EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.7.2021
SWD(2021) 713 final
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
Oikeusvaltiokertomus 2021
Luku: Oikeusvaltiotilanne Kroatiassa
Oheisasiakirja
KOMISSION EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE ANTAMAAN TIEDONANTOON:
Oikeusvaltiokertomus 2021
Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa
{COM(2021) 700 final} - {SWD(2021) 701 final} - {SWD(2021) 702 final} - {SWD(2021) 703 final} - {SWD(2021) 704 final} - {SWD(2021) 705 final} - {SWD(2021) 706 final} - {SWD(2021) 707 final} - {SWD(2021) 708 final} - {SWD(2021) 709 final} - {SWD(2021) 710 final} - {SWD(2021) 711 final} - {SWD(2021) 712 final} - {SWD(2021) 714 final} - {SWD(2021) 715 final} - {SWD(2021) 716 final} - {SWD(2021) 717 final} - {SWD(2021) 718 final} - {SWD(2021) 719 final} - {SWD(2021) 720 final} - {SWD(2021) 721 final} - {SWD(2021) 722 final} - {SWD(2021) 723 final} - {SWD(2021) 724 final} - {SWD(2021) 725 final} - {SWD(2021) 726 final} - {SWD(2021) 727 final}
Tiivistelmä
Kroatian oikeuslaitoksen toiminta on parantunut: oikeudenkäyntien kesto on lyhentynyt ja käsittelyruuhka vähentynyt. Lisäparannuksia tarvitaan kuitenkin vakavien tehokkuuteen ja laatuun liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Uusien sähköisten viestintävälineiden yleistyminen tuomioistuimissa on johtanut niiden käytön asteittaiseen kasvuun. Meneillään oleva korkeimman oikeuden uuden presidentin nimittämisprosessi on herättänyt kiistoja ja antanut aihetta toistuviin julkisiin lausuntoihin, joissa vähätellään tuomareita. Korkeimman oikeuden seuraavaa presidenttiä koskevien eriävien näkemysten vuoksi perustuslakituomioistuin korosti valtion viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä. Valtion tuomarineuvosto teki ehdotuksia vahvistaakseen rooliaan tuomareiden valinnassa. Tätä kysymystä käsiteltiin jo oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020. Tuomarien väitetyt eettiset rikkomukset ja kurinpitorikkomukset johtivat oikeudenkäynteihin valtion tuomarineuvostossa ja tuomarineuvostoissa sekä rikostutkintaan. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden tasoa pidetään hyvin alhaisena. Valtion tuomarineuvoston ja syyttäjäneuvostojen henkilöresurssit ovat edelleen puutteellisia, vaikka tuomareiden ja valtion syyttäjien äskettäin julkaistujen varallisuusilmoitusten tarkastamiseen on osoitettu jonkin verran lisähenkilöstöä.
Uusi korruptiontorjuntastrategia vuosiksi 2021–2030 on julkisen kuulemisen kohteena. Edellisen strategian tapaan sitä koskevassa ehdotusluonnoksessa kaavaillaan myös parhaillaan valmisteilla olevan eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan oikeudellisen kehyksen tiukentamista. Hallituksen jäsenten ja parlamentin jäsenten eettiset säännöt puuttuvat edelleen, ja pyöröovi-ilmiötä säännellään vain osittain. Lobbaustoimintaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ei ole vielä otettu käyttöön. Vaikka hallituksen jäsenten poliittisen koskemattomuuden puitteita koskevista muutoksista on ilmoitettu, lainsäädäntötoimia ei ole vielä toteutettu. Julkiset hankintamenettelyt ovat edelleen korruptiolle erittäin riskialtis ala, ja väärinkäytösten paljastajien ilmoitusten perusteella onkin havaittu useita tapauksia. Korkean tason korruptiota koskeva syytteeseenpano ja tutkinta jatkuvat, mutta pitkittyneiden oikeudenkäyntien vuoksi tuomiot usein viivästyvät.
Kroatia on päivittämässä medialainsäädäntöään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sähköisestä viestinnästä annetun lain tarkistus on määrä hyväksyä vielä vuonna 2021. Huoli sähköisen viestinnän viraston poliittisesta riippumattomuudesta on edelleen olemassa, ja sen hallintoelimen mahdollisille jäsenille on kaavailtu uusia pätevyysvaatimuksia lain tarkistamisen yhteydessä. Kroatialla on vankat puitteet tiedotusvälineiden omistusta koskevien tietojen avoimuudelle, ja se suunnittelee lisäparannuksia. Vaikka valtion maksamaa ilmoitustoimintaa säännellään osittain sähköistä mediaa koskevalla lailla, sidosryhmien mukaan se heikentää usein tällaisesta rahoituksesta taloudellisesti riippuvaisten tiedotusvälineiden poliittista riippumattomuutta erityisesti paikallistasolla. Toimittajien suojelua koskeva oikeudellinen kehys on olemassa, mutta toimittajia uhkaillaan yhä. Erityisesti toimittajiin kohdistuvien strategisten, julkisen osallistumisen häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden suuri määrä on edelleen vakava huolenaihe. Tiedonsaanti on varmistettu lailla, mutta toimittajien pyyntöjen käsittelyssä on edelleen viiveitä.
Keskinäisen valvonnan osalta voidaan todeta, että vaikka julkiset kuulemiset sisältyvät lainsäädäntömenettelyihin, sidosryhmät pitävät kansalaisten osallistumista pikemminkin muodollisena kuin sisällöllisenä. Kroatia ei julistanut poikkeustilaa, ja covid-19-pandemiaan liittyviä toimenpiteitä on toteutettu tartuntatauteja koskevan, kahdesti muutetun lain perusteella. Perustuslakituomioistuin on tarkastellut näitä toimenpiteitä ja todennut, että ne ovat perustuslain mukaisia. Se on todennut myös, että parlamentin olisi löydettävä keinot taata tehtäviensä hoitaminen pandemian aikana. Oikeusasiamiehen tutkimusten suorittamiseen tarvittavien tietojen saantia pitää parantaa. Vuodesta 2016 valmisteltu kansalaisyhteiskunnan kehittämistä tukeva kansallinen suunnitelma vuosiksi 2021–2027 on edelleen hyväksymättä, mikä mainittiin oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020.
I.Oikeuslaitos
Kroatiassa on kolmitasoinen oikeusjärjestelmä, jossa on yleisiä ja erikoistuneita tuomioistuimia. Ensimmäisen oikeusasteen yleiset tuomioistuimet, jotka käsittelevät siviili- ja rikosasioita, koostuvat kunnallisista tuomioistuimista (34), kun taas maakunnalliset (15) tuomioistuimet ovat toisen oikeusasteen yleisiä tuomioistuimia, joilla on tiettyä toimivaltaa myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina. Ensimmäisen oikeusasteen erityistuomioistuimia ovat yhdeksän kauppatuomioistuinta ja neljä hallintotuomioistuinta. Toisen oikeusasteen erityistuomioistuimia ovat korkein rikostuomioistuin, korkein rikkomustuomioistuin, korkein kauppatuomioistuin ja korkein hallinto-oikeus. Korkein oikeus käsittelee kaikentyyppisiä asioita. Perustuslakituomioistuin suorittaa perustuslainmukaisuuden valvontaa. Riippumaton valtion tuomarineuvosto varmistaa oikeuslaitoksen autonomian ja riippumattomuuden.
Valtion syyttäjänvirasto on autonominen ja riippumaton lainkäyttöelin, joka toimii syyttäjälaitoksena, toteuttaa oikeustoimia valtion omaisuuden suojelemiseksi ja käyttää oikeussuojakeinoja perustuslain ja lakien suojaamiseksi. Jokaista valtion syyttäjävirastoa johtaa ylin syyttäjäviranomainen. Valtakunnansyyttäjä johtaa Kroatian tasavallan valtion syyttäjävirastoa, joka on ylin syyttäjäviranomainen. Valtion syyttäjien ja apulaissyyttäjien nimittämistä ja uraa koskevat valtuudet kuuluvat valtion syyttäjäneuvostolle, kun taas edustusvaltuudet ja viraston johtaminen kuuluvat valtakunnansyyttäjälle.
Valtion syyttäjäneuvosto on riippumaton itsehallintoelin, jonka tehtävänä on varmistaa valtion syyttäjäviraston autonomia ja riippumattomuus.
Kroatia osallistuu Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan. Kroatian asianajajaliitto on riippumaton, itsehallinnollinen ammattialajärjestö, joka vastaa asianajajia koskevista kurinpitomenettelyistä.
Riippumattomuus
Käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on ollut laskusuunnassa. Kansalaisten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on heikentynyt vuonna 2021 ja on edelleen EU:n alhaisin (osuus kansalaisista, joiden käsityksen mukaan oikeuslaitoksen riippumattomuus on melko hyvä tai erittäin hyvä, laski 24 prosentista 17 prosenttiin).
Yritysten käsitys riippumattomuudesta on myös hyvin alhainen, ja se putosi EU:n alhaisimmaksi (yritysten osuus, joiden käsityksen mukaan oikeuslaitoksen riippumattomuus on melko hyvä tai erittäin hyvä, pysyi 16 prosentissa, ja niiden yritysten osuus, jotka pitivät riippumattomuutta erittäin huonona, kasvoi 36 prosentista 43 prosenttiin).
