EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.9.2019
COM(2019) 399 final
2019/0183(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen antamiseksi jäsenvaltioille niihin kohdistuvan vakavan taloudellisen rasitteen kattamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista ilman sopimusta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Yhdistynyt kuningaskunta on päättänyt erota Euroopan unionista, ja se on ilmoittanut tästä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 50 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan esittämän pyynnön johdosta Eurooppa-neuvosto (50 artikla) suostui 11. huhtikuuta 2019 1 pidentämään edelleen 2 SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrättyä määräaikaa 31. lokakuuta 2019 saakka. Ellei Yhdistynyt kuningaskunta ratifioi erosopimusta 31. lokakuuta 2019 mennessä tai pyydä kolmatta pidennystä, jonka Eurooppa-neuvosto (50 artikla) hyväksyy yksimielisesti, SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika päättyy tuona päivänä. Siinä tapauksessa Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulee 1. marraskuuta 2019 alkaen kolmas maa ilman sopimusta, jolla varmistettaisiin hallittu eroaminen. Komissio katsoo edelleen, että paras tulos saavutetaan, jos Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista tapahtuu hallitusti erosopimuksen perusteella.
EU:n primaarioikeuden ja johdetun oikeuden soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa heti eropäivänä. Erosopimuksessa määrättyä siirtymäkautta ei sovelleta. Siitä aiheutuu väistämättä merkittäviä häiriöitä kansalaisille ja yrityksille ja julkisille laitoksille ja myös vakavia kielteisiä vaikutuksia talous- ja rahoitustilanteeseen.
Euroopan unioni ja EU27-jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tähän mennessä merkittävän joukon toimenpiteitä. Erityisesti Euroopan komissio on valmistautunut sopimuksettomaan eroon marraskuusta 2018 lähtien. Komissio on esittänyt tähän mennessä 19 asiaan liittyvää lainsäädäntöehdotusta, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet. Komissio on myös hyväksynyt 63 muuta kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä ja julkaissut 100 eroon valmistautumista koskevaa ilmoitusta.
Kaikilla tasoilla toteutettavia varautumistoimenpiteitä koskevat periaatteet vahvistettiin 13. marraskuuta 2018 annetussa toisessa brexitiin valmistautumista koskevassa tiedonannossa 3 . Periaatteiden mukaan toimenpiteillä ei pitäisi korjata vahinkoja, jotka olisi voitu välttää valmistautumistoimenpiteillä ja sidosryhmien ajoissa toteuttamilla toimilla.
Komissio ilmoitti 10. huhtikuuta 2019 annetussa neljännessä brexitiin valmistautumista koskevassa tiedonannossa 4 varautumistoimenpiteiden valmisteluun liittyen olevansa valmis ehdottamaan rahoitustukitoimenpiteitä vaikutusten lieventämiseksi niillä aloilla, joihin asia eniten vaikuttaa, ottaen huomioon käytettävissä olevat varat ja EU:n talousarvion tulo- ja menopuolella mahdollisen sopimuksettoman eron seurauksena tehtävät mukautukset. EU:n valtiontukisäännöt tarjoavat joustavia ratkaisuja kansallisia toimenpiteitä varten, jotta voidaan antaa välitöntä tukea sidosryhmille, joihin ero vaikuttaa.
Yrityksille, etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on merkittävästi toimintaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan päin, voi aiheutua vaikeuksia, kun ne menettävät helpon pääsyn sen markkinoille, tai niihin voi kohdistua muita vaikutuksia, jotka johtuvat monimutkaisemmista kauppasuhteista. Seurauksena voi olla myös työpaikkojen menetyksiä. Jäsenvaltiot haluavat ehkä toteuttaa toimia torjuakseen kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoilla ottamalla käyttöön tukijärjestelmiä, joilla avustetaan vaikeuksien kohteena olevia yrityksiä muutoksen hallinnassa, tai ottamalla käyttöön toimenpiteitä työllisyystason säilyttämiseksi.
Vaikutuksia kohdistuu myös jäsenvaltioiden julkishallintoon, koska niiden on perustettava uusia julkisia palveluja tuottavia laitoksia ja palkattava lisähenkilöstöä joillekin vaikutusten kohteeksi joutuneille sektoreille erittäin lyhyessä ajassa.
Esimerkiksi tulliasioiden ja välillisen verotuksen alalla kansallisten viranomaisten on tehtävä merkittäviä investointeja infrastruktuuriin ja henkilöstöresursseihin lähinnä niissä jäsenvaltioissa, joissa sijaitsevat Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kaupan tärkeimmät saapumis- ja lähtöpaikat. Terveys- ja kasvinsuojelutoimien alalla EU27-jäsenvaltiot perustavat uusia tai laajentavat nykyisiä rajatarkastusasemia paikoissa, joihin tuonti Yhdistyneestä kuningaskunnasta EU:hun saapuu.
