ISSN 1977-1053

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 14
European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

63. vuosikerta
15. tammikuu 2020

Sisältö

Sivu

 

I   Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

 

LAUSUNNOT

 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

2020/C 14/01

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – täytäntöönpanon alkuvaiheen arviointi ja suosituksia tulevaisuutta varten (oma-aloitteinen lausunto)

1

2020/C 14/02

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen toteuttaminen EU:n arvojen pohjalta (oma-aloitteinen lausunto)

24

2020/C 14/03

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Kiertotalouden eri etenemissuunnitelmien välisten synergioiden kehittäminen (oma-aloitteinen lausunto)

29

2020/C 14/04

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Kymmenen vuotta itäistä kumppanuutta – saavutusten pohdintaa ja tulevia toimintalinjauksia (oma-aloitteinen lausunto)

34

2020/C 14/05

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Kansainvälinen kauppa ja matkailu – Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma (oma-aloitteinen lausunto)

40

2020/C 14/06

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Digitalisaatio, tekoäly ja oikeudenmukaisuus – Miten vahvistaa EU:n asemaa globaalissa kilvassa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta ja koulutuksesta ja taata samalla sosiaalinen osallisuus  (puheenjohtajavaltio Suomen pyytämä valmisteleva lausunto)

46

2020/C 14/07

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiasta Yhteenveto työterveys- ja työturvallisuusinvestointien kustannuksista ja hyödyistä (puheenjohtajavaltio Suomen pyytämä valmisteleva lausunto)

52

2020/C 14/08

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Muuttuva työelämä, eliniän piteneminen ja väestön ikääntyminen – Edellytykset ikääntyvien työntekijöiden pysymiselle aktiivisena uudenlaisessa työelämässä  (puheenjohtajavaltio Suomen pyytämä valmisteleva lausunto)

60

2020/C 14/09

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Kalatalouden sosiaalinen ulottuvuus (valmisteleva lausunto)

67

 

III   Valmistavat säädökset

 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

2020/C 14/10

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Parempaa sääntelyä: tilannearvio ja sitoumuksessa pysyminen (COM(2019) 178 final)

72

2020/C 14/11

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun asetuksen (EY) N:o 715/2007 muuttamisesta (COM(2019) 208 final – 2019/0101 (COD))

78

2020/C 14/12

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiassa Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen antamiseksi jäsenvaltioille niihin kohdistuvan vakavan taloudellisen rasitteen kattamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista ilman sopimusta  (COM(2019) 399 final – 2019/0183 (COD))

84

2020/C 14/13

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tehokkaampaa päätöksentekoa sosiaalipolitiikan alalla: uusien alojen yksilöiminen määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä varten  (COM(2019) 186 final)

87

2020/C 14/14

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: Pohdinta-asiakirja Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä (COM(2019) 22 final)

95

2020/C 14/15

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiasta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle – Tehokkaampi ja demokraattisempi päätöksenteko EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla (COM(2019) 177 final)

105

2020/C 14/16

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Ilmailustrategia Euroopalle: korkeiden sosiaalisten standardien ylläpitäminen ja edistäminen  (COM(2019) 120 final)

112

2020/C 14/17

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Saksan valtuuttamisesta muuttamaan Sveitsin kanssa tekemäänsä voimassa olevaa kahdenvälistä maantieliikennesopimusta kabotaasiliikenteen sallimiseksi linja-autolla harjoitettavan maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen yhteydessä näiden kahden maan välisillä raja-alueilla (COM(2019) 221 final) ja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Italian valtuuttamisesta neuvottelemaan ja tekemään Sveitsin kanssa sopimus kabotaasiliikenteen sallimisesta linja-autolla harjoitettavan maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen yhteydessä näiden kahden maan välisillä raja-alueilla (COM(2019) 223 final)

118

2020/C 14/18

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiassa Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa annettua asetusta koskevat ohjeet (COM(2019) 250 final)

122

2020/C 14/19

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) annetun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 muuttamisesta  (COM(2019) 397 final – 2019/0180 (COD))

129

2020/C 14/20

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/2403 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin aluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävistä kalastusluvista ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimista unionin vesillä  (COM(2019) 398 final – 2019/0187 (COD))

130

2020/C 14/21

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiassa Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) 2019/501 ja asetuksen (EU) 2019/502 muuttamisesta niiden soveltamisaikojen osalta  (COM(2019) 396 final – 2019/0179 (COD))

131

FI

 

I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot

LAUSUNNOT

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – täytäntöönpanon alkuvaiheen arviointi ja suosituksia tulevaisuutta varten”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 14/01)

Esittelijä: Bernd SCHLÜTER

Toinen esittelijä: Cinzia DEL RIO

Komitean täysistunnon päätös

24.1.2019

Oikeusperusta

työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava jaosto

”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”

Hyväksyminen jaostossa

10.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta/vastaan/pidättyi äänestämästä)

117/44/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea uskoo, että Euroopan unionin realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään. (1) Tästä syystä ETSK on johdonmukaisesti kannattanut ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja tehokkaampaa sosiaalipolitiikkaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. (2) Euroopan sosiaalista mallia olisi myös lujitettava ja ajantasaistettava kansainvälisenä esimerkkinä. Vuonna 2017 hyväksytyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokas täytäntöönpano on osoitus yhteisestä sitoutumisesta Euroopan sosiaaliseen malliin uuden sosiaalisesti osallistavan strategian puitteissa.

1.2

 Kun EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetaan toimintapoliittisia ohjelmia tai lainsäädäntöaloitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin panemiseksi täytäntöön, on huolehdittava siitä, että noudatetaan tasapainoisesti perussopimusten tavoitteita ja periaatteita, toimivallanjakoa EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä sekä tilanteen mukaan heikentämiskieltoa koskevaa lauseketta.

1.3

 Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, johon sisältyvät yleiset yhteiset vaatimukset. Siinä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion tilanne ja sosiaalijärjestelmä ja tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla horisontaalisen lausekkeen (3) soveltamisen avulla.

1.4

 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria pannaan parhaillaan täytäntöön lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden, erityisen rahoituksen ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon tehtävien muutosten avulla. Näillä olisi pyrittävä käynnistämään ylöspäin suuntautuva lähentyminen asettamalla sosiaaliset vähimmäisvaatimukset tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi.

1.5

 On tärkeää määritellä ja ottaa käyttöön perusvaatimukset luotettaville ja tehokkaille sosiaaliturvajärjestelmille (4) ja keskeisille yleishyödyllisille palveluille. Riippumattomien arvioijien olisi arvioitava niitä säännöllisesti.

1.6

 Komission ja Euroopan parlamentin olisi ehdotettava mekanismeja, joiden avulla kaikki edustavat sosiaaliset sidosryhmät, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, osallistetaan asianmukaisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon kaikilla asiankuuluvilla tasoilla. (5) Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kansallisella tasolla käytävien työehtosopimusneuvottelujen erilaisiin rooleihin ja niiden vahvistamiseen. Neuvotteluilla voidaan pohjustaa tietyistä työmarkkinoihin liittyvistä osa-alueista annettavaa lainsäädäntöä, tai ne voivat toimia sen vaihtoehtona.

1.7

 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano edellyttää vankkaa budjettiperustaa ja investointeja EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Tämä merkitsee asianmukaisen rahoituksen varaamista monivuotiseen rahoituskehykseen, nk. kultaisen säännön soveltamista sellaisiin julkisiin investointeihin, joilla on sosiaalinen tavoite, turvautumista Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI), jotka voidaan kohdistaa selkeämmin sosiaalisten oikeuksien pilariin, sekä tarkoituksenmukaista veropolitiikkaa. (6)

1.8

 Pilarin täytäntöönpanon ja seurannan keskeisiä välineitä ovat EU-ohjausjakso ja kansalliset uudistusohjelmat – joita sovelletaan yhtä lailla euroalueen ulkopuolisiin maihin – sekä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu. (7)

1.9

 Uudessa EU-ohjausjaksoprosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa. Siinä olisi myös otettava käyttöön uusia, mitattavissa olevia indikaattoreita sekä kohdennettuja maakohtaisia sosiaalisia suosituksia.

1.10

 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon säännöllistä seurantaa, johon liittyy sosiaalisten sidosryhmien sitova kuuleminen, olisi edistettävä. ETSK ehdottaa, että perustetaan ohjausjaksoprosessiin liittyvä EU:n sosiaalipoliittinen foorumi.

1.11

 ETSK on jo aiemmin toivonut selkeää ja yhteensovitettua etenemissuunnitelmaa, joka sisältää ensisijaisia tavoitteita pilarin täytäntöönpanoa ja olemassa olevien sosiaalisten oikeuksien ja vaatimusten täytäntöönpanon valvontaa varten. Ensisijaisia tarkastelukohteita ovat erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien perustarpeet ja -oikeudet, erot mahdollisuuksissa, tuloissa ja vauraudessa jäsenvaltioiden sisällä ja välillä, osallistamispolitiikka sekä julkisten ja voittoa tavoittelemattomien palvelujen ja yhteisötalouden yritysten asianmukaiset toimintaolosuhteet.

1.12

 Tässä lausunnossa esitetään yleiset suuntaviivat, arvioidaan yleisesti ensimmäisiä vaiheita ja annetaan keskeisiä välineitä koskevia suosituksia. Lausunnossa esitellään EU:n tasolla tähän mennessä saavutettua edistystä toimenpiteiden toteuttamisen ja käytettävissä olevien välineiden suhteen jaoteltuna Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kolmeen tärkeimpään osa-alueeseen – yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus – ja ehdotetaan toimia seuraavia vaiheita ajatellen.

2.   Tausta ja täytäntöönpanon suuntaviivat

2.1

 Julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista annettiin oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa marraskuussa 2017. Se perustuu perussopimusten keskeisiin yleisperiperiaatteisiin, joissa vahvistetaan kansalaisten perusoikeudet, joiden täytäntöönpano on kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden vastuulla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 ja 151 artiklassa on vahvistettu Euroopan sosiaalisen mallin tavoitteet, joita on mukautettava työelämässä ja yhteiskunnissa tapahtuneisiin muutoksiin uuden sosiaalisesti osallistavan strategian keinoin.

2.2

 EU ja jäsenvaltiot ovat vaiheittain ottaneet käyttöön ja parantaneet toimintapolitiikkoja, joilla pyritään saavuttamaan unionin kansalaisille paremmat työolot ja -ehdot ja elinolosuhteet käyttäen lähtökohtana Euroopan sosiaalista mallia, joka on EU:n talouden kilpailukykyä edistävä tekijä. Samalla kuitenkin tunnustetaan, että mallin täytäntöönpano ja ajanmukaistaminen on edelleen tavoitteena EU:ssa. EU:n jäsenvaltioissa sekä jäsenvaltioiden, yhteiskuntaryhmien ja sosiaaliturvajärjestelmien välillä on suuria eroja. Monilla mailla on edessään haasteita. Joissakin EU-maissa on osallistavampi sosiaaliturvajärjestelmä, kun taas toisissa ei kateta perustarpeita. Sosiaalisen pilarin tulisi johtaa siihen, että jäsenvaltiot ja EU tarjoavat uudenaikaisia ratkaisuja unionin kansalaisten tämänhetkisiin ongelmiin sekä turvaavat tasavertaiset toimintaedellytykset kansainvälisillä markkinoilla kilpaileville kestäväpohjaisille yrityksille. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on poliittinen sitoumus, jonka toteuttamiseen EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kaikkien muiden asiaankuuluvien sidosryhmien olisi toimivaltuuksiensa puitteissa sitouduttava keskinäisen kunnioituksen hengessä ja kaikkia kansalaisia suoraan hyödyttävällä tavalla.

2.3

 Kansainvälisessä työkonferenssissa hiljattain annetussa ILO:n satavuotisjulistuksessa työn tulevaisuudesta hahmotellaan tärkeitä toimintalinjoja ja esitetään toimenpiteitä, joilla nykyaikaistettaisiin työlainsäädäntöä ja torjuttaisiin syrjäytymistä. Lisäksi siinä suunnitellaan ihmisten valmiuksiin, työelämän instituutioihin ja ihmisarvoiseen ja kestävään työhön kohdistuvia investointeja, joilla luotaisiin paras mahdollinen toimintaympäristö yritysten menestymiselle sekä edistymiselle kohti oikeudenmukaisempia työ- ja elinolosuhteita kunnioittaen kunkin maan tilannetta ja työmarkkinaosapuolille kuuluvaa roolia.

2.4

 YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka EU on sitoutunut saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano edistää näiden tavoitteiden toteutumista.

2.4.1

 ETSK uskoo, että Euroopan realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään. Komitea on vakuuttunut siitä, että Euroopan unioni tarvitsee uuden yhteisymmärryksen kestävästä taloudellisesta ja sosiaalisesta strategiasta voidakseen täyttää lupauksensa kansalaistensa hyvinvoinnin paranemiseen johtavan tasapainoisen talouskasvun ja sosiaalisen edistyksen toteuttamisesta. (8)

2.4.2

 EU:n jäsenvaltiot sitoutuivat 9. toukokuuta 2019 annetussa Sibiun julistuksessa (9) saamaan aikaan tuloksia siellä, missä niitä eniten tarvitaan, sekä keskittymään jatkossakin suuriin kysymyksiin ja noudattamaan aina oikeudenmukaisuuden periaatetta.

2.5

 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria on pantu EU:n tasolla tähän mennessä täytäntöön

a)

lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden avulla painottamalla nykyisen, tarvittaessa ajantasaistettavan sosiaalisen säännöstön täytäntöönpanon valvontaa ja tarkastelua

b)

erityisen rahoituksen avulla

c)

ohjausjaksoprosessiin tehtävien alkuvaiheen muutosten avulla.

2.6   Lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla

2.6.1

 Työmarkkinoilla tarvitaan avoimuutta, dynaamisuutta ja liikkuvuutta, jotta voidaan tukea uudenlaisia ja monimuotoisempia urapolkuja ja sujuvaa siirtymistä työpaikasta, alalta ja ammattiasemasta toiseen. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi on toteutettava toimia. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien on vastattava paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Uudistuksilla tulisi tähdätä myönteisiin toimiin, joilla edistetään työvoiman aktiivisena ikääntymistä, kehitetään eläkejärjestelmistä kestäväpohjaisia ja tarkoituksenmukaisia ja integroidaan maahanmuuttajat osaksi työvoimaa.

2.6.2

 Toteuttaessaan toimia pilarin panemiseksi täytäntöön EU ja jäsenvaltiot hyödyntävät kaikkia poliittisia välineitä, joita ne pitävät tarpeellisina yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näihin kuuluvat myös toimintapoliittiset ohjelmat ja lainsäädännölliset toimenpiteet. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä sitovat perussopimusten arvot, tavoitteet ja periaatteet määrittävät, millä tasolla tällaiset toimet on toteutettava. Tämä merkitsee ensisijaisesti tasoa, joka tarjoaa parhaan lisäarvon asianomaisille sidosryhmille ja edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokasta täytäntöönpanoa. Lisäksi olisi noudatettava toimivallanjakoa ja tarvittaessa heikentämiskieltoa koskevaa lauseketta.

2.6.3

 Osallistavan demokratian ja paremman sääntelyn edistämiseksi EU ja jäsenvaltiot kuulevat työmarkkinaosapuolia etukäteen SEUT-sopimuksen 153–155 artiklan mukaisesti. Jos työmarkkinaosapuolet ilmaisevat tällaisessa kuulemisessa aikomuksensa ryhtyä itse toimiin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelujärjestelmän puitteissa, EU ja jäsenvaltiot pidättäytyvät toteuttamasta toimia asianomaisessa asiassa edellyttäen, että työmarkkinaosapuolet pystyvät pääsemään tuloksiin ja saavuttamaan kyseisen toimen tavoitteet.

2.6.4

 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa on otettava huomioon myös muiden asiaankuuluvien sosiaalisten sidosryhmien, kuten julkisten sosiaalipalvelujen, voittoa tavoittelemattomien sosiaali- ja asumispalvelutarjoajien järjestöjen, julkisten vakuutusjärjestelmien, yhteisötalouden yritysten, hyvinvointi- ja nuorisojärjestöjen, sosiaalipalvelujen käyttäjien ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien edustajien, tehtäväkenttä ja osallistuminen.

2.6.5

 Jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi seurattava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja toteutettavien toimenpiteiden tehokkuutta. EU:n toimielinten olisi tuettava jäsenvaltioita ja kansallisen tason sosiaalisia sidosryhmiä pilarin täytäntöönpanossa.

2.6.6

 Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, johon sisältyvät yleiset ja selkeät yhteiset vaatimukset. Siinä olisi kunnioitettava kussakin jäsenvaltiossa vallitsevaa tilannetta, sitä olisi voitava mukauttaa erilaisten sosiaalijärjestelmien ja sidosryhmien roolien mukaisesti, ja siinä olisi tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja tarjottava eurooppalaista lisäarvoa (10). Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla, myös horisontaalisen lausekkeen (SEUT-sopimuksen 9 artikla) soveltamisen kautta.

2.6.7

 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon tavoitteena on käynnistää ylöspäin suuntautuva lähentyminen, kohentaa eurooppalaisten työntekijöiden ja kansalaisten sosiaalisia olosuhteita ja työmarkkinatilannetta, parantaa ja luoda tehokkaita ja luotettavia sosiaaliturvajärjestelmiä (11) sekä uudenaikaisia, tieteeseen perustuvia, laatunäkökulmasta arvioitavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityisesti julkisella ja voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, määritellä vähimmäisvaatimukset sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi ja luoda samalla tasapuoliset toimintaedellytykset menestyville talouksille, työllisyydelle ja kestäväpohjaisille yrityksille sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta EU:hun. Sosiaalipoliittisissa strategioissa tulisi ottaa huomion pk-yritysten edut ja oikeudenmukaisten markkinaolosuhteiden turvaaminen niille. On tärkeää määritellä ja hyväksyä perusvaatimukset keskeisille yleishyödyllisille palveluille, joita ovat esimerkiksi asuminen, vesi ja sosiaalipalvelut. Vaatimuksia olisi arvioitava säännöllisesti, myös riippumattomien arvioijien (kuten erilaisten tutkimuslaitosten) toimesta. Arviointitoimintaa voitaisiin tukea taloudellisesti, ja arvioijien kertomukset olisi saatettava julkisiksi. Ensisijaisena tavoitteena on oltava kansalaisten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien perustarpeiden huomioiminen sekä puuttuminen mahdollisuuksien, tulojen ja vaurauden hälyttävän eriarvoiseen jakautumiseen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä.

2.6.8

 Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kansallisella tasolla käytävien työehtosopimusneuvottelujen erilaisiin rooleihin ja työehtosopimuksiin, joilla voidaan pohjustaa lainsäädäntöä tai jotka voivat toimia sille vaihtoehtona sääntelemällä tiettyjä työmarkkina- ja työelämän suhteiden osa-alueita. Työmarkkinaosapuolilla saattaa siten olla osuutensa täytäntöönpanoprosessissa edellyttäen, että ne todistetusti saavat aikaan saman oikeudellisen vaikutuksen. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät käytännöt eivät kaikissa jäsenvaltioissa ole jäsenneltyjä ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on huono, minkä vuoksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisten sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen eroja. Tällaisissa tapauksissa tilanteeseen pitäisi puuttua lainsäädännöllä.

2.6.9

 Nelikantaperiaatteella annetussa julkilausumassa ”Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen” kannustetaan kehittämään tehokkaita työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolten yhteinen sitoutuminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon näkyy Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuosiksi 2019–2021 laatimassa yhteisessä työohjelmassa, jota toteutetaan myös kansallisella tasolla kansallisten uudistusohjelmien tukena. Vuosien 2019–2021 työohjelman avulla tuotetaan konkreettisia ehdotuksia aiheista, jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon, kuten neuvottelut digitalisaatiota koskevasta itsenäisestä puitesopimuksesta, joka kattaa muun muassa saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon mahdollisuudet ja tavat, työmarkkinoiden ja sosiaalijärjestelmien toiminnan parantaminen sekä osaamisen kehittäminen. (12)

2.6.10

 Kansalaisyhteiskunnan roolia tulee nostaa paremmin esiin ja lujittaa. Kansalaisvuoropuhelua on tehostettava, jotta kaikki, myös nuoret (13) ja muita heikommassa asemassa olevat tai syrjintää kohtaavat ihmiset kokevat voivansa osallistua poliittisten päätöksentekoprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. (14) ETSK on parhaillaan käynnistämässä kansallisia keskusteluja tietyissä EU:n jäsenvaltioissa siitä, miten kansalaisyhteiskunta saataisiin osallistettua paremmin EU-ohjausjaksoon. (15)

2.6.11

 Komissio on ryhtynyt käytännön toimenpiteisiin pilarin panemiseksi täytäntöön Euroopan tasolla, ja se julkaisi äskettäin ajan tasalle saatetun tietokoosteen tähän mennessä hyväksytyistä lainsäädännöllisistä ja muista hankkeista. (16) ETSK on jo kehottanut ottamaan käyttöön selkeän ja yhteensovitetun etenemissuunnitelman (17), joka sisältää ensisijaisia tavoitteita pilarin täytäntöönpanoa varten.

2.6.12

 Sosiaalisen pilarin täytäntöönpanotoimien tulisi perustua tieteelliseen analyysiin sosiaali- ja terveyspolitiikan nykyisestä oikeudellisesta ja käytännön tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU-tasolla, ja sosiaalisten sidosryhmien olisi osallistuttava niihin. ETSK ehdottaa, että perustetaan EU:n sosiaalipoliittinen foorumi: EU tarvitsee pysyvän foorumin, jolla edistetään viestintää, hyviä käytäntöjä, arviointeja, asiantuntijaseminaareja, sosiaalialan ohjelmia, EU:n ja jäsenvaltioiden sääntöjen noudattamista ja jäsenvaltioiden ja EU:n toimintapolitiikkojen uudistushankkeita. Koska nykyisten sosiaalisten oikeuksien toteutuminen aiheuttaa yhä huolta, komission ja jäsenvaltioiden on kohennettava EU:n lainsäädännön noudattamista. Uudella foorumilla tulisi olla tiivis yhteys ETSK:hon ja ohjausjaksoprosessiin.

2.6.13

 Muihin kuin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan täydentää sosiaalisen pilarin tehokasta täytäntöönpanoa, kuuluvat oikeudellisesti sitomattomat välineet, kuten hyvin toimivien järjestelmien vastavuoroinen tunnustaminen, yhteiset kannustimet, avoin koordinointimenetelmä, vastavuoroinen oppiminen, vertaisarvioinnit, jäsenvaltioiden sitoumuksista tiedottaminen tiedotusvälineissä ja liiallisia toimia hillitsevät ohjelmat. (18) ETSK pitää myönteisinä aloitteita, joilla pyritään lisäämään kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien osallistumista. Tällainen on esimerkiksi Stand Up for the Social Pillar -aloite (19). Näitä aloitteita voitaisiin tukea taloudellisesti.

2.7   Rahoituspolitiikka ja EU:n varojen johdonmukainen ja kohdennettu käyttö

2.7.1

 Jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön, tarvitaan budjettimahdollisuuksia ja investointeja sekä Euroopan että valtioiden tasolla. Se olisi sisällytettävä osaksi talous-, finanssi- ja budjettipolitiikkaa sekä EU:n tulevaa strategiaa soveltamalla kokonaisvaltaista ja johdonmukaista lähestymistapaa. Keskeisessä asemassa on tavoite tuottavuuden parantamisesta ja tuloerojen pienentämisestä koulutuksen, vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja sosiaalisen osallisuuden avulla. (20) Pilarin täytäntöönpanon olisi oltava yksi ohjaavista periaatteista EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrittelyssä. Tämä edellyttää varojen johdonmukaista käyttöä ja sitä, että pilarista tehdään toimenpideohjelmien suunnannäyttäjä ja väline rakenne- ja investointirahastojen, ESR+:n ja InvestEU-ohjelman sekä kaikkien muiden asiaankuuluvien EU:n budjettikohtien vaikutuksen arvioimista varten. EU:n rahoituksen saatavuutta koskevissa kriteereissä olisi viitattava rakentavalla ja asianmukaisella tavalla pilarin mukaisiin oikeuksiin ja periaatteisiin samalla kun otetaan kuitenkin huomioon jäsenvaltioissa vallitsevat tilanteet ja kaikkien sosiaalisten sidosryhmien panokset. EU:n varojen ei pitäisi korvata julkista rahoitusta, joka osoitetaan nykyaikaisiin, laadukkaisiin ja helposti saatavilla oleviin sosiaaliturvajärjestelmiin jäsenvaltioissa jäsenvaltioiden toimesta.

2.7.2

 Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa olisi pyrittävä varmistamaan riittävä rahoitus työllisyys- ja sosiaalipolitiikalle. EU:n budjetti- ja velkasääntöjä (21) olisi tarkistettava niin, että noudatetaan perusoikeuksia ja perussopimusten ja sosiaalisen pilarin tavoitteita. Olisi löydettävä asianmukainen tasapaino menestyvän talouden, velan hallinnan ja sosiaalisten tavoitteiden välille. Kuten ETSK on toistuvasti todennut (22), julkisten investointien lisäämistä jäsenvaltioissa voidaan helpottaa myös sosiaaliseen tavoitteeseen tähtääviin julkisiin investointeihin sovellettavalla nk. kultaisella säännöllä, joka mahdollistaa suuremman joustavuuden budjettisääntöjen noudattamisessa. Tulotasojen nostaminen, kestävä kasvu, vahvempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja syrjäytymisen torjuminen ovat yhteisiä tavoitteita, jotka on otettava huomioon. Julkisten investointien lisäämistä voidaan myös tukea erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI), jotka voidaan kohdentaa selkeämmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa asetettuihin tavoitteisiin. (23) Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rahoittamiseen voitaneen saada lisävaroja asianmukaisella verotuspolitiikalla, johon sisältyy muun muassa tehokas veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunta. (24)

2.8   Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso

2.8.1

 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari vaikuttaa EU:n talouden ohjausjärjestelmään. Pilari on jo sisällytetty osaksi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson merkittäviä asiakirjoja, minkä lisäksi pilaria käsiteltiin maakohtaisissa suosituksissa vuonna 2018. Myös vuoden 2019 yhteinen työllisyysraportti (25) ja vuotuinen kasvuselvitys saivat näkyvän roolin talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

2.8.2

 ETSK katsoo, että EU-ohjausjakso ja kansalliset uudistusohjelmat – joita sovelletaan yhtä lailla euroalueen ulkopuolisiin maihin, ovat pilarin täytäntöönpanon ja seurannan keskeisiä välineitä. (26) Edistyksen aikaansaamiseksi saatetaan tarvita viitekehystä, vertailuarvoja ja koordinoitua poliittista näkemystenvaihtoa, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja työmarkkinaosapuolten pyrkimyksiä parantaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tuloksellisuutta.

Pilarin täytäntöönpanoa olisi seurattava säännöllisesti sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla sekä yhteisessä työllisyysraportissa että maaraporteissa. Tulostaulun tulisi toimia yhdennetysti jo olemassa olevan työllisyyskehityksen seurantavälineen ja jäsenvaltioiden kehittämän sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen kanssa. Sitä voidaan parantaa, sillä vertailutekniikka (joka perustuu etäisyyteen EU:n keskiarvoista) voi tarjota liian optimistisen kuvan jäsenvaltioiden sosiaalisesta suorituskyvystä. Tulostaulun 14:ää indikaattoria ja sen alaindikaattoreita (yhteensä 35) olisi tarkistettava säännöllisesti, jotta niitä voidaan mukauttaa poliittisten tavoitteiden ja Euroopan muuttuvan sosioekonomisen tilanteen mukaisesti. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot olisi otettava tähän mukaan.

2.8.3

 Uudessa EU-ohjausjaksoprosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa, jotta voidaan tasapainottaa finanssipoliittisten ja makrotaloudellisten vaatimusten hallitsevaa asemaa. Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla olisi seurattava kohdistetusti kaikkia pilariin sisältyviä oikeuksia ja periaatteita, ja tulostauluun olisi sisällytettävä parannettuja ja uusia mitattavissa olevia indikaattoreita. Tilastotietojen lisäksi tällaisia indikaattoreita voisivat olla laatuperusteisten sosiaalipalvelujen tosiasiallinen saatavuus, täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet, maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, työehtosopimusneuvottelujen kattavuus, sosiaalisten sidosryhmien osallistuminen EU-ohjausjaksoon sekä pääsy oppisopimuskoulutukseen ja laadukkaaseen korkeakoulutukseen. Komission olisi valvottava kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja edistettävä tässä yhteydessä sosiaalisten maakohtaisten suositusten käyttöönottoa. Suosituksia olisi oltava sopiva määrä, niiden olisi oltava rakenteeltaan asianmukaisia, ja niiden avulla olisi seurattava edistymistä etenemissuunnitelman sisältämissä ensisijaisissa tavoitteissa.

2.8.4

 Työmarkkinaosapuolten osallistumista olisi vahvistettava SEUT-sopimuksen säännösten mukaisesti siten, että työmarkkinaosapuolia voitaisiin kuulla talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan suunnittelusta ja täytäntöönpanosta kansallisia käytäntöjä noudattaen. Työmarkkinaosapuolten oikea-aikainen ja merkityksellinen osallistuminen on välttämätöntä, jotta sitoutuminen toimintapolitiikkoihin paranee. Näin niitä on helpompi toteuttaa onnistuneesti siten, että työntekijöiden ja työnantajien edut sovitetaan yhteen. Työmarkkinaosapuolten yhteistyö voi auttaa edistämään talous-, työllisyys- ja sosiaalisen osallisuuden politiikan onnistumista, kestäväpohjaisuutta ja osallistavuutta. (27) Niiden kuulemisen olisi oltava pakollista. (28)

2.8.5

 Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, palveluntarjoajien järjestöjen ja julkisten vakuutusjärjestelmien osallistuminen on myös osoittautunut tehokkaaksi keinoksi sellaisten toimintapolitiikkojen suunnittelussa, joilla pannaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla.

2.8.6

 Vaikka talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla on jatkuvasti vahvempi rooli EU:n talousarviomäärärahojen käytön ohjaamisessa, tämän ei pitäisi heikentää nykyisiä tai tulevia lausekkeita, joiden avulla varmistetaan EU:n talousarvion suunnittelun ja talousarviomäärärahojen käytön läpinäkyvyys, avoimuus ja vastuunalaisuus.

2.8.7

 Hyvin laaditut vertailuarvot voivat opastaa kohti tarvittavia kansallisia uudistuksia, joilla pyritään parantamaan työmarkkinoiden ja sosiaalijärjestelmien toimivuutta. Käsiteltävät asiat olisi pantava selkeään tärkeysjärjestykseen, niin että etusijalla ovat kilpailukykyyn ja työllisyyteen myönteisesti vaikuttavat asiat sekä sosiaalijärjestelmien kestokyky, tehokkuus, osallistavuus ja tuloksellisuus. Tämän tulisi olla neuvoston, komission, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten yhteinen hanke. Lisäksi jäsenvaltioiden hallitusten olisi otettava kansallisen tason työmarkkinaosapuolet täysipainoisesti mukaan pilarin mukaisten periaatteiden ja oikeuksien täytäntöönpanoon.

3.   Täytäntöönpanon tilanne ja ehdotukset seuraaviksi toimiksi

3.1

 Tässä luvussa määritetään nykyisen tilanteen ja täytäntöönpanon suuntaviivojen perusteella ensisijaisia kohteita, joihin olisi puututtava tulevina kuukausina, viitaten kohtiin 2.6.1, 2.6.2 ja 2.6.3 toimivallanjaosta EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä ja kaikkien sidosryhmien osallistumisesta. Kyse ei kuitenkaan ole tyhjentävästä luettelosta toimia, jotka tarvitaan pilarin panemiseksi täytäntöön.

3.2   Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille

3.2.1

 Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi hyväksyttiin vuonna 2019. Se tuonee konkreettisia etuja perheille, erityisesti naisille ja lapsille, sillä siinä säädetään vähimmäisvaatimukset vanhempien ja huoltajien hyväksi. Kansallisilla työmarkkinaosapuolilla on SEUT-sopimuksen 153 artiklan nojalla ratkaisevan tärkeä rooli pyrittäessä varmistamaan työehtosopimusten avulla, että direktiivi saatetaan nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä mukauttamalla EU:n lainsäädäntö kunkin maan todellisiin tarpeisiin samalla kun kunnioitetaan sopimuksia tai säädöksiä, jotka täyttävät jo direktiivin vaatimukset.

3.2.2

 Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toteuttamiskelpoisiin ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin, jotka takaisivat riittävän korvauksen vanhempainvapaansa käyttäville työntekijöille, ja joustaviin työehtoihin sekä Barcelonan tavoitteiden mahdolliseen tarkistamiseen. Perheiden tukemiseksi olisi myös harkittava kohtuuhintaisia lastenhoito- ja muita hoitopalveluja.

3.2.3

 ETSK on vaatinut yhdennettyä sukupuolten tasa-arvostrategiaa. (29) ETSK kehottaa poistamaan sukupuolten väliset palkkaerot (30) ottaen huomioon Euroopan maiden ministerien antaman yhteisen julkilausuman sukupuolten tasa-arvosta (31). Erityisesti pk-yritysten tarpeet on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa, ettei hallinnollinen taakka ole liiallinen.

3.2.4

 On edelleen ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon palkkaerojen vaikutukset naisten tuleviin eläkkeisiin, eläke-eroihin ja korkeampaan köyhyysriskiin ja puuttua niihin.

3.2.5

 ETSK korostaa jälleen kerran, että työmarkkinoille osallistumista ja työn laatua voidaan parantaa lisäämällä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tehtäviä investointeja ja asettamalla yhteiset vaatimukset julkisten työvoimapalvelujen tehokkaalle toiminnalle. (32) Tämä koskee myös voittoa tavoittelematonta työvoimapalvelua. Näin voidaan lyhentää yhdestä työpaikasta toiseen siirtymiseen kuluvaa aikaa, varmistaa saatujen taitojen hyödyntäminen, tukea erilaisia ja monipuolisempia urapolkuja ja pyrkiä kohti vakaita työsopimuksia. (33) Pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille ja lannistuneiden henkilöiden integroiminen uudelleen työmarkkinoille on niin ikään keskeinen politiikanala, jolla tarvitaan kiireellisesti kohdennettuja toimenpiteitä, joihin voi kuulua muun muassa työntekijöiden oikeus saada tukea työnhaussa, kouluttautumisessa ja uudelleenpätevöitymisessä.

3.2.6

 Elinikäistä oppimista koskevan oikeuden varmistaminen jokaiselle on asia, jonka olisi oltava EU:n asialistalla. (34) Kansallisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja oppisopimusjärjestelmiä olisi kehitettävä edelleen keskittyen STEM-aloihin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja sellaisten kaksiosaisten järjestelmien kehittämiseen, joiden avulla pystytään paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin.

3.3   Oikeudenmukaiset työolot

3.3.1

 Painopisteen olisi lyhyellä aikavälillä oltava tarkistetun lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (jossa vahvistetaan yhdenvertainen kohtelu) ja avoimista ja ennakoitavista työoloista ja -ehdoista annetun direktiivin (jossa säädetään kaikkia työsuhteita koskevat vähimmäisoikeudet) täytäntöönpanon seurannassa ja Euroopan työviranomaisen perustamisessa. Tavoitteena on parantaa EU:n säännöstön täytäntöönpanon valvontaa ja työsuojelutarkastusten tehokkuutta.

3.3.2

 ETSK kannustaa vahvistamaan työntekijöiden osallistamista yrityksissä, jotta voidaan erityisesti lisätä tuottavuutta, hallinnoida uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntää tästä seuraava vaikutus työn organisointiin ja työvoiman osaamiseen. ETSK odottaa tähän liittyen kiinnostuneena Euroopan työmarkkinaosapuolten välillä digitalisaatiota koskevasta puitesopimuksesta käytävien neuvottelujen tuloksia.

3.3.3

 ETSK kannattaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa ja soveltuvalla kansallisella ja Euroopan tasolla sellaisten ”oikeudenmukaisia siirtymiä” koskevien asianmukaisten toimintalinjojen kehittämistä, joiden avulla otetaan käyttöön toimenpiteitä ja toimia, joilla hallinnoidaan ja muutetaan vähimmäissuojelua ja annetaan siitä takeet niissä tapauksissa, joissa työpaikoilla toteutetaan uudelleenjärjestelyjä tai työntekijöiden joukkovähentämisiä (teknologisten, väestörakenteellisten tai globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta tai kiertotaloudesta johtuvien) muutosten vuoksi, mukaan lukien oikeus ryhtyä työehtosopimusneuvotteluihin muutosten ennakoimiseksi ja tuen tarjoamiseksi järjestelyjen ja vähentämisten kohteena oleville työntekijöille (työntekijöiden joukkovähentämisiä koskevan direktiivin kehittäminen (35)). ETSK odottaa myös, että EU:n lainsäätäjät hyväksyvät Euroopan globalisaatiorahaston.