EU:n oikeusalan vuoden 2021 tulostaulu osoittaa, että laskusuuntaus on jatkunut vuodesta 2016. Kansalaisten useimmiten mainitsema syy siihen, miksi he eivät pidä oikeuslaitosta ja tuomareita riippumattomina, on käsitys vaikuttamisyrityksistä ja painostuksesta hallituksen ja poliitikkojen taholta.
Yksityiskohtaisemmat selvitykset voisivat auttaa käsittelemään näitä kysymyksiä tarkastelemalla oikeuslaitoksen eri sidosryhmien erityisiä syitä siihen, että oikeuslaitoksen riippumattomuutta pidetään jatkuvasti heikkona.
Meneillään oleva korkeimman oikeuden uuden presidentin nimittämisprosessi on herättänyt kiistaa, ja perustuslakituomioistuin korosti valtion viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä. Uuden presidentin nimittämisprosessi on johtanut valtion viranomaisten korkeimpien edustajien väliseen tiiviiseen näkemystenvaihtoon ja toistuviin kielteisiin lausuntoihin korkeimmasta oikeudesta ja muista tuomareista. Perustuslain mukaan parlamentti nimittää korkeimman oikeuden presidentin tasavallan presidentin ehdotuksesta. Korkeimman oikeuden yleiskokous ja asiasta vastaava parlamentin valiokunta antavat lausuntonsa ehdokkaista. Kuten perustuslakituomioistuin on selventänyt, nämä lausunnot, jotka on annettava kaikista ehdokkaista, eivät sido tasavallan presidenttiä. Vuonna 2018 hyväksyttyjen muutosten mukaisesti valtion tuomarineuvosto toimitti helmikuussa 2021 tasavallan presidentin kansliaan kolmen ehdokkaan hakemukset (mukaan lukien virassa oleva korkeimman oikeuden presidentti). Tasavallan presidentti ehdotti parlamentille ehdokasta, joka ei ollut hakenut avointa virkaa, ja väitti, että tuomioistuinlakiin vuonna 2018 tehdyt muutokset, joilla avointa virkaa koskeva hakumenettely vahvistettiin, ovat perustuslain vastaisia. Perustuslakituomioistuin totesi myöhemmin, että vuoden 2018 muutokset ovat perustuslain mukaisia. Tuomioistuin selvensi, että tasavallan presidentti voi valita ainoastaan avointa virkaa hakeneiden ehdokkaiden joukosta; presidentti voi kuitenkin päättää olla ehdottamatta ketään paikkaa hakeneista ehdokkaista, ja ilmoittaa asiasta parlamentille. Hylätyllä ehdokkaalla on oikeus pyytää parlamentin päätöksen uudelleentarkastelua perustuslakituomioistuimessa. Tuomioistuin korosti myös perustuslaillista vaatimusta, jonka mukaan valtion viranomaisten on tehtävä yhteistyötä yhteisten ratkaisujen löytämiseksi oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ja epävakautta aiheuttavien tilanteiden välttämiseksi, koska ne haittaisivat korkeimman oikeuden toimintaa. Perustuslakituomioistuimen tuomion jälkeen tasavallan presidentti pyysi viran julkaisemista uudelleen. Uuden ilmoituksen julkaisemisen jälkeen tasavallan presidentti ehdotti parlamentille kesäkuussa 2021 yhtä viidestä ehdokkaasta (yksikään korkeimman oikeuden nykyinen tuomari ei hakenut), mutta parlamentti ei nimittänyt ehdokasta. Valtion tuomarineuvosto julkaisi 7. heinäkuuta 2021 kolmannen julkisen haun. Koska korkeimman oikeuden uutta presidenttiä ei ole nimitetty ennen nykyisen presidentin toimikauden päättymistä, korkeimman oikeuden varapresidentti hoitaa tätä tehtävää mahdollisesti pitkään. Kun otetaan huomioon, että korkeimman oikeuden presidenttiehdokas voitaisiin samanaikaisesti nimittää myös uudeksi tuomariksi (jos henkilö ei ollut jo tuomari), on syytä huomata, että tuomareiden valintaprosessia koskevien Euroopan neuvoston suositusten mukaan kun perustuslain tai muiden lakien säännösten mukaan päätökset tekee valtionpäämies, hallitus tai lainsäädäntövallan käyttäjä, tulisi kyseisen nimittävän tahon käytännössä noudattaa riippumattoman toimivaltaisen viranomaisen, joka merkittävässä määrin koostuu oikeuslaitoksen edustajista (tässä tapauksessa korkeimman oikeuden yleiskokouksen), lausuntoa.
Valtion tuomarineuvosto teki ehdotuksia vahvistaakseen asemaansa tuomareiden valinnassa. Oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todettiin, että valtion tuomarineuvostolla ja valtion syyttäjäneuvostolla on edessään haasteita, jotka johtuvat muutoksista, joilla heikennettiin niiden roolia tuomareiden ja valtion syyttäjien valinnassa. Tuomareiden osalta vuoden 2018 muutoksissa vähennettiin niiden pisteiden määrää, jotka valtion tuomarineuvosto voi myöntää hakijoille haastattelun perusteella, mikä heikensi neuvoston mahdollisuutta tehdä ero hakijoiden välillä. Maaliskuussa 2021 valtion tuomarineuvosto laati analyysin tuomareiden valintaa koskevan lain säännöksistä ja ehdotti muutoksia. Neuvosto korosti, että nykyiset säännökset, joilla ehdokkaille myönnetään pisteitä valintamenettelyssä, vaarantavat sen mahdollisuuden toimia riippumattomana ja autonomisena elimenä, jonka tehtävänä on varmistaa oikeuslaitoksen riippumattomuus. Neuvoston mukaan nykyisessä järjestelmässä, jossa oikeusviranomaisia kouluttavassa valtion oppilaitoksessa saavutetut pisteet ovat ratkaisevassa asemassa tuomareiden valinnassa, neuvostolla ei ole merkittävää roolia eikä vaikutusvaltaa tuomareiden valinnassa. Uusissa ehdotuksissa pohditaan, miten neuvoston roolia valintaprosessissa voitaisiin parantaa. Neuvosto ehdotti myös parannuksia tuomareita koskevien kurinpitomenettelyjen kehykseen erityisesti määräaikojen osalta. Tältä osin valtion tuomarineuvoston ja syyttäjäneuvoston käytettävissä olevat resurssit ovat tärkeitä tekijöitä molempien neuvostojen työn laadun parantamisessa.
Valtion tuomarineuvosto ja valtion syyttäjäneuvosto saivat lisäresursseja tarkistaakseen tuomareiden ja valtion syyttäjien äskettäin julkaistut varallisuusilmoitukset. Tammikuussa 2021 tuomareiden ja valtion syyttäjien varallisuusilmoitukset julkaistiin verkossa ja ne tulivat julkisesti saataville. Oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todettiin, että sähköisiin välineisiin liittyvää tukea ja riittäviä henkilöresursseja tarvittaisiin sen varmistamiseksi, että valtion tuomarineuvosto ja valtion syyttäjäneuvosto voivat tarkistaa ilmoitukset tehokkaasti ja nopeasti, mahdollisuuksien mukaan jo ennen niiden julkaisemista verkossa. Molemmat neuvostot ovat ryhtyneet toimiin, jotta niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmät voidaan liittää toimivaltaisten viranomaisten tietokantoihin. Neuvostojen liittäminen näihin tietokantoihin mahdollistaisi varojen tehokkaamman tarkistamisen. Kuten oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todetaan, näissä tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmissä ei automaattisesti havaita epäjohdonmukaisuuksia tuomareiden ja valtion syyttäjien ilmoitetun ja todellisen varallisuuden välillä. Huhtikuussa 2021 neuvostoihin otettiin kolme virkamiestä (yksi virkamies siirrettiin valtion syyttäjäneuvostoon ja kaksi valtion tuomarineuvostoon), jotka siirrettiin väliaikaisesti oikeus- ja hallintoministeriöstä avustamaan varallisuusilmoitusten manuaalisessa todentamisessa. Molempia neuvostoja varten on tarkoitus ottaa käyttöön automaattinen ohjelmistoratkaisu, jonka tavoitteena on tietojen automaattinen vertailu, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2021 loppuun mennessä. Ohjelmistoratkaisuun on tarkoitus tehdä lisäparannuksia sekä molempien neuvostojen että eturistiriitojen ratkaisemista käsittelevän komission osalta (joka on käyttänyt ohjelmistoratkaisua vuodesta 2018) vasta vuonna 2024 kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti.