Edellä mainitun kaltaisilla toimilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus julkisiin menoihin, etenkin lyhyellä aikavälillä ja niissä jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Näiden jäsenvaltioiden julkisen talouden kannalta kyseessä voi olla suurkatastrofi, jonka vuoksi tarvitaan kiireellisesti julkista lisärahoitusta. Sen vuoksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, varojen käyttöönotolla voidaan tarjota näille jäsenvaltioille ja niiden julkiselle taloudelle merkittävää helpotusta, jos rahaston toiminta-alaa laajennetaan niin, että se kattaa tämän skenaarion kielteiset vaikutukset.
Rahasto perustettiin vuonna 2002 tukemaan EU:n jäsenvaltioita ja liittymisneuvotteluja käyviä maita suurissa luonnonkatastrofeissa, joita aiheuttavat tulvat, myrskyt, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, metsäpalot tai kuivuus. Rahaston varat voidaan ottaa käyttöön asianomaisen maan hakemuksesta, jos katastrofi on sen laajuinen, että se oikeuttaa Euroopan tasoiset toimet.
Rahaston toiminta on konkreettinen osoitus aidosta EU:n solidaarisuudesta, jonka puitteissa jäsenvaltiot sopivat tukevansa toisiaan asettamalla lisävaroja käyttöön EU:n talousarvion kautta.
Jo toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä huolimatta on kohtuullista olettaa, että sopimukseton ero vaikuttaa enemmän joihinkin jäsenvaltioihin kuin toisiin, koska niillä on erityisen tiiviit taloudelliset ja kauppasuhteet Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Vaikka eron vaikutuksia onkin äärimmäisen vaikea arvioida täsmällisesti, vaikutukset talouteen, työmarkkinoihin ja julkiseen talouteen ovat merkittävät, etenkin lyhyellä aikavälillä. Kyseessä on yksittäinen tapahtuma, mutta sen haitalliset vaikutukset ja julkisiin varoihin kohdistuva rasite, joiden voidaan katsoa johtuvan suoraan sopimuksettomasta erosta, voivat muodostaa suurkatastrofin, minkä vuoksi rahaston ytimessä olevan solidaarisuusperiaatteen käyttöönotto olisi oikeutettua vaikutusten lieventämiseksi.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Tämän ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2012/2002, jäljempänä ’asetus (EY) N:o 2012/2002’, niin että laajennetaan sen soveltamisala kattamaan tietyn tyyppiset julkiset lisämenot, jotka aiheutuvat Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ilman erosopimusta.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Tämä ehdotus on osa Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista koskevien varautumistoimenpiteiden valmistelua.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Koska kyseessä on voimassa olevan asetuksen muuttaminen, ehdotuksessa noudatetaan määräyksiä, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 2012/2002 oikeusperustana, eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 175 artiklaa. Koska muutos liittyy vain jäsenvaltioihin, SEUT-sopimuksen 212 artiklaa ei sovelleta.
•Toissijaisuusperiaate (muun kuin jaetun toimivallan osalta)
Ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa rahaston soveltamisalaa, jotta voidaan osoittaa eurooppalaista solidaarisuutta jäsenvaltioille, joihin eron vaikutukset kohdistuvat vakavimmin. Tämä tehdään tarjoamalla tukea rahastosta, jotta ne voivat kantaa taloudellisen rasitteen, joka niihin kohdistuu Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista ilman sopimusta. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ehdotuksessa määritellään selvästi tukikelpoisuuskriteerit, joiden perusteella rahaston varat voidaan ottaa käyttöön. Näin ollen tuki tästä välineestä rajoittuu kustannuksiin, joilla on vakavia vaikutuksia tietyn jäsenvaltion talous- ja rahoitustilanteeseen.
Rahasto perustuu toissijaisuusperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n olisi toimittava vain tapauksissa, joissa jäsenvaltion ei enää katsota pystyvän hoitamaan yksin kriisiä ja se tarvitsee tukea. Lainsäätäjä katsoi, että luonnonkatastrofeissa tällainen tilanne syntyy, kun välittömien vahinkojen kokonaismäärä ylittää tietyn kynnysarvon. Myöhemmät taloudelliset vahingot eivät sisälly tähän, koska niiden määrittämistä nopeasti, luotettavasti ja vertailukelpoisesti pidetään liian monimutkaisena. Luonnonkatastrofien kynnysarvoksi asetettiin sen vuoksi välittömät vahingot, jotka ylittävät 0,6 prosenttia bruttokansantulosta tai 3 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina), ja näistä sovelletaan alhaisempaa. Nämä kaksi kriteeriä valittiin sen vuoksi, että yhdessä kiinteässä määrässä ei kyettäisi ottamaan huomioon mittavia eroja jäsenvaltioiden taloudellisessa vahvuudessa (ja näin ollen talousarvion toimintavalmiudessa) ja sen käyttö johtaisi jäsenvaltioiden epäoikeudenmukaiseen ja eriarvoiseen kohteluun. Yhden prosenttiosuuden käyttö taas johtaisi joko erittäin pieniin määriin pienempien jäsenvaltioiden osalta tai saavuttamattoman korkeisiin kynnysarvoihin suurempien talouksien osalta.
