä asiakirjoissa sovitaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa suorittaa paikalla.

6 artikla

1.           Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

7 artikla

1.           Komissio antaa joka vuosi 30 päivään kesäkuuta mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja arvion tämän päätöksen edellisen vuoden täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Jordaniassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

2.           Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jälkiarviointikertomuksen viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun rahoituksen saatavilla oloajan päättymisestä.

8 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu.

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[8]

Toimintalohko:            Osasto 01 – Talous- ja rahoitusasiat

Toimi: 03 – Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

”Hyvinvoinnin edistäminen EU:n rajojen ulkopuolella”

Talouden ja rahoituksen pääosaston keskeinen toiminta-alue:

1. Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen syventämällä taloudellista analyysia sekä lujittamalla poliittista vuoropuhelua ja toimintasuunnitelmien taloudellisia osa-alueita koskevaa neuvontaa.

2. Kumppaneina toimiville kolmansille maille suunnatun makrotaloudellisen rahoitusavun kehittäminen, seuranta ja toteutus yhteistyössä asianomaisten kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 3: ”Makrotaloudellisen rahoitusavun antaminen kolmansille maille maksutaseongelmien ratkaisemiseksi ja ulkoisen velan kestävyyden palauttamiseksi”

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: Talous- ja rahoitusalan kansainväliset suhteet, globaali hallinta.

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Ehdotettu rahoitusapu Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle, jäljempänä ’Jordania’, muodostuu EU:n myöntämästä 180 miljoonan euron lainasta, jolla pyritään parantamaan maksutaseen kestävyyttä. Rahoitusavulla, joka maksetaan kahtena eränä, autetaan maata selviämään kotimaisista ja alueellisista levottomuuksista johtuvista taloudellista ja sosiaalisista ongelmista. Rahoitusavulla tuetaan myös rakenneuudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan kestävää talouskasvua ja parantamaan julkisen talouden hoitoa.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Viranomaisten edellytetään ilmoittavan komission yksiköille tiedot määrätyistä indikaattoreista säännöllisesti ja esittävän kattavan raportin sovittujen poliittisten ehtojen noudattamisesta ennen toisen rahoitusapuerän maksamista.

Komission yksiköt jatkavat julkisen talouden hoidon seurantaa sen jälkeen kun rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toiminta on arvioitu. Arviointi on tarkoitus toteuttaa Jordaniassa osana tämän rahoitusaputoimen valmistelua. Euroopan unionin edustusto Jordaniassa raportoi myös säännöllisesti asioista, jotka liittyvät rahoitusavun seurantaan. Komission yksiköt ovat tiiviissä yhteydessä IMF:ään ja Maailmanpankkiin hyötyäkseen näkemyksistä, joita nämä saavat Jordaniassa parhaillaan toteuttamistaan toimista.

Ehdotetussa päätöksessä määrätään vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavasta kertomuksesta, joka sisältää arvion tämän toimenpiteen täytäntöönpanosta. Riippumaton jälkiarviointi laaditaan kahden vuoden kuluessa toteutuksen päättymisestä.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Rahoitusavun maksamisen ehtona on, että Jordania edistyy tyydyttävästi IMF:n kanssa sopimansa valmiusluottojärjestelyn toteutuksessa. Lisäksi komissio sopii Jordanian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa luetelluista erityisehdoista, jotka on täytettävä ennen kuin komissio maksaa toisen rahoitusapuerän.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Ehdotetulla makrotaloudellisella rahoitusavulla autetaan Jordaniaa selviytymään kotimaisten ja alueellisten levottomuuksien aiheuttamista taloudellisista sokeista ja edistetään siten maan makrotaloudellista vakautta, talousuudistuksia ja poliittista kehitystä. Rahoitusapu parantaa kansainvälisen avunantajayhteisön kriisin jälkeen sopiman rahoitustukipaketin kokonaistehokkuutta täydentämällä kansainvälisten rahoituslaitosten, EU:n ja muiden avunantajien myöntämiä resursseja.

