EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 29.6.2016
COM(2016) 431 final
2016/0197(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle
{SWD(2016) 213 final}
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 29.6.2016
COM(2016) 431 final
2016/0197(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle
{SWD(2016) 213 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Jordanian talous on kärsinyt vuodesta 2011 lähtien suuresti alueella ja varsinkin naapurimaissa Irakissa ja Syyriassa vallitsevasta epävakaudesta. Alueelliset levottomuudet ja heikentynyt globaali ympäristö ovat yhdessä vähentäneet voimakkaasti ulkomaisia tuloja ja rasittaneet julkista taloutta. Matkailun ja ulkomaisten suorien sijoitusten väheneminen, kauppareittien katkeaminen ja toistuvat keskeytykset maakaasutoimituksissa Egyptistä, mikä on pakottanut Jordanian korvaamaan kaasun kalliimmilla polttoaineilla sähköntuotannossa, ovat hidastaneet kasvua ja heikentäneet Jordanian ulkoista rahoitusasemaa ja julkisen talouden rahoitusasemaa. Syyrian konflikti on vaikuttanut Jordaniaan aiheuttamalla häiriöitä Syyrian kanssa ja sen kautta tapahtuvassa kaupassa sekä synnyttämällä noin 1,3 miljoonan syyrialaispakolaisen virran Jordaniaan, mikä on lisännyt maan julkisen talouden rahoitusasemaan, julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin kohdistuvaa painetta.
Jordania ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopivat vuonna 2012 ensimmäisestä sopeutusohjelmasta, jota tuettiin kolmivuotisella 2 miljardin Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelyllä. Ohjelma saatiin onnistuneesti päätökseen elokuussa 2015. IMF:n ohjelmaa täydennettiin Euroopan unionin (EU) ensimmäisellä, 180 miljoonan euron suuruisella makrotaloudellisella rahoitusavulla, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2013. Rahoitusapu maksettiin kahdessa erässä: 100 miljoonaa euroa helmikuussa 2015 ja 80 miljoonaa lokakuussa 2015.
Jordania edistyi makrotalouden vakauttamisessa ja uudistuksissa osana ensimmäistä IMF:n, EU:n ja muiden avunantajien rahoittamaa ohjelmaa, mutta konfliktien jatkuminen naapurimaissa Syyriassa ja Irakissa vaikeutti edelleen maan ulkomaankauppaa ja murensi sijoittajien ja matkailijoiden luottamusta, minkä seurauksena talouden tila heikkeni uudestaan vuonna 2015. Tässä tilanteessa Jordanian hallitus pyysi kansainväliseltä yhteisöltä lisää tukea selviytyäkseen Syyrian kriisin taloudellisista seurauksista ja varsinkin suuresta määrästä sen alueella olevia syyrialaispakolaisia. Lontoossa 4. helmikuuta 2016 järjestetyssä Supporting Syria and the Region -konferenssissa kansainvälinen yhteisö lupasi noin 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria Syyrian pakolaiskriisistä eniten kärsiville maille. EU:n osuus määrästä on 2,39 miljardia euroa, mukaan lukien 200 miljoonan euron laina toista Jordanialle myönnettävää makrotaloudellista rahoitusapua varten. Jordanian viranomaiset esittivät EU:lle virallisen pyynnön uuden makrotaloudellisen rahoitusavun saamiseksi 3. maaliskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä 1 , jonka suunnittelusta ja kansainvälisestä yhteistyöstä vastaava ministeriö lähetti talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaavalle komissaarille. Ehdotettu uusi apu on osa EU:n ja Jordanian kumppanuuden painopisteisiin liitettyä, niin kutsuttua EU–Jordania-suunnitelmaa, josta käydään parhaillaan keskusteluja. Suunnitelma tulee sisältämään tiettyjä politiikan painopisteitä koskevia yksityiskohtaisia sitoumuksia kummallekin osapuolelle (mm. rahoitusapu EU:lta).
Samaan aikaan Jordania ja IMF ovat neuvotelleet rahoitusjärjestelyn jatkojärjestelystä, joka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Se toteutettaisiin todennäköisesti laajennettuna rahoitusjärjestelynä, ja sillä tuettaisiin uutta, luultavasti kolmevuotista talousohjelmaa.
Tässä tilanteessa ja Lontoon konferenssissa annetun lupauksen mukaisesti Euroopan komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen päätökseksi, jolla Jordanialle myönnetään uutta makrotaloudellista rahoitusapua enintään 200 miljoonaa euroa keskipitkän aikavälin lainoina. Ehdotettu määrä vaikuttaa perustellulta, kun otetaan huomioon päivitetty arvio maan ulkoisen rahoituksen tarpeista, odotettavissa olevan IMF:n ohjelman suuruusluokka, taakanjakoa koskevat näkökohdat ja EU:n talousarvion liikkumavara.
Ehdotetulla EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla Jordaniaa autettaisiin kattamaan osa jäljellä olevista, arviolta 3,2 miljardin Yhdysvaltain dollarin ulkoisista rahoitustarpeistaan vuosina 2016 ja 2017. Koska uusi rahoitusapu on tarkoitus ohjata talousarvioon, se auttaisi (edellisen avun tapaan) Jordaniaa kattamaan osan Syyrian pakolaiskriisistä julkiselle taloudelle aiheutuvista kustannuksista.
Tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selostetun mukaisesti ja Euroopan ulkosuhdehallinnon poliittisesta tilanteesta tekemän arvion perusteella komissio katsoo, että ehdotetulle makrotaloudelliselle rahoitusavulle asetetut poliittiset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.
•Yleinen tausta
Jordanian bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu hidastui vuosien 2000–2009 vahvasta 6,5 prosentista 2 ¾ prosenttiin vuosina 2011–2014. Vuonna 2014 kasvu elpyi 3,1 prosenttiin, mutta taantui uudelleen 2,4 prosenttiin vuonna 2015, mikä selittyy Syyrian kriisin kiihtymisellä ja sen vaikutuksilla kauppaan, matkailuun ja sijoittajien luottamukseen. Toisena syynä on kasvun hidastuminen Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaissa, jotka ovat Jordanian tärkeitä kauppakumppaneita ja lisäksi tärkeä matkailun, rahalähetysten ja rahoitusvirtojen lähde.
Talouskasvun hidastumisen seurauksena työttömyys lisääntyi huomattavasti. Vuosina 2013–2014 työttömyys laski 12,6 prosentista 11,9 prosenttiin, mutta kasvoi taas 14,6 prosenttiin vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä ja on erittäin korkea varsinkin nuorten (33 %) ja naisten (23,7 %) keskuudessa.
Kuluttajahinnat laskivat 0,9 prosenttia vuonna 2015 elintarvikkeiden ja polttoaineisiin liittyvien hintojen voimakkaan laskun siivittämänä. Pohjainflaatio oli kuitenkin noin 2 prosenttia, mikä selittyy osittain kysynnällä syyrialaispakolaisten taholta. Kuluttajahintainflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna sitä mukaa kuin polttoaineiden hinnat vakautuvat tai nousevat vähän, mutta se pysynee matalana (1–1,5 %). Maltillisen inflaatiokehityksen ja kasvun hidastumisen johdosta Jordanian keskuspankki laski rediskonttokoron 4,25 prosentista (vuoden 2015 alku) 3,75 prosenttiin (heinäkuu 2015).
Jordania on edistynyt merkittävästi julkisen talouden vakauttamisessa sen jälkeen, kun maan julkisen talouden alijäämä syveni vuosina 2012 ja 2013. Edistyminen on pitkälti osana IMF:n ohjelmaa toteutettujen sopeutustoimien (mm. uuden tuloverolain käyttöönotto vuonna 2015) ja öljynhinnan laskun ansiota. Viimeksi mainittu on mahdollistanut sen, että NEPCOn (kansallinen sähköyhtiö) liiketappio ja valtion tulonsiirrot NEPCOlle ovat pienentyneet tuntuvasti. Näin ollen julkisen talouden ylijäämä, joka käsittää tulonsiirrot NEPCOlle ja WAJ:lle (Jordanian vesiviranomainen) sekä avustukset, supistui vuoden 2013 huippulukemasta (n. 11 % suhteessa BKT:hen) 3,5 prosenttiin vuonna 2015.
