Euroopan unionin C 86/7. m

		ISSN 1977-1053
Euroopan unionin virallinen lehti		C 86

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	62. vuosikerta 7. maaliskuu 2019

Sisältö		Sivu
	I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot
	PÄÄTÖSLAUSELMAT
	Alueiden komitea
	AK:n 132. täysistunto, 5.12.2018–6.12.2018
2019/C 86/01	Euroopan alueiden komitean päätöslauselma Euroopan komission työohjelmasta 2019	1
	LAUSUNNOT
	Alueiden komitea
	AK:n 132. täysistunto, 5.12.2018–6.12.2018
2019/C 86/02	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Vuoden 2018 laajentumispaketti	8
2019/C 86/03	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Verotus digitaalitaloudessa	14
2019/C 86/04	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma	24
2019/C 86/05	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Energian paikallisen omistuksen mallit ja paikallisten energiayhteisöjen rooli Euroopan energiasiirtymässä	36

	III Valmistelevat säädökset
	ALUEIDEN KOMITEA
	AK:n 132. täysistunto, 5.12.2018–6.12.2018
2019/C 86/06	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus	41
2019/C 86/07	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan sosiaalirahasto plus	84
2019/C 86/08	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto	115
2019/C 86/09	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan alueellinen yhteistyö	137
2019/C 86/10	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Rajanylinen mekanismi	165
2019/C 86/11	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta YMP:n uudistus	173
2019/C 86/12	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan globalisaatiorahasto	239
2019/C 86/13	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Sisämarkkinaohjelma	259
2019/C 86/14	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Digitaalinen Eurooppa -ohjelma (2021–2027)	272
2019/C 86/15	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan solidaarisuusjoukot ja EU:n uusi nuorisostrategia	282
2019/C 86/16	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Naapurialueet ja muu maailma	295
2019/C 86/17	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta InvestEU-ohjelma	310
2019/C 86/18	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Uudistusten tukiohjelma ja Euroopan investointien vakautusjärjestely	335
2019/C 86/19	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista	353
2019/C 86/20	Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta Unionin avaruusohjelma ja Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto	365

I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

PÄÄTÖSLAUSELMAT

Alueiden komitea

AK:n 132. täysistunto, 5.12.2018–6.12.2018

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/1

Euroopan alueiden komitean päätöslauselma Euroopan komission työohjelmasta 2019

(2019/C 86/01)

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK), joka

ottaa huomioon

—	Euroopan komission työohjelman 2019 (1),

—	helmikuussa 2012 Euroopan komission kanssa tehdyn yhteistyöpöytäkirjan,

—	yhteisen julistuksen EU:n lainsäädäntöprioriteeteista 2018–2019,

korostaa, että vuodesta 2019 tulee ratkaisevan tärkeä Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta, sillä koetuksella on unionin koko perusta. Komitea tähdentää jälleen, että tätä taustaa vasten on ehdottoman välttämätöntä luoda yhteys ruohonjuuritason ja unionitason välille ja kutsua paikallis- ja aluetason edustajat sekä unionin kansalaiset mukaan hahmottelemaan ja toteuttamaan EU-politiikkoja huolehtimalla asianmukaisesti siitä, että toissijaisuusperiaatetta toteutetaan aktiivisesti ja että hallintotapa on monitasoinen.

kehottaa sopimaan monivuotisesta rahoituskehyksestä hyvissä ajoin ennen toukokuussa 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja, jotta uudet EU-ohjelmat saadaan käynnistettyä ajoissa. Komitea kannattaa Euroopan parlamentin näkemystä, jonka mukaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen pitäisi olla suuruudeltaan vähintään 1,3 prosenttia EU27-maiden bruttokansantulosta.

AK pitää valitettavana, että komission ehdotuksesta monivuotiseksi budjetiksi puuttuu selvä sukupuolinäkökulma. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artikla edellyttää, että miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseksi tasa-arvokysymykset sisällytetään unionissa kaikkiin politiikanaloihin ja kaikkiin toimiin. Lisäksi sukupuolitietoista budjetointia on syvennettävä ja laajennettava ja siitä on tehtävä entistä järjestelmällisempää.

toivoo, että Euroopan unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta pääsevät ajoissa sopimukseen maan tulossa olevasta EU-erosta ja että neljä liikkumisvapautta säilytetään. AK odottaa, että komissio kutsuu sen mukaan neuvotteluihin siitä, millaista yhteistyötä Yhdistynyt kuningaskunta ja EU tulevat tekemään 30. maaliskuuta 2019 jälkeen, jotta komitea voi välittää neuvotteluihin alue- ja paikallis- ja alueviranomaisten panoksen rakentavien ja kestäväpohjaisten tulevien suhteiden varmistamiseksi.

Kansalaisuuskysymykset, hyvä hallintotapa ja sääntelyn parantaminen

suhtautuu myönteisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden aseman lujittamista koskevaan komission tiedonantoon, jolla edistetään näiden periaatteiden sekä ”tehdään vähemmän mutta tehokkaammin” -periaatteen toteutumista tarkastelevan työryhmän suositusten täytäntöönpanoa. Komitea kehottaa tähän liittyen Euroopan parlamenttia ja komissiota toteuttamaan työryhmän suositukset yhteistyössä AK:n kanssa siten, että edistetään toissijaisuusperiaatteen aktiivista toteuttamista unionissa sekä uudenlaista työskentelytapaa. Komitea sitoutuu jatkossakin antamaan tähän panoksensa kokoamalla yhteen Euroopan alueiden ja kuntien asiantuntemusta ja tietoa muun muassa toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkostonsa, alueellisten keskusten verkoston ja REGPEX-foorumin kautta.

pohtii, täyttääkö ehdotus kaksi kertaa vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron lopettamisesta työryhmän esittämät eurooppalaista lisäarvoa ja koordinointia koskevat vaatimukset, ja varoittaa (varsinkin raja-alueiden) paikallis- ja alueyhteisöille mahdollisesti koituvista kielteisistä heijastusvaikutuksista.

pitää tervetulleena komission suunnitelmaa hyödyntää yhdyskäytävälauseketta määräenemmistöpäätösten soveltamiseksi erityisesti verotuksen alalla, mikä helpottaisi veronkierron torjumista ja mahdollistaisi oikeudenmukaisemmat verojärjestelmät.

Työllisyys, kasvu, investoinnit ja koheesiopolitiikka

perää yhdessä #CohesionAlliance-kumppanien kanssa pikaista sopimusta vuosia 2021–2027 koskevasta koheesiopolitiikan lainsäädäntöpaketista. Koheesiopolitiikan tulee perustua vastaisuudessakin kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteisiin. AK muistuttaa, että koheesiopolitiikka on Euroopan unionin tärkein koko unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen tähtäävä investointipolitiikka. Komitea kehottaa kiinnittämään alueiden kehityserojen kaventamiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien alueiden kehityspuutteiden korjaamiseksi erityistä huomiota maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä maantieteellisistä tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, joita ovat mm. saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueet.

kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että komission vuoden 2019 työohjelma ei sisällä minkäänlaista viittausta syrjäisimpiin alueisiin, vaikka sen tulisi, ainakin vuonna 2017 annetun tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” täytäntöönpanon osalta. AK toivoo, että komissio jatkaa tarvittavia toimia syrjäisimpiä alueita koskevan uuden lähestymistavan kehittämiseksi.

10.

kehottaa hyödyntämään EU:n kaupunkiagendan kumppanuuksien yhteydessä kertyneitä kokemuksia, sillä kumppanuuksien avulla on saavutettu myönteisiä tuloksia monitasoiseen hallintoon liittyvissä toimissa. Tavoitteena on tehostaa toissijaisuusperiaatteen toteutumisen valvontaa sekä tiivistää lainsäädännön parantamisen ja EU:n kaupunkiagendan välistä yhteyttä. Komitea katsoo, että marraskuussa 2018 hyväksytty asumista koskevan kaupunkikumppanuuden toimintasuunnitelma tasoittaa tietä asuntotarjontaa koskevan eurooppalaisen toimintaohjelman laatimiselle.

11.

panee huolestuneena merkille, että julkisten investointien määrä on EU:ssa edelleen liian vähäinen ja että investoinnit jakautuvat epätasaisesti, kuten komissio painottaa pitkän aikavälin investointien osalta vuoden 2019 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Komitea toistaa tämän vuoksi kehotuksensa siitä, että sopimus vakaus- ja kasvusopimukseen sisällytettävästä joustosta tulee saattaa osaksi primaarilainsäädäntöä, sekä kehotuksensa toteuttaa lisätoimenpiteitä julkisten investointien lisäämiseksi muun muassa jättämällä ERI-hankkeisiin maksetut valtiolliset, alueelliset tai paikalliset osarahoitusosuudet vakaus- ja kasvusopimuksen tilinpidon ulkopuolelle, kuten tehdään jo nyt ESIR-rahaston yhteisrahoituksessa.

12.

kehottaa komissiota omaksumaan InvestEU-ohjelman hallinnossa käytännöllisen lähestymistavan kaikkien tärkeimpien asiaan liittyvien toimijoiden, kuten EIP:n, kuulemisen perusteella.

13.

korostaa nuorisoon liittyvien toimintapolitiikkojen ja ohjelmien, kuten Erasmus+:n, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja DiscoverEU-aloitteen, suurta eurooppalaista lisäarvoa ja kiinnittää huomion tarpeeseen helpottaa niihin osallistumista ja varmistaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat mukana toteuttamassa niitä. Olisi myös myönnettävä kannustimia hankkeille, jotka voivat edistää merkittävästi vammaisten nuorten osallistumista sekä alueellista ja paikallista ulottuvuutta erityisesti maaseutualueilla, maahanmuuttajia vastaanottavilla alueilla, unionin syrjäisimmillä alueilla sekä merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla. AK toistaa uuden nuorisostrategian mukaisesti kehotuksensa käynnistää järjestelmällinen yhteistyö komitean ja ehdotetun EU:n nuorisokoordinaattorin välillä.

14.

korostaa, että EU:n tutkimus- ja innovointipotentiaalin kasvattamiseksi huippuunsa komission ja jäsenvaltioiden on kurottava umpeen alueiden välinen innovointikuilu. Komitea katsoo, että Euroopan horisontti -ohjelman yhdyssiteitä alueellisiin älykkään erikoistumisen strategioihin tulee vahvistaa.

15.

odottaa mielenkiinnolla tekoälyn kehitystä Euroopassa koskevaa koordinoitua suunnitelmaa, jonka komissio ilmoittaa laativansa. Suunnitelman olisi katettava myös paikallis- ja aluetason julkinen sektori, koska paikallis- ja alueviranomaisilla on oma roolinsa ja osuutensa investointien ja tekoäly-ekosysteemin kehityksen edistämisessä omilla alueillaan.

Talouspolitiikka ja EU:n sosiaalinen ulottuvuus

16.

korostaa, että eurooppalaisen ohjausjakson pitkän aikavälin tavoitteissa olisi korvattava Eurooppa 2020 -strategia nimenomaan kestävän kehityksen tavoitteilla, joiden täytäntöönpanon tulisi toimia EU-politiikan kattavana viitekehyksenä.

17.

toistaa kannattavansa yhteisen rahoituskapasiteetin käyttöönottoa euroalueen häiriönsietokyvyn parantamiseksi ja pohjan luomiseksi lähentymiselle euroalueeseen tulevaisuudessa mahdollisesti liittyvien jäsenten kanssa. Kyseinen rahoituskapasiteetti tulee kuitenkin rahoittaa muista omista varoista kuin niistä, jotka on varattu Euroopan unionin talousarvion rahoittamiseen, jotta tämä rahoituskapasiteetti ei supistaisi EU27-maiden käytettävissä olevia unionin ohjelmia. Lisäksi tätä rahoituskapasiteettia ei pidä laskea EU:n budjettivarojen enimmäismäärään.

18.

painottaa sitä, että maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon heiveröisyys johtuu sitoutumisen, rahoituksen ja hallinnollisten valmiuksien puutteesta kaikilla tasoilla. Komitea toistaa siksi ehdotuksensa käytännesääntöjen laatimisesta paikallis- ja alueviranomaisten osallistumiselle eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

19.

on huolissaan siitä, että paikallis- ja alueviranomaiset eivät ole päässeet nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä hyödyntämään riittävästi EU-rahoitteisia valmiuksien kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, ja toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen antaa yhteiset koordinointisuuntaviivat, joita sovelletaan kaikkeen EU:n rahoittamaan valmiuksien kehittämiseen.

20.

pitää tervetulleina komission ehdotuksia sellaisten sääntöjen laatimisesta, jotka mahdollistavat monikansallisten yritysten digitaalitalouden avulla hankkimien voittojen verottamisen. Komitea korostaa myös tarvetta määritellä EU:n oikeudessa digitaalisten yritysten virtuaalinen kiinteä toimipaikka.

21.

kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja ilmaisee huolensa siihen liittyvien budjettivarojen supistamisesta. Komitea pitää oleellisena kiinnittää huomiota siihen, että merkittävä osa pilarista toteutetaan paikallis- ja aluetasolla. Se kehottaa komissiota ja unionin lainsäätäjää vauhdittamaan Euroopan työviranomaisen perustamista ja huolehtimaan siitä, että sen hallintoneuvostoon tulee jäsenvaltioiden alueviranomaisten edustaja.

22.

on tyytyväinen siihen, että hiljattain perustettiin yhteisötaloutta ja yhteiskunnallisia yrityksiä käsittelevä asiantuntijaryhmä, jossa AK on edustettuna. Komitea kehottaa Euroopan komissiota esittämään EU:n oikeuskehyksen, joka sisältää yhteiset määritelmät yhteisötalouden eri ilmenemismuodoille, kuten osuuskunnille, keskinäisille yhtiöille, yhdistyksille ja säätiöille.

23.

ehdottaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen nro 11 täytäntöönpanovälineeksi perustetaan eurooppalainen lapsitakuu, jonka avulla voidaan puuttua lasten köyhyyteen ja syrjäytymiseen, joka on EU:ssa hälyttävän yleistä (26,4 % lapsista vuonna 2017). Takuusta olisi tehtävä kiinteä osa ESR+-rahastoa.

Sisämarkkinastrategia, pk-yritykset, kilpailu, teollisuus ja digitaaliset sisämarkkinat

24.

korostaa yhdennetyn teollisuusstrategian laatimisen merkitystä ja on edelleen sitoutunut ajamaan paikallis- ja alueviranomaisten roolin huomioon ottamista tällaisessa strategiassa.

25.

pyytää komissiota laatimaan ehdotuksen eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen saattamiseksi ajan tasalle. Komitea kehottaa komissiota ottamaan erityisesti pk-yritystestin yhteydessä huomioon testattavien asiakirjojen – varsinkin säädösehdotusten – monet erityispiirteet ja toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä REFIT-ohjelman hengessä.

26.

toistaa olevansa sitoutunut antamaan palautetta julkisista hankinnoista vuonna 2014 säädettyjen direktiivien täytäntöönpanosta paikallis- ja aluetasolla, kun otetaan huomioon valtiota alemman hallintotason viranomaisten merkitys julkisten hankintojen alalla ja jotta voidaan arvioida sosiaali- ja ympäristökriteerien käyttöä.

27.

kehottaa komissiota käynnistämään vuonna 2019 valtiontukia koskevan oikeudellisen kehyksen eli yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen, vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien puitteiden uudelleentarkastelun, jotta kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät voivat ajallaan osallistua rakentavaan vuoropuheluun uudistuksen sisällöstä.

28.

kehottaa komissiota edistämään laajakaistainfrastruktuurin käyttöönottoa kiinnittäen erityistä huomiota maaseutualueisiin, jotka ovat vähäväkisiä ja harvaan asuttuja ja joilla laajakaistalla on keskeinen merkitys tehokkaiden julkisten palvelujen tarjoamisen, nuoren väestön paluun ja uusien yritysten perustamisen kannalta; ne ovat alueita, joita kohtaan operaattoreilla ei ole kaupallista mielenkiintoa ja missä markkinoiden voidaan sen vuoksi katsoa toimivan puutteellisesti. Näin voitaisiin edesauttaa digitaalisen kuilun umpeen kuromista EU:ssa sekä yhtenäisen eurooppalaisista digitaali-innovaatiokeskittymistä muodostuvan verkoston luomista.

29.

kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia yhteistyö- ja digitaalitalouteen liittyvien sääntelyongelmien ratkaisemiseksi. Komitea kehottaa erityisesti laatimaan SEUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohdan b alakohtaan nojautuvan EU-direktiivin alustatalouden työstä vähimmäisstandardien asettamiseksi digitaalitalouden oikeudenmukaisille työoloille ja -ehdoille.

Maa- ja metsätalous, kansanterveys ja kuluttajansuoja

30.

kehottaa muokkaamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa yksinkertaisempaan, oikeudenmukaiseen, kestäväpohjaiseen ja yhteisvastuulliseen suuntaan maataloustuottajien, alueiden, kuluttajien ja kansalaisten eduksi sekä tehostamaan suorien tukien sisäistä ja ulkoista lähentämistä, luomaan tehokkaita kriisinhallintavälineitä maataloustuottajien tulojen vakauttamiseksi ja soveltamaan kansallisten strategiasuunnitelmien laadinnassa ja täytäntöönpanossa yhä enemmän monitasoista hallintoa.

31.

kehottaa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (2) laatimaan maaseutu- ja vuoristoalueita sekä syrjäisiä alueita koskevan EU:n toimintaohjelman, jolla edistetään sosioekonomista kehitystä, talouskasvua ja talouden monipuolistamista, sosiaalista hyvinvointia, luonnonsuojelua sekä yhteistyötä ja yhteyksiä kaupunkialueiden kanssa, jotta voidaan lisätä koheesiota ja estää alueellisen hajautumisen riski.

32.

kehottaa niin ikään laatimaan väestönkehityksen haasteista kärsiviä alueita varten eurooppalaisen strategian, jonka avulla tämä aihe voidaan ottaa paremmin huomioon EU:n kaikissa politiikoissa, kuten koheesio-, innovaatio-, liikenne-, terveys-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikoissa, tieto- ja viestintätekniikoita sekä maaseudun kehittämistä ja maastamuuttoa koskevissa politiikoissa jne., ja johon kuuluu kustannusanalyysi sekä jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason ennusteita, kuten AK:n lausunnossa ”EU:n vastaus väestönkehityksen haasteeseen” esitetään.

33.

korostaa, että innovointi ja digitaaliset ratkaisut ovat ensiarvoisen tärkeitä älykkäiden kylien kehittämiseksi sekä kaupunkien keskustojen ja maaseudun elvyttämiseksi. Komitea kehottaa komissiota kartoittamaan ja seuraamaan älykkäitä kyliä koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan liittyvien toimien täytäntöönpanoa.

34.

aikoo ottaa kantaa EU:n metsästrategian väliarviointiin, joka on odotettavissa joulukuussa 2018, ja painottaa metsäkadon ehkäisemisen, uudelleenmetsityksen ja metsien muuhun käyttöön muuttamisen merkitystä.

35.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) on jatkossakin erillinen ja yksinkertaistettu rahasto, johon sisältyy määrärahoja sinisen kasvun tukemiseksi ja joka mahdollistaa monialaisten toimien toteuttamisen yhdessä muiden EU-ohjelmien kanssa. Komitea vaatii, että EMKR:n talousarvio ja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osuus säilytetään edeltävän ohjelman tasoisina. EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluviin kalastus- ja vesiviljelyaloihin, sinisen talouden kehittämiseen, satamatukiin, ympäristöasioihin ja merten biologisen monimuotoisuuden suojeluun liittyy suuria haasteita vuoden 2020 jälkeisellä ajalla, ja näitä olisikin tuettava EMKR:sta. Komitea vaatii poistamaan velvoitteen käyttää EMKR:n alaisia rahoitusvälineitä vesiviljelyn ja tuotejalostuksen tukemiseen.

36.

pitää valitettavana, että EU:n terveysalan toimintaohjelman sisällyttämisestä ESR+-rahastoon seurasi EU-rahoitteisten terveysaloitteiden määrärahojen supistuminen, ja vaatii toimenpiteitä ja rahoitusta tämän leikkauksen kompensoimiseksi.

37.

kehottaa komissiota tarkastelemaan käytössä olevia elintarvikkeiden merkintäjärjestelmiä ja esittämään ehdotuksen pakollisesta yhteisestä eurooppalaisesta värimerkintäjärjestelmästä, jossa perusyksikkönä olisi 100 grammaa ja merkintä olisi kaikkialla EU:ssa elintarvikepakkausten etupuolella antamassa kuluttajille selkeää tietoa ja kannustamassa terveellisempiin ruokailutottumuksiin. Lisäksi olisi otettava käyttöön erityiset kriteerit tuotteille, joihin on merkitty ravitsemus- ja terveysväitteitä.

38.

pitää tervetulleena komission kaavailemaa ehdotusta eurooppalaisesta sähköisestä terveystietorekisteristä, jonka avulla on tarkoitus parantaa potilaiden saamaa hoitoa eri alueilla ja jäsenvaltioissa. Komitea pyytää komissiota punnitsemaan ehdotuksen yhteydessä huolellisesti tietosuoja- ja yhteentoimivuuskysymyksiä.

Matkailu ja kulttuuri

39.

toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tarkistaa kauttaaltaan vuonna 2010 annettu matkailustrategia ja laatia selkeä monivuotinen työohjelma.

40.

pyytää laatimaan kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 jatkotoimena uuden kulttuuriperintöä koskevan EU:n toimintasuunnitelman.

Energiaunioni, ilmastopolitiikka ja ympäristö

41.

katsoo, että ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin tehokasta täytäntöönpanoa varten olisi luotava toimiva monitasoiseen hallintoon pohjautuva mekanismi huolehtimalla siitä, että kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat laaditaan tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Tulee kehittää järjestelmä, jossa Pariisin sopimuksen mukaisia kansallisesti määriteltyjä panoksia täydennetään paikallisesti ja alueellisesti määritellyillä panoksilla.

42.

korostaa energiaunionin neljättä tilannekatsausta silmällä pitäen oikeudenmukaisen energiasiirtymän edistämisen merkitystä. Tällainen siirtymä edellyttää erityishuomion kohdistamista niihin alueisiin, joilla muutoksen vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret, eli esimerkiksi saariin – etenkin niihin, jotka eivät ole keskenään yhteenliitettyjä, kuten syrjäisimpiin alueisiin – ja fossiilisten polttoaineiden tuotannosta erityisen riippuvaisiin alueisiin. AK panee tässä yhteydessä merkille jo käynnistetyt energiaköyhyyden vastaiset toimet ja korostaa paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä asemaa niiden toteuttajina.

43.

kehottaa komissiota seuraamaan uuden sähkömarkkinarakenteen sosioekonomisia seurauksia kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja kaikilla unionin alueilla.

44.

suhtautuu myönteisesti hiljattain julkaistuun pitkän aikavälin strategiaan ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, jossa sitoudutaan tekemään EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen rooli. Komitea korostaa, että strategian täytäntöönpanemiseksi toteutettavien toimenpiteiden tulee noudattaa monitasoisen hallinnon periaatetta ja niissä on annettava virallinen asema paikallis- ja alueviranomaisille muun muassa sisällyttämällä kansallisiin ilmasto- ja energiaohjelmiin paikallisesti ja alueellisesti määriteltyjen panosten järjestelmä. Lisäksi toimenpiteiden tulee tukeutua kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kaltaisiin aloitteisiin. Komitea painottaa tarvetta nivoa nämä toimet tiiviisti yhteen kiertotalousstrategian ja energiaunionin kanssa ja varmistaa, että tarvittavien siirtymien sosioekonomiset seuraukset jakautuvat tasapuolisesti, niin että siirtymä on oikeudenmukainen.

45.

kehottaa Euroopan komissiota laatimaan yhteistyössä AK:n kanssa strategisen ja yhdennetyn kahdeksannen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ja sitoutuu toimimaan aktiivisesti ympäristöyhteistyön teknisessä foorumissa. AK kehottaa myös kutsumaan valtiota alemman hallintotason viranomaiset mukaan EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon toiselle arviointikierrokselle.

46.

pyytää Euroopan komissiota esittämään kattavan suunnitelman, jolla parannetaan vuoteen 2020 ulottuvan biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanoa antamalla strategista ohjausta EU:n jäsenvaltioille ja erityisesti tunnustamalla virallisesti paikallis- ja alueviranomaisten ratkaiseva rooli. Komitea odottaa saavansa jatkaa tiivistä yhteistyötä Euroopan komission kanssa vuoden 2020 jälkeisen toimintakehyksen valmistelemiseksi ennakoivasti Pekingissä vuonna 2020 pidettävää COP 15 -kokousta silmällä pitäen. Tämä edellyttää vahvaa sitoutumista paitsi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien häviämisen pysäyttämiseen myös niiden ennallistamiseen sekä biologista monimuotoisuutta koskevaa vuoteen 2030 ulottuvaa kunnianhimoista ja osallistavaa toimintakehystä, jonka avulla pystytään saavuttamaan biodiversiteettisopimuksessa hahmoteltu vuotta 2050 koskeva visio kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä.

47.

kehottaa komissiota ottamaan katastrofivalmiuteen ja -palautuvuuteen liittyvät periaatteet entistä tehokkaammin huomioon kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa ja rahastoissa, jotta jäsenvaltiot ja valtiota alemman hallintotason viranomaiset voivat yhä paremmin ehkäistä ennalta luonnon ja ihmisten aiheuttamia katastrofeja, valmistautua niihin, antaa katastrofiapua ja palautua katastrofeista. Tähän voitaisiin päästä parantamalla ymmärrystä riskeistä esimerkiksi siten, että otetaan käyttöön yhtenäinen riskinarviointimenetelmä ja laaditaan kohdennettuja ja yhä tarkempia tutkimuksia, joilla edistetään alueiden haavoittuvuuskohtien ymmärtämistä mutta myös sellaisten suorien ja välillisten taloudellisten vahinkojen arviointia, joita alueille voi aiheutua äärimmäisestä luonnonilmiöstä.

48.

toistaa kehotuksensa laatia pyöräilyä koskeva EU:n etenemissuunnitelma, jonka avulla voitaisiin vastata EU-tasolla koordinoitujen toimien kasvavaan tarpeeseen.

Oikeusasiat, turvallisuus, perusoikeudet ja muuttoliike

49.

toistaa komissiolle osoittamansa kehotuksen tukea paikallis- ja alueviranomaisia radikalisoitumisen torjunnassa antamalla paikallis- ja aluehallinnolle ohjeita radikalisoitumisen ennaltaehkäisystrategioiden laatimiseksi.

50.

perää nykyistä vahvempia menettelyjä ja mekanismeja demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien suojelemiseksi. Ne voitaisiin sisällyttää asiaa koskevaan Euroopan unionin sopimukseen.

51.

kannattaa muuttoliikettä koskevaa YK:n Compact-aloitetta ja kannustaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita allekirjoittamaan sen 10.–11. joulukuuta Marrakechissä ja ratifioimaan sen. Komitea korostaa, että aloite on olennainen osa AK:n peräänkuuluttamaa kattavaa, monenvälistä ja monitasoista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen.

52.

korostaa, että EU:n ulkorajojen tehokas ja humaani hallinta ja kokonaisvaltaisen muuttoliikepolitiikan ja tiukkoihin yhteisiin normeihin perustuvan EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän kehittäminen ovat olennaisen tärkeitä kaikille kunnille, kaupungeille ja alueille ja erityisesti niille, jotka vastaanottavat pakolaisia tai sijaitsevat rajaseuduilla, joihin muuttoaallot vaikuttavat erityisen paljon.

53.

pyytää komissiota esittämään uusia turvallisia ja esteettömiä laillisia väyliä EU:hun suuntautuvaa muuttoa varten. Tällaisia voivat olla esimerkiksi humanitaariset viisumit ja yksityisen tukemisen mahdollistavat ohjelmat. Komitea kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ja toteuttamaan EU:lle viipymättä uuden uudelleensijoittamiskehyksen, joka on kunnianhimoinen suojelun edellytysten ja tuensaajien määrän suhteen. Se kehottaa lisäksi komissiota kannustamaan jäsenvaltioita osoittamaan konkreettisesti solidaarisuuttaan niitä jäsenvaltioita kohtaan, joiden kautta muuttovirrat useimmiten kulkevat, SEUT-sopimuksen 80 artiklan ja siinä vahvistetun yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen mukaisesti, myös rahoituksen osalta.

54.

kannustaa komissiota jatkamaan rahoitusmenettelyjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista ja luomaan edellytykset sille, että alueet ja kunnat voivat hakea suoraan humanitaaristen kriisien hoitoon ja pakolaisten kotouttamiseen tarkoitettuja rahoitusvaroja. Hätäapua voidaan antaa suoraan myönnettävinä avustuksina paikallis- ja alueviranomaisille, joihin kohdistuu suuri muuttopaine, ja etenkin niille, jotka vastaavat ilman huoltajaa maahan muuttavien alaikäisten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta. Komitea kehottaa komissiota myös tehostamaan toimiaan muuttajien kotouttamista koskevien hyvien käytänteiden vaihdon edistämiseksi EU:n paikallis- ja alueviranomaisten välillä ja keskittymään etenkin keskikokoisiin ja pieniin kuntiin.

55.

kehottaa komissiota – samaan tapaan kuin EU tukee pakolaisten kotouttamista ja kolmansia maita humanitaarisilla tukioperaatioilla – tukemaan sellaisten Euroopan kansalaisten kotouttamista, jotka ovat joutuneet jättämään asuinmaansa poliittisen, taloudellisen tai humanitaarisen kriisin vuoksi ja jotka muutoin olisivat täysin suojattomia, vaikka he ovat EU:n kansalaisia.

Ulkopolitiikka

56.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan etenkin vuoden 2019 määräaikaiskertomuksissaan ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden edistymisestä täysipainoisesti huomioon paikallis- ja alueviranomaisten panoksen sekä AK:n neuvoa-antavien sekakomiteoiden ja työryhmien tekemän työn. Komitea toistaa kehotuksensa mukauttaa EU:n nykyisiä rahoitusjärjestelmiä, etenkin TAIEX-ohjelmaa ja Twinning-toimintaa, vastaamaan yhä paremmin paikallisten ja alueellisten sidosryhmien tarpeisiin.

57.

kannattaa Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan uuden ohjelman laatimista. Sen olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja naapurimaiden paikallis- ja alueviranomaisten tiivis yhteistyö. Komitea kehottaa komissiota tukemaan tässä yhteydessä EU:n nykyisiä makroaluestrategioita ja edistämään uusien strategioiden laatimista. Se kannustaa lisäksi komissiota edistämään alue- ja paikallisviranomaisten välistä rajatylittävää yhteistyötä, jota voidaan tehdä esimerkiksi eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) kautta.

58.

aikoo osallistua itäisen kumppanuuden kymmenvuotisjuhlavuonna 2019 strategisiin keskusteluihin aloitteen tulevaisuudesta erityisesti CORLEAPin, Ukraina-erityistyöryhmänsä ja EU:n ja Ukrainan välisten vertaiskumppanuuksien kautta.

59.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan huomioon eteläisen naapuruston vakauttamiseen liittyvän työn, jota AK tekee Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM) ja erityisesti Libyan kuntien tukemiseksi perustetun Nikosian aloitteen kautta. Nikosian aloitteen avulla on onnistuttu parantamaan Libyan paikallisia julkisia palveluja ja liittämään sikäläisiä kuntia jälleen kansainväliseen yhteisöön. Tässä yhteydessä tulee hyödyntää jo sovellettavia hyviä käytänteitä ja antaa tarvittavaa rahallista tukea meneillään oleville hankkeille.

60.

on hyvillään komission aikeesta puuttua verkossa tapahtuvaan tahalliseen väärän tiedon levittämiseen sekä EU:ssa että kumppanimaissa ja on valmis tukemaan näitä ponnisteluja.

61.

panee merkille, että EU:n ja Yhdysvaltojen heinäkuussa 2018 antaman yhteisen lausuman täytäntöönpanosta vastaava toimeenpaneva ryhmä näkyy keskittyvän työssään lähinnä sääntely-yhteistyöhön, ja kehottaa varmistamaan, että EU:n soveltamista normeista, etenkin tiukoista terveys-, elintarvike- ja ympäristövaatimuksista, pidetään kiinni. Komitea korostaa tähän liittyen, että komission on pidettävä huolta siitä, ettei voimassa olevia työelämän normeja tai tuoteturvallisuutta, tieto- ja kuluttajansuojaa, terveyden- ja ympäristönsuojelua koskevia oikeudellisia normeja sivuuteta kaupan protektionismin torjunnan ja Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden keskeyttämispyrkimysten vuoksi.

62.

antaa puheenjohtajansa tehtäväksi toimittaa tämä päätöslauselma Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioille Itävallalle, Romanialle ja Suomelle sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) COM(2018) 800 final.

(2) Ks. EP:n 3. lokakuuta 2018 antama päätöslauselma maaseutu- ja vuoristoalueiden sekä syrjäisten alueiden erityistarpeiden huomioon ottamisesta.

LAUSUNNOT

Alueiden komitea

AK:n 132. täysistunto, 5.12.2018–6.12.2018

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/8

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Vuoden 2018 laajentumispaketti”

(2019/C 86/02)

Esittelijä:

Franco IACOP (IT, PES), Friuli-Venezia Giulian aluevaltuuston jäsen

Viiteasiakirja:

Vuoden 2018 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

COM(2018) 450 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto

panee kiinnostuneena merkille komission uuden sitoutumisen EU:n laajentumiseen. Se ilmenee paitsi tässä tarkasteltavassa tiedonannossa COM(2018) 450 final myös helmikuussa 2018 annetussa Länsi-Balkania käsittelevässä strategia-asiakirjassa (ks. AK:n lausunto COR 2018/00065) ja päätöksessä käynnistää nopeasti unionin säännöstön analyyttinen tarkastelu Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa sen jälkeen, kun neuvosto ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti siihen, että neuvottelujen aloittamisesta tehdään päätös kesäkuussa 2019 Euroopan komission arviointikertomuksen perusteella, jos tarvittavaa edistystä on tapahtunut.

korostaa, että laajentumisprosessin on edelleen oltava EU:n painopisteenä, ja on samaa mieltä komission kanssa siitä, että kyseisessä prosessissa on asetettava keskeiseen asemaan oikeusvaltioperiaate, oikeussuoja, perusoikeudet ja vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojeleminen.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistaminen laajentumisprosessiin on välttämätöntä, ja kehottaa ehdokasmaita (Albania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki) sekä mahdollisia ehdokasmaita (Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo (*1)) vahvistamaan hallinnon hajauttamisstrategioitaan konkreettista toissijaisuutta silmällä pitäen.

pitää myönteisenä sitä, että molemmat vuoden 2018 puheenjohtajavaltiot ovat sisällyttäneet puheenjohtajakautensa painopisteisiin Länsi-Balkanin. Komitea on tyytyväinen Sofian huippukokouksen järjestämiseen ja toivoo, että tilaisuudessa allekirjoitettu julistus johtaa pian konkreettisiin aloitteisiin.

pahoittelee, että EU-jäsenyyteen tähtäävät uudistukset Länsi-Balkanilla ovat hidastuneet ja että tämä on johtanut epäilyn ja skeptisyyden yleistymiseen kansalaisten keskuudessa.

pitää valitettavana, että Turkin tilanteen kehittyminen ennen ja jälkeen kesäkuun vaalien on jatkuvasti heikentänyt oikeusvaltiolle ominaisten arvojen ja periaatteiden kunnioittamista, ja toteaa, että Länsi-Balkanin maiden ja Turkin jäsenyysnäkymät ovatkin tätä nykyä varsin erilaiset.

luottaa siihen, että komission uuden strategian Länsi-Balkanille (ja epäsuorasti myös Turkille) antama uusi sysäys voi käynnistää uudelleen koko prosessin.

toivoo, että koheesioon (Interreg) ja laajentumiseen (IPA III) liittyvissä komission äskettäisissä lainsäädäntöehdotuksissa määritellyllä Euroopan alueellisen yhteistyön uudella dynamiikalla voidaan edistää jäsenvaltioiden sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden paikallis- ja alueviranomaisten tiivistä yhteistyötä.

korostaa, että Kööpenhaminan kriteerien noudattamisen niiden laajimmassa merkityksessä on edelleen oltava peruslähtökohta arvioitaessa ehdokasmaiden soveltuvuutta EU:n jäsenvaltioiksi.

10.

vahvistaa täyden valmiutensa toimia yhteistyössä unionin muiden toimielinten kanssa tukeakseen jäsenyyteen valmistautumista ja tulevaa jäsenyyttä ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa.

11.

toivoo, että Strasbourgissa 27. maaliskuuta 2018 allekirjoitettu AK:n ja Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin uusi yhteistyösopimus vahvistaa kyseisten kahden elimen yhteistyötä ja mahdollistaa synergioiden lisäämisen ja päällekkäisyyksien välttämisen.

12.

panee merkille, että tehokkaimpia tukimuotoja, joita voidaan toteuttaa julkishallinnon tasolla, on vertaisryhmien välinen vaihtotoiminta. Komitea toteaa lisäksi, että monilla jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisilla on EU:n säännöstön täytäntöönpanoon liittyviä toimivaltuuksia ja kokemusten jakaminen niistä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa saattaa olla hyödyllistä.

13.

muistuttaa, että EU-jäsenyyttä tavoittelevissa maissa koko yhteiskunnan on osallistuttava aktiivisesti arvojen perusteelliseen uudistamiseen ja että tässä yhteydessä paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli, sillä ihmiset ovat päivittäin yhteydessä niihin.

14.

painottaa, että vain paikallis- ja alueviranomaiset kykenevät kansalaisiin ylläpitämiensä suorien yhteyksien ansiosta antamaan tehokkaasti tietoa EU-jäsenyyden eduista sekä kertomaan hyödystä ja tuesta, jota EU tarjoaa kaikille Euroopan kansalaisille myös ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa.

15.

toteaakin pahoitellen, ettei tässä tarkasteltavassa laajentumispakettia käsittelevässä kannanotossa viitata nimenomaisesti paikallis- ja alueviranomaisten tilanteeseen vaan mainitaan ainoastaan sivumennen tarve saavuttaa asianmukainen tasapaino keskus-, alue- ja paikallishallinnon välillä.

Toiveita, ehdotuksia ja suosituksia

16.

toivoo, että Länsi-Balkanin maiden hallitukset käynnistävät uudelleen lähentymisen EU:hun ja ymmärtävät realistisessa aikataulussa tapahtuvien tärkeiden kehityskulkujen myönteiset merkit. Komitea toivoo myös, että alueen kansalaiset ilmaisevat uudella päättäväisyydellä vastustavansa kansallismielisyyttä, radikalisoitumista ja sisäänpäin kääntynyttä identiteettipolitiikkaa sekä antavansa tukensa Eurooppa-aatteelle.

17.

toivoo, että Turkki lopettaa hätätilatoimet ja jatkaa lähentymistä EU:hun poistamalla oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamista uhanneet toimet ja palauttamatta demokraattisten voimien tasapainon kaikilla tasoilla: keskus-, alue- ja paikallistasolla.

18.

kehottaa kaikkia ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita jatkamaan päättäväisesti hallintouudistuksia ja pyrkimään aktiivisesti realistisiin ja samalla kunnianhimoisiin hallinnon hajauttamistavoitteisiin asettamalla paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön asianmukaiset määrärahat.

19.

muistuttaa, että on tuettava ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden talouskasvua ja elintason parantamista sekä varmistettava, että vaikutukset tuntuvat paikallistasolla.

20.

toteaa, että muuttajavirtojen hallitseminen edellyttää yhteistyötä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa. Komitea muistuttaa, että EU:n käyttöön asettama tuki Länsi-Balkanin maille ja Turkille muuttajavirtojen hallinnoimiseksi on ulotettava myös paikallis- ja alueviranomaisiin, jotka vastaavat päivittäin vastaanotto- ja tukitoiminnasta.

21.

panee merkille, ettei yksikään neuvotteluluku koske hallinnon hajauttamista, julkishallinnon uudistusta tai hallintouudistusta. Komitea kehottaakin komissiota sisällyttämään nämä aiheet kaikkiin hallinnon hajauttamiseen liittyviä EU:n säännöstön lukuja käsitteleviin kahdenvälisiin kokouksiin ja tekemään selväksi ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettava mukaan jäsenyyden valmisteluprosessiin.

22.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tilapäisiä operatiivisia järjestelyjä, jotka mahdollistavat TAIEX-ohjelman käytön ja Twinning-toiminnan jäsenvaltioiden sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden paikallis- ja alueviranomaisten välisessä yhteistyössä.

23.

kehottaa komissiota harkitsemaan aiempien laajentumisten yhteydessä käytettyjen paikallishallinnon välineen ja alueellisen koulutusohjelman uudelleen käynnistämistä.

24.

kehottaa komissiota kokeilemaan Sigma-ohjelmaa ehdokasmaiden paikallis- ja alueyhteisöissä, jotta voidaan määritellä EU:n säännöstön soveltamiseen tähtääviä paikallisyhteisöjen hallinnonuudistusmalleja.

25.

kehottaa komissiota toteuttaman erityisesti monietnisillä alueilla kulttuuri- ja urheilualoitteita, joihin paikallisväestö ja etenkin nuoret voivat osallistua suoraan, ja edistämään näin integraatiota ja identiteettien vastavuoroista tunnustamista.

26.

kehottaa komissiota seuraamaan Länsi-Balkanin ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden julkisten edustajien suhtautumista sukupuolten tasa-arvoon sekä etnisten ja kielellisten vähemmistöjen ja hlbti+-yhteisön kunnioittamiseen. Euroopan unioni on esimerkki suvaitsevaisuudesta koko maailmassa, ja uskomme, että jokaisen tulevan jäsenvaltion on annettava vakaa poliittinen tuki niille demokraattisille arvoille, jotka liittyvät ihmisten kunnioittamiseen puolustettaessa vapautta ja tasa-arvoa.

27.

kehottaa komissiota käymään vuoropuhelua ja käynnistämään yhteisiä aloitteita myös Berliiniin prosessin hengessä sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka tuntevat ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden paikallis- ja alueviranomaisten tilanteen ja joiden kanssa nämä ovat jo kokeilleet yhteistyömuotoja. Tällaisia organisaatioita ovat etenkin Kaakkois-Euroopan paikallisviranomaisten järjestöjen verkko (NALAS), Euroopan paikallisdemokratiakeskusten liitto (ALDA), Keski-Euroopan aloite (CEI) ja alueellinen yhteistyöneuvosto (RCC).

28.

kehottaa lisäksi painokkaasti komissiota antamaan laajentumisprosessin edistymistä käsittelevissä tulevissa kertomuksissaan enemmän huomiota ja tilaa paikallis- ja alueviranomaisten tilanteen arvioinnille ja arvioimaan hallintouudistuksen edistymistä tai sen puutetta samalla tavoin kuin keskusviranomaisten kohdalla.

Erityishuomioita ehdokasmaista ja mahdollisista ehdokasmaista

Montenegro

29.

on tyytyväinen Montenegron saavuttamiin merkittäviin tuloksiin euroatlanttisella tiellä.

30.

panee merkille, että tarvitaan huomattavia ponnisteluja, jotta vahvistetaan oikeusvaltioperiaatetta ja demokraattisia instituutioita, ja että on pyrittävä palaamaan kaikkien poliittisten voimien täyteen edustukseen parlamentissa.

31.

on huolissaan sananvapauden tilanteesta ja erityisesti lukuisista tapauksista, joissa toimittajat ovat joutuneet pelottelun ja väkivallan kohteiksi.

32.

on tyytyväinen uusiin säännöksiin, joiden tarkoituksena on ottaa niin keskus- kuin alue- ja paikallishallinnon tasoilla käyttöön ansioihin perustuvat palvelukseenottokriteerit, ja on ilahtunut siitä, että lähes kaikki kunnat ovat antaneet eettiset säännöt omia virkamiehiään ja vaaleilla valittuja paikallistason edustajia varten.

33.

kehottaa arvioimaan aluesuunnittelua ja rakentamista käsittelevän uuden lain täytäntöönpanon vaikutusta paikallistasolla, sillä laki muuttaa maankäytön sääntelyä koskevaa toimivaltajakoa.

Serbia

34.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on – kuten Montenegronkin kohdalla – ilmoittanut vuoden 2025 mahdolliseksi, vaikkakin kunnianhimoiseksi, EU:hun liittymisen ajankohdaksi.

35.

korostaa, että kyseisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää erityistä sitoutumista ja valtavia ponnisteluja etenkin oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi ja suhteiden normalisoimiseksi Kosovon kanssa.

36.

on tyytyväinen siihen, että hallituksen johtoon on nimetty maan historiassa ensimmäistä kertaa nainen, mutta toteaa, ettei parlamentti ole vielä hyväksynyt sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää lakia ja että tarvitaan vielä merkittäviä toimia romanien, hlbti-henkilöiden, vammaisten ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevien ryhmien tilanteen parantamiseksi.

37.

panee merkille Serbian sitoumuksen hallinnoida alueensa kautta kulkevia muuttajavirtoja.

38.

korostaa, että korruption torjunta on edelleen yksi maan tärkeimmistä tehtävistä ja että uusi laki korruption torjuntavirastosta on annettava pikimmiten. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota korruption ennalta ehkäisyyn paikallis- ja alueviranomaisten tasolla.

39.

panee huolestuneena merkille, että paikallis- ja alueviranomaisten hallinnolliset valmiudet ovat puutteelliset ja että kyseisten viranomaisten käyttöön asetetut henkilöresurssit ja määrärahat eivät aina riitä tehtävien suorittamiseen. Komitea on sitä vastoin tyytyväinen siihen, että vuoden 2017 lopulla annettiin laki palkoista paikallis- ja alueyhteisöissä.

40.

kehottaa Serbiaa panemaan täytäntöön Voivodinan autonomisen alueen rahoitusta koskevat perustuslakisäännökset ja hyväksymään mahdollisimman pian asianomaisen lainsäädännön. Komitea kehottaa myös maan hallitusta kunnioittamaan vaaleilla valittujen paikallistason edustajien riippumattomuutta näiden poliittisesta vakaumuksesta huolimatta.

41.

muistuttaa roolista, joka valtiovallasta riippumattomilla organisaatioilla voi olla myös paikallistasolla, ja kehottaa määrittelemään nopeasti julkisen rahoituksen saamisen kriteerit, jotta varmistetaan sen tehokkuus ja avoimuus. Komitea toivoo, että taataan pysyvä sananvapaus ja että viranomaiset tuomitsevat ja tukahduttavat viipymättä toimittajiin kohdistuvat pelottelut ja uhkailut.

Turkki

42.

toteaa, että Turkki on EU:n tärkeä kumppani, mutta huomauttaa, että yksilönvapauksien tiukat rajoitukset sekä kymmenien tuhansien ihmisten kiinniotot ja pidätykset ja virkamiesten massairtisanomiset ovat ristiriidassa EU:n perusarvojen ja -periaatteiden ja etenkin Euroopan perusoikeuskirjan kanssa.

43.

muistuttaa, että Venetsian komissio on etenkin vallanjaon osalta tuominnut äskettäin voimaan tulleet perustuslakimuutokset presidenttivaltaisen järjestelmän käyttöön ottamiseksi. Komitea muistuttaa myös, että kaikilta ehdokasmailta odotetaan, että ne noudattavat korkeimpia mahdollisia standardeja demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusvapauksien kunnioittamisessa sekä takaavat oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja toimivuuden.

44.

on vakavasti huolissaan yli sadan demokraattisesti valitun pormestarin virasta poistamisesta pakkokeinoin ja monissa tapauksissa pidättämisestä ja korvaamisesta viranomaisten toimesta hallituksen uskotuilla miehillä sekä useiden muiden kaupunkien pormestareihin kohdistetusta painostuksesta jättää tehtävänsä.

45.

toivoo, että vuoden 2019 maaliskuuhun mennessä pidettävissä paikallisvaaleissa kunnioitetaan täysin demokraattisia periaatteita ja että ne tarjoavat tilaisuuden palauttaa paikallisviranomaisten demokraattinen edustavuus.

46.

panee merkille Turkin toimet alueellaan oleskelevien pakolaisten ja kotiseudultaan lähteneiden tukemiseksi ja korostaa EU:n taloudellista sitoumusta kyseisten toimien kustannusten keventämiseksi. Komitea toivoo, että asianmukainen osa EU:n myöntämistä varoista kohdennetaan paikallis- ja alueviranomaisille, jotka huolehtivat suoraan pakolaisten ja kotiseudultaan lähteneiden hallinnoinnista.

47.

pitää valitettavana, että Turkki ei edelleenkään noudata EU:n kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan määräyksiä eikä tunnusta Kyproksen tasavaltaa. Komitea kannustaa ratkaisemaan Kyproksen ongelman oikeudenmukaisella, kokonaisvaltaisella ja kestävällä tavalla YK:n turvallisuusneuvoston asianomaisten päätöslauselmien ja EU:n säännöstön mukaisesti. Se kehottaa Turkkia sitoutumaan ja antamaan panoksensa tällaiseen ratkaisuun sekä suhtautuu myönteisesti aikaansaatuun edistymiseen kumpaakin osapuolta tyydyttävän ratkaisun etsimisessä ja on hyvillään YK:n pyrkimyksistä neuvotteluiden uudelleenkäynnistämiseksi.

48.

kehottaa Turkkia sitoutumaan yksiselitteisesti pitämään yllä hyviä naapuruussuhteita kaikkiin naapurimaihin. Komitea korostaa tarvetta kunnioittaa kaikkien jäsenvaltioiden oikeutta tehdä kahdenvälisiä sopimuksia ja oikeutta etsiä ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n säännöstön ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Komitea korostaa myös tarvetta kunnioittaa jäsenvaltioiden täysivaltaisuutta ja täysivaltaisia oikeuksia niiden talousvyöhykkeellä, aluevesillä ja ilmatilassa.

49.

kehottaa Turkkia aloittamaan joukkojensa vetämisen Kyproksesta ja siirtämään Famagustan suljetun alueen YK:n alaisuuteen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 550 (1984) mukaisesti. Komitea korostaa, että tällaiset luottamusta lisäävät toimenpiteet tarjoaisivat molemmille yhteisöille mahdollisuuden taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen kasvuun. Lisäksi se toteaa, että paikallisyhteisöjen kansalaisyhteiskuntien välinen vuoropuhelu voi edistää sopuun pääsemistä.

50.

muistuttaa, että Turkki on ollut ehdokasmaa vuodesta 1999 ja että liittymisneuvottelut käynnistettiin vuonna 2005. Komitea toteaa, että maan lähentyminen EU:hun on viime vuosina heikentynyt ja että oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien ja -vapauksien noudattamisessa on havaittu vakavia suunnanmuutoksia. Komitea katsoo, että Turkin on nyt arvioitava, aikooko se jatkaa ja miten vuonna 1987 jäsenyyshakemuksella valittuun suuntaan.

Albania

51.

on tyytyväinen neuvoston kesäkuussa 2018 antamiin päätelmiin ja kehottaa Albaniaa tehostamaan toimiaan, jotta neuvosto voi ottaa kesäkuussa 2019 päätöksessään myönteisen kannan liittymisneuvottelujen aloittamiseen.

52.

korostaa, että maan on vahvistettava edelleen oikeusvaltioperiaatetta etenkin viiden keskeisen painopisteen alalla (julkishallinnon uudistus, oikeuslaitos, korruption torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä ihmisoikeuksien, myös vähemmistöjen oikeuksien edistäminen ja kunnioittaminen sekä omistusoikeudet).

53.

panee tyytyväisenä merkille tuomarien ja syyttäjien uudelleenarvioinnin, joka on jo tuottanut konkreettisia tuloksia.

54.

panee merkille poliittisen enemmistön ja opposition osoittaman kyvyn varmistaa vuoden 2017 vaalien asianmukainen sujuminen mutta korostaa OECD:n vielä havaitsemia puutteita. Komitea toivoo, että vaalilakiin tehdään asianmukaiset korjaukset vuoden 2019 paikallisvaaleja silmällä pitäen.

55.

arvostaa paikallis- ja alueviranomaisia koskevan lainsäädännön uudistamispyrkimyksiä mutta pahoittelee, että kyseiset viranomaiset eivät useinkaan noudata ansioon perustuvia valintamenetelmiä ja että yleisesti ottaen julkisia tehtäviä koskevaa lakia ei sovelleta asianmukaisesti paikallistasolla.

56.

pitää perusoikeuksien osalta valitettavana viivästyksiä uuden oikeusasiamiehen keskeisen henkilöstön nimittämisessä, kun samaan aikaan ei ole päästy eroon verikostoon ja totuttuihin tapoihin liittyvistä käytänteistä eikä kohtuuttoman yleisestä perheväkivallasta.

57.

luottaa siihen, että maa jatkaa keskeisiin painopisteisiin liittyviä uudistuksia ja tarttuu tarmokkaasti tuleviin haasteisiin, alkaen unionin säännöstön analyyttisesta tarkastelusta.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

58.

on tyytyväinen neuvoston kesäkuussa 2018 antamiin päätelmiin ja kehottaa entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa tehostamaan toimiaan, jotta neuvosto voi ottaa kesäkuussa 2019 päätöksessään myönteisen kannan liittymisneuvottelujen aloittamiseen.

59.

kiittää Pržinon sopimuksen ja vuoden 2016 lopulla pidettyjen vaalien jälkeen tehtäväänsä astuneen uuden hallituksen poliittista rohkeutta, sillä se on onnistunut pääsemään yhteisymmärrykseen Kreikan kanssa maan virallisesta nimestä. Komitea toivoo, että tarvittava perustuslakiuudistus saadaan päätökseen nopeasti.

60.

on tyytyväinen myös avoimeen suhtautumiseen muiden alueen maiden ja etenkin Bulgarian kanssa käytävää vuoropuhelua kohtaan.

61.

panee tyytyväisenä merkille lokakuussa 2017 järjestetyt paikallisvaalit ja sen, että äänestys sujui yleisesti ottaen asianmukaisesti.

62.

muistuttaa, että vuonna 2001 tehtyyn Ohridin puitesopimukseen sisältyy hallinnon hajauttamisprosessi, jota ei kuitenkaan ole sopimuksen jälkeisinä vuosina pantu kokonaan täytäntöön. Komitea onkin tyytyväinen päätökseen lisätä paikallis- ja alueviranomaisille myönnettyjä määrärahoja, jotta voidaan varmistaa parempi palvelutarjonta kansalaisille.

63.

panee merkille, että vaikka etnisten ryhmien väliset suhteet vaikuttavat vähemmän jännittyneiltä kuin vielä lähimenneisyydessä, Ohridin puitesopimuksen asianomaiset määräykset on pantava täytäntöön kokonaan.

64.

luottaa siihen, että maa jatkaa EU:hun liittymiseen tähtääviä uudistuksia ja tarttuu tarmokkaasti tuleviin haasteisiin, alkaen unionin säännöstön analyyttisesta tarkastelusta.

Bosnia ja Hertsegovina

65.

on tyytyväinen siihen, että helmikuussa 2018 maa esitti lopulta komissiolle vastaukset kyselyyn.

66.

panee kuitenkin merkille, että kaiken kaikkiaan ei ole edistytty merkittävästi niiden uudistusten toteuttamisessa, joita tarvitaan maan kehityksen vauhdittamiseksi ja sen lähentymiseksi EU:hun.

67.

on pahoillaan ja huolissaan poliittisten johtajien kyvyttömyydestä saavuttaa uutta vaalilakia koskeva yhteisymmärrys ennen kansallisten vaalien pitämistä sekä Mostarin kunnan jatkuvaan pattitilanteeseen liittyvästä pitkäaikaisesta ongelmasta.

68.

muistuttaa tarpeesta selventää entiteettien, kantonien ja kuntien toimivaltajakoa, jotta voidaan välttää konflikteja ja edistää yhteistyötä.

69.

panee merkille maan ponnistelut terrorismin ja radikalisoitumisen torjumiseksi ja kehottaa jatkamaan toimia näiden ilmiöiden ennalta ehkäisemiseksi ja estämiseksi. Komitea korostaa, että on tärkeää ottaa paikallisviranomaiset mukaan tilanteen seurantaan sekä entisten radikalisoituneiden taistelijoiden yhteiskuntaan sopeutumisen helpottamiseen.

Kosovo

70.

toteaa, että sisäisistä ja ulkoisista vaikeuksista huolimatta EU:n edistämä vuoropuhelu Serbian kanssa jatkuu teknisellä ja poliittisella tasolla, mutta korostaa tarvetta vakuuttuneempaan ja päättäväisempään sitoutumiseen.

71.

on tyytyväinen siihen, että komissio katsoo kaikki viisumivapaudelle asetetut edellytykset täytetyiksi.

72.

on tyytyväinen vuoden 2017 lopulla asianmukaisesti pidettyihin paikallisvaaleihin ja yli 200 pormestarin nimeämiseen koko Kosovon alueella.

73.

toteaa, että poliittisten voimien välisissä suhteissa on tullut esiin muotoja ja sävyjä, jotka eivät aina ole olleet hyväksyttäviä, ja kehottaa kaikkia osapuolia säilyttämään arvovaltansa ja varmistamaan demokraattisten instituutioiden toiminnan.

74.

kehottaa viranomaisia toimimaan sen puolesta, että vakautus- ja assosiaatiosopimus pannaan täytäntöön käytännössä, sillä se hyödyttäisi kansalaisia ja edistäisi lähentymistä EU:hun.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(*1) Tämä nimitys ei vaikuta Kosovon asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/14

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Verotus digitaalitaloudessa”

(2019/C 86/03)

Esittelijä:

Jean-Luc VANRAES (BE, ALDE), Ukkelin kunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Ehdotus neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta

COM(2018) 147 final

Ehdotus neuvoston direktiiviksi tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä

COM(2018) 148 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus neuvoston direktiiviksi tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 9 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

DPV:tä olisi sovellettava tuloihin, jotka johtuvat ainoastaan tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta . Kyseeseen tulevien digitaalisten palvelujen olisi oltava palveluja , jotka ovat pitkälti riippuvaisia käyttäjien osallistumisesta arvonmuodostukseen ja joissa ero sen välillä, missä voitot verotetaan ja missä käyttäjät sijaitsevat, on tyypillisesti suurimmillaan. Verotuksen piiriin tulisivat kuulua käyttäjäpanoksen käsittelystä saatavat tulot, mutta ei itse käyttäjien osallistuminen.

DPV:tä olisi sovellettava tuloihin, jotka johtuvat sellaisten digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jotka ovat pitkälti riippuvaisia käyttäjien osallistumisesta arvonmuodostukseen , käyttäjädatan tuloja tuottavasta siirrosta ja käyttäjien kyvystä suorittaa toimintoja ja tarjota palveluja etätoimintana ilman fyysistä läsnäoloa . Näissä tapauksissa ero sen välillä, missä voitot verotetaan ja missä käyttäjät sijaitsevat, on tyypillisesti suurimmillaan.

Perustelu

DPV:n soveltamisalan rajoittaminen ainoastaan käyttäjäpanoksen käsittelyyn on oikeudellisesti kyseenalaista.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 10 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Verotettaviin tuloihin olisi kuuluttava erityisesti seuraavien palvelujen tarjoamisesta saatavat tulot: i) digitaalisen rajapinnan käyttäjille suunnatun mainonnan sijoittaminen kyseiselle rajapinnalle, ii) sellaisten monisuuntaisten digitaalisten rajapintojen tarjoaminen käyttäjille, jotka antavat käyttäjille mahdollisuuden löytää muut käyttäjät ja olla käyttäjien kanssa vuorovaikutuksessa ja jotka voivat myös mahdollistaa perustana olevan tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen suoraan käyttäjien välillä (ja joihin viitataan joskus ”välityspalveluina”), ja iii) käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan siirto. Jos tällaisten palvelujen suorituksesta ei saada tuloja, DPV:n maksuvelvoitetta ei tulisi olla. Veron soveltamisalan ulkopuolelle pitäisi myös jättää muut tällaisia palveluja tarjoavan yhteisön saamat tulot, jotka eivät johdu suoraan näiden palvelujen suorituksesta.

Verotettaviin tuloihin olisi kuuluttava erityisesti seuraavien palvelujen tarjoamisesta saatavat tulot: i) digitaalisen rajapinnan käyttäjille suunnatun mainonnan sijoittaminen kyseiselle rajapinnalle, ii) sellaisten monisuuntaisten digitaalisten rajapintojen tarjoaminen käyttäjille, jotka antavat käyttäjille mahdollisuuden löytää muut käyttäjät ja olla käyttäjien kanssa vuorovaikutuksessa ja jotka voivat myös mahdollistaa perustana olevan tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen suoraan käyttäjien välillä (ja joihin viitataan joskus ”välityspalveluina”), ja iii) käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan tuloja tuottava siirto. Jos tällaisten palvelujen suorituksesta ei saada tuloja, DPV:n maksuvelvoitetta ei tulisi olla. Veron soveltamisalan ulkopuolelle pitäisi myös jättää muut tällaisia palveluja tarjoavan yhteisön saamat tulot, jotka eivät johdu suoraan näiden palvelujen suorituksesta.

Perustelu

DPV:n soveltamisalan rajoittaminen ainoastaan käyttäjäpanoksen käsittelyyn on oikeudellisesti kyseenalaista.

Muutosehdotus 3

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Verotettavat tulot

1. Tulot, jotka yhteisö saa kunkin seuraavan palvelun tarjoamisesta, on katsottava tässä direktiivissä tarkoitetuiksi ”verotettaviksi tuloiksi”:

a)	digitaalisen rajapinnan käyttäjille suunnatun mainonnan sijoittaminen kyseiselle rajapinnalle;

a)	digitaalisen rajapinnan käyttäjille suunnatun mainonnan sijoittaminen kyseiselle rajapinnalle;

sellaisen monisuuntaisen digitaalisen rajapinnan tarjoaminen käyttäjille, joka antaa käyttäjille mahdollisuuden löytää muut käyttäjät ja olla käyttäjien kanssa vuorovaikutuksessa ja joka voi mahdollistaa myös perustana olevan tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen suoraan käyttäjien välillä;

c)	käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan siirto.

c)	käyttäjistä ja käyttäjien toiminnoista digitaalisilla rajapinnoilla kerätyn datan tuloja tuottava siirto.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 4

10 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
10 artikla	10 artikla
Rekisteröityminen verovelvolliseksi	Rekisteröityminen verovelvolliseksi
[– –]	[– –]
2. Ilmoitus on tehtävä sähköisesti 10 työpäivän kuluessa sen ensimmäisen verokauden päättymisestä, jolta verovelvollinen on velvollinen maksamaan DPV:tä tämän direktiivin nojalla, jäljempänä ”ensimmäinen verokausi”.	2. Ilmoitus on tehtävä sähköisesti ensimmäisen kuukauden kuluessa sen ensimmäisen verokauden päättymisestä, jolta verovelvollinen on velvollinen maksamaan DPV:tä tämän direktiivin nojalla, jäljempänä ”ensimmäinen verokausi”.

Perustelu

Kymmenen työpäivää on liian lyhyt aika.

Muutosehdotus 5

11 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
11 artikla	11 artikla
Verotunniste	Verotunniste
1. Tunnistamisjäsenvaltion on annettava verovelvolliselle yksilöllinen verotunniste DPV:tä varten ja ilmoitettava verovelvolliselle tämä tunniste sähköisesti 10 työ päivän kuluessa päivästä, jona 10 artiklan mukainen ilmoitus vastaanotettiin.	1. Tunnistamisjäsenvaltion on annettava verovelvolliselle yksilöllinen verotunniste DPV:tä varten ja ilmoitettava verovelvolliselle tämä tunniste sähköisesti 10 kalenteri päivän kuluessa päivästä, jona 10 artiklan mukainen ilmoitus vastaanotettiin.

Perustelu

Koska jäsenvaltioiden ja alueidenkin vapaapäivien välillä on eroja, on parempi puhua kalenteripäivistä kuin työpäivistä. Sama pätee 12 artiklan 2 kohtaan, 14 artiklaan, 16 artiklan 2 kohtaan, 20 artiklan 1 ja 3 kohtaan, 21 artiklan 1 kohtaan ja 22 artiklan 1 kohtaan.

Muutosehdotus 6

12 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
12 artikla	12 artikla
Tunnistamisrekisteristä poistaminen	Tunnistamisrekisteristä poistaminen
[– –]	[– –]
2. Tunnistamisjäsenvaltion on poistettava verovelvollinen tunnistamisrekisteristä 60 työ päivän kuluttua sen verokauden päättymisestä, jonka aikana 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annettiin tiedoksi.	2. Tunnistamisjäsenvaltion on kumottava verovelvollisen kirjautuminen tunnistamisrekisteriin 60 kalenteri päivän kuluttua sen verokauden päättymisestä, jonka aikana 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annettiin tiedoksi.

Perustelu

Verotusrekisteritilejä ei voida poistaa 60 työpäivän kuluttua, sillä vanhentumisajat juoksevat edelleen ja todisteaineisto on säilytettävä. ”Työpäivän” osalta ks. edellisen muutosehdotuksen perustelu.

Muutosehdotus 7

Uusi 26 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Tämä direktiivi kumotaan heti, kun neuvoston direktiivi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta hyväksytään ja tulee voimaan, alkaen kyseisen direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Perustelu

Digitaalisten palvelujen vero on tarkoitettu väliaikaiseksi toimeksi, eikä siitä saa tulla pysyväluonteista. Jos merkittävää digitaalista läsnäoloa koskeva direktiivi tulee voimaan ilman, että digitaalisten palvelujen vero kumotaan, yritykset ovat vaarassa joutua kaksinkertaisesti verotetuiksi.

Ehdotus neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta

Muutosehdotus 8

4 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4 artikla

Merkittävä digitaalinen läsnäolo

[– –]

3. Merkittävän digitaalisen läsnäolon katsotaan olevan olemassa jäsenvaltiossa verokautena, jos merkittävän digitaalisen läsnäolon kautta harjoitettava liiketoiminta kokonaan tai osittain koostuu digitaalisten palvelujen suorittamisesta digitaalisen rajapinnan välityksellä ja jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy, kun otetaan huomioon kyseistä liiketoimintaa harjoittavan yhteisön tekemät kyseisten palvelujen suoritukset, jolloin mukaan lasketaan myös kaikki siihen etuyhteydessä olevien yritysten tekemät tällaisten palvelujen suoritukset digitaalisen rajapinnan välityksellä:

3. Merkittävän digitaalisen läsnäolon katsotaan olevan olemassa jäsenvaltiossa verokautena, jos merkittävän digitaalisen läsnäolon kautta harjoitettava liiketoiminta kokonaan tai osittain koostuu digitaalisten palvelujen suorittamisesta digitaalisen rajapinnan välityksellä ja jos vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä täyttyy, kun otetaan huomioon kyseistä liiketoimintaa harjoittavan yhteisön tekemät kyseisten palvelujen suoritukset, jolloin mukaan lasketaan myös kaikki siihen etuyhteydessä olevien yritysten tekemät tällaisten palvelujen suoritukset digitaalisen rajapinnan välityksellä:

a)	osuus kokonaistuloista, jotka on saatu kyseisenä verokautena kyseisten digitaalisten palvelujen suorittamisesta käyttäjille, jotka sijaitsevat kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä verokautena, on yli 7 000 000 euroa;

a)	osuus kokonaistuloista, jotka on saatu kyseisenä verokautena kyseisten digitaalisten palvelujen suorittamisesta käyttäjille, jotka sijaitsevat kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä verokautena, on yli 10 000 000 euroa;

b)	käyttäjiä, jotka käyttävät vähintään yhtä kyseisistä digitaalisista palveluista ja jotka sijaitsevat kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä verokautena, on yli 100 000 ;

b)	käyttäjiä, jotka käyttävät vähintään yhtä kyseisistä digitaalisista palveluista ja jotka sijaitsevat kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä verokautena, on yli 100 000 ;

c)	tällaisten digitaalisten palvelujen suorittamista koskevia liiketoimintasopimuksia, joita kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevat käyttäjät ovat tehneet kyseisenä verokautena, on yli 3 000 .

c)	tällaisten digitaalisten palvelujen suorittamista koskevia liiketoimintasopimuksia, joita kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevat käyttäjät ovat tehneet kyseisenä verokautena, on yli 3 000 .

[– –]

Perustelu

Kiinteän toimipaikan olemassaoloon uuden säännöksen mukaan sovellettavaa 7 miljoonan euron kynnysarvoa on korotettava, sillä näin matala kynnys saattaisi jarruttaa digitalisaatiota. Vaarana on myös, että liiketoimintasopimusten määrälle asetettu 3 000 sopimuksen raja ylittyy helposti tietyillä aloilla, esimerkiksi ylläpitosopimusten kohdalla. Siksi on suositeltavaa määritellä digitaalinen läsnäolo merkittäväksi vasta silloin, kun vähintään kaksi mainituista edellytyksistä täyttyy samanaikaisesti.

Muutosehdotus 9

5 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
5 artikla	5 artikla
Merkittävään digitaaliseen läsnäoloon kohdennettavissa olevat tai siihen liittyvät voitot	Merkittävään digitaaliseen läsnäoloon kohdennettavissa olevat tai siihen liittyvät voitot
1. Merkittävään digitaaliseen läsnäoloon yksittäisessä jäsenvaltiossa kohdennettavissa olevat tai siihen liittyvät voitot ovat verotettavissa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion yhteisöveropuitteiden mukaisesti.	1. Merkittävään digitaaliseen läsnäoloon yksittäisessä jäsenvaltiossa kohdennettavissa olevat tai siihen liittyvät voitot ovat verotettavissa kyseisen jäsenvaltion yhteisöveropuitteiden mukaisesti.

Perustelu

Sana ”ainoastaan” on poistettava, sillä muuten edellytetään eräänlaisen luottojärjestelmän soveltamista. Siinä tapauksessa jäsenvaltiot, joilla on yhteisöveron hyvitysjärjestelmä, joutuisivat ottamaan käyttöön luottojärjestelmän.

Muutosehdotus 10

LIITE II

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Luettelo 3 artiklan 5 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista palveluista

a)	verkkosivustojen ja -sivujen isännöinti (hosting),

a)	verkkosivustojen ja -sivujen isännöinti (hosting),

b)	ohjelmien automatisoitu online-etäylläpito,

b)	ohjelmien automatisoitu online-etäylläpito,

c)	järjestelmien etähallinta,

c)	järjestelmien etähallinta,

d)	online-tietovarastointi (erityisten tietojen sähköinen varastointi ja haku),

d)	online-tietovarastointi (erityisten tietojen sähköinen varastointi ja haku),

e)	tilauspohjaisen levymuistin online-toimittaminen,

e)	tilauspohjaisen levymuistin online-toimittaminen,

f)	ohjelmistojen käyttö tai lataus (esimerkiksi hankinta- ja kirjanpito-ohjelmat, virustentorjuntaohjelmistot) sekä niiden päivitykset,

f)	ohjelmistojen käyttö tai lataus (esimerkiksi hankinta- ja kirjanpito-ohjelmat, virustentorjuntaohjelmistot) sekä niiden päivitykset,

g)	mainospalkkien esto-ohjelmistot (ohjelmistot, joilla estetään mainospalkkien näkyminen),

g)	mainospalkkien esto-ohjelmistot (ohjelmistot, joilla estetään mainospalkkien näkyminen),

h)	ohjaimien lataus, esimerkiksi ohjelmistot, joilla tietokone liitetään oheislaitteisiin (esimerkiksi tulostimet),

h)	ohjaimien lataus, esimerkiksi ohjelmistot, joilla tietokone liitetään oheislaitteisiin (esimerkiksi tulostimet),

i)	verkkosivustojen suodattimien automatisoitu online-asentaminen,

i)	verkkosivustojen suodattimien automatisoitu online-asentaminen,

j)	palomuurien automatisoitu online-asentaminen,

j)	palomuurien automatisoitu online-asentaminen,

k)	näyttöteemojen käyttö tai lataus,

k)	näyttöteemojen käyttö tai lataus,

l)	valokuvien tai muiden kuvien tai näytönsäästäjien käyttö tai lataus,

l)	valokuvien tai muiden kuvien tai näytönsäästäjien käyttö tai lataus,

m)	digitaalimuotoinen kirjojen sisältö ja muut sähköiset julkaisut,

m)	web-lokit ja verkkosivustotilastot,

n)	online-sanoma- ja aikakauslehtien tilaaminen,

n)	online-informaatio, jonka ohjelmisto tuottaa automatisoidusti asiakkaan syöttämien tietojen perusteella, kuten oikeudelliset tiedot ja finanssitiedot (esimerkiksi jatkuvasti päivitettävät pörssitiedot),

o)	web-lokit ja verkkosivustotilastot,

o)	mainostilan tarjonta (esimerkiksi mainospalkit verkkosivustolle tai -sivulle),

p)	online-uutiset sekä liikenne- ja säätiedotukset,

p)	hakukoneiden ja internethakemistojen käyttö,

q)	online-informaatio, jonka ohjelmisto tuottaa automatisoidusti asiakkaan syöttämien tietojen perusteella, kuten oikeudelliset tiedot ja finanssitiedot (esimerkiksi jatkuvasti päivitettävät pörssitiedot),

q)	musiikin kuuntelu ja lataus tietokoneisiin ja matkapuhelimiin,

r)	mainostilan tarjonta (esimerkiksi mainospalkit verkkosivustolle tai -sivulle),

r)	tunnussävelmien, lyhyiden katkelmien ja soitto- tai muiden äänien kuuntelu ja lataus,

s)	hakukoneiden ja internethakemistojen käyttö,

s)	elokuvien katselu ja lataus,

t)	musiikin kuuntelu ja lataus tietokoneisiin ja matkapuhelimiin,

t)	pelien lataus tietokoneisiin ja matkapuhelimiin,

u)	tunnussävelmien, lyhyiden katkelmien ja soitto- tai muiden äänien kuuntelu ja lataus,

u)	pääsy automatisoituihin online-peleihin, joiden toiminta riippuu internetistä tai muista sen kaltaisista sähköisistä verkoista ja joissa pelaajat ovat kaukana toisistaan,

v)	elokuvien katselu ja lataus,

automatisoitu etäopetus, jonka toimiminen riippuu internetistä tai sen kaltaisesta sähköisestä verkosta ja jonka toimitus vaatii vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen osallistumista, virtuaaliluokkahuoneet mukaan luettuina, paitsi jos internetiä tai samanlaista sähköistä verkkoa käytetään ainoastaan yhteydenpitovälineenä opettajan ja oppilaan välillä,

w)	pelien lataus tietokoneisiin ja matkapuhelimiin,

w)	harjoituskirjat, joiden harjoitukset oppilas tekee verkossa ja jotka tarkastetaan automaattisesti ilman ihmisen osallistumista toimintaan.

x)	pääsy automatisoituihin online-peleihin, joiden toiminta riippuu internetistä tai muista sen kaltaisista sähköisistä verkoista ja joissa pelaajat ovat kaukana toisistaan,

z)	harjoituskirjat, joiden harjoitukset oppilas tekee verkossa ja jotka tarkastetaan automaattisesti ilman ihmisen osallistumista toimintaan.

Perustelu

Digitaalimuotoisen kirjojen sisällön ja muiden sähköisten julkaisujen tarjoaminen ei lähtökohtaisesti eroa sisällön tarjoamisesta paperilla.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleishuomioita

korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan uudenaikaiset ja vakaat veropuitteet, jotka edistävät innovointia, korjaavat markkinoiden hajanaisuutta ja mahdollistavat sen, että kaikki toimijat voivat hyödyntää markkinoiden uutta dynamiikkaa oikeudenmukaisin ja tasapainoisin edellytyksin.

pitää valitettavana, että eräät yritykset – etenkin sellaiset yritykset, jotka harjoittavat pääasiassa digitaaliseen talouteen liittyvää liiketoimintaa – maksavat loppujen lopuksi aivan liian vähän veroja. On tärkeää, että toimintaedellytykset ovat yhteisöveron osalta tasapuoliset ja että kaikki toimijat antavat oikeasuhteisen ja oikeudenmukaisen panoksen.

korostaa, että perinteiset yritykset, lähinnä pienet ja keskisuuret yritykset, kärsivät epäreilusta verokilpailusta. Monilla niistä on haitallisen verokilpailun takia suuria vaikeuksia selviytyä.

katsoo, että käytössä olevat verotusjärjestelmät eivät enää sovellu nykyaikaiseen talousympäristöön, jota leimaavat globalisaatio, liikkuvuus, digitaaliteknologia, uudenlaiset liiketoimintamallit ja monimutkaiset yritysrakenteet. 1900-luvun tarpeisiin soveltuneet vanhat periaatteet eivät enää riitä, vaan 2000-luvun yhteiskunta tarvitsee uusia malleja. Täysin nykyisenlaisena tilannetta ei voida säilyttää.

pitää hyvänä asiana, että komissio on esittänyt digitaalisten palvelujen verotusta koskevia aloitteita ja antanut uuden sysäyksen kansainvälisen tason keskusteluille havainnollistamalla, millä tavoin nykyisiä verotusperiaatteita voitaisiin muuttaa. Jäsenvaltioiden ja alueiden keskenään erilaiset aloitteet saattavat häiritä sisämarkkinoita vakavasti.

toteaa, että veroista pidetään harvoin ja uusista veroista vielä vähemmän, mutta ne ovat oleellisen tärkeitä julkisen talouden terveen rahoituksen turvaamiseksi. Veropohjan laajentaminen siten, että digitaalisista palveluista, joita verotetaan nykyisin vain vähän tai ei lainkaan, aletaan kantaa asianmukainen vero, antaa asianomaisille viranomaisille mahdollisuuden soveltaa työn ja taloudellisen toiminnan verotuksessa kohtuullisia nimellisverokantoja tai jopa keventää varsinkin aloittelevien ja pienten yritysten verotusta.

toteaa, että loppujen lopuksi on löydettävä hyvään globaaliin hallintotapaan ja säännöstöön perustuva maailmanlaajuinen ratkaisu, jotta globalisaation hyvät puolet voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Komission, jäsenvaltioiden ja OECD:n tiivis yhteistyö kansainvälisen ratkaisun löytymisen puolesta on myönteistä.

pitää ilahduttavana digitalisaation verotushaasteisiin liittyvää OECD:n työtä, josta julkaistiin 16. maaliskuuta 2018 väliraportti Tax Challenges Arising from Digitalisation – Interim Report 2018. Mukana on 110 maata.

toteaa, että kattavaa OECD-tason ratkaisua odotettaessa on löydettävä väliaikainen ratkaisu komission tasolla, sillä on valitettavasti epätodennäköistä, että OECD pystyisi hyväksymään ratkaisun ja panemaan sen täytäntöön lyhyen ajan kuluessa. Ehdotetut kynnysarvot eivät saisi vaikuttaa kielteisesti mikro- tai pk-yrityksiin.

10.

pitää selviönä, että kaikkia palveluja, joista maksetaan korvaus, on verotettava asianmukaisesti, olivatpa ne digitaalisia tai eivät. Mikro- ja pk-yrityksiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten välttämiseksi on tärkeää määrittää asianmukainen tulojen enimmäismäärä, jonka ylityttyä veroa voidaan periä. Toinen keskeinen tekijä on sen selvittäminen, missä fyysisessä paikassa digitaalisen talouden yritykset ansaitsevat tulonsa. Huomionarvoista on, miten näitä tuloja voidaan verottaa välttäen kuitenkin kaksinkertainen verotus, miten voidaan estää verojen kiertäminen ja mikä on oikeudenmukainen tapa jakaa kyseiset kansainvälisesti kerätyt verot, jotta kaikki jäsenvaltiot hyötyvät.

Digitaalisten palvelujen vero

11.

kehottaa määrittelemään digitaalisten palvelujen veron soveltamisalan hyvin huolellisesti. Jotta määritelmät olisivat tarkoituksenmukaisia, niissä ei saa olla tulkinnanvaraa. Yksinkertaiset, läpinäkyvät ja yksiselitteiset verotusperiaatteet takaavat mahdollisimman hyvin toimivan verotuksen.

12.

panee merkille, että komissio ehdottaa sellaista digitaalisten palvelujen veroa, jota kannettaisiin liikevoiton sijasta liikevaihdosta, mikä voi johtaa siihen, että myös voittoa tuottamattomat yritykset joutuvat maksamaan veroa. Komitea huomauttaa, että tämä lähestymistapa eroaa maailmanlaajuisesta yhteisöverojärjestelmästä, joka perustuu veron perimiseen liikevoitosta. Monien digitaaliyritysten soveltamissa liiketoimintamalleissa yritys tuottaa kuitenkin alkuvaiheessa tappiota.

13.

on huolissaan siitä, että tällainen verotuksen painopisteen muutos voi hyödyttää nimenomaan suurehkoja maita, joissa on paljon kuluttajia ja joissa asianomaiset yritykset voivat vähentää tappionsa yhteisöveron määräytymisperusteesta, ja olla epäedullista pienehköille vientimaille. Komitea painottaa, että jokaisen digitaalisiin liiketoimintamalleihin sovellettavan verotusratkaisun on johdettava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talouksien kannalta oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen taloudelliseen tulokseen.

14.

pitää valitettavana, ettei ehdotuksessa ole raukeamislauseketta tai muuta mekanismia sen varmistamiseksi, että väliaikainen verotoimenpide perutaan pitkän aikavälin ratkaisun löydyttyä.

Merkittävä digitaalinen läsnäolo

15.

toteaa, että nykyisten sääntöjen mukaan myyntimaa ei saa yhteisöverotuloja, jos digitaaliyritys ei ole fyysisesti läsnä kyseisessä maassa. Siksi on hyvä, että ”merkittävä digitaalinen läsnäolo” on tarkoitus ottaa veron perusteen laskennan lähtökohdaksi.

16.

painottaa, että maailmassa nykyisin sovellettavat yhteisöverojärjestelmät pohjautuvat kullekin asianomaiselle lainkäyttöalueelle kohdennettavien liikevoittojen arviointiin. Veroa kannetaan siellä, missä arvo muodostuu. Koska on vaikea määrittää, missä kohdin arvoketjua voitto syntyy, tarvitaan yleismaailmallisia periaatteita sen arvioimiseksi, missä arvo muodostuu.

17.

toteaa, että muun yhteisöverotukseen liittyvän kehityksen on tärkeää olla linjassa veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan BEPS-hankkeen yhteydessä jo saavutettujen tulosten kanssa. Yksi hankkeen periaatteista on kohdentaa voitot eri maihin sen mukaan, missä arvo muodostuu.

18.

katsoo, että kiinteän toimipaikan olemassaoloon uuden säännöksen mukaan sovellettavaa 7 miljoonan euron kynnysarvoa on korotettava, koska näin matala kynnys saattaisi jarruttaa digitalisaatiota.

Paikalliset ja alueelliset näkökohdat

19.

katsoo, että vaikka digitaalisten palvelujen vero ja merkittävän digitaalisen läsnäolon perusteella maksettava yhteisövero eivät suoraan kohdistu paikalliseen ja alueelliseen verotukseen, niiden käyttöönotto voi silti vaikuttaa paikallis- ja alueviranomaisten verotuloihin, sillä osassa jäsenvaltioita paikalliset ja alueelliset verot kannetaan valtakunnallisen verokannan perusteella tai paikallis- ja alueviranomaiset saavat osuuden valtiotasolla kertyneistä yhteisöverotuloista.

20.

kehottaa jäsenvaltioita jakamaan digitaalisten palvelujen veron tuoton paikallis- ja alueviranomaisten kanssa suhteessa näiden viranomaisten osuuteen maan yhteisöverotuloista.

Digitaalisten palvelujen veron ja muiden viimeaikaisten toimenpiteiden vaikutukset

21.

katsoo, ettei tehty vaikutustenarviointi ikävä kyllä ole riittävän kattava. Komissio ei ole analysoinut, miten ehdotettu väliaikainen toimenpide vaikuttaa investointeihin, startup-yrityksiin, työpaikkoihin ja kasvuun, eikä vaikutustenarvioinnista selviä myöskään, millä tavalla ehdotukset vaikuttaisivat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tai paikallis- ja aluetason talousarvioihin.

22.

kehottaa näin ollen komissiota täydentämään vaikutustenarviointia analyysilla ehdotetun väliaikaisen toimenpiteen mahdollisista vaikutuksista näihin seikkoihin. On myös analysoitava vaikutuksia pienten ja suurten jäsenvaltioihin tuloihin sekä eri maissa toteutettavien BEPS-toimenpiteiden ja Yhdysvaltojen verouudistuksen vaikutuksia.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/24

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma”

(2019/C 86/04)

Esittelijä:

Tilo GUNDLACK (DE, PES), Mecklenburg-Etu-Pommerin maapäivien jäsen

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma

COM(2018) 97 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

COM(2018) 353 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta

COM(2018) 354 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta

COM(2018) 355 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

(COM(2018) 353 final)

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tarkoitus on, että unionin käyttöön ottama ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitus antaa mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joiden täyttyessä sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä ja jotka perustuvat ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaisiin kriteereihin, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on mahdollistaa tällaiset sijoitukset. Näiden yhdenmukaisten oikeudellisten vaatimusten on sijoittajille ja yrityksille asetettavien, kestävyyskriteerien noudattamista koskevien huolellisuusvelvoitteiden osalta tarkoitus ulottua myös rajatylittäviin taloudellisiin toimintoihin ja koko arvoketjuihin, ja pyrkimyksenä on sisällyttää ne nykyisiin OECD:n normeihin (OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille).

Perustelu

Tulevat EU:n laajuiset kestävyysnormit voitaisiin ulottaa koskemaan myös rajatylittävää taloudellista toimintaa, ja niistä voitaisiin tehdä OECD:n normeja. Näin niiden piiriin saataisiin myös offshore-liiketoimet, jotka ei kuulu suoraan EU:n säännösten soveltamisalaan.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 35 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, olisiko tämän asetuksen soveltamisalaa laajennettava käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita.

Tämän asetuksen soveltamista on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi ensimmäisessä, viimeistään 31. joulukuuta 2021 tehtävässä uudelleentarkastelussa on arvioitava, missä määrin ja milloin tämän asetuksen soveltamisalaa voitaisiin laajentaa käsittämään tavoitteita, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteiden – joiden on tarkoitus muodostaa EU:n uusi pitkän aikavälin kehitysstrategia – yhteiskunnallisiin näkökohtiin .

Perustelu

Tarkoituksena on varmistaa johdonmukaisuus komission ehdotuksen 17 artiklan mukaisen uudelleentarkastelulausekkeen kanssa.

Muutosehdotus 3

13 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetut vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että seuraavia periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa, kunnioitetaan: oikeus olla vapaa pakkotyöstä, yhdistymisvapaus, työntekijöiden järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka, syrjimättömyys mahdollisuuksien ja kohtelun osalta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa sekä oikeus olla vapaa lapsityöstä.

Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetut vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että seuraavia periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa sekä työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa, kunnioitetaan: oikeus olla vapaa pakkotyöstä, yhdistymisvapaus, työntekijöiden järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka, syrjimättömyys mahdollisuuksien ja kohtelun osalta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa sekä oikeus olla vapaa lapsityöstä.

Perustelu

Saatetaan artikla vastaamaan komission ehdotuksen johdanto-osan 21 kappaletta.

Muutosehdotus 4

14 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Teknisiä seulontakriteerejä koskevat vaatimukset

1. Teknisten seulontakriteerien, jotka hyväksytään 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	niillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, jolloin on tietyn taloudellisen toiminnan osalta otettava huomioon paitsi sen lyhyen aikavälin vaikutukset myös sen pitkän aikavälin vaikutukset;

a)	niillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, jolloin on tietyn taloudellisen toiminnan osalta otettava huomioon paitsi sen lyhyen aikavälin vaikutukset myös sen pitkän aikavälin vaikutukset kestävyyden kannalta ;

b)	niissä on asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta mille tahansa asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa;

b)	niissä on asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta mille tahansa asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa;

c)	niiden on oltava määrällisiä tai laadullisia tai molempia, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan oltava kynnysarvoja;

c)	niiden on oltava määrällisiä tai laadullisia tai molempia, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan oltava kynnysarvoja;

d)	niiden on tarvittaessa perustuttava unionin merkintä- ja sertifiointijärjestelmiin, unionin menetelmiin, joilla arvioidaan ympäristöjalanjälkeä, sekä unionin tilastollisiin luokitusjärjestelmiin, ja niissä on otettava huomioon asiaankuuluva voimassa oleva unionin lainsäädäntö;

d)	niiden on tarvittaessa perustuttava unionin merkintä- ja sertifiointijärjestelmiin, unionin menetelmiin, joilla arvioidaan ympäristöjalanjälkeä, sekä unionin tilastollisiin luokitusjärjestelmiin, ja niissä on otettava huomioon asiaankuuluva voimassa oleva unionin lainsäädäntö;

e)	niiden on perustuttava luotettavaan tieteelliseen näyttöön, ja niissä on tarvittaessa otettava huomioon SEUT-sopimuksen 191 artiklaan sisällytetty ennalta varautumisen periaate;

e)	niiden on perustuttava luotettavaan tieteelliseen näyttöön, ja niissä on tarvittaessa otettava huomioon SEUT-sopimuksen 191 artiklaan sisällytetty ennalta varautumisen periaate;

f)	niissä on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset tarkastelemalla erityisesti niiden tuotantoa, käyttöä ja käyttöiän loppua;

f)	niissä on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset tarkastelemalla erityisesti niiden tuotantoa, käyttöä ja käyttöiän loppua;

g)	niissä on otettava huomioon taloudellisen toiminnan luonne ja laajuus;

g)	niissä on otettava huomioon taloudellisen toiminnan luonne ja laajuus;

h)	niissä on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset markkinoiden likviditeettiin, se riski, että tietyt omaisuuserät menettävät arvonsa kestävämpään talouteen siirtymisen vuoksi, ja se riski, että luodaan epäjohdonmukaisia kannustimia;

niiden piiriin on kuuluttava kaikki tietyn sektorin asiaankuuluvat taloudelliset toiminnat, ja niillä on varmistettava, että näitä toimintoja käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista, jotta vältetään kilpailun vääristyminen markkinoilla;

i)	ne vahvistetaan tavalla, jolla helpotetaan mahdollisuuksien mukaan niiden noudattamisen tarkistamista.

j)	ne vahvistetaan tavalla, jolla helpotetaan mahdollisuuksien mukaan niiden noudattamisen tarkistamista.

Perustelu

i)	Komission ehdotuksessa ei tarkenneta, minkä tyyppisiä vaikutuksia siinä tarkoitetaan.

ii)	H alakohta olisi poistettava, sillä ympäristökestävyyden käsite ei liity markkinoiden likviditeettiin.

Muutosehdotus 5

15 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kestävän rahoituksen foorumi

1. Komissio perustaa kestävän rahoituksen foorumin, joka koostuu seuraavista:

a)	seuraavien edustajat:

a)	seuraavien edustajat:

i)	Euroopan ympäristökeskus;

i)	Euroopan ympäristökeskus;

ii)	Euroopan valvontaviranomaiset;

ii)	Euroopan valvontaviranomaiset;

iii)	Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto;

iii)	Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto;

iv)	kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa EU:ssa tarkasteleva sidosryhmäfoorumi;

b)	asianomaisia yksityisiä sidosryhmiä edustavat asiantuntijat;

b)	asianomaisia yksityisiä sidosryhmiä edustavat asiantuntijat;

c)	henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta.

c)	henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta.

Muutosehdotus 6

17 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja:

a)	tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien kehittämisen osalta;

a)	tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien kehittämisen osalta;

b)	mahdollinen tarve tarkistaa tässä asetuksessa säädettyjä kriteerejä, joilla taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi;

b)	mahdollinen tarve tarkistaa tässä asetuksessa säädettyjä kriteerejä, joilla taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi;

c)	se, onko asianmukaista laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa muihin kestävyystavoitteisiin, erityisesti yhteiskunnallisiin tavoitteisiin;

c)	ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttö unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan luettuna se, onko asianmukaista perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan tässä asetuksessa säädettyjen kriteerien noudattaminen.

d)	ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttö unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan luettuna se, onko asianmukaista perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan tässä asetuksessa säädettyjen kriteerien noudattaminen.

d)	Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ehdotuksen tämän asetuksen soveltamisalan laajentamisesta kattamaan kestävän kehityksen tavoitteiden yhteiskunnalliset alatavoitteet.

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta

COM(2018) 354 final

Muutosehdotus 7

Lisäsään johdanto-osan 1 kappaleen jälkeen uusi kappale.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien tekijöiden sisällyttämisellä sijoituspäätösten tekemiseen voidaan saavuttaa etuja, jotka ulottuvat finanssimarkkinoita laajemmalle. Tästä syystä on keskeisen tärkeää, että finanssimarkkinatoimijat antavat tarvittavat tiedot, jotta voidaan vertailla investointeja ja tehdä tietoon perustuvia sijoituspäätöksiä. Lisäksi finanssimarkkinatoimijat tarvitsevat luotettavia, vertailukelpoisia ja yhdenmukaistettuja tietoja kohdeyhtiöiltä täyttääkseen asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteet kestävyysvaikutuksen ja -riskien osalta ja tarjotakseen lopullisille sijoittajille merkityksellistä tietoa. Tämä prosessi voi onnistua vain, jos otetaan käyttöön laillisesti hyväksytyt määritelmät.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta varmistetaan, että tätä asetusta sovelletaan yhdenmukaisesti ja että finanssimarkkinatoimijat soveltavat tässä asetuksessa säädettyjä tiedonantovaatimuksia selvästi ja yhdenmukaisesti, on tarpeen vahvistaa selkeä ja yhdenmukainen ”kestävän sijoituksen” ja ”kestävyysriskin” määritelmä ja vältettävä sääntelyn päällekkäisyyttä silloin, kun se ei ole sopusoinnussa paremman sääntelyn ja suhteellisuuden periaatteiden kanssa . Kestävän sijoituksen määritelmä varmistaa rahoitustuotteiden ja -palvelujen yhdenmukaisuuden vähimmäistason ja myös sen, että tällaisilla sijoituksilla on positiivinen nettovaikutus kestävyystuloksiin. Koska kestävyys on luonteeltaan monitahoista – kun otetaan huomioon sen kolme ulottuvuutta eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan yhteydessä oleva kestävyys –, positiivinen vaikutus yhteen ulottuvuuteen ei välttämättä aina tarkoita positiivista vaikutusta muihin ulottuvuuksiin, mutta yhdenmukaistettujen kestävyysindikaattoreiden perusteella mitatun kestävyyden nettotuloksen tulee olla aina selvästi positiivinen. Kestävyysriskin määritelmää tarvitaan, jotta voidaan varmistaa sääntelyn tulosten yhdenmukaisuus, mutta sen on lisäksi tarkoitus toimia kehittyvänä ja dynaamisena välineenä, jolla voidaan ottaa huomioon myös kehittymässä olevat riskit. Määritelmä kattaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien huomioimatta jättämisen taloudelliset ja muut kuin taloudelliset vaikutukset. Kestävyystuloksia mitataan yhdenmukaistetuilla kestävyysindikaattoreilla, jotka Euroopan komission on laadittava viipymättä tukeutuen olemassa oleviin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin.

Muutosehdotus 9

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

[– –]

s)	”vakuutusneuvonnalla” direktiivin (EU) 2016/97 2 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyä neuvontaa.

s)	”vakuutusneuvonnalla” direktiivin (EU) 2016/97 2 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyä neuvontaa;

”kestävyysriskillä” taloudellisia tai muita riskejä, jotka ovat olennaisia tai toteutuvat todennäköisesti ja jotka liittyvät ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapatekijöihin silloin, kun ne ovat olennaisia tietyn sijoituksia koskevan lähestymistavan kannalta; kestävyysriskeihin kuuluvat

sellaiset lyhyen ja/tai pitkän aikavälin riskit rahoitus- tai eläketuotteen tuotolle, jotka aiheutuvat tuotteen altistumisesta taloudelliselle toiminnalle, jolla voi olla haitallisia ympäristö- tai yhteiskunnallisia vaikutuksia, tai sen altistumisesta sijoituksen kohteena oleville yhteisöille, joilla on huono hallinto;

ii)

lyhyen ja/tai pitkän aikavälin riskit siitä, että taloudellinen toiminta, jolle rahoitus- tai eläketuote altistuu, vaikuttaa kielteisesti luonnonympäristöön, työvoimaan ja yhteisöihin tai sijoituksen kohteena olevien yhteisöjen hallintoon myös muun muassa silloin, kun ne ovat yhteydessä i alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusriskeihin.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

katsoo, että kestävä (1) rahoitus edistää ympäristönäkökohtien (ilmastonmuutos, ympäristön tuhoutuminen, biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen ehtyminen) huomioon ottamista investointipäätöksissä sosiaalisten (esim. huonot työehdot ja -olot) ja liikkeenjohdollisten (ns. hallintotapaan liittyvien) näkökohtien ohella.

vahvistaa sitoutumisensa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävän kehityksen edistämiseen vuonna 2015 hyväksytyn Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti.

katsoo, että olisi hyödyllistä harkita EU:ssa kehityksen yhdistelmäindikaattoreita, joissa otetaan riittävässä määrin huomioon kehitykseen liittyvät erilaiset näkökohdat, myös kestävyys. Lähtökohdaksi voitaisiin ottaa alueellisen sosiaalisen edistyksen indeksi, jota Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto soveltaa jo kaikkiin unionin alueisiin.

toistaa näkemyksensä, että ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen haasteista selviäminen edellyttää huomattavia investointeja ja että näitä ei voida kattaa pelkästään julkisin varoin (2).

on tietoinen siitä, että ilmastonmuutos aiheuttaa rahoitusalalle uusia fyysisiä ja siirtymään liittyviä lisäriskejä ja hankaloittaa siten tilannetta pankkien puutteellisen pääomituksen ja rahoitusmarkkinoiden riittämättömän vakauden suhteen vielä entisestäänkin.

onkin erittäin tyytyväinen komission 8. maaliskuuta 2018 esittämään kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja kannattaa siinä asetettuja tavoitteita ja pyrkimystä luoda rahoitusalalle ja yksityissijoittajille edellytykset kantaa kortensa kekoon kunnianhimoisten ja yhteisten ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.

pyytää, että kun komissio selvittää mahdollisuutta sisällyttää ilmasto- ja muihin ympäristötekijöihin liittyvät riskit yhteisöjen riskinhallintastrategioihin ja kenties tehdä pankkien pääomavaatimuksiin tarkennuksia osana vakavaraisuusasetusta ja -direktiiviä, se kiinnittää huomiota siihen, että omaa pääomaa koskevia vaatimuksia ei objektiivisesti arvioitavien kriteerien pohjalta pidä asettaa matalammalle tasolle silloin, kun ympäristöön tai yhteiskuntavastuuseen liittyvä kestävyysriski on kyllä vähäinen mutta taloudellinen riski on suuri.

kehottaa komissiota selventämään, miten toimintasuunnitelman osittain ristiriitaiset tavoitteet voidaan sovittaa yhteen siten, että samalla turvataan rahoitusvakaus. Komitea toteaa, että kestävän rahoituksen edistäminen ei saa tapahtua rahoitusmarkkinoiden vakauden kustannuksella.

on sitä mieltä, että toimintasuunnitelman ja sen toteuttamisen on katsottava liittyvän Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka järjestö asetti vuonna 2015 vuotta 2030 silmällä pitäen, sekä EU:n ilmaisemaan tahtoon pyrkiä saavuttamaan ne.

10.

huomauttaa tässä yhteydessä, että AK on aktiivisesti mukana korkean tason sidosryhmäfoorumissa, joka tukee ja neuvoo komissiota siinä, miten kestävyystavoitteet voidaan parhaiten toteuttaa EU:ssa. Komitea huomauttaa, että foorumin suosituksista käy selvästi ilmi, kuinka tärkeää asianmukaisten resurssien hankkiminen on kestävyystavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja että niissä esitetään konkreettisia ehdotuksia asiasta.

11.

on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista EU:ssa ja muualla maailmassa ja muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on usein ensisijainen vastuu yhä äärimmäisemmiksi käyvien luonnonilmiöiden aiheuttamien vahinkojen lieventämisestä ja sopeutumistoimenpiteisiin tehtävistä investoinneista (3).

12.

korostaa, että ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien seuraukset (4) tuntuvat paikallis- ja alueyhteisöissä välittömästi ja että paikallis- ja alueyhteisöt myös hyötyvät EU:n talouden kilpailukyvyn pitkäjänteisestä turvaamisesta ja uusista, entistä kestäväpohjaisemmista investointi- ja työllisyysmahdollisuuksista.

13.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat suurelta osin liikenne-, televiestintä-, energia- sekä vesi- ja jätehuoltoinfrastruktuuriin tehtävistä investoinneista, jotka ovat laajemmassa mielessä tärkeitä edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Tähän liittyen komitea painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli kehitettäessä valmiuksia selviytyä yhä yleisemmistä ilmastoon liittyvistä epäsuotuisista luonnonilmiöistä.

14.

kannattaa komission toimintamallia lisätä Euroopan investointiohjelman puitteissa teknistä ja taloudellista tukea kestävyysperiaatteen mukaisille hankkeille Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahaston) ja Euroopan investointineuvontakeskuksen kautta. Viimeksi mainittu keskus on investointineuvontaan keskittyvä EU-portaali, ja sen neuvontavalmiuksien vahvistaminen ympäristöasioissa ja sosiaalisissa kysymyksissä hyödyttää paikallis- ja aluetasoa. Komitea pitää niin ikään myönteisenä sitä, että samaan aikaan Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) kautta tuetaan kestäviä investointeja kumppanimaissa, aluksi Afrikassa ja EU:n naapurimaissa, osana EU:n ulkoisen investointiohjelman toteuttamista. Näin edistetään esimerkiksi kestävää maataloutta, yhteenliitettävyyttä sekä ihmisarvoisten työpaikkojen luomista.

15.

huomauttaa, että EU:n kansalaisten elin- ja koulutustaso on yhteydessä siihen, miten hyvin he tiedostavat kestävän rahoitusjärjestelmän tarpeellisuuden ja sen mahdollisuudet tai omat mahdollisuutensa osallistua siihen tekemällä sijoituksia kestäviin rahoitustuotteisiin. Jotta voidaan lisätä EU:n kansalaisten tietoisuutta kestävän kasvun eri näkökohdista, on joka tapauksessa tarpeen parantaa asiasta saatavilla olevia tietoja.

16.

katsoo, että toimintasuunnitelman toteuttamisen pitäisi edistää taloudellisten toimintojen suuntaamista nykyistä voimakkaammin kohti pitkän aikavälin tavoitteita ottaen huomioon taloustoiminnan mahdolliset yhteiskunnalliset seuraukset sekä Euroopassa että muualla maailmassa.

17.

kehottaakin komissiota jatkamaan pyrkimyksiään vähentää rahoitusmarkkinoille tyypillistä lyhytnäköistä ajattelua ja toteaa, että tällaisella ajattelutavalla on selviä ja pitkälti kielteisiä vaikutuksia sekä suurten pörssiyhtiöiden että pienehköjen yhtiöiden johtamiseen ja strategioihin.

18.

pitää myönteisenä sitä, että toimintasuunnitelma pantiin nopeasti käyntiin 24. toukokuuta 2018 julkaistujen kolmen ensimmäisen säädösehdotuksen (ehdotus asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä, ehdotus asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja ehdotus asetukseksi vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvoista) avulla sekä käynnistämällä julkinen kuuleminen kestävyysnäkökohtien huomioon ottamisesta toimivuustarkastusmenettelyissä.

19.

huomauttaa, että pk- ja perheyrityksillä on välittömämpi suhde harjoittamansa liiketoiminnan sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin sekä luontaisesti erilainen tapa suhtautua liiketoiminnan kestävyys- ja hallinnointinäkökohtiin. Komitea toteaa kuitenkin, että niillä on usein korkeammat pääomakustannukset ja suurempia vaikeuksia päästä rahoitusmarkkinoille.

20.

kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian ehdotuksia myös toimintasuunnitelman muiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

21.

pitää valitettavana, että komission toimintasuunnitelmassa, jonka mukaan tukea voitaisiin tarjota uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä kaavaillusta yhdestä ainoasta investointirahastosta, ei ole noudatettu korkean tason asiantuntijaryhmän suositusta ”kestävien infrastruktuurien Eurooppa” -mekanismin perustamisesta. Kyse on järjestelystä, jolla tuettaisiin kestävyysperiaatteen mukaisia infrastruktuurihankkeita kaikissa jäsenvaltioissa ja josta olisi hyötyä erityisesti paikallis- ja alueviranomaisille.

22.

korostaa, että eräät paikallis- ja alueviranomaiset laskevat itse liikkeeseen kestäviä rahoitustuotteita, esimerkiksi kunnallisia tai alueellisia vihreitä joukkovelkakirjoja sekä sosiaali- tai kestävyysvaikutteisia joukkovelkakirjoja. On tärkeää tukea tällaisia aloitteita kehittämällä joukkovelkakirjoja koskevia yhteisiä käytäntöjä ja parantamalla liikkeeseenlaskijoiden rahoitusvakautta yhteistyön avulla, esimerkiksi käyttämällä yhteisiä takaussitoumuksia ja vastaavanlaisia välineitä.

23.

mainitsee esimerkkinä Baskimaan, jossa on vastikään otettu käyttöön ”kestävyysvaikutteisia joukkovelkakirjoja koskevat puitteet” (5). Niiden mukaan joukkovelkakirjojen myynnistä saatava tuotto voidaan käyttää kohtuuhintaisten asuntojen, koulutus- ja terveydenhoitomahdollisuuksien, uusiutuvia energiamuotoja edistävien hankkeiden, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja monien muiden puitteissa määritellyillä aloilla tehtävien kestävien investointien rahoittamiseen. Toinen hyvä esimerkki ovat vihreiden joukkovelkakirjojen pohjoismaiset julkisen sektorin liikkeeseenlaskijat, jotka julkaisivat vuonna 2017 yhteiset raportointipuitteet, jotka on otettu myönteisesti vastaan markkinoilla (6).

24.

vahvistaa kannattavansa laajapohjaisen finanssitransaktioveron (7) käyttöönottoa EU:ssa. Komitea korostaa, että vero voisi asianmukaisesti toteutettuna edistää pitkäjänteisyyden kulttuuria rahoitusmarkkinoilla.

25.

korostaa, että finanssitransaktiovero tarjoaisi muiden hyötyjensä lisäksi mahdollisuuden ohjata pääomavirtoja kestäviin investointeihin. Tämä onnistuisi niin, että transaktiot, jotka liittyvät kestävää sijoittamista helpottavan EU-kehyksen mukaan kestävimmiksi luokiteltuihin sijoituksiin, vapautettaisiin transaktioverosta tai niitä verotettaisiin muita kevyemmin.

26.

on tyytyväinen siihen, että komission 6. kesäkuuta 2018 ehdottaman InvestEU-ohjelman on uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa niin ikään tarkoitus edistää kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamista EU:hun ja tukea yksityisen pääoman uudelleensuuntaamista kohti kestäviä sijoituksia siten, että noin 30 prosenttia InvestEU:ta varten ehdotetusta 38 miljardin euron talousarviotakuusta käytetään kestävyysperiaatteen mukaiseen infrastruktuuriin.

27.

on tyytyväinen myös siihen, että komission ehdotuksen mukaan InvestEU-ohjelman vaikutuksista EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tehdään kestävyysarviointi niiden investointisuuntaviivojen mukaisesti, jotka komission on tarkoitus laatia yhteistyössä InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden kanssa, ja että siinä käytetään kriteerejä, jotka on määrä vahvistaa ehdotetussa asetuksessa kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä.

28.

toteaa, että koska pk-yrityksillä on eniten vaikeuksia muuttaa liiketoimintaansa ja saattaa se nykyistä kestävämmälle pohjalle, InvestEU-ohjelmaan sisältyvässä pk-yritysten politiikkaikkunassa tulisi olla vahvoja kannustimia tämän muutoksen tukemiseksi.

29.

korostaa rahoitusmarkkinoita laajemmalle ulottuvan kestävän kehityksen edellyttävän oikeanlaisia kannustimia taloudellisen toiminnan kaikilla eri saroilla. Komitea toteaa jälleen, että tehokkailla, EU:n päästökauppajärjestelmän puitteissa säännellyillä kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien markkinoilla voisi olla ratkaiseva rooli pyrittäessä luomaan oikeanlaisia kannustimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mikäli nämä toimet toteutetaan rinnakkain energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja koskevan kunnianhimoisen politiikan kanssa. AK pahoitteleekin, että EU:n päästökauppajärjestelmän nykymuodossaan tuottamat tulokset ovat pettymys, sillä päästöoikeuksien hinnat ovat edelleen liian alhaisia. Komitea muistuttaa vaatimuksestaan, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi hallinnoitava suoraan vähimmäisprosenttiosuutta päästökauppajärjestelmästä saatavista huutokauppatuloista ja käytettävä se paikallisen selviytymiskyvyn parantamiseen tähtääviin investointeihin (8).

30.

kehottaa lisäksi EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia lähtemään varauksetta mukaan kestävään kehitykseen ja huolehtimaan siitä, että EU:sta tulee alan kansainvälisesti johtava toimija, joka hyödyntää täysin kaikki innovointi- ja kehitysmahdollisuudet, joita asteittainen siirtyminen uuteen talous- ja rahoitusmalliin tuo mukanaan.

Komission ehdotus asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

31.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä. Se mahdollistaisi EU-tasolla yhteensovitetun kehyksen luomisen kestävyyden arvioimiseksi ja on edellytys sille, että useat komission toimintasuunnitelmassaan asettamat konkreettiset tavoitteet voidaan saavuttaa. AK kannustaa komissiota kehittämään ehdotetun asetuksen pohjalta EU-ympäristömerkin kestävyysajattelun mukaisille rahoitustuotteille.

32.

on tyytyväinen toimintasuunnitelmassa ilmoitettuun komission aikomukseen tehdä vuonna 2019 EU:n vihreää joukkovelkakirjaa koskevia ehdotuksia ”kehysasetuksessa” vahvistettujen kriteerien pohjalta, sillä tällainen standardi vaikuttaisi valveuttavasti ja vahvistaisi sijoittajien luottamusta ja siten edistäisi syvien ja likvidien markkinoiden luomista kestäviä sijoituksia varten.

33.

pahoittelee kuitenkin, että toimintasuunnitelmassa ja erityisesti ”kehysehdotuksessa” keskitytään yksipuolisesti kestävyyden ympäristönäkökohtiin, ja pitää kiinni siitä, että sosiaaliset kysymykset ovat kestävyyden osatekijä siinä missä ympäristönäkökohdatkin ja että myös hallintotapaan liittyvät kysymykset ovat erittäin merkityksellisiä, eritoten investointien yhteydessä.

34.

katsoo, että täytäntöönpano olisi hoidettava ripeämmässä aikataulussa, ja kehottaakin komissiota esittämään mahdollisimman pian ja viimeistään ensimmäisessä kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen soveltamista käsittelevässä kertomuksessa, milloin ja miten se aikoo ehdottaa asetuksen soveltamisalan laajentamista kattamaan myös sellaiset määritelmät ja kriteerit, joiden avulla sijoittajat voivat arvioida, onko taloudellinen toiminta kestävää kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteiden mukaisesti.

35.

kehottaa komissiota lisäksi raportoimaan siitä, mihin toimiin se on ryhtynyt, jotta rahoitusjärjestelmän kestävyyssuuntautunutta ohjausta koskevista lähestymistavoista saadaan tehtyä OECD:n normeja.

36.

kehottaa asettamaan sijoittajille ja yrityksille ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia oikeudellisesti sitovia huolellisuusvelvoitteita, jotka pätevät myös konsernien ulkomaantoimintoihin ja niiden koko arvoketjuihin.

37.

yhtyy (johdanto-osan 36 kappaleessa esitettyyn) komission näkemykseen, jonka mukaan eurooppalaista lisäarvoa tuo se, että unionitasolla otetaan käyttöön yhtenäinen EU:n luokitusjärjestelmä kriteereille, joiden pohjalta määritetään, mikä katsotaan kestäväksi toiminnaksi sijoitusten yhteydessä. Tällä tavoin toimitaan EU:n ympäristö- ja ilmastopoliittisten velvoitteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja vältetään markkinoiden kallis pirstoutuminen. Näin ollen asetusehdotus vastaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisia toissijaisuusperiaatteen vaatimuksia.

38.

toteaa, että asetusehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Ehdotus kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta

39.

katsoo, että kun ajatellaan paikallisille yrityksille ja paikallis- ja alueyhteisöille erityisen merkityksellisten luottolaitosten intressien huomioon ottamista, säästö- ja osuuspankkien kaltaisten pienten ja keskikokoisten laitosten kannalta on erittäin tärkeää, että avoimuus- ja julkistamisvaatimuksia koskevia kestävyystavoitteisiin painottuvia sääntelypuitteita määriteltäessä noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, ja korostaa, että tähän on kiinnitettävä huomiota.