3.3.4

 Työntekijöiden osallistumista yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään osana työntekijöiden oikeutta saada tietoja ja tulla kuulluksi olisi mukautettava muita kuin taloudellisia tietoja koskevan uuden oikeudellisen kehyksen (36) mukaisesti kiinnittäen samalla huomiota yritysten tilintekovaatimuksiin liittyviin asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) velvoitteisiin.

3.3.5

 ETSK pitää hyödyllisenä sellaisten vertailuarvojen määrittämistä, jotka auttavat arvioimaan pienten palkkojen riittävyyttä, jotta voidaan torjua palkansaajien köyhyyttä muun muassa edistämällä hyvien käytäntöjen analysointia ja vaihtoa käytettävissä olevien vastavuoroisen oppimisen prosessien välityksellä ja ottamalla käyttöön yhteiset standardit läpinäkyvien ja ennakoitavissa olevien vähimmäispalkkojen määrittämiseksi, sikäli kuin tällaiset palkat ovat käytössä, jos työmarkkinaosapuolet toivovat niitä.

3.3.6

 Kun otetaan huomioon terveydelle ja turvallisuudelle annettu painotus ILO:n vuosisatajulistuksessa, ETSK suosittelee ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että työntekijät voivat hyötyä parhaista mahdollisista teknologioista työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tässä yhteydessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tästä seuraavat mahdolliset vaikutukset yksityisyyteen ja tulosvalvontaan.

3.3.7

 Kaikilla jäsenvaltioilla olisi oltava samat mahdollisuudet turvautua tehokkaisiin työehtosopimusneuvottelujärjestelmiin. Oikeudelliset kehykset ja toimintakehykset olisi tarvittaessa laadittava tai muutettava sellaisiksi, että niiden puitteissa voidaan käydä vapaita, riippumattomia ja tehokkaita työehtosopimusneuvotteluja. Oikeudellisia kehyksiä ja toimintakehyksiä olisi tuettava työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämiseen soveltuvien ESR+ -resurssien avulla ja edistämällä työmarkkinavuoropuhelua ja työmarkkinaosapuolten osallistamista erityisesti talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

3.4   Sosiaalinen suojelu ja osallisuus

3.4.1

 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyy toimenpiteitä sosiaalisen suojelun takaamiseksi kaikille EU:n asukkaille. EU:n ja jäsenvaltioiden tason sosiaalipolitiikka on auttanut parantamaan Euroopan sosiaalista mallia, jota on nyt ajantasaistettava sosiaalisen pilarin tavoitteiden pohjalta. Tasapaino yksilön vastuun – työntekijöiden ja sosiaaliturvamaksuista huolehtivien yritysten – ja solidaarisuuden välillä on turvattava, jotta voidaan vastata globalisaation, digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja työvoiman liikkuvuuden seurausten asettamiin uusiin haasteisiin.

3.4.2

 Erityisen tärkeitä ovat pilarin luvussa 3 käsitellyt haavoittuvien ryhmien, kuten epäsuotuissa asemassa olevien lasten ja nuorten sekä vähävaraisten henkilöiden, perustarpeisiin ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvät periaatteet ja oikeudet. Vammaisten henkilöiden hyväksi toteutettava tehokas toimintaohjelma on ETSK:n keskeinen tavoite. (37) Perusoikeuksia ja -periaatteita ei ole pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Riittävää vähimmäistoimeentuloa (14), työllisyyden aktiivista tukemista (4), riittävää vanhuusiän toimeentuloa (15), yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen pääsyä (1) ja kodittomien asuntoja ja tukemista (19) ei ole taattu kaikkialla EU:ssa, kuten ei ole myöskään luotettavia ja toimivia etuuksia ja palveluja.

3.4.3

 Julkisissa palveluissa ja yhteisötaloudessa olisi hyödynnettävä kaikki uuden teknologian ja digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet innovointiin kansalaisten oikeuksia kunnioittaen. (38) Samaan aikaan olisi puututtava kaupallisten digitaalisten alustojen (39) mahdollisesti aiheuttamiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin haasteisiin ja kilpailulliseen epätasapainoon, jotta voitaisiin luoda jälleen oikeudenmukaiset edellytykset pk-yritystoiminnalle, saada aikaan paikallista hyvinvointia ja edistää sosiaalista osallisuutta muita heikommassa asemassa olevilla alueilla.

3.4.4

 Kaikissa jäsenvaltioissa ei taata solidaarisia etuuksia ja palveluja kaikille eikä niistä ole säädetty laissa. Hyvien käytäntöjen ja edistymisen lisäksi maaraporteista käyvät ilmi myös sosiaalipolitiikkojen heikko koordinointi ja integrointi, epäasianmukaiset järjestelmät, korkea köyhyysriski, aktiivisen osallistamisen puuttuminen, merkittävät alueelliset erot sekä terveydenhuoltoon ja muihin yleishyödyllisiin palveluihin tehtävien investointien riittämättömyys ja tällaisten palvelujen vaikea saatavuus. Ongelman ratkaisemiseksi viranomaisille ja tunnustetuille voittoa tavoittelemattomille palveluille olisi luotava asianmukaiset edellytykset taata laadukkaiden julkisten palvelujen tarjonta.

3.4.5

 ETSK suhtautuu myönteisesti sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta annettuun neuvoston suositukseen, jossa puututaan sosiaalisen suojelun saatavuudessa ilmeneviin eroihin, joista epätyypillisissä työsuhteissa olevat ja eri tavoin itsenäisinä ammatinharjoittajina työskentelevät henkilöt kärsivät. Tähän olisi yhdistettävä lisätoimia suosituksen täytäntöönpanoa varten. Tällaisia ovat esimerkiksi arviointi, joka tehdään suosituksessa sovitun seurantakehyksen mukaisesti ja noudattaen jäsenvaltioiden toimittamia toimintasuunnitelmia, sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kannanotot.

3.4.6

 Lisäksi on kiireellisesti vahvistettava jäsenvaltioiden valmiuksia käyttää sosiaalisia tulonsiirtoja ihmisten perustarpeiden täyttämiseksi syntymästä vanhuuteen. Tämä sisältää seuraavat toimet:

—

Hyväksytään vähimmäistoimeentuloa koskeva eurooppalainen puitedirektiivi köyhyyden kitkemiseksi ja osallistavien työmarkkinoiden edistämiseksi (40).

—

Tutkitaan mahdollisuutta luoda kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteiset työttömyysvakuutuksen vähimmäisvaatimukset (41).

—

Turvataan vammaisten henkilöiden mahdollisuudet päästä sosiaalisiin ja poliittisiin tehtäviin.

—

Tarkistetaan ”ikääntymisen kustannusten” laskukaava ja muunnetaan se ”arvokkaan ikääntymisen” käsitteeksi, jossa asetetaan riittävät eläkkeet, terveydenhuoltopalvelut ja pitkäaikaishoito talouden ohjausjärjestelmän ydinkysymykseksi, unohtamatta eläkejärjestelmien kestäväpohjaisuuden painottamista.

—

Laaditaan julkisia vuokra-asuntoja koskevia erityisohjelmia ja ohjelmia, joilla parannetaan vähätuloisten kotitalouksien asunnonsaantimahdollisuuksia.

—

Investoidaan lastenhoitopalveluihin lasten ja epäsuotuisassa asemassa olevien nuorten välittömän edun mukaisesti. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ja Euroopan parlamentin ehdotukseen ottaa käyttöön lapsitakuu.

—

Varmistetaan pääsy laadukkaaseen koulutukseen kaikille ja laajennetaan nuorisotakuuta.

3.4.7

 ETSK pyytää EU:n lainsäätäjiä käynnistämään uudelleen neuvottelut sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 tarkistamisesta ja pyytää jäsenvaltioita vauhdittamaan EU:n esteettömyyssäädöksen täytäntöönpanoa.

3.4.8

 Sosiaalipalvelujen, yhteisötalouden yritysten ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden roolia olisi vahvistettava kohdennetuilla toimenpiteillä ja erityisellä rahoituksella.

3.5   Laaja-alaiset toimenpiteet

3.5.1

 Pilarin avulla olisi muotoiltava uudelleen paremman sääntelyn edellytykset ja vaatimukset EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla siten, että kaikissa kriteereissä, myös kustannus-hyötyanalyysissa, otetaan täysimääräisesti huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset sääntelyn kohteina olevilla aloilla sekä vaikutukset pk-yrityksiin.

3.5.2

 Paikallisviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden saataville olisi tarjottava erityisiä resursseja, myös tarkoitukseen varattuja budjettikohtia, jotta voitaisiin edistää ja tukea toimia, joihin niiden on ryhdyttävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin panemiseksi täytäntöön (konferenssit, tutkimukset, koulutus, tiedotus, asiantuntijavaihto jne.).

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145, kohdat 1.2 ja 2.2.

(2)  Esim. seuraavat lausunnot: EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 ja EUVL C 440, 6.12.2018, s. 135.

(3)  EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla.

(4)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40.

(5)  Kohdan 2.6.3 mukaisesti.

(6)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohdat 1.5 ja 1.6.

(7)  EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, kohta 6.3.1.

(8)  EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145, kohta 2.2.

(9)  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2019/05/09/the-sibiu-declaration/

(10)  EUVL C 440, 6.12.2018, s. 28, kohta 3.3.

(11)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40.

(12)  Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työohjelma 2019–2021.

(13)  Monissa kansallisissa keskustelutilaisuuksissa, esimerkiksi Sloveniassa, nousi esille tarve saada nuoret mukaan vuoropuheluun.

(14)  EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(15)  EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10.

(16)  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/european_pillar_one_year_on.pdf

(17)  EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145, kohta 1.3.

(18)  Tällä viitataan sitovaa lainsäädäntöä täydentävään tai sille vaihtoehtoiseen paremman sääntelyn välineistöön.

(19)  https://www.etuc.org/en/pressrelease/stand-social-pillar-alliance-social-economy-enterprises-trade-unions-and-civil-society

(20)  EUVL C 271, 19.9.2013, s. 91, kohta 2.3.

(21)  EUVL C 177, 18.5.2016, s. 35.

(22)  EUVL C 227, 28.6.2018, s. 1, kohdat 1.8 ja 3.6; EUVL C 327, 12.11.2013, s. 11; EUVL C 227, 28.6.2018, s. 95, kohta 1.4, EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21; EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohta 3.14; EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24, kohta 1.8.

(23)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohta 1.5.

(24)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohta 1.6.

(25)  https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6167-2019-INIT/fi/pdf

(26)  EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10, kohta 6.3.1.

(27)  EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 3.3.2.

(28)  EUVL C 282, 20.8.2019, s. 32, kohta 3.3.5.

(29)  EUVL C 240, 16.7.2019, s. 3, kohta 1.3.

(30)  EUVL C 110, 22.3.2019, s. 26, kohdat 3.1.1 ja 3.1.3.

(31)  Yhteinen julkilausuma ”Gender Equality as a Priority of the European Union today and in the future” allekirjoitettiin sukupuolten tasa-arvosta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa Wienissä 12. lokakuuta 2018.

(32)  ETSK on antanut lausunnon julkisista työvoimapalveluista: EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46.

(33)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46.

(34)  EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8, kohta 4.10.

(35)  Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1).

(37)  SOC/616 – Vammaisten oikeuksia koskeva EU:n agenda 2020–2030 (kesken).

(38)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 1.

(39)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 17.

(40)  EUVL C 190, 5.6.2019, s. 1

(41)  ETSK laatii parhaillaan asiakokonaisuuteen SOC/583 kuuluvaa lausuntoa ”Yhteiset vähimmäisvaatimukset työttömyysvakuutuksille EU:n jäsenvaltioissa” (kesken).

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 59 artiklan 3 kohta):

Kohta 2.3

Muutetaan seuraavasti:

2.3

Kansainvälisessä työkonferenssissa (ILC) hiljattain annetussa ILO:n satavuotisjulistuksessa työn tulevaisuudesta hahmotellaan tärkeitä ILO:n tulevia toimintalinjoja. ILC:n julistuksessa myös kehotetaan kaikkia jäseniä yksitellen ja yhdessä oman kansallisen tilanteensa puitteissa kehittämään edelleen työn tulevaisuutta koskevaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa ILO:n tuella kolmikantaisuuden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun pohjalta. ja esitetään toimenpiteitä, joilla nykyaikaistettaisiin työlainsäädäntöä ja torjuttaisiin syrjäytymistä. Lisäksi siinä suunnitellaan Julistuksessa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: ihmisten valmiuksii en kehittäminen, työelämän instituutioihin den vahvistaminen sekä pitkäjänteisen, osallistavan ja kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden ja kaikille tarjottavan ihmisarvoisen työn edistäminen ja ihmisarvoiseen ja kestävään työhön kohdistuvia investointeja, joilla luotaisiin paras mahdollinen toimintaympäristö yritysten menestymiselle sekä edistymiselle kohti oikeudenmukaisempia työ- ja elinolosuhteita kunnioittaen kunkin maan tilannetta ja työmarkkinaosapuolille kuuluvaa roolia.

Perustelu

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on varmistaa, että kohdan teksti vastaa ILO:n satavuotistekstin sisältöä. Lisäksi viitataan yleiseen toteamukseen siitä, miten ILO:n jäsenten tulisi työskennellä – yksittäin ja yhdessä – työn tulevaisuutta koskevan lähestymistavan tukemiseksi.

Äänestystulos

Puolesta:

56

Vastaan:

121

Pidättyi äänestämästä:

3

Kohta 2.5

Muutetaan seuraavasti:

2.5

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria on pantu EU:n tasolla tähän mennessä täytäntöön

a)

lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden avulla painottamalla nykyisen, tarvittaessa ajantasaistettavan sosiaalisen säännöstön täytäntöönpanon valvontaa ja tarkastelua

b)

erityisen rahoituksen avulla

c)

ohjausjaksoprosessiin tehtävien alkuvaiheen muutosten avulla.

Perustelu

Kohdassa käsitellään sitä, millaisiin toimenpiteisiin EU:n tasolla on tähän mennessä ryhdytty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanemiseksi. Näin ollen ei ole johdonmukaista viitata nykyisen säännöstön ajantasaistamiseen.

Äänestystulos

Puolesta:

56

Vastaan:

124

Pidättyi äänestämästä:

2

Kohta 2.6

Muutetaan seuraavasti:

2.6

Yleisiä huomioita toimenpiteistä Lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla

Perustelu

Tämän osion otsikkoa ja alaotsikkoa ehdotetaan muutettavaksi, jotta niissä otetaan huomioon teksti, jota ehdotetaan lisättäväksi jäljempänä esitettäviin uusiin kohtiin.

Äänestystulos

Puolesta:

49

Vastaan:

126

Pidättyi äänestämästä:

8

Ensimmäinen uusi kohta ennen nykyistä kohtaa 2.6.1

Lisätään ensimmäinen uusi kohta ennen nykyistä kohtaa 2.6.1.

Täytäntöönpanon peruslähtökohta – yleinen lähestymistapa

Perustelu

Tämän osion otsikkoa ja alaotsikkoa ehdotetaan muutettavaksi, jotta niissä otetaan huomioon teksti, jota ehdotetaan lisättäväksi jäljempänä esitettäviin uusiin kohtiin.

Äänestystulos

Puolesta:

55

Vastaan:

119

Pidättyi äänestämästä:

5

Uusi kohta kohdan 2.6.1 jälkeen

Lisätään uusi kohta nykyisen kohdan 2.6.1 jälkeen.

Peruslähtökohtana on oltava, että työlainsäädäntöön liittyvät asiat, joilla ei ole selkeästi kansainvälistä ulottuvuutta, hoituvat paremmin kansallisella tasolla. On vältettävä sellaista EU:n lainsäädäntöä, jossa tarjotaan vain yksi ratkaisumalli eikä oteta huomioon eroja yritysten luonteen ja koon, toimialojen tai jäsenvaltioiden perinteiden ja järjestelmien välillä. Tällainen lainsäädäntö myös heikentää ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen mahdollisuuksia neuvotella kullekin toimialalle räätälöityjä sopimuksia. Tämä on erityisen tärkeää niissä maissa, joissa työmarkkinaosapuolilla on suuret vapaudet säännellä työoloja ja -ehtoja sekä itsenäisesti että kansallista lainsäädäntöä täydentäen.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta:

51

Vastaan:

116

Pidättyi äänestämästä:

6

Kohta 2.6.4

Muutetaan seuraavasti:

2.6.4

Jäsenvaltioiden, ja EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi seurattava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja toteutettavien toimenpiteiden tehokkuutta EU-ohjausjakson puitteissa ja varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallisuus. EU:n toimielinten olisi tuettava jäsenvaltioita ja kansallisen tason sosiaalisia sidosryhmiä pilarin täytäntöönpanossa.

Perustelu

Muutosehdotuksella on tarkoitus tuoda esiin, että EU:lla ja jäsenvaltioilla on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon seurannassa erilainen rooli kuin työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnalla.

Äänestystulos

Puolesta:

54

Vastaan:

120

Pidättyi äänestämästä:

1

Kohta 2.6.5

Poistetaan nykyinen kohta.

2.6.5

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, johon sisältyvät yleiset ja selkeät yhteiset vaatimukset. Siinä olisi kunnioitettava kussakin jäsenvaltiossa vallitsevaa tilannetta, sitä olisi voitava mukauttaa erilaisten sosiaalijärjestelmien ja sidosryhmien roolien mukaisesti, ja siinä olisi tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja tarjottava eurooppalaista lisäarvoa (1). Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla, myös horisontaalisen lausekkeen (SEUT-sopimuksen 9 artikla) soveltamisen kautta.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta:

48

Vastaan:

123

Pidättyi äänestämästä:

5

Kohta 2.6.5

Muutetaan seuraavasti:

2.6.5

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, jolla tähdätään realistisiin vaatimuksiin johon sisältyvät yleiset ja selkeät yhteiset. Siinä olisi kunnioitettava kussakin jäsenvaltiossa vallitsevaa tilannetta, sitä olisi voitava mukauttaa erilaisten sosiaalijärjestelmien ja sidosryhmien roolien mukaisesti, ja siinä olisi tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ja tarjottava eurooppalaista lisäarvoa (2). Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla, myös horisontaalisen lausekkeen (SEUT-sopimuksen 9 artikla) soveltamisen kautta.

Perustelu

Kun tarkoituksena on ottaa huomioon jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmien eroavaisuudet, ei voida vaatia yleisiä tai yhteisiä vaatimuksia.

Äänestystulos

Puolesta:

48

Vastaan:

120

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 2.6.6

Muutetaan seuraavasti:

2.6.6

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon tavoitteena on käynnistää työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tulosten ylöspäin suuntautuva lähentyminen, kohentaa ja mukauttaa eurooppalaisten työntekijöiden ja kansalaisten sosiaalisia olosuhteita ja työmarkkinatilannetta, parantaa ja luoda tehokkaita, kestäväpohjaisia ja luotettavia sosiaaliturvajärjestelmiä (3) sekä uudenaikaisia, tieteeseen perustuvia, laatunäkökulmasta arvioitavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityisesti julkisella ja voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, määritellä vähimmäisvaatimukset sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi pyrkiä oikeudenmukaisiin työoloihin ja -ehtoihin ja luoda samalla tasapuoliset toimintaedellytykset menestyville talouksille, työllisyydelle ja kestäväpohjaisille yrityksille sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta EU:hun. Sosiaalipoliittisissa strategioissa tulisi ottaa huomion pk-yritysten edut ja oikeudenmukaisten markkinaolosuhteiden turvaaminen niille. On tärkeää määritellä ja hyväksyä perusvaatimukset keskeisille yleishyödyllisille palveluille, joita ovat esimerkiksi asuminen, vesi ja sosiaalipalvelut. Vaatimuksia olisi arvioitava säännöllisesti, myös riippumattomien arvioijien (kuten erilaisten tutkimuslaitosten) toimesta. Arviointitoimintaa voitaisiin tukea taloudellisesti, ja arvioijien kertomukset olisi saatettava julkisiksi. Ensisijaisena tavoitteena on oltava kansalaisten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien perustarpeiden huomioiminen sekä puuttuminen mahdollisuuksien, tulojen ja vaurauden hälyttävän eriarvoiseen jakautumiseen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalista osallisuutta, joka perustuu yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja asianmukaisiin elinoloihin.

Perustelu

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon pitäisi johtaa työllisyys- ja sosiaalipoliittisten tulosten ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen, sillä nämä tulokset määrittävät, ovatko poliittiset valinnat olleet onnistuneita. Kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osassa (kohta 12) todetaan, ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on osoittaa, miten tehokkaat työllisyys- ja sosiaalipoliittiset tulokset voidaan saavuttaa, kun vastataan – – nykyisiin ja tuleviin haasteisiin – –.” Lausuntotekstissä pitäisi mainita sosiaalisten olosuhteiden ja työmarkkinatilanteen parantamisen ohella myös niiden mukauttaminen, sillä mukautukset voivat olla tarpeen yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvien muutosten takia. Sosiaaliturvajärjestelmien on oltava luotettavia ja tehokkaita mutta myös kestäväpohjaisia.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa ei ole kyse vähimmäisvaatimusten asettamisesta sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi, joten tämä maininta olisi poistettava.

Ensisijaisten tavoitteiden luetteloon ei pitäisi sisällyttää seikkoja, jotka eivät kuulu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin (esim. tulojen ja vaurauden eriarvoinen jakautuminen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä).

Äänestystulos

Puolesta:

53

Vastaan:

115

Pidättyi äänestämästä:

3

Kohta 2.6.7

Muutetaan seuraavasti:

2.6.7

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kansallisella tasolla käytävien työehtosopimusneuvottelujen erilaisiin rooleihin ja työehtosopimuksiin, joilla voidaan pohjustaa lainsäädäntöä tai jotka voivat toimia sille vaihtoehtona sääntelemällä tiettyjä työmarkkina- ja työelämän suhteiden osa-alueita. Työmarkkinaosapuolilla saattaa siten olla osuutensa täytäntöönpanoprosessissa edellyttäen, että ne todistetusti saavat aikaan saman oikeudellisen vaikutuksen. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät käytännöt eivät kaikissa jäsenvaltioissa ole jäsenneltyjä ja työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on huono, minkä vuoksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisten sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen eroja. Tällaisissa tapauksissa tilanteeseen pitäisi puuttua lainsäädännöllä. ETSK kannustaakin jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisten työmarkkinaosapuolten valmiuksia.

Perustelu

Ehdotamme toisen virkkeen loppuosan poistamista, koska ei ole lainkaan selvää, mitä saman oikeudellisen vaikutuksen aikaansaamisella tarkoitetaan. Kansalliset järjestelmät eroavat sen suhteen, mikä rooli työehtosopimusneuvotteluilla ja lainsäädännöllä on työmarkkinoiden sääntelyssä niillä tasoilla, joilla neuvotteluita käydään (monialaiset, alakohtaiset, yritys- ja työpaikkakohtaiset, alueelliset ja ammattikohtaiset neuvottelut), sekä sen suhteen, miten eri tasoilla käytävät neuvottelut voivat olla kytköksissä toisiinsa (niveltäminen) [lähde: Eurofound].

Äänestystulos

Puolesta:

59

Vastaan:

114

Pidättyi äänestämästä:

2

Kohta 2.6.8

Muutetaan seuraavasti:

2.6.8

Nelikantaperiaatteella annetussa julkilausumassa ”Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen” kannustetaan kehittämään tehokkaita työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolten yhteinen sitoutuminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon näkyy Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuosiksi 2019–2021 laatimassa yhteisessä työohjelmassa, jota toteutetaan myös kansallisella tasolla kansallisten uudistusohjelmien tukena. Vuosien 2019–2021 työohjelmassa käsitellään seuraavia kuutta painopistettä: digitalisaatio, työmarkkinoiden ja sosiaalijärjestelmien toimivuuden parantaminen, osaaminen, työn psykososiaalisten osa-alueiden ja riskien käsitteleminen, valmiuksien parantaminen vahvempaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua varten ja kiertotalous työohjelman avulla tuotetaan konkreettisia ehdotuksia aiheista, jotka liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon, kuten neuvottelut digitalisaatiota koskevasta itsenäisestä puitesopimuksesta, joka kattaa muun muassa saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon mahdollisuudet ja tavat, työmarkkinoiden ja sosiaalijärjestelmien toiminnan parantaminen sekä osaamisen kehittäminen (4) .

Perustelu

On tärkeää varmistaa, että lausunnossa noudatetaan Euroopan tason työmarkkinaosapuolten työohjelmassa käytettyjä muotoiluja. (Esimerkiksi saavutettavissa ja saavuttamattomissa olo mainitaan työohjelmassa sellaisen yhteisen tiedonhankintaseminaarin järjestämisen yhteydessä, jossa tarkastellaan erilaisia kokemuksia.)

Äänestystulos

Puolesta:

53

Vastaan:

115

Pidättyi äänestämästä:

6

Kohta 2.6.10

Muutetaan seuraavasti:

2.6.10

Komissio on ryhtynyt käytännön toimenpiteisiin pilarin panemiseksi täytäntöön Euroopan tasolla, ja se julkaisi äskettäin ajan tasalle saatetun tietokoosteen tähän mennessä hyväksytyistä lainsäädännöllisistä ja muista hankkeista (5). ETSK on jo aiemmin todennut, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva selkeä etenemissuunnitelma auttaisi edistämään lähentymistä ja saavuttamaan pilarin tavoitteet. kehottanut ottamaan käyttöön selkeän ja yhteensovitetun etenemissuunnitelman  (6) , joka sisältää ensisijaisia tavoitteita pilarin täytäntöönpanoa varten.

Perustelu

Ehdotamme asiakokonaisuuteen SOC/564 kuuluvan lausunnon sanamuodon käyttöä.

Äänestystulos

Puolesta:

50

Vastaan:

113

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 2.6.11

Muutetaan seuraavasti:

2.6.11

Sosiaalisen pilarin täytäntöönpanotoimien tulisi perustua tieteelliseen analyysiin sosiaali- ja terveyspolitiikan nykyisestä oikeudellisesta ja käytännön tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU-tasolla, ja sosiaalisten sidosryhmien olisi osallistuttava niihin. ETSK voisi toimia välittäjänä. ETSK ehdottaa, että perustetaan EU:n sosiaalipoliittinen foorumi: EU tarvitsee pysyvän foorumin, jolla edistetään EU:n on edistettävä viestintää, hyviä käytäntöjä hyvien käytäntöjen vaihtoa, arviointeja, asiantuntijaseminaareja, sosiaalialan ohjelmia, EU:n ja jäsenvaltioiden sääntöjen noudattamista ja jäsenvaltioiden ja EU:n toimintapolitiikkojen uudistushankkeita. Koska nykyisten sosiaalisten oikeuksien toteutuminen aiheuttaa yhä huolta, komission ja jäsenvaltioiden on kohennettava EU:n lainsäädännön noudattamista. Uudella foorumilla tulisi olla tiivis yhteys ETSK:hon ja ohjausjaksoprosessiin.

Perustelu

Ei ole lainkaan selvää, mitä viittauksella ”EU:n sosiaalipoliittisen foorumin” perustamiseen tarkoitetaan. Uusia välineitä tai foorumeja ei tarvita, ja viittaus foorumiin olisi poistettava. Tärkeää on kuulla asianomaisia sidosryhmiä ja osallistaa ne Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon.

Äänestystulos

Puolesta:

52

Vastaan:

114

Pidättyi äänestämästä:

3

Kohta 2.7.2

Muutetaan seuraavasti:

2.7.2

Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa olisi pyrittävä varmistamaan riittävä rahoitus työllisyys- ja sosiaalipolitiikalle. EU:n budjetti- ja velkasääntöjä (7) olisi tarkistettava niin, että noudatetaan perusoikeuksia ja perussopimusten ja sosiaalisen pilarin tavoitteita. Olisi löydettävä asianmukainen tasapaino menestyvän talouden, velan hallinnan ja sosiaalisten tavoitteiden välille. Kuten ETSK on toistuvasti aiemmin todennut (8), sosiaalisen pilarin täytäntöönpanon rahoittaminen riippuu suuresti myös jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevista varoista. Siihen tarvitaan rahoitusta valtioiden talousarvioista investointeja varten sekä juoksevien kustannusten kattamiseksi seuraavina vuosina. EU:n asettamat julkista taloutta ja velkaa koskevat säännöt saattavat rajoittaa tätä (9). Kuten ETSK on toistuvasti painottanut (10), olisi pohdittava keinoja lisätä sääntöjen sallimaa joustavuutta esimerkiksi ottamalla käyttöön nk. kultainen sääntö, jonka nojalla on mahdollista tehdä sosiaaliseen tavoitteeseen tähtääviä julkisia investointeja sosiaalisen pilarin päämäärien saavuttamiseksi esimerkiksi nostamalla tulotasoja, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta tai estämällä sellaisten muutoin heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjäytyminen, jotka eivät muuten voi osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaelämään, kun samalla saadaan aikaan kestävää talouskasvua. julkisten investointien lisäämistä jäsenvaltioissa voidaan helpottaa myös sosiaaliseen tavoitteeseen tähtääviin julkisiin investointeihin sovellettavalla nk. kultaisella säännöllä, joka mahdollistaa suuremman joustavuuden budjettisääntöjen noudattamisessa. Tulotasojen nostaminen, kestävä kasvu, vahvempi sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja syrjäytymisen torjuminen ovat yhteisiä tavoitteita, jotka on otettava huomioon. Julkisten investointien lisäämistä voidaan myös tukea erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI), jotka voidaan kohdentaa selkeämmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa asetettuihin tavoitteisiin (11). Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rahoittamiseen voitaneen saada lisävaroja asianmukaisella verotuspolitiikalla, johon sisältyy muun muassa tehokas veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunta. Lisärahoituksen tehokas käyttö edellyttää sosiaalisen pilarin toteuttamiseen tähtäävien toimintaohjelmien ja etenemissuunnitelmien noudattamista erottamattomana osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa ja erityisesti kehitettäessä kansallisia uudistusohjelmia ja lähentymisohjelmia (12).

Perustelu

On tärkeää käyttää lausunnon tarkkaa sanamuotoa, jotta pystytään varmistamaan tekstin parempi tasapaino, sekä viitata pilarin täytäntöönpanoa osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskeviin aiempiin lausuntoihin sisältyviin kannanottoihin.

Äänestystulos

Puolesta:

55

Vastaan:

112

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 2.8.4

Muutetaan seuraavasti:

2.8.4

Uudessa EU-ohjausjakson uudessa syklissä prosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin kattavan seurannan keinoin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa, jotta voidaan tasapainottaa finanssipoliittisten ja makrotaloudellisten vaatimusten hallitsevaa asemaa. Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla olisi seurattava kohdistetusti kaikkia pilariin sisältyviä oikeuksia ja periaatteita, ja tulostauluun olisi sisällytettävä parannettuja ja uusia mitattavissa olevia indikaattoreita. Tilastotietojen lisäksi tällaisia indikaattoreita voisivat olla laatuperusteisten sosiaalipalvelujen tosiasiallinen saatavuus, täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet, maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, työehtosopimusneuvottelujen kattavuus, sosiaalisten sidosryhmien osallistuminen EU-ohjausjaksoon sekä pääsy oppisopimuskoulutukseen ja laadukkaaseen korkeakoulutukseen. Komission olisi valvottava kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja edistettävä tässä yhteydessä sosiaalisten maakohtaisten suositusten käyttöönottoa. Suosituksia olisi oltava sopiva määrä, niiden olisi oltava rakenteeltaan asianmukaisia, ja niiden avulla olisi seurattava edistymistä etenemissuunnitelman sisältämissä ensisijaisissa tavoitteissa.

Perustelu

Ei ole tarpeen puhua ”uudesta” EU-ohjausjaksosta, sillä ohjausjaksot otettiin käyttöön jo vuonna 2010. Ei ole myöskään tarpeen tavoitella ”uutta” eurooppalaista ohjausjaksoa, kun olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan nykyisen ohjausjakson tehokas ja tuloksiin suuntautuva toiminta. Olisi ennemminkin puhuttava EU-ohjausjakson uudesta syklistä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyy sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, jolla seurataan EU-maiden kehityssuuntauksia ja tuloskuntoa kolmella pilarin kattamiin periaatteisiin liittyvällä osa-alueella. Tulostaulun tuottamia tietoja voidaan hyödyntää talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja niiden avulla voidaan arvioida ”sosiaalisen AAA-luokituksen” toteutumista koko EU:ssa. Tämä edellyttää kattavaa seurantaa.

Äänestystulos

Puolesta:

49

Vastaan:

117

Pidättyi äänestämästä:

4

Uusi kohta ennen nykyistä kohtaa 3.1

Lisätään uusi kohta ennen nykyistä kohtaa 3.1.

ETSK on jo painottanut asiasta antamassaan lausunnossa (13), että pilari voi olla hyvä tilaisuus osoittaa, että EU-tasolla pystytään edelleen tarvittaessa tarjoamaan ratkaisuja tavallisten ihmisten kohtaamiin haasteisiin kunnioittaen samalla täysin toimivaltajakoa ja toissijaisuusperiaatetta.

Perustelu

Tässä virkkeessä esitetään, mitä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa ja seuraavissa vaiheissa tulee pitää mielessä: pilari voi olla hyvä tilaisuus osoittaa, että EU-tasolla pystytään tarjoamaan ratkaisuja, kun toimia tarvitaan. Samalla korostetaan, että toimivaltajakoa ja toissijaisuusperiaatetta on tärkeää kunnioittaa kaikilta osin.

Äänestystulos

Puolesta:

50

Vastaan:

114

Pidättyi äänestämästä:

4

Ensimmäinen uusi kohta nykyisen kohdan 3.1 jälkeen

Lisätään ensimmäinen uusi kohta nykyisen kohdan 3.1 jälkeen.

EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan ja sosiaalipoliittisen toiminnan välinen synergia on olennaisen tärkeää. Koska EU:n sosiaalinen malli perustuu erilaisiin kansallisiin malleihin, jotka on turvattava, EU:n on kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa ja jäsenvaltioiden erilaisia sosiaalijärjestelmiä, jotka perustuvat syvään juurtuneisiin poliittisiin valintoihin ja yhteiskuntamalleihin. EU:n tärkeimpänä tehtävänä tulisikin olla parhaiden mahdollisten olosuhteiden turvaaminen jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolille ja niiden tukeminen tarpeellisiksi todettujen uudistusten toteuttamisessa.

Perustelu

Myös päätelmissä ja suosituksissa tulee korostaa EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan ja sosiaalipoliittisen toiminnan välisen synergian merkitystä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osassa todetaan selvästi: ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin onnistuminen edellyttää yhteistä poliittista sitoutumista ja vastuuta.” Johdanto-osassa viitataan myös erikseen toimivallanjaon kunnioittamiseen ja tarpeeseen ottaa huomioon erilaiset sosioekonomiset ympäristöt ja kansallisten järjestelmien moninaisuus, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten asema, sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet.

Äänestystulos

Puolesta:

45

Vastaan:

116

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 3.2.2

Muutetaan seuraavasti:

3.2.2

Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toteuttamiskelpoisiin, kohtuuhintaisiin ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin, jotka takaisivat riittävän korvauksen vanhempainvapaansa käyttäville työntekijöille, ja joustaviin työehtoihin, jotka soveltuvat työpaikan tarpeisiin sekä Barcelonan tavoitteiden mahdolliseen tarkistamiseen. Perheiden tukemiseksi olisi myös harkittava kohtuuhintaisia lastenhoito- ja muita hoitopalveluja.

Perustelu

Ratkaisujen, joita jäsenvaltioissa otetaan käyttöön työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi vanhempainvapaata käyttäville työntekijöille maksettavien riittävien korvausten osalta, on oltava myös kohtuuhintaisia. Kaikissa joustaviin työolosuhteisiin liittyvissä ratkaisuissa täytyy ottaa huomioon myös työpaikan tarpeet.

Barcelonan tavoitteet asetettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa (vuonna 2002), joten niiden mahdollinen tarkistaminen ei liity työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanoon. Tämä osa olisi sen vuoksi poistettava.

Äänestystulos

Puolesta:

49

Vastaan:

109

Pidättyi äänestämästä:

5

Kohta 3.2.3

Muutetaan seuraavasti:

3.2.3

ETSK on vaatinut yhdennettyä sukupuolten tasa-arvostrategiaa (14). ETSK kehottaa poistamaan perusteettomat sukupuolten väliset palkkaerot (15) ottaen huomioon Euroopan maiden ministerien antaman yhteisen julkilausuman sukupuolten tasa-arvosta (16). Erityisesti pk-yritysten tarpeet on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa, ettei hallinnollinen taakka ole liiallinen.

Perustelu

Lisäyksellä tarkennetaan tekstiä. Palkkaerojen poistamiseen tähtäävät toimet on kohdistettava perusteettomien palkkaerojen torjumiseen.