Julkisen talouden perusrahoitusasema koheni kuitenkin vähemmän, kun otetaan huomioon valtiontalouden perusalijäämä avustukset ja tulonsiirrot NEPCOlle ja WAJ:lle pois lukien. Perusalijäämä kasvoi 5,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja on edelleen yli kolme prosenttiyksikköä yli IMF:n tavoitearvon. Valtiontalouden ja NEPCOn yhteenlaskettu alijäämä (johon sisältyy siis NEPCOn liiketappio) on edelleen yli 6 prosenttia suhteessa BKT:hen ja huomattavasti suurempi kuin IMF:n valmiusluottojärjestelyssä asetettu 3,5 prosentin tavoite.
Jordanian julkisen talouden rahoitusasema pysyy heikkona muun muassa siksi, että maa on edelleen erittäin riippuvainen ulkomaisista avustuksista (joiden odotetaan tulevina vuosina vähenevän johtuen alhaisen öljynhinnan vaikutuksesta GCC-maiden talouteen) ja siksi, että on olemassa riski, että öljyn hinta nousee nykyoletuksia tuntuvammin. Lisäksi syyrialaispakolaisista aiheutuu Jordanian julkiselle taloudelle edelleen merkittäviä kustannuksia, suurin osa tuki-, terveydenhoito-, koulutus- ja infrastruktuurimenoista. Jordanian viranomaisten mukaan syyrialaispakolaisten vastaanottamisesta aiheutuneet suorat ja välilliset menot ovat Syyrian konfliktin alusta lukien noin 6,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Jordanian julkinen velka kasvoi entisestään ja oli vuoden 2015 lopussa 93,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kasvu on seurausta merkittävästä lainanotosta ulkomaisilta rahoittajilta sekä kansainvälisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskusta. Velka-aste on kasvanut vuodesta 2008 lähtien, jolloin se oli 60,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. IMF pitää kuitenkin julkisen velan dynamiikkaa kestävänä sillä edellytyksellä, että maa jatkaa julkisen talouden sopeuttamista keskipitkällä aikavälillä ja saa jatkossakin huomattavia avustuksia kansainväliseltä yhteisöltä.
Jordania on onnistunut julkisen talouden vakauttamisen, öljyn hinnan alenemisen ja halvempiin polttoaineisiin siirtymisen siivittämänä korjaamaan vaihtotaseen alijäämäänsä vuodesta 2013, mutta alijäämä on edelleen valtava: 11,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Syyrian ja Irakin kriisien kiihtyminen vuonna 2015 rasitti vientiä, matkailua ja sijoittajien luottamusta. Vienti kutistui 6,6 prosenttia kauppareittien katkeamisen seurauksena, ja matkailutulot laskivat 7,1 prosenttia matkailijoiden määrässä tapahtuneen merkittävän laskun takia: 4,1 miljoonaa vuonna 2014 ja 3,7 miljoonaa vuonna 2015. Tämä tasoitti osittain tuonnissa heikon kasvun ja alhaisen öljyn hinnan seurauksena tapahtunutta laskua. Ulkoiset paineet jatkuivat vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä johtaen kauppavajeen huomattavaan kasvuun (13 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna), mikä on seurausta viennin ja matkailutulojen edelleen vähenemisestä. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan pysyvän lähellä 10:tä prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2016 ja 2017 ulkomaiset avustukset pois lukien (tai noin 6 prosentissa avustukset mukaan lukien).
Ulkomaisten suorien sijoitusten väheneminen 1,8 miljardista Yhdysvaltain dollarista vuonna 2014 noin 1,2 miljardiin dollariin vuonna 2015 rasitti ulkoista rahoitusasemaa entisestään. Ulkomaisten suorien sijoitusten vähenemisestä huolimatta pääoma- ja rahoitustaseessa nähtiin 2,2 miljardin Yhdysvaltain dollarin nettosisäänvirtaus vuonna 2015, kun määrä vuonna 2014 oli 1,2 miljardia dollaria. Sen mahdollisti kahden Yhdysvaltain valtiovarainministeriön takaaman, yhteensä 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin eurolainan liikkeeseenlasku kesäkuussa ja yhden takaamattoman, 500 miljoonan dollarin eurolainan liikkeeseenlasku marraskuussa.
Kansainvälinen nettovaranto oli maaliskuussa 2016 kohtuulliset 13,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa seuraavan vuoden noin seitsemän kuukauden tuontia. Kansainvälisen varannon määrä oli kulta mukaan lukien noin 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Jordanian viranomaiset ovat edistyneet merkittävästi eräillä rakenneuudistusten avainaloilla osana sopeutus- ja uudistusohjelmia, joita IMF, Maailmanpankki ja EU rahoittavat, jälkimmäinen makrotaloudellisella rahoitusaputoimella, joka saatiin päätökseen lokakuussa 2015. Esimerkkejä edistymisestä ovat polttoainetukien uudistus, käteissiirtojen tukijärjestelmän käyttöönotto, energialähteiden monipuolistamispyrkimykset, verouudistus ja investointikehyksen mukautus. Jordanialla on kuitenkin edelleen suuria rakenneuudistuksiin liittyviä haasteita. Veropohja on edelleen kapea ja verovapauksia paljon. Lisäksi verohallinnon vahvistaminen ja tuloverotuksen uudistaminen edellyttävät lisätyötä, mikäli verotulojen määrää ja verotuksen progressiivisuutta halutaan kasvattaa. Näiden uudistusten olisi tuettava julkisen talouden vakauttamista. Jordania kärsii myös jäykistä työmarkkinoista ja ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta, mikä lisää valmiiksi korkeaa työttömyyttä varsinkin nuorten keskuudessa. Ongelmana on myös se, että naisten osuus työvoimasta on erittäin pieni. Pyrkimyksiä energialähteiden monipuolistamiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi olisi jatkettava, jotta voidaan tyydyttää kasvanut sähkönkysyntä ja edelleen vähentää Jordanian öljyriippuvuutta. Vesialan uudistaminen on yksi suurimmista haasteista, koska tulonsiirrot WAJ:lle ovat edelleen merkittävä rasite maan talousarviolle. Myös liiketoiminta- ja investointiedellytyksiä on syytä kehittää edelleen, koska ne ovat avainasemassa houkuteltaessa investointeja alueella vallitsevassa vaikeassa tilanteessa. Talouden hallintaa ja läpinäkyvyyttä pitäisi niitäkin parantaa muun muassa jatkamalla toimia julkisen varainhoidon kehittämiseksi esimerkiksi hyväksymällä valtiontalouden tarkastusvirastoa koskeva uusi lainsäädäntö ja nykyaikaistamalla velanhoitoa.
IMF:n helmikuussa 2016 laatimat ennusteet viittaavat merkittäviin maksutasetarpeisiin vuosina 2016 ja 2017, sillä ulkoisen rahoitusvajeen kokonaismäärän arvioidaan olevan 3,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2 miljardia vuonna 2016 ja 1,2 miljardia vuonna 2017). Vaje johtuu karkeasti ottaen kolmesta tekijästä: vaihtotaseen alijäämä on jatkuvasti suuri, velkojen lyhennysvaatimusten odotetaan olevan tuntuvia erityisesti vuonna 2016 ja valuuttavaranto on tarpeen pitää maltillisena. Ehdotettu 200 miljoonan euron makrotaloudellinen rahoitusapu kattaisi 7,4 prosenttia arvioidusta jäljellä olevasta rahoitusvajeesta (josta on vähennetty IMF:n nettorahoitus ja odotettavissa oleva Maailmanpankin politiikkaperusteisten lainojen maksu).
Viime vuosien tapaan muiden avunantajien (mm. Ranska, Japani, Yhdysvallat, GCC-maat, Arabimaiden valuuttarahasto sekä EU Euroopan naapuruusvälineestä rahoitettavan, avustuksiin perustuvan budjettituen muodossa) odotetaan myöntävän lähiaikoina huomattavaa lisärahoitusta, mikä mahdollistaa kohtuullisen taakanjaon avunantajien kesken.