Jos Yhdistynyt kuningaskunta eroaa hallitsemattomasti EU:sta, jäsenvaltioiden talouksille odotetaan aiheutuvan vakavia seurauksia. Välitöntä vahinkoa on kuitenkin lähes mahdoton arvioida. Tämän vuoksi ei voida soveltaa samaa lähestymistapaa kuin luonnonkatastrofeihin. Sen sijaan komissio ehdottaa, että tukikelpoisuuden määrittämiseksi käytettäisiin jäsenvaltioiden talousarvioon kohdistuvaa taloudellista rasitetta, joka aiheutuu sopimuksettomasta erosta johtuvista ja siihen suoraan liittyvistä lisätarpeista. Tämä vastaa suureksi osaksi välittömien vahinkojen tukikelpoista julkista osuutta luonnonkatastrofeissa (esimerkiksi julkisen infrastruktuurin palauttamisesta, väestölle annettavasta avusta ja pelastuspalveluista johtuvat kustannukset). Kaikkien vahinkojen tukikelpoinen julkinen osuus vaihtelee suuresti katastrofin ja sen kohteena olevan maan mukaan. Keskimäärin se on noin 50 prosenttia kaikista vahingoista.
Sen vuoksi komissio ehdottaa, että rahaston varojen saamisen perustana olevat periaatteet pidetään voimassa. Näin ollen rahaston varojen saamisen edellytyksenä on, että sopimuksettomaan eroon liittyvät julkiset menot ovat vähintään 0,3 prosenttia bruttokansantulosta tai 1,5 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina) eli puolet luonnonkatastrofeihin sovellettavista osuuksista ja määristä, ja näistä sovelletaan alhaisempaa. Jäsenvaltioiden tehtävänä on toimittaa näyttöä näistä menoista ja osoittaa, että niiden voidaan katsoa johtuvan suoraan sopimuksettomasta erosta.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on välttämätöntä voimassa olevassa välineessä jo säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.
•Toimintatavan valinta
Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa asetusta (EY) N:o 2012/2002, jotta voidaan hyödyntää vakiintuneita menetelmiä ja käytäntöjä tukihakemusten laatimiseksi ja arvioimiseksi sekä tuen täytäntöön panemiseksi ja siitä raportoimiseksi. Toimi on kohdennettu ja rajattu lieventämään yhden tapahtuman eli Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksettoman eron taloudellisia seurauksia.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Solidaarisuusrahaston jälkiarvioinnissa (2002–2017) 5 pääteltiin, että rahasto on arvokas väline EU:lle katastrofitilanteissa toteutettavia toimia varten, ja sillä saadaan aikaan EU:n tason lisäarvoa katastrofin jälkeisissä toimissa jäsenvaltioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa. Arvioinnissa myös kehotettiin pohtimaan poliittisia toimia, joilla lisättäisiin rahaston toimintamahdollisuuksia.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ehdotuksen valmistelu on täytynyt suorittaa kiireellisesti, jotta lainsäätäjät voivat hyväksyä sen ajoissa, minkä vuoksi sidosryhmien kuulemista ei ole voitu toteuttaa.
•Vaikutustenarviointi
Ehdotuksen kiireellisen luonteen vuoksi vaikutustenarviointia ei tehty.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Jotta voidaan säilyttää rahaston varojen saatavuus suurissa luonnonkatastrofeissa, mikä on sen alkuperäinen tarkoitus, rahaston käyttö tämän ehdotuksen mukaisesti olisi rajoitettava enintään 50 prosenttiin sen vuotuisesta käytettävissä olevasta määrästä vuosina 2019 ja 2020.
Rahaston vuotuinen enimmäisrahoitus on 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). Nykyhinnoiksi muutettuna se on 585,8 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 597,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 eli yhteensä 1 183,3 miljoonaa euroa. Näin ollen tämän ehdotuksen mukaisesti käytettävissä olisi enintään 591,65 miljoonaa euroa.
Kun otetaan huomioon vuonna 2019 jo käyttöön otetut ja parhaillaan käyttöön otettavat rahaston varat, on kohtuullista olettaa, että suurinta osaa vuoden 2019 rahoituksesta ei käytetä tämän vuoden aikana ja yli puolet siirretään vuodelle 2020.
Solidaarisuusrahastoasetuksen tarkistuksen yhteydessä vuonna 2014 otettiin käyttöön ennakkomaksut, joita ryhdyttiin soveltamaan vuonna 2015. Tarkistuksen keskeisenä perusteena oli, että menettely rahaston varojen käyttöönottamiseksi ja täyden tuen maksamiseksi on liian pitkä (tyypillisesti vuosi) ja että vakavassa kriisitilanteessa tarvitaan nopeampaa reagointia. Avun tarjoamisen viivästymistä pidettiin myös huonona EU:n imagon kannalta.