Valtion tuomarineuvosto, tuomarineuvostot ja tutkintaviranomaiset reagoivat useisiin tuomareiden väitettyihin eettisiin rikkomuksiin ja kurinpitorikkomuksiin. Vuoden 2021 alussa lehdistössä raportoitiin laajasti useista tuomareita koskeneista tapauksista, joista on keskusteltu julkisesti ja joiden väitetään tapahtuneen vuosina 2020 ja 2021. Yhdessä tapauksessa oli mukana viisi tuomaria, joiden väitettiin rikkoneen covid-19-pandemian rajoituksia. Korkeimman oikeuden presidentti aloitti tuomareiden eettisten sääntöjen rikkomista koskevan menettelyn. Maaliskuussa yksi tuomarineuvosto totesi yhtä tuomaria koskevan rikkomisen, kun taas toinen tuomarineuvosto ei havainnut rikkomuksia muiden neljän tuomarin osalta. Kaikkia viittä päätöstä koskevassa muutoksenhaussa eettinen neuvosto päätti 13. toukokuuta 2021, että kaikki viisi tuomaria rikkoivat tuomareiden eettisiä sääntöjä covid-19-pandemian rajoitusten rikkomisen vuoksi. Toinen tapaus koski väitteitä puolueettomuuden loukkauksista ja epäillyn (merkittävä julkinen henkilö) tekemistä epäasianmukaisista lahjoituksista asian ratkaiseville tuomareille rikosasiassa, jossa asianomaisen tuomioistuimen presidentti aloitti kurinpitomenettelyn valtion tuomarineuvostossa. Tuomareita koskevat menettelyt, myös rikosoikeudelliset menettelyt, ovat edelleen käynnissä. Tuomioistuimien tuomarineuvostot päättävät tuomareiden eettisten sääntöjen rikkomisesta kyseisten tuomioistuinten tuomareiden osalta. Päätöksestä voi valittaa eettiseen neuvostoon, joka on kaikkien tuomarineuvostojen puheenjohtajien valitsema tuomaripaneeli. Tuomareita koskevista kurinpitoseuraamuksista päättää valtion tuomarineuvosto, ja päätöksistä voi valittaa perustuslakituomioistuimeen.
Laatu
Sähköisten viestintävälineiden käyttö tuomioistuimissa lisääntyy vähitellen. EU:n oikeusalan vuoden 2021 tulostaulun mukaan asianhallintaan ja tuomioistuinten ja asianosaisten väliseen sähköiseen viestintään tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikka on edelleen EU:n vähiten kehittyneiden joukossa. Asianhallinnassa käytettävän sähköisen asiakirjajärjestelmän käyttöönotto jäljellä olevissa tuomioistuimissa on käynnissä, ja järjestelmän on tarkoitus olla toimintakunnossa vuoden 2021 loppuun mennessä. Sähköisten viestintävälineiden osalta voidaan todeta, että viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa asiakirjojen vaihtamisen tuomioistuimen kanssa sähköisesti, on otettu käyttöön kauppatuomioistuimissa, maakunnallisissa tuomioistuimissa ja kunnallisissa tuomioistuimissa, korkeimmassa kauppatuomioistuimessa ja korkeimmassa oikeudessa (vain siviiliasioissa). Tällä hetkellä järjestelmän pääasiallisia käyttäjiä ovat asianajajat, julkiset notaarit, tuomioistuinten asiantuntijat, arvioijat ja tulkit sekä maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjät. Sähköisen viestintäjärjestelmän käyttö lisääntyi vuonna 2020 sen jälkeen, kun lainsäädännössä säädettiin, että sähköinen viestintä on oikeushenkilöiden tapauksessa pakollista (kansalaisilla on edelleen mahdollisuus käyttää paperia). Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen erityisesti rikosasioissa: vaikka valtion syyttäjien ja tuomioistuinten väliselle sähköiselle viestinnälle on olemassa tekniset edellytykset, rikosprosessilakiin on tehtävä muutoksia, jotka on tarkoitus tehdä vuonna 2022. Valtion syyttäjien ja poliisin välisessä sähköisessä viestinnässä on suoritettu koeoikeudenkäynti. Poliisi lähettää rikkomustapauksia koskevat syytteet tuomioistuimille, mutta jotta tuomioistuimet voisivat viestiä sähköisesti poliisin kanssa, lainsäädäntöä on muutettava. Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomioita julkaistaan edelleen hyvin vähän. Sähköistä asiakirjajärjestelmää on tarkoitus päivittää vuoteen 2023 mennessä erityisellä anonymisointimoduulilla, joka mahdollistaa tuomioiden julkaisemisen julkisesti saatavilla olevassa portaalissa, jossa voi tehdä hakuja.
Valtion tuomarineuvosto ja valtion syyttäjäneuvostot ovat saaneet jonkun verran väliaikaista vahvistusta, mutta henkilöstöresursseista on edelleen pulaa. Kuten oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todetaan, valtion tuomarineuvostolla ja syyttäjäneuvostolla on huomattavat valtuudet
, mutta niiden hallinnolliset valmiudet ovat edelleen hyvin rajalliset eikä tilanne ole parantunut merkittävästi. Vaikka molemmat neuvostot saivat vuonna 2020 virallisesti enemmän varoja (valtion tuomarineuvosto 25 prosenttia enemmän ja valtion syyttäjäneuvosto 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019), covid-19-pandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi näiden resurssien käyttöä uuden henkilöstön palkkaamiseen lykättiin. Tähän mennessä neuvostot ovat saaneet vain joitakin väliaikaisia lisäyksiä henkilöstöön tuomareiden ja valtion syyttäjien varallisuusilmoitusten tarkistamista varten.
Uusi ylin rikostuomioistuin aloitti toimintansa rikosasioita käsittelevänä muutoksenhakutuomioistuimena. Tammikuussa 2021 ylin rikostuomioistuin aloitti toimintansa erityistuomioistuimena, jolla on toimivalta ratkaista valitukset maakunnallisten tuomioistuinten (jotka toimivat joko ensimmäisen oikeusasteen tai toisen oikeusasteen rikostuomioistuimina) tekemistä päätöksistä.
Tuomioistuin aloitti työnsä perustuslakituomioistuimen annettua tuomion, jonka mukaan korkein rikostuomioistuin ei kyseenalaista korkeimman oikeuden perustuslaillista asemaa. Tarvittava ammatti- ja hallinnollinen henkilöstö sekä asianmukaisesti varustetut tuomioistuintilat on järjestetty. Valtion tuomarineuvosto nimitti 11 tuomaria kaikkiaan 15 tuomarista oikeus- ja hallintoministerin kyseistä tuomioistuinta koskevan päätöksen mukaisesti, sekä tuomioistuimen uuden presidentin. Uuden tuomioistuimen olisi suunnitelman mukaisesti helpotettava korkeimman oikeuden työtä toisena oikeusasteena. Korkein oikeus voisi keskittyä rikosasioita koskeviin oikeudellisiin kysymyksiin ja toimisi kolmantena oikeusasteena.
Tehokkuus
Käsittelyruuhka ja menettelyjen kesto vähenivät toisen oikeusasteen tuomioistuimissa ja enimmäkseen lisääntyivät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa ja ovat edelleen merkittävimpiä EU:ssa.
Covid-19-pandemialla sekä suurilla maanjäristyksillä Zagrebissa ja Petrinjassa oli kielteinen vaikutus erityisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tehokkuuteen, mikä johtui pääasiassa käsittelyjen viivästymisestä. Toinen oikeusaste ja korkein oikeus, jotka toimivat pääasiassa kirjallisten oikeudenkäyntiasiakirjojen perusteella, jatkoivat työtään tehokkaammin. Vuonna 2020 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten keskimääräinen käsittelyaika oli edelleen EU:n pisimpiä ja enimmäkseen pidentynyt: kauppaoikeudellisissa riita-asioissa 1 000 päivää (735 päivää vuonna 2019) ja rikosoikeudellisissa asioissa kunnallisissa tuomioistuimissa 705 päivää (691 vuonna 2019), kun taas siviilioikeudellisissa riita-asioissa se lyheni 826 päivään (854 vuonna 2019).
Oikeudenkäyntien keskimääräinen kesto enimmäkseen lyheni maakunnallisissa tuomioistuimissa, joissa riita-asiat toisessa oikeusasteessa kestivät vain 233 päivää (258 päivää vuonna 2019) ja rikosasiat 804 päivää (930 vuonna 2019). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa käsittelyruuhka väheni kauppaoikeudellisissa asioissa 13 prosenttia (vuoteen 2019 verrattuna), mutta kasvoi 15 prosenttia vuonna 2020 siviilioikeudellisissa riita-asioissa, 12 prosenttia hallinnollisissa asioissa ja 9 prosenttia rikosoikeudellisissa asioissa. Toisen oikeusasteen maakunnallisissa tuomioistuimissa käsittelyruuhka väheni siviilioikeudellisissa riita-asioissa 22 prosenttia ja rikosasioissa 9 prosenttia. Sekä korkein kauppatuomioistuin että korkein oikeus vähensivät edelleen oikeudenkäyntien kestoa ja käsittelyruuhkaa kauppa- ja siviilioikeudellisissa asioissa. Oikeus- ja hallintoministeriö alkoi vuoden 2021 alussa laatia toimintasuunnitelmia tuomioistuinten työn tehostamiseksi. Ministeriö tähtää siihen, että kullekin oikeudenkäyttöalueelle ja erityistuomioistuimelle laaditaan räätälöity suunnitelma.
II.Korruptiontorjunnan kehys
Oikeus- ja hallintoministeriö on korruptiontorjunnan keskuselin, jossa on korruptiontorjuntastrategioiden ja niihin liittyvien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon koordinointiyksikkö. Se toimii keskuselimenä myös vaihdettaessa tietoja korruption torjunnasta. Korruptiontorjuntaneuvosto (hallituksen neuvoa-antava elin, joka koostuu julkisten laitosten ja kansalaisjärjestöjen edustajista) ja korruptiontorjuntastrategian täytäntöönpanon seurannasta vastaava kansallinen neuvosto raportoivat parlamentille kahdesti vuodessa. Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirasto (USKOK) on korruptiorikoksista vastaava erikoissyyttäjänvirasto, ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaava kansallinen poliisivirasto (PNUSKOK) on erikoistunut poliisiyksikkö, joka vastaa monimutkaisten korruptioon liittyvien rikosten ehkäisemisestä, havaitsemisesta ja tutkinnasta. Uusi korkein rikostuomioistuin aloitti toimintansa vuonna 2021 toisen oikeusasteen tuomioistuimena korruptiotapauksissa, joissa USKOK on nostanut syytteen. Oikeusasiamiehen toimisto valmistelee parhaillaan uutta tehtäväänsä, joka koskee väärinkäytösten paljastajien tekemien ilmoitusten hallinnointia.
