Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n huumeidenvastainen ohjelma ja toimintasuunnitelma 2021 – 2025”

(COM(2020) 606 final)

(2021/C 56/06)

Yleisesittelijä:

Ákos TOPOLÁNSZKY

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 23.9.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Työvaliokunnan päätös	15.9.2020
Hyväksyminen täysistunnossa	3.12.2020
Täysistunnon nro	556
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	246/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Päättymässä oleva EU:n huumausainestrategia on korostanut ja osoittanut, millainen rooli ja merkitys on tasapainoisella ja näyttöön perustuvalla suunnittelulla sekä huumepolitiikan seurannalla ja arvioimisella.

1.2

EU:n huumausainestrategian ulkoisessa arviointiraportissa todetaan kuitenkin, ettei strategialla ole saavutettu siinä asetettuja tarjonnan ja kysynnän vähentämistavoitteita kuin osittain. Kansainvälisen yhteistyön sekä seurannan, arvioinnin ja tutkimuksen aloilla on sitä vastoin edistytty merkittävästi. Raportissa kiinnitetään huomiota taloudellisten resurssien käytön epätasapainoon, joka on haitannut etenkin kysynnän vähentämistoimia.

1.3

Euroopan komission perustaman huumausaineita käsittelevän kansalaisyhteiskunnan foorumin tekemä selvitys paljasti, että jäsenvaltio- ja paikallistasolla toteutettavissa terveys- ja sosiaalipuolen toimissa on merkittäviä puutteita. Monet näyttöön perustuvat haittojen ehkäisy- ja vähentämistoimet puuttuvat valtaosasta jäsenvaltioita kokonaan, tai niitä toteutetaan vain suppeassa mitassa.

1.4

Euroopan komissio julkaisi 24. heinäkuuta 2020 vuosia 2020–2025 koskevan uuden turvallisuusunionistrategiansa, ja huumeidenvastainen ohjelma on sen yksi osa. ETSK katsoo, että nykymuotoinen ohjelma merkitsee selvää taka-askelta ja luopumista yhteisymmärrykseen pohjautuvasta, tasapainoisesta ja näyttöön perustuvasta lähestymistavasta, jota huumeidenvastaisessa työssä on tähän saakka sovellettu ja joka olisi komitean mielestä ansainnut myönteisen arvion.

1.5

ETSK on tyytyväinen neuvoston horisontaalisen huumausainetyöryhmän syyskuun 28. päivän kokouksessaan tekemään päätökseen kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota Saksaa teettämään joulukuuhun mennessä uudelleenlaadittu versio Euroopan komission asiakirjasta. Komitea on vakaasti sitä mieltä, että EU:n kymmenennen huumausainestrategian puitteissa olisi jatkettava ja vahvistettava edelleen teknistä lähestymistapaa ja julkisia politiikkoja, jotka ovat muodostaneet edellisen huumausainestrategian yhteisesti sovitun perustan.

1.6

EU:n olisi kunnioitettava ja puolustettava voimakkaasti nykyiseen strategiaansa sisältyviä perusarvoja ja sitouduttava tähän strategia-asiakirjassaan.

1.7

ETSK suosittaa, että EU:n uudessa huumausainestrategiassa ja uudessa huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa (uusissa huumeidenvastaisissa toimintasuunnitelmissa) parannetaan merkittävästi kysynnän ja haittojen vähentämiseen tähtäävien toimien välistä tasapainoa sekä strategisten toimien määrän että resurssien kohdentamisen osalta.

1.8

On tärkeää, että ohjelmassa puututaan huumeongelmiin aidon tasapainoisesti, yhdennetysti ja monialaisesti niin, että lähtökohtana ovat ihmisoikeudet ja kansainvälinen yhteistyö, ja että ohjelmassa otetaan huomioon kansanterveysnäkökohdat ja tieteellisen tiedon kehitys ja edellytetään jatkuvaa arviointia. EU:n huumausainestrategiassa olisi tunnustettava huumeidenkäyttäjien perusoikeudet saada hoitoa samalla tavoin kuin kaikkien muidenkin sairauksien kohdalla.