40.

katsoo, että ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.

Vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvot

41.

on sitä mieltä, että ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Brundtlandin komission mukaan kestävä kehitys voidaan määritellä sellaiseksi kehitykseksi, ”joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”. Euroopan unionin talouskasvun yhteydessä kestävyys on johtava yleisperiaate, jossa nivoutuvat yhteen ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät näkökohdat.

(2) AK:n lausunto ”Ilmastorahoitus: keskeinen väline Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa”, COR-2017-02108.

(3) AK:n lausunto ”Ilmastorahoitus: keskeinen väline Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa”, COR-2017-02108.

(4) Toimintasuunnitelman mukaan säähän liittyneiden luonnonkatastrofien määrä lisääntyi 46 prosenttia vuosina 2007–2016 ja niiden aiheuttamat taloudelliset vahingot kasvoivat 86 prosenttia (eli ylsivät 117 miljardiin euroon vuonna 2016).

(5) http://www.euskadi.eus/contenidos/informacion/7071/es_2333/Basque%20Government%20Sustainability%20Bond%20Framework_2018.pdf

(6) Nordic Public Sector Issuers: Position Paper on Green Bonds Impact Reporting,

https://www.munifin.fi/recents/news/2017/ 10/24/nordic-issuers-release-guide- on-green-bonds-impact-reporting

(7) Ks. AK:n helmikuussa 2012 antama lausunto aiheesta ”Yhteinen finanssitransaktioverojärjestelmä”, CdR 332/2011 fin (EUVL C 113, 18.4.2012, s. 7).

(8) AK:n lausunto ”Ilmastorahoitus: keskeinen väline Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa”, COR-2017-02108.

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/36

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Energian paikallisen omistuksen mallit ja paikallisten energiayhteisöjen rooli Euroopan energiasiirtymässä”

(2019/C 86/05)

Esittelijä:	Mariana GÂJU (RO, PES), Cumpănan maaseutukunnan pormestari (Constanțan lääni)
Viiteasiakirja:	Puheenjohtajavaltio Itävallan lausuntopyyntökirje

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Keskeiset havainnot

toteaa, että energia-ala on avainasemassa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta ja että kansalaisten elämänlaadun, talouskasvun ja kansallisen talouden kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää energian saantia kohtuulliseen hintaan ja siten, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

toteaa jälleen, että energia on tärkeä tekijä paikallisyhteisöjen taloudessa, sillä se sisältyy teollisuuden ja palvelujen tuotantokustannuksiin paikallistasolla ja vaikuttaa kotitalouksien ostovoimaan: energiapalvelun tarjoaminenhan merkitsee muun muassa lämmitykseen, lämpimään veteen, ilmastointiin, ruoan valmistukseen ja säilytykseen sekä tiedonsaantiin liittyvien perustarpeiden tyydyttämistä.

korostaa, että paikallisiin yhteistoiminnallisiin ratkaisuihin perustuvia yhteisöllisiä aloitteita voivat tehdä luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät, pienet yritykset tai paikallisyhteisöt taikka kotitaloudet, jotka voivat toimia itsenäisesti tai organisaation osana. Paikallisilla energiayhteisöillä voi olla merkittävä rooli energiasiirtymässä, ja ne voivat innostaa kehittämään kestävyysperiaatteiden mukaista energiateknologiaa, joka hyödyttää paikallisyhteisöjä ja koko Euroopan unionia.

huomauttaa, että kun energiajärjestelmä siirtyy vaikka vain osittainkin alueellisen hallintoyksikön alaisuuteen, tämä edellyttää uudelleenkunnallistamista, palvelujen hajauttamista ja osallistavaa hallintoa sellaisten energia-alan kumppanuuksien tai osuuskuntien muodossa, joiden takeena on energia-alan kansalaisaloitteiden vahvistuminen.

toteaa, että yhteisölliset energia-aloitteet voivat organisaatiorakenteen näkökulmasta olla oikeudelliselta muodoltaan kumppanuuksia paikallisviranomaisten kanssa (kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia), osuuskuntia, yhteisöllisiä säätiöitä, yksityisiä osakeyhtiöitä, voittoa tavoittelemattomia käyttäjien omistamia yrityksiä tai yksityisten tai kunnallisten kiinteistöjen yhdistyksiä.

painottaa, että tällainen paikallinen energiayhteisö voi olla tehokas tapa hallinnoida yhteisön tasolla energia-asioita eli sähköenergian tuotantoa, jakelua ja kulutusta ja lämmitykseen ja jäähdytykseen (kaupunkialueilla) liittyviä näkökohtia. Järjestelyyn voi kuulua yhteys tai liittymä paikallisiin jakelujärjestelmiin.

katsoo, että energiayhteisöillä voi olla keinoja innostaa kansalaisia osallistumaan energia-alan siirtymäprosessiin ja sitä kautta kestäväpohjaiseen talouteen eli helpottaa kestävyysperiaatteiden mukaisen energiateknologian käyttöönottoa ja sen paikallisyhteisöille tarjoamien etujen hyödyntämistä sekä vastuun kantamista hiilijalanjäljestä.

muistuttaa, että energian paikallinen omistus liittyy poliittiseen sitoumukseen edistää energiasiirtymää ja toteuttaa erityisiä toimintapolitiikkoja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseksi kaikilla hallintotasoilla.

pitää tervetulleena, että paikallisten energiayhteisöjen perustamiseen ja toimintaan sekä niiden pääsyyn energiamarkkinoille sovellettava oikeus- ja sääntelykehys pannaan täytäntöön EU-tasolla. Komitea muistuttaa, että on tärkeää, että selkeillä määritelmillä ja säännöillä varmistetaan, että paikallisilla energiayhteisöillä voi olla myönteinen rooli oikeudenmukaisessa energiasiirtymässä, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään niiden potentiaalia täysimääräisesti. Tähän sisältyy niiden tarve pystyä käyttämään rahoitusvälineitä ja kumppanuusjärjestelyjä paikallisiin energiayhteisöihin tehtäviin sijoituksiin liittyvän riskin pienentämiseksi sekä niihin mahdollisesti kohdistuvan kielteisen suhtautumisen korjaamiseksi.

10.

huomauttaa, että energiaosuuskunta (yhteisöllisen aloitteen oikeudellinen muoto organisaatiorakenteen näkökulmasta) on taloudellisesti ja oikeudellisesti ainutlaatuinen omistamisen malli, jossa tavoitteena on tuoda etuja paikallistasolle. Se soveltuu tarjoamaan energiapalveluja eli esimerkiksi tuottamaan energiaa omista tai ulkopuolisista uusiutuvista lähteistä omaa kulutusta ja myyntiä varten, pitämään hallussa ja hyödyntämään varastointijärjestelmiä, mikroverkkoja ja jakeluinfrastruktuuria sekä toteuttamaan energiatehokkuustoimenpiteitä.

11.

katsoo, että energiaosuuskunta voi edistää energiajärjestelmien hajauttamista, avautumista ja demokratisoitumista ja vaikuttaa näin ollen myönteisesti kestäväpohjaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen paikalliskehitykseen ja voi siten auttaa torjumaan energiaköyhyyttä ja edistää työpaikkojen luomista yhteisöön.

12.

toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä tukijärjestelmillä, jotka pohjautuvat paikallisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin. Eräät maat ovat antaneet uusiutuvista lähteistä tuotetulle energialle ensisijaisen pääsyn verkkoon, ja eräät toiset takaavat pääsyn kohtuullisin ehdoin. Sen lisäksi on olemassa useita erilaisia tapoja tukea ja yksinkertaistaa uusiutuvia lähteitä hyödyntävien pienten energiantuotantolaitosten hallinnollista lupamenettelyä, kunhan se tehdään alueellisen ja valtakunnallisen ohjelmasuunnittelun puitteissa.

13.

suosittaa, että erilaisia kansallisia tukijärjestelmiä järkeistetään tarpeen mukaan Euroopan tasolla sen varmistamiseksi, että niiden avulla voidaan edistää kestävän kehityksen, Pariisin sopimuksen ja Euroopan energiaunionin tavoitteiden saavuttamista.

14.

myöntää, että on tarpeen toteuttaa määrätietoisempaa politiikkaa, jotta biomassaa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, sillä se auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Komitea suosittaa, että biomassajätettä kannustetaan käyttämään optimaalisesti energiantuotannossa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä riippumatta siitä, miltä talouden tai yhteiskunnan sektorilta se on peräisin.

15.

katsoo, että energiainfrastruktuurin muuttamiseen sovellettavaa, keskenään vuorovaikutteista politiikka- ja lainsäädäntökehystä olisi kehitettävä edelleen, jotta voidaan lisätä yhteenliittymiä paikallisella, alueellisella ja rajatylittävällä tasolla sekä energian varastointivalmiuksia ja turvata älykkäät kysynnänhallintaverkot energian toimittamiseksi järjestelmässä, jossa uusiutuvista lähteistä saatavalla energialla on merkittävä osuus.

Päätelmät ja suositukset

16.

toivoo, että energian paikallisesta omistuksesta tulee yleisesti hyväksytty käytäntö sen ansiosta, että ryhdytään harjoittamaan tämänsuuntaista politiikkaa uusituvista lähteistä saatavan energian ja energia-alan siirtymän edistämiseksi ja tarjoamaan uusiutuviin energiamuotoihin suunnattuja rahoitustukimekanismeja.

17.

kehottaa koordinoimaan tiiviimmin EU:n ja jäsenvaltioiden alue- ja energiapolitiikkoja, jotta voidaan hyödyntää kestäväpohjaista aluekehitystä varten niitä huomattavia etuja, joita voidaan saada uusiutuvaan energiaan siirtymisestä, kuten energiajärjestelmien hajauttaminen ja riippuvuuden vähentäminen (enimmäkseen tuoduista) fossiilisista polttoaineista.

18.

vaatii asettamaan säännöt, joilla taataan paikallisten energiayhteisöjen syrjimätön pääsy markkinoille. Tarkoituksena on edistää niitä tunnustamalla niiden rooli ja erityistarpeet politiikassa ja lainsäädännössä, ryhtyä soveltamaan toimintalinjauksia tai sääntöjä, joilla kannustetaan paikalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön, ottaa käyttöön yksinkertaistettuja ja oikeasuhtaisia sääntely- ja hallintomenettelyjä ja helpottaa teknisen ja taloudellisen tiedon, ohjeiden ja rahoituksen saantia.

19.

kehottaa EU:n jäsenvaltioita ehdottamaan ja ottamaan käyttöön erilaisia energian paikallisen yhteisomistuksen muotoja, sillä paikalliset energiayhteisöt joutuvat eräissä jäsenvaltioissa kohtaamaan monenlaisia haasteita, jotka liittyvät niiden toimintaan ja tulosten aikaansaamiseen paikallistasolla: näitä aiheuttavat esimerkiksi markkinoiden kehityksen näkökulmasta epäjohdonmukainen ja epäyhtenäinen sääntely, kansalliset strategiat ja ohjelmat, jotka ovat puutteellisia paikallisille tai alueellisille energiayhteisöille suunnatun tuen suhteen, sekä hallinto- ja sääntelykehyksen monimutkaisuus uusille energiamarkkinatoimijoille.

A. Suosituksia EU:n päättäjille

20.

katsoo, että EU:n lainsäädännössä tulee vahvistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja vähimmäisvaatimukset paikallisten energiayhteisöjen edistämiseksi, jotta EU voisi näyttää esimerkkiä tällä alalla.

21.

suosittaa EU-tason poliittisten välineiden ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi tai täydentämiseksi annettavan kansallisen lainsäädännön laatimista siten, että ne vaikuttavat myönteisesti paikallisten energiayhteisöjen, myös energiaosuuskuntien, kehittämiseen.

22.

kehottaa huolehtimaan siitä, että ”uusiutuvaa energiaa tuottavan yhteisön” ja ”paikallisen energiayhteisön” sekä muiden toiminnallisten käsitteiden, kuten kunnallisten energiayhtiöiden, osuuskuntien, yhdistysten jne., määritelmät saatetaan tarkoituksenmukaisella ja toimivalla tavalla osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, jotta turvataan näiden organisaatioiden pääsy energiamarkkinoille ja otetaan asianmukaisesti huomioon niiden tarpeet, kuten tuen ja tarvittaessa muiden kannustinten tarve.

Vakaan poliittisen ympäristön turvaaminen uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi

23.

toteaa, että paikalliset energiayhteisöt osallistuvat usein uusiutuvista lähteistä saatavan energian tuotantoon, toimitukseen, jakeluun ja kulutukseen.

24.

toteaa, että rahoituksen löytämiseksi ja toimintaansa liittyvien riskien hallitsemiseksi paikalliset energiayhteisöt tukeutuvat poikkeuksetta uusiutuvien energiamuotojen julkisiin tukimekanismeihin. EU:n päättäjät ovat kuitenkin ilmoittaneet, että tarkoituksena on luopua tukimekanismeista, jotka eivät perustu palkkioihin ja ovat markkinoista riippumattomia (esimerkiksi kiinteät hinnat).

25.

tiedostaa, että siirtyminen markkinapohjaisiin tuki- ja tarjouspyyntöjärjestelmiin saattaa vähentää paikallisten energiayhteisöjen saatavilla olevia rahoitusvaroja tai jopa sulkea ne pois markkinoilta, jos hankintamenettelyihin sisällytetään monimutkaisia vaatimuksia.

26.

kannattaa sitä, että jokainen jäsenvaltio päättää erityisten tukimekanismien käyttöönotosta ja että EU:n lainsäädännöllä tai politiikalla ei rajoiteta uusituvista lähteistä tuotetulle energialle jäsenvaltioissa myönnettävää rahoitustukea, olipa se markkinaperusteista tai markkinoista riippumatonta.

Sellaisten energiamarkkinasääntöjen asettaminen, joilla voidaan tukea siirtymää kaikilla energiajärjestelmän osa-alueilla

27.

vaatii, että sähkön vähittäismarkkinoista tehdään kiireellisesti dynaamisemmat ja kilpailukykyisemmät, ja korostaa, että on tärkeää seurata sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden keskittymisastetta ja valvoa eri markkinatoimijoiden taloudellista ja rahoituksellista valtaa ja vaikutusta, jotta energian kuluttajat voivat hyötyä energiamarkkinoiden vapautumisesta ja jotta paikallisille energiayhteisöille annetaan mahdollisuus edistää markkinoiden monipuolisuutta ja joustavuutta.

28.

on tyytyväinen siihen, että puhtaaseen energiaan liittyvän uuden säädöspaketin ehdotuksissa, joilla parannetaan EU:n nykyistä lainsäädäntökehystä, ja myös uuteen energian sisämarkkinoista annettavaan direktiiviin liittyvissä ehdotuksissa todetaan paikallisten energiayhteisöjen rooli ja asema energiajärjestelmän toiminnassa energian tuottajina, jakelijoina ja kuluttajina. Lisäksi säännöt ulotetaan koskemaan kaikkia paikallisen energiayhteisön tarjoamia palveluja, kuten energiatehokkuutta, energian varastointia, paikallisten jakeluverkkojen hallinnointia ja energiajärjestelmän tasepalveluja.

29.

suosittaa uusiutuvia lähteitä hyödyntäviin pieniin energiantuottajiin ja paikallisiin energiayhteisöihin sovellettavien sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista, jotta hallinnolliset rasitteet ja suorat tai välilliset kustannukset eivät syrjisi näitä markkinatoimijoita, jotka useimmiten ovat luonteeltaan muista poikkeavia energiayhtiöitä.

30.

katsoo, että sääntöjen ja määräysten ei tule rajoittaa pienten uusiutuvista lähteistä tuotetun energiakapasiteetin omistajien tai paikallisten energiayhteisöjen mahdollisuuksia liittää tuotantoaan muiden tuotantoon ja toimittaa energiaa alaan erikoistuneiden yritysten tavoin, hyödyntäen myös innovatiivisia aloitteita, kuten virtuaalisia sähkövoimaloita.

Eri alojen politiikan yhtenevyyden ja johdonmukaisuuden varmistaminen

31.

pyytää, että EU:n eri säädösten säännöksissä käsiteltäisiin ja edistettäisiin paikallisia energiayhteisöjä johdonmukaisesti ja ottaen huomioon ”paikallisen energiayhteisön” ja ”uusiutuvaa energiaa tuottavan yhteisön” käsitteet.

B. Suosituksia jäsenvaltioiden päättäjille

32.

suosittaa painokkaasti, että EU:n lainsäädäntö saatetaan ripeästi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että yhteinen energiapolitiikka pannaan täytäntöön. Lisäksi komitea kehottaa kansallisen tason päättäjiä määrittämään kansallisia tavoitteita ja erityisiä kannustintoimenpiteitä paikallisille energiayhteisöille.

Paikallisten energiayhteisöjen roolin ja erityistarpeiden tunnustaminen lainsäädännössä ja asiaan liittyvässä kansallisessa politiikassa

33.

toteaa, että energiaa yleensä ja erityisesti puhdasta energiaa käsittelevän lainsäädäntöpaketin ehdotuksissa painotetaan toimenpiteitä, joilla edistetään paikallisten energiayhteisöjen roolin tunnustamista energia-alan siirtymässä EU:n tasolla, ja että jäsenvaltioiden tulee tässä yhteydessä ottaa käyttöön vastaavia sääntöjä näistä yhteisöistä. Säännöissä on kuitenkin otettava huomioon kansalliset erityistarpeet.

Toimintapolitiikkojen ja sääntöjen vahvistaminen paikallisten energiayhteisöjen ja paikallisen yhteistyön edistämiseksi

34.

vaatii, että kansallisen tason päättäjät vahvistavat viipymättä käyttäjäystävällisiä toimintalinjauksia tai sääntöjä energian paikallisten energiayhteisöjen edistämiseksi. Säännöillä voitaisiin

a)	varmistaa, että energian pientuottajilla on taattu pääsy energiamarkkinoille ja taattu mahdollisuus käyttää tiettyä infrastruktuuria

b)	taata mahdollisuus edistää paikallistasolla pienten paikallisten ja alueellisten tuottajien energiahankkeita.

35.

korostaa, että olisi toivottavaa vahvistaa potentiaalisiin voittoihin sovellettavat säännöt, jotta varmistetaan, että voitot säilyvät paikallisyhteisössä ja niistä hyötyvät mieluummin yhteisöt sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen muodossa kuin hankkeiden osakkeenomistajat.

36.

myöntää, että kansallisilla toimintapolitiikoilla on mahdollista kannustaa kestävää kehitystä ja tukea yhteisöllisten energiahankkeiden ympäristönäkökohtia tarjoamalla taloudellisia kannustimia (esimerkiksi verovapautuksia, investointitukia) tai energialaskun alennuksia ja tarjoamalla mahdollisesti lisäkannustimia itsenäisille hankkeille tai hankkeille, jotka tarjoavat monia palveluja ja etuja.

Yksinkertaistettujen ja oikeasuhtaisten sääntely- ja hallintomenettelyjen soveltaminen paikallisiin energiayhteisöihin

37.

kannattaa uusiutuvista energialähteistä annettavassa uudessa direktiivissä ehdotettujen vaatimusten asettamista keskitetyn palvelupisteen perustamiseksi hankkeiden todentamis- ja hyväksymismenettelyjä varten. Kyseinen direktiivi tarjoaa jäsenvaltioille asianmukaisen kehyksen kansalliseen ja paikalliseen tilanteeseen soveltuvia ratkaisuja varten.

Teknisten tietojen, ohjeiden ja rahoituksen saantimahdollisuuden turvaaminen paikallisille energiayhteisöille

38.

panee merkille, että paikallisten energiayhteisöjen ja energiaosuuskuntien hankkeille on tarjottu rahoitusmahdollisuuksia julkisten tukijärjestelmien, EU:n aloitteista jaettavien varojen ja kaupallisten pankkien toiminnan puitteissa.

39.

kehottaa perustamaan kansalliselle tasolle erityisiä rahoitustukijärjestelmiä, jotka on suunnattu paikallisille energiayhteisöille, etenkin hankkeiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa (esimerkiksi avustusten muuttaminen lainoiksi, takuut tai edulliset lainatarjoukset). Samalla olisi helpotettava teknisten tietojen ja yhteisöllisten hankkeiden käynnistämistä, rahoittamista ja toteuttamista koskevien ohjeiden saantia.

C. Suosituksia paikallis- ja alueviranomaisille

Paikallisten energiayhteisöjen kehityksen tukeminen paikallispolitiikalla

40.

korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset voivat täydentää EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkaa hyväksymällä täydentäviä tavoitteita, jotka koskevat paikallisten energiayhteisöjen osallistumista paikallisten energiatavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkiksi monet kaupungit osallistuvat kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen, jonka puitteissa on määritelty paikallisia suunnitelmia kestävyysperiaatteiden mukaista energia- ja ilmastotoimintaa varten.

41.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia kartoittamaan paikalliset ja alueelliset energiayhteisöt, jotka voivat auttaa paikallisten energiatavoitteiden ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja yksilöimään tarvittaessa niiden kehitystä edistäviä tukimekanismeja ja neuvontapalveluja ketään syrjimättä.

Paikallisen energiayhteisön perustamisen tai sen kanssa muodostettavan kumppanuusjärjestelyn toteuttavuuden arviointi

42.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat toteuttaa kumppanuuksia olemassa olevien paikallisten energiayhteisöjen kanssa tai perustaa uusia paikallisia energiayhteisöjä yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa vahvistaakseen niiden panosta paikallisten poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

43.

korostaa, että paikalliset energiayhteisöt ja alue- ja paikallisviranomaiset ovat toisiaan täydentäviä kumppaneita: paikallis- ja alueviranomaiset tarjoavat kehyksen hankkeille, joissa on tarkoituksena tuottaa energiaa uusiutuvista lähteistä, sekä hallinnollista apua ja alennettuja hintoja, kun taas paikallinen energiayhteisö vastaa teknisestä asiantuntemuksesta ja taloudellisesta ja rahoitukseen liittyvästä avusta hankkeiden toteuttamisvaiheessa.

44.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli energiasiirtymässä, sillä ne ovat vastuussa paikallisista energianjakeluverkoista ja ovat niiden omistajia tai hallinnoijia tytäryhtiöiden tai yleishyödyllisiin palveluihin erikoistuneiden yritysten kautta. Paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli parannettaessa kansalaisten tietoisuutta mahdollisuuksista osallistua energiamarkkinoihin paikallisella tasolla sekä jaettaessa asiaa koskevaa tietoa.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

III Valmistelevat säädökset

ALUEIDEN KOMITEA

AK:n 132. täysistunto, 5.12.2018–6.12.2018

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/41

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”

(2019/C 86/06)

Esittelijät:

Catiuscia MARINI (IT, PES), Umbrian aluehallituksen puheenjohtaja,

ja Michael SCHNEIDER (DE, EPP), valtiosihteeri, Saksi-Anhaltin osavaltion edustaja liittoneuvostossa

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä

COM(2018) 375 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Uusi kappale johdanto-osan 3 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) olisi säilytettävä vahva synergia ja yhteydet Euroopan maatalouden tukirahaston ja YMP:n toisen pilarin (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) välillä. Maaseuturahastoa ei saa jättää yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ulkopuolelle, jotta säilytetään vahva yhteys maaseuturahaston ja jäsenvaltioissa rakennerahastojen täytäntöönpanoa varten jo olemassa olevien rakenteiden välillä.

Perustelu

Euroopan maatalouden tukirahaston ja maaseuturahaston välisen vahvan synergian säilyttäminen on tärkeää, jotta maaseuturahasto voidaan sisällyttää yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen piiriin. Tästä syystä maaseuturahasto olisi pidettävä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen osana. Tämä edellyttää vastaavia muutoksia tekstin jäljempänä oleviin osiin ja erityisesti johdanto-osan 2 ja 23 kappaleeseen sekä 17, 31, 48 ja 58 artiklaan.

Muutosehdotus 2

Uusi kappale johdanto-osan 4 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Koheesiopolitiikan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin.

Perustelu

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan tavoitteiden huomioon ottamiseksi tarvitaan erityinen viittaus alueisiin, jotka kärsivät luontoon tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Sukupuolitietoinen budjetointi olisi sisällytettävä asiaankuuluvien rahastojen täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin ohjelmasuunnittelusta raportointiin asti, ja siinä olisi käytettävä myös sukupuolikysymysten kannalta merkityksellisiä indikaattoreita ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

Perustelu

On tärkeää varmistaa, että rahastotoimissa otetaan huomioon myös sukupuolinäkökulma ja varmistetaan tasa-arvo kaikilla rahastojen kattamilla aloilla sekä edistetään osallistavaa yhteiskuntaa.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 10 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Osan unionin talousarviosta rahastoihin osoitettavasta rahoituksesta olisi oltava sellaista, että komissio toteuttaa sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero], jäljempänä ”varainhoitoasetus”, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun rahastojen täytäntöönpanossa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

Perustelu

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tulisi ilmaista selkeästi tarve osallistaa asianomainen alueellinen taso, jotta varmistettaisiin paikallisiin tarpeisiin perustuva lähestymistapa, toissijaisuusperiaatetta kaikilta osin noudattaen.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 11 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rahastojen täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa on kumppanuusperiaate, jonka lähtökohtana on monitasoinen hallinnointi ja jolla varmistetaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen. Jotta nykyisten kumppanuusjärjestelyjen käyttöä voitaisiin jatkaa, olisi edelleen sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) N:o 240/2014[13].

Rahastojen täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa on kumppanuusperiaate, jonka lähtökohtana on monitasoinen hallinnointi ja jolla varmistetaan alue- ja paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen. Näin varmistetaan kaikkien osapuolten sitoutuminen ja omistautuminen ja tuodaan EU:ta lähemmäs kansalaisia. Jotta nykyisten kumppanuusjärjestelyjen käyttöä voitaisiin jatkaa, olisi edelleen sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) N:o 240/2014[13].

Perustelu

Alue- ja paikallisviranomaiset täytyy mainita erikseen kaikissa asetuksen johdanto-osan kappaleissa ja artikloissa, joihin sisältyy yhteisiä säännöksiä kumppanuusperiaatteesta ja monitasoisesta hallinnosta.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen kansallisten uudistusten painopisteiden määrittämiselle ja näiden uudistusten toteuttamisen seurannalle. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla tuetaan näiden ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella ja unionin rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja koordinoida. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja rahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä sekä InvestEU:sta osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

Uudistettu EU-ohjausjakso , jossa otetaan huomioon monitasoinen hallinto ja joka on sovitettu yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävän uuden pitkän aikavälin EU-strategian kanssa, muodostaa unionin tasolla kehyksen kansallisten uudistusten painopisteiden määrittämiselle ja näiden uudistusten toteuttamisen seurannalle. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla tuetaan näiden ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Nämä strategiat olisi kehitettävä yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kesken ja esitettävä ohjelmakauden alussa ja sen väliarviointia silmällä pitäen yhdessä kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella ja unionin rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja koordinoida. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja rahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä sekä InvestEU:sta osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

Perustelu

Uudistettua EU-ohjausjaksosykliä voitaisiin hyödyntää siten, että sykli sovitettaisiin alussa ja väliarviointia silmällä pitäen paremmin yhteen koheesiopolitiikan monivuotisten investointipainopisteiden kanssa.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden olisi päätettävä, miten kyseeseen tulevat SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut neuvoston suositukset, jäljempänä yhdessä ”maakohtaiset suositukset”, otetaan huomioon ohjelma-asiakirjojen laadinnassa. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmakauden 2021–2027 aikana, jäljempänä ”ohjelmakausi”, annettava seurantakomitealle ja komissiolle säännöllisesti selvitys edistymisestään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa tukevien ohjelmien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi väliarvioinnin yhteydessä otettava huomioon muun muassa tarve tehdä muutoksia ohjelmiin niiden maakohtaisten suositusten perusteella, jotka on hyväksytty tai joita on muutettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen.

Jäsenvaltioiden olisi päätettävä, miten kyseeseen tulevat SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset , jotka ovat rahastojen toimialojen ja tehtävien kannalta merkityksellisiä, ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut neuvoston suositukset, jäljempänä yhdessä ”maakohtaiset suositukset”, sekä kattava alueellinen analyysi, jossa kartoitetaan maakohtaisten suositusten alueellista ulottuvuutta ja alueviranomaisten roolia niiden täytäntöönpanossa, otetaan huomioon ohjelma-asiakirjojen laadinnassa. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmakauden 2021–2027 aikana, jäljempänä ”ohjelmakausi”, annettava seurantakomitealle ja komissiolle säännöllisesti selvitys edistymisestään rahastojen toimialojen ja tehtävien kannalta merkityksellisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa tukevien ohjelmien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi väliarvioinnin yhteydessä otettava huomioon muun muassa tarve tehdä muutoksia ohjelmiin niiden maakohtaisten suositusten perusteella, jotka on hyväksytty tai joita on muutettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen , tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa .

Perustelu

Vahvistetaan EU-ohjausjakson alueellista ulottuvuutta. Ohjausjaksoon tulisi sisällyttää kattava alueellinen analyysi, jossa tarkastellaan maakohtaisten suositusten alueellista ulottuvuutta ja alueviranomaisten roolia niiden täytäntöönpanossa.

Muutosehdotus 8

Uusi kappale johdanto-osan 19 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Työikäisen väestöosuuden pienenemisen ja eläkeläisten väestöosuuden kasvun sekä väestönmuutokseen liittyvien ongelmien odotetaan tuottavan jatkossakin lisärasitusta muun muassa koulutus- ja sosiaaliturvarakenteille ja taloudelliselle kilpailukyvylle. Näihin väestörakenteen muutoksiin sopeutuminen on yksi paikallis- ja alueviranomaisten keskeisistä haasteista tulevina vuosina, ja siksi niihin olisi kiinnitettävä erityisen paljon huomiota sellaisilla alueilla, joihin väestörakenteen muutokset vaikuttavat eniten.

Perustelu

On otettava huomioon sellaisten alueiden erityinen tilanne, joilla tapahtuu väestörakenteen muutoksia.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 40 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden , kuten uudistusten toteuttamisen tukivälineen, välillä. Näiden synergioiden olisi perustuttava keskeisiin mekanismeihin, toisin sanoen siihen, että hyväksytään Euroopan horisontti -ohjelman tukikelpoisia kustannuksia varten määritettyjen kiinteiden määrien soveltaminen samankaltaisen toimen tapauksessa, sekä siihen, että tarjotaan mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kunhan vältetään rahoituksen päällekkäisyys. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava säännöt rahastoista myönnettävää täydentävää rahoitusta varten.

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä kehittämällä helppokäyttöisiä mekanismeja sekä edistämällä monitasoisen hallinnon ratkaisuja ja vahvaa poliittista koordinointia, joissa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta . Näiden synergioiden olisi perustuttava keskeisiin mekanismeihin, toisin sanoen siihen, että hyväksytään Euroopan horisontti -ohjelman tukikelpoisia kustannuksia varten määritettyjen kiinteiden määrien soveltaminen samankaltaisen toimen tapauksessa, sekä siihen, että tarjotaan mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kunhan vältetään rahoituksen päällekkäisyys. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava säännöt rahastoista myönnettävää täydentävää rahoitusta varten.

Perustelu

AK epäilee suuresti uudistusten toteuttamisen tukivälineen hyödyllisyyttä ja perusteltavuutta.

Synergian muiden EU:n ohjelmien kanssa tulee olla helppokäyttöistä ja perustua monitasoisen hallinnon ratkaisujen edistämiseen ja vahvaan poliittiseen koordinointiin.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 46 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jotta ohjelmien toteuttamisen aloittamista voitaisiin nopeuttaa, edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen käytön jatkamista olisi helpotettava. Edellistä ohjelmakautta varten perustetun tietokonejärjestelmän käyttöä olisi jatkettava, tarvittaessa mukautettuna, jollei uusi teknologia ole tarpeen.	Jotta ohjelmien toteuttamisen aloittamista voitaisiin nopeuttaa, edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen ja muiden hallinto- ja valvontajärjestelmän osien käytön jatkamista olisi helpotettava. Edellistä ohjelmakautta varten perustetun tietokonejärjestelmän käyttöä olisi jatkettava, tarvittaessa mukautettuna, jollei uusi teknologia ole tarpeen.

Perustelu

Edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen käytön jatkaminen tulisi laajentaa koskemaan myös muita hallinto- ja valvontajärjestelmän osia.

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 49 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä saataisiin aikaan mahdollisimman paljon synergiaa, olisi helpotettava tuen myöntämistä toimiin, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin (Seal of Excellence).

Jotta rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä saataisiin aikaan mahdollisimman paljon synergiaa, tarvitaan kohdennettuja toimia EAKR:n, maaseuturahaston ja ESR+:n paikkalähtöisen toimintatavan yhdistämiseksi paremmin . Erityisesti olisi edistettävä huippuosaamismerkkiä (Seal of Excellence) ja asianomaisten hankkeiden rahoittamista rakenne- ja investointirahastoista hallintoviranomaisten määrittämien prioriteettien mukaisesti, ja niitä olisi kehitettävä edelleen innovointiekosysteemien tukemiseksi ja paremman yhteyden luomiseksi t&k-rahoituksen ja älykkään erikoistumisen strategioiden välille kansallisella ja alueellisella tasolla .

Perustelu

EU:n välineiden paremman yhteensovittamisen ei pitäisi olla yksisuuntaista. Huippuosaamismerkillä, jolla edistetään synergiaa Horisontti-rahoituksen kanssa, tulisi myös olla parempi yhteys innovointiekosysteemeihin Horisontti-ohjelman täytäntöönpanossa.

Muutosehdotus 12

Johdanto-osan 61 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rahastoista myönnettävään tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (1) , sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 868/2014 (2) , mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään.

Rahastoista myönnettävään tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (1) mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään sellaisena kuin se on muutettuna uusimmalla saatavilla olevalla NUTS II -tason alueiden luettelolla, johon tarvittavat tiedot saadaan Eurostatilta .

Perustelu

On tarpeen viitata uusimpaan NUTS-luettelon ajantasaistukseen, jota varten Eurostat voi antaa tarvittavat tiedot NUTS 2 -tasosta kolmelta peräkkäiseltä vuodelta.

Muutosehdotus 13

Johdanto-osan 64 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista olisi osoitettava tietty määrä eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jota olisi toteutettava käyttämällä joko suoraa tai välillistä hallinnointia.	EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista olisi osoitettava tietty määrä eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jolla voitaisiin edistää EU:n kaupunkiagendan kehittämistä edelleen ja jota olisi toteutettava käyttämällä joko komission suoraa tai välillistä hallinnointia tai yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia .

Perustelu

Uudella eurooppalaisella kaupunkialoitteella tulisi olla keskeinen rooli myös EU:n kaupunkiagendan jatkokehittelyssä. Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin salliminen lisää joustavuutta.

Muutosehdotus 14

2 artiklan 8 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”tuensaajalla”

[– –]

c)	kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, yritystä , joka saa tuen;

”tuensaajalla”

[– –]

c)	kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, tahoa , joka saa tuen , lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltio voi päättää, että tuensaaja on tuen myöntävä taho ;

Perustelu

Valtiontukijärjestelmissä käytettävän tuensaajan määritelmän olisi perustuttava tällä hetkellä koontiasetuksen vuoksi voimassa olevaan määritelmään. Tämä kattaa uudelleen jakamisen mallin toimenpideohjelmissa.

Muutosehdotus 15

4 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä tuetaan seuraavia toimintapoliittisia tavoitteita:

a)	älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia;

a)	toimintapoliittinen tavoite 1: älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia esimerkiksi tukemalla pk-yrityksiä ja matkailua ;

b)	vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa;

b)	toimintapoliittinen tavoite 2: vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä sekä kestävää kaupunkiliikennettä , vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa;

c)	yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä;

c)	toimintapoliittinen tavoite 3: yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä;

d)	sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari;

d)	toimintapoliittinen tavoite 4: sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari;

e)	lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita.

e)	horisontaalinen toimintapoliittinen tavoite 5: lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita.

Perustelu

Yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta puuttuu viittaus pk-yrityksiin ja matkailuun. Lisäksi toimintapoliittisen tavoitteen 5 olisi oltava monialainen, ja sitä olisi siten käytettävä toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 toteuttamiseen.

Muutosehdotus 16

4 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien tyyppeihin sen mukaan, mikä rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä painotetaan tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ympäristöön ja ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita. Kun on kyse EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään liitteessä I vahvistetussa nimikkeistössä määriteltyjen tukitoimityyppien otsikoihin ja koodeihin.

Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien tyyppeihin sen mukaan, mikä rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä käytetään lähtökohtana voimassa olevaa EU:n ympäristölainsäädäntöä ja painotetaan tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ympäristöön ja ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita. Kun on kyse EAKR:stä, maaseuturahastosta, ESR+:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään liitteessä I vahvistetussa nimikkeistössä määriteltyjen tukitoimityyppien otsikoihin ja koodeihin.

Perustelu

Vaatimuksen laatia menetelmiä ympäristönäkökohtien ottamiseksi huomioon kumppanuussopimusten ja ohjelman valmistelussa ja täytäntöönpanossa tulee perustua voimassa olevaan EU:n ympäristölainsäädäntöön.

Muutosehdotus 17

4 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava rahastojen ja muiden unionin välineiden, kuten uudistusten tukiohjelman, uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline mukaan luettuina, välinen koordinointi, täydentävyys ja yhdenmukaisuus. Niiden on optimoitava koordinointimekanismit asiasta vastaavien tahojen välillä, jotta vältetään toimien päällekkäisyys suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana.

Jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten ja komission on institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksensä mukaisesti varmistettava kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden (6 artikla) ja toissijaisuusperiaatteen pohjalta rahastojen , maaseuturahasto mukaan luettuna, ja muiden unionin välineiden, kuten uudistusten tukiohjelman, teknisen tuen väline mukaan luettuina, välinen koordinointi, täydentävyys ja yhdenmukaisuus. Niiden on optimoitava koordinointimekanismit asiasta vastaavien tahojen välillä, jotta vältetään toimien päällekkäisyys suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana.

Perustelu

Koska yhteisiä säännöksiä koskevassa uudessa asetuksessa ei ole yhteistä strategiakehystä, on tärkeää varmistaa paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen rahastojen koordinointiin.

Muutosehdotus 18

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

Kyseiseen kumppanuuteen osallistuvat ainakin seuraavat kumppanit:

a)	kaupunki- ja muut viranomaiset;

a)	kaupunki- ja muut viranomaiset;

b)	talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet;

b)	talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet;

c)	asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.

c)	asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.

[– –]

4. Komission on kuultava vähintään kerran vuodessa organisaatioita, jotka edustavat kumppaneita unionin tasolla, ohjelmien toteuttamisesta.

4. Komission on kuultava vähintään kerran vuodessa organisaatioita, jotka edustavat kumppaneita unionin tasolla, ohjelmien toteuttamisesta. Kumppanien ja sidosryhmien suositusten on oltava julkisesti saatavilla.

[– –]

Perustelu

Myös alueelliset parlamentit ja edustajakokoukset olisi otettava lukuun vakiintuneiden monitasoisen hallinnon järjestelmien mukaisesti.

Muutosehdotus 19

6 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kumppanuuden organisointi ja täytäntöönpano toteutetaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 (1) mukaisesti.	Kumppanuuden organisointi ja täytäntöönpano toteutetaan komission delegoituun asetukseen (EU) N:o 240/2014 (1) sisältyvien kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevien käytännesääntöjen mukaisesti , ja tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaiset täysivaltaisiksi kumppaneiksi .

Perustelu

Kumppanuutta koskevat käytännesäännöt sisältyvät tällä hetkellä nykyisen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen yhteydessä annettuun delegoituun säädökseen. Käytännesääntöjen tunnettuuden parantamiseksi ne olisi lisättävä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteeksi. Säädös olisi saatettava ajan tasalle, oikeudellisesta muodosta riippumatta. Tämä edellyttäisi vastaavia muutoksia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen jäljempänä oleviin osiin ja erityisesti johdanto-osan 11 kappaleeseen ja 11 ja 21 artiklaan.

Muutosehdotus 20

8 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kumppanuussopimuksen on sisällettävä seuraavat:

[– –]

Kumppanuussopimuksen on sisällettävä seuraavat:

[– –]

iii)	rahastojen ja muiden unionin välineiden , kuten Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden , välinen täydentävyys ;

iii)	rahastojen ja muiden unionin välineiden täydentävyys ja synergia erityisesti Horisontti-ohjelman eurooppalaisten kumppanuuksien ja Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden kanssa ;

[– –]

tapauksen mukaan yhdennetty lähestymistapa vastattaessa alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin sekä sellaisten maantieteellisten alueiden erityistarpeisiin, jotka kärsivät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista;

[– –]

Perustelu

Tiivis yhteys Horisontti-ohjelman eurooppalaisiin kumppanuuksiin on olennainen, jotta voidaan varmistaa parempi täydentävyys ja synergia koheesiopoliittisten rahastojen kanssa. Erityinen viittaus maantieteellisiin alueisiin, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, on tarpeen 174 artiklan vaatimusten noudattamiseksi.

Muutosehdotus 21

9 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komission on arvioitava kumppanuussopimusta ja sitä, noudattaako se tätä asetusta ja rahastokohtaisia sääntöjä. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset.	Komission on arvioitava kumppanuussopimusta ja sitä, noudattaako se tätä asetusta ja rahastokohtaisia sääntöjä. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset , kun ne on nimenomaisesti sisällytetty kansallisiin uudistusohjelmiin paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti käydyn neuvottelun jälkeen .

Perustelu

Maakohtaiset suositukset voidaan ottaa käsiteltäviksi, kun ne on laadittu kumppanuusperiaatetta noudattaen.

Muutosehdotus 22

10 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltiot voivat kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä varata käyttöön EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä InvestEU-ohjelmaan osoitettavan ja talousarviotakuuksina toimitettavan rahoitusosuuden määrän. InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 5 prosenttia kunkin rahaston kokonaismäärärahoista lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Kyseiset rahoitusosuudet eivät saa muodostua 21 artiklan mukaisista varojen siirroista.

Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksensä mukaisesti kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä varata käyttöön EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä InvestEU-ohjelmaan osoitettavan ja talousarviotakuuksina toimitettavan rahoitusosuuden määrän. InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 5 prosenttia kunkin rahaston kokonaismäärärahoista lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia , eikä se saa heikentää paikallisiin tarpeisiin perustuvaa lähestymistapaa rahastoissa . Kyseiset rahoitusosuudet eivät saa muodostua 21 artiklan mukaisista varojen siirroista.

Perustelu

Vapaaehtoinen varojen siirto InvestEU-ohjelmaan ei saa heikentää paikallisiin tarpeisiin ja vakiintuneisiin monitasoisen hallinnon järjestelmiin perustuvaa koheesiopoliittisten rahastojen lähestymistapaa.

Muutosehdotus 23

11 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tässä asetuksessa säädetään kunkin erityistavoitteen osalta edellytykset, jäljempänä ”mahdollistavat edellytykset”, erityistavoitteiden panemiseksi täytäntöön tuloksellisesti ja tehokkaasti.	Tässä asetuksessa säädetään kunkin erityistavoitteen osalta edellytykset, jäljempänä ”mahdollistavat edellytykset”, erityistavoitteiden panemiseksi täytäntöön tuloksellisesti ja tehokkaasti.
	Mahdollistavia edellytyksiä sovelletaan vain siinä laajuudessa kuin ja edellyttäen että ne edistävät ohjelman toimintalinjojen erityistavoitteita ja että ohjelmista vastaavat tahot pystyvät vaikuttamaan niihin.
Liitteessä III vahvistetaan horisontaaliset mahdollistavat edellytykset, joita sovelletaan kaikkiin erityistavoitteisiin, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.	Liitteessä III vahvistetaan edellä esitetyn valossa horisontaaliset mahdollistavat edellytykset, joita sovelletaan kaikkiin erityistavoitteisiin, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.
Liitteessä IV vahvistetaan aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR+:n osalta, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.	Liitteessä IV vahvistetaan aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset EAKR:n, koheesiorahaston , maaseuturahaston ja ESR+:n osalta, sekä niiden täyttymisen arviointikriteerit.

Perustelu

Vaikka ennakkoehtojen noudattamissääntöjä on yksinkertaistettu, on tärkeää korostaa myös, että mahdollistavien edellytysten tulisi olla tiiviisti kytköksissä perussopimuksissa asetettuihin koheesiopoliittisten rahastojen tavoitteisiin.

Muutosehdotus 24

11 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Erityistavoitteeseen liittyviin toimiin liittyviä menoja ei voida sisällyttää maksatushakemuksiin ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä 4 kohdan mukaisesti.	Erityistavoitteeseen liittyviin toimiin liittyviä menoja voidaan sisällyttää maksatushakemuksiin myös ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä 4 kohdan mukaisesti , tämän vaikuttamatta mahdollisuuteen keskeyttää korvausmaksut siihen asti, kunnes edellytys täyttyy .
[– –]	[– –]

Perustelu

Vaikka ennakkoehtojen noudattamissääntöjä on yksinkertaistettu, on tärkeää välttää viivästyksiä ohjelmien täytäntöönpanossa.

Muutosehdotus 25

12 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on laadittava suoritusperusteinen kehys, jonka avulla ohjelman tuloksellisuutta sen täytäntöönpanon aikana voidaan valvoa ja arvioida ja jonka avulla siitä voidaan raportoida, ja joka edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.	Jäsenvaltion on laadittava tiiviissä yhteistyössä asianomaisen hallintoviranomaisen kanssa ja noudattaen kaikilta osin kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevia käytännesääntöjä suoritusperusteinen kehys, jonka avulla ohjelman tuloksellisuutta sen täytäntöönpanon aikana voidaan valvoa ja arvioida ja jonka avulla siitä voidaan raportoida, ja joka edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.
[– –]	[– –]

Perustelu

Ohjelman laatimisesta vastaavan hallintoviranomaisen tehtävänä on laatia ohjelman tuloskehys.

Muutosehdotus 26

14 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jäsenvaltion on tarkasteltava EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettuja ohjelmia ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Jäsenvaltion on tehtävä EAKR:stä, ESR+:sta , maaseuturahastosta ja koheesiorahastosta tuettujen ohjelmien väliarviointi. Jäsenvaltion ja ohjelmasta vastaavan alueellisen tason on arvioitava ohjelmia ottaen huomioon seuraavat seikat:

a)	vuonna 2024 annettavissa aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa määritetyt haasteet;

a)	vuonna 2024 annettavissa aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa määritetyt haasteet;

b)	asianomaisen jäsenvaltion tai alueen sosioekonominen tilanne;

b)	asianomaisen jäsenvaltion ja/ tai alueen sosioekonominen tilanne ja tarpeet ;

c)	edistyminen välitavoitteiden saavuttamisessa;

c)	edistyminen välitavoitteiden saavuttamisessa;

d)	tarvittaessa 104 artiklan 2 kohdassa säädetyn teknisen mukautuksen tulos.

d)	tarvittaessa 104 artiklan 2 kohdassa säädetyn teknisen mukautuksen tulos.

2. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025 kunkin ohjelman muuttamista koskeva pyyntö 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion on perusteltava muutos 1 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.

2. Jäsenvaltion on tarvittaessa toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 kunkin ohjelman muuttamista koskeva pyyntö 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion on perusteltava muutos 1 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.

Tarkistettuun ohjelmaan on kuuluttava

a)	rahoitusvarojen jakaminen toimintalinjoittain mukaan lukien vuosien 2026 ja 2027 määrärahat ;

a)	tarkistettu rahoitusvarojen jakaminen toimintalinjoittain, mukaan lukien alustavat rahamäärät vuosiksi 2026 ja 2027;

b)	tarkistetut tai uudet tavoitteet;

b)	tarkistetut tai uudet tavoitteet;

c)	jäljempänä 104 artiklan 2 kohdassa säädetystä teknisestä mukautuksesta johtuvat tarkistetut määrärahat, mukaan lukien tarvittaessa määrärahat vuosien 2025, 2026 ja 2027 osalta.

c)	jäljempänä 104 artiklan 2 kohdassa säädetystä teknisestä mukautuksesta johtuvat tarkistetut määrärahat, mukaan lukien tarvittaessa määrärahat vuosien 2025, 2026 ja 2027 osalta.

3. Jos tarkastelun tuloksena toimitetaan uusi ohjelma, 17 artiklan 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu rahoitussuunnitelma kattaa kunkin rahaston kokonaismäärärahat siitä vuodesta lähtien, jona ohjelma on hyväksytty.

Perustelu

Väliarvioinnin tulisi perustua jäsenvaltiokohtaisiin määrärahasitoumuksiin, jotka kattavat koko kauden, jotta voidaan turvata varojen ennakoitavuus. Muutosten esittämisen jättämisen määräaika on liian aikainen siihen, että vuoden 2024 tulokset voitaisiin ottaa riittävällä tavalla huomioon. Lisäksi ohjelman muuttamista koskeva pyyntö tehdään vain, kun se katsotaan tarpeelliseksi.

Muutosehdotus 27

15 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen muutoksia ja ehdottamaan niitä asianomaisiin ohjelmiin, jos se on tarpeen neuvoston asiaa koskevien suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi ja jos ne soveltuvat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden toteuttamiseen .

Pyynnön tarkoituksena voi olla

a)	tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen maakohtaisen suosituksen ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa;

tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (1) 7 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen aiheellisten neuvoston suositusten täytäntöönpanoa edellyttäen, että kyseiset muutokset katsotaan välttämättömiksi makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi .

Pyynnön tarkoituksena voi olla tukea asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettujen, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen maakohtaisen suosituksen ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn aiheellisen neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa.

Perustelu

On varmistettava, että maakohtaisiin suosituksiin perustuvat ohjelmamuutokset soveltuvat perussopimuksissa vahvistettujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden saavuttamiseen. AK vastustaa makrotaloudellisten ehtojen käyttöönottoa koheesiopolitiikassa.

Muutosehdotus 28

15 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komission jäsenvaltiolle 1 kohdan mukaisesti esittämän pyynnön on oltava perusteltu ja siinä on viitattava tarpeeseen tukea aiheellisten suositusten täytäntöönpanoa ja siinä on ilmoitettava ne ohjelmat tai toimintalinjat, joita se katsoo pyynnön koskevan, sekä odotettujen muutosten luonne. Tällaista pyyntöä ei voida esittää ennen vuotta 2022 tai vuoden 2026 jälkeen, eikä sitä voida esittää samoista ohjelmista kahtena peräkkäisenä vuotena.

Perustelu

Myös uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tulisi olla aikaraja muutoksille samaan tapaan kuin nykyisessä yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Muutosehdotus 29

15 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen jäsenvaltion yhden tai useamman ohjelman sitoumusten tai maksujen keskeytyksestä osittain tai kokonaisuudessaan, jos

a)	neuvosto katsoo SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi;

b)	neuvosto hyväksyy kaksi peräkkäistä suositusta samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti sillä perusteella, että, jäsenvaltio on toimittanut riittämättömän korjaavan suunnitelman;

c)	neuvosto hyväksyy samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä päätöstä, joissa todetaan, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia;

d)	komissio toteaa, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitettuja toimenpiteitä, ja sen seurauksena päättää olla antamatta lupaa tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen;

e)	neuvosto päättää, että jäsenvaltio ei ole noudattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitettua makrotalouden sopeutusohjelmaa tai toteuttanut SEUT-sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydettyjä toimenpiteitä.

Etusija annetaan sitoumusten keskeytykselle. Maksut on keskeytettävä ainoastaan, kun pyritään toimien toteuttamiseen välittömästi ja kun vaatimuksia on merkittävästi laiminlyöty. Maksujen keskeytystä sovelletaan maksatushakemuksiin, jotka on toimitettu asianomaisten ohjelmien osalta sen päivän jälkeen, jona päätös keskeytyksestä annettiin.

Komissio voi poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden perusteella tai asianomaisen jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä, joka osoitetaan komissiolle 10 päivän kuluessa edellisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen tai suosituksen hyväksymisestä suosittaa, että neuvosto peruttaa samassa alakohdassa tarkoitetun keskeytyksen.

Perustelu

AK vastustaa makrotaloudellisten ehtojen käyttöönottoa koheesiopolitiikassa. Artiklan 7 kohdan poistaminen täytyisi ottaa huomioon tekemällä vastaavat muutokset saman artiklan seuraaviin kohtiin (8 ja 10 kohdan poistaminen, 9 ja 11 kohdan muuttaminen).

Muutosehdotus 30

15 artiklan 12 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille tämän artiklan täytäntöönpanosta. Erityisesti komissio ilmoittaa viipymättä Euroopan parlamentille, kun jokin 7 kohdassa säädetty edellytys täyttyy jonkin jäsenvaltion osalta, ja esittää yksityiskohtaista tietoa rahastoista ja ohjelmista, joihin sitoumusten keskeytystä voitaisiin soveltaa.	Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille tämän artiklan täytäntöönpanosta.
Euroopan parlamentti voi pyytää komission käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen välittämisestä.	Euroopan parlamentti voi pyytää komission käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen välittämisestä. Euroopan parlamentti voi pyytää Euroopan alueiden komiteaa antamaan aiheesta lausunnon.
Komissio toimittaa sitoumusten keskeytystä koskevan ehdotuksen tai tällaisen keskeytyksen lopettamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.	Komissio toimittaa sitoumusten keskeytystä koskevan ehdotuksen tai tällaisen keskeytyksen lopettamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle heti ehdotuksen hyväksymisen jälkeen . Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota perustelemaan ehdotuksensa.

Perustelu

Jäsennelty vuoropuhelu komission ja Euroopan parlamentin välillä voi myös mahdollistaa alueellisten vaikutusten arvioinnin. Euroopan parlamentti voisi tällöin kutsua AK:n osallistumaan keskusteluun. Turhien viivästysten välttämiseksi komission on toimitettava päätös viipymättä.

Muutosehdotus 31

16 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmia, joilla rahastoja pannaan täytäntöön tammikuun 1 päivästä 2021joulukuun 31 päivään 2027 ulottuvalla kaudella.	Jäsenvaltioiden tai asiaankuuluvien hallintoviranomaisten on yhteistyössä 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa laadittava ohjelmia, joilla rahastoja pannaan täytäntöön tammikuun 1 päivästä 2021joulukuun 31 päivään 2027 ulottuvalla kaudella. Ohjelmat laaditaan kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevien käytännesääntöjen mukaisesti.

Perustelu

Tarkoituksena on selkiyttää kohtaa.

Muutosehdotus 32

17 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

3. Kussakin ohjelmassa on esitettävä seuraavat:

[– –]

kunkin erityistavoitteen osalta seuraavat:

i)	tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja tilanteen mukaan makroalue- ja merialuestrategioihin;

kunkin erityistavoitteen osalta seuraavat:

i)	tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien alustava luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja tilanteen mukaan makroalue- ja merialuestrategioihin;

[– –]

iv)	erityiset kohdealueet, mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä;

iv)	erityiset kohdealueet kansallisella tai alueellisella tasolla laadittujen strategisten asiakirjojen perusteella , mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä;

[– –]

g)	toimet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että 6 artiklassa tarkoitetut asianomaiset kumppanit osallistuvat ohjelman laatimiseen, sekä näiden kumppanien rooli ohjelman toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa;

toimet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että 6 artiklassa tarkoitetut asianomaiset kumppanit osallistuvat ohjelman laatimiseen, sekä näiden kumppanien rooli ohjelman toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa monitasoisen hallinnon periaatteiden sekä kumppanuutta koskevien käytännesääntöjen mukaisesti ;

[– –]

7. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikki sellaiset 3 kohdan j alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset, jotka eivät edellytä ohjelman muuttamista.

7. Asianomaisen hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle kaikki sellaiset 3 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettua strategisesti tärkeiden suunniteltujen toimien alustavaa luetteloa ja 3 kohdan d alakohdan iii ja vii alakohdassa ja j alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset, jotka eivät edellytä ohjelman muuttamista.

Perustelu

Joustavuuden lisäämiseksi luetteloita ei tulisi sulkea ohjelman alussa. Monitasoisen hallinnon edistämiseksi ja viivästysten välttämiseksi ohjelmien täytäntöönpanossa rahastojen toteuttamisesta vastaavilla hallintoviranomaisilla tulisi olla mahdollisuus – seurantakomitean luvalla – ilmoittaa Euroopan komissiolle tiettyihin ohjelmaosiin tehtävistä muutoksista.

Muutosehdotus 33

17 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Edellä olevan 16 artiklan mukaisesti toimitettujen EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston ohjelmien osalta 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa taulukossa on ilmoitettava ainoastaan vuosia 2021– 2025 koskevat määrät.	Edellä olevan 16 artiklan mukaisesti toimitettujen EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston ohjelmien osalta 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa taulukossa on ilmoitettava vuosia 2021– 2027 koskevat määrät , siten että vuosia 2026–2027 koskevat määrät ovat vasta alustavia odotettaessa 14 artiklan mukaisen väliarvioinnin tuloksia .

Perustelu

Jotta voidaan yhdistää mahdollisuus uudelleenjakoon ohjelmien sisällä väliarvioinnin jälkeen ja varmuus määrärahoista koko kaudeksi, ehdotetaan, että todetaan nimenomaisesti vuosien 2026–2027 määrärahojen olevan alustavia.

Muutosehdotus 34

18 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Komissio arvioi ohjelman ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sekä kumppanuussopimuksen kanssa. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset.	1. Komissio arvioi ohjelman ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sekä kumppanuussopimuksen kanssa. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset , sikäli kuin ne liittyvät rahastojen tavoitteisiin .
2. Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.	2. Komissio voi kaiken oleellisen tiedon pohjalta esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.
3. Jäsenvaltion on tarkasteltava ohjelmaa ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.	3. Jäsenvaltion on tarkasteltava ohjelmaa kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevien käytännesääntöjen mukaisesti komission esittämät huomautukset huomioon ottaen .

Perustelu

Maakohtaiset suositukset voidaan ottaa käsiteltäviksi, kun niiden laatimisessa on sovellettu kumppanuusperiaatetta.

Muutosehdotus 35

19 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltio voi toimittaa ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.	Jäsenvaltio voi asianomaisia alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan ja noudattaen 6 artiklaa toimittaa ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaiset tulisi ottaa mukaan ohjelman tarkistusvaiheeseen.

Muutosehdotus 36

19 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio arvioi muutoksen ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten, myös kansallisen tason vaatimusten kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.	Komissio arvioi muutoksen ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten, myös kansallisen tason vaatimusten kanssa ja voi esittää huomautuksia kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat lisätiedot.

Perustelu

Toimenpideohjelmien muuttamisprosessia on täydennettävä myös jäsenvaltion mahdollisuudella antaa kaikki tarvittavat tiedot komissiolle.

Muutosehdotus 37

19 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua ohjelmaa ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.	Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua ohjelmaa ja käsiteltävä komission esittämät huomautukset.

Perustelu

Komission esittämien huomautusten huomioon ottamisesta neuvotellaan, koska ne eivät ole sitovia.

Muutosehdotus 38

19 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio hyväksyy ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.	Komissio hyväksyy ohjelman muuttamisen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.

Perustelu

Hyväksymisen määräaikaa olisi lyhennettävä prosessin nopeuttamiseksi.

Muutosehdotus 39

19 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman ohjelman saman rahaston eri toimintalinjaan summan, joka on enintään viisi prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään kolme prosenttia ohjelman budjetista. EAKR:stä ja ESR+:sta tuettavien ohjelmien osalta siirto saa koskea ainoastaan saman alueluokan määrärahoja.	Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevia käytännesääntöjä kaikilta osin noudattaen siirtää saman ohjelman saman rahaston eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 10 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään viisi prosenttia ohjelman budjetista.
[– –]	[– –]

Perustelu

Joustavuutta tuettaisiin nostamalla raja viiteen prosenttiin. EAKR:n ja ESR+:n kohdalla siirrot koskevat samaa alueluokkaa (kuten komission alkuperäisessä ehdotuksessa).

Muutosehdotus 40

20 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. EAKR, ESR+ ja koheesiorahasto voivat myöntää yhdessä tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisille ohjelmille.	1. EAKR, ESR+, koheesiorahasto ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen ja yhdennetyn alueellisen investoinnin osalta maaseuturahasto voivat myöntää yhdessä tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisille ohjelmille.
2. EAKR:stä ja ESR+:sta voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään kymmeneen prosenttiin asti kyseisten rahastojen tuesta tietyn ohjelman kunkin toimintalinjan osalta sellainen toimi tai toimen osa, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että tällaiset kustannukset ovat tarpeen toteuttamisen kannalta.	2. EAKR:stä, ESR+:sta ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen ja yhdennetyn alueellisen investoinnin osalta maaseuturahastosta voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään kymmeneen prosenttiin asti kyseisten rahastojen tuesta tietyn ohjelman kunkin toimintalinjan osalta sellainen toimi tai toimen osa, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että tällaiset kustannukset ovat tarpeen toteuttamisen kannalta.

Perustelu

Vaikka maaseuturahasto ei enää valitettavasti olekaan ERI-rahastojen kehyksessä, yhdennettyä alueellista kehitystä, myös maaseuturahastoa, olisi jatkettava ainakin yhdennetyn alueellisen investoinnin ja yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen osalta.

Muutosehdotus 41

21 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltiot voivat pyytää, että enintään viisi prosenttia minkä tahansa rahaston määrärahoista siirretään mihin tahansa toiseen rahastoon yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa tai mihin tahansa välineeseen, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti .

Jäsenvaltiot voivat institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksensä mukaisesti – yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa ja kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevia käytännesääntöjä kaikilta osin noudattaen – pyytää, että enintään viisi prosenttia minkä tahansa rahaston määrärahoista siirretään mihin tahansa toiseen rahastoon suoran, välillisen tai yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa , kun kyse on yhteenkuuluvuuden kannalta merkittävistä hankkeista, lukuun ottamatta uudistusten tukiohjelmaa .

Perustelu

Kun otetaan huomioon koheesiopolitiikan määrärahojen kokonaisvähennys, jäsenvaltioita ei pitäisi kannustaa siirtämään enempää määrärahoja koheesiopoliittisista hankkeista ohjelmiin, joita on ehkä helpompi hallinnoida mutta jotka eivät ole merkittäviä yhteenkuuluvuuden kannalta.

Muutosehdotus 42

22 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltion on tuettava yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden kautta jossakin seuraavista muodoista:

Jäsenvaltion on tuettava yhdennettyä alueellista kehitystä – mikä edellyttää kaikkien rahastojen (myös maaseuturahaston) käyttämistä – alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden kautta jossakin seuraavista muodoista:

a)	yhdennetyt alueelliset investoinnit;

a)	yhdennetyt alueelliset investoinnit;

b)	yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen;

b)	yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen;

c)	muu alueellinen väline sellaisten jäsenvaltion suunnittelemien aloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen mukaisia suunniteltuja investointeja EAKR:ään .

c)	muu alueellinen väline sellaisten ohjelmien hallintoviranomaisten suunnittelemien aloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat kaikkien 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisia suunniteltuja investointeja.

Perustelu

Hallintoviranomaiset kehittävät alueellisia välineitä nykyisen ohjelmakauden aikana myös alueellisella tasolla. Nämä välineet perustuvat strategisiin asiakirjoihin, ja ne on sovitettu alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin.

Alueellisten välineiden tehokas täytäntöönpano edellyttää eri rahastojen (ei vain EAKR:n) käyttöä synergian ja koordinoinnin lisäämiseksi.

Muutosehdotus 43

23 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Edellä olevan 22 artiklan a tai c alakohdan nojalla toteutettavien alueellisten strategioiden on sisällettävä seuraavat osatekijät:

1. Hallintoviranomainen varmistaa, että edellä olevan 22 artiklan a tai c alakohdan nojalla toteutettavat alueelliset strategiat sisältävät seuraavat osatekijät:

a)	strategian kattama maantieteellinen alue;

a)	strategian kattama maantieteellinen alue;

b)	analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista;

b)	analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista;

c)	kuvaus yhdennetystä lähestymistavasta havaittujen kehitystarpeiden ja -mahdollisuuksien käsittelemiseksi;

c)	kuvaus yhdennetystä lähestymistavasta havaittujen kehitystarpeiden ja -mahdollisuuksien käsittelemiseksi;

d)	kuvaus kumppaneiden 6 artiklan mukaisesta osallistumisesta strategian laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

d)	kuvaus kumppaneiden 6 artiklan mukaisesta osallistumisesta strategian laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

Niihin voi sisältyä myös luettelo tuettavista toimista.

2. Alueellisten strategioiden laadinnan on oltava asiaankuuluvan kaupunki- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen vastuulla.

2. Alueellisten strategioiden laadinnan on oltava asiaankuuluvan kaupunki-, paikallis - tai alue viranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen vastuulla.

3. Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvan kaupunki- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan.

Valittujen toimien on oltava alueellisen strategian mukaisia.

3. Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvan kaupunki-, paikallis - tai alue viranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan.

Valittujen toimien on oltava alueellisen strategian mukaisia.

4 . Kun kaupunki- tai paikallisviranomainen tai -elin tai muu alueellinen viranomainen tai elin hoitaa muita hallintoviranomaisen tehtäviä kuin toimien valintaa, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseinen viranomainen välittäväksi elimeksi.

4. Alueellisia strategioita laadittaessa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tahot tekevät yhteistyötä asiaankuuluvien hallintoviranomaisten kanssa siltä osin kuin on kyse asianomaisesta ohjelmasta tuettujen toimien soveltamisalasta.

5 . Alueellisten strategioiden laatimiseen ja suunnitteluun voidaan myöntää tukea.

5 . Kun kaupunki-, paikallis - tai alue viranomainen tai -elin tai muu alueellinen viranomainen tai elin hoitaa muita hallintoviranomaisen tehtäviä kuin toimien valintaa, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseinen viranomainen välittäväksi elimeksi.

6 . Alueellisten strategioiden laatimiseen ja suunnitteluun voidaan myöntää tukea.

Perustelu

Hallintoviranomaisen asema on ilmoitettava ja sitä on vahvistettava toimenpideohjelmien toteuttamisesta vastaavana tahona laadittaessa alueellisia strategioita, joiden avulla voidaan saavuttaa toimenpideohjelman tavoitteet.

Tekstissä tulisi viitata myös alueviranomaisiin asiakokonaisuuteen COTER-VI/031 kuuluvan AK:n lausunnon mukaisesti; siinä pidetään yhtenä suurimmista esteistä ITI-välineen käyttöönotolle sitä, että ”täytäntöönpanoprosessissa ei oteta riittävästi huomioon toimien valinnasta vastaavien tahojen vastuualoja ja toimivaltaa”.

Hallintoviranomaisen asema alueellisten strategioiden laatimisessa on ilmoitettava ja sitä on vahvistettava. Erityisesti tähän pitäisi kuulua velvoite laatia strategiat, tehdä yhteistyötä asiaankuuluvan hallintoviranomaisen kanssa ja antaa hallintoviranomaiselle valtuudet sovittaa nämä strategiat yhteen toimenpideohjelman soveltamisalan kanssa.

Muutosehdotus 44

25 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaan tukea EAKR:stä, ESR :stä tai EMKR:stä.	Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaan tukea EAKR:stä, ESR +:sta, maaseuturahastosta, joka nimetään paikallisen kehittämisen johtavaksi tasoksi (Leader), tai EMKR:stä.

Perustelu

Myös maaseuturahasto olisi sisällytettävä tähän, kun tuetaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä ja Leader-toimia.

Muutosehdotus 45

27 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hallintoviranomaisten on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät joko valitsevat ryhmästä yhden kumppanin, joka toimii vetäjänä hallinnollisissa ja taloudellisissa asioissa, tai kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen.	Hallintoviranomaisten on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen.

Perustelu

Kokemus on osoittanut, että hallintoviranomaisen on vaikeaa valita vetäjänä toimivaa kumppania, jos paikallisella toimintaryhmällä ei ole yhteistä oikeushenkilöyttä. Koska paikallisilla toimintaryhmillä on suuri vastuu ja ne vastaavat myös mahdollisista virheistä, ne olisi velvoitettava järjestäytymään oikeudelliseksi rakenteeksi.

Muutosehdotus 46

31 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Teknisestä avusta korvattava rahaston prosenttiosuus on seuraava:

a)	EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteelle myöntämän tuen sekä koheesiorahaston tuen osalta: 2,5 % ;

a)	EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteelle myöntämän tuen sekä koheesiorahaston tuen osalta: 5 % ;

b)	ESR+:n tuen osalta 4 % ja ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta 5 % ;

b)	ESR+:n tuen osalta 5 % ;

c)	EMKR:n tuen osalta 6 %;

c)	maaseuturahaston tuen osalta 5 %;

d)	AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tuen osalta 6 %.

d)	EMKR:n tuen osalta 6 %;

e)	AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tuen osalta 6 %.

Perustelu

Teknisen avun kiinteän osuuden (5 prosenttia) olisi katettava myös ESR+.

Muutosehdotus 47

33 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on perustettava ohjelman toteuttamista seuraava komitea, jäljempänä ”seurantakomitea”, kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltiolle ilmoitettiin ohjelman hyväksymispäätöksestä.	Jäsenvaltion on – yhteisymmärryksessä asiaankuuluvan hallintoviranomaisen kanssa – kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevia käytännesääntöjä noudattaen ja oman institutionaalisen, oikeudellisen ja rahoituskehyksensä mukaisesti perustettava ohjelman toteuttamista seuraava komitea, jäljempänä ”seurantakomitea”, kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltiolle ilmoitettiin ohjelman hyväksymispäätöksestä.
[– –]	[– –]

Perustelu

Viittaus jäsenvaltion institutionaaliseen, oikeudelliseen ja rahoituskehykseen ja käytännesääntöihin on tarpeen paikallis- ja alueviranomaisten ja sidosryhmien asianmukaisen osallisuuden varmistamiseksi. Koska seurantakomitea perustetaan seuraamaan tiettyä ohjelmaa, hallintoviranomaisen pitäisi olla vastuussa sen perustamisesta.

Muutosehdotus 48

33 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki seurantakomitealle toimitetut tiedot 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.	Hallintoviranomaisen on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki seurantakomitean työtä koskevat tiedot 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tai annettava linkki asiaankuuluvaan verkkosivustoon, jossa kaikki tiedot ovat saatavilla .

Perustelu

Kaikki seurantakomiteaa koskevat tiedot julkaistaan käynnissä olevalla ohjelmakaudella asiaankuuluvilla verkkosivustoilla, jotka on perustettu nimenomaisesti sitä varten. Tätä hyvää käytäntöä olisi jatkettava kaudella 2021–2027.

Muutosehdotus 49

35 artiklan 1 kohdan f alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella

[– –]

f)	viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteutusta;

f)	viestintästrategian mukaista viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteutusta;

[– –]

Perustelu

Ehdotetaan, että viestintästrategia, sen hyväksyminen ja muuttaminen säilytetään toimenpideohjelman seurantakomitean tehtävien joukossa.

Muutosehdotus 50

35 artiklan 1 kohta, uusi alakohta i alakohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella

[– –]

j)	toimien valinnassa käytettäviä menetelmiä ja kriteerejä ja niihin tehtäviä muutoksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista.

Perustelu

Seurantakomitean hyväksyntää valinnassa käytettäville menetelmille ja kriteereille ei pitäisi vaatia, sillä muutoin hallintoviranomaisen työ hankaloituu.

Muutosehdotus 51

35 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seurantakomitean tehtävänä on hyväksyä

a)	toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja kriteerit ja niihin tehtävät muutokset kuultuaan ensin komissiota 67 artiklan 2 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan soveltamista;

a)	EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien vuotuinen tuloksellisuuskertomus ja EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien lopullinen tuloksellisuuskertomus;

b)	EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien vuotuinen tuloksellisuuskertomus ja EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien lopullinen tuloksellisuuskertomus;

b)	arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;

c)	arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;

c)	ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset, lukuun ottamatta 19 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklassa tarkoitettuja siirtoja koskevia ehdotuksia .

d)	ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset, myös 19 artiklan 5 kohdassa ja 21 artiklassa tarkoitettuja siirtoja koskevat ehdotukset .

d)	muutokset 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen strategisesti tärkeiden toimien luetteloon ja 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan iii ja vii alakohdassa ja j alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin;

e)	toimenpideohjelman viestintästrategia ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset.

Perustelu

Seurantakomitean hyväksyntää ei pitäisi vaatia ohjelmamuutoksille, jotka koskevat toimintalinjojen välisiä määrärahasiirtoja 5 prosentin (tai 10 prosentin) jouston nojalla, sillä muutoin hallintoviranomainen menettäisi mahdollisuuden tehdä mukautuksia oikealla hetkellä. Joustojärjestelmä menettäisi tehonsa.

Muutosehdotus 52

37 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti kunkin ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään maaliskuuta, 31 päivään toukokuuta, 31 päivään heinäkuuta , 30 päivään syyskuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä liitteessä VII olevan mallin mukaisesti.	Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti kunkin ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään heinäkuuta ja 31 päivään lokakuuta mennessä liitteessä VII olevan mallin mukaisesti.
Ensimmäisen kerran tiedot on toimitettava 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.	Ensimmäisen kerran tiedot on toimitettava 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.
ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta tiedot on toimitettava vuosittain 30 päivään marraskuuta mennessä.	ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta tiedot on toimitettava vuosittain 30 päivään marraskuuta mennessä.

Perustelu

Tietojen toimittaminen kuusi kertaa vuodessa aiheuttaa huomattavasti hallinnollista rasitetta. Vaatimus olisi supistettava kolmeen kertaan vuodessa, kuten nykyisessä yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Muutosehdotus 53

43 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

Viestintäkoordinaattorin on saatava seuraavat tahot osallistumaan näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimiin:

a)	Euroopan komission edustustot ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistot jäsenvaltioissa; sekä Europe Direct -tiedotuspisteet ja muut verkostot; oppilaitokset ja tutkimuslaitokset;

a)	Euroopan komission edustustot ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistot jäsenvaltioissa; sekä Europe Direct -tiedotuspisteet ja muut verkostot; oppilaitokset ja tutkimuslaitokset;

b)	muut asiaankuuluvat kumppanit ja elimet.

b)	ohjelmien toteuttamiseen osallistuvat paikallis- ja alueviranomaiset;

c)	muut asiaankuuluvat kumppanit ja elimet .

Perustelu

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa olisi kannustettava yhteistyöhön kaikkien niiden hallintotasojen välillä, jotka osallistuvat ohjelmien toteuttamiseen ja niitä koskevaan viestintään.

Muutosehdotus 54

43 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jokaisen hallintoviranomaisen on nimettävä kullekin ohjelmalle viestintävastaava, jäljempänä ”ohjelman viestintä vastaava ”.	Jokaisen hallintoviranomaisen on nimettävä yhdelle tai useammalle ohjelmalle viestintävastaava, jäljempänä ”ohjelman viestintä vastaavat ”.

Perustelu

Rahastojen yhdentymisen tukemiseksi ja parempaan synergiaan perustuvan kokonaisvaltaisen lähestymistavan mahdollistamiseksi tulisi olla mahdollista nimetä yhteinen viestintävastaava useammalle ohjelmalle. Tämä varmistaisi myös johdonmukaisemman viestinnän rahastojen välillä.

Muutosehdotus 55

43 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio hallinnoi verkostoa, jossa viestintäkoordinaattorit, ohjelmien viestintävastaavat ja komission edustajat vaihtavat tietoja näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimista.	Komissio hallinnoi verkostoa, jossa viestintäkoordinaattorit, ohjelmien viestintävastaavat , Euroopan alueiden komitean edustajat ja komission edustajat vaihtavat tietoja näkyvyys-, avoimuus- ja viestintätoimista.

Perustelu

Komissiolle annetaan tehtäväksi hallinnoida viestintäverkostoa, johon myös AK:n tulisi osallistua synergian ja yhteistyön varmistamiseksi.

Muutosehdotus 56

Uusi kohta 44 artiklaan 1 kohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Hallintoviranomaisen on laadittava viestintästrategia kullekin toimenpideohjelmalle. Useille toimenpideohjelmille voidaan laatia yksi yhteinen viestintästrategia. Viestintästrategiassa on otettava huomioon asianomaisen toimenpideohjelman tai asianomaisten toimenpideohjelmien koko suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Viestintästrategian on sisällettävä liitteessä VIII esitetyt osatekijät.

Jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen on varmistettava, että tiedotus- ja viestintätoimenpiteet pannaan täytäntöön viestintästrategian mukaisesti näkyvyyden lisäämiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi kansalaisten kanssa pyrkien näkyvyyteen mahdollisimman monessa tiedotusvälineessä.

Perustelu

Viestintästrategia on olennaisen tärkeä osatekijä suunniteltaessa ja pantaessa täytäntöön näkyvyyttä ja viestintää koskevia velvoitteita, joita nykyisin halutaan niin korostaa. Strategian poistaminen kokonaan merkitsisi sitä, että näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa syntyisi tiettyä epävarmuutta, sekä mahdollisuutta, ettei niiden toteuttamiseen osallistuvien elinten ja organisaatioiden välillä olisi vähäisintäkään yhdenmukaisuutta.

Muutosehdotus 57

44 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hallintoviranomaisen on viimeistään kuukautta ennen ehdotuspyynnön julkaisemista julkaistava 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tiivistelmä suunnitelluista ja julkaistuista ehdotuspyynnöistä ja annettava niistä seuraavat tiedot:	Hallintoviranomaisen on julkaistava 1 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tiivistelmä suunnitelluista ja julkaistuista ehdotuspyynnöistä ja annettava niistä seuraavat tiedot:
[– –]	[– –]

Perustelu

44 artiklan 2 kohdan säännöksistä saattaa aiheutua täytäntöönpanon viivästyksiä, ja ne rajoittavat myös hallintoviranomaisten joustavuutta.

Siksi ehdotetaan, että poistetaan säännös, jossa viitataan yksittäisten hallintoviranomaisten tekemään arviointiin parhaiten soveltuvista välineistä rahoitusmahdollisuuksia koskevan mahdollisimman laajan tiedotuksen varmistamiseen.

Vaihtoehtoisesti jos edellä mainittu säännös katsotaan tarpeelliseksi, julkaisun ajankohtaa ei pitäisi määritellä etukäteen, vaan hallintoviranomainen saisi päättää sen johdonmukaisesti täytäntöönpanosuunnitelman kanssa.

Muutosehdotus 58

Uusi artikla 44 artiklan jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	1. Hallintoviranomaisen laatima viestintästrategia on toimitettava seurantakomitean hyväksyttäväksi 35 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua asianomaisen toimenpideohjelman tai asianomaisten toimenpideohjelmien hyväksymisestä.
	Jos useiden toimenpideohjelmien yhteinen viestintästrategia koskee useita seurantakomiteoita, jäsenvaltio voi nimetä yhden seurantakomitean, jonka tehtävänä on muita asianomaisia seurantakomiteoita kuullen hyväksyä yhteinen viestintästrategia ja siihen mahdollisesti myöhemmin tehtävät muutokset.
	Jäsenvaltio tai hallintoviranomaiset voivat tarvittaessa muuttaa viestintästrategiaa ohjelmakauden aikana. Hallintoviranomaisen on toimitettava muutettu viestintästrategia seurantakomitean hyväksyttäväksi 35 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti.
	2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, hallintoviranomaisen on tiedotettava asiasta vastaavalle seurantakomitealle tai asiasta vastaaville seurantakomiteoille vähintään kerran vuodessa 35 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun viestintästrategian täytäntöönpanon edistymisestä, tämän täytäntöönpanon tuloksista tekemästään analyysistä sekä seuraavana vuonna toteutettavaksi suunnitelluista tiedotus- ja viestintätoimista ja rahastojen näkyvyyttä parantavista toimenpiteistä. Seurantakomitea antaa lausunnon seuraavana vuonna toteutettavaksi suunnitelluista toimista ja toimenpiteistä sekä keinoista yleisölle suunnattujen viestintätoimien tehostamiseksi.

Perustelu

Ehdotetaan, että viestintästrategian hyväksymis-, muuttamis- ja seurantamenettely säilytetään kaudella 2014–2020 saatujen myönteisten tulosten johdosta sekä siitä syystä, että tämä mahdollistaisi, että komission suorittaman valvonnan perustana on jäsennelty ja saatavilla oleva asiakirja, mikä helpottaisi näin valvontaa.

Muutosehdotus 59

50 artiklan 2 kohdan b alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset asianomaisen henkilön kuukausittaisella työajalla, joka vastaa työsopimuksessa tarkoitettua sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä.	jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset asianomaisen henkilön kuukausittaisella työajalla, joka vastaa työsopimuksessa tarkoitettua sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä tai työehtosopimusta .

Perustelu

Viittaus työsopimuksen perustaan.

Muutosehdotus 60

52 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Rahoitusvälineistä annetaan tukea varojen lopullisille vastaanottajille ainoastaan uusiin investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, tuottavan tuloja tai tuovan säästöjä mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta markkinalähteistä.	Rahoitusvälineistä annetaan tukea varojen lopullisille vastaanottajille ainoastaan investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, tuottavan tuloja tai tuovan säästöjä mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta käytettävissä olevista markkinalähteistä.

Perustelu

Rahoitusvälineitä pitäisi käyttää uusien investointien lisäksi myös yleisesti sellaisiin investointeihin, jotka ovat taloudellisesti kannattavia, kun rahoitusta ei voida saada käytettävissä olevista markkinalähteistä.

Muutosehdotus 61

Uusi kohta 52 artiklaan 6 kohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kun rahoitusvälineillä tuetaan yrityksille, kuten pk-yrityksille, tarkoitettua rahoitusta, tällainen tuki on kohdistettava rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan eli siemenpääomaan ja käynnistysvaiheen pääomaan, laajentamiseen tarvittavaan pääomaan, yrityksen yleisen toiminnan vahvistamiseen tarvittavaan pääomaan tai uusien hankkeiden toteuttamiseen, uusille markkinoille pääsemiseen tai olemassa olevien yritysten kehittämiseen tarvittavaan pääomaan, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta sovellettavien unionin valtiontukisäännösten soveltamiseen. Tähän tukeen voi sisältyä investointeja sekä aineelliseen että aineettomaan omaisuuteen ja myös käyttöpääomaan, edellyttäen että noudatetaan sovellettavia unionin valtiontukisääntöjä ja että tarkoituksena on kannustaa yksityissektoria tarjoamaan rahoitusta yrityksille. Tuki voi kattaa myös yritysten hallintaoikeuksien siirtokustannuksia edellyttäen, että kyseiset siirrot toteutetaan riippumattomien investoijien välillä.

Perustelu

Uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tulisi myös mainita investoinnin laaja määritelmä, joka sisältyy nykyiseen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen.

Muutosehdotus 62

53 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rahoitusväline, jonka hallinnointi on hallintoviranomaisen vastuulla, voidaan perustaa

a)	joko sijoittamalla ohjelman varat oikeushenkilön pääomaan;

b)	tai luomalla erillinen rahoituskokonaisuus tai avaamalla varainhoitotilejä laitoksessa.

Rahoitusväline, jonka hallinnointi on hallintoviranomaisen vastuulla, voidaan perustaa

a)	joko sijoittamalla ohjelman varat oikeushenkilön pääomaan;

b)	tai luomalla erillinen rahoituskokonaisuus tai avaamalla varainhoitotilejä laitoksessa.

Hallintoviranomainen valitsee elimen, joka vastaa rahoitusvälineen täytäntöönpanosta.

Hallintoviranomainen valitsee elimen, joka vastaa rahoitusvälineen täytäntöönpanosta 67 artiklan mukaisesti .

Silloin kun hallintoviranomaisen valitsema elin vastaa holdingrahaston toteuttamisesta se voi valita muita elimiä toteuttamaan erityisrahastoa .

Silloin kun hallintoviranomaisen valitsema elin vastaa holdingrahaston toteuttamisesta se voi valita muita elimiä toteuttamaan erityisrahastoa.

Perustelu

Rahoitusvälineiden markkinalähtöisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja tarkastusriskin lieventämiseksi rahoitusvälineen täytäntöön panevan elimen valinnassa 67 artiklan noudattaminen on olennaisen tärkeää. Vastaavasti olisi muutettava myös johdanto-osan 44 kappaletta, 62 artiklan 3 kohtaa, 67 artiklan 4 kohtaa.

Muutosehdotus 63

53 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman kansallista yhteisrahoitusta voi myöntää joko hallintoviranomainen tai sitä voidaan myöntää holdingrahastojen tai erityisrahastojen tasolla tai lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien tasolla rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kun kansallista yhteisrahoitusta myönnetään lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien tasolla, rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavan elimen on säilytettävä asiakirjatodisteita, jotka osoittavat menojen tukikelpoisuuden.

Ohjelman kansallista yhteisrahoitusta voi myöntää joko hallintoviranomainen tai holdingrahastot taikka erityisrahastot tai yksityiset sijoittajat tai lopulliset vastaanottajat rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kun lopullisiin vastaanottajiin tehtävien investointien taso myöntää kansallisen yhteisrahoituksen tai se myönnetään tällä tasolla, rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaavan elimen on säilytettävä asiakirjatodisteita, jotka osoittavat menojen tukikelpoisuuden.

Perustelu

Ei ole mitään syytä sulkea lopullisen vastaanottajan omaa osuutta pois tukikelpoisesta kansallisesta yhteisrahoituksesta, jos sen tarkoituksena on rahoittaa samaa investointia. Tällainen poissulkeminen on tukikelpoisuusehtojen perusteetonta tiukentamista avustuksiin verrattuna.

Muutosehdotus 64

59 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta toimiin, joita koskee tuotannollisen toiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.	Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta rahoitusvälineisiin maksettaviin tai niiden maksamiin rahoitusosuuksiin eikä toimiin, joihin kohdistuu tuotantotoiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.

Perustelu

Rahoitusvälineiden toimet pitäisi yksiselitteisesti vapauttaa kestävyyttä koskevista säännöksistä. Tällainen poikkeus otettiin onnistuneesti käyttöön vuosille 2007–2013 ja 2014–2020.

Muutosehdotus 65

63 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välinen tiedonvaihto hoidetaan kokonaisuudessaan sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla liitteen XII mukaisesti.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välinen tiedonvaihto voidaan tarvittaessa hoitaa sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla liitteen XII mukaisesti.
[– –]	[– –]

Perustelu

Olisi tarpeeton rasite vaatia kaiken tiedonvaihdon tapahtuvan sähköisesti.

Muutosehdotus 66

64 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

c)	Komissio toimittaa alustavat tarkastushavainnot jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään 3 kuukautta tarkastuksen viimeisen päivän jälkeen.

c)	Komissio toimittaa alustavat tarkastushavainnot jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yhdellä asianomaisen jäsenvaltion kielellä viimeistään 3 kuukautta tarkastuksen viimeisen päivän jälkeen.

d)	Komissio toimittaa tarkastuskertomuksen vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään 3 kuukauden kuluttua päivästä, jona se on saanut jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta kattavan vastauksen alustaviin tarkastushavaintoihin.

b)	Komissio toimittaa tarkastuskertomuksen vähintään yhdellä asianomaisen jäsenvaltion kielellä viimeistään 3 kuukauden kuluttua päivästä, jona se on saanut jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta kattavan vastauksen alustaviin tarkastushavaintoihin.

[– –]

Perustelu

Tämän pitäisi nopeuttaa täytäntöönpanoa, kun asianomaisten viranomaisten ei tarvitse odottaa uutta käännöstä, kun sellainen on tarpeen.

Muutosehdotus 67

67 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä kuultava komissiota ja otettava sen huomautukset huomioon ennen kuin valintaperusteet toimitetaan seurantakomitealle ja ennen kuin niihin tehdään mahdollisesti myöhemmin muutoksia.

Perustelu

Edellytykset, joiden mukaisesti komissio voi pyytää saada tulla kuulluksi valintaperusteista, ovat epäselvät. Tämä haittaisi hallintoviranomaisen itsenäisyyttä ja päätöksentekoprosessia.

Muutosehdotus 68

84 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ennakkomaksut maksetaan kunkin rahaston osalta vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)	2021: 0,5 % ;

b)	2022: 0,5 % ;

c)	2023: 0,5 % ;

d)	2024: 0,5 % ;

e)	2025: 0,5 % ;

f)	2026: 0,5 %

Ennakkomaksut maksetaan kunkin rahaston osalta vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)	2021: 2 % ;

b)	2022: 2 % ;

c)	2023: 2 % ;

d)	2024: 2 % ;

e)	2025: 2 % ;

2026: 2 %

Jos ohjelma hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen, aiemmat erät maksetaan hyväksymisvuonna.

Perustelu

Vuotuinen ennakkomaksumäärä vähenee liian jyrkästi uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa nykyiseen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen verrattuna.

Muutosehdotus 69

85 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Poiketen siitä, mitä 3 kohdan a alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavaa:

a)	jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan a alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä ehtojen täyttämisessä tai tulosten aikaan saamisessa saavutettuun edistykseen perustuvat määrät 89 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti;

a)	jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan a alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä ehtojen täyttämisessä tai tulosten aikaan saamisessa saavutettuun edistykseen perustuvat määrät 89 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti;

b)	jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan c, d ja e alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti määritetyt määrät;

b)	jos unionin rahoitusosuus perustuu 46 artiklan c, d ja e alakohtaan, maksatushakemukseen on sisällytettävä 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti määritetyt määrät;

c)	kun on kyse 48 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa mainituista avustusmuodoista, maksatushakemukseen on sisällytettävä sovellettavin perustein lasketut kustannukset.

c)	kun on kyse 48 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa mainituista avustusmuodoista, maksatushakemukseen on sisällytettävä sovellettavin perustein lasketut kustannukset;

d)	kun on kyse valtiontuesta, maksatushakemukseen voidaan sisällyttää ennakkomaksuja, jotka tuen myöntävä taho maksaa tuensaajalle, edellyttäen että ennakkomaksut ovat enintään 40 prosenttia tuensaajalle tiettyyn toimintaan myönnettävän tuen kokonaismäärästä .

Perustelu

Nykyisen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 131 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetään mahdollisuudesta maksaa ennakkomaksuja 40 prosenttiin asti. Tämä mahdollisuus olisi säilytettävä uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

Muutosehdotus 70

86 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

2. Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksatushakemukset, joihin sisältyy rahoitusvälineiden menoja, on toimitettava seuraavien edellytysten mukaisesti:

ensimmäiseen maksatushakemukseen sisällytetyn määrän täytyy olla jo maksettu rahoitusvälineisiin, ja se voi olla enintään 25 prosenttia ohjelmasta rahoitusvälineisiin asianomaisen rahoitussopimuksen perusteella osoitettavien rahoitusosuuksien kokonaismäärästä asianomaisen toimintalinjan ja alueluokan mukaan, jos sellainen on;

b)	tukikelpoisuusaikana toimitettaviin myöhempiin maksatushakemuksiin sisältyvän määrän on sisällettävä 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tukikelpoiset menot.

2. Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti, maksatushakemuksiin sisällytetään menot rahoitusvälineiden perustamisesta tai niihin osallistumisesta.

3. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ensimmäiseen maksatushakemukseen sisältyvä määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Se on ilmoitettava erikseen maksatushakemuksissa .

Perustelu

Kaudella 2014–2020 ohjelmasta rahoitusvälineisiin osoitetut osuudet ovat vähentäneet perustettujen välineiden joustavuutta ja heikentäneet mahdollisuutta avata samanaikaisesti useita rahoitustuotteita. Muutosehdotus perustuu kauden 2007–2013 parhaisiin käytäntöihin.

Muutosehdotus 71

88 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

c)	vastaavia yksikkökustannuksia ja kertakorvauksia koskevat säännöt, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;

c)	vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä määriä koskevat säännöt, joita sovelletaan unionin toimintapolitiikkojen aloilla samantyyppisiin toimiin;

d)	vastaavia yksikkökustannuksia ja kertakorvauksia koskevat säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin.

d)	vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteitä määriä koskevat säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin.

Perustelu

Artiklan johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Muutosehdotus 72

99 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio vapauttaa kaikki sellaiset ohjelman määrät, joita ole käytetty ennakkomaksuihin 84 artiklan mukaisesti tai joista ei ole toimitettu 85 ja 86 artiklan mukaisesti maksatushakemusta viimeistään vuosia 2021–2026 koskevien talousarviositoumusten tekovuotta seuraavan toisen kalenterivuoden joulukuun 26 päivänä.

Jos maksatus lopetetaan oikeudellisesta syystä tai ennaltaehkäisevästi, sovelletaan myös pidennystä.

Perustelu

Vapauttamissääntöjä ei pitäisi lyhentää, vaan ne pitäisi säilyttää n+3-säännön mukaisina, ottaen huomioon monien paikallis- ja alueviranomaisten nykyiset vaikeudet varmistaa riittävää yhteisrahoitusta. Lisäksi määräajan on oltava vuoden lopussa.

Muutosehdotus 73

103 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja alueluokittain sekä luettelo tukikelpoisista alueista liitteessä XXII vahvistettujen menetelmien mukaisesti.	Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja alueluokittain sekä luettelo tukikelpoisista alueista liitteessä XXII vahvistettujen menetelmien mukaisesti.
Tässä päätöksessä vahvistetaan myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.	Tässä päätöksessä vahvistetaan myös Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.
	Näin ollen rahastoista saatavien kokonaismäärärahojen tulee sekä kansallisesti että alueellisesti olla vähintään 76 prosenttia kullekin jäsenvaltiolle tai alueelle ohjelmakaudella 2014–2020 myönnetyistä määrärahoista.

Perustelu

Komission kansalliselle tasolle tarjoama turvaverkko ei estä tekemästä suhteettoman suuria leikkauksia yksittäisten tukialueiden määrärahoihin, mikä ei ole koheesiopoliittisesti perusteltua.

Muutosehdotus 74

104 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 2,5 prosenttia talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevista rahastojen kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 8 430 000 000 euroa).	Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 3,3 prosenttia talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevista rahastojen kokonaismäärärahoista (eli yhteensä XX XXX XXX XXX euroa).

Perustelu

Komission ehdotus johtaisi huomattaviin määrärahaleikkauksiin alueellisen yhteistyön toimissa, vaikka Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annettavan asetuksen luonnokseen on sisällytetty uusia toimia. AK ehdottaakin Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen määrärahojen nostamista 3,3 prosenttiin kaikista koheesiopoliittisista määrärahoista, jotta voitaisiin säilyttää olemassa olevat rajatylittävän yhteistyön ohjelmat sekä alueiden välinen yhteistyö ja yhteistyö syrjäisimpien alueiden kanssa. Nykyinen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen jakomenetelmä, sellaisena kuin se on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1302/2013 liitteessä VII, olisi säilytettävä, sillä ehdotettu uusi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen jakomenetelmä syrjisi niitä jäsenvaltioita ja alueita, joiden raja-alueet ovat harvaan asuttuja (erityisesti uusi 25 kilometrin peruste).

Muutosehdotus 75

105 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissio voi hyväksyä jäsenvaltion kumppanuussopimuksen toimittamisen tai väliarvioinnin yhteydessä tekemän siirtoehdotuksen, jossa

a)	enintään 15 prosenttia vähemmän kehittyneiden alueiden kokonaismäärärahoista siirretään siirtymäalueille tai kehittyneemmille alueille ja siirtymäalueilta kehittyneemmille alueille;

b)	kehittyneempien alueiden tai siirtymäalueiden määrärahoja siirretään vähemmän kehittyneille alueille.

Komissio voi hyväksyä jäsenvaltion kumppanuussopimuksen toimittamisen tai väliarvioinnin yhteydessä tekemän siirtoehdotuksen, joka on enintään 15 prosenttia kokonaismäärärahoista .

Perustelu

Siirtojen pitäisi olla mahdollisia kaikenlaisten alueiden välillä.

Muutosehdotus 76

106 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Ohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä vahvistetaan kullekin toimintalinjalle rahastoista myönnettävän tuen yhteisrahoitusosuus ja enimmäismäärä .	Ohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä vahvistetaan kullekin toimintalinjalle rahastoista myönnettävän tuen enimmäismäärä ja ohjelman yhteisrahoitusosuus.

Perustelu

Kun yhteisrahoituksen enimmäismäärä vahvistetaan toimenpideohjelman tasolla (eikä kunkin toimintalinjan enimmäistasoja), täytäntöönpanoprosessista saadaan joustavampi. Näin voidaan monipuolistaa toimintalinjojen yhteisrahoitusta toimien tyypin perusteella.

Muutosehdotus 77

106 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus ei saa olla suurempi kuin

a)	70 prosenttia, kun kyse on vähemmän kehittyneistä alueista;

b)	55 prosenttia, kun kyse on siirtymäalueista;

c)	40 prosenttia, kun kyse on kehittyneemmistä alueista.

Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus ei saa olla suurempi kuin

a)	85 prosenttia, kun kyse on vähemmän kehittyneistä alueista;

b)	70 prosenttia, kun kyse on siirtymäalueista;

c)	50 prosenttia, kun kyse on kehittyneemmistä alueista.

Edellä olevassa a alakohdassa vahvistettuja yhteisrahoitusosuuksia sovelletaan myös syrjäisimpiin alueisiin.

Koheesiorahaston toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia.

Koheesiorahaston toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 85 prosenttia.

ESR+-asetuksessa voidaan vahvistaa suurempia yhteisrahoitusosuuksia toimintalinjoille, joilla tuetaan innovatiivisia toimia kyseisen asetuksen [14] artiklan mukaisesti.

Perustelu

Yhteisrahoitusosuudet olisi pidettävä nykyisellä tasolla.

Muutosehdotus 78

106 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Interreg-ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia.	Interreg-ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 85 prosenttia.
[– –]	[– –]

Perustelu

Euroopan alueellisen yhteistyön yhteisrahoitus tulisi pitää 85 prosentissa.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

kannattaa päätavoitteita, joihin komissio pyrkii uudella yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella, eli erityisesti koheesiopolitiikan uudistamista tekemällä siitä yksinkertaisempaa, joustavampaa ja tehokkaampaa sekä tuensaajille ja hallintoviranomaisille aiheutuvan tarpeettoman hallinnollisen rasitteen vähentämistä merkittävästi.

suhtautuu myönteisesti siihen, että koheesiopolitiikka kattaa edelleen kaikki Euroopan unionin alueet. Tämä oli yksi Euroopan alueiden komitean suurimmista huolenaiheista aiheesta antamissaan aiemmissa lausunnoissa ja myös #CohesionAlliance-kampanjan keskeinen viesti.

suhtautuu myönteisesti jaettuun hallinnointiin perustuvan lähestymistavan vakiinnuttamiseen mutta korostaa, että toimet pitäisi jatkossakin toteuttaa parhaiten soveltuvalla alueellisella tasolla. Paikallis- ja alueviranomaisten roolia ohjelmien hallinnoinnissa mahdollisimman lähellä kansalaisia pitäisi siksi tukea toissijaisuusperiaatteen, monitasoisen hallinnon periaatteen ja kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

vaatii jatkamaan yksinkertaistamista esimerkiksi vähentämällä valtiontukisäännöistä aiheutuvaa hallinnollista rasitetta.

Tavoitteet ja tukea koskevat yleiset säännöt

hyväksyy viisi uutta toimintapoliittista tavoitetta, sillä ne vastaavat pitkälti aiempia temaattisia tavoitteita ja mahdollistavat samalla enemmän joustavuutta laajempien määritelmien ansiosta.

katsoo, että maaseuturahaston jättäminen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen ulkopuolelle aiheuttaa ongelmia, sillä vaarana on rakenne- ja investointirahastojen yhdennetyn lähestymistavan säröytyminen maaseutualueilla ottaen huomioon, että maaseudun kehittäminen kuuluu perustavanlaatuisesti koheesiopoliittisiin tavoitteisiin. Komitea vaatii lisäämään synergiaa maaseudun kehittämisen kanssa palauttamalla maaseuturahaston takaisin yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen (ks. AK:n lausunto YMP:stä, NAT-VI/034). Komitea on kuitenkin tyytyväinen siihen, että YMP:n strategisista suunnitelmista annetussa asetusehdotuksessa (2 art.) viitataan tiettyjen teemojen yhteydessä ja erityisesti yhdennettyä alueellista kehittämistä koskevissa asioissa yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen.

toistaa, että Euroopan sosiaalirahastossa täytyy säilyä kiinteä yhteys koheesiopolitiikkaan, sillä se on EU:n tärkein väline, jolla investoidaan ihmisiin ja inhimilliseen pääomaan, edistetään sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa ja parannetaan miljoonien eurooppalaisten elämänlaatua.

korostaa kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden tärkeyttä ja kehottaa lisäämään asiasta annetut käytännesäännöt asetusluonnoksen liitteeksi. Komitea kehottaa panemaan käytännesäännöt täytäntöön kaikilta osin, jotta voidaan varmistaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen tarkoittaa täyttä kumppanuutta.

Strateginen lähestymistapa

pitää valitettavana, että komission ehdotus ei ole osa uudistettua pitkän aikavälin strategiaa eli Eurooppa 2020 -strategian seuraajaa. Komitea olisi odottanut, että komissio esittäisi tällaisen pitkän aikavälin EU-strategian, jolla toteutetaan kestävän kehityksen tavoitteet ja joka perustuu uudistettuun, täysin monitasoiseen hallinnointiin.

10.

suhtautuu myönteisesti uuteen kumppanuussopimukseen, joka on yksinkertaisempi ja selkeämpi asiakirja.

11.

painottaa, että mahdollisten rahastojen välisten tai rahastoista InvestEU-ohjelmaan tai muihin unionin välineisiin kohdistuvien, suoran tai välillisen hallinnoinnin alaisten määrärahasiirtojen täytyy noudattaa kaikilta osin toissijaisuusperiaatetta ja monitasoisen hallinnon periaatetta ja että ne eivät saa heikentää paikallisiin tarpeisiin perustuvan lähestymistavan soveltamista varojen käytössä.

12.

suhtautuu myönteisesti siihen, että mahdollistavien edellytysten lukumäärää on pienennetty ja että erityisesti aihekohtaiset mahdollistavat edellytykset liittyvät nyt selkeämmin eri alojen strategisiin politiikkakehyksiin.

13.

on kuitenkin huolissaan siitä, että maksatus ei ole mahdollista ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavien edellytysten täyttymisestä, sillä tämä saattaa viivästyttää ohjelmien täytäntöönpanoa.

14.

pyytää, että uudessa ohjelmasuunnittelujärjestelmässä vahvistettaisiin heti määrärahat kaikille ohjelmakauden vuosille eli alustavat määrärahat myös vuosille 2026 ja 2027, jotta saataisiin tasapainotettua toisaalta lisäjousto ja koheesiopolitiikan toimintakyky ja toisaalta tärkeys säilyttää koheesiopolitiikan pitkän aikavälin strateginen investointiajattelu, joka pohjautuu koko seitsenvuotiseen rahoituskauteen.

15.

toistaa vastustavansa jyrkästi kielteistä ajatusta makrotaloudellisista ehdoista, joilla alueita ja kuntia ”rangaistaan” valtioiden hallitusvallan laiminlyönneistä ERI-rahastojen ja talouden ohjausjärjestelmän välisen yhteyden johdosta. Koheesiopolitiikan tavoitteissa on kyse aivan muista asioista kuin makrotalouden ohjauksessa, eikä sille pitäisi asettaa ehtoja, joihin paikallis- ja alueviranomaiset ja muut tuensaajat eivät pysty vaikuttamaan. Jäsenvaltioiden makrotaloudellisten ehtojen epäasianmukainen asettaminen ei saisi siksi vaikuttaa maksuihin lopullisille vastaanottajille tai tuensaajille.

16.

panee toisaalta merkille, että EU-ohjausjakson ja koheesiopolitiikan välistä yhteyttä säätelevien toiminnallisten menettelyjen analyysi on riittämätön ja että koheesiopoliittisten tukitoimenpiteiden ja uudistusten tukiohjelman toimenpiteiden välinen koordinointi ei ole selkeää. Komitea vaatii, että koheesiopolitiikan erityistavoitteita kunnioitetaan kaikissa tilanteissa, jotta EU-ohjausjakson alueellista ulottuvuutta voidaan vahvistaa.

17.

katsoo, että mahdollistavien edellytysten mekanismi toimii jo tehokkaasti koheesiopolitiikan kannalta merkittävillä uudistusaloilla.

18.

pitää tervetulleena yhdennettyjen alueellisten välineiden vahvistamista, sillä ne tarjoavat ainutlaatuisen keinon alhaalta ylös suuntautuvan lähestymistavan tukemiseen. Komitea korostaa kuitenkin, että tuettavien toimien valinnasta vastaavien viranomaisten vastuualoja ja toimivaltaa on kunnioitettava paremmin.

Ohjelmasuunnittelu

19.

kehottaa virtaviivaistamaan ohjelmien rakennetta, jota ei nähtävästi ole yksinkertaistettu kuluvaan kauteen verrattuna. Komitea katsoo, että muutosten hyväksymiseen varattu aika on liian pitkä, sillä se on sama kuin ohjelman hyväksymiseen varattu määräaika.

20.

katsoo, että tekniselle avulle ehdotettu kiinteä 2,5 prosentin määrä EAKR:ssa ja koheesiorahastossa on riittämätön, ja ehdottaakin tekniselle avulle kiinteää 5 prosentin määrää, ottaen huomioon myös, että uudessa asetuksessa ei ole valmiuksien kehittämiseen liittyvää erityistavoitetta.

Seuranta, arviointi, viestintä ja näkyvyys

21.

suhtautuu myönteisesti uuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen pyrkimykseen lisätä rahastojen toteutuksen avoimuutta ja näkyvyyttä ja muistuttaa AK:n vaatimuksesta ottaa käyttöön täsmällisempiä toimenpiteitä paikallis- ja aluetason vastuullisuuden lisäämiseksi ja ERI-rahastojen tunnettuuden parantamiseksi kenttätasolla sekä koheesiopoliittisen toiminnan huomioarvon lisäämiseksi merkittävästi soveltuvien viestintätoimien avulla, sillä kyse on yhdestä EU:n yhdentymisen kiistattomista eduista ihmisille paikallistasolla.

22.

ehdottaa kuitenkin, että hallintoviranomaisille annetaan mahdollisuus nimetä yksi yhteinen viestintävastaava useammalle ohjelmalle johdonmukaisuuden parantamiseksi.

Rahoitustuki

23.

kannattaa uusia säännöksiä, joilla pyritään lisäämään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä, sekä uusia säännöksiä, joiden tavoitteena on tehostaa rahoitusvälineiden käyttöä ja liittää ne paremmin osaksi ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanoprosessia.

Hallinto ja valvonta

24.

katsoo, että viranomaisten nimeämismenettelyjen ja todentamisviranomaisten määrittämismenettelyjen poistaminen ja suurempi luottamus kansallisiin hallinnointijärjestelmiin ovat tervetulleita tapoja vähentää ERI-rahastojen täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten hallinnollista taakkaa.

25.

kannattaa tarkastussääntöjen yksinkertaistamista yhteisiä säännöksiä koskevan asetusehdotuksen mukaisesti ja erityisesti uusia säännöksiä, joilla laajennetaan yhden tarkastuksen periaatteen soveltamista, sillä tämä vähentää merkittävästi ohjelmaviranomaisten ja tuensaajien hallinnollista taakkaa ja edistää samalla suhteellisuusperiaatetta.

26.

on myös tyytyväinen mahdollisuuteen lisätä oikeasuhtaisia järjestelyjä sellaisissa ohjelmissa, joiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmä on toiminut hyvin ja joiden osalta on saatu hyviä tuloksia.

Varainhoito

27.

on huolissaan ennakkorahoituksen jyrkästä supistamisesta 0,5 prosentin vuotuiseksi maksuksi kunkin rahaston kokonaistuesta ja pyytää ennakkorahoitusosuuden nostamista vähintään keskimäärin 2 prosenttiin.

28.

korostaa, että n+2-säännön palauttaminen aiheuttaisi päällekkäisyyttä nykyisen ohjelmakauden päättämisen ja uuden ohjelmakauden ensimmäisen n+2-kohteen kanssa, mistä aiheutuisi suuri hallinnollinen rasite ohjelmien täytäntöönpanoon. Komitea kehottaakin jatkamaan nykyisen n+3-säännön soveltamista.

Rahoituskehys

29.

on tyytyväinen siihen, että uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säilytetään nykyinen rakenne, jossa on kolmenlaisia alueita (vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet ja kehittyneemmät alueet) NUTS 2 -tasolla, ja kannattaa siirtymäalueiden ja kehittyneempien alueiden välisen kynnysarvon nostamista 90 prosentista 100 prosenttiin suhteessa asukaskohtaiseen BKT:n keskiarvoon, sillä tämä heijastaa seitsemännessä koheesiokertomuksessa esitettyjä havaintoja alueista, joiden asukaskohtainen BKT on lähellä EU:n keskiarvoa ja jotka näyttävät juuttuneen ”keskituloloukkuun” eli niiden kasvu on selvästi EU:n keskiarvoa hitaampaa.

30.

pyytää säilyttämään yhteisrahoitusasteen nykyisellä tasolla eli 85 prosentissa vähemmän kehittyneillä alueilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä koheesiorahaston ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen yhteydessä, 70 prosentissa siirtymäalueilla ja 50 prosentissa kehittyneemmillä alueilla, sillä kokonaisvähennys voi aiheuttaa varojen vapauttamisriskin etenkin vähemmän kehittyneillä alueilla ja myös vähentää koheesiopolitiikan houkuttavuutta erityisesti kehittyneemmillä alueilla.

31.

katsoo, että enimmäismäärän asettaminen alv:lle tukikelpoisena kustannuksena (5 000 000 euroa) saattaa vähentää ohjelmien kiinnostavuutta hakijoiden silmissä, erityisesti kun kyse on tärkeistä infrastruktuurihankkeista.

32.

kehottaa komissiota päivittämään asetuksen liitteet tässä lausunnossa ehdotettujen muutosten mukaisesti ja keskittymään tässä erityisesti

—	tietämyksen hyödyntämiseen ja toimenpiteisiin startup-yritysten ja pk-yritysten saamiseksi mukaan älykkään erikoistumisen aloitteisiin

—	viestintästrategioihin kohdistuvien vaatimusten yksityiskohtaiseen esittämiseen

—	NUTS 3- ja NUTS 2 -tason raja-alueiden väestömäärän osuuden ja kunkin jäsenvaltion kokonaisväestömäärän osuuden painotetun summan uudelleenarviointiin rajatylittäviä ja valtioiden välisiä yhteistyöohjelmia varten

—	jäsenvaltiolle rahastoista kohdistetun tuen ylimmän kokonaismäärän alueellisten vaikutusten huomioon ottamiseen.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(2) Komission asetus (EU) N:o 868/2014, annettu 8 päivänä elokuuta 2014, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 241, 13.8.2014, s. 1).

(1) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/84

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalirahasto plus”

(2019/C 86/07)

Esittelijä:

Susana DÍAZ PACHECO (ES, PES), Andalusian aluehallituksen puheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+)

COM(2018) 382 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan ensimmäinen viittauskappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan d alakohdan, 149 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 164 artiklan, 168 artiklan 5 kohdan, 175 artiklan 3 kohdan ja 349 artiklan,	ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 9 artiklan, 46 artiklan d alakohdan, 149 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 164 artiklan, 168 artiklan 5 kohdan, 174 artiklan, 175 artiklan 3 kohdan ja 349 artiklan,

Perustelu

ESR+:n soveltamisala huomioon ottaen vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta mainita SEUT-sopimuksen 9 artikla. Lisäksi on annettava suurempi painoarvo aluepoliittiselle tavoitteelle yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta annetun ehdotuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kohdassa todetaan nimenomaisesti, että ESR+ edistää EU:n toimia, joilla pyritään vahvistamaan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Muutosehdotus 2

Lisätään johdanto-osan viidennen viittauskappaleen jälkeen uusi viittauskappale.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	ottavat huomioon toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09),

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin ; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti .

(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja lujittamiseksi SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti ja, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin.

Perustelu

Aluepoliittiselle tavoitteelle on annettava suurempi painoarvo heikentämättä pyrkimystä toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 2 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(2)

Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.

(2)

Unionin tasolla Eurooppa 2020 -strategiaa seuraavan pitkän aikavälin kehittämisstrategian ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon on määrä tarjota strateginen kehys vuonna 2021 käynnistyvälle uudelle ohjelmakaudelle. Kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi kehitettävä yhteistyössä valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kesken, ja ne olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(5)

Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, muuttoliikkeen hallinnasta, turvallisuusuhkien kasvusta, siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös työvoiman liikkuvuuden osalta.

(5)

Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, muuttoliikkeen hallinnasta, turvallisuusuhkien kasvusta, oikeudenmukaisesta siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista , digitaalinen siirtymä mukaan luettuna, ja Euroopan väestön yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa erityisesti alue- ja paikallistasolla ja parannettava koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös työvoiman liikkuvuuden osalta.

