C_2018262FI.01006901.xml

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti mahdollisimman laajamittaista vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä – Direktiivin 2014/94/EU 10 artiklan 6 kohdan mukainen toimintasuunnitelma ja 10 artiklan 2 kohdan mukainen kansallisten toimintakehysten arviointi”

(COM(2017) 652 final)

(2018/C 262/12)

Esittelijä:

Séamus BOLAND

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.1.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	5.4.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	19.4.2018
Täysistunnon nro	534
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	170/1/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Tässä lausunnossa käsitellään pääasiassa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin luomista EU:hun ottaen huomioon EU:n Pariisin sopimuksessa tekemät sitoumukset. Se täydentää näin ETSK:n antamia monia muita liikenneaiheisia lausuntoja. ETSK suosittaa painokkaasti, että EU ja kaikki sidosryhmät ottavat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ensisijaiseksi tehtäväkseen.

1.2

ETSK on erittäin tyytyväinen Euroopan komission aloitteisiin hiilestä irtautumiseksi liikenteen alalla ja erityisesti määrätietoiseen tavoitteeseen nopeuttaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin luomista, jotta kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöissä päästään nollatasoon vuoteen 2050 mennessä.

1.3

ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että jäsenvaltioiden hyväksymät kansalliset toimintakehykset, joiden avulla hiilestä on tarkoitus irtautua, ovat tällä hetkellä huomattavasti jäljessä asetetuista tavoitteista ja päämääristä. Tästä syystä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva toimintasuunnitelma todennäköisesti epäonnistuu. ETSK suosittaa painokkaasti, että komissio ja jäsenvaltiot toteavat haasteen kiireellisyyden.

1.4

ETSK katsookin, että komission tulisi kiireellisesti tarkistaa kansallisia toimintakehyksiä, jotta niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet.

1.5

ETSK katsoo, että jokaisen jäsenvaltion tulisi määrittää ja poistaa mahdolliset esteet, joista yksi on fossiilista polttoaineista saatujen verotulojen menetys.

1.6

ETSK panee merkille EU:n huomattavan rahoitussitoumuksen, joka kohdistuu vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin luomiseen. Komitea pelkää kuitenkin, että arviot tarvittavasta rahoituksesta ovat liian pienet ja että rahoituksen keräämisessä yksityiseltä sektorilta vipuvaikutuksen avulla ei ylletä toivotulle tasolle. ETSK suosittaa, että ennakkoarviota kerättävästä rahoituksesta tarkistetaan kiireellisesti ja että tarvittaessa ryhdytään asianmukaisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi, jos vaadittuihin rahoitustavoitteisiin ei ole päästy.

1.7

ETSK panee merkille merenkulku- ja ilmailualan tekemät sitoumukset kaikkien sidosryhmien hyväksymien tavoitteiden saavuttamiseksi hiilestä irtautumisessa. Komitea kehottaa kuitenkin lyhyellä aikavälillä tiivistämään välttämätöntä vuoropuhelua komission, jäsenvaltioiden ja näiden kahden toimialan välillä.

1.8

ETSK on hyvin huolissaan kuluttajien vähäisestä osallistumisesta ja vähäisestä vuorovaikutuksesta asianomaisten sidosryhmien kanssa. Komitea suosittaakin painokkaasti, että kuluttajille annetaan keskeisempi asema kaikissa asioissa, jotka liittyvät vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon.

1.9

ETSK suosittaa tutkimustyön tekemistä harvinaisten maametallien uusien lähteiden paikantamiseksi. Lisäksi komitea kehottaa komissiota ylläpitämään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ajantasaista tietokantaa uusimmasta liikennealan teknologiasta.

1.10

ETSK suhtautuu myönteisesti toimenpiteiden toteuttamiseen ensisijaisesti kaupunkialueilla mutta toteaa, että myös maaseutualueiden liikenteeseen soveltuvia ohjelmia tulee kehittää. ETSK suositteleekin, että näihin ohjelmiin voitaisiin sisällyttää sellaisen infrastruktuurin rakentaminen, joka perustuu pääasiassa maatalousjätteestä mutta myös muista jätelähteistä peräisin olevien biopolttoaineiden sekä bioreaktorien kanssa yhteensopivan teknologian käyttöön. Tällaisiin ohjelmiin voisi sisältyä sellaisen infrastruktuurin luominen, joka perustuu maatalous- ja metsätalousjätteestä sekä muista jätelähteistä saatavien edistyksellisten biopolttoaineiden käyttöön.