Ennakkomaksujen taso asetettiin 10 prosenttiin odotetusta rahaston rahoitusosuudesta ja enintään 30 miljoonaan euroon. Myöhemmin todettiin, että taso ei ole tyydyttävä. Pienemmissä katastrofeissa, joissa rahaston rahoitusosuus on muutama miljoona euroa, ennakkomaksu on vain joitakin satoja tuhansia euroja, joilla ei juurikaan ole merkitystä. Erittäin suurissa katastrofeissa, kuten Abruzzon maanjäristyksessä, josta aiheutui 22 miljardin euron vahingot ja rahaston rahoitusosuus oli 1,2 miljardia, enintään 30 miljoonan euron ennakkomaksu on täysin riittämätön. Kummassakaan tapauksessa ennakkomaksu ei ole oikeassa suhteessa sen vaikutuksiin kentällä. Tuoreessa solidaarisuusrahaston jälkiarvioinnissa (2002–2017) vahvistetaan tämä.
Sen vuoksi komissio ehdottaa, että ennakkomaksu kaikkien luokkien yksittäisissä katastrofeissa nostetaan 25 prosenttiin odotetusta rahaston rahoitusosuudesta niin, että se on enintään 100 miljoonaa euroa.
Komissio ehdottaa myös rahaston ennakkomaksuja varten varattujen määrärahojen kokonaismäärän lisäämistä vuotuisessa talousarviossa 50 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon. Tämä ehdotus ei sisälly vuoden 2020 talousarvioesitykseen. Komissio ehdottaa enintään 50 miljoonan euron lisämäärärahoja vuoden 2020 talousarvioon, jotta voidaan varmistaa varojen nopea saatavuus tarvittaessa.
5.LISÄTIEDOT
•Täytäntöönpanosuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
EU:n määrärahojen käyttö edellyttää täyttä avoimuutta ja asianmukaista valvontaa. Jäsenvaltioihin ja komissioon sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädettyjä raportointivelvoitteita.
2019/0183 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen antamiseksi jäsenvaltioille niihin kohdistuvan vakavan taloudellisen rasitteen kattamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista ilman sopimusta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 6 ,
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 7 ,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, perustettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 8 . Rahasto perustettiin tarjoamaan taloudellista tukea jäsenvaltioille hätätilanteissa konkreettisena osoituksena eurooppalaisesta solidaarisuudesta.
(2)Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 50 artiklan nojalla. Perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan, tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua edellä tarkoitetusta ilmoituksesta, ellei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.
(3)Yhdistyneen kuningaskunnan esittämän pyynnön johdosta Eurooppa-neuvosto suostui 11 päivänä huhtikuuta 2019 9 pidentämään edelleen 10 SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrättyä määräaikaa 31 päivään lokakuuta 2019 asti. Ellei Yhdistynyt kuningaskunta ratifioi erosopimusta 11 31 päivään lokakuuta 2019 mennessä tai pyydä kolmatta pidennystä, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyy yksimielisesti, Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman sopimusta, ja siitä tulee kolmas maa 1 päivänä marraskuuta 2019.
(4)Jotta voidaan lieventää Yhdistyneen kuningaskunnan unionista ilman sopimusta eroamisen taloudellisia vaikutuksia ja osoittaa solidaarisuutta tällaisissa poikkeusolosuhteissa jäsenvaltioille, joihin tämä vaikuttaa eniten, asetusta (EY) N:o 2012/2002 olisi muutettava eroon liittyvien julkisten menojen tukemiseksi.
(5)Koska kyseessä on rahaston poikkeuksellinen käyttö, siitä maksettava tuki jäsenvaltioille Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksettoman eron välittömänä seurauksena aiheutuneen vakavan taloudellisen rasitteen lieventämiseksi olisi kohdennettava ja rajoitettava ajallisesti, jotta voidaan turvata rahaston alkuperäinen tarkoitus ja sen valmius reagoida luonnonkatastrofeihin.
(6)Tätä rahaston poikkeuksellista käyttöä varten on aiheellista vahvistaa arvioidun vahingon vähimmäismäärä, jonka ylittävältä tasolta jäsenvaltio voi hakea tukea rahastosta sen vuoksi, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman sopimusta. Lisäksi tukikelpoisuussääntöjä on muutettava, jotta niihin voidaan sisällyttää tuki julkisiin menoihin, jotka ovat aiheutuneet Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksettomasta erosta.
(7)Jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi olisi asetettava yksi määräaika, jota sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin rahastosta haettavaa rahoitusosuutta koskevien tukihakemusten osalta, ilman mahdollisuutta jatkaa hakemusta tämän määräajan jälkeen lisämenojen kattamiseksi.
(8)Jotta rahaston varoja olisi edelleen saatavilla luonnonkatastrofeja eli sen alkuperäistä tarkoitusta varten, olisi vahvistettava talousarvion enimmäismäärä tuelle, joka liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen unionista ilman sopimusta.