1.9

ETSK katsoo, että myös tällä alalla on tarpeen parantaa pidemmällä aikavälillä lainsäädännön soveltamisen johdonmukaisuutta jäsenvaltioissa yhdenmukaistamisvaatimusten mukaisesti, sillä jäsenvaltioiden nykyisissä käytännöissä on eroja, jotka loukkaavat kiistatta ihmisoikeuksia.

1.10

Covid-19-pandemia on osoittanut, että haavoittuvassa asemassa olevat huumeidenkäyttäjäryhmät ovat erityisen alttiita epidemiologisen tilanteen kielteisille seurauksille, jotka voivat johtaa huumeidenkäyttöön liittyvien riskien huomattavaan lisääntymiseen.

1.11

Kysynnän vähentämiseksi jo käytetyn mallin pohjalta tulee laatia mahdollisimman nopeasti indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida tarjonnan vähentämiseen tähtäävien toimien ja laatuvaatimusten vaikutuksia.

2.   Tausta

2.1

Euroopan unionin ensimmäisen yhteisen huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman laati vuonna 1990 Euroopan huumausaineiden vastainen komitea (CELAD), joka perustettiin Ranskan presidentin François Mitterrandin aloitteesta. Vuodesta 1995 lähtien EU:n huumausainestrategiat on laatinut Euroopan komissio. Viimeisin EU:n huumausainestrategia, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 7. joulukuuta 2012 seitsemäksi vuodeksi (2013–2020), pohjautui tasapainoiseen, yhtenäiseen ja näyttöön perustuvaan lähestymistapaan. Vastuut ja lyhyen aikavälin tavoitteet määriteltiin tällä kaudella kahdessa toimintasuunnitelmassa (2013–2016 ja 2017–2020).

2.2

Vaikka EU:n huumausainestrategia ei ole oikeudellisesti sitova, se ilmentää unionin ja jäsenvaltioiden yhteistä sitoutumista ja toimintapoliittisia pyrkimyksiä. Strategia ohjaa EU:n toimielinten ja virastojen toimia ja vaikuttaa jäsenvaltioiden huumepoliittisiin lähestymistapoihin. Lisäksi siinä vahvistetaan yhteiset suuntaviivat ja painopisteet ja sen pohjalta voidaan omaksua yhtenäisiä kantoja kansainvälisellä tasolla. EU on osoittanut tämän selvästi esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen erityisistunnossa vuonna 2016 tai YK:n huumausainetoimikunnan istunnossa vuonna 2019 (1).

2.3

EU:n huumausainestrategia on korostanut ja osoittanut, millainen rooli ja merkitys on tasapainoisella ja näyttöön perustuvalla suunnittelulla sekä huumepolitiikan seurannalla ja arvioimisella.

2.4

EU:n huumausainestrategian ulkoisessa arviointiraportissa (2) todetaan kuitenkin, ettei strategialla ole saavutettu siinä asetettuja kysynnän ja tarjonnan vähentämistavoitteita kuin osittain. Kansainvälisen yhteistyön sekä seurannan, arvioinnin ja tutkimuksen aloilla on sitä vastoin edistytty merkittävästi. Raportissa kiinnitetään huomiota taloudellisten resurssien käytön epätasapainoon, joka on haitannut etenkin kysynnän vähentämistoimia. Siinä todetaan, että niukkojen resurssien käytön tehostamiseksi on tarpeen asettaa toimet tärkeysjärjestykseen ja lyhentää strategian soveltamisaikaa, joka on tällä hetkellä kahdeksan vuotta.

2.5

Euroopan komission perustama huumausaineita käsittelevä kansalaisyhteiskunnan foorumi selvitti kyselyllä, johon osallistui 169 kansalaisyhteiskunnan organisaatiota 39 maasta, vuosien 2017–2020 toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista jäsenvaltio- ja paikallistasolla (3). Foorumin julkaisema raportti paljastaa, että jäsenvaltio- ja paikallistasolla toteutettavissa terveys- ja sosiaalipuolen toimissa on merkittäviä puutteita. Monet näyttöön perustuvat haittojen ehkäisy- ja vähentämistoimet puuttuvat valtaosasta jäsenvaltioita kokonaan, tai niitä toteutetaan vain suppeassa mitassa. Tämä johtuu pääasiassa riittämättömästä rahoituksesta ja poliittisen sitoutumisen puutteesta.