•Voimassa olevat aiemmat säännökset
Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 11. joulukuuta 2013 päätöksen N:o 1351/2013/EU 2 ensimmäisen makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Jordanialle. Rahoitusavun määrä oli 180 miljoonaa euroa, ja se maksettiin kokonaisuudessaan vuonna 2015.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa
EU:lla ja Jordanialla on vuosien mittaan kehkeytyneet tiiviit poliittiset ja taloudelliset suhteet. Vuonna 2010 EU myönsi Jordanialle pitkälle edistyneen kumppanimaan aseman, jonka myötä yhteistyöalojen määrä kasvaa. EU:n ja Jordanian suhteiden oikeudellisena perustana ovat 1. toukokuuta 2002 voimaan tullut assosiaatiosopimus sekä Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa luodut yhteistyö- ja vuoropuheluvälineet. Jordania on myös Välimeren unionin jäsen. EU:n tavoitteena on auttaa Jordaniaa sen uudistusprosessin toteuttamisessa. Prosessi perustuu vuosien 2014–2017 yhdistetyssä tukikehyksessä määriteltyihin painopisteisiin ja toimiin. Vastauksena Syyrian ja Irakin konflikteihin EU ja Jordania ovat aloittaneet keskustelut kumppanuuden painopisteitä koskevasta uudesta sopimuksesta vahvistaakseen lujia ja monipuolisia suhteitaan edelleen. Sopimuksella pyritään ohjaamaan EU:n ja Jordanian välisiä suhteita vuosina 2016–2018. Kumppanuuden painopisteisiin kuuluu keskusteltavana olevassa EU–Jordania-suunnitelmassa yksilöityjen molemminpuolisten sitoumusten noudattaminen. Jordanialla on merkittävät taloudelliset siteet EU:hun. Vuonna 2014 EU oli Jordanian toiseksi suurin kauppakumppani 15,5 prosentin osuudella, kun ykkösenä olevan Saudi-Arabian osuus oli 17,7 prosenttia ja kolmosena olevan Yhdysvaltain osuus 8,5 prosenttia. Pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen valmisteluprosessi on käynnissä. Tällaisen vapaakauppa-alueen tavoitteena on parantaa markkinoillepääsyä ja investointiedellytyksiä sekä edistää EU:n ja Jordanian taloudellista yhdentymistä. Vaikka varsinaisia neuvotteluja vapaakauppa-alueesta ei ole vielä aloitettu, osapuolet käyvät keskusteluja kahdenvälisessä kaupassaan sovellettavien EU:n alkuperäsääntöjen tilapäisestä höllentämisestä. Tämä aloite on osa toimia, joilla EU tukee Jordaniaa Syyrian pakolaiskriisissä. Toivon mukaan se kasvattaa Jordanian vientiä EU:hun ja luo uusia työllistymismahdollisuuksia sekä jordanialaisille että maassa oleville syyrialaispakolaisille.
EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu täydentäisi Euroopan naapuruusvälineen ja muiden EU:n ohjelmien avustuksia ja varsinkin ehtoja, jotka sisältyvät EU:n parhaillaan täytäntöönpanemiin budjettitukipaketteihin. EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu tukee Jordanian viranomaisia niiden luodessa asianmukaista kehystä makrotalouspolitiikan uudistamista ja rakenneuudistuksia varten, mikä lisäisi EU:n rahoitustoiminnan, myös muita rahoitusvälineitä käyttäen toteutettujen toimien, lisäarvoa ja tuloksellisuutta.
Jordania on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä demokratiaan kuuluvien oikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Maahan on perustettu perustuslakituomioistuin ja riippumaton vaalilautakunta, ja parlamentin käsittelyssä on merkittäviä lakeja, kuten vaalilaki, puoluelaki, laki hallinnon hajauttamisesta ja kuntalaki.
Jordanian on jatkettava demokraattisten instituutioidensa ja oikeuskehyksensä vahvistamista ja eri yhteiskunnallisten ja etnisten ryhmien demokraattisen edustuksen parantamista. Se on edistynyt näissä kysymyksissä alueella vallitsevasta vaikeasta tilanteesta huolimatta, ja sillä on edelleen vakauttava ja sovitteleva rooli alueella.
Tässä tilanteessa Jordanian katsotaan täyttävän poliittiset ehdot makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämiselle, eli sen katsotaan kunnioittavan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta ja olevan maa, jonka kanssa EU:lla on läheiset poliittiset ja taloudelliset suhteet. Yksityiskohtainen arviointi, jonka Euroopan ulkosuhdehallinto on laatinut makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien poliittisten kriteerien täyttämisestä, on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan, joka annetaan tämän ehdotuksen yhteydessä. Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva ehdotus vastaa myös EU:n sitoumusta tukea Jordanian taloudellista ja poliittista siirtymävaihetta.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus
EU myöntää Jordanialle makrotaloudellista rahoitusapua yhteensä enintään 200 miljoonaa euroa keskipitkän ajan lainana. Rahoitusavulla katetaan osa Jordanian jäljellä olevista ulkoisista rahoitustarpeista vuosina 2016 ja 2017. Komissio on määritellyt rahoitustarpeet IMF:n arvioiden perusteella.
Rahoitusapu on tarkoitus maksaa kahtena 100 miljoonan euron lainaeränä. Ensimmäinen erä on tarkoitus maksaa vuoden 2016 lopussa. Toinen erä, jonka ehtona on tiettyjen politiikkatoimenpiteiden toteuttaminen, voitaisiin maksaa vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Rahoitusapua hallinnoi komissio, ja siihen sovelletaan EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjuntaa koskevia erityissäännöksiä.
Kuten makrotaloudellisessa rahoitusavussa yleensäkin, maksujen suorittamisen ehtona on, että IMF:n uuden rahoitusjärjestelyn mukaisten ohjelma-arviointien tulokset ovat myönteiset. Lisäksi komissio ja Jordanian viranomaiset laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa sovitaan yksityiskohtaisista rakenneuudistustoimista. Komissio kohdentaa avun rakenneuudistuksiin, joilla pyritään parantamaan yleistä makrotalouden hoitoa ja kestävän kasvun edellytyksiä. Edellä esitetyn mukaisesti näillä uudistustoimilla tuetaan viranomaisten uudistusohjelmaa ja täydennetään IMF:n, Maailmanpankin ja muiden avunantajien kanssa sovittuja ohjelmia sekä EU:n budjettitukeen liittyviä toimenpideohjelmia. Ne vastaavat talousuudistusten painopisteitä, joista EU ja Jordania ovat sopineet vuosien 2014–2017 yhdistetyssä tukikehyksessä ja muissa strategia-asiakirjoissa (mm. sopimus kumppanuuden tulevista painopisteistä ja EU–Jordania-suunnitelma). Uudistustoimien perustana ovat ensimmäisen makrotaloudellisen rahoitusavun puitteissa toteutetut rakenneuudistukset.
Päätös maksaa makrotaloudellinen rahoitusapu kokonaisuudessaan lainoina perustuu Jordanian kehitystasoon (mitattuna henkeä kohti lasketuilla tuloilla) ja velkaindikaattoreihin. Se on myös johdonmukainen Maailmanpankin ja IMF:n Jordanialle myöntämän kohtelun kanssa. Jordaniahan ei täytä edellytyksiä saada edullisin ehdoin myönnettävää rahoitusta Kansainväliseltä kehitysjärjestöltä tai IMF:n köyhyydenvähentämis- ja talouskasvurahastosta.
•Oikeusperusta
Tämän ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 212 artikla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Jordanian makrotalouden lyhyen aikavälin vakauden palauttamiseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Pääasiallisia syitä tähän ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien vahvaan koordinointiin rahoitusavun ja sen vaikutusten maksimoimiseksi.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen makrotalouden lyhyen aikavälin vakauteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuten komissio on todennut IMF:n laatimien, tulevaan laajennettuun rahoitusjärjestelyyn liittyvien arvioiden perusteella, ehdotetun toisen makrotaloudellisen rahoitusavun määrä kattaa 7,4 prosenttia arvioidusta vuosien 2016 ja 2017 jäljellä olevasta rahoitusvajeesta. Tämä on makrotaloudellisten rahoitusavun taakanjakoa koskevien vakiokäytäntöjen mukaista. EU:n panos katsotaan asianmukaiseksi osuudeksi taakasta, kun otetaan huomioon muiden kahden- ja monenvälisten avunantajien Jordanialle lupaama rahoitusapu.