Ehdotettu ohjelma myös lujittaa maan hallituksen sitoutuneisuutta uudistusten toteutukseen ja suhteiden tiivistämiseen EU:n kanssa. Tämä tulos saavutetaan muun muassa asettamalla rahoitusavun myöntämiselle asianmukaiset ehdot. Laajemmin tarkastellen ohjelma osoittaisi alueen muille maille, että EU on valmis tukemaan maita, jotka ovat ryhtyneet selkeästi edistämään poliittisia uudistuksia taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Makrotaloudellisista rahoitusapuoperaatioista on laadittu vuodesta 2004 yhteensä 15 jälkiarviointia. Arviointien mukaan makrotaloudellisen rahoitusavun toimet edistävät osaltaan – vaikkakin toisinaan vaatimattomasti ja epäsuorasti – ulkoisen kestävyyden parantumista, makrotalouden vakautta ja rakenneuudistusten toteuttamista avunsaajamaassa. Useimmissa tapauksissa makrotaloudellinen apu vaikutti myönteisesti avunsaajamaan maksutaseeseen ja auttoi hellittämään budjettirajoitteita. Rahoitusavun ansiosta talouskasvu oli myös hieman nopeampaa.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

EU kuuluu Jordanian suurimpiin avunantajiin. Unioni on myöntänyt kaudelle 2011–2013 osana säännönmukaista yhteistyöohjelmaansa 293 miljoonan euron avustukset, joilla tuetaan Jordanian poliittista ja taloudellista uudistusohjelmaa. Lisäksi Jordanialle myönnettiin vuonna 2011 70 miljoonaa euroa SPRING-ohjelmasta ja 10 miljoonaa euroa unionin humanitaarista apua Syyrian pakolaisten tukemiseksi.

Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, olisi se, että sillä edistetään vakaan makrotalouden kehyksen luomista – muun muassa parantamalla maksutaseen kestävyyttä ja talousarviotilannetta – ja asianmukaisen kehyksen tarjoamista rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla ei myönnetä säännöllistä rahoitustukea eikä sen tarkoituksena ole tukea avunsaajamaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen lopetetaan heti, kun maan ulkoisen rahoitusaseman kestävyys on saatu palautettua. Rahoitusapu on sen jälkeen tarkoitus korvata EU:n säännönmukaisessa yhteistyössä käytettävillä apuvälineillä.

Makrotaloudellisen rahoitusavun on määrä myös täydentää kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamia toimia, erityisesti IMF:n valmiusluottojärjestelyllä tuettavia sopeuttamis- ja uudistusohjelmia sekä Maailmanpankin kehitysapulainaa.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

X Ehdotus/aloite on voimassa kaksi vuotta yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulosta, kuten päätösehdotuksen 1 artiklan 4 kohdassa todetaan.

X Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2013 ja päättyvät vuonna 2016.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[9]

X Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Rahoitusapu on luonteeltaan makrotaloudellista ja yhdenmukaista IMF:n tukeman talousohjelman kanssa. Komission yksiköt seuraavat toimintaa valmiusluottojärjestelyn edistymisen ja Jordanian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittavien uudistustoimenpiteiden toteuttamisen edistymisen perusteella (ks. myös 1.4.4 kohta).

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Tähän ehdotettuun makrotaloudelliseen rahoitusapuoperaatioon liittyy ilman vakuuksia annettaviin lainoihin liittyviä riskejä ja poliittisia riskejä.

On olemassa riski, että makrotaloudellista rahoitusapua, jota ei ole osoitettu tiettyihin menoihin, voitaisiin käyttää petostarkoituksiin. Kyseinen riski liittyy yleisesti ottaen sellaisiin seikkoihin kuin keskuspankin ja valtiovarainministeriön hallintojärjestelmien laatu sekä riittävät sisäisen ja ulkoisen tilintarkastuksen valmiudet.