2. Johdanto

2.1

Tässä lausunnossa käsitellään pääasiassa toimintasuunnitelmaa, jota sovelletaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin luomiseksi EU:hun. ETSK on jo antanut lausuntoja laajemmasta liikkuvuuspaketista sekä muista liikenteeseen liittyvistä näkökohdista. Tässä lausunnossa ei siksi tarkastella liikennealaa laajemmin ilmastonmuutoksen näkökulmasta. On ehdottoman tärkeää luoda infrastruktuuri, joka helpottaa siirtymistä perinteisistä polttoaineista kestäväpohjaisiin polttoaineisiin Pariisin sopimuksen noudattamiseen tähtäävän Euroopan komission strategian mukaisesti, eikä sen merkitystä voi aliarvioida.

2.2

Komissio otti marraskuussa 2017 ratkaisevia edistysaskeleita, jotta voidaan täyttää Pariisin sopimukseen perustuvat EU:n sitoumukset: sopimuksessa asetetaan sitova tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä koko talouden laajuisesti vähintään 40 prosenttia. Puhdasta liikkuvuutta koskevaan pakettiin sisältyi toimintasuunnitelma ja investointiratkaisuja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin ottamiseksi käyttöön Euroopan laajuisesti. Tavoitteena on tukea kansallista poliittista toimintaa edistämällä liikenneverkkoon (Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T) kohdistuvia investointeja kaupunkialueilla. Näin varmistetaan, että vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri on maantieliikenteen käytettävissä.

2.3

Toimintasuunnitelma myös ohjaa jäsenvaltioita sisällyttämään tavoitteita merenkulun ja ilmailun aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi.

2.4

ETSK on – ainakin 15 viimeaikaisessa lausunnossa, joissa käsitellään hiilestä irtautumista liikenteen alalla, COP21-ilmastosopimusta ja monia muita kestävän kehityksen ympäristönäkökohtia – johdonmukaisesti tukenut julkisen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin saatavuuden parantamista.

2.5

EU:n tavoitteena on pyrkiä maailmanlaajuiseen kärkiasemaan hiilestä irtautumisen alalla, ja Euroopan komissio esittää sitä varten ehdotuksia, joiden avulla voidaan siirtyä nopeasti suuripäästöisistä polttoaineista vähäpäästöisiin tai päästöttömiin polttoaineisiin liikenteen alalla vuoteen 2025 mennessä.

2.6

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva toimintasuunnitelma on ehdotuskokonaisuus, jonka tarkoituksena on vähentää päästöjä liikenteen alalla saumattomasti ja nollatasolle aikataulussa, jossa välietappeja ovat vuodet 2020, 2025 ja 2030.

2.7

Nykyisten EU:n arvioiden mukaan jopa 95 prosenttia maantieajoneuvoista ja aluksista käyttää perinteisiä polttoaineita huolimatta siitä, että käytettävissä on useita EU:n rahoitusvälineitä (fossiilisten polttoaineiden ja biopolttoaineiden alalla), jotka eivät kuulu toimintasuunnitelman piiriin.

2.8

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin luomisessa on kuitenkin saavutettu hieman edistystä käytettävissä olevan EU-rahoituksen ansiosta. Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksen (European Alternative Fuels Observatory) mukaan käytettävissä on 118 000 julkista sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspistettä, 3 458 tankkauspistettä paineistettua maakaasua (CNG) käyttäville ajoneuvoille sekä syyskuun 2017 lopussa 82 vetyajoneuvojen tankkauspistettä. Kuitenkin vain kahdessa jäsenvaltiossa on yli 100 sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspistettä 100 000:ta kaupungin asukasta kohti.

2.9

Kaikkien jäsenvaltioiden oli määrä tehdä selkoa edistymisestään vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaksi on jättänyt sen tekemättä (Malta ja Romania). Huomattava enemmistö muista jäsenvaltioista ilmoittaa jääneensä jälkeen tavoitteistaan eikä tämänhetkisten ennusteiden mukaan pysty enää saavuttamaan niitä.