(9)Rahastosta annettavaan tukeen, jonka tarkoituksena on lieventää jäsenvaltioille Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksettoman eron seurauksena aiheutunutta vakavaa taloudellista rasitetta, olisi sovellettava samoja täytäntöönpanoa, seurantaa, raportointia, valvontaa ja tilintarkastusta koskevia sääntöjä kuin solidaarisuusrahaston muihinkin toimiin. Kun otetaan huomioon mahdollisesti tukikelpoisten julkisten menojen laajuus, on lisäksi tärkeää varmistaa, että noudatetaan EU:n lainsäädännön muita säännöksiä, etenkin valtiontukisääntöjä.
(10)Komission olisi voitava tehdä nopeita päätöksiä erityismäärärahojen sitomisesta ja maksamisesta mahdollisimman nopeasti. Ennakkomaksujen suorittamista koskevia nykyisiä säännöksiä olisi näin ollen vahvistettava korottamalla ennakkomaksujen määrää.
(11)Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä olisi sovellettava sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, paitsi jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehty erosopimus on tullut voimaan kyseiseen päivään mennessä.
(12)Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2012/2002 olisi muutettava,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 2012/2002 seuraavasti:
(1)Lisätään ennen 1 artiklaa otsikko seuraavasti:
”I OSASTO
SOVELTAMISALA JA TUKIKELPOISUUS”
(2)Lisätään 1 artiklaan alakohta seuraavasti:
”Tässä asetuksessa ’suurkatastrofeilla’ tarkoitetaan luonnonkatastrofeja sekä tilanteita, joissa jäsenvaltioille aiheutuu vakava taloudellinen rasite välittömänä seurauksena siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman sopimusta.”.
(3)Lisätään uusi 3 a ja 3 b artikla seuraavasti:
”3 a artikla
(1)Jäsenvaltion pyynnöstä rahaston varat voidaan ottaa käyttöön myös silloin, kun jäsenvaltioon kohdistuu vakava taloudellinen rasite välittömänä seurauksena siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman SEU-sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaista sopimusta, jäljempänä ’sopimukseton ero’. Tuki on rahastosta myönnettävän rahoitusosuuden muodossa.
(2)Määrärahat tätä varten on rajoitettava enintään puoleen rahaston toimiin vuosina 2019 ja 2020 käytettävissä olevasta enimmäismäärästä.
(3)Tällaisella tuella on katettava osa julkisista lisämenoista, jotka aiheutuvat suoraan sopimuksettomasta erosta ja yksinomaisesti sopimuksettoman eron toteutumispäivän ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana, jäljempänä ’taloudellinen rasite’.
(4)Jäsenvaltio voi hakea tämän artiklan mukaista tukea, jos siihen kohdistunut taloudellinen rasite on arviolta yli 1 500 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) tai yli 0,3 prosenttia sen bruttokansantulosta.
(5)Tämän artiklan mukaista tukea rahastosta voivat hakea ainoastaan jäsenvaltiot.
3 b artikla
(1)Edellä 3 a artiklan nojalla annettu tuki kattaa vain jäsenvaltiolle aiheutuneen taloudellisen rasitteen verrattuna tilanteeseen, jossa unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta olisivat tehneet sopimuksen. Tukea voidaan käyttää esimerkiksi tukemaan yrityksiä, joihin sopimukseton ero vaikuttaa, mukaan luettuna tuki valtiontukitoimenpiteisiin näille yrityksille ja asiaan liittyviin toimiin sekä toimenpiteet työllisyyden säilyttämiseksi ja raja-, tulli-, terveys- ja kasvinsuojelutarkastusten toimivuuden varmistamiseksi, mukaan luettuna ylimääräinen henkilöstö ja infrastruktuuri.
(2)Arvonlisävero ei ole tukikelpoinen meno.
(3)Jäsenvaltion tulonmenetys ei ole tukikelpoinen meno.
(4)Hallintoon, seurantaan, tiedotukseen ja viestintään, valitusten käsittelyyn sekä valvontaan ja tilintarkastukseen liittyvään tekniseen tukeen ei voida myöntää rahoitusosuutta rahastosta. Taloudellisen rasitteen lieventämistä koskevien toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä välttämättömään tekniseen asiantuntija-apuun liittyvät kustannukset ovat tukikelpoisia osana hankkeen kustannuksia.
(5)Jos rahastosta rahoitusosuuden saaneet 1 kohdassa tarkoitetut toimet tuottavat tuloa, rahastosta myönnettävän rahoitusosuuden kokonaismäärä ei saa ylittää jäsenvaltiolle aiheutuneen taloudellisen rasitteen kokonaisnettomäärää. Jäsenvaltion on sisällytettävä tätä koskeva selvitys 8 artiklan 3 kohdan nojalla tehtävään rahaston rahoitusosuuden täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen.
(6)Tukikelpoiset menot voivat liittyä vain toimiin, jotka ovat unionin lainsäädännön, mukaan luettuna valtiontukisääntöjen, mukaisia.”