Perustelu

Tulisi käyttää teknologianeutraalia ja jo vakiintunutta terminologiaa.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(6)

Asetuksella (EU) […] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.

(6)

Asetuksella (EU) […] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja sen yhteensovittaminen muiden rahastojen kanssa sekä antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(8)

Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.

(8)

Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite , toimien erityispiirteet ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset. Tämän johdosta on tärkeää jatkaa yksinkertaistamiseen tähtääviä toimenpiteitä rahastoon liittyvän hallinnoinnin vähentämiseksi ja siten kartuttaa varainkäytön lisäarvoa ja lisätä sen erottuvuutta ja tehokkuutta keskittämällä toimet ja henkilöresurssit ensisijaisesti poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Perustelu

Sisällytetään tekstiin selventävä ilmaus ”toimien erityispiirteet” yksinkertaistamisvaatimusten lisäämiseksi kaikkein vähävaraisimpiin vaikuttavien toimien osalta. Kustannuksia ja menettelyjä yksinkertaistamalla vahvistetaan poliittisten tavoitteiden saavuttamista, sillä tällöin keskitetään kaikki energia toimenpiteiden tehokkuuteen, mikä helpottaa näin pienten edunsaajien mahdollisuuksia hyödyntää varoja.

Muutosehdotus 8

Lisätään johdanto-osan 8 kappaleen jälkeen uusi kappale.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(8 a)

Investointiprioriteetin ”yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen” puitteissa annettavalla tuella voidaan edistää kaikkia tässä asetuksessa asetettuja temaattisia tavoitteita. ESR+:sta tuettujen yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden tulisi olla osallistavia suhteessa alueen vähävaraisimpiin sekä paikallisten kehittämisryhmien hallinnoinnin että strategian sisällön osalta.

Perustelu

On tuotava esiin ESR+:n entistä vahvempi alueellinen ja paikallinen lähestymistapa ja ulottuvuus vuoden 2020 jälkeen, joten tekstiin on sisällytettävä selkeä viittaus yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(14)

ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa erityisesti sellaisten digitaalisten taitojen hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, lisättävä kilpailukykyä ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella.

(14)

ESR+:lla on EU:n tärkeimpänä inhimilliseen pääomaan ja osaamiseen investoimisen välineenä keskeinen rooli sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa erityisesti sellaisten digitaalisten taitojen hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, lisättävä kilpailukykyä ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella.

Perustelu

ESR:n alueellinen ulottuvuus on säilytettävä.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(15)

ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien , erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen; samalla edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja virallisen oppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, jotta voidaan helpottaa etenkin heikoimmassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

(15)

ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja erottelemattomaan koulutukseen, jossa muun muassa edistetään sosiaalista osallisuutta ja otetaan huomioon heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, varhaiskasvatuksesta – kiinnittäen erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin lapsiin, kuten laitoshoidossa oleviin ja kodittomuudesta kärsiviin lapsiin – yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja koulutusjärjestelmään palaamiseen sekä aikuiskoulutukseen; samalla ehkäistään köyhyyden siirtymistä sukupolvelta toiselle, edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja sosiaalista syrjäytymistä , lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja virallisen oppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä luomaan synergiaetuja Erasmus-ohjelman kanssa , jotta voidaan asianmukaisesti ja aktiivisesti tavoittaa heikoimmassa asemassa olevat oppijat ja auttaa heitä valmistautumaan liikkuvuuskokemuksiin ulkomailla ja lisätä heidän osallistumistaan rajat ylittävään oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

Perustelu

Johdanto-osan 1 kappaleen mukaisesti ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin. Koulutusalan tukea ei tulisi tehdä riippuvaiseksi sosiaalisen osallisuuden ongelmasta.

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 18 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(18)

ESR+:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua köyhyyttä ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, torjumalla syrjintää ja puuttumalla terveyseroihin. Tämä edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta.

(18)

ESR+:sta olisi tuettava kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan luettuna alue- ja paikallistaso, jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua köyhyyttä, mukaan luettuna energiaköyhyys äskettäin hyväksyttyjen energiaunionin hallintoa koskevien sääntöjen mukaisesti, ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, torjumalla syrjintää ja puuttumalla sosiaalisiin ja terveyseroihin. Tämä edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia pro- ja reaktiivisia strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 11 mukaisesti , marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit , vammaiset henkilöt, asunnottomat, kolmansien maiden kansalaiset ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosiaalisen ja taloudellisen integroitumisensa varmistamiseksi muun muassa yhteisötalouden ja solidaarisen talouden hyväksi myönnettävällä kohdennetulla tuella . ESR+:lla olisi parannettava ilmaisten tai kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen sekä asianmukaiseen sosiaaliseen asuntotarjontaan tai kohtuuhintaisiin asuntoihin ohjaavien palvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 12

Johdanto-osan 19 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(19)

ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden torjumista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. EU:n tasolla vähintään 4 prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 2 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä.

(19)

ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden torjumista tukemalla kansallisia ja alueellisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. EU:n tasolla vähintään 4 prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 2 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 13

Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(20)

Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomista integroitumista ja näin täydennettävä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta rahoitettavia toimia.

(20)

Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten sosiaalista ja taloudellista integroitumista täydentäen ja koordinoiden turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta , EAKR:stä ja sellaisista rahastoista rahoitettavia toimia , joilla voi olla myönteinen vaikutus kolmansien maiden kansalaisten osallistamiseen. Jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen määrä ESR+:n määrärahoja paikallis- ja alueviranomaisia varten kolmansien maiden kansalaisten kotouttamistarpeiden täyttämiseksi paikallistasolla .

Perustelu

On vältettävä kaikenlaista päällekkäisyyttä ESR+:n ja turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston välillä, jotta niistä rahoitettavat toimet ovat paitsi täydentäviä mutta myös koordinoituja.

Muutosehdotus 14

Johdanto-osan 21 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(21)

ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon , joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla . Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa , mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline . Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut.

(21)

ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia , jotka ovat yhteydessä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon sekä haasteisiin, jotka tuodaan esiin sosiaalisessa tulostaulussa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja kansallisten raporttien puitteissa . Kyseiset raportit laaditaan tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Jäsenvaltiot kohdentavat, kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen, asianmukaisen osuuden ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon , jotka ovat oleellisia ESR+:n soveltamisalan ja tehtävän näkökulmasta, alue- ja paikallisviranomaisten kanssa koordinoiden ottamalla huomioon eri toimintapolitiikkoihin liittyvien toimivaltuuksien hallinnoinnin sekä siihen tarvittavan rahoituksen . Komission, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa säilyttäen ESR+:n itsenäisyys. ESR+:sta voidaan rahoittaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityjä haasteita vain, kun tavoitteet ovat yhtenevät ESR+:n tavoitteiden kanssa. Näin vältetään ESR+:n epäasianmukainen käyttö sen soveltamisalan piiriin kuulumattomien tavoitteiden saavuttamiseen . Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut.

Perustelu

ESR+:n rahoituksen ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välisessä yhteydessä olisi otettava huomioon sosiaalinen tulostaulu mutta myös kansalliset raportit, jotka valmistellaan tiiviissä yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kesken ja joiden laadintaa ennen on kuultava paikallis- ja alueviranomaisia. Kun otetaan huomioon ESR+:n ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvien työllisyysmallien välinen läheinen yhteys, ESR+ voi toimia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson rahoitusvälineenä toimissa, jotka sisältyvät yhteen rahaston tavoitteista.

Muutosehdotus 15

Uusi kappale johdanto-osan 22 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(22 a)

Koska lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasot ovat EU:ssa sitkeästi korkealla (26,4 prosenttia vuonna 2017) ja koska Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa todetaan, että lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja että heikoista lähtökohdista olevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus jaetun hallinnoinnin alaisista ESR+:n määrärahoistaan eurooppalaiseen lapsitakuujärjestelmään lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseksi. Lapsiin varhaisessa vaiheessa tehdyt investoinnit tuottavat merkittäviä etuja lapsille ja koko yhteiskunnalle. Kun lapsia tuetaan kehittämään taitoja ja kykyjä, he voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa, tulla yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja parantaa mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla nuorina henkilöinä.

Muutosehdotus 16

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(23)

Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä muun muassa panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 10 prosenttia nuorten työllisyyden tukemiseen.

(23)

Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä muun muassa panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden ja alueiden olisi jatkettava nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyöllisyyden avulla. Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea. Jäsenvaltioiden, joilla on alueita, missä työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on korkea, olisi tämän vuoksi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 15 prosenttia nuorten työllisyyden tukemiseen kyseisillä alueilla .

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten korkea osuus on lisäksi ongelma useissa jäsenvaltioissa, vaikkakin aluetasolla osuudet voivat vaihdella huomattavasti saman valtion sisällä. Siksi on tarpeen, että laadittavissa laskelmissa lähtökohtana ovat alueiden erilaiset olosuhteet ja että myönnettävät varat käytetään alueilla, joiden on havaittu olevan haavoittuvia.

Muutosehdotus 17

Johdanto-osan 24 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(24)	Jäsenvaltioiden olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys näistä rahastoista tuettavien toimien välillä.

(24)	Jäsenvaltioiden , jotka kunnioittavat kaikilta osin kumppanuusperiaatetta, toissijaisuusperiaatetta ja monitasoisen hallinnon periaatetta [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] 6 artiklan mukaisesti, olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys näistä rahastoista tuettavien toimien välillä.

Perustelu

Alueellisen lähestymistavan, johon ESR+ perustuu, olisi myös edellytettävä tiivistä vuorovaikutusta kaikkien hallintotasojen ja muiden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen tahojen välillä koordinoinnin ja täydentävyyden varmistamiseksi.

Muutosehdotus 18

Uusi kappale johdanto-osan 25 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(25 a)

Lisäksi on otettava huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklan kolmannen kohdan määräykset siitä, että erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

Muutosehdotus 19

Johdanto-osan 26 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(26)

ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä . Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot kannustavat työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan yhteistyössä hallinnoitavien ESR+:n toimien toteutukseen.

(26)

ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen , erityisesti ja konkreettisesti alue- ja paikallistason, ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta , kansalaisyhteiskunnalta ja valtiovallasta riippumattomilta organisaatioilta . Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot ja alue- ja paikallisviranomaiset kannustavat työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan yhteistyössä hallinnoitavien ESR+:n toimien toteutukseen.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 20

Johdanto-osan 28 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(28)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT-sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.

(28)

Jäsenvaltioiden valtakunnallisen ja alueellisen tason hallintoviranomaisten ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT-sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 21

Johdanto-osan 30 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(30)	Hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään kansallisten rekisterinpitäjien on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679.

(30)

Hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään kansallisten ja alueellisten rekisterinpitäjien on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679. Jäsenvaltioiden ja alueiden on lisäksi varmistettava pääsy näihin tietoihin käsiksi keinoin, jotka mahdollistavat vahvistettujen indikaattorien toimittamista koskevien määräaikojen noudattamisen.

Muutosehdotus 22

Johdanto-osan 31 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(31)	Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivat ideat olisi voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa ja muissa yhteyksissä ESR+:sta ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella.

(31)

Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Pitäisi olla mahdollista arvioida toimivien ideoiden laatua ja kannustaa niiden toteuttamiseen laajemmassa mittakaavassa ja muissa yhteyksissä eri alueilla tai jäsenvaltioissa ESR+:sta tai muista rahoituslähteistä yhdistellen saatavalla tuella.

Perustelu

Toteuttamiskelpoisten ideoiden levittämisen edistämiseksi valtioiden välisen yhteistyön ei pidä rajoittua jäsenvaltioiden parantelemiin innovaatioihin, vaan se on ulotettava kattamaan testattujen innovaatioiden kokeileminen eri kunnissa.

Muutosehdotus 23

Uusi kappale johdanto-osan 31 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(31 a)

ESR+ kattaa alueellisten julkisten työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten väliset rajatylittävät kumppanuudet ja niiden toimet vapaaehtoisen ja oikeudenmukaisen liikkuvuuden sekä rajatylittävien työmarkkinoiden avoimuuden ja yhdentämisen edistämiseksi tiedotuksen, neuvonnan ja työnvälityksen avulla. Monilla rajaseutualueilla niillä on merkittävä rooli kehitettäessä aitoja eurooppalaisia työmarkkinoita.

Muutosehdotus 24

Johdanto-osan 32 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(32)

ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden keskushallinnon työvoimaviranomaisten välillä ja komission kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta.

(32)

ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden keskushallinnon ja alueellisten työvoimaviranomaisten välillä ja komission kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 25

Johdanto-osan 36 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(36)

Ihmisten pysyminen pitempään terveinä ja aktiivisina ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa.

(36)

Ihmisten pysyminen pitempään terveinä ja aktiivisina ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti erityisesti terveydenhuollon – ennaltaehkäisevä hoito mukaan luettuna – saatavuuteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita ja alueita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa.

Muutosehdotus 26

Johdanto-osan 46 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(46)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

(46)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin , jotta varmistetaan sosiaalisesti hyväksyttävä ja oikeudenmukainen siirtymä kestävään ja vähähiiliseen talouteen, ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan ilmastotavoitteiden saavuttamista edistävien EU:n talousarviomenojen osuutta voidaan lisätä yli 30 prosenttiin . Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

Perustelu

Johdonmukaisuus aiheesta ”Monivuotista rahoituskehystä koskeva paketti vuosiksi 2021–2027” annetun alueiden komitean lausunnon 2389/2018 kanssa.

Muutosehdotus 27

2 artiklan 1 kohdan 3 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3)	”perushyödykkeellä” tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet ja koulutarvikkeet;

3)	”perushyödykkeellä” tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet ja koulutarvikkeet , riittävä ravitsemus sekä asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen terveydenhuolto ;

Muutosehdotus 28

2 artiklan 1 kohta

Uusi alakohta 7 alakohdan jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	”rajat ylittävillä kumppanuuksilla” työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkossa julkisten työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten yhteistyörakenteita vähintään kahden valtion rajaseutualueilla;

Muutosehdotus 29

2 artiklan 1 kohdan 10 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

10)	”oikeussubjektilla” mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;

10)	”oikeussubjektilla” mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;

Perustelu

Muutosehdotus koskee yksinomaan tekstin espanjankielistä toisintoa. Espanjankielisessä toisinnossa on tarkoituksenmukaisempaa korvata oikeussubjektia tarkoittava termi ”entidad jurídica” (engl. legal entity) termillä ”sujeto de derecho”, sillä oikeudellisesta näkökulmasta vaikuttaa ristiriitaiselta käyttää fyysisestä henkilöstä termiä ”entidad jurídica”.

Muutosehdotus 30

2 artiklan 1 kohdan 16 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

16)

”sosiaalisilla innovaatioilla” toimia, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;

16)

”sosiaalisilla innovaatioilla” kollektiivisia toimia, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen, mallien tai käytäntöjen (yhdistelmien) kehittämiseen , testaukseen, validointiin, toteutukseen ja levittämiseen , jotka täyttävät sosiaaliset tarpeet ja ratkaisevat yhteiskunnallisia haasteita ja samanaikaisesti luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin organisaatioiden välille , mikä lisää kansalaisyhteiskunnan toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistaa niiden toimintavalmiuksia;

Muutosehdotus 31

2 artiklan 1 kohdan 17 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

17)

”sosiaalipoliittisilla kokeiluilla” toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi ;

17)

”sosiaalipoliittisilla kokeiluilla” sosiaalisiin tarpeisiin suunnattujen, pienimuotoisesti toteutettujen innovatiivisten vastausten testausta ja vertailevaa arviointia olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista toisessa maantieteellisessä tai alakohtaisessa yhteydessä tai laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat nykyistä käytäntöä paremmiksi ;

Muutosehdotus 32

3 artiklan ensimmäinen kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

ESR+:lla pyritään tukemaan jäsenvaltioita korkeamman työllisyystason, oikeudenmukaisen sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti.

ESR+:lla pyritään tukemaan jäsenvaltioita niiden eri tasoilla (valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen) korkeamman työllisyystason, oikeudenmukaisen sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa erojen vähentämiseen ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseen tähtäävien SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisten koheesiopolitiikan periaatteiden ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden sekä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon mukaisesti. Tällöin on otettava huomioon tarve kehittää yhdennettyjä toimenpiteitä, jotka heijastavat tason erityisiä olosuhteita valtiotasoa alempana.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 33

3 artiklan toinen kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus sekä ihmisten terveyden suojelun korkea taso.	ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden ja niiden valtiotasoa alempien hallintotasojen politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus sekä ihmisten terveyden suojelun korkea taso.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 34

4 artiklan 1 kohdan i alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

i)	parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta ;

parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, työelämän ulkopuolella olevien ja vammaisten henkilöiden työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja lisäämällä työllisyyttä yrityksissä ja yhteisötalouden yksiköissä sekä tukemalla työvoiman rajatylittävää liikkuvuutta ;

Perustelu

Tekstissä olisi erityisesti mainittava vammaiset henkilöt sekä työvoiman rajatylittävän liikkuvuuden edistäminen, kun ajatellaan näiden näkökohtien merkitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti entistä yhteenkuuluvamman Euroopan kannalta. Työllisyyden lisäämisen olisi koskettava kaikkia taloudellisia toimijoita.

Muutosehdotus 35

4 artiklan 1 kohdan ii alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

ii)	nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;

ii)

nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti , ja jotta parannetaan työpaikkojen laatua kaikilta osin ;

Perustelu

Tekstissä olisi erityisesti mainittava työpaikkojen laadun parantaminen kaikilta osin, kun ajatellaan tämän näkökohdan merkitystä entistä osallistavamman ja taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti yhteenkuuluvamman Euroopan saavuttamiseksi.

Muutosehdotus 36

4 artiklan 1 kohdan iv alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

iv)	parannetaan koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot;

iv)	parannetaan yleissivistävän ja ammatillisen sekä korkea-asteen koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot;

Perustelu

On edelleen oltava mahdollista kehittää koulutuspotentiaalia asianomaisen alueen innovointikyvyn parantamiseksi ja helpottaa osaamisella pääsyä tiede- ja talouselämään. Korkea-asteen koulutuksen tukemisella on erityinen merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Muutosehdotus 37

4 artiklan 1 kohdan v alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen;

Perustelu

On edelleen oltava mahdollista kehittää koulutuspotentiaalia alueen innovointikyvyn parantamiseksi ja helpottaa osaamisella pääsyä tiede- ja talouselämään. Korkea-asteen koulutuksen tukemisella on erityinen merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta. (Suom. huom. Ei koske alakohdan suomenkielistä toisintoa. Saksankieliseen toisintoon halutaan lisätä maininta korkea-asteen koulutuksesta, joka sisältyy jo suomenkieliseen toisintoon.

Muutosehdotus 38

Uusi alakohta 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

xii)	vahvistetaan viranomaisten ja asiaankuuluvien toimijoiden institutionaalisia valmiuksia ja edistetään julkishallinnon tehokkuutta.

Perustelu

Tavoitteena on säilyttää ERI-rahastojen nykyisen ohjelmakauden temaattinen tavoite 11 myös vuoden 2020 jälkeisellä kaudella, koska institutionaalisten valmiuksien ja paikallishallinnon vahvistaminen on viivästynyt.

Muutosehdotus 39

4 artiklan 2 kohdan 1 alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta;

älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden ja kouluttajien koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta;

Perustelu

Työttömille suunnatussa koulutuksessa pääasiallisena tavoitteena on työllistyminen, ja koulutuksen onnistuminen edellyttää erikoistuneita kouluttajia.

Muutosehdotus 40

5 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa on 100 000 000 000 euroa käypinä hintoina tai 88 646 194 590 euroa vuoden 2018 hintoina, josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.

2. ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa on 100 000 000 000 euroa käypinä hintoina tai 88 646 194 590 euroa vuoden 2018 hintoina, josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön . Rahoitusta jaettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan kolmannessa kohdassa mainittuihin muihin alueisiin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Lisäksi 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina kohdennetaan lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.

Perustelu

Siltä osin kuin ESR+ edistää osaltaan EU:n toimia, joilla on tarkoitus lujittaa unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti, on välttämätöntä, että määrärahoja jaettaessa kiinnitetään erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan kolmannessa kohdassa mainittuihin muihin alueisiin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.

Muutosehdotus 41

5 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.	5. Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

Perustelu

On välttämätöntä, että myös 2 kohdassa tarkoitettuja määriä, jotka ovat yhteisesti hallinnoitavia varoja, voidaan käyttää tekniseen apuun.

Muutosehdotus 42

7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin , ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet .

1. Jäsenvaltioiden valtakunnallisen ja alueellisen tason hallintoviranomaisten on osoitettava kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen riittävä määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan toimiin, joilla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettuja oikeuksia ja puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maaraporteissa ja maakohtaisissa sosiaalisissa suosituksissa havaittuihin sekä Pariisin sopimuksen ja YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisiin haasteisiin. Jäsenvaltiot voivat asettaa edunsaajille ylimääräisiä velvoitteita vain, jos ne ovat perusteltuja ESR+:n tavoitteiden saavuttamisen ja täytäntöönpanon kannalta.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 43

7 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien tahojen tiivis yhteistyö johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi.

Jäsenvaltioiden valtakunnallisen ja alueellisen tason hallintoviranomaisten ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen , erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, sekä ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja rakenneuudistusten tukiohjelman, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa tämän vaikuttamatta kestävän kehityksen strategian 3 ja 4 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin . Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien tahojen tiivis yhteistyö johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi.

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. Toisaalta mainintaa koordinoinnista kahden uuden välineen, uudistusten toteuttamisen tukivälineen ja teknisen tuen välineen, kanssa ei pidetä välttämättömänä. Koordinointi on varmistettava ESIR-rahaston sekä artiklan tekstissä mainittujen rahastojen kanssa ottaen huomioon ESR+:n päätavoite. Tekstiin on niin ikään tarpeen sisällyttää nimenomainen viittaus kestävän kehityksen strategiaan.

Muutosehdotus 44

7 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin , jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan.

2. Jäsenvaltioiden on alueiden kanssa koordinoiden ja eri toimintapolitiikkoihin liittyvien toimivaltuuksien hallinnointi ja siihen tarvittava rahoitus huomioon ottaen kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin , jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan , ottamalla huomioon alueiden erityispiirteet, jotka on hyväksytty SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti . Samalla on otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoite.

Perustelu

Näiden vaatimusten noudattaminen voi johtaa vain siihen, että saavutetaan entistä vahvempi taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Euroopan unionissa. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä ottamalla myönnettäviä määrärahoja jaettaessa huomioon alue- ja paikallis viranomaisten hallinnolliset valmiudet ja toimivaltuudet suhteessa niiden vastuualaan kuuluviin haasteisiin.

Muutosehdotus 45

7 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
5. Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus määrä on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 10 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.	5. Jäsenvaltioiden, joilla on alueita, missä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus määrä on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 15 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä alue- ja paikallistasolla .
Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 10 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin.	Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 10 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin.
Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista.	Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista.
Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.	Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia. Jäsenvaltioiden on kohdennettava asianmukainen osuus jaetun hallinnoinnin alaisista ESR+:n määrärahoistaan eurooppalaiseen lapsitakuun täytäntöönpanoon, jotta varmistetaan lapsille yhdenvertaisesti ilmainen terveydenhuolto, ilmainen koulutus ja ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen ravitsemus.

Perustelu

Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten korkea osuus on ongelma useissa jäsenvaltioissa, vaikkakin aluetasolla osuudet voivat vaihdella huomattavasti saman valtion sisällä. Siksi on tarpeen, että laadittavissa laskelmissa lähtökohtana ovat alueiden erilaiset olosuhteet ja että myönnettävät varat käytetään alueilla, joiden on havaittu olevan haavoittuvia. Nuorten työllisyyden tukemisen on oltava yksi päähaasteista, joihin ESR+:lla vastataan erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joilla on alueita, missä osuudet ovat keskitasoa suuremmat. Edellä mainitun tuen riittävyys on varmistettava kohdentamalla siihen vähintään 15 prosenttia määräahoista.

Muutosehdotus 46

8 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Jäsenvaltion on varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen riittävä osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen toteutukseen.	1. Jäsenvaltioiden kansallisen ja alueellisen tason hallintoviranomaisten on varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen riittävä osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen toteutukseen kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevien käytännesääntöjen mukaisesti .

Perustelu

On tuotava esiin keskeinen rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

Muutosehdotus 47

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava yhden tai useamman toimintalinjan nojalla. Hallintoviranomaisten tasolla on varmistettava riittävä joustavuus ESR+-investointien toimintalinjojen ja alojen määrittämiseksi erityisten paikallisten tai alueellisten haasteiden mukaan.

Perustelu

Maakohtaisiin suosituksiin liittyviä toimia, jotka koskevat eri temaattisia aloja useiden eri erityistavoitteiden puitteissa, ei tulisi sisällyttää yhteen tai useampaan erilliseen toimintalinjaan. Maakohtaisiin suosituksiin liittyvien toimien tulisi olla yhden tai useamman toimintalinjan osa asianomaisten temaattisten alojen mukaisesti.

Muutosehdotus 48

13 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja tai lujitettava alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin, kuten paikallisiin toimintaryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita.

1. Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia tai sosiaalipoliittisia kokeiluja tai lujitettava alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten, yksityisen sektorin , työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin, kuten paikallisiin toimintaryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita.

Perustelu

Maaseudun kehittämisryhmät ja yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat olisi nähtävä ESR+:n puitteissa yleisenä välineenä rahaston alueellisen lähestymistavan vahvistamiseksi. Siksi niiden roolia on laajennettava, ja niistä on tultava innovatiivisten toimien väline.

Muutosehdotus 49

13 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista. ESR+:n kansallisista määrärahoista on osoitettava vähimmäisosuus yhteiseen hallinnointiin sosiaaliseen kokeiluun ja sosiaaliseen innovointiin liittyvien toimien tukemiseksi. Näitä toimia koskevien tarkastussääntöjen tulee olla riittävän joustavat, jotta mahdollistetaan riskinotto ja luovuus. Valtioiden välistä yhteistyötä tuetaan, jotta testattuja innovaatioita voidaan siirtää muihin yhteyksiin paikallis-, alue- tai valtiotasolla.

Perustelu

Vuosina 2014–2017 saatu näyttö osoittaa, että ESR voi toimia sosiaalisen innovoinnin katalysaattorina paikallistasolla, mutta liian tiukat tarkastusjärjestelyt rajoittavat sen potentiaalia. On myös tärkeää, että säännöt ovat riittävän joustavia, jotta mahdollistetaan riskinotto ja välitön reagointi. Onnistuneiden sosiaalisten innovaatioiden levittämisen edistämiseksi valtioiden välisen yhteistyön ei pidä rajoittua jäsenvaltioiden parantelemiin innovaatioihin, vaan se on ulotettava kattamaan testattujen innovaatioiden kokeileminen eri kunnissa.

Muutosehdotus 50

14 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:

a)	maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot , ja

a)	maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot.

b)	huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto.

Perustelu

Artiklan b alakohta merkitsee kustannusten tarpeetonta rajoittamista, joten se on poistettava.

Muutosehdotus 51

15 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

5. Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltioiden on mahdollistettava, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.

Perustelu

Pelkkä lupa tietojen saamiseen hallinnollisista rekistereistä ei takaa 15 artiklan tavoitteen saavuttamista, toisin sanoen, että saatavilla ovat yksittäisiä osallistujia koskevat tiedot tarvitsematta kerätä niitä suoraan osallistujilta, jotta näiden tietojen pohjalta lasketut indikaattorien arvot voidaan sitten toimittaa asetetuissa määräajoissa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että käytettävissä on pysyviä ja joustavia kanavia tietojen ristiintarkastusta varten.

Muutosehdotus 52

21 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano. Selvitysten yhteydessä pyydetyt tiedot rajoittuvat muuttujiin, jotka ovat välttämättömiä aineellisen puutteen torjumiseksi myönnettävän ESR+:n tuen avulla aikaansaadun edistymisen seurannan ja arvioinnin kannalta.

Perustelu

Kotitalouksille suunnattujen selvitysten laatiminen on kallista ja voi merkitä rasittavaa taakkaa kansalaisille, mikä olisi vastoin Euroopan tilastoista annettua asetusta (EY) N:o 223/2009, jossa vahvistetaan ”kustannustehokkuuden” periaate. Olisi rajoitettava selvityksissä pyydettäviä tietoja, jolloin vältetään sellaisten muuttujien mukaan ottaminen, jotka eivät ole todella välttämättömiä tai joiden saaminen on vaikeaa verrattuna niiden tuomiin hyötyihin.

Muutosehdotus 53

23 artiklan h alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

h)	tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa;

tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito sekä yhteisölähtöiset kehittämisstrategiat ), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet voidaan toteuttaa;

Muutosehdotus 54

Liite II, kohta 2 – Yhteiset tulosindikaattorit

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä

—	alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä

—	alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä

Perustelu

(Suom. huom. Espanjankielinen muutosehdotus ei koske kohdan suomenkielistä toisintoa.)

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Euroopan sosiaalirahaston merkitys

korostaa, että Euroopan sosiaalirahastosta on tullut tärkein väline investoitaessa ihmisiin, edistettäessä naisten ja miesten tasa-arvoa ja parannettaessa miljoonien unionin kansalaisten elämää, ja arvostaa Euroopan sosiaalirahaston myönteisiä vaikutuksia kaudella 2007–2013.

kannattaa sitä, että Euroopan sosiaalirahaston perinteisiä tavoitteita – työmarkkinoiden toiminnan tehokkuuden parantaminen, laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden edistäminen ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen saatavuuden parantaminen – täydennetään uusilla tavoitteilla, joita ovat muun muassa nuorten työllisyys sekä sosiaalisen osallisuuden, terveyden ja köyhyyden vähentämisen edistäminen entisestään.

pitää välttämättömänä sitä, että Euroopan sosiaalirahastosta voi tulla väline, joka mahdollistaa BKT:n ja tuottavuuden voimakkaamman kasvun ja jonka avulla voidaan vastata kunnollisiin ja laadukkaisiin työpaikkoihin pääsyn haasteisiin siten, että se auttaa nopeuttamaan EU:ssa taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen prosessia, jota kriisi ja heikko taloudellinen ja sosiaalinen elpyminen ovat vahingoittaneet. Tämä edellyttää, että ESR on jatkossakin koheesiopolitiikan ja pitkäaikaisen kasvun olennainen pilari ja että sen toimissa keskitytään parantamaan EU:n henkistä pääomaa, parantamaan uusiin ja entistä parempiin työpaikkoihin pääsyn ja etenemisen edellytyksiä sekä huolehtimaan henkilöistä ja aloista, jotka ovat kärsineet eniten talouskriisistä ja jotka eivät ole vielä kyenneet toipumaan siitä täysin.

katsoo, että ESR+:n hyvä suunnittelu ja täytäntöönpano voivat auttaa vahvistamaan myönteistä käsitystä Euroopan unionista kansalaisten keskuudessa parantamalla apua eniten tarvitsevien hyväksi suunnattujen EU:n toimien keräämää huomiota.

Koheesiopolitiikka

pitää tervetulleena ESR+-asetuksessa esiin tuotua yhteyttä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, mutta jää kaipaamaan selkeämpää yhteyttä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteeseen, sillä molemmat näkökohdat ovat toisiaan täydentäviä ja toisiinsa liittyviä.

pitää välttämättömänä, että asetusehdotuksessa tunnustetaan ESR+ koheesiopolitiikan olennaiseksi osaksi ja vältetään sen muuttuminen EU:n alakohtaisen politiikan välineeksi.

muistuttaa, että ESR+:n lisäarvo jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin verrattuna on yhteydessä alueellisiin tarpeisiin ja integrointiin koheesiopolitiikan muiden rahastojen kanssa, jotta voidaan toteuttaa johdonmukaisia ja kokonaisvaltaisia aloitteita paikallistasolla. Komitea pitää siksi valitettavana, että ESR+ on erotettu taloudellisesti EAKR:stä ja koheesiorahastosta, sillä se voi merkitä koheesiopolitiikan mahdollista hajoamista vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, kuten tapahtui äskettäin maaseuturahaston kanssa.

Hajauttaminen, yhteinen hallinnointi ja yhteisrahoitus

moittii paikallis- ja alueviranomaisten saamaa vähäistä sijaa asetusehdotuksessa ja muistuttaa komissiota merkityksestä, joka näillä viranomaisilla on rahaston hallinnoinnissa, mistä niiden laaja-alainen kokemus on takeena.

vastustaa keskeistä roolia, joka annetaan jäsenvaltioiden valtakunnallisille viranomaisille alue- ja paikallisviranomaisten kustannuksella, sillä se katsoo, että tämä keskittäminen voi johtua vain asianomaisen jäsenvaltion institutionaalisesta järjestelmästä.

10.

muistuttaa näytetyn toteen, että hajauttaminen on johtanut paikkalähtöisen lähestymistavan parempaan soveltamiseen sekä rahoituksen tehokkaampaan jakautumiseen, ja esittää siksi, että ehdotetussa asetuksessa annetaan nimenomaisesti rahaston hallinnoinnissa ja varojen jakamisessa suurempi painoarvo alue- ja paikallisviranomaisille jäsenvaltioissa, missä poliittinen ja hallinnon hajauttaminen on viety pitkälle, jotta rahaston hallintorakenne mukautetaan jäsenvaltioiden organisatoriseen rakenteeseen erityisesti hallinnoltaan hajautetuimmissa jäsenvaltioissa.

11.

katsoo, että se, että asetusehdotuksessa panostetaan suoran hallinnoinnin mallin – vaikkakin vaatimattoman – käyttöönottamiseen, muodostaa tulevien kehysten kannalta ennakkotapauksen, ja että malli on kuitenkin rajattava koskemaan vain ESR+:n soveltamisalan ja tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia toimia.

12.

arvioi yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusehdotuksessa hyvin kielteisesti n+2-säännön palauttamista, yhteisrahoitusosuuden vähentämistä ja ennakkomaksumääriä, joilla yhdessä sen kanssa, että tarvittavan kansallisen vastinrahoituksen varoja mahdollisesti supistetaan julkisen talouden vakauttamistoimien johdosta, on erittäin kielteinen vaikutus rahaston hallinnointiin, mikä tekee asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta mahdotonta. Komitea kehottaa sen vuoksi lisäämään yhteisrahoitusosuuksia tai ainakin säilyttämään ohjelmakausien 2007–2013 ja 2014–2020 yhteisrahoitusosuudet ennallaan, jotta varmistetaan, ettei sitoutumista sosiaaliseen osallisuuteen ja sosiaalisten oikeuksien pilariin varjosta Euroopan unionin rahoitustuen väheneminen. Komitea muistuttaa, että on tiettyjä ehdollisuuksia, joiden noudattaminen ei kuulu paikallis- ja alueviranomaisten toimivallan piiriin, ja ehdottaa tästä syystä, että seuraamus määrätään vain, jos alue- tai paikallisviranomaiset ovat osallistuneet asiaa koskeviin neuvotteluihin ja ovat näin tehdessään ottaneet asiassa jonkinlaista vastuuta.

Talousarvio

13.

panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan komissio on – ensimmäistä kertaa – panostanut avoimuuteen osoittaessaan ESR+:aan tarkat määrärahat vuosiksi 2021–2027, ja myös sen seikan, että komission ehdotuksessa otetaan huomioon AK:n aikaisemmat lausunnot ja ehdotetaan, että varojen jaossa jäsenvaltioille käytettäisiin BKT:n ohella myös muita, sosiaalisia indikaattoreita. Komitea kannustaa komissiota ottamaan tulevaisuudessa huomioon kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyvän indikaattorin, joka ei perustu pelkkään nettomaahanmuuton saldon laskentaan.

14.

pitää valitettavana ESR+:aan koheesiopolitiikasta osoitettavan 23,1 prosentin vähimmäisosuuden poistamista sekä ESR:ää koskevaa leikkausta, joka on seurausta koheesiopolitiikkaa koskevasta komission ehdotuksesta. Kyseinen vähennys ei ainoastaan johda työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseen tarkoitettujen kokonaisresurssien pienenemiseen, vaan merkitsee myös sitä, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli ESR+:n ohjelmasuunnittelussa ja hallinnoinnissa supistuu.

15.

on huolissaan rahoituksen vähentämisestä ehdotuksessa, jossa ESR+:aan sisällytetään uusia lisätavoitteita, sillä se merkitsee sitä, että entistä suurempaa määrää tavoitteita on rahoitettava entistä pienemmillä resursseilla.

16.

korostaa, että ESR:n erityisenä tehtävänä on tukea hankkeita, joiden avulla helpotetaan inhimilliseen pääomaan perustuvan paikallisen ja alueellisen potentiaalin mukauttamista työmarkkinoiden tarpeisiin. Tämä on ainoa keino rajoittaa inhimillisen pääoman siirtymiseen liittyviä kustannuksia ja näin ollen sen arvon menettämistä (muun muassa aivoviennin seurauksena). Onkin tärkeää tukea toimenpiteitä koulutustarjonnan sitomiseksi työmarkkinoiden kehitykseen, jotta alueet kykenevät houkuttelemaan lahjakkuuksia ja saamaan heidät pysymään alueella ja jotta samalla onnistutaan luomaan työpaikkoja.

17.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan jäsenvaltioille jaettavien varojen jaossa huomioon alueiden, etenkin vähemmän kehittyneiden alueiden, ominaispiirteet. Samoin on otettava huomioon syrjäisimpien alueiden ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttävien NUTS 2 -tason alueiden erityisolosuhteet sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden erityisolosuhteet SEUT-sopimuksen 174 artiklaan sisältyvän nimenomaisen mandaatin mukaisesti.

Yksinkertaistaminen

18.

pitää myönteisenä yksinkertaistamispyrkimystä, joka ilmenee ehdotuksesta, ja kannustaa Euroopan komissiota toteuttamaan asetuksen täytäntöönpanon myötä käyttöön otettavien välineiden yhteydessä lisää yksinkertaistamistoimenpiteitä sekä hallintoviranomaisten että tuensaajien hyväksi, sillä on keskeisen tärkeää poistaa työläät vaatimukset ja hallinnolliset esteet heti toimien valintaprosessin alusta alkaen.

19.

pitää tervetulleena ”tulosperusteisiin maksuihin” perustuvien välineiden käytön laajentamista sekä yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen sisältyviä yhteisiä toimintasuunnitelmia ja yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Komitea uskoo, etteivät jäsenvaltiot lisää Euroopan komission vahvistamiin sääntöihin muita sääntöjä.

20.

muistuttaa, että tuotos- ja tulosindikaattoreiden laatiminen vaatii aikaa ja vaivaa, ja katsoo sen vuoksi, että liiallisen työmäärän ja indikaattorijärjestelmän toimivuuden ja laadun vaarantumisen välttämiseksi tiedot tulisi toimittaa kahdesti vuodessa hallintoviranomaisten ja komission välisen vuosittaisen keskustelun valmistelu mukaan lukien eikä joka toinen kuukausi, kuten ehdotuksessa esitetään.

Koordinointi muiden strategioiden kanssa

21.

suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotetun asetuksen säännöksiin, joiden avulla lujitetaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevia periaatteita ja vahvistetaan niiden monialaista luonnetta säätämällä, että kyseiset periaatteet on otettava huomioon ohjelmien kaikissa vaiheissa.

22.

pitää myönteisenä ESR+-toimien tärkeimpien tavoitteiden jatkamista, uudelleenjärjestelyä ja laajentamista, mutta toteaa, että sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien huomioon ottamiseksi on olennaisen tärkeää voida toteuttaa yleisluonteisempia, joustavampia ja avoimempia toimia kuin mitä nykyisellä ohjelmakaudella on voitu toteuttaa.

23.

pitää myönteisenä ja lupaavana ESR+:n avaamista sosiaalisen innovoinnin alaan kuuluville toimille, mutta katsoo, että on tarpeen määrittää välineet ja mekanismit, joilla parannetaan toimijoiden valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida tällaisia ohjelmia. Komission olisi kohdistettava osa huomiostaan siihen, että se vahvistaa tukiverkostoa, jonka tarkoituksena on tietoisuuden lisääminen, koulutus ja avustaminen sosiaalista innovointia koskevien aloitteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, ja koordinoitava toimintaa InvestEU-aloitteen kanssa.

24.

toteaa, että ESR+ voi ja sen tulee edistää aktiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, koska sillä on niistä moniin suora vaikutus ja käytännöllisesti katsoen kaikkiin välillinen vaikutus.

25.

katsoo, että ESR+:n tulee parantaa koordinointia ja edistää yhteisvaikutuksia sellaisten aloitteiden kanssa, joilla tähdätään mukauttamiseen ja tehostetaan reagointia digitaalisen vallankumouksen asettamiin haasteisiin.

26.

katsoo, että ESR+:n tulee parantaa koordinointia ja edistää yhteisvaikutuksia terveysnäkökohtiin liittyvien aloitteiden kanssa niin ennaltaehkäisyn kuin hoidon näkökulmasta.

27.

katsoo, että ESR+:n avulla on voitava edistää yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja että tärkeintä on sijoittaa ihmiset ESR+:n keskiöön. Komitea onkin tyytyväinen siihen, että ESR+:n tavoitteissa luodaan yhteys Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Komitea suhtautuu kuitenkin varovaisesti ESR+:n ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten niveltämiseen. Komitea katsoo, että ESR+-toimintaa on koordinoitava asianmukaisesti Euroopan talouden ohjausprosessin kanssa, mutta sen on säilytettävä itsenäisyytensä, eikä sen pidä olla alisteinen kyseiselle ohjausprosessille. Lisäksi komitea korostaa, että ESR+:n investointiprioriteetit on sisällytettävä EU:n uuteen pitkän aikavälin strategiaan, jolla täytetään kestävän kehityksen tavoitteet, ja toteaa, että komission ehdotuksessa kunnioitetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.

28.

ei pidä tarkoituksenmukaisena ratkaisuna sitä, että maakohtaisten suositusten toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka yleensä koskevat hyvin erilaisia temaattisia aloja (koulutus, aktivointi, lastenhoitopaikkojen luominen ym.) ja jotka samanaikaisesti sisältyvät useisiin eri erityistavoitteisiin ESR-asetuksessa, sisällytetään keinotekoisesti yhdeksi tai useammaksi erilliseksi toimintalinjaksi. Tarkoituksenmukaisinta on varmistaa, että maakohtaisten suositusten toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat osa yhtä tai useampaa toimintalinjaa asianomaisten temaattisten alojen (työllisyys, koulutus, sosiaalinen osallisuus) mukaisesti. On myös huolehdittava siitä, että maakohtaiset suositukset nivotaan pitkän aikavälin rahoitusnäkymien puitteissa suunniteltuihin toimintalinjoihin.

29.

pitää valitettavana, ettei osuutta, joka jäsenvaltioiden on ohjattava varoistaan talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa, kansallisissa uudistusohjelmissa ja maakohtaisissa suosituksissa määritettyihin haasteisiin vastaamiseksi, ole ilmaistu täsmällisemmin, ja kehottaa EU:n toimielimiä määrittämään yhteydet eurooppalaiseen ohjausjaksoon nykyistä selvemmin; tämän ei kuitenkaan pidä johtaa rahaston hallinnointi- ja hallintamallin muuttamiseen eikä etenkään merkitä alueviranomaisten hallinnoimien varojen vähentämistä valtioissa, joissa hallinto on erittäin hajautettu.

30.

pitää myönteisenä maahanmuuttajien sosioekonomisen integroimisen sisällyttämistä strategiseen sosiaalisen osallisuuden alaan osana EU:n toimintaa tässä asiassa. Kyseisen toiminnan on oltava hallittua, kokonaisvaltaista, vastuullista ja henkilöiden ihmisarvoa kunnioittavaa, eikä sen pidä joustaa minkäänlaisen syrjinnän edessä.

31.

muistuttaa kokemusperäisen näytön osoittavan, että työssä käyvän maahanmuuttajaväestön asteittainen integroituminen voi olla merkittävä mahdollisuus talouden dynaamisuuden ja työllisyyden kasvun kannalta. Vaikutus on lisäksi sitäkin suurempi, jos maahan muuttava työvoima on koulutettua.

32.

kehottaa tunnustamaan alue- ja paikallishallintotahojen ja erityisesti unionin ulkorajoilla vaikuttavien hallintotahojen tekemän tärkeän työn maahanmuuttajien, etenkin ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja nuorten, sosioekonomisessa integroimisessa ja korostaa tarvetta lisätä täydentävyyttä turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston kanssa, jotta vältetään päällekkäisyydet näiden kahden välineen välillä ja parannetaan johdonmukaisuutta maahanmuuttajien tuki- ja kotouttamistoimien sekä työelämään ja yhteiskuntaan sopeutumista edistävien toimien välillä. Tässä yhteydessä on ohjattava erityistä lisärahoitusta alueille, joilla tarve on suurin.

33.

pyytää ottamaan käyttöön tarvittavat mekanismit, joilla varmistetaan, että vähintään 10 % ESR+:sta myönnettävistä varoista osoitetaan nuorten työllisyyttä tukeviin toimiin kyseisten toimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi ja jotta vältetään nuorisotakuutoimien jääminen syrjään uudessa ESR+:ssa. Komitea kehottaa ottamaan näissä toimenpiteissä huomioon yksittäisen jäsenvaltion sisällä mahdollisesti esiintyvät alueelliset ja paikalliset erot. Komitea pitää sen vuoksi välttämättömänä, että laskettaessa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuutta ja selvitettäessä, missä se on vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, laskelmat tehdään Eurostatin tietojen perusteella aluetasolla eikä jäsenvaltiotasolla.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/115

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto”

(2019/C 86/08)

Esittelijä:

Michiel RIJSBERMAN (NL, ALDE), Flevolandin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

COM(2018) 372 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari . Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tunnustettava kulttuurin suuri merkitys Euroopan sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ottaen huomioon Unescon antama kulttuurin monimuotoisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus sekä rooli, joka kulttuurilla ja luovilla aloilla voi olla yhteiskunnan jännitteiden liennyttämisessä.
	EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon erityisesti Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia unionin sitoumuksia ja Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamia kestävän kehityksen tavoitteita vastaavasti kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Perustelu

—

Muutosehdotus 2

Uusi kappale johdanto-osan 5 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Jäsenvaltioiden olisi pidätyttävä lisäämästä sääntöjä, jotka tekevät EAKR:n ja koheesiorahaston käytöstä tuensaajille hankalampaa.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia.

Näitä prosenttiosuuksia tulee noudattaa koko ohjelmakauden ajan.

Asiaan liittyvät toimet yksilöidään näin ollen rahastojen valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. Kyseiset toimet ja niiden toteuttamista varten varatut määrärahat tulee sisällyttää jäsenvaltioiden yhdennettyihin energia- ja ilmastosuunnitelmiin asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteen IV mukaisesti sekä liittää toimenpideohjelmiin.

Perustelu

Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on unionille suuri haaste. AK on asettanut aiemmissa lausunnoissaan erittäin kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja toteaa, että EAKR ja koheesiorahasto ovat EU:n talousarvion tärkeimmät rahoitusvälineet, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista. EU on sitoutunut Pariisin tavoitteisiin. Koska eri politiikkatavoitteiden määrärahojen joustavuus johtaa siihen, että ennakointi on mahdotonta, koheesiopolitiikan ”horisontaalisiin mahdollistaviin edellytyksiin” olisi sisällytettävä vaatimus siitä, että jäsenvaltioiden on täytettävä Pariisin sopimuksen mukaisista tavoitteista johtuvat velvollisuutensa yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Niitä olisi ainakin seurattava tarkasti koko ohjelmakauden ajan, jotta voidaan olla varmoja siitä, että ilmastotavoitteiden edistäminen on edelleen oikeilla raiteilla.

Muutosehdotus 4

Uusi kappale johdanto-osan 14 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	EAKR:n suoraa tukea valtiotasoa alemmille hallintotasoille olisi lisättävä siten, että tarjotaan tehostetusti rahoitusta ja räätälöityjä välineitä aluekehitystä varten ja edistetään näin Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa kentällä.

Perustelu

Johdanto-osan kappaleissa mainitaan vain ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät YK:n vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet. Muutosehdotuksella varmistetaan parempi johdonmukaisuus EU:n neuvoston päätelmien ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een” kanssa siltä osin, että tavoitteeksi asetetaan kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon tehostaminen kentällä.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 17 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava alueiden tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen alueluokan välillä, jotka muodostetaan alueellisen bruttokansantuotteen perusteella. Jäsenvaltiot voivat alueiden välisen jouston helpottamiseksi pyytää asianomaisten alueiden niin toivoessa, että temaattiseen keskittämiseen liittyvät laskelmat tehdään alueiden yhdistelmän perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti alueet ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

Perustelu

Muutosehdotuksella pyritään saattamaan johdanto-osan 17 kappale temaattista keskittämistä käsittelevää 3 artiklaa koskevan muutosehdotuksen 7 mukaiseksi.

Suurin osa alueellisista sidosryhmistä (AK, AER, CPMR, CEMR) mainitsi varojen jakamiseen ehdotetun keskitetyn menetelmän yhtenä huolestuttavana seikkana. Temaattista keskittämistä koskevien kansallisten sääntöjen mukaan esimerkiksi nk. siirtymäalueet eli alueet, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta (”ryhmä 2”), voisivat joutua virheellisesti ankarampien sääntöjen alaisuuteen, jos ne sattuvat sijaitsemaan jäsenvaltiossa, jonka bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta (”ryhmä 1”).

Tämä on vastoin koheesiopolitiikan paikkakohtaista lähestymistapaa ja aiottua joustavuutta, mikä kääntää ehdotuksen tarkoitustaan vastaan. AK ehdottaa siksi palaamista nykyiseen alueelliseen varojen jakamismenetelmään, mutta kuitenkin niin, että temaattista keskittämistä voidaan säännellä joustavasti alueiden kyvyn ja tarpeiden mukaan.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 18 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.	Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi 174 artiklassa asetetut sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet huomioon ottaen asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.

Muutosehdotus 7

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti EAKR:stä tuetaan seuraavia erityistavoitteita:

a)	älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään

a)	älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään

i)	parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;

i)	parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;

ii)	hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;

ii)	hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;

iii)	parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;

iii)	parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;

iv)	kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;

iv)	kehittämällä taitoja ja tukitoimia älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;

b)	vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään

vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä sekä kestävää kaupunkiliikennettä , vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään

i)	edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä:

i)	edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä ottaen huomioon, että energiaköyhyys ei saisi lisääntyä ;

ii)	edistämällä uusiutuvaa energiaa;

ii)	edistämällä uusiutuvaa energiaa;

iii)	kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla;

iii)	kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla;

iv)	edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta ;

iv)	edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä , mukaan luettuna maanjäristystuhojen ennaltaehkäisy, sekä valmiutta selvitä katastrofeista ja äärimmäisistä sääilmiöistä ;

v)	edistämällä kestävää vesienhoitoa;

v)	edistämällä kestävää vesienhoitoa;

vi)	edistämällä siirtymistä kiertotalouteen;

vi)	edistämällä siirtymistä kiertotalouteen;

vii)	edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista;

vii)	edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunki - ja maaseutu ympäristössä ja vähentämällä saastumista;

viii)

edistämällä kestävää kaupunkiliikennettä;

c)	yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään

c)	yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään

i)	parantamalla digitaalisia yhteyksiä;

i)	parantamalla digitaalisia yhteyksiä;

ii)	kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);

ii)	kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);

iii)	kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta;

iii)	kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien pyöräilyä ja yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta;

iv)	edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä;

d)	sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään

d)	sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään

i)	tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;

i)	tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;

ii)	helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria;

ii)	helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria;

iii)	parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta;

iii)	parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta;

iv)	varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria , mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

iv)	varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä terveydenhuoltoresursseja , mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

v)	tukemalla heikossa ja väestörakenteen ja maantieteellisten seikkojen takia haasteellisessa asemassa olevia kaupunki- ja maaseutualueiden yhteisöjä niiden fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön ja talouden elvyttämistä varten;

e)	lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään

e)	lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään

i)	edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla;

i)	edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuria ja sen osana kulttuuriperintöä sekä turvallisuutta kaupunkialueilla , mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet ;

ii)	edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.

ii)

edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja vuoristoalueilla, harvaan asutuilla alueilla, saarilla ja rannikkoalueilla , syrjäisimmillä alueilla sekä muun tyyppisillä alueilla , joihin kohdennetaan myös paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ;

iii)	tukemalla paikallis- ja aluehallinnon valmiuksien lisäämistä tarjoamalla räätälöityjä aluekehityksen välineitä ja edistämällä täytäntöönpanoa kentällä, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saadaan siirrettyä paikallistasolle;

iv)

tukemalla yhdennettyä alueellista kehitystä liikenne- ja televiestintäinfrastruktuurin parantamiseksi, (myös sukupolvien välisen) digitaalisen kuilun umpeenkuromiseksi sekä julkisten palvelujen (myös verkko-oppimispalvelujen ja sähköisten terveydenhuoltopalvelujen) parantamiseksi sellaisilla alueilla, joiden kohdalla ikääntymiskehitystä, maaseutumaisuutta ja väestökatoa kuvaavat suhdeluvut ovat korkeita.

2. Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittista tavoitetta 2 sekä 1 kohdan c alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa esitettyjä toimintapoliittisen tavoitteen 3 erityistavoitteita.

3. Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden osalta voidaan EAKR:stä tai koheesiorahastosta tukea tapauksen mukaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä toimintoja, jos niillä

a)	parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia tai

a)	parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia;

i)	valmiuksien kehittämiseen, jonka tavoitteena on julkishallinnon nykyaikaistaminen, voidaan saada lisärahoitusta asetuksella (EU) 2018/xxx perustetusta uudistusten tukiohjelmasta [uudistusten tukiohjelma];

ii)

valmiuksien kehittämiseen voidaan saada lisää yhteisrahoitusta asetuksen (EU) 2018/xxx [maaseuturahasto] nojalla, ja se voidaan toteuttaa yhdessä eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston kanssa, erityisesti kun on kyse kaupunki- ja maaseutualueiden välisistä yhteyksistä ja hankkeista, joilla edistetään kaupunkialueiden ja toiminnallisten alueiden kehitystä;

b)	tehostetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa.

b)	tehostetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa.

Edellä b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä.

Perustelu

ERI-rahastoista on viime vuosina tuettu pienimuotoisen infrastruktuurin rakentamista ”virkistyspalveluja” varten, tavoitteena edistää sosiaalista osallisuutta ja torjua köyhyyttä maaseutu- ja kaupunkialueilla. Myös tulevassa EAKR-asetuksessa pitäisi lisäksi viitata selvästi tarpeeseen investoida fyysisiin perusrakenteisiin, kuten urheilu- ja liikuntapaikkoihin, jotka edesauttavat heikossa asemassa olevien yhteisöjen elpymistä.

Toimintapoliittisessa tavoitteessa 5 olisi lisäksi laajennettava alueellista kohdistamista siten, että kohteena ovat kaikentyyppiset alueet (myös aluetasoa pienemmät yksiköt ja toiminnalliset alueet) ja kaikki sellaiset alueet, joilla on maantieteellisiä erityispiirteitä.

Toisaalta EAKR:n suoraa tukea valtiotasoa alemmille hallintotasoille olisi lisättävä siten, että tarjotaan tehostetusti rahoitusta ja räätälöityjä välineitä aluekehitystä varten ja edistetään näin kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa kentällä. Tässä on otettava huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden siirtäminen paikallistasolle on poliittinen prosessi, jonka yhteydessä tulee antaa valtiota alemmille hallintotasoille mahdollisuuksia toimia. Tätä varten olisi tuettava kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien paikallishallinnon valmiuksien kehittämistä EAKR:n toimintapoliittisen tavoitteen 5 teknisen avun määrärahoista.

Muutosehdotus 8

Uusi artikla 2 artiklan jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6] artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on varmistettava toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten asianmukainen osallistuminen kumppanuussopimusten valmisteluun sekä EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin.

Perustelu

Kumppanuusperiaatteeseen ja monitasoiseen hallintoon on tärkeää kiinnittää huomiota ja niiden noudattaminen on tärkeää taata kaikilla koheesiopolitiikan piiriin kuuluvilla toimintapolitiikan aloilla, etenkin koska paikalliset ja alueelliset sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa koheesiopolitiikan keskittämisestä.

Muutosehdotuksen tavoitteena on vahvistaa kumppanuusperiaatetta sisällyttämällä se EAKR- ja koheesiorahastoasetukseen ja saattamalla asetus tältä osin johdonmukaiseksi asetuksen (EU) 2018/xxx [ESR+] [8] artiklan sekä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6] artiklan kanssa.

Muutosehdotus 9

3 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettavien ohjelmien osalta EAKR:stä osoitettavat kokonaisresurssit on kussakin jäsenvaltiossa keskitettävä alueiden tasolla asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti siten kuin seuraavassa esitetään:

a)	kehittyneemmillä alueilla on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n kansallisen tason varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

b)	siirtymäalueilla on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n kansallisen tason varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

c)	vähemmän kehittyneillä alueilla on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n kansallisen tason varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

2. Kun on kyse tuen temaattisesta keskittämisestä syrjäisimpiä alueita käsittävissä jäsenvaltioissa, on erotettava toisistaan ne EAKR:n resurssit, jotka osoitetaan erikseen syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille, ja kaikille muille alueille osoitetut resurssit .

2. Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, kyseisten alueiden katsotaan olevan vähemmän kehittyneitä alueita .

3. Jäsenvaltiot luokitellaan bruttokansantulosuhteen perusteella seuraavasti:

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia on noudatettava koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä sekä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

a)	jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 1”;

b)	jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 2”;

c)	jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ”ryhmä 3”.

Tätä artiklaa sovellettaessa bruttokansantulosuhteella tarkoitetaan ostovoimastandardina ilmaistun, vuosia 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun jäsenvaltion bruttokansantulon suhdetta ostovoimastandardina ilmaistun, asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon keskiarvoon samalla viitekaudella.

Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään 3 .

4. Jäsenvaltioiden on noudatettava seuraavia temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia:

4. Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai 2 tai niille kummallekin osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä 2 kohdassa esitettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen.

a)	ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;

b)	ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

c)	ryhmän 3 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

4.a Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat asianomaisia alueita kuultuaan pyytää temaattisen keskittämisen raja-arvon madaltamista alueryhmien tasolla enintään 10 prosentilla.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia on noudatettava koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä sekä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

6. Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai 2 tai niille kummallekin osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä 4 kohdassa esitettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen.

Perustelu

1.	Suurin osa alueellisista sidosryhmistä (AK, AER, CPMR, CEMR) mainitsi varojen keskitetyn jakamismenetelmän yhtenä huolestuttavana seikkana. Tällainen menetelmä on vastoin koheesiopolitiikan paikkakohtaista lähestymistapaa.

2.	Syrjäisimpien alueiden olisi katsottava olevan vähemmän kehittyneitä alueita, sillä niillä on ratkaisua vaativia erityisongelmia.

3.	Temaattisen keskittämisen järjestelmässä olisi oltava joustomahdollisuuksia maa- ja aluekohtaisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi, jotta samaan ryhmään kuuluvat eurooppalaiset alueet eivät joudu keskittämään varoja eri tavalla isäntäjäsenvaltionsa bruttokansantulon takia.

Muutosehdotus 10

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. EAKR:stä tuetaan seuraavia:

a)	infrastruktuuri-investoinnit;

a)	infrastruktuuri-investoinnit;

b)	investoinnit palvelujen saantiin;

b)	investoinnit palvelujen saantiin;

c)	tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin;

c)	tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin;

d)	laitteet, ohjelmistot ja aineettomat hyödykkeet;

d)	laitteet, ohjelmistot ja aineettomat hyödykkeet;

e)	tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;

e)	tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;

f)	tekninen apu.

f)	tekninen apu.

Lisäksi tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea, jos niihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä.

Tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä tai sellaisen liiketoimintainfrastruktuurin osalta, joka hyödyttää pk-yrityksiä .

Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa.

2. Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) puitteissa EAKR:stä voidaan tukea myös seuraavia:

a)	välineiden ja henkilöresurssien jakaminen;

a)	välineiden ja henkilöresurssien sekä kaikenlaisen infrastruktuurin jakaminen rajojen yli kaikilla alueilla ;

b)	pehmeät investoinnit ja muu toiminta, joka liittyy Euroopan sosiaalirahasto plussasta, sellaisena kuin se esitetään asetuksessa (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+], tuettavaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4.

b)	pehmeät investoinnit ja muu toiminta, joka liittyy Euroopan sosiaalirahasto plussasta, sellaisena kuin se esitetään asetuksessa (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+], tuettavaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4.

Perustelu

On syytä huomata, että tuotannollisten investointien hyväksyminen ja liiketoimintainfrastruktuurin tukeminen toimintapoliittisessa tavoitteessa 1 ainoastaan pk-yrityssektorilla (tai yhteistyössä pk-yritysten kanssa) on liian rajoittavaa. Se ei ole perusteltua varsinkaan, kun otetaan huomioon, että koheesiopolitiikan painopisteet keskittyvät tutkimuksen ja innovoinnin alalle ja edistyneen teknologian käyttöön, jotka edellyttävät, että tuen tai avustuksen saajien joukossa on suuryrityksiä (myös spinoff-yrityksiä).

Muutosehdotus 11

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. EAKR:stä ja koheesiorahastosta ei tueta seuraavia:

a)	ydinvoimaloiden käytöstä poisto tai rakentaminen;

a)	ydinvoimaloiden käytöstä poisto tai rakentaminen;

b)	investoinnit, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasuja;

b)	investoinnit, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasuja;

c)	tupakan ja tupakkatuotteiden valmistus, jalostus ja markkinointi;

c)	tupakan ja tupakkatuotteiden valmistus, jalostus ja markkinointi;

d)	komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa määritellyt vaikeuksissa olevat yritykset;

d)	komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa määritellyt vaikeuksissa olevat yritykset;

e)	investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;

e)	investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin , elleivät ne liity ympäristönsuojeluun tai ellei niiden yhteydessä tehdä investointeja, jotka ovat tarpeen kielteisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi tai vähentämiseksi, ja syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;

f)	investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille;

f)	investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille;

g)	investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitoksiin;

g)	investoinnit sellaisen (ei erilliskerätyn, sekalaisen) jäännösjätteen loppu käsittelylaitoksiin , joka ei ole direktiivin (EU) 2018/851 4 artiklassa kuvatun jätehierarkian mukaista, syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ;

investoinnit, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, lukuun ottamatta investointeja, jotka liittyvät puhtaisiin ajoneuvoihin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY 4 artiklassa;

i)	investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa,

i)	investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa,

j)	rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy

j)	rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy

i)	asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;

i)	asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;

ii)	rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas.

ii)	rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas;

k)	toimet, jotka ovat omiaan lisäämään sosiaalista syrjäytymistä tai syrjintää missä tahansa muodossa.

2. Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.

3. Merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta, mutta ne voivat osallistua Interreg-ohjelmiin asetuksessa (EU) 2018/xxxx [Euroopan alueellista yhteistyötä (Interreg) koskeva asetus] esitettyjen ehtojen mukaisesti.

Perustelu

Artiklan 1 kohdan e alakohta: AK kehottaa ottamaan huomioon lentoasemien infrastruktuurin ilmasto- ja ympäristönäkökohdat nykyisen EAKR-asetuksen (EU) N:o 1301/2013 mukaisesti.

Artiklan 1 kohdan g alakohta: Selvennetään jäännösjätteen käsitettä.

Artiklan 1 kohdan k alakohta: EAKR-asetuksen johdanto-osan 5 kappaleessa esitetään mm. tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevat periaatteet, joita EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa olisi noudatettava. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Toisin kuin edellisellä ohjelmakaudella, tätä periaatetta ei kuitenkaan enää esitetä asetuksen artikloissa. AK haluaa varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisiä velvoitteita.

Muutosehdotus 12

8 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. EAKR:stä voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.	1. EAKR:stä voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä EAKR:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja.	2. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä EAKR:n tuella hyödyntäen muun muassa asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja. Toteutus voi tapahtua myös useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan toimintatavan muodossa ESR+:n kanssa ja tarvittaessa maaseuturahaston ja EMKR:n kanssa.

Perustelu

Eräissä jäsenvaltioissa on sovellettu aikaisemmin menestyksekkäästi muunlaisia yhdennetyn alueellisen kehittämisen malleja. On epäselvää, miksi niiden hyödyntäminen pitäisi sulkea tulevaisuudessa pois.

Muutosehdotus 13

9 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ”kestävä kaupunkikehitys”, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.	1. EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ”kestävä kaupunkikehitys”, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.
2. Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.	2. Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.
	Kestävään kaupunkikehitykseen korvamerkitty 6 prosentin vähimmäismäärä olisi toteutettava toimintapoliittiseen tavoitteeseen 5 sekä toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 erityistavoitteisiin liittyvien toimien yhteydessä, kuten liitteessä 1 todetaan.
Kyseisessä yhdessä tai useammassa ohjelmassa on vahvistettava tätä tarkoitusta varten suunnitellut määrät asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan vii alakohdan mukaisesti.	Kyseisessä yhdessä tai useammassa ohjelmassa on vahvistettava tätä tarkoitusta varten suunnitellut määrät asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan vii alakohdan mukaisesti.
3. Kestävää kaupunkikehitystä varten 2 kohdan mukaisesti osoitettua prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, myös asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.	3. Kestävää kaupunkikehitystä varten 2 kohdan mukaisesti osoitettua prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, myös asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.
4. Jos EAKR:stä osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, 2 kohdan säännösten noudattamista ei arvioida uudelleen.	4. Jos EAKR:stä osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, 2 kohdan säännösten noudattamista ei arvioida uudelleen.

Perustelu

Selvennetään tekstiä. Kyseinen seikka mainitaan jo asetuksen liitteen 1 alaviitteessä, mutta on selvempää mainita se myös artikloissa.

Muutosehdotus 14

10 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. EAKR:stä tuetaan myös eurooppalaista kaupunkialoitetta, jota komissio toteuttaa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden.

1. EAKR:stä tuetaan myös eurooppalaista kaupunkialoitetta, jota komissio toteuttaa joko suoraan tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoiden.

Tämä aloite kattaa kaikki kaupunkialueet, ja sillä tuetaan EU:n kaupunkiagendaa .

Tämä aloite kattaa kaikki kaupunkialueet, ja siitä annetaan tukea EU:n kaupunkiagendaan liittyviin kumppanuuksiin ja järjestämiskustannuksiin .

2. Eurooppalainen kaupunkialoite käsittää seuraavat kolme toimintalohkoa, jotka kaikki koskevat kestävää kaupunkikehitystä:

a)	tuki valmiuksien kehittämiseen;

a)	tuki valmiuksien kehittämiseen , myös paikallistason edustajien vaihto-ohjelmaan (alue- ja paikallistason edustajien Erasmus-ohjelma) ;

b)	tuki innovatiivisille toimille;

b)	tuki innovatiivisille toimille;

c)	tuki tietämyksen ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.

c)	tuki tietämyksen , alueellisten vaikutusten arvioinnin ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.

Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä.

Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä , joka voi liittyä esimerkiksi kestävien kaupunkien eurooppalaiseen viitekehykseen tai Euroopan unionin alueelliseen toimintasuunnitelmaan, sekä YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden siirtämistä paikallistasolle .

Perustelu

Paikallis- ja kaupunkitason sekä alueita pienempien yksiköiden kehitys-, innovointi- ja valmiuksien kehittämishankkeita on pilvin pimein, ja nämä hankkeet ovat hyvin usein saarekemaisia tai alirahoitettuja. Niiden tuominen saman katon alle ja yhdistäminen aiheeseen liittyviin ERI-rahastojen sääntelykehyksen ulkopuolisiin aloitteisiin parantaa johdonmukaisuutta, auttaa välttämään päällekkäisyyttä ja takaa vuorovaikutuksen. On myös olennaisen tärkeää varmistaa, että lopulliset tuensaajat eli paikallisyhteisöt saavat tosiasiassa suurimman osan valmiuksien kehittämiseen suunnatusta rahoituksesta, toisin kuin nykyään temaattisen tavoitteen 9 ja teknisen avun kohdalla.

Muutosehdotus 15

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla tuetaan

a)	edellä 4 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvia toimintoja;

a)	edellä 4 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvia toimintoja;

b)	poiketen 4 artiklasta, toimenpiteitä, joilla katetaan toimintakustannukset niiden lisäkustannusten korvaamiseksi, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

b)	poiketen 4 artiklasta, toimenpiteitä, joilla katetaan toimintakustannukset niiden lisäkustannusten korvaamiseksi, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää myös menoihin, joilla katetaan syrjäisimmillä alueilla julkisen palvelun velvoitteiden täyttämistä ja palveluhankintasopimuksia varten myönnetyt korvaukset.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla ei tueta

a)	toimia, joihin liittyy SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

a)	toimia, joihin liittyy SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

b)	henkilöiden kuljettamiseen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää avustusta;

b)	henkilöiden kuljettamiseen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää avustusta;

c)	vapautuksia verosta ja sosiaaliturvamaksuista;

c)	vapautuksia verosta ja sosiaaliturvamaksuista;

d)	julkisen palvelun velvoitteita, joiden täyttämisestä eivät vastaa yritykset ja joiden osalta valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä.

d)	julkisen palvelun velvoitteita, joiden täyttämisestä eivät vastaa yritykset ja joiden osalta valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä.

4. Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, EAKR:stä voidaan tukea tuotannollisia investointeja syrjäisimmillä alueilla toimiviin yrityksiin, riippumatta yritysten koosta.

Perustelu

Syrjäisimpien alueiden erityisluonne huomioon ottaen tuella, joka edistää vain pk-yritysten asemaa, voi olla vain vähäistä vipuvaikutusta.

Muutosehdotus 16

Uusi artikla 11 artiklan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet

SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla toteutettavissa, EAKR:stä osarahoitettavissa ohjelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityisongelmiin.

Erityisesti sellaisilla NUTS III -alueilla, joiden väestöntiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometrillä tai joiden väestö on supistunut vuosittain keskimäärin yli yhden prosentin vuodesta 2007 lähtien, on toteutettava erityisiä alueellisia ja kansallisia suunnitelmia, joiden tavoitteena on houkutella alueelle lisää pysyviä asukkaita sekä lisätä yritysinvestointeja ja parantaa digitaalisten ja julkisten palvelujen saatavuutta, mukaan luettuna erityinen kumppanuussopimuksen kautta myönnettävä rahoitus.

Perustelu

Uusi artikla kattaa sekä harvaan asutut alueet että laajemmin tarkasteltuna kaikki 174 artiklan soveltamisalaan kuuluvat alueita pienemmät yksiköt muualla EU27-maissa. EAKR-määrärahat on kuitenkin yksilöitävä siten, että ne ovat taloudellisesti hallittavissa eivätkä mene päällekkäin sen kanssa, mitä jotkin alueet jo saavat.

Näin ollen ehdotetaan seuraavia tukikelpoisuusehtoja:

—	NUTS III -alue (sillä ongelma koskee usein aluetta pienempää yksikköä eikä koko NUTS II -aluetta eikä näy nykyisistä kartoista)

—	joko 12,5 asukasta neliökilometrillä (kuten pohjoisilla syrjäseuduilla)

—	tai väestön nettovähenemä (eli pois muuttaneiden ja kuolleiden yhteismäärä) vuodesta 2007 lähtien, sillä se on likimain finanssikriisin ja myös edellisen ohjelmakauden alkamisajankohta.

Esitetyllä muutoksella luodaan komissiolle velvoite sisällyttää asia ehdotuksiin, jotka se esittää jäsenvaltiolle kannanotoissaan, jotka käynnistävät kumppanuussopimusneuvottelut kyseisen jäsenvaltion kanssa.

Tiedot ja kartta Saksan liittovaltion rakennus- ja aluesuunnitteluministeriöstä

(https://bit.ly/2KItBya).

Muutosehdotus 17

LIITE I

EAKR:n ja koheesiorahaston yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit – 7 artiklan 1 kohta

Taulukko 1: EAKR:n ja koheesiorahaston** yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ja Interreg)

Lisätään uusi yhteinen tulosindikaattori (RCR)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
RCR 26 – Vuotuinen energian loppukulutus (josta asuinrakennusten, yksityisten ja julkisten muiden kuin asuinrakennusten kulutus)	RCR 26 – Koko rakennuskannan vuotuinen energiansäästö prosentteina (lähtötasoon verrattuna), kun otetaan huomioon erittäin tehokkaan ja vähähiilisen rakennuskannan tavoite, joka on asetettu kansallisessa asuin- ja muiden rakennusten pitkän aikavälin kunnostusstrategiassa
RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta	RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta ja saavuttaneet vähintään 60 prosentin energiansäästön kunnostusta edeltävään tasoon verrattuna (komission määritelmä perusteelliselle peruskorjaukselle)
RCR 28 – Rakennukset, joiden energialuokitus on parantunut (ja joista asuinrakennuksia, yksityisiä ja julkisia muita kuin asuinrakennuksia)	RCR 28 – Rakennukset, joiden energialuokitus on parantunut (ja joista asuinrakennuksia, yksityisiä ja julkisia muita kuin asuinrakennuksia) ja noussut kunnostuksen jälkeen energiatodistuksessa luokkaan B
	RCR […] – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta siten, että se on kunnostuksen jälkeen lähes nollaenergiarakennuksen tasolla
RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*	RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*
RCR 30 – Yritykset, joiden energiatehokkuus on parantunut	RCR 30 – Yritykset, joiden energiatehokkuus on parantunut
RCR 31 – Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa) RCR 32 – Uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*	RCR […] – Niiden energiaköyhien tai vähäosaisten kuluttajien määrä, joita on tuettu, jotta he voivat parantaa asuntonsa energiatehokkuutta RCR […] – Uusiutuvan energian loppukulutus yhteensä ja kulutus aloittain (lämmitys ja viilennys, liikenne, sähkö) RCR […] – Tuotetun uusiutuvan energian kokonaisosuus RCR […] – Muun kuin uusiutuvista lähteistä saatavan energian vuosituonnin vähenemä RCR[…] – Uusiutuvista lähteistä saatava energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*

Perustelu

Energiatehokkuuteen ja uusiutuvista lähteistä saatavaan energiaan liittyvien indikaattorien joukkoa on laajennettava.

Kuluvalta rahoituskaudelta on otettava selvästi opiksi siinä, että määrällisen tavoitteen asettaminen ilman etukäteissitoumuksia, laadunvalvontaa tai menetelmällisesti vankkaa seurantaa saattaa menettää merkityksensä ilmastonsuojelun kannalta.

Euroopan komission esittämät ilmastoindikaattorit ovat epätäydellisiä ja osin liian pelkistettyjä: ellei tavoitetasoa arvioida siltä kannalta, mikä on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista, osa indikaattoreista on pelkkää tuensaajien laskemista. Esimerkiksi EAKR:n tuotosindikaattorin ”RCO 18 – Asunnon energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet kotitaloudet” arvoja verrataan tulosindikaattorin ”RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta” arvoihin. Tämä indikaattoripari osoittaa, kuinka moni kotitalous on kaiken kaikkiaan hyötynyt toimenpiteestä, mutta ei sitä, miten paljon energiatehokkuus on parantunut. Parannus voi olla loppujen lopuksi suuri tai marginaalinen. On siis mahdollista, että tavoitteet määritellään vaatimattomiksi ja että suorituskykykehyksen avulla ei kyetä arvioimaan toimenpiteiden kunnianhimoisuutta.

Muutosehdotus 18

LIITE I

EAKR:n ja koheesiorahaston yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit – 7 artiklan 1 kohta

Taulukko 1: EAKR:n ja koheesiorahaston** yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ja Interreg)

Lisätään uusi yhteinen tulosindikaattori (RCR) RCR 65:n jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	RCR […] – Yli kuuden kuukauden ajan täyttämättä olleet vapaat työpaikat

Perustelu

Yhteisellä tuotosindikaattorilla ”RCO 61 – Niiden työttömien vuotuinen lukumäärä, jotka saavat parannettuja työnvälityspalveluja (kapasiteetti)” on ensimmäisen osan suhteen yhteinen tulosindikaattori (RCR 65 – Työnhakijat, jotka käyttävät vuosittain tuen piiriin kuuluvia työnvälityspalveluja). Toista osaa koskeva indikaattori näyttää puuttuvan.

Muutosehdotus 19

LIITE II

EAKR:n ja koheesiorahaston 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yhteiset suoritusindikaattorit

Toimintapoliittinen tavoite 2: Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia

Lisätään uusi yhteinen tuotosindikaattori (CCO) CCO 09:n jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	CCO […] – Parempi sopeutuminen ilmastonmuutokseen, parempi riskien ehkäiseminen, mukaan luettuna maanjäristystuhojen ennaltaehkäisy, sekä parempi valmius selvitä katastrofeista ja äärimmäisistä sääilmiöistä

Perustelu

Lisätään uusi yhteinen tuotosindikaattori (CCO), joka näyttää puuttuvan ehdotuksesta. Se liittyy toimintapoliittisen tavoitteen 2 erityistavoitteeseen, joka koskee ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä, riskien ehkäisyn edistämistä, mukaan luettuna maanjäristystuhojen ennaltaehkäisy, sekä parempaa valmiutta selvitä katastrofeista ja äärimmäisistä sääilmiöistä.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

on tyytyväinen komission pyrkimykseen yksinkertaistaa sääntöjä ohjelmakautta 2021–2027 silmällä pitäen ja panee merkille, että EAKR ja koheesiorahasto yhdistetään samaan asetukseen, jossa vahvistetaan molempiin rahastoihin sovellettavat säännöt. Ehdotettu uusi asetus on lyhyempi, koska yhteisiä säännöksiä koskeva asetus sisältää useita yhteisiä osia.

on hyvillään siitä, että koheesiopolitiikkaa on edelleen tarkoitus soveltaa kaikkiin EU:n alueisiin ja että suurin osa sen varoista kohdennetaan vähäosaisimmille alueille. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan komission säädösehdotus alalla, joka kuuluu jaettuun toimivaltaan, on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

panee huolestuneena merkille, että komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi on leikattu koheesiorahaston määrärahoja jyrkästi (46 prosenttia) ja esitetään EAKR:lle lähes samana pysyviä määrärahoja (+ 1 prosenttia). Komitea pitää valitettavana, että Euroopan alueellisen yhteistyön määrärahoja aiotaan supistaa 12 prosentilla, vaikka sen tunnustetaan olevan yksi niistä toimintapolitiikoista, joista saadaan kouriintuntuvimpaa eurooppalaista lisäarvoa.

muistuttaa, että koheesiorahasto on jatkuvasti osoittanut suuren eurooppalaisen lisäarvonsa ja että se parantaa EU:sta kansalaisille välittyvää kuvaa. Koheesiorahastossa konkretisoituu ”rikkaampien” jäsenvaltioiden solidaarisuus ”köyhempiä” jäsenvaltioita kohtaan, sillä sen tuella rakennetaan keskeistä infrastruktuuria, josta on selvästi ja todistetusti hyötyä niille jäsenvaltioille, jotka maksavat EU:n talousarvioon suurimman potin. Ehdotetut leikkaukset todennäköisesti haittaavat perussopimuksissa asetettujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden saavuttamista.

toteaa Euroopan komission ehdottavan tavoitteeksi, että 25 prosenttia kaikista monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 menoista käytetään ilmastotarkoituksiin. Määrällinen tavoite on kuitenkin paljon alempi kuin mikä on mahdollista ja välttämätöntä, jotta EU pystyy toteuttamaan kaikki Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa. Koheesiopolitiikassa sovelletaan muihin rahastoihin verrattuna varsin kehittynyttä ilmastoseurantajärjestelmää: EAKR-varoista on tarkoitus käyttää ilmastotoimiin 30 prosenttia ja koheesiorahaston varoista 37 prosenttia.

kantaa huolta siitä, että Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on unionille suuri haaste. AK on ajanut jo pitkään kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Koska EAKR ja koheesiorahasto ovat EU:n talousarvion tärkeimmät rahoitusvälineet, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, koheesiopolitiikan horisontaalisiin mahdollistaviin edellytyksiin olisi sisällytettävä vaatimus siitä, että jäsenvaltioiden on täytettävä Pariisin sopimuksen mukaisista tavoitteista johtuvat velvollisuutensa. Niitä olisi lisäksi seurattava tarkasti koko ohjelmakauden ajan, jotta voidaan olla varmoja siitä, että ilmastotavoitteiden edistäminen on edelleen oikeilla raiteilla.

pitää myönteisenä, että EAKR:ää ja koheesiorahastoa on ”viherrytetty” ja että saastuttava toiminta suljetaan pois asetuksen soveltamisalasta.

suhtautuu myönteisesti nimenomaan innovatiivisia alueiden välisiä investointeja edistävään uuteen Interreg-osioon, josta tuetaan älykkään erikoistumisen strategioihin osallistuvien toimijoiden klusteroitumista, sekä uuteen syrjäisimpiä alueita koskevaan osioon. Komitea kehottaa Euroopan komissiota korottamaan Euroopan alueellisen yhteistyön kokonaisbudjettia, jotta Interreg Europen ja rajatylittävän yhteistyön määrärahat pysyvät uskottavalla tasolla samalla kun investoidaan uusiin yhteistyömuotoihin.

kehottaa edistämään syrjimättömyyden periaatetta ohjelmasuunnittelusta raportointiin saakka ja ottamaan sukupuolitietoisen budjetoinnin huomioon täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

10.

vastustaa ehdotusta kansallisen tason painottamisesta EAKR:n temaattisen keskittämisen yhteydessä. Tällainen keskitetty varojen jakamismenetelmä on vastoin koheesiopolitiikan paikkakohtaista lähestymistapaa ja monitasoisen hallinnon periaatetta.

11.

kiinnittää huomiota rahastojen yhä suurempaan eriytymiseen ja pitää erityisen valitettavana, että maaseuturahasto on pudotettu pois yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta, jossa säädetään eri rahastoihin sovellettavista yhteisistä säännöistä.

12.

korostaa, että EAKR:n ja ESR+:n on täydennettävä toisiaan voimakkaasti, jotta paikallistasolla voidaan toteuttaa yhdennettyjä ja kokonaisvaltaisia aloitteita.

13.

huomauttaa, että jäsenvaltioita kannustetaan siirtämään 5 prosenttia EAKR- tai koheesiorahastovaroista uuteen InvestEU-välineeseen ja siirtämään lisäksi toiset 5 prosenttia EAKR-määrärahoistaan komission hallinnoimin EU-ohjelmiin. Yhteistyössä tapahtuvaan hallinnointiin perustuva lähestymistapa on kuitenkin todistetusti vaikuttanut taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteutumiseen Euroopassa. Jos jäsenvaltio päättää tehdä siirtoja, paikallisten ja alueellisten kumppanien tulee päästä mukaan päätöksentekoon kumppanuusperiaatteen ja monitasoisen hallinnon mukaisesti.

14.

kannattaa kestävän kaupunkikehityksen entistä vahvempaa painottamista niin, että siihen kohdennetaan 6 prosenttia kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n varoista.

15.

toteaa, että EAKR:n ja koheesiorahaston tuotos- ja tulosindikaattorien pitäisi olla tarkkarajaisia ja yksitulkintaisia ja ennen kaikkea olisi määriteltävä liitteissä I ja II mittayksiköt, joita tässä yhteydessä on tarkoitus käyttää. Indikaattorien perusteella tulee voida esittää koontitietoja hanketasolta toimenpideohjelmien ja koheesiopoliittisten tavoitteiden tasolle saakka, eikä tuotosten ja tulosten mittaamisesta saa koitua kohtuutonta taakkaa tuensaajille.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/137

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan alueellinen yhteistyö”

(2019/C 86/09)

Esittelijä:

Marie-Antoinette MAUPERTUIS (FR, EA) Korsikan alueellisen yhteisön hallituksen jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä

COM(2018) 374 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (”EAKR”) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. SEUT-sopimuksen kyseisen artiklan ja 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä siten, että erityistä huomiota on kiinnitettävä tiettyihin alueluokkiin, joihin kuuluvat erityisesti rajaseutualueet .

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (”EAKR”) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. SEUT-sopimuksen kyseisen artiklan ja 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä siten, että erityistä huomiota on kiinnitettävä maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin .

Perustelu

EAKR:n päätavoitteena alueellisen yhteistyön alalla on ratkaista muita heikommassa asemassa olevien alueiden ongelmat. Ehdotetussa sanamuodossa ei tuoda riittävän selvästi esille kyseisten alueiden erityispiirteitä.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(3)

Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan tasapainoisen kehityksen tukemiseksi EAKR:stä olisi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti tuettava rajatylittävää yhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä, merialueyhteistyötä, syrjäisimpien alueiden yhteistyötä ja alueiden välistä yhteistyötä.

(3)

Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan tasapainoisen kehityksen tukemiseksi EAKR:stä olisi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti tuettava rajatylittävää yhteistyötä maa- ja merirajoilla , valtioiden välistä yhteistyötä, merialueyhteistyötä, syrjäisimpien alueiden yhteistyötä ja alueiden välistä yhteistyötä. Lisäksi on tarpeen vahvistaa kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteita.

Perustelu

Maininta näistä kahdesta periaatteesta oli poistettu asetusehdotuksesta.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(4)

Rajatylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla, kuten ilmenee komission tiedonannosta Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla (1) (”raja-alueita koskeva tiedonanto”). Näin ollen rajatylittävän yhteistyön osa-alue olisi rajoitettava yhteistyöhön maa rajoilla, ja rajatylittävä yhteistyö merirajoilla olisi sisällytettävä valtioiden väliseen osa-alueeseen .

(4)

Sekä maa- että merirajat kattavan rajatylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla, kuten ilmenee komission tiedonannosta Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla (1) (”raja-alueita koskeva tiedonanto”).

Perustelu

Alueiden komitea ei kannata rajatylittävän merialueyhteistyön siirtämistä rajatylittävän yhteistyön osa-alueesta 1 valtioiden välisen yhteistyön osa-alueeseen 2. Vaikka tähän liittyy valtioiden välisen yhteistyön määrärahojen korotus, suurena vaarana on, että rajatylittävä yhteistyö merirajoilla jää vähäiseen rooliin laajemmassa valtioiden välisen yhteistyön kokonaisuudessa. Siksi ehdotetaan merirajoilla tehtävän rajatylittävän yhteistyön ja sen määrärahaosuuden palauttamista osa-alueeseen 1.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(6)

Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevalla osa-alueella olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toiminnalla, joka johtaa unionin koheesiopolitiikan toimintalinjoihin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen, ja siihen olisi sisällyttävä myös rajatylittävä merialueyhteistyö . Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia alueita unionin manneralueella, kun taas merialueyhteistyön olisi katettava merialueiden ympärillä olevat alueet , ja siihen olisi sisällytettävä ohjelmakauden 2014–2020 rajatylittävä yhteistyö merirajoilla . Olisi sallittava mahdollisimman suuri jousto, jotta aiempaa rajatylittävää merialueyhteistyötä voidaan jatkaa laajemmissa merialueyhteistyön puitteissa, erityisesti määrittelemällä sen piiriin kuuluva alue, yhteistyön erityistavoitteet, hankekumppanuutta koskevat vaatimukset sekä alaohjelmien ja erityisten ohjauskomiteoiden perustaminen.

(6)

Valtioiden välisellä yhteistyöllä ja myös merialueyhteistyöllä on pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toiminnalla, joka johtaa unionin koheesiopolitiikan toimintalinjoihin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen. Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia alueita unionin manneralueella, kun taas merialueyhteistyön olisi katettava merialueiden ympärillä olevat alueet. Olisi sallittava mahdollisimman suuri jousto, jotta ohjelmakaudella 2014–2020 suunniteltua rajatylittävää merialueyhteistyötä voidaan jatkaa laajemmissa merialueyhteistyön puitteissa, erityisesti määrittelemällä sen piiriin kuuluva alue, yhteistyön erityistavoitteet, hankekumppanuutta koskevat vaatimukset sekä alaohjelmien ja erityisten ohjauskomiteoiden perustaminen.

Perustelu

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(8)

Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu Interregin alueiden välisistä yhteistyöohjelmista, ja tällaisen yhteistyön puute Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa ohjelmakaudella 2014–2020, alueiden välisen yhteistyön osa-alueella olisi keskityttävä erityisesti koheesiopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseen. Kyseinen osa-alue olisi sen vuoksi rajattava kahteen ohjelmaan, joista toinen mahdollistaa kaikenlaisen kokemuksen hankkimisen ja innovatiivisten lähestymistapojen ja valmiuksien kehittämisen molempien tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa ja edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006[24] nojalla perustettuja tai perustettavia eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä (”EAYY”) ja toinen parantaa kehitystrendien analysointia.

(8)

Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu Interregin alueiden välisistä yhteistyöohjelmista, ja tällaisen yhteistyön puute Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa ohjelmakaudella 2014–2020, alueiden välisen yhteistyön osa-alueella olisi keskityttävä erityisesti koheesiopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseen. Kyseisestä osa-alueesta täytyy jatkossakin rahoittaa kaikenlaisen kokemuksen hankkimista, innovatiivisia lähestymistapoja ja valmiuksien kehittämistä molempien tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa ja edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006[24] nojalla perustettuja tai perustettavia eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä (”EAYY”) sekä tukea ja edistää kehitystrendien analysointia.

Hankepohjainen yhteistyö koko unionissa olisi sisällytettävä uuteen alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan osa-alueeseen, ja se olisi liitettävä läheisesti komission tiedonannon Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat[25] täytäntöönpanoon, erityisesti temaattisten älykkään erikoistumisen alustojen tukemiseksi muun muassa energian, teollisuuden nykyaikaistamisen ja maatalouselintarvikkeiden aloilla . Toiminnallisiin kaupunkialueisiin tai kaupunkialueisiin kohdistettu yhdennetty alueellinen kehitys olisi keskitettävä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmiin ja yhteen liitännäisvälineeseen, ”eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen”. Molempien a lueiden välistä yhteistyötä koskevaan osa-alueeseen kuuluvien ohjelmien olisi katettava koko unioni ja niiden olisi oltava avoinna kolmansien maiden osallistumiselle.

Hankepohjaisella yhteistyöllä koko unionissa olisi jatkossakin helpotettava alueiden välistä yhteistyötä paikallis- ja alueyhteisöjen välillä, jotta löydettäisiin yhteisiä ratkaisuja koheesiopolitiikan edistämiseen ja siten luotaisiin pysyviä kumppanuussuhteita. Olemassa olevat ohjelmat ja erityisesti hankepohjaisen yhteistyön edistämisohjelma olisi siksi säilytettävä.

Uudet alueiden väliset innovointi-investoinnit liittyvät läheisesti komission tiedonannon Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat[25] täytäntöönpanoon, erityisesti temaattisten älykkään erikoistumisen alustojen tukemiseksi.

Euroopan alueellisen yhteistyön puitteissa täytyy jatkossakin olla mahdollista tukea osa-alueeseen 4 kuuluvaa yhdennettyä alueellista kehittämistä. A lueiden välistä yhteistyötä koskevaan osa-alueeseen kuuluvien ohjelmien olisi katettava koko unioni ja niiden olisi oltava avoinna kolmansien maiden osallistumiselle.

Perustelu

Alueiden komitea kannattaa kaikkien alueiden välisen yhteistyön nykyisten toimintojen säilyttämistä osa-alueessa 4, johon olisi myös lisättävä hankepohjainen yhteistyö, joka koskee innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, skaalausta ja siirrettävyyttä muille samasta rakenteellisesta haitasta kärsiville alueille.

Euroopan alueellisen yhteistyön osa-alueesta 4 on jatkossakin tuettava yhdennettyä alueellista kehittämistä, joka sisällytetään osa-alueeseen 4, toisin kuin komission ehdotuksessa, jossa tämä mahdollisuus jätetään yksinomaan EAKR-asetukseen sisältyvän ”eurooppalaisen kaupunkialoitteen” yhteyteen.

Komitea suhtautuu erittäin myönteisesti uuden aloitteen perustamiseen alueiden välisiä innovointi-investointeja varten: se on Vanguard-aloitteen perillinen, joka kohdistuu ennen kaikkea kooltaan, kehityspotentiaaliltaan ja teknis-taloudellisilta valmiuksiltaan useimpia Euroopan alueita suuremmille alueille.

Muutosehdotus 6

Lisätään johdanto-osan 24 kappaleen jälkeen uusi kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(24 a)

Komission, jäsenvaltioiden ja alueiden on hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi tehtävä tiivistä yhteistyötä hallinnoinnin ja valtiontukien ilmoittamisen yksinkertaistamiseksi. Lisäksi olisi tarkasteltava, voitaisiinko ainakin alueiden välisen yhteistyön toimenpiteet vapauttaa yleisesti velvoitteesta noudattaa valtiontukiin sovellettavaa unionin lainsäädäntöä.

Perustelu

Viime vuosina aloitettua varainhoidon yksinkertaistamisprosessia, joka huipentuu uusissa asetusehdotuksissa, täytyy hyödyntää ohjelmasuunnittelu- ja hallinnointivaiheissa, jotta varainhoidosta tulisi yksinkertaisempaa.

Muutosehdotus 7

Lisätään johdanto-osan 35 kappaleen jälkeen uusi kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(35 a)

Euroopan alueellisen yhteistyön edistäminen on ollut yksi EU:n koheesiopolitiikan tärkeimmistä toimintalinjoista useiden vuosien ajan. Alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vuosiksi 2014–2020 sekä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen aluetukiosassa asetetaan jo erityisiä säännöksiä myös kaikenkokoisten yritysten investointeihin kohdistuville aluetuille. Koska Euroopan alueellisen yhteistyön tuki on yhteensopivaa sisämarkkinoiden kanssa, se on vapautettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta.

Perustelu

Alueellinen yhteistyö vahvistaa sisämarkkinoita. Kaikkien, tietyntyppisiin valtiontukiin edelleen sovellettavien ilmoitusvelvollisuuksien poistaminen olisi seuraava yksinkertaistamisaskel.

Muutosehdotus 8

1 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1 artikla	1 artikla
Kohde ja soveltamisala	Kohde ja soveltamisala
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja rajanaapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ”MMA:t”, välillä.	1. Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja rajanaapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ”MMA:t” , sekä alueelliseen järjestöön kuuluvan kolmansien maiden ryhmän välillä.

Perustelu

Kaukana Euroopan mantereesta sijaitsevat syrjäisimmät alueet pitävät yllä yhteistyösuhteita EU:n ulkopuolisten maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa, eikä yhteistyö rajoitu rajanaapureina oleviin maihin.

Muutosehdotus 9

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 2 artiklassa olevia määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	”IPA-tuensaajalla” tarkoitetaan asetuksen (EU) [IPA III] liitteessä I lueteltua maata tai aluetta;

1)	”IPA-tuensaajalla” tarkoitetaan asetuksen (EU) [IPA III] liitteessä I lueteltua maata tai aluetta;

2)	”kolmannella maalla” tarkoitetaan maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio ja joka ei saa tukea Interreg-rahastoista;

2)	”kolmannella maalla” tarkoitetaan maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio ja joka ei saa tukea Interreg-rahastoista;

3)	”kumppanimaalla” tarkoitetaan IPA-tuensaajaa tai asetuksen (EU) [NDICI] liitteessä I lueteltua naapurialueita koskevaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvaa maata tai aluetta ja Venäjän federaatiota, ja joka saa tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä;

3)	”kumppanimaalla” tarkoitetaan IPA-tuensaajaa tai asetuksen (EU) [NDICI] liitteessä I lueteltua naapurialueita koskevaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvaa maata tai aluetta ja Venäjän federaatiota, ja joka saa tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä;

4)	”rajatylittävällä oikeussubjektilla” tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta.

”rajatylittävällä oikeussubjektilla” tarkoitetaan oikeussubjektia, Euroregio-alue tai muu alue- tai paikallisyhteisöjen ryhmittymä mukaan luettuna, joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta.

2. Kun asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksissä viitataan ”jäsenvaltioon”, sillä tarkoitetaan tässä asetuksessa ”hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltiota”, ja kun sen säännöksissä viitataan ”kuhunkin jäsenvaltioon” tai ”jäsenvaltioihin”, sillä tarkoitetaan ”tiettyyn Interreg-ohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja soveltuvin osin kolmansia maita, kumppanimaita ja MMA:ita”.

Kun asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksissä viitataan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuihin ”rahastoihin” tai ”EAKR:ään”, se kattaa myös unionin ulkoiset rahoitusvälineet.

Perustelu

Tähän on tarpeellista lisätä Euroregio-alueet sekä muut alue- ja paikallisyhteisöjen ryhmittymät.

Muutosehdotus 10

3 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osa-alueet

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) perusteella EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuetaan seuraavia osa-alueita:

1)	vierekkäisten alueiden välinen rajatylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä (osa-alue 1):

1)	raja- alueiden välinen maa- tai meri rajat ylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä (osa-alue 1):

a)	sisäinen rajatylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion vierekkäisten maa raja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 3 kohdassa luetellun kolmannen maan vierekkäisten maa raja-alueiden välillä; tai

a)	sisäinen rajatylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion raja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 3 kohdassa luetellun kolmannen maan raja-alueiden välillä; tai

b)	ulkoinen rajatylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen vierekkäisten maa raja-alueiden välillä:

b)	ulkoinen rajatylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen raja-alueiden välillä:

i)	IPA-tuensaajat; tai

ii)	NDICI:stä tukea saavat kumppanimaat; tai

iii)	Venäjän federaatio, kun tarkoituksena on mahdollistaa sen osallistuminen myös NDICI:stä tuettuun rajatylittävään yhteistyöhön;

i)	IPA-tuensaajat; tai

ii)	NDICI:stä tukea saavat kumppanimaat; tai

iii)	Venäjän federaatio, kun tarkoituksena on mahdollistaa sen osallistuminen myös NDICI:stä tuettuun rajatylittävään yhteistyöhön;

laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö ja merialueyhteistyö , jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä Grönlannista ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä (osa-alue 2 ; kun tarkoitetaan ainoastaan valtioiden välistä yhteistyötä: osa-alue 2A; kun tarkoitetaan ainoastaan merialueyhteistyötä: osa-alue 2B );

laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä Grönlannista ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä (osa-alue 2);

3)	syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden kanssa tai niistä useiden kanssa, kun yhteistyön tavoitteena on alueellisen yhdentymisen helpottaminen niiden naapurialueilla (osa-alue 3);

syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden kanssa tai alueellisen järjestöön kuuluvan kolmansien maiden ryhmän tai niistä useiden kanssa, kun yhteistyön tavoitteena on alueellisen yhdentymisen helpottaminen niiden naapurialueilla (osa-alue 3);

4)	alueiden välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on tehostaa koheesiopolitiikkaa (osa-alue 4) edistämällä

4)	alueiden välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on tehostaa koheesiopolitiikkaa (osa-alue 4) edistämällä

a)	kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja ja valmiuksien kehittämistä seuraavilla aloilla:

a)	kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja ja valmiuksien kehittämistä seuraavilla aloilla:

i)	Interreg-ohjelmien toteuttaminen;

i)	Interreg-ohjelmien toteuttaminen;

ii)	Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmien toteuttaminen, erityisesti sellaisten alueiden välisten ja valtioiden välisten toimien osalta, joissa tuensaajia on vähintään yhdessä toisessa jäsenvaltiossa;

ii)

valmiuksien kehittäminen kumppaneiden kesken koko unionissa seuraavissa asioissa:

—	Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmien toteuttaminen, erityisesti sellaisten alueiden välisten ja valtioiden välisten toimien osalta, joissa tuensaajia on vähintään yhdessä toisessa jäsenvaltiossa;

—	aluekehityspolitiikkaan ja erityisesti Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen toimintaohjelmiin liittyvien hyvien käytäntöjen määrittäminen, levittäminen ja siirtäminen;

—	kestävään kaupunkikehitykseen, kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet mukaan luettuina, liittyvien hyvien käytäntöjen määrittäminen, levittäminen ja siirtäminen;

iii)	eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien, jäljempänä ”EAYY”, perustaminen, toiminta ja käyttö;

iii)	eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien, jäljempänä ”EAYY”, perustaminen, toiminta ja käyttö;

b)	alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin liittyvien kehityssuuntausten analysointia;

b)	alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin liittyvien kehityssuuntausten analysointia.

5)	alueiden väliset innovointi-investoinnit sellaisten alueiden välisten innovointihankkeiden kaupallistamisen ja laajentamisen kautta, jotka voivat edistää eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä (osa-alue 5).

Perustelu

AK kannattaa rajatylittävän merialueyhteistyön palauttamista osa-alueeseen 1 ja muiden osa-alueiden vahvistamista. Ehdotetaan, että kohdasta 1 poistetaan sana ”vierekkäinen”. Koska rajatylittävä yhteistyö kattaa NUTS 3 -alueet, se voi vaikuttaa joidenkin rajatylittävien ohjelmien nykyiseen maantieteelliseen soveltamisalaan ja supistaa niiden alaa niin, että ne kattavat vain vierekkäiset NUTS 3 -alueet.

Muutosehdotus 11

4 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
4 artikla	4 artikla
Rajatylittävän yhteistyön maantieteellinen kattavuus	Rajatylittävän ja merialue yhteistyön maantieteellinen kattavuus
1. Rajat ylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maa rajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa.	1. Maa- tai merirajat ylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla rajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa , tämän vaikuttamatta ohjelmakaudella 2014–2020 vakiintuneiden yhteistyöohjelma-alojen johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi mahdollisesti tarvittaviin mukautuksiin .
2. Merirajoilla olevia alueita, joilla on kiinteä yhteys meren yli , tuetaan myös rajatylittävän yhteistyön perusteella.	2. Merirajoilla olevia alueita, joilla on keskinäisiä laiva-, rautatie-, lento- tai tieliikenneyhteyksiä , tuetaan myös rajatylittävän yhteistyön perusteella.
3. Sisäiset rajatylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Liechtensteinin, Andorran ja Monacon.	3. Sisäiset rajatylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Liechtensteinin, Andorran , San Marinon ja Monacon.
4. Ulkoisen rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan IPA III- tai NDICI-välineestä, ovat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maarajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III- tai NDICI-välineen perusteella.	4. Rajatylittävää merialueyhteistyötä varten ohjelmakaudella 2014–2020 tehdyt mukautukset 18:ssa rajatylittävän yhteistyön ohjelmassa (Deux Mers/Two seas/Twee Zeeën, Botnia–Atlantica, Keski-Baltia, Viro–Latvia, Englannin kanaali, Guadeloupe–Martinique–OEEC, Mayotte–Komorit–Madagaskar, Saksa–Tanska, Kreikka–Kypros, Kreikka–Italia, Irlanti–Wales, Italia–Kroatia, Ranska–Italia–Marittimo, Italia–Malta, Madeira–Azorit–Kanariansaaret (MAC), Pohjois-Irlanti–Irlanti–Skotlanti, Öresund–Kattegat–Skagerrak, Etelä-Baltia) toteutetaan yhteisymmärryksessä asianomaisten valtioiden, alueiden ja muiden alue- ja paikallisyhteisöjen kanssa.
	5. Ulkoisen rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan IPA III- tai NDICI-välineestä, ovat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maarajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III- tai NDICI-välineen perusteella.

Perustelu

AK kannattaa rajatylittävän merialueyhteistyön palauttamista osa-alueeseen 1. AK ehdottaa myös mielivaltaisen perusteen eli sillan olemassaolon poistamista rajatylittävältä merialueyhteistyöltä. Rajatylittävät yhteistyöalueet tulee toissijaisuusperiaatteen mukaisesti määrittää asianomaisten jäsenvaltioiden, alueiden ja muiden alue- ja paikallisyhteisöjen kanssa yhteisymmärryksessä, jotta varmistetaan jatkuvuus ja johdonmukaisuus nykyisten ohjelmien kanssa.

Muutosehdotus 12

7 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
7 artikla	7 artikla
Alueiden välisen yhteistyön ja alueiden välisten innovointi-investointien maantieteellinen kattavuus	Alueiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus
1. Kaikkien osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien tai osa-alueeseen 5 kuuluvien alueiden välisten innovointi-investointien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä.	1. Kaikkien osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä.
2. Osa-alueeseen kuuluvat 4 Interreg-ohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai MMA:iden koko alueen tai osan siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä.	2. Osa-alueeseen kuuluvat 4 Interreg-ohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai MMA:iden koko alueen tai osan siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Kolmannet maat voivat osallistua rahoitukseen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa.

Perustelu

Kaikkia alueiden välisiin innovointi-investointeihin liittyviä asioita käsitellään tässä asetuksessa erillisessä luvussa. Muutosehdotuksessa täsmennetään, että kolmannet maat voivat osallistua osa-alueeseen 4 rahoitusosuudella, joka on ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa. AK kannattaa Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuuden sisällyttämistä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina alueiden välisen yhteistyön osa-alueeseen 4 ja alueiden välisten innovointi-investointien osa-alueeseen 5 sekä kolmansien maiden alueyhteisöjen osallistumisen jatkamista samassa muodossa.

Muutosehdotus 13

9 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

9 artikla

EAKR:n Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat

1. EAKR:n Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 8 430 000 000 euroa EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 1 kohdassa.

1. Kolme prosenttia rahastojen talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista (eli 10 000 000 000 euroa), jotka otetaan EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 1 kohdassa , käytetään osa-alueiden 1–4 rahoittamiseen .

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan seuraavasti:

a)	52,7 prosenttia (eli yhteensä 4 440 000 000 euroa) rajatylittävälle yhteistyölle (osa-alue 1);

a)	72,3 prosenttia (eli yhteensä 7 236 000 000 euroa) maa- tai merirajat ylittävälle yhteistyölle (osa-alue 1);

b)	31,4 prosenttia (eli yhteensä 2 649 900 000 euroa) valtioiden väliselle yhteistyölle ja merialueyhteistyölle (osa-alue 2);

b)	19,2 prosenttia (eli yhteensä 1 929 000 000 euroa) valtioiden väliselle yhteistyölle (osa-alue 2);

c)	3,2 prosenttia (eli yhteensä 270 100 000 euroa) syrjäisimpien alueiden yhteistyölle (osa-alue 3);

c)	2,9 prosenttia (eli yhteensä 272 000 000 euroa) syrjäisimpien alueiden yhteistyölle (osa-alue 3);

d)	1,2 prosenttia (eli yhteensä 100 000 000 euroa) alueiden väliselle yhteistyölle (osa-alue 4);

d)	5,6 prosenttia (eli yhteensä 563 000 000 euroa) alueiden väliselle yhteistyölle (osa-alue 4).

e)	11,5 prosenttia (eli yhteensä 970 000 000 euroa) alueiden välisille innovointi-investoinneille (osa-alue 5).

3. Komissio ilmoittaa kullekin jäsenvaltiolle sen osuuden osa-alueiden 1, 2 ja 3 kokonaismäärärahoista vuosittain eriteltynä.

Jäsenvaltioittain tehtävässä erittelyssä perusteena käytetään väestömäärää seuraavilla alueilla:

a)	NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 1 osalta ja 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä luetellut NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 2B osalta;

a)	8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä luetellut NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 1 osalta;

b)	NUTS 2 -tason alueet osa-alueiden 2A ja 3 osalta.

b)	NUTS 2 -tason alueet osa-alueiden 2 ja 3 osalta.

4. Kukin jäsenvaltio voi siirtää enintään 15 prosenttia osa-alueiden 1, 2 ja 3 määrärahoista yhteen tai useampaan toiseen osa-alueeseen.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on osoitettava EAKR:n kansallisia määrärahoja rajatylittävän yhteistyön ja merialueyhteistyön ohjelmiin, joiden määrärahoja on alennettu kaudeksi 2021–2027, jotta varmistetaan, että nämä ohjelmat saavat edelleen vähintään kaksi kolmasosaa vastaavista ohjelmakauden 2014–2020 määrärahoista.

5. Kunkin jäsenvaltion on 3 kohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien perusteella ilmoitettava komissiolle, onko se käyttänyt ja miten se on käyttänyt 4 kohdassa säädettyä siirtomahdollisuutta ja miten sen osuus on tämän seurauksena jakautunut niiden Interreg-ohjelmien kesken, joihin kyseinen jäsenvaltio osallistuu.

5. Kunkin jäsenvaltion on 3 kohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien perusteella ja paikallis- ja alueviranomaisia kuultuaan ilmoitettava komissiolle, onko se käyttänyt ja miten se on käyttänyt 4 kohdassa säädettyä siirtomahdollisuutta ja miten sen osuus on tämän seurauksena jakautunut niiden Interreg-ohjelmien kesken, joihin kyseinen jäsenvaltio osallistuu.

Perustelu

Muutosehdotus perustuu määrärahakorotukseen, jota yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta käsittelevät esittelijät ehdottavat uuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 104 artiklan 7 kohtaan: sen mukaan rahastojen talousarviositoumuksiin käytettävissä olevat kokonaismäärärahat, joilla rahoitetaan asetuksen mukaiset yhteistyötoimet, nostetaan 2,5 prosentista 3,3 prosenttiin. Komitea ehdottaa, että tästä 3,3 prosentista 3 prosenttia osoitetaan perinteisiin Euroopan alueellisen yhteistyön toimintoihin (eli osa-alueisiin 1, 2 ja 4) ja uuteen osa-alueeseen 3. Komitea ehdottaa, että määrärahat jaetaan samalla tavalla kuin nykyisellä ohjelmakaudella eli 75 prosenttia rajatylittävään yhteistyöhön, joka sisältää rajatylittävän merialueyhteistyön, 20 prosenttia valtioiden väliseen yhteistyöhön ja noin 5 prosenttia laajennettuun alueiden väliseen yhteistyöhön.

Loput 0,3 prosenttia osoitettaisiin alueiden välisiin innovointi-investointeihin, mutta tämän uuden aloitteen erityisluonteen huomioon ottamiseksi komitea katsoo, että sitä tulisi käsitellä erillisessä asetuksen luvussa.

Muutosehdotus 14

11 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
11 artikla	11 artikla
Luettelo Interreg-ohjelmien määrärahoista	Luettelo Interreg-ohjelmien määrärahoista
1. Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan luettelo kaikista Interreg-ohjelmista ja ilmoitetaan kunkin ohjelman osalta EAKR:stä myönnettävän tuen kokonaismäärä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen kokonaismäärä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.	1. Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan luettelo kaikista Interreg-ohjelmista ja ilmoitetaan kunkin ohjelman osalta EAKR:stä myönnettävän tuen kokonaismäärä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen kokonaismäärä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
2. Täytäntöönpanosäädöksessä on lisäksi luettelo 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti siirretyistä määristä jäsenvaltion ja unionin ulkoisen rahoitusvälineen mukaan jaoteltuna.	2. Täytäntöönpanosäädöksessä on lisäksi luettelo 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti siirretyistä määristä jäsenvaltion ja unionin ulkoisen rahoitusvälineen mukaan jaoteltuna.
	3. Jäsenvaltion on ilmoitettava, millä tavoin se on ottanut paikallis- ja aluetason sekä muut sidosryhmät mukaan ohjelmien laadintaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevan 6 artiklan mukaisesti.

Muutosehdotus 15

13 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
13 artikla	13 artikla
Yhteisrahoitusosuudet	Yhteisrahoitusosuudet
Kunkin Interreg-ohjelman yhteisrahoitusosuus on enintään 70 prosenttia, paitsi jos ulkoisten rajatylittävien tai osa-alueeseen 3 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta asetuksissa (EU) [IPA III] ja [NDICI] tai neuvoston päätöksessä (EU) [MMA-ohjelma] tai niiden nojalla annetuissa säädöksissä vahvistetaan korkeampi prosenttiosuus .	Kunkin Interreg-ohjelman yhteisrahoitusosuus on enintään 85 prosenttia, erityisesti ulkoisten rajatylittävien tai osa-alueeseen 3 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta, 16–26 artiklassa tarkoitettujen pienhankkeiden osalta ja asetuksissa (EU) [IPA III] ja [NDICI] tai neuvoston päätöksessä (EU) [MMA-ohjelma] tai niiden nojalla annetuissa säädöksissä.

Perustelu

AK vaatii yhteisrahoitusosuuden pitämistä 85 prosentissa kaikissa hankkeissa ja ainakin pienimmissä alueiden välisissä hankkeissa ja erityisesti 16–26 artiklassa tarkoitetuissa pienhankkeissa.