2.6

Strategialla luotiin ensimmäistä kertaa kysynnän vähentämiseen tähtäävien toimien yhteinen tulkintakehys, johon sisältyy ”keskenään yhtä tärkeitä ja toisiaan tukevia toimenpiteitä, joihin kuuluvat ennaltaehkäisy (ympäristöön liittyvä, yleismaailmallinen, valikoitu ja kohdennettu), varhainen havaitseminen ja puuttuminen, riskien ja haittojen vähentäminen, hoito, kuntoutus, yhteiskuntaan sopeutuminen ja toipuminen”.

2.7

Strategian toimintasuunnitelmassa ja sen viimeisimmässä arvioinnissa korostetaan tarvetta seurata tarjonnan vähentämistoimia tieteen pohjalta ja määrätä huumeidenkäyttäjille vaihtoehtoisia seuraamuksia mutta painotetaan myös kansalaisyhteiskunnan roolia strategioiden laadinnassa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

3.   Euroopan komission tiedonanto

3.1

Euroopan komissio julkaisi 24. heinäkuuta 2020 vuosia 2020–2025 koskevan uuden turvallisuusunionistrategiansa, joka koostuu kolmesta osasta: lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa koskevasta strategiasta, huumeidenvastaisesta ohjelmasta (jäljempänä ”ohjelma”) ja laittoman asekaupan vastaisesta strategiasta. Ohjelman johdannossa korostetaan nimenomaisesti, että EU:n huumepolitiikassa tarvitaan ajattelutavan muutosta. Huumepolitiikassa olisi ohjelman mukaan painotettava aiempaa enemmän tarjonnan vähentämiseen tähtääviä toimia ja vahvistettava niitä. Ohjelman kolmesta pilarista (turvallisuuden parantaminen ja tarjonnan vähentäminen; ennaltaehkäisy; haittojen vähentäminen) eniten huomiota saa ensiksi mainittu.

3.2

Ohjelman liite sisältää luonnoksen huumeidenvastaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Siihen sisältyvistä toimista 26 kuuluu tarjonnan vähentämistä koskevaan pilariin ja vain 5 ennaltaehkäisy-pilariin ja 13 haittojen vähentämistä koskevaan pilariin. Viimeksi mainittuun pilariin sisältyy kuitenkin neljä toimea, joiden luokittelu tähän pilariin on kyseenalaista (toimet 40 ja 41: ajaminen huumausaineiden vaikutuksen alaisena, toimi 42: pakkokeinoseuraamuksille vaihtoehtoiset toimenpiteet ja toimi 43: rikosteknisten tietojen vaihto). Toimintasuunnitelman jaottelu on kaiken kaikkiaan huomattavan epätasapainoinen, ja tarjonnan vähentämistä koskeva pilari painottuu liikaa.

3.3

ETSK katsoo, että ohjelma merkitsee selvää taka-askelta ja luopumista yhteisymmärrykseen pohjautuvasta, tasapainoisesta ja näyttöön perustuvasta lähestymistavasta, jota huumeidenvastaisessa työssä on tähän saakka sovellettu ja joka olisi komitean mielestä ansainnut myönteisen arvion.

3.4

Neuvoston horisontaalisen huumausainetyöryhmän kokouksessa 28. syyskuuta useimmat jäsenvaltiot kritisoivat ohjelmaa voimakkaasti sen laadintaolosuhteiden, painotusten ja sisällön osalta ja päättivät tämän johdosta, että neuvoston puheenjohtajavaltion Saksan tulee teettää joulukuuhun mennessä uudelleenlaadittu versio Euroopan komission asiakirjasta.