Asiantuntijoiden ja yritysjohtajien käsityksen mukaan korruptio on edelleen yleistä julkisella sektorilla. Transparency International -järjestön vuoden 2020 korruptioindeksissä Kroatia sai 47/100 pistettä ja on Euroopan unionissa 18. sijalla ja maailmanlaajuisesti 63. sijalla . Käsitys on heikentynyt
viiden viime vuoden aikana.
Uudesta korruptiontorjuntastrategiasta vuosiksi 2021–2030 on käynnissä julkinen kuuleminen; edellinen strategia ei ole enää voimassa. Päätös uuden strategian laatimisprosessin aloittamisesta hyväksyttiin 19. marraskuuta 2020. Sisäisen kuulemisen jälkeen luonnos strategiaa koskevaksi ehdotukseksi julkaistaan nyt julkista kuulemista varten. Uutta strategiaa täydennetään kolmevuotisilla täytäntöönpanosuunnitelmilla. Ensimmäisen täytäntöönpanosuunnitelman on määrä kattaa vuodet 2022–2024, ja sen laatiminen alkaa vasta strategian hyväksymisen jälkeen. Viranomaisten mukaan kattavalla korruptiontorjuntastrategialla vuosiksi 2021–2030 pyritään ratkaisemaan useita avoimia kysymyksiä yksilöimällä ne korruption osa-alueet, joilla torjuntatoimia on lisättävä siten kuin kansainvälisissä suosituksissa korostetaan. Strategian pääpaino on ennaltaehkäisyssä, korruption torjuntaa koskevan institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen vahvistamisessa, korruption haitallisuutta koskevan tietoisuuden lisäämisessä suuren yleisön keskuudessa, julkisten elinten työn avoimuuden lisäämisessä ja lahjomattomuutta koskevien järjestelmien parantamisessa monilla ensisijaisilla aloilla.
Korruption torjunnan institutionaalisessa kehyksessä on toteutettu joitakin institutionaalisia uudelleenjärjestelyjä tehokkuuden lisäämiseksi. Oikeusministeriö ja julkishallintoministeriö yhdistettiin 22. heinäkuuta 2020 oikeus- ja hallintoministeriöksi. Uudella rakenteella pyritään parantamaan korruptiontorjunnan toimintaa, johon kuuluu nyt kaksi uutta organisatorista yksikköä. Lisäksi korruptiontorjuntaneuvostoon kuuluu nyt valtion vaalilautakunnan, oikeusasiamiehen ja digitaaliyhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskusviraston edustajia. Henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit ovat viime aikoina kasvaneet hieman. Eturistiriitojen ratkaisukomissiolla on kuitenkin rajallinen määrä henkilöstöä.
Korruption torjuntaa koskevaa lainsäädäntökehystä on vielä uudistettava. Hallituksen jäsenten poliittisen koskemattomuuden poistamisesta ilmoitettiin hallituksen ohjelmassa 2020–2024, mutta toistaiseksi säännöt ovat edelleen voimassa hallituslain 34 §:n mukaisesti, jossa säädetään koskemattomuudesta kaikkien sellaisten rikosten osalta, joista voidaan määrätä enintään viiden vuoden vankeusrangaistus. Lahjonnasta määrätään rikoslaissa enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistus, ja samoja säännöksiä sovelletaan myös ulkomaisiin virkamiehiin. Luonnoksesta vuosien 2021–2030 korruptiontorjuntastrategiaa koskevaksi ehdotukseksi on käynnissä julkinen kuuleminen. Ehdotukseen sisältyy erityinen tavoite, jolla parannetaan kehystä lahjonnan torjumiseksi kansainvälisissä liiketoimissa. Tässä yhteydessä strategialuonnoksessa ehdotetaan, että hallituksen jäsenten koskemattomuutta koskevaa lainsäädäntökehystä vahvistetaan sulkemalla pois korruptiorikoksia koskeva koskemattomuus, kuten myös GRECO on suositellut.
Korkean tason korruptiotapausten syytteeseenpano ja tutkinta jatkuvat, mutta pitkittyneiden oikeudenkäyntien vuoksi tuomiot usein viivästyvät. Korruptiotutkinnan ja syytteeseenpanon myönteinen suuntaus jatkui, myös paikallistasolla. Vuonna 2020 valtion syyttäjänvirasto käynnisti syytteet 84 henkilöä vastaan (109 henkilöä vuonna 2019). Samana ajanjaksona tuomioistuin antoi tuomion 92 henkilöstä, joista 78 (85 prosenttia) tuomittiin. Korruptiorikoksista määrättyjen seuraamusten osalta 31 henkilöä sai vankeustuomion (12 vangin vankeusrangaistus muutettiin yleishyödylliseksi työksi) ja 47 ehdollisen rangaistuksen. Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa virastossa (USKOK) toimivien valtion syyttäjien johtamien tutkintojen kesto piteni (tapausten monimutkaisuuden ja covid-19-pandemian vuoksi) vuonna 2020. Vain noin 28 prosentissa USKOK-tapauksista tutkinta saatiin päätökseen kuuden kuukauden kuluessa (90 prosenttia vuonna 2019). Noin 35 prosentissa tapauksista tutkinta kesti korkeintaan vuoden, kun taas lopuissa 35 prosentissa tapauksista tutkinta kesti vähintään 18 kuukautta. Kun asiat saadaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, useissa korkean tason korruptiotapauksissa käsittely kestää pitkään, mikä viivästyttää tuomioistuimen päätöksiä. Oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 raportoitujen oikeuslaitoksen tehottomuuksien korjaamiseksi ei ole toteutettu selkeitä toimia. Tämän ongelman ratkaisemiseksi strategiaehdotuksessa asetetaan tavoitteeksi parantaa korruptiorikoksista syytteeseen asettamista koskevaa oikeudellista kehystä, jotta oikeudenkäyntejä voitaisiin nopeuttaa. Nykyisten resurssien osalta USKOK raportoi vaikeuksista rekrytoida uusia valtion syyttäjiä hakijoista, jotka eivät täytä asiantuntemusta koskevia vaatimuksia. Sekä USKOK että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaava kansallinen poliisivirasto (PNUSKOK) ilmoittivat, että yhteistyö korruptiorikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa toimii hyvin. Kansalliset viranomaiset ilmoittivat, että käytettävissä olevia resursseja pidetään riittävinä ja että korruption torjuntaan liittyvää erityiskoulutusta on saatavilla verkossa. Monimutkaisten tutkintatoimien suorittamiseen tarvittavan välineistön saatavuudessa on havaittu puutteita. Strategialuonnoksen mukaan PNUSKOK hyötyy digitalisaatiosta ja uudistamisesta sekä kansallisella että paikallisella tasolla.
Eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan oikeudellisen kehyksen vahvistamisessa on edistytty vain vähän oikeusvaltiota koskeva vuosikertomuksen 2020 jälkeen. Oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todettiin, että eturistiriitoja koskevaa oikeudellista kehystä on parannettava sen täytäntöönpanon osalta ja sen varmistamiseksi, että eturistiriitojen ratkaisemisesta vastaavalla komitealla on riittävät valtuudet määrätä varoittavia seuraamuksia ja hoitaa keskeistä ennaltaehkäisevää tehtäväänsä. Vaikka eturistiriitoja koskeva oikeudellinen kehys ei muuttunut, luonnoksessa vuosien 2021–2030 korruptiontorjuntastrategiaehdotukseksi sitoudutaan parantamaan sitä ja annetaan joitain tietoja siitä, mitä se tarkoittaisi käytännössä. Eturistiriitojen ratkaisemisesta vastaavan komitean päätöksistä on annettu useita tuomioita hallintotuomioistuimissa ja perustuslakituomioistuimessa. Esimerkiksi eturistiriitojen ehkäisemisestä annetun lain 5 §:n mukaisten komitean valtuuksien osalta korkein hallinto-oikeus vahvisti 12. syyskuuta 2019 komitean käytännön ja sen määräämät seuraamukset. Korkein hallinto-oikeus antoi 10. joulukuuta 2020 valituksen johdosta tuomion ja totesi eturistiriitojen ehkäisemisestä annetun lain 5 §:n säännöksiin viitaten, ettei eturistiriitojen ratkaisusta vastaavalla komitealla ole toimivaltaa määrätä seuraamuksia pelkästään virkamiesten toimintaa koskevien periaatteiden loukkauksista.
Kysymys koskee eturistiriitojen ehkäisemisestä annetun lain 5 §:n tulkintaa
ja komitean mahdollisuutta määrätä seuraamuksia virkamiehille ainoastaan tämän säännöksen perusteella
. Tämän tuomion vaikutukset ovat tärkeitä, koska siinä määrätään eturistiriitojen ratkaisemisesta vastaavan komitean valtuuksista määrätä seuraamuksia.
Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) tarkasteli eturistiriitojen ratkaisemisesta vastaavan komitean toimivaltaa ja korosti, että komitea voi ainoastaan todeta rikkomisen, mutta se ei voi määrätä seuraamuksia lain 2 ja 5 §:n soveltamisesta.