Muutosehdotus 16

14 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Osa-alueilla 1, 2 ja 3 EAKR voi ja soveltuvin osin unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat myös tukea Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaa erityistä Interreg-tavoitetta erityisesti seuraavien toimien avulla:

a)	osa-alueisiin 1 ja 2B kuuluvissa Interreg-ohjelmissa:

a)	osa-alueeseen 1 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa:

i)	parantamalla viranomaisten ja erityisesti tiettyä aluetta hallinnoivien viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia;

i)	parantamalla viranomaisten ja erityisesti tiettyä aluetta hallinnoivien viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia;

ii)	tehostamalla julkishallintoa edistämällä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä erityisesti raja-alueiden oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseksi;

ii)

tehostamalla julkishallintoa edistämällä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä erityisesti raja-alueiden oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseksi , luomalla keskinäistä luottamusta, erityisesti edistämällä henkilötason yhteyksiin perustuvia toimia ;

b)	parantamalla viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia panna täytäntöön makroaluestrategioita ja merialuestrategioita;

b)	parantamalla viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia panna täytäntöön makroaluestrategioita ja merialuestrategioita;

ulkoisissa rajatylittävissä ja osa-alueisiin 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa, joita tuetaan Interreg-varoilla, a ja b alakohdan lisäksi: luomalla keskinäistä luottamusta, erityisesti edistämällä henkilötason yhteyksiin perustuvia toimia, edistämällä kestävää demokratiaa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä niiden roolia prosessien ja demokratiakehityksen uudistamisessa.

ulkoisissa rajatylittävissä ja osa-alueisiin 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa, joita tuetaan Interreg-varoilla, a ja b alakohdan lisäksi: luomalla keskinäistä luottamusta, erityisesti edistämällä kestävää demokratiaa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä niiden roolia prosessien ja demokratiakehityksen uudistamisessa.

Perustelu

Keskinäisen luottamuksen luominen ja henkilötason yhteyksiin perustuvien hankkeiden edistäminen ovat tärkeitä sekä ulkoisessa että sisäisessä rajatylittävässä yhteistyössä, ja niitä olisi tuettava erikseen.

Muutosehdotus 17

15 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
15 artikla	15 artikla
Temaattinen keskittäminen	Temaattinen keskittäminen
1. Vähintään 60 prosenttia EAKR: stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava enintään kolmeen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] säädettyyn toimintapoliittiseen tavoitteeseen.	1. Enintään 60 prosenttia EAKR: n valtiollisista ja alueellisista määrärahoista ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava enintään kolmeen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] säädettyyn toimintapoliittiseen tavoitteeseen.
2. Lisäksi 15 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen tai turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaan erityiseen ulkoiseen Interreg-tavoitteeseen.	2. Lisäksi enintään 15 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista voidaan kohdentaa Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen, turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaan erityiseen ulkoiseen Interreg-tavoitteeseen tai molempiin . Tämä osuus voi olla 15 prosentin enimmäisosuutta suurempi, jos ohjelmaneuvottelujen osapuolet pitävät sitä tarpeellisena.
	Hankkeet, jotka liittyvät ”Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamiseen”, voivat myös saada rahoitusta [rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta annetun] asetuksen (EU) 2018/XXX nojalla. Tällöin johtavana säädöksenä on asetus (EU) 2018/XXX [Euroopan alueellinen yhteistyö].
3. Jos osa-alueeseen 2 A kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa, kaikki EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavat määrärahat on ohjelmoitava kyseisen strategian tavoitteisiin.	3. Jos osa-alueeseen 2 kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa, kaikki EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavat määrärahat on ohjelmoitava kyseisen strategian tavoitteisiin.
4. Jos osa-alueeseen 2B kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa, vähintään 70 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavista kokonaismäärärahoista on kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin.	4. Jos osa-alueeseen 1 kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa, vähintään 70 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavista kokonaismäärärahoista on yleensä kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin. Yhteisymmärryksessä komission kanssa voidaan päättää myös muun suuruisista prosenttiosuuksista.
5. Osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta kaikki EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavat määrärahat on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen.	5. Osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta kaikki EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavat määrärahat on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen.

Perustelu

Ei ole oikeudenmukaista vaatia kaikkia Euroopan alueita osoittamaan sama kiinteä prosenttiosuus ”Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamiseen” teknisen avun lisäksi.

On kuitenkin varattava se mahdollisuus, että alueet, jotka haluavat käyttää Euroopan alueellista yhteistyötä hyvän hallinnon ja rakenneuudistusten tukivälineenä, voivat saada lisätukea uudesta rakenneuudistusten tukiohjelmasta.

AK kannattaa makroaluestrategioiden tukemista osa-alueista 1 ja 2.

Muutosehdotus 18

Lisätään II luvun jälkeen uusi luku

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

III LUKU

Alueidenväliset innovointi-investoinnit

15 a artikla

Alueidenväliset innovointi-investoinnit

1. 0,3 prosenttia rahastojen talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista (eli 970 000 000 euroa) käytetään alueidenvälisiin innovointi-investointeihin, ja niillä rahoitetaan sellaisten alueidenvälisten innovointihankkeiden kaupallistamista ja laajentamista, joilla on hyvät mahdollisuudet edistää eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä. Rahoitukseen voidaan lisätä Euroopan horisontti -ohjelmasta [ehdotus asetukseksi (EU) 2018/XXX] saatavia lisävaroja joko suoraan tai soveltamalla päärahastomenetelmää.

2. Alueidenväliset innovointi-investoinnit on tarkoitettu seuraaviin toimintoihin:

a)	sellaisten yhteisten innovointihankkeiden kaupallistaminen ja skaalaus, joilla on hyvät mahdollisuudet edistää eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä;

b)	valtiollisella tai alueellisella tasolla määritettyihin älykkään erikoistumisen strategioihin osallistuvien tutkijoiden, yritysten, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja viranomaisten kokoaminen yhteen;

c)	koehankkeet, joissa etsitään tai testataan uusia ratkaisuja alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen älykkään erikoistumisen strategioiden pohjalta;

d)	innovointiin liittyvä kokemustenvaihto, jossa tarkoituksena on hyödyntää alueellisesta ja paikallisesta kehittämisestä saatuja kokemuksia.

3. Alueidenvälisten innovointi-investointien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä.

4. Alueidenvälisten innovointi-investointien suunnittelu ja toteutus tapahtuu suoran hallinnoinnin kautta.

5. Euroopan alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen noudattamiseksi alueille, jotka ovat Euroopan alueellisen kilpailukykyindeksin 2013–2016 keskiarvon alapuolella, 174 artiklassa tarkoitetuille alueille ja syrjäisimmille alueille voidaan alueidenvälisten innovointi-investointien yhteydessä myöntää oikeus soveltaa korotettua EAKR:n yhteisrahoitusosuutta, joka voi olla 85–100 prosenttia. Tällä kannustimella, jolla edistetään alueidenvälisiä innovointi-investointeja rakenteellisista haitoista kärsivillä alueilla, on tavoitteena

a)	mahdollistaa näillä alueilla sellaisten innovatiivisten investointihankkeiden kehittäminen yhdessä, jotka erittäin todennäköisesti soveltuvat siirrettäviksi ja toistettaviksi muilla samoista rakenteellisista haitoista kärsivillä alueilla;

pyrkiä edistämään innovointiprosessia sellaisissa alueellisissa talouksissa, jotka kärsivät maantieteellisistä ja väestörakenteeseen liittyvistä rakenteellisista haasteista, nostamaan arvoon paikallisia voimavaroja, tukemaan uusiutuvan energian hyödyntämistä, jätteiden käsittelyä, vesihuoltoa ja kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimista ja kiertotalouden käyttöönottoa; käsitteen ”innovointi” katsotaan tässä kattavan teknologiset, organisatoriset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat innovaatiot.

c)	mahdollistaa näiden alueiden osallistuminen kilpailukykyisempien alueiden ylläpitämiin teknologia-alustoihin, jotta olisi mahdollista siirtää teknologiaa ja osaamista alueiden välillä ja vahvistaa alueidenvälistä yhdentymistä.

6. Kolmannet maat voivat osallistua sillä edellytyksellä, että ne tuovat rahoitusosuuden ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa.

Perustelu

Vaikka alueidenvälisten innovointi-investointien luominen on yksi uuden ohjelmakauden myönteisimmistä uutuuksista, se on kuitenkin hyvin erilainen väline verrattuna Euroopan alueelliseen yhteistyöhön. Tästä syystä ja sen merkityksen korostamiseksi komitea ehdottaa, että alueidenvälisiä innovointi-investointeja käsitellään erillisessä luvussa ja artiklassa, johon kootaan eri puolilla asetusehdotusta hajallaan olevat säännökset.

Komitea ehdottaa myös, että tähän osoitettavia määrärahoja korotetaan koheesiomäärärahoista saatavalla 0,3 prosentin erityisvarauksella ja mahdollistamalla täydentävät määrärahasiirrot. Euroopan alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen noudattamiseksi on myös varmistettava, että osa varoista suunnataan alueille, jotka eivät vielä kuulu EU:n innovatiivisimpiin alueisiin.

Lisäksi olisi vältettävä innovointi- ja kilpailukykyerojen kasvua alueiden välillä edistämällä innovointia sellaisilla alueilla, joihin kohdistuu merkittäviä rajoituksia tai joiden kilpailukyky on yhteisön keskiarvon alapuolella.

Tällä ehdotuksella esitetään Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen yhteydessä suositukset, joita on annettu muun muassa Maupertuis’n (2017), Herrera Campon (2016), Osvaldin (2012) ja Karácsonyn (2018) laatimissa lausunnoissa.

Muutosehdotus 19

16 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
16 artikla	16 artikla
Interreg-ohjelmien valmistelu ja toimittaminen	Interreg-ohjelmien valmistelu ja toimittaminen
1. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg) toteutetaan Interreg-ohjelmien kautta yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla lukuun ottamatta osa-aluetta 3, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain välillisesti hallinnoiden , sekä osa-aluetta 5, joka toteutetaan suoraan tai välillisesti hallinnoiden .	1. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg) toteutetaan Interreg-ohjelmien kautta yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla lukuun ottamatta osa-aluetta 3, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain välillisesti hallinnoiden.
2. Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on valmisteltava liitteessä esitetyn mallin mukainen Interreg-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi.	2. Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on valmisteltava liitteessä esitetyn mallin mukainen Interreg-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi.
3. Osallistuvien jäsenvaltioiden on valmisteltava Interreg-ohjelma yhteistyössä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitettujen ohjelmakumppanien kanssa. Osallistuvien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on soveltuvin osin myös otettava mukaan kyseisessä artiklassa tarkoitettuja ohjelmakumppaneita vastaavat ohjelmakumppanit.	3. Osallistuvien jäsenvaltioiden on valmisteltava Interreg-ohjelma yhteistyössä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitettujen ohjelmakumppanien kanssa. Osallistuvien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on soveltuvin osin myös otettava mukaan kyseisessä artiklassa tarkoitettuja ohjelmakumppaneita vastaavat ohjelmakumppanit.
	Valmisteltaessa makroalue- tai merialuestrategioihin liittyviä Interreg-ohjelmia jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppanien on otettava huomioon makroaluestrategioiden ja merialuestrategioiden temaattiset painopistealat ja kuultava asianomaisia osapuolia.
4. Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on toimitettava komissiolle Interreg-ohjelma viimeistään [voimaantulopäivä + yhdeksän kuukautta] kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden puolesta.	4. Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on toimitettava komissiolle Interreg-ohjelma tai useampia Interreg-ohjelmia, jotka kattavat kyseisen maa- tai merirajan, viimeistään [voimaantulopäivä + yhdeksän kuukautta] kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden puolesta.
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on kuitenkin toimitettava unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea sisältävä Interreg-ohjelma viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt asiaankuuluvan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun strategisen ohjelma-asiakirjan, tai jos yhdessä tai useammassa unionin ulkoisen rahoitusvälineen perussäädöksessä niin edellytetään.	Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on kuitenkin toimitettava unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea sisältävä Interreg-ohjelma viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt asiaankuuluvan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun strategisen ohjelma-asiakirjan, tai jos yhdessä tai useammassa unionin ulkoisen rahoitusvälineen perussäädöksessä niin edellytetään.
5. Ennen Interreg-ohjelman toimittamista komissiolle on siihen osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden vahvistettava kirjallisesti hyväksyvänsä Interreg-ohjelman sisällön. Tämä hyväksyntä sisältää myös kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden sitoumuksen tarvittavan yhteisrahoituksen järjestämiseen Interreg-ohjelman toteuttamiseksi ja soveltuvin osin sitoumuksen kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden rahoitusosuudesta.	5. Ennen Interreg-ohjelman toimittamista komissiolle on siihen osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden vahvistettava kirjallisesti hyväksyvänsä Interreg-ohjelman sisällön. Tämä hyväksyntä sisältää myös kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden sitoumuksen tarvittavan yhteisrahoituksen järjestämiseen Interreg-ohjelman toteuttamiseksi ja soveltuvin osin sitoumuksen kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden rahoitusosuudesta.
Kun kyseessä ovat Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu syrjäisimpiä alueita sekä kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, ensimmäisestä alakohdassa säädetystä poiketen asianomaisten jäsenvaltioiden on kuultava kyseessä olevia kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita ennen Interreg-ohjelmien toimittamista komissiolle. Tässä tapauksessa Interreg-ohjelmien sisältöä ja kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden mahdollista rahoitusosuutta koskevat hyväksynnät voidaan esittää kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden kanssa järjestettyjen neuvottelukokousten tai alueellisten yhteistyöjärjestöjen kokousten virallisesti hyväksytyissä pöytäkirjoissa.	Kun kyseessä ovat Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu syrjäisimpiä alueita sekä kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, ensimmäisestä alakohdassa säädetystä poiketen asianomaisten jäsenvaltioiden on kuultava kyseessä olevia kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita ennen Interreg-ohjelmien toimittamista komissiolle. Tässä tapauksessa Interreg-ohjelmien sisältöä ja kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden mahdollista rahoitusosuutta koskevat hyväksynnät voidaan esittää kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden kanssa järjestettyjen taikka kyseisellä maa- tai meriraja-alueella toteutettavien useampien Interreg-ohjelmien neuvottelukokousten virallisesti hyväksytyissä pöytäkirjoissa.
6. Siirretään komissiolle 62 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä muiden kuin sen keskeisten osien mukauttamiseksi muutoksiin, joita tapahtuu ohjelmakauden aikana.	6. Siirretään komissiolle 62 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä muiden kuin sen keskeisten osien mukauttamiseksi muutoksiin, joita tapahtuu ohjelmakauden aikana.

Perustelu

On otettava käyttöön kumppanuusperiaate, jotta voidaan varmistaa rajatylittävän yhteistyön eri toimintojen johdonmukaisuus. AK kannattaa rajatylittävän merialueyhteistyön palauttamista osa-alueeseen 1.

Muutosehdotus 20

19 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
19 artikla	19 artikla
Interreg-ohjelmien muuttaminen	Interreg-ohjelmien muuttaminen
1. Hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio voi toimittaa Interreg-ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.	1. Hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio voi paikallis- ja alueviranomaisia kuultuaan ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 6 artiklan mukaisesti toimittaa Interreg-ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.
2. Komissio arvioi muutoksen yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.	2. Komissio arvioi muutoksen yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.
3. Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on tarkasteltava muutettua ohjelmaa uudelleen ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.	3. Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on tarkasteltava muutettua ohjelmaa uudelleen ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.
4. Komissio hyväksyy Interreg-ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.	4. Komissio hyväksyy Interreg-ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.
5. Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman Interreg-ohjelman eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 5 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään 3 prosenttia ohjelman budjetista.	5. Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää paikallis- ja alueviranomaisia kuultuaan ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 6 artiklan mukaisesti saman Interreg-ohjelman eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 5 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään 3 prosenttia ohjelman budjetista.
Tällaiset siirrot eivät saa vaikuttaa edellisiin vuosiin.	Tällaiset siirrot eivät saa vaikuttaa edellisiin vuosiin.
Niitä ei pidetä huomattavina eivätkä ne edellytä komission päätöstä Interreg-ohjelman muuttamisesta. Niiden on kuitenkin oltava sääntelyyn perustuvien vaatimusten mukaisia. Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle tarkistettu versio 17 artiklan 4 kohdan g alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta taulukosta.	Niitä ei pidetä huomattavina eivätkä ne edellytä komission päätöstä Interreg-ohjelman muuttamisesta. Niiden on kuitenkin oltava sääntelyyn perustuvien vaatimusten mukaisia. Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle tarkistettu versio 17 artiklan 4 kohdan g alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta taulukosta.
6. Komission hyväksyntää ei vaadita sellaisten puhtaasti toimituksellisten tai tekstinlaadinnallisten korjausten tekemiseen, jotka eivät vaikuta Interreg-ohjelman toteuttamiseen. Hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle tällaisista korjauksista.	6. Komission hyväksyntää ei vaadita sellaisten puhtaasti toimituksellisten tai tekstinlaadinnallisten korjausten tekemiseen, jotka eivät vaikuta Interreg-ohjelman toteuttamiseen. Hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle tällaisista korjauksista.

Perustelu

Kumppanuusperiaatteen noudattaminen ohjelmamuutoksissa tulee varmistaa.

Muutosehdotus 21

24 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

24 artikla

Pienhankerahastot

1. EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä Interreg-ohjelman pienhankerahastoon osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 20 000 000 euroa tai 15 prosenttia kyseisen Interreg-ohjelman kokonaismäärärahoista sen mukaan, kumpi määrä on pienempi.

Pienhankerahaston lopulliset vastaanottajat saavat tukea EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuensaajan välityksellä, ja ne toteuttavat kyseisen pienhankerahaston pieniä hankkeita, jäljempänä ”pienhankkeet”.

2. Pienhankerahaston tuensaajan on oltava rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY.

2. Pienhankerahaston tuensaajan on oltava rajatylittävä oikeussubjekti, EAYY , Euroregio-alue, syrjäisimmän alueen oikeussubjekti tai muu erilaisten paikallis- ja alueyhteisöjen yhteenliittymä .

3. Asiakirjassa, jossa vahvistetaan edellytykset pienhankerahastoon osoitettavalle tuelle, on esitettävä 22 artiklan 6 kohdassa lueteltujen seikkojen ohella tarvittavat seikat sen varmistamiseksi, että tuensaaja

a)	ottaa käyttöön syrjimättömän ja avoimen valintamenettelyn;

a)	ottaa käyttöön syrjimättömän ja avoimen valintamenettelyn;

b)	soveltaa pienhankkeiden valintaan objektiivisia perusteita, joilla vältetään eturistiriidat;

b)	soveltaa pienhankkeiden valintaan objektiivisia perusteita, joilla vältetään eturistiriidat;

c)	arvioi tukihakemukset;

c)	arvioi tukihakemukset;

d)	valitsee hankkeet ja vahvistaa tuen määrän kullekin pienhankkeelle;

d)	valitsee hankkeet ja vahvistaa tuen määrän kullekin pienhankkeelle;

e)	vastaa toimen toteutuksesta ja säilyttää tasollaan kaikki jäljitysketjua varten tarvittavat perusteena olevat asiakirjat asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteen [XI] mukaisesti;

e)	vastaa toimen toteutuksesta ja säilyttää tasollaan kaikki jäljitysketjua varten tarvittavat perusteena olevat asiakirjat asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteen [XI] mukaisesti;

f)	saattaa julkisuuteen luettelon lopullisista vastaanottajista, jotka hyötyvät toimesta.

f)	saattaa julkisuuteen luettelon lopullisista vastaanottajista, jotka hyötyvät toimesta.

Tuensaajan on varmistettava, että lopulliset vastaanottajat noudattavat 35 artiklassa asetettuja vaatimuksia.

4. Pienhankkeiden valinnassa ei ole kyse tehtävien siirrosta hallintoviranomaiselta välittävälle elimelle asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

5. Pienhankerahaston hallinnoinnista tuensaajan tasolla aiheutuvat henkilöstökulut ja välilliset kustannukset saavat olla enintään 20 prosenttia asianomaisen pienhankerahaston tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

6. Jos pienhankkeen julkinen rahoitusosuus on enintään 100 000 euroa, EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä osoitettava rahoitusosuus myönnetään yksikkökustannuksina tai kertasuorituksina, joihin voi sisältyä kiinteämääräistä rahoitusta. Kansallisessa lisävalvonnassa ja -tarkastuksessa tulee noudattaa tätä yksinkertaistettujen kustannusten periaatetta eikä vaatia tuensaajaa toimittamaan todistusasiakirjoja kaikista hankkeen kustannuksista.

Kiinteämääräisessä rahoituksessa kustannuserät, joihin kiinteämääräistä rahoitusta sovelletaan, voidaan korvata asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [48 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti.

Muutosehdotus 22

26 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

26 artikla

Tekninen apu

1. Kullekin Interreg-ohjelmalle annettava tekninen apu korvataan kiinteämääräisenä soveltamalla 2 kohdassa vahvistettuja prosenttimääriä kuhunkin maksatushakemukseen sisältyviin tukikelpoisiin kustannuksiin soveltuvin osin asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan] mukaisesti.

2. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä korvattavaan tekniseen apuun sovelletaan seuraavia prosenttiosuuksia:

a)	EAKR:stä tuetut sisäiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 6 % ;

a)	EAKR:stä tuetut sisäiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 8 % ;

b)	IPA III- ja NDICI-välineen rajatylittävän yhteistyön ohjelmista tuetut ulkoiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 10 %;

b)	IPA III- ja NDICI-välineen rajatylittävän yhteistyön ohjelmista tuetut ulkoiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 10 %;

c)	sekä EAKR:n että soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden osalta osa-alueiden 2, 3 ja 4 Interreg-ohjelmat: 7 % .

c)	sekä EAKR:n että soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden osalta osa-alueiden 2, 3 ja 4 Interreg-ohjelmat: 8 %;

d)	EAKR:n osalta osa-alueen 3 Interreg-ohjelmat: 10 %.

3. Interreg-ohjelmissa, joiden kokonaismäärärahat ovat 30 000 000 –50 000 000 euroa, määrään, joka saadaan tulokseksi teknistä apua koskevan prosenttiosuuden soveltamisesta, lisätään 500 000 euroa. Komissio lisää määrän ensimmäiseen välimaksuun.

4. Interreg-ohjelmissa, joiden kokonaismäärärahat ovat alle 30 000 000 euroa, euroina ilmaistava tekniseen apuun tarvittava määrä ja sen vastaava prosenttiosuus, vahvistetaan komission päätöksessä, jolla kyseinen Interreg-ohjelma hyväksytään.

Muutosehdotus 23

45 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
45 artikla	45 artikla
Hallintoviranomaisen tehtävät	Hallintoviranomaisen tehtävät
1. Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [66, 68 ja 69] artiklassa säädetyt tehtävät lukuun ottamatta 66 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 67 artiklassa tarkoitettua toimien valintaa ja 68 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja maksuja tuensaajille. Kyseiset tehtävät suoritetaan koko ohjelman kattamalla alueella tämän asetuksen VIII luvussa säädetyin poikkeuksin.	1. Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [66, 68 ja 69] artiklassa säädetyt tehtävät lukuun ottamatta 66 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 67 artiklassa tarkoitettua toimien valintaa ja 68 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja maksuja tuensaajille. Kyseiset tehtävät suoritetaan koko ohjelman kattamalla alueella tämän asetuksen VIII luvussa säädetyin poikkeuksin.
2. Hallintoviranomaisen on Interreg-ohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja soveltuvin osin kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita kuultuaan perustettava yhteinen sihteeristö ja osoitettava sille henkilöstö ohjelmakumppanuus huomioon ottaen. Yhteinen sihteeristö avustaa hallintoviranomaista ja seurantakomiteaa näiden tehtävien suorittamisessa. Se myös toimittaa potentiaalisille tuensaajille tietoa Interreg-ohjelmiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista ja avustaa tuensaajia ja kumppaneita toimien toteuttamisessa.	2. Hallintoviranomaisen on Interreg-ohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja soveltuvin osin kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita kuultuaan perustettava yhteinen sihteeristö ja osoitettava sille henkilöstö ohjelmakumppanuus huomioon ottaen. Yhteinen sihteeristö avustaa hallintoviranomaista ja seurantakomiteaa näiden tehtävien suorittamisessa. Se myös toimittaa potentiaalisille tuensaajille tietoa Interreg-ohjelmiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista ja avustaa tuensaajia ja kumppaneita toimien toteuttamisessa.
3. Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [70 artiklan 1 kohdan c alakohdasta] poiketen kunkin kumppanin on muunnettava toisessa valuutassa maksetut menot euroiksi käyttäen komission kuukausittaista laskennallista kurssia siltä kuukaudelta, jonka kuluessa kyseinen menoerä toimitettiin hallintoviranomaiselle tarkastettavaksi mainitun asetuksen [68 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti.	3. Jos hallintoviranomainen ei suorita asetuksen (EU) N:o [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 68 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja hallinnon tarkastuksia koko ohjelma-alueella, kunkin jäsenvaltion ja soveltuvin osin Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n on nimettävä elin tai henkilö, jäljempänä ”valvoja”, joka vastaa kyseisten tarkastusten tekemisestä alueensa tuensaajien osalta.
	4. Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [70 artiklan 1 kohdan c alakohdasta] poiketen kunkin kumppanin on muunnettava toisessa valuutassa maksetut menot euroiksi käyttäen komission kuukausittaista laskennallista kurssia siltä kuukaudelta, jonka kuluessa kyseinen menoerä toimitettiin hallintoviranomaiselle tarkastettavaksi mainitun asetuksen [68 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti.

Perustelu

Mikäli 44 artiklan 6 kohdan poistamista ei hyväksytä, tämä on vaihtoehtoinen ratkaisu valvojakysymykseen sen varmistamiseksi, että nykyisiä hallinnon tarkastusten järjestelmiä, jotka ovat toimineet eräissä ohjelmissa jo kolmen ohjelmakauden ajan, ei tarvitse lakkauttaa.

Muutosehdotus 24

49 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

49 artikla

Maksut ja ennakkomaksut

1. EAKR:n tuki ja soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden tuki kullekin Interreg-ohjelmalle maksetaan 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdelle tilille, johon ei sisälly kansallisia alatilejä.

2. Komissio maksaa ennakkomaksun, joka perustuu kunkin Interreg-ohjelman hyväksymistä koskevassa 18 artiklan mukaisessa päätöksessä esitettyyn kustakin Interreg-rahastosta kohdennettavaan kokonaistukeen, käytettävissä olevien varojen rajoissa vuotuisina erinä ennen 1 päivää heinäkuuta vuosina 2022–2026, tai hyväksymispäätöksen antamisvuonna viimeistään 60 päivää päätöksen antamisen jälkeen seuraavasti:

a)	2021: 1 % ;

a)	2021: 2 % ;

b)	2022: 1 % ;

b)	2022: 0,8 % ;

c)	2023: 1 % ;

c)	2023: 0,8 % ;

d)	2024: 1 % ;

d)	2024: 0,8 % ;

e)	2025: 1 % ;

e)	2025: 0,8 % ;

f)	2026: 1 % .

f)	2026: 0,8 % .

3. Jos ulkoisia rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmia tuetaan EAKR:stä ja IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista, kaikkien tällaista Interreg-ohjelmaa tukevien rahastojen ennakkomaksut suoritetaan asetuksen (EU) [IPA III -asetus] tai [NDICI-asetus] tai minkä tahansa niiden perusteella annetun säädöksen mukaisesti.

Ennakkomaksut voidaan tarvittaessa suorittaa kahdessa erässä talousarviotarpeiden mukaan.

Ennakkomaksuina maksettu määrä on palautettava täysimääräisenä komissiolle, jos rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmaan liittyvää maksatushakemusta ei ole lähetetty 24 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio suorittaa ennakkomaksun ensimmäisen erän. Tällainen palautus on sisäistä käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa, eikä se vähennä EAKR:n taikka IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista ohjelmalle kohdennettavaa tukea.

Perustelu

AK ehdottaa ennakkomaksujen prosenttiosuuden kaksinkertaistamista ohjelmakauden ensimmäisenä vuonna ohjelmien käynnistysvaiheen tukemiseksi. Tämän korvaamiseksi tehdään seuraavina vuosina vastaava vähennys.

Muutosehdotus 25

61 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
61 artikla Alueiden väliset innovointi-investoinnit EAKR voi tukea komission aloitteesta 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja alueiden välisiä innovointi-investointeja, jotka kokoavat yhteen kansallisella tai alueellisella tasolla laadittujen älykkään erikoistumisen strategioiden parissa toimivia tutkijoita ja yrityksiä sekä kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon edustajia.

Perustelu

Alueidenvälisten innovointi-investointien tärkeyden ja erityisluonteen vuoksi ehdotetaan, että niitä käsitellään erillisessä luvussa.

Muutosehdotus 26

Lisätään 62 artiklan jälkeen uusi artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	62 a artikla Vapautus EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin suunnatut tuet vapautetaan valtiontukien valvonnasta, eikä niihin sovelleta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrättyä ilmoitusvelvollisuutta.

Perustelu

Alueellinen yhteistyö vahvistaa sisämarkkinoita. Kaikkien, tietyntyppisiin valtiontukiin edelleen sovellettavien ilmoitusvelvollisuuksien poistaminen olisi seuraava yksinkertaistamisaskel.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotukseen uudeksi asetukseksi Euroopan alueellisesta yhteistyöstä ohjelmakaudella 2021–2027 ja pitää tervetulleena huomiota, joka tälle unionin peruspolitiikalle annetaan erillisen asetuksen kautta, vaikka se rahoitetaankin edelleen EAKR:sta.

kannattaa myös unionin tulevista ulkoisista rahoitusvälineistä annettavien asetusten sisällyttämistä Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annettavaa asetukseen tavoitteena yksinkertaistaa rahastoja mahdollisimman pitkälle ja maksimoida niiden välinen synergia.

kannattaa uutta rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismia. Euroopan alueellisen yhteistyön tulee tukea tälle uutta järjestelmää (1).

suhtautuu erittäin myönteisesti EU:n syrjäisimpien alueiden erityistarpeiden muistamiseen uudessa osa-alueessa 3.

kannattaa myös vahvasti osa-alueessa 5 mainittujen alueiden välisten innovointi-investointien perustamista.

pitää valitettavana komission ehdotusta alentaa Euroopan alueellisen yhteistyön määrärahoja 1 847 miljardia euroa (vuoden 2018 kiinteinä hintoina) eli –18 %. Vähennys on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin brexitistä seuraava talousarviosupistus ja laskee Euroopan alueellisen yhteistyön osuuden koheesiobudjetissa 2,75 prosentista 2,5 prosenttiin.

pitää valitettavana, että osa-alueen 1 ”Rajaylittävä yhteistyö” (ilman merialueyhteistyötä) määrärahoja on supistettu 3 171 miljardia euroa (-42 %) ja että osa-alueen 4 eli perinteisen ”alueiden välisen yhteistyön” (Interreg Eurooppa, Urbact, ESPON, Interact) määrärahoja on supistettu 474 miljoonaa euroa eli –83 %.

korostaa Interreg-ohjelman merkitystä, sillä se on osoittautunut monille alueviranomaisille olennaiseksi sekä keskeisiä haasteita koskevan asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihdossa että ihmisten välisten yhteyksien luomisessa alueviranomaisten välille edistäen näin eurooppalaista identiteettiä. Komitea toteaa, että tähän ei ole kiinnitetty asianmukaisesti huomiota nykyisissä ehdotuksissa.

vastustaa rajatylittävän merialueyhteistyön siirtämistä rajatylittävän yhteistyön osa-alueesta 1 valtioiden välisen yhteistyön osa-alueeseen 2. Vaikka siirtoon liittyy osa-alueen 2 eli valtioiden välisen yhteistyön määrärahojen korotus 558 miljoonalla eurolla (+ 27 %), suurena vaarana on, että rajatylittävä yhteistyö merirajoilla jää vähäiseen rooliin laajemmassa valtioiden välisen yhteistyön kokonaisuudessa.

10.

pitää mielivaltaisena ja siksi vastustaa kaikilta osin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä XXII esitettyä komission ehdotusta osoittaa määrärahoja ensisijaisesti vain niille raja-alueille, joissa puolet väestöstä asuu 25 kilometrin säteellä rajasta.

11.

suhtautuu erittäin myönteisesti yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta käsittelevien esittelijöiden ehdotukseen (2) muuttaa asetuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisia määrärahoja niin, että perinteisen alueellisen yhteistyön (osa-alueet 1 ja 4) määrärahat nostetaan 3 prosenttiin koheesiomäärärahoista ja perustetaan koheesiobudjettiin lisäksi 0,3 prosentin erityisvaraus alueiden välisiä innovointi-investointeja varten. Lähestymistapa on sama kuin Euroopan parlamentissa (3). Komitea katsoo, että määrärahojen korotus on otettava huomioon myös osa-alueessa 3.

12.

katsoo, että tämä uusi aloite alueiden välisistä innovointi-investoinneista, joka on jatkoa aiemmille EAKR:n innovaatiotoimille ja Vanguard-aloitteelle, tuo paljon lisäarvoa ja ansaitsee erityiskohtelun asetuksessa ja erityiset budjettimäärärahat, koska se on erityisluonteinen verrattuna perinteiseen Euroopan alueelliseen yhteistyöhön (osa-alueet 1 ja 4).

13.

katsoo, että alueiden välisten innovointi-investointien ja Euroopan horisontti -ohjelman (4) synergiaa tulee vahvistaa.

14.

korostaa, että alueiden välisissä innovointi-investoinneissa tulee asettaa etusijalle huippuosaaminen, mutta niillä tulee myös vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuutta ja helpottaa siksi vähemmän innovatiivisten alueiden osallistumista eurooppalaiseen alueiden välisen innovoinnin dynamiikkaan.

15.

ehdottaa useissa AK:n lausunnoissa (5) esitettyjen pyyntöjen mukaisesti sellaisen aloitteen perustamista, jonka puitteissa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetut muita heikommassa asemassa olevat alueet voisivat kehittää yhteistyössä muiden kanssa innovatiivisia investointihankkeita, jotka erittäin todennäköisesti soveltuvat laajennettaviksi, siirrettäviksi ja toistettaviksi muilla samoista rakenteellisista haitoista kärsivillä alueilla.

16.

kehottaa parantamaan Euroopan alueellisen yhteistyön eri ohjelmien johdonmukaisuutta. Makroalue- tai merialuestrategiaan liittyvien valtioiden välisen yhteistyön ohjelmien painopisteet tulisi tarvittaessa asettaa johdonmukaisesti ja samansuuntaisesti asianomaisen makroalue- tai merialuestrategian painopisteiden kanssa.

17.

on tyytyväinen varainhoidon yksinkertaistamistoimenpiteisiin, jotka ovat johdonmukaisia korkean tason ryhmän suositusten ja useiden AK:n lausuntojen (6) kanssa.

18.

suhtautuu myönteisesti 16–26 artiklassa tarkoitetuille pienhankkeille soveltuvien hallinnointitapojen käyttöönottoon ja on erityisen tyytyväinen siihen, että asetukseen on lisätty erillinen artikla (24 artikla) pienhankerahastoista, kuten asiaa käsittelevässä komitean lausunnossa ehdotettiin (7). Pienhankkeet eli nk. ihmisten väliset hankkeet ovat nimittäin olennaisen tärkeitä Euroopan yhdentymiselle ja näkyvien ja näkymättömien rajojen häivyttämiselle ja vahvistavat järjestelyn eurooppalaista lisäarvoa. Lisäksi komitea korostaa, että pienhankkeiden edunsaajana tulisi olla rajatylittävä oikeussubjekti, EAYY, Euroregio-alue, syrjäisimmän alueen oikeussubjekti tai muu erilaisten paikallis- ja alueyhteisöjen yhteenliittymä.

19.

vastustaa EU:n yhteisrahoitusosuuden laskemista 85 prosentista 70 prosenttiin. Se vaikeuttaa entisestään sellaisten paikallis- ja alueyhteisöjen osallistumista, joilla on rajalliset taloudelliset valmiudet.

20.

ehdottaa ennakkomaksujen prosenttiosuuden kaksinkertaistamista ensimmäisenä vuonna ohjelmien käynnistysvaiheen tukemiseksi.

21.

ehdottaa teknisen avun prosenttiosuuden nostamista 8 prosenttiin.

22.

ehdottaa 15 artiklassa tarkoitetun temaattisen keskittämisen asteen muuttamista niin, että se on enintään 60 prosenttia EAKR:n kansallisista ja alueellisista määrärahoista.

23.

katsoo, että yhdenmukainen 15 prosentin varaus hyvää hallinnointia varten ei välttämättä ole oikeudenmukainen. Kaikilla alueilla ei ole samoja rakenneuudistustarpeita. Euroopan alueelliseen yhteistyöhön pitäisi voida osoittaa määrärahasiirtoja uudesta rakenneuudistusten tukiohjelmasta (8).

24.

suhtautuu erittäin myönteisesti Yhdistyneen kuningaskunnan alueyhteisöjen sisällyttämiseen osa-alueisiin 1 ja 2 samaan tapaan Norjan ja Islannin kanssa, niin kuin AK on vaatinut (9). AK kannattaa EU:n jatkuvaa tukea Pohjois-Irlannin rauhanprosessille Peace Plus -ohjelman kautta.

25.

ehdottaa, että kolmannet maat voisivat osallistua myös alueiden väliseen osa-alueeseen 4 ja alueidenvälisiin innovointi-investointeihin EU:n talousarvion ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kautta.

26.

toteaa, että Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) edistäminen on ollut yksi EU:n koheesiopolitiikan tärkeimmistä toimintalinjoista useiden vuosien ajan. Pk-yrityksiin kohdistuvia hankkeita koskee jo valtiontukiin liittyvä ilmoitusvelvollisuus yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla. Myös alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vuosiksi 2014–2020 sekä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen aluetukiosassa asetetaan erityisiä säännöksiä kaikenkokoisten yritysten investointeihin kohdistuville aluetuille. Koska Euroopan alueellisen yhteistyön tuki olisi katsottava yhteensopivaksi sisämarkkinoiden kanssa, se olisi vapautettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta.

27.

ehdottaa, että ohjelmaviranomaisten ja tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi valtiontukien ilmoitusvaatimuksia olisi yksinkertaistettava edelleen, ja panee merkille komission ehdotuksen valtuusasetuksen (EU) 2015/1588 muuttamisesta. Lisäksi olisi tarkasteltava, voitaisiinko ainakin alueidenvälisen yhteistyön toimenpiteet vapauttaa yleisesti velvoitteesta noudattaa valtiontukiin sovellettavaa unionin oikeutta.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla, COM(2017) 534 final, 20.9.2017.

(1) COM(2018) 373 final, Arendsin laatima lausuntoluonnos (asiakokonaisuus COTER-VI/048).

(2) Schneiderin ja Marinin laatima lausuntoluonnos (asiakokonaisuus COTER-VI/045).

(3) Arimontin laatima mietintöluonnos, 2018/0199 (COD).

(4) COM(2018) 435 final.

(5) Ehdotus perustuu suosituksiin, joita on esitetty muun muassa Maupertuis’n (asiakokonaisuus COTER-VI/22), Herrera Campon (asiakokonaisuus SEDEC-VI/8), Osvaldin (asiakokonaisuus COTER-V/21) ja Karácsonyn (asiakokonaisuus COTER-VI/36) laatimissa lausunnoissa.

(6) Osvaldin laatima lausunto (asiakokonaisuus COTER-VI/012), Vlasákin laatima lausunto (asiakokonaisuus COTER-VI/035).

(7) Pavel Brandan laatima lausunto ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa” (asiakokonaisuus COTER-VI/023).

(8) Ehdotus asetukseksi (EU) 2018/ XXX rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta, COM(2018) 391 final.

(9) Päätöslauselma Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vaikutuksista Euroopan unionin paikallis- ja aluehallintotasoon, 129. täysistunto, 17. toukokuuta 2018, RESOL-VI/031, kohta 23.

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/165

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Rajanylinen mekanismi”

(2019/C 86/10)

Esittelijä:

Bouke ARENDS (NL, PES), Emmenin kunnanhallituksen jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista

COM(2018) 373 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Oikeudelliset esteet haittaavat etupäässä henkilöitä, jotka toimivat maarajojen yli, sillä he ylittävät rajan päivittäin tai viikoittain. Jotta tämän asetuksen vaikutukset kohdistuisivat lähimpänä rajaa oleviin alueisiin, joiden integraatio ja vuorovaikutus naapurijäsenvaltioiden kanssa ovat kaikkein tiiveimpiä, tätä asetusta olisi sovellettava raja-alueisiin, jotka muodostuvat kahden tai useamman jäsenvaltion NUTS 3 -tason (1) maaraja-alueista . Tämä ei saisi estää jäsenvaltioita soveltamasta mekanismia myös merirajoihin ja ulkorajoihin muiden kuin EFTA-maiden kanssa.

Jotta tämän asetuksen vaikutukset kohdistuisivat lähimpänä rajaa oleviin alueisiin, joiden integraatio ja vuorovaikutus naapurijäsenvaltioiden kanssa ovat kaikkein tiiveimpiä, tätä asetusta olisi sovellettava kahden tai useamman jäsenvaltion NUTS 2- ja NUTS 3 -tason (1) maa- ja meriraja-alueisiin . Tämä ei saisi estää jäsenvaltioita soveltamasta mekanismia myös merirajoihin ja ulkorajoihin muiden kuin EFTA-maiden kanssa.

Perustelu

On tarpeen määritellä, että asetusta sovelletaan myös merirajoilla. Soveltamisalaan tulee lisätä myös NUTS 2 -alueet, jotta voidaan arvioida, mikä NUTS-taso soveltuu parhaiten rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismin määrittelyyn.

Muutosehdotus 2

3 artikla – Määritelmät

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	”raja-alueella” aluetta, joka muodostuu kahden tai useamman jäsenvaltion NUTS 3 -tason maaraja-alueista;

1)	”raja-alueella” aluetta, joka muodostuu kahden tai useamman jäsenvaltion tai yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välisistä NUTS 2- tai NUTS 3 -tason maa- tai meri raja-alueista;

2)	”yhteisellä hankkeella” mitä tahansa johonkin raja-alueeseen vaikuttavaa infrastruktuurikohdetta tai mitä tahansa jollakin raja-alueella tarjottavaa, yleisen taloudellisen edun mukaista palvelua;

2)	”yhteisellä hankkeella” mitä tahansa johonkin raja-alueeseen vaikuttavaa infrastruktuurikohdetta tai mitä tahansa jollakin raja-alueella tarjottavaa, yleisen taloudellisen edun mukaista palvelua riippumatta siitä, syntyykö vaikutus rajan molemmilla puolilla vai vain yhdellä puolella ;

3)	”oikeudellisella säännöksellä” mitä tahansa yhteiseen hankkeeseen sovellettavaa oikeudellista tai hallinnollista säännöstä, sääntöä tai hallintokäytäntöä, riippumatta siitä, onko sen antanut, siitä päättänyt tai sen pannut täytäntöön lainsäädäntö- vai täytäntöönpanoelin;

3)	”oikeudellisella säännöksellä” mitä tahansa yhteiseen hankkeeseen sovellettavaa oikeudellista tai hallinnollista säännöstä, sääntöä tai hallintokäytäntöä, riippumatta siitä, onko sen antanut, siitä päättänyt tai sen pannut täytäntöön lainsäädäntö- vai täytäntöönpanoelin;

4)	”oikeudellisella esteellä” mitä tahansa yhteisen hankkeen suunnitteluun, kehittämiseen, henkilöstön palkkaamiseen, rahoitukseen tai toimintaan liittyvää oikeudellista säännöstä, joka haittaa raja-alueen luontaisten mahdollisuuksien hyödyntämistä rajanylisessä vuorovaikutuksessa;

4)	”oikeudellisella esteellä” mitä tahansa yhteisen hankkeen suunnitteluun, kehittämiseen, henkilöstön palkkaamiseen, rahoitukseen tai toimintaan liittyvää oikeudellista säännöstä, joka haittaa raja-alueen luontaisten mahdollisuuksien hyödyntämistä rajanylisessä vuorovaikutuksessa;

5)	”alullepanijalla” toimijaa, joka on havainnut oikeudellisen esteen ja käynnistää mekanismin toimittamalla aloitetta koskevan asiakirjan;

5)	”alullepanijalla” toimijaa, joka on havainnut oikeudellisen esteen ja käynnistää mekanismin toimittamalla aloitetta koskevan asiakirjan;

6)	”aloitetta koskevalla asiakirjalla” asiakirjaa, jonka yksi tai useampi alullepanija laatii käynnistääkseen mekanismin;

6)	”aloitetta koskevalla asiakirjalla” asiakirjaa, jonka yksi tai useampi alullepanija laatii käynnistääkseen mekanismin;

”sitoutuvalla jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jonka alueella sovelletaan sitoumuksen tai lausuman nojalla yhtä tai useampaa siirtävän jäsenvaltion oikeudellista säännöstä tai jossa soveltuvan oikeudellisen säännöksen puuttuessa otetaan käyttöön tapauskohtainen oikeudellisen esteen poistamismenetelmä;

8)	”siirtävällä jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jonka oikeudellisia säännöksiä sitoutuvassa jäsenvaltiossa sovelletaan tietyn sitoumuksen tai lausuman nojalla;

8)	”siirtävällä jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jonka oikeudellisia säännöksiä sitoutuvassa jäsenvaltiossa sovelletaan tietyn sitoumuksen tai lausuman nojalla;

”toimivaltaisella sitoutuvalla viranomaisella” sitoutuvan jäsenvaltion viranomaista, jolla on tietyn sitoumuksen osalta toimivalta hyväksyä siirtävän jäsenvaltion oikeudellisten säännösten soveltaminen sitoutuvan jäsenvaltion alueella tai jolla on tietyn lausuman osalta toimivalta sitoutua siihen, että lainsäädäntömenettely tarvittavan poikkeuksen säätämiseksi sitoutuvan jäsenvaltion oikeudellisista säännöksistä käynnistetään;

10)	”toimivaltaisella siirtävällä viranomaisella” siirtävän jäsenvaltion viranomaista, jonka toimivaltaan kuuluu sitoutuvassa jäsenvaltiossa sovellettavaksi tulevien, siirtävän jäsenvaltion oikeudellisten säännösten antaminen sekä niiden soveltaminen oman jäsenvaltion alueella tai molemmat;

10)	”toimivaltaisella siirtävällä viranomaisella” siirtävän jäsenvaltion viranomaista, jonka toimivaltaan kuuluu sitoutuvassa jäsenvaltiossa sovellettavaksi tulevien, siirtävän jäsenvaltion oikeudellisten säännösten antaminen sekä niiden soveltaminen oman jäsenvaltion alueella tai molemmat;

11)	”soveltamisalueella” sitoutuvan jäsenvaltion maantieteellistä aluetta, jolla sovelletaan siirtävän jäsenvaltion oikeudellisia säännöksiä tai tapauskohtaista oikeudellisen esteen poistamismenetelmää.

11)	”soveltamisalueella” sitoutuvan jäsenvaltion maantieteellistä aluetta, jolla sovelletaan siirtävän jäsenvaltion oikeudellisia säännöksiä tai tapauskohtaista oikeudellisen esteen poistamismenetelmää.

Perustelu

Lisätään merirajat asetuksen 4 artiklan mukaisesti, jotta maantieteellinen soveltamisala käy selvästi ilmi.

Yhteisen hankkeen määritelmästä saa sen käsityksen, että hanke toteutetaan käytännössä kaikilla asianomaisilla NUTS 3 -alueilla. On kuitenkin mahdollista, että tällaisen hankkeen vaikutus ulottuu vain yhdelle alueelle tai yhteen kuntaan.

Muutosehdotus 3

4 artikla – Jäsenvaltioiden käytettävissä olevat vaihtoehdot oikeudellisten esteiden poistamiseksi

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Jäsenvaltion on valittava joko mekanismin tai sellaisten olemassa olevien keinojen hyödyntäminen, joilla poistetaan yhteisen hankkeen toteuttamista koskevia oikeudellisia esteitä raja-alueen tietyllä, yhden tai useamman naapurijäsenvaltion kanssa yhteisellä rajalla .	1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on valittava joko mekanismin tai sellaisten olemassa olevien keinojen hyödyntäminen, joilla poistetaan yhteisen hankkeen toteuttamista koskevia oikeudellisia esteitä yhden tai useamman naapurijäsenvaltion kanssa yhteisellä raja-alueella .
2. Jäsenvaltio voi päättää myös, että tietyn rajan osalta, joka sillä on yhden tai useamman naapurijäsenvaltion kanssa, se liittyy sellaiseen toimivaan mekanismiin, jonka yksi tai useampi naapurijäsenvaltio on virallisia tai epävirallisia muotoja noudattaen perustanut.	2. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi päättää myös, että se liittyy yhden tai useamman naapurijäsenvaltion kanssa yhteisellä raja-alueella toteutettavan yhteisen hankkeen osalta sellaiseen toimivaan mekanismiin, jonka yksi tai useampi naapurijäsenvaltio on virallisia tai epävirallisia muotoja noudattaen perustanut.
3. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää mekanismia myös meriraja-alueilla tai raja-alueilla, jonka muodostavat yhtäältä yksi tai useampi jäsenvaltio ja toisaalta yksi tai useampi kolmas maa tai merentakainen maa tai alue.	3. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hyödyntää mekanismia myös sisäisillä tai ulkoisilla meriraja-alueilla. Jäsenvaltiot voivat käyttää mekanismia myös raja-alueilla, jonka muodostavat yksi tai useampi jäsenvaltio , yhteisessä hankkeessa, johon osallistuu yksi tai useampi kolmas maa tai merentakainen alue.
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän artiklan nojalla tekemistään päätöksistä.	4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän artiklan nojalla tekemistään päätöksistä.

Perustelu

4 artikla näkyy aiheuttavan eri kielitoisinnoissa epäselvyyttä. Eräissä kielissä säädösteksti voidaan tulkita niin, että jäsenvaltio tarvitsee rinnalleen toisen jäsenvaltion voidakseen soveltaa rajamekanismia kolmannen maan kanssa. Englanninkielinen toisinto on toki tärkeimmässä asemassa, mutta on parempi saada aikaan teksti, josta käy kaikilla kielillä selvästi ilmi, että EU:n jäsenvaltio voi soveltaa rajamekanismia yhteisessä hankkeessa naapurissa sijaitsevan kolmannen maan kanssa yksin, ilman että mukana on toista EU-maata.

Alueille, joilla on lainsäädäntävaltaa, on annettava mahdollisuus perustaa mekanismi ja soveltaa sitä valtion tahdosta riippumatta silloin, kun on oikeudellisia esteitä, jotka liittyvät aluetason lainsäädäntävaltaan.

On mainittava nimenomaisesti, että mekanismia voidaan käyttää ulkoisilla ja sisäisillä merirajoilla.

Muutosehdotus 4

5 artikla – Rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteet

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Kun jäsenvaltio päättää hyödyntää mekanismia, sen on perustettava yksi tai useampi rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipiste, jollakin seuraavista tavoista:

1. Kun jäsenvaltio n toimivaltainen viranomainen päättää hyödyntää mekanismia, sen on perustettava yksi tai useampi rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipiste, jollakin seuraavista tavoista:

a)	jäsenvaltio nimeää kansallisella tai alueellisella tasolla tai molemmilla tasoilla rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen, joka toimii erillisenä elimenä;

a)	jäsenvaltio nimeää kansallisella tai alueellisella tasolla tai molemmilla tasoilla rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen, joka toimii erillisenä elimenä;

b)	jäsenvaltio sijoittaa rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen olemassa olevaan viranomaiseen tai elimeen kansallisella tai alueellisella tasolla;

b)	jäsenvaltio sijoittaa rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen olemassa olevaan viranomaiseen tai elimeen kansallisella tai alueellisella tasolla;

c)	jäsenvaltio antaa kansallisen tai alueellisen rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen tehtävät sopivalle viranomaiselle tai elimelle, joka hoitaa näitä tehtäviä muiden tehtäviensä ohella.

c)	jäsenvaltio antaa kansallisen tai alueellisen rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen tehtävät sopivalle viranomaiselle tai elimelle, joka hoitaa näitä tehtäviä muiden tehtäviensä ohella.

2. Sitoutuvien jäsenvaltioiden ja siirtävien jäsenvaltioiden on päätettävä myös,

2. Sitoutuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja siirtävien jäsenvaltioiden on päätettävä myös,

a)	kuuluuko rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen toimivaltaan vai toimivaltaisen sitoutuvan tai siirtävän viranomaisen toimivaltaan antaa sitoumus, allekirjoittaa se sekä päättää, että kansallisesta lainsäädännöstä poiketaan sitoumuksen voimaantulopäivästä, ja

a)	kuuluuko rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen toimivaltaan vai toimivaltaisen sitoutuvan tai siirtävän viranomaisen toimivaltaan antaa sitoumus, allekirjoittaa se sekä päättää, että kansallisesta lainsäädännöstä poiketaan sitoumuksen voimaantulopäivästä, ja

kuuluuko rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen toimivaltaan vai toimivaltaisen sitoutuvan tai siirtävän viranomaisen toimivaltaan allekirjoittaa lausuma ja todeta tuossa lausumassa virallisesti, että toimivaltainen sitoutuva viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta jäsenvaltion toimivaltaiset lainsäädäntöelimet antavat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä tai muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä tietyn määräajan kuluessa.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle nimeämänsä rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteet tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivään mennessä.

Perustelu

Alueille, joilla on lainsäädäntävaltaa, on annettava mahdollisuus perustaa mekanismi ja soveltaa sitä, ja tällöin alueet perustavat omat rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteensä.

Muutosehdotus 5

7 artikla – Komission koordinointitehtävät

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Komissio huolehtii seuraavista koordinointitehtävistä:

a)	yhteydenpito rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteisiin;

a)	yhteydenpito rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteisiin;

b)	kaikkia kansallisia ja alueellisia rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteitä koskevan luettelon julkaiseminen ja ajan tasalla pitäminen;

b)	kaikkia kansallisia ja alueellisia rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteitä koskevan luettelon julkaiseminen ja ajan tasalla pitäminen;

c)	kaikkia sitoumuksia ja lausumia koskevan tietokannan perustaminen ja ylläpitäminen;

c)	kaikkia sitoumuksia ja lausumia koskevan tietokannan perustaminen ja ylläpitäminen;

d)	viestintästrategian laatiminen seuraavien toimien tueksi: i) parhaiden käytäntöjen vaihto, ii) asetuksen temaattisen soveltamisalan hyödyntäminen käytännössä ja iii) lisätietojen antaminen sitoumuksen tai lausuman tekomenettelystä.

2. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tietokannan toiminnasta sekä lomakkeista, joita rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteiden on käytettävä toimittaessaan mekanismin täytäntöönpanoon ja hyödyntämiseen liittyviä tietoja. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Perustelu

Asetuksen täytäntöönpanoon liittyen tulee järjestää selkeä ja käytännönläheinen tiedotuskampanja, jolla tehdään soveltamisesta asianomaisille helpompaa.

Muutosehdotus 6

25 artikla – Raportointi

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
25 artikla	25 artikla
Raportointi	Arviointi
Komissio toimittaa viimeistään […] päivänä […]kuuta [vuosi] [eli sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämä asetus tulee voimaan + viisi vuotta, julkaisutoimisto merkitsee päivämäärän] Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen, jossa komissio arvioi indikaattoreita käyttäen asetuksen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkitsevyyttä, eurooppalaista lisäarvoa ja yksinkertaistamismahdollisuuksia.	1. Komissio toimittaa viimeistään […] päivänä […]kuuta [vuosi] [eli sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämä asetus tulee voimaan + viisi vuotta, julkaisutoimisto merkitsee päivämäärän] Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen, jossa komissio arvioi indikaattoreita käyttäen asetuksen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkitsevyyttä, eurooppalaista lisäarvoa ja yksinkertaistamismahdollisuuksia. Kertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota asetuksen maantieteelliseen ja temaattiseen soveltamisalaan.
	2. Ennen kertomuksen laatimista järjestetään eri sidosryhmille, muun muassa paikallis- ja alueviranomaisille, suunnattu julkinen kuulemismenettely.

Perustelu

Komissio on valinnut asetuksen maantieteelliseksi soveltamistasoksi NUTS 3 -tason. Maantieteellisen soveltamisalan laajentaminen saattaisi parantaa asetuksen vaikuttavuutta. Tähän on saatava lisäselvyyttä arvioinnissa.

Komissio on valinnut ehdotuksensa temaattiseksi soveltamisalaksi infrastruktuurin ja yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut. Tulee arvioida, voitaisiinko asetuksen piiriin ottaa muitakin toimintapolitiikan aloja.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleishuomioita

arvostaa Euroopan komission ponnisteluja sen puolesta, että raja-alueiden potentiaalia hyödynnettäisiin käytännössä nykyistä paremmin ja että edistettäisiin kasvun ja kestävän kehityksen mahdollisuuksia.

toteaa, että EU:lla ei tällä hetkellä ole yhtenäistä lainsäädäntöä, jolla vähennettäisiin rajaseutujen oikeudellisia ja hallinnollisia haittatekijöitä. Joitakin puhtaasti alueellisia mekanismeja, kuten Benelux-liitto ja Pohjoismaiden neuvosto, on kuitenkin olemassa. Komitea kannattaa tämän vuoksi asetusehdotusta, sillä sen avulla luodaan yksiselitteinen täydentävä oikeusväline, jonka avulla koko EU:ssa voidaan puuttua kaikkien sisä- ja ulkorajojen ongelmakohtiin yhtenäisen menettelyn mukaisesti.

kiittää komissiota siitä, että se on ottanut huomioon suosituksia, jotka AK on esittänyt aiemmissa raja-alueiden esteitä käsittelevissä lausunnoissaan, erityisesti lausunnossa tiedonannosta ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla”.

muistuttaa, että EU:ssa on 40 sisämaarajoilla sijaitsevaa aluetta, jotka kattavat 40 % unionin pinta-alasta ja joilla asuu 30 % EU:n väestöstä. Komitea korostaa, että oikeudelliset ja hallinnolliset esteet on poistettava ja maantie- ja rautatieyhteyksiä on parannettava, jotta EU:n raja-alueiden yhteistyötä ja Euroopan yhdentymistä voidaan vahvistaa ja alueellinen kasvu voi elpyä.

korostaa, että tärkeiden kansallisten toimintapolitiikkojen muutokset estävät tällä hetkellä sisämarkkinavapauksien täyden hyödyntämisen: vaikka vain 20 % nykyisistä esteistä poistettaisiin, tuloksena voisi olla 2 % suurempi bkt ja yli miljoona uutta työpaikkaa.

pitää olennaisen tärkeänä lisätä asetukseen myös merirajat, jotta käy selväksi, että maantieteelliseen soveltamisalaan eivät kuulu ainoastaan maarajat.

pitää tarpeellisena soveltaa asetusta myös NUTS 2 -alueisiin, jotta eri olosuhteissa voidaan arvioida, mikä NUTS-taso soveltuu parhaiten rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismin määrittelyyn.

toteaa, että on myös lukuisia ulkoisilla maa- tai merirajoilla sijaitsevia alueita, joilla rajanylinen mekanismi voi auttaa ratkaisemaan niiden kohtaamia haasteita.

pitää ehdotettua välinettä erittäin tärkeänä raja-alueiden lähialueyhteistyön edistämisen ja niiden yhteiskunnallis-kulttuurisen kehityksen, unionin kansalaisuuden ja EU-myönteisyyden kannalta. Eurooppa-aate ja yhteiset arvot tulevat näkyviksi nimenomaan näillä alueilla, ja rajanylinen mekanismi voi vahvistaa tätä edelleen.

Alhaalta ylöspäin suuntautuva aloite ja vapaaehtoisuus

10.

on hyvillään siitä, että raja-alueet saavat mekanismista työvälineen aloitteen tekemiseksi, vuoropuhelun aloittamiseksi ja menettelyn käynnistämiseksi, jotta voidaan purkaa esimerkiksi rajanylisen infrastruktuurin rakentamisessa, palvelujen tarjoamista koskevien oikeudellisten kehysten soveltamisessa ja pelastuspalvelujen toiminnassa havaittuja oikeudellisia ja hallinnollisia ongelmakohtia.

11.

pitää ilahduttavana, että ehdotus mahdollistaa alhaalta ylöspäin suuntautuvana oikeusvälineenä tehokkaan tuen rajatylittäville yhteistyöhankkeille, sillä se antaa paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden soveltaa jäsenvaltion lainsäädäntöä ennalta rajatulla naapurijäsenvaltion alueella tietyn hankkeen yhteydessä.

12.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että erilaisia tehokkaita mekanismeja on jo olemassa – esimerkkeinä Pohjoismaiden neuvosto ja Benelux-liitto. Komitea näkee rajanylisen mekanismin jäsenvaltioissa ja niiden välillä nykyisin sovellettavien järjestelyjen ja ratkaisujen oivana täydentäjänä. Se kehottaa kuitenkin selventämään sitä, miten rajanylistä mekanismia voidaan käytännössä soveltaa jo käytössä olevien järjestelyjen rinnalla.

13.

tunnustaa välineen käytön vapaaehtoisuuden lisäarvon. Tämä johtaa siihen, että tietyssä hankkeessa valitaan perustellusti sellainen väline, joka sopii siihen parhaiten: joko EU:n mekanismi tai jokin muu, jo olemassa oleva kahdenvälinen instrumentti, jonka avulla voidaan päästä yli yhteisen rajanylittävän hankkeen toteuttamista haittaavista lainsäädännöllisistä esteistä.

14.

kehottaa komissiota mahdollistamaan, että alueet, joilla on lainsäädäntävaltaa, voivat perustaa mekanismin ja soveltaa sitä niin, että toisen jäsenvaltion viranomaiset voivat siirtää niille oikeudellisia säännöksiä silloin, kun kyseessä ovat oikeudelliset esteet, jotka liittyvät aluetason lainsäädäntävaltaan. Komitea katsoo joka tapauksessa, että alueiden tulee perustaa omat alueelliset rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteensä.

15.

kehottaa myös soveltamaan yhdenmukaisia sääntöjä, joita voitaisiin hyödyntää luotaessa uusia EU:n rahoitusvälineitä raja-alueiden yhteistyön tukemiseksi.

Soveltamisala

16.

ymmärtää, että komission on pitänyt rajata asetuksen soveltaminen tiettyihin alueisiin. Komitea ilmaisee tähän liittyen kuitenkin huolensa siitä, että asetusta voidaan soveltaa vain NUTS 3 -alueilla, ja pyytää, että viisi vuotta voimaantulon jälkeen arvioidaan sekä maantieteellistä ja temaattista soveltamisalaa.

17.

pyytää komissiolta lisävalaistusta siitä, millaiset yhteiset hankkeet tulevat kysymykseen ja mitä infrastruktuurihankkeilla ja yleisen taloudellisen edun mukaisilla palveluilla tarkoitetaan. Komitea kiinnittää komission huomion siihen, että paikallis- ja aluetasolla on toisinaan hieman epäselvyyttä siitä, mitä yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut pitävät sisällään. Komitea tarjoutuu selvittelemään yhdessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa tarkemmin asetuksen soveltamista eri aihealoilla tapausesimerkkien avulla.

18.

huomasi tekstiä tarkastellessaan, että asetusehdotuksen käännökset eivät ole kauttaaltaan johdonmukaisia, minkä vuoksi tiettyjen artiklojen soveltamisesta on epäselvyyttä. Tämä koskee eritoten 4 artiklan 3 kohtaa, jossa käsitellään soveltamista silloin, kun mukana on kolmansia maita. Komitean mielestä se, että yhteistyötä kolmansien maiden kanssa rajoitetaan viittaamalla nähtävästi kahden EU-maan osallistumiseen, on jarruttava tekijä. Komitea katsoo lisäksi, että olisi aiheellista selkeyttää myös niitä ehdotetun asetuksen artikloja, jotka liittyvät aloitetta koskevan asiakirjan laatimiseen ja esittämiseen ja siihen liittyviin seikkoihin, joista säädetään 8–12 artiklassa.

Täytäntöönpano ja soveltaminen

19.

pitää ehdotettua menettelyä yksityiskohtaisena. Koska mekanismi on uudentyyppinen, sitoumuksen tai lausuman tekomenettelyn eri vaiheet tulee esittää selkeästi. Vaarana on kuitenkin hallinnollisen taakan syntyminen alueille ja jäsenvaltioille. AK kannattaa siksi voimakkaasti 25 artiklassa säädettyä arviointia, jonka yhteydessä on tarkoitus tutkia myös mahdollisuuksia yksinkertaistaa asetuksen soveltamista. Komitea kehottaa myös pitämään tätä ongelmaa esillä, jotta kansalliset viranomaiset ryhtyisivät toimenpiteisiin kansallisten sääntöjensä yksinkertaistamiseksi.

20.

korostaa tarvetta panna asetus täytäntöön ripeästi ja yksiselitteisesti ja kehottaa komissiota ottamaan tässä yhteydessä huomioon EAYY-asetuksen täytäntöönpanovaiheessa saadut kokemukset ja opit sekä kannustamaan jäsenvaltioita soveltamaan mekanismia mahdollisimman pian rajatylittävän hankkeen yhteydessä. Komitea katsoo, että rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteiden roolia on selvennettävä. Komitea toivoo lisäksi, että – kuten tehdään jo eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien tapauksessa – AK sai saisi tehtäväkseen rekisteröidä eurooppalaiset rajanylistä lainsäädännön soveltamista koskevat sitoumukset ja lausumat, jotta vahvistettaisiin saatujen kokemusten lisäarvoa ja hyvien käytäntöjen yleistämistä.

21.

katsoo, että on myös otettava huomioon muut alueellisen yhteistyön rakenteet, kuten työyhteisöt (Comunidades de Trabajo), jotka voivat olla hyödyllisiä ja täydentää mekanismia.

22.

pyytää jäseniään jakamaan tietoa vaikkapa rajojen yli kulkeviin liikenneyhteyksiin, pelastuspalvelujen yhteiskäyttöön tai teollisuusalueiden kehittämiseen liittyvistä esimerkkitapauksista.

23.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita laatimaan asetuksen täytäntöönpanon tueksi selkeän viestintästrategian, jossa kiinnitetään erityistä huomiota parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja asetuksen temaattiseen soveltamisalaan.

24.

painottaa rajanylisen mekanismin ja EAYY:n täydentävyyttä sekä sitä, että EAYY olisi ylikansallisena ja valtiota alemman tason yksikkönä käytännöllinen työkalu uuden rajanylisen mekanismin piiriin kuuluvien hankkeiden käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi. On kuitenkin vielä selvennettävä, miten rajanylinen mekanismi ja EAYY voivat täydentää toisiaan.

25.

pitää rajanylistä mekanismia hyvänä Interreg-ohjelmia täydentävänä välineenä, sillä se voi luoda tietyissä tilanteissa kiinnostavia mahdollisuuksia, jotka saattavat tehdä rajatylittävien hankkeiden toteuttamisesta nykyistä helpompaa.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/173

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”YMP:n uudistus”

(2019/C 86/11)

Yleisesittelijä:

Guillaume CROS (FR, PES), Occitanien aluevaltuuston varapuheenjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta

COM(2018) 392 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta

COM(2018) 393 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta

COM(2018) 394 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

COM(2018) 392 final

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Olisi vahvistettava ”maatalousmaan” kehysmääritelmä, jotta voidaan säilyttää keskeiset unionin laajuiset osatekijät ja näin varmistaa jäsenvaltioiden päätösten vertailtavuus, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioita unionin tavoitteiden saavuttamisessa. Asiaan liittyvien ”peltoalan”, ”pysyvien viljelykasvien” ja ”pysyvän nurmen” kehysmääritelmien olisi oltava laajat, jotta jäsenvaltiot voisivat tarkentaa määritelmiä paikallisten olosuhteidensa mukaisesti. Peltoalan kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat kattaa eri tuotantomuotoja, kuten peltometsäviljely ja peltoalat, joilla on pensaita ja puita, ja siten, että mukana on oltava kesantoaloja tukitoimien tuotannosta irrotetun luonteen varmistamiseksi. Pysyvien viljelykasvien kehysmääritelmän olisi sisällettävä sekä alat, joita käytetään tosiasiallisesti tuotantoon että alat, joita ei käytetä tosiasiallisesti tuotantoon, kuten myös taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Pysyvän nurmen kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat määritellä lisäkriteerit ja sisällyttää siihen heinäkasvien ja muiden nurmirehukasvien ohella muitakin lajeja, joita voidaan laiduntaa tai jotka voivat tuottaa rehua, riippumatta siitä, käytetäänkö niitä tosiasialliseen tuotantoon vai ei.

Olisi vahvistettava ”maatalousmaan” kehysmääritelmä, jotta voidaan säilyttää keskeiset unionin laajuiset osatekijät ja näin varmistaa jäsenvaltioiden päätösten vertailtavuus, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioita unionin tavoitteiden saavuttamisessa. Asiaan liittyvien ”peltoalan”, ”pysyvien viljelykasvien” ja ”pysyvän nurmen” kehysmääritelmien olisi oltava laajat, jotta jäsenvaltiot voisivat tarkentaa määritelmiä paikallisten olosuhteidensa mukaisesti. Peltoalan kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat kattaa eri tuotantomuotoja, kuten peltometsäviljely ja peltoalat, joilla on pensaita ja puita, ja siten, että mukana on oltava kesantoaloja tukitoimien tuotannosta irrotetun luonteen varmistamiseksi. Pysyvien viljelykasvien kehysmääritelmän olisi sisällettävä sekä alat, joita käytetään tosiasiallisesti tuotantoon että alat, joita ei käytetä tosiasiallisesti tuotantoon, kuten myös taimitarhat ja viljelylohkoihin sisällytetty lyhytkiertoinen energiapuu, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Pysyvän nurmen kehysmääritelmä olisi vahvistettava siten, että jäsenvaltiot voivat määritellä lisäkriteerit ja sisällyttää siihen heinäkasvien ja muiden nurmirehukasvien ohella muitakin lajeja, joita voidaan laiduntaa tai jotka voivat tuottaa rehua, riippumatta siitä, käytetäänkö niitä tosiasialliseen tuotantoon vai ei.

Perustelu

Tarkoituksena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia peltometsäviljelyn käytäntöjä, ei kokonaisia energiapuulohkoja, jotka ovat tosiasiassa metsäaloja eivätkä viljelyaloja.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 9 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tulotuki olisi YMP:n tuloksellisuuden parantamiseksi kohdennettava tosiasiallisille viljelijöille. Jotta unionin tasolla voitaisiin varmistaa yhteinen lähestymistapa tällaiseen tuen kohdentamiseen, tosiasialliselle viljelijälle olisi vahvistettava kehysmääritelmä, jossa esitetään olennaiset osatekijät. Jäsenvaltioiden olisi tämän kehyksen perusteella määriteltävä YMP:n strategiasuunnitelmissaan, mitä viljelijöitä ei pidetä tosiasiallisina viljelijöinä, käyttäen perusteena esimerkiksi tuloharkintaa , tilan työvoimapanoksia, yrityksen toimialaa ja rekistereissä oloa. Määritelmän ulkopuolelle ei saisi jättää tukea sellaisille useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille, jotka harjoittavat aktiivisen maatalouden lisäksi myös muuta kuin maataloutta maatilansa ulkopuolella, sillä tällaisten viljelijöiden monimuotoinen toiminta usein vahvistaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

Tulotuki olisi YMP:n tuloksellisuuden parantamiseksi kohdennettava tosiasiallisille viljelijöille. Jotta unionin tasolla voitaisiin varmistaa yhteinen lähestymistapa tällaiseen tuen kohdentamiseen, tosiasialliselle viljelijälle olisi vahvistettava kehysmääritelmä, jossa esitetään olennaiset osatekijät. Jäsenvaltioiden olisi tämän kehyksen perusteella määriteltävä YMP:n strategiasuunnitelmissaan, mitä viljelijöitä ei pidetä tosiasiallisina viljelijöinä, käyttäen perusteena esimerkiksi maataloustulon osuutta , tilan työvoimapanoksia, yrityksen toimialaa ja rekistereissä oloa. Määritelmän ulkopuolelle ei saisi jättää tukea sellaisille useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille, jotka harjoittavat aktiivisen maatalouden lisäksi myös muuta kuin maataloutta maatilansa ulkopuolella, sillä tällaisten viljelijöiden monimuotoinen toiminta usein vahvistaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

Perustelu

On parempi ottaa huomioon mieluummin maataloustulon osuus kuin tulokriteeri, joka saattaisi syrjiä pienviljelijöitä.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 11 kappale

Komission ehdotus

Muutosehdotus

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 39 artiklalla vahvistettujen YMP:n tavoitteiden huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että unioni vastaa asianmukaisesti uusimpiin haasteisiinsa, on aiheellista säätää yleistavoitteista, jotka heijastavat komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus esitettyjä suuntaviivoja. Unionin tasolla olisi määriteltävä tarkemmin joukko erityistavoitteita, joita jäsenvaltiot soveltavat YMP:n strategiasuunnitelmissaan. Samalla kun vaikutustenarvioinnin mukaisesti säilytetään tasapaino kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien välillä, näiden erityistavoitteiden avulla olisi muunnettava YMP:n yleistavoitteet konkreettisemmiksi toimintalinjoiksi ja otettava huomioon asiaa koskeva unionin lainsäädäntö erityisesti ilmaston, energian ja ympäristön osalta.

YMP:ssa tulee huomioida selkeällä tavalla Euroopan unionin tasa-arvopolitiikka ja kiinnittää erityistä huomiota tarpeeseen edistää naisten osallistumista maaseutualueiden sosioekonomisen rakenteen kehittämiseen. Asetuksen tulisi tukea naisten työn tuomista paremmin näkyville. Olisikin suositeltavaa ottaa tämä huomioon erityistavoitteissa, joita jäsenvaltiot asettavat strategiasuunnitelmissaan.

Perustelu

Naisten voimaannuttaminen maaseutualueilla on olennaisen tärkeää.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Älykkäämmässä, uudenaikaistetussa ja kestävämmässä YMP:ssa on otettava huomioon tutkimus ja innovointi, jotta voidaan palvella unionin maatalous-, metsä- ja elintarvikejärjestelmien monitoiminnallisuutta, investoida teknologian kehitykseen ja digitalisointiin sekä parantaa puolueettoman, luotettavan, merkityksellisen ja uuden tiedon asettamista saataville.

Älykkäämmässä, uudenaikaistetussa ja kestävämmässä YMP:ssa on otettava huomioon tutkimus ja innovointi, jotta voidaan palvella unionin maatalous-, metsä- ja elintarvikejärjestelmien monitoiminnallisuutta, investoida teknologian kehitykseen, digitalisointiin ja agroekologisiin menetelmiin sekä parantaa puolueettoman, luotettavan, merkityksellisen ja uuden tiedon asettamista saataville ottaen huomioon viljelijöiden asiantuntemus ja viljelijöiden keskinäinen kokemustenvaihto .

Perustelu

Teknologian kehityksellä, digitalisoinnilla, agroekologisilla menetelmillä sekä viljelijöiden keskinäisellä kokemustenvaihdolla edistetään älykkäämpää, uudenaikaisempaa ja kestävämpää YMP:aa.

Muutosehdotus 5

Lisätään uusi kappale johdanto-osan 12 kappaleen jälkeen.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Digitaalisen kuilun kaventaminen on keskeinen haaste maaseutualueilla väestön poismuuton estämiseksi ja alueiden taloudellisen kehityksen ja erityisesti palveluiden tarjonnan turvaamiseksi.

Maatalouden digitalisointi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tuotannon, kaupan pitämisen ja kuluttajansuojan sekä maaseutualueiden luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelemisen kannalta. On kuitenkin huolehdittava siitä, että myös pientilat, joilla saattaa olla rajalliset mahdollisuudet käyttää uutta teknologiaa, voivat hyödyntää näitä mahdollisuuksia ja ettei teknologian kehitys heikennä viljelijän riippumattomuutta vaan että tilalta kerättävien digitaalisten tietojen hallinta säilyy viljelijällä.

Perustelu

Kaikkien tilojen tulee voida hyödyntää digitalisoinnin etuja.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Älykkään ja kestävän maatalousalan edistämiseksi suorat tuet säilyvät järjestelmän olennaisena osatekijänä, jolla viljelijöille taataan oikeudenmukainen tulotuki. Jotta viljelijät saisivat paremman palkkion markkinoilta on myös tarpeen investoida maatilojen rakenneuudistukseen, uudenaikaistamiseen, innovointiin, monipuolistumiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon.

Älykkään, kestävyysperiaatteiden mukaisen ja joustavan maatalousalan edistämiseksi kaikilla alueilla suorat tuet säilyvät järjestelmän olennaisena osatekijänä, jolla viljelijöille taataan oikeudenmukainen tulotuki. Jotta voitaisiin parantaa maatilojen kestävyyttä ja markkinoilta saatavaa palkkiota, on myös tarpeen investoida maatilojen uudenaikaistamiseen, innovointiin, monipuolistumiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon.

Perustelu

Suorien tukien on edistettävä kaikilla alueilla tilojen muuttamista kestäväpohjaisempaan suuntaan ja siten, että markkinoilta saadaan paremmat tulot.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ottaen huomioon, että komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus peräänkuulutetaan markkinasuuntautuneempaa YMP:aa, markkinariski, ilmastonmuutos ja siihen liittyvien äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys ja vakavuus sekä terveys- ja kasvinsuojeluun liittyvät kriisit voivat aiheuttaa hintojen heilahtelun riskejä ja kasvattaa tuloihin kohdistuvia paineita. Vaikka viljelijät ovatkin viime kädessä itse vastuussa tilakohtaisten strategioidensa suunnittelusta, olisi perustettava vahva kehys asianmukaisen riskinhallinnan varmistamiseksi . Jäsenvaltiot ja viljelijät voivat tämän tavoitteen saavuttamiseksi käyttää valmiuksien kehittämisessä unionin tason riskinhallintafoorumia, jotta viljelijät saavat käyttöönsä riittäviä rahoitusvälineitä investointeihin sekä pääsyn käyttöpääomaan, koulutukseen, tietämyksen siirtoon ja neuvontaan.

Ottaen huomioon, että komission tiedonannossa Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus peräänkuulutetaan markkinasuuntautuneempaa YMP:aa, markkinariski, ilmastonmuutos ja siihen liittyvien äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys ja vakavuus sekä terveys- ja kasvinsuojeluun liittyvät kriisit voivat aiheuttaa hintojen heilahtelun riskejä ja kasvattaa tuloihin kohdistuvia paineita. Vaikka viljelijät ovatkin viime kädessä itse vastuussa tilakohtaisten strategioidensa suunnittelusta, olisi perustettava vahva kehys markkinoiden sääntelemiseksi ja riskien ehkäisemiseksi asianmukaisella tavalla . Jäsenvaltiot ja viljelijät voivat tämän tavoitteen saavuttamiseksi käyttää valmiuksien kehittämisessä unionin tason riskinhallintafoorumia, jotta viljelijät saavat käyttöönsä riittäviä rahoitusvälineitä investointeihin sekä pääsyn käyttöpääomaan, koulutukseen, tietämyksen siirtoon ja neuvontaan.

Perustelu

Koska maatiloja uhkaa yhä suurempi määrä riskejä, tarvitaan vakaa kehys riskien ehkäisemistä varten.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 17 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

YMP:lla olisi edelleen varmistettava elintarviketurva, mikä olisi katsottavan tarkoittavan mahdollisuutta saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa kaikkina aikoina. Lisäksi YMP:lla olisi autettava unionin maataloutta vastaamaan uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, jotka liittyvät ravintoon ja terveyteen, mukaan lukien kestävä maataloustuotanto, terveellisempi ravinto, elintarvikejäte ja eläinten hyvinvointi. YMP:n olisi jatkossakin edistettävä tuotantoa, jolla on erityisiä ja arvokkaita ominaisuuksia, ja samalla olisi autettava viljelijöitä mukauttamaan tuotantoaan markkinasignaalien ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti.

YMP:lla olisi edelleen varmistettava elintarviketurva, mikä olisi katsottavan tarkoittavan mahdollisuutta saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa kaikkina aikoina. Lisäksi YMP:lla olisi autettava unionin maataloutta vastaamaan uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, jotka liittyvät ravintoon ja terveyteen, mukaan lukien kestävä maataloustuotanto, terveellisempi ravinto, elintarvikejäte ja eläinten hyvinvointi sekä maatalouden geenivarojen säilyttäminen . YMP:n olisi jatkossakin edistettävä tuotantoa, jolla on erityisiä ja arvokkaita ominaisuuksia, kuten perinteisten, alueelle tyypillisten tuotteiden tuotanto, ja samalla olisi autettava viljelijöitä mukauttamaan tuotantoaan markkinasignaalien ja kuluttajien vaatimusten mukaisesti. Lisäksi YMP:n olisi tuettava elintarvikkeiden saantia koskevien vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

Perustelu

Euroopan unioni siitä onnellisessa asemassa, että sillä on vielä paljon perinteisiä, tyypillisiä tuotteita ja runsas maatalouden geenivaranto. Näitä on edistettävä.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Sen varmistamiseksi, että unioni voi noudattaa WTO:n maataloussopimuksesta johtuvia kotimaista tukea koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan, tietyt tässä asetuksessa säädetyt tukitoimityypit olisi jatkossakin ilmoitettava ”vihreän laatikon” tukena, jolla ei ole lainkaan tai on vain hyvin vähäisiä kauppaa vääristäviä vaikutuksia tai vaikutuksia tuotantoon, tai tuotannonrajoitusohjelmien mukaisena ”sinisen laatikon” tukena, jolloin tuki on vapautettu alennussitoumuksista. Vaikka tällaisia tukitoimityyppejä koskevat tämän asetuksen säännökset vastaavat jo WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 2 esitettyjä ”vihreän laatikon” vaatimuksia tai mainitun asetuksen 6 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja ”sinisen laatikon” vaatimuksia, olisi varmistettava, että myös tukitoimet, jotka jäsenvaltiot aikovat näiden tukitoimityppien osalta ottaa käyttöön YMP:n strategiasuunnitelmissaan, ovat kyseisten vaatimusten mukaisia.

Muutosehdotus 10

Lisätään uusi kappale johdanto-osan 20 kappaleen jälkeen.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

YK:n hyväksymien kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteiden 1 ja 2 noudattamiseksi ja unionin kehityspolitiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi YMP:lla on tuettava sellaisen kestävyysperiaatteiden mukaisen ja menestyvän perheviljelyn kehittämistä kehitysmaissa, jonka ansiosta maaseudun väestö voi jäädä asuinseuduilleen ja joka tarjoaa heille elintarviketurvan. Tästä syystä EU:n maatalous- ja elintarvikeviennissä sovellettavat hinnat eivät saa alittaa Euroopan tuotantokustannuksia.

Perustelu

AK:n antaman YMP:aa käsittelevän suuntaa-antavan lausunnon kohdan 54 mukaisesti YMP:aa tulee mukauttaa tämän tavoitteen noudattamiseksi ja tavoite on kirjattava YMP:n kymmenenneksi tavoitteeksi.

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 22 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset (GAEC) sisältävällä kehyksellä edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesihuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisemista, maaperän suojelua ja laatua sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja laatua. Kehystä on parannettava, jotta voidaan ottaa huomioon erityisesti suorien tukien viherryttämisvaatimusten mukaiset vuoteen 2020 saakka sovellettavat käytännöt, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tarve parantaa maatilojen kestävyyttä, erityisesti ravinnehuoltoa. On syytä huomata, että jokainen hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus edistää useita tavoitteita. Kehyksen panemiseksi täytäntöön jäsenvaltioiden olisi määriteltävä jokaisen unionin tasolla vahvistetun vaatimuksen osalta kansallinen vaatimus, jossa otetaan huomioon kyseisen alueen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, nykyiset viljelyolosuhteet, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet. Jäsenvaltiot myös voivat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan kehyksen ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuuden parantamiseksi määritellä muita kansallisia vaatimuksia, jotka liittyvät liitteessä II vahvistettuihin tärkeimpiin tavoitteisiin. Maatilojen maataloudellisen suorituskyvyn ja ympäristönsuojelun tason tukemiseksi osana hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevaa kehystä otetaan käyttöön ravinnehuoltosuunnitelmia, jotka jäsenvaltiot saattavat yksittäisten viljelijöiden käyttöön tähän tarkoitukseen suunnitellun maatilojen kestävää hoitoa koskevan sähköisen välineen avulla. Välineen olisi tarjottava tukea tilalla tehtäviin päätöksiin, alkaen ravinnehuollon vähimmäistoiminnoista. Laajan yhteentoimivuuden ja modulaarisuuden turvin olisi myös voitava lisätä muita sähköisiä maatilasovelluksia ja sähköisen hallinnoinnin sovelluksia. Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset viljelijöiden kesken ja koko unionin tasolla, komissio voi tukea jäsenvaltioita välineen suunnittelussa ja tarvittavien tietojen tallennus- ja käsittelypalveluissa.

Maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevat toimenpidevaatimukset (GAEC) sisältävällä kehyksellä edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesihuoltoon liittyvien haasteiden ratkaisemista, maaperän suojelua ja laatua sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja laatua , maatalouden geenivarat mukaan lukien . Kehystä on parannettava, jotta voidaan ottaa huomioon erityisesti suorien tukien viherryttämisvaatimusten mukaiset vuoteen 2020 saakka sovellettavat käytännöt, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tarve parantaa maatilojen kestävyyttä, erityisesti ravinnehuoltoa. On syytä huomata, että jokainen hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus edistää useita tavoitteita. Kehyksen panemiseksi täytäntöön jäsenvaltioiden olisi määriteltävä jokaisen unionin tasolla vahvistetun vaatimuksen osalta kansallinen vaatimus, jossa otetaan huomioon kyseisen alueen erityispiirteet, mukaan lukien maaperä- ja ilmasto-olosuhteet, nykyiset viljelyolosuhteet, maankäyttö, vuotuinen viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet. Jäsenvaltiot myös voivat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan kehyksen ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuuden parantamiseksi määritellä muita kansallisia vaatimuksia, jotka liittyvät liitteessä II vahvistettuihin tärkeimpiin tavoitteisiin. Maatilojen maataloudellisen suorituskyvyn ja ympäristönsuojelun tason tukemiseksi osana hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevaa kehystä otetaan käyttöön ravinnehuoltosuunnitelmia, jotka jäsenvaltiot saattavat yksittäisten viljelijöiden käyttöön tähän tarkoitukseen suunnitellun maatilojen kestävää hoitoa koskevan sähköisen välineen avulla. Välineen olisi tarjottava tukea tilalla tehtäviin päätöksiin, alkaen ravinnehuollon vähimmäistoiminnoista. Laajan yhteentoimivuuden ja modulaarisuuden turvin olisi myös voitava lisätä muita sähköisiä maatilasovelluksia ja sähköisen hallinnoinnin sovelluksia. Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset viljelijöiden kesken ja koko unionin tasolla, komissio voi tukea jäsenvaltioita välineen suunnittelussa ja tarvittavien tietojen tallennus- ja käsittelypalveluissa.

Perustelu

Jotta viljelykierto olisi tehokasta, se on toteutettava joka vuosi joustavasti (ks. hyvää maatalouskuntoa ja ympäristökuntoa koskeva toimenpidevaatimus 8, liite III). On pyrittävä torjumaan maatalouden geenivarojen ehtymistä.

Muutosehdotus 12

Johdanto-osan 24 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden olisi tätä tarkoitusta varten otettava käyttöön maatilojen neuvontapalvelut, joilla parannetaan maatilojen ja maaseutuyritysten kestävää hoitoa ja toiminnan yleistä tehokkuutta, jotka kattavat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat ja joiden avulla kartoitetaan, mitä parannuksia kaikkiin YMP:n strategiasuunnitelmissa määrättyihin tilatasolla toteutettaviin toimenpiteisiin olisi tehtävä. Näiden maatilojen neuvontapalvelujen olisi autettava lisäämään viljelijöiden ja muiden YMP:n tuensaajien tietoisuutta toisaalta tilanhoidon ja maankäytön välisestä suhteesta ja toisaalta tietyistä, esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä normeista, vaatimuksista ja tiedoista. Luettelo viimeksi mainituista sisältää YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja vaatimuksia, joita sovelletaan viljelijöihin ja muihin YMP:n tuensaajiin tai jotka ovat heidän kannaltaan tarpeellisia, vaatimuksia, jotka perustuvat vedestä ja torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettuun lainsäädäntöön, ja aloitteita mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja riskinhallintaa varten. Annettujen neuvojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava neuvojia mukaan maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmään (”AKIS-järjestelmä”), jotta voitaisiin tarjota ajantasaista, tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää teknologista ja tieteellistä tietoa.

Jäsenvaltioiden olisi tätä tarkoitusta varten otettava käyttöön maatilojen neuvontapalvelut, joilla parannetaan maatilojen ja maaseutuyritysten tuotannontekijöiden tuottavuutta, kestävää hoitoa ja toiminnan yleistä tehokkuutta, jotka kattavat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset näkökohdat ja joiden avulla kartoitetaan, mitä parannuksia kaikkiin YMP:n strategiasuunnitelmissa määrättyihin tilatasolla toteutettaviin toimenpiteisiin olisi tehtävä. Näiden maatilojen neuvontapalvelujen olisi autettava lisäämään viljelijöiden ja muiden YMP:n tuensaajien tietoisuutta toisaalta tilanhoidon ja maankäytön välisestä suhteesta ja toisaalta tietyistä, esimerkiksi ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä normeista, vaatimuksista ja tiedoista. Luettelo viimeksi mainituista sisältää YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja vaatimuksia, joita sovelletaan viljelijöihin ja muihin YMP:n tuensaajiin tai jotka ovat heidän kannaltaan tarpeellisia, vaatimuksia, jotka perustuvat vedestä ja kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä annettuun lainsäädäntöön, ja aloitteita mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi ja riskinhallintaa varten. Annettujen neuvojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava neuvojia mukaan maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmään (”AKIS-järjestelmä”), jotta voitaisiin tarjota ajantasaista, tutkimuksen ja innovoinnin synnyttämää teknologista ja tieteellistä tietoa.

Muutosehdotus 13

Johdanto-osan 27 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos jäsenvaltio myöntää tuotannosta irrotettuja suoria tukia tukioikeusjärjestelmän perusteella, sillä olisi jatkossakin oltava kansallinen varanto tai alueryhmäkohtaisia varantoja. Tällaisista varannoista olisi myönnettävä oikeuksia ensisijaisesti nuorille viljelijöille ja maataloustoimintansa aloittaville viljelijöille. Tukioikeuksien siirtoa ja käyttöä koskevat säännöt ovat myös tarpeen, jotta voidaan varmistaa järjestelmän moitteeton toiminta.

Perustelu

Kaupan käyminen julkisilla tuilla ei ole hyväksyttävää.

Muutosehdotus 14

Johdanto-osan 28 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Pientilat ovat yhä unionin maatalouden kulmakivi, sillä niillä on keskeinen rooli maaseudun työllisyyden tukemisessa ja aluekehityksen edistämisessä. Jotta voitaisiin edistää tuen tasapuolisempaa jakautumista ja vähentää pienten tukimäärien saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota pienviljelijöille mahdollisuus korvata muut suorat tuet kiinteämääräisellä korvauksella.

Pientilat ovat yhä unionin maatalouden kulmakivi, sillä niillä on keskeinen rooli maaseudun työllisyyden tukemisessa ja aluekehityksen edistämisessä. Jotta voitaisiin edistää tuen tasapuolisempaa jakautumista ja vähentää työllisyyttä tukevien pienten tukimäärien saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota pienviljelijöille mahdollisuus korvata muut suorat tuet kiinteämääräisellä korvauksella.

Perustelu

Pientiloilla on ratkaiseva merkitys alueiden elinvoiman ja huolenpidon säilymisessä.

Muutosehdotus 15

Johdanto-osan 38 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Hoitositoumusten mukainen tuki voi sisältää luonnonmukaisen maatalouden palkkiot luonnonmukaisen maan ylläpitämiseksi ja luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi, muiden sellaisten tukitoimityyppien tuet, joilla tuetaan ympäristöä säästäviä tuotantojärjestelmiä, kuten agro-ekologia, CA-viljely ja integroitu tuotanto, metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelun; metsiin liittyvät palkkiot ja peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton; eläinten hyvinvoinnin; geenivarojen säilyttämisen, kestävän käytön ja kehittämisen. Jäsenvaltiot voivat kehittää tarpeidensa mukaan muita tähän tukitoimityyppiin kuuluvia järjestelmiä. Tämäntyyppisten maksujen olisi katettava lisäkustannukset ja tulonmenetykset ainoastaan , jos nämä aiheutuvat sitoumuksista, jotka ylittävät unionin ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset sekä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut ehdot. Tämäntyyppisiin tukitoimiin liittyviä sitoumuksia voidaan toteuttaa ennalta määrätyn vuotuisen tai monivuotisen kauden ajan, ja niiden kesto voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ylittää seitsemän vuotta.

Hoitositoumusten mukainen tuki voi sisältää luonnonmukaisen maatalouden palkkiot luonnonmukaisen maan ylläpitämiseksi ja luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi, muiden sellaisten tukitoimityyppien tuet, joilla tuetaan ympäristöä säästäviä tuotantojärjestelmiä, kuten agro-ekologia, CA-viljely ja integroitu tuotanto, metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelun; metsiin liittyvät palkkiot ja peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton; eläinten hyvinvoinnin; geenivarojen säilyttämisen, kestävän käytön ja kehittämisen. Jäsenvaltiot voivat kehittää tarpeidensa mukaan muita tähän tukitoimityyppiin kuuluvia järjestelmiä. Tämäntyyppisten maksujen olisi kannustinvaikutuksen luomiseksi katettava enemmän kuin lisäkustannukset ja tulonmenetykset, jos nämä aiheutuvat sitoumuksista, jotka ylittävät unionin ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset sekä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut ehdot. Tämäntyyppisiin tukitoimiin liittyviä sitoumuksia voidaan toteuttaa ennalta määrätyn monivuotisen kauden ajan, ja niiden kesto voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ylittää seitsemän vuotta.

Perustelu

Jotta kannustettaisiin omaksumaan ympäristölle suotuisia menetelmiä, ehdotetaan, että maksua ei rajattaisi tulovajeen kattamiseen. Monivuotinen kausi on ympäristövaikutusten näkökulmasta tarkoituksenmukaisempi.

Muutosehdotus 16

Johdanto-osan 40 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Oikeudenmukaisen tulotason ja kestokykyisen maatalousalan varmistamiseksi koko unionin alueella jäsenvaltiot voivat myöntää tukea alueilla, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia haittoja. Luonnonhaitta-alueiden tukien osalta olisi edelleen sovellettava vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämispolitiikan mukaista nimeämistä. Jotta YMP tuottaisi ympäristön kannalta unionin lisäarvoa ja lisäisi sen synergiaa luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen tehtävien investointien rahoituksen kanssa, on säilytettävä erillinen toimenpide, jonka tarkoituksena on korvata tuensaajille Natura 2000 -ohjelman ja vesipuitedirektiivien täytäntöönpanosta aiheutuvat rajoitteet . Viljelijöille ja metsänomistajille olisi sen vuoksi jatkossakin myönnettävä tukea erityisten, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanosta aiheutuvien rajoitteiden poistamiseksi ja Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi. Lisäksi viljelijöille olisi myönnettävä tukea rajoitteisiin, joita vesistöalueilla aiheutuu vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon vuoksi. Tuki olisi kytkettävä YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvattuihin erityisiin vaatimuksiin, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että viljelijöille maksettavat tuet eivät johda kaksinkertaiseen rahoitukseen ekojärjestelmien kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiensa yleisessä suunnittelussa otettava huomioon Natura 2000 -alueiden erityistarpeet.

Oikeudenmukaisen tulotason ja kestokykyisen maatalousalan varmistamiseksi koko unionin alueella jäsenvaltioiden on myönnettävä tukea alueilla, joilla on luonnonhaittoja tai muita aluekohtaisia haittoja. Luonnonhaitta-alueiden tukien osalta olisi edelleen sovellettava vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämispolitiikan mukaista nimeämistä. Jotta YMP tuottaisi ympäristön kannalta unionin lisäarvoa ja lisäisi sen synergiaa luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen tehtävien investointien rahoituksen kanssa, on säilytettävä erillinen toimenpide, jonka tarkoituksena on myöntää tuensaajille palkkio Natura 2000 -ohjelman ja vesipuitedirektiivien täytäntöönpanosta. Viljelijöille ja metsänomistajille olisi sen vuoksi jatkossakin myönnettävä tukea erityisten, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanosta aiheutuvien rajoitteiden poistamiseksi ja Natura 2000 -alueiden tehokkaan hoidon edistämiseksi. Lisäksi viljelijöille olisi myönnettävä tukea rajoitteisiin, joita vesistöalueilla aiheutuu vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon vuoksi. Tuki olisi kytkettävä YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvattuihin erityisiin vaatimuksiin, jotka ylittävät asiaa koskevat pakolliset toimenpide- ja hoitovaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että viljelijöille maksettavat tuet eivät johda kaksinkertaiseen rahoitukseen ekojärjestelmien kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiensa yleisessä suunnittelussa otettava huomioon Natura 2000 -alueiden erityistarpeet.

Perustelu

Maatalouden jatkuminen kaikilla Euroopan alueilla, myös haitta-alueilla, on välttämätöntä. Jotta kannustettaisiin omaksumaan ympäristölle suotuisia menetelmiä, ehdotetaan, että maksua ei rajattaisi tulovajeen kattamiseen.

Muutosehdotus 17

Johdanto-osan 41 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

YMP:n tavoitteisiin olisi pyrittävä myös tukemalla tuotannollisia ja ei-tuotannollisia investointeja maatiloilla ja niiden ulkopuolella. Tällaiset investoinnit voivat koskea muun muassa maa- ja metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen liittyviä infrastruktuureja, mukaan lukien maa- ja metsätalousmaan hankinta, tilusjärjestelyt ja maanparannus, peltometsäviljelyn käytännöt, energia- ja vesihuolto sekä energian ja veden säästö. Jotta voidaan paremmin varmistaa YMP:n strategiasuunnitelmien yhdenmukaisuus unionin tavoitteiden kanssa sekä tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken, tähän asetukseen sisällytetään investointien negatiivinen luettelo.

YMP:n tavoitteisiin olisi pyrittävä myös tukemalla tuotannollisia ja ei-tuotannollisia investointeja maatiloilla ja niiden ulkopuolella. Tällaiset investoinnit voivat koskea muun muassa maa- ja metsätalouden kehittämiseen, uudenaikaistamiseen tai ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen liittyviä infrastruktuureja, mukaan lukien maa- ja metsätalousmaan hankinta, maanparannus, peltometsäviljelyn käytännöt, energia- ja vesihuolto, energian ja veden säästö sekä maatalouden geenivarojen suojelu . Jotta voidaan paremmin varmistaa YMP:n strategiasuunnitelmien yhdenmukaisuus unionin tavoitteiden kanssa sekä tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken, tähän asetukseen sisällytetään investointien negatiivinen luettelo. Investoinneille asetetaan tilakohtainen enimmäismäärä. Tähän välineeseen käytettävät määrärahat ovat enintään 10 prosenttia maaseuturahaston jäsenvaltiokohtaisista varoista.

Perustelu

Enimmäismäärän asettaminen investointituelle mahdollistaa useampien hankkeiden tukemisen. Määrärahojen rajoittaminen mahdollistaa sen, että maaseuturahaston muille painopisteille voidaan varata enemmän varoja.

Muutosehdotus 18

Johdanto-osan 44 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Koska tarvitaan asianmukaiset riskinhallintavälineet, olisi edelleen turvauduttava vakuutusmaksuihin ja keskinäisiin rahastoihin , joita rahoitetaan maaseuturahastosta . Keskinäisten rahastojen luokka sisältää sekä tuotannollisiin menetyksiin liittyvät rahastot että tulojen menetyksiin liittyvät yleiset ja alakohtaiset tulojen vakauttamisvälineet.	Koska tarvitaan asianmukaiset riskinhallintavälineet, olisi edelleen turvauduttava vakuutusmaksuihin ja keskinäisiin rahastoihin. Keskinäisten rahastojen luokka sisältää sekä tuotannollisiin menetyksiin liittyvät rahastot että tulojen menetyksiin liittyvät yleiset ja alakohtaiset tulojen vakauttamisvälineet.

Perustelu

Maaseuturahaston kautta myönnettävä rahoitus edellyttäisi maaseuturahaston rahavarojen täydentämistä vastaavasti.

Muutosehdotus 19

Johdanto-osan 56 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmiaan laatiessaan analysoitava erityistilannettaan ja -tarpeitaan, asetettava tavoitteita, jotka liittyvät YMP:n päämäärien saavuttamiseen, ja suunniteltava tukitoimia, jotka mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen, mukautettuina kansalliseen ja erityiseen alueelliseen toimintaympäristöön, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaiset syrjäisimmät alueet. Tällaisella prosessilla olisi laajennetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista yhteisessä unionin kehyksessä ja varmistettava samalla unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja YMP:n tavoitteiden noudattaminen. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien rakennetta ja sisältöä.

YMP:n strategiasuunnitelmiaan laatiessaan jäsenvaltioiden, joiden on huolehdittava siitä, että maaseudun kehittämissuunnitelmat laaditaan tarkoituksenmukaisimmalla maantieteellisellä tasolla, olisi analysoitava erityistilannettaan ja -tarpeitaan, asetettava tavoitteita, jotka liittyvät YMP:n päämäärien saavuttamiseen, ja suunniteltava tukitoimia, jotka mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen, mukautettuina kansalliseen ja erityiseen alueelliseen toimintaympäristöön, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaiset syrjäisimmät alueet sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetut muita heikommassa asemassa olevat alueet . Tällaisella prosessilla olisi laajennetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista yhteisessä unionin kehyksessä ja varmistettava samalla unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja YMP:n tavoitteiden noudattaminen. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa säännöt, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmien rakennetta ja sisältöä.

Perustelu

Vaikka onkin jo mahdollista, että strategiasuunnitelmien jotkut osat laaditaan aluetasolla, tämän ajateltavissa olevan alueellistamisen laajuus ei ole tiedossa. Asetuksessa on säädettävä, että maaseudun kehittämisohjelmat laaditaan tarkoituksenmukaisella tasolla, ainakin kun on kyse syrjäisimmistä alueista. Jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmia laatiessaan ja suunnitellessaan toimia kansallisissa ja alueellisissa toimintaympäristöissä otettava huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetut muita heikommassa asemassa olevat alueet, kuten saari-, raja- ja vuoristoalueet.

Muutosehdotus 20

4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

YMP:n strategiasuunnitelmissa esitettävät määritelmät

1. Jäsenvaltion on esitettävä YMP:n strategiasuunnitelmassaan maataloustoimintojen, maatalousmaan, tukikelpoisen hehtaarin, tosiasiallisen viljelijän ja nuoren viljelijän määritelmät:

”maataloustoiminta” on määriteltävä siten, että se sisältää paitsi SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuottamisen, mukaan lukien puuvilla ja lyhytkiertoinen energiapuu , myös maatalousmaan säilyttämisen sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä olisi valmisteltava muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla;

”maataloustoiminta” on määriteltävä siten, että se sisältää paitsi SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuottamisen, mukaan lukien puuvilla ja peltometsäviljely , myös maatalousmaan säilyttämisen sellaisessa kunnossa, että se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä olisi valmisteltava muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla;

b)	”maatalousmaa” on määriteltävä siten, että se koostuu peltoalasta, pysyvistä viljelykasveista ja pysyvästä nurmesta. Jäsenvaltioiden on määriteltävä ilmaisut ”peltoala”, ”pysyvät viljelykasvit” ja ”pysyvä nurmi” seuraavan kehyksen sisällä:

b)	”maatalousmaa” on määriteltävä siten, että se koostuu peltoalasta, pysyvistä viljelykasveista ja pysyvästä nurmesta. Jäsenvaltioiden on määriteltävä ilmaisut ”peltoala”, ”pysyvät viljelykasvit” ja ”pysyvä nurmi” seuraavan kehyksen sisällä:

”peltoala” on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata, mukaan lukien neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 (1) 22, 23 ja 24 artiklan, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (2) 39 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artiklan tai tämän asetuksen 65 artiklan mukaisesti kesannoidut alat;

ii)	”pysyvät viljelykasvit” ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvää nurmea ja pysyvää laidunta, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan lukien taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu;

ii)	”pysyvät viljelykasvit” ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, jotka ovat muita kuin pysyvää nurmea ja pysyvää laidunta, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, mukaan lukien taimitarhat ja viljelmiin sisällytetty lyhytkiertoinen energiapuu;

iii)

”pysyvä nurmi ja pysyvä laidun” (joita yhdessä kutsutaan ”pysyväksi nurmeksi”) ovat maata, joka ei kuulu tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen ja jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luonnollisesti (itseuudistuva) tai viljelemällä (kylvämällä). Siihen voi sisältyä muitakin lajeja, kuten pensaita ja/tai puita, jotka voivat olla laidunnettavia tai tuottaa rehua , edellyttäen, että heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit ovat enemmistönä . Pysyvä nurmi voi olla myös maata, joka on laidunnettavaa ja joka on osa vakiintunutta paikallista käytäntöä, jossa heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit eivät perinteisesti ole enemmistönä laidunmailla, tai maata, joka on laidunnettavaa ja jolla heinäkasvit ja muut nurmirehukasvit eivät ole enemmistönä tai niitä ei ole laidunmailla.

Tällaiseksi olisi luokiteltava myös laidunjärjestelmät, joissa nurmirehukasvit eivät ole enemmistönä mutta joita hyödynnetään karjankasvatukseen, kuten nurmeksi muutetut järjestelmät sekä pensasta ja puuta kasvavat laitumet vuoristoalueilla.

Perustelu

Ehdotetaan nk. koontiasetuksen nykyisen sanamuodon säilyttämistä, sillä siinä otetaan huomioon Välimeren alueen laidunmaiden erityispiirteet, kun kyse on esimerkiksi nurmeksi muutetuista järjestelmistä tai pensasta ja puuta kasvavista laitumista vuoristoalueilla.

Muutosehdotus 21

4 artiklan 1 kohdan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”tosiasiallinen viljelijä” on määriteltävä tavalla, jolla varmistetaan, että tulotukea ei myönnetä niille viljelijöille, joiden maataloustoiminta on vain vähäinen osa heidän koko taloudellista toimintaansa tai joiden pääasiallinen liiketoiminta ei ole maatalouden harjoittaminen, tämän kuitenkaan estämättä tuen myöntämistä useampaa toimintaa harjoittaville viljelijöille. Määritelmän avulla on pystyttävä määrittämään, ketkä viljelijät eivät ole tosiasiallisia viljelijöitä, käyttäen perusteena esimerkiksi maataloustuotannosta saatavaa tulo-osuutta, yrityksen toimialaa ja/tai rekistereissä oloa. Määritelmän tulee joka tapauksessa säilyttää Euroopan unionin perheviljelmämalli, jossa tilat voivat olla yksittäisiä tai yhteenliittymiin kuuluvia ja jossa viljelijä harjoittaa maataloustoimintaa ja saa suoraan siitä toimeentulonsa. Määritelmässä voidaan myös tarvittaessa ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määriteltyjen alueiden erityispiirteet.

Perustelu

Tuloharkinta voisi syrjiä pienviljelijöitä. Maataloustulon osuuden huomioon ottaminen on parempi keino erottaa tosiasialliset viljelijät. Eurooppalaisen perheviljelmämallin asema on vahvistettava.

Muutosehdotus 22

5 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tuella pyritään jatkossakin parantamaan maatalouden, elintarvikealan ja maaseutualueiden kestävää kehitystä ja edistämään seuraavien yleistavoitteiden saavuttamista:

a)	edistetään älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva;

a)	edistetään älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva;

b)	tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita;

b)	tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita;

c)	lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

c)	lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta korostaen maatalousväestön kohtuullisen elintason saavuttamista SEUT-sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ja kiinnittäen erityistä huomiota vakavasta väestökadosta kärsiviin maaseutualueisiin .

Näitä tavoitteita täydennetään monialaisella tavoitteella, jossa päämääränä on alan uudenaikaistaminen edistämällä ja jakamalla tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla sekä edistämällä niiden käyttöä. On myös edistettävä elintarvikkeiden arvoketjun eri toimijoiden välisiä suhteita vahvistamalla niiden sopimussuhteita ja lisäämällä niiden avoimuutta sekä ottamalla käyttöön hintojen ja tuotantokustannusten standardoitujen seurantakeskusten kaltaisia välineitä.

Perustelu

YMP:n yhteydessä on huolehdittava SEUT-sopimuksen 39 artiklan noudattamisesta, kiinnitettävä erityistä huomiota väestökadosta kärsiviin maaseutualueisiin ja parannettava elintarvikeketjun toimintaa.

Muutosehdotus 23

6 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Erityistavoitteet

1. Näihin yleistavoitteisiin pyritään seuraavien erityistavoitteiden avulla:

a)	annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa;

a)	annetaan tukea riittävien , koko talouden tulotason kanssa vertailun kestävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko EU:n alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa;

b)	parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin;

b)	parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja sosiaalista, ekologista, alueellista ja taloudellista kilpailukykyä, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin , agroekologiaan sekä kestävyysperiaatteiden mukaisia tuotantotapoja käsittelevään neuvontaan ;

c)	parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa;

c)	parannetaan tuotannontekijöiden tuottavuutta, jotta voidaan muun muassa alentaa maatalousalan tuottamien tuotteiden ja palvelujen kustannuksia;

d)	edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa;

d)	parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa;

e)	edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa;

e)	edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa;

f)	edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;

f)	edistetään luonnonvarojen, kuten maatalouden geenivarojen, veden, maaperän ja ilman, tehokasta ja kestävyysperiaatteiden mukaista hoitoa;

g)	houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;

g)	edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;

h)	edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla;

h)	houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja uusia viljelijöitä, erityisesti eniten väestökadosta kärsivillä alueilla, ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;

i)	parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, elintarvikejäte sekä eläinten hyvinvointi.

i)	edistetään työllisyyttä, kasvua, naisten osallistumista maaseutuelinkeinoihin, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla;

j)	parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, elintarvikejäte sekä eläinten hyvinvointi;

k)	edistetään kestävyysperiaatteiden mukaisen perheviljelyn kehittämistä kehitysmaissa YK:n hyväksymien kestävän kehityksen tavoitteiden 1 ja 2 mukaisesti ja unionin kehityspolitiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi .

Muutosehdotus 24

8 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltiot toteuttavat II osastossa säädettyjä tavoitteita määrittämällä tukitoimet, jotka perustuvat tämän osaston II, III ja IV luvussa lueteltuihin tukitoimityyppeihin tässä luvussa vahvistettujen yhteisten vaatimusten mukaisesti.	Jäsenvaltiot ja alueet, kun ne toimivat hallintoviranomaisena, toteuttavat II osastossa säädettyjä tavoitteita määrittämällä tukitoimet, jotka perustuvat tämän osaston II, III ja IV luvussa lueteltuihin tukitoimityyppeihin tässä luvussa vahvistettujen yhteisten vaatimusten mukaisesti.

Perustelu

Euroopan alueiden rooli YMP:n hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa tulee turvata ja sitä tulee vahvistaa, jotta poliittiset ratkaisut voidaan mukauttaa alueellisiin ja alakohtaisiin erityispiirteisiin.

Muutosehdotus 25

9 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltion on suunniteltava YMP:n strategiasuunnitelmiensa tukitoimet Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.

Ottaen huomioon, että yhteinen maatalouspolitiikka muodostaa unionin maatalous- ja elintarvikealan talouden ja maaseutualueiden taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen perustan, jäsenvaltioiden ja alueiden, kun ne toimivat hallintoviranomaisena, on suunniteltava YMP:n strategiasuunnitelmiensa tukitoimet Euroopan unionin perusoikeuskirjan, unionin oikeuden yleisten periaatteiden ja erityisesti toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Jäsenvaltion on varmistettava, että tukitoimet vahvistetaan objektiivisin ja syrjimättömin perustein ja että ne ovat sisämarkkinoille soveltuvia eivätkä vääristä kilpailua.

Jäsenvaltion on vahvistettava oikeudellinen kehys, joka kattaa unionin tuen myöntämisen tuensaajille YMP:n strategiasuunnitelman perusteella sekä tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) [horisontaaliasetus] vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti.

Jäsenvaltion on varmistettava, että tukitoimet vahvistetaan objektiivisin ja syrjimättömin perustein ja että ne ovat sisämarkkinoille soveltuvia eivätkä vääristä kilpailua.

Perustelu

On tarpeen viitata yhteisen maatalouspolitiikan perustaan ja muistuttaa, että jäsenvaltioiden tulee panna se täytäntöön noudattaen sisämarkkinoille soveltuvuuden periaatetta ja vääristämättä kilpailua.

Muutosehdotus 26

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltion on sisällytettävä YMP:n strategiasuunnitelmaansa ehdollisuusjärjestelmä, jonka mukaisesti määrätään hallinnollinen seuraamus tuensaajille, joille maksetaan suoraa tukea tämän osaston II luvun mukaisesti tai vuosipalkkioita 65, 66 ja 67 artiklan mukaisesti mutta jotka eivät täytä YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistettuja, liitteessä III olevassa luettelossa mainittuja unionin lainsäädännön mukaisia lakisääteisiä hoitovaatimuksia ja maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevia toimenpidevaatimuksia, jotka koskevat seuraavia erityisaloja:

a)	ilmasto ja ympäristö;

b)	kansanterveys, eläinten terveys ja kasvien terveys;

c)	eläinten hyvinvointi.

a)	ilmasto ja ympäristö;

b)	kansanterveys, eläinten terveys ja kasvien terveys;

c)	eläinten hyvinvointi;

d)	sosiaaliset näkökohdat: palkattujen maataloustyöntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen .

Perustelu

On tärkeää, että YMP:n julkisia varoja saavat maatilat kunnioittavat palkattujen työntekijöidensä sosiaalisia oikeuksia.

Muutosehdotus 27

12 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltion on otettava käyttöön järjestelmä, jossa määrätään liitteessä III tarkoitettua maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevasta välineestä; välineen vähimmäissisällön ja toimintojen on oltava kyseisessä liitteessä määritellyn mukaiset, ja tuensaajien on käytettävä sitä.

Komissio voi tukea jäsenvaltioita kyseisen välineen suunnittelussa , samoin kuin tarvittavissa datan tallennus- ja käsittelypalveluissa .

Komissio voi tukea jäsenvaltioita kyseisen välineen suunnittelussa . Datan tallennus-, käsittely- ja suojauspalveluja koskevissa vaatimuksissa on taattava, että ravinnehuolto säilyy viljelijän hallinnassa.

Perustelu

Hyvien maatalous- ja ympäristökäytäntöjen noudattaminen on maan hedelmällisyyden kannalta tärkeämpää kuin ravinteiden digitaalinen tallentaminen, sillä niistä riippuu maaperän biologinen tila. Viljelijän tulee jatkossakin hallita maatilan ravinnehuolto, jossa tulee noudattaa lainsäädäntöä.

Muutosehdotus 28

12 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa, mukaan lukien liitteessä III tarkoitetussa maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa 1 sovelletun, nurmen osuuteen perustuvan järjestelmän osatekijät, viitevuosi ja muuntosuhde sekä maatilojen kestävää hoitoa koskevan välineen muoto ja muut vähimmäistekijät ja toiminnot.

Perustelu

Hyvästä maatalous- ja ympäristökunnosta tulee säätää asetuksilla eikä delegoiduilla säädöksillä.

Muutosehdotus 29

13 artiklan 4 kohdan d alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
70 artiklassa tarkoitettu riskin hallinta;	70 artiklassa tarkoitettu riskien ennaltaehkäisy ja hallinta;

Perustelu

Riskien ennaltaehkäisy agroekologisten menetelmien avulla sekä luopuminen maatilojen ja alueiden erikoistumisesta parantavat maatilojen kykyä kestää ilmasto- ja terveysriskejä. Kallis riskinhallinta ei riitä turvaamaan maatiloja.

Muutosehdotus 30

15 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa säädetyn tukien alentamisen yhdenmukaistettu laskentaperusta sen varmistamiseksi, että varat jaetaan tukeen oikeutetuille tuensaajille asianmukaisesti.

Perustelu

Suorien tukien uudelleenjaosta tulee säätää asetuksilla eikä delegoiduilla säädöksillä.

Muutosehdotus 31

24 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tukioikeudet siirretään ainoastaan tosiasiallisille viljelijöille, paitsi kun on kyse perintönä tai ennakkoperintönä tapahtuvasta siirrosta.	Tukioikeudet siirretään ainoastaan tosiasiallisille viljelijöille, paitsi kun on kyse perintönä tai ennakkoperintönä tapahtuvasta siirrosta , ja ne liittyvät aina kyseiseen viljelymaahan .

Perustelu

Ei ole hyväksyttävää, että on mahdollista käydä kauppaa julkisilla tukioikeuksilla ilman kytköstä maatalousmaan ostamiseen tai vuokraamiseen.

Muutosehdotus 32

25 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltio voi myöntää tukia määritelmänsä mukaisille pienviljelijöille kertakorvauksena, joka korvaa tämän jakson ja tämän luvun 3 jakson mukaiset suorat tuet. Jäsenvaltion on sisällytettävä vastaava tukitoimi YMP:n strategiasuunnitelmaan viljelijöille vapaaehtoisena.

Jäsenvaltion on myönnettävä tukia määritelmänsä mukaisille pienviljelijöille kertakorvauksena, joka korvaa tämän jakson ja tämän luvun 3 jakson mukaiset suorat tuet. Kertakorvauksen määrän on oltava riittävä tilojen kannattavuuden varmistamiseen pitkällä aikavälillä. Jäsenvaltion on vahvistettava perusteet pienviljelijöiden määrittämistä varten ja sisällytettävä vastaava tukitoimi YMP:n strategiasuunnitelmaan viljelijöille vapaaehtoisena.

Perustelu

Pientiloilla on todellinen merkitys alueiden työllisyyden, elinvoiman ja huolenpidon säilymisessä. Järjestelyn on oltava jäsenvaltioille pakollinen.

Muutosehdotus 33

28 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ekojärjestelmien tuki myönnetään vuotuisena maksuna tukikelpoista hehtaaria kohden joko:

a)	perustulotuen lisämaksuna, kuten tämän jakson 2 alajaksossa säädetään; tai

a)	perustulotuen lisämaksuna, kuten tämän jakson 2 alajaksossa säädetään; tai

b)	maksuina, joilla tuensaajille korvataan kokonaan tai osittain lisäkustannukset ja tulonmenetykset, joita aiheutuu 65 artiklan mukaisesti tehdyistä sitoumuksista.

b)	maksuina, joilla tuensaajille myönnetään palkkio, joka ylittää lisäkustannukset ja tulonmenetykset, joita aiheutuu 65 artiklan mukaisesti tehdyistä sitoumuksista.

Perustelu

Jotta viljelijöitä kannustettaisiin pitämään käytössä tai kehittämään ympäristölle suotuisia menetelmiä, palkkion tulee ylittää tuotannon lisäkustannukset, jotka liittyvät ympäristölle suotuisiin menetelmiin.

Muutosehdotus 34

29 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jäsenvaltio voi myöntää tuotantosidonnaista tulotukea tosiasiallisille viljelijöille tässä alajaksossa säädetyin ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmentämin edellytyksin.

2. Jäsenvaltion tukitoimilla on pyrittävä auttamaan 30 artiklassa lueteltuja tuettuja aloja ja tuotantoja tai tiettyjä niihin sisältyviä maatalouden muotoja ratkaisemalla niiden kohtaamia vaikeuksia kilpailukykyä, kestävyyttä tai laatua parantamalla.

2. Jäsenvaltion tukitoimilla on pyrittävä auttamaan 30 artiklassa lueteltuja tuettuja aloja ja tuotantoja tai tiettyjä niihin sisältyviä maatalouden muotoja seuraavin tavoittein:

—	estetään maataloustoiminnasta luopuminen maaseutualueilla ja parannetaan EU:n elintarvikeomavaraisuutta; tai

—	ratkaistaan niiden kohtaamia vaikeuksia kilpailukykyä, kestävyyttä tai laatua parantamalla.

3. Tuotantosidonnainen tulotuki myönnetään vuotuisena maksuna hehtaaria tai eläintä kohden.

3. 3. Tuotantosidonnainen tulotuki myönnetään vuotuisena maksuna hehtaaria tai eläintä kohden , ja tuelle vahvistetaan enimmäismäärä .

Perustelu

Tuotantosidonnaisen tuen tulee kattaa sekä vaikeuksissa olevat alueet että vaikeuksissa oleva tuotanto, ja tavoitteena tulee olla ennemminkin tuotannon ylläpitäminen kuin sen laajentaminen, minkä vuoksi tuelle on asetettava tilakohtainen enimmäismäärä.

Muutosehdotus 35

30 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavilla aloilla ja seuraaviin tuotantoihin tai tiettyihin niihin sisältyviin maatalouden muotoihin, jos ne ovat tärkeitä taloudellisista, yhteiskunnallisista tai ympäristöön liittyvistä syistä: vilja, öljysiemenet, valkuaiskasvit, palkokasvit, pellava, hamppu, riisi, pähkinät, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, oliiviöljy, silkkiäistoukat, kuivarehu, humala, sokerijuurikas, sokeriruoko, juurisikuri, hedelmät ja vihannekset, lyhytkiertoinen energiapuu ja non-food-kasvit (paitsi puut), joita käytetään tuottamaan tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja .

Tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavilla aloilla ja seuraaviin tuotantoihin tai tiettyihin niihin sisältyviin maatalouden muotoihin, jos ne ovat tärkeitä taloudellisista, yhteiskunnallisista tai ympäristöön liittyvistä syistä: vilja, öljysiemenet lukuun ottamatta biopolttoaineisiin käytettäviä kasveja , valkuaiskasvit, palkokasvit, rehupalkokasvit sekä rehupalkokasvien ja heinäkasvien seokset, nurmi, pellava, hamppu, riisi, pähkinät, maito ja maitotuotteet, siemenet, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, sianliha, siipikarja, oliiviöljy, silkkiäistoukat, kuivarehu, humala, sokerijuurikas, sokeriruoko, juurisikuri, hedelmät ja vihannekset ja lyhytkiertoinen energiapuu viljelylohkoihin sisällytettynä .

Perustelu

Tuotantosidonnaisella tuella on tuettava kaikkia palkokasveja. Myöskään sianlihaa ja siipirajaa ei saa jättää sen ulkopuolelle, toisin kuin biopolttoaineisiin käytettäviä kasveja.

Muutosehdotus 36

40 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Pakolliset ja vapaaehtoiset alakohtaiset tukitoimityypit	Pakolliset ja vapaaehtoiset alakohtaiset tukitoimityypit
1. Edellä 39 artiklan a alakohdassa tarkoitettu hedelmä- ja vihannesalan alakohtainen tukitoimityyppi ja 39 artiklan b alakohdassa tarkoitettu mehiläishoitoalan alakohtainen tukitoimityyppi ovat pakollisia kaikille jäsenvaltioille.	1. Edellä 39 artiklan a alakohdassa tarkoitettu hedelmä- ja vihannesalan alakohtainen tukitoimityyppi ja 39 artiklan b alakohdassa tarkoitettu mehiläishoitoalan alakohtainen tukitoimityyppi ovat pakollisia kaikille jäsenvaltioille.
2. Edellä 39 artiklan c alakohdassa tarkoitetut viinialan alakohtaiset tukitoimityypit ovat pakollisia liitteessä V luetelluille jäsenvaltioille.	2. Edellä 39 artiklan c alakohdassa tarkoitetut viinialan alakohtaiset tukitoimityypit ovat pakollisia liitteessä V luetelluille jäsenvaltioille.
3. Jäsenvaltio voi valita YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että se toteuttaa 39 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitetut alakohtaiset tukitoimityypit.	3. Jäsenvaltio voi valita YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että se toteuttaa 39 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitetut alakohtaiset tukitoimityypit.
4. Jäljempänä 82 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio voi panna humala-alalla täytäntöön 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetun alakohtaisen tukitoimityypin ainoastaan, jos se päättää YMP:n strategiasuunnitelmassaan olla panematta täytäntöön 39 artiklan d alakohdassa tarkoitettua alakohtaista tukitoimityyppiä.	4. Jäljempänä 82 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio voi panna humala-alalla täytäntöön 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetun alakohtaisen tukitoimityypin ainoastaan, jos se päättää YMP:n strategiasuunnitelmassaan olla panematta täytäntöön 39 artiklan d alakohdassa tarkoitettua alakohtaista tukitoimityyppiä.
5. Jäljempänä 82 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot voivat panna oliivin ja syötävien oliivien alalla täytäntöön 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetun alakohtaisen tukitoimityypin ainoastaan, jos ne päättävät YMP:n strategiasuunnitelmissaan olla panematta täytäntöön 39 artiklan d alakohdassa tarkoitettua alakohtaista tukitoimityyppiä.	5. Jäljempänä 82 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot voivat panna oliivin ja syötävien oliivien alalla täytäntöön 39 artiklan f alakohdassa tarkoitetun alakohtaisen tukitoimityypin ainoastaan, jos ne päättävät YMP:n strategiasuunnitelmissaan olla panematta täytäntöön 39 artiklan d alakohdassa tarkoitettua alakohtaista tukitoimityyppiä.
	6. Jäsenvaltio voi sisällyttää strategiasuunnitelmaansa minkä tahansa alan kriisinehkäisyn ja riskinhallinnan tukitoimia, joiden tarkoituksena on alan kriisien välttäminen ja ratkaiseminen; nämä tavoitteet liittyvät 6 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa mainittuihin erityistavoitteisiin. Tukitoimilla helpotetaan tuottajaorganisaatioiden, toimialakohtaisten organisaatioiden ja osuuskuntien osallistumista järjestelmään.
	7. Jäsenvaltion tulee sisällyttää strategiasuunnitelmaansa koko Euroopan unionissa sovellettavien yhteisten suuntaviivojen mukaisia välineitä, kuten hintojen ja tuotantokustannusten standardoituja seurantakeskuksia, joiden avulla saadaan tietoa markkinoiden kehityksestä.

Perustelu

Kriisinehkäisyn ja riskinhallinnan tukitoimien toteuttamismahdollisuuden tulee kattaa kaikki alat. Hintojen ja tuotantokustannusten standardoitujen seurantakeskusten kaltaisilla välineillä saadaan tarvittaessa hälytysmerkkejä maatalousmarkkinoiden kehityksestä.

Muutosehdotus 37

43 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltion on kunkin 42 artiklan a–h alakohdassa vahvistetuista tavoitteista valitsemansa tavoitteen osalta valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan yksi tai useampi seuraavista tukitoimityypeistä:

a)	aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joissa keskitytään erityisesti veden ja energian säästöön, ekologiseen pakkaamiseen ja jätteiden vähentämiseen;

a)	aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joissa keskitytään erityisesti veden ja energian säästöön, ekologiseen pakkaamiseen ja jätteiden vähentämiseen;

tutkimus ja koetuotanto, joissa keskitytään erityisesti veden ja energian säästöön, ekologiseen pakkaamiseen, jätteiden vähentämiseen, tuholaiskestävyyteen, riskien ja torjunta-aineiden käytön vaikutusten vähentämiseen, epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen estämiseen sekä muuttuviin ilmasto-oloihin sopeutuvien hedelmä- ja vihanneslajikkeiden käytön lisäämiseen;

c)	luonnonmukainen tuotanto;

c)	luonnonmukainen tuotanto;

d)	integroitu tuotanto;

d)	integroitu tuotanto;

e)	toimet maaperän säilyttämiseksi ja hiilen sitomiseksi maaperään;

e)	toimet maaperän säilyttämiseksi ja hiilen sitomiseksi maaperään;

f)	toimet luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisten elinympäristöjen luomiseksi tai säilyttämiseksi tai maiseman säilyttämiseksi, mukaan lukien historiallisten maisematekijöiden säilyttäminen;

f)	toimet luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisten elinympäristöjen luomiseksi tai säilyttämiseksi tai maiseman säilyttämiseksi, mukaan lukien historiallisten maisematekijöiden säilyttäminen;

g)	toimet energian säästämiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi;

g)	toimet energian säästämiseksi, energiatehokkuuden lisäämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi;

h)	toimet tuholaiskestävyyden parantamiseksi;

h)	toimet tuholaiskestävyyden parantamiseksi;

i)	toimet vesivarojen käytön ja hoidon parantamiseksi, mukaan lukien veden säästö ja salaojitus;

i)	toimet vesivarojen käytön ja hoidon parantamiseksi, mukaan lukien veden säästö ja salaojitus;

j)	toimet ja toimenpiteet jätteiden syntymisen vähentämiseksi ja jätehuollon parantamiseksi;

j)	toimet ja toimenpiteet jätteiden syntymisen vähentämiseksi ja jätehuollon parantamiseksi;

k)	toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta hedelmä- ja vihannesalalla;

k)	toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta hedelmä- ja vihannesalalla;

l)	toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi;

l)	toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi;

m)	unionin ja kansallisten laatujärjestelmien täytäntöönpano;

m)	unionin ja kansallisten laatujärjestelmien täytäntöönpano;

n)	menekinedistäminen ja tiedotus, mukaan lukien toimet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on monipuolistaa ja vahvistaa hedelmä- ja vihannesmarkkinoita sekä tiedottaa hedelmien ja vihannesten kulutuksen terveyseduista;

n)	menekinedistäminen ja tiedotus, mukaan lukien toimet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on monipuolistaa ja vahvistaa hedelmä- ja vihannesmarkkinoita sekä tiedottaa hedelmien ja vihannesten kulutuksen terveyseduista;

o)	neuvontapalvelut ja tekninen apu, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuholaistorjuntamenetelmiä, torjunta-aineiden kestävää käyttöä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista;

o)	neuvontapalvelut ja tekninen apu, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuholaistorjuntamenetelmiä, torjunta-aineiden käytön vähentämistä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista;

p)	koulutus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuholaistorjuntamenetelmiä, torjunta-aineiden kestävää käyttöä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä.

p)	koulutus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuholaistorjuntamenetelmiä, torjunta-aineiden käytön vähentämistä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä;

q)	toimet hedelmien ja vihannesten geenivarojen monipuolisuuden säilyttämiseksi .

Perustelu

Viljelijöiden ja väestön terveyden vuoksi on korkea aika vähentää merkittävästi torjunta-aineiden käyttöä. Geenivarojen monipuolisuus turvaa kestävyyden.

Muutosehdotus 38

49 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Mehiläishoitoalan tukitoimityypit ja unionin taloudellinen apu [– –]	Mehiläishoitoalan tukitoimityypit ja unionin taloudellinen apu [– –]
2. Jäsenvaltion on YMP:n strategiasuunnitelmassaan perusteltava erityistavoitteiden ja tukitoimityyppien valinta. Jäsenvaltion on tukitoimityypit valittuaan määriteltävä tukitoimet. [– –]	2. Jäsenvaltion on YMP:n strategiasuunnitelmassaan perusteltava erityistavoitteiden ja tukitoimityyppien valinta. Jäsenvaltion on tukitoimityypit valittuaan määriteltävä tukitoimet. [– –]
4. Unionin taloudellinen apu 2 kohdassa tarkoitettuihin tukitoimiin saa olla enintään 50 prosenttia menoista. Jäljelle jäävästä menojen osasta vastaavat jäsenvaltiot. [– –]	4. Unionin taloudellinen apu 2 kohdassa tarkoitettuihin tukitoimiin saa olla enintään 50 prosenttia menoista , lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita, joiden osalta yläraja on 85 prosenttia . Jäljelle jäävästä menojen osasta vastaavat jäsenvaltiot. [– –]

Perustelu

EU:n yhteisrahoitusosuuden alentaminen aiempiin ohjelmakausiin verrattuna vaarantaisi maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamisen syrjäisimmillä alueilla ja kaksinkertaistaisi näiden alueiden oman rahoituspanoksen EU:n hankkeissa.

Muutosehdotus 39

52 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Viinialan tukitoimityypit

Jäsenvaltion on kunkin 51 artiklassa vahvistetuista tavoitteista valitsemansa tavoitteen osalta valittava YMP:n strategiasuunnitelmassaan yksi tai useampi seuraavista tukitoimityypeistä:

viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen, mukaan lukien viinitarhojen uudelleenistuttaminen, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämänä tehdyn pakollisen raivauksen vuoksi, mutta lukuun ottamatta viinitarhojen tavanomaista uudistamista, joka koostuu saman rypälelajikkeen istuttamisesta samalle lohkolle samaa viininviljelymenetelmää noudattaen viiniköynnösten tultua luonnollisen elinkaarensa päähän;

b)	torjunta-aineiden käytön vähentäminen;

Perustelu

Viininviljely on yksi eniten torjunta-aineita käyttävistä tuotannonaloista. Torjunta-aineiden käyttöä onkin vähennettävä kiireellisesti.

Muutosehdotus 40

64 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Maaseudun kehittämisen tukitoimityypit

Tämän luvun mukaiset tukitoimityypit ovat seuraavat:

a)	ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset;

a)	ympäristö-, ilmasto- ja muut hoitositoumukset;

b)	luonnonhaitat ja muut aluekohtaiset haitat;

b)	luonnonhaitat ja muut aluekohtaiset haitat;

c)	tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuvat aluekohtaiset rajoitteet;

c)	tietyistä pakollisista vaatimuksista johtuvat aluekohtaiset rajoitteet;

d)	investoinnit;

d)	investoinnit elämänlaadun ja julkisten palvelujen laadun parantamiseksi maaseutualueilla ;

e)	nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen;

e)	nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen;

f)	riskinhallintavälineet;

f)	riskinhallintavälineet;

g)	yhteistyö;

g)	yhteistyö;

h)	tietämyksen vaihto ja tiedottaminen.

h)	tietämyksen vaihto ja tiedottaminen.

Muutosehdotus 41

65 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on korvattava tehdyistä sitoumuksista aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset tuensaajille. Tarvittaessa tukea voidaan myöntää myös transaktiokustannuksiin. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi myöntää tuen kiinteämääräisenä tai kertamaksuna yksikköä kohti. Tuet myönnetään vuosittain.	Jäsenvaltion on korvattava enemmän kuin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset tuensaajille. Tarvittaessa tukea voidaan myöntää myös transaktiokustannuksiin. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi myöntää tuen kiinteämääräisenä tai kertamaksuna yksikköä kohti. Tuet myönnetään vuosittain.

Perustelu

Jotta edistettäisiin mahdollisimman monien tuotantojärjestelmien siirtymistä kestävämpiin tuotantotapoihin, tarvitaan kannustintuki, jossa ympäristölle suotuisten menetelmien korvausmaksu ei rajoitu tulovajeen kattamiseen.

Muutosehdotus 42

68 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltio voi myöntää tämän tukitoimityypin mukaista tukea ainoastaan aineellisiin ja/tai aineettomiin investointeihin, joilla pyritään edistämään 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista. Metsätalousalan tuen on perustuttava metsäsuunnitelmiin tai vastaaviin asiakirjoihin. Tuen saamisen ehtona ovat investointien ympäristövaikutusten arviointiin perustuvat ennakoidut (ennalta arvioidut) ympäristövaikutukset.

Perustelu

Julkisia varoja ei voida käyttää investointeihin, jotka vaikuttavat ympäristöön kielteisesti. Ehtoa olisi sovellettava ennakoivasti, jotta tuensaajat eivät joudu maksamaan tukia takaisin, jos ympäristövaikutus osoittautuu (jälkikäteen) alun perin laskettua pahemmaksi.

Muutosehdotus 43

68 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltion on laadittava luettelo tukeen kelpaamattomista investoinneista ja menoluokista, mukaan lukien vähintään seuraavat:

a)	maatalouden tuotanto-oikeuksien hankinta;

a)	maatalouden tuotanto-oikeuksien hankinta;

b)	tukioikeuksien hankinta;

b)	tukioikeuksien hankinta;

c)	maan hankinta, lukuun ottamatta maan hankintaa ympäristön säilyttämiseksi ja nuorten viljelijöiden tekemää maan hankinta rahoitusvälineitä käyttämällä;

c)	maan hankinta, lukuun ottamatta maan hankintaa ympäristön säilyttämiseksi ja nuorten viljelijöiden tekemää maan hankinta rahoitusvälineitä käyttämällä;

d)	eläinten hankinta ja yksivuotisten kasvien hankinta ja tällaisten kasvien istutus muuhun tarkoitukseen kuin maa- tai metsätalouden tuottokyvyn palauttamiseen luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien jälkeen;

d)	eläinten hankinta ja yksivuotisten kasvien hankinta ja tällaisten kasvien istutus muuhun tarkoitukseen kuin maa- tai metsätalouden tuottokyvyn palauttamiseen luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien jälkeen;

e)	lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;

e)	lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;

kasteluun tehtävät investoinnit, jotka eivät ole yhdenmukaisia direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamisen kanssa, mukaan lukien lisääntyvä kastelu, joka vaikuttaa vesistöihin, joiden tilaa ei ole määritelty hyväksi asiaan liittyvässä vesienhoitosuunnitelmassa;

g)	suuriin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit, jotka eivät ole osa paikallisia kehittämisstrategioita;

g)	suuriin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit, jotka eivät ole osa alueellisia ja paikallisia kehittämisstrategioita;

h)	metsitykseen tehtävät investoinnit, jotka eivät ole yhdenmukaisia metsitystä ja uudelleenmetsitystä koskevien yleiseurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti laadittujen, kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa.

h)	metsitykseen tehtävät investoinnit, jotka eivät ole yhdenmukaisia metsitystä ja uudelleenmetsitystä koskevien yleiseurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti laadittujen, kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa.

Perustelu

On tärkeää, että myös merkittävät infrastruktuuri-investoinnit, jotka kuuluvat alueellisiin kehittämisstrategioihin, ovat tukikelpoisia.

Muutosehdotus 44

71 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Leader

1. Jäsenvaltiot myöntävät tukea Leader-aloitteelle, jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi. Jäsenvaltiot voivat maaseuturahaston kautta myöntää tukea toimiin, joilla edistetään yhden tai useamman 6 artiklassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista, myös IV luvun 1 jaksossa säädettyjen vaihtoehtojen lisäksi. Päätös paikallisen kehittämisstrategian hyväksymisestä merkitsee myös siihen sisältyvien toimien hyväksymistä.

Perustelu

Leader-aloite, jonka määrärahojen osuus on 5 prosenttia maaseuturahastosta, voitaisiin toteuttaa tehokkaammin asettamalla joustavammat omat säännöt, jotka eivät riipu kansallisesta strategiasuunnitelmasta (alueelliset toimintasuunnitelmat).

Muutosehdotus 45

71 artiklan 1 ja 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Jäsenvaltio voi myöntää tukea yhteistyöhön tässä artiklassa vahvistettujen ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa täsmennettyjen edellytysten mukaisesti 114 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien toteuttamien hankkeiden ja Leaderin , jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi, valmistelua ja toteutusta varten sekä edistämään laatujärjestelmiä, tuottajaorganisaatioita tai tuottajaryhmiä tai muita yhteistyömuotoja. [– –]	1. Jäsenvaltio voi myöntää tukea yhteistyöhön tässä artiklassa vahvistettujen ja jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa täsmennettyjen edellytysten mukaisesti 114 artiklassa tarkoitetun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien toteuttamien hankkeiden ja Leaderin yhteydessä toteutettavan paikallisen kehittämisen valmistelua ja toteutusta varten sekä edistämään laatujärjestelmiä, tuottajaorganisaatioita tai tuottajaryhmiä tai muita yhteistyömuotoja. [– –]
5. Jos tuki maksetaan kokonaismääränä, jäsenvaltion on varmistettava, että noudatetaan unionin sääntöjä ja vaatimuksia, joita sovelletaan vastaaviin muista tukitoimityypeistä katettaviin toimiin. Tätä kohtaa ei sovelleta Leaderiin, jota kutsutaan asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 25 artiklassa yhteisölähtöiseksi paikalliseksi kehittämiseksi.	5. Jos tuki maksetaan kokonaismääränä, jäsenvaltion on varmistettava, että noudatetaan unionin sääntöjä ja vaatimuksia, joita sovelletaan vastaaviin muista tukitoimityypeistä katettaviin toimiin.

Perustelu

Muutosehdotus 46

74 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rahoitusvälineen tukikelpoisiksi menoiksi katsotaan tukikelpoisuusaikana rahoitusvälineelle YMP:n strategiasuunnitelmasta maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä tai vakuuksien tapauksessa vakuussopimuksiin sovitusti varattujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä, joka vastaa seuraavia:

a)	lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen suoritetut maksut, kun kyseessä ovat lainat, oman pääoman ehtoiset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset;

lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen suoritetut maksut, kun kyseessä ovat lainat, oman pääoman ehtoiset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset; lisäksi voidaan ottaa huomioon lopullisille vastaanottajille suoritetut, pelkästään käyttöpääomaan tarkoitetut maksut ankarista epäsuotuisista sääolosuhteista tai markkinahintakriisistä kärsiville viljelijöille ;

sekä voimassa oleviin että jo erääntyneisiin vakuussopimuksiin sovitusti varatut varat tappioihin liittyvien mahdollisten vakuusvaateiden täyttämiseksi; nämä varat lasketaan kerrannaissuhteen perusteella, ja ne kattavat suuren määrän maksettuja uusia lainoja tai oman pääoman ehtoisia sijoituksia lopullisiin vastaanottajiin;

c)	lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen suoritetut maksut, kun rahoitusvälineitä yhdistetään muihin unionin rahoitusosuuksiin yhtä rahoitusvälinettä koskevassa toimessa asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 52 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

c)	lopullisille vastaanottajille tai heidän hyväkseen suoritetut maksut, kun rahoitusvälineitä yhdistetään muihin unionin rahoitusosuuksiin yhtä rahoitusvälinettä koskevassa toimessa asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 52 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

d)	rahoitusvälineen täytäntöönpanosta elimille aiheutuneiden hallintomaksujen suoritukset ja hallintokustannusten korvaukset.

d)	rahoitusvälineen täytäntöönpanosta elimille aiheutuneiden hallintomaksujen suoritukset ja hallintokustannusten korvaukset.

Sovellettaessa tämän kohdan b alakohtaa kerrannaissuhde vahvistetaan ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin perusteella, ja siitä sovitaan asianomaisessa rahoitussopimuksessa. Kerrannaissuhdetta voidaan tarkistaa silloin kun se on perusteltua markkinaolosuhteiden myöhempien muutosten vuoksi. Tällaisella tarkistuksella ei ole taannehtivaa vaikutusta.

Sovellettaessa tämän kohdan d alakohtaa hallintomaksujen on perustuttava suoritukseen. Jos asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 53 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut holdingrahaston ja/tai erityisrahastojen täytäntöönpanosta vastaavat elimet valitaan tekemällä suoraan sopimus, niille maksettaviin hallintokustannuksiin ja -maksuihin, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi, sovelletaan kynnysarvoa, joka on [enintään 5 prosenttia] niiden rahoitusosuuksien kokonaismäärästä, jotka YMP:n strategiasuunnitelmasta on maksettu lopullisille vastaanottajille lainoina tai oman pääoman ehtoisina tai oman pääoman luonteisina sijoituksina tai jotka on varattu sovitusti vakuussopimuksiin.

Kynnysarvoa ei sovelleta silloin, kun rahoitusvälineitä täytäntöönpanevat elimet valitaan tarjouskilpailulla sovellettavaa lainsäädäntöä noudattaen ja kun tarjouskilpailussa vahvistetaan suurempien hallintokustannusten ja -maksujen tarve.

Jos järjestelypalkkiot tai osa niistä veloitetaan lopullisilta vastaanottajilta, niitä ei voida ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi.

Perustelu

On tarpeen varautua mahdollisuuteen käyttää rahoitusvälineitä käyttöpääoman hankkimiseen ankarien sääolosuhteiden tai markkinakriisin aiheuttamissa tilanteissa.

Muutosehdotus 47

85 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Maaseuturahaston rahoitusosuustaso on enintään

a)	70 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista syrjäisimmillä alueilla ja asetuksessa (EU) N:o 229/2013 tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

a)	85 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista syrjäisimmillä alueilla ja asetuksessa (EU) N:o 229/2013 tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

b)	70 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla;

b)	75 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla;

c)	65 prosenttia tukikelpoisista menoista 66 artiklan mukaisten tukien osalta;

c)	75 prosenttia tukikelpoisista menoista 66 artiklan mukaisten tukien osalta;

d)	43 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla.

d)	53 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista muilla alueilla.

e)	Edellä lueteltuja rahoitusosuuksia korotetaan vähintään 10 prosenttiyksikköä vakavasta väestökadosta kärsivillä alueilla.

Maaseuturahaston rahoitusosuustaso on vähintään 20 prosenttia.

Perustelu

Maaseuturahaston nykyiset yhteisrahoitusosuudet tulee säilyttää. Lisäksi tulee harkita maaseuturahaston osuuden korottamista alueilla, missä väestökato on tasoltaan EU:n keskiarvon yläpuolella.

Muutosehdotus 48

86 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vähintään 30 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta on varattava tukitoimiin, joilla pyritään tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa vahvistettuihin erityisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin, lukuun ottamatta 66 artiklaan perustuvia tukitoimia.

Perustelu

Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden noudattamiseksi.

Muutosehdotus 49

86 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Edellä III osaston II luvun 2 jakson 1 alajaksossa tarkoitetun tuotantosidonnaisen tulotuen tukitoimien alustavat määrärahat saavat olla enintään 10 prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määristä.	Edellä III osaston II luvun 2 jakson 1 alajaksossa tarkoitetun tuotantosidonnaisen tulotuen tukitoimien alustavat määrärahat saavat olla enintään 13 prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määristä.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltio, joka on asetuksen (EU) N:o 1307/2013 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttänyt vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen yli 13 prosenttia mainitun asetuksen liitteessä II vahvistetusta kansallisesta vuotuisesta enimmäismäärästään, voi päättää käyttää tuotantosidonnaiseen tulo tukeen yli 10 prosenttia liitteessä VII vahvistetusta määrästä. Tuloksena saatu prosenttiosuus ei saa ylittää komission hakuvuoden 2018 osalta vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen hyväksymää prosenttiosuutta.	Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltio, joka on asetuksen (EU) N:o 1307/2013 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttänyt vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen yli 13 prosenttia mainitun asetuksen liitteessä II vahvistetusta kansallisesta vuotuisesta enimmäismäärästään, voi päättää käyttää tuotantosidonnaiseen tukeen yli 13 prosenttia liitteessä VII vahvistetusta määrästä. Tuloksena saatu prosenttiosuus ei saa ylittää komission hakuvuoden 2018 osalta vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen hyväksymää prosenttiosuutta.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta voidaan korottaa enintään 2 prosenttia edellyttäen, että määrä, joka vastaa 10 prosentin ylittävää prosenttiosuutta, osoitetaan III osaston II luvun 2 jakson 1 alajakson mukaiseen valkuaiskasvien tukeen.	Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta voidaan korottaa enintään 2 prosenttia edellyttäen, että määrä, joka vastaa 13 prosentin ylittävää prosenttiosuutta, osoitetaan III osaston II luvun 2 jakson 1 alajakson mukaiseen valkuaiskasvien , erityisesti palkokasvien, tukeen.
Hyväksyttyyn YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetty, ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamisesta johtuva määrä on sitova.	Hyväksyttyyn YMP:n strategiasuunnitelmaan sisällytetty, ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamisesta johtuva määrä on sitova.

Muutosehdotus 50

86 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

8. Edellä III osaston II luvun 3 jakson 26 artiklassa tarkoitetun työllisyyttä edistävän uudelleenjakotuen tukitoimien alustavien määrärahojen on oltava vähintään 30 prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määristä.

9. Edellä III osaston II luvun 3 jakson 28 artiklassa tarkoitettujen ilmasto- ja ympäristöjärjestelmien tukitoimien alustavien määrärahojen on oltava vähintään 30 prosenttia liitteessä VII vahvistetuista määristä.

10. Enintään 10 prosenttia liitteessä IX vahvistetusta YMP:n strategiasuunnitelmaan myönnettävästä maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta on varattava tämän asetuksen 70 artiklassa tarkoitettuihin riskinhallintavälineisiin.

11. Enintään 10 prosenttia strategiasuunnitelmaan myönnettävistä maaseuturahaston varoista on varattava investointeihin (68 artikla).

12. Maaseuturahaston määrärahoista varataan erityinen lisäosuus maaseutualueille, joilla väestömäärä on alhainen.

Perustelu

Ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden lisäksi on otettava huomioon myös yksi maaseutualueiden suurista ongelmista eli väestökato.

Muutosehdotus 51

90 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Osana 106 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ehdotusta YMP:n strategiasuunnitelmaksi jäsenvaltio voi päättää siirtää:

1. Osana 106 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ehdotusta YMP:n strategiasuunnitelmaksi jäsenvaltio voi päättää siirtää

a)	a) enintään 15 prosenttia liitteessä IV vahvistetuista jäsenvaltion suorien tukien määrärahoista liitteessä VI vahvistettujen kalenterivuosien 2021–2026 puuvillan määrärahojen vähentämisen jälkeen jäsenvaltion varainhoitovuosien 2022–2027 maaseuturahaston määrärahoihin;

a)	enintään 15 prosenttia liitteessä IV vahvistetuista jäsenvaltion suorien tukien määrärahoista liitteessä VI vahvistettujen kalenterivuosien 2021–2026 puuvillan määrärahojen vähentämisen jälkeen jäsenvaltion varainhoitovuosien 2022–2027 maaseuturahaston määrärahoihin.

b)	enintään 15 prosenttia jäsenvaltion varainhoitovuosien 2022–2027 maaseuturahaston määrärahoista jäsenvaltion liitteessä IV vahvistettuihin kalenterivuosien 2021–2026 suorien tukien määrärahoihin .

Perustelu

Kuten komitea on aiemmissa lausunnoissaan ilmaissut, se vastustaa tätä mahdollisuutta siirtää määrärahoja toisesta pilarista ensimmäiseen pilariin, sillä se on maaseutualueiden etujen vastaista.

Muutosehdotus 52

91 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
YMP:n strategiasuunnitelmat Jäsenvaltion on vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelma tämän asetuksen mukaisesti maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavan unionin tuen toteuttamiseksi 6 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.	YMP:n strategiasuunnitelmat Jäsenvaltion on vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelma tämän asetuksen mukaisesti maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavan unionin tuen toteuttamiseksi 6 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.
Jäsenvaltion on 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun SWOT-analyysin ja 96 artiklassa tarkoitettujen tarpeiden arvioinnin perusteella vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmissa 97 artiklassa tarkoitettu tukitoimistrategia, jossa asetetaan määrälliset tavoitteet ja välitavoitteet 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. On määriteltävä tavoitteet hyödyntäen liitteessä I esitettyjä yhteisiä tulosindikaattoreita.	Jäsenvaltion on 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun SWOT-analyysin ja 96 artiklassa tarkoitettujen tarpeiden arvioinnin perusteella vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmissa 97 artiklassa tarkoitettu tukitoimistrategia, jossa asetetaan määrälliset tavoitteet ja välitavoitteet 6 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. On määriteltävä tavoitteet hyödyntäen liitteessä I esitettyjä yhteisiä tulosindikaattoreita.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltion on vahvistettava tukitoimet III osastossa säädettyjen tukitoimityyppien perusteella. YMP:n strategiasuunnitelmien on katettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.	Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltion on vahvistettava maaseudun kehittämisohjelmat, jotka laaditaan, ainakin syrjäisimmillä alueilla, tarkoituksenmukaisimmalla maantieteellisellä tasolla, III osastossa säädettyjen tukitoimityyppien perusteella. YMP:n strategiasuunnitelmien on katettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.

Perustelu

On vahvistettava alueellista lähestymistapaa maaseudun kehittämisohjelmien määrittämisessä ja hallinnoimisessa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Strategiasuunnitelma on pantava täytäntöön maaseudun kehittämisohjelmien kautta tarkoituksenmukaisimmalla maantieteellisellä tasolla.

Muutosehdotus 53

102 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Uudenaikaistaminen

Edellä 95 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa YMP:n uudenaikaistamisen varmistavien tekijöiden kuvauksessa on tuotava esiin ne YMP:n strategiasuunnitelman osatekijät, jotka tukevat maatalousalan ja YMP:n uudenaikaistamista, ja siinä on erityisesti oltava:

Edellä 95 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa YMP:n uudenaikaistamisen sekä agroekologisen siirtymän varmistavien tekijöiden kuvauksessa on tuotava esiin ne YMP:n strategiasuunnitelman osatekijät, jotka tukevat maatalousalan ja YMP:n uudenaikaistamista, ja siinä on erityisesti oltava:

a)	yleiskatsaus siitä, miten YMP:n strategiasuunnitelmalla edistetään 5 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua tietämyksen, innovoinnin ja digitalisoinnin edistämiseen ja jakoon liittyvää monialaista yleistä tavoitetta, erityisesti seuraavien avulla:

yleiskatsaus siitä, miten YMP:n strategiasuunnitelmalla edistetään 5 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua tietämyksen , maatalousalan asiantuntemuksen, teknisen ja sosiaalisen innovoinnin ja digitalisoinnin edistämiseen ja jakoon liittyvää monialaista yleistä tavoitetta, erityisesti seuraavien avulla:

i)	kuvaus AKIS-järjestelmän organisaatiorakenteesta, joka on rakennettu yhtenäiseksi ja sisältää sellaisten henkilöiden, organisaatioiden ja laitosten väliset tietovirrat, jotka käyttävät ja tuottavat maataloutta ja siihen liittyviä aloja koskevaa tietoa;

i)	kuvaus AKIS-järjestelmän organisaatiorakenteesta, joka on rakennettu yhtenäiseksi ja sisältää sellaisten henkilöiden, organisaatioiden ja laitosten väliset tietovirrat, jotka käyttävät ja tuottavat maataloutta ja siihen liittyviä aloja koskevaa tietoa;

ii)	kuvaus siitä, miten 13 artiklassa tarkoitetut neuvontapalvelut sekä tutkimus- ja YMP-verkostot toimivat yhdessä AKIS-järjestelmän puitteissa ja miten neuvonnan ja innovoinnin tukipalvelut tarjotaan;

ii)	kuvaus siitä, miten 13 artiklassa tarkoitetut neuvontapalvelut sekä tutkimus- ja YMP-verkostot toimivat yhdessä AKIS-järjestelmän puitteissa ja miten neuvonnan ja innovoinnin tukipalvelut tarjotaan;

b)	kuvaus digitaaliteknologian kehittämisstrategiasta maatalouden ja maaseudun alalla sekä näiden teknologioiden käytöstä YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

b)	kuvaus digitaaliteknologian kehittämisstrategiasta maatalouden ja maaseudun alalla sekä näiden teknologioiden käytöstä YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.

Perustelu

Maatilojen uudenaikaistamisen on tapahduttava agroekologisen siirtymän puitteissa teknisen ja sosiaalisen innovoinnin avulla.

Muutosehdotus 54

93 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kaikkien jäsenvaltioiden on laadittava yksi ainoa YMP:n strategiasuunnitelmaa koko aluettaan varten.

Jos YMP:n strategiasuunnitelman osia vahvistetaan alueellista tasoa varten, jäsenvaltion on varmistettava johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus YMP:n strategiasuunnitelman kansallista tasoa varten laadittujen osatekijöiden kanssa.

Kaikkien jäsenvaltioiden on laadittava yksi ainoa YMP:n strategiasuunnitelmaa koko aluettaan varten.

Jos YMP:n strategiasuunnitelman osia vahvistetaan alueellista tasoa varten tai pannaan täytäntöön alueellisten maaseudun kehittämisohjelmien kautta , jäsenvaltion on varmistettava johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus YMP:n strategiasuunnitelman kansallista tasoa varten laadittujen osatekijöiden kanssa.

Perustelu

Ks. muutosehdotus 24.

Muutosehdotus 55

95 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

YMP:n strategiasuunnitelmien on sisällettävä seuraavat jaksot:

a)	tarpeiden arviointi;

a)	tarpeiden arviointi;

b)	tukitoimistrategia;

b)	tukitoimistrategia;

c)	kuvaus useille tukitoimille yhteisistä osatekijöistä;

c)	kuvaus useille tukitoimille yhteisistä osatekijöistä;

d)	kuvaus strategiassa täsmennetyistä suorien tukien tukitoimista, alakohtaisista tukitoimista ja maaseudun kehittämisen tukitoimista;

d)	kuvaus strategiassa täsmennetyistä suorien tukien tukitoimista, alakohtaisista tukitoimista ja maaseudun kehittämisen tukitoimista;

e)	tavoite- ja rahoitussuunnitelmat;

e)	tavoite- ja rahoitussuunnitelmat;

f)	kuvaus hallinto- ja koordinointijärjestelmästä;

f)	kuvaus hallinto- ja koordinointijärjestelmästä;

g)	kuvaus osatekijöistä, joilla varmistetaan YMP:n uudenaikaistaminen;

g)	kuvaus osatekijöistä, joilla varmistetaan YMP:n uudenaikaistaminen;

h)	kuvaus osatekijöistä, jotka liittyvät yksinkertaistamiseen ja lopullisten tuensaajien hallinnollisen taakan vähenemiseen.

h)	kuvaus osatekijöistä, jotka liittyvät yksinkertaistamiseen ja lopullisten tuensaajien hallinnollisen taakan vähenemiseen;

i)	tarvittaessa luettelo alueellisista maaseudun kehittämisohjelmista .

Perustelu

Ks. muutosehdotus 24.

Muutosehdotus 56

106 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
YMP:n strategiasuunnitelman hyväksyminen	YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, hyväksyminen
1. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 95 artiklassa tarkoitetut tiedot sisältävä ehdotus YMP:n strategiasuunnitelmasta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020.	1. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 95 artiklassa tarkoitetut tiedot sisältävä ehdotus YMP:n strategiasuunnitelmasta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020.
2. Komissio arvioi ehdotetut YMP:n strategiasuunnitelmat seuraavien perusteella: suunnitelmien kattavuus, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys unionin oikeuden yleisten periaatteiden, tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten sekä horisontaalisen asetuksen kanssa, miten tehokkaasti suunnitelmilla edistetään 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista, vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kilpailun vääristymiseen sekä tuensaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollinen taakka. Arvioinnissa keskitytään erityisesti YMP:n strategiasuunnitelmassa esitetyn strategian tarkoituksenmukaisuuteen, vastaaviin erityistavoitteisiin, tulosindikaattorein mitattaviin tavoitteisiin, tukitoimiin ja talousarviomäärärahojen kohdentamiseen YMP:n strategiasuunnitelman erityistavoitteisiin ehdotettujen tukitoimien avulla ja perustuen SWOT-analyysiin ja ennakkoarviointiin.	2. Komissio arvioi ehdotetut YMP:n strategiasuunnitelmat , joihin voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, seuraavien perusteella: suunnitelmien kattavuus, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys unionin oikeuden yleisten periaatteiden, tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten sekä horisontaalisen asetuksen kanssa, miten tehokkaasti suunnitelmilla edistetään 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista, vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja kilpailun vääristymiseen sekä tuensaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollinen taakka. Arvioinnissa keskitytään erityisesti YMP:n strategiasuunnitelmassa esitetyn strategian tarkoituksenmukaisuuteen, vastaaviin erityistavoitteisiin, tulosindikaattorein mitattaviin tavoitteisiin, tukitoimiin ja talousarviomäärärahojen kohdentamiseen YMP:n strategiasuunnitelman erityistavoitteisiin ehdotettujen tukitoimien avulla ja perustuen SWOT-analyysiin ja ennakkoarviointiin.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista riippuen komissio voi esittää jäsenvaltiolle huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa YMP:n strategiasuunnitelman toimittamisesta. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarpeelliset lisätiedot ja tarvittaessa tarkistettava ehdotettua suunnitelmaa.	3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista riippuen komissio voi esittää jäsenvaltiolle huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, toimittamisesta. Jäsenvaltion ja alueiden on toimitettava komissiolle kaikki tarpeelliset lisätiedot ja tarvittaessa tarkistettava ehdotettua suunnitelmaa.
4. Komissio hyväksyy ehdotetun YMP:n strategiasuunnitelman edellyttäen, että tarvittavat tiedot on toimitettu ja komissio on varmistunut siitä, että suunnitelma on unionin oikeuden yleisten periaatteiden, tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten, tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen säännösten ja asetuksessa (EU) [horisontaaliasetus] hyväksyttyjen säännösten mukainen.	4. Komissio hyväksyy ehdotetun YMP:n strategiasuunnitelman, johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, edellyttäen, että tarvittavat tiedot on toimitettu ja komissio on varmistunut siitä, että suunnitelma on unionin oikeuden yleisten periaatteiden, tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten, tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen säännösten ja asetuksessa (EU) [horisontaaliasetus] hyväksyttyjen säännösten mukainen.
5. YMP:n strategiasuunnitelma hyväksytään viimeistään kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun asianomainen jäsenvaltio on sen toimittanut. Hyväksyntä ei kata 101 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja tietoja eikä 95 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja, YMP:n strategiasuunnitelman liitteissä I–IV esitettäviä tietoja. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi pyytää komissiota hyväksymään YMP:n strategiasuunnitelman, joka ei sisällä kaikkia osatekijöitä. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä osat puuttuvat YMP:n strategiasuunnitelmasta, ja esitettävä 100 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset tavoitteet ja rahoitussuunnitelmat koko YMP:n strategiasuunnitelmaa varten osoittaakseen suunnitelman yleisen johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden. YMP:n strategiasuunnitelman puuttuvat osatekijät on toimitettava komissiolle 107 artiklan mukaisena suunnitelman muutoksena.	5. YMP:n strategiasuunnitelma , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, hyväksytään viimeistään kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun asianomainen jäsenvaltio on sen toimittanut. Hyväksyntä ei kata 101 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja tietoja eikä 95 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja, YMP:n strategiasuunnitelman liitteissä I–IV esitettäviä tietoja. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jäsenvaltio voi pyytää komissiota hyväksymään YMP:n strategiasuunnitelman, joka ei sisällä kaikkia osatekijöitä. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä osat puuttuvat YMP:n strategiasuunnitelmasta, ja esitettävä 100 artiklassa tarkoitetut ohjeelliset tavoitteet ja rahoitussuunnitelmat koko YMP:n strategiasuunnitelmaa varten osoittaakseen suunnitelman yleisen johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden. YMP:n strategiasuunnitelman puuttuvat osatekijät on toimitettava komissiolle 107 artiklan mukaisena suunnitelman muutoksena.
6. Komissio hyväksyy jokaisen YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanopäätöksellä soveltamatta 139 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä.	6. Komissio hyväksyy jokaisen YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, täytäntöönpanopäätöksellä soveltamatta 139 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä.
7. YMP:n strategiasuunnitelmilla on oikeusvaikutuksia vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ne.	7. YMP:n strategiasuunnitelmilla , joihin voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, on oikeusvaikutuksia vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ne.

Perustelu

Ks. muutosehdotus 24.

Muutosehdotus 57

107 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
YMP:n strategiasuunnitelman muuttaminen	YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, muuttaminen
1. Jäsenvaltio voi esittää komissiolle pyyntöjä YMP:n strategiasuunnitelmansa muuttamiseksi.	1. Jäsenvaltio ja alueet voivat esittää komissiolle pyyntöjä YMP:n strategiasuunnitelmansa , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, muuttamiseksi.
2. YMP:n strategiasuunnitelmien muutospyynnöt on perusteltava asianmukaisesti, ja perusteluissa on erityisesti todettava, miten muutosten odotetaan vaikuttavan siihen, miten suunnitelmalla päästään 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Muutospyyntöjen mukana on toimitettava muutettu suunnitelma, myös päivitetyt liitteet tarvittaessa.	2. YMP:n strategiasuunnitelmien , joihin voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, muutospyynnöt on perusteltava asianmukaisesti, ja perusteluissa on erityisesti todettava, miten muutosten odotetaan vaikuttavan siihen, miten suunnitelmalla päästään 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Muutospyyntöjen mukana on toimitettava muutettu suunnitelma, myös päivitetyt liitteet tarvittaessa.
3. Komissio arvioi, onko muutos johdonmukainen tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten sekä asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] kanssa ja vaikutetaanko sillä tehokkaasti erityistavoitteiden saavuttamiseen.	3. Komissio arvioi, onko muutos johdonmukainen tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen säännösten sekä asetuksen (EU) [horisontaaliasetus] kanssa ja vaikutetaanko sillä tehokkaasti erityistavoitteiden saavuttamiseen.
4. Komissio hyväksyy YMP:n strategiasuunnitelman muutospyynnön edellyttäen, että tarvittavat tiedot on toimitettu ja komissio on varmistunut siitä, että muutettu suunnitelma on unionin oikeuden yleisten periaatteiden, tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten, tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen säännösten ja asetuksessa (EU) [horisontaaliasetus] hyväksyttyjen säännösten mukainen.	4. Komissio hyväksyy YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, muutospyynnön edellyttäen, että tarvittavat tiedot on toimitettu ja komissio on varmistunut siitä, että muutettu suunnitelma on unionin oikeuden yleisten periaatteiden, tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten, tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen säännösten ja asetuksessa (EU) [horisontaaliasetus] hyväksyttyjen säännösten mukainen.
5. Komissio voi esittää huomautuksia 30 työpäivän kuluessa YMP:n strategiasuunnitelman muutospyynnön esittämisestä. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat lisätiedot.	5. Komissio voi esittää huomautuksia 30 työpäivän kuluessa YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, muutospyynnön esittämisestä. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat lisätiedot.
6. YMP:n strategiasuunnitelman muutospyyntö on hyväksyttävä viimeistään kolme kuukautta sen jälkeen, kun jäsenvaltio on toimittanut sen, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon.	6. YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, muutospyyntö on hyväksyttävä viimeistään kolme kuukautta sen jälkeen, kun jäsenvaltio on toimittanut sen, edellyttäen että komission mahdollisesti esittämät huomautukset on otettu riittävällä tavalla huomioon.
7. YMP:n strategiasuunnitelman muutospyyntö voidaan esittää enintään kerran kalenterivuodessa, jollei komission 109 artiklan mukaisesti määrittämistä mahdollisista poikkeuksista muuta johdu.	7. YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, muutospyyntö voidaan esittää enintään kerran kalenterivuodessa, jollei komission 109 artiklan mukaisesti määrittämistä mahdollisista poikkeuksista muuta johdu.
8. Komissio hyväksyy jokaisen YMP:n strategiasuunnitelman muutoksen täytäntöönpanopäätöksellä soveltamatta 139 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä.	8. Komissio hyväksyy jokaisen YMP:n strategiasuunnitelman , johon voi tilannekohtaisesti sisältyä alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, muutoksen täytäntöönpanopäätöksellä soveltamatta 139 artiklassa tarkoitettua komiteamenettelyä.
9. YMP:n strategiasuunnitelmien muutoksilla on oikeusvaikutuksia vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 80 artiklan soveltamista.	9. YMP:n strategiasuunnitelmien muutoksilla on oikeusvaikutuksia vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 80 artiklan soveltamista.
10. Puhtaasti toimituksellisia tai tekstinlaadinnallisia korjauksia taikka ilmeisiä virheitä, jotka eivät vaikuta politiikan toteuttamiseen eivätkä tukitoimeen, ei katsota muutospyynnöksi. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kyseisistä korjauksista.	10. Puhtaasti toimituksellisia tai tekstinlaadinnallisia korjauksia taikka ilmeisiä virheitä, jotka eivät vaikuta politiikan toteuttamiseen eivätkä tukitoimeen, ei katsota muutospyynnöksi. Jäsenvaltion ja alueiden on ilmoitettava komissiolle kyseisistä korjauksista.

Perustelu

Ks. muutosehdotus 24.

Muutosehdotus 58

110 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jäsenvaltion on nimettävä YMP:n strategiasuunnitelmaansa varten hallintoviranomainen.

1. Jäsenvaltion on nimettävä YMP:n strategiasuunnitelman, johon sisältyy tilannekohtaisesti alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia, täytäntöönpanoa varten yksi tai useampi hallintoviranomainen.

Jäsenvaltion on varmistettava, että on perustettu hallinto- ja valvontajärjestelmä, jolla taataan selkeä tehtävien jako ja erottelu hallintoviranomaisen ja muiden elinten välillä. Jäsenvaltion on varmistettava, että järjestelmä toimii tehokkaasti koko strategiasuunnitelmakauden ajan.

2. Hallintoviranomainen vastaa ohjelman tehokkaasta, vaikuttavasta ja moitteettomasta hallinnosta ja toteutuksesta. Sen on erityisesti varmistettava, että

2. Hallintoviranomaiset vastaavat ohjelman tehokkaasta, vaikuttavasta ja moitteettomasta hallinnosta ja toteutuksesta. Niiden on erityisesti varmistettava, että

käytössä on asianmukainen suojattu sähköinen järjestelmä suunnitelman ja sen toteutuksen seurantaa ja arviointia varten tarvittavien tilastotietojen ja varsinkin määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurannassa tarvittavien tietojen kirjaamiseksi, säilyttämiseksi, hallinnoimiseksi ja niistä raportoimiseksi;

b)	tuensaajat ja muut tukitoimien toteuttamiseen osallistuvat elimet

b)	tuensaajat ja muut tukitoimien toteuttamiseen osallistuvat elimet

i)	saavat tiedot niille tuen myöntämisestä aiheutuvista velvollisuuksista ja niillä on joko erillinen kirjanpito tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville tapahtumille;

i)	saavat tiedot niille tuen myöntämisestä aiheutuvista velvollisuuksista ja niillä on joko erillinen kirjanpito tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville tapahtumille;

ii)	ovat tietoisia vaatimuksista, jotka koskevat tietojen toimittamista hallintoviranomaiselle sekä tuotosten ja tulosten kirjaamista;

ii)	ovat tietoisia vaatimuksista, jotka koskevat tietojen toimittamista hallintoviranomaiselle sekä tuotosten ja tulosten kirjaamista;

asianomaisille tuensaajille toimitetaan, tarvittaessa sähköisesti, luettelo III osaston I luvun 2 jakson mukaisesti vahvistetuista lakisääteisistä hoitovaatimuksista ja hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevista toimenpidevaatimuksista, joita on sovellettava tilatasolla, sekä selkeät ja täsmälliset asiaa koskevat tiedot;

d)	125 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi on arviointi- ja seurantajärjestelmän mukainen, ja se hyväksytään ja toimitetaan komissiolle;

d)	125 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi on arviointi- ja seurantajärjestelmän mukainen, ja se hyväksytään ja toimitetaan komissiolle;

126 artiklassa tarkoitettu arviointisuunnitelma on laadittu, ja kyseisessä artiklassa tarkoitetussa jälkiarvioinnissa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä määräaikoja, varmistaen, että kyseiset arvioinnit ovat seuranta- ja arviointijärjestelmän mukaisia ja että ne toimitetaan 111 artiklassa tarkoitetulle seurantakomitealle ja komissiolle;

f)	seurantakomitealle toimitetaan tiedot ja asiakirjat, jotka tarvitaan YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanon seurannassa strategiasuunnitelman erityistavoitteet ja toimintalinjat huomioon ottaen;

f)	seurantakomitealle toimitetaan tiedot ja asiakirjat, jotka tarvitaan YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanon seurannassa strategiasuunnitelman erityistavoitteet ja toimintalinjat huomioon ottaen;

g)	laaditaan vuotuinen tuloksellisuuskertomus, myös seurantaa koskevat yhteenvetotaulukot, ja ne toimitetaan komissiolle seurantakomitean kuulemisen jälkeen;

g)	laaditaan vuotuinen tuloksellisuuskertomus, myös seurantaa koskevat yhteenvetotaulukot, ja ne toimitetaan komissiolle seurantakomitean kuulemisen jälkeen;

h)	vuotuista tuloksellisuuskertomusta koskevien komission huomautusten johdosta toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

h)	vuotuista tuloksellisuuskertomusta koskevien komission huomautusten johdosta toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

i)	maksajavirasto saa rahoitettaviksi valittujen tukitoimien osalta kaikki tarvittavat tiedot erityisesti noudatetuista menettelyistä ja kaikista suoritetuista tarkastuksista ennen kuin maksut hyväksytään;

i)	maksajavirasto saa rahoitettaviksi valittujen tukitoimien osalta kaikki tarvittavat tiedot erityisesti noudatetuista menettelyistä ja kaikista suoritetuista tarkastuksista ennen kuin maksut hyväksytään;

j)	maaseuturahastosta rahoitettavien tukitoimien tuensaajat, lukuun ottamatta pinta-ala- ja eläinperusteisia tukitoimia, tuovat esille saamansa rahoitustuen, myös käyttämällä unionin tunnusta asianmukaisella tavalla, noudattaen sääntöjä, jotka komissio vahvistaa 5 kohdan mukaisesti;

j)	maaseuturahastosta rahoitettavien tukitoimien tuensaajat, lukuun ottamatta pinta-ala- ja eläinperusteisia tukitoimia, tuovat esille saamansa rahoitustuen, myös käyttämällä unionin tunnusta asianmukaisella tavalla, noudattaen sääntöjä, jotka komissio vahvistaa 5 kohdan mukaisesti;

huolehditaan YMP:n strategiasuunnitelman julkisuudesta, muun muassa kansallisen YMP-verkoston välityksellä, tiedottamalla mahdollisille tuensaajille, ammattialajärjestöille, talouselämän edustajille ja työmarkkinaosapuolille, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistäville elimille sekä alalla toimiville kansalaisjärjestöille, ympäristöjärjestöt mukaan luettuina, YMP:n strategiasuunnitelman tarjoamista mahdollisuuksista sekä säännöistä, jotka koskevat YMP:n strategiasuunnitelmasta saatavaa rahoitusta, sekä tiedottamalla tuensaajille ja suurelle yleisölle tuesta, jota unioni myöntää maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen YMP:n strategiasuunnitelman välityksellä.

3. Jäsenvaltio tai hallintoviranomainen voi nimetä yhden tai useamman välittävän elimen, mukaan lukien paikallisviranomaiset, alueelliset kehittämiselimet tai kansalaisjärjestöt, huolehtimaan YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien hallinnosta ja toteutuksesta.

3. Jäsenvaltio tai hallintoviranomaiset voivat nimetä yhden tai useamman välittävän elimen, mukaan lukien paikallisviranomaiset, alueelliset kehittämiselimet tai kansalaisjärjestöt, huolehtimaan YMP:n strategiasuunnitelman tukitoimien hallinnosta ja toteutuksesta.

4. Jos osa hallintoviranomaisen tehtävistä siirretään toiselle elimelle, hallintoviranomainen on edelleen täysin vastuussa kyseisten tehtävien tehokkaasta ja moitteettomasta hallinnosta ja täytäntöönpanosta. Hallintoviranomaisen on varmistettava, että on annettu tarvittavat säännökset, jotta toinen elin pystyy hankkimaan kaikki tarvittavat tiedot näiden tehtävien hoitamiseksi.

5. Siirretään komissiolle valta antaa 138 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi yksityiskohtaisilla säännöillä, jotka koskevat 2 kohdan j ja k alakohdassa tarkoitettujen tiedotus-, julkisuus- ja näkyvyysvaatimusten soveltamista.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 139 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Perustelu

Ks. muutosehdotus 24.

Muutosehdotus 59

111 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on perustettava YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa seuraava komitea, jäljempänä ”seurantakomitea”, ennen YMP:n strategiasuunnitelman esittämistä.	Jäsenvaltion ja alueellisten hallintoviranomaisten on perustettava YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa seuraava komitea, jäljempänä ”seurantakomitea”, ennen YMP:n strategiasuunnitelman esittämistä.

Perustelu

Ks. muutosehdotus 24.

Muutosehdotus 60

114 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Täytäntöönpanon tuloksellisuuden arviointi 1. Jäsenvaltiot voivat tämän asetuksen 115 artiklan 2 kohdan b alakohdasta poiketen vahvistaa kaksivuotiset tulosten välitavoitteet YMP:n strategiasuunnitelman yhteydessä ja seurata niiden saavuttamista täytäntöönpanon tuloksellisuusraporteissa aikavälein, jotka vastaavat niiden toteuttamiselle asetettuja määräaikoja.

Perustelu

Tulosindikaattoreita kokevien välitavoitteiden on oltava vähintään kaksivuotisia.

Muutosehdotus 61

Uusi liite 0: Kansallisten strategiasuunnitelmien yhteiset tulostavoitteet

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.1.1

Ilmastonmuutos: Vähennetään maatalouden jäsenvaltiossa tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia.

Perustelu

Ilmastohaasteiden vuoksi niin maanviljelyn kuin eläintuotannonkin on vähennettävä päästöjään huomattavasti vuoteen 2027 mennessä. Liitteessä on tarkoitus esittää lukumääräinen indikaattori.

Muutosehdotus 62

Uusi liite 0: Kansallisten strategiasuunnitelmien yhteiset tulostavoitteet

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Ympäristö ja elintarviketuotanto: Kaksinkertaistetaan vuodesta 2017 luonnonmukaiseen maatalouteen käytetty pinta-ala jäsenvaltiossa tai varataan siihen vähintään 30 prosenttia jäsenvaltion käytössä olevasta maatalousmaasta.

Perustelu

Ympäristö- ja kansanterveyshaasteisiin ja kuluttajien odotuksiin vastaamiseksi ja tuonnin vähentämiseksi on syytä lisätä merkittävästi luonnonmukaiseen viljelyyn käytettyä alaa.

Muutosehdotus 63

Uusi liite 0: Kansallisten strategiasuunnitelmien yhteiset tulostavoitteet

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Luonnon monimuotoisuus ja terveys: Vähennetään kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä jäsenvaltiossa vähintään 30 prosenttia vuodesta 2017.

Perustelu

Ympäristö- ja kansanterveyshaasteisiin vastaamiseksi on syytä sitoutua vähentämään torjunta-aineiden käyttöä huomattavasti vuoteen 2027 mennessä.

Muutosehdotus 64

Uusi liite 0: Kansallisten strategiasuunnitelmien yhteiset tulostavoitteet

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Vesi: 100 prosenttia jäsenvaltion pinta- ja pohjavedestä on nitraattidirektiivin mukaista ilman poikkeuksia.

Perustelu

Kyse on kansanterveydellisestä haasteesta ja juomaveden saannin kustannuksista kuluttajille. Nitraattidirektiiviä, joka on annettu vuonna 1991, ei vieläkään noudateta kaikkialla. Tähän pääseminen on välttämätöntä vuoteen 2027 mennessä.

Muutosehdotus 65

Uusi liite 0: Kansallisten strategiasuunnitelmien yhteiset tulostavoitteet

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Eläinten hyvinvointi ja terveys: Vähennetään häkkikasvatusta asteittain ja suunnitelmallisesti kaikkialla Euroopan unionissa.

Perustelu

Eläinten hyvinvointiin mutta myös kansanterveyteen (antibiootit) liittyviin haasteisiin vastaamiseksi on välttämätöntä siirtyä vuoteen 2027 mennessä jo olemassa oleviin tuotantotapoihin, joissa ei käytetä häkkikasvatusta ja jotka ovat laajaperäisempiä.

Muutosehdotus 66

Liite I – Tulosindikaattorit R.1

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tuloksellisuuden parantaminen tietämyksen ja innovoinnin avulla:

Neuvontaan, koulutukseen tai tietämyksen jakamiseen liittyvää tukea saavien viljelijöiden osuus tai toimijaryhmiin osallistuminen taloudellisen suorituskyvyn, ympäristö- ja ilmastotoimien ja resurssitehokkuuden tuloksellisuuden parantamiseksi.

Tuloksellisuuden parantaminen tietämyksen ja innovoinnin avulla:

Perustelu

Resurssien kestävä käyttö on tärkeää taloudellisen ja ekologisen tuottavuuden lisäämiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Muutosehdotus 67

Liite 1 – Tulosindikaattorit R.3

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Maatalouden digitalisointi: Niiden viljelijöiden osuus, jotka saavat YMP:stä tukea täsmäviljelyteknologioihin.	Maatalouden uudenaikaistaminen ja digitalisointi: Niiden viljelijöiden osuus, jotka saavat YMP:stä tukea täsmäviljelyteknologioihin ja ekologiseen tai ilmaston edellyttämään siirtymään .

Perustelu

Maatilojen digitalisoinnin ja uudenaikaistamisen on tapahduttava ekologiset ja ilmastoon liittyvät tekijät huomioon ottaen.

Muutosehdotus 68

Liite 1 – EU:n erityistavoitteet

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Markkinasuuntautuneisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin	Markkinasuuntautuneisuuden ja taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja alueellisen kilpailukyvyn parantaminen, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin sekä kestävyysperiaatteiden mukaisia tuotantotapoja käsittelevään neuvontaan

Perustelu

Tavoitteena ei ole vain taloudellinen kilpailukyky.

Muutosehdotus 69

Liite 1 – Vaikutusindikaattorit I.6

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Maatilojen tuottavuuden parantaminen: T uottavuuden kokonaiskerroin	Maatilojen tuottavuuden , Euroopan elintarviketurvan, elintarviketurvallisuuden, maatilojen kestävyyden ja alueellisen yhteenkuuluvuuden parantaminen: Ulkoisvaikutukset sisältävä t uottavuuden kokonaiskerroin

Muutosehdotus 70

Liite I – Tulosindikaattorit R.9

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Maatilojen uudenaikaistaminen: Niiden viljelijöiden osuus, jotka saavat investointitukea maatilojensa rakenneuudistuksiin ja uudenaikaistamiseen, resurssitehokkuus mukaan lukien	Maatilojen uudenaikaistaminen: Niiden viljelijöiden osuus, jotka saavat investointitukea maatilojensa rakenneuudistuksiin ja uudenaikaistamiseen, resurssien tehokas ja kestävä käyttö mukaan lukien

Perustelu

Maatilojen uudenaikaistamisen on tapahduttava tuotantojärjestelmien kestävyyttä parantamalla.

Muutosehdotus 71

Liite 1 – Tulosindikaattorit R.13 a

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	R.13 a: Maanviljelyn kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: Niiden maatilojen osuus, jotka ovat vähentäneet synteettisten typpilannoitteiden käyttöä vähintään 50 prosenttia

Perustelu

Typpilannoitteista ilmaan joutuva N2O on merkittävä päästölähde: sen osuus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 50 prosenttia. Lisäksi synteettisten typpilannoitteiden valmistukseen kuluu suuria määriä energiaa.

Muutosehdotus 72

Liite 1 – Vaikutusindikaattorit R.14

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hiilen sitominen maaperään ja biomassaan: Päästöjen vähentämistä tai hiilen maaperään sitomisen jatkamista ja/tai lisäämistä koskevien sitoumusten alaisen maatalousmaan osuus (pysyvä nurmi, turvemaan maatalousmaa, metsä jne.)	Hiilen sitominen maaperään ja biomassaan: Päästöjen vähentämistä tai hiilen maaperään sitomisen jatkamista ja/tai lisäämistä koskevien sitoumusten alaisen maatalousmaan osuus (pysyvä nurmi, turvemaan maatalousmaa, metsä jne.) , palkokasvien viljelyyn (pelkästään tai sekaviljelynä) käytetyn pinta-alan kasvu

Perustelu

Palkokasvien viljely sitoo tehokkaasti hiilidioksidia maaperään, myös kun niitä viljellään sekaviljelynä heinäkasvien kanssa nurmena.

Muutosehdotus 73

Liite 1 – EU:n erityistavoitteet

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kestävän kehityksen ja l uonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokkaan hoidon edistäminen	L uonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, kestävyysperiaatteiden mukaisen hoidon edistäminen

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 74

Liite 1 – Vaikutusindikaattorit I.16

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ravinnehävikin vähentäminen: Pohjavedessä oleva nitraatti

Ravinnehävikin vähentäminen: P inta ja p ohjavedessä oleva nitraatti

—	niiden pohjavesiasemien prosenttiosuus, joilla nitraattipitoisuus on yli 50 mg/l, nitraattidirektiivin mukaisesti

—	niiden pinta- ja pohjavesiasemien prosenttiosuus, joilla nitraattipitoisuus on yli 50 mg/l, nitraattidirektiivin mukaisesti,

—	nitraattidirektiivin mukaisten pinta- ja pohjavesien prosenttiosuus

Perustelu

Myös pintavesi täytyy sisällyttää indikaattoreihin, jotta saadaan todellinen käsitys tilanteesta ja sen kehittymisestä. On kiireellisesti varmistettava, että nitraattidirektiiviä noudatetaan kaikkialla.

Muutosehdotus 75

Liite I – Vaikutusindikaattorit I.16 a

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Kivennäislannoitteiden ja synteettisten lannoitteiden käytön vähentäminen: Kivennäislannoitteiden ja synteettisten lannoitteiden myynti

Perustelu

Maaperän elvyttämiseksi lisäämällä orgaanisen aineksen – joka lisäksi varastoi hiilidioksidia – osuutta on harjoitettava ensisijaisesti sellaisia maatalouskäytäntöjä, joissa käytetään vähemmän kivennäislannoitteita ja synteettisiä lannoitteita. Viimeksi mainitut kuluttavat lisäksi paljon energiaa ja aiheuttavat runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä.

Muutosehdotus 76

Liite 1 – Tulosindikaattorit R.18

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Maaperän kehittäminen: Maan hoidon kannalta suotuisten hoitositoumusten alainen osuus maatalousmaasta	Maaperän kehittäminen: Maan parannuksen kannalta suotuisten hoitositoumusten alainen osuus maatalousmaasta

Perustelu

Itsestään selvä ja tavoitteen mukainen.

Muutosehdotus 77

Liite 1 – Tulosindikaattorit R.21

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ravinnehuollon kestävyys:

Parannettua ravinnehuoltoa koskevien sitoumusten alaisen maatalousmaan osuus

Ravinnehuollon kestävyys: Kestävyysperiaatteiden mukaista ravinnehuoltoa koskevien sitoumusten alaisen maatalousmaan osuus

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 78

Liite I – Tulosindikaattorit R.21 a

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	R.21 a: Orgaanisten lannoitteiden, kivennäislannoitteiden ja synteettisten lannoitteiden käytön vähentäminen: Lannoitteiden vähentämiseen johtavien erityistoimien kohteena olevan maatalousmaan osuus

Perustelu

Ravinnehuollon kestävyyteen tulee kuulua kivennäislannoitteiden ja synteettisten lannoitteiden käytön vähentäminen.

Muutosehdotus 79

Liite I – Tulosindikaattorit R.25

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tuki kestävälle metsänhoidolle:

Metsien suojelua ja hoitoa koskevien hoitositoumusten alainen osuus metsätalousmaasta

Tuki kestävälle metsänhoidolle:

Metsien suojelua ja kestävyysperiaatteiden mukaista hoitoa koskevien hoitositoumusten alainen osuus metsätalousmaasta

Perustelu

Liian monia metsiä hoidetaan yhä intensiivisemmin, ja tämä vaikuttaa kielteisesti ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen.

Muutosehdotus 80

Liite I – Tulosindikaattorit R.37

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Torjunta-aineiden kestävä käyttö:

Maatalousmaan osuus, johon sovelletaan torjunta-aineiden kestävään käyttöön tähtääviä tuettuja erityistoimia torjunta-aineiden käytön vaikutusten ja riskien vähentämiseksi

Torjunta-aineiden kestävä käyttö:

Maatalousmaan osuus, johon sovelletaan torjunta-aineiden kestävään käyttöön tähtääviä erityistoimia torjunta-aineiden käytön vaikutusten ja riskien vähentämiseksi

Muutosehdotus 81

Liite I – Tulosindikaattorit R.37 a

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	R.37 a Luonnonmukaisten tilojen määrän lisääminen: niiden tilojen lukumäärä, jotka ovat saaneet tukea luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseen

Perustelu

Ympäristö- ja kansanterveyshaasteisiin ja kuluttajien odotuksiin vastaamiseksi ja tuonnin vähentämiseksi on syytä lisätä merkittävästi luonnonmukaiseen viljelyyn käytettyä alaa.

Muutosehdotus 82

Liite III – Vaatimus GAEC 1

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Pysyvän nurmen säilyttäminen ; perusteena pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan	Pysyvän nurmen säilyttäminen tilakohtaisesti siten, että muuntosuhde saa olla enintään 5–10 prosenttia tilaa kohden, lukuun ottamatta biologisesti monimuotoisia herkkiä nurmia

Perustelu

Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, sääntöä tulee soveltaa tilakohtaisesti eikä aluetasolla, käyttäen ehdotettua joustoa. Näin voidaan välttää nurmien muokkaaminen liian laajasti aluetasoa alemmilla tasoilla.

Muutosehdotus 83

Liite III – GAEC 5 -vaatimuksen sisältämä päätavoite

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kestävä ravinnehuolto

Muutosehdotus 84

Liite III – Vaatimus GAEC 7

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Maata ei jätetä paljaaksi vaativimpina aikoina	Maata ei jätetä paljaaksi vaativina aikoina

Perustelu

Tarkoituksena on peittää maa kasveilla mahdollisimman suurena osana vuotta maaperän suojelemiseksi.

Muutosehdotus 85

Liite III – Uusi GAEC-vaatimus

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Viljelijä noudattaa palkattujen maataloustyöntekijöiden oikeuksista annettua kansallista sosiaalilainsäädäntöä

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 86

Liite XII – Tavoitteet O.13 ja R.4

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kestävän kehityksen ja l uonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokkaan hoidon edistäminen	L uonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, kestävyysperiaatteiden mukaisen hoidon edistäminen

Perustelu

Yhdenmukaisesti muutosehdotuksen 73 kanssa.

COM(2018) 393 final

Muutosehdotus 87

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

YMP:n nykyistä vaatimusten noudattamiseen perustuvaa mallia olisi mukautettava siten, että varmistetaan aiempaa suurempi keskittyminen tuloksiin ja suorituskykyyn. Unionin olisi siis vahvistettava politiikan perustavoitteet, tukitoimien tyypit ja unionin perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava vastuu tavoitteiden saavuttamisesta. Tämän vuoksi on tarpeen varmistaa toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen, jotta paikalliset olosuhteet ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Uuden täytäntöönpanomallin mukaan jäsenvaltioiden olisi siis kannettava vastuu YMP-tukitoimien räätälöimisestä unionin perusvaatimusten mukaisesti, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutus unionin YMP-tavoitteisiin ja perustaa ja suunnitella tuensaajiin sovellettava vaatimustenmukaisuus- ja valvontakehys.

YMP:n nykyistä vaatimusten noudattamiseen perustuvaa mallia olisi mukautettava siten, että varmistetaan aiempaa suurempi keskittyminen tuloksiin ja suorituskykyyn. Unionin olisi siis vahvistettava politiikan perustavoitteet, tukitoimien tyypit ja unionin perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava vastuu tavoitteiden saavuttamisesta. Tämän vuoksi on tarpeen varmistaa toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen, jotta paikalliset olosuhteet ja tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Uuden täytäntöönpanomallin mukaan jäsenvaltioiden ja alueiden olisi siis kannettava vastuu YMP-tukitoimien räätälöimisestä unionin perusvaatimusten mukaisesti, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutus unionin YMP-tavoitteisiin ja perustaa ja suunnitella tuensaajiin sovellettava vaatimustenmukaisuus- ja valvontakehys.

Perustelu

Muutosehdotus 88

Johdanto-osan 30 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komissiolla olisi oltava valta keskeyttää maksut myös tuloksellisuuden monivuotisen seurannan osalta. Jos kansallisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on viivästynyt tai siinä ei ole edistytty riittävästi, komissiolla olisi oltava valta pyytää asianomaista jäsenvaltiota toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet komissiota kuullen laaditun ja selkeät edistymisindikaattorit sisältävän toimintasuunnitelman mukaisesti. Jos jäsenvaltio ei toimita tai toteuta toimintasuunnitelmaa tai jos toimintasuunnitelma on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi, komissiolla olisi oltava valta keskeyttää kuukausimaksujen tai välimaksujen maksaminen täytäntöönpanosäädöksellä.

Komissiolla olisi oltava valta keskeyttää maksut myös tuloksellisuuden monivuotisen seurannan osalta. Jos kansallisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa asetettujen yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden ja kohdearvojen saavuttaminen on viivästynyt tai siinä ei ole edistytty riittävästi, komissiolla olisi oltava valta pyytää asianomaista jäsenvaltiota toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet komissiota kuullen laaditun ja selkeät edistymisindikaattorit sisältävän toimintasuunnitelman mukaisesti. Jos jäsenvaltio ei toimita tai toteuta toimintasuunnitelmaa tai jos toimintasuunnitelma on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi, komissiolla olisi oltava valta keskeyttää kuukausimaksujen tai välimaksujen maksaminen täytäntöönpanosäädöksellä.

Perustelu

Jotta ekologiseen siirtymään ei sovellettaisi mahdollisimman alhaista vaatimustasoa ja jotta kilpailu ei vääristyisi, on asetukseen liitettävä strategiasuunnitelmiin sisällytettäviä yhteisiä määrällisiä tavoitteita.

Muutosehdotus 89

Johdanto-osan 55 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ehdollisuus on tärkeä osa YMP:tä, etenkin kun on kyse sen ympäristö- ja ilmastotavoitteista mutta myös kansanterveyteen ja eläimiin liittyvissä kysymyksissä. Tämä tarkoittaa, että ehdollisuusjärjestelmän vaikuttavuuden varmistamiseksi olisi toteutettava valvontaa ja sovellettava tarvittaessa seuraamuksia. Jotta eri jäsenvaltioiden tuensaajien välillä vallitsisivat tasapuoliset toimintaedellytykset, unionin tasolla olisi otettava käyttöön tietyt yleiset ehdollisuuden valvontaa ja seuraamuksia koskevat säännöt.

Ehdollisuus on tärkeä osa YMP:tä, etenkin kun on kyse sen ympäristö- ja ilmastotavoitteista mutta myös kansanterveyteen ja eläimiin sekä palkattujen maataloustyöntekijöiden sosiaalisiin oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tämä tarkoittaa, että ehdollisuusjärjestelmän vaikuttavuuden varmistamiseksi olisi toteutettava valvontaa ja sovellettava tarvittaessa seuraamuksia. Jotta eri jäsenvaltioiden tuensaajien välillä vallitsisivat tasapuoliset toimintaedellytykset, unionin tasolla olisi otettava käyttöön tietyt yleiset ehdollisuuden valvontaa ja seuraamuksia koskevat säännöt.

Perustelu

On tärkeää, että YMP:n julkisia varoja saavat maatilat kunnioittavat palkattujen työntekijöidensä sosiaalisia oikeuksia.

Muutosehdotus 90

15 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Rahoituskuri	Rahoituskuri
1. Komissio vahvistaa tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen suorien tukien muodossa olevien tukitoimien ja 5 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin erityistoimenpiteisiin asetuksen (EU) N:o 228/2013 IV luvun ja asetuksen (EU) N:o 229/2013 IV luvun mukaisesti myönnettävän unionin rahoitusosuuden mukautusasteen, jäljempänä ”mukautusaste”, jos asianomaisen enimmäismäärän puitteissa rahoitettavia tukitoimia ja toimenpiteitä koskevat rahoitusennusteet osoittavat jonkin varainhoitovuoden osalta, että vuotuiset enimmäismäärät ylittyvät.	1. Komissio vahvistaa tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen suorien tukien muodossa olevien tukitoimien ja 5 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin erityistoimenpiteisiin myönnettävän unionin rahoitusosuuden mukautusasteen, jäljempänä ”mukautusaste”, jos asianomaisen enimmäismäärän puitteissa rahoitettavia tukitoimia ja toimenpiteitä koskevat rahoitusennusteet osoittavat jonkin varainhoitovuoden osalta, että vuotuiset enimmäismäärät ylittyvät.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla mukautusaste vahvistetaan, viimeistään sen kalenterivuoden kesäkuun 30 päivänä, jota mukautusaste koskee. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.	Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla mukautusaste vahvistetaan, viimeistään sen kalenterivuoden kesäkuun 30 päivänä, jota mukautusaste koskee. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Perustelu

POSEI-ohjelman (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma) puitteissa myönnettävät suorat tuet on suljettava tämän ulkopuolelle, koska niille on jo vahvistettu enimmäismäärä asetuksessa N:o 228/2013, mikä estää niiden hyödyntämisen ohjelmoinnissa ja toteutuksessa menojen enimmäismäärän mahdollisesti ylittyessä.

Muutosehdotus 91

32 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

YMP:n strategiasuunnitelmia koskevien talousarviositoumusten vapauttaminen ilman eri toimenpiteitä

1. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyviin maaseudun kehittämisen tukitoimiin liittyvän talousarviositoumuksen osan, jota ei ole käytetty ennakko- tai välimaksuihin tai josta ei ole jätetty komissiolle 30 artiklan 3 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttävää menoilmoitusta toteutetuista menoista, viimeistään talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden 31 päivänä joulukuuta.

2. Talousarviositoumuksen osa, joka on vielä avoimena asetuksen (EU) …/… [YMP:n strategiasuunnitelma -asetus] 80 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna menojen viimeisenä tukikelpoisuuspäivänä ja josta ei ole tehty menoilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä, vapautetaan ilman eri toimenpiteitä.

3. Edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun määräajan, jonka päätyttyä ilman eri toimenpiteitä tapahtuva vapauttaminen suoritetaan, kuluminen keskeytyy kyseessä oleviin toimiin liittyvän määrän osalta oikeudellisen menettelyn tai sellaisen hallinnollisen muutoksenhaun ajaksi, jolla on lykkäävä vaikutus, edellyttäen, että komissio on saanut asiasta asianomaisen jäsenvaltion antaman perustellun ilmoituksen viimeistään 31 päivänä tammikuuta vuonna N + 3 .

4. Talousarviositoumusten vapauttamista ilman eri toimenpiteitä laskettaessa ei oteta huomioon

a)	talousarviositoumuksen osaa, josta on jätetty menoilmoitus mutta johon liittyvään korvaukseen komissio on tehnyt vähennyksen tai on keskeyttänyt sen maksamisen 31 päivään joulukuuta vuonna N + 2 mennessä;

a)	talousarviositoumuksen osaa, josta on jätetty menoilmoitus mutta johon liittyvään korvaukseen komissio on tehnyt vähennyksen tai on keskeyttänyt sen maksamisen 31 päivään joulukuuta vuonna N + 3 mennessä;

Perustelu

Ohjelman monimutkaisuus ja osallistuvien institutionaalisten tasojen määrä edellyttävät kaavan N + 3 palauttamista käyttöön.

COM(2018) 394 final

Muutosehdotus 92

Lisätään uusi kappale johdanto-osan 38 kappaleen jälkeen.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Koska elintarvikeketjuun osallistuvien tuottajien asema on yhä heikompi, on tarpeen asettaa sääntelykehys, jonka avulla YMP ja kilpailupolitiikka sovitetaan yhteen noudattaen SEUT-sopimuksen 42 artiklaa, jossa vahvistetaan YMP:n tavoitteiden ensisijaisuus.

Perustelu

Kyse on SEUT-sopimuksen 42 artiklan noudattamisesta.

Muutosehdotus 93

Lisätään uusi kappale johdanto-osan 38 kappaleen jälkeen.

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Koska maataloustuotteiden hinnat ailahtelevat yhä voimakkaammin ja kun otetaan huomioon YMP:n aiemmissa uudistuksissa käyttöön otettujen välineiden arviointi, markkinahäiriöiden vastaisia toimenpiteitä on tarpeen tarkistaa.

Perustelu

Toimialakohtaiset kriisit koettelevat liikaa maatiloja ja tuotantoalueita. Ne johtavat maatilojen määrän vähenemiseen ja heikentävät nuorten kiinnostusta ryhtyä alalle. Niihin on löydettävä ratkaisuja.

Muutosehdotus 94

Lisätään uusi kappale johdanto-osan 38 kappaleen jälkeen.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kun otetaan huomioon maatalousmarkkinoiden yhä voimakkaampi ailahtelu ja epätasapaino tuottajien, jalostajien ja jakelijoiden välillä lisäarvon jakautumisessa, markkinoiden kehitystä on tarpeen kartoittaa ja ennakoida nykyistä paremmin. Kaikille tuotannonaloille on perustettava eurooppalainen markkinoiden seurantakeskus useille aloille jo perustettujen keskusten tapaan. Seurantakeskukset tarkkailevat tuotannon, tuonnin ja viennin määriä, hintoja, marginaaleja ja tuotantokustannuksia. Markkinahäiriön ilmetessä ne ilmoittavat tästä Euroopan komissiolle, joka ottaa käyttöön tuotannon sääntelytoimenpiteitä markkinoiden tasapainottamiseksi noudattaen kuitenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita.

Perustelu

Tarkoituksena on saada käyttöön tarvittavat tiedot, jotta markkinahäiriöihin voidaan vastata nopeasti ja tehokkaasti ja jotta voidaan alentaa budjettimenoja, jotka kasvavat hyvin suuriksi EU:n reagoidessa jälkikäteen, kuten maitoalan tapahtumat vuoden 2008 jälkeen ovat osoittaneet.

Muutosehdotus 95

1 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muutetaan asetus (EU) N:o 1308/2013 seuraavasti:

[– –]

Muutetaan asetus (EU) N:o 1308/2013 seuraavasti:

[– –]

4)	muutetaan II osan I osaston II luku seuraavasti:

4)	muutetaan II osan I osaston II luku seuraavasti:

a)	korvataan otsikko seuraavasti: ”II LUKU Tuki hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden toimittamiseen oppilaitoksiin”

b)	poistetaan ilmaisu ”1 jakso” ja sen otsikko;

c)	muutetaan 23 a artikla seuraavasti:

a)	korvataan otsikko seuraavasti: ”II LUKU Tuki hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden toimittamiseen oppilaitoksiin”

b)	poistetaan ilmaisu ”1 jakso” ja sen otsikko;

c)	muutetaan 23 a artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Koulujakelujärjestelmän mukainen tuki 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteiden jakelua, koulutuksellisia liitännäistoimenpiteitä ja asiaan liittyviä kustannuksia varten ei saa olla lukuvuotta kohden suurempi kuin 220 804 135 miljoonaa euroa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan säännösten soveltamista.

Tuki voi tämän enimmäismäärän puitteissa olla

a)	kouluhedelmien ja kouluvihannesten osalta enintään 130 608 466 euroa lukuvuodessa;

b)	koulumaidon osalta enintään 90 195 669 euroa lukuvuodessa;”

korvataan 1 kohta seuraavasti:

Tuki voi tämän enimmäismäärän puitteissa olla

a)	kouluhedelmien ja kouluvihannesten osalta enintään 130 608 466 euroa lukuvuodessa;

b)	koulumaidon osalta enintään 90 195 669 euroa lukuvuodessa;”

ii)	poistetaan 2 kohdan kolmannen alakohdan viimeinen virke;

ii)	poistetaan 2 kohdan kolmannen alakohdan viimeinen virke;

iii)	korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Jäsenvaltio voi kerran lukuvuodessa siirtää enintään 20 prosenttia jommistakummista alustavista määrärahoistaan ylittämättä 1 kohdassa säädettyä 220 804 135 miljoonan euron enimmäismäärää.”

iii)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jäsenvaltio voi kerran lukuvuodessa siirtää enintään 20 prosenttia jommistakummista alustavista määrärahoistaan ylittämättä 1 kohdassa säädettyä 220 804 135 miljoonan euron enimmäismäärää. Tämä prosenttiosuus voi olla 25 prosenttia jäsenvaltioissa, joilla on SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita, ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. ”

[– –]

Perustelu

Muutosehdotukseen liittyy asetuksen (EU) 2016/791 johdanto-osan 8 kappaleeseen sisältyvä periaate: suurempi tuki vähemmän kehittyneille alueille, pienille Egeanmeren saarille ja syrjäisimmille alueille, koska näillä alueilla on rajalliset mahdollisuudet monipuolistaa maataloustuotantoaan ja niillä on usein mahdotonta löytää tiettyjä tuotteita.

Muutosehdotus 96

119 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Pakolliset merkinnät

1. Liitteessä VII olevan II osan 1–11, 13, 15 ja 16 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, joita pidetään kaupan unionissa tai jotka on tarkoitettu vientiin, merkinnöissä ja esittelyssä pakolliset tiedot ovat seuraavat:

a)	rypäletuotteen luokka liitteessä VII olevan II osan mukaisesti;

a)	rypäletuotteen luokka liitteessä VII olevan II osan mukaisesti;

viineissä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä:

i)	ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” tai ”suojattu maantieteellinen merkintä”, ja

ii)	suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän nimi;

viineissä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä:

i)	ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” tai ”suojattu maantieteellinen merkintä”, ja

ii)	suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän nimi;

c)	todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina;

c)	energiasisältö 100:aa millilitraa kohti;

d)	maininta lähtöpaikasta;

d)	luettelo ainesosista, mukaan lukien viiniyttämisen apuaineet; luettelo on mahdollista esittää QR-koodina;

e)	maininta pullottajasta tai, jos kyseessä on kuohuviini, hiilihapotettu kuohuviini, laatukuohuviini tai aromaattinen laatukuohuviini, valmistajan tai myyjän nimi;

e)	todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina;

f)	maininta tuojasta, jos kyseessä on tuontiviini; ja

f)	maininta lähtöpaikasta;

g)	maininta sokeripitoisuudesta, jos kyseessä on kuohuviini, hiilihapotettu kuohuviini, laatukuohuviini tai aromaattinen laatukuohuviini.

g)	maininta pullottajasta tai, jos kyseessä on kuohuviini, hiilihapotettu kuohuviini, laatukuohuviini tai aromaattinen laatukuohuviini, valmistajan tai myyjän nimi;

h)	maininta tuojasta, jos kyseessä on tuontiviini; ja

i)	maininta sokeripitoisuudesta, jos kyseessä on kuohuviini, hiilihapotettu kuohuviini, laatukuohuviini tai aromaattinen laatukuohuviini.

Perustelu

Kuluttajilla on oikeus saada kattavammat tiedot muiden elintarvikkeiden tapaan erityisesti ravintoarvoista ja viiniyttämismenetelmistä.

Muutosehdotus 97

152 artiklan 1 a kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tuottajaorganisaatio

Poiketen siitä, mitä SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätään, t ämän artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytty tuottajaorganisaatio voi suunnitella tuotantoa, optimoida tuotantokustannuksia, saattaa markkinoille maataloustuotteita ja neuvotella maataloustuotteiden tarjontaa koskevia sopimuksia jäsentensä puolesta niiden kokonaistuotannon tai tuotannon osan osalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu toiminta voidaan toteuttaa

T ämän artiklan 1 kohdan nojalla hyväksytty tuottajaorganisaatio voi suunnitella tuotantoa, optimoida tuotantokustannuksia, saattaa markkinoille maataloustuotteita ja neuvotella maataloustuotteiden tarjontaa koskevia sopimuksia jäsentensä puolesta niiden kokonaistuotannon tai tuotannon osan osalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu toiminta voidaan toteuttaa

a)	edellyttäen, että yhtä tai useampaa 1 kohdan b alakohdan i–vii alakohdassa tarkoitettua toimintaa todella harjoitetaan, millä myötävaikutetaan SEUT 39 artiklassa määrättyjen tavoitteiden täyttymiseen;

a)	edellyttäen, että yhtä tai useampaa 1 kohdan b alakohdan i–vii alakohdassa tarkoitettua toimintaa todella harjoitetaan, millä myötävaikutetaan SEUT 39 artiklassa määrättyjen tavoitteiden täyttymiseen;

b)	edellyttäen, että tuottajaorganisaatio keskittää tarjontansa ja saattaa markkinoille jäsentensä tuotteita riippumatta siitä, siirtyykö maataloustuotteiden omistusoikeus tuottajalta tuottajaorganisaatiolle vai ei;

b)	edellyttäen, että tuottajaorganisaatio keskittää tarjontansa ja saattaa markkinoille jäsentensä tuotteita riippumatta siitä, siirtyykö maataloustuotteiden omistusoikeus tuottajalta tuottajaorganisaatiolle vai ei;

Perustelu

YMP:n nojalla määriteltyjen organisaatioiden tehtäviin ja tavoitteisiin ei sovelleta SEUT-sopimuksen 101 artiklaa (Euroopan unionin tuomioistuin, endiivimarkkinoita käsittelevä asia). Virkkeen alkua ei siksi pidä lisätä.

Muutosehdotus 98

209 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita koskevat poikkeukset maataloustuottajien ja maataloustuottajayhdistysten osalta	Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita koskevat poikkeukset maataloustuottajien ja maataloustuottajayhdistysten osalta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tämän asetuksen 206 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka ovat tarpeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tämän asetuksen 206 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, päätöksiin ja menettelytapoihin, jotka ovat tarpeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisiin tuottajien, tuottajayhdistysten, tuottajayhdistysten yhteenliittymien tai tämän asetuksen 152 tai 161 artiklan nojalla hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai tämän asetuksen 156 artiklan nojalla hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jotka koskevat maataloustuotteiden tuotantoa, myyntiä tai yhteisten varastointi-, käsittely- tai jalostuslaitosten käyttöä, ellei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa määrättyjen tavoitteiden saavuttaminen vaarannu.	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisiin tuottajien, tuottajayhdistysten, tuottajayhdistysten yhteenliittymien tai tämän asetuksen 152 tai 161 artiklan nojalla hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden tai tämän asetuksen 156 artiklan nojalla hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jotka koskevat maataloustuotteiden tuotantoa, myyntiä tai yhteisten varastointi-, käsittely- tai jalostuslaitosten käyttöä, ellei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa määrättyjen tavoitteiden saavuttaminen vaarannu.
Tätä kohtaa ei sovelleta sellaisiin sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, joihin sisältyy velvoite soveltaa samoja hintoja tai jotka estävät kilpailun.

Perustelu

Koska tavoitteena on lisäarvon parempi jakautuminen elintarvikeketjun kaikkiin vaiheisiin ja sitä varten tuottajien ja tuottajayhdistysten aseman vahvistaminen, on tärkeää, että kohtaa voidaan soveltaa hintaneuvotteluihin.

Muutosehdotus 99

219 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jotta reagoitaisiin tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti markkinahäiriöiden uhkiin, jotka johtuvat sisäisillä tai ulkoisilla markkinoilla esiintyvistä merkittävistä hintojen nousuista tai laskuista tai muista tapahtumista ja olosuhteista, jotka merkittävästi häiritsevät tai uhkaavat häiritä markkinoita, jos tilanne todennäköisesti jatkuu tai heikkenee entisestään, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen kyseisen markkinahäiriön korjaamiseksi noudattaen samalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita ja edellyttäen, että kaikki muut tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevat toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä.	Jotta reagoitaisiin tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti markkinahäiriöiden uhkiin, jotka johtuvat sisäisillä tai ulkoisilla markkinoilla esiintyvistä merkittävistä hintojen nousuista tai laskuista tai muista tapahtumista ja olosuhteista, jotka merkittävästi häiritsevät tai uhkaavat häiritä markkinoita, jos tilanne todennäköisesti jatkuu tai heikkenee entisestään, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen kyseisen markkinahäiriön korjaamiseksi noudattaen samalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita ja edellyttäen, että kaikki muut tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevat toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä.
Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 228 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin markkinahäiriöiden uhkiin.	Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 228 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin markkinahäiriöiden uhkiin.
Kyseiset erittäin kiireelliset tapaukset voivat käsittää tarpeen toteuttaa välittömiä toimia markkinahäiriön korjaamiseksi tai estämiseksi, jos markkinahäiriön uhka esiintyy niin nopeasti tai odottamattomasti, että tilanne voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti korjata vain välittömillä toimilla, tai joissa toimilla estettäisiin markkinahäiriöiden uhkien toteutuminen, jatkuminen tai muuttuminen vakavammaksi tai pitkäaikaisemmaksi häiriöksi, taikka jos välittömien toimien viivästyminen uhkaisi aiheuttaa häiriön tai pahentaa sitä tai lisäisi sellaisten toimenpiteiden laajuutta, jotka olisivat myöhemmin tarpeen uhkan tai häiriön korjaamiseksi tai vahingollisia tuotannolle tai markkinaolosuhteille.	Kyseiset erittäin kiireelliset tapaukset voivat käsittää tarpeen toteuttaa välittömiä toimia markkinahäiriön korjaamiseksi tai estämiseksi, jos markkinahäiriön uhka esiintyy niin nopeasti tai odottamattomasti, että tilanne voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti korjata vain välittömillä toimilla, tai joissa toimilla estettäisiin markkinahäiriöiden uhkien toteutuminen, jatkuminen tai muuttuminen vakavammaksi tai pitkäaikaisemmaksi häiriöksi, taikka jos välittömien toimien viivästyminen uhkaisi aiheuttaa häiriön tai pahentaa sitä tai lisäisi sellaisten toimenpiteiden laajuutta, jotka olisivat myöhemmin tarpeen uhkan tai häiriön korjaamiseksi tai vahingollisia tuotannolle tai markkinaolosuhteille.
Tällaisilla toimenpiteillä voidaan siinä laajuudessa ja sen ajan kuin on tarpeen markkinahäiriön tai sen uhkan korjaamiseksi laajentaa tai muuttaa muiden tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltamisalaa, kestoa tai muita näkökohtia tai säätää vientituista tai keskeyttää tuontitullit kokonaan tai osittain tiettyjen määrien tai kausien osalta.	Tällaisilla toimenpiteillä voidaan siinä laajuudessa ja sen ajan kuin on tarpeen markkinahäiriön tai sen uhkan korjaamiseksi laajentaa tai muuttaa muiden tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltamisalaa, kestoa tai muita näkökohtia tai keskeyttää tuontitullit kokonaan tai osittain tiettyjen määrien tai kausien osalta.

Perustelu

Vientitukia kolmansiin maihin kohdistuvaa vientiä varten ei voida hyväksyä, ja tuet tulevat veronmaksajille kalliiksi, kalliimmiksi kuin kriisien ehkäisy.

Muutosehdotus 100

Lisätään 219 artiklan 4 kohdan jälkeen uusi kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kun markkinahinta laskee alle tietyn raja-arvon, joka on joustava ja sidottu keskimääräisiin tuotantokustannuksiin ja jonka on vahvistanut kyseisen tuotannonalan markkinoiden eurooppalainen seurantakeskus, Euroopan komissio ottaa käyttöön tuen kyseisen tuotannonalan tuottajille, jotka vähentävät vapaaehtoisesti toimituksiaan määrättynä ajanjaksona verrattuna edellisen vuoden samaan ajanjaksoon.

i)	Tuki myönnetään sillä periaatteella, että tuottajat esittävät hakemuksen siinä jäsenvaltiossa, johon tuottajat ovat sijoittautuneet, käyttäen asianomaisessa jäsenvaltiossa vahvistettua menetelmää.

ii)

Järjestelmän tosiasiallisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio vahvistaa asianomaisen tuotannonalan markkinoiden eurooppalaisen seurantakeskuksen toimittamien tietojen pohjalta:

—	toimitusten suurimman kokonaisvolyymin tai kokonaismäärän, joka vähennetään unionin tasolla vähentämistä koskevan järjestelmän puitteissa;

—	vähentämisjakson keston ja tarvittaessa pidentämisen;

—	tuen määrän vähennetyn volyymin tai määrän ja sen rahoitusjärjestelyjen mukaisesti;

—	perusteet, joiden mukaisesti hakijat katsotaan hakukelpoisiksi ja hakemukset otetaan käsiteltäviksi;

—	järjestelmän täytäntöönpanoa koskevat erityisedellytykset;

Perustelu

EU tarvitsee tuotantomäärien sääntelyvälineitä markkinahäiriöitä varten. Niiden on oltava nopeasti tehoavia ja edullisia EU:n talousarviolle, ja niiden on varmistettava, että tuottajien ei tarvitse myydä tappiolla ja että he voivat saada työstään toimeentulon. Tämä on edellytys sille, että ammatti voi houkutella nuoria.

Muutosehdotus 101

226 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Suoritusperusteinen kehys

1. Komissio laatii suoritusperusteisen kehyksen, jonka avulla kriisinhallintasuunnitelman suorituskyvystä voidaan esittää kertomus ja jonka avulla sitä voidaan seurata ja arvioida suunnitelman täytäntöönpanon aikana.

2. Suoritusperusteisessa kehyksessä on oltava seuraavat osatekijät:

a)	yhteiset indikaattorit, jotka koskevat taustaa, tasoa, tuloksia ja vaikutusta ja jotka toimivat perustana suorituskyvyn seurannalle ja arvioinnille sekä sitä koskevalle vuosittaiselle raportoinnille;

b)	asianomaista erityistavoitetta varten laaditut tavoitteet ja vuotuiset välitavoitteet, hyödyntäen tulosindikaattoreita;

c)	tiedon keruu, taltiointi ja siirtäminen;

d)	vuosittain laadittavat kertomukset, joissa tarkastellaan kriisinhallintasuunnitelman suorituskykyä kunkin tuotannonalan osalta vuoden aikana;

e)	varatoimenpiteitä, joilla turvataan Euroopan maatalouden tukirahaston käytön tehokkuus kokonaisuudessaan.

3. Suoritusperusteisen kehyksen tavoitteena on

a)	arvioida YMP:n vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, asiaankuuluvuutta, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa;

b)	esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus komissiolle annettujen valtuuksien käytöstä kriisinehkäisyn ja -hallinnan alalla;

c)	luopua nykyisestä ajatusmallista, joka liittyy Euroopan maatalouden tukirahaston määrärahojen käyttöön;

d)	ottaa käyttöön ajatusmalli, joka koskee markkinoiden ja maataloustulon vastasyklistä ohjausta ja jonka yhteydessä komissio optimoi julkisten varojen käyttöä talouden syklien, ilmastoon liittyvien tapahtumien ja geopoliittisten jännitteiden perusteella.

Perustelu

Komission olisi määritettävä kriisinhallintastrategiansa, jotta se voi olla siitä vastuussa parlamentille ja neuvostolle. Komission strategian selventäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltiot voivat puolestaan vahvistaa painopisteensä.

Muutosehdotus 102

226 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kriisinhallintasuunnitelma

1. Komissio laatii kriisinhallintasuunnitelman Euroopan maatalouden tukirahaston rahoittaman unionin tuen täytäntöön panemiseksi, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa määritetyt YMP:n tavoitteet, erityisesti markkinoiden vakauttamista koskeva tavoite.

2. Komissio määrittää strategian kuhunkin kriisityyppiin vastaamiseksi käyttäen perustana 225 artiklan c alakohdassa tarkoitettua kertomusta, jossa määritetään eri kriisityypit, ja arviointeja, joita on tehty erityisesti YMP:n ensimmäisen pilarin puitteissa. Kaikista tässä asetuksessa määritetyistä markkinoiden hallinnointivälineistä laaditaan SWOT-analyysi, jotta havaitaan välineiden väliset mahdolliset synergiat.

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti määrällisten tavoitteiden ja välitavoitteiden vahvistamiseksi siten, että tämän asetuksen mukaisilla välineillä voidaan edistää SEUT-sopimuksen 39 artiklassa lueteltujen tavoitteiden saavuttamista. Komissio esittää kriisinhallintasuunnitelmaa koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020. Jäsenvaltiot esittävät tältä pohjalta komissiolle YMP:tä koskevat strategiasuunnitelmansa.

4. Kriisinhallintasuunnitelma kattaa 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisen ajan ja sisältää uudelleentarkastelulausekkeen, jonka mukaan suunnitelmasta on tehtävä väliarviointi 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä, jolloin on optimoitava sen yleinen johdonmukaisuus jäsenvaltioiden strategiasuunnitelmiin nähden, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä ja parantaa unionin tuomaa lisäarvoa.

Perustelu

Muutosehdotus 103

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Asetuksen (EU) N:o 228/2013 muuttaminen

Korvataan 30 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Unioni rahoittaa III ja IV luvussa säädettyjä toimenpiteitä kunakin varainhoitovuonna seuraavilla vuotuisilla enimmäismäärillä:

—	Ranskan merentakaiset departementit: 267 580 000 EUR ;

—	Azorit ja Madeira: 102 080 000 euroa;

—	Kanariansaaret: 257 970 000 euroa.

—	Ranskan merentakaiset departementit: 278 410 000 EUR ;

—	Azorit ja Madeira: 106 210 000 euroa;

—	Kanariansaaret: 268 420 000 euroa.

3. Tämän asetuksen III luvussa säädettyjen toimenpiteiden rahoitukseen kunakin varainhoitovuonna tarkoitetut määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:

—	Ranskan merentakaiset departementit: 25 900 000 EUR ;

—	Azorit ja Madeira: 20 400 000 euroa;

—	Kanariansaaret: 69 900 000 euroa.

—	Ranskan merentakaiset departementit: 26 900 000 EUR ;

—	Azorit ja Madeira: 21 200 000 euroa;

—	Kanariansaaret: 72 700 000 euroa.

[– –]

Perustelu

Ei ole hyväksyttävää, että syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevaan POSEI-ohjelmaan osoitettavia varoja vähennetään 3,9 prosenttia, kun otetaan huomioon ohjelmasta tehdyt myönteiset arviot ja Euroopan komission sitoutuminen säilyttämään rahoituksen taso. Syrjäisimmille alueille on säilytettävä vähintään nykyisen ohjelmakauden mukaiset määrärahat.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

Euroopan alueiden komitea

kehottaa EU:ta tekemään YMP:stä kilpailukykyisen, uudenaikaisen, oikeudenmukaisen, kestäväpohjaisen ja yhteisvastuullisen maatalouspolitiikan, joka palvelee viljelijöiden, alueiden, kuluttajien ja kansalaisten etuja.

korostaa tarvetta osoittaa YMP:lle riittävä rahoitus, ja vastustaa siksi YMP:lle myönnettävän EU:n rahoituksen vähentämistä vuoden 2020 jälkeen. Komitea katsoo, että vaikka YMP:n talousarviota pienennetään, se voidaan käyttää nykyistä paremmin jakamalla suorat tuet oikeudenmukaisemmin.

ei hyväksy maaseudun kehittämisen määrärahoihin ehdotettua 28 prosentin leikkausta, joka on vastoin EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta.

pyytää palauttamaan maaseuturahaston yhteiseen strategiakehykseen.

muistuttaa, että on tarpeen vahvistaa synergiaa EAKR:n, ESR:n ja maaseuturahaston välillä, jotta edistetään innovointia ja kannustetaan luomaan innovatiivisia maatalouden tuotantoketjuja.

kehottaa hyväksymään maaseutua ja kaupunkien lähialueita koskevan agendan ja lisäämään maaseudun kehittämisen kokonaismäärärahoja, jotta kaikilla EU:n toimintapolitiikoilla edistettäisiin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteita. Komitea korostaa YMP:n roolia väestön maaseudulla pysymistä edistävänä politiikkana.

katsoo, että toimivallan liian mittava siirtäminen jäsenvaltioille kansallisten strategiasuunnitelmien kautta johtaisi YMP:n uudelleenkansallistamiseen ja kilpailun vääristymiseen. Tarvitaan riittävästi joustoa paikkalähtöisen lähestymistavan varmistamiseksi, jolloin voidaan ottaa huomioon maatalousalueiden erityistarpeet ja ominaispiirteet.

pyytää, että asetukseen sisällytetään yhteisiä eurooppalaisia määrällisiä ja mitattavissa olevia tavoitteita kansallisia strategiasuunnitelmia varten.

vaatii, että alueet saavat tärkeän roolin strategiasuunnitelmien hallinnoinnissa varsinkin toisen pilarin osalta.

10.

muistuttaa, että markkinasääntely on tehokkaampaa ja edullisempaa kuin jälkikäteen toteutettavat toimenpiteet.

11.

vaatii ottamaan käyttöön tuotantomäärien hallintaan perustuvia vapaaehtoisia kriisinhallintavälineitä.

12.

vaatii laatimaan alakohtaisia toimintaohjelmia ennemmin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla, jotta vältetään jäsenvaltioiden ja alojen väliset vääristymät.

13.

vaatii asettamaan tiukat EU-tason kriteerit, joiden pohjalta jäsenvaltiot määrittelevät aktiiviviljelijän.

14.

ehdottaa, että suorat tuet yhdenmukaistetaan täysin jäsenvaltioiden välillä mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027.

15.

ehdottaa, että niissä maissa ja alueilla, joilla sisäistä yhdenmukaistamista ei vielä ole toteutettu, sitä lisätään asteittain epäsuotuisten alueiden hyväksi niin, että vuoteen 2026 mennessä saavutetaan täysi yhdenmukaisuus.

16.

kannattaa ehdotusta suorille tuille asetettavasta enimmäismäärästä ja ehdottaa, että huomioon otetaan enintään 50 prosenttia vain palkansaajista aiheutuvista kustannuksista, jotta tukikatto olisi tehokas mutta myös työllisyyden huomioon ottava.

17.

kannattaa pakollisen uudelleenjakotuen käyttöönottoa ja ehdottaa sen laajentamista siten, että se kattaa vähintään 30 prosenttia ensimmäisen pilarin varoista.

18.

ehdottaa nuorten viljelijöiden tuen tekemistä pakolliseksi jäsenvaltioille, sillä nuoria on vaikea houkutella viljelijän ammattiin.

19.

ehdottaa, että säilytetään sellaisiin tuotantosidonnaisiin tukiin käytettävien kansallisten määrärahojen enimmäismäärä 13 prosentissa (+2 % valkuaiskasveille), jotka liittyvät tavoitteisiin estää maataloustoiminnasta luopuminen maaseutualueilla, parantaa EU:n elintarvikeomavaraisuutta ja tukea kohdennetusti yksinomaan kestävyysperiaatteiden mukaista tuotantoa ja tuotantomenetelmiä, ja että tuen ulkopuolelle jätetään biopolttoaineiden tuotanto ja eräät muut kuin ensisijaiset tuotantoalat.

20.

ehdottaa, että pienviljelijöiden erityistuesta tehdään pakollinen jäsenvaltioille ja että muokataan pienviljelijän määritelmää, tuen määrää ja käytettävissä olevia määrärahoja.

21.

kannattaa täydentävien ehtojen ulottamista koko perustukeen ja laajentamista siten, että ne kattavat vuotuisen viljelykierron.

22.

pyytää asettamaan täydentäviä ehtoja, jotka liittyvät maatalousalan palkansaajien oikeuksien kunnioittamiseen ja eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen noudattamiseen.

23.

ehdottaa, että palautetaan velvoite, jonka mukaan tilalla on oltava vähintään 7 prosenttia muuhun kuin tuotantoon tarkoitettua ekologista alaa.

24.

kannattaa periaatetta ympäristövälineistä ja ehdottaa, että vähintään 30 prosenttia kansallisista tukimäärärahoista käytetään niihin.

25.

ehdottaa, että kussakin kansallisessa strategiasuunnitelmassa vähintään 40 prosenttia YMP:n kokonaismäärärahoista käytetään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiseen.

26.

toivoo, että toisen pilarin nykyiset yhteisrahoitusosuudet säilytetään ennallaan ja että yhteisrahoitusosuus nostetaan 80 prosenttiin seuraavissa neljässä toimenpiteessä: maatalouden ympäristötoimenpiteet, luonnonmukainen maatalous, Natura 2000 ja yhteistyötoimenpiteet.

27.

vastustaa mahdollisuutta siirtää määrärahoja toisesta pilarista ensimmäiseen pilariin, sillä se on vastoin maaseutualueiden etuja, ja hyväksyy siirrot päinvastaiseen suuntaan.

28.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön täysin toimintavalmiin valvontajärjestelmän, jonka avulla kerätään säännöllisesti ajantasaista tietoa ympäristön (erityisesti maaperän ja veden) torjunta-ainejäämistä mahdollisesti niiden menestyksellisten kokemusten pohjalta, joita on jo saatu maankäytön ja maapeitteen tilastollisesta pinta-alatutkimuksesta (LUCAS).

29.

katsoo, että tulovakuutus on kallis väline, joka ei sovellu pienille eikä keskisuurille tiloille ja jolla ei pystytä korvaamaan markkinasääntelyä eikä kestävämpiin ja riippumattomampiin tuotantojärjestelmiin siirtymisen tukemista.

30.

ehdottaa, että runsaasti toisen pilarin määrärahoja kuluttavien investointitukien myöntämisen ehdoksi asetetaan investointien ympäristövaikutusten arviointi ja että niiden enimmäismääräksi asetetaan 10 prosenttia toisen pilarin määrärahoista.

31.

ehdottaa, että luonnonhaittakorvausten tulee olla pakollisia jäsenvaltioille, joissa sitä voidaan soveltaa, jotta voidaan tukea maatalouden jatkumista epäsuotuisilla alueilla ja haitta-alueilla.

32.

hyväksyy 5 prosentin vähimmäistason säilyttämisen Leader-ohjelmille, joiden avulla voidaan kehittää paikallisia ja alueellisia aloitteita.

33.

ehdottaa, että jäsenvaltiot velvoitetaan sisällyttämään maaseudun kehittämistä koskeviin suunnitelmiinsa toimenpiteitä, joilla tuetaan lyhyitä toimitusketjuja, luonnonmukaista ja paikallista suurkeittiötoimintaa, laatuvaatimukset täyttäviä toimitusketjuja, vuoristoalueiden maataloutta sekä luonnonmukaista viljelyä, agroekologiaa ja peltometsäviljelyä koskevaa koulutusta.

34.

ehdottaa, että Horisontti 2020 -tutkimusohjelman ja sitä seuraavan ohjelman yhteydessä maataloutta koskevaksi painopisteeksi otetaan agroekologiaan ja peltometsäviljelyyn perustuvien tuotantotapojen tutkimus ja että edistetään viljelijöiden ja tutkijoiden yhteistä osallistavaa tutkimustyötä.

35.

suosittaa myös edistämään sosiaalista ja taloudellista innovointia ns. älykkäiden kylien avulla.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80).

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1).

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/239

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan globalisaatiorahasto”

(2019/C 86/12)

Esittelijä:

Ximo PUIG I FERRER (ES, PES), Valencian aluehallituksen puheenjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR)

COM(2018) 380 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Asetuksen otsikko

Komission ehdotus	Muutosehdotus
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatio rahastosta ( EGR ).	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan muutostuki rahastosta ( EMTR )

Perustelu

Asetusluonnoksen 2 artiklan tarkoituksena on selvästikin laajentaa rahaston soveltamisalaa globalisaatiota laajemmaksi. Nimimuutos tulisi tehdä kaikkialle tekstiin.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden ja komission olisi SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen.

Perustelu

Lisätään oleelliset säädösviittaukset.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta (20) komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu valtavia yleisiä hyötyjä, näihin kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava . Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että alati kiihtyvä tekninen kehitys vauhdittaa näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin sovittamalla yhteen talouden avautuminen ja tekninen kehitys sekä sosiaalinen suojelu .

Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu hyötyjä, on siksi syytä puuttua kielteisiin sivuvaikutuksiin , jotka kohdistuvat erityisesti tietyille elinkeinoaloille, tiettyihin yrityksiin, tiettyihin muita heikommassa asemassa oleviin työntekijäryhmiin ja tietyille alueille . Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että tekniset ja ympäristöön liittyvät muutokset vauhdittavat näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin ja että ennakoidaan laaja-alaisemmin globalisaation samanaikaisia haittavaikutuksia ja teknisiä ja ympäristöön liittyviä muutoksia .

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EGR :n eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 250 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai 6 kuukauden aikana alakohtaisissa tapauksissa) . Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voitaisiin jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi.

Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EMTR :n eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 150 menetettyä työpaikkaa yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana. Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa , kuten sellaisten alueiden tapauksessa, jotka ovat jo kärsineet vakavasti korkeasta työttömyydestä, hakemuksia voitaisiin jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi.

Perustelu

Johdonmukaisesti säädöksen 5 artiklaan esitetyn muutosehdotuksen kanssa.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, yksilöllisten palvelujen paketin ja sen täytäntöönpanon kustannusten yhteisrahoitusosuuden olisi oltava vähintään 60 prosenttia . Tätä vähimmäisprosenttiosuutta voidaan korottaa vielä viisi prosenttiyksikköä edellyttäen, että ennakointia ja rakenneuudistusta varten on otettu käyttöön objektiivisia ja operatiivisia keinoja ja välineitä.

Perustelu

Johdonmukaisesti säädöksen 14 artiklan 2 kohtaan esitetyn muutosehdotuksen kanssa.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 19 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(19)

EGR :n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen . Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin olisi rajoitettava . Yrityksiä voitaisiin kannustaa osallistumaan EGR :stä tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen.

(19)

EMTR :n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Paikallis- ja/tai alueviranomaisten aktiivinen osallistuminen on sen vuoksi olennaisen tärkeää. Alueellisen kapasiteetin palauttamista on tarkasteltava paikallisten ominaispiirteiden näkökulmasta alueen vahvuuksien ja omien resurssien pohjalta. Klusteripolitiikat, osaamisen ja innovoinnin levittäminen sekä työllisyyttä tukevien yritysten perustaminen luovat suotuisan ympäristön kasvulle, joka perustuu ihmisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin heidän asuinpaikastaan riippumatta. Tässä lähestymistavassa etusijalle asetetaan digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakaminen .

Rahassa maksettavien avustusten sisällyttäminen yksilöllisten palvelujen koordinoituun kokonaisuuteen katsotaan aina aktiivisten toimenpiteiden tukitoimeksi . Yrityksiä on myös kannustettava osallistumaan EMTR :stä rahoitettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen , silloin kun se on tarkoituksenmukaista .

Lisäksi työntekijöiden liikkuvuuden tukemista silloin, kun se tarkoittaa muuttoa muualle, on pidettävä viimeisenä vaihtoehtona, koska se horjuttaa tasapainoa ja heikentää alueellista houkuttavuutta.

Perustelu

Rakenneuudistuspolitiikoilla on luotava työllisyyttä ja kasvua tukeva ympäristö ja niiden puitteissa on toteutettava toimia – kestoltaan rajoitetut poikkeukselliset tuet mukaan luettuina –, joiden avulla työntekijät voivat palata nopeasti työelämään.

Alueviranomaisten on osallistuttava prosessiin aktiivisesti, sillä ne tuntevat käytännön tilanteen ja hallinnoivat sitä.

Muutosehdotus 7

Uusi kappale johdanto-osan 19 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta komissio toteaa, että globalisaatio vaikuttaa hyvin epätasaisesti eri alueisiin, sillä kaupan ja teknologisten muutosten mukanaan tuomat uudet työpaikat eivät välttämättä synny samoilla seuduilla, mistä työpaikkoja on kadonnut, ja hyvin usein työntekijöillä, joihin työpaikkojen katoaminen vaikuttaa, ei ole tarvittavia taitoja uusien työpaikkojen täyttämiseksi.

Sen vuoksi EU:n kauppasopimuksiin olisi liitettävä alueellisia vaikutustenarviointeja, joiden avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat varhaisessa vaiheessa määrittää kauppasopimusten mahdolliset epäsymmetriset vaikutukset ja arvioida niiden laajuutta, valmistautua tähän vaikutukseen, ennakoida muutoksia sekä sopeutua mahdolliseen rakenneuudistukseen laatimalla strategioita, jotka perustuvat toimintalinjojen sekä EU-varojen tehokkaan käytön tarkoituksenmukaiseen yhdistelmään.

Perustelu

AK kannattaa EU:n kauppapolitiikkaa edellyttäen, että siihen liitetään alueellisia vaikutustenarviointeja, joilla mitataan mahdollisia seurauksia ja joita voidaan hyödyntää avoimen ja vankkaan näyttöön perustuvan kauppapolitiikan muotoilemiseksi.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(20)

Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden kuukauden jakson kuluessa.

(20)

Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin alue- ja paikallistasolla mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden kuukauden jakson kuluessa.

Perustelu

Etusijalla on oltava työpaikkojen luominen juuri niille alueille, missä irtisanomiset ovat tapahtuneet.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(23)	Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä.

(23)	Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille ja etenkin paikallis- ja alueviranomaisille hakemuksen käsittelyn edistymisestä.

Perustelu

Tarkoituksena on korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisten tulee osallistua hakuprosessin edistymiseen.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 39 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(39)	Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa,

(39)

Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää EU:n kansalaisilta ja etenkin aktiiviväestöltä tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa,

Perustelu

Ilmaus ”työvoima” viittauksena kansalaisiin tai työssä käyviin henkilöihin ei vaikuta asianmukaiselta säädöstekstissä. On olemassa runsaasti kirjallisuutta, jossa työntekijöihin katsotaan liittyvän yhteiskunnallis-ammatillinen ulottuvuus, joka tekee heistä muutakin kuin pelkän keskeisen tuotannontekijän.

Muutosehdotus 11

Uusi kappale johdanto-osan 39 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Julkiset investoinnit osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan on sovitettava paremmin yhteen älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa, ja niitä on tarkasteltava aluelähtöisestä näkökulmasta analysoimalla, mitä erityisiä ongelmia ja haasteita rakennemuutokset voivat luoda alue- ja/tai paikallistaloudessa. Kun toisaalta otetaan huomioon tarve mukauttaa kyseinen osaaminen alueellisen elinkeinoelämän tarpeisiin, talouskehitysstrategioita tulisi koordinoida koulutus- ja työllisyyspolitiikkojen kanssa paikallisen osaamisen kehittämiseksi.

Perustelu

Tavoitteena on korostaa tarvetta mukauttaa osaamiseen tehtävät julkiset investoinnit tietyn alueen erityispiirteisiin ja liittää alueellinen kehitys koulutus- ja työvoimapolitiikkaan vaikutusten maksimoimiseksi.

Muutosehdotus 12

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

EGR edistää globalisaation ja teknisen kehityksen hyötyjen suotuisampaa jakautumista auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen. Näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.

EMTR tukee globalisaation ja teknisen ja ympäristöön liittyvän murroksen aiheuttamissa sosioekonomisissa muutoksissa auttamalla avun kohteena olevia työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen. Näin EMTR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.

Perustelu

Ehdotettu sanamuoto on kattavampi: siinä otetaan huomioon työttömiksi jääneet, itsenäiset ammatinharjoittajat sekä ”vaikeuksissa olevien yritysten irtisanomisvaarassa olevat työntekijät”, joiden sisällyttämistä asetuksen piiriin tässä lausunnossa ehdotetaan.

Muutosehdotus 13

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta 5 artiklassa tarkoitettujen odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, sekä tarjota heille tukea.	1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta ja vastuullisuutta ja tarjota tukea 5 artiklassa määritellyn mukaisesti odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut , sekä kriisissä olevien yritysten työntekijöille, joita uhkaa irtisanominen .

Perustelu

Markkinoiden maailmanlaajuistumisen ja kriisin seuraukset voivat olla komission politiikkojen aiheuttamia sivuvaikutuksia. Rahasto on osoitus paitsi solidaarisuudesta myös siitä, että EU kantaa vastuuta päätöksistään.

”Kriisissä olevien yritysten työntekijöitä” koskeva lisäys on yhdenmukainen tämän lausunnon sisältämän ehdotuksen kanssa.

Muutosehdotus 14

3 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. EGR :n erityistavoitteena on tarjota tukea odottamattomissa merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, rahoitus- tai talouskriiseistä tai vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

2. EMTR :n erityistavoitteena on tarjota tukea odottamattomissa merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, EU:n kaupan suojatoimien puitteissa tehdyistä päätöksistä, rahoitus- tai talouskriiseistä tai vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan 4 artiklassa tarkoitettuja heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

Perustelu

Työntekijöiden, joihin päätös olla toteuttamatta polkumyynnin vastaisia menettelyjä vaikuttaa kielteisesti, olisi voitava vedota automaattisesti EMTR:n säännöissä säädettyihin oikeuksiin ja päästä sen puitteissa toteutettavien toimien edunsaajiksi.

Viittauksella 4 artiklaan tarkoitetaan määritelmän lisäämistä siitä, mitkä ryhmät on katsottava heikommassa asemassa oleviksi ryhmiksi.

Muutosehdotus 15

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	”työttömäksi jääneellä työntekijällä” työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä;

a)	”työttömäksi jääneellä työntekijällä” työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä;

b)	”itsenäisellä ammatinharjoittajalla” henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää;

b)	”itsenäisellä ammatinharjoittajalla” henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää;

c)	”edunsaajalla” henkilöä, joka osallistuu EGR :n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin.

”heikossa asemassa olevalla työntekijällä” henkilöä, joka katsotaan edunsaajaksi, jos häneen pätee jokin seuraavista ominaisuuksista tai tilanteista:

—	hän on yli 54-vuotias;

—	hän on alle 30-vuotias;

—	hän on naispuolinen;

—	hän on henkilö, jolla on mikä tahansa vamma (liikunta-, aisti- tai älyllinen vamma);

—	yksi tai useampi henkilö on hänestä taloudellisesti riippuvainen;

—	hänellä ei ole keskiasteen koulutusta tai ammatillista koulutusta (kansainvälisen koulutusluokituksen taso 3); tai

—	hän kuuluu tietyn jäsenvaltion etniseen vähemmistöön;

d)	”sääntöjenvastaisuudella” mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EGR :n toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi.

d)	”edunsaajalla” henkilöä, joka osallistuu EMTR :n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin.

e)	”sääntöjenvastaisuudella” mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EMTR :n toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi.

Perustelu

Yleisille viittauksille ”heikossa asemassa olevat edunsaajat” ja ”heikoimmassa asemassa olevat ryhmät”, joita ehdotetussa asetuksessa käytetään niitä mitenkään täsmentämättä, olisi syytä antaa säädöksessä selvä määritelmä. Komitea ehdottaa lisäksi, että harkitaan uudelleen nuorten sisällyttämistä määritelmään ja että siinä otetaan huomioon sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulma.

Muutosehdotus 16

5 artiklan 1 ja 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Toimintakriteerit

1. Jäsenvaltiot voivat hakea EGR :n rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

1. Jäsenvaltiot voivat hakea EMTR :n rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin , joiden työskentely on loppunut, ja vaikeuksissa olevien yritysten irtisanomisvaarassa oleviin työntekijöihin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

2. EGR :n rahoitustukea myönnetään merkittävissä rakenneuudistuksissa, joilla on seuraavanlaiset seuraukset:

2. EMTR :n rahoitustukea myönnetään merkittävissä rakenneuudistuksissa, joilla on seuraavanlaiset seuraukset:

a)	yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia;

yli 150:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia;

yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 250 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan;

yli 150:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 150 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan;

yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella.

3. Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR :n vuotuisesta enimmäismäärästä.

Perustelu

Tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja yhtenäistää teksti 3 artiklan mukaiseksi.

Mahdollisuus saada tukea laajennetaan koskemaan pienempää määrää irtisanottuja työntekijöitä, mikä on johdonmukaista yritysten pienen koon kanssa: joukkoirtisanomiset ovat harvinaisempia.

Syy eri aikarajoille jää epäselväksi. Komitea ehdottaa aikarajan yhtenäistämistä ja nostamista yhdeksään kuukauteen.

Muutosehdotus 17

5 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
4. EGR:n tukea ei voida ottaa käyttöön, kun työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien sellaisten määrärahojen leikkausten seurauksena, jotka vaikuttavat julkisesta rahoituksesta riippuvaisiin aloihin.

Perustelu

Tukien olisi oltava erotuksetta kaikkien irtisanottujen työntekijöiden saatavilla riippumatta siitä, onko kyse julkisesta rahoituksesta riippuvaisesta alasta. Lisäksi asianomaisten viranomaisten voi olla erityisen vaikea määritellä, mitkä alat ovat riippuvaisia julkisesta rahoituksesta ja mitkä eivät.

Muutosehdotus 18

Uusi kohta 5 artiklaan

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4 (tai 5). Jäsenvaltiot voivat aiemmissa kohdissa mainittujen edunsaajien lisäksi sisällyttää EMTR:n rahoitustukea koskevissa hakemuksissa edunsaajiksi vaikeuksissa olevien yritysten – siten kuin ne määritellään asiakirjassa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen” (2014/C 249/01) – irtisanomisuhan alaiset työntekijät, silloin kun on kyse yksinomaan osallistumisesta räätälöityyn koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknisten taitojen ja muiden digitaalisella aikakaudella vaadittavien taitojen hankkiminen, edellyttäen, että nämä toimet eivät sisälly toimenpiteisiin, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai voimassa olevien työehtosopimusten nojalla.

Perustelu

Talouden digitalisaatio edellyttää tietyntasoisia digitaalisia taitoja EU:n koko väestöltä, ja työntekijöiden, joita uhkaa irtisanominen, tulisi olla tällaisten digitaalitaitojen hankkimiseen tähtäävien yksilöllisten palvelujen ensisijainen kohderyhmä.

Muutosehdotus 19

Uusi kohta7 artiklan loppuun

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Tukeen oikeutettuja edunsaajia voivat olla myös kriisissä olevien yritysten irtisanomisuhan alaiset työntekijät 5 artiklan 4 (tai 5) kohdassa määritellyin rajoituksin.

Perustelu

Yhdenmukaistetaan ja täydennetään asetustekstiä edellisissä artikloissa säädetyn mukaisesti.

Muutosehdotus 20

8 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tukikelpoiset toimenpiteet

1. EGR :n rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

1. EMTR :n rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

Digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakaminen on kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen paketin pakollinen horisontaalinen osa. Koulutuksen taso on mukautettava edunsaajan pätevyyksiin ja tarpeisiin , alueellisessa ja/tai paikallisessa taloudessa syntyviin erityishaasteisiin ja etenkin irtisanomisvaarassa olevien työntekijöiden ammattitaitoon .

Yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, todistus hankitusta kokemuksesta, työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimet;

b)	erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös avustukset hoitajille.

Yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

b)	erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös avustukset hoitajille.

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat olla enintään 35 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista paitsi silloin, kun edunsaajat luetaan heikossa asemassa oleviin, jolloin tämä osuus voi olla enintään 50 prosenttia .

Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, oman yrityksen perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit saavat olla enintään 20 000 euroa työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden.

Investoinnit on kohdennettava hankkeisiin, jotka ovat teknisesti, taloudellisesti ja rahoituksellisesti elinkelpoisia, ja viranomaisten on tätä varten huolehdittava tukitoimenpiteistä ja ohjauksesta hankkeiden elinkelpoisuuden varmistamiseksi.

Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, ja sen on myös keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla.

2. EGR :stä ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

2. EMTR :stä ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

a)	edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei ole ehtona kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

a)	edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei ole ehtona kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

b)	toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle.

b)	toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle.

EGR :n tukemat toimenpiteet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

EMTR :n tukemat toimenpiteet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

3. Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten kanssa.

3. Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten kanssa ja alue- ja paikallisviranomaisten aktiivisella myötävaikutuksella .

4. Hakijajäsenvaltion aloitteesta EGR :n rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin.

4. Hakijajäsenvaltion aloitteesta EMTR :n rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin sekä niiden alue- ja/tai paikallisviranomaisten valmiuksien tukemiseen, joihin merkittävä ja odottamaton rakenneuudistus vaikuttaa .

Perustelu

Rakennemuutokset aiheuttavat alueilla erityisiä vaikeuksia – alueviranomaisten osallistuminen on välttämätöntä.

Heikossa asemassa oleville ehdotetaan edullisempaa kohtelua 4 artiklaa koskevan muutoksen mukaisesti.

Itsensä työllistämiseen tähtäävien hankkeiden elinkelpoisuus on varmistettava myöhempien epäonnistumisten välttämiseksi.

Muutosehdotus 21

9 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

5.	Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

5.	Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 6 artiklan mukaisesti, mukaan lukien laskutapa;

a)	arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 6 artiklan mukaisesti, mukaan lukien laskutapa;

b)	vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan;

b)	vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan;

c)	lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

c)	lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

d)	tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien edunsaajien ryhmät eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

d)	tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien edunsaajien ryhmät eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

e)	työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen;

e)	työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen;

f)	yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia , ikääntyneitä ja nuoria edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita ;

yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet sellaisten työllisyysaloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat 4 artiklan c kohdassa tarkoitettuja heikossa asemassa olevia edunsaajia sekä soveltuvin osin ja 5 artiklan 4 (tai 5) kohdassa määritellyin rajoituksin vaikeuksissa olevien yritysten irtisanomisvaarassa olevia työntekijöitä, joiden on määrä osallistua digitaalisten taitojen hankkimiseen tähtääviin koulutustoimiin; selvitys siitä, kuinka yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuja toimia, sekä tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan ;

selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon ja kuinka yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuja toimia, sekä tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan ;

selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon , mukaan lukien suositukset, jotka koskevat rakennemuutoksen kohteena olevien alueiden elpymisen tukemista ja asiaankuuluvien toimijoiden välisen yhteistyön helpottamista, sekä siitä, onko ennakointia ja rakenneuudistusta varten käytettävissä objektiivisia ja operatiivisia keinoja ja välineitä 14 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ;

h)	kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

h)	kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

i)	arviointia varten ohjeelliset tapauskohtaiset tavoitteet, jotka jäsenvaltio on määritellyt edunsaajien uudelleentyöllistymisasteen osalta 6 kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä;

i)	arviointia varten ohjeelliset tapauskohtaiset tavoitteet, jotka jäsenvaltio on kyseisen alueen alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan määritellyt edunsaajien uudelleentyöllistymisasteen osalta 6 kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä;

j)	päivämäärät, jolloin yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa tarkoitetut toimet EGR :n toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

j)	päivämäärät, jolloin yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa tarkoitetut toimet EMTR :n toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

k)	menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseksi;

k)	menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseksi;

lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR -tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi yksilöllisten palvelujen koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

lausunto, jossa vahvistetaan haetun EMTR -tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi yksilöllisten palvelujen koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

m)	kansallisen ennakko- tai yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet.

m)	kansallisen ennakko- tai yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet;

n)	tarvittaessa perusteet tuen hallinnoinnin edellyttämien hallinnollisten valmiuksien riittämättömyydelle sekä tarpeelle saada käyttöön tekniseen ja hallinnolliseen apuun varattuja lisävaroja 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Alue- ja paikallisviranomaisten tulee osallistua tavoitteiden määrittelyyn, sillä ne tuntevat kyseisen talouden työllistämismahdollisuudet.

Muiden lisäysten tarkoituksena on säilyttää tekstin johdonmukaisuus edellä tai jäljempänä esitettyjen (laatukehystä ja täydentävää teknistä apua koskevien) muutosten kanssa.

Muutosehdotus 22

12 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR :n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EGR :n käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja.

4. Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EMTR :n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EMTR :n käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja valtakunnallisella tai alueellisella tasolla .

Perustelu

On huolehdittava paikallis- ja alueviranomaisten tiedonsaannista.

Muutosehdotus 23

Uusi kohta 12 artiklaan

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	5. Komissio voi rahoitusosuuden hyväksymisen ohella myöntää tekniseen ja hallinnolliseen apuun varatuista määrärahoista varoja niille jäsenvaltioille, jotka pyytävät tällaista apua esittämällä selvityksen, jossa perustellaan niille kuuluvien valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimien sujuvan ja tehokkaan hallinnoinnin edellyttämien valmiuksien puutteellisuus.

Perustelu

Helpottaakseen toimien sujuvuutta ja kompensoidakseen alueiden puutteellisia hallinnointivalmiuksia komissio voisi perustellusta pyynnöstä antaa hyväksyntänsä sille, että osa tekniseen apuun varatuista määrärahoista suunnataan alueille kuuluvien valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimien täytäntöönpanoon.

Muutosehdotus 24

14 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävä EGR :n yhteisrahoitusosuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa.

2. Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävä EMTR :n yhteisrahoitusosuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa , ja se ei voi missään tilanteessa olla alle 60 prosenttia . Tätä vähimmäisprosenttiosuutta voidaan korottaa vielä viisi prosenttiyksikköä edellyttäen, että ennakointia ja rakenneuudistusta varten on otettu käyttöön objektiivisia ja operatiivisia, luonteeltaan strategisia ja toimintalähtöisiä keinoja ja välineitä, jotka noudattavat mieluiten paikallisiin ominaispiirteisiin perustuvaa lähestymistapaa.

Perustelu

Jotta vältetään alueellisten resurssien puute, vähimmäisosuudeksi ehdotetaan 60:ta prosenttia, sillä kyse on toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on solidaarisuuden osoittaminen asianomaisille työntekijöille.

Lisäksi komitea ehdottaa, että yhteisrahoitukseen sovelletaan viiden prosentin kannustinlisää, kun on kyse sellaisten jäsenvaltioiden hakemuksista, jotka ovat jo ottaneet käyttöön ennakointivälineitä laatukehyksessä määritettyjen hyvien käytäntöjen mukaisesti.

Muutosehdotus 25

17 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Asianomainen jäsenvaltio voi jakaa määriä uudelleen 16 artiklan 3 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

Asianomainen jäsenvaltio voi asianomaista aluetta kuultuaan jakaa määriä uudelleen 16 artiklan 3 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

Perustelu

On huolehdittava alueviranomaisten tiedonsaannista.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Euroopan globalisaatiorahasto

Alustavat huomiot ja pohdinnat

korostaa, että Euroopan tulee tiedostaa, että yksi tärkeimmistä aloista, joihin – ensisijaisesti talouksien avautumisesta, ilmastonmuutoksesta, teknologisista mukauttamisprosesseista, muuttovirtojen voimistumisesta ja väestön ikääntymisestä johtuvien – suurten rakenteellisten haasteiden vaikutukset keskittyvät, on tulevaisuuden työ ja työolot ja -ehdot sekä niihin liittyvät seuraukset yksilö-, perhe- ja aluetasolla.

ilmaisee huolensa ja varoittaa Euroopan sosiaalisen mallin heikentymisestä sen seurauksena, että syntyy ja leviää uusia epävarmojen työsuhteiden muotoja, joita ruokkivat niukkuuden leimaama ympäristö ja ääritilanteissa olevien ihmisten tarpeet, kun nämä eivät voi vapaasti päättää, hyväksyvätkö he vai eivät korvauksen, jota suuret kansainväliset yritykset tarjoavat. Kyseiset yritykset pysyttelevät lisäksi jäsenvaltioiden verotuksen ulottumattomissa, ja määräävän asemansa johdosta ne syrjäyttävät paikalliset pienet yritykset markkinoilla.

huomauttaa, että alueet ovat yhteiskunnallisten suhteiden ja kehityksen tiloja, joissa vaikuttavat samanaikaisesti ympäristöön liittyvät, sosiokulttuuriset, taloudelliset, organisatoriset ja inhimilliset tekijät, ja että alueilla on siten huomattava merkitys paikallisyhteisöjen kehitykselle ja edistykselle. Ne voivat kuitenkin kärsiä tuntuvaa haittaa globalisaation ja muiden muutosprosessien ja heikennysten todellisista ja konkreettisista vaikutuksista, koska niiden omiin resursseihin ja inhimilliseen pääomaan kohdistuu muutoksia.

katsoo, että valistuneella Euroopalla on, kuten useaan otteeseen on nähty, kyky ja riittävä herkkyys käsitellä jännitteitä, joita aiheuttavat yhtäältä se, että pyritään säilyttämään globaalin talouden kilpailukyky sekä takeet hyvinvointijärjestelmämme puolustamiseksi ja edistämiseksi yleisellä tasolla, ja toisaalta työllisyyteen, koulutukseen ja erityisesti työntekijöiden oikeuksiin liittyvät vaatimukset, jotta voidaan vastata Euroopan unionin kansalaisten odotuksiin ja alueiden tarpeisiin.

Euroopan globalisaatiorahaston merkitys

korostaa ja pitää tervetulleena komission 30. toukokuuta 2018 hyväksymää lainsäädäntöehdotusta Euroopan globalisaatiorahastoa (jäljempänä EGR) koskevaksi uudeksi asetukseksi, kun otetaan huomioon, mikä merkitys rahastolla on ollut siitä lähtien, kun se otettiin käyttöön vuonna 2007: rahastosta on myönnetty 611 miljoonaa euroa 160 tukitoimeen, jotka ovat kattaneet 147 000 työntekijää eri alueilta ja eri maista. EU on näin osoittanut solidaarisuutta ja vastuunkantoa sisämarkkinoiden puitteissa tehdyistä päätöksistä.

vahvistaa rahaston arvon hyödyllisenä välineenä (1), jossa korostuvat etenkin sen huomattava tehokkuus, kun otetaan huomioon noin 50 prosentin uudelleentyöllistymisaste, edunsaajien pitkäkestoinen työllistettävyys ja valmiuksien parantuminen sekä rahaston suuri poliittinen näkyvyys (2).

varoittaa, että Euroopan unionin kansalaiset tuntevat yhä suurempaa tyytymättömyyttä ja huolta globaaleista suuntauksista (ilmiö tunnetaan nimellä ”tyytymättömyyden maantiede”), jotka ruokkivat eristäytymiseen pyrkiviä liikkeitä. Komitea korostaa, että EGR:n toimenpiteiden asianmukainen täytäntöönpano voi muun muassa lieventää seurauksia, joita on merkittävillä ennakoimattomilla rakenneuudistuksilla, joille monet Euroopan alueet ovat alttiita niiden talouksien erikoistumisen, työvoimakustannusten tai työvoiman koulutustason vuoksi (3).

Politiikkojen ja rahastojen välinen täydentävyys ja tehokas koordinointi

suhtautuu myönteisesti siihen, että asetusehdotuksessa painotetaan digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen merkitystä kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen paketin pakollisena horisontaalisena osana, mutta ehdottaa alueellisen talouden erityisongelmien vuoksi toiminnan mukauttamista paremmin älykkään erikoistumisen strategioihin ja alueellisesti kohdennettuihin lähestymistapoihin.

kehottaa alueviranomaisia osallistumaan aktiivisesti alueellisen talouskehityksen strategioihin, sillä osaaminen ja taidot on mukautettava alueen elinkeinoelämän tarpeisiin huolehtimalla tiiviistä yhteistyöstä koulutusalan sekä alueen yhteiskunnallisten toimijoiden ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä.

10.

korostaa, että rahastoihin sisältyvien toimenpiteiden välillä tarvitaan lisää joustavuutta ja mukautuvuutta, jotta tukea voidaan myöntää laajemmalle joukolle erilaisia talouden kehittämistoimia, jotka auttavat kuromaan umpeen nykyisen kuilun lyhyen aikavälin toimenpiteiden ja koheesiopolitiikan kautta tuettavien pidemmän aikavälin rakennemuutosstrategioiden välillä (4).

11.

tukee keskinäistä täydentävyyttä ja koordinoidumpaa lähestymistapaa EGR:n ja ESF+:n välillä. Näistä ensiksi mainittu toimii häiriöiden vaimentajana, josta myönnetään tukea ainoastaan odottamattomissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Jälkimmäisestä puolestaan tuetaan toimia, joilla haasteisiin haetaan pohjaltaan kestävämpiä ratkaisuja, jotka ovat luonteeltaan rakenteellisia, kehittyviä, uudistusvoimaisia ja muutokseen valmistavia ja jotka tukevat aktiivisia pitkän aikavälin työllisyyspolitiikkoja, oppimista ja pätevöitymistä sekä työttömyyden varhaista ehkäisemistä (5).

12.

korostaa, että EAKR:n ja koheesiorahaston kautta toteutettavasta EU:n investointipolitiikasta on tulossa keskeinen ja tarpeellinen yhteisvastuullisuutta ilmentävä väline, joka tuo lisäarvoa valtio- ja aluetasolla toteutettaviin toimiin, joilla pyritään vastaamaan moniin niistä suurista haasteista – maailmanlaajuistuminen, talouden rakennemuutos, vähähiiliseen talouteen siirtyminen, ympäristöön ja väestökehitykseen liittyvät haasteet, muuttoliike ja kaupunkiköyhyyden saarekkeet –, joilla on yhä suurempi vaikutus moniin alueisiin kautta EU:n, myös kehittyneempiin alueisiin (6).

EGR:n soveltamisala ja tehtävä

13.

panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan rahaston tehtävään sisällytetään yleisluonteisempi, sopeutumista rakenteelliseen muutokseen koskeva näkökulma, kun otetaan huomioon markkinoihin vaikuttavista EU:n politiikoista ja päätöksistä johtuvat muut mukautumistarpeet. Tämä tekee rahaston tehtävästä teknisesti tarkoituksenmukaisemman ja oikeudenmukaisemman.

14.

toteaa, että vaikka tehtävänkuvauksen mukaan rahasto edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja parantaa alueiden ja jäsenvaltioiden välistä sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta, kyseisten periaatteiden on oltava toiminnallisia ja niillä on pyrittävä tuloksiin sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa.

Talousarvio

15.

kiinnittää komission huomion epäilyksiin, joita komitealla on edelleen sen suhteen, että EGR:ää pidetään ”erityisvälineenä”, joka toimii seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella. Vaikka rahasto on luonteeltaan vararahaston kaltainen, yksittäisen hakemuksen hyväksymiseen liittyvä epävarmuus on hyvin huolestuttavaa tilanteessa, jossa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä koheesiopolitiikan määrärahoihin suunnitellaan yleistä leikkausta.

16.

korostaa rahaston soveltamisalan laajentamisen osalta, että Euroopan talouksien tulevat kriisit tulevat vaatimaan entistä enemmän mukautuvaa rahoitusta, minkä vuoksi ehdotetaan, että rahoitusapuun käytettävissä oleva kokonaismääräraha nostetaan 200 miljoonasta eurosta vuodessa 500 miljoonaan euroon. On lisättävä sekä toimien lukumäärää – ja otettava pk-yritykset määrätietoisesti niiden piiriin – että työntekijäkohtaista taloudellisen tuen määrää.

Suotuisammat kriteerit ja toimenpiteet sekä erityinen viittaus heikossa asemassa oleviin työntekijöihin

17.

panee tyytyväisenä merkille, että irtisanottavien määrää – riippumatta siitä, toimivatko työntekijät samassa yrityksessä tai samalla alalla, – koskevaa kynnysarvoa alennetaan, koska se vastaa paremmin todellisuutta, ja uskoo, että tämä lisää varojen hyödyntämistä ja käyttöönottoa. Komitea ehdottaakin, että kynnysarvoksi asetetaan 150 työpaikkaa.

18.

pitää toisistaan poikkeavien viiteajanjaksojen (neljä tai kuusi kuukautta) määrittämistä eri tilanteita varten kyseenalaisena ja katsoo, että jos sille ei ole olemassa tilastollisia perusteita, olisi harkittava yhtä ainoaa pidempää viiteajanjaksoa, jota sovellettaisiin kaikissa tapauksissa.

19.

ehdottaa, että asetustekstiin sisällytetään uutena oikeudellisena käsitteenä ”vaikeuksissa olevien yritysten irtisanomisvaarassa olevat työntekijät” (7), jotka voivat olla mahdollisia edunsaajia, silloin kun on kyse yksinomaan pätevöitymistoimista ja digitaalisella aikakaudella tarvittavien muutokseen valmistavien uusien taitojen hankkimisesta.

20.

toteaa, että vaikka tarjottavia toimenpiteitä koskevat EGR:n yhteisrahoitusosuudet voisivat olla suurempia, koska osuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa, on tilanteita, joissa osuus voi jäädä alle nykyisen 60 prosentin tason, jota olisi kyseisissä tilanteissa joka tapauksessa pidettävä vähimmäistasona, kun otetaan huomioon ennakoitava alueellisten resurssien puute sekä rahastosta myönnettävien tukien poikkeuksellinen ja solidaarinen luonne.

21.

on tyytyväinen siihen, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen tehtävien investointien sallittu määrä nostetaan 20 000 euroon työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden, mutta katsoo, että toimenpiteeseen tulisi yhdistää tarvittava neuvonta, ohjaus ja tukitoimet, joiden avulla varmistetaan hankkeiden elinkelpoisuus ja vältetään turhautuminen ja lannistuminen keskipitkällä aikavälillä.

22.

varoittaa, että työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuuden tukeminen tarkoituksessa auttaa heitä löytämään työpaikka joltakin toiselta alueelta ei ole tarkoituksenmukaista, sillä liikkuvimman työvoiman eli pätevimpien työntekijöiden pois muutto heikentää alueellisten työmarkkinoiden laatua, mikä puolestaan heikentää alueen kilpailukykyä (8).

23.

huomauttaa, että asetusehdotuksessa puhutaan ”heikossa asemassa olevista edunsaajista” yksilöimättä kuitenkaan mitään toimenpidettä, jolla huolehdittaisiin näiden edunsaajien erityistarpeista. Komitea ehdottaa sen vuoksi, että ehdotuksessa määritellään termi ”heikossa asemassa oleva työntekijä” ja että sitä käytetään EGR-tukia myönnettäessä. Se muodostuu ihmisten välistä yhteisvastuuta ilmaisevaksi tekijäksi, joka nähtäisiin lisäksi selvänä osoituksena Euroopan kansalaisuuden käsitteestä.

24.

suosittaa komissiolle, unionin toimielimille ja jäsenvaltioille, että vältetään yleisesti käyttämästä ilmausta NEET (not in education, employment or training) viitattaessa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin, sillä se on ennemminkin halventava kuin kuvaava ilmaus, joka leimaa nuoria ja estää heitä saamasta tunnustusta siitä, keitä he ovat ja mitä he tekevät, sen sijaan, että heidät tunnetaan siitä, mitä he eivät tee sen vuoksi, ettei heillä ole käytettävissään tai heille ei tarjota työ- tai koulutusmahdollisuuksia.

Menettelyn yksinkertaistaminen ja parantaminen

25.

tukee pyrkimystä EGR:n toiminnan parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja arvostaa sitä, että asetuksella kevennetään jäsenvaltiolle hakuvaiheessa aiheutuvaa hallinnollista taakkaa sekä taakkaa, joka aiheutuu komissiolle sen tarkastaessa tukikelpoisuutta, kun työntekijävähennysten taustasta ja syistä ei enää tarvitse esittää yksityiskohtaista analyysia. Näin rahoitustuen käyttöönotto nopeutuu, sillä EGR:n varojen käyttöönottoa koskevaa komission ehdotusta ei enää tarvita (9).

Alueviranomaisten ja alueellisten toimijoiden rooli: hallinnon hajauttaminen ja yhteistyöhön perustuva hallinnointi

26.

pitää arvokkaana alueellisen ja paikallisen ulottuvuuden sisällyttämistä asetukseen, mutta huomauttaa erottuvuuden puutteesta ja siitä, ettei alueellisten yhteisöjen potentiaalia tunnusteta riittävästi, kun on kyse osallistumisesta rahaston toimintaan ja toimiin. Komitea kehottaa lisäämään alue- ja paikallisviranomaisten painoarvoa rahaston hallinnoinnissa niissä jäsenvaltioissa, joiden organisaatiorakenne sallii hallinnon hajauttamisen.

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten sekä muiden sidosryhmien, etenkin työmarkkinaosapuolien, kanssa, jotta voidaan huolehtia oikeudellisista, rahoituksellisista ja organisatorisista resursseista, jotka mahdollistavat niiden täysipainoisen osallistumisen ja yhteistyön näiden alojen kehittämisessä.

Ennakoivia toimenpiteitä koskevat huomiot

28.

suosittelee otettavaksi käyttöön mekanismeja, joilla parannetaan jäsenvaltioiden institutionaalisia valmiuksia paitsi reagoida välittömästi ja käynnistää hakumenettelyt viipymättä myös valmiuksia varmistaa toimenpiteiden tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Komitea ehdottaa EGR:lle ennakoivampaa ja ennaltaehkäisevämpää roolia tulevaisuudessa.

29.

ehdottaa, että vahvistetaan Eurofoundiin kuuluvan Euroopan muutoksenseurantakeskuksen nykyistä roolia globalisaation kehityssuuntien ja rakenneuudistusten arvioinnissa ja laajennetaan tukea, jota se antaa komissiolle ja jäsenvaltioille Euroopan alueisiin kohdistuvien alueellisten vaikutusten ja seurausten arvioimiseksi ennen minkä tahansa sellaisen kaupallisen päätöksen tai sopimuksen tekoa, jolla saattaa olla merkittäviä jälkiseurauksia kyseisellä tasolla.

30.

korostaa tarvetta koordinoida EGR:ää ja vahvistaa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä annettujen suositusten ulottuvuutta, käytännönläheisyyttä ja painoarvoa, jotta voidaan tehostaa työntekijöille, yrityksille, työmarkkinaosapuolille sekä alueellisille ja valtiollisille elimille suunnattujen hyvien käytäntöjen ja ehdotusten täytäntöönpanoa.

31.

katsoo, että olisi tarjottava kannustimia niille jäsenvaltioille, jotka ovat ennakointia ja rakenneuudistusta varten ottaneet ennakkoehdon muodossa käyttöön objektiivisia ja tehokkaita, luonteeltaan strategisia ja toimintalähtöisiä välineitä, jotka noudattavat mieluiten paikallisiin ominaispiirteisiin, älykkääseen erikoistumiseen tai sosiaaliseen innovointiin perustuvaa lähestymistapaa ja joita voidaan soveltaa siirtymien ja rakenneuudistusten yhteydessä (10).

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(20) https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi

(1) Komission kertomus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) väliarvioinnista, COM(2018) 297 final, 16. toukokuuta 2018.

(2) Tämän ovat kuulemisprosessin aikana vahvistaneet EGR:n hallinnointiin osallistuneet sidosryhmät.

(3) Kuten todetaan pohdinta-asiakirjassa EU:n rahoituksen tulevaisuudesta.

(4) Edellä mainittu väliarviointia koskeva kertomus.

(5) Komission tiedonanto EGR:n tuloksellisuuden arvioinnista vuosina 2015 ja 2016, julkaistu 31. lokakuuta 2017.

(6) Ks. asiakirjaan ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR)” liittyvä vaikutustenarviointi.

(7) Siten kuin kyseisenlaiset yritykset määritellään asiakirjassa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen” (2014/C 249/01).

(8) Kuten Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound huomauttaa viitatessaan erääseen OECD:n raporttiin.

(9) EGR-ohjelmista vastaavien kansallisten viranomaisten keskuudessa tehty kysely on osoittanut, että mahdollisia tekijöitä, joiden vuoksi tukea ei haeta, ovat tiukat tukikelpoisuuskriteerit, monimutkaiset säännöt ja pitkällinen menettely.

(10) Ks. AK:n lausunto ”EU:n teollisuusstrategia: paikallis- ja alueviranomaisten rooli ja näkökulma” (CDR 3214/2017; esittelijä: Heinz Lehmann (DE, EPP), annettu 23. maaliskuuta 2018).

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/259

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Sisämarkkinaohjelma”

(2019/C 86/13)

Esittelijä:

Deirdre FORDE (IE, EPP), Corkin kreivikunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta

COM(2018) 441 final

Liitteet asiakirjaan ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta

COM(2018) 441 final, liitteet 1–4

I MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 7 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Sen vuoksi on aiheellista perustaa sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskeva ohjelma, jäljempänä ”ohjelma” . Ohjelma olisi perustettava vuosiksi 2021–2027 eli seitsemäksi vuodeksi.	Sen vuoksi on aiheellista perustaa sisämarkkinaohjelma, jäljempänä ”ohjelma”, jolla vahvistetaan sisämarkkinoita ja parannetaan niiden toimintaa yritysten, mukaan luettuna mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn, standardoinnin, kuluttajansuojan ja Euroopan tilastojen alalla . Ohjelma olisi perustettava vuosiksi 2021–2027 eli seitsemäksi vuodeksi.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 9 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Nykyaikaiset sisämarkkinat edistävät kilpailua ja tuovat etuja kuluttajille, yrityksille ja työntekijöille. Alati kehittyvien palvelujen sisämarkkinoiden paremman hyödyntämisen pitäisi auttaa EU:n yrityksiä luomaan työpaikkoja ja lisäämään toimintaansa rajojen yli, tarjoamaan laajempaa palveluvalikoimaa edullisemmilla hinnoilla ja pitämään yllä kuluttajia ja työntekijöitä hyödyttäviä korkeita standardeja. Tämän saavuttamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä jäljellä olevien esteiden poistamista ja varmistettava sääntelykehys, joka pystyy mukautumaan uusien innovatiivisten liiketoimintamallien mukaan.

Nykyaikaiset sisämarkkinat perustuvat oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden periaatteisiin, edistävät kilpailua ja tuovat etuja kuluttajille, yrityksille ja työntekijöille. Alati kehittyvien palvelujen sisämarkkinoiden paremman hyödyntämisen pitäisi auttaa EU:n yrityksiä luomaan työpaikkoja ja lisäämään toimintaansa rajojen yli, tarjoamaan laajempaa palveluvalikoimaa edullisemmilla hinnoilla ja pitämään yllä kuluttajia ja työntekijöitä hyödyttäviä korkeita standardeja. Tämän saavuttamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä sisämarkkinoiden kehityksen parempaa seurantaa, myös uusien teknologioiden ja innovatiivisten liiketoimintamallien vaikutuksen osalta, ja jäljellä olevien esteiden yksilöimistä ja poistamista ja varmistettava sääntelykehys, joka pystyy mukautumaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden kaltaisten uusien innovatiivisten liiketoimintamallien mukaan.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Viranomaiset käyttävät julkisia hankintoja varmistaakseen, että käytetyille julkisille varoille saadaan vastinetta ja edistääkseen innovatiivisempia, kestävämpiä, osallistavampia ja kilpaillumpia sisämarkkinoita. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU49, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU50 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/25/EU51 vahvistetaan oikeudellinen kehys julkisia hankintoja koskevien markkinoiden – joiden osuus unionin bruttokansantuotteesta on 14 prosenttia – yhdentämistä ja tehokasta toimintaa varten, jotta hyödytetään viranomaisia, yrityksiä sekä kansalaisia, mukaan luettuna kuluttajat. Sen vuoksi ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan strategisten julkisten hankintojen laajamittaisempi käyttö, julkisia hankintoja tekevien tahojen ammatillistaminen, pk-yritysten parempi pääsy hankintamarkkinoille , avoimuuden ja integriteetin lisääminen sekä tietojen parantaminen, jotta edistetään hankintojen digitalisaatiota ja yhteisiä hankintoja vahvistamalla kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa, parantamalla tiedonkeruuta ja tietojen analysointia sekä myös kehittämällä asiaan liittyviä tietoteknisiä välineitä, tukemalla kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, antamalla neuvontaa, tekemällä kaikkia osapuolia hyödyttäviä kauppasopimuksia , tiivistämällä kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja käynnistämällä pilottihankkeita.

Viranomaiset käyttävät julkisia hankintoja varmistaakseen, että käytetyille julkisille varoille saadaan vastinetta ja edistääkseen innovatiivisempia, kestävämpiä, osallistavampia ja kilpaillumpia sisämarkkinoita. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU49, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU50 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/25/EU51 vahvistetaan oikeudellinen kehys julkisia hankintoja koskevien markkinoiden – joiden osuus unionin bruttokansantuotteesta on 14 prosenttia – yhdentämistä ja tehokasta toimintaa varten, jotta hyödytetään viranomaisia, yrityksiä sekä kansalaisia, mukaan luettuna kuluttajat. Sen vuoksi ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan strategisten julkisten hankintojen laajamittaisempi käyttö, julkisia hankintoja tekevien tahojen ammatillistaminen, pk-yritysten valmiuksien parantaminen hankintamarkkinoille pääsemiseksi sujuvoittamalla ja yksinkertaistamalla hankintamenettelyjä , avoimuuden ja integriteetin lisääminen sekä tietojen parantaminen, jotta edistetään hankintojen digitalisaatiota ja yhteisiä hankintoja vahvistamalla kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa, parantamalla tiedonkeruuta ja tietojen analysointia sekä myös kehittämällä asiaan liittyviä tietoteknisiä välineitä, tukemalla kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, antamalla neuvontaa, panemalla täytäntöön julkisiin hankintoihin liittyviä ja vastavuoroisia kauppasopimusten määräyksiä , tiivistämällä kansallisten ja tarvittaessa alueellisten viranomaisten yhteistyötä ja käynnistämällä pilottihankkeita.

Perustelu

Viittaus kaikkia osapuolia hyödyttävien kauppasopimusten tekemiseen on muotoiltu epäselvästi eikä liity varsinaiseen asiaan eli julkisiin hankintoihin.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 16 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet ja helpottaa kansalaisten ja yritysten elämää, käyttöön olisi otettava korkealaatuisia käyttäjäkeskeisiä julkisia palveluja. Tämä edellyttää sitä, että julkishallinnon on ryhdyttävä toimimaan uusilla tavoilla, poistettava raja-aitoja hallinnon eri osa-alueiden väliltä ja sitouduttava luomaan tällaisia julkisia palveluja yhdessä kansalaisten ja yritysten kanssa. Rajatylittävän toiminnan jatkuva ja vakaa lisääntyminen sisämarkkinoilla edellyttää, että tarjotaan ajantasaisia tietoja yritysten ja kansalaisten oikeuksista mutta myös tietoja, joissa selitetään hallinnollisia muodollisuuksia. Lisäksi on keskeisen tärkeää tarjota oikeudellista neuvontaa ja auttaa kansallisella tasolla esiintyvien ongelmien ratkaisussa. On myös välttämätöntä luoda yhteys kansallisten hallintojen välille yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla sekä arvioida, miten sisämarkkinat toimivat käytännössä. Ohjelman olisi siksi tuettava seuraavia sisämarkkinoiden hallintatyökaluja: Sinun Eurooppasi -portaali, jonka pitäisi toimia tulevan yhteisen digitaalisen palveluväylän runkona, Sinun Eurooppasi -neuvonta, Solvit, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja sisämarkkinoiden tulostaulu, jotta parannetaan kansalaisten jokapäiväistä elämää ja yritysten kykyä käydä kauppaa valtioiden rajojen yli.

Perustelu

Sisämarkkinoiden hallintovälineiden, kuten kansalaisille ja yrityksille tarkoitettujen verkkoportaalien, käytön ja tehokkuuden parantamisen lisäksi pitää lisätä tietoisuutta niiden olemassaolosta ja käytettävyydestä. Alue- ja paikallisyhteisöjen ja niiden valittujen edustajien tietoisuuden lisäämisen tulisi olla keskeistä näiden toimien kannalta, kun otetaan huomioon niiden rooli päivittäisessä kanssakäymisessä yritysten ja kansalaisten kanssa ja näiden tukemisessa.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Pk-yrityksillä on yhteisiä haasteita, jotka eivät vaikuta suuriin yrityksiin samassa määrin: rahoituksen saaminen, ammattitaitoisen työvoiman löytäminen, hallinnollisen rasitteen keventäminen, luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen, markkinoille pääseminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Nämä haasteet ovat erityisen merkityksellisiä pk-yrityksille, jotka sijaitsevat maaseudulla tai syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla. Ohjelmalla olisi puututtava tällaisiin markkinahäiriöihin oikeasuhteisesti kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiä ja yritysverkkoja suoraan hyödyttäviin toimiin niin, ettei kuitenkaan vääristetä kilpailua kohtuuttomasti sisämarkkinoilla.

Perustelu

Kaikki pk-yritykset kohtaavat johdanto-osan 23 kappaleessa mainittuja haasteita, mutta maaseudulla tai syrjäisillä alueilla sijaitsevilla pk-yrityksillä on suurempia vaikeuksia löytää ammattitaitoista työväkeä ja saada käyttöönsä infrastruktuuria, kuten laajakaista- ja muita yhteyksiä, joita innovointi ja kansainvälistymisen edistäminen edellyttävät.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 39 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan kuluttajakeskusten verkosto auttaa kuluttajia hyödyntämään unionin kuluttajaoikeuksia, kun he hankkivat tavaroita ja palveluja valtioiden rajojen yli sisämarkkinoilla ja Euroopan talousalueella, joko verkon kautta tai matkoillaan. Verkostoon kuuluu 30 keskusta, ja sitä rahoitetaan yhteisesti unionin kuluttajaohjelmista, ja se on yli 10 vuoden aikana osoittanut lisäarvonsa vahvistamalla kuluttajien ja kauppiaiden luottamusta sisämarkkinoihin. Se käsittelee vuodessa yli 100 000 kuluttajien tiedustelua ja saavuttaa miljoonia kansalaisia lehdistötiedotteillaan ja verkossa tapahtuvalla tiedotuksellaan. Se on yksi unionin arvostetuimmista kansalaisten neuvontaverkostoista, ja useimmissa sen keskuksissa on sisämarkkinalainsäädäntöä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/123/EY (59), käsitteleviä yhteyspisteitä; sen arvioinnissa korostetaan toiminnan jatkamisen merkitystä. Verkosto aikoo myös kehittää vastavuoroisia järjestelyjä kolmansissa maissa toimivien vastaavien elinten kanssa.

Ohjelmasta olisi tuettava myös Euroopan kuluttajakeskusten verkostoa, joka auttaa kuluttajia hyödyntämään unionin kuluttajaoikeuksia, kun he hankkivat tavaroita ja palveluja valtioiden rajojen yli sisämarkkinoilla ja Euroopan talousalueella, joko verkon kautta tai matkoillaan. Verkostoon kuuluu 30 keskusta, ja sitä rahoitetaan yhteisesti unionin kuluttajaohjelmista, ja se on yli 10 vuoden aikana osoittanut lisäarvonsa vahvistamalla kuluttajien ja kauppiaiden luottamusta sisämarkkinoihin. Se käsittelee vuodessa yli 100 000 kuluttajien tiedustelua ja saavuttaa miljoonia kansalaisia lehdistötiedotteillaan ja verkossa tapahtuvalla tiedotuksellaan. Se on yksi unionin arvostetuimmista kansalaisten neuvontaverkostoista, ja useimmissa sen keskuksissa on sisämarkkinalainsäädäntöä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/123/EY (59), käsitteleviä yhteyspisteitä; sen arvioinnissa korostetaan toiminnan jatkamisen merkitystä. Euroopan kuluttajakeskusten verkosto voi myös olla tärkeä tietolähde kuluttajien paikallistasolla kohtaamista haasteista ja ongelmista, jotka ovat merkityksellisiä unionin päätöksenteon ja kuluttajien etujen suojaamisen kannalta. Sen vuoksi ohjelman olisi mahdollistettava kuluttajien paikallisen ja unionitason edustuksen välisen synergian tehostaminen ja lisääminen, jotta voidaan vahvistaa kuluttajien edunvalvontaa. Verkosto aikoo myös kehittää vastavuoroisia järjestelyjä kolmansissa maissa toimivien vastaavien elinten kanssa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 41 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kansalaisiin vaikuttaa erityisen paljon rahoituspalvelumarkkinoiden toiminta. Rahoituspalvelut ovat sisämarkkinoiden keskeinen osatekijä, ja ne edellyttävät vankkoja sääntely- ja valvontapuitteita, joilla varmistetaan rahoitusvakauden ja kestävän talouden lisäksi myös korkeatasoinen suoja kuluttajille ja muille rahoituspalvelujen loppukäyttäjille, muun muassa vähittäissijoittajille, säästäjille, vakuutuksenottajille, eläkerahastosäästäjille ja edunsaajille, yksittäisille osakkeenomistajille, lainanottajille sekä pk-yrityksille. On tärkeää vahvistaa niiden valmiuksia osallistua politiikan laatimiseen rahoitusalalla.

Perustelu

Pyrkimystä lisätä kuluttajien ja loppukäyttäjien osallistumista rahoitusalan päätöksentekoon on pidettävä myönteisenä. Kun kuitenkin otetaan huomioon kansalaisten elämään vaikuttavat mahdolliset väärinkäytökset tai huono hallinto rahoitusalalla, tietoisuuden lisäämiseen kuluttajansuojasta on kiinnitettävä erityistä huomiota tällä alalla.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 58 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edeltävien ohjelmien ja budjettikohtien nojalla toteutetut toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, ja ne olisi pidettävä voimassa. Ohjelmalla käyttöön otettavilla uusilla toimilla pyritään vahvistamaan erityisesti sisämarkkinoiden toimintaa. Jotta ohjelman toteuttamista voitaisiin yksinkertaistaa ja joustavoittaa ja näin saavuttaa paremmin sen tavoitteet, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina. Ohjelmaan olisi sisällytettävä myös luettelot ohjeellisista toimista, jotka koskevat erityistavoitteita kilpailukyvyn alalla, tai erityistoimista, jotka johtuvat sääntelyvaatimuksista, esimerkiksi standardoinnin, elintarvikeketjun sääntelyn ja Euroopan tilastojen alalla.

Edeltävien ohjelmien ja budjettikohtien nojalla toteutetut toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, ja ne olisi pidettävä voimassa. Ohjelmalla käyttöön otettavilla uusilla toimilla pyritään vahvistamaan erityisesti sisämarkkinoiden toimintaa. Jotta ohjelman toteuttamista voitaisiin yksinkertaistaa ja joustavoittaa ja näin saavuttaa paremmin sen tavoitteet, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina. Ohjelmaan olisi sisällytettävä myös luettelot ohjeellisista toimista, jotka koskevat erityistavoitteita kilpailukyvyn alalla, tai erityistoimista, jotka johtuvat sääntelyvaatimuksista, esimerkiksi markkinavalvonnan ja tuoteturvallisuuden suhteen, kuluttajien osalta ja standardoinnin, elintarvikeketjun sääntelyn ja Euroopan tilastojen alalla.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 9

1 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kohde	Kohde
Tällä asetuksella perustetaan ohjelma sisämarkkinoiden toiminnan ja yritysten, mukaan luettuna mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn parantamiseksi sekä puitteet asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 artiklassa tarkoitettujen Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelun rahoittamiseksi, jäljempänä ”ohjelma”.	Tällä asetuksella perustetaan ohjelma sisämarkkinoiden toiminnan ja yritysten, mukaan luettuna mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisötalouden yritysten , kilpailukyvyn, yritysverkkojen, standardoinnin ja kuluttajansuojan parantamiseksi sekä puitteet asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 artiklassa tarkoitettujen Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelun rahoittamiseksi, jäljempänä ”ohjelma”.
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

Perustelu

Varmistetaan ohjelman soveltamisalan johdonmukaisuus (ks. erityisesti johdanto-osan 7 kappaleeseen tehty muutosehdotus).

Muutosehdotus 10

3 artiklan 1 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa ja suojellaan etenkin kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), ja parannetaan niiden vaikutusmahdollisuuksia valvomalla unionin lainsäädännön noudattamista, helpottamalla markkinoille pääsyä, laatimalla standardeja ja edistämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia, sekä tiivistetään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin erillisvirastojen välistä yhteistyötä;

luodaan kestäviä työpaikkoja, puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa ja etenkin edistetään paikallista taloutta ja kiertotaloutta, suojellaan kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), ja parannetaan niiden vaikutusmahdollisuuksia valvomalla unionin lainsäädännön noudattamista, helpottamalla markkinoille pääsyä, laatimalla standardeja ja edistämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia, sekä tiivistetään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin erillisvirastojen välistä yhteistyötä;

Perustelu

—

Muutosehdotus 11

3 artiklan 2 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

parannetaan sisämarkkinoiden tehokkuutta, helpotetaan esteiden ehkäisemistä ja poistamista, tuetaan unionin lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa seuraavilla aloilla: tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat, julkiset hankinnat, markkinavalvonta sekä yhtiöoikeus, sopimusoikeus ja sopimussuhteen ulkopuolinen oikeus, rahanpesun torjunta, pääoman vapaa liikkuvuus, rahoituspalvelut ja kilpailu, mukaan luettuna hallintovälineiden kehittäminen;

parannetaan sisämarkkinoiden tehokkuutta, edistetään paikallisen talouden kehitystä, helpotetaan esteiden ehkäisemistä ja poistamista, tuetaan unionin lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa seuraavilla aloilla: tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat mukaan lukien yhteisötalous , julkiset hankinnat, markkinavalvonta sekä yhtiöoikeus, sopimusoikeus ja sopimussuhteen ulkopuolinen oikeus, rahanpesun torjunta, pääoman vapaa liikkuvuus, rahoituspalvelut ja kilpailu, mukaan luettuna hallintovälineiden kehittäminen;

Perustelu

—

Muutosehdotus 12

8 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

e)	tuetaan yritysten kilpailukykyä ja kokonaisia talouden sektoreita sekä innovaatioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ja yhteistyötä arvoketjussa liittämällä yhteen strategisesti ekosysteemeitä ja klustereita, mukaan luettuna yhteisklusterialoite;

tuetaan yritysten kilpailukykyä ja kokonaisia talouden sektoreita sekä innovaatioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ja etenkin sitä, miten nämä omaksuvat uusia liiketoimintamalleja myös yhteisö- ja yhteistyötalouden alalla ja tekevät yhteistyötä arvoketjussa liittämällä yhteen strategisesti ekosysteemeitä ja klustereita, mukaan luettuna yhteisklusterialoite;

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen perustaa kaudeksi 2021–2027 uusi sisämarkkinoiden ohjelma sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi pyrkimyksenä lujittaa niiden hallintoa, vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä, parantaa kuluttajansuojaa ja toteuttaa kuluttajien oikeudet, edistää ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, eläinten hyvinvointia sekä varmistaa asianmukainen eurooppalainen tilastollinen kehys.

toteaa, että sisämarkkinat on EU:n suurimpia saavutuksia, mutta niiden on kuitenkin kyettävä sopeutumaan nopeasti muuttuvaan, digitalisaation ja globalisaation leimaamaan ympäristöön. Komitea panee merkille, että moitteettomasti toimiville sisämarkkinoille ilmaantuu yhä uusia esteitä entisten merkittävien haittatekijöiden lisäksi.

tunnustaa, että sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta on erittäin tärkeää antaa kansalaisille ja yrityksille tietoa oikeuksistaan, viranomaisille tietoa siitä, miten soveltaa sääntöjä, ja tuomioistuimille asiantuntemusta ja toimivaltaa panna ne täytäntöön. Onkin tärkeää, että valtioiden koulutusjärjestelmiin sisällytetään perustason EU-tietämys, jotta voidaan varmistaa, että vähitellen kaikki nuoret kansalaiset tuntevat oikeutensa ja voivat hyödyntää paremmin sisämarkkinoiden heille tarjoamia etuja.

korostaa pk-yritysten jatkuvia haasteita rahoituksen saamisessa, liiketoiminnan jatkuvaa hallinnollista taakkaa, vaikeuksia, joita pk-yritykset kohtaavat kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämisessä ja kyvyttömyyttä hyötyä riittävästi sisämarkkinoiden eduista. Tästä seuraa monilla aloilla ja alueilla jatkuvaa hajanaisuutta ja markkinahäiriöitä sekä yritysten että kuluttajien haitaksi. Komitea pitää myönteisenä sitä, että komissio korostaa ohjelmassa pk-sektorille annettavan tuen vahvistamista.

toteaa, että tiedotusvälineiden ja koulutusohjelmien kehittäminen on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta äärimmäisen tärkeää ja että sen on perustuttava vankkaan tietojen analysointiin, tutkimuksiin ja arviointeihin, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden sekä niiden toimivaltaisten viranomaisten, myös alue- ja paikallisviranomaisten, kanssa.

tiedostaa ohjelman laajan soveltamisalan ja pyrkimyksen tehostaa toimia, joilla edistetään parempaa koordinointia sisämarkkinoiden hallinnoinnissa, mutta huomauttaa, että tehokkaan koordinoinnin varmistaminen on vaativa tehtävä hallintotavan näkökulmasta.

korostaa, että ohjelman on oltava joustava, jotta voidaan vastata nopeasti ja aloitteellisesti sellaisiin häiriöihin sisämarkkinoiden toiminnassa tai pk-yritysten kaupankäynnin häiriöihin, jotka saattaisivat johtua esimerkiksi brexitin mahdollisista haitallisista vaikutuksista.

Sisämarkkinat

toteaa, että sisämarkkinat ovat EU:n taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen ydin. Ne koostuvat 500 miljoonasta kuluttajasta ja 21 miljoonasta yrityksestä, ja niitä tukee mittava lainsäädäntö, jolla taataan ihmisten, tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus koko EU:ssa ja laajemmin Euroopan talousalueella (1).

muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan sisämarkkinoilla pyritään ”Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.”

10.

toteaa, että komission ehdotukset ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia.

11.

katsoo, että sisämarkkinakilpailun tulisi edistää näiden tavoitteiden toteuttamista muun muassa tarjoamalla kuluttajille ja yrityksille taloudellisesti edullisimmat hinnat. Tämä tapahtuu erityisesti pienempien liiketoimintakustannusten ja mittakaavaetuja tarjoavien laajempien markkinoiden avulla. Näin kannustetaan innovointiin ja varmistetaan nopeampi reagointi kuluttajien tarpeisiin tasapuolisten toimintaedellytysten vallitessa ja kaikkia polkumyynnin muotoja välttäen. Komitea katsoo kuitenkin, että sisämarkkinoiden hyödyistä on tiedotettava paremmin kansalaisille, yrityksille ja muille talouden toimijoille, ja toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä rooli välitettäessä tätä tärkeää viestiä.

12.

toteaa, että sisämarkkinat on jatkuva prosessi ja merkittäviltä osin edelleen puutteellinen ja että paremmin toimivat sisämarkkinat ja jäljellä olevien kaupan esteiden poistaminen, erityisesti palvelusektorilta ja digitaalisilta sisämarkkinoilta, lisäisivät huomattavasti talouskasvua.

Palveluiden sisämarkkinat

13.

tiedostaa komission pyrkimykset lisätä entisestään palveluiden tarjontavapautta EU:ssa, etenkin palvelupaketin yhteydessä (2), koska työtä on vielä paljon tehtävänä, kuten Euroopan komission vertaisarvioinnissa palveludirektiivin täytäntöönpanosta on osoitettu (3), mikä vahvistaa, että esteitä on vielä liian paljon, mukaan lukien sijoittautumisoikeuden rajoitukset. Komitea katsoo samalla, että EU-tasolla tarvitaan lisää sääntelyn selkeyttä yhteistyötalouteen liittyvien palveluiden suhteen.

14.

pitää tärkeänä, että uudet ohjelmat edistävät palvelujen sisämarkkinoiden toimintaa, ja aprikoi, miten sisämarkkinavälineitä kyetään käyttämän tehokkaammin, integroidumpien palvelumarkkinoiden aikaansaamiseksi.

Tavaroiden sisämarkkinat

15.

tunnustaa, että EU:n tuotestandardien täytäntöönpano on edelleen vakava ongelma, kun markkinoilla on liian monia vaatimustenvastaisiatuotteita. Komitea esittää, että tarvitaan kiireellisesti selkeää brändäystä ja näkyvyyttä sekä päällekkäisyyksien välttämistä monien olemassa olevien tai käytettäväksi ehdotettavien välineiden suhteen, jotta varmistetaan, että kansalaiset ja yritykset ymmärtävät sovellettavat säännöt, oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntevat myös avoimet kanavat, joita voi käyttää, kun uskoo näitä sääntöjä loukatun.

16.

panee merkille, että Euroopassa on yli 500 markkinavalvontaviranomaista, joista monilla on käytössään rajalliset resurssit, ja että puuttuminen nykyisten sääntöjen rikkomiseen on heikkoa. Komitea suosittaa, että yhteistyön lisäämisen ja paremmin integroitujen verkkojen varmistamisen lisäksi näille aloille kohdennetaan enemmän suoraa rahoitusta. Komitea suosittelee voimakkaasti, että kansallisille kilpailuviranomaisille osoitetaan asianmukaiset resurssit ja että ne ovat hallitusvallasta riippumattomia, jotta toiminta on tehokasta ja jotta oikeusjärjestelmä ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet tukevat sitä asianmukaisesti kunnioittaen kyseisten viranomaisten erilaisia toimivaltuuksia. Tämä on ehdottoman välttämätöntä, jotta EU:n lainsäädäntö pannaan käytännössä tehokkaasti täytäntöön.

Standardit

17.

pitää myönteisenä komission jatkuvaa sitoutumista 28 kansallisen standardin korvaamiseen yhdellä ja ainoalla eurooppalaisella standardilla. Komitea pitää myönteisenä myös tietojärjestelmien ja -menettelyjen käytön lisäämistä hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tietojen jakamiseksi sidosryhmien kanssa. Komitea suosittaa, että ryhdytään asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että pk-yritykset pääsevät asianmukaisesti osallistumaan standardien kehittämiseen, jotta voidaan varmistaa riittävä avoimuus ja välttää suurempien yritysten tai rakenteiden mahdollinen dominoiva rooli prosessissa.

Julkiset hankinnat

18.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä vastuu EU:n politiikkojen ja lainsäädännön täytäntöönpanossa, muun muassa kuluttajien hyvinvoinnin (missä ne ovat lähellä kuluttajaa) ja julkisten hankintojen osalta.

19.

tukee tavoitetta parantaa valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kykyä panna paremmin täytäntöön nykyisiä sääntöjä, mutta huomauttaa, että hankintaoikeuden monimutkaisuus voi olla este pk-yritysten osallistumiselle julkisiin hankintoihin.

20.

korostaa olevan tärkeää, että komissio tekee yhteistyötä valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, jos tavoitteena on saada aikaan kilpailukykyiset, avoimet ja asiallisesti säännellyt hankintamarkkinat. Tämä on välttämätöntä, jos julkisia varoja halutaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.

Sisämarkkinoiden hallintovälineet

21.

pitää myönteisenä komission sitoutumista jatkuvaan investoimiseen nykyisiin sisämarkkinoiden hallintovälineisiin, kuten Sinun Eurooppasi -portaaliin ja SOLVIT-verkkoon. Komitea uskoo, että tarvitaan lisää työtä, jotta näiden välineiden käyttöä voidaan edistää kentällä eri tasoilla kansalaisten, kuluttajien ja viranomaisten keskuudessa ja jotta pystytään parantamaan niiden online-saatavuutta ja vahvistamaan niiden kykyä tarjota ajantasaista tietoa. Komitea suosittelee, että toiminnan kehittämiseksi paikallis- ja alueviranomaiset osallistetaan huomattavasti tiiviimmin näiden hallintovälineiden soveltamiseen. Samalla komitea korostaa olevan tärkeää, ettei paikallis- ja alueviranomaisille aiheuteta taloudellista ja hallinnollista taakkaa kyseisiä välineitä parannettaessa.

Pk-yritykset ja kilpailukyky

22.

toteaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden perusta ja että ne edustavat 99 prosenttia kaikista yrityksistä EU:ssa ja ovat luoneet yli 85 prosenttia uusista työpaikoista viiden viime vuoden aikana. Lisäksi ne ovat yhdessä yrittäjyyden kanssa talouskasvun, innovoinnin ja työpaikkojen luomisen avaintekijä. Komitea tukee pyrkimyksiä luoda vuoden 2020 jälkeiselle EU:lle vakaat puitteet ja sitä, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistetaan entistä enemmän yritystoiminnan tukemiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämiseen (4).

23.

toteaa avainkysymyksen olevan varmistaa, että eri EU-ohjelmat täydentävät jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevia yritystoiminnan tukitoimia, eivätkä kilpaile niiden kanssa. Komitea suositteleekin voimakkaasti, että sisämarkkinaohjelmaan kuuluvat pk-yritysten tukitoimet ja kansallisten ja alueellisten elinten tarjoamat tukitoimet kanavoidaan yhden ja saman palvelupisteen kautta.

24.

panee merkille ehdotuksen, jonka mukaan osana COSME-ohjelmaa tällä hetkellä toimivaa lainatakausjärjestelyä olisi sovellettava InvestEU-rahaston puitteissa seuraavalla rahoituskaudella. Tässä yhteydessä komitea suosittelee käytettäväksi koko ajan välittäjiä, joilla on pitkäaikainen suhde pk-yrityksiin, mutta aprikoi huolestuneena, onko kaikilla jäsenvaltioilla valtakunnallisen tai alueellisen tason rakenteita, jotka mahdollistavat InvestEU:n takausvarojen hyödyntämisen. Pk-yrityksillä voisi olla vaikeuksia päästä hyödyntämään InvestEU:n lainantakausvarioja, jos välittäjäelimet eivät ole merkittävällä tavalla läsnä kaikilla jäsenvaltioiden alueilla. Komitea suosittaakin, että EU:n toimielimet tekevät työtä valtioiden kanssa, jotta varmistetaan, että kyseinen rahoitus on pk-yritysten ulottuvilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa.

25.

kehottaa EU:ta varmistamaan, että InvestEU-aloitteeseen sisältyvien takausvarojen käytössä säilytetään alueellinen tasapaino, sillä tämä on erityisen tärkeää paikallis- ja alueviranomaisille, erityisesti heikoimmassa asemassa olevilla alueilla.

26.

edellyttää, että tehdään parempi selko siitä, miten COSME-ohjelmaan kuuluvaa pk-yritystakausta varten osoitetut määrärahat suhteutuvat InvestEU-ohjelmaan nivoutuvaan takausrahastoon sekä siitä, miten se tukee suuren riskin pk-yritysrahoitusta etenkin kaukaisemmilla ja syrjäisemmillä alueilla.

27.

korostaa voimakkaasti tarvetta mainita erikseen pk-yrityksiä tukeva ”Small Business Act” -aloite, joka muodostaa edelleen kattavan kehyksen pk-yrityksiä koskevalle EU:n toimintapolitiikalle. Sen strategiset suuntaviivat olisi otettava huomioon, kun hyväksytään pk-yritysten tukemista koskevia vuotuisia työohjelmia. Komitea pitää niin ikään tärkeänä viitata tässä yhteydessä pk-yritysedustajien verkostoon, jolla on oma roolinsa pyrittäessä varmistamaan kaikkien pk-yrityksiin vaikuttavien EU-tason toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus. Komitea tähdentää, että ”pienet ensin” -periaatetta, joka takaa pk-yritysten etujen huomioon ottamisen heti politiikanteon alkuvaiheesta, olisi sovellettava sisämarkkinaohjelmaan ja kaikkiin uuden monivuotisen rahoituskehyksen asiaankuuluviin ohjelmiin.

28.

pyytää saada lisätietoja Yritys-Eurooppa-verkoston tulevaisuuden roolista ja pyrkimyksistä, kun otetaan huomioon komissio havainnollistamat pk-yritysten haasteet, ja siitä, miten verkostoa on aikomus mukauttaa näihin haasteisiin vastaamiseksi digitalisaation ja globalisaation aikakaudella niin, että se soveltuu paremmin yritysten tarpeisiin ja on yhdenmukaisempi jäsenvaltioiden tarjoamiin tukiin nähden.

29.

suhtautuu myönteisesti Erasmus nuorille yrittäjille -nimellä tunnetun ohjelman jatkamiseen ja panee merkille, että sen nimi on muutettu ”uusille yrittäjille suunnatuksi mentorijärjestelmäksi”. Järjestelmä on omiaan vahvistamaan merkittävästi liiketoimintaympäristöä ja kannustamaan yrittäjähenkisyyteen. Komitea kannattaa voimakkaasti mahdollisuutta laajentaa ohjelman maantieteellistä soveltamisalaa, jotta se voi tarjota lisämahdollisuuksia nuorille yrittäjille.

30.

tukee voimakkaasti yrittäjyyden ekosysteemien ja klustereiden verkostojen kehittämistä Euroopassa, kuten AK on aiemmin todennut (5). Komitea pitääkin myönteisenä komission sitoumusta edistää edelleen klustereita koskevia yhteisiä aloitteita ja tukea yhteisten toimien ja kansainvälisten kumppanuusstrategioiden kehittämistä, mikä tarjoaa lisäksi tarvittavat yhteydet EU:n digitaalialan innovaatiokeskittymiin.

31.

huomauttaa, että rahoitusmahdollisuuksien helpottaminen eri alueilla toimiville pk-yrityksille on ratkaisevan tärkeää ja että paikallis- ja alueviranomaisten tehtävänä on, yhteistyössä välittäjätahojen kanssa, jakaa tietoa ja viestiä kohdennetusti tuensaajille pk-yritysten saatavilla olevista erilaisista välineistä ja tukijärjestelmistä.

32.

toteaa, että maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja väestönkehityksen haasteiden kanssa kamppailevilla alueilla sijaitsevien pk-yritysten on esimerkiksi vaativampaa löytää ammattitaitoista työvoimaa ja saada käyttöönsä infrastruktuuria, kuten laajakaista- ja muita yhteyksiä, joita innovointi ja kansainvälistymisen edistäminen edellyttävät. Komitea tahtoo komission selvittävän, miten ohjelmassa tartutaan näihin merkittäviin haasteisiin.

33.

muistuttaa Euroopan komission sitoumuksesta ottaa tulevissa pk-yritysten tukisuunnitelmissa huomioon syrjäisimpien alueiden yritysten erityiset tarpeet, jotta voidaan parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja tukea niiden integroimista EU:n sisämarkkinoille.

Kilpailupolitiikka

34.

pitää myönteisenä komission jatkuvaa sitoutumista oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseen sisämarkkinoilla investoimalla välineisiin ja asiantuntemukseen, jotta kilpailusääntöjä voidaan panna tehokkaasti täytäntöön digitaalisessa taloudessa. Yleisesti ottaen komitea korostaa tarvetta jatkuvaan ja tehokkaaseen toimintaan komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välillä.

Tilastot

35.

toteaa, että korkealaatuisten tilastojen saatavuus on tärkeää tosiasioihin perustuvan päätöksenteon tukemiseksi, ja kyseenalaistaa Euroopan tilasto-ohjelman (ESP) integroinnin sisämarkkinaohjelmaan, kun otetaan huomioon tilasto-ohjelman erottuvuuden ja riippumattomuuden merkitys. Komitea panee merkille, että paikallis- ja aluetasolla ei ole riittävän tarkkoja ja ajantasaisia tilastoja, ja kehottaa Eurostatia tarttumaan tähän asiaan yhdessä kansallisten tilastolaitosten kanssa.

36.

suosittaa, että Euroopan tilasto-ohjelma säilyttää nykyisen oikeudellisen muotonsa, toisin sanoen että siitä säädetään erillisessä ja riippumattomassa asetuksessa.

37.

on tyytyväinen siihen, että alueita ja erityisesti syrjäisimpiä alueita koskevien indikaattoreiden tarjonta sisällytetään ehdotuksessa Euroopan tilasto-ohjelman piiriin kuuluvien avustuskelpoisten toimien joukkoon. Komitea esittää, että avustuskelpoisia toimia ohjelmassa olisivat jo saatavilla olevien tietojen tarjonnan ohella myös täydentävien tietojen kerääminen sekä sellaisten uusien, entistä soveltuvampien indikaattoreiden laatiminen, jotka ilmentävät entistä paremmin syrjäisimpien alueiden olosuhteita.

Kuluttajat, kuluttajansuoja ja elintarvikepolitiikka

38.

pitää myönteisenä uuden ohjelman sitoumusta kuluttajien oikeuksien toteuttamiseen, korkeatasoisen kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden varmistamiseen sekä kuluttajien auttamiseen ongelmien ilmaantuessa. Komitea panee merkille, että ohjelmassa esitetyt välineet sekä varoittavat kuluttajia vaarallisista tuotteista että tarjoavat kuluttajakeskusten kautta kansalaisille verkossa apua ongelmatilanteissa, mutta katsoo, että kuluttajien edustuksen tehostaminen ja vahvistaminen puolueettomien elinten riittävän rahoituksen avulla voi parantaa näiden elinten valmiuksia osallistua tehokkaasti kuluttajien sisämarkkinoilla kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen, oikeussuojakeinot mukaan luettuina.

39.

arvostaa sen tosiasian tunnustamista, että rahoituspalvelumarkkinoiden toiminta vaikuttaa erityisen paljon kansalaisiin, ja korostaa ohjelman tarvetta tukea tehokkaasti kuluttajien oikeuksia ja näiden valveuttamista tällä alalla. Komitea panee merkille sitoumuksen tukea edelleen kuluttajien osallistumista EU:n päätöksentekoon rahoituspalvelujen alalla ja toimenpiteitä rahoitusalan paremman tuntemuksen edistämiseksi. Komitea kehottaa komissiota jatkamaan tätä työtä yhdessä EU:n eri kuluttajajärjestöjen kanssa.

40.

korostaa lisäksi tarvetta varmistaa riittävä rahoitus kuluttajajärjestöille, jotta ne pystyvät tehokkaasti puolustamaan kuluttajien etuja ja toimimaan oikeutettuina yksikköinä kollektiivisen oikeussuojamenettelyn puitteissa. Komitea kiinnittää huomiota siihen, että asia koskee erityisesti pienimpien jäsenvaltioiden kuluttajajärjestöjä.

41.

pitää tervetulleena uuteen sisämarkkinaohjelmaan sisältyvän erityisen ”elintarvikelohkon” mukaanottoa. EU:n suurimpana valmistussektorina elintarvike- ja juomateollisuus tarvitsee vahvan, kilpailukykyisen ja kestävän toimitusketjun, jota vakaa sääntelykehys ja vastavuoroisen tunnustamisen parempi toimivuus yhdenmukaistamattomilla aloilla tukevat.

42.

toistaa pyyntönsä toimenpiteistä, joilla edistetään ja ylläpidetään elintarvikkeiden tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä, jotka tukevat kestäväpohjaisia tuotantotapoja, mikä vähentää ympäristövaikutuksia ja parantaa elintarviketurvaa laadukkaiden, kohtuuhintaisten tuotteiden avulla, kuten komitea esittää aiemmissa lausunnoissaan (6). Komitea kiinnittää huomiota siihen, että elintarvikealan julkiset hankinnat voivat toimia katalysaattorina elintarviketuotannon viemiseksi kestävämpään suuntaan. Komitea suosittelee näin ollen toimenpiteitä, joilla edistetään julkisia hankintoja elintarvikealalla hoitavien toimihenkilöiden kouluttamista ja verkostojen luomista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimivaltaisten viranomaisten tukemiseksi.

Ohjelmasuunnittelu

43.

toteaa, että komission ehdottaman ohjelmasuunnittelua koskevan uuden lähestymistavan pitäisi periaatteessa tuoda tehokkuutta ja kustannussäästöjä, tarjota budjettikohtiin jonkin verran joustavuutta muuttuviin olosuhteisiin vastaamiseksi sekä parantaa toimitusta ja toteutusta. Komitea panee merkille, että tämä on ensisijaisesti sisäisen hallinnollisen koordinoinnin kysymys ja että on epäselvää, voiko yksittäinen ohjelma yksinään tuottaa tarvittavat synergiaedut ja kustannussäästöt.

44.

panee merkille, että ohjelmaan sisältyvät budjettikohdat koskevat useita komission pääosastoja, ja pohtii, miten tämä toimii käytännössä. Komitea huomauttaa, että budjettikohtien joustavuuden saavuttaminen voi osoittautua käytännössä vaikeaksi, koska tätä varten ei ole vielä määritelty rakenteita.

45.

Korostaa budjettikohtien läpinäkyvyyden puutetta, sillä tietyissä tapauksissa hallintokustannukset on selkeästi rajattu, kun taas toisissa ei. Komitea ehdottaa, että tietyntyyppisen teknisen avun budjetti olisi määriteltävä selkeämmin, jotta ohjelmasuunnittelun kustannukset voitaisiin erottaa tosiasiallisten toimenpiteiden toteuttamisesta johtuvista kustannuksista.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(59) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(1) AK:n lausunto – Sisämarkkinoiden päivitys (ECON-VI/010).

(2) AK:n lausunto – Palvelupaketti: ”Toimiva palvelutalous EU:n kansalaisille” (ECON-VI/022).

(3) http://ec.europa.eu/growth/single-market/services/services-directive/implementation/evaluation_fi

(4) AK:n lausunto – COSME-ohjelman tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen: alue- ja paikallisnäkökulma (asiakokonaisuus ECON-VI/027).

(5) AK:n lausunto – Vauhtia start-up- ja scale-up-yrityksille Euroopassa: alueellinen ja paikallinen näkökulma (asiakokonaisuus ECON-VI/021).

(6) AK:n lausunto – Kohti kestäväpohjaista EU:n elintarvikepolitiikkaa (asiakokonaisuus NAT-VI/014).

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/272

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Digitaalinen Eurooppa -ohjelma (2021–2027)”

(2019/C 86/14)

Esittelijä:

Markku MARKKULA (FI, EPP), Espoon kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027

COM(2018) 434 final

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista – Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta

SWD(2018) 306 final

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Vaikutusten arviointi – Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027

SWD(2018) 305 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Asetusehdotus

2 artiklan e alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”digitaali-innovaatiokeskittymällä” oikeussubjektia, joka on nimetty tai valittu avoimella ja kilpaillulla menettelyllä toteuttamaan tämän ohjelman mukaiset tehtävät, erityisesti tarjoamaan pääsy teknologiseen asiantuntemukseen ja kokeilujärjestelyihin, kuten laitteisiin ja ohjelmistotyökaluihin, teollisuuden digitalisaation mahdollistamiseksi.

”digitaali-innovaatiokeskittymällä” oikeussubjektia tai oikeussubjektien konsortiota , joka on nimetty tai valittu avoimella ja kilpaillulla menettelyllä toteuttamaan tämän ohjelman mukaiset tehtävät, erityisesti tarjoamaan pääsy teknologiseen asiantuntemukseen ja kokeilujärjestelyihin, kuten laitteisiin ja ohjelmistotyökaluihin, teollisuuden digitalisaation mahdollistamiseksi;

Perustelu

Kun perustetaan digitaali-innovointikeskittymien verkosto, on tärkeää, että se kattaa kaikki alueet; tavoitteena on saada digitaali-innovointikeskittymä kaikille alueille. Mahdollisuus digitaali-innovointikeskittymää johtavasta konsortiosta vahvistaisi verkoston perustaa osallistamalla useita sidosryhmiä, kuten yliopistoja, tutkimuskeskuksia ja innovaatiokeskuksia.

Arviointimenettelyllä tulisi varmistaa, että verkosto on sekä alueellisesti että temaattisesti tasapainossa ja että se pystyy tuottamaan korkeatasoisia palveluita. Ehdokasyhteisöjen valintamenettelyn tulisi ohjautua koko verkoston näkökulmasta tehokkaiden synergioiden luomiseksi digitaali-innovointikeskittymien välille. Tämä on jälleen yksi hyvä peruste antaa oikeussubjektien konsortiolle mahdollisuus johtaa digitaali-innovointikeskittymää.

Oikeussubjektivaatimus asettaa tarpeettomia rajoitteita, minkä vuoksi käytännön järjestelyihin on saatava enemmän joustavuutta. Kevyiden rakenteiden painottamiseksi koordinointitehtävä voitaisiin osoittaa myös oikeussubjektille konsortiossa tai oikeussubjektien verkostossa.

Muutosehdotus 2

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea Euroopan talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiota ja saattaa sen hyödyt Euroopan kansalaisten ja yritysten ulottuville. Ohjelmalla

Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea Euroopan talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiota paikallisella, alueellisella, valtiollisella ja Euroopan tasolla ja saattaa sen hyödyt Euroopan kansalaisten ja yritysten ulottuville. Ohjelmalla

a)	vahvistetaan Euroopan digitaalisia valmiuksia digitaaliteknologian keskeisillä aloilla laajamittaisen käyttöönoton avulla;

a)	vahvistetaan Euroopan digitaalisia valmiuksia digitaaliteknologian keskeisillä aloilla laajamittaisen käyttöönoton avulla;

b)	laajennetaan digitaaliteknologian leviämistä ja käyttöönottoa yleistä etua koskevilla aloilla ja yksityisellä sektorilla.

b)	laajennetaan digitaaliteknologian leviämistä ja käyttöönottoa yleistä etua koskevilla aloilla ja yksityisellä sektorilla;

c)	nopeutetaan digitalisaatiota lisäämällä paikallista yhteistyötä ja eurooppalaisia kumppanuuksia.

Perustelu

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti digitaalinen Eurooppa -ohjelman on katettava monitasoinen hallinto. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tulokset saavutetaan tehokkaalla toimeenpanolla kaupunkien ja alueiden tasolla tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja muiden oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä paikallisten toimialojen kanssa. Monitasoinen hallinto on tärkeää Euroopan innovaatiokuilun kuromiseksi umpeen. Esimerkiksi EU:n laajuisia suurteholaskentaekosysteemejä voidaan laajentaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman avulla kaikkien tieteellisen ja teollisen arvoketjun osien kattamiseksi.

Muutosehdotus 3

5 artiklan d alakohta (uusi) ja e alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tekoäly

Erityistavoitteessa 2 ”Tekoäly” annettavalla unionin rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin:

d)	datan laadun ja määrän parantaminen digitalisaation tukemiseksi ja nopeuttamiseksi, jotta voidaan luoda digitaalinen alustatalous;

e)	teknologioiden käytön lisääminen, innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen, käyttäjien tietoisuuden lisääminen ja innovaatiosta markkinoille siirtymiseen kuluvan ajan lyhentäminen.

Perustelu

Siirtyminen digitaaliseen alustatalouteen on digitalisaation tulos. Meidän on luotava suotuisat edellytykset tämän ja muiden suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiselle. Kaupunkien, kansalaisten ja liikemaailman muuttuva rooli on otettava huomioon.

Tässä kehityksessä on keskeistä datan tarvittava laatu ja määrä. Meidän on ensinnäkin tarjottava oikeanlaiset parametrit tiedon laadun mittaamiseen. Toiseksi voidaan kehittää algoritmeja datan laadun arviointiin ja poikkeavan datan havaitsemiseksi, jotta sitä ei käytetä analyysissä, ja oikaista informaatiota tavoitteena saada luotettavampaa vastetta algoritmeista. Kolmanneksi datan laatua voidaan parantaa menetelmillä, joilla kehitetään kattavuutta, verrattavuutta ja tiedonsiirron aikaa, joita käytetään tekoälyyn pohjautuvissa digitaalisissa palveluissa valtiollisella ja sitä alemmilla hallinnon tasoilla.

Näitä menetelmiä ei mainita nimenomaisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa, vaikka viittaus datan eheyteen ja luottamuksellisuuteen on mainittu tekstissä, ja siinä on myös joukko viittauksia software- ja algoritmikirjastojen yleiseen rooliin.

Datan laatua ja eheyttä on myös täydennettävä toimenpiteillä, joilla turvataan kunkin yksilön omia tietoja koskevien oikeuksien loukkaamattomuus ja varmistetaan laatu siltä osin että kyetään ylläpitämään informaation ja henkilötietojen asianmukainen turvallisuustaso.

Muutosehdotus 4

7 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” annettavalla unionin rahoituksella on tuettava pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä tässä ohjelmassa tuetuilla aloilla ja edistettävä siten Euroopan lahjakkuusreservin kasvattamista ja ammattitaidon parantamista etenkin suurteholaskennan, massadata-analyysin, kyberturvallisuuden, hajautetun tilikirjan teknologioiden, robotiikan ja tekoälyn alalla. Rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin:

Erityistavoitteessa 4 ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen” annettavalla unionin rahoituksella on tuettava pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä tässä ohjelmassa tuetuilla aloilla ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavalla tavalla ja edistettävä siten Euroopan lahjakkuusreservin kasvattamista ja ammattitaidon parantamista etenkin suurteholaskennan, massadata-analyysin, kyberturvallisuuden, hajautetun tilikirjan teknologioiden, robotiikan ja tekoälyn alalla. Rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin:

a)	opiskelijoiden, tietotekniikka-alan ammattilaisten ja työvoiman pitkäkestoisten koulutusten ja kurssien suunnittelun ja toteutuksen tukeminen;

a)	opiskelijoiden, tietotekniikka-alan ammattilaisten ja työvoiman pitkäkestoisten koulutusten ja kurssien suunnittelun ja toteutuksen tukeminen;

b)	yrittäjien, pienten yritysten johtajien ja työvoiman lyhytkestoisten koulutusten ja kurssien suunnittelun ja toteutuksen tukeminen;

b)	yrittäjien, pienten yritysten johtajien ja työvoiman lyhytkestoisten koulutusten ja kurssien suunnittelun ja toteutuksen tukeminen;

c)	opiskelijoiden, nuorten yrittäjien ja tutkinnon suorittaneiden työpaikkakoulutuksen ja harjoittelun tukeminen.

c)	opiskelijoiden, nuorten yrittäjien ja tutkinnon suorittaneiden työpaikkakoulutuksen ja harjoittelun tukeminen.

Perustelu

On tärkeää varmistaa, että tulevaisuuden digitaalisten taitojen koulutusjärjestelmässä otetaan huomioon myös sukupuolinäkökulma. Siten luodaan tulevaisuuden osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa.

Muutosehdotus 5

8 artiklan 1 kohdan a, g ja j alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus

Erityistavoitteessa 5 ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus” annettavalla unionin rahoituksella on pyrittävä seuraaviin operatiivisiin tavoitteisiin:

sen varmistaminen, että julkisella sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveys- ja hoitoalalla, koulutuksessa, oikeuslaitoksessa, liikenteessä, energia-alalla, ympäristöalalla, kulttuurialalla ja luovilla aloilla, voidaan ottaa käyttöön ja asettaa saataville viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologioita, etenkin suurteholaskenta, tekoäly ja kyberturvallisuus;

sen varmistaminen, että julkisella sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveys- ja hoitoalalla, koulutuksessa, oikeuslaitoksessa, kaupunkisuunnittelussa, liikenteessä, energia-alalla, luonnonvara-, metsätalous-, elintarvike- ja ympäristöalalla, kulttuurialalla ja luovilla aloilla, voidaan ottaa käyttöön ja asettaa saataville viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologioita, etenkin suurteholaskenta, tekoäly , tietoturva ja kyberturvallisuus;

g)	jatkuvan valmiuden varmistaminen havainnoida ja analysoida unionin tasolla nopeasti kehittyviä digitaalisia kehityssuuntauksia ja mukautua niihin sekä jakaa ja valtavirtaistaa parhaita käytäntöjä ;

jatkuvan valmiuden varmistaminen havainnoida ja analysoida alueellisella, valtiollisella ja Euroopan tasolla nopeasti kehittyviä digitaalisia kehityssuuntauksia ja mukautua niihin sekä luoda yhdessä uusia digitaalisia ratkaisuja, jakaa parhaita käytäntöjä ja valtavirtaistaa vertailuoppimiskulttuuria ;

j)	Digitaalinen Eurooppa -ohjelman käyttöönottotoimien liittäminen alueellisiin älykkään erikoistumisen strategioihin, Euroopan horisontti -ohjelmaan ja muihin tärkeisiin eurooppalaisiin aloitteisiin ja kumppanuushankkeisiin.

Perustelu

Kaupunkisuunnittelu-, metsätalous- ja elintarvikeala on sisällytettävä a alakohdan asianomaiseen luetteloon, koska ne ovat tärkeitä tekijöitä kaikessa yhteiskunnallisessa kehityksessä. Älykkäät ja kestävät digitaaliset ratkaisut ovat strategisessa asemassa kaupunkikehityksen kestävän hallinnan alalla sekä luonnonvara-, elintarviketuotanto- ja metsätalousalalla useiden ilmastonmuutokseen liittyvien ympäristöhaasteiden torjumisessa.

Kuten AK toteaa nykyiselle toimikaudelleen 2015–2020 asettamissaan painopisteissä, tarvitaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa näkökulmaa, yrittäjyyttä suosivaa ajattelutapaa ja kohdennettuja investointeja kaikilta osin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

Muutosehdotus 6

13 artiklan 3 kohta (uusi)

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa	Synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa
	3. Ohjelma tukee alueellista ja eurooppalaista yhteistyötä ja kumppanuuksia innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen laajentamiseksi ja synergioiden varmistamiseksi alueellisten strategioiden kanssa.

Perustelu

AK huomauttaa, että vaikutustenarvioinnissa viitataan useissa kohdin mm. sellaisiin EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin kuin EAKR, ESR+ ja Verkkojen Eurooppa -väline (CEF), jotka ovat keskeisessä asemassa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. EU:n välineiden ja paikallisten ja alueellisten mekanismien ja rahoituksen synergistä käyttöä painotetaan vahvasti EU:n toimintapolitiikassa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa ei kuitenkaan ole selkeitä menettelyjä ja mekanismeja siihen, miten järjestää näiden välineiden keskeinen vuorovaikutus kaikilla hallinnon tasoilla. Viittauksia kumppanuuteen tai monitasoisen hallinnon säännöksiin ei löydy. Alueiden tärkeä rooli on kuitenkin kirjattava tähän artiklaan. Komissio painottaa politiikassaan alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden keskeistä roolia luonnollisena keinona lisätä alueellista yhteistyötä ja eurooppalaisia kumppanuuksia. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman on tuettava tätä asiaa.

Muutosehdotus 7

16 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

D igitaali-innovointikeskittymät

Eurooppalaiset d igitaali-innovointikeskittymät

1. Ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden aikana perustetaan digitaali-innovointikeskittymien alustava verkosto.

1. Ohjelman ensimmäisen toteutusvuoden aikana perustetaan eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien alustava verkosto. Tähän verkostoon kuuluvilla keskittymillä on suuri alueellinen rooli eurooppalaisen yhteistyön lisäämisessä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun verkoston perustamista varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä ehdokasyhteisöt avoimella ja kilpailulla prosessilla seuraavien kriteerien pohjalta:

a)	digitaali-innovointikeskittymien toimintoihin liittyvät asianmukaiset valmiudet;

a)	digitaali-innovointikeskittymien toimintoihin liittyvät asianmukaiset valmiudet , mukaan lukien tutkimus- ja kehitystoimintaan, infrastruktuuriin, tietosuojaan, turvallisuuteen ja innovaatioon liittyvät kyvyt ja valmiudet ;

b)	asianmukaiset hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri;

b)	asianmukaiset hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri;

c)	toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

c)	toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

d)	asianmukaiset, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa.

d)	asianmukaiset, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa;

e)	yhteensovittaminen alueellisten strategioiden kanssa.

3. Komissio hyväksyy päätöksen alustavan verkoston muodostavien yhteisöjen valinnasta. Komissio valitsee yhteisöt jäsenvaltioiden nimeämien ehdokasyhteisöjen joukosta edellä 2 kohdassa mainittujen kriteerien ja seuraavien lisäkriteerien pohjalta:

a)	alustavan verkoston rahoitukseen käytettävissä oleva talousarvio;

a)	alustavan verkoston rahoitukseen käytettävissä oleva talousarvio;

b)	tarve varmistaa alustavalla verkostolla teollisuuden ja yleistä etua koskevien alojen tarpeiden kattaminen sekä laaja ja tasapainoinen maantieteellinen kattavuus.

b)	tarve varmistaa alustavalla verkostolla teollisuuden ja yleistä etua koskevien alojen tarpeiden kattaminen sekä laaja ja tasapainoinen maantieteellinen kattavuus koko unionin ja jäsenvaltioiden alueella.

4. Muita digitaali-innovointikeskittymiä valitaan avoimella ja kilpaillulla prosessilla siten, että varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus koko Euroopassa . Verkostoon kuuluvien yhteisöjen lukumäärän on oltava suhteessa jäsenvaltion asukaslukuun, ja kussakin jäsenvaltiossa on oltava vähintään yksi digitaali-innovointikeskittymä. EU:n syrjäisimpien alueiden erityisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi niiden tarpeita varten voidaan nimittää erityisiä yhteisöjä.

4. Muita digitaali-innovointikeskittymiä valitaan avoimella ja kilpaillulla prosessilla siten, että varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus koko Euroopan alueilla. Verkostoon kuuluvien yhteisöjen lukumäärän on oltava suhteessa jäsenvaltion asukaslukuun, ja kussakin jäsenvaltiossa on oltava vähintään yksi digitaali-innovointikeskittymä. EU:n harvaan asuttujen ja syrjäisimpien alueiden erityisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi niiden tarpeita varten voidaan nimittää erityisiä yhteisöjä.

Perustelu

Digitalisaation nopeuttamiseksi digitaali-innovointikeskittymät eivät ainoastaan kehitä vaan myös toteuttavat ja edistävät innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa julkishallinnossa ja yksityisissä yrityksissä sekä tukevat kaupunkien ja alueiden muuttuvaa roolia. Lisäksi tarjoamalla pääsyn näihin ratkaisuihin digitaali-innovointikeskittymät voisivat auttaa kehittämään asianmukaiset valmiudet eri toimijaryhmille innovatiivisen teknologian ratkaisujen toteuttamiseksi digitaalisilla alustoillaan ja tukea erityisten digitaalisten palveluiden infrastruktuurin suunnittelua hyödyntämällä data-analyysipalveluja. Näistä syistä digitaali-innovointikeskittymien vahvasti eurooppalaista luonnetta on korostettava ja ne tulisi nimetä eurooppalaisiksi digitaalikeskittymiksi.

Kyvyt ja valmiudet teknologioiden validoinnissa ja viimeisimpään tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvän tiedon käytössä ovat keskeisiä kriteerejä parhaiden ehdokasyhteisöjen valitsemisessa.

Vaikutustenarvioinnin tulokset osoittavat selvästi, että digitaali-innovaatiokeskittymillä on voimakas alueellinen ulottuvuus (erityisesti pk-yrityksiä ajatellen). Tämä ei kuitenkaan ilmene säädösehdotuksesta. Digitaali-innovointikeskittymien onnistumisen tulisi pohjautua tehokkaaseen alueelliseen yhteistyöhön, joka perustuu alueellisiin strategioihin, kuten älykkääseen erikoistumiseen tähtäävät tutkimus- ja innovointistrategiat (RIS3).

Kun perustetaan digitaali-innovointikeskittymiä, riittävä kattavuus kaikilla alueilla on tärkeää. Tavoitteena on saada digitaali-innovointikeskittymä kaikille alueille.

Arviointimenettelyllä tulisi varmistaa, että verkosto on sekä alueellisesti että temaattisesti tasapainossa ja että se pystyy tuottamaan korkeatasoisia palveluita. Ehdokasyhteisöjen valintamenettelyn tulisi ohjautua koko verkoston näkökulmasta, jotta pystytään luomaan tehokkaita synergioita digitaali-innovointikeskittymien välille.

Muutosehdotus 8

20 artiklan 1 kohdan d ja e alakohta (uusi)

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Myöntämisperusteet

Myöntämisperusteet määritellään työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä, ottaen huomioon vähintään seuraavat tekijät:

a)	toimen toteuttamisvalmius hankkeen suunnitteluvaiheessa;

a)	toimen toteuttamisvalmius hankkeen suunnitteluvaiheessa;

b)	ehdotetun toteuttamissuunnitelman mielekkyys;

b)	ehdotetun toteuttamissuunnitelman mielekkyys;

c)	tapauksen mukaan unionin tuen edistävä vaikutus julkisiin ja yksityisiin investointeihin;

c)	tapauksen mukaan unionin tuen edistävä vaikutus julkisiin ja yksityisiin investointeihin;

d)	tarve ratkaista rahoitusongelmia kuten markkinarahoituksen puute;

d)	eri rahoitusvälineiden synerginen käyttö ja tarve ratkaista rahoitusongelmia kuten markkinarahoituksen puute;

e)	tapauksen mukaan taloudelliset, yhteiskunnalliset, ilmastolliset ja ympäristövaikutukset sekä esteettömyys;

e)	tapauksen mukaan hankkeen integrointi alueellisiin strategioihin;

f)	tapauksen mukaan Euroopan laajuinen ulottuvuus;

f)	tapauksen mukaan taloudelliset, yhteiskunnalliset, ilmastolliset ja ympäristövaikutukset sekä esteettömyys;

g)	tapauksen mukaan tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen koko unionissa, mukaan lukien syrjäisimmät alueet;

g)	tapauksen mukaan Euroopan laajuinen ulottuvuus;

h)	tapauksen mukaan pitkän aikavälin kestävyyssuunnitelman olemassaolo.

h)	tapauksen mukaan tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen koko unionissa, mukaan lukien syrjäisimmät alueet;

i)	tapauksen mukaan pitkän aikavälin kestävyyssuunnitelman olemassaolo.

Perustelu

AK korostaa, että 70 prosenttia EU:n lainsäädännöstä pannaan täytäntöön paikallisella ja alueellisella tasolla, ja painottaa eri EU-ohjelmien, rahoitusvälineiden ja alueellisten strategioiden välisiä synergioita. Alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja tärkeiksi välineiksi taloudellisessa muutoksessa ja parhaiden käytäntöjen jakamisessa eurooppalaisten kumppanuuksien kautta.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

pitää komission esittämää Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa koskevaa säädösehdotusta myönteisenä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun komissio on ehdottanut pakettia, jossa integroidaan digitalisaatio, tutkimus ja innovaatio kaikkiin suurimpiin EU:n ohjelmiin ja Euroopan laajuiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Paikallisten ja alueellisten viranomaisten keskeinen asema Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toteuttamisessa olisi otettava huomioon kaikissa toimenpiteissä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisen nopeuttamiseksi.

muistuttaa ihmisten, liiketoiminnan ja osaamisen keskeisestä asemasta digitaalisten sisämarkkinoiden hyötyjen maksimoinnissa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toteuttamiseen liittyen AK painottaa, että EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden viimeistelyyn tarvitaan myös selkeää ja vakaata oikeudellista ympäristöä ja suotuisia olosuhteita, jotta voidaan edistää innovointia, poistaa markkinoiden pilkkoutuneisuutta ja mahdollistaa kaikkien toimijoiden hyötyminen uudesta markkinadynamiikasta.

painottaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman avainasemaa sen kehkeytyessä vahvaksi investointi- ja kehitysohjelmaksi, jotta voidaan hyödyntää tarvittavat ja luodut mahdollisuudet kaikilta osin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden saavuttamiseksi. Avainkysymys on, kuinka Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta saadaan niin houkutteleva, että kaupungit ja alueet – teollisuudenaloineen, yliopistoineen ja asukkaineen – nopeuttavat Euroopan laajuista digitalisaatiota ja taloudellista muutosta lisäämällä huomattavasti julkisia ja yksityisiä investointeja henkilöpääomaan ja fyysiseen pääomaan.

painottaa lainsäädännöllisten esteiden poistamisen, byrokratian vähentämisen ja EU:n lainsäädännön nykyaikaistamisen tärkeyttä, koska ne ovat avaintekijöitä Euroopan teollisuuden vahvan kilpailukyvyn varmistamisessa. Samalla on tarve parantaa julkisen ja yksityisen sektorin valmiutta toteuttaa digitaalisia innovaatioita.

pitää myönteisenä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman investointeja kehittyneeseen suuren kapasiteetin digitaaliseen infrastruktuuriin, kuten 5G-verkkoihin, joita tarvitaan digitaalisten palveluiden ja teknologioiden käyttöönoton mahdollistamiseksi kaikkialla Euroopassa. Laajakaistalla on keskeinen rooli innovatiivisten ja kilpailukykyisten digitaalisten palveluiden kehittämisessä, minkä vuoksi AK kehottaa nopeaan 5G-tekniikan standardointiin televiestintäverkkojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

painottaa kaupunkien ja alueiden keskeistä asemaa digitaalisten palvelujen tarjoajina asukkaille sekä digitaalisen infrastruktuurin, kuten datan tuottamisen, luomisessa ja hallinnoinnissa. Digitaaliset palvelut tarjoavat mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen innovointiin, yrittäjyyteen sekä työpaikkojen ja liiketoiminnan luomiseen.

edellyttää, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa otetaan huomioon ja varmistetaan julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen digitalisaatio, jotta kaupungit kykenevät vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Tämä edellyttää EU:n laajuista yhteentoimivuutta ja datan, teknologian ja taitotiedon saatavuutta.

painottaa datan laadun ja määrän tärkeyttä, mikä on keskeistä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Aiemmissa AK:n lausunnoissa on painotettu kuntien ja alueiden roolia datan yhtenäistämisessä, keräämisessä, laadussa, saatavuudessa ja käytössä sekä turvallisen ja yhteentoimivan digitaalisen infrastruktuurin takaamisessa rajatylittävälle tiedonkululle digitaalitaloudessa.

painottaa tekoälyn tärkeyttä lupaavana teknologiana, jota voidaan soveltaa kestävään kasvuun ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tekoälyä on tämän vuoksi vahvistettava varmistamalla datan laatu ja turvaamalla yksityisyyden suoja, mutta samalla edelleen sallimalla nimetön tiedonrikastus, koneoppiminen ja hahmontunnistuksen perusteet.

10.

toteaa, että dataa sisältävät tekoälykirjastot ovat keskeisessä osassa älykkäiden julkisten palvelujen suunnittelussa. Huonolaatuinen data voi vaikuttaa toivottuun tulokseen ja palveluiden tehokkuuteen ja näin ollen heikentää tekoälyn mahdollisia hyötyjä. Hyvälaatuinen data on olennaista, jotta julkishallinnot pystyvät suunnittelemaan, toteuttamaan ja valvomaan omaksumansa toimintapolitiikan vaikutuksia empiirisen näytön pohjalta ja hyödyntämällä data-analyysivalmiuksia. Tämä vahvistaisi julkisen vallan toiminnan avoimuutta ja vastuullisuutta ja auttaisi parantamaan toimintapolitiikan tuloksia. Datalla tulee olemaan suuri vaikutus tiedon kulttuurin luomisessa, missä näytöstä tulee perusta älykkäämmälle ja asukaskeskeiselle hallinnolle ja poliittiselle päätöksentekoprosessille.

11.

kehottaa useiden meneillään olevien datavetoisen talouden ja datavetoisen yhteiskunnan toimenpiteiden perusteelliseen integroimiseen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan. Näitä toimenpiteitä on käsitelty digitaalisten sisämarkkinoiden yhteydessä useissa datapaketeissa: Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen (COM(2017) 9), kehys henkilötietojen vapaalle liikkuvuudelle Euroopan unionissa (COM (2017) 228) ja vuonna 2018 kolmannessa datapaketissa. Viimeksi mainittu sisältää tiedonannon ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus”, jossa käsitellään yksityisen sektorin tiedon saatavuutta yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin (mukana lista keskeisistä periaatteista tiedon jakamisesta yritysten ja julkishallinnon välillä – ”B2G”) ja joka sisältää ohjeellisen asiakirjan yksityisen tiedon jakamisesta. Samanaikaisesti komissio on hyväksynyt ehdotuksen julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin (PSI-direktiivi) uudelleenlaatimisesta.

12.

korostaa tuloksia, jotka saatiin komission sidosryhmävuoropuhelusta, joka käsitteli tiedonantoa ”Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen”, ja erityisesti muiden kuin sääntelytoimenpiteiden saamaa vahvaa tukea, kun tarkoituksena on maksimoida ja järjestää datan saatavuus ja datan uudelleenkäyttö yritysten välillä. Esimerkkinä digitaalisesta siirtymästä terveydenhuollossa todettakoon, että julkisessa kuulemisessa tutkittiin tarvetta poliittisiin toimenpiteisiin digitaalisen innovaation edistämisessä terveydenhuollon laadun parantamiseksi koko Euroopassa (komitea on kiinnittänyt erityistä huomiota kyseiseen tarpeeseen).

13.

kehottaa käyttämään yhteisyrityksiä, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin digitaaliteknologian osaamis- ja innovaatioyhteisöä ja muita EU:n aloitteita sekä alueiden välisiä eurooppalaisia kumppanuuksia mekanismeina Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toteuttamiseen. Älykkäät ja kestäväpohjaiset digitaaliset ratkaisut ovat keskeisessä roolissa paikallisen ja alueellisen tason kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja suurimpien yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, käsittelyssä. Ratkaisut vaativat korkealaatuista suurteholaskentaa, tekoälyyn perustuvia ratkaisuja ja kyberturvallisuutta. Kaupunkeja ja alueita tulisi rohkaista ryhtymään edelläkävijöiksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan osallistumisessa, erityisesti uusien sovellusten testausalueina. Digitalisaation merkitys kasvaa esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, erityisesti alueellisen informaatiomallinnuksen kautta.

14.

huomauttaa, että täysimääräiset hyödyt investoinneista digitaalisiin teknologioihin ja alustoihin on laajennettava Euroopan tasolle. Osaaviin asiantuntijoihin investointi on tarpeellinen ennakkoedellytys, vaikka se ei yksin riitä. Kansalaisia tulee kouluttaa ja varustaa heidät asianmukaisella digitaalisella osaamisella. Tarvitaan erityisiä toimenpiteitä ammattilaisten uudelleenkouluttamiseksi, jotta heidän erikoisosaamistaan voidaan hyödyntää uusissa digitaalisissa työtehtävissä. Eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä pitkälle vietyjen digitaalisten taitojen tarjoaminen nuorille oppijoille on pakollinen investointi tulevaisuuden työvoiman laadun takaamiseksi Euroopassa. On ilmeistä, että STEAM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taidealat ja matematiikka) opetuksen merkitys kasvaa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman täytäntöönpano täytyy hoitaa synergiassa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman kanssa.

15.

painottaa, että digitaaliseen alustatalouteen siirtymisessä on tärkeää varmistaa, että julkisten ja yksityisten palvelujen sääntely on käyttäjäkeskeistä, digitaalista ja yhteentoimivaa suunnittelultaan ja yhden kerran periaatteen mukaista valtiolliseen, alueelliseen ja paikalliseen julkiseen valtaan nähden.

16.

toteaa, että hallinnon digitaalisia alustoja ei mainita Digitaalinen Eurooppa -ohjelman säädöstekstissä. Näiden alustojen käsite liittyy kuitenkin ohjelman tavoitteeseen 5, joka käsittelee yhteentoimivuutta ja digitaalisten teknologioiden toteutusta julkisen vallan ja yksityisen sektorin toimin. Tämä on myös selvitetty tarkemmin liitteessä 2, jossa käsitellään julkishallinnon palveluiden yhteentoimivuuteen liittyviä toimia, yhden kerran periaatteen soveltamista ja digitaalisten palveluiden infrastruktuuria.

17.

kehottaa rakentamaan digitaalisia alustoja luomalla yleiskäyttöisiä ja uudelleenkäytettäviä ratkaisuja digitaalisessa tunnistamisessa sekä luottamus- ja turvapalveluissa. Nämä on yhdistetty kehittyneisiin uudelleenkäytettäviin ratkaisuihin, jotka perustuvat tekoälyn avulla toimiviin datavetoisiin menetelmiin. Tämä auttaa varmistamaan, että julkiset palvelut ovat toisiinsa kytkeytyneitä eri politiikanaloilla ja hallinnon tasoilla. Se edistää myös hallinnon palvelujen älykkäämpää toimintaa, joka on räätälöity vastaamaan käyttäjien erityistarpeisiin ja on saatavilla verkko- ja mobiilialustoilla.

18.

suosittelee, että digitaalisten teknologioiden rajatylittävä käyttö yhdistetään oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseen yhteistyöltä, mitä käsitellään 8 artiklassa ”Käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus”.

19.

painottaa sellaisen digitaali-innovointikeskittymien verkoston perustamisen tärkeyttä, joka on riittävän kattava kaikille alueille. Vaikutustenarvioinnissa osoitetaan selvästi, että digitaali-innovointikeskittymillä on voimakas alueellinen ulottuvuus (erityisesti pk-yrityksiä ajatellen). Tätä asiaa ei kuitenkaan mainita säädösehdotuksessa. Digitaali-innovointikeskittymien valitsemisen tulisi olla avoin ja luotettava prosessi, johon yhden ainoan digitaali-innovointikeskittymän lisäksi sisältyy tarvittaessa myös digitaali-innovointikeskittymien verkosto jokaisessa jäsenvaltioissa. Digitaali-innovointikeskittymät olisi valittava maakohtaisesti, alueellisesti ja temaattisesti tasapainoisella tavalla. Digitaali-innovointikeskittymien verkostolla olisi oltava tiiviit yhteydet muihin verkostoihin, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin digitaaliteknologian osaamis- ja innovaatioyhteisöön ja Yritys-Eurooppa-verkostoon.

20.

painottaa tekoälyn tärkeyttä ja yhteyttä laajennettuun todellisuuteen (XR), VR-, AR-, 3D-teknologioihin ja robotiikkaan, jotka tulevat muodostamaan uuden pohjan globaalille liiketoiminnalle, alustataloudelle ja oppimisalustoille. Tämä edistää useanlaisten koulutus- ja kulttuurisisältöjen tasapuolista saatavuutta ja innovatiivisten tietämyksen siirron alustojen luomista työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen. Tämän lisäksi se tukee kestävää kehitystä, koska se vähentää huomattavasti tarvetta fyysisiin esineisiin, matkustamiseen ja hiilidioksidipäästöihin.

21.

painottaa turvallisuuden roolia ja tärkeyttä digitaalialalla ja korostaa kuntien ja alueiden asemaa kyberrikollisuuden torjumisessa ja tietosuojan varjelemisessa.

22.

kannattaa ohjelmaan assosioituneita kolmansia maita koskevia säännöksiä etenkin sen kannalta, että digitalisaatio sisällytetään näin muodoin toimiin Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa innovoinnissa ja käyttöönotossa yhteistyömentaliteetin ja avoimuuden kautta saavutettavan lisäarvon korostamista. Tieto- ja viestintäteknisen vallankumouksen erityisluonne mahdollistaa sen, että EU voi ottaa vahvan globaalin roolin kestävän kasvun edelläkävijänä ja hyvinvointia edistävässä teknologisessa osaamisessa.

23.

toteaa, että komission ehdotukset ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/282

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan solidaarisuusjoukot ja EU:n uusi nuorisostrategia”

(2019/C 86/15)

Esittelijä:

Matteo Luigi BIANCHI (IT, ECR), Morazzonen (Varese) pormestari

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä [Euroopan solidaarisuusjoukoista annetun asetuksen] ja asetuksen (EU) N:o 375/ 2014 kumoamisesta,

COM(2018) 440 final

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet,

COM(2018) 269 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan unioni perustuu sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen. Tämä yhteinen arvo ohjaa sen toimintaa ja luo yhtenäisyyden, jota tarvitaan, jotta voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista yhteiskunnan haasteista, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä.

Euroopan unioni perustuu sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden paikallis- ja alueyhteisöjen väliseen solidaarisuuteen. Tämä yhteinen arvo ohjaa sen toimintaa ja luo yhtenäisyyden, jota tarvitaan, jotta voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista yhteiskunnan haasteista, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä sekä kehittäen pitkällä aikavälillä solidaarisuustoimintaa, jota he voivat noudattaa koko loppuelämänsä ajan .

Perustelu

Lisäyksellä korostetaan nuorten kansalaistoiminnan alueellisen ja paikallisen ulottuvuuden merkitystä sekä todetaan tämä ensimmäiseksi solidaarisuuden alan merkittäväksi kiinnekohdaksi.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Nuorille olisi tarjottava helposti käytettävissä olevia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joiden kautta he voisivat tuoda esiin sitoutumisensa yhteisöjä hyödyttävään toimintaan ja samalla hankkia hyödyllistä kokemusta, taitoja ja osaamista henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistään varten ja siten parantaa työllistettävyyttään. Tällaisilla toimilla olisi tuettava myös nuorten vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta.

Nuorille olisi tarjottava helposti käytettävissä olevia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joiden kautta he voisivat tuoda esiin sitoutumisensa sekä paikallis- että alue yhteisöjä hyödyttävään toimintaan niin normaaliolosuhteissa kuin hätätilanteissa ja samalla hankkia hyödyllistä kokemusta, taitoja ja osaamista henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistään varten ja siten parantaa työllistettävyyttään. Tällaisilla toimilla olisi tuettava myös nuorten vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta.

Perustelu

Lisäyksellä tuodaan esiin merkitys, joka eurooppalaisten nuorten sitoutumisen alueellisella ja paikallisella ulottuvuudella on, myös hätätilanteissa, joissa tarvitaan humanitaarista apua.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Nuorille tarjottavien solidaarisuustoimien olisi oltava laadukkaita, eli niiden olisi vastattava täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, vahvistettava yhteisöjä, tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokasta tietoa ja osaamista, oltava taloudellisesti nuorten ulottuvilla ja ne olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa.	Nuorille tarjottavien solidaarisuustoimien olisi oltava laadukkaita, eli niiden olisi vastattava täyttämättömiin yhteiskunnallisiin sekä paikallisiin tarpeisiin, vahvistettava paikallis- ja alue yhteisöjä, tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokasta tietoa ja osaamista, oltava taloudellisesti nuorten ulottuvilla ja ne olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa.

Perustelu

Muutosehdotuksella korostetaan paikallisten yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämisen ja paikallis- ja alueyhteisöjen vahvistamisen muodossa tehtävän vapaaehtoistoiminnan merkitystä.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 7 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat keskitetyn asiointipisteen, jonka kautta pääsee osallistumaan solidaarisuustoimiin koko unionissa ja sen ulkopuolella. Ohjelman yhdenmukaisuus ja täydentävyys unionin muihin asiaan liittyviin politiikkoihin ja ohjelmiin nähden olisi varmistettava omaksumalla horisontaalinen lähestymistapa ja kannustamalla monialaiseen yhteistyöhön aina kun se on mahdollista . Euroopan solidaarisuusjoukot pohjautuvat aiempien ja nykyisten ohjelmien, erityisesti eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (1) ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen (2), vahvuuksiin ja synergioihin niiden kanssa. Lisäksi ne täydentävät jäsenvaltioiden nuorisotakuun yhteydessä toteuttamia toimia, joilla tuetaan nuoria ja helpotetaan heidän siirtymistään opinnoista työelämään, tarjoamalla heille lisää mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelujen , oppisopimuskoulutuksen tai työpaikkojen kautta joko kunkin omassa jäsenvaltiossa tai muissa maissa. Myös täydentävyys Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan kannalta olennaisten unionin tason verkostojen, kuten Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston, EURES-verkoston ja Eurodesk-verkoston – eurooppalaisen vapaaehtoistyökeskuksen ja Euroopan nuorisofoorumin kaltaisista sosiaalisista verkostoista puhumattakaan – , kanssa varmistetaan. Lisäksi olisi varmistettava nykyisten asiaan liittyvien järjestelmien, erityisesti kansallisten yhteisvastuujärjestelmien ja nuorten liikkuvuusjärjestelmien, ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen välinen täydentävyys hyödyntäen hyviä käytäntöjä tapauksen mukaan. Tulisi niin ikään kehittää yhteisvaikutuksia ja jatkuvaa ja suoraa vuoropuhelua kaikkien sellaisten asiaankuuluvien paikallis- ja alueviranomaistahojen sekä kaikkien niiden myös alueiden välisen tason toimijoiden kanssa, jotka ovat jo hyötyneet solidaarisuustoimista ja jotka voivat kokemuksensa ansiosta esittää ehdotuksia tai uusia ajatuksia solidaarisuustoiminnasta.

Perustelu

Komission olisi tuettava mahdollisimman monialaista yhteistyötä ja taattava, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat enemmän suoraan yhteistyöhön Euroopan solidaarisuusjoukkojen kanssa. Sen olisi lisäksi huolehdittava jatkuvasta vuoropuhelusta sellaisten tahojen kanssa, jotka toimivat jo kyseisellä alalla ja jotka ovat jo hyötyneet solidaarisuustoimista.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 10 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Näiden toimien olisi hyödytettävä yhteisöjä ja samalla tuettava osallistujan henkilökohtaista, koulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä, ja ne voivat olla muodoltaan vapaaehtoistoimintaa, harjoitteluja tai työtä, hankkeita taikka verkostotoimia, joita kehitetään eri aloilla, kuten koulutuksen, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden – erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden –, kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ilmastotoimien, katastrofien ehkäisyn, katastrofivalmiuden ja jälleenrakennustoiminnan, maatalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden tarjonnan, terveyden ja hyvinvoinnin, luovuuden ja kulttuurin, liikunnan ja urheilun, sosiaalihuollon ja -turvan, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen, alueellisen yhteistyön ja koheesion sekä rajatylittävän yhteistyön alalla. Tällaisiin solidaarisuustoimiin olisi sisällyttävä vankka oppimis- ja koulutusulottuvuus osallistujille ennen solidaarisuustoimea, sen aikana tai sen jälkeen tarjottavien tarkoituksenmukaisten toimien kautta.

Näiden toimien olisi hyödytettävä paikallis yhteisöjä ja laajempia yhteisön luomiseen tähtääviä pyrkimyksiä ja samalla tuettava osallistujan henkilökohtaista, koulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä, ja ne voivat olla muodoltaan vapaaehtoistoimintaa, oppisopimuksia, harjoitteluja tai työtä, hankkeita taikka verkostotoimia, joita kehitetään eri aloilla, kuten koulutuksen, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden – erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden –, kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ilmastotoimien, katastrofien ehkäisyn, katastrofivalmiuden ja jälleenrakennustoiminnan, maatalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden tarjonnan, terveyden ja hyvinvoinnin, luovuuden ja kulttuurin, liikunnan ja urheilun, sosiaalihuollon ja -turvan, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen, alueellisen yhteistyön ja koheesion , aineellisen ja aineettoman paikallisen ja alueellisen kulttuuri- ja taideperinnön hyödyntämisen ja säilyttämisen sekä rajatylittävän yhteistyön alalla. Tällaisiin solidaarisuustoimiin olisi sisällyttävä vankka oppimis- ja koulutusulottuvuus osallistujille ennen solidaarisuustoimea, sen aikana tai sen jälkeen tarjottavien tarkoituksenmukaisten toimien kautta.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea korostaa, että on tarpeen helpottaa paikallis- ja alueyhteisöjen ja kaikkien asianomaisten osapuolten osallistumista paikallisen kulttuuri- ja taideperinnön hyödyntämistä ja säilyttämistä koskeviin ohjelmiin ja aloitteisiin.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 11 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vapaaehtoistoiminta (sekä unionissa että sen ulkopuolella) tarjoaa epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyviä rikastuttavia kokemuksia, joiden avulla nuoret voivat edistää henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehitystään sekä kansalaisaktiivisuuttaan ja työllistettävyyttään. Vapaaehtoistoimilla ei saisi olla kielteistä vaikutusta mahdolliseen tai olemassa olevaan palkkatyöhön, eikä niitä saisi pitää korvikkeena palkkatyölle. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä nuorisoalan vapaaehtoistoimintaan sovellettavia toimintapolitiikkoja koskevaa yhteistyötä avoimen koordinointimenetelmän avulla.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea korostaa, että on tarpeen määrittää komission ja jäsenvaltioiden välisiä yhteistyömuotoja sekä välineitä, joilla tehdä selkeä ero vapaaehtoistoiminnan ja palkallisten solidaarisuustoimien tai ohjelmasta tuetun toiminnan välille.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelut ja työpaikat voivat tarjota nuorille lisämahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn samalla kun ne helpottavat merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista . Niiden avulla voidaan edistää nuorten työllistettävyyttä ja tuottavuutta ja helpottaa siirtymistä opiskelusta työelämään, mikä on ratkaisevaa nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi työmarkkinoilla. Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavissa harjoittelutoimissa noudatetaan laatuperiaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista annetussa neuvoston suosituksessa (1). Tarjottavat harjoittelut ja työpaikat toimivat nuorten ponnahduslautana työmarkkinoille , ja niihin liittyy asianmukainen toimen jälkeinen tuki. Työmarkkinoiden asiaankuuluvat toimijat, etenkin julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, työmarkkinaosapuolet ja kauppakamarit, helpottavat harjoitteluun ja työhön perustuvien toimien suorittamista, ja osallistujaorganisaatiot maksavat niistä korvauksen. Osallistujaorganisaatioina niiden olisi haettava rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanoelimen kautta voidakseen toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelu- ja työtoimia tarjoavien työnantajien välillä.

Solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelut , oppisopimuskoulutukset ja työpaikat voivat tarjota nuorille lisämahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn sekä mahdollisuuksia kehittää yhteisvastuuhenkeä pitkällä aikavälillä myös yksityiselämässä . Niiden avulla voidaan edistää nuorten työllistettävyyttä ja tuottavuutta ja helpottaa siirtymistä opiskelusta työelämään, mikä on ratkaisevaa nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi työmarkkinoilla. Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavissa oppisopimuskoulutus- tai harjoittelutoimissa noudatetaan laatuperiaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista annetussa neuvoston suosituksessa (1), ja niihin liittyy asianmukainen toimen jälkeinen tuki. Työmarkkinoiden asiaankuuluvat toimijat, etenkin julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, työmarkkinaosapuolet, asiaan liittyvät paikalliset ja alueelliset laitokset, jotka ymmärtävät paremmin alueen todelliset tarpeet, ja kauppakamarit, helpottavat harjoitteluun, oppisopimuskoulutukseen ja työhön perustuvien toimien suorittamista, ja osallistujaorganisaatiot maksavat niistä korvauksen. Osallistujaorganisaatioina niiden olisi haettava rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanoelimen kautta voidakseen toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelu- , oppisopimuskoulutus- ja työtoimia tarjoavien työnantajien välillä.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea tunnustaa harjoittelujen arvon välineenä, jolla helpotetaan nuorten pääsyä työelämään, mutta muistuttaa, että julkisten ja yksityisten paikallisten ja alueellisten tahojen kanssa on tehtävä tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä, sillä ne pystyvät selvittämään alueen todelliset yhteiskunnalliset tarpeet.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Nuorten aloitteellisuus on yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla merkittävä voimavara. Euroopan solidaarisuusjoukot edistävät sitä tarjoamalla nuorille mahdollisuuden laatia ja toteuttaa omia hankkeitaan, joissa he voivat tarttua tiettyihin ongelmiin paikallisyhteisöjensä eduksi. Kyseisissä hankkeissa nuoret voivat testata ideoitaan, ja ne tukevat nuorten itsensä ryhtymistä solidaarisuustoiminnan vetäjiksi. Hankkeet toimivat myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimiin, ja ne antavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujille kannustavan alkusysäyksen yrittäjyyteen tai yhdistysten, kansalaisjärjestöjen tai muiden solidaarisuus- ja nuorisoalan tai voittoa tavoittelemattoman sektorin elinten perustamiseen.

Nuorten aloitteellisuus on yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla merkittävä voimavara. Euroopan solidaarisuusjoukot edistävät sitä tarjoamalla nuorille mahdollisuuden laatia ja toteuttaa omia hankkeitaan, joissa he voivat tarttua tiettyihin ongelmiin paikallisyhteisöjensä eduksi. Kyseisissä hankkeissa nuoret voivat testata ideoitaan, ja ne tukevat nuorten itsensä ryhtymistä solidaarisuustoiminnan vetäjiksi, mistä on hyötyä paikallisyhteisöille ja millä kannustetaan kansalaistoimintaan ja torjutaan sosiaalista syrjäytymistä ja maaseudulta kaupunkiin suuntautuvaa muuttoliikettä . Hankkeet toimivat myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimiin, ja ne antavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujille kannustavan alkusysäyksen yrittäjyyteen tai yhdistysten, kansalaisjärjestöjen tai muiden solidaarisuus- ja nuorisoalan tai voittoa tavoittelemattoman sektorin elinten perustamiseen.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea painottaa sellaisen solidaarisuusstrategian tärkeyttä, joka kannustaa nuoria hankkimaan jälkikäteen myös itsenäistä yrittäjäkokemusta osallisuutta edistävien paikallisyhteisöjen hyväksi.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien nuorten ja organisaatioiden olisi tunnettava kuuluvansa yksittäisten ihmisten ja eri tahojen muodostamaan yhteisöön, joka on sitoutunut lisäämään yhteisvastuullisuutta koko Euroopassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen valmiuksiaan tarjota laadukkaita toimia kasvavalle osallistujajoukolle. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat verkostotoimia, joilla pyritään vahvistamaan nuorten ja osallistujaorganisaatioiden sitoutumista tähän yhteisöön ja lisäämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistämään hyödyllisten käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Kyseisillä toimilla myös lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoisuutta Euroopan solidaarisuusjoukoista ja kerätään osallistujanuorilta ja -organisaatioilta palautetta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisesta.

Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien nuorten ja organisaatioiden olisi tunnettava kuuluvansa yksittäisten ihmisten ja eri tahojen muodostamaan yhteisöön, joka on sitoutunut lisäämään yhteisvastuullisuutta koko Euroopassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen valmiuksiaan tarjota laadukkaita toimia kasvavalle osallistujajoukolle. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat verkostotoimia, joilla pyritään vahvistamaan nuorten ja osallistujaorganisaatioiden sitoutumista ja lisäämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistämään hyödyllisten käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Kyseisillä toimilla myös lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoisuutta Euroopan solidaarisuusjoukoista ja kerätään osallistujanuorilta ja -organisaatioilta palautetta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisesta sekä niiden kyvystä vastata paikallisyhteisöjen tarpeisiin ja odotuksiin .

Perustelu

Aktiivinen yhteistyö Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien välillä on erittäin tärkeää. Näin voidaan vastata kaikkiin kyseisten tahojen esittämiin tietopyyntöihin ja myös toimittaa päivityksiä ja tiedonantoja, joiden ansiosta voidaan parantaa lähestymistavan yhtenäisyyttä ja hankkeiden laadullista arviointia.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimien ja muiden Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavien mahdollisuuksien laadun varmistamiseen erityisesti tarjoamalla osallistujille koulutusta, kielitukea, vakuutus, hallinnollista tukea ja toimen jälkeistä tukea sekä huolehtimalla Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen aikana hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen validoinnista erityisten sertifiointiperusteiden avulla . Vapaaehtoistoimintaan tulisi ottaa mukaan voittoa tavoittelevat ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt, säätiöt, muut voittoa tavoittelemattomat elimet, yhdistykset ja yhteiskunnalliset yritykset, ja käyttöön olisi otettava erityiset niin sanottuja ”ammatillisia harjoittelupaikkoja” koskevat säännöt, jotta voidaan edistää solidaarisuushankkeita mahdollisilla verovapautuksilla tai veronalennuksilla jäsenvaltioiden omasta aloitteesta. Myös vapaaehtoisten turvaaminen ja turvallisuus on äärimmäisen tärkeää, eikä vapaaehtoisia pitäisi lähettää operaatioihin, joita suoritetaan kansainvälisten tai muiden aseellisten konfliktien alueella.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea korostaa, että on tarpeen tukea vapaaehtoistoimintaa, harjoitteluja, oppisopimuskoulutuksia ja palkkatyön kaltaisia toimia kaikkien Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeiden vetäjien kanssa sekä arvioida jäsenvaltioiden mahdollisuutta toteuttaa verovapautus- tai veronalennusaloitteita kannustintoimina.

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 18 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kaikkien yhteisöjen, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan, olisi saatava laatumerkki, jos sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Euroopan solidaarisuusjoukkoja täytäntöönpanevien elinten olisi pidettävä yllä jatkuvaa menettelyä laatumerkin myöntämiseksi. Myönnetyt laatumerkit olisi arvioitava määräajoin uudelleen, ja merkki olisi peruutettava, jos toteutettavien tarkastusten yhteydessä käy ilmi, että sen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.

Kaikkien yhteisöjen, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan, olisi saatava laatumerkki, jos sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Näihin tulisi sisältyä arviointi siitä, miten hyvin yhteisöt kiinnittävät huomiota paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin, ja yhtenäisten lähestymistavan soveltamisesta ja aktiivisesta ja tuloksellisesta yhteistyöstä kaikkien solidaarisuuden alalla toimivien paikallis- ja alueviranomaisten tai muiden yhdistysten tai elinten kanssa. Euroopan solidaarisuusjoukkoja täytäntöönpanevien elinten olisi pidettävä yllä jatkuvaa menettelyä laatumerkin myöntämiseksi tiiviissä yhteistyössä kansallisten toimistojen kanssa ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden solidaarisuusalan tärkeimmät kehittyvät osa-alueet . Myönnetyt laatumerkit olisi arvioitava määräajoin uudelleen, ja merkki olisi peruutettava, jos toteutettavien tarkastusten yhteydessä käy ilmi, että sen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea korostaa, että on tärkeää edistää parhaalla mahdollisella tavalla solidaarisuuden alalla toimivien kansallisten toimistojen, jo olemassa olevien järjestöjen tai paikallisten ja alueellisten laitosten (esimerkiksi lukuisat urheiluseurat, jotka toteuttavat innovatiivisia vapaaehtoisaloitteita) osallisuutta ja tukea yhtenäistä lähestymistapaa ja yhteistyötä kaikilla hallinnon tasoilla niiden tahojen kanssa, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

Muutosehdotus 12

Johdanto-osan 22 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten olisi avustettava Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistuvia täytäntöönpanoelimiä, osallistujaorganisaatioita ja osallistujanuoria, jotta voidaan parantaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisen laatua ja tehostaa kyseisten toimien kautta hankitun osaamisen yksilöintiä ja validointia, antamalla todistuksia, joita myönnetään yksinomaan Euroopan solidaarisuusjoukoille toteutetuista toimista, sekä käyttämällä esimerkiksi Youthpass- ja Europass-välineitä tai ammattimaista oppisopimuskoulutusta koskevia järjestelyjä hankitun osaamisen ja taitojen yksilöimiseksi ja määrittämiseksi .

Perustelu

Euroopan alueiden komitea tiedostaa, että on tärkeää helpottaa nuorten vapaaehtoisten työnhakua antamalla heille toimien päättyessä yksinomaan Euroopan solidaarisuusjoukoille myönnettävä todistus, jossa kuvataan hankittu osaaminen ja erityiset arviointiperusteet ja jota voidaan käyttää kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ammatillisiin tarkoituksiin.

Muutosehdotus 13

Johdanto-osan 27 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet on kohdennettu 18–30-vuotiaisiin nuoriin, ja niihin osallistumisen edellytyksenä olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa tehtävä ennakkorekisteröityminen.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet on kohdennettu 18–30-vuotiaisiin nuoriin, joita ei karsita esimerkiksi sosiaalisen tai taloudellisen taustan tai koulutustaustan perusteella, ja niihin osallistumisen edellytyksenä olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa tehtävä ennakkorekisteröityminen sekä mahdollisuus osallistua portaalin välityksellä monikieliseen verkkokoulutukseen, joka valmistaa nuoria ennalta valittuun solidaarisuustoimeen ja joiden tavoitteena on sen alan määrittäminen, jolla nuori voi hyödyntää omia solidaarisuustavoitteitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja saada tulevaisuudessa mahdollisimman hyvät työmahdollisuudet.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea ehdottaa sellaisen monikielisen portaalin perustamista, josta olisi mahdollista noutaa erityistä tiedotus- ja koulutusmateriaalia erilaisista tarjolla olevista solidaarisuustoimien tyypeistä ja jolla tuetaan asiasta kiinnostuneiden nuorten valinnantekoa heidän tulevien työmahdollisuuksiensa parantamiseksi.

Muutosehdotus 14

Johdanto-osan 28 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemat toimet ovat kaikkien nuorten, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, saavutettavissa. Käytössä olisi oltava erityistoimenpiteitä sosiaalisen osallisuuden ja heikossa asemassa olevien nuorten osallistumisen edistämiseksi ja sellaisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi, jotka johtuvat eräiden maaseutualueiden ja unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista. Myös osallistujamaiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet Euroopan solidaarisuusjoukkojen asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu, mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan Schengenin säännöstön ja unionin lainsäädännön soveltamista, sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista, sekä eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntäminen maiden välisten toimien tapauksessa Euroopan unionin sisällä.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemat toimet ovat kaikkien nuorten, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, saavutettavissa. Käytössä olisi oltava erityistoimenpiteitä sosiaalisen osallisuuden ja heikossa asemassa olevien , muun muassa vammaisten, nuorten osallistumisen edistämiseksi ja sellaisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi, jotka johtuvat eräiden maaseutualueiden ja unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista. Myös osallistujamaiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet Euroopan solidaarisuusjoukkojen asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu, mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan Schengenin säännöstön ja unionin lainsäädännön soveltamista, sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista, sekä eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntäminen maiden välisten toimien tapauksessa Euroopan unionin sisällä.

Perustelu

Lisäyksellä on tarkoitus edistää vammaisten nuorten osallistamista Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan muun muassa EU:n ratifioiman vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

Muutosehdotus 15

III luku, 7 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Vapaaehtoistoimintaan, jota tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, on sisällyttävä oppimis- ja koulutuskomponentti, se ei saa korvata harjoitteluja tai työtä, sitä ei saa rinnastaa palkkatyöhön ja sen on perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen .	Vapaaehtoistoimintaan, jota tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, on sisällyttävä oppimis- ja koulutuskomponentti, se ei saa korvata harjoitteluja tai työtä, sitä ei saa rinnastaa palkkatyöhön ja sen on perustuttava kirjalliseen sopimukseen vapaaehtoistoiminnasta, oppisopimukseen tai muuhun järjestelyyn, joka kuvaa suunniteltua toimintaa kaikilta osin .

Perustelu

Komission tekstissä olisi tunnustettava kaikentyyppinen vapaaehtoistoiminta julkisissa, yksityisissä, voittoa tavoittelevissa ja voittoa tavoittelemattomissa yhteyksissä vapaaehtoistoimintaan liittyvän solidaarisuuden hengessä. On olennaisen tärkeää kehittää seurantavälineitä, jotta voidaan välttää epävarmaa työtä, pimeää työtä sekä vapaaehtoistyön käyttöä keinona välttää maksamasta palkkaa osallistujille, sekä edistää kaikkein innovatiivisimpia ja omaperäisimpiä toimia ja kehittää palkkiojärjestelmiä kaikkein dynaamisimmille ja aloitteellisimmille toimijoille.

Muutosehdotus 16

VI luku, 16 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Arviointiperusteissa olisi myös otettava huomioon mahdolliset sellaisen osallistavan yhteistyön muodot, jota asianomainen taho tekee nuorisopolitiikan edistämisen parissa jo toimivien elinten kanssa. Urheilulla on tässä epäilemättä yhä merkityksellisempi asema. Tältä osin on hyödynnettävä erityisesti yhteistyötä EU:n nuorisokoordinaattorin kanssa sekä mahdollisia tapoja osallistua EU:n nuorisostrategia-alustaan, jota ehdotetaan komission tiedonannossa (2018) 269 final.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen EU:n nuorisokoordinaattorin tehtävän ja EU:n nuorisostrategia-alustan perustamisesta ja toivoo jatkuvaa yhteistyötä tekevän verkoston kehittämistä sekä sellaisten koordinaattorin ja Euroopan alueiden komitean välisten tutkimuskokousten järjestämistä, jotta voidaan tehokkaasti osallistaa kaikki Euroopan unionin paikalliset ja alueelliset tasot.

Muutosehdotus 17

VI luku, 16 artiklan 17 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saanti	Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saanti
Kaikki johonkin osallistujamaahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yhteisöt ja kansainväliset järjestöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Kun kyseessä ovat 7, 8 ja 11 artiklassa tarkoitetut toimet, osallistujaorganisaation on saatava laatumerkki ennakkoedellytyksenä Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saamiselle. Kun kyseessä ovat 9 artiklassa tarkoitetut solidaarisuushankkeet, myös luonnolliset henkilöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujien muodostamien epävirallisten ryhmien puolesta.	Kaikki johonkin osallistujamaahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yhteisöt ja kansainväliset järjestöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Kun kyseessä ovat 7, 8 ja 11 artiklassa tarkoitetut toimet, osallistujaorganisaation on saatava laatumerkki ennakkoedellytyksenä Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saamiselle. Kun kyseessä ovat 9 artiklassa tarkoitetut solidaarisuushankkeet, myös luonnolliset henkilöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujien muodostamien epävirallisten ryhmien puolesta. Joka tapauksessa rahoitusta olisi myönnettävä hankkeille, joilla on suuri lisäarvo alueellisen ja paikallisen ulottuvuuden suhteen.

Perustelu

Lisäyksellä pyritään tuomaan esiin hankkeet, joilla on merkittävä vaikutus alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin.

Muutosehdotus 18

XI luku, 28 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Komission olisi tuettava mahdollisimman paljon kansallisia viranomaisia ja kansallisia toimistoja sellaisten tietojen levittämisessä, jotka koskevat kaikkia mahdollisia Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa ehdotettavia aloitteita, ja varmistettava näin, että paikalliset ja alueelliset tahot saavat kaiken mahdollisen tiedon ja asianmukaista suoraa ja välillistä teknistä tukea rekisteröitymisvaiheessa ja rahoituksen hakemisvaiheessa.

Perustelu

On olennaisen tärkeää edistää entisestään paikallisten ja alueellisten sidosryhmien osallisuutta ja varmistaa niiden aktiivisempi osallistuminen ja jatkuvasti ajan tasalla pidettävä verkosto muun muassa kaikkia teknisiä ja koulutukseen liittyviä tiedotustarkoituksia varten.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä – EU:n nuorisostrategia

korostaa, että kaikkiin Euroopan unionin toimintapolitiikkoihin on sisällytettävä nuorisopolitiikka soveltamalla horisontaalista lähestymistapaa ja kannustamalla monialaiseen, alueiden väliseen ja rajatylittävään yhteistyöhön.

suhtautuu erittäin myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen perustaa EU:n nuorisoalan koordinaattorin tehtävä ja kehittää EU:n nuorisostrategia-alustaa siten, että sen informatiivista painoarvoa lisätään ja siitä tehdään alusta jatkuvalle ja tehokkaalle vuoropuhelulle kaikkien sidosryhmien kanssa.

kehottaa järjestämään säännöllisiä tapaamisia EU:n nuorisoalan koordinaattorin kanssa sekä tunnustamaan EU:n nuorisoalan koordinaattorin ja Euroopan alueiden komitean välisen virallisen yhteistyön, koska komitea toimii kaikkien nuorisopolitiikkaan liittyvien paikallisten ja alueellisten sosiaalisten tarpeiden ilmaisijana.

suhtautuu myönteisesti uuteen nuorisotyöohjelmaan ja korostaa sen merkittävää yhteiskunnallista arvoa kaikenlaisista taustoista peräisin oleville nuorille, muun muassa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille sekä alkuperäisväestön kieli- ja muihin vähemmistöihin kuuluville nuorille, ja painottaa, että on tarpeen lisätä (myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien) nuorten osallisuutta uudistetun nuorisoasioita koskevan EU:n vuoropuhelun avulla.

suosittelee, että lisätään taustoiltaan erilaisten nuorten osallisuutta, jotta voidaan taata yhtäläiset mahdollisuudet, sosiaalinen integrointi ja tuki työnhakua varten sekä taata nuorille mahdollisuus osallistua aktiivisesti dynaamisimmille aloille, kuten urheiluun.

suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n varojen käyttöä seurataan järjestelmällisesti erilaisten nuoria varten tarkoitettujen rahoitusohjelmien yhteydessä, ja toivoo, että tulevaisuudessa lisätään pitkän aikavälin rahoitusta nuorisopolitiikkaa varten. Tämä näkökohta on erityisen tärkeä myös niille EU:n jäsenvaltioille ja alueille, jotka kärsivät erityisen pahasti aivovuotoilmiöstä.

Euroopan solidaarisuusjoukot

suosittelee paikallisen vapaaehtoistoiminnan vahvistamista erilaisten rahoitus- ja viestintäkeinojen avulla ja muistuttaa, että monet nuoret osallistuvat paikallisyhteisöjen hankkeisiin, joiden osuutta yhteiskunnalliseen ja kansalaistoimintaan, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja maaseudulta kaupunkiin suuntautuvan muuttoliikkeen torjuntaan tulisi korostaa (1).

tiedostaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen täydentävyyden, mutta kehottaa erottamaan selkeästi toisistaan Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvän vapaaehtoistoiminnan ja ammatillisen toiminnan, jotta voidaan välttää epävarmoja tai palkattomia työn muotoja.

korostaa, että on tärkeää tunnustaa vapaaehtoistoiminnan yhteydessä hankittu osaaminen myöntämällä erityiset sertifikaatit Euroopan solidaarisuusjoukoille ja käyttämällä lisäksi arviointivälineitä, kuten Youthpass- tai Europass-todistuksia, toisin sanoen soveltamalla oppisopimuskoulutuksia varten käyttöönotettuja määrittäviä perusteita.

10.

kehottaa seuraamaan osallistuvia järjestöjä tehokkaasti, jotta voidaan varmistaa, että laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista annetussa neuvoston suosituksessa (2) esitettyjä periaatteita noudatetaan.

11.

kehottaa määrittämään erityiset arviointiperusteet sellaisia hankkeita varten, joihin osallistuu liittymistä valmistelevia maita, joissa aiemmat ongelmat ovat voineet vaikuttaa kielteisesti solidaarisuustoimintaan ja vapaaehtoistoimintaan sekä nuorten suhtautumiseen kyseisiin arvoihin.

Erityistä

12.

yhtyy komission tavoitteeseen EU:n nuorisostrategian vaikutuksen lisäämisestä paikallisella tasolla.

13.

on samaa mieltä EU:n nuorisokoordinaattorin ja tämän strategisen roolin merkityksestä ja katsoo, että on aloitettava säännölliset tapaamiset Euroopan alueiden komitean kanssa ja vahvistettava koulutus- ja tiedotuskanavia asiaankuuluvien kansallisten toimistojen kanssa.

14.

toteaa myös yksityisen sektorin merkityksen niin sanottujen ammatillisten harjoittelupaikkojen osalta ja pyytää, että solidaarisuustoimista taataan kuitenkin aina korvaus.

15.

katsoo, että hankkeiden parhaan mahdollisen laadun takaamiseksi on tärkeää nopeuttaa mahdollisimman paljon hankkeiden arviointivaiheita, jotta osallistuvat organisaatiot voivat saada rahoitusta nopeammin ja jotta hankkeisiin liittyvät rekisteröintimenettelyt olisivat yksinkertaisia, nopeita ja joustavia. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä niihin, joilla on rajoitettu pääsy internetiin tai kielellisiä ongelmia.

16.

painottaa, että on tärkeää olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa kansallisten sidosryhmien kanssa ja tiedottaa konkreettisesti ja tehokkaasti solidaarisuustoimia koskevista mahdollisuuksista, jotta voidaan taata tiedon leviäminen Euroopan solidaarisuusjoukoista mahdollisimman laajalle paikallisella ja alueellisella tasolla.

17.

toivoo, että laatumerkin myöntämisen yhteydessä annetaan arvoa omaperäisille ja tehokkaille vapaaehtoistoiminnan malleille (kuten yhteistyössä ja yhteisvaikutteisesti urheiluseurojen kanssa toteutettaville toimille), jotka voivat kannustaa nuoria olemaan mukana solidaarisuustoimissa koko elämänsä ajan. Komitea toivoo myös, että osallistujaorganisaatiot voivat hyödyntää jäsenvaltioiden omasta aloitteestaan käyttöönottamia verohelpotuksia.

18.

korostaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ehdotus olisi pantava täytäntöön toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen ehdotuksen täytäntöönpanovaiheeseen on erittäin tärkeää. Komitea kehottaa komissiota ottamaan huomioon paikallisyhteisöjen tarpeet ja odotukset, sillä ne ovat lähempänä asianomaisia ihmisiä. Komitea korostaa, että yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ja nuorisoasiat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että EU:n tulee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 6 artiklan mukaisesti tukea, yhteensovittaa ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, sillä työllisyyden edistäminen on yhteisen edun mukaista. Asiaa koskevien EU:n toimien, joiden täytyy olla toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, onnistuminen riippuu paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

19.

pitää valitettavana, että yhteiskunnallisille yrityksille ei ole yhteistä ja yhtenäistä määritelmää Euroopan tasolla, vaikka ehdotetussa asetuksessa edellytetään, että tiedottaminen ohjelman tukemien toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava (johdanto-osan 38 kappale) ja että Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimia olisi tuettava.

20.

ehdottaa, että solidaarisuustoimien arvioinnissa otetaan myös huomioon eurooppalaisen vapaaehtoistyökeskuksen tunnustamat yhteiset parametrit.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50–73).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 375/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”) (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 1–17).

(1) Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1).

(1) Yksi esimerkki tästä ovat Italian Lombardian alueella hiljattain saadut kokemukset: alueella on edistetty nuorisoalalla menestyksekkäästi urheilua tukevia solidaarisuuteen perustuvia aloitteita (esim. Lega Civica -aloite).

(2) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6779-2018-INIT/fi/pdf.

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/295

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Naapurialueet ja muu maailma”

(2019/C 86/16)

Yleisesittelijä:

Hans JANSSEN (NL, EPP), Oisterwijkin kaupunginjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta

COM(2018) 460 final

Ehdotus neuvoston päätökseksi merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (”MMA-assosiaatiopäätös”)

COM(2018) 461 final

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta

COM (2018) 465 final

I MUUTOSEHDOTUKSET

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta

Muutosehdotus 1

COM(2018) 460 final – johdanto-osan 25 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen, olisi kiinnitettävä huomiota kaikissa tämän asetuksen täytäntöönpanovaiheissa, ihmisoikeuksiin ja demokratiaan sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin liittyvien temaattisten ohjelmien kautta annettavalla unionin avulla olisi oltava erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista kyseisten kolmansien maiden hallitusten ja julkisten viranomaisten suostumuksesta.

Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen, olisi kiinnitettävä huomiota kaikissa tämän asetuksen täytäntöönpanovaiheissa, ihmisoikeuksiin ja demokratiaan, kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin sekä paikallis- ja alueviranomaisiin liittyvien temaattisten ohjelmien kautta annettavalla unionin avulla olisi oltava erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista kyseisten kolmansien maiden hallitusten ja julkisten viranomaisten suostumuksesta.

Perustelu

Käsillä olevassa lausunnossa kehotetaan laatimaan paikallis- ja alueviranomaisia varten erityinen ja erillinen ohjelma, jolle on varattu määrärahat kehitysyhteistyön puitteissa, sekä ottamaan ne huomioon koko ohjelmasuunnittelun ajan edunsaajina, kuten on ollut asian laita kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) kohdalla nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Vaikka kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä paikallisviranomaisia varten varatun budjettikohdan määrärahoja ei käytettykään kokonaan, on päätelty liian nopeasti, että tämä liittyy paikallis- ja alueviranomaisten riittämättömiin valmiuksiin. Muut syyt, kuten tiukat yhteisrahoitusvaatimukset ja monimutkaiset hakumenettelyt, ovat saattaneet olla merkittävämpiä. Joka tapauksessa EU:n toimielinten tulisi luoda mahdollisuuksia parannuksiin sen sijaan, että ne valitsevat välittömän poistamisen.

Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että luodaan kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaisten ja EU:n toimielinten välinen tiivis koordinointi tai jatketaan sitä, jotta varmistetaan EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan toteutuminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen. Tämän vuoksi kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja paikallis- ja alueviranomaiset tulisi mainita samassa virkkeessä kyseisessä kappaleessa.

Muutosehdotus 2

COM(2018) 460 final – johdanto-osan 26 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiksi olisi luettava monenlaisia toimijoita, joilla on erilaiset tehtävät ja valtuudet ja joihin lukeutuvat kaikki valtiosta riippumattomat, voittoa tavoittelemattomat, puolueettomat ja väkivallattomat rakenteet, joita ihmiset ovat muodostaneet yhteisiä poliittisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita ja ihanteita edistääkseen. Ne voivat toimia paikallisella, kansallisella, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla, kaupungeissa tai maaseudulla, ja niihin kuuluu sekä virallisia että epämuodollisia organisaatioita.	Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiksi olisi luettava monenlaisia toimijoita, joilla on erilaiset tehtävät ja valtuudet ja joihin lukeutuvat kaikki valtiosta riippumattomat, voittoa tavoittelemattomat, puolueettomat ja väkivallattomat rakenteet, joita ihmiset ovat muodostaneet yhteisiä poliittisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita ja ihanteita edistääkseen. Ne voivat toimia paikallisella, kansallisella, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla, kaupungeissa tai maaseudulla, ja niihin kuuluu sekä virallisia että epämuodollisia organisaatioita.
	Kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja paikallisten toimijoiden koordinoinnissa. Kuten Agenda 2030 -toimintaohjelmassa todetaan, kaikissa 17 tavoitteessa on paikallisia osioita, ja tavoitteet muun muassa sukupuoliulottuvuutta ja ilmastonmuutosta koskevissa kysymyksissä liittyvät paikallisviranomaisten toimivaltuuksiin.

Perustelu

Euroopan komission ehdotuksessa ei mainita roolia, joka paikallisviranomaisilla on kestävän kehityksen tavoitteiden suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa, vaikka kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030 tehdään selväksi, että kaikissa 17 kestävän kehityksen tavoitteessa on paikallisia osioita ja että ne liittyvät paikallis- ja alueviranomaisten päivittäiseen työhön. Vuoden 2017 uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa konsensuksessa toistetaan, että kestävän kehityksen tavoitteet on siirrettävä paikallistasolle. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että uusissa ulkoisen toiminnan välineissä ei ole erillistä rahoitusta paikallisviranomaisille, mikä on lisäperuste palauttaa välittömästi paikallisviranomaisille tarkoitettu budjettikohta.

Muutosehdotus 3

COM(2018) 460 final – johdanto-osan 29 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muuttoliikkeeseen liittyvää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa on olennaista tehostaa entisestään hyödyntäen hyvin hallitun ja säännellyn muuttoliikkeen etuja ja puuttuen tehokkaasti sääntelemättömään muuttoliikkeeseen. Tällä yhteistyöllä olisi edistettävä kansainvälisen suojelun saannin varmistamista, sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsittelyä, rajaturvallisuuden lujittamista ja toimia sääntelemättömän muuttoliikkeen, ihmiskaupan ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi sekä tarvittaessa palauttamiseen, takaisinottoon ja uudelleenkotouttamiseen liittyvää työtä keskinäisen vastuun pohjalta ja kunnioittaen kaikilta osin humanitaarisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä velvoitteita. Tämän vuoksi kolmansien maiden toimivan yhteistyön unionin kanssa tällä alalla olisi oltava olennainen osa tämän asetuksen yleisiä periaatteita. Muuttoliike- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäistä johdonmukaisuutta on tärkeää parantaa sen varmistamiseksi, että kehitysapu tukee kumppanimaiden toimia muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi. Tällä asetuksella olisi edistettävä koordinoitua, kokonaisvaltaista ja jäsenneltyä lähestymistapaa muuttoliikkeeseen maksimoiden synergiat ja hyödyntäen tarvittavaa vipuvaikutusta.

Muuttoliikkeeseen liittyvää yhteistyötä kumppanimaiden kanssa on olennaista tehostaa entisestään tiiviissä yhteistyössä kyseisten maiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa hyödyntäen hyvin hallitun ja säännellyn muuttoliikkeen etuja ja puuttuen tehokkaasti sääntelemättömään muuttoliikkeeseen. Tällä yhteistyöllä olisi edistettävä kansainvälisen suojelun saannin varmistamista, sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsittelyä – erityisesti kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, kuten ilman huoltajaa olevista alaikäisistä – , rajaturvallisuuden lujittamista ja toimia sääntelemättömän muuttoliikkeen, ihmiskaupan ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi sekä tarvittaessa palauttamiseen, takaisinottoon ja uudelleenkotouttamiseen liittyvää työtä keskinäisen vastuun pohjalta ja kunnioittaen kaikilta osin humanitaarisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä velvoitteita , myös muuttoliikettä koskevan YK:n Global Compact -aloitteen mahdollista hyväksymistä silmällä pitäen . Tämän vuoksi kolmansien maiden toimivan yhteistyön unionin kanssa tällä alalla olisi oltava olennainen osa tämän asetuksen yleisiä periaatteita. Muuttoliike- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäistä johdonmukaisuutta on tärkeää parantaa sen varmistamiseksi, että kehitysapu tukee kumppanimaiden toimia muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi. Tällä asetuksella olisi edistettävä koordinoitua, kokonaisvaltaista ja jäsenneltyä lähestymistapaa muuttoliikkeeseen paikallisten tarpeiden ja realiteettien pohjalta maksimoiden synergiat ja hyödyntäen tarvittavaa vipuvaikutusta.

Perustelu

Muuttoliike- ja kehitysyhteistyöpolitiikka ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Kansainvälinen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta voidaan toteuttaa yhteinen eurooppalainen muuttoliikepolitiikka. Optimaalisiin tuloksiin pääseminen edellyttää monitasoista hallintoa. On keskeisen tärkeää, että unioni-, valtio-, alue- ja paikallistason viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä kauttakulkumaiden paikallis- ja alueviranomaisten sekä vastaanottajamaiden kansalaisyhteiskunnan, muuttajajärjestöjen ja paikallisyhteisöjen kanssa.

Muutosehdotus 4

COM(2018) 460 final – Yleiset säännökset, 3 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Noudattaen 1 kohdan säännöksiä tämän asetuksen erityisenä tavoitteena on

a)	tukea ja edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä naapurialueilla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Amerikassa ja Karibian alueella sijaitsevien kolmansien maiden ja alueiden kanssa;

a)	tukea ja edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä naapurialueilla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Amerikassa ja Karibian alueella sijaitsevien kolmansien maiden ja alueiden kanssa , myös valtiotasoa alempana hallinnon tasoilla ;

b)	maailmanlaajuisella tasolla vahvistaa ja tukea demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia, tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, edistää vakautta ja rauhaa ja ratkaista muita maailmanlaajuisia haasteita, mukaan lukien muuttoliike ja liikkuvuus;

maailmanlaajuisella tasolla vahvistaa ja tukea demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa , tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja paikallis- ja alueviranomaisia , edistää vakautta ja rauhaa ja ratkaista muita maailmanlaajuisia haasteita, mukaan lukien muuttoliike ja liikkuvuus;

Perustelu

Naapurialueiden (etenkin itäisten kumppanimaiden) valtiotasoa alempana (paikallisella ja alueellisella tasolla) olevien viranomaisten tukeminen ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö, joka on keskitetty ja räätälöity paikallisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin, saattaa monissa tapauksissa johtaa parempiin ja osallistavampiin tuloksiin kuin kumppanimaiden keskusviranomaisten kanssa toteutettavat ohjelmat, ja kansalaiset huomaavat tällaiset tulokset paremmin.

Muutosehdotus 5

COM(2018) 460 final – Yleiset säännökset, 4 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Temaattiset ohjelmat kattavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä maailmanlaajuisia toimia seuraavilla aloilla:

a)	ihmisoikeudet ja demokratia;

b)	kansalaisyhteiskunnan organisaatiot;

c)	vakaus ja rauha;

d)	maailmanlaajuiset haasteet.

Temaattiset ohjelmat kattavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä maailmanlaajuisia toimia seuraavilla aloilla:

a)	ihmisoikeudet ja demokratia;

b)	kansalaisyhteiskunnan organisaatiot;

c)	paikallis- ja alueviranomaiset;

d)	vakaus ja rauha;

e)	maailmanlaajuiset haasteet.

Kaikkia temaattisia ohjelmia olisi vahvistettava niille varatuin määrärahoin.

Temaattiset ohjelmat voivat kattaa kaikki kolmannet maat ja neuvoston päätöksessä … määritellyt merentakaiset maat ja alueet.

Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi temaattiset ohjelmat perustuvat liitteessä III lueteltuihin yhteistyöaloihin.

Perustelu

Kuten muutosehdotuksen 1 perustelussa todetaan, käsillä olevassa lausunnossa kehotetaan painokkaasti laatimaan paikallis- ja alueviranomaisia varten erityinen ja erillinen ohjelma, johon on varattu määrärahat kehitysyhteistyön puitteissa, sekä ottamaan ne huomioon koko ohjelmasuunnittelun ajan edunsaajina.

Muutosehdotus 6

COM(2018) 460 final – Yleiset säännökset, 4 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Tämän asetuksen mukaisia toimia toteutetaan pääasiassa maantieteellisillä ohjelmilla.	Tämän asetuksen mukaisia toimia toteutetaan pääasiassa maantieteellisillä ohjelmilla. Maantieteellisten ohjelmien suoria edunsaajia ovat tarvittaessa myös naapurimaiden paikallis- ja alueyhteisöt.

Perustelu

EU:n antama tuki kumppanimaiden paikallis- ja alueyhteisöille ja niiden kanssa tekemä yhteistyö eivät saa kärsiä rahoituksellisista tai organisatorisista vaikutuksista, jotka johtuvat rahoituksen ja muiden resurssien myöntämisen joustavoittamisesta erilaisten maantieteellisten tai temaattisten ohjelmien välillä. On suositeltavaa, että maantieteellisissä ohjelmissa paikallis- ja alueyhteisöt voivat jo etukäteen olla suoria edunsaajia.

Muutosehdotus 7

COM(2018) 460 final – Yleiset säännökset, 6 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kokonaismääräraha jakautuu seuraavasti:

68 000 miljoonaa euroa maantieteellisiin ohjelmiin:

—	naapurialueet vähintään 22 000 miljoonaa euroa;

—	Saharan eteläpuolinen Afrikka vähintään 32 000 miljoonaa euroa;

—	Aasia ja Tyynenmeren alue 10 000 miljoonaa euroa;

—	Amerikka ja Karibian alue 4 000 miljoonaa euroa;

68 000 miljoonaa euroa maantieteellisiin ohjelmiin:

—	naapurialueet vähintään 22 000 miljoonaa euroa;

—	Saharan eteläpuolinen Afrikka vähintään 32 000 miljoonaa euroa;

—	Aasia ja Tyynenmeren alue 10 000 miljoonaa euroa;

—	Amerikka ja Karibian alue 4 000 miljoonaa euroa;

7 000 miljoonaa euroa temaattisiin ohjelmiin:

—	ihmisoikeudet ja demokratia 1 500 miljoonaa euroa;

—	kansalaisyhteiskunnan organisaatiot 1 500 miljoonaa euroa;

—	vakaus ja rauha 1 000 miljoonaa euroa;

—	maailmanlaajuiset haasteet 3 000 miljoonaa euroa;

7 500 miljoonaa euroa temaattisiin ohjelmiin:

—	ihmisoikeudet ja demokratia 1 500 miljoonaa euroa;

—	kansalaisyhteiskunnan organisaatiot 1 500 miljoonaa euroa;

—	paikallis- ja alueyhteisöt 500 miljoonaa euroa;

—	vakaus ja rauha 1 000 miljoonaa euroa;

—	maailmanlaajuiset haasteet 3 000 miljoonaa euroa;

c)	4 000 miljoonaa euroa nopean vasteen toimiin.

c)	4 000 miljoonaa euroa nopean vasteen toimiin.

Perustelu

Edellä esitettyjen muutosehdotusten mukaisesti on erittäin suositeltavaa, että maantieteellisiin ohjelmiin käytettävistä olevista määrärahoista kohdennetaan suhteellinen osuus suoraan paikallis- ja alueyhteisöjen kanssa toteutettaviin tai niille suunnattuihin ohjelmiin, kuten on tehty kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 yhteydessä. Ehdotettu summa (500 miljoonaa euroa) perustuu kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja paikallisyhteisöjä koskevan budjettikohdan nykyiseen jakoon (66,16 prosenttia kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, 22,05 prosenttia paikallisyhteisöille, 10,4 prosenttia kehitysyhteistyökasvatukseen ja valistustoimintaan ja 1,39 prosenttia tukitoimiin [kaudella 2018–2020]). Se on luonnollisesti laskettava huolellisesti ottaen huomioon paikallisyhteisöjä varten varattujen määrärahojen nykyinen käyttöaste sekä monia muita tekijöitä.

Muutosehdotus 8

COM(2018) 460 final – Yleiset säännökset, 8 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Unioni pyrkii edistämään, kehittämään ja vakiinnuttamaan perustanaan olevia demokratian, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteita käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä kumppanimaiden ja -alueiden kanssa.	Unioni pyrkii edistämään, kehittämään ja vakiinnuttamaan perustanaan olevia kaikki hallintotasot käsittävän demokratian, oikeusvaltion , sukupuolten tasa-arvon sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteita käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä kumppanimaiden ja -alueiden kanssa.

Perustelu

Valtiotasoa alemman tason demokratia tulisi sisällyttää ohjaaviin periaatteisiin, sillä juuri paikallis- ja aluetasolla kansalaiset voivat kokea demokratian välittömimmin. Sukupuolten tasa-arvo olisi lisättävä keskeisiin periaatteisiin.

Muutosehdotus 9

COM(2018) 460 final – 11 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Maantieteellisten ohjelmien ohjelmasuunnittelussa määritetään yhteistyölle tarkka räätälöity kehys, joka perustuu seuraaviin:

a)	kumppaneiden tarpeet, jotka määritetään tarkkojen kriteerien mukaisesti ottaen huomioon väestön, köyhyyden, epätasa-arvon, inhimillisen kehityksen, talouden ja ympäristön haavoittuvuuden sekä valtion ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn;

a)	kumppaneiden tarpeet, jotka määritetään tarkkojen kriteerien mukaisesti ottaen huomioon väestön, köyhyyden, epätasa-arvon, inhimillisen kehityksen, talouden ja ympäristön haavoittuvuuden sekä valtion ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn;

b)	kumppaneiden valmiudet tuottaa, saada ja hyödyntää taloudellisia resursseja;

b)	kumppaneiden valmiudet tuottaa, saada ja hyödyntää taloudellisia resursseja;

c)	kumppaneiden sitoumukset ja saavutukset, jotka määritetään esimerkiksi poliittisia uudistuksia ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevien kriteerien perusteella;

c)	kumppaneiden sitoumukset ja saavutukset, jotka määritetään esimerkiksi poliittisia uudistuksia ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevien kriteerien perusteella , sekä niiden halukkuus osallistua paikallis- ja alueviranomaistensa kanssa ohjelmien laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan ;

d)	unionin rahoituksen mahdollinen vaikutus kumppanimaissa ja -alueilla;

d)	unionin rahoituksen mahdollinen vaikutus kumppanimaissa ja -alueilla sekä pienimuotoisissa hankkeissa, joihin myös paikallis- ja alueyhteisöt voivat osallistua ;

e)	kumppaneiden valmiudet ja sitoutuneisuus yhteisten etujen ja arvojen edistämiseen ja yhteisten tavoitteiden ja monenvälisten liittoutumien tukemiseen sekä unionin ensisijaisten tavoitteiden edistyminen.

e)	kumppaneiden valmiudet ja sitoutuneisuus yhteisten etujen ja arvojen edistämiseen ja yhteisten tavoitteiden ja monenvälisten liittoutumien tukemiseen sekä unionin ensisijaisten tavoitteiden edistyminen.

Perustelu

Ehdotuksen 11 artiklassa todetaan jo, että ”toimien on perustuttava mahdollisuuksien mukaan unionin, jäsenvaltioiden ja kyseisten kumppanimaiden, mukaan lukien niiden kansalliset ja paikalliset viranomaiset, vuoropuheluun – –”. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta on tärkeää lisätä, että ohjelmasuunnitteluperiaatteissa suositellaan myös voimakkaasti paikallis- ja alueyhteisöjen (ja muiden sidosryhmien) osallistumista ohjelmien laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan (myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet huomioon ottaen). Nimenomainen viittaus on erityisen tärkeä toiminnan kannalta niissä maissa, joissa paikallis- ja alueyhteisöjen osallistuminen on suppeaa tai olematonta.

Lisäksi on erittäin tärkeää, että ohjelman määrärahat ovat kaikenkokoisten ja -tyyppisten paikallis- ja alueyhteisöjen ulottuvilla myös maaseudulla ja välittäjäkaupungeissa, sillä ne kaikki toimivat samoilla alueilla ja niiden on tehtävä yhteistyötä kestävän (paikallisen) kehityksen toteuttamiseksi (kuten todetaan EU:n alueellisessa lähestymistavassa paikalliseen kehitykseen).

Tämän mukaisesti uudella naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineellä (NDICI) tulisi suurhankkeiden ohella kannustaa ja rahoittaa myös pienimuotoisia hankkeita (esim. hyödyntämällä nykyisiä kaupunkien välisiä tai muita valtiotasoa alempana toteutettavia tai monisidosryhmäisiä kumppanuuksia) sekä edistää paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksien parantamista, jotta kaiken tyyppiset paikallis- ja alueyhteisöt voivat pyrkiä kestävään kehitykseen.

Muutosehdotus 10

COM(2018) 460 final – II osasto, III luku, 22 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Unionin ja sen kumppaneiden yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa seuraavissa muodoissa:

hallinnolliset yhteistyötoimenpiteet, esimerkiksi jäsenvaltion ja kumppanimaan tai -alueen julkisten laitosten, paikallisviranomaisten, kansallisten julkisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen välinen twinning-toiminta, sekä yhteistyötoimenpiteet, joihin osallistuu jäsenvaltioiden lähettämiä julkisen sektorin asiantuntijoita sekä jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisia;

Perustelu

TAIEX-mekanismin ja Sigma-ohjelman käytön mainitseminen erikseen auttaisi perustelemaan erittäin tehokkaiden teknisen avun välineiden käytön kaikilla hallintotasoilla.

Liite II – Maantieteellisten ohjelmien yhteistyöalat

Muutosehdotus 11

COM(2018) 460 final – Liite II, kohdan A alakohdan 1 alakohta a

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Demokratian ja demokraattisten prosessien, hallintotavan ja hallinnon valvonnan kehittäminen, mukaan lukien avoimet ja uskottavat vaaliprosessit	Demokratian ja demokraattisten prosessien, hallintotavan ja hallinnon valvonnan kehittäminen valtiotasolla ja valtiotasoa alempana , mukaan lukien avoimet ja uskottavat vaaliprosessit kyseisillä tasoilla

Perustelu

Kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa, josta EU ja sen jäsenvaltiot sopivat vuonna 2017, kehotetaan alueellisia ja paikallisia viranomaisten hoitamaan valvontatehtävänsä ja osallistumaan aktiivisesti päätöksentekoprosessiin (kohta 83).

Euroopan alueiden komitea on osallistunut vaalitarkkailutehtäviin paikallis- ja aluetasolla, mikä on osaltaan edistänyt demokraattisten prosessien vahvistumista ja laatua.

Muutosehdotus 12

COM(2018) 460 final – Liite II, kohdan A alakohdan 2 alakohta 1

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Paikallisviranomaisten tukeminen toimissa, joilla parannetaan peruspalvelujen tarjontaa, tasapuolista elintarveturvaa, ihmisarvoisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja elämänlaatua kaupungeissa kiinnittäen erityistä huomiota ihmisiin, jotka asuvat epävirallisilla asuinalueilla ja slummeissa	Paikallis - ja alue viranomaisten tukeminen toimissa, joilla parannetaan peruspalvelujen tarjontaa, tasapuolista elintarveturvaa, ihmisarvoisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja elämänlaatua kyseisillä hallintotasoilla kiinnittäen erityistä huomiota ihmisiin, jotka asuvat epävirallisilla asuinalueilla ja slummeissa

Perustelu

Kyseisessä kohdassa ehdotetaan paikallisviranomaisten tukemista peruspalvelujen tarjonnan parantamiseksi kaupungeissa. On tärkeää tehdä selväksi, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline on tarkoitettu käytettäväksi koko ”kaupunkijärjestelmässä”. Kaupungit ovat vain yksi kansallisen paikallishallintojärjestelmän osa: kolmansien maiden kehityksen edellyttämistä välttämättömistä tekijöistä on kannettava vastuuta kansallisesti ja niihin on pyrittävä paikallisvetoisesti eri hallintotasojen, yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan avulla. Tämä vastaa myös paikallista kehitystä koskevaa komission alueellista lähestymistapaa, jossa korostetaan, että paikallis- ja alueviranomaisilla on usein alueellaan koordinoiva tehtävä, jonka puitteissa ne kuulevat yksityistä sektoria, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita sekä yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja muita hallintotasoja ja tekevät niiden kanssa yhteistyötä.

Liite III – Temaattisten ohjelmien yhteistyöalat

Muutosehdotus 13

COM(2018) 460 final – Liite III – Lisätään uusi kohta 3

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Paikallis- ja alueviranomaisten roolin vahvistaminen kehitysyhteistyön toimijoina seuraavin tavoin:

paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen etenkin eurooppalaisten ja kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten kansainvälisten kumppanuuksien kautta Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöön panemiseksi tähän tarkoitukseen varatuin määrärahoin, jotta vahvistetaan niiden hallinnollisia valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua valtioisten viranomaisten kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun sekä tuetaan hallinnonhajauttamisprosesseja;

b)	hajautetun kehitysyhteistyön edistäminen sen kaikissa muodoissa;

Euroopan ja etelän paikallis- ja alueviranomaisten verkostojen, foorumien ja liittoutumien valmiuksien lisääminen, jotta ne voivat käydä asiapitoista ja jatkuvaa politiikkavuoropuhelua kehityksestä ja jotta voidaan edistää demokraattista hallintotapaa, etenkin noudattaen alueellista lähestymistapaa paikalliseen kehitykseen (Territorial Approach to Local Development);

d)	kehitysasioita koskevan vuorovaikutuksen lisääminen eurooppalaisten kansalaisten kanssa (kampanjointi, tiedon jakaminen, aktivoiminen) jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden alueella kiinnittäen erityisesti huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Perustelu

On vielä selvitettävä säännöt paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta EU:n ohjelmiin ohjelmasuunnitteluvaiheen ulkopuolella sekä se, miten kyseisiä viranomaisia kuullaan maantieteellisten ohjelmien painopisteistä. Lisäämällä erikseen paikallis- ja alueviranomaisten toiminta-ala ei olisi enää epäilystä siitä, kiinnitetäänkö kyseiseen kohderyhmään tai kyseisiin edunsaajiin tai kumppaneihin riittävästi huomiota pantaessa toimintapolitiikkoja täytäntöön.

Hajautetun yhteistyön (esim. paikallis- ja alueviranomaisten kansainvälisten kumppanuuksien) lisäarvoa ei ole nimenomaisesti mainittu ehdotuksissa, jotka liittyvät otsakkeeseen ”Naapurialueet ja muu maailma”. Unionin toimielimet ja jäsenvaltiot ovat vuonna 2017 annetussa kehityspolitiikkaa koskevassa konsensuksessa tunnustaneet hajautetun yhteistyön kehitysvälineeksi. Kyseessä onkin tehokas väline, jolla voidaan parantaa EU:n kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksia laatia suunnitelmia, tarjota palveluja sekä parantaa hallinnon hajauttamisuudistusten laatua. Tällaista kansainvälistä yhteistyötä on ollut olemassa vuosikymmeniä, ja siinä on mukana monia eurooppalaisia paikallis- ja alueviranomaisia. Hajautettua yhteistyötä ei tulisi ymmärtää temaattisesti rajatuiksi kumppanuuksiksi (esim. vesi- ja jätehuolto sekä kaavoitus), koska hajautetulla yhteistyöllä voidaan vahvistaa laajempaa hallintokehystä. Maantieteellisten ohjelmien pilarissa tulisi myös varata tilaa tällaiselle toiminnalle.

Muutosehdotus 14

COM(2018) 460 final – Liite III, kohta 4 Maailmanlaajuisiin haasteisiin liittyvät toiminta-alat

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

D.	KUMPPANUUDET

Paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen kehitysasioissa seuraavin tavoin:

Euroopan ja etelän paikallisviranomaisten verkostojen, foorumien ja liittoutumien valmiuksien lisääminen, jotta ne voivat käydä asiapitoista ja jatkuvaa politiikkavuoropuhelua kehityksestä ja jotta voidaan edistää demokraattista hallintotapaa, etenkin noudattaen alueellista lähestymistapaa paikalliseen kehitykseen (Territorial Approach to Local Development);

b)	kehitysasioita koskevan vuorovaikutuksen lisääminen eurooppalaisten kansalaisten kanssa (kampanjointi, tiedon jakaminen, aktivoiminen) unionin, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden alueella kiinnittäen erityisesti huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Perustelu

Koska muutosehdotuksessa 13 ehdotetaan lisättäväksi paikallis- ja alueviranomaisten erillinen toiminta-ala, kyseisiä viranomaisia koskeva osuus on poistettu kohdasta ”Maailmanlaajuisiin haasteisiin liittyvät toiminta-alat”.

IPA III -ehdotus

Muutosehdotus 15

COM(2018) 465 final – 6 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	5. Komissio toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa myös tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat niiden erityistavoitteiden määrittelyyn, jotka pyritään saavuttamaan tämän asetuksen mukaisella tuella.

Perustelu

Koska IPA III:n erityistavoitteena on tehostaa julkishallintoa sekä tukea rakenneuudistuksia ja hyvää hallintotapaa kaikilla tasoilla, paikallis- ja alueviranomaisten tulisi osallistua strategiseen suunnitteluun. Lisäksi komissiota kehotetaan ottamaan käyttöön tilapäisiä operatiivisia järjestelyjä, jotka mahdollistavat TAIEX- ja kumppanuusohjelman käytön jäsenvaltioiden sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden paikallis- ja alueviranomaisten välisessä yhteistyössä.

Muutosehdotus 16

COM(2018) 465 final – 9 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Rahoituspuitteista enintään 3 prosenttia kohdennetaan alustavasti liitteessä I lueteltujen tuensaajien ja jäsenvaltioiden välisiin rajatylittävän yhteistyön ohjelmiin niiden tarpeiden ja painopistealojen mukaan.	Rahoituspuitteista enintään 3 prosenttia kohdennetaan alustavasti liitteessä I lueteltujen tuensaajien ja jäsenvaltioiden välisiin rajatylittävän yhteistyön ohjelmiin niiden tarpeiden ja painopistealojen mukaan , mukaan luettuna tuki valmiuksien parantamiseen paikallis- ja aluetasolla .

Perustelu

Valmiuksien parantamisen paikallis- ja aluetasolla tulisi olla yksi painopisteistä, jotka otetaan huomioon määrärahojen jakamisessa.

Muutosehdotus 17

COM(2018) 465 final – Liite II

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

f)	Tuetaan paikallis- ja aluehallintoa ja parannetaan paikallis- ja alueviranomaisten suunnittelu- ja hallinnollisia valmiuksia.

Perustelu

Kyseistä temaattista painopistettä ei tulisi mainita vain rajatylittävään yhteistyöhön suunnatun tuen yhteydessä.

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Johdanto

panee kiinnostuneena merkille komission ehdotukset monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, mukaan luettuina otsaketta ”Naapurialueet ja muu maailma” koskevat ehdotukset etenkin naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) jatkamisen (IPA III) osalta.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin ulkoista toimintaa varten varattuja määrärahoja on lisätty (aina 123 miljardiin euroon verrattuna 94,5 miljardiin euroon vuosina 2014–2020). Niiden osuus on noin 10 prosenttia (ehdotetusta) monivuotisesta rahoituskehyksestä. Komitean mielestä tämä on välttämätöntä globaaleja haasteita silmällä pitäen. Komitea korostaa, että ehdotettua lisäystä on pidettävä miniminä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä nykyisissä neuvotteluissa.

on tyytyväinen komission pyrkimykseen parantaa EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta, yhtenäisyyttä ja joustavuutta, kun otetaan huomioon sellaiset globaalit haasteet kuin ilmastonmuutos ja kaupungistumisen valtava lisääntyminen sekä sosiaaliset ja taloudelliset mullistukset, jotka kaikki edellyttävät moniulotteisia ja monitahoisia ratkaisuja tai toimintatapoja.

suhtautuu myönteisesti suunniteltuun tehokkuuden parantamiseen, joka on määrä toteuttaa yhdistämällä useita ulkoisen toiminnan välineitä ehdotettuun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen, jotta saavutetaan kestävän kehityksen tavoitteet ja vahvistetaan selviytymiskykyä lausunnon COR 2017/03666 mukaisesti, mutta panee merkille, että kaikki riippuu nykyisten ehdotusten toteuttamisesta. Tulisi välttää aina politiikan ja täytäntöönpanon välisen kuilun syvenemistä (toisin sanoen menettelyjä ei muuteta tekemättä sitä samalla niiden joustavoittamiseksi).

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettu mukaan ehdotetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen globaaleja haasteita koskevaan pilariin ja että ne ovat mukana myös maantieteellisen pilarin ”alueellisessa” osiossa. Komitea kehottaa muita EU:n toimielimiä vahvistamaan, että kyseiset ohjelmat ja määrärahat ovat tosiasiassa helposti paikallis- ja alueviranomaisten ulottuvilla.

on samaa mieltä siitä, että investointien lisääminen työpaikkojen luomiseksi ja yksityisen sektorin roolin vahvistaminen ovat kehityksen avaimia, ja kannattaa siksi komission tiedonantoa ”uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista: investointeja ja työpaikkoja koskeva yhteistyö uudelle tasolle”. Sen tavoitteena on tukea 10 miljoonan työpaikan luomista Afrikkaan.

korostaa, että kolmansien maiden paikallis- ja aluehallintotasojen osallisuus ja erityisen rahoituksen varaaminen niitä varten auttavat vauhdittamaan kehitystä ruohonjuuritasolla ja siten EU:ta saavuttamaan tavoitteensa.

suhtautuu myönteisesti liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) toiminnan jatkamiseen ja pitää sitä tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena välineenä. Komitea on tyytyväinen siihen, että IPA III:n erityistavoitteina on tehostaa julkishallintoa, tukea rakenneuudistuksia ja hyvää hallintotapaa kaikilla tasoilla ja edistää alueellista ja rajatylittävää yhteistyötä.

Huolenaiheita ja mahdollisuuksia

katsoo, että ulkoisen toiminnan eri välineiden yhdistäminen yhteen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Komitea korostaa, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen tulisi edelleen edistää pitkän aikavälin kehitystavoitteita, joihin pyrittiin aiemmin Euroopan kehitysrahaston (EKR) kautta.

10.

on huolissaan siitä, että koska ulkoinen toiminta toteutetaan yhä enemmän maantieteellisin perustein, paikallis- ja alueviranomaisten rahoitusmahdollisuudet voivat vaikeutua tai hämärtyä riippuen kansallisista erityisstrategioista, joista ei tällä hetkellä ole selvyyttä. Komitea on huolissaan siitä, että riippuvuuden lisääntyminen keskeisiin painopisteisiin ja infrastruktuuriin tehtäviin strategisiin investointeihin perustuvista valtiojohtoisista strategioista ja ohjelmista lisää keskittymistä edunsaajiin valtakunnallisella tasolla ja vähentää mahdollisesti huomion kiinnittämistä monisidosryhmäiseen päätöksentekoon ja osallistumiseen kaikissa ohjelmasuunnittelun vaiheissa.

11.

korostaa sen merkitystä, että paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mukaan strategioiden laatimiseen, ohjelmasuunnitteluun ja ohjelmasuunnittelun täytäntöönpanoon ja että seuranta- ja arviointikehykset kehitellään paikallistasolla. Näin varmistettaisiin, että tuki vastaa hakijoiden tarpeita myös paikallis- ja aluetasolla. Tulosperusteisessa rahoituksen jakamisessa tulisi ottaa huomioon edistyminen hallinnon hajauttamiseen sekä paikallisdemokratiaan ja hyvään hallintotapaan tähtäävissä uudistuksissa.

12.

pahoittelee sitä, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) yhteydessä käytettävissä olevat ja paikallis- ja alueyhteisöille varatut määrärahat ehdotetaan poistettaviksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Komitea kehottaa selventämään perusteita, joiden vuoksi kyseiset määrärahat poistetaan huolimatta paikallisyhteisöille myönnetyistä avustuksista ja niiden toteuttamista ohjelmista saaduista monista hyvistä kokemuksista. Komitea kehottaa palauttamaan kyseisen budjettikohdan.

13.

korostaa, että vaikka nykyisessä kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä paikallisyhteisöjä varten varatun budjettikohdan määrärahoja ei olekaan käytetty kokonaan, on päätelty liian nopeasti, että tämä liittyy paikallis- ja alueviranomaisten riittämättömiin valmiuksiin. Muut syyt, kuten tiukat yhteisrahoitusvaatimukset ja monimutkaiset hakumenettelyt ovat itse asiassa saattaneet olla merkittävimpiä tekijöitä. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä helpottamaan budjettikohdan määrärahojen saatavuutta sen siekailemattoman poistamisen sijaan.

14.

on valmis jakamaan alueiden komitean jäsenten paikallisyhteisöjä varten varatusta nykyisestä budjettikohdasta saamia erilaisia (hyviä ja huonoja) kokemuksia muiden EU:n toimielinten kanssa tulevina kuukausina.

15.

on valmis edistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä laajentumis- ja naapurimaiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa hyödyntämällä nykyisiä elimiä ja foorumeita (ARLEM, CORLEAP, neuvoa-antavat sekakomitea ja työryhmät sekä Euroopan komission strategiset kumppanuudet paikallis- ja alueviranomaisia edustavien järjestöjen kanssa, mukaan luettuna Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston (CEMR) Platforma-foorumi) ja antamaan näin panoksensa NDICI- ja IPA-asetuksissa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Komitea korostaa, että vertaistoimet sekä EU:n ja unionin ulkopuolisten maiden paikallis- ja alueviranomaisten väliset ohjelmat, kuten Libyan kuntien valmiuksien lisäämiseen tähtäävä Nikosian aloite, osoittavat, missä määrin paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyöllä voidaan edistää vakautta ja vaurautta unionin naapurialueilla.

16.

kehottaa EU:n toimielimiä – saaduista tuloksista riippumatta – varmistamaan, että rahoitus on edelleen kaiken tyyppisten ja kokoisten paikallis- ja alueyhteisöjen ulottuvilla myös maaseudulla ja välittäjäkaupungeissa, sillä ne ovat kestäväpohjaisen ja osallistavan kasvun ja innovoinnin keskuksia. Tässä yhteydessä on hyödynnettävä EU:n alueellista lähestymistapaa paikalliseen kehitykseen.

17.

kehottaa painokkaasti edistämään ja rahoittamaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineellä (NDICI) myös pienimuotoisia hankkeita (esim. hyödyntämällä nykyisiä kaupunkien välisiä tai muita valtiotasoa alempana toteutettavia tai monisidosryhmäisiä kumppanuuksia) sekä edistämään paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksien parantamista, jotta ne kykenevät paremmin huolehtimaan aluekehitystä edistävästä koordinointiroolistaan ja vahvistamaan taajamien ja maaseutualueiden yhteyksiä.

18.

kehottaa EU:n lainsäätäjiä mukauttamaan ehdotettuja välineitä (esim. NDICI ja IPA III), jotta lisätään edelleen paikallis- ja alueviranomaisille ja demokratialle valtiotasoa alempana annettavaa strategista tukea. Tuen lisääminen paikallisdemokratialle parantaisi EU:n toiminnan näkyvyyttä tuomalla uudistusprosessia lähemmäs kansalaisia sekä vahvistaisi uudistusprosessiin sitoutumista kumppanimaissa.

19.

panee merkille, että lisäperuste paikallis- ja alueviranomaisten tuen jatkamiseen ja niiden voimaannuttamiseen on se, että kestävän kehityksen tavoitteista 65 prosenttia edellyttää paikallis- ja alueviranomaisten aktiivista osallistumista.

20.

painottaa, että hajautettu kehitysyhteistyö (kaikissa muodoissaan) on tässä yhteydessä merkittävä väline, kuten EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat todenneet EU:n kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa. Komitea kehottaa ottamaan tämän roolin ja välineen näkyvämmin huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä.

21.

kehottaa painokkaasti pyrkimään edelleen EU:n ja naapurialueiden yhteistyön erityistavoitteisiin ja saavuttamaan ne aiemmin erillään olleiden välineiden yhdistämisestä huolimatta. Etenkään EU:n kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisille antama tuki ja niiden kanssa tekemä yhteistyö eivät saa kärsiä rahoituksellisista tai organisatorisista vaikutuksista, jotka johtuvat rahoituksen ja muiden resurssien myöntämisen joustavoittamisesta erilaisten maantieteellisten tai temaattisten ohjelmien välillä.

22.

pahoittelee, että TAIEX-, ystävyyskaupunki- ja Sigma-toimintaa on käytetty ensi sijassa edunsaajamaiden keskushallintojen hyödyksi, vaikka kaikilla unionin säännöstön luvuilla on suora tai epäsuora yhteys paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltuuksiin tai itse paikallis- ja alueviranomaisiin, jotka ovat kansalaisiin ylläpitämiensä suorien yhteyksien ansiosta erinomaisessa asemassa voidakseen tiedottaa tehokkaasti EU:hun liittymisen eduista ja suojatoimista, joita EU tarjoaa kaikille Euroopan kansalaisille, erityisesti IPA III -välineen tuensaajamaissa. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että NDICI-asetuksessa mainitaan erikseen ystävyyskaupunkitoiminnan käyttö sekä keskustasolla että paikallis- ja aluetasolla, mutta odottaa, että myös muita välineitä, kuten TAIEX-mekanismia ja Sigma-ohjelmaa, käytetään samoilla tasoilla.

Ehdotuksia ja suosituksia

23.

kehottaa komissiota varmistamaan kaikissa tapauksissa, että asianomaisia sidosryhmiä, myös paikallis- ja alueyhteisöjä, kuullaan asianmukaisesti ja että niiden saatavilla on hyvissä ajoin tarvittavaa tietoa, jotta ne voivat osallistua mielekkäällä tavalla ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

24.

kehottaa painokkaasti laatimaan paikallis- ja alueyhteisöjä varten erityisen ja erillisen ohjelman, jolle on varattu määrärahat kehitysyhteistyön puitteissa, sekä ottamaan ne huomioon koko ohjelmasuunnittelun ajan edunsaajina.

25.

kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan, että paikallis- ja alueviranomaisilla on riittävät resurssit, jotta ne voivat siirtää kestävän kehityksen tavoitteet paikallistasolle, ja nimenomaan mainitsemaan Agenda 2030 -toimintaohjelman asetuksissa, joilla välineet perustetaan. Tässä olisi avuksi myös se, että kyseisen toimintaohjelman merkitys näkyisi myös tulevissa talousarvioesityksissä.

26.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tilapäisiä operatiivisia järjestelyjä, jotka mahdollistavat TAIEX- ja kumppanuusohjelman käytön jäsenvaltioiden sekä kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten välisessä yhteistyössä.

27.

on tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen arvioida laajentumismaiden ja naapurialueiden alueilla paikallis- ja alueyhteisöille vuosina 2010–2018 annettua EU:n tukea ja suosittaa, että paikallisviranomaisia tukevia alueellisia ohjelmia ja hankkeita, kuten paikallishallinnon välinettä, kaupunginjohtajien talouskasvualoitetta ja itäisen kumppanuuden maiden kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta, hyödynnetään kehitettäessä samanlaista tukea paikallis- ja alueyhteisöille muilla alueilla.

28.

panee tyytyväisenä merkille, että ”paikallis- ja aluehallinnon tukeminen ja niiden viranomaisten suunnittelu- ja hallinnollisten valmiuksien parantaminen” mainitaan tuen temaattisena painopistealana rajat ylittävässä yhteistyössä (liite III), ja kehottaa sisällyttämään saman temaattisen painopistealan IPA III -asetuksen liitteeseen II.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/310

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”InvestEU-ohjelma”

(2019/C 86/17)

Esittelijä:

Konstantinos AGORASTOS (EL, EPP), Thessalian alueen pääsihteeri

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus InvestEU-ohjelman perustamisesta

COM(2018) 439 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ”pk-yritykset”. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.

Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna kokonaisinvestoinnit ovat 11 jäsenvaltiossa alle kriisiä edeltävän tason, ja yli 40 alueella EU:ssa ne olivat vuonna 2015 yli 25 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2007. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se jakautuu epätasaisesti, etenkin syrjäisillä alueilla ja jäsenvaltioiden välisillä sekä jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välisillä rajaseutu-alueilla, ja on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ”pk-yritykset”. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja erityisesti kaikilla jälkeen jääneillä alueilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet. Näillä jälkeen jääneillä alueilla on asetettava etusijalle investoinnit, joilla tuetaan alueiden omien mahdollisuuksien kehittämistä ja joissa pyritään hyödyntämään alueiden erityisiä kilpailuetuja ja keskitytään niiden erityistarpeisiin.

Perustelu

On syytä korostaa investointisuuntausten epätasaisuutta eri jäsenvaltioissa ja alueilla sekä tarvetta kaventaa investointivajetta erityisesti alueilla, jotka kärsivät merkittävästä ja jatkuvasta investointien puutteesta.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso , jota on uudistettava ennen seuraavan ohjelmakauden alkua, jotta se olisi yhdenmukainen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon kanssa, muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin ja digitalisaation alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.

InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin ja digitalisaation alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä, unionin sosiaalista sopeutumiskykyä , muutosten sietokykyä ja kykyä sopeutua niihin ja sosiaalista osallistavuutta, unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä kiinnittäen huomiota erityisesti pk-yrityksiin . Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten arvioinnin läpäisseitä hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen koordinoidusti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toiminnan kanssa .

Perustelu

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 173 artiklaan (Teollisuus) ja 175 artiklan kolmanteen kohtaan (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus). Viimeksi mainitun pitäisi myös näkyä InvestEU-ohjelman yleisissä tavoitteissa, varsinkin kun otetaan huomioon investointeihin liittyvät kansalliset ja alueelliset erot. Kansallisten ja alueellisten erojen johdosta on varmistettava, että eri välineet, InvestEU ja rakennerahastot mukaan luettuina, ovat koordinoidusti käytettävissä, jotta yritykset ja etenkin pk-yritykset voivat saada tarvittavaa rahoitusta.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 9 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan 30 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan 35 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

Perustelu

Pyrkimykset YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi on otettava huomioon.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 11 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän ja veden saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284[1] raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa. Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus.

Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän ja veden saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden sekä katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284[1] raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa. Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus.

Perustelu

Säilytetään johdonmukaisuus unionin pelastuspalvelumekanismin tarkistusta koskevan AK:n lausunnon kanssa.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 17 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta[1] ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista[2] todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen ja erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden parantamiseen, sekä kohentamaan tilannetta sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuoltoalan, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa[3] todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan luettuna koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy investointivajeita, jotka edellyttävät tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.

Kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa, pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta[1] ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista[2] todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen saatavuuteen, osaamisen hankkimiseen, ensimmäisen työpaikan löytämiseen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla ja kohdennetaan aloille, joilla on vaikeuksia työvoimapulan ja uuteen teknologiaan mukautumisen vuoksi . InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen ja erityisesti ammattitaidottoman työvoiman , vastavalmistuneiden ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden parantamiseen , tehostamaan sellaisten uusien ”työmarkkinarakojen” luomista, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia löytää ensimmäinen työpaikka, sekä kohentamaan tilannetta sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuoltoalan, asumisen, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen ja työmarkkinoihin liittyvän roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisättävä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille sekä vahvistettava yritysten ja oppilaitosten välisiä yhteyksiä , jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa[3] todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan luettuna koulutus ja osaaminen , terveydenhuolto ja asuminen, liittyy investointivajeita, jotka edellyttävät tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.

Perustelu

Viittaus asumiseen perustuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 19. periaatteeseen.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 19 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla; tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen varoista EU:n takuun rahoittamiseen, jotta EU:n takuuta voidaan käyttää yhteistyössä hallinnoidun rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella, mukaan lukien haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

Politiikkaikkunoilla olisi puututtava EU:n laajuisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla; tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. InvestEU-rahastosta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

Perustelu

Osioiden lisäarvosta ei ole selvyyttä, etenkin koska jokaisen hankkeen, jonka rahoittamiseen InvestEU-rahasto osallistuu, on tuotettava eurooppalaista lisäarvoa. AK:n olisi vastustettava osioihin erottelemisesta aiheutuvan hallinnollisen monimutkaisuuden lisäksi kaikkia toimia, joilla jäsenvaltioita kannustetaan vetämään pois varansa koheesiopolitiikan hankkeista. AK:n on joka tapauksessa sovitettava yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 10 artiklasta annetussa lausunnossa esittämänsä kanta yhteen InvestEU-rahaston vastaavasta järjestelystä esittämänsä kannan kanssa.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltio-osio olisi suunniteltava siten, että yhteistyössä hallinnoituja varoja voidaan käyttää unionin myöntämän takuun rahoittamiseen. Tällä yhdistelmällä pyritään hyödyntämään unionin korkeaa luottoluokitusta kansallisten ja alueellisten investointien edistämiseen ja samalla varmistamaan ehdollisten velkojen johdonmukainen riskinhallinta toteuttamalla komission antama takuu välillisellä hallinnointitavalla. Unionin olisi taattava komission ja toteutuskumppaneiden jäsenvaltio-osiossa tekemissä takuusopimuksissa vahvistetut rahoitus- ja investointitoimet; takuu olisi rahoitettava yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista soveltaen rahoitusastetta, jonka komissio määrittää toimien luonteen ja siitä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden perusteella; jäsenvaltio vastaisi odotettavissa olevat tappiot ylittävistä tappioista myöntämällä back-to-back-takauksen unionille. Tällaisista järjestelyistä olisi sovittava rahoitusosuussopimuksessa, joka tehdään kunkin vapaaehtoisesti tämän vaihtoehdon valinneen jäsenvaltion kanssa. Rahoitusosuussopimuksen olisi katettava kyseisessä jäsenvaltiossa täytäntöön pantava takuusopimus tai takuusopimukset. Rahoitusasteen tapauskohtainen määrittäminen edellyttää poikkeamista asetuksen (EU, Euratom) XXXX[1], jäljempänä ”varainhoitoasetus”, [211 artiklan 1 kohdasta]. Tämä toteutusmalli merkitsee myös, että samaa sääntökokonaisuutta sovelletaan sekä talousarviotakuisiin, joiden tukena on keskitetysti hallinnoituja varoja, että talousarviotakuisiin, joiden tukena on yhteistyössä hallinnoituja varoja, mikä helpottaa niiden yhdistämistä.

Perustelu

Sama perustelu kuin johdanto-osan 19 kappaleeseen esitetyssä muutosehdotuksessa.

Muutosehdotus 9

Uusi kappale johdanto-osan 24 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

InvestEU-rahastolle olisi perustettava asianmukainen hallintorakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takuun asianmukaisen käytön varmistaminen. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava neuvottelukunnasta, johtokunnasta ja investointikomiteasta. Komission olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppaneiden esittämät investointi- ja rahoitustoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia, mutta rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset tekisi viime kädessä toteutuskumppani.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 29 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ”EIP-ryhmä”, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU- rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. [– –]

Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä , houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ”EIP-ryhmä”, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU- ohjelman etuoikeutettuna toteutuskumppanina. [– –]

Perustelu

Jäsenvaltioissa on myös suuria alueellisia eroja investointeihin liittyen, joten maantieteellistä monipuolistamista ei pitäisi ottaa huomioon pelkästään kansallisella tasolla.

Muutosehdotus 11

Johdanto-osan 30 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU- rahaston EU-osioon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa vähintään kolme jäsenvaltiota On kuitenkin odotettavissa, että noin 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnettäisiin yhdelle tai useammalle toteutuskumppanille, joka voi tarjota InvestEU-rahastoon kuuluvia rahoitustuotteita kaikissa jäsenvaltioissa.

Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU- rahastoon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa vähintään kaksi jäsenvaltiota. On kuitenkin odotettavissa, että noin 50 prosenttia EU:n takuusta myönnettäisiin yhdelle tai useammalle toteutuskumppanille, joka voi tarjota InvestEU-rahastoon kuuluvia rahoitustuotteita kaikissa jäsenvaltioissa.

Perustelu

Käytöstä on tehtävä helppoa niin monille täytäntöönpanokumppaneille kuin mahdollista, erityisesti jäsenvaltioista, joissa ei ole vakaita tai vakiintuneita kansallisia kehityspankkeja keskus-, alue- tai paikallistasolla.

Muutosehdotus 12

Johdanto-osan 31 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai -laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut monenväliset kehityspankit. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset. [Varainhoitoasetuksen][154 artiklan] mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.

EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai -laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut monenväliset kehityspankit. [Varainhoitoasetuksen][154 artiklan] mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.

Perustelu

Sama perustelu kuin johdanto-osan 19 kappaleeseen esitetyssä muutosehdotuksessa.

Muutosehdotus 13

Johdanto-osan 36 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä.

Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan ja erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, jotka kärsivät merkittävästä ja jatkuvasta investointivajeesta , nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä.

Perustelu

Myös ne jäsenvaltiot ja alueet, jotka kärsivät enemmän investointien puutteesta, olisi asetettava etusijalle neuvontakeskuksen paikallisen edustuksen suhteen.

Muutosehdotus 14

2 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
”yhteistyössä hallinnoitavilla rahastoilla” rahastoja, joista on mahdollista osoittaa varoja talousarviotakuun rahoittamiseen InvestEU-rahaston jäsenvaltio-osiossa, eli Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto st a (maaseuturahasto);	”yhteistyössä hallinnoitavilla rahastoilla” Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto);

Perustelu

Mahdollisuus osoittaa varoja talousarviotakuun rahoittamiseen ei ole ominaista yhteistyössä hallinnoitaville rahastoille.

Muutosehdotus 15

2 artiklan 13 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
”kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella” oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;	” paikallisella, alueellisella ja kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella” oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

Perustelu

Olisi lisättävä erityinen maininta paikallisista ja alueellisista kehityspankeista.

Muutosehdotus 16

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

InvestEU-ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään:

a)	unionin kilpailukykyä, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;

a)	unionin kilpailukykyä, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;

b)	unionin talouden kestävyyttä ja kasvua;

b)	unionin talouden kestävyyttä ja kasvua;

c)	unionin sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta;

c)	unionin sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta;

d)	unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta.

d)	unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

e)	unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta.

Perustelu

Katso johdanto-osan 5 kappaleeseen esitetty muutosehdotus.

Muutosehdotus 17

Artikla 4 kohta 1

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 38 000 000 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia.	EU:n takuu on 38 000 000 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia.
Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltio-osiota varten EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamalla määrällä.	EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamalla määrällä.
Myös 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden rahoitusosuudet, jotka [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] mukaisesti suoritetaan kokonaan käteisenä, korottavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua EU:n takuuta.	Myös 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden rahoitusosuudet, jotka [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] mukaisesti suoritetaan kokonaan käteisenä, korottavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua EU:n takuuta.

Perustelu

Katso johdanto-osan 19 kappaleeseen esitetty muutosehdotus.

Muutosehdotus 18

5 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seuraavat kolmannet maat voivat [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] nojalla osallistua 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston EU-osion ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:

[– –]

Seuraavat kolmannet maat voivat [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] nojalla osallistua 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:

[– –]

Perustelu

Sama perustelu kuin johdanto-osan 19 kappaleeseen esitetyssä muutosehdotuksessa.

Muutosehdotus 19

7 artiklan 1 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, energia, digitaaliset yhteydet, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret ja vesi, jätteet, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia tai täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;

kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, energia, asuminen, digitaaliset yhteydet, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret ja vesi, jätteet, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia tai täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;

Perustelu

Lisätään asumista koskeva viittaus, joka on välttämätön kestävän kehityksen tavoitteen 11 täytäntöön panemiseksi.

Muutosehdotus 20

7 artiklan 1 kohdan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous; osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous; osaaminen, urheilu ja siihen liittyvät pienimuotoiset infrastruktuurit ruohonjuuritasolla, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

Perustelu

Paikalliseen urheiluinfrastruktuuriin on ali-investoitu. Paikallinen urheiluinfrastruktuuri voi tehostaa unionin alueiden taloudellista kasvua, lisätä sosiaalista osallisuutta ja vähäosaisten integraatiota ja taata valoisamman tulevaisuuden nuoremmille sukupolville.

Muutosehdotus 21

7 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi.	Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevia unionin tavoitteita ja erityisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteita sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista edistävien investointien seuraamiseksi.

Muutosehdotus 22

8 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kukin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu politiikkaikkuna käsittää kaksi osiota, joiden avulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin seuraavasti:

Kukin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu politiikkaikkuna puuttuu markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin seuraavasti:

a)	EU-osion avulla puututaan seuraaviin tilanteisiin:

i)	unionin politiikan painopisteisiin liittyvät markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, joihin puututaan unionin tasolla;

ii)	unionin laajuiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet; tai

iii)	uudet tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, joiden yhteydessä on tarkoitus kehittää uusia rahoitusratkaisuja ja markkinarakenteita;

i)	unionin politiikan painopisteisiin liittyvät markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, joihin puututaan unionin tasolla;

ii)	unionin laajuiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet; tai

iii)	uudet tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, joiden yhteydessä on tarkoitus kehittää uusia rahoitusratkaisuja ja markkinarakenteita.

b)	jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan edistää osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen tavoitteita.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja osioita voidaan käyttää täydentävästi rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen ja yhdistämällä tukea molemmista osioista.

Perustelu

Katso johdanto-osan 19 kappaleeseen esitetty muutosehdotus.

Muutosehdotus 23

11 artiklan 1 kohdan uusi d alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	ovat yhdenmukaisia kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien Euroopan unionin sitoumusten kanssa.

Perustelu

—

Muutosehdotus 24

12 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Komissio valitsee toteutuskumppanit tai tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun toteutuskumppaniryhmän kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten joukosta [varainhoitoasetuksen] [154 artiklan] mukaisesti.	Komissio valitsee toteutuskumppanit tai tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun toteutuskumppaniryhmän kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten joukosta [varainhoitoasetuksen] [154 artiklan] mukaisesti.
EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa ja pystyttävä kattamaan rahoitus- ja investointitoimia vähintään kolmessa jäsenvaltiossa. Toteutuskumppanit voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia vähintään kolmessa jäsenvaltiossa myös yhdessä muodostamalla ryhmän.	Kelpoisuusvaatimukset täyttäviä vastapuolia ovat ne, joiden on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa ja pystyttävä kattamaan rahoitus- ja investointitoimia vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Toteutuskumppanit voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia vähintään kahdessa jäsenvaltiossa myös yhdessä muodostamalla ryhmän.
Jäsenvaltio-osiossa j äsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta 9 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta.	J äsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta 9 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta.
Jos jäsenvaltio ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppanin niiden toteutuskumppaneiden joukosta, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.	Jos jäsenvaltio ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppanin niiden toteutuskumppaneiden joukosta, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.

Perustelu

Sama perustelu kuin johdanto-osan 19 kappaleeseen esitetyssä muutosehdotuksessa.

Muutosehdotus 25

12 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Toteutuskumppaneita valitessaan komissio varmistaa, että InvestEU-rahaston rahoitustuotesalkulla:

a)	maksimoidaan 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden kattavuus;

a)	maksimoidaan 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden kattavuus;

b)	maksimoidaan EU:n takuun vaikutus toteutuskumppanin itsensä sitomien varojen kautta;

b)	maksimoidaan EU:n takuun vaikutus toteutuskumppanin itsensä sitomien varojen kautta;

c)	tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

c)	tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

d)	saavutetaan maantieteellinen hajonta;

d)	saavutetaan laaja maantieteellinen kattavuus ja hajonta sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä ;

e)	riskien hajauttaminen on riittävää;

e)	riskien hajauttaminen on riittävää;

f)	edistetään innovatiivisia rahoitus- ja riskiratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin.

f)	edistetään innovatiivisia rahoitus- ja riskiratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin.

Perustelu

Katso johdanto-osan 29 kappaleeseen esitetty muutosehdotus.

Muutosehdotus 26

17 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Komissiota neuvoo neuvottelukunta , jolla on kaksi kokoonpanoa: toteutuskumppaneiden edustajat ja jäsenvaltioiden edustajat .

Komissiota ja johtokuntaa neuvoo neuvottelukunta.

Neuvottelukunnassa on

a)	yksi edustaja kultakin toteutuskumppanilta;

b)	yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta;

c)	yksi edustaja EIP:stä;

d)	yksi edustaja komissiosta;

e)	yksi Euroopan alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimeämä asiantuntija kutakin politiikkaikkunaa kohden.

2. Kukin toteutuskumppani ja kukin jäsenvaltio voi nimittää kokoonpanoon yhden edustajan.

[– –]

Muutosehdotus 27

Uusi artikla 17 artiklan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Johtokunta

1. InvestEU-rahastoa johtaa johtokunta, joka määrittää EU:n takuun käyttöä varten 3 artiklassa säädettyjen yleisten tavoitteiden mukaisesti

a)	InvestEU-rahaston strategiset suuntaviivat;

b)	toimintapolitiikat ja -menettelyt, jotka ovat tarpeen InvestEU-rahaston toiminnan kannalta;

c)	säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen kanssa toteutettaviin toimiin.

2. Johtokunta koostuu jäsenistä, jotka komissio, Euroopan investointipankki ja neuvottelukunta ovat nimittäneet toteutuskumppanien edustajien keskuudesta.

Muutosehdotus 28

Uusi artikla 17 artiklan jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Riskinarviointimenetelmä

1. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti asetuksen täydentämiseksi riskinarviointimenetelmällä. Riskinarviointimenetelmä sisältää

a)	riskiluokituksen, jolla varmistetaan kaikkien toimien johdonmukainen ja vakiomuotoinen käsittely riippumatta välittäjänä toimivasta laitoksesta;

b)	menetelmän, jolla arvioidaan value-at-risk-arvo ja maksukyvyttömyyden todennäköisyys selkeiden tilastollisten menetelmien pohjalta, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit (ESG-kriteerit);

c)	menetelmän maksukyvyttömyystilassa olevan vastuun ja tappio-osuuden arvioimiseksi ottaen huomioon rahoituksen arvo, hankkeeseen liittyvä riski, takaisinmaksuehdot, vakuus ja muut asiaankuuluvat indikaattorit.

Muutosehdotus 29

18 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hanketiimi	Hanketiimi
1. Perustetaan hanketiimi, joka koostuu asiantuntijoista, joita toteutuskumppanit antavat komission käyttöön unionin talousarvion kannalta vastikkeetta.	1. Perustetaan hanketiimi, joka koostuu asiantuntijoista, joita toteutuskumppanit antavat komission käyttöön unionin talousarvion kannalta vastikkeetta. Jos toteutuskumppanit muodostavat ryhmän 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, kaikki toteutuskumppanit asettavat asiantuntijat Euroopan komission saataville.
2. Kunkin toteutuskumppanin on osoitettava hanketiimiin asiantuntijoita. Asiantuntijoiden lukumäärä on vahvistettava takuusopimuksessa.	2. Kunkin toteutuskumppanin tai 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti muodostetun toteutuskumppaniryhmän on osoitettava hanketiimiin asiantuntijoita. Asiantuntijoiden lukumäärä on vahvistettava takuusopimuksessa.
[– –]	[– –]

Perustelu

Henkilöstön antaminen komission käyttöön voi osoittautua raskaaksi pienemmille kansallisille tai alueellisille kehityspankeille ja -laitoksille, joiden pitäisi hyötyä jonkinasteisesta joustavuudesta esimerkiksi yhdistämällä resursseja ryhmän sisällä.

Muutosehdotus 30

20 artiklan 2 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

toimien tukeminen ja paikallisen tietämyksen lisääminen InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston sektorikohtaisen ja maantieteellisen monipuolisuuden tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;

toimien tukeminen ja paikallisen ja alueellisen tietämyksen lisääminen InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston sektorikohtaisen ja maantieteellisen monipuolisuuden tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;

Muutosehdotus 31

20 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista.	Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista. InvestEU-neuvontakeskuksen hankkeiden julkisille toteuttajille tarjoamat palvelut ovat maksuttomia.

Perustelu

Hankkeiden julkisten toteuttajien maksuvapautus on voimassa nykyisen Euroopan investointineuvontakeskuksen (asetus (EU) 2015/1017, 14 artiklan 4 kohta) yhteydessä, ja se on säilytettävä.

Muutosehdotus 32

20 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

InvestEU-neuvontakeskuksella on tarvittaessa oltava paikallinen edustus. Paikallinen edustus on perustettava erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia InvestEU-hankkeiden kehittämisessä. InvestEU-neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen liittyviä alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta.

InvestEU-neuvontakeskuksella on tarvittaessa oltava paikallinen edustus. Paikallinen edustus on perustettava erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia InvestEU-hankkeiden kehittämisessä tai jotka kärsivät merkittävästä ja jatkuvasta investointivajeesta . InvestEU-neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen liittyviä alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta. Paikallisen edustuksen luonne määritellään kuulemalla asianomaisia kansallisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia.

Perustelu

Katso johdanto-osan 36 kappaleeseen esitetty muutosehdotus.

Muutosehdotus 33

21 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

InvestEU-portaali tarjoaa hankkeiden toteuttajille kanavan, jossa ne saavat näkyvyyttä hankkeilleen, joille ne hakevat rahoitusta, ja jossa ne antavat niitä koskevaa tietoa sijoittajille. Hankkeen ottaminen InvestEU-portaaliin ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkään muun unionin välineen mukaisen tuen taikka julkisen rahoituksen piiriin tuettaviksi valittuja lopullisia hankkeita.

InvestEU-portaali tarjoaa hankkeiden toteuttajille kanavan, jossa ne saavat näkyvyyttä hankkeilleen, joille ne hakevat rahoitusta, ja jossa ne antavat niitä koskevaa tietoa sijoittajille. Hankkeen ottaminen InvestEU-portaaliin tai sen poissulkeminen ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkään muun unionin välineen mukaisen tuen taikka julkisen rahoituksen piiriin tuettaviksi valittuja lopullisia hankkeita.

Perustelu

On tehtävä selväksi, että vaikka hankkeen ottaminen portaaliin ei takaa tukea InvestEU:sta tai muusta välineestä, se ei myöskään ole tuen ennakkoehto.

Muutosehdotus 34

21 artiklan 6 kohta

Uusi 6 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Toteutuskumppanit osallistuvat aktiivisesti InvestEU-portaalin edistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen niin hankkeiden toteuttajien kuin sijoittajien keskuudessa.

Perustelu

Koska tällainen portaali on riippuvainen käyttäjien kriittisestä massasta, laajempi tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen olisi hyödyllistä. Toteutuskumppanit ovat yhteydessä sijoittajiin ja hankkeiden toteuttajiin, ja ne ovat siten hyvässä asemassa osallistuakseen näihin toimiin.

Muutosehdotus 35

Liite II, 2 kohdan d alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet ja merisatamat;	rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet , sisävesiliikenteen infrastruktuuri ja merisatamat;

Perustelu

—

Muutosehdotus 36

Liite II, uusi kohta 2 kohdan e alakohdan jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	seuraavan sukupolven paristojen kehittäminen sähköistä liikkuvuutta varten.

Muutosehdotus 37

Liite II, 7 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 3 000 työntekijää, keskittyen etenkin pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin erityisesti seuraavien kautta: [– –]	Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 3 000 työntekijää, keskittyen etenkin pk-yrityksiin, pieniin midcap-yrityksiin ja yhteisötalouden yrityksiin erityisesti seuraavien kautta: [– –]

Muutosehdotus 38

Liite III, 4 kohdan 4.4 alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Liikenne: Investoinnit TEN-T-liikenneverkkoon, joista TEN-T-runkoverkon osuus	Liikenne: Investoinnit TEN-T-liikenneverkkoon, joista TEN-T-runkoverkon osuus, kattava TEN-T-liikenneverkko, rajatylittävien yhteyksien rakentaminen

Perustelu

InvestEU:n olisi osallistuttava kattavan TEN-T-liikenneverkon kehittämiseen sekä – erityisesti rautatieverkoston – puuttuvien rajatylittävien yhteyksien rakentamiseen.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

panee tyytyväisenä merkille Euroopan komission pyrkimyksen tukea investointeja Euroopassa Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) ja laajemmin investointiohjelmasta saadun kokemuksen pohjalta ehdottamalla InvestEU-ohjelman perustamista.

toteaa, että markkinoiden ja kysynnän seuraamisen lisäksi InvestEU-ohjelmalla on tarkoitus muotoilla politiikkaa. Komitea korostaa tarvetta tarjota riittävää tukea rahoitukseen ja investointiin tutkimus- ja innovointitoiminnan alalla ja painottaa erityisesti ”sosiaalisten investointien ja osaamisen” politiikkaikkunan merkitystä välineenä, jonka avulla voidaan vapauttaa pikaisesti tarvittavia investointeja innovatiivisiin sosiaalisen infrastruktuurin hankkeisiin, yhteisötalouden yrityksiin ja sosiaalipalveluihin alue- ja paikallistasolla. Komitea korostaa tarvetta investoida laadukkaisiin sosiaalisiin hankkeisiin, jotka ovat pienempiä, innovatiivisia ja rahoituksellisesti riskialttiimpia, mutta silti taloudellisesti kannattavia, ja joissa on korkeampi yhteiskunnallinen tuotto, koska tämä voisi olla EU:n takuun lisäarvo.

korostaa, että vaikka joissain jäsenvaltioissa ja joillain alueilla investointiedellytykset ovat hieman parantuneet, kiinteän pääoman bruttomuodostus osuutena BKT:stä koko EU:ssa ei ole vieläkään palautunut kriisiä edeltävälle tasolle. Investointien kokonaismäärä on edelleen noin 10 prosenttia pienempi kuin ennen kriisiä, ja jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja (1).

korostaa, että investointitilanne on vielä vaihtelevampi aluetasolla ja että se on edelleen erityisen huolestuttava useilla Euroopan alueilla. Absoluuttisesti mitattuna investoinnit olivat vuonna 2015 yli 25 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2007 yli 40:llä Euroopan alueella Italiassa, Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Romaniassa, Alankomaissa, Irlannissa, Latviassa, Sloveniassa, Kroatiassa ja Kyproksessa ja yli 60 prosenttia pienemmät useimmilla Kreikan alueilla (2).

panee huolestuneena merkille, että myös julkiset investoinnit ovat edelleen EU:ssa jatkuvasti alhaiset. Tämä koskee erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten tekemiä investointeja, jotka vuonna 2017 olivat yli 30 prosenttia alhaisemmat kuin vuoden 2009 taso suhteessa bruttokansantuotteeseen (3).

on huolestunut myös investointien kasvavasta keskittymisestä: paikallis- ja alueviranomaisten julkisten investointien osuus, joka on edelleen keskimäärin yli 50 prosenttia EU:ssa, on laskenut merkittävästi verrattuna 1990-luvun 60 prosenttiin (4).

ilmaisee vakavan huolensa tästä tilanteesta, sillä sekä yksityiset että julkiset investoinnit ovat edellytys nykyiselle kilpailukyvylle sekä tulevalle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle ja siten eurooppalaisten hyvinvoinnille kaikissa kaupungeissa ja kaikilla alueilla.

on huolissaan siitä, että siellä missä paikalliset ja alueelliset hallintotahot ovat eniten riippuvaisia keskushallinnon osoittamista talousarviomäärärahoista, säästöleikkauksia ei ole täysin kumottu samalla kun paikallis- ja alueviranomaisille on asetettu uusia velvoitteita, jotka ovat monessa tapauksessa supistaneet investointeihin saatavilla olevaa rahoitusta entisestään.

toistaa kehotuksensa jättää InvestEU-ohjelman ja Euroopan investointipankin rahoittamat paikallis- ja alueviranomaisten investoinnit jäsenvaltioiden julkista velkaa ja julkistalouden alijäämää koskevien laskelmien ulkopuolelle.

10.

vaatii, että unionin taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus sisällytetään InvestEU-ohjelman tavoitteisiin etenkin, koska ehdotuksen oikeusperustaan kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan kolmas kohta, joka koskee yhteenkuuluvuutta. Komitean mielestä on äärimmäisen tärkeää, että InvestEU on maantieteellisesti tasapainoinen ja että se kohdennetaan ensisijaisesti alueille, jotka kärsivät huomattavasta ja jatkuvasta investointien puutteesta, sekä syrjäisimpien alueiden kaltaisille erityisen haavoittuville ja syrjäisille alueille.

11.

toteaa, että asetusehdotus InvestEU-ohjelman perustamisesta on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

Rahoitusvälineet ja InvestEU-rahasto

12.

toteaa jälleen, että rahoitusvälineet voivat olla tärkeitä aluekehityksen välineitä (5), koska takaisinmaksettava rahoitus voi taata julkisten varojen suuremman vipuvaikutuksen ja siten suuremman vaikutuksen tapauksissa, joissa julkista rahoitusta voidaan täydentää yksityisellä rahoituksella riittävän tuoton ja kassavirtojen ansiosta. Komitea korostaa, että tämä on erityisen tärkeää nyt, kun talousarviovarat ovat edelleen rajoitetut kaikilla hallinnon tasoilla.

13.

panee kuitenkin merkille, että tukikelpoisuus- ja raportointisäännöiltään erilaiset EU:n rahoitusvälineet ovat lisääntyneet viime vuosina tavalla, joka luo monimutkaisuutta ja sekaannusta, mutta ei hyödynnä täysimääräisesti synergiaa ja mittakaavaetuja, mikä johtaa tilanteeseen, joka ei edistä rahoitusvälineiden tehokasta käyttöä.

14.

kehottaa arvioimaan ESIR-rahaston tähänastisia taloudellisia vaikutuksia eri jäsenvaltioissa ja alueilla ottaen huomioon kokonaisuutena myös rahoitusvarojen käyttöasteen ja niistä saadun hyödyn. Arviointi on erityisen tärkeää sen varmistamiseksi, että InvestEU-ohjelma voidaan uutena EU:n rahoitusvälineenä kohdistaa suoraan oikeasti keskeisiin investointikohteisiin ja että sen yhteydessä voidaan välttää tietyt EU:n talousarviovarojen nykyiseen käyttötapaan liittyvät epäkohdat.

15.

korostaa, että InvestEU:lla on pyrittävä tuloksiin, erityisesti työpaikkojen luomiseen ja alueellisten erojen korjaamiseen sekä taloudellisesti kannattavien hankkeiden rahoittamiseen, ja katsoo, että tämä voidaan saavuttaa tehokkaammin tiiviillä koordinoinnilla paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

16.

katsoo, että on noudatettava selkeästi täydentävyyden periaatetta, erityisesti kun on kyse korkean riskin hankkeista, joita toteutetaan vähemmän kehittyneillä ja siirtymäalueilla.

17.

katsoo, että komission InvestEU-ehdotuksella on mahdollisuus yksinkertaistaa rahoitusvälineiden käyttöä välittäjien ja lopullisten edunsaajien kannalta sekä näiden välineiden yhdistämistä muun tyyppisiin unionin tukiin AK:n pitkäaikaisten vaatimusten mukaisesti.

18.

vahvistaa kuitenkin kantansa, jonka mukaan InvestEU ei saa korvata EU:n nykyisiä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden mekanismeja eikä kilpailla niiden kanssa.

19.

on huolissaan hallinnollisesta taakasta, byrokratiasta ja viivästyksistä, joita todennäköisesti ilmenee, jos investointihankkeen hyväksymiseen lisätään kolme lisävaihetta, ja pitää sen vuoksi tarpeellisena varmistaa, että ehdotettu hallintojärjestelmä tuottaa nopeita päätöksiä luonnollisesti kuitenkin niin, että nopeus ei vaikuttaa päätösten laatuun.

20.

suosittelee harkitsemaan ehdotusta pienimuotoisten hankkeiden nopeutetuista menettelyistä tiettyyn budjettiin saakka, koska tietyillä alueilla pienemmät hankkeet voivat olla strategisia investointeja, sillä niillä voi olla merkittäviä vipuvaikutuksia.

21.

kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että alueiden komitea voi osallistua tarkkailijana InvestEU:n hallintojärjestelmään, erityisesti neuvottelukuntaan.

22.

pitää myönteisenä, että ohjelma tukeutuu talousarviotakuuseen, joka yhdessä laadukkaista, monipuolisista, eri puolilta Eurooppaa tulevista hankkeista koostuvasta laajasta salkusta johtuvan pienen riskin kanssa mahdollistaa pienemmän osuuden jäädyttämisen EU:n talousarviosta suhteellisesti suuremman vaikutuksen saavuttamiseksi. Komitea katsoo kuitenkin, että komission olisi asetettava kunnianhimoisempi tavoite käyttöön saatavien investointien kokonaistasolle.

23.

kannattaa komission ehdotusta ottaa käyttöön InvestEU-takuu useiden kumppaneiden kautta pelkästään Euroopan investointipankin (EIP) sijaan, kuten ESIR-rahaston tapauksessa. Saatavuuden helpottamiseksi mahdollisimman monen toteutuskumppanin kohdalla komitea ehdottaa kuitenkin, että riittää, että katetaan yksi jäsenvaltio tai yksi alue.

24.

uskoo, että useiden toteutuskumppaneiden osallistuminen mahdollistaa InvestEU-rahaston laajemman temaattisen ja maantieteellisen kattavuuden verrattuna ESIR-rahastoon sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä alueiden välisesti, koska toteutuskumppanit tuovat mukanaan monipuolista kokemusta sekä erilaista paikallista ja alakohtaista asiantuntemusta.

25.

kiinnittää komission huomion maihin, joilla ei ole kansallisella ja alueellisella tasolla rakenteita, jotka voisivat antaa niille mahdollisuuden saada InvestEU-takuuta. Komitea kehottaa tämän vuoksi edistämään ja tukemaan tällaisten rakenteiden luomista.

26.

korostaa, että vaikka vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, että toteutuskumppanit antavat henkilöstöä komission käyttöön InvestEU-hanketiimin muodostamiseksi, kun otetaan huomioon niiden asiantuntemus ja huomattava lisäkapasiteetti, josta kumppanit hyötyvät EU:n takuun ansiosta, henkilöstöön kuuluvien soveltuvien asiantuntijoiden siirtäminen saattaa osoittautua hankalaksi pienemmille kansallisille tai alueellisille kehityspankeille ja -laitoksille. Komitea kehottaakin antamaan tällaisille pienemmillä laitoksilla jonkin verran joustonvaraa esimerkiksi niin, että ne yhdistävät resurssinsa muodostaessaan ryhmän ehdotetun asetuksen 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

27.

puolustaa periaatetta, jonka mukaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) hallintoviranomaiset voivat osallistua vapaaehtoisesti ja ERI-rahastojen yhteisistä säännöksistä annetun puiteasetuksen 6 artiklassa määritettävien kumppanuutta ja monitasohallintoa koskevien käytännesääntöjen periaatteiden mukaisesti enimmillään 5 prosentilla näiden rahastojen varoista InvestEU-ohjelmaan. Tällä osuudella voidaan mahdollisesti puuttua maakohtaisiin tai aluekohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin erilaisella tavalla kuin mihin keskitetyt EU-välineet pystyvät.

28.

suhtautuu myönteisesti komission halukkuuteen helpottaa rahoitusvälineiden yhdistämistä muista EU-ohjelmista saataviin tukiin soveltamalla InvestEU:n sääntöjä koko hankkeeseen, sillä tämä on tärkeä yksinkertaistamistoimi. Komitea suhtautuu myönteisesti myös ehdotettuun valtiontukisääntöjen virtaviivaistamiseen sellaisen jäsenvaltioilta saatavan rahoituksen kohdalla, joka kanavoidaan InvestEU-rahaston kautta tai jota InvestEU tukee.

29.

vaatii, että yli 35 prosenttia InvestEU-varoista asetetaan saataville ilmastoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

30.

suosittaa, että InvestEU:n kautta toteutetut infrastruktuuri-investoinnit ovat katastrofin- ja ilmasto-olosuhteiden kestäviä koko niiden elinkaaren ajan.

31.

katsoo, että on varmistettava oikea-aikainen ja sujuva siirtymä nykyisen ja uuden ohjelmakauden välillä.

InvestEU-neuvontakeskus

32.

suhtautuu myönteisesti Euroopan investointiohjelman investointineuvontakeskuksen jatkamiseen nykyisessä ehdotuksessa InvestEU-neuvontakeskuksen muodossa. Komitea korostaa, että neuvonta- ja tukipalvelut ovat edelleen ratkaisevassa asemassa, jotta voidaan menestyksekkäästi puuttua optimaalista heikompiin investointitilanteisiin EU:ssa ja erityisesti alueilla tai aloilla, joilla monimutkaiset hankkeet tai innovatiiviset rahoitusratkaisut ovat harvinaisempia.

33.

kehottaa lainsäätäjiä säilyttämään julkisten täytäntöönpanoelinten vapautuksen InvestEU-neuvontakeskuksen palveluista perittävistä maksuista niin kuin tehdään nykyisen Euroopan investointineuvontakeskuksen tapauksessa ESIR-asetuksen (6) 14 artiklan 4 kohdan nojalla. Tämä on ratkaisevan tärkeää julkisten investointien laadun edistämiseksi erityisesti pienten julkisyhteisöjen sekä niiden julkisyhteisöjen keskuudessa, joilla on vähemmän kokemusta rahoitusvälineistä ja monimutkaisista hankkeista.

34.

pitää myönteisenä, että neuvontakeskus keskittyy tarjoamaan tukea investointijärjestelyjen perustamiselle etenkin rajatylittäviä investointeja varten. Komitea korostaa, että on myös tarpeen lisätä tietoisuutta, jotta investointijärjestelyjen erityisesti alue- ja paikallisviranomaisille tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti.

35.

ilmaisee vahvan tukensa neuvontakeskuksen paikalliselle edustukselle, joka olisi määriteltävä asianomaisia kansallisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia kuullen ja jota olisi kehitettävä ensisijaisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia kehittää InvestEU-rahaston alaisia hankkeita tai jotka kärsivät merkittävästä ja jatkuvasta investointivajeesta.

36.

pitää erittäin tervetulleena, että neuvontakeskus keskittyy tiedon siirtämiseen ja alue- ja paikallistason valmiuksien kehittämiseen, joihin AK on aiemmin kiinnittänyt huomiota ja jotka ovat ratkaisevia tekijöitä pyrittäessä kuromaan umpeen investointivajetta kaikilla EU:n alueilla. Komitea katsoo, että tässä tarkoituksessa neuvontakeskuksen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava paikallisten toteutuskumppanien auttaminen ja näiden teknisen tuen valmiuksien vahvistaminen.

37.

korostaa, että nykyiset EU:n rahoittamat valmiuksien kehittämiseen tarkoitetut välineet eivät ole onnistuneet vastaamaan paikallis- ja alueviranomaisten tarpeisiin ja että niitä ei käytetä riittävästi. Niitä olisi edistettävä ja koordinoitava paremmin, ja InvestEU-neuvontakeskuksella on tässä keskeinen rooli.

38.

kehottaa komissiota varmistamaan, että InvestEU-neuvontakeskuksen tarjoamista mahdollisuuksista tiedotetaan riittävästi hankkeiden toteuttajille kaikkialla EU:ssa järjestämällä tarvittaessa kiertäviä esittelyjä tai paikallistapahtumia, joita AK olisi valmis tarvittaessa tukemaan.

InvestEU-portaali

39.

pitää myönteisenä Euroopan investointiohjelman investointihankeportaalin jatkamista nykyisessä ehdotuksessa InvestEU-portaalin muodossa. Komitea huomauttaa, että AK on Euroopan investointihankeportaalin kumppani ja sillä on ollut aktiivinen rooli sen tukemisessa ja edistämisessä erityisesti Euroopan alue- ja paikallisviranomaisten keskuudessa. Komitea tukee edelleen tarvittaessa InvestEU-portaalin kehittämistä.

40.

korostaa kuitenkin, että tällaisen portaalin menestys riippuu vahvasti käyttäjien kriittisestä massasta ja että laajempi tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen olisi tarpeen. Komitea kehottaakin tulevia InvestEU-toteutuskumppaneita osallistumaan aktiivisesti portaalin edistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen, koska ne ovat tässä suhteessa erinomaisessa asemassa sijoittajiin ja hankkeiden toteuttajiin ylläpitämiensä jatkuvien suhteiden ansiosta.

41.

kannattaa näkemystä, jonka mukaan hankkeen sisällyttämistä InvestEU-portaaliin ei pidä nähdä takeena tuen saamiseen InvestEU-rahastosta tai mistään muusta välineestä unionin tasolla tai muulla tasolla. Komitea suosittaa tekemään selväksi, ettei portaaliin sisällyttämistä pidä myöskään pitää ennakkoehtona millekään tuelle, sillä hankkeen toteuttajan osallistumisen portaaliin tulee pysyä täysin vapaaehtoisena.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Eurostat, dataset tec00011.

(2) Omat laskelmat Eurostatin kiinteän pääoman bruttomuodostuksen perusteella NUTS 2 -tasolla: dataset nama_10r_2gfcf.

(3) Eurostat, dataset tec00022.

(4) Euroopan komissio, seitsemäs koheesiokertomus (s. 168).

(5) AK:n lausunto ”Paikallis- ja aluekehitystä tukevat rahoitusvälineet” http://webapi.cor.europa.eu/documentsanonymous/cor-2015-01772-00-00-ac-tra-fi.docx

(6) Asetus (EU) 2015/1017.

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/335

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uudistusten tukiohjelma ja Euroopan investointien vakautusjärjestely”

(2019/C 86/18)

Esittelijä:

Olga ZRIHEN (BE, PES), Vallonian parlamentin jäsen

Viiteasiakirjat:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus uudistusten tukiohjelman perustamisesta

COM(2018) 391 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan investointien vakautusjärjestelyn perustamisesta

COM(2018) 387 final

I. UUDISTUSTEN TUKIOHJELMA – MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 5 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

R akenneuudistuksilla voidaan edistää kansantalouksien hyvää häiriönsietokykyä ja jäsenvaltioiden välistä kestävää lähentymistä, joka on olennaisen tärkeää onnistuneen ja sujuvan talous- ja rahaliittoon osallistumisen kannalta. Pitkälle viety ja kestävä lähentyminen on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, niiden valmistautuessa liittymään euroalueeseen.

Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöidyillä EU:n kannalta merkityksellisillä r akenneuudistuksilla voidaan edistää taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisääntymistä sekä kansantalouksien hyvää häiriönsietokykyä ja jäsenvaltioiden välistä kestävää lähentymistä, joka on olennaisen tärkeää onnistuneen ja sujuvan talous- ja rahaliittoon osallistumisen kannalta. Pitkälle viety ja kestävä lähentyminen on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, niiden valmistautuessa liittymään euroalueeseen.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kaikkialla unionissa tilanne on edelleen se, ettei rakenneuudistusten toteutusaste ole riittävä. Talouspolitiikan koordinoinnista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa saadut kokemukset osoittavat, että rakenneuudistusten toteutus on ollut yleisesti ottaen hidasta ja epätasaista ja että kansallisia uudistustoimia olisi lisättävä ja niiden toteuttamiseen olisi tarjottava kannustimia.

Kaikkialla unionissa tilanne on edelleen se, ettei EU:n kannalta merkityksellisten rakenneuudistusten toteutusaste ole riittävä. Talouspolitiikan koordinoinnista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa saadut kokemukset osoittavat, että rakenneuudistusten toteutus on ollut yleisesti ottaen hidasta ja epätasaista ja että kansallisia uudistustoimia olisi lisättävä ja niiden toteuttamiseen olisi tarjottava kannustimia, etenkin lisäämällä niiden paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista, jotka vastaavat useimpien yksilöityjen uudistustarpeiden toteuttamisesta .

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Sen varmistamiseksi, että ohjelmasta tuettavia uudistuksia toteutetaan kaikilla talouden ja yhteiskunnan avainaloilla , komission olisi jäsenvaltion pyynnöstä annettava ohjelmasta sekä taloudellista että teknistä tukea monilla eri politiikanaloilla, jotka liittyvät muun muassa julkiseen varain- ja omaisuudenhoitoon, institutionaalisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, liiketoimintaympäristöön, rahoitussektoriin, tuote-, palvelu- ja työmarkkinoihin, koulutukseen, kestävään kehitykseen, kansanterveyteen ja sosiaalipalveluihin.

Sen varmistamiseksi, että ohjelmasta tuettavia uudistuksia toteutetaan asianomaisilla politiikanaloilla , komission olisi jäsenvaltion pyynnöstä annettava ohjelmasta sekä taloudellista että teknistä tukea monilla eri politiikanaloilla, jotka liittyvät EU:n poliittisiin tavoitteisiin ja joihin sisältyy muun muassa julkiseen varain- ja omaisuudenhoitoon, institutionaalisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, liiketoimintaympäristöön, rahoitussektoriin, tuote-, palvelu- ja työmarkkinoihin, koulutukseen, kestävään kehitykseen, kansanterveyteen ja sosiaalipalveluihin liittyviä aloja .

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 17 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jotta voidaan täyttää ohjelman lisätarpeet, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus siirtää jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavia unionin rahastojen ohjelmoituja varoja asiaankuuluvan menettelyn mukaisesti . Siirretyt varat olisi pantava täytäntöön ohjelman sääntöjen mukaisesti ja käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.	Mikäli käsillä olevan ehdotuksen 26 artiklan mukaisesti myönnettyjä varoja ei sidota, jäsenvaltiolla tai komissiolla olisi oltava mahdollisuus pyytää niiden siirtämistä ERI-rahastoihin asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

Perustelu

Muutosehdotuksella varmistetaan johdonmukaisuus yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 21 artiklan muuttamista koskevan ehdotuksen kanssa. Kyseinen ehdotus sisältyy asiakokonaisuuteen COTER-VI-038 kuuluvaan lausuntoluonnokseen. Siirto olisi johdonmukainen myös siksi, että niin rakenneuudistusten tukiohjelma kuin yhteisiä säännöksiä koskeva asetus perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklaan.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 19 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Uudistusten toteuttamisen tukivälineessä on syytä määritellä, minkätyyppisille uudistuksille voi saada taloudellista tukea. Sen varmistamiseksi, että tukikelpoiset uudistukset edistävät ohjelman tavoitteita, niillä olisi ratkottava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittuja haasteita, mukaan lukien uudistukset, jotka perustuvat maakohtaisiin suosituksiin.

Perustelu

Komissio on luomassa selvää yhteyttä rahoitusohjelmien ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välille. Ohjausjakso voi täyttää tehtävänsä vain, jos alueellista näkökulmaa vahvistetaan ja se otetaan huomioon ohjausjakson yhteydessä.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta jäsenvaltioita voidaan kannustaa mielekkäällä tavalla saattamaan rakenneuudistukset valmiiksi, on aiheellista vahvistaa niille kustakin välineestä saatavilla oleva enimmäisrahoitusosuus kussakin jakomenettelyn vaiheessa ja ehdotuspyynnössä. Enimmäisrahoitusosuus olisi laskettava jäsenvaltioiden väestömäärän perusteella . Sen varmistamiseksi, että taloudellisia kannustimia on käytettävissä ohjelman koko soveltamiskaudella, varat olisi jaettava jäsenvaltioille vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa, joka kestää 20 kuukautta, jäsenvaltioiden saatavilla olisi oltava puolet (11 000 000 000 euroa) uudistusten toteuttamisen tukivälineen kokonaismäärärahoista, ja sen aikana ne voisivat saada enimmillään koko rahoitusosuutensa tekemällä uudistussitoumuksia koskevia ehdotuksia.

Jotta jäsenvaltioita voidaan kannustaa mielekkäällä tavalla saattamaan EU:n kannalta merkitykselliset rakenneuudistukset valmiiksi, on aiheellista vahvistaa niille kustakin välineestä saatavilla oleva enimmäisrahoitusosuus kussakin jakomenettelyn vaiheessa ja ehdotuspyynnössä. Enimmäisrahoitusosuus olisi laskettava koheesiopolitiikkaa 2021–2027 varten hyväksyttävien indikaattoreiden perusteella (asukaskohtainen BKT, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos sekä muuttajien vastaanotto ja kotouttaminen) . Sen varmistamiseksi, että taloudellisia kannustimia on käytettävissä ohjelman koko soveltamiskaudella, varat olisi jaettava jäsenvaltioille vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa, joka kestää 20 kuukautta, jäsenvaltioiden saatavilla olisi oltava puolet (11 000 000 000 euroa) uudistusten toteuttamisen tukivälineen kokonaismäärärahoista, ja sen aikana ne voisivat saada enimmillään koko rahoitusosuutensa tekemällä uudistussitoumuksia koskevia ehdotuksia.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan varmistaa keskeisten uudistusten omistajuus ja niihin keskittyminen, jäsenvaltioiden olisi muotoiltava uudistussitoumuksensa niin, että niillä vastataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä (myös maakohtaisissa suosituksissa) määriteltyihin haasteisiin, ja ehdotettava yksityiskohtaisia toimenpiteitä sitoumusten toteuttamiseksi, ja toimenpiteisiin olisi sisällyttävä tarkoituksenmukaisia välitavoitteita ja tavoitteita sekä enintään kolmen vuoden mittainen toteuttamisaikataulu. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä koko prosessin ajan.

Jotta voidaan varmistaa keskeisten uudistusten omistajuus ja niihin keskittyminen, jäsenvaltioiden olisi muotoiltava uudistussitoumuksensa niin, että mukana ovat kaikki hallintotasot ja että niillä vastataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä (myös maakohtaisissa suosituksissa ja kulloistenkin alueellisten näkökulmien pohjalta ) määriteltyihin haasteisiin, ja ehdotettava yksityiskohtaisia toimenpiteitä sitoumusten toteuttamiseksi, ja toimenpiteisiin olisi sisällyttävä tarkoituksenmukaisia välitavoitteita ja tavoitteita sekä enintään kolmen vuoden mittainen toteuttamisaikataulu. Lisäksi jäsenvaltioiden pitäisi ilmoittaa, miten nykyisiä asianomaisia EU:n politiikkatoimia on koordinoitu ehdotettujen uudistusten tukemiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä koko prosessin ajan.

Muutosehdotus 8

Lisätään uusi kappale johdanto-osan 23 kappaleen jälkeen.

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden tulisi ilmoittaa, miten niiden paikallis- ja alueviranomaiset on otettu mukaan uudistustarpeiden arviointiin sekä uudistussitoumusten suunnitteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Tämä osallistaminen tapahtuu jäsentyneellä ja pysyvällä tavalla eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä niin, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua alusta lähtien täysivaltaisina kumppaneina Euroopan komission kanssa käytävän vuoropuheluun, jonka jälkeen julkaistaan maaraportit ja maakohtaiset suositukset. Jäsenvaltiot päättävät, miten tällainen osallistaminen järjestetään niiden perustuslaillisen kehyksen sekä hallintotasojen välisen nykyisen vallanjaon mukaisesti.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 31 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi olisi vahvistettava erityiset säännöt talousarviositoumuksia, maksuja, maksujen keskeyttämistä ja peruuttamista sekä varojen takaisinperintää varten. Maksujen olisi perustuttava komission myönteiseen arvioon jäsenvaltion uudistussitoumusten toteuttamisesta . Rahoitus olisi voitava keskeyttää ja peruuttaa, jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut uudistussitoumuksiaan tyydyttävällä tavalla. Jotta voidaan varmistaa uudistusten pysyvä vaikutus niiden toteutuksen jälkeen, olisi vahvistettava kohtuullinen ajanjakso uudistusten pysyvyyden määrittelemiseksi rahoitusosuuden maksamisen jälkeen. Viisi vuotta olisi katsottava kohtuulliseksi asiassa sovellettavaksi vähimmäisajaksi. Olisi otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset kuulemismenettelyt sen varmistamiseksi, että rahoituksen keskeyttämistä, peruuttamista ja maksettujen määrien takaisinperintää koskevassa komission päätöksessä kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeutta esittää huomautuksia.

Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi olisi vahvistettava erityiset säännöt talousarviositoumuksia, maksuja, maksujen keskeyttämistä ja peruuttamista sekä varojen takaisinperintää varten. Maksut tulisi suorittaa vuotuisina erinä jäsenvaltion uudistussitoumusten toteuttamisessa tapahtunutta edistystä koskevan komission myönteisen arvion perusteella . Rahoitus olisi voitava keskeyttää ja peruuttaa, jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut uudistussitoumuksiaan tyydyttävällä tavalla. Jotta voidaan varmistaa uudistusten pysyvä vaikutus niiden toteutuksen jälkeen, olisi vahvistettava kohtuullinen ajanjakso uudistusten pysyvyyden määrittelemiseksi rahoitusosuuden maksamisen jälkeen. Viisi vuotta olisi katsottava kohtuulliseksi asiassa sovellettavaksi vähimmäisajaksi. Olisi otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset kuulemismenettelyt sen varmistamiseksi, että rahoituksen keskeyttämistä, peruuttamista ja maksettujen määrien takaisinperintää koskevassa komission päätöksessä kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeutta esittää huomautuksia.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 32 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Teknisen tuen välineen osalta voidaan todeta, että jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet rakenneuudistusten tukiohjelmassa tarjolla olevaa teknistä apua kasvavassa määrin ja yli alustavien odotusten. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat pyytäneet rakenneuudistusten tukiohjelmasta tukea, ja pyynnöt koskevat kaikkia kyseisen ohjelman soveltamisalaan kuuluvia politiikanaloja. Sen vuoksi rakenneuudistusten tukiohjelman keskeiset piirteet olisi säilytettävä, mukaan lukien toimet, joihin voi saada teknisen tukivälineen rahoitusta. Euroopan komission ja kansallisten hallitusten tulisi kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia käyttämään teknisen tuen välineitä antamalla tällaiset välineet täysin kaikkien hallintotasojen käyttöön ja edistämällä aktiivisesti niiden käyttöä.

Muutosehdotus 11

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Yleiset tavoitteet

Ohjelmalla tuetaan kaikissa jäsenvaltioissa seuraavia yleistavoitteita:

edistää sellaisten kansallisten rakenteellisten uudistushaasteiden ratkaisemista, joiden avulla pyritään parantamaan kansantalouksien suorituskykyä ja tukemaan taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kestävyyttä jäsenvaltioissa ja edistämään siten yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvua ja työllisyyttä; ja

edistää sellaisten kansallisten rakenteellisten uudistushaasteiden ratkaisemista, jotka on yksilöity ajatellen niiden merkityksellisyyttä EU:n kannalta eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja joiden avulla pyritään tukemaan taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kestävyyttä jäsenvaltioissa ja edistämään siten yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvua ja työllisyyttä Euroopan tasolla ; ja

b)	edistää jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien vahvistamista instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi.

b)	edistää jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisten valmiuksien vahvistamista instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi.

Muutosehdotus 12

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Soveltamisala

Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden on liityttävä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, tutkimusta ja innovointia, älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskeviin politiikanaloihin ja erityisesti yhteen tai useampaan seuraavista:

Soveltamisala

Muutosehdotus 13

7 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Talousarvio

1. Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 25 000 000 000 euroa käypinä hintoina.

2. Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen:

enintään 22 000 000 000 euroa uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen;

enintään 840 000 000 euroa teknisen tuen välineeseen;

enintään 2 160 000 000 euroa lähentymisvälineeseen, josta

i)	enintään 2 000 000 000 euroa taloudellisen tuen osioon; ja

ii)	enintään 160 000 000 euroa teknisen tuen osioon.

i)	enintään 2 000 000 000 euroa taloudellisen tuen osioon; ja

ii)	enintään 160 000 000 euroa teknisen tuen osioon.

Jos jäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, ei 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä ole toteuttanut lähentymisvälineen yhteydessä todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa, kyseiselle jäsenvaltiolle lähentymisvälineen taloudellisen tuen osiosta 26 artiklan nojalla myönnettävä enimmäismäärä kohdennetaan uudelleen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen. Komissio antaa tätä koskevan päätöksen annettuaan jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta.

3. Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös menoja, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva komission tiedottaminen, sikäli kuin painopisteet liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet, ja kaikkia muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista. Menoilla voidaan kattaa kunkin 3 artiklassa tarkoitetun välineen yhteydessä myös kustannuksia, jotka aiheutuvat muista tukitoimista, kuten laadunvalvonnasta ja teknisten tukitoimien seurannasta kentällä, sekä vertaisneuvonnasta ja rakenneuudistusten arviointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista.

3. Mikäli käsillä olevan ehdotuksen 26 artiklan mukaisesti myönnettyjä varoja ei sidota, jäsenvaltiolle myönnetyt varat voidaan joko kyseisen valtion pyynnöstä tai komission ehdotuksesta siirtää ERI-rahastoihin asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

4 . Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

4. Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös menoja, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva komission tiedottaminen, sikäli kuin painopisteet liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet, ja kaikkia muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista. Menoilla voidaan kattaa kunkin 3 artiklassa tarkoitetun välineen yhteydessä myös kustannuksia, jotka aiheutuvat muista tukitoimista, kuten laadunvalvonnasta ja teknisten tukitoimien seurannasta kentällä, sekä vertaisneuvonnasta ja rakenneuudistusten arviointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista.

5 . Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

Perustelu

Muutosehdotus 14

9 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Liitteessä I vahvistetaan enimmäisrahoitusosuus, jonka kukin jäsenvaltio voi saada 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta uudistusten toteuttamisen tukivälineen kokonaisrahoituksesta. Tämä enimmäisrahoitusosuus lasketaan kunkin jäsenvaltion väestömäärän perusteella käyttäen kyseisessä liitteessä esitettyjä kriteereitä ja menetelmää. Tämä enimmäisrahoitusosuus voidaan myöntää kullekin jäsenvaltiolle joko kokonaan tai osaksi 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa ja kussakin ehdotuspyynnössä.

Liitteessä I vahvistetaan enimmäisrahoitusosuus, jonka kukin jäsenvaltio voi saada 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta uudistusten toteuttamisen tukivälineen kokonaisrahoituksesta. Tämä enimmäisrahoitusosuus lasketaan kunkin jäsenvaltion kohdalla käyttäen kyseisessä liitteessä esitettyjä kriteereitä ja menetelmää ja tukeutuen koheesiopolitiikkaa 2021–2027 varten hyväksyttäviin indikaattoreihin (asukaskohtainen BKT, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos sekä muuttajien vastaanotto ja kotouttaminen) . Tämä enimmäisrahoitusosuus voidaan myöntää kullekin jäsenvaltiolle joko kokonaan tai osaksi 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa ja kussakin ehdotuspyynnössä.

Muutosehdotus 15

11 artiklan 3 kohdan e alakohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
jäsenvaltion sisäiset järjestelyt uudistussitoumusten tuloksellista toteuttamista varten, mukaan lukien ehdotetut välitavoitteet ja tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit; ja	jäsenvaltion sisäiset järjestelyt uudistussitoumusten tuloksellista toteuttamista varten, mukaan lukien ehdotetut välitavoitteet ja tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit; tapa, jolla paikallis- ja alueviranomaiset ovat osallistuneet uudistussitoumusten yksilöintiin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sekä niiden toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin; ja

Muutosehdotus 16

11 artiklan 3 kohta, uusi kohta kohdan e jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

osana uudistussitoumusten toteuttamiseen tarkoitettuja sisäisiä järjestelyitä toteutettavat erityiset toimenpiteet, joilla varmistetaan ohjelman, ERI-rahastojen sekä muiden EU:n rahoittamien ohjelmien johdonmukaisuus ja koordinointi tarkoituksenmukaisella tavalla; kyseisiin toimiin tulisi sisältyä erityinen valmiuksien parantamiseen tähtäävä etenemissuunnitelma paikallis- ja alueviranomaisia varten;

Muutosehdotus 17

11 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Talouspoliittinen komitea, joka on perustettu talouspoliittisen komitean kokoonpanosta ja perussäännöstä tehdyllä neuvoston päätöksellä 2000/604/EY (1), voi antaa lausunnon jäsenvaltioiden toimittamista uudistussitoumuksia koskevista ehdotuksista.	Talouspoliittinen komitea, joka on perustettu talouspoliittisen komitean kokoonpanosta ja perussäännöstä tehdyllä neuvoston päätöksellä 2000/604/EY1, antaa lausunnon jäsenvaltioiden toimittamista uudistussitoumuksia koskevista ehdotuksista.

Muutosehdotus 18

12 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistetaan rahoitusosuus, joka maksetaan yhdessä erässä sen jälkeen kun jäsenvaltio on täyttänyt tyydyttävästi kaikki eri uudistussitoumusten toteutusta varten määritetyt välitavoitteet ja tavoitteet.	Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistetaan rahoitusosuus, joka maksetaan vuotuisissa erissä sen jälkeen, kun jäsenvaltio on täyttänyt tyydyttävästi kaikki eri uudistussitoumusten toteutusta varten kutakin vuotta kohti määritetyt välitavoitteet ja tavoitteet.
Päätöksessä vahvistetaan uudistussitoumusten toteuttamisen määräaika, joka saa olla enintään kolme vuotta päätöksen antamisesta. Siinä vahvistetaan myös yksityiskohtaiset järjestelyt ja aikataulu uudistussitoumusten toteuttamista ja siitä raportointia varten, joka jäsenvaltion on suoritettava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevat indikaattorit ja menettely, jonka mukaisesti komissiolle annetaan pääsy merkityksellisiin taustatietoihin.	Päätöksessä vahvistetaan uudistussitoumusten toteuttamisen määräaika, joka saa olla enintään kolme vuotta päätöksen antamisesta. Siinä vahvistetaan myös yksityiskohtaiset järjestelyt ja aikataulu uudistussitoumusten toteuttamista ja siitä raportointia varten, joka jäsenvaltion on suoritettava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevat indikaattorit ja menettely, jonka mukaisesti komissiolle annetaan pääsy merkityksellisiin taustatietoihin.

Muutosehdotus 19

14 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion raportointi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä	Jäsenvaltion raportointi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä
Jäsenvaltion on raportoitava uudistussitoumusten saavuttamisessa tapahtuvasta edistymisestä säännöllisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan etenemisestä kohti uudistusten toteutumista kansallisissa uudistusohjelmissaan. Raportointia koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja aikataulu, mukaan lukien menettely, jonka mukaisesti komissiolle annetaan pääsy merkityksellisiin taustatietoihin, vahvistetaan 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä.	Jäsenvaltion on raportoitava uudistussitoumusten saavuttamisessa tapahtuvasta edistymisestä säännöllisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan etenemisestä kohti uudistusten toteutumista kansallisissa uudistusohjelmissaan sekä toimista, joihin on ryhdytty ohjelman, ERI-rahastojen sekä muiden EU:n rahoittamien ohjelmien välisen koordinoinnin varmistamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Raportointia koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja aikataulu, mukaan lukien menettely, jonka mukaisesti komissiolle annetaan pääsy merkityksellisiin taustatietoihin, vahvistetaan 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä. Komissio tarkistaa vastaavasti kansallisten uudistusohjelmien sisältöä koskevat suuntaviivansa.

Muutosehdotus 20

19 artiklan 2 kohta, uusi kohta kohdan e jälkeen

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	valmiuksien parantamiseen tähtäävät toimet, joihin paikallis- ja alueviranomaiset ovat ryhtyneet kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat esittää pyyntönsä ohjelman tietyn osion puitteissa, ja ne ovat tarjotun teknisen tuen suoria edunsaajia.

Muutosehdotus 21

26 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Liitteessä X vahvistetaan enimmäisrahoitusosuus, jonka kukin jäsenvaltio voi saada 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta kokonaisrahoituksesta. Tämä enimmäisrahoitusosuus lasketaan kunkin tukikelpoisen jäsenvaltion väestömäärän perusteella käyttäen kyseisessä liitteessä esitettyjä kriteereitä ja menetelmää, ja sitä sovelletaan 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa ja kussakin ehdotuspyynnössä.	Liitteessä X vahvistetaan enimmäisrahoitusosuus, jonka kukin jäsenvaltio voi saada 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta kokonaisrahoituksesta. Tämä enimmäisrahoitusosuus lasketaan kunkin tukikelpoisen jäsenvaltion kohdalla käyttäen kyseisessä liitteessä esitettyjä kriteereitä ja menetelmää ja tukeutuen koheesiopolitiikkaa 2021–2027 varten hyväksyttäviin indikaattoreihin (asukaskohtainen BKT, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos sekä muuttajien vastaanotto ja kotouttaminen) , ja sitä sovelletaan 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa ja kussakin ehdotuspyynnössä.
Tämä enimmäisrahoitusosuus voidaan myöntää kullekin tukikelpoiselle jäsenvaltiolle joko kokonaan tai osaksi 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa, ja se myönnetään 9 artiklassa tarkoitetun rahoitusosuuden lisäksi ja sen täydentämiseksi vastineena asianomaisen jäsenvaltion 25 artiklan mukaisesti toteuttamista lisäuudistuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.	Tämä enimmäisrahoitusosuus voidaan myöntää kullekin tukikelpoiselle jäsenvaltiolle joko kokonaan tai osaksi 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa, ja se myönnetään 9 artiklassa tarkoitetun rahoitusosuuden lisäksi ja sen täydentämiseksi vastineena asianomaisen jäsenvaltion 25 artiklan mukaisesti toteuttamista lisäuudistuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

II. EUROOPAN INVESTOINTIEN VAKAUTUSJÄRJESTELY – MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 22

Johdanto-osan 8 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan erityisesti auttaa euroa rahayksikkönään käyttäviä jäsenvaltioita reagoimaan paremmin nopeasti muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin ja vakauttamaan talouttaan ylläpitämällä julkisia investointeja laajojen epäsymmetristen häiriöiden aikana, olisi perustettava Euroopan investointien vakautusjärjestely, jäljempänä ”vakautusjärjestely”. Euroopan investointien vakautusjärjestelyn tulisi osaltaan edistää kaikkien hallintotasojen tekemien julkisten investointien vakauttamista, sillä investoinneista 66 prosenttia on paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla eivätkä niiden investoinnit ole vielä yltäneet kriisiä edeltäneelle tasolle. Mikäli paikallisille ja alueellisille elimille mahdollistetaan investointitasonsa säilyttäminen, voidaan ehkäistä epäsymmetristen häiriöiden paheneminen entisestään.

Perustelu

Olisi korostettava paikallisen ja alueellisen tason merkitystä investointien kannalta.

Muutosehdotus 23

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vakautusjärjestelystä tukea hakevan jäsenvaltion olisi täytettävä unionin talous- ja finanssipolitiikan valvontakehyksen mukaisten päätösten ja suositusten noudattamiseen perustuvat tiukat tukikelpoisuusehdot kahden vuoden ajan ennen kyseisen tuen hakemista, jotta sillä olisi jatkossakin kannustimet noudattaa maltillista finanssipolitiikkaa.

Vakautusjärjestelystä tukea hakevan jäsenvaltion olisi täytettävä unionin talous- ja finanssipolitiikan valvontakehyksen mukaisten päätösten ja suositusten , mukaan lukien komission tiedonanto ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” (1a) , noudattamiseen perustuvat tiukat tukikelpoisuusehdot kahden vuoden ajan ennen kyseisen tuen hakemista sekä noudatettava lähentymistä koskevaa säännöstöä, joka sisältää paremman sitoutumisen mahdollistavia vaatimuksia , jotta sillä olisi jatkossakin kannustimet noudattaa maltillista ja kestävällä pohjalla olevaa finanssipolitiikkaa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 24

Johdanto-osan 21 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden olisi käytettävä vakautusjärjestelyn puitteissa saamansa tuki tukikelpoisiin julkisiin investointeihin ja lisäksi pidettävä julkiset investoinnit yleisesti ottaen tasolla, joka vastaa viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin toteutettuja julkisia investointeja; näin voidaan varmistaa, että tässä asetuksessa asetettu tavoite saavutetaan. Tältä osin jäsenvaltioiden odotetaan asettavan etusijalle tukikelpoisten investointien jatkamisen ohjelmissa, joita unioni tukee Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Mikäli kriisin vakavuudesta johtuen kuitenkin ilmenee, etteivät jäsenvaltiot pysty pitämään yllä sellaista julkisten investointien tasoa, johon ne sitoutuivat tukea vastaanottaessaan, Euroopan komission tulisi määrittää alempi julkisten investointien taso, joka jäsenvaltioiden tulisi varmistaa.

Perustelu

Kriisi saattaa olla niin vakava, etteivät jäsenvaltiot kykene pitämään yllä sellaista julkisten investointien tasoa, johon ne sitoutuivat tukea vastaanottaessaan. Tässä tapauksessa Euroopan komission tulisi voida määrittää alempi julkisten investointien taso, joka jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa.

Muutosehdotus 25

Johdanto-osan 33 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vakautusjärjestelyä olisi pidettävä ensimmäisenä askeleena prosessissa, jossa kehitetään ajan mittaan täysipainoinen vakuutusmekanismi tukemaan makrotalouden vakauttamista. Nykytilanteessa vakautusjärjestelyn toiminta perustuu lainojen ja korkotuen myöntämiseen. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että EVM tai sen oikeudellinen seuraaja osallistuu toimintaan tulevaisuudessa tarjoamalla rahoitustukea julkisiin investointeihin euroa rahayksikkönään käyttävissä jäsenvaltioissa, jotka ovat epäsuotuisassa taloudellisessa tilanteessa. Lisäksi tulevaisuudessa voitaisiin perustaa jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin perustuva, lainanottovalmiuden sisältävä vapaaehtoinen vakuutusmekanismi, joka olisi tehokas väline makrotalouden vakauttamisessa epäsymmetrisen häiriön aikana.

Vakautusjärjestelyä olisi pidettävä ensimmäisenä askeleena prosessissa, jossa kehitetään ajan mittaan täysipainoinen vakuutusmekanismi tukemaan makrotalouden vakauttamista. Ensimmäisessä vaiheessa vakautusjärjestelyn toiminta perustuu lainojen ja korkotuen myöntämiseen. EVM tai sen oikeudellinen seuraaja voisi osallistua toimintaan tarjoamalla rahoitustukea julkisiin investointeihin euroa rahayksikkönään käyttävissä jäsenvaltioissa, jotka ovat epäsuotuisassa taloudellisessa tilanteessa. Lisäksi tulee perustaa jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin perustuva, lainanottovalmiuden sisältävä vakuutusmekanismi, joka olisi tehokas väline makrotalouden vakauttamisessa epäsymmetrisen häiriön aikana.

Perustelu

Selkiytetään johdanto-osan 33 kappaleen sanamuotoa Reimer Bögen (EPP, DE) ja Pervenche Berèsin (S&D, FR) Euroopan parlamentin ECON-valiokunnassa esittämään mietintöluonnokseen sisältyvien vastaavien ehdotusten pohjalta.

Muutosehdotus 26

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

a)	neuvoston päätöstä, jossa vahvistetaan, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu liiallisen alijäämän korjaamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 11 kohdan mukaisesti kahden vuoden aikana ennen tuen hakemista vakautusjärjestelystä;

neuvoston päätöstä, jossa vahvistetaan, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu liiallisen alijäämän korjaamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 11 kohdan mukaisesti kahden vuoden aikana ennen tuen hakemista vakautusjärjestelystä , ottaen huomioon komission tiedonanto ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” (1);

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 27

5 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vakautusjärjestelystä myönnetyn lainan maksamista seuraavana vuonna komissio tutkii, onko asianomainen jäsenvaltio noudattanut 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia. Komissio todentaa erityisesti sen, missä määrin asianomainen jäsenvaltio on säilyttänyt tukikelpoisten julkisten investointien tason ohjelmissa, joita unioni tukee Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Jos komissio asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan toteaa, että 1 kohdassa tarkoitettuja ehtoja ei ole noudatettu, komissio antaa päätöksen, jossa

i)	vaaditaan vakautusjärjestelystä myönnetyn lainan ennenaikaista takaisinmaksua tilanteesta riippuen joko kokonaan tai osittain; ja

ii)	todetaan, että asianomainen jäsenvaltio ei ole oikeutettu saamaan korkotukea maksettuaan vakautusjärjestelystä myönnetyn lainan takaisin.

i)	vaaditaan vakautusjärjestelystä myönnetyn lainan ennenaikaista takaisinmaksua tilanteesta riippuen joko kokonaan tai osittain; ja

ii)	todetaan, että asianomainen jäsenvaltio ei ole oikeutettu saamaan korkotukea maksettuaan vakautusjärjestelystä myönnetyn lainan takaisin.

Komissio voi kuitenkin myös päätellä, että kriisin vaikutuksesta johtuen asianomainen jäsenvaltio ei ole kyennyt pitämään yllä 1 kohdassa määritettyä investointitasoa.

Komissio antaa päätöksensä ilman aiheetonta viivytystä ja julkistaa sen.

Perustelu

Kriisi saattaa olla niin vakava, ettei jäsenvaltio kykene pitämään yllä sellaista julkisten investointien tasoa, johon se sitoutui tukea vastaanottaessaan. Tässä tapauksessa Euroopan komission tulisi voida määrittää alempi julkisten investointien taso, joka jäsenvaltion tulisi toteuttaa.

Muutosehdotus 28

22 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
tarvetta kehittää vapaaehtoinen vakuutusmekanismi tukemaan makrotalouden vakauttamista.	vaihtoehdot täysipainoisen vakuutusmekanismin kehittämiseksi tukemaan makrotalouden vakauttamista.

Perustelu

Itsestään selvä.

III. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Uudistusten tukiohjelma

korostaa, että EU:n kannalta merkitykselliset ja EU:lle lisäarvoa tuovat rakenneuudistukset ovat ratkaisevan tärkeitä taloudellisen, yhteiskunnallisen sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden, häiriönsietokyvyn ja lähentymisen varmistamiseksi Euroopan unionissa ja talous- ja rahaliitossa. Komitea toteaa, että EU:n kannalta merkityksellisiä rakenneuudistuksia koskevien maakohtaisten suositusten toteuttaminen on yleisesti ottaen puutteellista, mikä johtuu puutteellisesta sitoutumisesta ja riittämättömistä hallinnollisista valmiuksista kaikilla hallintotasoilla.

pahoittelee, ettei Euroopan komissio edelleenkään ole esittänyt ”rakenneuudistusten” määritelmää EU:n talouden ohjausjärjestelmän ja uudistusten tukiohjelman kaltaisten EU:n ohjelmien kautta saatavan mahdollisen tuen yhteydessä. Komitea toistaa tätä taustaa vasten, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU:n tukeen oikeutettujen rakenneuudistusten tulisi rajoittua politiikanaloihin, jotka ovat merkityksellisiä EU:n perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja liittyvät suoraan EU:n toimivaltaan. AK torjuu kaikki ehdotukset tukea EU:n rahoituksella sellaisia täsmentämättömiä rakenneuudistuksia jäsenvaltiossa, joiden eurooppalaista lisäarvoa ei ole arvioitu läpinäkyvästi ennakkoon ja jotka eivät liity suoraan perussopimuksiin pohjautuvaan EU:n toimivaltaan. AK muistuttaa tässä yhteydessä 1. helmikuuta 2018 antamastaan päätöslauselmasta, jossa torjutaan Euroopan komission 6. joulukuuta 2017 antama ehdotus (2) asetukseksi, jolla muutetaan yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta (EU) N:o 1303/2013.

suhtautuu myönteisesti ajatukseen sellaisten jäsenvaltioiden tukemisesta rahoitusosuuksin ja tarjoamalla teknistä tukea, jotka ovat halukkaita sitoutumaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin kauaskantoisiin uudistuksiin. Komitea korostaa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa tulisi mahdollisimman pian ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja sen tulisi olla johdonmukainen EU:n koheesiopolitiikan 2021–2027 pitkäaikaisten investointitavoitteiden kanssa.

suhtautuu myönteisesti ajatukseen siitä, että jäsenvaltioiden lähentymisvälineellä on toteutettu todistettavia toimenpiteitä euroalueeseen liittymistä sekä rahoitusosuuksien maksamista ja teknisen tuen tarjontaa varten.

uskoo, että ohjelman kokonaismäärärahojen kohdentaminen väestömäärän perusteella olisi ristiriidassa sen perussopimusten koheesiotavoitteen kanssa, joka toimii ohjelman oikeusperustana (SEUT-sopimuksen 175 artikla). Komitea korostaa, että asianmukaisena jakoperusteena pitäisi käyttää koheesiopolitiikkaa 2021–2027 varten hyväksyttyjä indikaattoreita (asukaskohtainen BKT, nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos sekä muuttajien vastaanotto ja kotouttaminen). Komitea painottaa, että tällä toimintatavalla voitaisiin ottaa johdonmukaisesti huomioon, että eräät jäsenvaltiot, jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä euroalueeseen liittymistä varten, saattavat tarvita uudistuksia vähemmän kuin jotkin nykyiset euroalueen jäsenvaltiot.

on huolissaan siitä, että huomattavan uudistuspaketin täytäntöönpanon yhteydessä jäsenvaltiolle maksettu kertakorvaus ei ehkä johda tällaiseen uudistukseen ryhtymistä koskevaan päätökseen. Komitea on huolissaan myös siitä, että vasta uudistusten toteuttamisen jälkeen yhdessä erässä suoritettava maksu heikentäisi kannustinta entisestään.

tukee voimakkaasti ajatusta siitä, että maakohtaisin suosituksin tulisi edistää investointeja yhtä lailla kuin sääntelyuudistuksia. Komitea korostaa, että investointeihin liittyvien suositusten olisi oltava ERI-rahastojen pitkäaikaisen investointiperspektiivin mukaisia. Komitea toteaa, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston äskettäinen tutkimus osoittaa, että 62 prosenttia kaikista vuosina 2012–2015 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöidyistä uudistustarpeista kuului rakennerahastotoimien alalle ja että toimenpideohjelmilla itse asiassa vastattiin 42 prosenttiin tällaisista tarpeista. Komitea painottaa, että ohjelmassa tulisi koordinoida kaikki asiaankuuluvat EU:n meno-ohjelmat, ja suosittelee myös mahdollisuutta siirtää varoja ohjelmasta ERI-rahastoihin.

toteaa, että ohjelma tekisi eurooppalaisesta ohjausjaksosta entistäkin tärkeämmän, koska se tukisi vain ohjausjakson yhteydessä yksilöityjä rakenneuudistuksia. Komitea tähdentää, että näin ollen on ratkaisevan tärkeää lisätä eurooppalaisen ohjausjakson uudistussitoumusten tehokkuutta ja omistajuutta paikallis- ja alueviranomaisten kumppanuutta ja lisääntynyttä läpinäkyvyyttä koskevien periaatteiden pohjalta. Komitea korostaa, että kansallisten finanssipoliittisten komiteoiden ja kansallisten tuottavuuskomiteoiden kaltaisten riippumattomien elinten pitäisi auttaa kaikkia hallintotasoja ja asiaankuuluvia sidosryhmiä arvioimaan uudistustarpeet ja seuraamaan ohjelman täytäntöönpanoa.

toteaa, että 36 prosenttia vuonna 2018 annetuista maakohtaisista suosituksista käsittelee suoraan kuntien ja alueiden roolia, mikä heijastaa nykyistä hallintotasojen välistä vallanjakoa. Kun otetaan huomioon myös suositukset, jotka koskevat ainoastaan välillisesti paikallis- ja alueviranomaisten roolia, sekä suositukset, joiden vaikutus vaihtelee alueittain, 83 prosenttia kaikista suosituksista liittyy alueisiin.

10.

korostaakin, että rakenneuudistusten omistajuuden ja tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi paikallis- ja alueviranomaisten tulisi osallistua eurooppalaiseen ohjausjaksoon sen alkuvaiheista lähtien suunnittelu- ja täytäntöönpanokumppaneina ja että tämä tulisi ottaa kriteeriksi arvioitaessa uudistuspaketin toteutusjärjestelyiden uskottavuutta. Komitea kehottaa ottamaan huomioon ehdotuksensa sellaisten käytännesääntöjen laatimisesta, jotka koskevat paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2018 rakenneuudistusten tukiohjelmasta annetun asetuksen muutoksen, jossa korostetaan tarvetta osallistaa paikallis- ja alueviranomaiset rakenneuudistusten valmisteluun ja toteuttamiseen.

11.

toteaa, että AK:n tilaaman käynnissä olevan tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että valmiuksien parantamista kunnissa ja alueilla ei ole otettu tyydyttävästi huomioon nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Komitea panee merkille paikallis- ja alueviranomaisten hallinnollisten valmiuksien muodostaman haasteen, johon puututaan suoraan tai välillisesti 68 prosentissa vuoden 2018 maakohtaisista suosituksista, ja korostaa tässä yhteydessä, että alue- ja paikallistason edustajille tarkoitettu Erasmus-ohjelma voisi helpottaa asiantuntemuksen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa.

12.

harmittelee, ettei ole riittävästi näyttöä siitä, missä määrin paikallis- ja alueviranomaiset ovat käyttäneet rakenneuudistusten tukiohjelmaa. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuutta käyttää teknisen tuen välinettä ohjelmassa tulisi edistää ennakoivasti kaikilla hallintotasoilla. Komitea toistaa pyyntönsä laatia joukko yhtenäisiä ja läpinäkyviä suuntaviivoja, joilla voitaisiin koordinoida kaikkia EU:n rahoittamia toimia, joiden avulla tarjotaan teknistä tukea ja tuetaan valmiuksien parantamista uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

13.

kannustaa integroituihin alueellisiin toimintatapoihin, jotka on suunniteltu alhaalta ylöspäin suuntautuvassa prosessissa, jotta edistetään suotuisia ekosysteemejä EU:n kannalta merkityksellisten rakenneuudistusten toteuttamiseksi.

14.

pitää valitettavana, että komissio on päättänyt osoittaa varoja keskitetysti hallinnoitavaa uudistusten tukiohjelmaa varten ja samalla tehdä määrärahaleikkauksia yhteisesti hallinnoituihin ja eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin ohjelmiin, kuten EU:n koheesiopoliittisiin ohjelmiin.

Euroopan investointien vakautusjärjestely

15.

toteaa, että rakenteelliset tekijät altistavat jäsenvaltiot laajoille epäsymmetrisille häiriöille, jotka aiheuttavat julkisten investointien jyrkkää laskua etenkin paikallisella ja alueellisella tasolla ja johtavat muihin maihin kohdistuviin kielteisiin heijastusvaikutuksiin.

16.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että julkisia investointeja on suojattava epäsymmetrisiltä häiriöiltä. Komitea muistuttaa, että yli 66 prosenttia julkisista investoinneista EU:ssa on paikallis- ja alueviranomaisten vastuulla ja että alueellisen tason investoinnit eivät ole vielä saavuttaneet kriisiä edeltänyttä tasoa. Komitea korostaa, että kaikkien hallintotasojen on varmistettava investointien suojaus epäsymmetristen häiriöiden vaikutukselta.

17.

suhtautuu myönteisesti Euroopan investointien vakautusjärjestelyä koskevaan ehdotukseen, jonka tavoitteena on lisätä kansallisen finanssipolitiikan sietokykyä epäsymmetristen häiriöiden varalta saaden samanaikaisesti aikaan pitkäaikaista kestävyyttä. Komitea uskoo, että se saattaa olla ensimmäinen askel talous- ja rahaliiton tilapäisen kriisinratkaisumekanismin luomisessa.

18.

toteaa, että ehdotuksen avulla järjestelmä voidaan päivittää tulevaisuudessa, ja toistaa Euroopan komissiolle esittämänsä kehotuksen sellaisen ajan mittaan luotavan täysipainoisen vakuutusmekanismin kehittämisestä, jolla tuetaan talouden vakauttamista pahan päivän rahaston tapaan.

19.

on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että pysyvien siirtojen ja moraalikadon välttämiseksi Euroopan investointien vakautusjärjestelyn tulisi olla vain sellaisten jäsenvaltioiden käytettävissä, jotka toimivat EU:n ohjausjärjestelmää koskevan laajan kehyksen mukaisesti ja etenevät lähentymisessä.

20.

toteaa, että Euroopan investointien vakautusjärjestelyn on määrä käynnistyä lainoilla ja suhteellisen pienellä tukiosiolla. Komitea katsoo, että rahoituskapasiteetin tulisi olla riittävä ollakseen tehokas, ja on huolissaan siitä, onko 30 miljardin euron enimmäislainasumma riittävä, mikäli syntyy useisiin jäsenvaltioihin vaikuttava vakava kriisi.

21.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, että Euroopan investointien vakautusjärjestely täydentää Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kaltaisia olemassa olevia välineitä ja että se ei ole päällekkäinen Euroopan vakausmekanismin (EVM) kanssa, vaikkakin sen soveltamisala on jokseenkin samankaltainen. Komitea toteaa kuitenkin, että makrotalouden vakauttamista ei tätä nykyä pidetä EU:n talousarvion nimenomaisena tavoitteena, mikä asettaa rajoituksia sille, mitä Euroopan investointien vakautusjärjestelyllä voidaan saavuttaa.

22.

toteaa, että epäsymmetrisiksi häiriöiksi voitaisiin katsoa myös maksuvalmiuskriisi. Komitea katsoo, että asianmukainen keino puuttua maksuvalmiuskriisiin on Euroopan keskuspankin rahapoliittista suoraa kauppaa (OMT) koskeva ohjelma, jonka tukikelpoisuuden ehtona on jäsenvaltion osallistuminen EVM:ään, ei Euroopan investointien vakautusjärjestelyyn.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Neuvoston päätös 2000/604/EY, tehty 29 päivänä syyskuuta 2000, talouspoliittisen komitean kokoonpanosta ja perussäännöstä (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 28).

(1a) COM(2015) 12 final, 13.1.2015.

(1) COM(2015) 12 final, 13.1.2015.

(2) COM(2017) 826 final.

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/353

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista”

(2019/C 86/19)

Esittelijä:

Oldřich VLASÁK (CZ, ECR), Hradec Královén kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista

COM(2018) 337 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Artikla 4 kohta 1

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien on varmistettava, että liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitettyyn käyttöön tarkoitettu kierrätetty vesi täyttää kierrätysjärjestelmän ulostulossa (vaatimustenmukaisuuden määrittelykohta) seuraavat vaatimukset:	1. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien on varmistettava, että liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitettyyn käyttöön tarkoitettu kierrätetty vesi täyttää loppukäyttäjän järjestelmän sisääntulossa (vaatimustenmukaisuuden määrittelykohta) seuraavat vaatimukset:

Perustelu

Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja voi vastata tuotteensa laadusta vain kyseiseen kohtaan saakka. Sen jälkeen, esimerkiksi keruun ja varastoinnin aikana, kierrätysveden laadusta huolehtiminen on loppukäyttäjän vastuulla.

Muutosehdotus 2

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6 artikla

Kierrätetyn veden jakelua koskeva lupamenettely

1. Kierrätetyn veden käytön liitteessä I olevassa 1 jaksossa mainittuihin tarkoituksiin on oltava luvanvaraista.

2. Toiminnanharjoittajan on haettava 1 kohdassa tarkoitettua lupaa tai olemassa olevan luvan muutosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa kierrätyslaitos toimii tai jossa sen on tarkoitus toimia.

3. Hakemuksessa on oltava

a)	veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma, joka on 5 artiklan 2 kohdan mukainen;

a)	veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma, joka on 5 artiklan 2 kohdan mukainen;

b)	kuvaus siitä, kuinka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää veden laatua ja seurantaa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on esitetty liitteessä I olevassa jaksossa 2;

b)	kuvaus siitä, kuinka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää veden laatua ja seurantaa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on esitetty liitteessä I olevassa jaksossa 2;

c)	kuvaus siitä, kuinka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa esitetyt lisävaatimukset.

c)	kuvaus siitä, kuinka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa esitetyt lisävaatimukset.

4. Jäsenvaltion on edellytettävä loppukäyttäjältä joko luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä liitteessä I olevassa 1 jaksossa tarkoitetun kierrätetyn veden käyttöä varten.

5. Loppukäyttäjän on kansallisesta laista riippuen joko haettava 1 kohdassa tarkoitettua lupaa tai olemassa olevan luvan muutosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa kierrätyslaitos toimii tai jossa sen on tarkoitus toimia, tai tehtävä ilmoitus kyseiselle viranomaiselle.

Perustelu

Kuten asetuksen sisällöstä käy ilmi, EU ei pidä kierrätettyä vettä samanlaisena (turvallisena) tuotteena kuin juomavettä. Siksi myös loppukäyttäjän olisi kannettava vastuuta sen käytöstä ja oltava asioista tietoinen. Jäsenvaltion on näin ollen edellytettävä kierrätettyä vettä hyödyntävältä loppukäyttäjältä joko luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä. Vaivan vastineeksi loppukäyttäjät voivat kuivuuskausien aikana, jolloin pinta- tai pohjaveden ottoa rajoitetaan muilla säännöksillä, pitää tämän uuden tuotteen turvin kaiken kaikkiaan yllä kasvintuotantoa (ja monissa tapauksissa myös siitä riippuvaista kotieläintuotantoa).

Toimivaltaisen viranomaisen on myös tärkeää tietää, mihin tarkoituksiin kierrätettyä vettä käytetään, mutta käytön ei tarvitse olla luvanvaraista.

Muutosehdotus 3

7 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

7 artikla

Luvan myöntäminen

7 artikla

Luvan myöntäminen

1. Toimivaltaisen viranomaisen on hakemusta arvioidessaan kuultava seuraavia toimijoita ja vaihdettava tietoja niiden kanssa:

a)	jäsenvaltion muut asianomaiset viranomaiset, erityisesti vesiviranomainen, jos se on eri kuin toimivaltainen viranomainen;

a)	jäsenvaltion muut asianomaiset viranomaiset, erityisesti vesiviranomainen, jos se on eri kuin toimivaltainen viranomainen;

b)	vaikutusalaan mahdollisesti kuuluvien jäsenvaltioiden yhteysviranomaiset, jotka on nimetty 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

b)	vaikutusalaan mahdollisesti kuuluvien jäsenvaltioiden yhteysviranomaiset, jotka on nimetty 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun täydellisen hakemuksen saamisesta, myöntääkö se luvan. Jos toimivaltainen viranomainen tarvitsee lisäaikaa hakemuksen monimutkaisuuden vuoksi, sen tulee ilmoittaa asiasta hakijalle, ilmoittaa luvan aiottu myöntämispäivämäärä ja syyt viivästymiseen.

3. Jos toimivaltainen viranomainen päättää myöntää luvan, sen on määriteltävä ehdot, joihin sisältyvät seuraavat tiedot soveltuvin osin:

a)	liitteessä I olevassa 2 jaksossa esitetyt veden laatua ja seurantaa koskeviin vähimmäisvaatimuksiin liittyvät ehdot;

a)	liitteessä I olevassa 2 jaksossa esitetyt veden laatua ja seurantaa koskeviin vähimmäisvaatimuksiin liittyvät ehdot;

b)	veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa esitettyjä lisävaatimuksia koskevat ehdot;

b)	veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa esitettyjä lisävaatimuksia koskevat ehdot;

c)	muut mahdolliset ehdot, jotka ovat tarpeellisia eläinten ja ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvien kohtuuttomien riskien vähentämiseksi.

c)	muut mahdolliset ehdot, jotka ovat tarpeellisia eläinten ja ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvien kohtuuttomien riskien vähentämiseksi.

4. Lupa on tarkistettava säännöllisesti ja vähintään viiden vuoden välein, ja tarvittaessa sitä on muutettava.

5. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jolle käyttäjä on tehnyt ilmoituksen tai lupahakemuksen, velvoittaa loppukäyttäjän käyttämään kierrätettyä vettä ainoastaan asetuksen liitteessä I olevan 2 jakson taulukon 1 mukaisesti.

Perustelu

Muutosehdotus 4

8 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

8 artikla

Vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen

8 artikla

Vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen

1. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kierrätetty vesi vastaa luvassa esitettyjä edellytyksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa. Vaatimustenmukaisuuden tarkistus on tehtävä käyttämällä seuraavia menetelmiä:

a)	tarkistukset paikan päällä;

vaatimustenmukaisuuden tarkistukset paikan päällä toimittajan tai loppukäyttäjän luona asianomaisessa luvassa vahvistetun mukaisesti. Tarkistukset suoritetaan kulloisenkin jäsenvaltion näytteenotto- ja analysointivaatimusten ja -normien mukaisesti. Lisäksi olisi otettava huomioon kasteluun käytettävän kierrätysveden laatua koskevat ISO-standardit luokittain sen mukaan, mitä kasveja kastellaan. Kukin jäsenvaltio määrittelee tarkistusvälin riskianalyysin perusteella siten, että suurempi riski johtaa tiheämpiin tarkastuksiin;

b)	tämän asetuksen ja direktiivien 91/271/ETY ja 2000/60/EY nojalla saatujen seurantatietojen käyttö;

b)	muut asianmukaiset menetelmät , joiden avulla paitsi toimittaja myös loppukäyttäjä voi taata kierrätetyn veden laadun .

c)	muut asianmukaiset menetelmät.

2. Jos vaatimustenmukaisuus ei täyty, toimivaltaisen viranomaisen tulee pyytää kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajaa toteuttamaan viipymättä tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden palauttamiseksi.

3. Jos vaatimustenmukaisuuden täyttymättä jääminen aiheuttaa merkittävän ympäristöä tai ihmisten terveyttä uhkaavan riskin, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on välittömästi keskeytettävä kierrätetyn veden jakelu, kunnes toimivaltainen viranomainen katsoo, että vaatimustenmukaisuus on palautettu.

4. Jos tapahtuu jotakin, joka vaikuttaa luvan ehtojen noudattamiseen, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle ja loppukäyttäjälle (loppukäyttäjille), johon (joihin) vaikutus mahdollisesti kohdistuu, ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tarvittavat tiedot, joilla kyseisen tapahtuman vaikutuksia voidaan arvioida.

5. Loppukäyttäjän on tarkistutettava tuotteensa säännöllisesti maataloustuotteista ja elintarvikkeista vastaavilla toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla.

Perustelu

Kyseinen artikla on ensiarvoisen tärkeä koko asetuksen onnistumisen kannalta, mutta 1 kohdan muotoilu on erittäin epämääräinen ja asetuksen käytännön soveltamista ajatellen mahdoton.

Ehdotettu a alakohta

Tässä ei kerrota selkeästi, mitä tarkalleen ottaen tarkistetaan ja missä. Olisi vähintään viitattava asianomaisiin näytteenotto- ja analysointinormeihin sekä kasteluun käytettävän kierrätysveden laatua koskevaan ISO-standardiin luokittain sen mukaan, mitä kasveja kastellaan. Tarkistusväli on määriteltävä todellisten riskien perusteella. Veden uudelleenkäytön edistämiseksi on tärkeää, että vähäriskisiä pieniä laitoksia varten on olemassa yksinkertaistettu menettely.

Ehdotettu b alakohta

Yhteyttä mainittuihin EU:n direktiiveihin (91/271 ja 2000/60) on mahdoton hahmottaa. Näiden direktiivien perusteella saatavat tiedot koskevat käsitellyn jäteveden laatua, jolla ei ole mitään yhteyttä kierrätettävien jätevesien laatuun, sillä (harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta) niitä puhdistetaan vielä kierrätyslaitoksessa.

Ehdotettu 5 kohta

8 artiklassa ei ole minkäänlaisia säännöksiä maataloustuotteiden ja kierrätetyllä vedellä kasteltujen peltojen turvallisuustarkastuksista. Tämä velvollisuus olisi asetettava loppukäyttäjälle, ja maatalousalan (elintarvikkeiden) tarkastuksista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen tai terveysviranomaisten on edellytettävä tarkistusten suorittamista.

Muutosehdotus 5

10 artikla – Muutetaan

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tiedottaminen yleisölle

1. Direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY säännöksiä rajoittamatta jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisö saa veden uudelleenkäytöstä riittävää ja ajantasaista tietoa verkossa. Tietoihin tulee sisältyä seuraavaa:

a)	tämän asetuksen mukaisesti toimitetun kierrätetyn veden määrä ja laatu;

a)	tämän asetuksen mukaisesti toimitetun kierrätetyn veden määrä ja laatu;

b)	tämän asetuksen mukaisesti toimitetun kierrätetyn veden prosenttiosuus käsitellyn yhdyskuntajäteveden kokonaismäärästä jäsenvaltiossa;

b)	tämän asetuksen mukaisesti toimitetun kierrätetyn veden prosenttiosuus käsitellyn yhdyskuntajäteveden kokonaismäärästä jäsenvaltiossa;

c)	tämän asetuksen mukaisesti myönnetyt tai muutetut luvat, mukaan lukien toimivaltaisten viranomaisten 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti asettamat ehdot;

c)	tämän asetuksen mukaisesti myönnetyt tai muutetut luvat, mukaan lukien toimivaltaisten viranomaisten 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti asettamat ehdot;

d)	8 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetun vaatimustenmukaisuudentarkistuksen tulos;

d)	8 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetun vaatimustenmukaisuudentarkistuksen tulos;

e)	9 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyt yhteysviranomaiset.

e)	9 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyt yhteysviranomaiset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on päivitettävä vähintään kerran vuodessa.

3. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 1 kohdan nojalla annettavien tietojen muotoa ja esitystapaa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

3. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 1 kohdan nojalla annettavien tietojen muotoa ja esitystapaa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

Perustelu

Ehdotamme ilmaisun ”voi vahvistaa” muuttamista muotoon ”vahvistaa”, jotta asetuksesta johtuvien velvoitteiden yksiselitteisyys tulee selväksi.

Muutosehdotus 6

12 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
3. Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun tai oikeuksien heikentymisen, tavoitteena antaa kyseessä olevalle yleisölle laaja oikeussuoja.	3. Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun tai oikeuksien heikentymisen, tavoitteena antaa kyseessä olevalle yleisölle laaja oikeussuoja.
Tässä tarkoituksessa minkä tahansa ympäristönsuojelua edistävän kansalaisjärjestön, joka täyttää kansallisen lain vaatimukset, etu on katsottava riittäväksi 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.	Tässä tarkoituksessa minkä tahansa ympäristönsuojeluun keskittyvän kansalaisjärjestön, joka täyttää kansallisen lain vaatimukset, etu on katsottava riittäväksi 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
Tällaisilla järjestöillä katsotaan myös olevan oikeuksia, joita on mahdollista heikentää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.	Tällaisilla järjestöillä katsotaan myös olevan oikeuksia, joita on mahdollista heikentää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

Perustelu

Alueiden komitea ei pidä tarpeellisena, että veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksia koskevassa asetuksessa käsiteltäisiin nimenomaisesti kansalaisjärjestöihin liittyviä kysymyksiä. Alueiden komitea ei toisaalta halua myöskään rajoittaa ympäristönsuojelua edistävien kansalaisjärjestöjen oikeuksia. Esitetyssä muutosehdotuksessa täsmennetään näin ollen, millaiset kansalaisjärjestöt voivat käyttää kyseessä olevaa oikeutta.

Muutosehdotus 7

17 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Voimaantulo ja soveltaminen	Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.	Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan… [päivämäärä vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].	Sitä sovelletaan… [päivämäärä kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.	Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Perustelu

Yksi vuosi on liian lyhyt aika, jotta sen puitteissa voitaisiin vaatia tekemään parannuksia vedenkäsittelyyn, laitteistoihin, toiminnan harjoittamiseen, valvontaan, riskien arviointiin ja sääntelyjärjestelmien yhtenäisyyteen.

Muutosehdotus 8

LIITE I

1 jakso

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

LIITE I

KÄYTÖT JA VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1 jakso – Kierrätetyn veden käyttötarkoitukset, 2 artiklassa tarkoitettu

LIITE I

KÄYTÖT JA VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1 jakso – Kierrätetyn veden käyttötarkoitukset, 2 artiklassa tarkoitettu

a)	Maatalouden keinokastelu Maatalouden keinokastelulla tarkoitetaan seuraavien kasvilajien kastelua:

a)	Maatalouden keinokastelu Maatalouden keinokastelulla tarkoitetaan seuraavien kasvilajien kastelua:

—	raakana kulutettavat ravintokasvit eli kasvit, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi ja syötäväksi raakana tai käsittelemättömänä

—	käsiteltävät ravintokasvit eli kasvit, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi, muttei syötäväksi raakana vaan käsittelyn jälkeen (esim. keitettynä, teollisesti käsiteltynä)

—	muut kuin ravintokasvit eli kasvit, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi (esim. laidun-, rehu-, kuitu-, koriste-, siemen-, energia- ja turvekasvit).

—	raakana kulutettavat ravintokasvit eli kasvit, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi ja syötäväksi raakana tai käsittelemättömänä

—	käsiteltävät ravintokasvit eli kasvit, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi, muttei syötäväksi raakana vaan käsittelyn jälkeen (esim. keitettynä, teollisesti käsiteltynä)

—	muut kuin ravintokasvit eli kasvit, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi (esim. laidun-, rehu-, kuitu-, koriste-, siemen-, energia- ja turvekasvit).

b)	Kaupunkien yleisessä (esimerkiksi virkistys- tai urheilu)käytössä olevien viheralueiden, puistojen ja puutarhojen kastelu

Perustelu

Komitea ehdottaa, että asetuksen soveltamisalaan lisätään maatalouden kastelukäytön rinnalle veden käyttö esimerkiksi kaupunkien yleisessä käytössä olevien viheralueiden, puistojen ja puutarhojen kastelussa, sillä niihin voidaan soveltaa samaa lähestymistapaa ja kierrätysveden vähimmäislaatuvaatimuksia kuin maatalouden keinokastelussa. Kierrätetyn veden käyttö näihin tarkoituksiin kaupunkialueiden vesihuollossa edistäisi kuivuuskausina huomattavasti myös niiden ongelmien ratkaisemista, jotka aiheutuvat siitä, että kaupunkien keskustat lämpenevät huomattavasti.

Muutosehdotus 9

LIITE I

2 jakso

Taulukko 1

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Taulukko 1. Kierrätetyn veden laatuluokat ja sallittu käyttö maataloudessa sekä kastelumenetelmä

Taulukko 1. Kierrätetyn veden laatuluokat ja sallittu käyttö maataloudessa , kaupunkien yleisessä käytössä olevien viheralueiden, puistojen ja puutarhojen kastelu sekä kastelumenetelmä

Kierrätetyn veden vähimmäislaatu	Kasvikategoria	Kastelumenetelmä
A	Kaikki ravintokasvit, mukaan lukien raakana syötävät juurikasvit ja ravintokasvit, joiden syötävä osa on suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen	Kaikki kastelumenetelmät
B	Raakana kulutettavat ravintokasvit, joiden syötävä osa tuotetaan maan alla eikä ole suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen, käsiteltävät ravintokasvit ja muut kuin ravintokasvit, mukaan lukien maitoa ja lihaa tuottavien eläinten ravinnoksi tarkoitetut kasvit	Kaikki kastelumenetelmät
C		Vain tippukastelu (*1)
D	Teollisuus-, energia- ja siemenkasvit	Kaikki kastelumenetelmät

Kierrätetyn veden vähimmäislaatu	Kasvikategoria	Kastelumenetelmä
A	Kaikki ravintokasvit, mukaan lukien raakana syötävät juurikasvit ja ravintokasvit, joiden syötävä osa on suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen ; kaupunkien yleisessä käytössä olevien viheralueiden, puistojen ja puutarhojen kastelu	Kaikki kastelumenetelmät
B	Raakana kulutettavat ravintokasvit, joiden syötävä osa tuotetaan maan alla eikä ole suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen, käsiteltävät ravintokasvit ja muut kuin ravintokasvit, mukaan lukien maitoa ja lihaa tuottavien eläinten ravinnoksi tarkoitetut kasvit	Kaikki kastelumenetelmät
C		Vain tippukastelu (*2)
D	Teollisuus-, energia- ja siemenkasvit	Kaikki kastelumenetelmät

Perustelu

Lausunnossa laajennetaan ehdotetun asetuksen 2 artiklassa tarkoitettua ja liitteessä 1 olevassa 1 jaksossa määriteltyä käyttöä lisäämällä b alakohta, joka koskee kaupunkien viheralueiden, puistojen ja puutarhojen kastelua.

Muutosehdotus 10

LIITE I

2 jakso

Taulukko 4

Maatalouden kastelukäyttöön tarkoitetun kierrätetyn veden validointiin tarkoitettu seuranta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kierrätetyn veden laatuluokka	Indikaattoreina toimivat mikro-organismit (*3)	Käsittelyketjun suorituskykytavoitteet (log10 väheneminen)
A	E. coli	≥ 5,0
	Kolifaagien kokonaismäärä / F-spesifit kolifaagit / somaattiset kolifaagit / kolifaagit (*4)	≥ 6,0
	Clostridium perfringens -itiöt/itiöitä muodostavat sulfaattibakteerit (*5)	≥ 5,0

Kierrätetyn veden laatuluokka	Indikaattoreina toimivat mikro-organismit (*6)	Käsittelyketjun suorituskykytavoitteet (log10 väheneminen)
A	E. coli	≥ 5,0
	Kolifaagien kokonaismäärä / F-spesifit kolifaagit / somaattiset kolifaagit / kolifaagit (*7)	≥ 6,0
	Clostridium perfringens -itiöt/itiöitä muodostavat sulfaattibakteerit (*8)	≥ 5,0

Perustelu

Kyseisiä vaatimuksia ei voida käytännössä noudattaa, jos puhdistamolta kierrätyslaitokseen kulkeutuvan veden määrä jostakin syystä (esim. teollisuuden jätevesien osuus yhdyskuntajätevesien käsittelylaitokseen tulevassa vedessä) vähenee suhteessa tavalliseen jäteveteen.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Nykytilanne

muistuttaa, että veden uudelleenkäyttöä voidaan edistää erilaisin toimintapoliittisin välinein. Yksi niistä on sellaisten sitovien normien tai ohjeiden antaminen, joissa määritetään vähimmäisvaatimukset, jotka kierrätetyn veden on täytettävä ennen kuin sitä voidaan käyttää uudelleen esimerkiksi maatalouden keinokastelussa. Tällaisia välineitä on tällä hetkellä käytössä vain kuudessa jäsenvaltiossa.

katsoo, että kierrätysveden rajoitetunkin käytön suurimmaksi esteeksi voidaan nähdä huoli elintarviketurvallisuudesta käytettäessä maataloustuotteita, jotka on viljelty käsitellyllä yhdyskuntajätevedellä kastelluilla pelloilla.

on huolestunut siitä, että veden uudelleenkäyttö on toistaiseksi EU:ssa vähäistä ja kierrätetyn veden osuudesta ja sen käytöstä eri jäsenvaltioissa on vain vähän määrällisiä tietoja. Osasyynä ovat eriävät käsitykset siitä, mitä ”veden uudelleenkäyttö” pitää sisällään, sekä erilaiset kartoitus- ja tietojenesittämistavat.

Säädöksen tarve

toteaa, että ehdotettu asetus on tarpeellinen, koska varsinkin maatalouskäyttöön tarvittavan veden puute pahenee EU:n jäsenvaltioissa jatkuvasti ja vettä on pyrittävä säästämään. On myös osoitettava, kuinka paljon vettä ehdotetulla tavalla voidaan säästää EU:ssa. Asetuksen antamista puoltaa myös tarve luoda maataloustuottajille yhtäläiset toimintaedellytykset kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi asetus on konkreettinen osoitus EU:n pyrkimyksestä siirtyä vesialallakin kiertotalouteen.

katsoo, että ehdotetun tyyppisen jätevedenkäsittelyn tukeminen olisi jäsenvaltioille eduksi, sillä kyseinen tuki mahdollistaa maatilojen toiminnan myös kuivuuden vallitessa. Kuivuuskausien aikana, jolloin pinta- tai pohjaveden ottoa rajoitetaan muilla säännöksillä, maatilat voivat pitää tämän uuden tuotteen turvin kaiken kaikkiaan yllä kasvintuotantoa (ja monissa tapauksissa myös siitä riippuvaista kotieläintuotantoa).

pitää Euroopan komission esittämiä asetuksen antamisen syitä perusteltuina. Koko asetus perustuu kuitenkin kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajille osoitettaviin velvollisuuksiin, eikä siinä näin ollen analysoida mitenkään (etenkään taloudelliselta kannalta) kysymystä jätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajien motivoimisesta aloittamaan jäteveden kierrätystoimintaa.

huomauttaa, että kierrätysvettä kastelussa jo käyttävien maiden käytännön kokemusten perusteella kierrätyslaitoksiin on kohdennettava enemmän investointivaroja kuin vaikutustenarviointia käsittelevässä asetusehdotuksen osiossa arvioidaan, jotta kierrätetty vesi saavuttaisi laatuluokan A.

toteaa, että asetus lisää viime kädessä jätevesien puhdistamiskustannuksia, koska maataloustoimijoiden ei ole pakko ostaa käsiteltyä vettä vuoden ympäri. On varmistettava, ettei lisäkustannuksia sälytetä kohtuuttomassa määrin kansalaisten, kuntien ja toiminnanharjoittajien harteille.

toteaa, että on tärkeää varmistaa asetuksen johdonmukaisuus muun asiaan liittyvän lainsäädännön kanssa. Tämä koskee erityisesti valvonta-asetusta ja muita elintarviketuotantoa säänteleviä asetuksia.

Asetuksen soveltamisalan laajentaminen

10.

toteaa, että EU:n keskeiset jätevesien käsittelyä koskevat säädökset ovat direktiivi 91/271/ETY ja direktiivi 2000/60/EY, mutta niiden ja ehdotetun asetuksen välinen yhteys on hyvin löyhä. Molemmissa direktiiveissä mainitaan jäteveden uudelleenkäyttö vain julistuksenomaisesti, ja paino on lähinnä ympäristönsuojelussa.

11.

katsoo, että yleisluonteisessa EU:n säädöksessä ei pitäisi rajoittaa veden uudelleenkäytön käsitettä koskemaan vain käyttöä maataloudessa. Komitea tiedostaa kuitenkin, että soveltamisalan laajentaminen kattamaan myös käyttö mm. teollisuudessa ja energia-alalla tarkoittaisi tekstin koko rakenteen muuttamista.

12.

ehdottaa siksi, että asetuksen soveltamisalaan lisätään maatalouden kastelukäytön rinnalle veden käyttö esimerkiksi kaupunkien viheralueiden, puistojen, puutarhojen ja yleisessä käytössä (virkistys, urheilu) olevien nurmialueiden kastelussa, sillä niihin voidaan soveltaa samaa lähestymistapaa ja kierrätysveden vähimmäislaatuvaatimuksia kuin maatalouden keinokastelussa. Kierrätetyn veden käyttö näihin tarkoituksiin kaupunkialueiden vesihuollossa edistäisi kuivuuskausina huomattavasti myös niiden ongelmien ratkaisemista, jotka aiheutuvat siitä, että kaupunkien keskustat lämpenevät.

Loppukäyttäjän vastuu

13.

pitää ehdotetun järjestelmän suurimpana puutteena sitä, että nk. loppukäyttäjä mielletään pelkäksi passiiviseksi kuluttajaksi, joka vain käyttää kierrätettyä vettä olematta itse vastuussa mistään – edes veden mahdollisista laatumuutoksista sen jälkeen, kun loppukäyttäjä on ottanut sen vastaan kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajalta, tai siitä, millä tavoin vettä käytetään esimerkiksi maaperän kastelussa.

14.

kehottaa säätämään asianmukaisista näytteenotto- ja analysointinormeista ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon kasteluun käytettävän kierrätysveden laatua koskevat ISO-standardit luokittain sen mukaan, mitä kasveja kastellaan. Kuten asetuksen sisällöstä käy ilmi, EU ei pidä kierrätettyä vettä samanlaisena (turvallisena) tuotteena kuin juomavettä. Siksi myös loppukäyttäjän olisi kannettava vastuuta sen käytöstä ja oltava asioista tietoinen. Maatalousalan (elintarvikkeiden) tarkastuksista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen tai terveysviranomaisten on edellytettävä tarkistusten suorittamista. Tarkastettavat kohteet on valittava niin, että otoksessa ovat edustettuina kaikki kyseisestä kierrätyslaitoksesta tulevalla vedellä kastellut maa-alueet.

Kierrätysjärjestelmän ulostulo

15.

kehottaa Euroopan komissiota määrittelemään käsitteen ”järjestelmän ulostulo”. ”Ulostuloa” ei määritellä nykyisessä asetusehdotuksessa, mikä johtaa tulkinnanvaraisuuteen. ”Järjestelmän ulostulon” voidaan ymmärtää tarkoittavan kierrätyslaitoksen ulosvirtauskohtaa tai varastointiallasta, johon kootaan loppukäyttäjän vaihtelevaa tarvetta vastaava määrä vettä. Kyseeseen voi tulla myös erillinen kastelujärjestelmä, jonka kautta kierrätyslaitoksen tuote toimitetaan loppukäyttäjälle.

Toissijaisuusperiaate

16.

katsoo, että ehdotettu asetus on toissijaisuusperiaatteen mukainen (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artikla). Vaikka toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta on niin, että kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen paikallisen vesiviranomaisen tulee voida päättää kierrätetyn veden konkreettisesta käytöstä, tarvitaan EU:n maataloustuotteiden sisämarkkinoiden luonteesta johtuen unionitason säädöstä.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(*1) Tippukastelu (kutsutaan myös pisarakasteluksi) on mikrokastelujärjestelmä, jonka avulla kasveja voidaan kastella vesipisaroilla tai pienillä virroilla ja johon sisältyy veden tihkuttaminen maaperään tai suoraan sen pinnan alle hyvin alhaisilla nopeuksilla (2–20 litraa tunnissa). Järjestelmä koostuu ohuista muoviputkista, jotka on yhdistetty pisaroittimiksi kutsuttuihin ulostuloihin.

(*2) Tippukastelu (kutsutaan myös pisarakasteluksi) on mikrokastelujärjestelmä, jonka avulla kasveja voidaan kastella vesipisaroilla tai pienillä virroilla ja johon sisältyy veden tihkuttaminen maaperään tai suoraan sen pinnan alle hyvin alhaisilla nopeuksilla (2–20 litraa tunnissa). Järjestelmä koostuu ohuista muoviputkista, jotka on yhdistetty pisaroittimiksi kutsuttuihin ulostuloihin.

(*3) Validoinnin seurannassa voidaan käyttää ehdotettujen indikaattorimikro-organismien sijasta referenssipatogeeneinä seuraavia: Campylobacter, rotavirus ja Cryptosporidium. [Suom. huom. Suomenkielisen asetusehdotuksen liitteestä puuttuu tästä kohdasta yksi virke.]

(*4) Kolifaagien kokonaismäärä on valittu sopivimmaksi virusindikaattoriksi. Kuitenkin jos analyysia ei voi tehdä kaikilla kolifaageilla, ainakin yksi niistä (F-spesifit tai somaattiset kolifaagit) on analysoitava.

(*5) Clostridium perfringens -itiöt on valittu sopivimmaksi alkueläinten indikaattoriksi. Kuitenkin itiöitä muodostavat sulfaattibakteerit ovat niille vaihtoehto, jos Clostridium perfringens -itiöiden perusteella ei voida validoida vaadittua log10 vähenemistä.

Toiminnanharjoittajan on validoitava ja dokumentoitava seurannan analyysimenetelmä EN ISO/IEC-17025 -standardin mukaisesti tai muiden kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti, joilla varmistetaan vastaava laatutaso.

(*6) Validoinnin seurannassa voidaan käyttää ehdotettujen indikaattorimikro-organismien sijasta referenssipatogeeneinä seuraavia: Campylobacter, rotavirus ja Cryptosporidium. [Suom. huom. Suomenkielisen asetusehdotuksen liitteestä puuttuu tästä kohdasta yksi virke.]

(*7) Kolifaagien kokonaismäärä on valittu sopivimmaksi virusindikaattoriksi. Kuitenkin jos analyysia ei voi tehdä kaikilla kolifaageilla, ainakin yksi niistä (F-spesifit tai somaattiset kolifaagit) on analysoitava.

(*8) Clostridium perfringens -itiöt on valittu sopivimmaksi alkueläinten indikaattoriksi. Kuitenkin itiöitä muodostavat sulfaattibakteerit ovat niille vaihtoehto, jos Clostridium perfringens -itiöiden perusteella ei voida validoida vaadittua log10 vähenemistä.

Jos log10 vähenemisen arvoja ei kyetä saavuttamaan, koska indikaattoreiksi valittujen organismien pitoisuus kierrätyslaitokseen kulkeutuvassa käsitellyssä jätevedessä on pieni, voidaan validointiin liittyvän tavoitteen katsoa täyttyneen, jos kierrätetystä vedestä ei löydy kyseistä indikaattoriorganismia.

7.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 86/365

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin avaruusohjelma ja Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto”

(2019/C 86/20)

Esittelijä:

Andres JAADLA (ET, ALDE), Rakveren kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta

COM(2018) 447 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

tiedostaa avaruusalan merkityksen mahdollistavana teknologiana, joka tukee monia EU:n toimintapolitiikkoja mm. älykkäitä kaupunkeja koskevien ratkaisujen, maatalouden, ympäristön, ilmaston, katastrofiriskin vähentämisen ja katastrofeihin reagoinnin, muuttoliikkeen, turvallisuuden ja aluesuunnittelun kaltaisilla aloilla. Komitea korostaa mahdollisuuksia, joita laadukas ja ajantasainen data tarjoaa nykyisiä ja tulevia tarpeita ajatellen – lisäten Euroopan kilpailukykyä, tarjoten laajaa sosioekonomista hyötyä ja parantaen Euroopan turvallisuutta.

kannattaa Euroopan komission visiota EU:n avaruusstrategiasta ja sen täytäntöönpanoa laatimalla unionin avaruusohjelma. Yhteinen ja yhdennetty avaruusohjelma lisää sen osien välisiä synergiavaikutuksia sekä tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

katsoo, että EU:n avaruustoiminnan käsittely yhdessä ainoassa asetuksessa tarjoaa johdonmukaisen kehyksen ja lisää tämän strategisen alan tunnettuutta.

pitää tätä EU:n avaruuspolitiikan uudistusta tilaisuutena tarjota huomattavasti entistä laajempi ”pääsy kerhoon” ja mahdollistaa hyvin monenlaisten alojen hyötyminen avaruustoimista sekä olemassa olevia että uusia toimintoja ajatellen.

toteaa, että energia- ja avaruusasioiden synergiavaikutusten hyödyntäminen on tärkeää EU:n energiapolitiikan asianmukaisen toteuttamisen kannalta. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat yhä useammin aktiivisesti mukana energia-alalla, ja siksi on edistettävä esimerkiksi energiainfrastruktuurin yhteensovittamista satelliittiteknologiaa käyttäen.

kehottaa Euroopan komissiota selittämään entistä selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin avaruusalan yhteistyöalustojen ja innovointikumppanuuksien konseptia ja luomista, erityisesti mitä tulee eri toimijoiden taloudelliseen ja hallinnolliseen vastuuseen, ja korostaa, että tällaiset aloitteet voivat olla erityisen merkittäviä – myös jäsenvaltioiden rajat ylittävien – alueiden kannalta.

kehottaa Euroopan komissiota lisäämään selkeämpiä ehdotuksia keinoista lisätä maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten, tutkijoiden ja erityisten Copernicus-datan jakelua käsittelevien verkkojen parissa, jotta mainitut toimijat kykenisivät ja pystyisivät muuntamaan tiedot asukkaille hyödylliseksi informaatioksi.

toteaa, että ehdotuksessa mainitaan startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden talouden toimijoiden mahdollisimman laajan ja avoimen osallistumisen edistämisestä koko toimitusketjussa – myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä – mutta toivoisi lisää selkeyttä siitä, miten avaruusohjelmalla aiotaan tukea paikallis- ja alueviranomaisten alkuinvestointeja, kun ne ottavat velvollisuuksiensa täyttämiseksi käyttöön satelliittidatan, mutta kohtaavat tekniikkaan, rahoitukseen tai asiantuntemukseen liittyviä esteitä.

katsoo, että asetuksessa tulisi selittää paremmin, miten EU aikoo kohdella avaruusalan kaupallisia toimijoita tukeakseen eurooppalaista elinkeinoelämää alalla, jolla on lukuisia erityispiirteitä – kuten keskittyminen, kaksikäyttö sekä suurista alkuinvestoinneista ja muista tekijöistä johtuvat korkeat markkinoillepääsyesteet – ja pitää tarpeellisena vahvistaa riippumattoman avaruuteen pääsyn varmistamista koskevia määräyksiä.

10.

korostaa, että Euroopan unionin, Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön välistä yhteistyötä koskevien hallintomenettelyjen korostamisen tulisi merkitä, että toiminnassa ei esiinny päällekkäisyyttä ja että uutta virastoa kehitettäessä ei luoda päällekkäisiä rakenteita. Komission ei pitäisi päättää lisätehtävien siirtämisestä uudelle virastolle yksin vaan ainoastaan yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

11.

pitää tervetulleena avaruusohjelman rahoituksen lisäämistä, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisten avaruusalan lippulaivaohjelmien Copernicuksen, Galileon ja EGNOSin jatkuminen ja edelleenkehittäminen samalla kun lisätään kaksi uutta aloitetta, SST ja GOVSATCOM.

12.

pitää valitettavana, että Euroopan horisontti -ohjelmaan ei ole sisällytetty avaruusalan tutkimukseen kohdennettua rahoitusta, sillä se voisi tarjota lisää kannusteita ja turvaa Euroopan elinkeinoelämälle, joka voisi näin kehittää alaa edelleen ja varmistaa parhaat mahdolliset synergiavaikutukset elinkeinoelämän ja tutkimuksen välillä.

Yleiset huomiot ja analyysi

13.

Komissio hyväksyi 26. lokakuuta 2016 Euroopan avaruusstrategian. Avaruusstrategian tarkoituksena on määritellä strateginen kokonaisvisio unionin avaruustoimille ja samalla varmistaa asianmukainen koordinointi ja täydentävyys jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) toimien kanssa. Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus edistää avaruusstrategian tavoitteita, ja se sisältää erityisiä toimenpiteitä olemassa olevien ohjelmien vahvistamiseksi ja uusien luomiseksi. Lisäksi siinä osoitetaan 16 miljardia euroa avaruuspolitiikkaan.

14.

Alueiden komitea kannattaa EU:n avaruusstrategian tavoitetta ja toteaa sen merkityksen alueiden kannalta. Ehdotetulla asetuksella asetettuja tavoitteita edistetään, mutta joiltakin osin ei mennä riittävän pitkälle tai keinot tulosten saavuttamiseksi jäävät epäselviksi. Euroopan unionin kansalaisten, yritysten ja tutkimusyhteisöjen toiminta avaruusalalla lisääntyy jatkuvasti. Tätä taustaa vasten avaruuspohjaisen datan ja palvelujen käyttöönotto ja käytön edistäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että edut saavuttavat yhteiskunnan, valtiotasoa alemmat hallintotasot ja yritykset. Koska asia on strategisesti tärkeä Euroopan avaruuspolitiikan kannalta, avaruuspohjaisen datan ja palvelujen käyttöönoton ja käytön edistämisen tulisi pysyä Euroopan komission tärkeänä huomionkohteena ja komission tulisi raportoida asiasta säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

15.

Avaruusteknologian käytön merkitys maanpäällisten palveluiden tukemisessa kasvaa kaiken aikaa. Avaruusalalla on yhä enemmän yksityisiä toimijoita. Ulkoavaruuden hyödyntämisestä on tullut osa päivittäistä elämää tavalla, jota ei voitu kuvitellakaan avaruusaikakauden alkaessa 60 vuotta sitten. Avaruustiedot ja -palvelut vaikuttavat moniin päivittäisen elämän aloihin. Avaruusteknologiat ovat korvaamattomia digitaalitaloudessa ja ratkaisevan tärkeä tekijä julkisten palveluiden tehostamisessa sekä tarjoavat uusia mahdollisuuksia tutkimukselle. EU on vuosikymmenten ajan ollut avaruusteknologian merkittävä käyttäjä ja kehittänyt oleellisia avaruusalan komponentteja, kuten Galileo ja Copernicus. EU voi saavuttaa asioita, jotka ovat enimmäkseen yksittäisen jäsenvaltion ulottumattomissa: yhteistyö on edellytys Euroopan merkittävälle roolille avaruusalalla.

16.

On syytä korostaa tiede- ja avaruusohjelmien nykyistä tiiviimmän koordinoinnin merkitystä EU:ssa sekä alueiden ja paikallisviranomaisten roolia pyrittäessä nivomaan tiede- ja avaruustoiminta paremmin yritystoimintaan. EU:n olisi tuettava digitaali- ja avaruusteknologian kehittämistä entistä voimakkaammin ja tutkimus- ja avaruusmäärärahat olisi sovitettava tiiviimmin yhteen, sillä näitä teknologioita pidetään keskeisinä innovoinnin moottoreina useilla kestävän kehityksen kannalta merkityksellisillä aloilla (kuten digitalisaatio, tekoäly, energia, ympäristö, katastrofiriskien hallinta ja ilmastonmuutos). Mahdollisuus osallistua erittäin teknologia- ja osaamisvaltaisiin tieteellisiin hankkeisiin on ratkaisevan tärkeää EU:n avaruusalan kannalta. Euroopan avaruusteollisuuden valmiuksien vahvistamiseksi on tähdellistä jatkaa samalla eurooppalaisten yritysten ja korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten osallistumista ESAn ohjelmiin kehitettäessä huipputeknologiaa avaruuslentoja ja -järjestelmiä varten. Yritystoiminnan kehittämiselle koituvia hyötyjä olisi edistettävä hyödyntämällä pk-yrityksille suunnattua EU:n välinettä avaruusperustaisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvien yrittäjyys- ja liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiseksi tulevien puiteohjelmien yhteydessä.

17.

Ehdotuksessa yhdistetään olemassa olevia avaruusalan toimia ja luodaan uusia, kuten avaruustilannetietoisuus (Space Situation Awareness, SSA), joka mahdollistaa toimenpiteitä avaruudessa esiintyvien riskien – esimerkiksi avaruusromu, kiertoradalla tapahtuvat törmäykset ja avaruussääilmiöt – torjumiseksi. Suunnitteilla on myös luoda valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) verkosto, joka mahdollistaisi viestinnän paikoissa tai tilanteissa, joissa tavanomainen viestintä ei onnistu.

Teollisuuspolitiikka ja hankinnat

18.

Avaruusteknologia on kallista ja osaamisvaltaista, mikä tarkoittaa, että yritysten pääsemiselle kyseiselle alalle on olemassa huomattavia esteitä. Samalla avaruusalan merkitystä mahdollistavana teknologiana ei vieläkään ymmärretä riittävästi. Kaikilla alueilla sijaitsevat kaiken kokoiset yritykset voisivat hyödyntää avaruusalaa monella tapaa, mutta erityisesti pienet yritykset syrjäisemmillä alueilla tai pienemmissä jäsenvaltioissa saattavat tarvita lisää tietoa ja tukea voidakseen kehittää ideoita siitä, miten hyödyntää avaruusteknologian mahdollisuuksia.

19.

Avaruusalan yhteistyöalustojen, innovointikumppanuuksien ja muun innovointituen nostaminen esille on myönteinen asia, ja ehdotuksessa mainitaan nimenomaan aluetaso. Ehdotuksesta puuttuvat kuitenkin yksityiskohtaiset toteuttamiskeinot.

20.

Ehdotuksen sisältämistä säännöksistä huolimatta EU:n hankintamenettelyjen kilpailullinen luonne ja niihin osallistumisen edellyttämät taidot ja voimavarat voivat johtaa suuria yrityksiä suosiviin olosuhteisiin. Tämä epätasapaino voi ajan mittaan aiheuttaa markkinoiden vääristymiä, jotka haittaavat startup-yrityksiä, uusia markkinoille tulijoita, pk-yrityksiä sekä paikallis- ja alueyhteisöjä avaruusohjelmasta johtuvien taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

21.

Pienet yritykset saattavat olla joustavampia ja reagoida nopeammin, sillä ne ovat käyttäjiä lähellä ja muodostavat näin ollen tärkeän osan arvoketjua. Niillä on oma roolinsa avaruusalalla. Kaikilla alueilla sijaitsevat yritykset voivat hyödyntää avaruutta eri tavoin ja eri suuruusluokissa. Pienemmät yritykset, syrjäiset alueet ja pienet jäsenvaltiot voivat myös osallistua syntyvän, valtavan tietomäärän käsittelyyn ja löytää uusia ja innovatiivisia tapoja sen hyödyntämiseksi. Alueviranomaisten tulisi soveltaa käytettävissä olevia välineitä ja edistämistoimia lisätäkseen osaltaan kiinnostusta avaruusteknologian hyödyntämiseen markkinoiden tarpeisiin esim. valjastamalla tarkoitukseen startup-yrityksille suunnattuja teknologiahautomoita puheena olevalla alalla.

22.

Ehdotetun asetuksen hankintaperiaatteissa mainitaan pk-yritykset ja laaja maantieteellinen valinnanvara sekä useiden toimittajien käyttäminen ja tarve osallistaa kaikki jäsenvaltiot ja välttää keskittämistä. Asetuksen sisältämät kilpailukyvyn tukemista koskevat ehdotukset eivät ole yksityiskohtaisia.

23.

On lisättävä tietoisuutta mahdollisista markkinavaikutuksista Euroopan elinkeinoelämään ja alueisiin. EU:n julkisten hankintojen järjestelmällä on eri painotus kuin ESAn noudattamilla maantieteellistä jakautumista ja oikeudenmukaista palautumaa koskevilla menettelyillä. Hankintajärjestelmämuutosten vaikutukset alueisiin on otettava huomioon, sillä ESAn hankinnoilla on monien alueiden kannalta suuri merkitys.

24.

Avaruusalan toimintaedellytykset eivät ole riittävän tasapuolisia, sillä eräillä mailla on suuret puolustusalat, jotka takaavat investointeja ja voivat avittaa teknologioiden siviilikäyttöä, sillä useimmat avaruustoiminnan muodot ovat kaksikäyttöisiä. Unionin on varmistettava tiivis yhteistyö ja taattava, että ryhdytään kaikkiin mahdollisiin toimiin tasapuolisten toimintaedellytysten puutteiden korjaamiseksi ja eurooppalaisten yritysten tukemiseksi.

25.

Paikallis- ja alueviranomaisten tulisi osallistua avaruusalan klustereihin eri sektoreilla, joilla avaruusala voi tarjota tärkeää dataa (esimerkiksi energia, liikenne, ympäristön seuranta, maatalous ja älykkäitä kaupunkeja koskevat ratkaisut). Jäsenvaltioiden rajat ylittävät alueelliset klusterit voivat olla avaruuspolitiikan kannalta hyödyllinen teollisuuspoliittinen väline, joka kasvattaa EU:n kilpailukykyä ja tukee aluekehitystä.

26.

Asetuksessa tulisi selittää paremmin, miten EU aikoo käsitellä kaupallisia toimittajia, erityisesti turvallisuuteen liittyvän datan yhteydessä. Siinä tulisi yleisesti ottaen tarkentaa prioriteetteja ja välineitä, joilla käsitellään yksityisiä yhteisöjä, ja määrittää mahdollisuuksia yhdessä niiden kanssa tehtävien hankintojen toteuttamiseksi.

Tietoisuuden lisääminen ja osallistava avaruuspolitiikka

27.

Avaruuden hyödyntäminen tarjoaa monia mahdollisia etuja tutkimus- ja kehittämistoimille ja voi – jos sitä edistetään ja esitetään asianmukaisesti ja se sisällytetään kaikkiin koulutustasoihin – innostaa ja inspiroida uusia tutkija- ja yrittäjäsukupolvia Euroopassa. Se on oleellista, jos Eurooppa aikoo pysyä avaruustoiminnan eturintamassa yhä globaalimmassa ympäristössä. Alue- ja paikallisviranomaisten tulisi tukea (virallisen ja arkioppimisen alan) koulutustoimia kasvattaakseen nuoren sukupolven tietoisuutta avaruusteknologian hyödyntämisen eduista siviilitaloudessa ja päivittäisessä elämässä, muun muassa paikallisen ja alueellisen turvallisuuden ylläpitämisessä.

28.

EU:lla on hyvät mahdollisuudet tutkimustoimien, vaihdannan ja vastaavien hankkeiden tukemiseen. Avaruuspolitiikan tähän puoleen ehdotuksessa ei kiinnitetä paljon huomiota. Tutkimus ja kehittäminen tulisi nostaa enemmän esiin, ja niitä tulisi käsitellä yksityiskohtaisemmin. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä synergiaa ei painoteta riittävästi.

29.

Tulisi löytää myös kyberturvallisuusalan synergiaetuja, sillä kyberturvallisuus on oleellinen kysymys avaruustoiminnan kaikkien näkökohtien (maasegmentti, satelliitti, nouseva / laskeva siirtotie ja data) kannalta.

Galileo ja Copernicus

30.

EU:n maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo tarjoaa ilmaisia paikannustietoja ja antaa Euroopalle strategisen autonomian. EGNOS on alueellinen eurooppalainen järjestelmä. Euroopan autonomia on oleellinen nykyisessä mutkikkaassa ja ennalta arvaamattomassa geopoliittisessa ympäristössä. Satelliittidatan merkitys kasvaa jatkuvasti. Itseohjautuvien autojen kaltaiset tulevaisuuden tekniikat ovat vain yksi esimerkki tästä. Galileo tarjoaa – myös pk-yrityksille – mahdollisuuden kehittää uusia palveluita ja tuotteita kaikissa jäsenvaltioissa. Näistä mahdollisuuksista ja keinoista niiden hyödyntämiseksi on tiedotettava soveltuvassa muodossa ja niiden käyttöön ottamiseen on kannustettava.

31.

Copernicus-datan hyödyntämisen laajuus ei ole saavuttanut mahdollisen rajoja, vaikka data onkin vapaasti käytettävissä. Tarvitaan toimia datan laajemman käytön edistämiseksi. Asetuksessa mainitaan datan arvoketju, joka tukisi laajempaa käyttöä. Jos käyttäjiä on paljon ja datamäärät valtavia, on nopea ja turvallinen pääsy oleellinen seikka. Tämä on erittäin tärkeää alueiden kannalta, jotta yritykset – myös pk-yritykset – kaikkialla voivat kehittää uusia, saatavilla olevaan dataan perustuvia palveluita.

32.

On myönteistä, että komissio ehdottaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tarjota datan ja tietojen saantipalveluita (Data and Information Access Services, DIAS). Olisi toivottavaa, että EU ja kansalliset tahot tarjoaisivat kohdennettua lisätukea satelliittipohjaisten palvelujen ja sovellusten toimintaketjun loppupään kehittämiseen. Ehdotuksessa todetaan tarve edistää ja helpottaa maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä sekä paikallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten, tutkijoiden, erityisten Copernicus-datan jakelua käsittelevien verkkojen ja kansallisten ja alueellisten elinten parissa, mutta on epäselvää, miten tämä aiotaan saavuttaa.

Avaruusesineiden valvonta ja seuranta (SST)

33.

Avaruusesineiden valvonta ja seurantajärjestelmää koskeva ehdotus on tärkeä ja hyödyllinen lisäys, kun otetaan huomioon avaruuden hyödyntämisen intensiteetin kasvu.

34.

SST:n soveltamisalaa koskevissa määräyksissä tulisi tehdä selväksi, että siihen on otettava laajasti mukaan sidosryhmät kaikkialta EU:sta ja että siinä tulisi hyödyntää myös olemassa olevia ja kaupallisiakin ratkaisuja, jotta palveluita voidaan tarjota nopeasti ja tehokkaasti SST:n käyttäjille.

Valtiollinen satelliittiviestintäjärjestelmä (GOVSATCOM)

35.

GOVSATCOM palvelee suoraan sellaisten jäsenvaltioita tarpeita, joilla ei ole ollut riittäviä voimavaroja omien avaruusjärjestelmien kehittämiseksi, ja luo siten välitöntä lisäarvoa EU:n toimille.

36.

Tietyille alueille, esimerkiksi raja-alueilla GOVSATCOM voi olla erityisen merkityksellinen. Toteutus tapahtuu ensisijaisesti jäsenvaltioiden tasolla, mutta alueilla saattaa myöhemmin (vuonna 2024 toteutettavan arvioinnin jälkeen) olla mahdollisuus osallistua suoraan viraston toimintaan.

Avaruuteen pääsy

37.

Avaruuteen pääsy on edellytys GNSS:n Copernicuksen ja Galileon kaltaisille toimille. Jatkuvuuden takaamiseksi Euroopalla tulisi olla autonominen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Laukaisutoiminnan käynnistäminen on kallista ja mutkikasta, ja alalle tulolle on merkittäviä esteitä. Siksi tulisi pohtia keinoja nykyaikaisen, tehokkaan ja joustavan laukaisuinfrastruktuurin tukemiseksi.

38.

Tällaisiin keinoihin voisivat esimerkiksi kuulua mukautettu hankintapolitiikkaa eurooppalaisten institutionaalisten laukaisujen kohdalla sekä johdonmukainen politiikka kriittisen infrastruktuurin kannattavuuden suhteen. Asetuksessa tulisi selkeästi mainita laukaisupalveluiden yhteenkokoaminen, vaihtoehtoisten laukaisuteknologioiden kehittäminen ja maassa sijaitsevan infrastruktuurin tukeminen.

Organisointiin liittyvät kysymykset

39.

Komission keskeinen organisatorinen ehdotus on kasvattaa GNSS-viraston roolia siten, että sen sijaan että se toimii erityisohjelman (Galileo) virastona siitä tulee EU:n avaruusvirasto. Uusi virasto luodaan ESAn lisäksi, jolloin toiminnan päällekkäisyyksien vaara on suuri ja syntyy päällekkäisiä rakenteita. Tämä on vältettävä niin, että ennen kuin tehtäviä siirretään GNSS-viraston hoidettaviksi, on ehdottomasti selvitettävä tarkoin, kuuluvatko ne mahdollisesti jo ESAn toimivaltaan. EU-politiikkojen tulisi tarjota lisäarvoa paitsi jäsenvaltioiden toimiin myös ESAn toimiin nähden.

40.

Iso osa asetusehdotusta koskee ehdotetun asetuksen organisatorisia kysymyksiä ja on jäljennetty enimmäkseen GNSS-virastoa koskevasta asetuksesta. Näihin kysymyksiin keskittymisen vaarana on, että huomio kiinnittyy liiaksi hallinnollisten rakenteiden luomiseen eikä ydinkysymysten, kuten EU:n entistä kunnianhimoisemman avaruuspolitiikan, hoitamiseen loppujen lopuksi ole riittävästi henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja.

41.

Erityisesti pienillä mailla on jo nyt ongelmia löytää henkilöresurssit moniin eri toimiin osallistumista varten. Nämä ongelmat voivat lisääntyä ja kasvattaa jäsenvaltioiden välisiä eroja niiden aktiivisten osallistumismahdollisuuksien suhteen. Resurssien parasta käyttötapaa tulisi miettiä tarkkaan, sillä ESAn ja EU:n väliset yhteistyöpuitteet ovat jo olemassa.

42.

Voitaisiin esimerkiksi jatkaa ja lisätä olemassa olevaa hedelmällistä yhteystyötä eurooppalaisten avaruusalan eri järjestöjen – myös Eumetsatin ja ECMFW:n – välillä. Olemassa olevan osaamisen ja nykyisten rakenteiden potentiaalia tulisi hyödyntää täysimääräisesti.

Talousarvio

43.

Ohjelmaan on varattu asianmukaiset määrärahat. Avaruusohjelmasta tuetaan monia EU-politiikkoja, mikä tarkoittaa, että kustannuksissa ei ole kyse pelkästään tiettyjen toimien kustannuksista, vaan myös varoista, joilla annetaan oleellinen panos EU:n muihin toimintapolitiikkoihin. Tässä yhteydessä on aiheellista korostaa, että käyttöönottoon ja käytön edistämiseen varattavissa varoissa tulisi näkyä kansalaisten ja yritysten kasvava osallistuminen. Varoja ei tulisi siis olla nykyistä kautta vähemmän, esimerkiksi Copernicus-ohjelmassa ne eivät saisi olla alle viittä prosenttia ohjelman koko talousarviosta. EGNOSin ja Galileon käyttöönottoon varattaviin määrärahoihin ei pitäisi sisällyttää uusien hallintorakenteiden perustamiskustannuksia, vaan ne olisi keskitettävä yksinomaan edistämiseen ja markkinoiden kehittämiseen. Ilman riittävää rahoitusta jo toteutetut toimet saattavat mitätöityä tai muuttua tarkoituksettomiksi, mikä vaarantaisi tehdyt investoinnit.

44.

On valitettavaa, että Horisontti-puiteohjelmaan ei sisälly avaruusalan kohdennettua rahoitusta.

45.

Komitea toteaa, että avaruusteknologian käyttöönotto edellyttää suuria alkuinvestointeja, ja suosittaa, että valtiolliset viranomaiset selvittävät mahdollisuuksia luoda uusia markkinalähtöisiä ja houkuttavia rahoitusvälineitä avaruusteknologiaa kehittäviä pk-yrityksiä varten.

Lisäkysymykset

46.

Hiljattaisissa kiistanalaisissa avaruusalan kysymyksissä, kuten avaruusresurssien käyttö (myös avaruudesta saatavien luonnonvarojen talteenotto, space mining), josta on säädetty esimerkiksi Luxemburgin lainsäädännössä, EU voi edistää suuremman kansainvälisen yhteisymmärryksen saavuttamista siitä, missä suhteessa tällainen kansallinen lainsäädäntö on lukuisiin yleissopimuksiin kirjattuun kansainväliseen lainsäädäntöön.

47.

Mitä tulee EU:n liittymiseen avaruusalaa koskeviin yleissopimuksiin, todettakoon, että tämä mahdollisuus mainitaan ehdotuksessa, mutta asiaa tulisi arvioida tapauskohtaisesti.

Bryssel 6. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