3. Kansalliset toimintakehykset

3.1

Jäsenvaltiot ovat laatineet direktiivin 2014/94/EU mukaisesti kansalliset toimintakehykset, joilla taataan infrastruktuurin vähimmäiskattavuus vuoteen 2020, 2025 tai 2030 mennessä polttoaineesta riippuen. Kussakin kansallisessa toimintakehyksessä asetetaan päämäärät ja tavoitteet, ja jäsenvaltioiden oli määrä tehdä selkoa niiden saavuttamisesta viimeistään vuonna 2017.

3.2

Direktiivissä keskitytään niihin polttoaineisiin, joissa markkinoiden koordinoinnin puute on selvää, eli sähköön, vetyyn ja maakaasuun (nesteytetty maakaasu ja paineistettu maakaasu). Myös biopolttoaineita pidetään tärkeänä vaihtoehtona, joka todennäköisesti edustaa suurinta osaa markkinoiden vaihtoehtoisista polttoaineista keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Biopolttoaineiden käyttöä suosivan infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavat tärkeimmät osatekijät ovat jo olemassa.

3.3

Kansallisten toimintakehysten tarkoituksena on taata infrastruktuurin vähimmäiskattavuus vuoteen 2020, 2025 tai 2030 mennessä kussakin jäsenvaltiossa. Tärkeimmät infrastruktuurin osatekijät ovat sähkö, paineistettu maakaasu, nesteytetty maakaasu ja vety.

Direktiiviin 2014/94/EU perustuvat jäsenvaltioiden infrastruktuuri-investointitarpeet ovat arvioiden mukaan seuraavat:

—	Sähkö: enintään 904 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä (kansallisissa toimintakehyksissä asetetaan tavoitteita vain vuoteen 2020 saakka).

—

Paineistettu maakaasu: enintään 357 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä ja enintään 600 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä paineistettua maakaasua käyttävien maantieajoneuvojen osalta (perustuen niiden 937:n (vuoteen 2020 mennessä) ja 1 575:n (vuoteen 2025 mennessä) uuden paineistetun maakaasun tankkauspisteen kokonaiskustannuksiin, joita suunnitellaan kansallisissa toimintakehyksissä).

—

Nesteytetty maakaasu: enintään 257 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä nesteytettyä maakaasua käyttävien maantieajoneuvojen osalta. Vesiliikenteessä käytettävän nesteytetyn maakaasun osalta enintään 945 miljoonaa euroa TEN-T:n ydinverkkokäytävien merisatamia varten vuoteen 2025 mennessä ja enintään miljardi euroa TEN-T:n ydinverkkokäytävien sisävesisatamia varten vuoteen 2030 mennessä.

—	Vety: enintään 707 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä (ks. COM(2017) 652 final).

3.4

Vain kahdeksan jäsenvaltion 25:stä katsottiin täyttävän täysin tavoitteensa. Kaksi jäsenvaltiota ei ollut toimittanut selvitystään marraskuuhun 2017 mennessä. Komissio arvioi erittäin kriittisesti saavutettua edistystä ja erityisesti tavoitetasoa, mistä osoituksena ovat erilaiset ristiriitaiset poliittiset linjaukset eri maissa. Ne heikentävät maiden sitoumuksia saavuttaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin luomiseen liittyviä omia tavoitteitaan.

3.4.1

ETSK panee merkille, että osa näistä maista on tehostanut toimiaan lukujen julkaisemisen jälkeen.

3.5

Komission yleinen johtopäätös on, että kansalliset toimintakehykset ovat epäonnistuneet pahasti keinona saada aikaan todellista edistystä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin merkityksellisessä käyttöönotossa.

3.6

Tämä musertava arvio ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa kiinnitetty huomio kansallisten toimintakehysten vähäisiin vaikutuksiin viittaavat siihen, että tavoitteista tullaan jäämään selvästi ja että vähimmäistapauksessa olisi tarpeen tehdä kiireellisiä tarkistuksia.