GRECO suositteli tässä yhteydessä, että eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan lain rikkomisesta määrättäviä mahdollisia seuraamuksia tarkistetaan sen varmistamiseksi, että kaikilla rikkomisilla on asianmukaiset seuraamukset. Kansalaisyhteiskunta ilmaisi huolensa komitean seuraamusten määräämisvaltuuksien mahdollisesta kaventumisesta korkeimman hallinto-oikeuden tuomion seurauksena.
Eturistiriitojen ratkaisemisesta vastaava komitea on tuonut esiin huolensa epäjohdonmukaisesta oikeuskäytännöstä ja ehdottanut valtion syyttäjänvirastolle korkeimman hallinto-oikeuden tuomion ylimääräisen uudelleentarkastelun aloittamista korkeimmassa oikeudessa tuomion kumoamiseksi; ehdotus hylättiin 14. toukokuuta. Korkein hallinto-oikeus antoi 27. toukokuuta 2021 lain 5 §:ää koskevan lisätuomion, jossa vahvistettiin hallinto-oikeuden 19. joulukuuta 2020 antama tuomio.
Hallituksen jäseniä ja parlamentin jäseniä koskevat eettiset säännöt puuttuvat, ja ”pyöröovitapauksia” säännellään edelleen vain osittain, kuten oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todetaan. Hallituksen jäseniä ja parlamentin jäseniä koskevia eettisiä sääntöjä ei ole, kuten GRECO pani merkille, mutta näiden suositusten laatimiseksi on ryhdytty toimiin. Pyöröovisääntöjä ei ole tiukennettu, ja niiden soveltamisala on edelleen kapea. Säännös, jonka mukaan virkamiehet eivät saa ottaa vastaan työtä yksityisellä sektorilla 12 kuukauden ajan julkisen palvelun päättymisestä on GRECOn mukaan liian lyhyt. Se suositti myös, että eturistiriitojen ratkaisemisesta vastaavalle komitealle annettaisiin välittäjän rooli tällä alalla.
Valtion virkamiesten eettiset säännöt ovat käytössä, mutta paikallis- ja aluetason eettiset säännöt ovat suurelta osin puutteellisia. Valtion virkamiesten eettiset säännöt ovat olleet voimassa vuodesta 2011. Paikallistasolla virkamiehillä on kuitenkin omat eettiset sääntönsä vain, jos paikallis- tai aluehallinto on sellaiset hyväksynyt. Vuosien 2021–2030 korruptiontorjuntastrategian luonnosehdotuksen mukaan paikallis- ja aluehallinnon tasolla on voimassa 142 eettistä säännöstöä. Strategian mukaan määrä nousee 576:een vuonna 2030.
Oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksen 2020 jälkeen on edistytty jonkin verran lobbaustoiminnan osalta, mutta sitä koskevaa kattavaa lainsäädäntöä ei ole vielä annettu. Hallitusohjelmassa 2020–2024 ja korruptiontorjuntastrategiaa 2021–2030 koskevassa ehdotusluonnoksessa kaavaillaan kattavan sääntelyn antamista. Oikeusministeriö on perustanut tätä tarkoitusta varten työryhmän.
Myös GRECO korosti lobbaustoiminnan sääntelyn tarvetta, koska sen asiasta antamia suosituksia ei ole vieläkään pantu täytäntöön.
Suuri määrä valituksia on tehty julkisista hankintamenettelyistä, jotka ovat edelleen korruptiolle erittäin riskialtis osa-alue. Vuosien 2021–2030 korruptiontorjuntastrategiaa koskevassa luonnosehdotuksessa julkiset hankinnat määritellään korruptioriskeille alttiiksi osa-alueeksi. Julkisten hankintamenettelyjen valvontakomitea on riippumaton päätöksentekoelin (tuomioistuin), joka vastaa julkisia hankintoja koskevien valitusten käsittelystä. Sen työmäärä on kasvanut vuosien mittaan: vuonna 2020 julkisista hankinnoista 66 prosenttia oli muutoksenhakumenettelyn kohteena julkisten hankintamenettelyjen valvontakomiteassa. Julkisten hankintamenettelyjen valvontakomitean keskeinen rooli tunnustetaan myös korruptiontorjuntastrategiaa koskevassa luonnoksessa, jossa kaavaillaan sen oikeudellisen kehyksen vahvistamista edelleen. On tärkeää, että valvontakomitean uudistus turvaa sen riippumattomuuden erityisesti komitean jäsenten nimittämisen ja kurinpidon osalta EU:n lainsäädännön mukaisesti ja Euroopan neuvoston suositukset huomioon ottaen. Vuosien 2021–2030 korruptiontorjuntastrategiaa koskevan luonnosehdotuksen mukaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntökehystä parannetaan myös vahvistamalla valvontamekanismia ja menettelyjen avoimuutta.
Oikeusasiamiehen toimisto on alkanut vastaanottaa ulkopuolisia ilmoituksia väärinkäytösten paljastajilta. Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan lain hyväksymisen jälkeen oikeusasiamiehen toimisto on vuodesta 2019 lähtien voinut vastaanottaa ilmoituksia mahdollisista väärinkäytöksistä tai rikkomuksista. Oikeusasiamiehen toimiston mukaan vuonna 2020 käsiteltiin 45 kantelua. Samana ajanjaksona paljastui useita korkean profiilin korruptiotapauksia väärinkäytösten paljastajien tekemien ilmoitusten johdosta.
Korruptioriskin lieventämiseksi julkisten hankintojen alalla covid-19-pandemian aikana virkamiehille on järjestetty uutta erityiskoulutusta.
Syytteeseenpanon osalta vain muutamat valtion syyttäjänviraston toiminnot viivästyivät pandemian vuoksi, ja lainvalvontaviranomaiset työskentelivät kahdessa vuorossa kontaktien minimoimiseksi. Lisäksi taloudesta ja kestävästä kehityksestä vastaava ministeriö antoi erityisiä suosituksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa julkisten hankintojen järjestelmää pandemian yhteydessä.
III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus
Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus on kirjattu perustuslakiin, kun taas tiedotusvälineiden moniarvoisuus varmistetaan eri laeilla, erityisesti sähköisestä viestinnästä annetulla lailla ja viestintälailla. Niissä säädetään tiedotusvälineiden riippumattomasta sääntelyviranomaisesta eli sähköisen viestinnän virastosta ja taataan, että tiedotusvälineiden omistusta koskevat tiedot ovat yleisön saatavilla. Yleisesti ottaen käytössä on puitteet tietojen ja julkisten asiakirjojen saatavuudelle. Sähköisestä viestinnästä annetun lain tarkistus odottaa hyväksymistä tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin
saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hallitus aikoo lisäksi päivittää Kroatian medialainsäädännön toisen pilarin, viestintälain, ehdotuksella, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2021 loppuun mennessä.
Sähköisen viestinnän viraston hallintoelimen mahdollisille jäsenille on kaavailtu uusia pätevyysvaatimuksia. Virastoa johtaa johtaja, joka johtaa myös sähköisen viestinnän neuvostoa, joka on viraston hallintoelin. Sen taloudellinen riippumattomuus on varmistettu, koska se on riippuvainen sähköisten mediapalvelujen tuloista. Parlamentti nimittää neuvoston jäsenet yksinkertaisella enemmistöllä hallituksen ehdotuksesta julkisen nimeämispyynnön perusteella. Se, että neuvoston jäsenet voidaan nimittää uudelleen useaksi viisivuotiskaudeksi, sekä parlamentin enemmistön ratkaiseva vaikutus elimen nimittämisessä on tuotu esiin sääntelyviranomaisen poliittisen riippumattomuuden mahdollisesti vaarantavina seikkoina. Sähköistä viestintää koskevalla lakiesityksellä hallitus aikoo ottaa käyttöön lisävaatimuksia, jotka koskevat neuvoston mahdollisten jäsenten koulutusta, taitoja ja ammattikokemusta.
Sellaista riippumatonta itsesääntelyyn perustuvaa viestintäneuvostoa ei ole, joka edustaisi sekä lehdistöä ja uutismediasektoria että julkaisijoita ja journalistijärjestöjä. Kroatian journalistiliiton itsesääntelyyn perustuvat eettiset säännöt rajoittuvat järjestössä edustettuina oleviin toimittajiin, eikä niitä ole tunnustettu riittävän hyvin toimittajien suojelemiseksi käytännössä. Kulttuuri- ja mediaministeriö harkitsee tukevansa riippumattoman itsesääntelyyn perustuvan viestintäneuvoston perustamista uutta viestintälakia koskevan ehdotuksen yhteydessä.
Tiedotusvälineiden omistusta koskevien tietojen avoimuutta koskevaan kehykseen on suunnitteilla lisäparannuksia. Hallitus aikoo sähköisestä viestinnästä annetun lain tarkistusta koskevassa ehdotuksessaan parantaa saatavilla olevien tietojen kattavuutta vaatimalla, että niihin liitetään rekisteriote tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista ja edellyttämällä sähköisten julkaisujen rekisteröintiä. Tällä hetkellä audiovisuaalista ja digitaalista mediaa koskevat tiedot tiedotusvälineiden omistajuudesta ovat saatavilla sähköisen viestinnän viraston verkkosivustolla. Kauppakamari kerää painettuja tiedotusvälineitä koskevat tiedot, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen 2021 indikaattori tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuudesta osoittaa, että riski on keskitasoa, ja siinä todetaan, että todellisen omistajan ja edunsaajan henkilöllisyys on mahdollista salata nykyisen kehyksen puitteissa. Sidosryhmät väittävät, että sähköisen viestinnän viraston ylläpitämässä rekisterissä voi olla aukkoja sähköisten julkaisujen kattavuudessa. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen 2021 mukaan Kroatian johtavilla tiedotusvälineillä on suuria markkinaosuuksia eri markkinasegmenteillä.