•Toimintatavan valinta
Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi näiden makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, on se, että sillä helpotetaan ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen ja julkisen talouden tilanteen kestävyyttä – ja asianmukainen kehys rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan tarkoituksenmukaisen yleisen toimintakehyksen käyttöönottoa, mikä voi tehostaa EU:n muista, kapea-alaisemmista rahoitusvälineistä Jordaniassa rahoitettavia toimia.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Intressitahojen kuuleminen
Makrotaloudellinen rahoitusapu on erottamaton osa Jordanian talouden vakauttamiseen annettavaa kansainvälistä tukea. Makrotaloudellista rahoitusapua koskevaa ehdotusta laatiessaan komission yksiköt ovat kuulleet IMF:ää ja Maailmanpankkia, jotka ovat jo käynnistäneet mittavia rahoitusohjelmia ja valmistelevat parhaillaan uusia. Komissio kuuli 2. kesäkuuta 2016 talous- ja rahoituskomiteaa, joka antoi ehdotukselle hyväksyntänsä. Komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä myös Jordanian viranomaisiin.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Komissio tekee ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella ennen rahoitusavun tosiasiallista täytäntöönpanoa operatiivisen arvioinnin, jossa tarkastellaan Jordanian julkisten rahoitusketjujen ja hallinnollisten menettelyiden laatua ja luotettavuutta. Arvioinnin tulokset annetaan tiedoksi Jordanian viranomaisille ja EU:n edustustolle työn jatkamiseksi parannusta mahdollisesti kaipaavilla aloilla. Tulokset saattavat vaikuttaa myös ehdotetun rahoitusavun poliittisiin ehtoihin.
•Vaikutustenarviointi
EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellinen hätäavun väline, jolla pyritään ratkomaan vakavia maksutasevaikeuksia kolmansissa maissa. Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen (SWD(2015) 111 final) mukaisesti tästä makrotaloudellista rahoitusapua koskevasta ehdotuksesta ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia, sillä tämänkaltaisessa hätätilanteessa on poliittisesti välttämätöntä toimia nopeasti.
Yleisesti ottaen makrotaloudellista rahoitusapua koskevat komission ehdotukset perustuvat EU:n naapurialueilla aiemmin toteutettujen toimien jälkiarvioinneista saatuihin kokemuksiin. Ensimmäisellä ja toisella makrotaloudellisella rahoitusavulla ja niihin liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Jordanian lyhyen aikavälin rahoitustarpeita ja tuetaan politiikkatoimia, joilla pyritään vahvistamaan keskipitkän aikavälin maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä sekä vauhdittamaan kestävää kasvua IMF:n kanssa sovittavaa ohjelmaa täydentäen. Nämä toimet kattavat todennäköisesti uudistusta kaipaavat alat eli julkisen varainhoidon ja muut talouden hallinnan näkökohdat, verouudistuksen, sosiaalisen turvaverkoston vahvistamisen, energia- ja vesialan uudistukset, kaupan ja investoinnit sekä työmarkkinat, myös toimet, joilla helpotetaan syyrialaispakolaisten sijoittautumista Jordanian työmarkkinoille.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Suunniteltu rahoitusapu on tarkoitus antaa lainana ja rahoittaa lainalla, jonka komissio ottaa EU:n lukuun. Rahoitusavun talousarviovaikutukset vastaavat määrää, joka on 9 prosenttia nostettujen lainojen määrästä ja joka maksetaan budjettikohdasta 01 03 06 (Takuurahaston rahoittaminen) ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita koskevaan EU:n takuurahastoon. Olettaen, että ensimmäinen lainaerä (100 miljoonaa euroa) maksetaan vuonna 2016 ja toinen lainaerä (100 miljoonaa euroa) vuonna 2017, takuurahastoon suoritettavat maksut toteutuvat takuurahastomekanismin hallinnointisääntöjen mukaisesti vuosien 2018 ja 2019 talousarviossa. Budjettikohdan 01 03 06 käyttöä koskevien tämänhetkisten ennusteiden perusteella komissio arvioi, että toimen talousarviovaikutukset pystytään kattamaan.
5.LISÄTIEDOT
•Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke
Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla kahden ja puolen vuoden ajan ensimmäisestä yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä lukien.
2016/0197 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan, jäljempänä ’Jordania’, ja Euroopan unionin, jäljempänä ’EU’, suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä ’naapuruuspolitiikka’. Jordania allekirjoitti 24 päivänä marraskuuta 1997 EU:n kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002. Assosiaatiosopimuksen mukaan EU ja Jordania perustavat vapaakauppa-alueen asteittain 12 vuoden siirtymäajan kuluessa. Lisäksi vuonna 2007 tuli voimaan sopimus uusista maataloustuotteiden kaupan vapauttamistoimista. Vuonna 2010 EU myönsi Jordanialle pitkälle edistyneen kumppanimaan aseman, jonka myötä yhteistyöalojen määrä kasvaa. Joulukuussa 2009 parafoitu EU:n ja Jordanian pöytäkirja kaupan alan riidanratkaisumekanismeista tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
Kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua ja taloudellista yhteistyötä on kehitetty edelleen naapuruuspolitiikan, assosiaatiosopimuksen ja vuosia 2014–2017 koskevan yhdistetyn tukikehyksen puitteissa.
(2)Jordania on vuodesta 2011 alkaen toteuttanut joitakin poliittisia uudistuksia parlamentaarisen demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi. Maahan on perustettu perustuslakituomioistuin ja riippumaton vaalilautakunta, ja parlamentin käsittelyssä on joitakin merkittäviä lakeja, kuten vaalilaki, puoluelaki, laki hallinnon hajauttamisesta ja kuntalaki.
(3)Jordanian talous on kärsinyt suuresti alueella ja varsinkin naapurimaissa Irakissa ja Syyriassa vallitsevasta epävakaudesta. Alueelliset levottomuudet ja heikentynyt globaali ympäristö ovat yhdessä vähentäneet voimakkaasti ulkomaisia tuloja ja rasittaneet julkista taloutta. Matkailu ja ulkomaiset suorat sijoitukset ovat vähentyneet, kauppareittejä on katkennut ja maakaasun toimituksissa Egyptistä on häiriöitä. Myös syyrialaispakolaisten suuri määrä on vaikuttanut Jordanian talouteen lisäämällä julkisen talouden rahoitusasemaan, julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin kohdistuvaa painetta.
(4)EU on siitä asti, kun Syyrian konflikti alkoi vuonna 2011, ilmaissut varauksettoman sitoutumisensa Jordanian tukemiseen maan yrittäessä selviytyä Syyrian kriisin taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista ja varsinkin alueellaan olevasta suuresta määrästä syyrialaispakolaisia. EU on lisännyt taloudellista tukeaan Jordanialle ja vahvistanut yhteistyötä monilla aloilla, joista esimerkkejä ovat kansalaisyhteiskunta, vaalijärjestelmä, turvallisuus, alueellinen kehitys sekä sosiaaliset ja taloudelliset uudistukset. EU on myös tarjonnut Jordanialle mahdollisuutta tehdä pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus.
(5)Vaikeassa talous- ja rahoitustilanteessa Jordanian viranomaiset ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopivat elokuussa 2012 ensimmäisestä talouden sopeutusohjelmasta, jota tuettiin kolmivuotisella 2 miljardin Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelyllä. Ohjelma saatiin onnistuneesti päätökseen elokuussa 2015. Ohjelmassa Jordania edistyi merkittävällä tavalla julkisen talouden vakauttamisessa (jota edesauttoi öljyn hinnan laskeminen) ja eräissä rakenneuudistuksissa.
(6)Joulukuussa 2012 Jordania pyysi EU:lta täydentävää makrotaloudellista rahoitusapua. Vastauksena pyyntöön EU hyväksyi joulukuussa 2013 ensimmäisen, määrältään 180 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun, joka myönnettiin lainojen muodossa. 3 Yhteisymmärryspöytäkirja, jossa määritellään ensimmäiseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät poliittiset ehdot, tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2014. Ensimmäisen makrotaloudellisen rahoitusavun ensimmäinen erä maksettiin 10 päivänä helmikuuta 2015 ja toinen erä 15 päivänä lokakuuta 2015 sen jälkeen, kun sovitut politiikkatoimet oli pantu täytäntöön.