Äänestystulos

Puolesta:

45

Vastaan:

114

Pidättyi äänestämästä:

5

Kohta 3.2.5

Muutetaan seuraavasti:

3.2.5

ETSK korostaa jälleen kerran, että työmarkkinoille osallistumista ja työn laatua voidaan parantaa lisäämällä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tehtäviä investointeja ja asettamalla yhteiset vaatimukset julkisten työvoimapalvelujen tehokkaalle toiminnalle (17). Tämä koskee myös voittoa tavoittelematonta työvoimapalvelua. Näin voidaan lyhentää yhdestä työpaikasta toiseen siirtymiseen kuluvaa aikaa, varmistaa saatujen taitojen hyödyntäminen, tukea erilaisia ja monipuolisempia urapolkuja ja pyrkiä kohti kestäväpohjaisia työpaikkoja vakaita työsopimuksia (18) . Pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille ja lannistuneiden henkilöiden integroiminen uudelleen työmarkkinoille on niin ikään keskeinen politiikanala, jolla tarvitaan kiireellisesti kohdennettuja toimenpiteitä, joihin voi kuulua muun muassa työntekijöiden tukeminen oikeus saada tukea työnhaussa, kouluttautumisessa ja uudelleenpätevöitymisessä.

Perustelu

Ensimmäisessä muutoksessa noudatetaan siteeratun lausunnon sanamuotoa. Kiireellisesti tarvittavien kohdennettujen toimenpiteiden osalta asia tulisi pikemminkin esittää ”aktiivisessa muodossa”. Kyse on työntekijöiden tukemisesta työnhaussa, kouluttautumisessa ja uudelleenpätevöitymisessä, ei asian esittämisestä ”oikeutena”.

Äänestystulos

Puolesta:

47

Vastaan:

110

Pidättyi äänestämästä:

2

Kohta 3.2.6

Muutetaan seuraavasti:

3.2.6

EU:n tulisi pyrkiä varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen Elinikäistä oppimista koskevan oikeuden varmistaminen jokaiselle on asia, jonka olisi oltava EU:n asialistalla (19) . Kansallisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja oppisopimusjärjestelmiä olisi kehitettävä edelleen keskittyen STEM-aloihin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja sellaisten kaksiosaisten järjestelmien kehittämiseen, joiden avulla pystytään paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin.

Perustelu

Meidän olisi keskityttävä edistämään politiikkoja, joilla varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Vaikka kyseisessä lausunnossa viitataan elinikäisen oppimisen merkitykseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumisen edistämiseen, siinä ei näy todettavan tarvetta kirjata oikeus elinikäiseen oppimiseen EU:n asialistalle

Äänestystulos

Puolesta:

48

Vastaan:

116

Pidättyi äänestämästä:

2

Kohta 3.3.1

Muutetaan seuraavasti:

3.3.1

Painopisteen olisi lyhyellä aikavälillä oltava tarkistetun lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (jolla varmistetaan lähetettyjen työntekijöiden suojelu, kun nämä ovat lähetettyinä palvelujen tarjoamisen yhteydessä jossa vahvistetaan yhdenvertainen kohtelu) ja avoimista ja ennakoitavista työoloista ja -ehdoista annetun direktiivin (jossa säädetään kaikkia työsuhteita koskevat vähimmäisoikeudet) täytäntöönpanon seurannassa ja Euroopan työviranomaisen perustamisessa. Tavoitteena on parantaa EU:n säännöstön täytäntöönpanon valvontaa ja työsuojelutarkastusten tehokkuutta.

Perustelu

Muutettu sanamuoto ilmentää lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin tarkoitusta.

Äänestystulos

Puolesta:

43

Vastaan:

118

Pidättyi äänestämästä:

2

Kohta 3.3.2

Muutetaan seuraavasti:

3.3.2

ETSK kannustaa vahvistamaan työntekijöiden osallistamiseen ta yrityksissä, jotta voidaan erityisesti kun yleisenä tavoitteena on lisätä tuottavuutta, hallinnoida tukea uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntää tästä seuraava vaikutus työn organisointiin ja työvoiman osaamiseen. ETSK odottaa tähän liittyen kiinnostuneena Euroopan työmarkkinaosapuolten välillä digitalisaatiota koskevasta puitesopimuksesta käytävien neuvottelujen tuloksia.

Perustelu

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään korostamaan työntekijöiden osallistamisen merkitystä tuettaessa uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Äänestystulos

Puolesta:

46

Vastaan:

118

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 3.3.3

Muutetaan seuraavasti:

3.3.3

ETSK kannattaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa ja soveltuvalla kansallisella ja Euroopan tasolla sellaisten ”oikeudenmukaisia siirtymiä” koskevien asianmukaisten toimintalinjojen kehittämistä, joiden avulla toisaalta otetaan käyttöön muutosta helpottavia toimenpiteitä ja toimia, joilla hallinnoidaan ja muutetaan vähimmäissuojelua ja annetaan siitä takeet toisaalta turvataan asianmukainen suoja niissä tapauksissa, joissa työpaikoilla toteutetaan uudelleenjärjestelyjä tai työntekijöiden joukkovähentämisiä (teknologisten, väestörakenteellisten tai globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta tai kiertotaloudesta johtuvien) muutosten vuoksi, mukaan lukien työehtosopimusneuvottelujen tukeminen, oikeus ryhtyä työehtosopimusneuvotteluihin muutosten ennakointi ennakoimiseksi ja tuen tarjoaminen tarjoamiseksi järjestelyjen ja vähentämisten kohteena oleville työntekijöille (työntekijöiden joukkovähentämisiä koskevan direktiivin kehittäminen (20)). ETSK odottaa myös, että EU:n lainsäätäjät hyväksyvät Euroopan globalisaatiorahaston.

Perustelu

Olisi poistettava sellaiset ilmaukset kuin ”oikeus ryhtyä työehtosopimusneuvotteluihin” ja ”työntekijöiden joukkovähentämisiä koskevan direktiivin kehittäminen”, sillä kaikissa ETSK:n kannanottoja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanosta käsittelevissä asiakirjoissa pitäisi korostaa näkökohtia, jotka jäsenvaltioiden tulisi ottaa huomioon pyrkimyksissään kehittää työmarkkinoitaan ja sosiaaliturvajärjestelmiään.

Äänestystulos

Puolesta:

49

Vastaan:

109

Pidättyi äänestämästä:

1

Kohta 3.3.4

Muutetaan seuraavasti:

3.3.4

Työntekijöiden osallistumista yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään osana työntekijöiden oikeutta saada tietoja ja tulla kuulluksi olisi arvioitava mukautettava muita kuin taloudellisia tietoja koskevan uuden oikeudellisen kehyksen (21) valossa mukaisesti kiinnittäen samalla huomiota yritysten tilintekovaatimuksiin liittyviin asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) velvoitteisiin.

Perustelu

Muutoksen avulla pyritään pitämään teksti yleisemmällä tasolla. On liian aikaista puhua muita kuin taloudellisia tietoja koskevan uuden oikeudellisen kehyksen mukauttamisesta.

Äänestystulos

Puolesta:

49

Vastaan:

114

Pidättyi äänestämästä:

1

Kohta 3.3.5

Muutetaan seuraavasti:

3.3.5

ETSK pitää hyödyllisenä sellaisten vertailuarvojen määrittämistä, jotka auttavat arvioimaan pienten palkkojen riittävyyttä, jotta voidaan torjua palkansaajien köyhyyttä muun muassa edistämällä hyvien käytäntöjen analysointia ja vaihtoa käytettävissä olevien vastavuoroisen oppimisen prosessien välityksellä ja ottamalla käyttöön yhteiset standardit läpinäkyvien ja ennakoitavissa olevien vähimmäispalkkojen määrittämiseksi, sikäli kuin tällaiset palkat ovat käytössä, jos työmarkkinaosapuolet toivovat niitä.

Perustelu

Yhteisten standardien käyttöönottaminen vähimmäispalkkojen määrittämiseksi ei ole toivottavaa eikä hyväksyttävää, sillä palkat ovat kysymys, josta on käytävä keskusteluja kansallisella tasolla.

Äänestystulos

Puolesta:

51

Vastaan:

114

Pidättyi äänestämästä:

2

Kohta 3.4.6

Muutetaan seuraavasti:

3.4.6

Lisäksi on kiireellisesti vahvistettava jäsenvaltioiden valmiuksia käyttää sosiaalisia tulonsiirtoja tai toteuttaa muita toimenpiteitä ihmisten perustarpeiden täyttämiseksi syntymästä vanhuuteen. Tämä sisältää seuraavat toimet:

—

Tuetaan ja tehostetaan myös EU-tasolla vähimmäistoimeentulojärjestelmien kehittämiseen ja ajantasaistamiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimia Hyväksytään vähimmäistoimeentuloa koskeva eurooppalainen puitedirektiivi köyhyyden kitkemiseksi ja osallistavien työmarkkinoiden edistämiseksi  (22) .

—

Tutkitaan mahdollisuutta laatia yhteiset periaatteet työttömyysvakuutuksesta EU:n jäsenvaltioissa luoda kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteiset työttömyysvakuutuksen vähimmäisvaatimukset (23) .

—

Turvataan vammaisten henkilöiden mahdollisuudet päästä sosiaalisiin ja poliittisiin tehtäviin.

—

Tarkistetaan ”ikääntymisen kustannusten” laskukaava ja muunnetaan se ”arvokkaan ikääntymisen” käsitteeksi, jossa asetetaan riittävät eläkkeet, terveydenhuoltopalvelut ja pitkäaikaishoito talouden ohjausjärjestelmän ydinkysymykseksi, unohtamatta eläkejärjestelmien kestäväpohjaisuuden painottamista.

—

Laaditaan julkisia vuokra-asuntoja koskevia erityisohjelmia ja ohjelmia, joilla parannetaan vähätuloisten kotitalouksien asunnonsaantimahdollisuuksia.

—

Investoidaan lastenhoitopalveluihin lasten ja epäsuotuisassa asemassa olevien nuorten välittömän edun mukaisesti. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ja Euroopan parlamentin ehdotukseen ottaa käyttöön lapsitakuu.

—

Luodaan todellinen eurooppalainen oppimisalue, helpotetaan kaikkien pääsyä Varmistetaan pääsy laadukkaaseen koulutukseen kaikille ja laajennetaan nuorisotakuuta.

Perustelu

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita sosiaalijärjestelmiensä kehittämisessä, ja vähimmäistoimeentuloa koskevassa luetelmakohdassa olisi keskityttävä tähän. Mainitussa lausunnossa on sitä paitsi liitteenä vastalausunto, jossa esitetään toisenlainen näkemys.

Koska komissio ei ole esittänyt konkreettista ehdotusta lapsitakuusta, on ennenaikaista ilmaista sille tukea.

Olisi myös viitattava tarpeeseen luoda todellinen eurooppalainen oppimisalue.

Äänestystulos

Puolesta:

51

Vastaan:

112

Pidättyi äänestämästä:

2

Kohta 1.1

Muutetaan seuraavasti:

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea uskoo, että Euroopan unionin realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään (24). Tästä syystä ETSK on johdonmukaisesti kannattanut työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tulosten ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja tehokkaampaa sosiaalipolitiikkaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla (25). Euroopan sosiaalista mallia olisi myös lujitettava ja ajantasaistettava kansainvälisenä esimerkkinä. Vuonna 2017 hyväksytyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokas täytäntöönpano on osoitus yhteisestä sitoutumisesta Euroopan sosiaaliseen malliin uuden sosiaalisesti osallistavan strategian puitteissa.

Perustelu

Vahvan sosiaalisen ulottuvuuden kannalta oleellista on työllisyys- ja sosiaalipoliittisten tulosten ylöspäin suuntautuva lähentyminen, sillä nämä tulokset määrittävät, ovatko poliittiset valinnat olleet onnistuneita. Tämä on tuotu selvästi esiin myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osan kohdassa 12, jossa todetaan, että ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on osoittaa, miten tehokkaat työllisyys- ja sosiaalipoliittiset tulokset voidaan saavuttaa, kun vastataan – – nykyisiin ja tuleviin haasteisiin – –.”

Äänestystulos

Puolesta:

47

Vastaan:

116

Pidättyi äänestämästä:

1

Kohta 1.3

Poistetaan nykyinen kohta.

1.3

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, johon sisältyvät yleiset yhteiset vaatimukset. Siinä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion tilanne ja sosiaalijärjestelmä ja tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla horisontaalisen lausekkeen (26) soveltamisen avulla.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta:

48

Vastaan:

123

Pidättyi äänestämästä:

5

Kohta 1.3

Muutetaan seuraavasti:

1.3

Asiaankuuluvilla aloilla annettavassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava kehys, jolla tähdätään realistisiin vaatimuksiin johon sisältyvät yleiset yhteiset vaatimukset. Siinä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion tilanne ja sosiaalijärjestelmä ja tunnustettava kansalaisten tosiasialliset ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset oikeudet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Pilarin tavoitteita olisi kunnioitettava kaikilla EU:n politiikan aloilla horisontaalisen lausekkeen (27) soveltamisen avulla.

Perustelu

Kun tarkoituksena on ottaa huomioon jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmien eroavaisuudet, ei voida vaatia yleisiä tai yhteisiä vaatimuksia.

Äänestystulos

Puolesta:

48

Vastaan:

120

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 1.4

Muutetaan seuraavasti:

1.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria pannaan parhaillaan täytäntöön lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden, erityisen rahoituksen ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon tehtävien muutosten avulla. Näillä olisi pyrittävä käynnistämään työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tulosten ylöspäin suuntautuva lähentyminen, ja samalla tavoitteena olisi oltava realistinen vaatimustaso, joka mahdollistaa asettamalla sosiaaliset vähimmäisvaatimukset tasapuolisten toimintaedellytysten luomisen ksi.

Perustelu

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon pitäisi johtaa työllisyys- ja sosiaalipoliittisten tulosten ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen, sillä nämä tulokset määrittävät, ovatko poliittiset valinnat olleet onnistuneita. Tämä on tuotu selvästi esiin myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osan kohdassa 12, jossa todetaan, että ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on osoittaa, miten tehokkaat työllisyys- ja sosiaalipoliittiset tulokset voidaan saavuttaa, kun vastataan – – nykyisiin ja tuleviin haasteisiin – –.”

Äänestystulos

Puolesta:

47

Vastaan:

116

Pidättyi äänestämästä:

1

Uusi kohta nykyisen kohdan 1.4 jälkeen

Lisätään uusi kohta nykyisen kohdan 1.4 jälkeen.

Peruslähtökohtana on oltava, että asiat, joilla ei ole selkeästi kansainvälistä ulottuvuutta, on hoidettava kansallisella tasolla. EU:n pääroolina pitäisi olla kannustinten, tiedon ja taitotiedon tarjoaminen, jotta jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet voivat suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintapolitiikkoja rakenteellisten työmarkkinahaasteidensa ratkaisemiseksi.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta:

49

Vastaan:

113

Pidättyi äänestämästä:

3

Uusi kohta nykyisen kohdan 1.4 jälkeen

Lisätään uusi kohta nykyisen kohdan 1.4 jälkeen.

EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan ja sosiaalipoliittisen toiminnan välinen synergia on olennaisen tärkeää. Koska EU:n sosiaalinen malli perustuu erilaisiin kansallisiin malleihin, jotka on turvattava, EU:n on kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa ja jäsenvaltioiden erilaisia sosiaalijärjestelmiä, jotka perustuvat syvään juurtuneisiin poliittisiin valintoihin ja yhteiskuntamalleihin. EU:n tärkeimpänä tehtävänä tulisikin olla parhaiden mahdollisten olosuhteiden turvaaminen jäsenvaltioille ja työmarkkinaosapuolille ja niiden tukeminen tarpeellisiksi todettujen uudistusten toteuttamisessa.

Perustelu

Myös päätelmissä ja suosituksissa tulee korostaa EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan ja sosiaalipoliittisen toiminnan välisen synergian merkitystä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osassa todetaan selvästi: ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin onnistuminen edellyttää yhteistä poliittista sitoutumista ja vastuuta.” Johdanto-osassa viitataan myös erikseen toimivallanjaon kunnioittamiseen ja tarpeeseen ottaa huomioon erilaiset sosioekonomiset ympäristöt ja kansallisten järjestelmien moninaisuus, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten asema, sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet.

Äänestystulos

Puolesta:

45

Vastaan:

116

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 1.7

Muutetaan seuraavasti:

1.7

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano edellyttää vankkaa budjettiperustaa ja investointeja EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Tämä merkitsee asianmukaisen rahoituksen varaamista monivuotiseen rahoituskehykseen, nk. kultaisen säännön soveltamista sellaisiin julkisiin investointeihin, joilla on sosiaalinen tavoite, turvautumista Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI), jotka voidaan kohdistaa selkeämmin sosiaalisten oikeuksien pilariin, sekä tarkoituksenmukaista veropolitiikkaa (28). Kuten ETSK on aiemmin todennut, sosiaalisen pilarin täytäntöönpanon rahoittaminen riippuu suuresti myös jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevista varoista. Siihen tarvitaan rahoitusta valtioiden talousarvioista investointeja varten sekä juoksevien kustannusten kattamiseksi seuraavina vuosina. EU:n asettamat julkista taloutta ja velkaa koskevat säännöt saattavat rajoittaa tätä. Kuten ETSK on toistuvasti painottanut, olisi pohdittava keinoja lisätä sääntöjen sallimaa joustavuutta esimerkiksi ottamalla käyttöön nk. kultainen sääntö, jonka nojalla on mahdollista tehdä sosiaaliseen tavoitteeseen tähtääviä julkisia investointeja sosiaalisen pilarin päämäärien saavuttamiseksi (29).

Perustelu

On tärkeää käyttää mainitun lausunnon tarkkaa sanamuotoa, jotta vahvistetaan tekstin tasapainoisuutta.

Äänestystulos

Puolesta:

55

Vastaan:

112

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 1.9

Muutetaan seuraavasti:

1.9

Uudessa EU-ohjausjakson uudessa syklissä prosessissa olisi pyrittävä sosiaalisiin tavoitteisiin prosessin osana toteutettavan kattavan seurannan keinoin seuraamalla sosiaalista epätasapainoa. Siinä olisi myös otettava käyttöön uusia, mitattavissa olevia indikaattoreita sekä kohdennettuja maakohtaisia sosiaalisia suosituksia.

Perustelu

Ei ole tarpeen puhua ”uudesta” EU-ohjausjaksosta, sillä ohjausjaksot otettiin käyttöön jo vuonna 2010. Olisi ennemminkin puhuttava EU-ohjausjakson uudesta syklistä. Ei ole myöskään tarpeen tavoitella ”uutta” eurooppalaista ohjausjaksoa, kun olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan nykyisen ohjausjakson tehokas ja tuloksiin suuntautuva toiminta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyy sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, jolla seurataan EU-maiden kehityssuuntauksia ja tuloskuntoa kolmella pilarin kattamiin periaatteisiin liittyvällä osa-alueella. Tulostaulun tuottamia tietoja voidaan hyödyntää talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja niiden avulla voidaan arvioida ”sosiaalisen AAA-luokituksen” toteutumista koko EU:ssa. Tämä edellyttää kattavaa seurantaa.

Äänestystulos

Puolesta:

49

Vastaan:

117

Pidättyi äänestämästä:

4

Kohta 1.10

Muutetaan seuraavasti:

1.10

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon säännöllistä seurantaa, johon liittyy sosiaalisten sidosryhmien sitova säännöllinen kuuleminen, jota ETSK voisi helpottaa, olisi edistettävä. ETSK ehdottaa, että perustetaan ohjausjaksoprosessiin liittyvä EU:n sosiaalipoliittinen foorumi.

Perustelu

Ilmaus ”sitova” on tässä yhteydessä merkitykseltään epäselvä, ja se olisi korvattava ilmauksella ”säännöllinen”. Ei ole lainkaan selvää, mitä viittauksella ”EU:n sosiaalipoliittisen foorumin” perustamiseen tarkoitetaan. Uusia välineitä tai foorumeja ei tarvita, ja viittaus foorumiin olisi poistettava. Tärkeää on kuulla asianomaisia sidosryhmiä ja osallistaa ne Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon.

Äänestystulos

Puolesta:

52

Vastaan:

114

Pidättyi äänestämästä:

3

Kohta 1.11

Muutetaan seuraavasti:

1.11

ETSK on jo aiemmin todennut, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva selkeä etenemissuunnitelma auttaisi edistämään lähentymistä ja saavuttamaan pilarin tavoitteet (30). ETSK on myös vaatinut toivonut selkeää ja yhteensovitettua etenemissuunnitelmaa, joka sisältää ensisijaisia tavoitteita pilarin täytäntöönpanoa ja olemassa olevien sosiaalisten oikeuksien ja periaatteiden vaatimusten täytäntöönpanon valvontaa varten. Ensisijaisia tarkastelukohteita ovat erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien perustarpeet ja -oikeudet, erot mahdollisuuksissa, tuloissa ja vauraudessa jäsenvaltioiden sisällä ja välillä, osallistamispolitiikka sekä julkisten ja voittoa tavoittelemattomien palvelujen ja yhteisötalouden yritysten asianmukaiset toimintaolosuhteet.

Perustelu

Ehdotamme asiakokonaisuuteen SOC/564 kuuluvan lausunnon sanamuodon käyttöä. Ensisijaisten tavoitteiden luetteloon ei pitäisi sisällyttää seikkoja, jotka eivät kuulu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin (esim. tulojen ja vaurauden eriarvoinen jakautuminen jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä).

Äänestystulos

Puolesta:

50

Vastaan:

113

Pidättyi äänestämästä:

4

(1)   EUVL C 440, 6.12.2018, s. 28, 3.3 kohta.

(2)   EUVL C 440, 6.12.2018, s. 28, 3.3 kohta.

(3)   EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40.

(4)  Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työohjelma 2019–2021.

(5)   https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/european_pillar_one_year_on.pdf

(6)   EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 , kohdat 8.3 ja 1.3.

(7)   EUVL C 177, 18.5.2016, s. 35 .

(8)   EUVL C 227, 28.6.2018, s. 1 kohdat 1.8 ja 3.6; EUVL C 327, 12.11.2013, s. 11 ; Vuotuinen kasvuselvitys 2018, kohta 1.4, ei vielä julkaistu; EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21 ; EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1 , kohta 3.14; EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24 , kohta 1.8.

(9)   EUVL C 177, 18.5.2016, s. 35 .

(10)   EUVL C 227, 28.6.2018, s. 1 , kohta 1.6; Euroalueen talouspolitiikka 2018, kohdat 1.8 ja 3.6; EUVL C 327, 12.11.2013, s. 11 , kohta 1.4, EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21 .

(11)   EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1 , kohta 1.5.

(12)   EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1 , kohta 1.6.

(13)   EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10–26 .

(14)   EUVL C 240, 16.7.2019, s. 3, kohta 1.3.

(15)   EUVL C 110, 22.3.2019, s. 26 , kohdat 3.1.1 ja 3.1.3.

(16)  Yhteinen julkilausuma ”Gender Equality as a Priority of the European Union today and in the future” allekirjoitettiin sukupuolten tasa-arvosta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa Wienissä 12. lokakuuta 2018.

(17)  ETSK on antanut lausunnon julkisista työvoimapalveluista: EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46 .

(18)   EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46 .

(19)   EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8, kohta 4.10.

(20)   Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä.

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta.

(22)   EUVL C 190, 5.6.2019, s. 1 .

(23)   ETSK laatii parhaillaan asiakokonaisuuteen SOC/583 kuuluvaa lausuntoa ”Yhteiset vähimmäisvaatimukset työttömyysvakuutuksille EU:n jäsenvaltioissa”.

(24)   EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 , kohdat 1.2 ja 2.2.

(25)  Esim. seuraavat lausunnot: EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40 , EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 ja EUVL C 440, 6.12.2018, s. 135 .

(26)   EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla.

(27)  EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artikla.

(28)   EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohdat 1.5 ja 1.6.

(29)   EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1, kohta 3.1.4 (ja siihen sisältyvät viittaukset).

(30)   EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145 , kohta 8.3.

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/24

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen toteuttaminen EU:n arvojen pohjalta”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 14/02)

Esittelijä: José Antonio MORENO DÍAZ

Komitean täysistunnon päätös

24.1.2019

Oikeusperusta

32 artiklan 2 kohta

Vastaava jaosto

”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”

Hyväksyminen jaostossa

8.7.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

138/3/8

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK panee merkille, että EU ei ole edistynyt yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa: tämä heikentää jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja vaikuttaa samalla kansainvälisestä oikeudesta johdettavien velvollisuuksien asianmukaiseen täyttämiseen.

1.2

 Yhdistyneet kansakunnat katsoo, että muuttoliikkeiden hallintaa on käsiteltävä monenkeskisesti: turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteeseen (1) sisältyy joitakin ensisijaisia linjauksia muuttoliikkeestä käytävää vuoropuhelua ja muuttoliikkeen yleistä hallintaa varten.

1.3

 Aloitteen sisältö on täysin yhdenmukainen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan kanssa, jossa keskeisinä arvoina mainitaan ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina.

1.4

 ETSK panee merkille, että aloitteessa muuttoliike- ja turvapaikkakysymys sijoitetaan kansainväliseen ja monenväliseen kontekstiin, ja tavoitteena on edistää muuttovirtojen lähtö-, kohde- ja kauttakulkumaiden välisen yhteistyön ja vuoropuhelun tiivistämistä, jotta voidaan edistää hallittua, turvallista ja laillista muuttoliikettä.

1.5

 ETSK muistuttaa, että Global Compact -aloite on ei-sitova väline, joka ei luo uusia velvoitteita EU:n jäsenvaltioille, ja että sen sisältö perustuu täysin Euroopan unionin periaatteisiin ja arvoihin.

1.6

 ETSK pitää valitettavana, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole hyväksyneet aloitetta, ja katsoo, että se olisi tarjonnut erinomaisen tilaisuuden edistyä siinä, että EU puhuisi muuttoliikeasioissa yhdellä äänellä maailmanlaajuisella tasolla. ETSK pitääkin välttämättömänä, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ratifioivat asiakirjan, ja suosittaa samalla, että EU selkiyttää ja kehittää Global Compact -aloitteen tavoitteita asianmukaisia mekanismeja käyttäen. ETSK:sta olisi kiinnostavaa selvittää mahdollisuuksia osallistua IMRF:n (International Migration Review Forum) kehittämistä ohjaaviin hallitustenvälisiin kuulemis- ja neuvotteluprosesseihin ja myös itse foorumiin, josta tulee YK:n Global Compact -aloitteen seurantaväline.

1.7

 ETSK antaa tunnustusta EU:n kansalaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimille, sillä sitoutuneisuudellaan ja toiminnallaan ne ovat osoittaneet noudattavansa todella EU:n arvoja ja näin ollen edistävänsä Global Compact -aloitteen tavoitteita.

1.8

 ETSK ilmaisee jälleen huolensa siitä, että äärioikeistolaiset poliittiset voimat yrittävät tehdä muuttoliikeilmiöstä ongelman, joka synnyttää jännitteitä ja ruokkii vihanlietsontaa, minkä seurauksena jakolinjat ja vastakkainasettelu jyrkkenevät niin, ettei EU kykene esittämään tarkoituksenmukaisia ehdotuksia.

2.   Taustaa

2.1

 Turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskeva Global Compact -asiakirja hyväksyttiin Marrakechissä Marokossa joulukuussa 2018.

2.2

 Global Compact -aloite on ei-sitova, ja sen avulla pyritään määrittämään keskeiset kysymykset muuttoliikeilmiön hallinnassa sekä lähtö- että kauttakulku- ja kohdemaiden kannalta ja luomaan puitteet muuttoliikkeen monenvälisestä hallinnosta käytävää maailmanlaajuista rakentavaa ja realistista keskustelua varten.

2.3

 Global Compact -aloite perustuu kahteen aiempaan aloitteeseen: ensimmäinen niistä on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, jonka jäsenvaltiot ovat vahvistaneet ja johon sisältyy yhteinen strateginen lähestymistapa (2). Toinen on pakolaisista ja muuttajista annettu New Yorkin julkilausuma, jossa maailman johtajat ilmaisevat poliittisen tahtonsa pelastaa ihmishenkiä, suojella ihmisoikeuksia ja jakaa vastuu muuttoliikkeen hallinnasta maailmanlaajuisella tasolla ja jonka kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet.

2.4

 Kaikkiaan 164 maata allekirjoitti Global Compact -asiakirjan Marrakechissa 10. joulukuuta 2018, ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi sen saman vuoden joulukuun 19 päivänä äänin 152 puolesta ja 5 vastaan (Tšekki, Unkari, Israel, Puola ja Yhdysvallat) 12:n pidättyessä äänestämästä.

2.5

 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toimet Global Compact -aloitteen kehittämiseksi jatkuvat: tarkoituksena on luoda maailmanlaajuinen muuttoliikeverkosto ja järjestää joka neljäs vuosi kansainvälinen muuttoliikefoorumi (IMRF), jonka ensimmäinen istunto pidetään vuonna 2022.

3.   EU:n oikeudellinen kehys ja muuttoliikkeeseen liittyvä ETSK:n työskentely

3.1

 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan ”[u]nionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.“

3.2

 Euroopan komissio esitti maaliskuussa 2018 ehdotuksen neuvoston päätökseksi maailmanlaajuisen sopimuksen hyväksymiseksi (3), sillä sopimus oli komission mielestä sopusoinnussa Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa saavuttaman edistymisen kanssa.

3.3

 Päätösehdotuksessa komissio muistuttaa, että maailmanlaajuisessa sopimuksessa vahvistetaan turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevat yhteiset tavoitteet ja ettei sopimuksella luoda eikä sillä ole tarkoitus luoda kansalliseen tai kansainväliseen lakiin perustuvia oikeudellisia velvoitteita.

3.4

 ETSK on aina puolustanut perusajatusta, jonka mukaan muuttoliikkeiden katsotaan olevan normaali ilmiö historian sekä inhimillisen kehityksen jatkumossa ja EU:hun suuntautuvia muuttovirtoja on hallinnoitava laillisella, tehokkaalla, hallitulla ja turvallisella tavalla riippumatta siitä, muuttavatko ihmiset taloudellisista syistä vai kansainväliseen suojeluun liittyvistä syistä.

3.5

 Tässä hengessä avoimen, rakentavan ja monialaisen keskustelun edistämiseksi ETSK on vuodesta 2015 lähtien kehittänyt Euroopan muuttoliikefoorumia, jossa sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatiot että EU:n toimielimet ja eri tasoilla toimivat EU:n jäsenvaltioiden poliittiset toimijat ovat keskustelleet muuttoliikkeestä (4).

3.6

 ETSK on ollut myös eturintamassa antaessaan lausuntoja muuttoliikkeestä erityisesti viime vuosina (5).

3.7

 Euroopan komissio on puolestaan pyrkinyt parantamaan vuonna 2015 antamansa Euroopan muuttoliikeagendan myötä sekä taloudellisen muuttoliikkeen että kansainvälisen suojelun sääntelykehystä. Neuvosto on kuitenkin vastustanut tätä kiivaasti ja estänyt uusien välineiden kehittämisen. Esteenä ovat olleet erityisesti eräät jäsenvaltiot.

3.8

 Joka tapauksessa se, mitä on saavutettu vuodesta 2015, antaa aihetta turhautumiseen. Olisikin aiheellista pohtia asiaa rakentavasti, sillä edistystä on tapahtunut ainoastaan tavanomaisilla aloilla, kuten luvattoman maahanmuuton torjumisessa, salakuljetusverkostojen syytteeseen asettamisessa ja rajojen tiivistämisessä.

4.   ETSK:n kanta Global Compact -aloitteen sisältöön

4.1

 Global Compact -asiakirjan johdannossa todetaan, että pakolaiset ja maahanmuuttajat ovat oikeutettuja samoihin yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, joita on kunnioitettava ja suojeltava ja jotka on turvattava kaikkina aikoina.

4.2

 Asiakirjassa tunnustetaan, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, menettelylliset takeet ja oikeussuojan saatavuus ovat keskeisiä maahanmuuton hallinnan kaikkien osa-alueiden kannalta. Tämä merkitsee, että valtion, julkisten ja yksityisten laitosten ja yhteisöjen samoin kuin yksityishenkilöiden on noudatettava virallisesti hyväksyttyjä ja yhtäläisesti toimeenpantavia lakeja, joita sovelletaan riippumattomasti ja jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaisia.

4.3

 Global Compact -asiakirjassa on 23 tavoitetta hallittua, turvallista ja laillista muuttoliikettä varten, ja siinä mainitaan useaan otteeseen, että niitä on toteutettava valtioiden toimivaltuuksien ja tahdon mukaisesti.

4.4

 Tavoite 1 ”Kerätään täsmällisiä ja eriteltyjä tietoja ja käytetään niitä näyttöön perustuvien toimintatapojen perustana”. ETSK toteaa, että Eurostatin tavoitteena on nimenomaan kerätä tietoja, jotta voidaan auttaa ymmärtämään todellisuutta Euroopassa ja tekemään vertailuja jäsenvaltioiden välillä julkisen toiminnan laadun parantamiseksi (6).

4.5

 Tavoite 2 ”Minimoidaan kielteiset ja rakenteelliset tekijät, jotka pakottavat ihmiset jättämään lähtömaansa”. Tämä tavoite liittyy vuoden 2004 Haagin ohjelman ja vuonna 2015 perustetun EU:n Afrikka-hätärahaston tavoitteisiin, joissa Euroopan unioni on korostanut tarvetta laatia kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka, joka kattaa muuttoliikkeen kaikki vaiheet ja jossa ”otetaan huomioon muuttoliikkeen taustalla olevat perussyyt” (7) muiden seikkojen ohella.

4.6

 Tavoite 3 ”Tarjotaan täsmällistä ja oikea-aikaista tietoa muuttoliikkeen kaikissa vaiheissa”. ETSK muistuttaa työstä, jota Euroopan komissio on tehnyt laillisten maahantulokanavien luomiseksi pilottihankkeiden avulla (8) sekä tiedotuksen ja valistuksen tarjoamiseksi laittomien muuttoreittien riskeistä (9) erityisesti kaikkein haavoittuvimmille muuttajille.

4.7

 Tavoite 4 ”Varmistetaan, että kaikilla muuttajilla on todiste henkilöllisyydestä ja asianmukaiset asiakirjat”. ETSK toteaa, että EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määrätään toimenpiteiden säätämisestä koskien vaatimuksia ”pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa”, ja huomauttaa, että Schengen-alueelle pääsy edellyttää tarvittavia asiakirjoja.

4.8

 Tavoite 5 ”Vahvistetaan lailliseen muuttoliikkeeseen johtavien väylien saatavuutta ja joustavuutta”. Tässä yhteydessä ETSK kehottaa komissiota kehittämään entistä tiiviimmin laillisia väyliä, joista joitain mainittiin jo viimeisimmässä keskustelussa unionin tilasta (10).

4.9

 Tavoite 6 ”Edistetään oikeudenmukaista ja eettistä rekrytointia ja turvataan ihmisarvoisen työn varmistavat työehdot ja -olosuhteet”. ETSK on korostanut useaan otteeseen Kansainvälisen työjärjestön keskeisten yleissopimusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ihmisarvoisen työn merkitystä ja sitä, että ulkomaisilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön (11).

4.10

 Tavoite 7 ”Puututaan muuttoliikkeeseen liittyviin haavoittuvuustekijöihin ja vähennetään niitä”. ETSK korostaa jälleen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa asetettuja ohjaavia periaatteita sekä yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan tavoitetta vähentää muuttajien, alaikäisten ja kansainvälistä suojelua hakevien haavoittuvuutta (12).

4.11

 Tavoite 8 ”Pelastetaan ihmishenkiä ja laaditaan yhteensovitettuja kansainvälisiä toimia kadonneita muuttajia varten”. ETSK pahoittelee eräiden jäsenvaltioiden asennetta haaksirikkoutuneiden pelastamista kohtaan ja muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kansainvälisen merioikeuden nojalla meripelastukseen ja haaksirikkoutuneiden avustamiseen ja että EU on toteuttanut tätä varten operaatioita. ETSK korostaa myös niiden yksittäisten ihmisten ja organisaatioiden työtä, jotka auttavat ja pelastavat ihmisiä joskus jopa uhkailusta ja eräissä EU:n jäsenvaltioissa tapahtuneesta kriminalisoinnista huolimatta (13).

4.12

 Tavoite 9 ”Vahvistetaan valtioiden rajat ylittäviä toimia, joilla puututaan muuttajien salakuljetukseen”. ETSK muistuttaa, että tämä tavoite sisältyy avustamisdirektiiviin (14) (mutta pahoittelee tosin, että direktiiviin sisältyvää humanitaarista apua koskevaa poikkeusta ei ole siirretty tyydyttävällä tavalla osaksi kansallista lainsäädäntöä) sekä siirtolaisten salakuljetuksen vastaiseen EU:n toimintasuunnitelmaan.

4.13

 Tavoite 10 ”Ehkäistään, torjutaan ja poistetaan ihmiskauppaa kansainvälisen muuttoliikkeen yhteydessä”. ETSK huomauttaa, että tämä on painopisteala (15), jossa myös Europol on mukana ja jonka yhteydessä on toteutettu muun muassa sellaisia (parannettavissa olevia) operaatioita kuin EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio.

4.14

 Tavoite 11 ”Hallitaan rajoja yhtenäisellä, turvallisella ja koordinoidulla tavalla”. ETSK toteaa, että tämä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan mukaisesti.