4. Komission tiedonannon tausta ja sisältö

4.1

Toimintasuunnitelman tarkoituksena on täydentää kansallisia toimintakehyksiä ja auttaa luomaan ”EU:n yhteentoimiva perusinfrastruktuuri vuoteen 2025 mennessä”. Tavoitteena on luoda ydinliikennekäytäviä, joita voidaan käyttää liikennöintiin pitkillä matkoilla ja valtioiden rajojen yli, edellyttäen että kaikki sidosryhmät pääsevät yhteisymmärrykseen.

4.2

EU haluaa nopeuttaa käyttöönottoa kahdella alalla. Ensimmäinen on TEN-T-liikenneverkon ydinverkko ja kattava verkko. Toisena päätavoitteena on vastata paremmin kaupunki- ja esikaupunkialueiden infrastruktuuritarpeisiin.

4.3

Toimenpiteiden on määrä hyödyttää kuluttajia, elinkeinoelämää ja viranomaisia sillä perusteella, että vastuu jaetaan viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken. Tarjolla tulisi olla riittävä määrä ajoneuvoja ja aluksia, jotta kysynnän ja tarjonnan jatkuvuus voidaan taata.

4.4

Sähköstä on tullut vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin ensisijainen painopiste kaikkialla EU:ssa. Edistyminen sähköajoneuvojen tarvitseman infrastruktuurin käyttöönotossa vuoteen 2020 mennessä on kuitenkin vaatimatonta: on arvioitu, että osuus ajoneuvokannasta on 0,1–2,9 prosenttia eri jäsenvaltioissa vuonna 2020 (SWD(2017) 365 final).

4.5

Tiedonannossa tehdään selväksi, että tarvitaan yhdennetty lähestymistapa eli EU:n yhteinen toimintapoliittinen kehys, joka kattaa ajoneuvot, sähköverkot, taloudelliset kannustimet ja digitaaliset palvelut. Muutoin siirtyminen vähäpäästöiseen ja päästöttömään liikkuvuuteen tapahtuu epätasaisesti ja etenee eri vauhtia eri jäsenvaltioissa.

4.6

Suunnitelmassa korostetaan merkittävien julkisten ja yksityisten investointien tarvetta. Siinä kehotetaan yhdistämään ”avustuksia, joita ei tarvitse maksaa takaisin, takaisin maksettavaan velkarahoitukseen”, jotta suuriin rahoitustarpeisiin pystytään vastaamaan.

4.7

Komissio on perustanut kaksi foorumia, kestävän liikenteen foorumin ja eurooppalaisen kestävän laivaliikenteen foorumin, joilla on samankaltaiset tehtävät ja joiden tavoitteena on osallistaa jäsenvaltiot, kansalaisyhteiskunta ja muut asianomaiset sidosryhmät.

5. Vaihtoehtoisen infrastruktuurin luomiseen liittyviä haasteita

5.1

ETSK painottaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin luomiseen liittyviä erilaisia haasteita ja pitää valitettavana, etteivät sidosryhmät ole pitäneet niiden ratkaisemista kiireellisenä.

5.2

Ajoneuvojen ja alusten lataus- ja tankkausinfrastruktuuri on hyvin puutteellinen kaikkialla EU:ssa. ETSK katsoo, että yksi suurimmista syistä tähän on älykkään verkon vähäinen kehitys ja tästä syystä syntynyt tilanne, jossa kuluttajat eivät pysty osallistumaan siirtymään.

5.3

Koska kaikki osapuolet ovat edistyneet hitaasti täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisessa, ETSK päättelee, että sitoutuminen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin on vaihtelevaa eri jäsenvaltioissa, kuten komission arvioissa todetaan. ETSK katsoo, että tämä on suuri este EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamiselle. EU:ssa on kuitenkin edistytty huomattavasti biopolttoaineiden kehittämisessä (ei kuulu vuoden 2014 direktiivin soveltamisalaan) etenkin tietyissä jäsenvaltioissa.

5.4

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin teknologiaan liittyy vielä joitakin epävarmuustekijöitä. Niitä ovat sähköajoneuvoihin tarvittavien akkujen valmistus, sillä tarvittavien ensiöraaka-aineiden talteenottokustannukset kasvavat. Kierrätetyn uusioraaka-aineen käyttöä tulisi edistää kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Kuluttajat eivät myöskään tiedä paineistetun kaasun turvallisuudesta tai vedyn käytöstä ja saatavuudesta tarpeeksi. Asia pitäisi korjata.