(7)Syyrian kriisin alettua EU on myöntänyt lähes 1,13 miljardia euroa Jordanialle. Määrä sisältää ensimmäisen, 180 miljoonan makrotaloudellisen rahoitusavun lisäksi 500 miljoonaa euroa Euroopan naapuruusvälineen määrärahoja, joilla rahoitetaan säännöllistä ja ohjelmoitua kahdenvälistä yhteistyötä, noin 250 miljoonaa euroa humanitaarisen avun määrärahoja ja yli 30 miljoonaa euroa vakautta ja rauhaa edistävän välineen varoja. Lisäksi Euroopan investointipankki on myöntänyt 264 miljoonaa euroa lainoja vuodesta 2011 lähtien.
(8)Syyrian kriisin kiihtymisellä vuonna 2015 on ollut tuntuvia vaikutuksia Jordaniassa, jossa kauppa ja matkailu ovat vähentyneet ja sijoittajien luottamus heikentynyt. Jordania on kärsinyt myös GCC:n rahoitustuen vähenemisestä, minkä taustalla on öljyn hinnan laskeminen. Näiden seurauksena talouskasvu on hidastunut uudestaan, työttömyys on lisääntynyt ja on ilmaantunut uusia julkisen talouden ja ulkoisen rahoituksen tarpeita.
(9)EU on tässä vaikeassa tilanteessa vahvistanut olevansa sitoutunut tukemaan Jordaniaa sen taloudellisissa ja sosiaalisissa haasteissa ja uudistusprosessissa. Sitoumus tuotiin julki muun muassa Lontoossa 4 päivänä helmikuuta 2016 pidetyssä Supporting Syria and the Region -konferenssissa, jossa EU lupasi 2,39 miljardia euroa rahoitustukea pakolaiskriisin eniten koettelemille maille, joihin myös Jordania kuuluu, vuosina 2016 ja 2017. EU:n poliittinen ja taloudellinen tuki Jordanian uudistusprosessille on johdonmukainen Välimeren eteläpuoliseen alueeseen sovellettavan EU:n politiikan, sellaisena kuin se on kirjattu naapuruuspolitiikkaan, kanssa.
(10)Jordanian talous- ja rahoitustilanteen heikennyttyä IMF ja Jordania aloittivat keskustelut jatkojärjestelystä, joka voitaisiin toteuttaa laajennettuna rahoitusjärjestelynä, jäljempänä ’IMF:n ohjelma’, ja joka todennäköisesti kestäisi kolme vuotta alkaen vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Uuden IMF:n ohjelman tavoitteena on helpottaa Jordanian lyhyen aikavälin maksutasevaikeuksia ja samalla edistää tiukkojen sopeuttamistoimien täytäntöönpanoa.
(11)Taloustilanteen ja -näkymien heikentyessä Jordania pyysi maaliskuussa 2016 EU:lta lisää makrotaloudellista rahoitusapua.
(12)Koska Jordania kuuluu naapuruuspolitiikan piiriin, sille olisi voitava myöntää EU:n makrotaloudellista apua.
(13)EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Sillä olisi tuettava sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimia maksutasetilanteen parantamiseksi lyhyellä aikavälillä.
(14)Jordanian maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen huomattava ulkoinen rahoitusvaje, joten Jordanialle annettavaa EU:n makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa tarkoituksenmukaisena vastauksena Jordanian pyyntöön saada tukea talouden vakauttamiseen yhdessä IMF:n ohjelman kanssa. EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla on tarkoitus tukea Jordanian talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa ja täydentää IMF:n rahoitusjärjestelyn puitteissa käytettävissä olevia varoja.
(15)EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä tukemaan Jordanian ulkoisen rahoitusaseman kestävyyden palauttamista ja siten maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä.
(16)EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun määrän määrittäminen perustuu Jordanian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden kattavaan määrälliseen arviointiin, ja siinä otetaan huomioon maan kyky rahoittaa itseään omista varoistaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Rahoitusavun määrää määritettäessä otetaan huomioon myös monenvälisiltä avunantajilta odotettavissa olevat rahoitusosuudet, tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako EU:n ja muiden avunantajien välillä, EU:n muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttö Jordaniassa ja kaiken EU:n toiminnan lisäarvo.
(17)Komission olisi varmistettava, että EU:n makrotaloudellinen apu vastaa oikeudellisesti ja sisällöltään EU:n ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien EU:n politiikkojen keskeisiä periaatteita, tavoitteita ja toteutettuja toimenpiteitä.
(18)EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava ulkopolitiikkaa, jota EU soveltaa suhteissaan Jordaniaan. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusaputoimen keston ajan EU:n ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.
(19)EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Jordanian sitoutumista EU:n kanssa yhteisiin arvoihin, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallinto, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.
(20)EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun edellytykseksi olisi asetettava se, että Jordania noudattaa tehokkaita demokratian mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää, ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen Jordaniassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä asetettujen edellytysten täyttymistä että tavoitteiden saavuttamista.
(21)Jotta EU:n makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät EU:n taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti, Jordanian olisi toteutettava aiheellisia toimenpiteitä petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi olisi säädettävä, että komissio huolehtii tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuin tilintarkastuksista.
(22)EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.
(23)Makrotaloudellisen rahoitusavun rahoittamiseen tarvittavien määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.
(24)EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnointi olisi annettava komission tehtäväksi. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.
(25)Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 mukaisesti.
(26)EU:n makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Jordanian viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen rahoitusavun mahdollisesti huomattava vaikutus, kyseisen raja-arvon ylittävissä toimissa on aiheellista käyttää tarkastelumenettelyä. Kun otetaan huomioon Jordanialle myönnetyn EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen sekä avun vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1.EU myöntää Jordanialle enintään 200 miljoonaa euroa makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu’, tukeakseen maan talouden vakauttamista ja sen huomattavaa uudistusohjelmaa. Rahoitusavulla katetaan osa Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä ’IMF’, ohjelmassa määritetyistä Jordanian maksutasetarpeista.
2.EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu myönnetään Jordanialle kokonaisuudessaan lainoina. Komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat EU:n puolesta rahoitusmarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Jordanialle. Lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.
3.Komissio hallinnoi EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista tavalla, joka on johdonmukainen IMF:n ja Jordanian välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen, EU:n ja Jordanian assosiaatiosopimuksessa vahvistettujen talousuudistuksia koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden, vuosia 2014–2017 koskevan yhdistetyn tukikehyksen ja kumppanuuden tulevien painopisteiden kanssa. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja EU:n makrotaloudellisesta rahoitusavusta, myös sen maksamisesta, ja toimittaa kyseisille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat ajallaan.
4.EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla kahden ja puolen vuoden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantuloa seuraavasta päivästä lukien.
5.Jos Jordanian rahoitustarpeet vähenevät alkuperäisiin ennusteisiin nähden olennaisesti EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella, komissio vähentää avun määrää tai keskeyttää tai peruuttaa avun 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2 artikla
1.EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä on se, että Jordania noudattaa tehokkaita demokratian mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää, ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.
2.Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valvovat tämän edellytyksen täyttymistä EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun koko elinkaaren ajan.
3.Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 5 mukaisesti.
3 artikla
1.Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Jordanian viranomaisten kanssa EU:n makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovellettavista selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja terveeseen julkiseen talouteen ja jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava johdonmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen samoin kuin Jordanian IMF:n tuella toteuttamien makrotalouden sopeutusohjelmien ja rakenneuudistusohjelmien kanssa.
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Jordanian julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta muun muassa EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehitys ja muut EU:n ulkopolitiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.
3.EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Jordanian viranomaisten välisessä lainasopimuksessa.
4.Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin sen, että 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ehdot täyttyvät edelleen ja että Jordanian talouspolitiikka on EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin sekä tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.