4.15

 Tavoite 12 ”Vahvistetaan muuttajia koskevien menettelyjen varmuutta ja ennustettavuutta asianmukaisen seulonnan, arvioinnin ja oikeaan prosessiin ohjaamisen varmistamiseksi”. ETSK muistuttaa, että tämä on yksi Frontexin tehtävistä, mutta toteaa, että varautuminen ei ole aina tarkoittanut parempaa valmiutta poliittisiin toimiin.

4.16

 Tavoite 13 ”Turvaudutaan muuttajien säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona ja pyritään löytämään muita vaihtoehtoja”. ETSK huomauttaa, että jo palauttamisdirektiivissä (16) todetaan, että säilöönoton tulee olla yhteydessä palauttamisprosessiin, se tulee rajata tiettyihin olosuhteisiin ja sen yhteydessä tulee ottaa huomioon laillisuuden tutkinnan kaltaisen takeet ja että säilöönottoaika ei saa ylittää kuutta kuukautta (17).

4.17

 Tavoite 14 ”Parannetaan konsulisuojelua ja -apua sekä konsuliviranomaisten yhteistyötä koko maahanmuuttosyklin aikana”. ETSK katsoo, että on tutkittava mahdollisuuksia, joita Euroopan parlamentin lainsäädäntöaloite humanitaarisista viisumeista (18) avaa. Se antaisi kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille mahdollisuuden hakea viisumia EU:n lähetystöistä tai konsulaateista ulkomailla.

4.18

 Tavoite 15 ”Tarjotaan muuttajille pääsy peruspalveluihin”. ETSK muistuttaa, että Euroopan unioni on vuodesta 1999 tehnyt työtä sen hyväksi, että jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille voidaan taata oikeudenmukainen kohtelu. Komitea muistuttaa myös, että WHO:n Euroopan aluetoimiston raportin (19) mukaan kansanterveyteen liittyy erottamattomasti pakolaisten ja muuttajien terveydenhuolto.

4.19

 Tavoite 16 ”Voimaannutetaan muuttajat ja yhteisöt täysimääräisen osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteuttamiseksi”. ETSK korostaa, että muuttajien sosiaalinen osallisuus yhteiskunnassa on tärkeää. Tämä on ollut Euroopan unionin painopisteenä Tampereen kokouksesta lähtien ja siihen liittyen on laadittu useita tärkeitä aloitteita, kuten kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma vuodelta 2016 (20).

4.20

 Tavoite 17 ”Poistetaan kaikkinainen syrjintä ja edistetään näyttöön perustuvaa julkista keskustelua muuttoliikettä koskevien käsitysten muovaamiseksi”. ETSK on moneen otteeseen korostanut, että on tärkeää torjua syrjintää kaikilla aloilla ja edistää rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimia. Perusoikeusviraston työ on tässä avainasemassa. Tässä yhteydessä ETSK (21) korostaa, että on uudistettava muuttoliikkeestä välittyvää sanomaa niin, että yhteiskunta saa Euroopassa siitä oikean käsityksen. Tässä tulee käyttää pedagogisia ja didaktisia keinoja, joilla voidaan päästä eroon muuttoliikettä koskevasta väärästä tiedosta ja vihapuheesta ja edistää uuden sanoman välittämistä.

4.21

 Tavoite 18 ”Panostetaan osaamisen kehittämiseen ja helpotetaan taitojen, tutkintojen ja osaamisen vastavuoroista tunnustamista”. Kun vuonna 2004 annettiin yhteiset perusperiaatteet muuttajien kotouttamisesta, jo silloin korostettiin työn ja koulutuksen merkitystä ulkomaalaisten henkilöiden kotouttamisessa Euroopan unionissa. Kokemuksen, tutkintojen ja taitojen tunnustaminen on tässä avainasemassa, ja ETSK pitää tärkeänä, että ulkomaalaiset henkilöt sisällytetään Euroopan unionin tunnustamis- ja hyväksymismenettelyihin Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunnan (ECRE) vuoden 2007 raportissa esittämien ehdotusten mukaisesti (22).

4.22

 Tavoite 19 ”Luodaan muuttajille ja heidän yhteisöilleen olosuhteet, joissa nämä voivat täysimääräisesti edistää kestävää kehitystä kaikissa maissa”. Viime vuosina Euroopan komissio on tunnustanut muuttajien yhteisöjen roolin linkkinä Euroopan todellisuuden ja muuttajien lähtömaiden välillä. Näin tehtiin muun muassa AMIF-rahaston viimeisimmässä ehdotuspyynnössä, jossa tunnustettiin erityisesti niiden rooli vakuuttavana keskustelukumppanina puhuttaessa muuttajien lähtöväylistä. ETSK katsoo, että muuttajayhteisöjen potentiaalia voitaisiin kartoittaa vielä tarkemmin ja hyödyntää niiden tarjoamia yhteisiä mahdollisuuksia (23).

4.23

 Tavoite 20 ”Edistetään nopeampia, turvallisempia ja edullisempia rahalähetyksiä ja tuetaan muuttajien taloudellista osallisuutta”. EU pyrkii edistämään taloudellista osallisuutta tukemalla EU-maissa asuvien ulkomaalaisten taloudellista osallisuutta ja vahvistamalla naapurimaiden taloutta (24). ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että EU-maissa asuville ulkomaalaisille taataan tässä asiassa jatkossakin yhdenvertaisuus ja että rahalähetyksiä helpotetaan, jotta voidaan varmistaa niiden myönteinen vaikutus sekä määrä- että lähtöpaikassa, kuten myös Euroopan investointipankki (25) on todennut.

4.24

 Tavoite 21 ”Tehdään yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan palauttamisen ja takaisinoton sekä kestävän uudelleenkotouttamisen edistämiseksi”. Palauttamis- ja takaisinottopolitiikat ovat keskeisessä asemassa yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä. ETSK muistuttaa, että on aina varmistettava näiden välineiden kehittäminen unionin lainsäädännön mukaisesti niin, että noudatetaan mahdollisimman hyvin yksilöllisiä ja menettelyllisiä takeita. ETSK toistaa, että uudelleenkotouttamista on edistettävä turvallisella ja ihmisarvoisella tavalla, kuten todetaan EU:n ja IOM:n yhteisessä aloitteessa muuttajien suojelusta ja uudelleenkotouttamisesta (26).

4.25

 Tavoite 22 ”Perustetaan mekanismeja sosiaaliturvaoikeuksien ja ansaitun sosiaaliturvan siirrettävyyttä varten”. Tämä on ala, jolla on tehty paljon työtä unionin sisällä. ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että turvallisemman liikkuvuuden takaavaa oikeuksien siirrettävyyttä kehitetään edelleen ja harkitaan sellaisia aloitteita kuin monenvälinen iberoamerikkalainen sosiaaliturvayleissopimus (27), johon osallistuvat jäsenvaltioista Espanja ja Portugali.

4.26

 Tavoite 23 ”Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä ja globaaleja kumppanuuksia turvallisen, hallitun ja laillisen muuttoliikkeen edistämiseksi”. Tämä on ollut alusta lähtien olennainen pilari unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma 73/195.

(2)  COM(2016) 739 final.

(3)  COM(2018) 167 final.

(4)  Vuonna 2015 Euroopan muuttoliikefoorumi käsitteli eri ryhmistä muodostuvien muuttovirtojen hallinnointia Välimeren alueella, vuonna 2016 työvoiman muuttoliikettä ja kotouttamista, vuonna 2017 muuttajien mahdollisuuksia käyttää oikeuksia ja palveluja EU:ssa ja vuonna 2018 muuttajien pääsyä työmarkkinoille. Huhtikuussa 2019 käsiteltiin sitä, miten voitaisiin varmistaa laillinen ja turvallinen pääsy EU:hun.

(5)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 184; EUVL C 125, 21.4.2017, s. 40; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 97; EUVL C 34, 2.2.2017, s. 144; EUVL C 75, 10.3.2017, s. 75; EUVL C 264, 20.7.2016, s. 19; EUVL C 71, 24.2.2016, s. 46.

(6)  Eurostat – Muuttoliikettä ja muuttajia koskevat tilastot.

(7)  EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.

(8)  COM(2017) 558 final.

(9)  COM(2017) 558 final.

(10)  Euroopan komissio – Unionin tila 2018 – Lisää turvallisia ja laillisia maahantuloväyliä Eurooppaan.

(11)  Esimerkiksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vuoden 2015 jälkeiset tavoitteet Euro–Välimeri-alueella”, EUVL C 383, 17.11.2015, s. 44.

(12)  COM(2015) 240 final.

(13)  Ks. http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/536490/IPOL_STU(2016)536490_EN.pdf ja http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/608838/IPOL_STU(2018)608838_EN.pdf

(14)  Neuvoston direktiivi 2002/90/EY, 28.11.2002.

(15)  The EU’s global engagement to counter human smuggling and trafficking networks, maaliskuu 2019.

(16)  EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98.

(17)  EUVL C 159, 10.5.2019, s. 53.

(18)  2018/2271 (INL) Humanitaariset viisumit.

(19)  WHO – Report on the health of refugees and migrants.

(20)  COM(2016) 377 final.

(21)  EUVL C 110, 22.3.2019, s. 1.

(22)  Ks. https://www.ecre.org/wp-content/uploads/2016/07/ECRE-Submission-in-response-to-the-European-Commission-s-Green-Paper-on-the-Future-of-the-CEAS_September-2007.pdf, COM(2007) 301 final. Aihetta on jo käsitelty asiakirjassa COM (2016) 377 final

(23)  EU-julkaisu ”How West African migrants engage with migration information en-route to Europe”.

(24)  EU:n aloite taloudellisesta osallisuudesta.

(25)  Study on improving the efficiency of workers' remittances in Mediterranean countries.

(26)  EU - IOM joint initiative for migrant protection and reintegration.

(27)  OISS – monenvälinen iberoamerikkalainen sosiaaliturvayleissopimus.

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/29

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kiertotalouden eri etenemissuunnitelmien välisten synergioiden kehittäminen”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 14/03)

Esittelijä: Cillian LOHAN

Täysistunnon päätös

24.1.2019

Oikeusperusta

työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava jaosto

”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”

Hyväksyminen jaostossa

4.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

26.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

144/2/8

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Kiertotalouden ensimmäinen vaihe on ollut valtava menestys. Toimintakonsepti valtavirtaistuu erityisesti yrityssektorilla, kun yksityiset yritykset oivaltavat päätöksentekijöitä nopeammin, millaisia mahdollisuuksia kiertotalousmalliin perustuva työskentely tarjoaa. EU:n aloitteet ovat sysänneet tämän kehityksen liikkeelle ja olleet toiminnan kantavana voimana. Kiertotaloudessa on jo siirrytty pelkästä kierrätyksestä ja jätehuollosta uuteen, kriittisempään vaiheeseen. ETSK kannustaa vuonna 2019 työnsä aloittavaa komissiota varmistamaan, että tämä kiertotalouskäsitteen laajeneminen otetaan huomioon alan mahdollisissa uusissa toimenpidepaketeissa.

1.2

 Kiertotalous on käytännön keino, jonka avulla pyritään saavuttamaan laajempia kansainvälisiä politiikkatavoitteita, kuten Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet. Se voi myös edistää globaalia ilmastoagendaa valtiosta riippumattomien toimijoiden, kuten paikallis- ja aluehallinnon sekä ETSK:n kolmen ryhmän edustamien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, aktiivisen osallistumisen kautta.

1.3

 Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi ja sen koordinointiryhmä ovat ratkaisevassa asemassa seuraavien vaiheiden kehittelyssä ja toteuttamisessa, sillä ne toimivat tietokeskuksena sidosryhmäfoorumin verkkosivuston kautta. Foorumi tarjoaa myös paljon verkostoitumismahdollisuuksia ja edistää synergioiden kehittymistä. Sen puitteissa on myös hyvät edellytykset suunnitella kiertotalouden etenemissuunnitelman malli, joka voitaisiin asettaa vapaasti saataville.

1.4

 ETSK:n hallinnoima Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin sihteeristö on asettanut kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmät foorumin päätöksenteon ytimeen. Komitea tukee sidosryhmäjohtoista aloitetta ja kannustaa sidosryhmiä yksilöimään ja tuomaan esiin käytännön esteitä, joihin kansalaisyhteiskunta törmää toteuttaessaan kiertotaloutta edistäviä toimia. Sidosryhmäfoorumi on tätä ajatellen ihanteellisessa asemassa, koska se voi yhdessä sihteeristön kanssa ehdottaa ratkaisuja tällaisten esteiden poistamiseksi.

1.5

 Etenemissuunnitelmille ja synergioiden luomiseen annettavan tuen lisäksi tarvitaan t&k-toimia, asianmukaista sääntely-ympäristöä, kaikkien sidosryhmien valistamista sekä tiedon jakamista mahdollisuuksista saada rahoitustukea kiertoon perustuvan toimintamallin omaksumiseen.

1.6

 Kiertotalouteen siirtymisen tiellä on tähänastisesta menestyksestä huolimatta ilmeisiä esteitä: mm. poliittisia, suuren yleisön asenteisiin ja infrastruktuurin hallinnointiin liittyviä sekä taloudellisia esteitä. Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin tulee yksilöidä ja nostaa esille mahdolliset muut esteet esittäessään ratkaisuehdotuksia poliittisille päättäjille.

2.   Johdanto

2.1

 Euroopan komission hyväksyttyä kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman ETSK jatkaa toimiaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi Euroopassa. Tähän pyritään kansalaisyhteiskunnan vahvalla osallistumisella, jotta varmistetaan siirtymän toteutuminen käytännössä sekä sen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus.

2.2

 Käsillä oleva oma-aloitteinen lausunto pohjautuu komitean teettämään tutkimukseen, jossa kartoitetaan Euroopassa sovellettavia kiertotalouteen tähtääviä strategioita ja etenemissuunnitelmia ja etsitään synergioita sekä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja allianssien muodostamiseen. Tällaisia mahdollisuuksia on löydettävissä kaikilla tasoilla ja kaikkien toimijoiden – niin poliittisten päättäjien, yritysten, työntekijöiden kuin kuluttajien ja kansalaistenkin – välillä.

2.3

 Kiertotalous on käytännön keino, jonka avulla pyritään saavuttamaan laajempia kansainvälisiä politiikkatavoitteita, kuten Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet. Se voi myös edistää globaalia ilmastoagendaa valtiosta riippumattomien toimijoiden, kuten paikallis- ja aluehallinnon sekä ETSK:n kolmen ryhmän edustamien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, aktiivisen osallistumisen kautta.

2.4

 Kiertotalouden ensimmäinen kehitysvaihe on ollut valtava menestys. Toimintakonsepti valtavirtaistuu erityisesti yrityssektorilla, kun yksityiset yritykset oivaltavat päätöksentekijöitä nopeammin, millaisia mahdollisuuksia kiertotalousmalliin perustuva työskentely tarjoaa. EU:n aloitteet ovat sysänneet tämän kehityksen liikkeelle ja olleet toiminnan kantavana voimana. Kiertotaloudessa on jo siirrytty pelkästä kierrätyksestä ja jätehuollosta uuteen, kriittisempään vaiheeseen. ETSK kannustaa vuonna 2019 työnsä aloittavaa komissiota varmistamaan, että tämä kiertotalouskäsitteen laajeneminen otetaan huomioon alan mahdollisissa uusissa toimenpidepaketeissa.

3.   Millaisia etenemissuunnitelmat tyypillisesti ovat?

3.1

 Kiertotalouden etenemissuunnitelmat ja strategiat auttavat hahmottelemaan ja määrittämään tietyn maan, alueen tai kunnan tavoitteet ja sen, mitä toimia niiden saavuttamiseksi tarvitaan. Kyse on usein laajoista asiakirjoista, joissa käsitellään siirtymistä lineaarisesta kiertoperusteiseen malliin arvoketjun eri vaiheissa, kuten tuotannossa, kulutuksessa ja jätehuollossa sekä uusioraaka-aineiden, innovoinnin ja investointien osalta.

3.2

 Tällaisissa asiakirjoissa käsitellään usein toimia, joiden avulla pyritään saavuttamaan kansainväliset – esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksessa sovitut – tavoitteet ja Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamat kestävän kehityksen tavoitteet ja vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita ovat mm. resurssien niukkuus sekä nykyisen talousmallin rajoitukset, kun ajatellaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää resurssienhallintaa.

3.3

 Kiertotalouden etenemissuunnitelmissa ja strategioissa on yleensä tietty temaattinen painotus, joka liittyy tietyn paikkakunnan, alueen tai jäsenvaltion alueellisiin näkökohtiin. Esimerkiksi Extremaduran alueella Espanjassa laidunmaiden suojelua pidetään keskeisenä alueen pitkän aikavälin taloudellisen suorituskyvyn kannalta. Suomen kansallisessa strategiassa taas painotetaan vahvasti metsätaloutta.

3.4

 Osallistamista korostavissa strategioissa ja etenemissuunnitelmissa tarkastellaan arvoketjuja aloittain, esimerkiksi valmistusteollisuuden, maatalouden, elintarvike- ja vesihuollon osalta. Sidosryhmien osallistaminen on tärkeää, jotta voidaan yksilöidä kiertotalouteen siirtymisessä keskeisellä sijalla olevat sidosryhmät. Useissa strategioissa ja etenemissuunnitelmissa lähestytäänkin osallistavuusteemaa teknisiksi, tuotantopainotteisiksi, verkostolähtöisiksi tai aluekehitykseen pohjautuviksi luokiteltavissa olevien laaja-alaisten aihekokonaisuuksien kautta.

3.5

 Eri sidosryhmien huomioiminen strategiassa tai etenemissuunnitelmassa näkyy myös siinä, miten hyvin temaattiset ja alakohtaiset lähestymistavat on nivottu toisiinsa. Osa strategioista tähtää kiertomallin käyttöönottoon, ja ne on siksi kohdennettu laajasti eri sidosryhmille, jotta edistettäisiin osallistumista siirtymään ja sen toteuttamiseen. Muut strategiat ovat alakohtaisempia, ja niissä on suppeampi sidosryhmäpohja, joka muodostuu tiettyjen alakohtaisten kokonaisuuksien kannalta merkityksellisistä toimijoista. Tähän mennessä yleisin malli on useita alakohtaisia kokonaisuuksia sisältävä kokonaisstrategia, jonka avulla edistetään kumppanuuksien solmimista.

4.   Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi

4.1

 Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi perustettiin vuonna 2016 ETSK:n ja Euroopan komission yhteisenä aloitteena, joka perustuu ETSK:n lausunnossaan (1) esittämään ehdotukseen. Se on Euroopan laajuinen verkostojen verkosto, joka kokoaa yhteen sidosryhmiä kaikkialta EU:sta ja tarjoaa puitteet vuoropuhelulle, parhaiden käytäntöjen jakamiselle ja politiikan puutteiden kartoittamiselle. Foorumilla on koordinointiryhmä, johon kuuluu tiedemaailman, kansalaisyhteiskunnan, paikallishallinnon ja olemassa olevien maa- tai alakohtaisten verkostojen edustajia.

4.2

 Sidosryhmäfoorumista on tullut tärkeä eurooppalaisiin kiertotalousaloitteisiin liittyvän tiedon ja verkostoitumisen keskus. Sillä on aktiivinen koordinointiryhmä, jossa on edustettuna 24 jäsenorganisaatiota, ja vilkkaassa käytössä oleva verkkosivusto, jolla on keskimäärin 7 000 kävijää kuukaudessa. Lisäksi foorumi järjestää vuosittain kaksipäiväisen konferenssin, johon on säännöllisesti enemmän tulijoita kuin mihin on kapasiteettia.

4.3

 ETSK huolehtii sidosryhmäfoorumin sihteeristöpalveluista, mikä antaa foorumille lisäarvoa. ETSK:lle on kertynyt EU:n kansalaisyhteiskunnan tyyssijana asiantuntemusta vahvan yhteisen äänen löytämisessä eri ryhmien keskuudessa. Komitea rakentaa lainsäädäntöasioita käsitellessään yhteisymmärrystä koko laajan jäsenkirjonsa kesken. Nämä keskeiset piirteet ovat auttaneet sidosryhmäfoorumin jäseniä ilmaisemaan näkemyksensä kattavasti ja osallistumaan foorumin toimintaan ilman, että prosessi olisi liian institutionalisoitu.

4.4

 Sidosryhmäfoorumi voi osaltaan edistää uusien kiertotalousstrategioiden laatimista kahdella eri tavalla: 1) tarjoamalla strategioille ja etenemissuunnitelmille julkaisualustan ja helpottamalla siten asiakirjojen löytymistä ja niihin viittaamista sekä 2) edistämällä sidosryhmien verkottumista alueiden sisällä ja myös niiden välillä. Sihteeristön avustuksella foorumi voi mahdollisimman tehokkaasti saattaa yhteen paikallis- ja jäsenvaltiotasolla toimivat täytäntöönpanijat ja EU-tason poliittiset päättäjät.

4.5

 Verkottamisen avulla foorumi voi myös kannustaa tarjoamaan laajalle joukolle kansalaisyhteiskunnan toimijoita mahdollisuuden ottaa osaa kiertotalouteen siirtymiseen sekä etenemissuunnitelmien suunnitteluun ja kehittelyyn jo varhaisessa vaiheessa.

4.6

 Sidosryhmäfoorumi tarjoaa EU:lle ainutlaatuisen infrastruktuurin uusien talousmallien johdonmukaista ja koordinoitua suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten. Sen toimintatavasta, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pitävät yllä sihteeristöä ja sidosryhmät toimivat vuorotellen koordinointiryhmän puheenjohtajana, on tullut malliesimerkki muille foorumeille.

4.7

 ETSK korostaa, että strategioiden ja etenemissuunnitelmien kaikissa kehittelyvaiheissa suunnittelusta täytäntöönpanoon ja edistymisen seurantaan saakka on kuultava kaikkia sidosryhmiä.

4.8

 ETSK:lla on foorumin osapuolena ja sihteeristöpalvelujen tarjoajana ainutlaatuinen asema, josta käsin se voi edistää tällaista osallistavaa toimintamallia tarjoamalla käyttöön muokattavissa olevan strategiamallin, josta kiertotalouden strategioiden ja etenemissuunnitelmien kehittäjät voivat ammentaa ideoita. Strategiamalli on laadittu ja julkaistu osana komitean teettämää tutkimusta (2).

4.9

 Vahvojen strategioiden kehittäminen edellyttää vankkaa tieteellistä ja tutkimuspohjaa päätöksenteon tueksi. Tämä on yksi innovoinnin peruspilareista, ja sen toteutuminen edellyttää vahvaa julkisten ja yksityisten investointien yhdistelmää.

5.   Tutkimuksen keskeinen anti

5.1

 Kiertotalous on laaja käsite, joka pitää sisällään muutoksia niin materiaalien käyttöön, liiketoimintamalleihin, tuotantomalleihin ja biotalouteen kuin varastovirtoihin, uusioraaka-aineiden markkinoihin ja kuluttajien rooliinkin.

5.2

 Tämä laaja kirjo on otettava strategioissa huomioon, mutta ne ovat tehokkaimpia silloin, kun niissä keskitytään tiettyyn osa-alueeseen, joka on merkityksellinen strategian koko vaikutusalueelle. Esimerkiksi maatalousalueilla kiertotalousstrategiassa keskitytään biotalouteen ja maatalouden sekä luonnon ekosysteemien merkitykseen kierron kannalta. Alueella, jossa syntyy enemmän jätettä, keskitytään puolestaan siihen, miten jätteestä voidaan parhaiten kehittää arvokasta uusioraaka-ainetta.

5.3

 EU-tason toimintasuunnitelman olemassaolo on rohkaissut laatimaan suunnitelmia kansallisella tasolla. Eräillä alueilla on laadittu runsaasti strategioita. Paikallisia tai alueellisia strategioita laaditaan todennäköisemmin silloin, jos valtiotasolla on hyväksytty strategia. ETSK kannustaa kaikkia jäsenvaltioita laatimaan ja panemaan täytäntöön EU:n kiertotalousaloitteiden mukaisia kansallisia strategioita.

5.4

 Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen strategioiden ja niiden soveltamisalan suunnitteluvaiheessa on ollut puutteellista 80 prosentissa tapauksista. Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi ja ETSK kiinnittävät huomion kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tällä saralla tekemään työhön ja saatavilla olevaan asiantuntemukseen. Komitea suosittaa, että prosessia, jonka tavoitteena on kaikkien sidosryhmien osallistuminen strategioiden suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kehitetään koordinoidusti esimerkiksi Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin toimesta tai yhteishankkeena alueiden komitean, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kanssa.

5.5

 Strategioiden soveltamisala määritellään hyvin varhaisessa vaiheessa. On ratkaisevan tärkeää varmistaa, että soveltamisalaa määriteltäessä tiedostetaan kiertotalouden keskinäinen sidoksisuus ja käytännön toteutuksen monialaisuuteen liittyvät vaatimukset. Kiertotalous ei merkitse enää pelkkää kierrätystä, mikä olisi otettava huomioon strategioissa.

5.6

 Strategioita kehiteltäessä tulee pitää mielessä skaalautuvuus ja siirrettävyys. Varhaisissa strategioissa ei ole ilmeisesti huomioitu näitä seikkoja. Tavoitteeseen olisi varmasti helpompi päästä, jos uusia strategioita laadittaisiin ja olemassa olevia tarkistettaisiin nykyistä koordinoidummin.

5.7

 Hyvä hallintotapa on tärkeä seikka. Etenemissuunnitelmien yhteydessä on varmistettava, että jokin taho – joko jossakin organisaatiossa jo toimiva yksikkö tai perustettava yksikkö – on vastuussa niistä. Kyseisen yksikön tulee edistää verkottumista, tuottaa tietoa ja viestintämateriaalia, seurata edistystä ja varmistaa, että strategiaa päivitetään säännöllisesti. Näin voidaan paremmin varmistaa, että etenemissuunnitelmat ovat ajantasaistuvia asiakirjoja, joiden pohjalta toteutetaan konkreettisia toimia.

5.8

 Kiertotaloudella on vahva rooli maataloudessa. Perinteiset perheiden omistamat ja pitämät maatilat ovat olleet (ja ovat joissakin tapauksissa edelleen) malliesimerkkejä resurssitehokkaasta toimimisesta sopusoinnussa luonnon kanssa. ETSK kehottaa myöntämään EU-rahoitusta kiertotalouden edistämiseen maatalousalalla kaikilla tasoilla ja kaikissa mittakaavoissa. Biotalous on kiertotalouden alasektori. Biologisten virtojen ja materiaalivirtojen kohdatessa syntyy toisiinsa kytkeytyviä kiertotalouden kehiä. Maatalousalueiden etenemissuunnitelmat voivat auttaa näitä alueita omaksumaan koordinoidun lähestymistavan ja varmistamaan, että kiertomallin noudattamisen tuoma kilpailuetu toteutuu täysimääräisesti.

5.9

 Etenemissuunnitelmissa voidaan myös keskittyä uudelleenvalmistukseen tai korjaamiseen. Uudet liiketoiminta- ja omistusmallit sekä vahvan ekologisen suunnittelun hyödyntäminen voivat tarjota tavaroiden uudelleenvalmistukseen liittyviä työllistymismahdollisuuksia ja tilaisuuksia edistää alueellista vaurautta.

5.10

 Täsmällinen ja selkeä kuluttajatiedotus on olennainen osa vahvaa etenemissuunnitelmaa. Kiertotaloustuotteiden tai uusiomateriaalien käyttöön siirtymistä jarruttavia kulttuurisia esteitä on pyrittävä purkamaan viestinnän keinoin. Uudelleenvalmistetut tuotteet ovat kuluttajakäytössä usein samantasoisia kuin ensiöraaka-aineista valmistetut mutta kestävän kehityksen näkökulmasta parempia. Jotta etenemissuunnitelma olisi onnistunut, siinä tulee aina käsitellä laatuun ja kuluttajien oikeuksiin liittyviä huolia.

5.11

 Kiertotalouden menestyksekkään täytäntöönpanon kannalta on lisäksi tärkeää, että suurta yleisöä koululaisista kuluttajiin valistetaan koordinoidusti kiertomallin hyödyistä ja periaatteista. Kaikkien sidosryhmien valveuttaminen on olennainen osa onnistuneen ja osallistavan siirtymän toteuttamista.

5.12

 Perehdytystä, viestintää ja tietämyksen jakamista voidaan tehostaa hyödyntämällä komission tarjoamia vertaisoppimisresursseja.

6.   Etenemissuunnitelmien onnistumisen esteet

6.1

 Etenemissuunnitelmat eivät itsessään riitä varmistamaan tehokasta siirtymistä kiertomalliin. Tiellä on monia esteitä, joista on päästävä ylitse.

6.2

 Poliittisella tasolla esteenä on poliittisen tuen puute.

—

Strategiat päätyvät poliittiseen tyhjiöön, kun niitä ei kytketä muihin politiikkoihin eivätkä ne ole osa johdonmukaista laajempaa kiertotalousstrategiaa.

6.3

 Suuren yleisön keskuudessa esteenä ovat puutteet sen tiedostamisessa ja ymmärtämisessä, mitä kiertotalous tarkoittaa. Lisäksi pelätään seurauksia, joita ajatellaan aiheutuvan kaikille siirtymän toteuttamiseen osallistuville sidosryhmille tuottajista ja valmistajista loppukäyttäjiin ja kuluttajiin.

—

Yksi keino tämän pelon hälventämiseksi on saattaa ihmiset yhteen jakamaan tietoa ja kokemuksia. Tämä kuuluu Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumin tehtäviin, ja tavoitteen saavuttamista edistävät työllään myös foorumin koordinointiryhmän jäsenet – kuten Ranskan kiertotalousinstituutti (Institut national de l’économie circulaire, INEC) –, jotka kartoittavat kiertotalouden alan verkostoja Euroopassa.

6.4

 Infrastruktuurin hallinnoinnin osalta esteenä on skaalautuvuutta ja siirrettävyyttä koskevien säännösten puuttuminen.

—

Etenemissuunnitelmat tulee sovittaa kulloiseenkin alueelliseen kontekstiin. On laadittava tarkoituksenmukaiset säännöt ja pantava ne täytäntöön.

6.5

 Taloudellisena esteenä on se, että yrityksillä ja käyttäjillä ei välttämättä ole taloudellisia kannustimia siirtyä kiertotalouteen ja käyttämään kiertotaloustuotteita ja -palveluja. Kiertoon perustuvista kuluttajille tarjottavista vaihtoehdoista tulee viime kädessä taloudellisesti kilpailukykyisempiä, mutta siirtymän alkuvaiheessa saatetaan tarvita kannustimia. Saatavilla olevasta rahoituksesta on tiedotettava selkeästi, ja hakumenettelystä tulee tehdä helppo ja ymmärrettävä.

6.6

 ETSK kehottaa Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumia puuttumaan näihin olennaisiin esteisiin, kartoittamaan muita esteitä ja esittämään poliittisille päättäjille konkreettisia ehdotuksia siitä, miten keskeiset ongelmat voidaan parhaiten ratkaista.

Bryssel 26. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  ETSK:n lausunto aiheesta Kiertotalouspaketti (EUVL C 264, 20.7.2016, s. 98).

(2)  Circular economy strategies and roadmaps in Europe: Identifying synergies and the potential for cooperation and alliance building

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/34

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kymmenen vuotta itäistä kumppanuutta – saavutusten pohdintaa ja tulevia toimintalinjauksia”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 14/04)

Esittelijä: Indrė VAREIKYTĖ

Komitean täysistunnon päätös

20.2.2019

Oikeusperusta

työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava jaosto

ulkosuhteet

Hyväksyminen jaostossa

5.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

26.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

155/3/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että itäinen kumppanuus on kipeästi kaivattu EU:n aloite, jolla on mahdollisuudet menestyä, ja kehottaa vastavalittua Euroopan parlamenttia ja Euroopan komissiota sitoutumaan siihen täysipainoisesti. ETSK sitoutuu myös jatkamaan toimintaansa vahvempien ja demokraattisempien yhteiskuntien rakentamiseksi naapurimaihin (1).

1.2

 Itäisen kumppanuuden tärkeimpiä saavutuksia ovat assosiaatiosopimukset, joihin kuuluvat pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue (DCFTA) sekä viisumivapaussopimukset Georgian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan kanssa (kolme assosioitunutta maata). Kumppanuuden odotetaan kehittyvän edelleen kohdennetummin seuraavien kymmenen vuoden aikana.

1.3

 Komitea korostaa, että vaikka nämä kolme viisumivapausmaata ovat edistyneet hyvin ja osoittaneet halukkuutta käynnistää uudistuksia samoin kuin Armenia, joka on seurannut hyvää esimerkkiä, Valko-Venäjä ja Azerbaidžan ovat pikemminkin polkeneet paikoillaan ja joissakin tapauksissa jopa etääntyneet demokratian määritelmästä.

1.4

 ETSK katsoo, että EU on ennen kaikkea arvojen unioni, ja sen vuoksi sen naapurisuhteiden olisi myös perustuttava samoihin arvoihin ja oltava ehdollisia.

1.5

 Komitea katsoo, että itäisen kumppanuuden tärkeimmät haasteet ovat seuraavat: assosiaatio- ja DCFTA-sopimusten ja muiden niihin liittyvien sitoumusten tehokas täytäntöönpano, oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, oikeuslaitoksen uudistaminen ja korruption torjunta, ympäristönsuojelu ja aktiivinen puuttuminen ilmastonmuutokseen, yhteiskuntien selviytymiskyvyn parantaminen torjumalla hybridiuhkia ja disinformaatiota, kansalaisyhteiskunnan sekä vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden toimintaympäristön vahvistaminen ja EU:n toimien tehostaminen, jotta autetaan parantamaan alueella esiintyvistä konflikteista kärsivien kansalaisten elämää.

1.6

 ETSK kehottaa komissiota asettamaan kullekin kumppanimaalle räätälöidyt tavoitteet ja päämäärät itäisen kumppanuuden seuraavaksi kaudeksi. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen tähän prosessiin on ratkaisevan tärkeää, jotta se voi toimia lisävälineenä edistyksen aktiivisessa seuraamisessa.

1.7

 ETSK ehdottaa, että edistymisen jatkuvalle ja pakolliselle arvioinnille laaditaan aikataulu. Tämä kannustaisi itäisen kumppanuuden maiden hallituksia laatimaan kahdenvälisten etenemissuunnitelmien lisäksi omat suunnitelmansa, toteuttamaan tavoitteita ja seuraamaan saatavia tuloksia.

1.8

 Komitea suosittaa myös, että itäisen kumppanuuden maiden edellytettäisiin toimittavan vähitellen yhä enemmän indikaattoritietoja ja dataa Eurostatille.

1.9

 Kun otetaan huomioon Venäjän hallituksen levittämä disinformaatio sekä aggressiiviset kiinalaiset ja venäläiset investointihankekampanjat ja muut alueella vallitsevat uhkat, EU:n toimielinten on uudistettava itäisen kumppanuuden aluetta koskevaa viestintästrategiaa tavoittaakseen kansalaiset.

1.10

 ETSK katsoo, että on kiinnitettävä enemmän huomiota itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien, virkamiesten ja poliittisen johdon taitojen parantamiseen ja tämän edellyttämiin välineisiin sekä ammattijärjestöjen ja elinkeinoelämän järjestöjen valmiuksien kehittämiseen.

1.11

 Komitea katsoo, että itäisen kumppanuuden maissa on kiinnitettävä enemmän huomiota osaamisvajeen ja osaamisen kohtaanto-ongelmien korjaamiseen, koulutuksen yleisen tehokkuuden parantamiseen sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisten yhteyksien lujittamiseen, jotta voidaan vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

1.12

 Vaikka itäisen kumppanuuden maiden ja EU:n välinen kauppa on kasvussa, alueen sisäistä kauppaa pitäisi vahvistaa, jotta kaupan tulorakenne monipuolistuisi ja varmistettaisiin näiden tulojen pysyvyys.

1.13

 ETSK on vahvasti sitä mieltä, että jokaisessa itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvassa maassa tarvitaan velvoittava oikeudellinen kehys, jonka nojalla kansalaisyhteiskunta voi saada tietoa, vaatia hallitusta vastuuseen ja osallistua päätöksentekoon.

1.14

 Komitea kannattaa voimakkaasti esitystä assosiaatiosopimuksiin ja pitkälle meneviin ja laaja-alaisiin vapaakauppasopimuksiin liittyviä uudistuksia koskevan tehostetun vuoropuhelun käynnistämisestä EU:n ja kolmen assosioituneen maan välillä sekä vertailuosioiden sisällyttämistä assosiaatiosopimuksen solmineiden maiden maakohtaisiin suosituksiin ja niiden synkronoitua julkistamista myönteisen kilpailun edistämiseksi.

2.   Yleistä

2.1

 Yhteisenä poliittisena aloitteena vuonna 2009 käynnistetyn itäisen kumppanuuden tavoitteena on syventää ja vahvistaa Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja unionin kuuden itäisen naapurin Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Valko-Venäjän välisiä suhteita.