5.5

Kuluttajien epävarmuus teknologiaa kohtaan sekä hintavertailuja koskevan suoran tiedon puuttuminen ovat syitä, joiden on todettu tekevän kuluttajille huomattavan vaikeaksi omaksua asia omakseen. (EU:n tutkimus Study on the Implementation of Article 7(3) of the ”Directive on the Deployment of Alternative Fuels Infrastructure”, tammikuu 2017). Myös pitkien matkaetäisyyksien vuoksi asiaan liittyy kuluttajien mielestä todellisia rajoituksia etenkin maaseudulla. Tämä on suuri este onnistumiselle.

5.6

Siirtymän suuret kustannukset maaseutualueilla ovat merkittävä este vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle. On myös tiedostettava kiireellisesti, että sidosryhmät eivät ole onnistuneet kannustamaan aloitteellisesti sellaisen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin luomiseen, joka vastaisi maatalouden ja pitkien ajomatkojen tarpeisiin harvaan asutuilla maaseutualueilla.

5.7

Tavoite yhdistää yksityisiä ja julkisia rahoitusmekanismeja on riippuvainen siitä, pystytäänkö vastaamaan julkisten ja yksityisten sijoittajien erilaisiin tarpeisiin. Näiden tarpeiden yhteensovittaminen erityisesti silloin, kun julkisten ja yksityisten lähteiden odotukset ovat erilaisia, saattaa viivästyttää edistymistä.

5.8

Toimintasuunnitelmassa käsitellään laajasti siirtymän toteuttamista tärkeimmissä kaupunkiasutuskeskuksissa. Yksi syy tähän on se, että latausteknologia on edelleen rajoittunutta ja maaseudulla tarvitaan enemmän latauspisteitä tyypillisesti pidempien matkojen takia. ETSK toteaa myös, että maaseudulla tarvittavan infrastruktuurin luomiseen tulee kiinnittää paljon enemmän huomiota.

5.9

Toimintasuunnitelman toteutuminen edellyttää korkean tason sitoutumista kaikilta jäsenvaltioilta, jotta voidaan varmistaa, että niiden kansalliset toimintakehykset pannaan täytäntöön ajoissa ja tehokkaasti.

5.10

Tähän kannustamiseksi komissio on perustanut kestävän liikenteen foorumin, johon osallistuu jäsenvaltioiden, liikennealan ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ja jonka tavoitteena on tehostaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon tähtäävän toimintapolitiikan toteuttamista.

6. ETSK:n huomioita

6.1

ETSK on huolissaan siitä, että kansalliset toimintakehykset ovat selvästi epäonnistuneet keinona päästä tavoitteisiin ja saada aikaan todellista ja merkityksellistä edistystä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotossa. Pelko siitä, että kaikki tavoitteet jäävät todennäköisesti täyttymättä, merkitsee kiireellistä tarvetta tarkistaa strategiaa ja esittää suosituksia toimintamalliksi, joka voi onnistua. On kuitenkin pantava merkille, että eri jäsenvaltioilla on erilaisia näkemyksiä eri polttoaineista. Esimerkiksi nesteytettyä maakaasua ja paineistettua maakaasua ei pidetä järkevänä vaihtoehtona uudelle infrastruktuurille Pohjoismaissa, missä sen sijaan biopolttoaineet ovat hyvin suosittuja ja niitä tuetaan. Muissa EU:n osissa suositaan aivan eri polttoaineita.

6.2

Myös tekniikan valmiusaste on otettava huomioon. Esimerkiksi vetyteknologia on vasta varhaisissa testivaiheissa useimmilla markkinoilla. Sama koskee raskaille ajoneuvoille ja pidemmille matkoille kuten TEN-T-käytäville tarkoitettua sähköakkuihin perustuvaa käyttövoimaa. Tällaisten ajoneuvojen akkujen lataaminen ei todennäköisesti keskipitkällä aikavälillä ole yhtä toimiva ratkaisu. Useissa jäsenvaltioissa testataan kuitenkin parhaillaan myös raskaiden kuorma-autojen käyttöä sähkövoimalla siten, että sähkökäyttövoimaa saadaan ilmajohtimista tai tien pinnalla olevista raiteista (mm. sähköinen moottoritie). Tällaista infrastruktuuria ei mainita toimintasuunnitelmassa lainkaan, mutta sitä täytyy tällä hetkellä pitää teknisesti valmiimpana kuin vetypolttoaineita.