Toinen keskeinen rahoitusapuoperaatioon liittyvä riski johtuu alueellisesta taloudellisesta ja poliittisesta epävarmuudesta erityisesti Syyriassa. Tämä epävarmuus vaikuttaa suoraan Jordanian talouteen. Maan sisällä suurin riski on poliittisen ja taloudellisen uudistusprosessin ongelmiin liittyvä epävakaus. Yhteiskunnallinen tyytymättömyys voi vaikeuttaa kansainvälisen yhteisön tukemien vakauttamis- ja uudistustoimien, mukaan lukien ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapuoperaatio, täysimittaista toteuttamista.

Jordanian taloutta haittaisivat suuresti myös mahdolliset uudet häiriöt Egyptistä tulevissa maakaasutoimituksissa. Ongelmia voivat aiheuttaa myös Euroopan ja muun maailman talouden tilan mahdollinen heikentyminen sekä energian ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Makrotaloudellisen rahoitusavun käyttöön sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla.

2.2.3.     Valvonnan kustannukset ja hyödyt ja todennäköinen vaatimustenvastaisuusaste

Komissiolle aiheutuvat todentamis- ja valvontamenetelmiin liittyvät peruskustannukset sekä ennen rahoitusapuoperaatiota laaditun rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen operatiivisen arvioinnin kustannukset esitetään taulukossa 3.2.1. Lisäksi kustannuksia aiheutuu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista ja OLAFin mahdollisista toimista. Operatiivinen arviointi paitsi auttaa arvioimaan varojen väärinkäytön riskejä myös tuottaa hyödyllistä tietoa julkisen talouden hoidon alalla tarvittavista uudistuksista, jotka otetaan huomioon rahoitusapuoperaatioon liittyvissä poliittisissa ehdoissa. Makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen käyttöönotosta alkaen saatujen kokemusten perusteella vaatimustenvastaisuuden riskin (lainojen takaisinmaksun laiminlyöminen tai varojen väärinkäyttö) arvioidaan olevan vähäinen.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Varojen petollisen käytön riskin pienentämiseksi toteutetaan useita toimia:

Jordanialle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun ehdotetussa oikeusperustassa säädetään myös petostentorjuntatoimista. Nämä toimenpiteet määritetään tarkemmin lainasopimuksessa ja yhteisymmärryspöytäkirjassa. Niihin sisällytetään määräykset tarkastuksista, petostentorjunnasta, tarkastuksista sekä varojen takaisinperinnästä petosten ja korruption yhteydessä. Rahoitusapuun aiotaan liittää toimintalinjoja koskevia ehtoja, jotka liittyvät etenkin julkisen talouden hoitoon ja joilla on tarkoitus lisätä tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.

Ennen kuin yhteisymmärryspöytäkirjasta päästään sopimukseen, komission yksiköt ja asianmukaisesti valtuutetut ulkoiset asiantuntijat suorittavat Jordaniassa operatiivisen arvioinnin Jordanian valtiovarainministeriön ja keskuspankin rahoitusketjuista ja hallintomenettelyistä. Näin täytetään Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen vaatimukset. Tämän arvioinnin yhteydessä selvitetään, onko Jordanialla riittävän hyvä kehys makrotaloudellisen rahoitusavun terveelle hallinnalle. Arvioinnin kohteita ovat esimerkiksi johtamisjärjestelmä ja organisaatio, varojen hallinnointi ja valvonta, tietotekniikkajärjestelmien turvallisuus, sisäisen ja ulkoisen tilintarkastuksen kapasiteetti sekä keskuspankin riippumattomuus. Arvioinnin perusteella ja yhteisymmärryksessä kansallisten viranomaisten kanssa voidaan ottaa käyttöön mekanismeja, joita sovelletaan edunsaajien toteuttamassa varojen hallinnassa. Rahoitusapu maksetaan erilliselle tilille Jordanian keskuspankkiin.