2.2

 Kaikki kumppanit ovat sopineet näissä puitteissa tuottavansa konkreettista hyötyä kansalaistensa jokapäiväisen elämän helpottamiseksi. Tähän pyritään vahvistamalla instituutioita ja hyvää hallintotapaa, varmistamalla oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, panemalla täytäntöön keskeiset oikeuslaitoksen uudistukset ja torjumalla korruptiota, lisäämällä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, voimaannuttamalla naisia ja varmistamalla sukupuolten välinen tasapaino, tehostamalla strategista viestintää ja tukemalla tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta, auttamalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvamaan, houkuttelemalla investointeja, luomalla laadukkaita uusia työpaikkoja uusille aloille ja lisäämällä kaupankäyntimahdollisuuksia edistäen pääsyä uusille markkinoille. Toimiin kuuluvat niin ikään liikenneyhteyksien, infrastruktuurin, energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn ja energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sekä investoiminen nuorten osaamiseen, yrittäjyyteen ja työllistettävyyteen.

2.3

 Vaikka solmitut kolme assosiaatio- ja DCFTA-sopimusta sekä viisumivapaussopimukset allekirjoittajamaiden kanssa ovat varsin kiitettäviä saavutuksia, valitettavasti edistys useimmilla edellä mainituista aloista on ollut vain keskinkertaista eikä mitään aiemmin asetetuista tavoitteista ole vielä täysin saavutettu.

2.4

 ETSK katsoo, että EU on ennen kaikkea arvojen unioni (2) ja sen vuoksi sen naapurisuhteiden olisi myös perustuttava näihin samoihin arvoihin. Itäiseen kumppanuuteen olisi sisällyttävä enemmän ehdollisuutta, ja kunkin kumppanimaan kanssa olisi sovittava yhteisesti selkeät keinot, joiden avulla varmistetaan ihmisoikeudet, kansalaisvapaudet sekä tiedotusvälineiden ja lehdistön vapaus, oikeusvaltioperiaate, avoin hallinto, sukupuolten tasa-arvo, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, ympäristönsuojelu ja muut perusarvot, joita ilman tämän päivän Eurooppaa ei voisi kuvitella. Koko alue hyötyy eniten, jos EU:n naapuridemokratiat ovat samalla tasolla EU:n kanssa. Kumppanivaltioiden olisi myös esitettävä aikataulu kaikkien 18 kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen ratifioinnille (3) ja kansallisten ihmisoikeuselinten maailmanlaajuisen yhteenliittymän vahvistaman A-tason saavuttamiselle (tai säilyttämiselle) (4).

2.5

 Komitea katsoo, että tarvitaan selkeitä ja mitattavissa olevia tavoitteita, ja kehottaa komissiota asettamaan kullekin kumppanimaalle räätälöidyt tavoitteet ja päämäärät itäisen kumppanuuden seuraavaksi kaudeksi. On tärkeää varmistaa, että tulevissa tavoitteissa ja tuloksissa otetaan taloudellisten indikaattorien lisäksi huomioon myös sosiaalinen hyvinvointi. Keskittyminen ainoastaan taloudelliseen kehitykseen ei ole tuottanut odotettuja tuloksia. Esimerkiksi EU:n Ukrainalle myöntämien avustusten kokonaismäärä nousee vuoteen 2020 mennessä 4,8 miljardiin euroon (5), mutta maa on edelleen alueen köyhin.

2.6

 Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen tähän prosessiin on ratkaisevan tärkeää, jotta suunnitellut uudistukset olisivat paremmin turvassa vaalikausien ja poliittisten voimasuhteiden vaihtelun vaikutuksilta. Muutosprosessi ja tarvittavat uudistukset voidaan saada aikaan vain ottamalla työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan lainsäädäntöprosessiin, uudistuksiin ja niiden toteuttamiseen. Tätä varten elinkeinoelämän järjestöt ja tukiorganisaatiot olisi otettava mukaan taloudellista kehitystä ja alueellista yhteistyötä koskevien strategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

2.7

 Jotta tavoitteet saadaan toteutettua kokonaan ja tulokset ovat pysyviä, paikallisyhteisö tulee saada vahvasti niiden taakse. Jos tavoitteita ei yksilöidä, käsitellä, edistetä ja toteuteta yhteistyössä paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, saavutetut tulokset voivat helposti vesittyä. On myös syytä huomata, että täytäntöönpanosta ovat tähän mennessä vastanneet pääasiassa Euroopan komissio ja asiaankuuluvat itäisen kumppanuuden maiden ministeriöt, kun taas hallitukset, joiden on varmistettava jatkuva poliittinen tahto toteuttaa uudistuksia, eivät vielä kuulu tavoitteiden saavuttamiseen liittyviin keskeisiin toimijoihin (6).

2.8

 Seuraavien pitkän aikavälin tavoitteiden suunnittelun yhteydessä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota niiden täytäntöönpanon edistymisen seurantaan. Tähän mennessä tuloksia ovat arvioineet pääasiassa Euroopan ulkosuhdehallinto ja itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskunta. ETSK ehdottaa, että edistymisen jatkuvalle ja pakolliselle arvioinnille laaditaan aikataulu. Tämä kannustaisi itäisen kumppanuuden maiden hallituksia laatimaan kahdenvälisten etenemissuunnitelmien lisäksi omat suunnitelmansa, toteuttamaan tavoitteita ja seuraamaan saavutettuja tuloksia.

2.9

 ETSK kehottaa harkitsemaan sitä, että itäisen kumppanuuden maiden edellytettäisiin toimittavan Eurostatille vähitellen yhä enemmän indikaattoritietoja ja dataa, jotta keskeisten uudistusten edistymistä voidaan seurata tarkemmin ja arviointi olisi entistä avoimempaa ja objektiivisempaa. Assosiaatio- tai DCFTA-sopimuksen tehneillä mailla pitäisi olla selkeä aikataulu, jonka mukaisesti ne lopulta toimittavat Eurostatille vastaavat tiedot kuin EU:n jäsenvaltiotkin.

2.10

 Jotta saataisiin selville, miten kansalaisyhteiskunnan osallistuminen vaikuttaa itäisen kumppanuuden piirissä toteutettaviin uudistuksiin, komitea ehdottaa, että laaditaan vertaileva analyysi saavutusten eroista ja kansalaisyhteiskunnan vaikutuksesta sisäisen neuvoa-antavan ryhmän perustaneissa maissa ja muissa itäisen kumppanuuden maissa.

2.11

 Komitea on vahvasti sitä mieltä, että vastavalitun Euroopan parlamentin ja Euroopan komission nykyisenä ensisijaisena tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen assosiaatio- ja mahdollisesti jäsenyysnäkymien tarjoamisesta niille itäisen kumppanuuden maille, jotka ovat halukkaita ja kykenevät liittymään EU:hun lähitulevaisuudessa. Aloitteen edistymistä ja sen suunnittelua haittaa merkittävästi se, että puuttuu selkeä näkemys lopullisesta päämäärästä ja siitä, mikä on palkkio kumppanimaalle, jos se panee sille asetetut tavoitteet kattavasti täytäntöön.

2.12

 Vuoden 2020 jälkeiseen itäisen kumppanuuden strategiaan voitaisiin pidemmällä aikavälillä sisällyttää tiettyjen palvelujen (myös rahoituspalvelujen) vapauttaminen, assosioituneiden maiden liittyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) ja assosiaatio- tai DCFTA-sopimuksen kautta Euroopan talousalueeseen, digitaalisten markkinoiden syvempi yhdentäminen esim. tiedonsiirron osalta sekä ammatinharjoittajien vapaan liikkuvuuden laajentaminen tekemällä EU:n kanssa sopimuksia ammattipätevyyksien vastavuoroisesta tunnustamisesta.

2.13

 EU:n arvojen edistäminen oli ja on yhä edelleen itäisen kumppanuuden politiikan keskeinen ajatus. Suhteiden tiivistämisellä mahdollisesti aina EU-jäsenyyteen saakka on itäisen kumppanuuden maiden kansalaisten vankka tuki, mutta ihmisten ajattelutavan muuttaminen edellyttää pitkäjänteisiä ponnisteluja. Vaikka oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, verojen maksaminen ja harmaan talouden välttäminen ovat useimmille EU:n kansalaisille olennaisia asioita, itäisen kumppanuuden maissa elämä on maiden taloudellisen tilanteen takia selviytymiskamppailua päivästä toiseen, minkä vuoksi tiettyjen EU:n arvojen omaksuminen ei ole ihmisille tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

2.14

 Jotta voidaan parantaa hallinnointia ja tehostaa tukijärjestelmiä ja -välineitä, joilla pyritään varmistamaan kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen itäisen kumppanuuden laaja-alaisiin prosesseihin, olisi harkittava tällaisten välineiden keskittämistä ETSK:hon sen ainutlaatuisten valmiuksien, alan kokemuksen, institutionaalisen historian ja ”yhteiskunnallisen läpäisykyvyn” vuoksi.

2.15

 Kun otetaan huomioon, että Venäjän hallituksen levittämällä disinformaatiolla ja kiinalaisiin ja venäläisiin investointihankkeisiin liittyvillä aggressiivisilla tiedotuskampanjoilla sekä muilla alueella vallitsevilla uhkilla on valtava vaikutus yhteiskuntiin, EU:n toimielinten on uudistettava itäisen kumppanuuden aluetta koskevaa viestintästrategiaa. Yksi hyväksi havaituista tavoista levittää tietoa EU:n arvoista, tavoitteista ja vaikutuksesta sekä hyviä esimerkkejä yhteistyöstä EU:n kanssa on lisätä paikallisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuuksia yksinkertaisesti auttamalla niitä parantamaan jokapäiväisen työskentelyn vaikutuksia.

2.16

 EU:n olisi jatkettava konfliktien rauhanomaisten ratkaisujen edistämistä itäisen kumppanuuden alueella. Olisi lisättävä Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemiseen rauhanomaisesti pyrkivän eurooppalaisen kumppanuuden kaltaisia toimintamalleja, joissa EU:n jäsenvaltioiden ja itäisten kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ponnistelevat yhdessä luodakseen yhteisymmärrystä ja luottamusta sovitteluprosessiin.

3.   Yhteiskunta

3.1

 Uusimpiin itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioille tarjolla oleviin rahoitusjärjestelyihin sisältyy yksi ehto: jotta kansalaisyhteiskunta voi osallistua assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoon ja uudistuksiin, sitä edustavien organisaatioiden on ryhdyttävä ajamaan EU:n etuja ja toisinaan tekemään työtä sellaisten aiheiden parissa, jotka eivät ole niille luontaisia. Tämän ehdon vuoksi kansalaisyhteiskunnan organisaatiot vain hakevat saatavilla olevaa rahoitusta sen sijaan, että ne keskittyisivät omiin tavoitteisiinsa ja yhteiskunnan tarpeisiin, ja näin niistä tulee eräänlaisia palveluntarjoajia.

3.2

 EU-maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden raportit ja vertailutiedot vahvistavat (7), että valtaosalla itäisen kumppanuuden maiden vastaavista toimijoista ei ole edes perustason projektinhallintataitoja, kuten tietämystä siitä, miten hanke-ehdotuksia ja budjetteja laaditaan. Sen vuoksi EU:n organisaatioiden rooli uudistusten seurantaan, varjoraporttien laadintaan, eri asioita koskeviin analyyseihin ja suosituksiin liittyvien tulosten toimittamisessa on edelleen hyvin tärkeä. Niitä itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, joilla on heikommat valmiudet, ei pidä ETSK:n mielestä sivuuttaa tai vähätellä, vaan niihin tulee vain kohdistaa realistisia odotuksia: ne ovat yhteisöissään tärkeitä toimijoita, mutta niiden ei pitäisi odottaa pystyvän samaan kuin kokeneet eurooppalaiset organisaatiot.

3.3

 Näin ollen ETSK suosittaa, että komissio perustaa yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa koulutusohjelman, johon on helppo osallistua ja jossa keskitytään itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien, virkamiesten ja johdon taitojen parantamiseen. Tällaisella ohjelmalla voitaisiin myös puuttua osaamisvajeeseen, johon kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat törmäävät siirtyessään julkishallinnon palvelukseen, kuten kävi ihmisarvoa ajaneen Ukrainan vallankumouksen ja Armenian samettivallankumouksen jälkeen.

3.4

 Komitea katsoo myös, että olisi annettava selkeä etusija itäisen kumppanuuden maiden nuorisojärjestöjä tukeville järjestelmille ja näiden järjestöjen osallistumiselle kumppanuuteen sekä tuettava edelleen niiden osallistumista kansainvälisiin yhteistyö- ja liikkuvuusohjelmiin (esim. Youth Action ja Erasmus+). Eurooppa-koulujen perustaminen Georgiassa sijaitsevan Tbilisin mallin mukaan myös muihin itäisen kumppanuuden maihin voisi olla hyvä alku, jotta voitaisiin nostaa koulutuksen tasoa EU:n jäsenvaltioiden tarjoamien parhaiden esimerkkien mukaisesti.

3.5

 ETSK katsoo, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ohjelmassa on korjattava itäisen kumppanuuden maiden osaamisvajeita ja osaamisen kohtaanto-ongelmia, jotta voidaan parantaa koulutuksen yleistä tehokkuutta soveltamalla EU-maiden parhaita esimerkkejä ja järjestelmiä. Innovoinnin mahdollistavan koulutuksen laatu alueella on edelleen heikko, ja sen vuoksi on uudistettava koulutusjärjestelmiä ja otettava asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja toimijat mukaan opetusohjelmien suunnitteluun. On parannettava koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä, jotta voidaan tehostaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä (8).

3.6

 Komitea suhtautuu myönteisesti ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) ja sen eurooppalaisen alueneuvoston (PERC) sekä Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) osallistumiseen riippumattomien ammattijärjestöjen valmiuksien kehittämiseen itäisen kumppanuuden maissa. Tällaiset hankkeet ja aloitteet ovat tärkeitä eurooppalaisen sosiaalisen mallin edistämiseksi, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, sosiaaliturva ja työehtosopimusneuvottelut mukaan lukien. Vahvat ja riippumattomat ammattijärjestöt ovat ratkaisevan tärkeitä kestäväpohjaisen kasvun ja assosiaatio- tai kumppanuussopimusten täytäntöönpanoon liittyvistä muutosprosesseista johtuvan sosiaalisen edistyksen kannalta. Vahvat ammattijärjestöt ovat myös menestyksekkään ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan edellytys.

4.   Talous

4.1

 Talouden sietokyvyn kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen ovat itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvien maiden kanssa tehtävän EU-yhteistyön ytimessä. Erityisenä painopisteenä on yhteistyö työpaikkojen luomiseksi ja vahvempien, monipuolisempien, elinvoimaisten ja kestäväpohjaisten talouksien kehittämiseksi. Näissä kysymyksissä on edistytty merkittävästi, ja kaikkien kuuden kumppanimaan ja EU:n välinen kauppa on lisääntynyt.

4.2

 ETSK katsoo, että sitoumuksia digitaalisten markkinoiden yhdenmukaistamisesta itäisen kumppanuuden alueella ei ole vielä täytetty käytännössä, mikä haittaa digitaalisten palvelujen edistymistä ja kehitystä. Komitea on yhtä kaikki tyytyväinen siihen, että pyrkimyksestä saada alueelle verkkovierailuja koskeva sopimus vuoteen 2020 mennessä on saavutettu yksimielisyys. Tällainen sopimus lisäisi kansalaisten mahdollisuuksia käyttää viestintäpalveluja ja voisi edistää myös matkailua sekä tuottaa laajempaa taloudellista hyötyä.

4.3

 Vaikka itäisen kumppanuuden maiden ja EU:n välinen kauppa on kasvussa, alueen sisäistä kauppaa pitäisi edistää entistä ponnekkaammin, jotta kaupan tulorakenne monipuolistuisi ja varmistettaisiin näiden tulojen pysyvyys.

4.4

 ETSK katsoo, että sekä itäisen kumppanuuden maiden että koko EU:n kannalta tärkeimpinä yhteisinä taloushankkeina olisi pohdittava ja kehitettävä yhteisen talousalueen muodostumiseen johtavaa kaupan alueellista yhdentymistä, verkkovierailumaksujen poistamista, muuttoliikkeen yhteisen hallinta-alueen perustamista, sähköverkkojen synkronointia, riippumattomien puhtaan energian lähteiden kehittämistä sekä maatalousstandardien muuttamista EU:n normien mukaisiksi.

4.5

 Komitea korostaa tarvetta kehittää riippumattomia elinkeinoelämän järjestöjä ja tukiorganisaatioita alueella. Tällaisten organisaatioiden tulee osallistua enemmän ja tehokkaammin yritysten kehittämiseen ja DCFTA-sopimusten täytäntöönpanoon. Itäisen kumppanuuden maiden pk-yritysten olisi lisäksi perustettava yhdistyksiä ja kattojärjestöjä, jotka edustavat niitä ja vahvistavat niiden kykyä ajaa etujaan lainsäädäntöprosessissa sekä saada jalansija paikallisilla ja EU:n markkinoilla.

5.   Hallintotapa

5.1

 Instituutioiden vahvistamiseen ja hyvään hallintoon liittyvien toimien tehostaminen on yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista niissä itäisen kumppanuuden maissa, missä tilanne on edelleen haasteellinen. Varsinkin oikeusvaltioperiaatetta, keskeisten oikeuslaitoksen uudistusten täytäntöönpanoa ja korruption torjuntaa on edistettävä yhä tarmokkaammin. Ne ovat kansalaisten valtiota kohtaan tunteman luottamuksen, pitkän aikavälin vakauden ja investointivarmuuden ennakkoedellytyksiä.

5.2

 Komitea kiinnittää huomion siihen, että vain Moldovan tasavallassa ja Ukrainassa on säädetty laissa valtiovallan velvollisuudesta kuulla kansalaisia. Tarvitaan velvoittava oikeudellinen kehys, jonka nojalla kansalaisyhteiskunta voi saada tietoa, vaatia hallitusta vastuuseen ja osallistua päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vahvistamiseksi itäisen kumppanuuden maiden hallitusten on lisäksi sitouduttava tukemaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita nykyistä johdonmukaisemmin ja suoremmin.

5.3

 Valmiuksien kehittämisen osalta on entistä tärkeämpää, että itäisen kumppanuuden maiden instituutiot ovat toimivia ja pystyvät toteuttamaan tarvittavat uudistukset. Toimielinten väliset yhteistyöjärjestelyt (esim. elintarviketurvallisuusvirastojen, standardointielinten, korruptiontorjuntaelinten jne. verkostot) olisikin virallistettava, ja niille olisi mahdollisesti osoitettava EU-tukea.

5.4

 Niin yhteistä valmiuksien kehittämistä, twinning-toimintaa, verkostoitumisjärjestelyjä ja käytänteiden jakamista kuin yhteisten lähestymistapojen ja välineiden kehittämistäkin voitaisiin tukea yhteisen assosiaatiojärjestelyn kautta. Lisäksi voitaisiin harkita Ukrainaa varten luotujen uudistusryhmien kaltaisten toimintamuotojen rahoittamista.

5.5

 ETSK painottaa myös tarvetta auttaa itäisen kumppanuuden maiden hallitusvaltaa ja kansalaisyhteiskuntaa kehittämään välineitä, joita tarvitaan tilannearvion tekemiseksi sukupuolten epätasa-arvosta ja siihen puuttumiseksi. On erittäin tärkeää varmistaa, että valtion tilastotoimistoille annettava tuki kattaa kauppaan ja sukupuolikysymyksiin liittyvien tilastotietojen keräämisen mm. sisällyttämällä kotitalous- ja yrityskyselyihin erityisesti näitä aiheita kartoittavia kysymyksiä sekä käyttämällä erityisiä indikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata ajan mittaan kauppaan kohdistuvia vaikutuksia.

6.   Yhteydet

6.1

 EU:n yhteistyö kumppanimaiden kanssa liikenneyhteyksien ja infrastruktuurin parantamiseksi, energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarkoituksessa on johtanut merkittävään edistykseen. Investointien jatkaminen näillä toiminta-aloilla oletettavasti vahvistaa kestävää talouskehitystä ja tuo konkreettisia hyötyjä kansalaisten elämään luomalla vaihtoehtoisia energialähteitä ja vähentämällä energiariippuvuutta pääasiassa yhdestä ainoasta toimittajasta sekä energian kulutusta.

6.2

 Komitea korostaakin, että on tärkeää edistää energialähteiden monipuolistamista, vähentää hiilidioksidipäästöjä, luoda tehokkaat kansalliset päästöseurantamekanismit ja tehostaa biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään metsätalouteen liittyviä toimia.

7.   Assosiaatiosopimukset ja pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset (DCFTA)

7.1

 Komitea kannattaa voimakkaasti esitystä assosiaatio- ja DCFTA-sopimuksiin liittyviä uudistuksia koskevan tehostetun vuoropuhelun käynnistämisestä EU:n ja kolmen assosioituneen maan välillä sekä vertailuosioiden sisällyttämistä assosiaatiosopimuksen solmineiden maiden maakohtaisiin suosituksiin ja niiden synkronoitua julkistamista myönteisen kilpailun edistämiseksi, sillä tämä on jo osoittautunut tehokkaaksi edistymisen nopeuttamisessa Keski- ja Itä-Euroopassa.

7.2

 Kolmen assosioituneen maan ja EU:n yhteistyötä on suositeltavaa institutionalisoida vielä enemmän varsinkin toimeenpanotasolla. Yhteisen toimeenpanoryhmän ja muutamien alaryhmien perustaminen parlamenttitason institutionalisointiprosessin mallin mukaisesti voisi olla hyvä alku. Sen jälkeen voitaisiin perustaa vastaavia järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ryhmittymiä itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumien, elinkeinoelämän järjestöjen ja tukiorganisaatioiden, ammattiliittojen yms. puitteissa. Esimerkkinä voitaisiin käyttää demokratiaa ja taloudellista kehitysyhteistyötä korostavasta GUAM-järjestöstä saatuja kokemuksia ja sen piirissä luotuja verkostoja. EU:lta ja sen yksittäisiltä jäsenvaltioilta saatava tuki edistäisi tällaista institutionalisointia merkittävästi.

7.3

 Assosiaatio- ja DCFTA-sopimuksia on niiden monimutkaisuuden vuoksi työlästä panna täytäntöön, koska ne edellyttävät huomattavia poliittisia, taloudellisia ja henkilöstöresursseja ja täytäntöönpanoon liittyy runsaasti haasteita erityisesti siksi, että päämääränä on markkinoiden uudistaminen, kun taas EU-lähtöisten uudistusten tärkeimmät varsinaiset odotukset liittyvät oikeusvaltioon ja hyvään hallintotapaan. Komitea pitää ratkaisevan tärkeänä, että nämä odotukset otetaan huomioon ja että assosiaatio- ja DCFTA-sopimusten täytäntöönpanoa tuetaan rinnakkaisilla aloitteilla, jotka tähtäävät assosioituneiden demokratioiden vahvistumiseen. Rinnakkaisiin aloitteisiin voitaisiin harkita liitettävän uusia tukimekanismeja, joita voisi hyödyntää vasta sitten, kun yhteisesti sovitut tavoitteet on kokonaan toteutettu. Tällaiset mekanismit antaisivat myös lisämotivaatiota.

7.4

 ETSK suosittaa myös painokkaasti, että naistyöntekijöiden oikeuksiin ja palkkaukseen liittyviä ongelmia pyritään käsittelemään säännöllisesti. Se on erityisen tärkeää teollisuudessa ja palvelualoilla, sillä erot ja vaihtelu ovat siellä suurimpia. Assosiaatio- ja DCFTA-sopimuksiin liittyvä lähentämisohjelma tarjoaa kattavan mallin, jonka mukaisesti mm. sukupuolikysymyksiin ja syrjinnän torjuntaan liittyvä lainsäädäntötoiminta ja kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpano voidaan hoitaa. On ratkaisevan tärkeää seurata tätä prosessia, parantaa sukupuolittain jaoteltujen työllisyys- ja palkkatilastojen kokoamista ja tukea naisasiaa ajavia ryhmiä.

Bryssel 26. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Kymmenen viime vuoden aikana ETSK on antanut yli kymmenen lausuntoa itäisen kumppanuuden eri näkökohdista. Se on myös perustanut pysyvän itäisten naapurivaltioiden seurantakomitean, EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden kahdenvälisiä kansalaisyhteiskuntafoorumeja sekä sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä ja järjestänyt itäisen kumppanuuden yritysfoorumeja itäisen kumppanuuden huippukokouksien yhteydessä.

(2)  Euroopan unionin perusoikeuskirja (2016/C 202/02).

(3)  https://indicators.ohchr.org

(4)  https://nhri.ohchr.org/

(5)  Rebuilding Ukraine: An assessment of EU assistance, Chatham House, the Royal Institute of International Affairs, 2018.

(6)  EaP CSF Policy brief, Joint Staff Working Document ”EaP – Focusing on key priorities and deliverables – Assessment and recommendations by the civil society”, 2017.

(7)  Ukraine Analytica, numero 3 (13), 2018.

(8)  http://eu4business.eu/files/medias/regional-position-paper_final_kyiv-21-june-2017-2_0.pdf

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/40

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kansainvälinen kauppa ja matkailu – Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2020/C 14/05)

Esittelijä: Alfred GAJDOSIK

Komitean täysistunnon päätös

24.1.2019

Oikeusperusta

työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava jaosto

ulkosuhteet

Hyväksyminen jaostossa

5.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

26.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

134/0/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) korostaa painokkaasti matkailun ja kansainvälisen kaupan yleisiä monitasoisia kytköksiä. Koska matkailu kasvaa nopeammin kuin talous kaiken kaikkiaan, sitä voidaan ilman muuta pitää merkittävänä työllisyyden ja talouskasvun moottorina. Matkailu ja kansainvälinen kauppa ovatkin ratkaisevia tekijöitä kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden (1) saavuttamisessa, ja siksi komitea kehottaa näiden elinkeinoalojen vastuutahoja sitoutumaan asiaan selväsanaisesti ja kantamaan kortensa kekoon kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi esimerkiksi luomalla kestävän kehityksen tavoitteen nro 8 mukaisia ihmisarvoisia ja kestäväpohjaisia työpaikkoja.

1.2

 ETSK kiinnittää huomiota rahoitussuunnittelun merkitykseen poliittisten painopisteiden täytäntöönpanossa ja korostaa talousarvioiden olevan varmastikin tehokkain väline poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea kehottaakin ottamaan matkailun merkityksen huomioon myös siten, että uusinta ehdotusta monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021–2027 tarkistetaan ja matkailulle luodaan tässä yhteydessä oma budjettikohtansa.

1.3

 ETSK pitää valitettavana, että matkailua ei ole tähän mennessä asetettu erilliseksi tavoitteeksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevissa asetuksissa vaan siihen on kiinnitetty huomiota vain välineenä tai toimialana. On toki myönteistä, että asetuksissa tarjotaan mahdollisuuksia investoida älykkääseen matkailuun, mutta se ei komitean mielestä riitä matkailun kokonaistaloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen merkityksen huomioon ottamiseksi, myös kun ajatellaan matkailun imagovaikutusta. ETSK kehottaakin sisällyttämään matkailun Euroopan rakenne- ja investointirahastojen temaattisiin tavoitteisiin.

1.4

 Matkailualan suhteellisen vähäiset markkinoille tulon esteet eivät saa aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia haittoja matkailualan työntekijöille.

1.5

 ETSK kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä matkailualan koulutuksen, ammatillisten normien ja ammattipätevyystodistusten yhdenmukaistamiseksi tai tunnustamiseksi, vahvistamaan ponnisteluja eurooppalaisen ammattipätevyyspassin toteuttamiseksi ja edistämään elinikäistä oppimista matkailualalla.

1.6

 Koska on kiistatonta, että kansainvälinen matkailu on taloudellisesti tärkeää ja että se lisäksi edistää merkittävästi kansojen keskinäistä ymmärrystä ja auttaa hälventämään ennakkoluuloja ja siten myötävaikuttaa voimakkaasti unionista syntyvään vaikutelmaan, kulttuurimatkailun ja sosiaalisen matkailun kaltaisia matkailun erityismuotoja olisi tuettava erityistoimin. Komitea muistuttaa myös tarpeesta edistää mm. terveys-, urheilu-, maatila- ja ekomatkailua.

1.7

 On aivan ratkaisevan tärkeää taata säälliset ja kestäväpohjaiset työpaikat matkailualalla työehtosopimuksin kestävän kehityksen tavoitteen nro 8 mukaisesti. ETSK kehottaa poistamaan alalta kaikki laittoman ja epävarman työn muodot.

1.8

 Matkailun kestävyys riippuu merkittävästi myös mahdollisimman ympäristöystävällisten liikennemuotojen valinnasta. Tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota liikennevälineiden harkittuun ja vastuulliseen käyttöön.

2.   Johdanto

2.1

 Komitea haluaa tämän lausunnon avulla kiinnittää huomiota matkailun ja kansainvälisen kaupan tiiviiseen yhteyteen ja korostaa niiden yhteismerkitystä kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

2.2

 Kansainvälisellä kaupalla on pitkät perinteet, mutta sen erityinen sosiaalinen ja poliittinen merkitys on kasvanut aikojen saatossa huomattavasti. Perinteisesti kansainvälinen kauppa on hoidettu kahdenvälisin sopimuksin, mutta toisen maailmansodan jälkeen sitä on käyty yhä enemmän monenvälisten sopimusten pohjalta. Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisen myötä on syntynyt kansainvälistä kauppaa sääntelevä kaupankäyntijärjestelmä, jonka puitteissa Euroopan komissio on vuodesta 2011 lähtien tukenut unionin taloudellisia ulkosuhteita sellaisten uuden sukupolven kauppasopimusten avulla, joilla pyritään tiivistämään talous- ja kauppasuhteita tiettyihin kauppakumppaneihin.

2.3

 Vapaakaupan ja protektionismin ristipaine osoittaa myös, että kansainvälistä kauppaa voidaan niin ikään käyttää poliittisen vaikuttamisen välineenä.

2.4

 Matkailu on kansainvälisen kauppataseen kolmanneksi suurin sektori, sen osuus maailman BKT:stä on 10,4 prosenttia (EU:ssa 10,3 prosenttia), ja se tarjoaa maailmanlaajuisesti 313 miljoonaa työpaikkaa. Joka 11. työpaikka maailmassa liittyy jollain tavalla matkailuun. Kolmasosalle kehitysmaista matkailu on tärkein vientitekijä, ja se vaikuttaa siten merkittävästi kyseisten maiden taloustilanteeseen.

2.5

 Matkailulla onkin ratkaiseva asema kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mutta on otettava huomioon, että 8 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä johtuu maailmanlaajuisesta matkailusta.

2.6

 Matkailu edistää taloudellista ja sosiaalista integraatiota maaseudulla ja syrjäisimmillä alueilla kaikkialla maailmassa. Sen yhteydessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota epätoivottuihin liitännäisvaikutuksiin, kuten maatalousmaan vähenemiseen, luonnonsuojelun vaarantumiseen ja ilman saastumiseen, ja vältettävä niitä mahdollisimman pitkälti.

2.7

 Vuonna 2017 kansainvälisessä matkailussa kirjattiin maailmanlaajuisesti 1,32 miljardia saapumista (+ 7 prosenttia) ja Euroopassa 671 miljoonaa saapumista, joten Euroopan markkinaosuus on 51 prosenttia (+ 8 prosenttia). Maailman matkailujärjestön (UNWTO) tulevaisuutta luotaavasta pitkän aikavälin tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että matkailu ei kasva Euroopassa vuoteen 2030 mennessä enää yhtä voimakkaasti. Euroopan matkailijamäärän arvioidaan tuolloin olevan 744 miljoonaa (+ 1,8 prosenttia) ja kokonaismarkkinaosuuden 41,1 prosenttia.

2.8

 Matkailulle luotiin unioniin oma oikeusperusta Lissabonin sopimuksella (2) (1. joulukuuta 2009). Komissio julkaisi sen pohjalta vuonna 2010 tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (3). Tästä huolimatta matkailulle ei ole osoitettu omaa budjettikohtaa nykyisessä vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä eikä uusimmassa ehdotuksessa vuosien 2021–2027 rahoituskehykseksi.

2.9

 Kun otetaan huomioon, että työllisyys ja siten myös talous ovat viime vuosina kasvaneet unionissa matkailualalla jatkuvasti nopeammin kuin muilla elinkeinoaloilla, on käytettävissä olevien tietojen perusteella kuitenkin sekä perusteltua että kipeästi tarpeen paitsi syventää ulkoista matkailupolitiikkaa entisestään myös toteuttaa vastaavia budjettipoliittisia toimia unionitasolla.

2.10

 Komitea suhtautuu erittäin myönteisesti 27. toukokuuta 2019 annettuihin neuvoston päätelmiin (4), joissa neuvosto tekee matkailualan haasteet (digitalisaatio, kestävyys ja alakohtainen tietämys ja osaaminen) huomioon ottaen konkreettisia ehdotuksia kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tiimoilta ja kehottaa toteuttamaan asianmukaisia toimia matkailun tukemiseksi, jotta EU säilyttää asemansa maailman markkinajohtajana matkailualalla.

2.11

 Matkailu tarjoaa suuret mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen. Se, että matkailuala työllistää maailmanlaajuisesti keskimäärin enemmän naisia ja nuoria kuin muut alat, on myös merkittävää kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti tavoitteiden nro 5 ja 10, saavuttamisen kannalta.

2.12

 Matkailu- sekä majoitus- ja ravitsemisalojen palkat jäävät useimmissa maissa mediaanipalkan alapuolelle, minkä vuoksi on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä asianmukaisten palkkojen takaamiseksi kaikille alan työntekijäryhmille. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että matkailualan työolot ovat monesti erittäin kovia eikä vähimmäispalkkaa ja enimmäistyöaikaa koskevia työmarkkinaosapuolten sopimuksia sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia määräyksiä useinkaan noudateta käytännössä. Alalle onkin kiireellisesti luotava kestävän kehityksen tavoitteen nro 8 mukaisia ihmisarvoisia ja kestäväpohjaisia työpaikkoja. Tätä varten on komitean mielestä parannettava toimintaolosuhteita, tehtävä selkeitä työehtosopimuksia ja tuettava alaa digitalisoitumisessa.

3.   Matkailu ja talous

3.1

 Matkailun merkitys talouskasvun keskeisenä moottorina ulottuukin paljon varsinaista matkailualaa laajemmalle: kansainväliseen kauppaan ja jakeluun mutta myös kaikkiin julkisen ja yksityisen sektorin toimialoihin maatalous ja liikenne mukaan lukien.

3.2

 Lisäksi matkailu on monilla alueilla, kuten pienillä saarilla tai syrjäisillä vuoristoalueilla, yksi harvoista ja joskus ainoa elinkeino nykyisessä kansainvälisessä työnjaossa.

3.3

 Matkailu on myös auttanut monia alueita elvyttämään rappeutuneita seutuja.

4.   Matkailu ja kestävä kehitys

4.1

 Matkailualan kilpailukyky liittyy tiiviisti matkailun kestävyyteen, koska matkailukohteiden houkuttelevuus ja laatu riippuvat vahvasti kohteiden luonnon- ja kulttuuriympäristöstä ja niiden integroitumisesta paikalliseen infrastruktuuriin.

4.2

 Matkailun kestävyys perustuu eri tekijöihin, joita ovat esimerkiksi

—

vastuullinen luonnonvarojen (erityisesti veden) käyttö

—

puhtaiden energialähteiden käyttö

—

matkailutoiminnan ympäristövaikutusten huomioon ottaminen (esimerkiksi jätehuolto, maaperän ja vesien kuormituksen kasvu)

—

biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen

—

kulttuuriperinnön suojelu

—

matkailun luomien työpaikkojen laadun ja kestäväpohjaisuuden vaaliminen

—

paikallisväestöön kohdistuvien vaikutusten huomioon ottaminen

—

henkilöstön kehittäminen

—

liikenne.

4.3

 Kestävä matkailu on määritelty yhdeksi kestäväpohjaisen kulutuksen ja tuotannon kymmenvuotisen puiteohjelman keskeisistä aloista. Näin ollen kestävästä matkailusta voi tulevaisuuden alana tulla koko matkailualan normi, ja lisäksi se voi saada kansalliset taloudet kehitykseen mukaan kautta maailman (5).

Komitean mielestä kansainvälisen kaupan ja matkailun vastuutahojen olisi hyödynnettävä tätä potentiaalia löytääkseen keinoja ja tapoja edistää tehokkaasti kestävän kehityksen tavoitteiden (erityisesti tavoitteiden nro 3, 6, 7, 12, 14 ja 15) saavuttamista ja pyrittävä lisäksi solmimaan kumppanuuksia tavoitteen nro 17 mukaisesti.

4.4

 Matkailun taloudellinen merkitys ja sen maailmanlaajuinen 17 prosentin työllisyysosuus (josta naisten osuus on 44 prosenttia) vaikuttavat voimakkaasti moniin kestävän kehityksen politiikan aloihin.

4.5

 Matkailulla on laaja-alaisena taloudellisena toimintana taloudellisen ulottuvuutensa ohella myös ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus, ja siksi se on ratkaiseva tekijä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Alalta saaduilla tuloilla voi tähän liittyen olla keskeinen merkitys pyrittäessä tukemaan matkailualueiden kestävää hallinnointia.