3.5

Huumausaineita käsittelevä kansalaisyhteiskunnan foorumi eli neuvoa-antava elin, jonka kautta Euroopan komissio kuulee kansalaisyhteiskuntaa, kritisoi ohjelmaa monelta osin eikä pitänyt sitä hyväksyttävänä: a) Laadintaprosessin aikana kansalaisyhteiskunnan toimijat ja jäsenvaltiot pääsivät tutustumaan ulkoisen arvioinnin tuloksiin vasta ohjelman julkaisemisen jälkeen eivätkä näin ollen voineet antaa alustavaa lausuntoa ohjelmaluonnoksesta. b) Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ehdottamat painopisteet eivät ilmene ohjelmasta, vaan siinä pienennetään entisestään terveys- ja sosiaalipuolen toimien painoarvoa huumepolitiikassa, jossa jo nykyisellään korostuvat suhteettomasti tarjonnan vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. c) Turvallisuusnäkökohtia korostava lähestymistapa ja kielenkäyttö vahvistavat ohjelman vanhanaikaisuutta ja leimaavuutta. d) Toimintasuunnitelman mukaisen lähestymistavan epätasapainoisuus ja toimintasuunnitelman ennakoitu vaikutus resurssien jakautumiseen herättävät huolta, kuten myös mitattavissa olevien indikaattoreiden puute ja tämän seuraukset vastuuvelvollisuuden kannalta.

3.6

Alalla vaikutusvaltaiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat arvostelleet yhteen ääneen ehdotuksen yleistä henkeä ja yksityiskohtia ja kehottaneet uudistamaan sitä perusteellisesti.

4.   Toimintapoliittiset näkökohdat

4.1

ETSK on vakaasti sitä mieltä, että EU:n kymmenennen huumausainestrategian puitteissa olisi jatkettava ja vahvistettava edelleen teknistä lähestymistapaa ja julkisia politiikkoja, jotka ovat muodostaneet edellisen huumausainestrategian yhteisesti sovitun perustan. Komitea onkin tyytyväinen Eurooppa-neuvoston sitoumukseen kehittää tasapainoinen, yhtenäinen ja näyttöön perustuva eurooppalainen huumausainestrategia. Se kehottaa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta hoitavaa Saksan hallitusta ottamaan uuden huumausainestrategian valmistelussa huomioon seuraavassa mainitut näkökohdat.

4.2

ETSK suosittaa, että ohjelmassa käytetään samanlaista kieltä ja samanlaisia tieteellisiä ja ammattitermejä kuin ennenkin ja kehitetään edelleen strategista lähestymistapaa, jota tähänkin mennessä on noudatettu, mukauttaen sitä kuitenkin hallinnollisiin tarkoituksiin ja varmistaen, että ohjelman täytäntöönpanoa voidaan koko ajan seurata ja arvioida kriittisesti.

4.3

EU:n olisi kunnioitettava ja puolustettava voimakkaasti perusarvoja (4), jotka sisältyvät sen nykyiseen strategiaan (5), ja sitouduttava tähän strategia-asiakirjassaan.

4.4

Komitea ehdottaa, että hyväksyttävässä asiakirjassa viitataan nimenomaisesti kansainvälisiin yleissopimuksiin ja poliittisiin suosituksiin, joihin asiakirjan aineellinen ja oikeudellinen pätevyys perustuu (6), ja että siinä tukeudutaan näihin asiakirjoihin. ETSK kannustaa EU:n päätöksentekoelimiä huolehtimaan siitä, että EU säilyttää johtavan asemansa ja pitää kiinni esimerkillisistä sitoumuksistaan huumepolitiikkaa käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla.

4.5

ETSK katsoo, että uudessa ohjelmassa olisi myös säilytettävä edellisen strategian lippulaivahankkeet ja kehitettävä edelleen ennaltaehkäisyn, hoidon, haittojen vähentämisen, hoitomenettelyjen ja toipumisprosessien puitteita ottaen huomioon tieteellisen tiedon kehitys.