Vaikka valtion maksamaa ilmoitustoimintaa säännellään perussäännöillä, sidosryhmien mukaan se heikentää usein tiedotusvälineiden poliittista riippumattomuutta erityisesti paikallistasolla. Sähköisestä viestinnästä annetussa laissa säädetään, että julkisten laitosten ja pääasiassa valtionyhtiöiden on käytettävä 15 prosenttia vuotuisista varoistaan, jotka on varattu niiden palvelujen tai toimintojen edistämiseen, mainostamiseen/ilmoittamiseen alueellisissa tai paikallisissa televisio- tai radio-ohjelmissa. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineessä 2021 todetaan, että nykyisessä toimintakehyksessä ”lähetystoiminnan harjoittajat ovat usein riippuvaisia alue- ja paikallispolitiikasta, kun taas sanomalehdet tukevat usein omistajiensa poliittisten näkemysten kanssa yhteneväisiä politiikkoja ja näkökulmia”. Erityisesti alueellisten ja paikallisten tiedotusvälineiden katsotaan usein olevan vahvasti riippuvaisia paikallisviranomaisten harjoittamasta mainonnasta/ilmoitustoiminnasta, mikä voi heikentää toimituksellista riippumattomuutta.
Kroatian viranomaiset toteuttivat joitakin mediakohtaisia toimenpiteitä covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi. Pandemian seurauksena sanomalehtien myynti- ja mainostulot pienenivät, ja monet tiedotusvälineet leikkasivat palkkoja ja irtisanoivat henkilöstöä. Vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti freelance-toimittajiin. Kroatian journalistien ammattiliitto katsoo, että toimittajien työolot ovat heikentyneet huomattavasti pandemian aikana. Mediayritykset pystyivät hyötymään hallituksen yleisistä avustusohjelmista. Vastauksena sidosryhmien avunpyyntöihin hallitus otti sähköisen viestinnän viraston välityksellä käyttöön julkisen menettelyn, jossa freelance-toimittajat ja osa-aikaiset media-alan työntekijät voivat hakea tukea.
Tiedonsaanti on varmistettu lailla, mutta toimittajien pyyntöjen käsittelyssä on edelleen huomattavia viiveitä eri viranomaisissa.. Tiedonsaantioikeutta koskevan lain täytäntöönpanosta vastaavat tietosuojavaltuutettu ja sen toimisto. Useissa tapauksissa tietosuojavaltuutetun toimistolta edellytetään suoraa väliintuloa toimittajien tiedonsaantipyyntöjen jatkotoimien varmistamiseksi. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantaväline 2021 osoittaa, että tiedonsaantioikeuden suojaan liittyy keskisuuri riski.. GRECO on suositellut, että olisi toteutettava toimenpiteitä tietosuojavaltuutetun päätösten täytäntöönpanon tehostamiseksi lain mukaisesti.
Toimittajien suojelua koskeva oikeudellinen kehys on olemassa, mutta toimittajiin kohdistuu edelleen vihapuhetta ja uhkailua sekä verkossa että sen ulkopuolella. Useat merkittävät tapaukset ovat koskeneet poliitikkojen toimittajiin kohdistamia sanallisia hyökkäyksiä, jotka ovat tuoneet esiin jännitteitä joidenkin poliitikkojen ja tiedotusvälineiden välisissä suhteissa. Lisäksi sidosryhmät ilmaisivat vakavan huolensa Kroatian radio- ja televisioyhtiön väitetystä irtisanomisesta tai irtisanomisuhasta, joka kohdistuu Kroatian journalistien ammattiliiton ja Kroatian journalistiliiton edustajiin. Euroopan neuvoston journalismin suojelua ja toimittajien turvallisuutta edistävä foorumi on lokakuusta 2020 lähtien rekisteröinyt viisi varoitusta Kroatian tapahtumista, jotka koskevat erityisesti toimittajiin kohdistuvia uhkailuja tai solvauksia sekä tiedotusvälineisiin kohdistuvia kunnianloukkauksia. Vaikka toimittajiin kohdistui vuonna 2020 fyysisiä hyökkäyksiä, tämä ei näytä olevan laajalle levinnyt huolenaihe, ja poliisiviranomaiset seuraavat tällaisia tapauksia.
Toimittajiin kohdistuvat julkisen osallistumisen häirintätarkoituksessa nostetut strategiset kanteet (SLAPP-kanteet) ovat edelleen vakava huolenaihe. Kroatian journalistiliiton tekemän selvityksen mukaan Kroatiassa oli huhtikuussa 2021 vireillä 924 oikeudenkäyntiä toimittajia ja tiedotusvälineitä vastaan (905 vuonna 2020). Liitto korostaa, että näillä kanteilla on voimakas vaikutus asianomaisiin tiedotusvälineisiin ja että ne uhkaavat erityisesti pienempien paikallisten tiedotusvälineiden ja freelance-toimittajien olemassaoloa. Esimerkkejä tällaisista tapauksista ovat tunnettujen poliitikkojen tai virkamiesten toimittajia vastaan nostamat kanteet.
Vaikka tuomioistuimet usein ratkaisevat tapaukset asianomaisten toimittajien eduksi, SLAPP-kanteet aiheuttavat toimittajille merkittävän taloudellisen riskin, ja niillä voi olla merkittävä pelotevaikutus. Monet toimittajia vastaan nostetuista SLAPP-kanteista perustuvat kunnianloukkausta koskeviin syytöksiin. Sidosryhmät ovat kehottaneet hallitusta puuttumaan asiaan muun muassa poistamalla kunnianloukkauksen rangaistavuuden. Kroatian viranomaiset ovat perustaneet asiantuntijaryhmän antamaan neuvomaan toimintapoliittisissa aloitteissa, joilla pyritään torjumaan SLAPP-kanteita.
IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset
Kroatiassa on yksikamarinen parlamentaarinen hallintojärjestelmä, jossa perustuslakituomioistuin voi suorittaa perustuslainmukaisuuden tarkistuksia jälkikäteen, myös perustuslainmukaisuutta koskevan valituksen perusteella. Lakiesityksiä voi tehdä kuka tahansa parlamentin tai hallituksen jäsen. Ihmisoikeuksien ja vapauksien edistämisestä ja suojelusta vastaava oikeusasiamies, tietovaltuutettu ja tasa-arvoelimenä toimiva tasa-arvovaltuutettu ovat kaikki riippumattomia elimiä, jotka osallistuvat keskinäiseen valvontajärjestelmän toimintaan.
Vaikka julkiset kuulemiset ovat osa lainsäädäntömenettelyjä, sidosryhmät pitävät kansalaisten osallistumista pikemminkin muodollisena kuin sisällöllisenä. Julkiset kuulemiset toteutetaan valtion sähköisen kuulemisen portaalissa. Hallituksen lainsäädäntövirasto koordinoi julkisia kuulemisia ja hallinnoi sähköisen kuulemisen portaalia. Vuoden aikana järjestettyjen julkisten kuulemisten määrä on ollut enimmäkseen kasvussa. Osana säännöllistä toimintaansa tietosuojavaltuutetun toimisto seurasi kuulemisten järjestämistä vuonna 2020.
Kuten aiempinakin vuosina, sääntöjenvastaisuudet liittyivät useimmiten kuulemisen kestoon ja siihen, että määräajan lyhentämiselle ei ollut perusteita. Valitukset liittyvät myös kuulemista koskevan raportin julkaisematta jättämiseen ja julkista kuulemista koskevien suunnitelmien hyväksymättä tai julkaisematta jättämiseen. Lisäksi sidosryhmät pitävät julkisia kuulemisia, myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kuulemisia, pikemminkin muodollisina kuin sisällöllisinä. Vuonna 2021 suunnitellaan parannuksia sähköisen kuulemisen portaaliin pääasiassa nykyisten toimintojen laajentamiseksi ja päivittämiseksi.
Sääntelypolitiikan täytäntöönpanoa on tarkoitus parantaa. Maaliskuussa 2021 hallituksen lainsäädäntötoimisto käynnisti teknisen tuen hankkeen parantaakseen analyysivalmiuksia, jotka liittyvät asianmukaisten metodologisten välineiden ja prosessien soveltamiseen sääntelyn vaikutusten ennakko- ja jälkiarviointien täytäntöönpanossa. Hankkeessa edistettäisiin asiaan liittyvien menetelmien ja prosessien soveltamista tärkeimmissä julkisissa elimissä järjestämällä koulutusta sääntelyn vaikutustenarviointijärjestelmän keskeisille toimijoille ja sidosryhmille, kuten vastuuministeriöille. Tavoitteena on parantaa yleistä kapasiteettia ja sääntelyn toimivuutta, mutta sekundaarilainsäädännön sisällyttämättä jättämiseen ja paikallis- ja aluetason rajallisiin resursseihin liittyvät kysymykset saattavat jäädä auki. Myös sääntelyn vaikutusten arviointien täytäntöönpanossa on edelleen puutteita. Sääntelyn vaikutusten arvioinneista vastaavat pääasiassa ministeriöt, kun taas hallituksen lainsäädäntövirasto antaa koulutusta menetelmistä ja lainsäädännön laatimisesta. Hallituksen lainsäädäntöviraston tehtävät rajoittuvat primaarilainsäädännön vaikutusten arviointien valvontaan. Tämän seurauksena alemman tasoisia säädöksiä ei tarkisteta pk-yritystestiä lukuun ottamatta. Lisäksi viranomaisilla ja erityisesti paikallis- ja alueviranomaisilla ei ole riittävästi henkilöstöä tai kokemusta sääntelypolitiikan tehokasta täytäntöönpanoa varten.