Rahoitusavun käyttöön sovelletaan tarkastus-, valvonta- ja tilintarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission (Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF)) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuulla.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

01 03 02: Makrotaloudellinen rahoitusapu

01 04 01 14 − Takuurahaston rahoittaminen

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoi­tus­ke­hyk­sen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...…...] || JM/EI-JM ([10]) || EFTA-mailta[11] || ehdokas­mailta[12] || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

4 || 01 03 02 Makrotaloudellinen rahoitusapu || JM || EI || EI || EI || EI

4 || 01 04 01 14 Takuurahaston rahoittaminen || JM || EI || EI || EI || EI

01 04 01 04 – Euroopan unionin takaus unionin lainoille, jotka on otettu makrotaloudellisen avun antamiseksi kolmansille maille: Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa on rahoitettava rahastoasetuksen (sellaisena kuin se on muutettuna) mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan lainojen määrä perustuu vuoden lopussa maksamatta olevaan määrään. Rahoitettava määrä lasketaan vuoden ”n” alussa tavoitesumman ja rahaston vuoden ”n–1” lopun nettovarojen erotuksena. Rahoitettava määrä otetaan vuonna ”n” vuoden ”n+1” alustavaan talousarvioon ja maksetaan tosiasiallisesti yhtenä suorituksena vuoden ”n+1” alussa budjettikohdasta ”takuurahaston rahoittaminen” (01 04 01 14). Tämän seurauksena 9 prosenttia (enintään 16,2 miljoonaa euroa) tosiasiallisesti maksetusta määrästä otetaan huomioon tavoitesummassa vuoden ”n–1” lopussa laskettaessa takuurahastoon maksettavaa maksua.

Lainan talousarviotakausta vastaava erä (”p.m.”) otetaan käyttöön ainoastaan, jos takauksen maksua todella vaaditaan. On epätodennäköistä, että talousarviotakuun maksua vaadittaisiin.

¨¨Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: ei ole.

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 4 || || [Nimi: EU kansainvälisenä toimijana]

PO: <ECFIN> || || || Vuosi 2013[13] || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || YH­TEEN­SÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || ||

Budjettikohta 01 04 01 14 − Takuurahaston rahoittaminen || Sitoumukset || (1a) || || || 9 || 7,2 || 16,2

Maksut || (2a) || || || 9 || 7,2 || 16,2

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[14] (operatiivinen arviointi ja jälkiarviointi) || || || || ||

Budjettikohta 01 03 02 || Sitoumukset || (3) || 0,05 || || 0,15 || || 0,20

|| Maksut || (3a) || 0,05 || || 0,05 || 0,10 || 0,20

PO ECFINin määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 0,05 || || 9,15 || 7,2 || 16,4

Maksut || =2+2a +3 || 0,05 || || 9,05 || 7,3 || 16,4

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 0,05 || || 9,15 || 7,2 || 16,4

Maksut || (5) || 0,05 || || 9,05 || 7,3 || 16,4

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 0,05 || || 9,15 || 7,2 || 16,4

Maksut || =5+ 6 || 0,05 || || 9,05 || 7,3 || 16,4

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || || ”Hallintomenot”

|| || || Vuosi 2013 || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || YH­TEEN­SÄ

PO: <…….> ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,040 || 0,028 || 0,021 || 0,016 || 0,105

Ÿ Muut hallintomenot || 0,025 || 0,015 || || || 0,040

PO ECFIN YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,065 || 0,043 || 0,021 || 0,016 || 0,145

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,065 || 0,043 || 0,021 || 0,016 || 0,145

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2013[15] || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,115 || 0,043 || 9,171 || 7,216 || 16,545

Maksut || 0,115 || 0,043 || 9,071 || 7,316 || 16,545

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2013 || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || YH­TEENSÄ ||

||

Tyyppi[16] || Keskimääräiset kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä ||

ERITYISTAVOITE 3[17] || || || || || || || || || || ||

- tuotos 1 || Operatiivinen arviointi || || 1 || 0,05 || || || || || || || 1 || 0,05 ||