6.3

Arviot investointitarpeista vaihtoehtoisten polttoaineiden julkisen infrastruktuurin tarjoamiseksi vuoteen 2020 mennessä vaihtelevat 5,2 miljardista eurosta 6 miljardiin euroon. Vuoteen 2025 mennessä luvun ennakoidaan olevan vähintään 22 miljardia euroa. Näistä arvioista huolimatta on hyvin vähän näyttöä siitä, että tämä riittäisi takaamaan välttämättömien tavoitteiden saavuttamisen.

6.4

On mahdollista, että arviot ovat liian varovaisia, ja niitä joudutaan ehkä tarkistamaan teknologian muuttuessa. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission tavoitteeseen tehdä tiiviimpää yhteistyötä autoteollisuuden kanssa erilaisten rahoitusvälineiden suunnittelemiseksi yksityisiin investointeihin kannustamista varten.

6.5

ETSK toteaa kuitenkin, että tällaisilla välineillä tulee varmistaa, että infrastruktuurin käyttöönotto hyödyttää laajasti suurta yleisöä käytettävyyden ja kohtuuhintaisuuden näkökulmasta. Erityisenä huolenaiheena on saatavuus maaseudulla ja eristyksissä olevilla alueilla.

6.6

ETSK toteaa, että polttoainevero on tällä hetkellä tärkeä tulonlähde kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Ympäristötavoitteiden saavuttamisesta seuraava tulonvähennys olisikin selvä haaste jäsenvaltioiden veropolitiikalle. On kuitenkin pantava merkille, että komission liikkuvuuspaketissa esitetty ehdotus tiemaksujärjestelmistä (eurovinjetti, ks. asiakokonaisuus TEN/640) sisältää joitakin uusia vaihtoehtoja ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi infrastruktuurimaksuihin.

6.7

ETSK toteaa, että laivaliikennettä pidetään vaikeasti säänneltävänä alana ennen kaikkea siksi, että säännöt ja lait laaditaan kansainvälisissä yhteyksissä. Merenkulkualan tulee tehdä aktiivisesti yhteistyötä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin alalla, ja on selvää, että paikallistasolla on potentiaalia tarjota vaihtoehtoisia polttoaineita (esim. metanoli ja nesteytetty maakaasu) erityisesti lyhyen matkan meriliikennettä ja lauttaliikennettä varten. Lisäksi voitaisiin mainita mm. satamalaituritoimintoihin käytettävä sähköinfrastruktuuri.

6.8

Toinen vastaava aihe, joka tosin liittyy löyhemmin toimintasuunnitelmaan, on ilmailu, jonka odotetaan lisääntyvän räjähdysmäisesti vuoteen 2050. Hiilestä irtautumiseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sellaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden laajamittaista käyttöönottoa, joiden avulla voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Biopolttoaineiden käyttöä tällä alalla tulisi harkita, ja tarvittavat investoinnit olisi tehtävä kaikkien asianomaisten sidosryhmien ja Euroopan komission kanssa käytävän tuloksekkaan vuoropuhelun pohjalta.

6.9

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin kohdistuvia julkisia ja yksityisiä investointeja on kohdennettava tarkemmin. ETSK kannattaakin komission ehdotusta tehostaa EU:n rahoitusvälineiden koordinointia ja saada aikaan synergioita valtakunnallisen ja paikallisen tason toimien välillä EU:n rahoituksen vaikutuksen lisäämiseksi.

6.10

Kuluttajavalistus on keskeisen tärkeää infrastruktuurin käyttöönoton onnistumiseksi. Siihen kuuluvat tiedotus hintavertailuista ja terveys- ja ympäristöhyödyistä sekä erityiset tukitoimet pienituloisempien perheiden hyväksi.

Bryssel 19. huhtikuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER