EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.7.2021
SWD(2021) 727 final
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
Oikeusvaltiokertomus 2021
Luku: Oikeusvaltiotilanne Slovakiassa
Oheisasiakirja
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Oikeusvaltiokertomus 2021
Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa
{COM(2021) 700 final} - {SWD(2021) 701 final} - {SWD(2021) 702 final} - {SWD(2021) 703 final} - {SWD(2021) 704 final} - {SWD(2021) 705 final} - {SWD(2021) 706 final} - {SWD(2021) 707 final} - {SWD(2021) 708 final} - {SWD(2021) 709 final} - {SWD(2021) 710 final} - {SWD(2021) 711 final} - {SWD(2021) 712 final} - {SWD(2021) 713 final} - {SWD(2021) 714 final} - {SWD(2021) 715 final} - {SWD(2021) 716 final} - {SWD(2021) 717 final} - {SWD(2021) 718 final} - {SWD(2021) 719 final} - {SWD(2021) 720 final} - {SWD(2021) 721 final} - {SWD(2021) 722 final} - {SWD(2021) 723 final} - {SWD(2021) 724 final} - {SWD(2021) 725 final} - {SWD(2021) 726 final}
Tiivistelmä
Merkittävät toimet Slovakian oikeuslaitoksen riippumattomuuden, lahjomattomuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi ovat jatkuneet, kuten jo vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa todetaan. Parlamentti hyväksyi joulukuussa 2020 laajan oikeuslaitosta, erityisesti perustuslakituomioistuinta ja tuomarineuvostoa, koskevan perustuslain uudistuksen ja täytäntöönpanolainsäädännön. Viranomaiset ovat myös tehostaneet toimia oikeuslaitoksen korruption torjumiseksi. Parhaillaan valmistellaan oikeuslaitosrakenteen uudistamista, johon Euroopan neuvosto osallistuu ja joka on saanut useita kommentteja sidosryhmiltä. Ylimmäksi hallintotuomioistuimeksi on perustettu korkein hallinto-oikeus. Uusi valtakunnansyyttäjä ja erityissyyttäjä valittiin uuden avoimen menettelyn mukaisesti. Nämä uudistukset heijastavat pyrkimyksiä parantaa oikeuslaitosta, ja on tärkeää, että niiden täytäntöönpanossa otetaan huomioon asiaankuuluvat eurooppalaiset normit oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaamiseksi. Tämä on tärkeää myös siksi, että vaikka käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta onkin parantunut yritysten keskuudessa, se on edelleen hyvin alhainen suuren yleisön keskuudessa.
Slovakian pyrkimykset korruption tukahduttamiseksi ovat lisääntyneet huomattavasti, ja ne ovat osoittaneet, että useita korkean tason korruptiotapauksia tutkitaan ja niistä nostetaan syyte. Lisäksi valittiin ja nimitettiin johtavia virkamiehiä, muun muassa uuden väärinkäytösten paljastajien suojeluviraston johtaja, joka aloittaa tehtävässään 1 päivänä syyskuuta 2021. Korruptiorikosten havaitsemis- ja tutkintavalmiuksia voidaan edelleen vahvistaa investoimalla erikoistumiseen, analyyttiseen asiantuntemukseen ja lahjomattomuutta koskeviin koulutuksiin kansallisessa rikostorjuntavirastossa. Korruption torjunnassa on edistytty hitaasti. Monet yritykset säännellä lobbausta ovat tähän mennessä epäonnistuneet. Lobbausta, pyöröovi-ilmiötä, varallisuusilmoituksia, parlamentin jäsenten eturistiriitoja ja julkisten hankintojen tekemistä koskevia lainsäädäntöehdotuksia kuitenkin suunnitellaan tai ne ovat jo alkuvaiheessa.
Slovakian perustuslaki ja johdettu oikeus muodostavat oikeudellisen kehyksen sananvapauden suojelulle, oikeudelle saada julkista tietoa sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle ja lehdistön oikeuksille. Keskusteltavana olevan ja syyskuussa 2021 hyväksyttäväksi suunnitellun lakiehdotuksen odotetaan antavan puitteet tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuuden varmistamiseksi. Hallituksen suunnitelmia ehdottaa lainsäädäntöä, jolla pyritään varmistamaan suotuisampi ympäristö journalisteille, on lykätty. Valtion mainonnan jakaminen on edelleen sääntelemätöntä. Vuonna 2018 annettiin useita tuomioita tutkivan toimittajan Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa murhaan osallistuneille henkilöille. Korkein oikeus kumosi murhan väitettyjen toimeenpanijoiden vapauttamisen, mikä palautti asian erityisrikostuomioistuimeen. Yksi tuomio vahvistettiin. Mitään uutismedian tukiohjelmaa ei otettu käyttöön covid-19-pandemian vaikutusten torjumiseksi.
Lainsäädäntöprosessia on edelleen tarpeen parantaa hallitusjärjestelmän osien keskinäisen valvonnan osalta lisäämällä sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista, kuten todettiin jo vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa. Joulukuun 2020 perustuslakiuudistuksessa suljetaan nimenomaisesti pois perustuslakituomioistuimen toimivalta valvoa perustuslaillisia lakeja. Perustuslakituomioistuin on sen vuoksi tarkistanut tätä säännöstä. Covid-19-pandemiaan liittyvä poikkeustila kesti suurimman osan vuodesta 2020 ja päättyi toukokuussa 2021. Lainsäädäntöä oli muutettu joulukuussa 2020 poikkeustilan pidentämiseksi. Oikeusasiamies ja kansallinen ihmisoikeuskeskus ottivat aktiivisen roolin perusoikeuksien puolustamisessa pandemian aikana. Huoli joidenkin kansalaisjärjestöjen rahoituksesta kasvaa, erityisesti liittyen rajoituksiin, jotka kohdistuvat sukupuolten tasa-arvon alalla toimiviin kansalaisjärjestöihin.
I.Oikeuslaitos
Slovakian tuomioistuinjärjestelmä koostuu 54 piirituomioistuimesta, kahdeksasta alueellisesta tuomioistuimesta, erityisrikostuomioistuimesta, korkeimmasta oikeudesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja perustuslakituomioistuimesta
. Alueelliset tuomioistuimet toimivat muutoksenhakutuomioistuimina siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja samalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina hallinnollisissa asioissa. Erityisrikostuomioistuimella on toimivalta ratkaista vakavia rikosasioita, jotka luetellaan rikosprosessilaissa
. Tuomarineuvostolla on keskeinen rooli oikeuslaitoksen itsehallinnossa, tuomareiden nimittämisessä, virantoimituksesta pidättämisessä ja erottamisessa sekä oikeusetiikan ylläpitämisessä. Puolet sen jäsenistä (9 jäsentä 18:sta) on kollegoidensa valitsemia tuomareita. Muut tuomarineuvoston jäsenet nimittää Slovakian presidentti, parlamentti ja hallitus
. Slovakian syyttäjälaitos on riippumaton valtion viranomainen, jota johtaa valtakunnansyyttäjä
. Slovakia osallistuu Euroopan syyttäjänviraston toimintaan. Slovakian asianajajaliitto on riippumaton itsehallinnollinen ammattialajärjestö
.
Riippumattomuus
Käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuuden tasosta on parantunut yritysten keskuudessa, mutta se on edelleen alhainen ja hyvin alhainen suuren yleisön keskuudessa. 30 prosenttia yrityksistä pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta "melko tai erittäin hyvänä", mikä on huomattava parannus vuoteen 2020 verrattuna (15 prosenttia). Sitä vastoin kansalaisten käsitys tuomioistuinten ja tuomarien riippumattomuudesta ei ole parantunut, sillä 28 prosenttia pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ”melko tai erittäin hyvänä” ja 65 prosenttia ”melko tai hyvin huonona” pitkän aikavälin suuntauksen mukaisesti, joka on jo mainittu oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020. Yleisimmät syyt käsitykseen riippumattomuuden puutteesta liittyvät lähes yhtä lailla siihen, että hallitus ja poliitikot yrittävät vaikuttaa oikeuslaitoksen toimintaan tai painostavat sitä kuin siihen, että vaikuttamisyritys tai painostus aiheutuu taloudellisista tai muista erityisistä intressiryhmistä.
Viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin puuttuakseen syytöksiin korruptiosta ja virka-aseman väärinkäytöstä oikeuslaitoksessa. Oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 mainittujen korkean profiilin poliisioperaatioiden jälkeen käynnistettiin lisäoperaatioita. Tällä hetkellä 20 tuomaria ja muuta oikeuden ja lainvalvonnan edustajaa joutuvat rikosoikeudellisiin menettelyihin, jotka liittyvät vakaviin korruptioon ja virka-aseman väärinkäyttöön liittyviin väitteisiin, viranomaisten pyrkiessä entistä tehokkaammin vähentämään oikeuslaitoksen korruptiota. Yksi tuomari on tuomittu. Syytteen nostamisen ja ajamisen seurauksena useat tuomarit erosivat virastaan tai heidän tehtävänsä keskeytettiin väliaikaisesti. EU-ohjausjakson yhteydessä on myös tuotu esiin tarve jatkaa oikeuslaitoksen yleiseen koskemattomuuteen liittyvien erityisten huolenaiheiden käsittelyä, ja Slovakialle on annettu tätä koskeva maakohtainen suositus.
Perustuslain ja täytäntöönpanolainsäädännön muutoksista koostuva kattava oikeuslaitoksen uudistus on hyväksytty. Tämä on seurausta hallituksen ilmoituksesta jatkaa uudistusta, jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon, kuten oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todetaan. Joulukuussa 2020 hyväksyttiin perustuslain muutos ja täytäntöönpanolainsäädäntö, joilla perustettiin erityisesti korkein hallinto-oikeus, muutettiin perustuslakituomioistuimen tuomarien valintaa ja nimittämistä sekä muutettiin useita tuomarineuvostoa koskevia säännöksiä. Sidosryhmät totesivat, että uudistus heijastaa pyrkimyksiä parantaa oikeuslaitosta ja vahvistaa sen riippumattomuutta, vaikka joitain uudistuksen osia vastustettiin (ks. jäljempänä).
Vaikka joitakin tuomarineuvostoa koskevan uudistuksen piirteitä pidettiin myönteisinä, on esitetty huolenaiheita, jotka koskevat sen jäsenten erottamisjärjestelmää. Perustuslakiuudistuksessa muutettiin tuomarineuvoston jäsenten nimitysmenetelmää, laajennettiin neuvoston valtuuksia ja muutettiin sen jäsenten erottamissäännöstä. Uudistuksessa otettiin käyttöön sääntö, jonka mukaan neuvoston tuomarijäsenet valittaisiin useista vaalipiireistä. Hallituksen mukaan muutoksen tavoitteena on lisätä neuvoston legitimiteettiä varmistamalla, että tuomareita on entistä monimuotoisemmin edustettuna. Tämä tavoite on Euroopan neuvoston suositusten mukainen. Uudistuksella laajennetaan myös tuomarineuvoston toimivaltaa. Lisäksi uudistuksen yhteydessä nimenomaisesti säädetään, että nimittävä viranomainen voi milloin tahansa erottaa tuomarineuvoston jäsenen, myös sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Uudistuksen perustelujen mukaan tämä tarkoittaa, että erottamisehdotuksen ei tarvitse perustua mihinkään oikeudellisesti määrätyistä perusteista, vaan sen perusteena voi olla luottamuksen puute. Sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että tämä uudistuksen osa-alue voi vaikuttaa haitallisesti tuomarineuvoston riippumattomuuteen. Nämä huolenaiheet on otettu huomioon myös eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivisen neuvoston (CCJE) puheenjohtajiston 9.12.2020 antamassa lausunnossa.Irtisanottu jäsen voi riitauttaa erottamispäätöksen perustuslakituomioistuimessa tekemällä perustuslakivalituksen. On tärkeää, että tuomarineuvoston riippumattomuudesta suhteessa lainsäätäjään ja täytäntöönpanoviranomaiseen on riittäviä takeita, myös siitä, miten sen jäsenet voidaan erottaa.
Tuomareiden eläkeikä on otettu käyttöön varmuuden takaamiseksi. Perustuslain muutosten jälkeen tuomarit jäävät eläkkeelle, kun he ovat 67-vuotiaita. Koska uudistus poisti tuomarineuvoston harkintavallan ehdottaa yli 65-vuotiaan tuomarin siirtymistä eläkkeelle, muutoksella parannetaan oikeusvarmuutta ja vakautta tuomareiden osalta.
Tuomareiden rikosoikeudellista vastuuta koskevaa järjestelmää on muutettu. Lokakuussa 2020 hyväksyttiin rikoslain muutos, jonka jälkeen muutettiin tuomareiden koskemattomuutta koskevaa perustuslaillista säännöstä. Uudistusten mukaan tuomareita ei voida asettaa vastuuseen päätöksenteossa ilmaistusta mielipiteestä, ellei tuomarin päätöksentekoa voida pitää rikoksena. Rikoslakiin sisällytettiin tältä osin uusi rikos, joka koskee ”lainsäädännön väärinkäyttöä”. Tämän säännöksen mukaan tuomareita voidaan asettaa syytteeseen mielivaltaisista päätöksistä, jotka aiheuttavat vahinkoa toiselle henkilölle tai suosivat toista henkilöä. Säännöstä on tarkoitus käyttää ainoastaan tapauksissa, joissa päätökset ovat ilmeisen mielivaltaisia ja virheellisiä. Rikosoikeudenkäyntiä johtaa erityissyyttäjä ja erityisrikostuomioistuin. Tästä rikoksesta syytetyllä tuomarilla on oikeus pyytää tuomarineuvostoa ilmaisemaan erimielisyytensä rikosoikeudenkäynnin jatkamisesta, mikä, jos se myönnetään, merkitsee samaa kuin menettelyn päättäminen. Syytetty tuomari voidaan väliaikaisesti pidättää virantoimituksesta ainoastaan kurinpitotuomioistuimen päätöksellä. Eurooppalaisissa normeissa määrätään, että tuomareiden vastuuvelvollisuus heidän päätöksenteossaan voi syntyä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa on kyse rikollisesta tarkoituksesta ja törkeästä huolimattomuudesta. Näin ollen minkä tahansa tuomareiden vastuuvelvollisuutta säätelevän järjestelmän on annettava selkeästi ja täsmällisesti tarvittavat takeet, jotta vältetään täysin vaara siitä, että tällaista järjestelmää käytetään tuomioistuimen toiminnan painostuskeinona tai tuomioistuinratkaisujen sisällön poliittisen valvonnan järjestelmänä. On tärkeää, että sovellettaessa näitä uusia säännöksiä käytännössä, näitä suojatoimenpiteitä noudatetaan asianmukaisesti eurooppalaisten normien mukaisesti. Eräät sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa tuomareiden koskemattomuutta koskevasta perustuslain muutoksesta ja huomauttaneet, että sen laaja ja epämääräinen sanamuoto voi aiheuttaa mahdollisen väärinkäytön vaaran.
Äskettäinen perustuslakiuudistus muutti järjestelmää tuomareiden siirtämisestä ilman heidän suostumustaan. Viimeaikainen perustuslakiuudistus, jonka mukaan tuomareita voidaan siirtää ilman heidän suostumustaan, jos oikeuslaitosrakennetta muutetaan, jos tällainen siirto on tarpeen oikeuslaitoksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Eurooppalaisten normien mukaan poikkeustapauksissa on mahdollista siirtää tuomareita ilman heidän suostumustaan edellyttäen, että riittävät suojatoimet ovat käytössä. Näihin suojatoimiin sisältyy vaatimus, jonka mukaan tuomaria ei saa siirtää alemman oikeusasteen tuomioistuimeen ja että hän voi hakea muutosta. On tärkeää, että täytäntöönpanolainsäädännössä säädetään riittävistä suojatoimista, joissa otetaan huomioon eurooppalaiset normit.
Luonnosta oikeuslaitosrakenteen uudistuksesta valmistellaan parhaillaan. Oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) raportissa esitettyjen suositusten perusteella, muun muassa pohtia tuomarien erikoistumisen lisäämistä ja oikeuslaitosrakenteen muuttamista, erityisesti piirituomioistuimien määrän vähentämistä, oikeusministeriö on järjestänyt työryhmiä, jotka koostuvat muun muassa tuomareista, valmistellakseen luonnoksen tuomioistuiverkoston uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen ja parantaa sen tehokkuutta ja laatua. Verkostoluonnos perustuu tarpeeseen luoda riittävän suuria tuomioistuimia, jotta tuomarit voisivat erikoistua enemmän kussakin tuomioistuimessa, jotta kulttuuri- ja alueellisia identiteettejä kunnioitettaisiin ja jotta oikeus olisi saatavilla. Uudistusluonnoksessa ehdotetaan nykyisten tuomioistuinten työmäärää sekä infrastruktuuria ja tuomioistuinten saatavuutta koskevien tietojen perusteella, että piirituomioistuimien määrää vähennetään 54:stä 30:een ja alueellisten tuomioistuimien määrää 8:sta 3:een. Tuomarit, oikeuslaitoksen henkilöstö ja lakkautettujen tuomioistuinten asiat siirretään jäljellä oleville seuraajatuomioistuimille. Syyskuun ja joulukuun 2020 välisenä aikana uudistusluonnos esiteltiin tuomareille ja muille sidosryhmille, ja keskusteluja jatkettiin tammi-helmikuussa 2021. Oikeusministeriö arvioi parhaillaan huomautuksia, jotka toimitettiin joulukuun 2020 puolivälistä maaliskuun 2021 alkuun järjestetyssä julkisessa kuulemisessa. Useat sidosryhmät arvostelivat uudistusluonnosta ja ilmoittivat muun muassa osallistumisen puutteesta valmisteluprosessin aikana sekä ilmaisivat huolensa oikeuden saatavuudesta. Arvostelun jälkeen oikeusministeriö päätti jatkaa tuomareiden kuulemista syyskuuhun 2021 asti, minkä jälkeen uudelleen laadittuun oikeuslaitosrakenteen uudistusehdotukseen sovelletaan jälleen julkista kuulemismenettelyä. Koska uudistukseen kuuluu tuomarien siirtäminen, on huomattava, että eurooppalaisten normien mukaan tuomarien, jotka siirretään uudistuksen aikana ilman heidän suostumustaan, olisi saatava menettelylliset takeet sen varmistamiseksi, ettei heidän riippumattomuuttaan vaaranneta (ks. edellä). Uudistusehdotuksen CEPEJ:n tarkastelussa todettiin, että käytetty menetelmä on sen suuntaviivojen ja arviointiraportin mukainen, ja korostettiin Slovakian viranomaisten omaksumaa näyttöön perustuvaa lähestymistapaa. Se antoi myös muita suosituksia, kuten uudistuksen täytäntöönpanon lykkäämisen.
Korkein hallinto-oikeus on perustettu ja suunnitteilla on hallinnollisia tuomioistuimia. Uuden hallintotuomioistuinjärjestelmän odotetaan muodostuvan kolmesta hallinto-oikeudesta, joiden perustamista ehdotetaan oikeuslaitosrakenteen uudistamista koskevassa ehdotuksessa, ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka on perustettu hiljattain toteutetun perustuslakiuudistuksen myötä, ja sen odotetaan tulevan käyttöön elokuussa 2021. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti nimitettiin toukokuussa 2020, ja tuomareiden valintaprosessi on käynnissä. Tuomarineuvosto valitsee tuomioistuimen tuomarit. Oikeuslaitosrakenteen uudistamista koskevassa ehdotuksessa (ks. edellä) esitetään kolmen erillisen hallinto-oikeuden perustamista. On suunniteltu, että näiden uusien hallinto-oikeuksien puheenjohtajat valitsee viiden jäsenen komitea, jonka valitsee oikeusministeri, ja näistä kaksi on tuomarineuvoston nimeämiä ehdokkaita. Mitä tulee tuomarien valintaan hallinto-oikeuksiin, ehdotetaan, että oikeusministeri määrittää, mitkä virat täytetään tuomarien siirrolla ja mitkä valintamenettelyllä. On tärkeää, että näiden tuomioistuinten perustamisen ja niihin sovellettavan järjestelmän yhteydessä otetaan huomioon eurooppalaiset normit.
Valtakunnansyyttäjä ja erityissyyttäjä valittiin uuden menettelyn mukaisesti. Parlamentti hyväksyi syyskuussa 2020 lain, jolla tehtiin useita muutoksia valtakunnansyyttäjän ja erityissyyttäjän valintamenettelyyn. Laissa laajennettiin luetteloa henkilöistä, joilla on oikeus ehdottaa ehdokasta valtakunnansyyttäjän virkaan, ja se avasi ehdokkuuden myös muille kuin syyttäjille. Lisäksi siinä vaaditaan, että ehdokkaat sekä valtakunnansyyttäjäksi että erityissyyttäjäksi osallistuvat julkiseen kuulemistilaisuuteen parlamentissa. Uusia sääntöjä sovellettiin joulukuussa 2020 ja helmikuussa 2021, kun valittiin ehdokkaat valtakunnansyyttäjäksi ja erityissyyttäjäksi. Tiedotusvälineet seurasivat tiiviisti molempia vaaleja, ja sidosryhmät panivat merkille menettelyn avoimuuden lisääntymisen.
Laatu
Digitalisoinnin edistämiseksi on saatu aikaan tuloksia, mutta käytännössä on puutteita. Aktiivinen sitoutuminen oikeuslaitoksen digitalisoinnin edistämiseksi viime vuosina on alkanut tuottaa tuloksia. Slovakialla on tarvittavat menettelysäännöt, jotka mahdollistavat digitaaliteknologian käytön tuomioistuimissa, sekä monenlaisia välineitä ja infrastruktuuri, jotka mahdollistavat etäviestinnän ja turvallisen etäyhteyden työpaikalle,suojattu sähköinen viestintä tuomioistuinten ja oikeusalan ammattilaisten ja laitosten välillä tai käyttäjien mahdollisuudet käynnistää ja seurata oikeudenkäyntejä siviili-, kauppa- ja hallinnollisissa asioissa. Puutteita on erityisesti syyttäjänlaitoksessa ja oikeuskäsittelyjen digitaalisissa ratkaisuissa rikosoikeudellisissa asioissa. On kuitenkin merkkejä siitä, että vaikka käytössä on välineitä ja infrastruktuureja, niiden käyttöä voi käytännössä vaikeuttaa esteet kuten huono käyttäjäystävällisyys, käytettyjen eri tietojärjestelmien yhteensopimattomuus tai käyttäjien taitojen puute. Vaikka COVID-19-pandemia on yleisesti edistänyt digitalisointiprosessia, se on myös paljastanut joitakin näistä käytännön puutteista. Oikeusministeriön uuden tietotekniikkaosaston alaisuudessa on käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään vastaamaan oikeuslaitoksen tarpeisiin, mukaan lukien uuden asianhallintajärjestelmän ja uuden kaupparekisterin kehittäminen, jotka sisällytettiin myös Slovakian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan.
Vaikka pandemialla oli huomattavaa vaikutusta oikeuslaitokseen, kaiken kaikkiaan tuomioistuimet ja asianajajat pystyivät jatkamaan työtään. Piirituomioistuimien ja alueellisten tuomioistuinten järjestämien käsittelyjen määrä väheni. Pidetyt käsittelyt järjestettiin videokokouksina tai tarvittaessa henkilökohtaisesti turvallisuustoimenpiteitä noudattaen. Vaikutus korkeimpaan oikeuteen on ollut vähäisempää, myös siksi, että useimmat sen oikeudenkäyntimenettelyistä ovat kirjallisia. Pandemia vaikutti myös asianajajiin, mutta heidän työssään ei ollut huomattavia esteitä. Tuomarineuvosto on seurannut tiiviisti tilannetta tuomioistuimissa. Oikeusministeriö on julkaissut rajoituksia koskevia ohjeita ja tietoja, joita tuomioistuimissa on arvostettu.
Tehokkuus
Hallinnollisten asioiden oikeudenkäyntien tehokkuus on edelleen heikentynyt. Hallinnollisten asioiden käsittelyaika, joka on EU:n näkökulmasta verrattain pitkä, jatkoi kasvuaan vuonna 2019, ja se oli 518 päivää, kun se vuonna 2018 oli 157 päivää. Samaan aikaan myös selvitysaste on edelleen laskenut 81,4 prosenttiin vuonna 2019 (verrattuna 96,1 prosenttiin vuonna 2018). Tämä viittaa siihen, että järjestelmä ei pysty käsittelemään työtaakkaa tehokkaasti hallinnollisissa tapauksissa. Siviili- ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa oikeudenkäynnin arvioitu kesto kohosi vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna ja oli 170 päivää (verrattuna 157 päivään vuonna 2018). Euroopan neuvosto on tutkinut useita riita-asioiden ryhmiä koskien siviiliasioiden käsittelyn liiallista kestoa.
II.Korruptiontorjunnan kehys
Slovakiassa korruption ehkäisemistä, paljastamista ja syytteeseenpanoa koskeva toimivalta on jaettu useiden viranomaisten kesken. Keskeinen elin korruption torjunnan koordinoinnissa on valtioneuvoston kanslia, joka raportoi suoraan pääministerin toimistoon. Poliisivoimien ylijohdon kansallinen rikostorjuntavirasto vastaa korruptiorikosten havaitsemisesta ja tutkinnasta lukuun ottamatta korruptiorikoksia, joihin syyllistyvät poliisin omat jäsenet ja tietyt tarkastusviraston alaisuuteen kuuluvat lainvalvontaviranomaiset. Erityissyyttäjänvirastolla on yksinomainen toimivalta tutkia erityisrikostuomioistuimen asialliseen toimivaltaan kuuluvia rikoksia, mukaan lukien korruptiorikokset.
Asiantuntijoiden ja yritysjohtajien käsityksen mukaan korruptio on edelleen yleistä julkisella sektorilla. Transparency International -järjestön vuoden 2020 korruptioindeksissä Slovakia sai 49/100 pistettä ja on Euroopan unionissa 17. sijalla ja maailmanlaajuisesti 60. sijalla
. Tämä käsitys on ollut suhteellisen vakaa
viimeisten viiden vuoden aikana
.
Korruption torjunnan strategiset puitteet on annettu korruptiontorjuntapolitiikassa 2019–2023. Politiikassa
keskitytään pääasiassa ennaltaehkäisyyn pehmeiden toimenpiteiden avulla, ja siihen liittyy toimintasuunnitelma, kansallinen korruptiontorjuntaohjelma
ja useita alakohtaisia ohjelmia
. Koska nykyinen toimintasuunnitelma on olennaisilta osiltaan samanlainen kuin toimintapoliittinen asiakirja, siinä ei esitetä konkreettisia operatiivisia toimia politiikan painopisteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi. Kansallista korruptiontorjuntaohjelmaa päivitetään parhaillaan
. Valtioneuvoston kanslian korruptiontorjuntaosasto valvoo politiikan ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Alakohtaisten ohjelmien täytäntöönpanon valvonta kuuluu asianomaisten keskushallinnon elinten toimivaltaan
.
Rikosoikeudellista kehystä on täydennetty uudella omaisuuden takavarikointia koskevan lain voimaantulolla. Tammikuussa 2021 voimaan tullut omaisuuden takavarikointia koskeva laki
estää muun muassa rikosoikeudellisten varojen laillistamisen kolmansille henkilöille tehtävien siirtojen avulla. Se myös muuttaa rikoslakia, jossa otetaan käyttöön uusia rikoksia, kuten rikos, joka koskee perusteettomien etuuksien tai perusteettomien etujen vastaanottamista tai tarjoamista, ja epäsuoraa korruptiota koskeva rikos
. Lisäksi laissa määritellään rikoksen tuottama hyöty. Lailla perustetaan uusi virasto takavarikoidun omaisuuden hallinnointia varten
. Lainsäädännössä on puutteita, jotka koskevat poliisin lupaa pyytää pankeilta epäiltyjen taloudellisia tietoja näiden rikosten tutkintavaiheessa
sekä oletetun vaikutusvallan kaupankäynnin kriminalisointia
.
Parhaillaan toteutetaan toimia, joilla lisätään erityissyyttäjänviraston resursseja sen valmiuksien vahvistamiseksi. Hallitus hyväksyi 10 päivänä helmikuuta 2021 ehdotuksen erityissyyttäjänviraston resurssien ja erityishenkilöstön määrän lisäämisestä
. Syyttäjien määrä kasvoi 35:stä kaikkiaan 38:aan vuonna 2021. Korruptiota ja korruptioon liittyviä rikoksia käsittelevään erityisjaostoon liittyvänä tavoitteena on puuttua huoliin, jotka koskevat rajallisia resursseja ja kykyä nostaa syytteitä korkean tason korruptiosta
, minkä vuoksi jaoston henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut viidestä nykyiseen kymmeneen syyttäjään erityissyyttäjävirastossa
. Uudelleenjärjestely tapahtui vuoden 2021 aikana
. Lisäksi sovittiin erityissyyttäjänviraston määrärahojen huomattavasta lisäämisestä
. Huolta herättää edelleen poliisin luottamuksen taso sekä poliisin erikoistuminen ja digitalisoituminen, jotka vaikuttavat syyttäjälaitoksen yhteistyöhön poliisin kanssa sekä korruption ja korruptioon liittyvien rikosten havaitsemiseen
. Kuten oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa 2020 todetaan, kansallisen rikosviraston rikosteknisten ja analyyttisten valmiuksien vahvistaminen tehostaisi talousrikostutkimuksia. Poliisivoimien kattavaa uudistusta suunnitellaan poliisin nykyaikaistamiseksi kesäkuuhun 2022 mennessä
.
Korkean tason korruption torjunta on lisääntynyt merkittävästi Slovakiassa raportointijakson aikana. Valmiudet tutkia ja nostaa syytteitä korkean tason korruptiosta ovat parantuneet huomattavasti julkisten joukkomielenosoitusten jälkeen, joissa vastustettiin korkean tason korruption rankaisematta jättämistä mikä käsitys perustui toimittaja Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírován murhan yhteydessä vuonna 2018 tehtyihin paljastuksiin. Lokakuusta 2020 lähtien useita poliisin, syyttäjälaitoksen ja oikeuslaitoksen sekä yksityisen sektorin entisiä korkean tason edustajia on syytetty korruptiosta ja korruptioon liittyvistä rikoksista
. Vuonna 2020 kansallinen rikosvirasto aloitti oikeudenkäyntimenettelyn 158:ssa korruptiotapauksessa
. Korruptiorikoksista tuomittujen määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2019 (62 tuomiota) vuoteen 2020 (128 tuomiota)
. Äskettäin toukokuussa 2021 kansallinen rikosvirasto myös pidätti useita maarahaston korkean tason virkamiehiä,
joiden väitettiin osallistuneen korruptiojärjestelmiin vuosina 2016–2020
. Tässä yhteydessä Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) oli jo vuonna 2020 esittänyt epäilyjä maatalousmaksuja koskevien kolmen hallinnollisen tutkimuksen jälkeen, jotka koskivat puutteita maarahastossa avoimuuden, vuokrahakijoiden tasapuolisen kohtelun ja sisäisten menettelyjen oikeusvarmuuden osalta
. Yhteistyö kansallisen rikosviraston, kansallisen turvallisuusviraston, korkeimman tarkastusviraston ja rahanpesun selvittelykeskuksen välillä voisi kuitenkin vielä parantua ja tiivistyä korruption havaitsemiseksi ja dokumentoimiseksi paremmin
. Myös ulkomaisen lahjonnan tehokas toteutuminen on edelleen huolenaihe
.
Slovakian parlamentti on nimittänyt väärinkäytösten paljastajien suojeluviraston johtajan helmikuussa 2021. Tämän nimityksen jälkeen
virasto aloittaa toimintansa kuuden kuukauden kuluessa
. Viraston johtajan toimikausi on seitsemän vuotta. Virasto on riippumaton muista osastoista
. Viraston toimeksiannossa keskitytään lainrikkomuksiin ja väärinkäytösilmoituksen kohteena olevan laitoksen toteuttamilta vastatoimilta suojautumiseen, ja viraston toiminta perustuu luottamuksellisuuden ja nimettömyyden periaatteisiin
. Viraston tehtävänä on antaa neuvoja, koulutusta, metodologista ohjausta ja lisätä yleistä tietoisuutta ilmiantamisesta, myös korruptiotapauksissa. Virasto on tilivelvollinen parlamentille ja antaa vuosikertomuksen. Viraston kohderyhmänä ovat sekä julkinen että yksityinen sektori.
Slovakia sitoutui esittämään lobbausta koskevan lakiehdotuksen marraskuussa 2021. Valtioneuvoston kanslian johtama prosessi
on alustavassa valmisteluvaiheessa
. Lainsäädäntöä on yritetty antaa useita kertoja, mutta toistaiseksi lobbausta ei ole säännelty Slovakiassa. Näin ollen lobbaajia, lobbaustoimintaa ja lobbauksen kohteita koskevia oikeudellisia määritelmiä ei ole, eikä käytössä ole tehokkaita seuraamuksia asiattomasta lobbauksesta tai lainsäädäntöjalanjälkeä lobbauksen avoimuudesta
. Asiaan liittyvän lainsäädännön ja välineiden avulla voidaan kuitenkin seurata sidosryhmien kommentteja ja sitä, missä määrin ne ovat löytäneet lainsäädäntöehdotuksen
. Vuonna 2021 on tarkoitus antaa myös parlamentin jäsenten eettiset säännöt
ja säädös työsuhteen päättymisen jälkeisistä säännöistä (nk. pyöröovisäännöt)
. Yleisen edun suojaa koskevaan lakiin tehdyt muutokset ovat tulleet voimaan, ja niissä säädetään velvollisuudesta ilmoittaa lahjat tai muut etuudet sekä irtaimen tai kiinteän omaisuuden käyttö
.
Hallitus aikoo perustaa uuden keskitetyn viraston, joka valvoo ja tarkastaa myös ylimmän johdon virkamiesten varoja. Valtioneuvoston kanslia on yhteistyössä parlamentin kanssa ensimmäisessä vaiheessa muodostamassa käsitystä lainsäädäntöehdotuksesta yhtenäisen viraston perustamiseksi
. Parlamentin jäsenten, tuomareiden, syyttäjien ja virkamiesten varallisuusilmoitusten järjestelmä on toistaiseksi hajautettu. Vuoden 2021 alussa kerrottiin parlamentin jäsenten vuoden 2019 varallisuusilmoitusten julkaisussa, minkä piti tapahtua elokuussa 2020, tapahtuneista merkittävistä viivästyksistä COVID-19-pandemiaan liittyvistä syistä ja käynnissä olevista menettelyistä sakkojen määräämiseksi noudattamatta jättämisestä
.
Poliittisten puolueiden rahoitus on avointa, mutta valvontaa voitaisiin tehostaa. Slovakian poliittisten puolueiden rahoitusta sääntelevä pääasiallinen laki on laki poliittisista puolueista ja liikkeistä
. Lahjoitukset poliittisille puolueille on rajoitettu enintään 5,000 euroon käteistä kalenterivuodessa. Tällaista rajoitusta ei ole vaalikaudella. Lahjoitukset ulkomaisilta yhteisöiltä ja nimettömiltä lahjoittajilta ovat kiellettyjä. Jos määräyksiä ei noudateta, poliittisten puolueiden rahoituksen valitsemisen ja valvonnan lautakunta voi määrätä sakkoa, joka on kaksinkertainen lahjoituksesta tai maksuttomasta palvelusta saatuihin tuloihin verrattuna. Osapuolten on raportoitava rahatalouksistaan vuosittain puoluerahoitusta valvovalle lautakunnalle. Tilinpäätöskertomukset asetetaan julkisesti saataville. Slovakian tasavallan kansallinen neuvosto valvoo kertomuksia, ja niissä on paljastettava vaalikampanjoihin liittyviä taloudellisia tietoja ja lahjoittajien henkilöllisyys
. Valvontaelinten henkilöresurssit ovat rajalliset, ja on esitetty huolenaiheita niissä tapahtuvista poliittisista nimityksistä
. Kahden päivän kuluessa hyväksytty lakiehdotus, jolla tiukennetaan vuoden 2020 vaalien kampanjarahoitussääntöjä rajoittamalla lahjoituksia
, on vaikuttanut erityisesti äskettäin perustettuihin puolueisiin, minkä vuoksi uudet puolueet, kansalaisyhteiskunta ja tiedotusvälineet ovat huolissaan osapuolten välisen kilpailun oikeudenmukaisuudesta.
Syyttäjänlaitoksen mukaan COVID-19-pandemialla ei ollut saatujen tietojen mukaan erityistä vaikutusta korruption esiintymiseen, havaitsemiseen tai torjuntatoimiin Slovakiassa. Joitakin kokeita on lykätty, koska COVID-19-pandemia on vaikuttanut tapausten ruuhkautumiseen
. Suuririskiset alat, jotka olivat alttiita korruptiolle ennen pandemiaa, enimmäkseen pysyivät korruptiolle alttiina pandemian aikana, muun muassa julkiset hankinnat ja terveydenhuoltoala. Pandemiaan liittyvien tukipetosten riski ja esiintyminen jälkimmäisellä alalla kasvoi
. Terveysministeriön alakohtaisen korruptiontorjuntaohjelman puitteissa
perustettiin erityinen työryhmä arvioimaan korruptioriskejä COVID-19-pandemian yhteydessä. Se löysi kaksi riskialuetta, jotka liittyvät tukikelvottomiin kustannuspyyntöihin ja korvaushakemusten päällekkäisyyteen
. Hallitus laati lainsäädäntöehdotuksen,
jolla muutetaan sen julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, jotta voitaisiin lyhentää tavaroiden, palvelujen ja rakennustyön hankintaan tarvittavaa aikaa pandemian aikana. Ehdotusta tarkistettiin kuitenkin toukokuussa 2021 julkisen vetoomuksen ja kritiikin seurauksena, koska julkisten hankintojen virasto suljettiin alun perin suunnitellun tarkastusmenettelyn ulkopuolelle näin ollen sulkien arvokkaat toimeksiannot julkisen valvonnan ulkopuolelle
. Kansalaisyhteiskunnan mukaan tarkistetussa lainsäädäntöehdotuksessa käsitellään vetoomuksessa esiin tuotuja huolenaiheita, jotka lisäävät avoimuutta ja julkista valvontaa ja vähentävät siten korruptioriskejä
.
III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus
Slovakian perustuslaissa vahvistetaan oikeus ilmaista mielipiteitä suullisesti, kirjallisesti, kuvalla tai muulla tavoin, oikeus etsiä, vastaanottaa ja levittää ideoita ja tietoa sekä oikeus saada tietoa. Tiedonsaantioikeudesta säädetään tiedonvapauslaissa
. Lähetys- ja edelleenlähetystoiminnasta annetun lain
tarkoituksena on varmistaa tiedonvälityksen moniarvoisuus, kun taas lehdistölaissa
vahvistetaan lehdistöä ja toimittajia koskevat säännöt. Lähetys- ja edelleenlähetystoimintaa koskeva laki on tarkoitus saattaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaiseksi.
Lähetys- ja edelleenlähetystoiminnasta vastaava neuvosto toimii itsenäisesti. Koska lähetystoiminnasta vastaava neuvosto määrää omasta talousarviostaan, sille osoitetut varat katsotaan riittäviksi sen tehtävien hoitamiseen,
ja neuvoston jäsenten nimittämistä ja erottamista koskevat selkeät säännöt vahvistetaan lailla
, MPM 2021
vahvistaa, että neuvoston riippumattomuus on yleisesti taattu, vaikka satunnaiset poliittiset nimitykset ovat edelleen ongelma.
Lähetys- ja edelleenlähetystoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lakiehdotuksen odotetaan antavan puitteet tiedotusvälineiden omistuksen avoimuuden varmistamiseksi. Odottaessaan kyseisen lain hyväksymistä, joka on määrä hyväksyä vuoden 2021 loppuun mennessä, ja jonka odotetaan antavan säännökset omistusrakenteen ja tosiasiallisen omistuksen avoimuudesta, kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä ennakoidaan, MPM 2021 katsoo jälleen sääntelyn puutteen merkitsevän sitä, että tämä on edelleen suuren riskin ala. Lähetys- ja edelleenlähetystoiminnasta annettuun lakiin sisältyy enimmäismääriä ja rajoituksia, joilla estetään laaja horisontaalinen omistuskeskittymä televisio- ja radiomarkkinoilla. Tuloja ja yleisön markkinaosuuksia koskevien tietojen puuttuminen vaikeuttaa kuitenkin todellisen tilanteen arviointia.
Tutkivan toimittajan Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírován murhaan vuonna 2018 osallistuneille henkilöille annettiin useita tuomioita. Erityisrikostuomioistuin tuomitsi kolme henkilöä 15–25 vuodeksi vankeuteen. Yhdestä tuomiosta syytetty on valittanut. Yleinen syyttäjä valitti murhan väitettyjen toimeenpanijoiden ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta saamista vapauttavista tuomioista. Korkein oikeus kumosi 15 päivänä kesäkuuta 2021 erityisrikostuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena määräämät vapauttavat tuomiot ja palautti asian viimeksi mainittuun tuomioistuimeen. Korkein oikeus vahvisti myös yhdelle syytetyistä määrätyn 25-vuotisen vankeusrangaistuksen.
Sekä hallituksen että oppositiopoliitikkojen toimittajiin ja tiedotusvälineisiin kohdistamista sanallisista hyökkäyksistä on raportoitu. Toimittajia on syytetty ’kiusaamisesta’ ja hallituksen työn heikentämisestä COVID-19-pandemian aikana. Syyskuusta 2020 lähtien Euroopan neuvoston journalismin suojelua ja toimittajien turvallisuutta edistävä foorumi on julkaissut yhden Slovakiaa koskevan varoituksen,
jossa oli kyse tunnistamattomien henkilöiden sanomalehden toimittajaan kohdistamasta valvonnasta. Ehdotettua lainsäädäntöä, jolla pyritään lisäämään toimittajien suojelua, on lykätty COVID-19-pandemian vuoksi. Ehdotuksiin sisältyy toimittajien aseman määrittely, toimittajien lähteiden suojelu sekä tiedonsaannin parantaminen. Lisäksi hallitus valmistelee parhaillaan muutoksia Slovakian tällä hetkellä tiukkoihin rikosoikeudellisiin kunnianloukkauslakeihin toimittajien suojaamiseksi. Mitään uutismedioihin kohdistuvaa tukijärjestelmää ei otettu käyttöön COVID-19-pandemian vaikutusten torjumiseksi.
IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset
Slovakia on parlamentaarinen tasavalta, jossa parlamentti on ainoa perustuslaillinen lainsäädäntöelin
. Oikeus esittää lainsäädäntöehdotuksia kuuluu parlamentin valiokunnille, parlamentin yksittäisille jäsenille ja hallitukselle
. Perustuslakituomioistuin päättää lakien yhteensopivuudesta perustuslain, perustuslain tasoisten lakien ja kansainvälisten sopimusten kanssa ja varmistaa perusoikeuksien ja perustuslaillisten oikeuksien kunnioittamisen. Myös riippumattomilla viranomaisilla on tehtävänsä perusoikeuksien turvaamisessa.
Lainsäädäntöprosessin osallistavuus on herättänyt huolta. Äskettäinen perustuslakiuudistus (ks. I jakso) ilmoitettiin tiedoksi huhtikuussa 2020 annetussa hallituksen ohjelmajulistuksessa. Sen jälkeen kun se oli esitetty useille sidosryhmille ja siitä oli järjestetty kirjallinen julkinen kuuleminen heinäkuussa 2020, se toimitettiin parlamentille lokakuun alussa 2020 ja hyväksyttiin joulukuussa 2020. Uudistuksen laajuuden ja merkityksen vuoksi sidosryhmät olivat huolissaan siitä, ettei uudistuksen pääpiirteitä koskevaa laajaa ja asiantuntevaa keskustelua ole käyty, sekä siitä, ettei Venetsian komissiota ole kuultu. Sidosryhmät ovat korostaneet, että perustuslailliset muutokset seuraavat avointa ja oikea-aikaista julkista keskustelua, johon sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat eurooppalaisten normien mukaisesti. Sidosryhmät ovat myös ilmaisseet huolensa siitä, että ne eivät ole osallistuneet muihin lainsäädäntöprosesseihin, ja siitä, että parlamentissa käytetään nopeutettuja menettelyjä, joita noudatettiin myös lainsäädännössä, joka ei tiukasti liittynyt pandemiaan.
Vuonna 2020 julkistetut suunnitelmat lainsäädäntöprosessin parantamiseksi ja julkishallinnon avoimuuden, tehokkuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi eivät ole vielä toteutuneet. Huhtikuussa 2021 toimintansa aloittanut uusi hallitus sisällytti ohjelmajulistukseensa edellisen hallituksen sitoumukset parantaa lainsäädännön valmistelu- ja täytäntöönpanoprosessia, lisätä julkishallinnon avoimuutta, tehokkuutta ja vastuullisuutta, laajentaa tiedonsaantia ja laajentaa avoimen hallinnon soveltamista. Se on myös ottanut vastuulleen korkeimman tarkastusviraston toimivallan lisäämisen. Näitä tavoitteita koskevia ehdotuksia ei ole vielä esitetty tai sidosryhmien kuulemisia käynnistetty. Tietojen vapaata saatavuutta koskevan lain muutos on hallituksen valmisteluvaiheessa.
Perustuslakiuudistuksessa säädetään nimenomaisesti, että perustuslakituomioistuimella ei ole toimivaltaa tarkistaa perustuslain tasoisia lakeja. Perustuslakituomioistuin on aiemmin vahvistanut, että sillä on valtuudet arvioida perustuslain tasoisten lakien perustuslaillisuutta, jota se on käyttänyt kerran suojellakseen oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Äskettäinen perustuslakiuudistus (ks. I jakso) on muuttanut perustuslain sanamuotoa siten, että siinä nimenomaisesti kielletään tuomioistuinta tarkastelemasta uudelleen tällaisten lakien perustuslaillisuutta. Sidosryhmät ovat arvostelleet muutosta. Tämän muutoksen perustuslainmukaisuus on asetettu kyseenalaiseksi perustuslakituomioistuimessa, jossa asia on edelleen vireillä.
Parlamentti muutti poikkeustilaa koskevaa lainsäädäntöä siten, että sen voimassaoloa voidaan jatkaa yli 90 päivän ajan. Parlamentti jatkoi toimintaansa poikkeustilassa ilman suuria häiriöitä. Poikkeustila antaa hallitukselle mahdollisuuden hyväksyä asetuksia, jotka rajoittavat erinäisiä oikeuksia ja vapauksia, kuten liikkumisvapautta. Hallitus voi julistaa poikkeustilan enintään 90 päiväksi perustuslaillisessa laissa säädetyin edellytyksin. Sen jälkeen kun poikkeustilaa oli sovellettu 16 päivästä maaliskuuta 2020 13 päivään kesäkuuta 2020, hallitus julisti uuden poikkeustilan 1 päivästä lokakuuta 2020 alkaen. Parlamentti muutti joulukuussa 2020 asiaa koskevaa lainsäädäntöä, jotta hallitus voisi uudelleen jatkaa poikkeustilaa 40 päivällä ja parlamentti voi hyväksyä sen myöhemmin. Poikkeustila päättyi 15. toukokuuta 2021. Perustuslakituomioistuimella on toimivalta tarkastella uudelleen poikkeustilan julistamisen ja pidentämisen perustuslainmukaisuutta. Sidosryhmät ovat kuitenkin todenneet, että tarkistuksen määräajat ovat lyhyet. Perustuslakituomioistuinta pyydettiin tarkastelemaan julistuksen ja yhden pidentämisjakson perustuslainmukaisuutta, ja se totesi molemmissa tapauksissa, että asiaa koskevaa lainsäädäntöä oli noudatettu. Perustuslakituomioistuin on myös tarkastellut useita pandemian yhteydessä hyväksyttyjä toimenpiteitä ja selventänyt kysymyksiä, jotka koskevat yleisten tuomioistuinten toimivaltaa ratkaista tällaisia toimenpiteitä. Lainsäädännön myöhempien muutosten jälkeen on kuitenkin tuotu esiin huoli siitä, että oikeutta erinäisten toimenpiteiden oikeudelliseen uudelleentarkasteluun ei voida taata riittävästi.