4 artikla
1.Komissio asettaa EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun saataville kahdessa lainaerässä edellyttäen, että 3 kohdan edellytykset täyttyvät. Kunkin erän suuruus vahvistetaan 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa.
2.EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun määrien perusteella rahoitetaan tarvittaessa ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 6 mukaisesti.
3.Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, täyttyvätkö kaikki seuraavat edellytykset:
(a)2 artiklassa säädetty edellytys;
(b)jatkuva tyydyttävä edistyminen sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, joka sisältää IMF:n muulla kuin ennaltavarautuvalla luottojärjestelyllä tukemia tiukkoja sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimia; ja
(c)yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen täyttyminen tyydyttävällä tavalla.
Toinen erä voidaan periaatteessa maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.
4.Jos 3 kohdassa säädetyt edellytykset jäävät jatkuvasti täyttymättä, komissio keskeyttää tilapäisesti EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen tai peruuttaa sen. Tällaisissa tapauksissa se ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.
5.EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan Jordanian keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve vahvistetaan, EU:n varat voidaan siirtää Jordanian valtiovarainministeriölle, joka on lopullinen avunsaaja.
5 artikla
1.EU:n makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainanotto- ja lainanantotoimet toteutetaan euromääräisinä samaa arvopäivää käyttäen, eikä niistä saa aiheutua EU:lle tilannetta, jossa anto- ja ottolainauksen maturiteetit poikkeavat toisistaan, eikä EU:ta saa asettaa alttiiksi valuuttakurssi- tai korkoriskeille tai muille kaupallisille riskeille.
2.Olosuhteiden salliessa ja Jordanian sitä pyytäessä komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisällytetään aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisällytetään myös lainanottotoimien ehtoihin.
3.Jos olosuhteet sallivat edullisemman lainakoron ja jos Jordania sitä pyytää, komissio voi päättää jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai se voi järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet toteutetaan 1 ja 4 kohdan mukaisesti, ja ne eivät pidennä kyseisten lainojen maturiteettia eivätkä kasvata jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.
4.Jordanian on maksettava kaikki kulut, joita EU:lle aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista.
5.Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.
6 artikla
1.EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 7 ja komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012 8 .
2.EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.
3.Jordanian viranomaisten kanssa tehtävä lainasopimus sisältää määräykset, joilla
(a)varmistetaan, että Jordania tarkistaa säännöllisesti, että EU:n talousarviosta myönnettyä rahoitusta on käytetty asianmukaisesti, toteuttaa aiheelliset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi ja ryhtyy tarvittaessa oikeudellisiin toimiin periäkseen takaisin tämän päätöksen nojalla myönnetyt varat, jotka on käytetty väärin;
(b)varmistetaan EU:n taloudellisten etujen suojaaminen ja varsinkin määrätään erityistoimenpiteistä EU:n makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 10 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 11 mukaisesti;
(c)annetaan komissiolle, myös Euroopan petostentorjuntavirastolle, tai sen edustajille nimenomaiset valtuudet suorittaa tarkastuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien;
(d)annetaan komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle nimenomaiset valtuudet suorittaa tarkastuksia aikana, jona EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla, ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjatarkastukset ja paikan päällä tehtävät tarkastukset, esimerkiksi operatiiviset arvioinnit;
(e)varmistetaan, että EU:lla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että Jordania on EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai korruptioon tai mihin tahansa muuhun EU:n taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan.
4.Ennen EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa komissio selvittää operatiivisen arvioinnin avulla, ovatko avun kannalta olennaiset Jordanian rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit moitteettomia.
7 artikla
1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
8 artikla
1.Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edeltävänä vuonna, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Kertomuksessa on
(a)tarkasteltava EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa tapahtunutta edistystä;
(b)arvioitava Jordanian taloustilannetta ja -näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkatoimenpiteiden toteuttamisessa;
(c)osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Jordaniassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.
2.Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin se on myötävaikuttanut asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
9 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
1.4.Tavoitteet
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 12
Toimintalohko: Osasto 01 – Talous- ja rahoitusasiat
Toiminto: 03 – Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.
1.4.Tavoitteet
1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee
”Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin: Hyvinvoinnin edistäminen EU:n rajojen ulkopuolella”
Talouden ja rahoituksen pääosaston keskeinen toiminta-alue:
1. Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen syventämällä taloudellista analyysia sekä lujittamalla poliittista vuoropuhelua ja toimintasuunnitelmien taloudellisia osa-alueita koskevaa neuvontaa.
2. Kolmansille kumppanimaille suunnatun makrotaloudellisen rahoitusavun kehittäminen, seuranta ja täytäntöönpano yhteistyössä asianomaisten kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.
1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoite nro 1: Hyvinvoinnin edistäminen EU:n rajojen ulkopuolella: vakaan makrotalouden ja kasvua edistävien uudistusten tukeminen EU:n ulkopuolella muun muassa käymällä tärkeimpien kumppaneiden kanssa säännöllistä vuoropuhelua taloudesta ja myöntämällä makrotaloudellista rahoitusapua
Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Ehdotettu rahoitusapu Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle, jäljempänä ’Jordania’, muodostuu EU:n myöntämästä 200 miljoonan euron lainasta, jolla pyritään parantamaan maksutaseen kestävyyttä. Kahdessa erässä maksettavalla rahoitusavulla lievitetään alueellisesta epävakaudesta ja syyrialaispakolaisten vastaanottamisesta Jordanialle aiheutuneita taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Lisäksi sillä edistetään rakenneuudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan kestävää talouskasvua, vähentämään makrotalouden haavoittuvuutta ja parantamaan julkista varainhoitoa.
1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Viranomaisten edellytetään ilmoittavan komission yksiköille tiedot määrätyistä indikaattoreista säännöllisesti ja esittävän kattavan raportin sovittujen poliittisten ehtojen noudattamisesta ennen toisen rahoitusapuerän maksamista.
Komission yksiköt jatkavat julkisen varainhoidon seurantaa sen jälkeen, kun rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toiminta Jordaniassa on arvioitu. Arviointi on tarkoitus toteuttaa osana tämän rahoitusavun valmistelua. Myös EU:n edustusto Jordaniassa raportoi säännöllisesti rahoitusavun seurannan kannalta olennaisista asioista. Komission yksiköt ovat tiiviissä yhteydessä IMF:ään ja Maailmanpankkiin hyötyäkseen näkemyksistä, joita niillä on Jordaniassa parhaillaan toteuttamistaan toimista.
Ehdotetussa päätöksessä säädetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain annettavasta kertomuksesta, joka sisältää arvion tämän aputoimen täytäntöönpanosta. Rahoitusavusta laaditaan riippumaton jälkiarviointi kahden vuoden kuluessa täytäntöönpanojakson päättymisestä.
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset
Rahoitusavun maksamisen ehtona on, että Jordania edistyy tyydyttävästi IMF:n kanssa sopimansa talousohjelman toteutuksessa. Ohjelman odotetaan käynnistyvän vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Lisäksi komissio sopii Jordanian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa luetelluista poliittisista erityisehdoista, jotka on täytettävä ennen kuin komissio maksaa toisen rahoitusapuerän.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
Ehdotetulla makrotaloudellisella rahoitusavulla autetaan Jordaniaa selviytymään alueellisen epävakauden ja syyrialaispakolaisten virran aiheuttamista talouden häiriöistä ja edistetään siten maan makrotaloudellista vakautta, talousuudistuksia ja poliittista kehitystä. Rahoitusapu parantaa kansainvälisen avunantajayhteisön tarjoaman rahoitustukipaketin kokonaistehokkuutta täydentämällä kansainvälisten rahoituslaitosten, EU:n ja muiden avunantajien myöntämiä resursseja.