4.6

Edellisen huumausainestrategian ja huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä todettiin, että vaaka kallistuu huumepolitiikan painopisteiden määrittelyssä ja resurssien kohdentamisessa selvästi rikosoikeudellisten toimien puolelle. Terveys- ja sosiaalipuolen toimien osuus on vain murto-osa siitä, mitä jäsenvaltiot käyttävät tarjonnan vähentämiseen. Tämä on johtanut useissa maissa kyseisten palvelujen keskeytymiseen tai erittäin heikkoon kattavuuteen, millä on toisinaan vakavia seurauksia kuolleisuuden ja sairastuvuuden nousun muodossa. ETSK suosittaa, että uudessa huumausainestrategiassa ja uudessa huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa (uusissa huumeidenvastaisissa toimintasuunnitelmissa) vahvistetaan merkittävästi kysynnän vähentämiseen tähtäävien toimien osuutta huumepolitiikassa sekä strategisten toimien määrän että resurssien kohdentamisen osalta. Komitea toivoo myös, että komissio tekee kaikkensa, jotta jäsenvaltiot kehittäisivät merkittävästi strategian ja suunnitelmien kattavuutta ja laatua.

4.7

Lisäksi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimeksiantoa ja välineitä olisi vahvistettava ja tieteelliset päätelmät olisi integroitava suoraan päätöksentekoprosessiin.

4.8

On tärkeää, että ohjelmassa puututaan huumeongelmiin aidon tasapainoisesti, yhdennetysti ja monialaisesti niin, että lähtökohtana ovat ihmisoikeudet ja kansainvälinen yhteistyö, ja että ohjelmassa otetaan huomioon kansanterveysnäkökohdat ja tieteellisen tiedon kehitys ja edellytetään jatkuvaa arviointia.

4.9

ETSK painottaa, että koska huumeidenkäyttö on monimutkainen biopsykososiaalinen ilmiö, mahdolliset epätarkoituksenmukaiset huumeidenvastaiset toimenpiteet, kuten huumeidenkäyttäjien yksipuolinen kriminalisointi, aiheuttavat vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja ja pahentavat siten yhteiskunnan turvallisuusongelmia sen sijaan, että tarjoaisivat niihin ratkaisuja. Tästä syystä ETSK suosittaa, että Eurooppa-neuvosto a) pysyy entisellä linjallaan ja irrottaa huumeidenvastaisen ohjelman turvallisuusunionia koskevasta toimenpidepaketista b) varmistaa, että ongelman eri puoliin liittyviä ilmiöitä käsitellään eriytetysti c) omaksuu monialaisen tavan puuttua näihin ilmiöihin d) edellyttää, että seuraamuksiin ja lainvalvontatoimiin turvaudutaan vasta viimeisenä keinona, jos voidaan osoittaa, että muilla välineillä ei saada aikaan tehokkaita vaikutuksia.

4.10

Kysynnän ja riskien vähentämiseen tähtäävien toimien seuranta- ja arviointikulttuuri on parantunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. ETSK suosittaa näyttöön perustuvan huumepolitiikan edistämiseksi seuraavaa: a) Varmistetaan, että uudessa huumausainestrategiassa ja huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa painotetaan voimakkaasti huumeidenkäyttäjille tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen kattavuuden ja laadun merkittävää parantamista siten, että tarkistetaan edellisessä toimintasuunnitelmassa jo hyödynnettyjä indikaattoreita. b) Kehitetään yhdessä EMCDDA:n ja huumausaineita käsittelevän kansalaisyhteiskunnan foorumin kanssa yhteinen järjestelmä, jonka avulla voidaan jatkuvasti seurata ja arvioida EU:n huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimien kattavuuden ja laadun kehitystä eri jäsenvaltioissa. c) Laaditaan kysynnän vähentämiseksi jo käytetyn mallin pohjalta mahdollisimman pian indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida tarjonnan vähentämiseen tähtäävien toimien ja laatuvaatimusten vaikutuksia. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon, että vaikka tällaisilla toimilla voi olla suoria ja vakavia vaikutuksia asianomaisten ihmisten yksilöllisiin elinolosuhteisiin ja vapauksiin, niitä arvioidaan harvoin näytön perusteella. d) Laajennetaan EMCDDA:n toimeksiantoa siten, että siihen sisällytetään ihmisoikeuksiin kohdistuvien huumepolitiikan vaikutusten arviointi, jonka yhteydessä voidaan esimerkiksi mitata sitä, millaisia kielteisiä seurauksia kriminalisoinnista ja institutionaalisesta syrjinnästä koituu haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin kuuluville huumeidenkäyttäjille.