Oikeusasiamies ja kansallinen ihmisoikeuskeskus ottivat aktiivisen roolin kansalaisten oikeuksien puolustamisessa pandemian aikana. Oikeusasiamies on riippumaton elin, jonka tehtävänä on suojella perusoikeuksia ja -vapauksia julkisessa hallinnossa ja muissa julkisissa elimissä tapahtuvissa menettelyissä. Slovakian kansallinen ihmisoikeuskeskus on toimivaltainen kansallinen ihmisoikeusinstituutio ja Slovakian tasa-arvoelin. COVID-19-pandemian aikana oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen määrä nousi lähes 50 prosenttia ja kansalaisten esittämät ohjeistuspyynnöt lisääntyivät pandemiaan liittyvien toimenpiteiden osalta. Kansallisen ihmisoikeuskeskuksen työmäärä oli verrattavissa viime vuosien työmäärään, mutta valitusten sisältö muuttui, ja suurin osa niistä koski pandemiaan liittyviä toimenpiteitä. Toimielimet ovat havainneet rikkomuksia useilla aloilla, kuten ulkomailta palaavien henkilöiden valtion määräämissä karanteeneissa, erinäisten romaniyhteisöjen eristämisessä kokonaisuudessaan sekä hoitoon pääsyn ja koulutusoikeuden rajoittamiseen liittyen.
Kansalaisjärjestöille on edelleen olemassa suotuisa oikeudellinen kehys, mutta erinäisten kansalaisjärjestöjen rahoituksen rajoittamisesta on tullut esiin huolenaiheita. Uusi hallitus on ottanut vastuulleen kansalaisyhteiskunnan vahvistamista koskevan sitoumuksen. Joulukuussa 2020 perustettiin uusi voittoa tavoittelemattomien kansalaisjärjestöjen rekisteri. Se on yksi julkinen rekisteri kaikista Slovakiassa toimivista, asiaan liittyvässä laissa määritellyistä, järjestöistä ja sen tavoitteena on lisätä avoimuutta entisestään. Sidosryhmät ovat tuoneet esiin huolensa viranomaisten ja poliitikkojen suullisista hyökkäyksistä aktivisteja ja kansalaisjärjestöjä kohtaan sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien järjestöjen julkisten varojen tahallisesta rajoittamisesta. Lisäksi COVID-19-pandemia on rasittanut useiden kansalaisjärjestöjen toimintaa, ja sidosryhmät ilmaisivat huolensa pandemian yleisistä vaikutuksista kansalaisjärjestöjen taloudelliseen tilanteeseen.
Liite I: Lähteet aakkosjärjestyksessä*
* Luettelo oikeusvaltiokertomukseen 2021 liittyvän kuulemisen yhteydessä saaduista vastauksista on saatavilla osoitteessa
https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/rule-law-mechanism/2021-rule-law-report-targeted-stakeholder-consultation
.
Aktuality.sk (2021), NAKA jälleen pidätti rahoittaja Kvietikin ja useita henkilöitä Slovakian maarahastosta (NAKA opäť zadržala finančníka Kvietika aj viacero ľudí zo Slovenského pozemkového fondu) (
https://www.aktuality.sk/clanok/892385/naka-opat-zadrzala-financnika-martina-kvietika
).
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, tuomio 15.9.2015, Javor ja Javorova, 42360/10, täytäntöönpanotilanne (
http://hudoc.exec.coe.int/eng?i=004-7717
).
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, tuomio 24.7.2012, Maxian ja Maxianova, 44482/09, täytäntöönpanotilanne (
http://hudoc.exec.coe.int/eng?i=004-7711
).
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, tuomio 27.6.2017, Ivan, 57405/15, täytäntöönpanotilanne (
http://hudoc.exec.coe.int/eng?i=004-47309
).
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, tuomio 31.8.2018, Balogh ym., 35142/15, täytäntöönpanotilanne (
http://hudoc.exec.coe.int/eng?i=004-51541
).
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, tuomio 9.3.2021, Bilgen v Turkki, 1571/07.
Euroopan kansalaisvapauksien liitto (2021), oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021 Euroopan osalta annetut tiedot.
Euroopan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden verkoston (2021) antamat tiedot oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Euroopan komissio (2020), oikeusvaltiokertomus, maakohtainen luku oikeusvaltiotilanteesta Slovakiassa.
Euroopan komissio (2021), EU:n oikeusalan tulostaulu.
Euroopan komissio (2021), lehdistötiedote nro 03/2021, OLAF lopettaa EU:n maatalousrahastoja koskevat tapaukset Slovakiassa (
https://ec.europa.eu/anti-fraud/media-corner/news/21-01-2021/olaf-closes-cases-eu-agricultural-funds-slovakia_en
).
Euroopan komissio, jonka on toteuttanut oikeuslaitoksen toimivuutta tarkasteleva Euroopan neuvoston pysyvä komitea (2017), Slovakian oikeuslaitoksen tehokkuus ja laatu, arviointi ja suositukset CEPEJ:n välineiden perusteella, CEPEJ-COOP(2017)14.
Euroopan komissio, jonka on toteuttanut oikeuslaitoksen toimivuutta tarkasteleva Euroopan neuvoston pysyvä komitea (2020), CEPEJ:n asiantuntijoiden katsaus Slovakian tasavallan oikeuslaitosrakenteen uudistukseen.
Euroopan komissio, jonka on toteuttanut oikeuslaitoksen toimivuutta tarkasteleva Euroopan neuvoston pysyvä komitea, vuosittainen tutkimus.
Euroopan neuvosto (2020): suositus, annettu 20.5.2020, Slovakian vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Slovakian vuoden 2020 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto COM(2020) 525 final.
Euroopan neuvosto, Venetsian komissio (2013), lausunto muutosehdotuksista Georgian yleisten tuomioistuimien toimivallasta annettuun valtiosääntöä täydentävään lakiin (CDL-AD)(2013)007-e.
Euroopan neuvosto: Ministerikomitea (2010), Ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)12 jäsenvaltioille tuomareiden riippumattomuudesta, tehokkuudesta ja vastuualueista.
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2005), Toinen väliaikainen lausunto perustuslain uudistuksista Armenian tasavallassa, CDL-AD(2005)016.
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2010), Raportti perustuslain muuttamisesta, CDL-AD(2010)001.
Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (2012-2013), raportti ammatillisen suorituskyvyn arviointia koskevista vähimmäisvaatimuksista ja tuomareiden erottamattomuudesta.
Euroopan unionin tuomioistuin, tuomio 18.5.2021, yhdistetyt Romanian asiat, C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19.
Euroopan unionin tuomioistuin, tuomio 20.4.2021, Repubblika, C-896/19.
Euroopan unionin tuomioistuin, tuomio 25.7.2018, LM, C‑216/18 PPU.
Eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivinen neuvosto (CCJE) (2007), lausunto nro 10.
Eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivinen neuvosto (CCJE) (2016), lausunto nro 19.
Eurooppalaisten tuomareiden konsultatiivisen neuvoston puheenjohtajisto (2020), lausunto annettu 9.12.2020, CCJE-BU(2020)3.
GRECO (2019), neljäs arviointikierros, lisäys toiseen vaatimustenmukaisuuskertomukseen, Slovakian tasavalta.
GRECO (2019), viides arviointikierros – arviointikertomus, Slovakian tasavalta.
GRECO (2021), neljäs arviointikierros, lisäys toiseen vaatimustenmukaisuuskertomukseen, Slovakian tasavalta.
GRECO (2021), Slovakia: GRECO pahoittelee parlamentin jäsenten, tuomareiden ja syyttäjien korruption torjunnan hidasta edistymistä (
https://www.coe.int/en/web/portal/-/slovakia-greco-regrets-slow-progress-in-preventing-corruption-of-parliamentarians-judges-and-prosecutors
).
OECD (2012), lahjonnan vastaisen OECD:n yleissopimuksen täytäntöönpano, vaihe 3: Slovakian tasavalta.
OECD (2014), lahjonnan vastaisen OECD:n yleissopimuksen täytäntöönpano, vaiheen 3 raportin ja suosituksen seuranta: Slovakian tasavalta.