(4)Lisätään ennen 4 artiklaa otsikot seuraavasti:
”II osasto
Menettelyt
I luku
Luonnonkatastrofit”
(5)Lisätään ennen 4 a artiklaa otsikko seuraavasti:
”II luku
Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista”
(6)Korvataan 4 a artikla seuraavasti:
”4 a artikla
(1)Jäsenvaltion kansallinen vastuuviranomainen voi toimittaa komissiolle yhden rahastosta myönnettävää rahoitusosuutta koskevan hakemuksen 3 a artiklan mukaisesti 30 päivään huhtikuuta 2020 mennessä. Hakemukseen on sisällyttävä ainakin kaikki kyseiseen jäsenvaltioon kohdistunutta taloudellista rasitetta koskevat merkitykselliset tiedot. Siinä on kuvattava julkiset toimenpiteet, jotka on toteutettu sopimuksettoman eron vuoksi, ja täsmennettävä niiden nettokustannukset 31 päivään joulukuuta 2020 asti sekä syyt, joiden vuoksi niitä ei ole voitu välttää valmistautumistoimenpiteillä. Siihen on myös sisällyttävä perustelut, jotka koskevat sopimuksettoman eron välitöntä vaikutusta.
(2)Komissio laatii ohjeet siitä, miten rahastoa hyödynnetään ja hallinnoidaan tehokkaasti. Ohjeissa on annettava yksityiskohtaisia tietoja hakemusten laatimisesta ja komissiolle toimitettavista tiedoista, mukaan luettuna aiheutuneesta taloudellisesta rasitteesta toimitettava näyttö. Ohjeet on julkistettava asianomaisten komission pääosastojen verkkosivustoilla, ja komissio huolehtii niiden laajemmasta jakelusta jäsenvaltioille.
(3)Komissio arvioi 30 päivän huhtikuuta 2020 jälkeen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella, täyttyvätkö rahaston tuen käyttöönottoa koskevat edellytykset kaikissa tapauksissa, ja määrittää rahastosta mahdollisesti maksettavan rahoitusosuuden määrän käytettävissä olevien rahoitusvarojen puitteissa.
(4)Rahastosta myönnetään tukea jäsenvaltioille, jotka täyttävät tukikelpoisuuskriteerit, ottaen huomioon 3 a artiklan 4 kohdassa täsmennetyt kynnysarvot, ja tuki on enintään 5 prosenttia aiheutuneesta taloudellisesta rasitteesta käytettävissä olevan talousarvion rajoissa. Jos käytettävissä oleva talousarvio ei ole riittävä, tukiprosenttia alennetaan asteittain.
(5)Kun komissio on todennut, että 3 a artiklassa vahvistetut edellytykset rahoitusosuuden myöntämiseksi rahastosta täyttyvät, se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viipymättä tarvittavat ehdotukset rahaston tuen käyttöön ottamisesta ja vastaavien määrärahojen hyväksymisestä. Näihin ehdotuksiin on sisällyttävä
(a)kaikki 1 kohdassa tarkoitetut käytettävissä olevat tiedot;
(b)kaikki muut komission hallussa olevat asiaan liittyvät tiedot;
(c)näyttöä siitä, että 3 a artiklan mukaiset edellytykset täyttyvät;
(d)perustelu ehdotetuille määrille.
(6)Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen rahaston tuen käyttöön ottamisesta mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on toimittanut ehdotuksensa. Yhtäältä sekä komissio että toisaalta Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät siihen, että rahaston tuen käyttöön ottamiseen menevä aika on mahdollisimman lyhyt.
(7)Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat myöntäneet tarkoitukseen määrärahat, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksenä päätöksen rahastosta myönnettävästä rahoitusosuudesta ja maksaa kyseisen rahoitusosuuden välittömästi ja kertasuorituksena tuensaajavaltiolle. Jos on maksettu 4 b artiklan mukainen ennakkomaksu, maksetaan vain jäljellä oleva määrä.”.
(7)Lisätään 4 a artiklan jälkeen otsikko ja uusi 4 b artikla seuraavasti:
”III luku
Yhteiset säännökset”
”4 b artikla
(1)Toimittaessaan rahastosta myönnettävää rahoitusosuutta koskevan hakemuksen komissiolle luonnonkatastrofin aiheuttamasta vahingosta jäsenvaltio voi pyytää ennakkomaksun maksamista. Komissio arvioi alustavasti, täyttääkö hakemus 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja varmentaa, onko budjettivaroja käytettävissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja varoja on käytettävissä riittävästi, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen ennakkomaksun myöntämisestä ja maksaa sen viipymättä ennen kuin 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Ennakkomaksun maksaminen ei vaikuta rahaston tuen käyttöönottoa koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen.