4.11

ETSK katsoo, että myös tällä alalla on tarpeen parantaa pidemmällä aikavälillä lainsäädännön soveltamisen johdonmukaisuutta jäsenvaltioissa yhdenmukaistamisvaatimusten mukaisesti, sillä jäsenvaltioiden nykyisissä käytännöissä on eroja, jotka loukkaavat kiistatta ihmisoikeuksia (7).

4.12

ETSK onkin vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin on löydettävä ja kehitettävä keinoja, joiden avulla jäsenvaltiot saadaan tulevaisuudessa lähentämään merkittävästi huumepoliittisia lähestymistapojaan. Tämä ei saa rajoittua pelkästään poliittisten suositusten antamiseen.

4.13

ETSK pitää myös tärkeänä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden strategisissa ohjelmissa tunnustetaan innovatiiviset tieteeseen perustuvat toimet, taataan niiden asema ja tuetaan niitä.

4.14

Kun otetaan huomioon, että lailliset riippuvuudet (alkoholinkäyttö, tupakointi, useimmat riippuvuushäiriöt jne.) ja laittomat riippuvuudet punoutuvat yhteiskunnissa perheiden ja yhteisöjen jäsenten välillä käytännössä systeemisesti toisiinsa, ETSK suosittaa, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot eivät enää arvioisi ja pyrkisi hallitsemaan näitä riskejä yksi kerrallaan vaan pikemminkin toisiinsa liittyvinä yhden ja saman järjestelmän osatekijöinä ja että ne pyrkisivät ehdottamaan yhä enemmän yhteisiä toimintapolitiikkoja.

4.15

Jotta toimintapolitiikkojen ja sääntely-ympäristön kielteisiin seurauksiin, sosiaalisen leimautumisen ja perusteettoman kriminalisoinnin vaikutuksiin, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja hoitoon pääsyn esteisiin voidaan puuttua, tarvitaan vahingon ensisijaisen välttämisen periaatteeseen (primum nil nocere) pohjautuvaa suoraa ja määrätietoista arviointia ja keskustelua, jossa eri näkemykset asetetaan vastakkain. ETSK kehottaa myös ottamaan huomioon YK:n 32 järjestön vuonna 2019 hyväksymässä yhteisessä kannassa esitetyn arvioinnin (8).

4.16

EU:n huumausainestrategiassa olisi tunnustettava huumeidenkäyttäjien perusoikeudet saada hoitoa samalla tavoin kuin kaikkien muidenkin sairauksien kohdalla.

4.17

Jäsenvaltioiden budjettivarojen kohdentamista olisi arvioitava aiheeseen liittyvien tunnustettujen ja suositeltujen palvelujen saatavuuden ja kapasiteetin perusteella.

4.18

Kansalaisyhteiskunnan ammattimaisen osallistumisen lisääminen on olennaisen tärkeää perusperiaatteiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Huumausaineita käsittelevän kansalaisyhteiskunnan foorumin EU-tason toimeksiantoa sekä jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan ammattitoimijoiden osallistumista olisikin vahvistettava. Tätä ajatellen on tarpeen arvioida säännöllisesti jäsenvaltioiden avoimuutta ja yhteistyöhalukkuutta sekä sitä, miten ne osallistavat ammatilliset järjestöt päätöksentekoon.

4.19

Komitea pitää tarjonnan vähentämiseen tähtääviä toimia tärkeinä mutta korostaa, että ne on aina sovitettava yhteen kysynnän vähentämistoimien kanssa. Vaikka tehokkaat oikeudelliset ja lainvalvontavälineet ovat oleellisia laittomien huumausaineiden kaupan torjumiseksi, viime vuosikymmeninä on käynyt selväksi, että yksipuoliseen kriminalisointiin johtavat politiikat vaikuttavat kielteisesti ihmisten ja yhteisöjen terveyteen sekä huumeidenkäyttäjien integroitumiseen yhteiskuntaan.