OECD (2017), lahjonnan vastaisen OECD:n yleissopimuksen täytäntöönpano, vaihe 1bis raportti: Slovakian tasavalta.
Oikeusasiamies (2020), Oikeusasiamiehen toimintaa koskeva vuosikertomus (Správa o činnosti verejného ochrancu práv za obdobie roka 2020), (
https://www.vop.gov.sk/files/VOP_VS20_SK_1.pdf
).
Slovakialaiset lakimiehet, avoin julkilausuma ja osallistuminen oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021, (
https://pravnystat.eu/en/
).
Slovakian aluekehitysministeriö (2020), lehdistötiedote, Varapääministeri Remišová: 1.1 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen avustamiseen taistelussa Covid-19:ää vastaan (Vicepremiérka Remišová: 1,1 milióna eur na pomoc mimovládnym organizáciám v boji s Covid–19) (
https://www.mirri.gov.sk/aktuality/podpredsednicka-vlady/vicepremierka-remisova-11-miliona-eur-na-pomoc-mimovladnym-organizaciam-v-boji-s-covid-19/
).
Slovakian asianajajaliitto (2021), lehdistötiedote 23.3.2021, Slovakian asianajajaliiton puheenjohtaja vieraili vankeinhoitolaitoksen uuden pääjohtajan luona (Predseda SAK navštívil nového generálneho riaditeľa Zboru väzenskej a justičnej stráže), (
https://www.sak.sk/web/sk/cms/news/form/list/form/row/596497/_event
).
Slovakian asianajajaliitto (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Slovakian hallitus (2018), Slovakian tasavallan korruption vastainen politiikka vuonna 2019–2023 (
https://rokovania.gov.sk/download.dat?id=588DFBA123494910A70AF18737B85A81-034BF7E75BABC88FC3A419E44DED1345
).
Slovakian hallitus (2019), Slovakian tasavallan kansallinen korruption vastainen ohjelma (
https://rokovania.gov.sk/download.dat?id=F75436C4AF3C4D96AE93D60FD6BCA184-99C291B1BA87B0B9BF1E773CB8DA6BA0
).
Slovakian hallitus (2020), Vuosikertomus oikeusasiamiehen toiminnasta (
https://www.vop.gov.sk/files/VOP_VS20_SK_1.pdf
).
Slovakian hallitus (2021), Elpymis- ja palautumissuunnitelma (Plán obnovy a odolnosti Slovenskej republiky)(https://www.planobnovy.sk/files/dokumenty/kompletny-plan_obnovy.pdf)
Slovakian hallitus (2021), Slovakian panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Slovakian hallitus, ohjelmajulistus vuosiksi 2020–2024 (
https://www.mpsr.sk/programove-vyhlasenie-vlady-slovenskej-republiky-na-obdobie-rokov-2020-2024/800-17-800-15434/
).
Slovakian hallitus, ohjelmajulistus vuosiksi 2020–2024 (
https://www.nrsr.sk/web/Dynamic/DocumentPreview.aspx?DocID=494677
).
Slovakian hallitus, Slovakian tasavallan hallituksen lainsäädäntötehtäviä koskeva suunnitelma vuodeksi 2021 (
https://www.slov-lex.sk/legislativne-procesy?p_p_id=processDetail_WAR_portletsel&p_p_lifecycle=2&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_cacheability=cacheLevelPage&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_processDetail_WAR_portletsel_fileCooaddr=COO.2145.1000.3.4201465&_processDetail_WAR_portletsel_file=pl%C3%A1n-2021.pdf&_processDetail_WAR_portletsel_action=getFile
).
Slovakian ihmisoikeuskeskus (2019), Vuosikertomus ihmisoikeuksien noudattamisesta (
http://www.snslp.sk/wp-content/uploads/Sprava-o-LP-v-SR-za-rok-2020-.pdf
).
Slovakian oikeusministeriö, Analyysikeskus (2020), Suositukset uuden oikeuslaitosrakenteen laatimista varten (
http://web.ac-mssr.sk/wp-content/uploads/2020/sudna_mapa/nova_sudna_mapa_3_0_final.pdf
).
Slovakian oikeusministeriö, Analyyttinen keskus (2020), Odporúčania pre tvorbu novej súdnej mapy (
http://web.ac-mssr.sk/wp-content/uploads/2020/sudna_mapa/nova_sudna_mapa_3_0_final.pdf
).
Slovakian oikeusministeriö, Analyyttinen keskus (2020), Oikeuslaitosrakenteen uudistaminen (
http://web.ac-mssr.sk/wp-content/uploads/2020/sudna_mapa/Reforma_sudnej_mapy_na_citanie.pdf
).
Slovakian oikeusministeriö, Oikeuslaitosrakenteen uudistuksen laatimisprosessin aikajana (
http://web.ac-mssr.sk/wp-content/uploads/2020/sudna_mapa/20210223_Casov%C3%A1_os_Sudna_mapa_v.2.pdf
).
Slovakian perustuslakituomioistuin, tuomio 14.10.2020, Pl ÚS 22/2020.
Slovakian perustuslakituomioistuin, tuomio 30.1.2019, Pl ÚS 21/2014–96.
Slovakian perustuslakituomioistuin, tuomio 31.3.2021, Pl ÚS 2/2021.
Slovakian terveysministeriö, alakohtainen korruptiontorjuntaohjelma (
https://www.health.gov.sk/Zdroje?/dokumenty/mzsr/rezortny-protikorupcny-program.rtf
).
Slovakian tuomareiden viestintäfoorumi ja Slovakian tuomariyhdistys (2021), panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021.
Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus (2021), tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantaväline 2021.
Transparency International (2020), Korruption vienti.
Transparency International (2021), Korruptioindeksi 2020.
UNCAC, Täytäntöönpanon tarkastelu - 1 jakso (2010–2015), Slovakian tasavallan arviointikertomus (
https://www.unodc.org/documents/treaties/UNCAC/CountryVisitFinalReports/2013_07_11_Slovakia_Final_Country_Report.pdf
).
Viestinnän pääosasto (2019), Flash-eurobarometri 482: yritysten suhtautuminen korruptioon EU:ssa.
Viestinnän pääosasto (2020), erityiseurobarometri 502: korruptio.
Liite II: Maavierailu Slovakiaan
Komission yksiköt järjestivät huhtikuussa 2021 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:
·Ihmisoikeusliitto
·Kansallinen ihmisoikeuskeskus
·Korkein oikeus
·Kulttuuriministeriö
·Lähetys- ja edelleenlähetystoiminnasta vastaava neuvosto
·Oikeusasiamies
·Oikeusministeriö
·Open Government Partnership
·Poliisivoimien kansallinen rikostorjuntavirasto
·Sisäministeriö
·Slovakian Asianajajaliitto
·Terveysministeriö
·Transparency International
·Tuomarineuvosto
·Tuomarit avoimen oikeuslaitoksen puolesta (Judges For Open Judiciary)
·Tuomariyhdistys
·Vakavia talousrikoksia käsittelevä yleinen syyttäjä
·Valtakunnansyyttäjän virasto
·Valtioneuvoston kanslia - korruptiontorjuntaosasto
·Via Iuris
* Lisäksi komissio tapasi seuraavien organisaatioiden edustajia useissa horisontaalisissa kokouksissa:
·Alankomaiden Helsinki-komitea
·Amnesty International
·Center for Reproductive Rights
·CIVICUS
·Demokratiaa koskeva eurooppalainen kumppanuus
·EuroCommerce
·Euroopan journalistiliitto
·Euroopan kansalaisfoorumi (ECF)
·Euroopan kansalaisvapauksien liitto
·Euroopan kansalaisyhteiskunta
·Euroopan kirkkojen konferenssi
·Euroopan nuorisofoorumi
·European Center for Non-for-Profit Law
·Front Line Defenders
·Human Rights House Foundation
·Human Rights Watch
·Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälinen liitto (FIDH)
·ILGA-Europe
·International Planned Parenthood Federation European Network (IPPF EN)
·Kansainvälinen lakimieskomissio (ICJ)
·Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI)
·Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus
·Open Society European Policy Institute
·Philanthropy Advocacy
·Protection International
·Toimittajat ilman rajoja
·Transparency International EU