Covid-19-pandemiaan liittyviä toimenpiteitä on hyväksytty kahdesti muutetun tartuntatauteja koskevan lain perusteella. Kroatia ei julistanut poikkeustilaa. Sen sijaan toimenpiteitä covid-19-pandemian torjumiseksi on hyväksytty väestön suojelemisesta tartuntataudeilta annetun lain ja pelastuspalvelujärjestelmää koskevan lain perusteella, joita molempia on muutettu kahdesti pandemian alkamisen jälkeen. Sekä muutetun oikeudellisen kehyksen että käyttöön otettujen rajoittavien erityistoimenpiteiden perustuslainmukaisuus ja laillisuus on riitautettu perustuslakituomioistuimessa, joka on vahvistanut niiden perustuslainmukaisuuden. Tuomioistuin käsitteli myös yksityishenkilöiden esittämiä ehdotuksia, joissa vaadittiin tiettyjen asiaan liittyvien pelastuspalveluviranomaisen päätösten perustuslainmukaisuuden valvontaa ja laillisuusvalvontaa. Tuomioistuin vahvisti niiden laillisuuden ja totesi, että niillä oli oikeutettu tavoite suojella kansalaisten henkeä ja terveyttä ja että ne olivat välttämättömiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Se totesi erillisessä, omasta aloitteestaan vireille pannussa menettelyssä, että yksi pelastuspalveluviranomaisen toteuttama toimenpide ei vastannut suhteellisuusvaatimusta.
Perustuslakituomioistuin päätti, että parlamentin olisi löydettävä vaihtoehtoisia tapoja varmistaa parlamentin jäsenten osallistuminen covid-19-pandemian aikana. Parlamentti jatkoi työskentelyä covid-19-pandemian aikana sekä joulukuun 2020 maanjäristyksen jälkeen. Huhtikuussa 2020 työjärjestystä muutettiin siten, että erityistilanteissa rajoitettiin niiden parlamentin jäsenten määrää, jotka voivat olla samanaikaisesti äänestyssalissa, ja lyhennettiin entisestään heidän keskustelujensa kestoa. Lokakuussa 2020 perustuslakituomioistuin julisti nämä muutokset perustuslain vastaisiksi ja totesi, että parlamentin työskentelyn organisointiin on teknisiä mahdollisuuksia niin, että parlamentin jäsenten osallistumista täysistuntoihin ja muihin keskusteluihin ei tarvitse rajoittaa. Marraskuussa 2020 hyväksyttiin uusi muutos työjärjestykseen sen varmistamiseksi, että kaikki parlamentin jäsenet voivat osallistua keskusteluihin. Täysistunnot järjestetään samanaikaisesti useissa kamareissa, myös etäyhteyden kautta. Tietotekninen järjestelmä ei kuitenkaan mahdollista yksittäisten parlamentin jäsenten antamien äänten kirjaamista, ja etäosallistuminen on mahdollista vain niille jäsenille, jotka ovat omaehtoisessa eristyksessä tai eristettyinä. Covid-19-toimenpiteiden parlamentaarisen valvonnan osalta parlamentti pyysi joulukuussa 2020 hallitusta toimittamaan sille kolme kertaa vuodessa kertomuksen väestöryhmien suojelemisesta tartuntataudeilta annetun lain täytäntöönpanon vaikutuksista niin kauan kuin päätös epidemian julistamisesta on voimassa. Hallitus toimitti tammikuussa 2021 ensimmäisen kertomuksen, joka kattoi ajanjakson maaliskuusta 2020 tammikuuhun 2021 ja jonka parlamentti hyväksyi äänten enemmistöllä. Lainsäädäntöprosessin osalta voidaan todeta, että tammikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana 51 prosenttia kaikista laeista hyväksyttiin kiireellisessä menettelyssä, mikä merkitsee vähennystä vuoteen 2019 verrattuna. Merkittävä osa näistä laeista liittyi covid-19-pandemiaan.
Oikeusasiamies alkoi käyttää uusia toimivaltuuksiaan. Parlamentti hyväksyi vuonna 2020 oikeusasiamiehen uuden työjärjestyksen, jolla perustettiin oikeusasiamieheen uusi osasto väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi, minkä jälkeen henkilökuntaan nimitettiin yksi henkilö lisää vastaamaan näistä tehtävistä. Oikeusasiamiehen mukaan sisäasiainministeriö kieltäytyy edelleen antamasta oikeusasiamiehelle tietoja laittomien maahanmuuttajien kohtelusta.
Tältä osin oikeusasiamiehen ja sisäasiainministeriön välillä käydään edelleen keskustelua oikeusasiamiehen toimiston edustajien tiedonsaantimahdollisuuksista asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön tulkinnan perusteella. Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalaisen verkoston suositukset
sen varmistamiseksi, että kansalliset institutionaaliset rakenteet, kuten oikeusasiamies, saavat käyttöönsä tietoja, jotta voidaan varmistaa riippumaton, asianmukainen ja nopea tutkinta, ovat erityisen merkityksellisiä, kun otetaan huomioon väitteet käännytyksistä ulkorajoilla
, jotta voidaan varmistaa, että perusoikeuksia kunnioitetaan jatkuvasti. Kroatian viranomaiset ovat yhteistyössä Euroopan komission, EU:n virastojen ja asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten oikeusasiamiehen, kanssa perustaneet rajavalvonnan riippumattoman seurantamekanismin, joka otettiin käyttöön 8. kesäkuuta 2021.
Hallitus valmistelee edelleen kansallista suunnitelmaa kansalaisyhteiskunnan kehitystä tukevan ympäristön luomiseksi vuosina 2021–2027. Kuten oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todetaan, suunnitellun kansallisen suunnitelman tarkoituksena on edelleen parantaa oikeudellista, taloudellista ja institutionaalista tukijärjestelmää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnalle, jota pidetään tärkeänä Kroatian sosioekonomisen kehityksen sekä asiaankuuluvien EU:n ja kansainvälisten politiikkojen muotoilun ja täytäntöönpanon kannalta. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastaava valtion virasto aikoo ottaa kansalaisyhteiskunnan järjestöt mukaan asiantuntijatyöryhmään julkaisemalla julkisen kutsun. Valtion virasto järjestää edelleen kansalaisjärjestöjen Open Days -tapahtuman. Kansalaistoimintamahdollisuuksien katsotaan kaventuneen Kroatiassa.
Oikeusasiamiehen toimisto alkoi vuonna 2020 käsitellä tapausta, joka koskee kansalaistoiminnan mahdollisuuksia ja ihmisoikeuksien puolustajia covid-19-pandemian yhteydessä.
Liite I: Lähteet aakkosjärjestyksessä*
* Luettelo oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021 liittyvän kuulemisen yhteydessä saaduista vastauksista on saatavilla osoitteessa
https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/rule-law-mechanism/2021-rule-law-report-targeted-stakeholder-consultation
.
Asylum Information Database, Country Report Croatia, 2020 päivitetty versio, (
https://asylumineurope.org/wp-content/uploads/2021/05/AIDA-HR_2020update.pdf
).
Centre for Peace Studies (CMS) ja Croatian Platform for International Citizen Solidarity (Crosol) (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Euroopan kansalaisfoorumi (European Civic Forum, GONG) (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Euroopan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden verkosto (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Euroopan komissio (2019–2021), EU:n oikeusalan tulostaulu.
Euroopan neuvosto, foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi (2021), President of Croatian Journalists’ Union Maja Sever Threatened with Dismissal, nro 40/2021.
Euroopan neuvosto, foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi (2021), Defamation Lawsuit against INDEX d.o.o., nro 80/2021.
GONG (2021), kirje GRECOlle: The Commission must not be destroyed, 4.2.2021, (
https://www.gong.hr/en/good-governance/anti-corruption-policy/letter-to-greco-plenkovic-undermines-the-fight-aga/
).
GRECO (2020), Fifth evaluation round – Evaluation Report on Croatia on preventing corruption and promoting integrity in central governments (top executive functions) and law enforcement agencies, 24.3.2020, (
https://rm.coe.int/fifth-round-evaluation-report-on-croatia-preventing-corruption-and-pro/16809cff22
).
GRECO, Fourth Evaluation Round: Addendum to the Second Compliance Report Croatia, 21.10.2020, (
https://rm.coe.int/fourth-evaluation-round-corruption-prevention-in-respect-of-members-of/1680a010c3
).
Human Rights House Zagreb (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
ILGA-Europe (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Korkeimman hallinto-oikeuden tuomio 10.12.2020, Usž–2745/18-5, (
https://www.sukobinteresa.hr/sites/default/files/akti/2021/milan_bandic_p-130-14_presuda_visokog_upravnog_suda_republike_hrvatske.pdf
).
Korkeimman hallinto-oikeuden tuomio 12.9.2019, Usž-1948/19-2, (
https://www.sukobinteresa.hr/sites/default/files/akti/2019/p-73-18-19-27.pdf
).