4.20

Covid-19-pandemia on osoittanut, että haavoittuvassa asemassa olevat huumeidenkäyttäjäryhmät ovat erityisen alttiita epidemiologisen tilanteen kielteisille seurauksille, jotka voivat johtaa huumeidenkäyttöön liittyvien riskien huomattavaan lisääntymiseen (esimerkiksi hankalampi hoitoon pääsy, riskialttiimpi huumeiden hankinta, aiempaa vaarallisempien huumeiden ostaminen, vahvemmat kriminalisoinnin ja leimautumisen vaikutukset, kielteiset kansanterveydelliset seuraukset ja perustoimeentulon heikentyminen entisestään). Pandemian vuoksi nimenomaan palvelut, jotka ovat monissa maissa näiden ryhmien ja hoitoketjun ainoa kohtaamispaikka, kärsivät tilanteesta todennäköisesti eniten ja joutuvat supistamaan kapasiteettiaan.

---

(1)  EU:n julkilausuma Wienissä 14.–22. maaliskuuta 2019 pidetyssä huumausainetoimikunnan 62. istunnossa: The European Union and its Member States strongly support the concrete implementation of the UNGASS Outcome Document for a real balanced drug policy at international level, strengthening the prevention, public health and human rights dimension in order to accelerate our joint commitment to efficiently improve the world drug situation. (…) address drug demand reduction across its full spectrum: prevention, risk and harm reduction, treatment, and social integration and rehabilitation. Epävirallinen suomennos: ”Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot antavat voimakkaan tukensa aidosti tasapainoista kansainvälisen tason huumepolitiikkaa puoltavan Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen erityisistunnon päätösasiakirjan konkreettiselle täytäntöönpanolle. Asiakirjan tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä sekä kansanterveys- ja ihmisoikeusulottuvuutta, jotta voimme vauhdittaa yhteistä sitoutumistamme maailmanlaajuisen huumetilanteen tehokkaaseen parantamiseen. [– –] pyritään vähentämään huumeiden kysyntää kaikin tavoin: edistämällä ennaltaehkäisyä, riskien ja haittojen vähentämistä, hoitoa sekä sopeutumista yhteiskuntaan ja kuntoutusta.”

(2)  SWD(2020) 150 final.

(3)  https://drogriporter.hu/wp-content/uploads/2018/12/2018_CSF-report_final.pdf

(4)  ”Strategia perustuu ennen muuta EU:n oikeuden perusperiaatteisiin, ja se noudattaa joka suhteessa unionin perustavanlaatuisia arvoja, joita ovat ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, solidaarisuus sekä oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sen pyrkimyksenä on yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin suojeleminen ja parantaminen, kansanterveyden suojeleminen, kansalaisten turvallisuuden korkean tason varmistaminen sekä tasapainoisen, yhtenäisen ja näyttöön perustuvan lähestymistavan omaksuminen huumausaineongelmaan.”

(5)  https://www.consilium.europa.eu/media/30727/drugs-strategy-2013_content.pdf

(6)  https://www.unodc.org/documents/postungass2016/outcome/V1603301-E.pdf

https://www.unodc.org/documents/ungass2016/Contributions/IO/EU_COMMON_POSITION_ON_UNGASS.pdf

(7)  Samanlainen käyttäytyminen johtaa toisissa maissa rikossyytteeseen ja tiukkoihin lainvalvontatoimiin ja toisissa taas terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tarjoamiseen. Huumeidenkäyttäjiä kohdellaan siis eri tavoin yksinomaan kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella. Vastaavasti joidenkin palvelujen tarjoamista pidetään toisissa jäsenvaltioissa perusoikeutena, kun taas toiset torjuvat tämän ajatuksen.

(8)  CEB/2018/2, s. 12-14.