Ehdotettu ohjelma myös lujittaa maan hallituksen sitoutumista uudistuksiin ja pyrkimystä tiivistää suhteita EU:hun. Näihin tavoitteisiin päästään muun muassa siten, että rahoitusavun maksamiselle asetetaan asianmukaiset ehdot. Laajemmin tarkastellen ohjelma osoittaa alueen muille maille, että EU tukee jatkossakin maita, jotka ryhtyvät määrätietoisesti ajamaan poliittisia uudistuksia taloudellisesti vaikeina aikoina.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
Makrotaloudellisista rahoitusaputoimista on laadittu vuodesta 2004 yhteensä 16 jälkiarviointia. Arviointien mukaan makrotaloudellinen rahoitusapu edistää osaltaan – vaikkakin toisinaan vaatimattomasti ja epäsuorasti – ulkoisen kestävyyden kohentumista, makrotalouden vakautta ja rakenneuudistusten toteuttamista avunsaajamaassa. Useimmissa tapauksissa makrotaloudellinen rahoitusapu vaikutti myönteisesti avunsaajamaan maksutaseeseen ja auttoi höllentämään budjettirajoitteita. Rahoitusavun ansiosta talouskasvu oli myös hieman nopeampaa.
1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut
EU on yksi Jordanian tärkeimmistä avunantajista. Jordanialle myönnettiin vuosina 2007–2013 yhteensä 589 miljoonaa euroa rahoitusapua eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä. Määrään sisältyy kannustimiin perustuvasta SPRING-ohjelmasta myönnetty lisärahoitus. Jordanialle Euroopan naapuruusvälineestä vuosiksi 2014–2017 myönnettävän rahoitusavun määrä on vähintään 312 miljoonaa ja enintään 382 miljoonaa euroa. Jordanialle myönnetään rahoitusta Syyrian ja sen naapurimaiden tukemiseksi joulukuussa 2014 perustetusta EU:n alueellisesta erityisrahastosta (Madad-rahasto). Ensimmäiset Madad-rahastosta rahoitettavat ohjelmat hyväksyttiin toukokuussa 2015. Rahoituksen määrä on 41 miljoonaa euroa. Näitä varoja täydennettiin rahoituksella EU:n muista välineistä, kuten naapuruuspolitiikan investointivälineestä. Kahdenvälisten yhteistyöohjelmien lisäksi Jordania on osallisena useissa alueellisissa ohjelmissa, joiden aloja ovat lähinnä oikeusvaltioperiaate ja oikeuslaitos, ympäristönsuojelu ja ilmasto, muuttoliike sekä kulttuuri ja nuoriso. Jordania osallistuu myös naapuruuspolitiikan kumppanimaille avoimiin ohjelmiin, esimerkiksi liikkuvuutta ja yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla edistävään Erasmus+-ohjelmaan sekä TAIEX- ja SIGMA-ohjelmiin. Jordania voi hakea lisärahoitusta myös useista EU:n temaattisista ohjelmista ja välineistä, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä, valtiosta riippumattomia toimijoita ja paikallisviranomaisia koskevasta ohjelmasta sekä muuttoliike- ja turvapaikkaohjelmasta. Myös Euroopan investointipankki tukee Jordaniaa. Vuodesta 2011 se on myöntänyt maalle lainaa yhteensä 264,9 miljoonaa euroa, josta 115,9 miljoonaa euroa vuonna 2015. Vuonna 2013 hyväksytyn ensimmäisen, määrältään 180 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpano on sujunut tyydyttävästi, ja se maksettiin kokonaisuudessaan vuonna 2015.
Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna EU:n muihin välineisiin, on se, että sillä autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen kestävyyttä ja julkisen talouden tilannetta – ja asianmukainen kehys rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla ei myönnetä säännöllistä rahoitustukea eikä sen tarkoituksena ole tukea avunsaajamaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Rahoitusavun maksaminen lopetetaan heti, kun maan ulkoinen rahoitusasema on saatu palautettua kestävälle pohjalle. Rahoitusapu on sen jälkeen tarkoitus korvata tavanomaisessa yhteistyössä käytettävillä EU:n avustusvälineillä.
Lisäksi makrotaloudellisen rahoitusavun on määrä täydentää kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamia toimia, erityisesti IMF:n laajennetulla rahoitusjärjestelyllä tuettavaa sopeuttamis- ja uudistusohjelmaa, sekä Maailmanpankin kehitysapulainaa.
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.
X Ehdotus/aloite on voimassa 2,5 vuotta yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulosta, kuten päätöksen 1 artiklan 4 kohdassa todetaan.
X Rahoitusvaikutusten odotetaan toteutuvan vuosina 2016–2019.
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 13
X Suora hallinnointi, josta vastaa komissio
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Rahoitusapu on luonteeltaan makrotaloudellista, ja se on johdonmukainen IMF:n rahoittaman tulevan talousohjelman kanssa. Komission yksiköt seuraavat toimia IMF:n ohjelman ja Jordanian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittavien uudistustoimenpiteiden täytäntöönpanon edistymisen perusteella (ks. myös 1.4.4 kohta).
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.Todetut riskit
Ehdotettuun makrotaloudelliseen rahoitusapuun sisältyy varojen käyttöön liittyviä ja poliittisia riskejä.
On olemassa riski, että makrotaloudellista rahoitusapua, jota ei ole osoitettu tiettyihin menoihin, käytetään väärin. Yleisesti ottaen kyseinen riski liittyy sellaisiin seikkoihin kuin keskuspankin ja valtiovarainministeriön hallintojärjestelmien laatu sekä sisäisen ja ulkoisen tilintarkastuksen valmiudet.
Toinen keskeinen rahoitusapuun liittyvä riskitekijä on alueella, eritoten Syyriassa ja Irakissa, vallitseva taloudellinen ja poliittinen epävarmuus, mikä vaikuttaa suoraan Jordanian talouteen. Kotimaan riskeistä suurin liittyy talousuudistusprosessin vaikeuksiin ja makrotalouden heikkouksiin, joihin kuuluvat myös syyrialaispakolaisten suuresta määrästä julkiselle taloudelle aiheutuvat vaikutukset.
Jordanian talous on edelleen altis mahdollisille häiriöille maakaasun tuonnissa Egyptistä. Riskitekijöitä ovat myös Euroopan talouden ja maailmantalouden mahdollinen heikentyminen sekä energian ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu.
2.2.2.Valvontamenetelmä(t)
Makrotaloudellisen rahoitusavun käyttöön sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla.
2.2.3.Valvonnan kustannukset ja hyödyt ja todennäköinen vaatimustenvastaisuusaste
Komissiolle aiheutuvat todentamis- ja valvontamenetelmiin liittyvät peruskustannukset sekä ennen rahoitusaputoimea tehdyn rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen operatiivisen arvioinnin kustannukset esitetään taulukossa 3.2.1. Lisäksi kustannuksia aiheutuu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista ja OLAFin mahdollisista toimenpiteistä. Operatiivinen arviointi paitsi auttaa arvioimaan varojen väärinkäytön riskejä myös tuottaa hyödyllistä tietoa julkisen varainhoidon alalla tarvittavista uudistuksista, jotka otetaan huomioon rahoitusaputoimeen liittyvissä poliittisissa ehdoissa. Makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen käyttöönotosta alkaen saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, että vaatimustenvastaisuuden (eli lainojen takaisinmaksun laiminlyömisen tai varojen väärinkäytön) riski on vähäinen.
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Varojen väärinkäyttöriskin pienentämiseksi toteutetaan useita toimia.
Jordanialle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun ehdotetussa oikeusperustassa säädetään myös petostenehkäisytoimista. Kyseiset toimenpiteet määritellään tarkemmin lainasopimuksessa sisällyttämällä siihen määräykset tarkastuksista, petosten ehkäisystä, tilintarkastuksista sekä varojen takaisinperinnästä petos- ja korruptiotapauksissa. Rahoitusapuun aiotaan liittää poliittisia erityisehtoja, jotka liittyvät etenkin julkiseen varainhoitoon ja joilla on tarkoitus lisätä tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta.
Ennen kuin yhteisymmärryspöytäkirjasta päästään sopimukseen, komission yksiköt ja asianmukaisesti valtuutetut ulkoiset asiantuntijat suorittavat uuden operatiivisen arvioinnin Jordanian valtiovarainministeriön ja keskuspankin rahoitusketjuista ja hallintomenettelyistä. Näin täytetään EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen vaatimukset. Arvioinnin yhteydessä selvitetään, onko Jordanialla riittävän tehokas kehys makrotaloudellisen rahoitusavun moitteettomaan hallintaan. Arvioinnin kohteita ovat esimerkiksi johtamisjärjestelmä ja organisaatio, varojen hallinnointi ja valvonta, IT-järjestelmien turvallisuus, sisäisen ja ulkoisen tilintarkastuksen valmiudet ja keskuspankin riippumattomuus. Arvioinnin perusteella ja yhteisymmärryksessä kansallisten viranomaisten kanssa voidaan ottaa käyttöön erityismekanismeja, joita sovelletaan avunsaajien toteuttamassa varojen hallinnassa. Rahoitusapu maksetaan erilliselle tilille Jordanian keskuspankkiin.