Korkeimman hallinto-oikeuden tuomio 27.5.2020, Usž – 2889/20-2, (
https://www.sukobinteresa.hr/sites/default/files/akti/2021/andrej_plenkovic_p-381-18_presuda_visokog_upravnog_suda_usz-2889-20.pdf
).
Korkeimman oikeuden eettinen neuvosto, Kroatian tasavallan korkeimman oikeuden eettinen neuvosto on tehnyt päätöksen tuomareista tehdyistä valituksista menettelyssä, jossa arvioidaan oikeuseettisen säännöstön rikkomista, lehdistötiedote 31.5.2021 (
http://www.vsrh.hr/EasyWeb.asp?pcpid=560
;
http://www.vsrh.hr/CustomPages/Static/HRV/Files/2021dok/Priopcenja/Ev%205-2021-3.pdf
;
http://www.vsrh.hr/CustomPages/Static/HRV/Files/2021dok/Priopcenja/Ev%207-2021-4.pdf
;
http://www.vsrh.hr/CustomPages/Static/HRV/Files/2021dok/Priopcenja/Ev%208-2021-3.pdf
;
http://www.vsrh.hr/CustomPages/Static/HRV/Files/2021dok/Priopcenja/Ev%208-2021-4.pdf
).
Korkeimman oikeuden yleiskokous (2021), lehdistötiedote 18.5.2021, (
http://www.vsrh.hr/EasyWeb.asp?pcpid=560
).
Korkein hallinto-oikeus, lehdistötiedote 3.2.2021, (
https://sudovi.hr/sites/default/files/priopcenja/2021-02/Visoki%20upravni%20sud%20Republike%20Hrvatske%20-%20priop%C4%87enje%20za%20javnost%203.%20velja%C4%8De%202021.pdf
).
Kroatian journalistiliitto (2020), CJA’s poll: Over 905 lawsuits against journalists and the media currently active in Croatia, 1.5.2020, (
https://hnd.hr/eng/cja-s-poll-over-905-lawsuits-against-journalists-and-the-media-currently-active-in-croatia
).
Kroatian journalistiliitto (2021), At least 924 lawsuits against journalists and the media currently active in Croatia, 16.4.2021, (
https://hnd.hr/eng/cja-survey-at-least-924-lawsuits-against-journalists-and-the-media-currently-active-in-croatia
).
Kroatian journalistiliitto (2021), Bačić's persecution of the leaders of the CJA and the Journalists' Union is a new blow to media freedom, 13.3.2021, (
https://hnd.hr/eng/bacic-s-persecution-of-the-leaders-of-the-cja-and-the-journalists-union-is-a-new-blow-to-media-freedom
).
Kroatian journalistiliitto ja Kroatian journalistien ammattiliitto (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Kroatian korkeimman oikeuden yleiskokous (2021), lehdistötiedote 26.3.2021, (
http://www.vsrh.hr/EasyWeb.asp?pcpid=560
).
Kroatian korkein oikeus (2021), korkeimman oikeuden presidentin pyyntö, 5.3.2021, (
http://www.vsrh.hr/CustomPages/Static/HRV/Files/2021dok/Priopcenja/Prituzba-2021.pdf
).
Kroatian korkein oikeus (2021), lehdistötiedote 18.5.2021, (
http://www.vsrh.hr/EasyWeb.asp?pcpid=560
).
Kroatian parlamentti, Korruptiontorjuntastrategia 2015–2020, 27.2.2015, (
https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2015_03_26_545.html
).
Luonnos korruptiontorjuntastrategiaksi 2021–2030 julkista kuulemista varten julkaistuna, 25.6.2021, (
https://esavjetovanja.gov.hr/ECon/MainScreen?entityId=16930
).
Novi list (2021), Korkeimman oikeuden presidentin avoin virka on julkaistu, hakemusten määräaika on 30 päivää, 31.3.2021, (
https://www.novilist.hr/novosti/hrvatska/raspisan-novi-poziv-za-predsjednika-vrhovnog-suda/?meta_refresh=true
).
Osservatorio Balcani Caucaso Transeuropa (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Perustuslakituomioistuimen tuomio 14.9.2020, U-II-2379/2020, (
https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/full/2020_09_105_1969.html
).
Perustuslakituomioistuimen tuomio 2.7.2019, U-III-673/2018, (
https://sljeme.usud.hr/usud/praksaw.nsf/fOdluka.xsp?action=openDocument&documentId=C12570D30061CE54C125842D00218646
).
Perustuslakituomioistuimen tuomio 23.3.2021, U-I-1039/2021, (
https://sljeme.usud.hr/Usud/Praksaw.nsf/C12570D30061CE54C12586A200446E08/$FILE/U-I-1039-2021%20i%20dr.pdf
).
Perustuslakituomioistuimen tuomio 3.11.2020, U-I-4658/2019, (
https://sljeme.usud.hr/Usud/Praksaw.nsf/C12570D30061CE54C1258615004B58C4/$FILE/U-I-4658-2019%20i%20dr.pdf
).
Ranskan kansallisen ihmisoikeusinstituution (CNCDH) sekä Kroatian, Kreikan, Serbian ja Slovenian kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden laatimat kansalliset raportit, [pvm ilmoitetaan myöhemmin], (
http://ennhri.org/rights-at-borders/
).
Tasavallan presidentin kanslia (2021), lehdistötiedote 25.3.2021, (
https://www.predsjednik.hr/vijesti/ured-predsjednika-republike-hrvatske-uputio-dopis-drzavnom-sudbenom-vijecu/
).
Tasavallan presidentin kanslia (2021), lehdistötiedote 8.3.2021, (
https://www.predsjednik.hr/vijesti/predsjednik-republike-predlozio-je-zlatu-durdevic-za-predsjednicu-vrhovnog-suda-republike-hrvatske/
).
Telegram (2021), Ovo je bomba. Telegram otkriva tajnu snimku: ovako HDZ-ov gradonačelnik Požege diktira koje firme moraju dobiti poslove, 12.1.2021, (
https://www.telegram.hr/politika-kriminal/ovo-je-bomba-telegram-otkriva-tajnu-snimku-ovako-hdz-ov-gradonacelnik-pozege-diktira-koje-firme-moraju-dobiti-poslove/
).
Tuomariyhdistys (2021), lehdistötiedote 29.4.2021, (
http://uhs.hr/archives/1544
).
Večernji list (2020), Dosje o Bandićevoj poskupjeloj Žičari: Laži, aneksi, tužbe ljubavne afere, osvete..., 29.11.2020, (
https://www.vecernji.hr/vijesti/dosje-o-bandicevoj-poskupjeloj-zicari-lazi-aneksi-tuzbe-ljubavne-afere-osvete-1449799
).
Večernji list (2020), USKOK i PNUSKOK provode izvide o sljemenskoj žičari, 27.11.2020, (
https://www.vecernji.hr/vijesti/uskok-i-pnuskok-provode-izvide-o-sljemenskoj-zicari-1449498
).
Komission yksiköt järjestivät huhti- ja toukokuussa 2021 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:
·Asianajajayhdistys
·Centre for Peace Studies
·Crosol
·Eturistiriitojen ratkaisemisesta vastaava komitea
·Euroopan parlamentin pääsihteeristö
·GONG
·Hallituksen korruptiontorjuntaneuvosto
·Hallituksen lainsäädäntövirasto
·Ihmisoikeustalo (HRH)
·Julkisten hankintamenettelyjen valvontakomitea
·Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastaava toimisto
·Korkein oikeus
·Korruptiontorjuntastrategian täytäntöönpanoa valvova parlamentaarinen kansallinen neuvosto
·Kroatian journalistien ammattiliitto
·Kroatian journalistiliitto
·Kroatian sanomalehtien julkaisijoiden liitto
·Kulttuuri- ja mediaministeriö
·Oikeus- ja hallintoministeriö
·Oikeusasiamiehen toimisto
·Peace Institute.
·PNUSKOK – järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erikoistunut kansallinen poliisivirasto
·Sähköisen viestinnän virasto
·Tietosuojavaltuutetun toimisto
·Tuomariyhdistys (tuomari Damir Kontrec)
·Valtion syyttäjäneuvosto
·Valtion syyttäjänvirasto (ml. korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta torjuvan viraston (USKOK) tehtäväkenttään liittyvät syytetoimet)
·Valtion tilintarkastusvirasto
·Valtion tuomarineuvosto
* Lisäksi komissio tapasi seuraavien organisaatioiden edustajia useissa horisontaalisissa kokouksissa:
·Alankomaiden Helsinki-komitea
·Amnesty International
·CIVICUS
·Demokratiaa koskeva eurooppalainen kumppanuus
·EuroCommerce
·Euroopan journalistiliitto
·Euroopan kansalaisfoorumi (European Civic Forum)
·Euroopan kansalaisvapauksien liitto
·Euroopan kansalaisyhteiskunta
·Euroopan kirkkojen konferenssi
·Euroopan nuorisofoorumi
·European Center for Non-for-Profit Law
·Front Line Defenders
·Human Rights House Foundation
·Human Rights Watch
·Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälinen liitto (FIDH)
·ILGA-Europe
·International Planned Parenthood Federation European Network (IPPF EN)
·Kansainvälinen lakimieskomissio (ICJ)
·Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI)
·Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus
·Lisääntymisoikeuksien keskus
·Open Society European Policy Institute
·Philanthropy Advocacy
·Protection International
·Toimittajat ilman rajoja
·Transparency International EU