(2)Toimittaessaan rahastosta myönnettävää rahoitusosuutta koskevaa hakemusta komissiolle Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksettoman eron aiheuttamasta vakavasta taloudellisesta rasitteesta jäsenvaltio voi pyytää ennakkomaksun maksamista. Komissio arvioi alustavasti, täyttääkö hakemus 4 a artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ja varmentaa, onko budjettivaroja käytettävissä. Jos nämä edellytykset täyttyvät ja varoja on käytettävissä riittävästi, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen ennakkomaksun myöntämisestä ja maksaa sen viipymättä ennen kuin 4 a artiklan 7 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty. Ennakkomaksun maksaminen ei vaikuta rahaston tuen käyttöönottoa koskevan lopullisen päätöksen tekemiseen.
(3)Ennakkomaksun määrä saa olla enintään 25 prosenttia ennakoidun rahoitusosuuden määrästä, eikä se saa missään tapauksessa olla yli 100 000 000 euroa. Kun rahoitusosuuden lopullinen määrä on määritetty, komissio ottaa huomioon ennalta maksetun määrän ennen rahoitusosuuden loppuosan maksamista. Komissio perii takaisin perusteetta maksetut ennakot.
(4)Unionin yleiseen talousarvioon takaisin maksettavat määrät on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 101 artiklan mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuun määräaikaan mennessä. Määräpäivä on määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeinen päivä.
(5)Kun komissio hyväksyy esityksen unionin yleiseksi talousarvioksi tietylle varainhoitovuodelle, se ehdottaa – aina kun tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että budjettivarat ovat hyvissä ajoin käytettävissä – Euroopan parlamentille ja neuvostolle rahaston tuen käyttöön ottamista 100 000 000 euron enimmäismäärään asti ennakkomaksujen maksamiseksi ja ehdottaa vastaavien määrärahojen ottamista unionin yleiseen talousarvioon. Talousarviojärjestelyissä on noudatettava neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 1311/2013 13 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä.”.
(8)Lisätään 9 artiklan jälkeen otsikko seuraavasti:
”III osasto
Loppusäännökset”
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla.
Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta, jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus on tullut voimaan tämän artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun päivään mennessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen antamiseksi jäsenvaltioille niihin kohdistuvan vakavan taloudellisen rasitteen kattamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista ilman sopimusta
1.2.Toimintalohko(t)
13. Aluepolitiikka; 13 06 01. Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään
1.3.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.3.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla.
Tätä asetusta ei sovelleta, jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus on tullut voimaan kyseiseen päivään mennessä.
1.3.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla
EU:n solidaarisuusrahaston perustamisen tarkoituksena on osoittaa solidaarisuutta jäsenvaltioille, joihin vaikuttaa vakava kriisi, jonka on aiheuttanut vakava luonnonkatastrofi ja jonka katsotaan ylittävän jäsenvaltion talousarvion toimintavalmiuden. Ehdotuksella laajennetaan sama logiikka koskemaan taloudellista rasitetta, joka aiheutuu, kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta.
1.3.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
Solidaarisuusrahastoa koskevassa arvioinnissa 14 todetaan, että rahasto on osoittautunut erittäin tehokkaaksi välineeksi avun tarjoamisessa jäsenvaltiolle luonnonkatastrofien jälkeen.
1.3.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
Tämän asetuksen erityissäännökset, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksetonta eroa, ovat ajallisesti rajoitettuja ja koskevat vain varainhoitovuosia 2019 ja 2020. Se pysyy rahastolle näille vuosiksi myönnettyjen enimmäismäärärahojen puitteissa ja on näin ollen yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.
1.3.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Asetuksella ei lisätä rahastolle myönnettyjä enimmäismäärärahoja. Toimille myönnettävä unionin rahoitusosuus rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.
1.4.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
–Ehdotuksen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. Ehdotus koskee vuosia 2019 ja 2020. Hakemuksia hyväksytään 1. marraskuuta 2019 ja 30. huhtikuuta 2020 välillä.
–Kattona on 50 prosenttia rahaston enimmäismäärärahoista vuodeksi 2019 ja 2020 eli yhteensä 591,65 miljoonaa euroa (292,9 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 298,75 miljoonaa euroa vuonna 2020).
1.5.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 15
◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
–◻ toimeenpanovirastoja
X hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille
–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.
Huomautuksia
Ei sovelleta
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt (luonnonkatastrofien osalta)
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt
2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt
2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta
Samat kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
Budjettikohta |
Menolaji |
Rahoitusosuus |
|||
|
Numero
|
JM/ EI-JM 16 |
EFTA-mailta 17 |
ehdokasmailta 18 |
kolmansilta mailta |
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet |
|
|
Otsake 9: Erityisrahoitusvälineet |
13 06 01 – Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään |
Jaksotetut |
EI |
EI |
EI |
EI |
3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
–◻ Tällä asetuksella ei ole rahoitusvaikutuksia.
X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Tämän asetuksen erityissäännökset, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksetonta eroa, ovat ajallisesti rajoitettuja ja koskevat vain varainhoitovuosia 2019 ja 2020.
Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla.
Hakemuksia hyväksytään 1. marraskuuta 2019 ja 30. huhtikuuta 2020 välillä.