- tuotos 2 || Jälkiarviointi || || || || || || 1 || 0,15 || || || 1 || 0,15 ||

- tuotos 3 || Takuurahaston rahoittaminen || || || || || || 1 || 9 || 1 || 7,2 || 2 || 16,2 ||

Välisumma erityistavoite 1 || 1 || 0,05 || || || 2 || 10,5 || 1 || 7,2 || 4 || 17,75 ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 1 || 0,05 || || || 2 || 10,5 || 1 || 7,2 || 4 || 17,75 ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2013[18] || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,040 || 0,028 || 0,021 || 0,016 || || || || 0,105

Muut hallintomenot || 0,025 || 0,015 || || || || || || 0,040

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,065 || 0,043 || 0,021 || 0,016 || || || || 0,145

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[19] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 0,065 || 0,043 || 0,021 || 0,016 || || || || 0,145

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna

|| Vuosi 2013 || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

01 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 0,15 || 0,12 || 0,08 || 0,05 || || ||

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[20]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0,25 || 0,16 || 0,14 || 0,12 || || ||

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy[21] || - päätoimipaikassa || || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YH­TEENSÄ || 0,40 || 0,28 || 0,22 || 0,17 || || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Toimen valvonta ja hallinnointi, lainasopimusta koskevien tarkastelukertomusten hyväksyminen, virkamatkojen johtaminen ja ehtojen noudattamisessa saavutetun edistymisen arviointi.

Ulkopuolinen henkilöstö || PO ECFINin yksikköön D2 siirretty kansallinen asiantuntija osallistuu suoraan seuraaviin toimiin: yhteisymmärryspöytäkirjan laatiminen, yhteydet viranomaisiin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, yhteydet operatiivisista arvioinneista ja jälkiarvioinneista vastaaviin ulkopuolisiin asiantuntijoihin, tarkastusmatkoille osallistuminen, komission yksiköiden raporttien laatiminen ja rahoitusavun hallinnointiin liittyvät komission menettelyt.

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

X       Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

[1]               Jordanian kaasun tuonti Egyptistä palasi tammikuun puolivälissä tilapäisesti normaalille tasolle (240 miljoonaa kuutiojalkaa päivässä) lähes kahden vuoden supistetun tarjonnan (keskimäärin 40 miljoonaa kuutiojalkaa päivässä lähes koko vuoden 2012 aikana) jälkeen, mutta kaasun toimitukset ovat taas viime aikoina vähentyneet kolmasosaan tavanomaisesta. Tämä on jälleen kyseenalaistanut maan pääasiallisen energialähteen toimitusvarmuuden. Lisäksi Egyptin kanssa uudelleen neuvotelluissa toimitussopimuksissa kaasun hinta on noin kolminkertaistunut.

[2]               Käynnissä oleva Syyrian pakolaiskriisi vaikuttaa voimakkaasti Jordanian tilanteeseen. Jordania on vastaanottanut eniten pakolaisia Syyriasta (noin 180 000 tammikuuhun 2013 mennessä), ja maassa on nopeimmin kasvava pakolaisleiri (noin 1 000 syyrialaista ylittää Jordanian rajan joka päivä). Tilanne on koetellut Jordaniaa pahemmin kuin muita alueen maita samalla kun sen taloudessa on ennestään vakavia veden ja sähkön toimituksiin liittyviä ongelmia. Syyriasta tulevista pakolaisista huolehtimisen arvioidaan aiheuttaneen konfliktin aikana julkiselle taloudelle yli 600 miljoonan euron kustannukset (noin 3 prosenttia suhteessa Jordanian BKT:hen).

[3]               EUVL C […], […], s. […].

[4]               Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu… 2012, ja neuvoston päätös, annettu… 2012.

[5]               EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[6]               EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[7]               EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

[8]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[9]               Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[10]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[11]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[12]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[13]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[14]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[15]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[16]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[17]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[18]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[19]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[20]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

[21]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).