Rahoitusavun käyttöön sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tilintarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, OLAFin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuulla.
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
01 03 02 – Makrotaloudellinen rahoitusapu
01 03 06 – Takuurahaston rahoittaminen
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä
|
Moni–vuotisen rahoitus–kehyksen otsake |
Budjettikohta |
Määrärahalaji |
Rahoitusosuudet |
|||
|
Numero
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta 15 |
ehdokasmailta 16 |
kolmansilta mailta |
Varainhoito–asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdas–sa tarkoitetut rahoitus–osuudet |
|
|
4 |
01 03 02 Makrotaloudelli–nen rahoitusapu |
JM |
EI |
EI |
EI |
EI |
|
4 |
01 03 06 Takuurahaston rahoittaminen |
JM |
EI |
EI |
EI |
EI |
01 03 06 – Euroopan unionin takaus unionin lainoille, jotka on otettu makrotaloudellisen avun antamiseksi kolmansille maille: Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa on rahoitettava takuurahastoasetuksen 17 mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan lainojen määrä perustuu vuoden lopussa maksamatta olevaan määrään. Takuurahastoa on rahoitettava käyttämällä budjettikohdan 01 03 06 (”Takuurahaston rahoittaminen”) määrärahoja siten, että rahastossa on 9 prosenttia maksamattomien velkojen kokonaismäärästä. Rahoitettava määrä lasketaan vuoden ”n” alussa tavoitesumman ja rahastossa vuoden ”n-1” lopussa olevien nettovarojen erotuksena. Rahoitettava määrä otetaan vuonna ”n” vuoden ”n + 1” alustavaan talousarvioon ja maksetaan tosiasiallisesti yhtenä suorituksena vuoden ”n + 1” alussa budjettikohdasta 01 03 06 (”Takuurahaston rahoittaminen”). Tämän seurauksena 9 prosenttia (enintään 18 miljoonaa euroa) tosiasiallisesti maksetusta lainamäärästä otetaan huomioon tavoitesummassa vuoden ”n–1” lopussa laskettaessa takuurahastoon maksettavaa maksua.
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: ei ole.
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
4 |
||||||||
|
PO: ECFIN |
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
YHT. |
||||
|
• Toimintamäärärahat |
|||||||||
|
Budjettikohta 01 03 06 − Takuurahaston rahoittaminen |
Sitoumukset |
(1a) |
9 |
9 |
18 |
||||
|
Maksut |
(2a) |
9 |
9 |
18 |
|||||
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 19 (operatiivinen arviointi ja jälkiarviointi) |
|||||||||
|
Budjettikohta 01 03 02 |
Sitoumukset |
(3) |
0,10 |
0,15 |
0,25 |
||||
|
Maksut |
(3a) |
0,10 |
0,15 |
0,25 |
|||||
|
ECFIN PO:n määrärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
=1+1a +3 |
0,10 |
9 |
9,15 |
18,25 |
|||
|
Maksut |
=2+2a +3 |
0,10 |
9 |
9,15 |
18,25 |
||||
|
|
Sitoumukset |
(4) |
9 |
9 |
18,00 |
||
|
Maksut |
(5) |
9 |
9 |
18,00 |
|||
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ |
(6) |
0,10 |
0,15 |
0,25 |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
=4+ 6 |
0,10 |
9 |
9,15 |
18,25 |
|
|
Maksut |
=5+ 6 |
0,10 |
9 |
9,15 |
18,25 |
||
Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
5 |
”Hallintomenot” |
||||
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
YHTEEN-SÄ |
||
|
PO: ECFIN |
||||||
|
• Henkilöresurssit |
0,039 |
0,029 |
0,021 |
0,016 |
0,105 |
|
|
• Muut hallintomenot |
0,025 |
0,015 |
0,040 |
|||
|
ECFIN PO YHTEENSÄ |
Määrärahat |
0,064 |
0,044 |
0,021 |
0,016 |
0,145 |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ |
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) |
0,064 |
0,044 |
0,021 |
0,016 |
0,145 |
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
YHTEEN-SÄ |
||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ |
Sitoumukset |
0,164 |
0,044 |
9,021 |
9,166 |
18,395 |
|
Maksut |
0,164 |
0,044 |
9,021 |
9,166 |
18,395 |
3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tavoitteet ja tuotokset ⇩ |
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
YHTEENSÄ |
|||||||
|
Tyyppi 21 |
Lukumäärä |
Kustannus |
Lukumäärä |
Kustannus |
Lukumäärä |
Kustannus |
Lukumäärä |
Kustannus |
Lukumäärä yhteensä |
Kustannukset yhteensä |
||
|
ERITYISTAVOITE 3 22 |
||||||||||||
|
- tuotos 1 |
Operatiivinen arviointi |
1 |
0,10 |
1 |
0,10 |
|||||||
|
- tuotos 2 |
Jälkiarviointi |
1 |
0,15 |
1 |
0,15 |
|||||||
|
- tuotos 3 |
Takuurahaston rahoittaminen |
1 |
9 |
1 |
9 |
2 |
18 |
|||||
|
Välisumma erityistavoite 1 |
1 |
0,10 |
1 |
9 |
2 |
9,15 |
4 |
18,25 |
||||
|
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ |
1 |
0,10 |
1 |
9 |
2 |
9,15 |
4 |
18,25 |
||||
3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.Yhteenveto
–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
...ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
|
||||||||
|
Henkilöresurssit |
0,039 |
0,029 |
0,021 |
0,016 |
0,105 |
|||
|
Muut hallintomenot |
0,025 |
0,015 |
0,040 |
|||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma
|
0,064 |
0,044 |
0,021 |
0,016 |
0,145 |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 24 |
||||||||
|
Henkilöresurssit |
||||||||
|
Muut hallintomenot |
||||||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma
|
||||||||
|
YHTEENSÄ |
0,064 |
0,044 |
0,021 |
0,016 |
0,145 |
Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve
–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
–X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi 2018 |
vuosi 2019 |
...ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) |
|||||
|
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
|||||||||
|
01 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) |
0,19 |
0,13 |
0,09 |
0,06 |
|||||
|
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) |
|||||||||
|
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |
|||||||||
|
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) |
|||||||||
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 25 |
|||||||||
|
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) |
0,20 |
0,16 |
0,12 |
0,10 |
|||||
|
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) |
|||||||||
|
XX 01 04 yy 26 |
- päätoimipaikassa |
||||||||
|
- EU:n ulkop. edustustoissa |
|||||||||
|
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
Muu budjettikohta (mikä?) |
|||||||||
|
YHTEENSÄ |
0,39 |
0,29 |
0,21 |
0,16 |
|||||
XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Tarvittavan henkilöstön kustannukset arvioidaan ottamalla lähtökohdaksi 30 prosenttia AD5–AD12 palkkaluokan virkamiehestä vuosittain aiheutuvista menoista.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
Yksikönpäällikkö: rahoitusaputoimen valvonta ja hallinnointi, lainasopimusta koskevien tarkastelukertomusten hyväksyminen, virkamatkojen johtaminen ja ehtojen noudattamisessa saavutetun edistymisen arviointi Vastaava virkamies: yhteisymmärryspöytäkirjan ja lainasopimuksen laatiminen, yhteydet viranomaisiin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, yhteydet operatiivisesta arvioinnista ja jälkiarvioinnista vastaaviin ulkopuolisiin asiantuntijoihin, tarkastusmatkoille osallistuminen, komission yksiköiden raporttien laatiminen ja rahoitusavun hallinnointiin liittyvät komission menettelyt |
|
Ulkopuolinen henkilöstö |
Ei sovelleta. |
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
–X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
–X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.