Kattona on 50 prosenttia rahaston enimmäismäärärahoista vuodeksi 2019 ja 2020 eli yhteensä 591,65 miljoonaa euroa (292,9 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 298,75 miljoonaa euroa vuonna 2020).
Tätä asetusta ei sovelleta, jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus on tullut voimaan kyseiseen päivään mennessä.
Lisäksi ylimääräiset ennakkomaksut edellyttävät 50 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina vuodesta 2020 eteenpäin.
Ehdotus pysyy rahastolle myönnettyjen enimmäismäärärahojen puitteissa ja on näin ollen yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.
euroa
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
9 |
Erityisrahoitusvälineet |
|
2019 |
2020 |
2021 |
2022 |
2023 |
Seuraavat vuodet |
YHTEENSÄ |
||||
|
• Toimintamäärärahat |
||||||||||
|
13 06 01 – Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään |
Sitoumukset |
(1a) |
|
|||||||
|
Maksut |
(2a) |
|||||||||
|
Määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset |
=1a+1b +3 |
|
|||||||
|
Maksut |
=2a+2b +3 |
|||||||||
|
|
Sitoumukset |
(4) |
|||||||
|
Maksut |
(5) |
||||||||
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ |
(6) |
||||||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
Sitoumukset |
=4+ 6 |
|
||||||
|
Maksut |
=5+ 6 |
||||||||
Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:
|
|
Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|||||
|
<…….> PO |
||||||||||
|
• Henkilöresurssit |
||||||||||
|
• Muut hallintomenot |
||||||||||
|
<….> PO YHTEENSÄ |
Määrärahat |
|||||||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
(Sitoumukset yhteensä = Maksut yhteensä) |
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
Sitoumukset |
|||||||||
|
Maksut |
||||||||||
3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset
Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tavoitteet ja tuotokset ⇩ |
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
||||||||||||||
|
TUOTOKSET |
|||||||||||||||||||
|
Tyyppi 20 |
Keskimäär. kustannukset |
Lukumäärä |
Kustannukset |
Lukumäärä |
Kustannukset |
Lukumäärä |
Kustannukset |
Lukumäärä |
Kustannukset |
Lukumäärä |
Kustannukset |
Lukumäärä |
Kustannukset |
Lukumäärä |
Kustannukset |
Lukumäärä yhteensä |
Kustannukset yhteensä |
||
|
ERITYISTAVOITE 1 21 ... |
|||||||||||||||||||
|
- Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
- Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
- Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
Välisumma erityistavoite 1 |
|||||||||||||||||||
|
ERITYISTAVOITE 2 ... |
|||||||||||||||||||
|
- Tuotos |
|||||||||||||||||||
|
Välisumma erityistavoite 2 |
|||||||||||||||||||
|
KAIKKI YHTEENSÄ |
|||||||||||||||||||
3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
–⌧ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
–◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6) |
YHTEENSÄ |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
||||||||
|
Henkilöresurssit |
||||||||
|
Muut hallintomenot |
||||||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
||||||||
|
Henkilöresurssit |
||||||||
|
Muut hallintomenot |
||||||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
|
YHTEENSÄ |
3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve
–⌧ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
–Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
Vuosi
|
Vuosi
|
Vuosi N+2 |
Vuosi N+3 |
Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6) |
|||||
|
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
|||||||||
|
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) |
|||||||||
|
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) |
|||||||||
|
XX 01 05 01/11/21 (epäsuora tutkimustoiminta) |
|||||||||
|
10 01 05 01/11 (suora tutkimustoiminta) |
|||||||||
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 24 |
|||||||||
|
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) |
|||||||||
|
XX 01 04 yy 25 |
- päätoimipaikassa |
||||||||
|
- EU:n ulkop. edustustoissa |
|||||||||
|
XX 01 05 02/12/22 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
10 01 05 02/12 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
Muu budjettikohta (mikä?) |
|||||||||
|
YHTEENSÄ |
|||||||||
XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö |
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
Ehdotus/aloite
–⌧ voidaan rahoittaa kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.
– edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.
Asetus on ajallisesti rajoittunut ja koskee vain varainhoitovuosia 2019 ja 2020. Se pysyy rahastolle näille vuosiksi myönnettyjen enimmäismäärärahojen puitteissa ja on näin ollen yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.
Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla.
Hakemuksia hyväksytään 1. marraskuuta 2019 ja 30. huhtikuuta 2020 välillä.
Kattona on 50 prosenttia rahaston enimmäismäärärahoista vuodeksi 2019 ja 2020 eli yhteensä 591,65 miljoonaa euroa (292,9 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 298,75 miljoonaa euroa vuonna 2020).
Tätä asetusta ei sovelleta, jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus on tullut voimaan kyseiseen päivään mennessä.
–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
Ehdotuksen/aloitteen
–X rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja
–◻ rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
Määrärahat euroina
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
–X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
–◻ vaikutukset omiin varoihin
–◻ vaikutukset muihin tuloihin
–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin X
euroa
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:
Ei sovelleta
Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).