4.6

 Olisi noudatettava sellaista lähestymistapaa, jossa matkailun kielteisten vaikutusten analysoinnin lisäksi tarkastellaan myös sen myönteisiä vaikutuksia eri tekijöihin (esimerkiksi ympäristöön ja yhteiskuntaan). Sloveniassa kehitetyssä ”vaikutusmatkailun” mallissa, joka perustuu 10 + 1 ”vaikutusindikaattoriin”, otetaan huomioon myös matkailun myönteiset vaikutukset kaikilla elämänaloilla (6).

4.7

 Uudet teknologiat ovat johtaneet talouden alallakin rakennemuutokseen, joka tuntuu erityisesti pienissä rakenteissa. Matkailualalla tämä koskee paitsi palvelujen tarjontaa myös markkinointia ja varauskäyttäytymistä.

4.8

 Erityisenä ongelmana koko matkailualalla on erilaisten yksityisten alustojen kautta tehtyjen varausten maailmanlaajuinen kasvu. Tämä uusi markkinointimuoto tarjoaa kiistatta etuja muille kuin ammattimaisille palveluntarjoajille samoin kuin matkailuoloiltaan kehittymättömille tai vähemmän kehittyneille alueille. Kokonaistalouden näkökulmasta ei kuitenkaan ole hyväksyttävää, että yksityiset palveluntarjoajat saavat kilpailuetuja sen vuoksi, että ne eivät kenties maksa veroja lainkaan tai maksavat niitä erittäin vähän ja etteivät matkailualalla yleensä sovellettavat tiukat hygienia- ja turvallisuusvaatimukset sido niitä. Olisikin esimerkiksi tarpeen soveltaa ammattimaisia majoituspalvelujen tarjoajia koskevia rekisteröintivelvoitteita ja arviointikriteereitä myös tällaisiin palveluntarjoajiin.

5.   Matkailu ja ympäristö

5.1

 Pitkäjänteisesti menestyksekäs matkailupolitiikka ja tehokas ympäristönsuojelu eivät lähtökohtaisesti ole ristiriidassa keskenään, vaan niitä olisi pidettävä ja sovellettava toisiaan täydentävinä ja tukevina toimenpiteinä.

5.2

 Yksi kasvavaan kansainväliseen matkailuun liittyvä ongelma on epäilemättä eri liikennevälineiden (laivojen, lentokoneiden, linja-autojen tai henkilöautojen) käyttö ja niiden ympäristövaikutukset.

5.3

 Suuria matkanjärjestäjiä olisi muistutettava roolistaan vastuullisessa kestävän kehityksen politiikassa ja patistettava toimimaan sen mukaisesti, ja niiden olisi palkattava ympäristöasioista vastaavaa henkilöstöä huolehtimaan kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden huomioon ottamisesta neuvonnan ja suunnittelun yhteydessä.

5.4

 Liikamatkailusta (overtourism) on eräillä alueilla jo kehkeytynyt sekä paikallisten asukkaiden elämänlaatua että ympäristöä uhkaava ongelma. Koska käsitteelle ei ole yhtenäistä määritelmää, se on epämääräinen ja sitä on hankala soveltaa. Ongelma ei kuitenkaan ole uusi. Jo 1980- ja 1990-luvulla kehiteltiin ns. Mallorca-ilmiön pohjalta ideoita siitä, miten yhdelle rannalle saadaan mahtumaan mahdollisimman paljon matkailijoita ilman liiallisia sivuvaikutuksia. Kansainväliset matkailujärjestöt pyrkivät tarjoamaan ongelmasta kärsiville alueille opastusta ja ohjausta ensisijaisesti antamalla esimerkkejä parhaista käytännöistä.

5.5

 Komitea kehottaa suuria kansainvälisiä matkailujärjestöjä lisäksi sopimaan matkailukohteiden markkinointia koskevista menettelysäännöistä, joissa otetaan huomioon ympäristö ja kestävä kehitys ja joiden avulla myös torjutaan liikamatkailua, sillä liiallisella matkailulla on muiden seurausten ohella myös ympäristö- ja kestävyysvaikutuksia.

6.   Matkailu ja etiikka

6.1

 Matkailulla tarkoitetaan ihmisten ja palvelujen liikkumista sekä kotimaassa että yli valtiorajojen ja ulkomailla, ja sillä on taloudellisen merkityksensä lisäksi vaikutusta myös muiden kuin matkailun kanssa tekemisissä olevien ihmisten sosiaaliseen ja kulttuuriseen elinympäristöön lähtö- ja kohdemaissa.

6.2

 Maailman matkailujärjestö (UNWTO), joka on matkailupolitiikan kansainvälinen foorumi ja matkailusta vastaavien viranomaisten kansainvälisen viestinnän yhteyspiste, on ottanut tämän huomioon ja julkaissut vuonna 1999 matkailun maailmanlaajuiset eettiset säännöt (7), joiden 10 periaatteessa ja 49 kohdassa säännellään yksityiskohtaisesti maailmanlaajuisen matkailun moninaisia näkökohtia (8). Eettisiä sääntöjä kuvataankin myös ”matkailun eettisen käyttäytymisen pelisäännöiksi”.

6.3

 Eettisissä säännöissä otetaan huomioon matkailualan monitahoisuus siten, että niissä käsitellään taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen näkökohtien lisäksi myös perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista (ks. toimenpiteet lasten kaltoinkohtelun, lapsityövoiman käytön ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi matkailun yhteydessä).

6.4

 Koska eettiset säännöt ovat vain suosituksia eikä niiden noudattaminen ole allekirjoittajille pakollista, UNWTO laati syyskuussa 2017 puitesopimuksen matkailun etiikasta (International Framework Convention on Tourism Ethics) (9). Sen on allekirjoittanut yli puolet järjestön jäsenistä. Sopimuksen sisältö perustuu eettisiin sääntöihin ilman merkittäviä muutoksia, mutta etuna on se, että allekirjoittajat ovat velvollisia noudattamaan sopimusta.

7.   Matkailu ja kulttuuri

7.1

 Yksi matkailun tärkeimmistä liikkeelle panevista voimista on kohdemaan kulttuuriomaisuus.

7.2

 Kulttuurimatkailu lisää kiinnostusta vieraisiin kulttuureihin, edistää kansojen keskinäistä ymmärrystä ja auttaa hälventämään ennakkoluuloja.

8.   Matkailu ja väestönkehitys

8.1

 Väestönkehitys vaikuttaa myös matkailuun: ikäpyramidi, jossa valtaosin turvatusta toimeentulosta nauttivien, yhä enemmän liikkuvien ikäihmisten osuus on huomattava, on johtanut seniorimatkojen lisääntymiseen. Seniorimatkojen osuus on jo merkittävä erityisesti ryhmämatkoissa, ja ne ovat joillakin aloilla myös muuttaneet matkailuyritysten tarjontarakennetta, mikä johtuu muun muassa siitä, että ikäihmiset varaavat usein pitkiä lomia eivätkä lomakaudet juurikaan vaikuta heidän matkoihinsa. Tämä on pantu merkille myös Maailman matkailujärjestön huippukokouksessa, jossa seniorimatkailuun on kiinnitetty erityistä huomiota.

8.2

 Euroopan komissio on kaikkien ulottuvilla olevaa matkailua koskevalla Calypso-aloitteellaan edistänyt kestävällä tavalla sosiaalisen matkailun kasvua tukemalla toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään sekä seniorimatkailua että epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien matkailua. Tämä on johtanut uudenlaiseen matkailutarjontaan mutta myös hiljaisten kausien entistä parempaan hyödyntämiseen. Näitä kokemuksia olisikin järkevää jakaa Euroopan unionin ulkopuolisten kumppanien kanssa keskinäisen matkailun edistämiseksi.

8.3

 Nykyisistä väestönkehitykseen liittyvistä tekijöistä johtuvien suuntausten lisäksi muutkin matkailun erityismuodot, esimerkiksi pyhiinvaellusmatkailu, ovat kehittyneet entisestään.

9.   Matkailu ja koulutus

9.1

 Matkailualalla kaikessa monimuotoisuudessaan on markkinoiden kehitys ja kuluttajien kasvavat odotukset huomioon ottaen erityisiä koulutusvaatimuksia, jotka ulottuvat asianmukaisesta kielitaidosta ja tietotekniikan hallinnasta liiketaloudelliseen ja gastronomiseen osaamiseen.

9.2

 Monissa unionin jäsenvaltioissa on erilaisia koulutusmuotoja ja -väyliä, joiden kesto vaihtelee, mikä vaikeuttaa niiden keskinäistä tunnustamista. Tiettyjen koulutusnormien määritteleminen voisi parantaa eri ammattilaisten uramahdollisuuksia sekä unionissa että sen ulkopuolella. Vain yleisesti sitovien koulutusvaatimusten avulla – ja parantamalla alan toimintaolosuhteita, kuten edellä jo mainitaan – saadaan ajan mittaan vähennettyä alaa koettelevaa ammattityövoiman puutetta.

9.3

 Olisi myös tarkoituksenmukaista lisätä matkailualan ammattien arvostusta pysyvinä uravaihtoehtoina, sillä työolot ovat matkailualalla usein vaikeampia kuin muilla aloilla.

10.   Matkailu ja digitalisaatio

10.1

 Digitalisaatio vaikuttaa matkailualalla merkittävästi paitsi matkailijoiden käyttäytymiseen myös matkailupalvelujen tarjoajiin.

10.2

 Internetin ja verkkoarviointien hyödyntäminen matkailussa lisääntyy kaiken aikaa, ja vuonna 2017 yksistään Saksassa kaikista matkoista varattiin verkon kautta 40 prosenttia. Tämä avaa pk-yrityksille uusia markkinoita, mutta niiden on saatava tällaiseen innovointiin myös taloudellista tukea.

10.3

 Sähköinen verkottuminen ja digitalisaatio ovat niin ikään vaikuttaneet voimakkaasti matkailuyritysten sisäisiin prosesseihin: pientenkin yritysten kannattaa nykyään yleensä tarjota asiakkailleen vähintään internetyhteys.

10.4

 Digitalisaatiolla on tärkeä merkitys myös matkailualan innovatiivisissa yhteistyömuodoissa, millä taas voi olla huomattavia vaikutuksia matkakohteiden kehittämiseen. Monet nykyajan teknologiat (esimerkiksi tekoäly, virtuaalitodellisuus, laajennettu todellisuus ja lohkoketjuteknologia) voivat auttaa useimpia syrjäisiä paikkoja kehittymään kiinnostaviksi kohteiksi. Uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi matkailualan on panostettava nykyistä voimakkaammin tutkimukseen ja kehittämiseen.

10.5

 Kulttuurimatkailukin voi hyötyä digitalisaatiosta, sillä virtuaalitodellisuus voi myös kannustaa lähtemään matkoille.

Bryssel 26. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Kestävän kehityksen tavoitteet:

tavoite 1: köyhyyden poistaminen

tavoite 2: nälän poistaminen

tavoite 3: terveys ja hyvinvointi

tavoite 4: laadukas koulutus

tavoite 5: sukupuolten tasa-arvo

tavoite 6: puhdas vesi ja sanitaatio

tavoite 6: edullinen ja puhdas energia

tavoite 8: ihmisarvoinen työ ja talouskasvu

tavoite 9: kestävä teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri

tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen

tavoite 11: kestävät kaupungit ja yhteisöt

tavoite 12: kestäväpohjainen kulutus ja tuotanto

tavoite 13: ilmastotoimet

tavoite 14: vedenalainen elämä

tavoite 15: maanpäällinen elämä

tavoite 16: rauha, oikeus ja vahvat instituutiot

tavoite 17: kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi.

(2)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 195 artikla.

(3)  COM(2010) 352 final.

(4)  Neuvoston asiakirja 9707/19 Matkailualan kilpailukyky EU:n kestävän kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä seuraavalla vuosikymmenellä, 27. toukokuuta 2019.

(5)  Ks. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNTAD) raportti Tourism for Transformative and Inclusive Growth, 2017.

(6)  https://www.impact-tourism.net/

(7)  http://ethics.unwto.org/en/content/global-code-ethics-tourism

(8)  Maailmanlaajuisten eettisten sääntöjen periaatteet:

1 artikla: Matkailun kansojen ja yhteiskuntien keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta edistävä vaikutus

2 artikla: Matkailu henkilökohtaisen ja kollektiivisen täyttymyksen keinona

3 artikla: Matkailu kestävän kehityksen osatekijänä

4 artikla: Matkailu kulttuuriperinnön hyödyntäjänä ja edistäjänä

5 artikla: Matkailu vastaanottavia maita ja yhteisöjä hyödyttävänä toimintana

6 artikla: Matkailun kehittämiseen osallistuvien toimijoiden velvollisuudet

7 artikla: Oikeus matkailuun

8 artikla: Matkailijoiden liikkumisvapaus

9 artikla: Matkailualan työntekijöiden ja yrittäjien oikeudet

10 artikla: Matkailun maailmanlaajuisten eettisten sääntöjen periaatteiden täytäntöönpano.

(9)  UNWTO Framework Convention on Tourism Ethics.

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/46

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Digitalisaatio, tekoäly ja oikeudenmukaisuus – Miten vahvistaa EU:n asemaa globaalissa kilvassa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta ja koulutuksesta ja taata samalla sosiaalinen osallisuus”

(puheenjohtajavaltio Suomen pyytämä valmisteleva lausunto)

(2020/C 14/06)

Esittelijä: Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA

Toinen esittelijä: Giulia BARBUCCI

Neuvoston puheenjohtajavaltion Suomen lausuntopyyntö

7.2.2019 päivätty kirje

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus

Hyväksyminen jaostossa

10.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

118/0/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Taidot ja osaaminen ovat avainasemassa pyrittäessä varmistamaan EU:n menestyminen maailmanlaajuisessa kilpailussa, kun on kyse digitalisaatiosta ja tekoälystä. Huippuosaamisen lisäksi on huolehdittava siitä, että kaikilla yhteiskunnassa on tekoälyn aikakauden edellyttämää ymmärrystä, tietämystä ja osaamista, jotta koko potentiaali voidaan hyödyntää täysin ja kaikki saadaan pidettyä mukana.

1.2

 ETSK kehottaa EU:ta lähestymään koulutuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon sen kaksisuuntaiset yhteydet muihin politiikanaloihin, kuten data-, tutkimus-, innovointi- ja teollisuuspolitiikkaan sekä talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Koska tällainen lähestymistapa edellyttää myös tarvittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, komitea suosittaa jälleen kerran uudistusten toteuttamista suotuisten olosuhteiden luomiseksi yksityisen sektorin investoinneille ja ”kultaisen säännön” soveltamista, jotta jäsenvaltiot voivat rahoittaa talousarvioistaan sosiaalisesti ja taloudellisesti tuottavia investointeja, jotka eivät uhkaa julkisen talouden kestävyyttä tulevaisuudessa (1).

1.3

 ETSK katsoo jäsenvaltioiden tiiviin yhteistyön olevan ratkaiseva edellytys maailmanlaajuisessa kilpailussa menestymiselle. Eurooppalaisten yliopistojen verkostoitumista olisi edistettävä tekoälyosaamisen vahvistamiseksi, ja myös ammatillista koulutusta koskevaa yhteistyötä on syytä tehostaa. Komitea kehottaa osoittamaan nykyistä enemmän EU:n varoja tarvittavien uudistusten, rajatylittävän vaihtotoiminnan ja yhteistyön tukemiseen koulutusalalla, myös kun on kyse uudelleenkoulutuksesta, jonka tarkoituksena on auttaa työntekijöitä selviytymään digitaalisesta murroksesta.

1.4

 ETSK korostaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti, että jatkuvan ja elinikäisen oppimisen tulee olla kaikille kuuluva oikeus, jotta jokainen pysyy digitalisaatio- ja tekoälykehityksen mukana ja voi vaikuttaa kehitykseen ja jotta määräysvalta pysyy ihmisillä (2).

1.5

 Komitea esittää, että jatkuvan ja oppijakeskeisen oppimisen edistämiseksi kehitetään digitalisaatioon ja luotettavan tekoälyn hyödyntämiseen painottuva EU:n strategia. Strategiassa olisi hahmoteltava kohdassa 1.4 esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia järjestelyjä ottaen huomioon kansallisten järjestelmien erot.

1.6

 ETSK katsoo, että tekoälyn aikakausi edellyttää monialaisten taitojen, kuten loogisen päättelykyvyn, kriittisen ajattelun, luovuuden ja vuorovaikutustaitojen, varaan rakentuvaa vankkaa perustaa. Lisäksi tarvitaan vahvaa osaamista luonnontietiessä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa (STEM-aineet) sekä taiteissa ja yhteiskuntatieteissä. Eettinen ajattelu ja yrittäjähenkisyys ovat niin ikään keskeinen osa tekoälyn aikakauden taitoja ja osaamista.

1.7

 Osallisuus edellyttää sitä, että kaikilla on sukupuolesta, iästä ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta mahdollisuus käyttää digitaali- ja tekoälyteknologiaa ja hankkia tarvittavat taidot. Yleinen koulutus on tässä yhteydessä ratkaisevassa asemassa, ja myös epävirallisella koulutuksella on tärkeä merkitys osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Naisten ja tyttöjen sekä ikäihmisten taitojen turvaamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota.

1.8

 Kilpailukykyisyys vaatii sekä huippuosaamista että koulutettujen ja ammattitaitoisten ihmisten muodostamaa laajaa osaamispohjaa. Ammatillisia tutkintoja on mukautettava jatkuvasti niin, että ne vastaavat uusia kehityssuuntauksia ja taitotarpeita. ETSK katsoo, että uutta maailmanluokan osaamista edistetään parhaiten tutkimushankkeiden avulla. Elinkeinoelämän kanssa toteutettavat yhteistyöhankkeet ovat yksi keino pitää huippuosaajat EU:ssa ja houkutella ulkomaisia kykyjä unioniin.

1.9

 ETSK tähdentää, että poliittisten päättäjien, koulutuksen tarjoajien, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää digitalisaatiota ja tekoälyä sekä niihin liittyvää koulutuksen ja osaamisen kehittämistä koskevissa kysymyksissä. Koska työmarkkinaosapuolilla on työhön liittyvissä asioissa erityinen, perussopimuksissa määritelty rooli, ne olisi osallistettava investointeja, teknologiaa ja työn organisointia koskevaan päätöksentekoon asiaankuuluvien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

2.   Johdanto

2.1

 Nopea digitalisaatio- ja tekoälykehitys tuo EU:lle haasteita, sillä unioni tarvitsee hyvät valmiudet menestyäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Taitojen ja osaamisen parantamisella on tässä yhteydessä keskeinen asema, ja se edellyttää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aktiivista kehittämistä. Koulutuksen pitäisi myös auttaa ihmisiä vastaamaan muuttuvaan kysyntään ja muokkaamaan kehityksen kulkua seuraamalla sen eri muotoja ja vaikutuksia.

2.2

 Tämä valmisteleva lausunto on vastaus puheenjohtajavaltio Suomen pyyntöön tarkastella kysymystä ”Miten vahvistaa EU:n asemaa globaalissa kilvassa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta ja koulutuksesta ja taata samalla sosiaalinen osallisuus” digitalisaation ja tekoälyn yhteydessä. Tulevaisuuteen suuntautuvan lähestymistavan havainnollistamiseksi lausunnossa käytetään käsitettä ”tekoälyn aikakausi”.

2.3

 ETSK on jo aiemmin antanut useita lausuntoja, joissa käsitellään digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksia tulevaisuuden työhön, osaamiskysyntään ja investointitarpeisiin sekä tekoälyyn liittyviä eettisiä näkökohtia (3). Käsillä olevassa lausunnossa keskitytään digi- ja tekoälytaitojen, kilpailukyvyn ja osallisuuden välisiin yhteyksiin (eikä oteta huomioon muita taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi).

2.4

 Digitalisaatio ja tekoäly kytkeytyvät koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen monin tavoin. Ne luovat uudenlaisten taitojen ja osaamisen kysyntää ja mahdollistavat uudenlaisia oppimis- ja opetusmenetelmiä. Digitaali- ja tekoälytekniikoiden avulla voidaan myös ennakoida työ- ja arkielämän muutoksia ja näin ollen koulutustarpeita. Lisäksi koulutus antaa ihmisille valmiuksia vaikuttaa digitalisaatiokehitykseen.

2.5

 Digitalisaatio ja tekoäly kytkeytyvät myös osallisuuteen usein eri tavoin. Ne esimerkiksi auttavat vammaisia henkilöitä tekemään töitä ja hallitsemaan paremmin elämäänsä, ja niiden avulla voidaan myös vähentää ihmisten eristäytyneisyyttä. Toisaalta osallisuus edellyttää sitä, että kaikilla on sukupuolesta, iästä ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta mahdollisuus käyttää tällaista teknologiaa ja hankkia tarvittavat taidot.

2.6

 Koulutus kuuluu yleisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Erilaisia yhteistyömuotoja on kuitenkin olemassa, esimerkiksi hyvien käytäntöjen vaihto, ja parhaillaan pohjustetaan tietä eurooppalaiselle koulutusalueelle, joka perustuu Erasmus+-ohjelmaan ja muihin EU:n rahoitusvälineisiin. Myös ammattitutkintojen ja -pätevyyden tunnustaminen kuuluu keskeisiin yhteistyömuotoihin.

2.7

 Voidakseen vastata digitaali- ja tekoälyosaamista ja -koulutusta koskevaan kysymykseen sekä maailmanlaajuisessa kilpailussa menestymisen että sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta ETSK pohtii seuraavia kolmea kysymystä:

—

Millaiset taidot ja osaaminen ovat eniten tarpeen tekoälyn aikakaudella?

—

Miten tällaisia taitoja ja osaamista voitaisiin parhaiten hankkia ja vahvistaa?

—

Millaisia toimintapolitiikkoja tarvitaan kansallisella ja EU:n tasolla tämän kehityksen edistämiseksi?

3.   Millaiset taidot ja osaaminen ovat eniten tarpeen tekoälyn aikakaudella?

3.1

 Koska digitalisaatio ja erityisesti tekoäly vaikuttavat merkittävästi ihmisten arkielämään sekä yritysten, työllisyyden ja työn kehittymiseen tulevaisuudessa, kehitystä ja edistystä tarvitaan useilla kognitiivisilla tasoilla. Yhtäältä kyse on tietoisuudesta, tietämyksestä ja ymmärryksestä ja toisaalta taidoista ja osaamisesta. Huippuluokan taidot ja kyvyt ovat välttämätön edellytys maailmanlaajuisessa kilpailussa menestymiselle, mutta onnistuminen edellyttää myös koulutettujen ja ammattitaitoisten ihmisten muodostamaa kattavaa osaamispohjaa.

3.2

 On ilmeistä, etteivät kansalaiset tiedosta kovin laajalti digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan heidän avukseen tarjoamia mahdollisuuksia, ja etusijalla ovat sitä vastoin selkeästi työllisyyteen, turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyvät huolet. Sen vuoksi on lisättävä tietoisuutta mahdollisuuksista, joita digitalisaatio ja tekoäly tuovat koko yhteiskunnalle.

3.3

 Lisäksi on parannettava tietämystä tekoälyn luonteesta ja toiminnasta, jotta ihmiset ymmärtävät ja osaavat itse arvioida kriittisesti, missä ja miten tekoälyä voidaan hyödyntää. Ymmärrystä on lisättävä niin työnantajien, yritysten, työntekijöiden, kuluttajien kuin poliittisten päättäjienkin parissa.

3.4

 Tekoälyn aikakaudella tarvitaan niin ikään eettisen ajattelun kykyä, jotta digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn kehittämistä ja käyttöä voidaan ohjata ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti. Inhimillisten näkökohtien ohella olisi ymmärrettävä myös digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvät ympäristö- ja ilmastonäkökohdat: sekä näiden teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet että niiden mukanaan tuomat riskit. Nämä eettiset ja muut näkökohdat edellyttävät osallistavaa hallinnointia, mikä tarkoittaa kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistamista eri aloilla ja prosesseissa.

3.5

 Osaamisen ja taitojen kiireelliset lyhyen aikavälin kehittämistarpeet liittyvät osaamisvajeen pienentämiseen ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapainon korjaamiseen työmarkkinoilla.

3.6

 Koska tiettyihin ammatteihin on yhä vaikeampaa valmistautua pitkällä aikavälillä, ammatillisia tutkintoja on mukautettava jatkuvasti niin, että ne vastaavat uusia kehityssuuntauksia, ja niiden on rakennuttava sellaisten taitojen ja osaamisen varaan, joita tarvitaan kehityskulun yksityiskohdista riippumatta.

3.7

 On tärkeää kysyä, mitkä taidot tuovat lisäarvoa koneisiin ja robotteihin nähden ja mitä taitoja haluamme joka tapauksessa vaalia. Tämä korostaa monialaisiin taitoihin, kuten loogiseen päättelykykyyn, kriittisen ajatteluun, luovuuteen ja vuorovaikutustaitoihin, pohjaavan vankan perustan tarvetta.

3.8

 Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on lisäksi välttämätöntä, että kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on vähintäänkin perustason digitaidot. Yleisiin taitoihin olisi perustason digitaali- ja tekoälyosaamisen ohella kuuluttava myös kyky soveltaa tekoälyä innovatiivisten ratkaisujen etsimiseen ja toteuttamiseen päivittäisessä elämässä ja työssä. Tämä pätee kaikenikäisiin taustasta riippumatta, myös vammaisiin henkilöihin, kun ajatellaan tekoälyn heille tarjoamia mahdollisuuksia.

3.9

 Tekoälyn aikakaudella nousee esiin erityisesti luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineiden) rooli, mutta myös taiteet ja yhteiskuntatieteet ovat tärkeitä. Lisäksi korostuu monitieteisen ja tieteidenvälisen osaamisen tarve, jotta voitaisiin ymmärtää systeemisiä ilmiöitä ja moniulotteisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa digitalisaatiota ja tekoälyä voidaan hyödyntää.

3.10

 Työelämän muutos korostaa myös yrittäjyystaitojen merkitystä. Niitä tarvitsevat varsinaisten yrittäjien lisäksi kaikki muutkin voidakseen hallita omaa työtään ja elämäänsä. Lisäksi tällaiset nopeat muutokset vaativat sopeutumis- ja selviytymiskykyä niin työssä kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Yritysten on pyrittävä takaamaan työntekijöille koulutus tällaisten siirtymien helpottamiseksi työelämässä.

3.11

 Myös erilaiset yhteistyö-, viestintä- ja opetustaidot ovat tekoälyn aikakaudella tarpeen: Ihmisten ja älykkäiden järjestelmien, kuten tekoälyn ja robottien, välinen yhteistyö ja viestintä yleistyvät sekä työssä että arkielämässä. Lisäksi tekoälyä ja robotteja ”opetetaan” yhä enemmän pelkän ohjelmoinnin sijaan.

3.12

 Sen lisäksi, että tietämys, osaaminen ja taidot karttuvat kaikkialla yhteiskunnassa, tarvitaan huippuosaamista, jotta EU voi menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja olla innovoinnin ja investointien eturintamassa digitalisaation ja tekoälyn alalla. Tekoälyn kehittäjien ohella tarvitaan nykyistä enemmän lahjakkaita yksilöitä ja ammattilaisia soveltamaan tekoälyä erityisaloilla tuotannosta palveluihin. Kaikki tämä edellyttää edistynyttä tieteellistä, matemaattista ja teknistä osaamista.

3.13

 Myös vankat liiketoimintataidot ovat tarpeen digitalisaation ja tekoälyn tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi esimerkiksi yritystoimintaa laajennettaessa. Koska luotettava tekoäly voisi olla EU:lle kilpailuetu, eettisten näkökohtien olisi oltava keskeinen osa kaikkien tekoälyn kehittäjien ja käyttäjien osaamista.

3.14

 Jotta osaamiskilvassa voidaan menestyä, on tärkeää hyödyntää täysin yhteiskunnan koko potentiaali. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naisten ja tyttöjen digitaalisiin taitoihin ja kiinnostukseen STEM-aineisiin, jotta heidät saataisiin paremmin mukaan digitalisaation ja tekoälyn kehitykseen. Tämä parantaisi tilannetta useilla aloilla sekä taloudessa ja yhteiskunnassa kokonaisuudessaan ja auttaisi vähentämään dataan ja teknologiaan liittyvää sukupuolittumista.

4.   Miten tekoälyn aikakauden edellyttämiä taitoja ja osaamista voitaisiin parhaiten hankkia ja vahvistaa?

4.1

 On selvää, että tekoälyn aikakauden edellyttämien taitojen ja osaamisen vahvistaminen vaatii nykyisten koulutusjärjestelmien uudistamista ja siihen tarvittavaa rahoitusta. Toisaalta digitalisaatio ja tekoäly merkitsevät niin valtavia muutoksia, että oppimista ja opettamista on ajateltava täysin uudella tavalla. Onkin ratkaisevan tärkeää valmentaa opettajia ja kaikkia kasvattajia ja kouluttajia uudenlaiseen ajatteluun ja kulttuuriin.

4.2

 Jatkuvan oppimisen tulee olla kaikille kuuluva oikeus, jotta jokainen pysyy talouden ja yhteiskunnan nykyisen ja tulevan kehityksen mukana ja pystyy vaikuttamaan kehitykseen. Sen yhteydessä tulee huolehtia yhtäläisistä mahdollisuuksista ja noudattaa periaatetta, että ketään ei jätetä oman onnensa nojaan. Jatkuva oppiminen on työtä palvelevaa oppimista, mutta se antaa myös henkilökohtaista ja ammatillista tyydytystä sekä edistää sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.

4.3

 Alemman perusasteen koulutuksen olisi annettava oppilaille digitaaliset perustaidot, mutta ennen kaikkea sen on luotava perusta jatkuvalle oppimiselle. Sen olisi siis annettava jokaiselle oppimistaidot ja valmiudet syventää tekoälyn aikakaudella tarvittavaa osaamista, myös sosiaalisten ja eettisten näkökohtien ymmärtämistä ja ymmärrystä siitä, miten määräysvalta pysyy ihmisillä.

4.4

 Sen sijaan, että oppimista pidetään erilaisten koulutustoimien ”putkena”, olisi pyrittävä oppimisen yksilölliseen suunnitteluun. Tekoälyn aikakauden oppimissuunnittelu edellyttää asianmukaisia menetelmiä yksilöllisten oppimistarpeiden arvioimiseksi sekä oppimismahdollisuuksien tarjonnan mukauttamista samalla kun huolehditaan yleisen koulutuksen erityisroolin säilymisestä. Lisäksi se edellyttää ihmisiltä uudenlaista aktiivisuutta, koska heidän on asetettava itselleen tavoitteita.

4.5

 Tekoäly itsessään tarjoaa mahdollisuuksia oppijakeskeisempään oppimiseen. Tekoälyavusteinen oppimissuunnittelu mahdollistaa taito- ja osaamistarpeiden analysoinnin sekä itsearvioinnin, ja se voi auttaa yhdistämään virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen tarjoamia vaihtoehtoja. Tekoälyä voidaan hyödyntää myös sisällön hankkimiseen oppijakeskeistä koulutusta varten.

4.6

 Jotta voidaan luoda yksilöllisempiä oppimispolkuja ja parantaa mahdollisuuksia tieteidenvälisiin ja oppilaitosten välisiin opintoihin, oppilaitosten olisi tarjottava opintomoduuleja, joita voidaan yhdistellä joustavasti.

4.7

 Peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen lisäksi täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarve on ilmeinen, ja tällainen oppiminen tapahtuu yhä useammin työn puitteissa. Oppilaitosten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyö, joka tukeutuu sekä suur- että pk-yritykset kattavien verkostojen luomiseen, on erittäin tärkeää työpaikoilla tarvittavan koulutuksen parantamiseksi.

4.8

 Koska jatkuvan oppimisen mallia noudattavien määrä lisääntyy koko ajan, tarvitaan helposti skaalattavissa olevia menetelmiä. Yhtenä lupaavana mahdollisuutena tässä yhteydessä ovat verkossa avoimet massakurssit (MOOC). Niitä voidaan käyttää esimerkiksi tekoälyä koskevan yleistiedon lisäämiseen (kuten Suomessa kehitetty Tekoälyn perusteet -kurssi) tai tekoälyn soveltamisessa ja mm. virtuaalitodellisuuden tai täydennetyn todellisuuden hyödyntämisessä tarvittavien taitojen ja osaamisen parantamiseen.

4.9

 Epävirallinen koulutus on ratkaisevan tärkeää osallistavien koulutusjärjestelmien edistämisen kannalta, ja se on keskeinen elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen väylä. Olisikin pantava nykyistä enemmän painoa sille, että epävirallisen ja arkioppimisen tulosten arviointi ja validointi hoidetaan mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla, ja tuettava kaikkia sidosryhmiä tässä asiassa, kuten ETSK:n aiemmassa lausunnossa (4) esitetään.

4.10

 Nuorisojärjestöillä on tärkeä tehtävä vahvistaa nuorten valmiuksia työntekijöinä ja kansalaisina. Ne tarjoavat yksilöllisiä tarpeita palvelevaa koulutusta ja pystyvät siten sekä tavoittamaan ne nuoret, joita virallisen koulutuksen tarjoajat eivät tavoita, että täydentämään virallista koulutusta opettamalla erilaisia taitoja ja osaamista.

4.11

 Työnantajien edellyttämät ja nuorisojärjestöjen kautta hankitut pehmeät taidot korreloivat keskenään. Epävirallisella koulutuksella on myös merkittävä rooli uudelleen- ja täydennyskoulutuksessa sekä ikäihmisten digitaitojen kehittämisessä.

4.12

 Menestyminen maailmanlaajuisessa kilpailussa huippuosaamisesta edellyttää yhteistyötä sekä tutkimus- että koulutusalalla. Tutkimushankkeet ovat tehokas korkea-asteen koulutuksen muoto ja hyvä tapa edistää uutta maailmanluokan osaamista. Verkotettujen huippututkimusyksiköiden ja innovointikeskittymien verkostot ovat tärkeitä osaamisen jakamiskanavia. Silloin kun tutkimushankkeet perustuvat yliopistojen ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön, lahjakkaat ihmiset siirtyvät usein työskentelemään yrityksiin. Korkeatasoiset tutkimushankkeet voivat siten myös auttaa pitämään huippuosaajat EU:ssa ja houkutella unioniin ulkomaisia kykyjä.

5.   Millaisia toimintapolitiikkoja tarvitaan taitojen ja osaamisen vahvistamiseksi tekoälyn aikakaudella?

5.1

 ETSK katsoo, että koulutusinvestointien on oltava digitalisaatio- ja tekoälystrategioiden keskeinen osa ja että digitalisaation ja tekoälyn tulisi kuulua kiinteänä osana tulevaisuuteen suuntautuvaan koulutuspolitiikkaan ja -järjestelmiin. EU:n olisi pyrittävä toimimaan maailmanlaajuisena edelläkävijänä tässä asiassa.

5.2

 Digitalisaatio ja tekoäly ovat nostaneet jatkuvan oppimisen merkityksen uudelle tasolle, ja se on yksi keskeisistä keinoista vahvistaa EU:n asemaa globaalissa osaamis- ja koulutuskilpailussa ja tehdä tämä osallistavalla tavalla. ETSK esittääkin sellaisen digitalisaatioon ja luotettavan tekoälyn hyödyntämiseen painottuvan EU-strategian kehittämistä, jossa hahmotellaan jatkuvan ja oppijakeskeisen oppimisen tehostamiseksi tarvittavat järjestelyt ja otetaan huomioon kansallisten järjestelmien erot. Myös eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteita olisi nostettava saman linjan mukaisesti: ei riitä, että neljännes ihmisistä omaksuu jatkuvan oppimisen mallin, vaan tällaisen oppimisen tulee olla kaikille kuuluva oikeus.

5.3

 ETSK kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä koulutusalalla. Yhteisiä koulutusohjelmia, tekoälyosaamisen maisteri- ja tohtoriohjelmat mukaan lukien, on hyödynnettävä kattavasti. Komitea pitää Eurooppa-yliopistojen verkostoa koskevaa aloitetta hyvänä keinona lisätä korkeatasoista tekoälyosaamista. Lisäksi tarvitaan luotettavaa, tekoälyä koskevaa kansainvälistä yhteistyötä maailman johtavien tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa, ja yhteistyötä ammatillisen koulutuksen alalla on syytä edistää. Tutkintojen ja pätevyyden tunnustamista olisi niin ikään edistettävä entisestään, jotta työntekijät voivat liikkua joustavasti jäsenvaltiosta toiseen.

5.4

 ETSK kehottaa osoittamaan nykyistä enemmän EU:n varoja tekoälyyn liittyviin koulutusaloitteisiin. Erasmus+-ohjelman ja muiden rahoitusvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia rajatylittävän vaihtotoiminnan ja yhteistyön vahvistamiseen olisi tutkittava tarkemmin. Huippuosaamisen luomiseksi ja houkuttelemiseksi on myös olennaisen tärkeää lisätä tutkimusohjelmien rahoitusta. Esimerkkinä mainittakoon Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettava aloite tekoälyä tutkivien huippuyksiköiden eurooppalaisen verkoston perustamiseksi.

5.5

 Lisäksi Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston varoin olisi tuettava digi- ja tekoälytaitojen osallistavaa kehittämistä mm. sellaisen ohjelman kautta, jolla tuetaan työntekijöitä digitaalisessa murroksessa tarvittavien uusien taitojen hankkimisessa ja josta tiedotetaan tehokkaasti.

5.6

 Data ja digitaalinen infrastruktuuri ovat perusedellytyksiä digitaalisten välineiden ja tekoälyn käytölle koulutuksessa ja oppimisessa. Tietojen saatavuus, laatu, luotettavuus, helppokäyttöisyys, yhteentoimivuus ja vapaa liikkuvuus onkin koulutuksen ja oppimisen kannalta välttämätöntä tekoälyn aikakaudella. Tämä on otettava datapolitiikassa huomioon tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvien näkökohtien ohella. On myös erittäin tärkeää investoida digitaaliseen infrastruktuuriin kaikilla aloilla, jotta voidaan parantaa digitaalisen koulutuksen ja oppimisen mahdollisuuksia ja välttää digitaalista kahtiajakoa.

5.7

 Tekoälyinnovointiin suunnatut investoinnit ovat toinen koulutukseen läheisesti liittyvä asia. Innovointiin on osoitettava nykyistä enemmän varoja niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. EU:n on myös kiinnitettävä asianmukaista huomiota teollisuusstrategiaan, taattava suotuisa toimintaympäristö Euroopan teollisuudelle ja edistettävä tehtävälähtöistä innovointia ja investointia, joiden avulla vastataan keskeisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin.

5.8

 EU:ssa tarvitaan kaiken kaikkiaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa koulutuspolitiikan suhteen, kun ajatellaan sen strategista merkitystä ja kaksisuuntaisia yhteyksiä muihin politiikanaloihin, myös talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Tällaista lähestymistapaa on tuettava tarvittavilla yksityisen ja julkisen sektorin investoinneilla, ja näiden tekemistä olisi helpotettava toteuttamalla uudistuksia suotuisten olosuhteiden luomiseksi yksityisen sektorin investoinneille, huolehtimalla riittävästä EU:n talousarviosta ja sitoutumalla ”kultaiseen sääntöön”, joka mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat rahoittaa talousarvioistaan sosiaalisesti ja taloudellisesti tuottavia investointeja, jotka eivät uhkaa julkisen talouden kestävyyttä tulevaisuudessa (5). Koulutuksella ja osaamisella tulisikin olla tärkeä asema eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Suomen puheenjohtajuuskaudella pidettävän EU:n koulutus- ja valtiovarainministereiden kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen kokouksen olisi annettava asianmukainen sysäys tähän suuntaan.

5.9

 Lisäksi komitea korostaa, että on tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunta tiiviisti mukaan koulutuspolitiikan ja siihen liittyvien toimintapolitiikkojen kehittämiseen sekä uusien koulutusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen, myös kun on kyse eettisistä näkökohdista. Yhteistyö julkisen vallan, oppilaitosten, työmarkkinaosapuolten, kuluttajajärjestöjen ja muiden asianomaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välillä on tarpeen.

5.10

 Työmarkkinaosapuolilla on asiassa oma, perussopimuksissa määritelty roolinsa. Niillä on erityinen tehtävä työhön liittyvissä kysymyksissä, joten ne olisi osallistettava investointeja, teknologiaa ja työn organisointia koskevaan päätöksentekoon asiaankuuluvien kansallisten sääntöjen mukaisesti. ETSK panee merkille, että digitalisaatio on yksi Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vuosien 2019–2021 työohjelman kuudesta painopisteestä.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24.

(2)  Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaate 1. Opetus, koulutus ja elinikäinen oppiminen: Jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä.

(3)  EUVL C 240, 16.7.2019, s. 51, EUVL C 228, 5.7.2019, s. 16, EUVL C 62, 15.2.2019, s. 292, EUVL C 440, 6.12.2018, s. 1, EUVL C 110, 22.3.2019, s. 41, EUVL C 367, 10.10.2018, s. 15, EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36 ja EUVL C 288, 31.8.2017, s. 43.

(4)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 49.

(5)  EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24.

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/52

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiasta ”Yhteenveto työterveys- ja työturvallisuusinvestointien kustannuksista ja hyödyistä”

(puheenjohtajavaltio Suomen pyytämä valmisteleva lausunto)

(2020/C 14/07)

Esittelijä: Adam ROGALEWSKI

Toinen esittelijä: Ana BONTEA

Lausuntopyyntö

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Suomi, 7.2.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus

Hyväksyminen jaostossa

10.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

26.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

149/14/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Käsillä olevassa lausunnossa yksilöidään työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä uusia haasteita, kuten työpaikkojen laatu, tasa-arvo, digitalisaatio ja ilmastonmuutos, joilla tulee olla tärkeä rooli paitsi keskusteltaessa investoinneista työterveyden ja työturvallisuuden alalla myös yleisemmin tulevassa EU:n työterveys- ja -turvallisuuspolitiikassa.

1.2

 ETSK korostaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tärkeää roolia kestäväpohjaisen työterveys- ja -turvallisuuspolitiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Investoinnit työterveyteen ja -turvallisuutteen tuottavat hyötyä vain, jos asianmukainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja laaja kollektiivinen neuvottelumenettely ovat yleisenä käytäntönä. On tärkeää edistää työsuojelutoimikuntien ja työntekijöiden edustajien roolia.

1.3

 Monet tutkimukset ja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kokemukset ovat osoittaneet, että työterveys- ja -turvallisuusinvestoinnit paitsi edistävät työntekijöiden ja yrittäjien hyvinvointia myös tuottavat hyvää tulosta erityisesti kustannusten vähentämisen, paremman tuottavuuden ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden kannalta.

1.4

 On olemassa selkeät taloudelliset perusteet yhteiskunnallisille investoinneille työterveyteen ja -turvallisuuteen, kun otetaan huomioon, että vuosittain 3,3 % Euroopan BKT:stä käytetään työperäisten vammojen ja sairauksien hoitoon. Lisäksi merkittävä osa työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista aiheutuvista kustannuksista ei koske ainoastaan julkisia terveydenhuoltojärjestelmiä vaan myös työntekijöitä ja heidän perheitään (1).

1.5

 ETSK kehottaa lisäämään julkisia ja yksityisiä investointeja työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä taloudellisia kannustimia yrityksille, jotka investoivat työterveyteen ja -turvallisuuteen. Julkiset investoinnit on räätälöitävä tietyntyyppisten työmarkkinatoimijoiden tarpeiden mukaisesti, ja on keskityttävä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset). Suurempien yritysten, joiden rahoituskapasiteetti on isompi, tulee edistää työterveyttä ja -turvallisuutta ja investoida siihen aina hankkijaverkostoaan myöten.

1.6

 ETSK kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen toimintatavan työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtävissä investoinneissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä psykososiaalisten riskien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, sydän- ja verisuonitautien ja syövän kaltaisiin aiheisiin, kun otetaan huomioon niiden kytkökset työelämään, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

1.7

 EU:n on investoitava unionin väestön mielenterveyteen. Yhä useammat työt ovat henkisesti alati vaativampia erityisesti kasvussa olevalla palvelusektorilla, ja kaikki työmarkkinoiden toimijat – myös yrittäjät pk-yrityksissä – kärsivät stressistä.

1.8

 ETSK kehottaa tekemään kattavampia tutkimuksia, jotta työterveyden ja -turvallisuuden alalla tehtävien investointien hyödyistä saataisiin parempi käsitys. Jäsenvaltioiden on osoitettava tässä tarkoituksessa suurempaa avoimuutta, kun on kyse työperäisistä sairauksista ja infektioista kerättyjen tilastotietojen jakamisesta sekä ammattitautien toteamisen ja rekisteröinnin yhdenmukaistamisesta

1.9

 ETSK kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja kaikkia muita asianomaisia toimijoita edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa työterveyden ja -turvallisuuden alalla, erityisesti sellaisten, jotka liittyvät taloudellisiin kannustimiin investointeja työterveyteen ja -turvallisuuteen tekeville yrityksille.

1.10

 ETSK korostaa työolojen ja -ehtojen sekä sukupuolten tasa-arvon vaikutusta työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtäviä investointeja tulee tarkastella työpaikkojen laadun näkökulmasta. Normien mukaiset työolot ja -ehdot sekä sukupuolten tasa-arvo ovat paras tapa ehkäistä psykososiaalisia riskejä, jolloin ne myös lisäävät hyvinvointia ja edistävät tuottavuutta.

1.11

 ETSK on huolissaan siitä, että työterveys- ja -turvallisuuspalvelujen saatavuus ja siten työterveys- ja -turvallisuusinvestointien hyödyt eivät jakaudu tasaisesti EU:n jäsenvaltioiden piirissä. Aloitteissa on otettava huomioon sukupuolen, etnisen alkuperän, iän ja vammaisuuden kaltaiset ulottuvuudet ja yhdistettävä työterveyden ja -turvallisuuden strategia tasa-arvoa koskevaan keskusteluun.

1.12

 Digitalisaatio voi tuoda muassaan paljon myönteistä kehitystä työterveyden ja -turvallisuuden alalla. ETSK on kuitenkin hyvin huolestunut siitä, että eräät digitalisoinnista johtuvat uudentyyppiset työtehtävät saattavat jäädä työterveys- ja työturvallisuusmääräysten soveltamisalan ulkopuolelle. Kaikki työntekijät EU:ssa olisi suojattava työterveys- ja -turvallisuuslainsäädännöllä.

1.13

 ETSK korostaa, että työterveys ja -turvallisuus ei ainoastaan hyödytä EU:n taloutta vaan se kuuluu myös työelämän perusoikeuksiin. Työterveys- ja turvallisuusnormien edistämistä ei tule rajata jäsenvaltioihin vaan sen pitää käsittää kaikki maat maailmassa ja erityisesti maat, joiden kanssa EU:lla on ratifioidut kauppasopimukset tai muita yhteistyön muotoja, kuten itäisen kumppanuuden maiden ja eteläisen naapuruston maiden kanssa. Eurooppalaisten investointien on suosittava yrityksiä, joilla on vakaat työsuojelukäytännöt ja jotka tukevat työterveyttä ja -turvallisuutta toimitusketjuissaan.

2.   Tausta

2.1

 Euroopan unionissa tapahtuu joka vuosi yli 3,2 miljoonaa työkyvyttömyystapaturmaa ja lähes 4 000 ihmistä kuolee tapaturmaisesti. Varovaisen arvion mukaan 100 000 ihmistä kuolee työperäisen syövän seurauksena. Monet tapaturmat jätetään ilmoittamatta ja todellisuudessa tapauksia on todennäköisesti paljon enemmän. Näihin lukuihin eivät sisälly esimerkiksi tiedot työntekijöistä, jotka ovat saaneet surmansa matkalla työhön, eivätkä työhön liittyvien itsemurhien määrät. On työntekijöitä, jotka eivät ilmoita työkyvyttömyystapaturmista (2).

2.2

 Työntekijöistä 24,2 prosenttia katsoo, että työ vaarantaa heidän terveytensä, ja 25 prosenttia toteaa, että työ vaikuttaa pääasiassa kielteisesti heidän hyvinvointiinsa (3). Työntekijöistä 7,9 prosenttia kärsi työperäisistä terveysongelmista, ja heistä 36 prosenttia oli poissa töistä vähintään neljän päivän ajan vuodessa (4).

2.3

 EU:lla on ollut 30 vuoden ajan lainsäädännöllinen järjestelmä, jolla pyritään suojelemaan työntekijöitä tapaturmilta ja muilta työperäisiltä terveysongelmilta. Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n säännöstön perustana ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 153 artikla ja eurooppalainen puitedirektiivi (89/391/ETY). Direktiivissä vahvistetaan turvallisuuden ja terveyden hallinnan yleiset periaatteet, ja sitä sovelletaan kaikkiin eri toimialojen työntekijöihin kautta koko EU:n. Lisäksi EU on säätänyt 23 yksittäistä direktiiviä, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta. Hiljattain Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kirjatussa kymmenennessä periaatteessa viitataan työterveyteen ja -turvallisuuteen.

2.4

 Erilaiset eurooppalaiset kartoitukset osoittavat, että työterveys ja -turvallisuus on parantunut, mutta työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kokonaiskustannukset ovat yhä korkeat. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston EU-OSHAn arvioiden mukaan työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannukset ovat 3,9 prosenttia globaalista BKT:stä ja 3,3 prosenttia EU:n BKT:stä. Tämä prosenttiosuus vaihtelee maittain niiden talouden, lainsäädäntökehyksen ja ennalta ehkäiseviin toimiin tähtäävien kannustimien mukaan. Suurimpana taloudellisena rasitteena on työperäinen syöpä, ja seuraavina järjestyksessä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (5).

2.5

 Tutkimukset osoittavat, että hyvän työterveys- ja -turvallisuusalan hallinnon varmistaminen pk-yrityksissä ja perhetiloilla on yhä varsin haasteellista. Esimerkiksi EU:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä 2014–2020 määritetään pk-yritysten valmiuksien parantaminen siinä määrin, että ne pystyvät toteuttamaan toimivia ja tehokkaita riskintorjuntatoimenpiteitä, yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi työterveyden ja -turvallisuuden alalla.

2.6

 Työterveyden ja -turvallisuuden toimintaympäristöjä ja järjestelyjä EU:n pk-yrityksissä koskevassa tutkimuksessa viitataan ”yleiseen ja monitahoiseen resurssien puutteeseen” (6), jonka pakottamina merkittävä osa mikro- ja pienyrityksistä toteuttaa kyseenalaisia liiketoimintastrategioita. Tällaisten yritysten keskeiset piirteet ovat heikko taloudellinen asema, huoli taloudellisesta selviytymisestä, työterveyden ja -turvallisuuden alan investointien puute sekä tietämyksen, tietoisuuden ja osaamisen rajallisuus alalla.

3.   Yleistä

3.1

 Monet tutkimukset ja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kokemukset antavat viitteitä siitä, että työterveys- ja -turvallisuusinvestoinnit paitsi edistävät työntekijöiden hyvinvointia myös antavat hyvän tuoton erityisesti kun ajatellaan kustannusten vähentämistä, parempaa tuottavuutta ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä (7). Suomalaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myönteiset vaikutukset kannattavuuteen ovat mahdollisia, vaikkei välittömiä mitattavia vaikutuksia tuottavuuteen vielä olisi havaittavissa, mikä osoittaa, että työterveyden ja -turvallisuuden taloudelliset hyötymekanismit ovat hienosyisempiä kuin mitä useasti oletetaan (8).

3.2

 Kun otetaan huomioon, että työntekijät ja heidän perheensä kantavat suuremman ammattitauteihin tai työtapaturmiin liittyvän maksutaakan, yhteiskunnallisille investoinneille työterveyteen ja -turvallisuuteen on selvä taloudellinen peruste (9).

3.3

 ETSK panee tyytyväisenä merkille, että eräissä jäsenvaltioissa on perustettu järjestelmiä sellaisten organisaatioiden palkitsemiseksi taloudellisesti, joissa työpaikat ovat turvalliset ja terveelliset. Komitea kehottaa yhä useampia jäsenvaltioita ottamaan vastaavat järjestelmät käyttöön. Näitä kannustimia ovat muun muassa alhaisemmat vakuutusmaksut, verohuojennukset tai valtiontuet, ja ne tekevät järjestelmistä taloudellisesti hyödyllisiä vakuutuksenantajille, sillä ne vähentävät korvausvaatimusten määrää, vakavuutta ja kustannuksia.

3.4

 ETSK katsoo, että kannustinjärjestelmien ei tulisi palkita pelkästään hyvän työterveys- ja -turvallisuushallinnon historiallisista tuloksista (kuten tapaturmien vähäisestä määrästä), vaan niiden tulisi palkita myös erityisistä torjuntaponnisteluista, joiden tavoitteena on vähentää tapaturmia ja terveysongelmia tulevaisuudessa. Rahoitusjärjestelmien lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää nykyisiin vapaaehtoisiin toimialakohtaisiin hankkeisiin, jotka koskevat teollisen tuotannon hallinnointia ja huippusuorituksia (10).

3.5

 Kun otetaan huomioon loukkaantumisia ja kuolemantapauksia aiheuttavien työtapaturmien määrän yleinen laskeva suuntaus, ETSK ehdottaa, että kohdistetaan enemmän huomiota työperäisiin sairauksiin, kuten syöpään, verenkiertoelinten sairauksiin, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin ja psykososiaalisiin riskeihin kytköksissä oleviin sairauksiin, jotka ovat tappavimpia ja yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä EU:ssa.

3.6

 ETSK kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisemman toimintatavan työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtävissä investoinneissa. Tässä toimintatavassa on vältettävä liiallista yleistämistä, ja koska resurssit ovat rajalliset, on aluksi keskityttävä tehokkaimpiin tapoihin parantaa työterveyden ja -turvallisuuden politiikkaa.

3.7

 Työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtäviä investointeja on analysoitava työpaikkojen laadusta käytävän keskustelun kontekstissa. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) tiedot osoittavat, että tilapäistyöntekijöillä on vähiten tietoa työterveys- ja työturvallisuusriskeistä (11). Lisäksi epävarmat työsuhteet ja työttömyys myötävaikuttavat psyykkisiin sairauksiin. Normien mukaiset työolot ja -ehdot sekä sukupuolten tasa-arvo ovat paras tapa ehkäistä psykososiaalisia riskejä, jolloin ne myös lisäävät hyvinvointia ja edistävät tuottavuutta. ETSK tukeekin Eurofondin äskettäin julkaistua tutkimusta, jossa todetaan, että kun tarkastellaan työolojen ja -ehtojen sekä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta ja siihen mahdollisesti vaikuttavia tärkeitä tekijöitä jäsenvaltiotasolla, analyysit osoittavat, että korkea ammatillisen järjestäytymisen taso, hyvä työsuhdeturva ja sukupuolten tasa-arvo ovat yhteydessä korkeampiin palkkoihin, työvoimavarojen parempaan saatavuuteen ja työaikojen kohtuullistamiseen. Näin ollen jäsenvaltioita olisi kannustettava investoimaan aloitteisiin, joilla edistetään ammatillista järjestäytymistä, työsuhdeturvaa ja sukupuolten tasa-arvoa, koska ne edistävät osaltaan työntekijöiden terveyttä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (12).

3.8

 Tarvitaan kattavampia tutkimuksia, jotta työterveyden ja -turvallisuuden alan investointien hyödyistä saadaan parempi käsitys. Komitea pitää viimeaikaisia tutkimuksia tervetulleina ja kehottaa tekemään seikkaperäisempiä tutkimuksia, joilla lisätään tietoisuutta työterveyden ja -turvallisuuden alan investointien merkityksestä ja tehostetaan resurssien kohdentamista keskittymällä lohkoihin, missä investoinnit voivat tuoda tulosta eniten ja nopeimmin.

3.9

 Ammattitautien toteamista ja rekisteröintiä EU:ssa on yhdenmukaistettava ja niihin liittyvää tietoa on alettava kerätä, jotta suuntauksia pystytään seuraamaan EU:n tasolla. ETSK katsoo, että ammattitautien toteamisen yhdenmukaistamisen puuttuminen saattaa johtaa syrjintään tiettyjä yrityksiä ja työntekijöitä kohtaan EU:ssa, jonka jäsenvaltioissa tavataan joko korkeampia tai matalampia ammattitautien toteamisen tasoja.

3.10

 Lisäksi työperäisiä sairauksia ja infektioita koskevien tilastotietojen jakamisessa on tarpeen lisätä avoimuutta jäsenvaltioiden välillä.

3.11

 ETSK ehdottaa, että asiaankuuluvat EU:n elimet yhdessä Eurostatin ja jäsenvaltioiden kanssa pyrkivät luomaan luotettavan tieto- ja tiedonkeruujärjestelmän Euroopan ammattitautitilastoja koskevan pilottihankkeen pohjalta.

3.12

 Koska koulutus ja ennaltaehkäiseminen ovat keskeinen osa työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtäviä investointeja, komitea kiinnittää erityistä huomiota ammattiliittojen työsuojeluedustajiin tai muihin vapaaehtoisiin. On tärkeää edistää työsuojelutoimikuntien ja työntekijöiden edustajien roolia ja tarvittaessa parantaa työtekijöiden edustajien oikeussuojaa.

3.13

 ETSK on jo aiemmin suosittanut, että asianomaisilla työterveyden ja -turvallisuuden alan laitoksilla sekä torjunta-, täytäntöönpano- ja tutkimuslaitoksilla on oltava riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit tehtäviensä hoitamiseksi (13).

3.14

 ETSK pitää huolestuttavana, että työterveys- ja -turvallisuuspalveluja ei ole tasaisesti saatavilla kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä koskee siten myös alaan tehtävien investointien kerryttämiä hyötyjä. Aloitteissa on otettava huomioon sukupuolen, etnisen alkuperän, iän ja vammaisuuden kaltaiset ulottuvuudet ja yhdistettävä työterveyden ja -turvallisuuden strategia tasa-arvoa koskevaan keskusteluun.

3.15

 ETSK korostaa, että työterveys ja -turvallisuus ei ainoastaan hyödytä EU:n taloutta vaan se kuuluu myös työelämän perusoikeuksiin. Työterveys- ja turvallisuusnormien edistämistä ei tule rajata jäsenvaltioihin vaan sen pitää käsittää kaikki maat maailmassa ja erityisesti maat, joiden kanssa EU:lla on ratifioidut kauppasopimukset tai muita yhteistyön muotoja, kuten itäisen kumppanuuden maiden ja eteläisen naapuruston maiden kanssa. Eurooppalaisten investointien on suosittava yrityksiä, joilla on vakaat käytännöt työterveyden ja -turvallisuuden alalla ja jotka tukevat työterveyttä ja -turvallisuutta toimitusketjuissaan.

4.   Työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtävien investointien merkitys pk-yrityksille

4.1

 Työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtiminen aiheuttaa pk-yrityksille moninaisia toiminnallisia kustannuksia: alkuinvestoinnit (uusien laitteiden hankinta, asentaminen, mukauttaminen, koulutus), toistuvat kustannukset (huolto, toistuvat laitekulut, rahalliset ja ajalliset koulutuskustannukset) sekä työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen kustannukset. Useimpien pk-yritysten taloudelliset ja hallinnolliset resurssit ovat niukat, ja siksi on tarpeen tarjota edullisia tai ilmaisia työterveys- ja turvallisuusohjelmia, jotta tavoitetaan suurempi joukko pk-yrityksiä.

4.2

 On tarpeen mukauttaa toimintapolitiikkoja pk-yritysten ja perhetilojen tarpeiden, liiketoiminnan sijainnin ja ympäristön mukaisesti sektori- ja alasektorikohtaisella sekä työprosessien tasolla. Asianomaiset yritysorganisaatiot ja työmarkkinaosapuolet voivat auttaa niiden räätälöimisessä pk-yritysten tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti.

4.3

 Pk-yritykset tarvitsevat lisätukea vakaan työterveys- ja -turvallisuuspalvelujen tarjonnan aikaansaamiseksi. Tämä edellyttää seuraavia seikkoja:

4.3.1

 Taloudellinen tuki (taloudelliset kannustimet), räätälöity ohjaus ja neuvonta

4.3.2

 Työsuojelutarkastajilta saatava tuki; näillä tulee olla entistä tärkeämpi rooli tietoisuuden lisäämisessä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä sekä tuen ja neuvonnan tarjonnassa

4.3.3

 Räätälöidyt, käytännölliset ja kustannustehokkaat välineet

4.3.4

 Työnantajien ja työntekijöiden valveuttaminen; hyvien käytänteiden vaihdanta

4.3.5

 ”Pienet ensin”-periaatteen, eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) säännösten ja pk-yritysedustajien tehtävien johdonmukainen soveltaminen ja samalla tarpeettomien tai kohtuuttomien rasitteiden välttäminen tarkoituksena parantaa sääntöjen noudattamista

4.3.6

 Yhteistyön ja kumppanuuksien parantaminen pk-yritysten tukemiseksi erityisesti alue- tai paikallistasolla kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten, vakuutuslaitosten ja viranomaisten, kanssa

4.4

 Pk-yritykset suosivat usein erilaisia välittäjätahoja. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat kuitenkin myös kalliita, ja sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää löytää kustannustehokkaita ratkaisuja.

4.5

 EU-OSHA ja Yritys-Eurooppa-verkosto voivat tarjota käytännön tukea, kuten ilmaisia käyttäjäystävällisiä työvälineitä sekä tietoa ja neuvontaa, ja niiden on jatkettava erityisohjelmien laajentamista tällä alalla.

5.   Erityistä

5.1

 Psykososiaaliset riskit ovat kaikkein haasteellisimpia ja pahenevia työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä ongelmia, ja myös pk-yrityksissä toimivilla yrittäjillä on paljon stressiä (14). Vaikka stressin ja psykososiaalisten riskien torjuminen on kallista, tutkimukset osoittavat, että niiden huomiotta jättäminen on yrityksille ja taloudelle vieläkin kalliimpaa.

5.2

 ETSK painottaa tarvetta jatkaa työuupumuksesta käytävää keskustelua ja aiheen tutkimista, jotta kyetään laatimaan asiaankuuluvia strategioita työuupumuksen ehkäisemiseksi ennakolta.

5.3

 EU:n on niin ikään keskityttävä vähentämään työn tekemistä sairautta potevana. Työskentely sairaana ei ainoastaan saata lisätä terveydentilan heikentymisen todennäköisyyttä, vaan se voi myös vähentää työntekijöiden tuottavuutta (15).

5.4

 Vaikka miehet ja naiset työskentelevät samoissa työpaikoissa, he voivat kohdata erilaisia riskejä biologisten erojen, vaatimusten tai altistumisen takia. Tästä syystä ETSK kehottaa ottamaan sukupuolinäkökohdat entistä enemmän huomioon työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtävissä investoinneissa. Suurta huomiota on kiinnitettävä erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja syövän ehkäisemiseen naisten keskuudessa.

5.5

 Kuten aiemmissakin lausunnoissaan, ETSK kehottaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti kiinnittämään tällaisiin henkilöihin nykyistä enemmän huomiota, olipa kyse mistä tahansa vammaisuuden muodosta. Komitea korostaa, että vammaisuuden ja työmarkkinoiden yhdistämiseksi tarvitaan paitsi kiintiöiden, kannustimien tai verohuojennusten kaltaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeus päästä työmarkkinoille, myös suurempaa sitoutumista vammaisten henkilöiden terveyteen kohdistuvien riskien ehkäisemiseen kaikenlaisissa työympäristöissä. Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat investoinnit on mukautettava vammaisten henkilöiden tarpeisiin.

5.6

 Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä liikkuviin työntekijöihin, muuttajiin ja kausityöntekijöihin, sillä kieli- ja muiden esteiden vuoksi he joutuvat todennäköisemmin työtapaturman uhriksi. Monet heistä, erityisesti laittomat muuttajat, eivät kuulu asianmukaisesti sosiaalijärjestelmien ja tietojen ilmoittamisen piiriin.

5.7

 ETSK toteaa, että eurooppalaisen väestön nopea ikääntyminen huomioon ottaen työterveys ja -turvallisuus on keskeinen kysymys, jonka suhteen EU:lla on tärkeä rooli. Esimerkiksi vanhemmilla työntekijöillä on paljon suurempi riski joutua kuolemaan johtavan työtapaturman uhriksi kuin nuoremmilla työntekijöillä, vaikka he joutuvat muita harvemmin muunlaisiin tapaturmiin työpaikalla. Lisäksi heillä on paljon suurempi piilevien sairauksien, kuten työperäisen syövän tai sydän- ja verisuonitautien, taakka.

5.8

 Yrityksillä, joilla on alihankkijaverkosto, on paremmat valmiudet työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtäviin investointeihin (16), ja ne ovat vastuussa alan edistämisestä ja siihen investoimisesta turvallisen ja terveen ympäristön tarjoamiseksi toimitusketjun kaikille työntekijöille.

5.9

 Viranomaisten on tarjottava ilmaiset korkealaatuiset IT-työkalut yrityksille avuksi työhön liittyvien riskien arviointiin. Työkalujen tulee olla myös yksinkertaisia ja käytännöllisiä ja vastata tarkasti yritysten odotuksiin. Ne on integroitava laajempiin aloitteisiin, jotta asianomaiset sektorit mobilisoidaan, ja niiden yhteydessä on järjestettävä kampanjoita, joilla edistetään riskintorjuntatoimia. Työmarkkinaosapuolten ja työntekijöiden osallistaminen on välttämätöntä. Yrityksillä on oltava mahdollisuus hyödyntää sidosryhmiä työterveyden ja -turvallisuuden asiantuntijoina.

5.10

 ETSK toteaa, että innovaatiot syövän voittamiseksi voisivat tuoda merkittäviä hyötyjä potilaille, mutta ne asettavat haasteita myös nykyiselle työterveyden ja -turvallisuuden normistolle. Työterveyden ja -turvallisuuden korkean vaatimustason noudattamisen valvonta isotooppilääketieteen ja sytotoksisten lääkkeiden alalla sairaaloissa on olennaisen tärkeää, jotta syöpähoitojen mahdollisuudet pystytään hyödyntämään vaarantamatta terveydenhoidon ammattilaisia.

5.11

 Tietämys tietyistä geneettisistä olosuhteista, jotka altistavat ihmiset pahanlaatuisille kasvaimille, lisääntyy, kun taas mahdollisesti tai tosiasiallisesti kehittyvän syövän tyyppi ja ilmaantumisaika eivät ole tiedossa. Samalla karsinogeenisiksi tiedettyjen ympäristöön ja työhön liittyvien olosuhteiden määrä kasvaa. Näiden kahden tekijän yhdistelmä todennäköisesti lisää syövän kehittymisen riskiä. Työntekijöiden on hyödyllistä tietää, minkä tyyppisiä pahanlaatuisia DNA-rakenteita heillä mahdollisesti on, ja vastuullisten työnantajien on tiedotettava työntekijöilleen työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä riskitekijöistä.

5.12

 Asianmukaiset työhön paluuta koskevat politiikkatoimet ja käytännöt ovat välttämättömiä työpaikkojen säilyvyyden varmistamiseksi. On otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset kuntoutusprosessit työhön palaamaan halukkaita työntekijöitä varten sekä esim. tehtävä asianmukaiset mukautukset heidän työpaikoillaan.

5.13

 ETSK uskoo vakaasti, että ilmastonmuutos edellyttää työterveys- ja työturvallisuusstrategioiden muuttamista. Lämpötilojen nousu tai epätavalliset luonnononnettomuudet ovat todellinen uhka EU:n väestön työolosuhteille.

6.   Digitalisaatio ja työsuojelu

6.1

 Digitalisaatio voi tuoda muassaan paljon myönteistä kehitystä työterveyden ja -turvallisuuden alalla. Esimerkiksi robotteja voidaan käyttää erityisen riskialttiiseen työhön kaivos- tai rakennusalalla, ja IT-tekniikan avulla kyetään tehostamaan työterveys- ja -turvallisuusjärjestelyjen seurantaa. Digitalisaatio saattaa myös lieventää yksitoikkoisen työn aiheuttamia psykososiaalisia riskejä, kun taas ikääntyneet ja vammaiset henkilöt voivat hyötyä digitaalisesta avustusjärjestelmästä.

6.2

 ETSK on kuitenkin huolestunut digitalisaation kielteisistä vaikutuksista työterveyteen ja -turvallisuuteen ja työntekijöihin. Digitalisoiduilla työpaikoilla on jo ilmennyt merkittäviä riskejä, kuten työn intensiteetin kohoamista, stressiä ja psykososiaalista väkivaltaa (17). Lisäksi tulevaisuudessa on odotettavissa tekoälystä aiheutuvia tapaturmia, ja ne on estettävä.

6.3

 Digitaalisaatio mahdollistaa myös yhä enemmän sen, että työntekijät voivat olla jatkuvasti yhteydessä työhön sähköpostin ja muiden viestintävälineiden avulla, mikä saattaa hämärtää työ- ja yksityiselämän rajoja ja tehdä ihmisistä riippuvaisempia tietotekniikasta. Erityisesti nuoret ovat todennäköisemmin riippuvaisia tietotekniikasta ja sosiaalisesta mediasta, millä voi olla haitallisia vaikutuksia heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa. ETSK kehottaa työmarkkinaosapuolia kehittämään asianmukaisia toimenpiteitä työntekijöiden terveyden suojelemiseksi näiltä riskeiltä ja ottamaan samalla huomioon tarpeen varmistaa työ- ja yksityiselämän tasapaino. Myös kansalaiskeskustelulla on tässä yhteydessä tärkeä rooli. Yhtenä esimerkkinä tällaisista toimenpiteistä on oikeus olla tavoittamattomissa, joka otettiin äskettäin käyttöön Ranskassa ja jota sovelletaan eräillä aloilla ja yksilöidyissä yritystason sopimuksissa tietyissä EU-maissa.

6.4

 ETSK on erittäin huolissaan siitä, että eräät digitalisaation luomista uusista työnteon muodoista (kuten alustavälitteinen työ tai keikkatalous) voivat jäädä niiden työterveys- ja -turvallisuusmääräysten soveltamisalan ulkopuolelle, jotka on tarkoitettu tyypillisessä työsuhteessa työskentelevien työntekijöiden suojelemiseen. Tällainen kehitys saattaa johtaa tilanteeseen, jossa tietyillä työssäkäyvillä henkilöillä Euroopassa, kuten alustatalouden työntekijöillä, ei ole asianmukaista suojaa. Sitä ei voida hyväksyä. Kaikkien työntekijöiden EU:ssa on kuuluttava työterveys- ja työturvallisuusalan lainsäädännön antaman suojan piiriin. Siksi ETSK jakaa neuvoston päätelmissä (18) ilmaistun näkemyksen, että ”työn uudet muodot eivät saisi vähentää tai rajoittaa työnantajan vastuuta varmistaa työntekijöiden työterveys ja -turvallisuus kaikkien kyseiseen työhön liittyvien näkökohtien osalta”.

Bryssel 26. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  https://osha.europa.eu/fi/tools-and-publications/publications/value-occupational-safety-and-health-and-societal-costs-work/view

(2)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020, COM(2014) 332 final.

(3)  Eurostat (2015), Accidents at work statistics (ESAW): http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=hsw_mi07&lang=en

(4)  EU:n työvoimatutkimus 2013.

(5)  https://osha.europa.eu/fi/tools-and-publications/publications/international-comparison-cost-work-related-accidents-and

(6)  https://osha.europa.eu/en/tools-and-publications/publications/contexts-and-arrangements-occupational-safety-and-health-micro

(7)  https://osha.europa.eu/en/tools-and-publications/publications/reports/the-business-case-for-safety-and-health-cost-benefit-analyses-of-interventions-in-small-and-medium-sized-enterprises, Euroopan työterveys ja -turvallisuusviraston julkaisu vuoden 2019 heinäkuulta.

(8)  Murphy, R. & Cooper, C. (2000), Healthy and productive work.

(9)  https://osha.europa.eu/fi/tools-and-publications/publications/value-occupational-safety-and-health-and-societal-costs-work/view

(10)  Esimerkkinä tästä mainittakoon Responsible Care®, joka on eurooppalaisen ja globaalin kemianteollisuuden eettinen toimintakehys kemikaalien turvallisen tuotannon, käsittelyn ja käytön kehittämiseksi toimitusketjuissa.

(11)  Ks. liite.

(12)  Eurofound (2019), Working conditions and workers' health, Euroopan unionin julkaisutoimisto, s. 51.

(13)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 56.

(14)  Euroopan työolotutkimus 2015.

(15)  Eurofound (2019), Working conditions and workers’ health, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.

(16)  https://osha.europa.eu/fi/tools-and-publications/publications/literature_reviews/promoting-occupational-safety-and-health-through-the-supply-chain/view

(17)  ILO (2019), The Threat of Physical and Psychosocial Violence and Harassment in Digitalized Work.

(18)  EPSCO 9686/19, 13. kesäkuuta 2019.

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 59 artiklan 3 kohta):

Kohta 3.12

Muutetaan seuraavasti:

Koska koulutus ja ennaltaehkäiseminen ovat keskeinen osa työterveyteen ja -turvallisuuteen tehtäviä investointeja, komitea kiinnittää erityistä huomiota ammattiliittojen työsuojeluedustajiin tai muihin vapaaehtoisiin. On tärkeää edistää työsuojelutoimikuntien ja työntekijöiden edustajien roolia ja tarvittaessa parantaa kansallisella tasolla työtekijöiden edustajien oikeussuojaa niin, että se on riittävä.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos:

Puolesta

:

50

Vastaan

:

86

Pidättyi äänestämästä

:

10

Kohta 5.12

Muutetaan seuraavasti:

Syöpää sairastavien työntekijöiden kuntoutus ja työhönpaluu on näin ollen tärkeää järjestää mahdollisimman hyvin, jotta voidaan parantaa tämän haavoittuvan ryhmän hyvinvointia ja vähentää syövän yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia eurooppalaisissa yrityksissä ja yhteiskunnassa ylipäätään. Asianmukaiset työhön paluuta koskevat politiikkatoimet, välineet, aloitteet ja käytännöt ovat välttämättömiä työpaikkojen säilyvyyden varmistamiseksi. On otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset kuntoutusprosessit työhön palaamaan halukkaita työntekijöitä varten sekä esim. tehtävä asianmukaiset mukautukset heidän työpaikoillaan. Toimivien ohjelmien toteuttamista helpottaa, jos lainsäädäntö sallii osa-aikatyön tarjoamisen ja työnantajaa kannustetaan tukemaan kuntoutusta ja työhönpaluuta syöpädiagnoosin saamisen jälkeen (1). Pk-yritysten olisi saatava apua työn vaatimusten joustavoittamiseen sekä tähän liittyvää tukea ja tietoa.

Perustelu

Syöpä vaikuttaa ihmisen jokapäiväiseen elämään välittömästi ja mullistavasti. Diagnoosi johtaa yleensä pitkiin sairauspoissaoloihin, jotka johtuvat lääketieteellisistä hoidoista ja toiminnallisista rajoituksista. Vaikka syövän hoito on yleisesti ottaen parantunut kolmen viime vuosikymmenen aikana ja syövästä selviää hengissä kaiken kaikkiaan yhä enemmän ihmisiä, monilla heistä on silti pitkäaikaisia oireita ja heikompi toimintakyky (esim. väsymystä) hoidon päättymisen jälkeen. Oireet ja toimintakyvyn vajaus voivat vaikuttaa syövästä selvinneiden työkykyyn ja hankaloittaa heidän pysymistään työmarkkinoilla tai sinne palaamista. Tutkimusten mukaan suurin osa syövästä selvinneistä pystyy jatkamaan työntekoa tai palaamaan työhön, mutta heidän työttömyysriskinsä on yleisesti ottaen 1,4 kertaa suurempi kuin ihmisillä, joilla ei ole koskaan diagnosoitu syöpää. Kuntoutusta ja työhönpaluuta tukevat välineet, käytännöt, politiikkatoimet ja aloitteet ovat selvästikin tärkeitä.

Alle 250 työntekijän yrityksillä (pk-yrityksillä) ei ole riittävästi tietoa ja resursseja, jotta ne voisivat laatia strategioita tai ohjelmia syöpää sairastavien työntekijöiden kuntoutuksen ja työhönpaluun helpottamiseksi, ja tällaiset yritykset tarvitsevat tukea ja koulutusta. Pk-yritykset kannattaa ryhmittää EU-OSHAlta saatavan tiedon ja avun jakamiseksi, koska ne voivat oppia toisiltaan ja työterveyspalveluista on helpompi hakea tällaista apua yhdessä. Sidosryhmät näkevät kuitenkin pk-yritysten pienen koon myös etuna, sillä tällaisissa yrityksissä vallitsee perheenomaisempi ilmapiiri, jossa töihin palaavat syöpää sairastavat työntekijät voivat saada enemmän tukea.

Äänestystulos:

Puolesta

:

49

Vastaan

:

106

Pidättyi äänestämästä

:

10

(1)  https://osha.europa.eu/en/tools-and-publications/publications/executive-summary-rehabilitation-and-return-work-after-cancer-0

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/60

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Muuttuva työelämä, eliniän piteneminen ja väestön ikääntyminen – Edellytykset ikääntyvien työntekijöiden pysymiselle aktiivisena uudenlaisessa työelämässä”

(puheenjohtajavaltio Suomen pyytämä valmisteleva lausunto)

(2020/C 14/08)

Esittelijä: Irinel EDUARD FLORIA

Toinen esittelijä: Vladimír BÁLEŠ

Neuvoston puheenjohtajavaltion Suomen lausuntopyyntö

7.2.2019 päivätty kirje

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto

Työvaliokunnan päätös

19.2.2019

Vastaava jaosto

työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus

Hyväksyminen jaostossa

10.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

131/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen puheenjohtajuuskaudella keskitytään hyvinvointitalouteen, myös iäkkäiden ihmisten osalta, ja katsoo tämän olevan myönteinen askel kohti parempaa tasapainoa väestönkehityksen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan välillä.

1.2

 Jäsenvaltiot ovat tiedostaneet väestön ikääntymisen ongelman ja ryhtyneet viime vuosina tiettyihin toimenpiteisiin, mutta nämä toimenpiteet näyttävät olevan yksittäisiä eikä niiden vaikutusta ole arvioitu. Lisäksi teknologian kehityksen vaikutukset ja työn muuttuva luonne tekevät kysymyksestä entistäkin monimutkaisemman.

1.3

 Työmarkkinaosapuolet helpottavat yhteistyössä valtiovallan kanssa olennaisesti toimenpiteiden toteuttamista eri tasoilla. Kansalaisyhteiskunnalla ja eurooppalaisilla työmarkkinaosapuolilla olisi oltava merkittävä rooli pidempien työurien edistämisessä.

1.4

 EU-tason poliittiset toimet ja rahoitus voisivat auttaa voittamaan tiellä olevat esteet, mutta niissä on otettava huomioon maakohtaiset erot väestörakenteessa, taloudessa, työllisyydessä sekä työoloissa ja -ehdoissa. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä EU:n varoja toimenpiteiden rahoittamiseen, mutta vastuu pidempien työurien edistämisestä olisi jaettava valtiovallan, yritysten ja yksittäisten ihmisten kesken.

1.5

 Komissio tukee ikääntymishaasteen tehokkaaseen ratkaisemiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimia monin eri aloittein ja ohjelmin (1).

1.6

 Koska väestörakenteeseen ja työllisyyteen liittyviin haasteisiin voidaan vastata vain kokonaisvaltaisin keinoin, tarvitaan kattavia strategioita, joissa keskitytään kehittämään aktiivisena ikääntymistä koskevia kansallisia toimintapolitiikkoja. Aktiivisena ikääntymisen haasteisiin vastaamiseksi suositetaan erityisesti seuraavaa:

1.6.1

 Vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja kaikkien sidosryhmien osallistumista aktiivisena ikääntymistä koskevien yhdennettyjen strategioiden ja kansallisten toimintapolitiikkojen kehittämiseen.

1.6.2

 Parannetaan työllistettävyyttä ja kehitetään osaamista elinikäisen oppimisen avulla.

1.6.3

 Edistetään dynaamisia työuria ja dynaamista työskentelyä.

1.6.4

 Edistetään senioriyrittäjyyttä.

1.6.5

 Torjutaan kaikenlaista syrjintää, erityisesti ikä- ja sukupuolisyrjintää.

1.6.6

 Toteutetaan tietämyksen siirtoa tai vaihtoa koskevia aloitteita.

1.6.7

 Otetaan käyttöön joustavia työjärjestelyjä ja parannetaan työoloja ja -ehtoja.

1.6.8

 Edistetään sukupolvien välistä solidaarisuutta ja muutetaan asenteita ikääntymistä kohtaan.

1.7

 Kaikkia toimenpiteitä olisi seurattava jatkuvasti, ja niiden vaikutusta iäkkäiden työntekijöiden osallistumiseen työmarkkinoille olisi arvioitava asianmukaisesti. Selkeä käsitys toimenpiteiden vaikutuksesta kannustaisi jäsenvaltioita levittämään ja jakamaan entistä enemmän tietoa aktiivisena ikääntymiseen liittyvistä parhaista käytänteistä.

2.   Taustaa

2.1

 EU:n tärkein panos ikääntyvien työntekijöiden työllisyyden alalla on yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiivi (2), joka kieltää ikäsyrjinnän useimmilla työelämän aloilla. Se ei kuitenkaan ole ollut tehokas keino poistaa piilevää ikäsyrjintää työmarkkinoilta. Kyseinen ilmiö vähentää monien ikääntyvien ihmisten motivaatiota ryhtyä edes etsimään työtä.

2.2

 EU:n tasolla Eurooppa 2020 -strategiassa painotetaan voimakkaasti työpaikkojen luomista ja asetetaan tavoitteeksi täystyöllisyyden saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä. Nyt kun strategia on lähestymässä loppuaan, voidaan todeta, että siinä ei ole erityisesti keskitytty ikääntyviin työntekijöihin erillisenä ryhmänä. Tapa lähestyä aktiivisena ikääntymistä on muuttunut Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin myötä, sillä siinä mainitaan monia näkökohtia, jotka ovat tärkeitä iäkkäiden työntekijöiden työllistymisen edistämiseksi. Sosiaalisten oikeuksien pilarista puuttuu kuitenkin täytäntöönpanomekanismi.

2.3

 Komissio on ehdottanut Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa osana EU:n seuraavaa pitkän aikavälin talousarviota. Kyse on EU:n ohjelmasta, jossa keskitytään kehittämään unionin strategisia digitaalisia valmiuksia ja helpottamaan digitaaliteknologian laajaa käyttöönottoa. Ohjelman avulla muokattaisiin ja tuettaisiin Euroopan yhteiskunnan ja talouden digitalisaatiokehitystä ja huolehdittaisiin siitä, että EU:n kansalaisilla on tarvittavat taidot selvitä digitaalisesta muutoksesta.

2.4

 EU:n väestörakenne on muuttumassa, ja väestö ”harmaantuu” tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän. EU:n koko väestö kasvaa vuosien 2016 ja 2070 välillä 511 miljoonasta 520 miljoonaan, mutta työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) (3) vähenee hedelmällisyyden, elinajanodotteen ja muuttovirtojen dynamiikan muutosten vuoksi merkittävästi 333 miljoonasta (vuonna 2016) 292 miljoonaan (vuonna 2070) (4). Työvoiman tarjonnan kokonaismäärän ennustetaan 20–64-vuotiaiden osalta laskevan vuoden 2070 jälkeen huomattavasti, EU:ssa 9,6 prosenttia. Iäkkäiden ihmisten väestöosuuden kasvua EU:ssa ei pitäisi harkitsematta yhdistää sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuvien rasitteiden vastaavanlaiseen kasvuun, eikä tältä pohjalta pitäisi tehdä esimerkiksi sitä päätelmää, että nykyisillä eläkejärjestelmillä ei ole tulevaisuutta.

2.5

 Sosiaaliturvajärjestelmien rahoituksen kannalta keskeinen tekijä ei ole väestöllinen vaan pikemminkin taloudellinen huoltosuhde. Myös työn kokonaistaloudellisen tuottavuuden parantamisella on ratkaiseva merkitys, antaahan se mahdollisuuden kasvattaa työntekijöiden kesken mutta myös työntekijöiden ja passiiviväestön kesken jaettavaa ”kakkua” (5).

2.6

 Väestökehityksen haaste voidaan nähdä myös mahdollisuutena parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä. Koska väestön ikääntymisen myötä syntyy uusia tavara- ja palvelumarkkinoita, yritysten olisi otettava ilmiö huomioon innovointistrategioissaan voidakseen tarjota innovatiivisia palveluja ja tuotteita (senioritalous).

2.7

 Syntymähetken elinajanodotteen odotetaan koko EU:ssa nousevan miehillä 7,8 vuodella ja naisilla 6,6 vuodella vuoteen 2070 mennessä (6). Myönteinen kehitys, joka liittyy siihen, että ihmiset elävät pidempään ja terveempinä, ei kuitenkaan vaikuta vastaavalla tavoin heidän työuransa kestoon. Työpaikkojen ja asianmukaisten aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen ja -toimenpiteiden puute, terveysongelmat, asiaankuuluvien taitojen puuttuminen sekä työ- ja yksityiselämän epätyydyttävä tasapaino ovat merkittäviä syitä ennenaikaiseen poistumiseen työmarkkinoilta. Myös ikäsyrjinnän tai kielteisten stereotypioiden kohtaaminen vaikuttaa päätöksiin poistua työmarkkinoilta varhain.

2.8

 Ikääntyneiden työntekijöiden työpaikkojen ja työolojen yhteydessä olisi lisäksi kiinnitettävä huomiota sukupuolinäkökohtiin. Osa-aikaeläkkeistä on viime vuosikymmenen aikana tullut naisten keskuudessa entistäkin yleisempi suuntaus miehiin verrattuna (7).

2.9

 Koska työelämässä oleviin kohdistuu kova paine, ikääntyneet saattavat joutua leimatuiksi ja heidät saatetaan kokea taakaksi. Leimaamista ei kuitenkaan tapahdu pelkästään yhteiskuntaryhmien piirissä vaan myös jotkut työnantajat saattavat pitää ikääntynyttä työvoimaa ja eläkkeellä olevaa väestöä tarmottomana, vaikeasti koulutettavana ja ”työllistämiskelvottomana”.

2.10

 Ikääntyvien työntekijöiden syrjintää ja heitä koskevia kielteisiä stereotypioita on ehdottomasti torjuttava. Iäkkäät työntekijät eivät välttämättä ole vähemmän tuottavia kuin nuoremmat, mutta heillä on erilaisia taitoja ja valmiuksia ja heidän tärkeimpiä vahvuuksiaan ovat ammatillinen tietämys ja kokemus.

3.   Yleishuomioita ikäihmisten teknologian käytöstä

3.1

 Neljäs teollinen vallankumous ja uusien teknologioiden nopea kehitys ja käyttöönotto yhteiskunnassa ja teollisuudessa vaikuttavat parhaillaan ennennäkemättömällä tavalla työelämään. Erilaisia manuaalisia ja kognitiivisia tehtäviä hoidetaan yhä useammin konein ja algoritmein, tai joissakin tapauksissa ne on jopa automatisoitu kokonaan. Samaan aikaan näiden uusien teknologioiden sisällyttäminen eri toimialojen liiketoimintamalleihin luo monia uusia työpaikkoja ja määrittelee monien muiden työpaikkojen tehtävänkuvan uudelleen. Nämä kehityssuuntaukset viittaavat siihen, että maailmanlaajuiset ja alueelliset työmarkkinat käyvät tulevina vuosina väistämättä läpi suuren murroksen.

3.2

 Teknologian kehityksellä on merkittävä vaikutus talouteen yleensä, ja se aiheuttaa huomattavaa painetta työmarkkinoilla, sillä työnantajat voivat (tarvittaessa) korvata osan nykyisestä työvoimastaan teknologialla sekä kouluttaa osan työntekijöistä uudelleen uusiin työtehtäviin ja hankkia erittäin ammattitaitoista työvoimaa, jolla on valmiudet teknologian käyttöönottoon, hyödyntämiseen ja mukauttamiseen. Tässä tilanteessa ikääntyneet työntekijät joutuvat entistäkin epäedullisempaan asemaan.

3.3

 Teknologian omaksuminen mahdollistaa sen, että ikäihmiset pääsevät osaksi verkkomaailmaa ja voivat hyödyntää kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia. EU:ssa 87 prosenttia 75-vuotiaista ja sitä iäkkäämmistä ei ole koskaan ollut internetissä (8). Ikäihmiset eivät välttämättä tunne digitaaliseen mediaan liittyviä termejä ja käsitteitä, ja heillä on monesti fyysisiä haasteita, kuten näön tai kuulon heikkenemistä. Lisäksi heidän teknologian ymmärryksensä tai tuntemuksensa on usein puutteellista. Digitaalinen syrjäytyminen voi olla yksi iäkkäiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamisen suurimmista esteistä, ja ikäihmisten tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittämiseksi olisi toteutettava erityisaloitteita (9).

4.   Jäsenvaltioiden toimet aktiivisena ikääntymisen edistämiseksi

4.1

 Useat Euroopan maat ovat laatineet strategioita, jotka sisältävät poliittisia toimenpiteitä pidempien työurien edistämiseksi (10). Koska nämä kansalliset aloitteet kehitetään yleensä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja ne tarjoavat monivuotiset puitteet väestön ikääntymisen ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi, ne voivat olla keskeisessä asemassa kehitettäessä ja sovellettaessa yhdennettyä lähestymistapaa aktiivisena ikääntymisen suhteen.

4.2

 Eurofoundin tekemä tutkimus (11) osoittaa, että useilla mailla on omat aktiivisena ikääntymistä koskevat strategiansa ja että nämä ovat osaltaan lisänneet tietoisuutta väestönkehitykseen liittyvistä haasteista. Kansallisten raporttien tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että maakohtaisella aktiivisella työmarkkinapolitiikalla on edistetty ikääntyneiden työntekijöiden taitojen kehittämistä ja heidän työllisyyttään, tosin näiden työpaikkojen laadusta ja kestäväpohjaisuudesta on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan tietoa. Useimmissa aloitteissa on toistaiseksi keskitytty korjaaviin toimenpiteisiin, kuten palkkatukien myöntämiseen iäkkäiden työntekijöiden palkkaamista varten, keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseen ja varhaiseläkkeelle siirtymisen rajoittamiseen. Tällaiset toimenpiteet yksistään edellyttävät taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten huolellista tarkastelua ja analysointia ja saattavat olla riittämättömiä, jotta ikääntyneet työntekijät onnistuisivat pidentämään työuriaan.

4.3

 Vaikka useimpia näistä toimenpiteistä ja ohjelmista pidetään yleisesti onnistuneita, niiden tuloksellisuutta ei ole arvioitu virallisesti. Komitea korostaakin, että on tärkeää analysoida ja arvioida iäkkäiden työntekijöiden työmarkkinaosallistumista koskevien toimenpiteiden vaikutuksia.

5.   Erityissuosituksia aktiivisena ikääntymisen haasteisiin vastaamiseksi

5.1

 Seuraavassa esitetään joukko toimenpiteitä, joilla voitaisiin tukea aktiivisena ikääntymisen toimintasuunnitelmaa Euroopan unionissa.

5.2

 Vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja kaikkien sidosryhmien osallistumista aktiivisena ikääntymistä koskevien yhdennettyjen strategioiden ja kansallisten toimintapolitiikkojen kehittämiseen. Jotta työurien pidentämistä voidaan edistää, valtiovallan, työnantajien, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden, työmarkkinaosapuolten ja työntekijöiden itsensä on kannettava yhdessä vastuuta asiasta ja yhdistettävä voimansa. Kaikkien tasojen sidosryhmillä on oltava keskeinen rooli kehitettäessä, neuvoteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa toimenpiteitä, joilla työelämää pyritään mukauttamaan niin, että iäkkäät ihmiset voivat pysyä pidempään aktiivisina työmarkkinoilla. Tämä ei kuitenkaan saisi lisätä ikääntyneisiin kohdistuvia paineita eikä ajaa ahdinkoon niitä, jotka eivät enää kykene työskentelemään.

5.3

 Työllistettävyyden parantaminen ja osaamisen kehittäminen elinikäisen oppimisen avulla on keskeinen toimintapoliittinen väline ikääntyneiden työntekijöiden pitämiseksi työmarkkinoilla, sillä työntekijöiden osallistuminen koulutukseen vähenee heidän ikääntyessään ja työttömiksi jääneiden ikääntyneiden työntekijöiden on vaikeampaa löytää uusi työpaikka. Elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus parantavat todennetusti sekä taloudellista osallisuutta että elämänlaatua, terveyttä ja sopeutumiskykyä. Elinikäisen oppimisen ja aktiivisena ikääntymisen ei pitäisi koskea vain nykyisiä ikääntyviä työntekijöitä, vaan kohdennettuja aloitteita olisi suunnattava myös nuorille, opiskelijoille ja jopa lapsille, jotta voidaan lisätä tietoisuutta työelämän tulevaisuudesta ja siitä, miten tärkeää on omaksua elinikäisen oppimisen asenne.

5.3.1

 Työllistettävyyden parantaminen ja osaamisen kehittäminen elinikäisen oppimisen avulla voisi onnistua seuraavin keinoin:

5.3.1.1

 Turvataan julkinen rahoitus ja osoitetaan tarvittavat resurssit sellaista proaktiivista työmarkkinapolitiikkaa varten, jolla pyritään integroimaan iäkkäät työttömät takaisin työmarkkinoille, mm. työnhakijoille tarkoitetun neuvonnan ja tuen turvin, ja vähentämään pitkäaikaistyöttömyyden riskiä.

5.3.1.2

 Vahvistetaan julkisten työvoimapalvelujen roolia tarkoituksena tarjota työnhakijoille kattava valikoima neuvonta- ja tukipalveluja sekä räätälöityä tukea työhön sijoittumiseen (esimerkiksi tukityöllistäminen, siirtymävaiheiden tuki ja ohjaus ja voittoa tavoittelemattomat sosiaalihankkeet) ja ennaltaehkäisy- ja kuntoutustoimia, joilla tuetaan pitkäaikaista paluuta työmarkkinoille.

5.3.1.3

 Tuetaan sellaisten yrityskohtaisten, työehtosopimuspohjaisten tai lainsäädännöllisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla pyritään lisäämään ikääntyvien ihmisten elinikäistä oppimista (kannustimet lisätä ennen kaikkea vaatimattoman ammattitaidon omaavien työntekijöiden nykyisellään vähäistä osallistumista yritysten sisäiseen koulutukseen, tarvittavan rahoituksen myöntäminen yli 45-vuotiaiden osaamisen parantamiseen ja koulutusvapaata koskevien lainsäädäntöpuitteiden parantaminen).

5.3.1.4

 Vahvistetaan valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden asemaa aikuiskoulutusohjelmien tukemisessa ja annetaan niille mahdollisuus osallistua ikääntyville ihmisille tarkoitettujen suurten koulutusaloitteiden toteuttamiseen valtiovallan kumppaneina.

5.3.1.5

 Parannetaan ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia käyttää digitaaliteknologiaa muun muassa mukauttamalla laitteita ja ohjelmistoja heidän erityistarpeisiinsa (esim. monikieliset ohjelmistot) ja huolehditaan internetiin pääsystä yleispalvelun piiriin kuuluvana oikeutena, johon sovelletaan kohtuuhintaisuuden kriteeriä.

5.3.1.6

 Hyödynnetään Euroopan sosiaalirahaston varoja ja tarjotaan yli 45-vuotiaille enemmän koulutusmahdollisuuksia, joissa keskitytään laaja-alaisten taitojen, oppimistaitojen ja tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittämiseen.

5.3.1.7

 Tunnustetaan virallisella tai epävirallisella tavalla hankitut uudet taidot todistuksin ja tutkinnoin.

5.3.1.8

 Toteutetaan nuorille, opiskelijoille ja lapsille suunnattuja valveuttamiskampanjoita elinikäisen oppimisen asenteen merkityksestä työelämän tulevaisuutta ja aktiivisena ikääntymistä ajatellen.

5.3.1.9

 Kehitetään EU:n jäsenvaltioiden valmiuksia kerätä, analysoida ja tulkita tilastotietoja työmarkkinoiden kehityssuuntauksista, ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteesta, ihmisten osaamisvajeesta sekä muista yhteiskunnallisista muutoksista.

5.4

 Dynaamisten työurien ja dynaamisen työskentelyn edistämisen tulisi myös kuulua painopistealueisiin. Elinikäinen oppiminen ja elinajanodotteen pidentyminen merkitsevät sitä, että ihmisillä on elämänsä aikana useampi kuin yksi ura. On odotettavissa, että ihmiset työskentelevät koko elämänsä ja pitävät useita sapattivapaita ja välivuosia opiskelua, uudelleenkouluttautumista ja matkustamista varten.

5.4.1

 Tärkeimpiin dynaamisten työurien ja dynaamisen työskentelyn edistämiseen tähtääviin aloitteisiin tulisikin kuulua seuraavaa:

5.4.1.1

 Ennakoidaan uusia työtehtäviä ja ammatteja, joihin työntekijät voisivat elämänsä aikana siirtyä.

5.4.1.2

 Parannetaan julkisten työvoimapalvelujen tarjoamaa uraneuvontaa työntekijöiden ohjaamiseksi jatkuvan ja haastavan täydennys- ja uudelleenkoulutusprosessin aikana.

5.4.1.3

 Tarjotaan yrityksille verokannustimia, jotta ne panostaisivat työntekijöiden elinikäisen oppimisen ja kehityksen ohjelmiin sekä ikääntyneiden työntekijöiden houkuttelemiseen ja palkkaamiseen.

5.4.1.4

 Järjestetään työ- ja uramessuja ja perustetaan yli 50-vuotiaiden keskusteluryhmiä ja ikääntyneille tarkoitettuja työvoimakeskuksia.

5.4.1.5

 Perustetaan iäkkäiden työntekijöiden työryhmiä kehittämään strategioita kokeneiden ikäihmisten houkuttelemiseksi työmarkkinoille ja pitämiseksi siellä.

5.5

 Edistetään ikääntyneiden yrittäjyyttä, joka on tehokas keino pidentää työuria, vähentää ikääntyneiden työttömyyttä ja edistää heidän sosiaalista osallisuuttaan. Monet ikäihmiset saattavat haluta pysyä taloudellisesti aktiivisina ja valita itsenäisen ammatinharjoittamisen vaihtoehtona palkkatyölle. Senioriyrittäjyys on itse asiassa aihe, jota Euroopan komissio pohtii jatkuvasti, ja se on käynnistänyt useita asiaan liittyviä aloitteita (12).

5.5.1

 Tällaista yrittäjyyttä voitaisiin edistää toimenpitein, joissa keskitytään seuraaviin näkökohtiin:

5.5.1.1

 Tarjotaan koulutusta, mentorointia ja neuvontaa yrittäjyystaitojen kehittämiseksi sekä kannustetaan ikäihmisiä, jotka haluavat perustaa yrityksen, ja tuetaan niitä, jotka ovat jo ryhtyneet toimintaan.

5.5.1.2

 Tuetaan yritysverkostojen luomista tarjoamalla senioriyrittäjille, instituutioiden edustajille ja nuorille yrittäjille sekä fyysisiä että virtuaalisia paikkoja, joissa he voivat tavata toisiaan ja kartoittaa mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ja tukea sukupolvien välistä vuorovaikutusta.

5.5.1.3

 Taataan mahdollisuudet hyödyntää yrityksen perustamiseen tarkoitettuja rahoitusjärjestelyjä ja myönnetään matalakorkoisia lainoja yritysten perustamista varten.

5.5.1.4

 Perustetaan eurooppalaisia tukiohjelmia senioriyrittäjyyden edistämiseksi.

5.5.1.5

 Järjestetään valistuskampanjoita eduista, joita senioriyrittäjyys tuo paitsi yhteiskunnalle ja taloudelle yleensä myös ikääntyneille itselleen.

5.6

 Työnantajat pitävät iäkkäitä työntekijöitä yhä useammin lojaaleina, kokeneina, luotettavina ja työhönsä erittäin sitoutuneina. Se ennakkoluulo, että iäkkäät työntekijät eivät olisi kiinnostuneita kehittämään osaamistaan ja avoimia muutoksille, ei kuitenkaan ole hälvennyt. Ennakkokäsitys, jonka mukaan iäkkäillä työntekijöillä olisi huonompi suorituskyky kuin nuorilla työntekijöillä, ei todennetusti pidä paikkaansa, ja jos heidän tuottavuutensa on heikompi, syynä on yleensä se, ettei heille ole tarjottu koulutusta. Ikääntyvät työntekijät voivat kompensoida fyysisten tai kognitiivisten kykyjensä mahdollisen heikkenemisen hyödyntämällä monivuotista kokemustaan. Vastaavanlaiset tutkimukset osoittavat myös, että naiset kohtaavat ikäsyrjintää hieman todennäköisemmin kuin miehet.

5.6.1

 Ikä- ja sukupuolisyrjinnän torjuntakeinoihin olisi kuuluttava seuraavaa:

5.6.1.1

 Annetaan tiukempaa lainsäädäntöä kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.

5.6.1.2

 Selvitetään tutkimuksin, onko ikääntyneiden alhainen työllisyysaste seurausta työmarkkinoilla tapahtuvasta syrjinnästä.

5.6.1.3

 Suunnitellaan aloitteita ja kampanjoita naisten osaamisen kehittämiseksi, jotta heidän olisi helpompi palata työelämään tauon jälkeen.

5.6.1.4

 Edistetään tarvittaviin taitoihin ja ansioihin perustuvaa työntekijöiden valintaa ja rekrytointia.

5.6.1.5

 Otetaan irtisanomispäätösten pohjaksi objektiiviset työhön liittyvät kriteerit, jotta voidaan turvata tarvittavien taitojen säilyminen, ja huolehditaan siitä, että eläkejärjestelmiä sovelletaan oikeudenmukaisesti.

5.7

 Tietämyksen vaihtoa tai siirtoa koskevien aloitteiden toteuttamisen tulisi niin ikään kuulua painopistealueisiin. Väestörakenteen muutoksen yhteydessä yhtenä haasteena on löytää tehokkaita tapoja taitotiedon ja kokemusten siirtämiseksi sukupolvelta toiselle. Yhtäältä tietämyksen siirtäminen nuoremmilta sukupolvilta vanhemmille sukupolville on avainasemassa sukupolvien välisen ymmärryksen edistämisessä ja ikääntyvien työntekijöiden osaamisen uudistamisessa. Toisaalta siirtämällä tietämystä vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille sukupolville voidaan vaalia ikääntyvien työntekijöiden osaamista ja auttaa iäkkäitä työntekijöitä ja eläkeläisiä tuntemaan itsensä tarpeellisiksi, mikä ehkäisee heidän sosiaalista syrjäytymistään.

5.7.1

 Tietämyksen vaihtoa tai siirtoa koskevien aloitteiden olisi katettava seuraavat näkökohdat:

5.7.1.1

 Edistetään nykyisiä iäkkäiden ja nuorten työntekijöiden välisiä mentoroinnin ja käänteisen mentoroinnin järjestelyjä, joissa keskitytään tarpeen mukaan tietotekniikka- ja digitaitoihin, monialaisiin taitoihin ja asiakassuhdetaitoihin.

5.7.1.2

 Käynnistetään koulutusohjelmia, joissa ikääntyvät työntekijät toimivat kouluttajina (esimerkiksi työssäoppiminen, luokkahuoneoppiminen, simulaattorit ja verkko-oppiminen) ja joissa koulutusta tuetaan nuorten työntekijöiden tekemin käytännön harjoituksin ja palautetta antamalla.

5.7.1.3

 Luodaan osaamisverkostoja ja käytäntöyhteisöjä.

5.7.1.4

 Käytetään tietämyksen hallintajärjestelmiä ikääntyvien työntekijöiden tietämyksen dokumentoimiseksi ja säilyttämiseksi.

5.7.1.5

 Toteutetaan tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia, joiden tavoitteena on antaa tunnustusta iäkkäiden työntekijöiden työkokemukselle ja edistää heidän työelämässä hankkimansa ammatillisen osaamisen siirtämistä nuoremmille, hyödyntämällä mm. erilaisia mahdollisuuksia huolehtia tiimien tasapainoisesta ikärakenteesta.

5.7.1.6

 Tehdään yhteistyötä oppilaitosten tai julkisten työvoimapalvelujen kanssa, jotta voidaan helpottaa työmarkkinoille pääsyä sekä siirtymisiä työmarkkinoilla.

5.8

 Iäkkäitä työntekijöitä voidaan kannustaa pysymään aktiivisina työmarkkinoilla myös tarjoamalla heille joustavia työjärjestelyjä ja parempia työoloja ja -ehtoja työ- ja yksityiselämän tasapainon edistämiseksi. Joustavia työjärjestelyjä olisi kuitenkin sovellettava harkiten, jotta voidaan välttää mahdollinen väärinkäyttö.

5.8.1

 Nämä kysymykset olisi ratkaistava työmarkkinavuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen keinoin tasolla, joka on lähinnä kulloistakin tilannetta. Työntekijöille olisi taattava oikeus palata alkuperäiseen työskentelymalliin, ja järjestelyissä olisi otettava huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeet (13).

5.8.2

 Jos ikääntyneiden osallistumisastetta on tarkoitus nostaa, on huolehdittava siitä, että ihmiset pystyvät työskentelemään pidempään. Ikääntyneiden työllisyysasteen parantamiseksi ei riitä, että iäkäs työvoima pidetään terveenä ja työkykyisenä ja siitä tehdään työantajille houkutteleva vaihtoehto, vaan myös tarjolla olevien työpaikkojen houkuttavuutta ikääntyneiden silmissä on lisättävä. Työpaikkojen laatu vaikuttaakin olennaisesti siihen, palaavatko ikääntyneet työntekijät työmarkkinoille tai pysyvätkö he siellä.

5.8.3

 Joustavien työjärjestelyjen käyttöönottaminen ja työolojen ja -ehtojen parantaminen voisi onnistua seuraavasti:

5.8.3.1

 Tuetaan terveyttä edistävien, työmarkkinaosapuolten kesken ala- ja yrityskohtaisesti neuvoteltavien työaikamallien kehittämistä ja sovelletaan niitä koko uran ajan (esim. sapatti- ja koulutusvapaat) työ- ja yksityiselämän tasapainon edistämiseksi.

5.8.3.2

 Otetaan käyttöön ikääntyville työntekijöille tarkoitettuja joustavia järjestelyjä, kuten joustavat työajat, lyhennetty työviikko, etätyö, osa-aikatyö sekä työnteon asteittaisen lopettamisen ohjelma.

5.8.3.3

 Perustetaan eurooppalainen tukiohjelma, jolla kannustetaan työnantajia soveltamaan ikääntyville työntekijöille tarkoitettuja joustavia järjestelyjä.

5.8.3.4

 Huolehditaan siitä, että työnantajat, jotka soveltavat ikääntyville työntekijöille tarkoitettuja joustavia työjärjestelyjä tietyissä työtehtävissä, saavat äänensä kuuluviin politiikan muotoilussa.

5.8.3.5

 Mukautetaan nykyisiä terveydenhuolto- ja hoitojärjestelmiä, jotta ne vastaavat tulevaisuuden tarpeita. Kansallisissa toimintapolitiikoissa ja työmarkkinaosapuolten aloitteissa on keskitytty työkyvyn edistämiseen.

5.8.3.6

 Mukautetaan työpaikkoja, työoloja ja työympäristöä eri-ikäisten työntekijöiden tarpeiden mukaisesti (erityisesti kun on kyse vaarallisista töistä). Tässä yhteydessä tulee pitää mielessä, että työn vaativuus voi asettaa tiettyjä rajoituksia, ja huolehtia siitä, että näitä rajoituksia seurataan ja käsitellään asianmukaisesti.

5.8.3.7

 Otetaan käyttöön tehokkaita ennaltaehkäisystrategioita ja riskinarviointimenettely ottaen huomioon voimassa olevat lakisääteiset velvoitteet.

5.9

 Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen ja ikääntymistä koskevien asenteiden muuttaminen voisi onnistua seuraavin keinoin:

5.9.1

 Kehitetään ja toteutetaan väestörakenteen muutoksiin ja syrjinnän vastaisiin käytäntöihin liittyviä tiedotus- ja valveuttamiskampanjoita, joilla pyritään edistämään iäkästä työvoimaa koskevien asenteiden muuttumista ja korostamaan, miten tärkeää on pysyä työelämässä pidempään. Kaikkien sidosryhmien – yritysten, viranomaisten, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden – olisi tuettava näitä kampanjoita.

5.9.2

 Tehdään tunnetuksi senioritalouden käsitettä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja hyötyjä.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 (arviointikertomus), Euroopan komissio, 2014.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).

(3)  https://data.oecd.org/pop/working-age-population.htm

(4)  The 2018 Ageing Report – Economic & Budgetary Projections for the 28 EU Member States (2016–2070), Euroopan komissio, 2018.

(5)  Työn tulevaisuus: elinkaariajattelu, Euroopan komissio, 2018.

(6)  The 2018 Ageing Report – Economic & Budgetary Projections for the 28 EU Member States (2016–2070), Euroopan komissio, 2018.

(7)  A gender perspective on older workers’ employment and working conditions, Patricia Vendramin & Gerard Valenduc, 2014.

(8)  Digital economy and society statistics – households and individuals, Eurostat, 2018.

(9)  EUVL C 228, 22.9.2019, s. 24.

(10)  https://www.oecd.org/els/emp/ageingandemploymentpolicies.htm

(11)  Role of governments and social partners in keeping older workers in the labour market, Eurofound, 2013.

(12)  https://ec.europa.eu/growth/smes/promoting-entrepreneurship/we-work-for/seniors_fi

(13)  EUVL C 129, 11.4.2018, s. 44.

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/67

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kalatalouden sosiaalinen ulottuvuus”

(valmisteleva lausunto)

(2020/C 14/09)

Esittelijä: Gabriel SARRÓ IPARRAGUIRRE (ES–III)

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 27.3.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Komitean täysistunnon päätös

14.5.2019

Vastaava jaosto

”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”

Hyväksyminen jaostossa

4.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon numero

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

137/0/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Kestävässä kilpailukyvyssä on otettava huomioon kaksi uutta ulottuvuutta: ympäristöulottuvuus ja sosiaalinen ulottuvuus (1). ETSK pitää erittäin tärkeänä, että kalastuspolitiikkaa ei suunnitella ainoastaan ympäristön näkökulmasta, vaan sen yhteydessä otetaan huomioon myös kalatalouden yleinen merkitys, sen vaikutus muuhun talouteen sekä sen rooli meriturvallisuudessa, turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden toimittamisessa sekä haavoittuvien alueiden pitämisessä asuttuina (2). Komitea korostaa pienimuotoisen kalastuksen merkitystä ja tarvetta tehdä liiketoimintaympäristöstä sellainen, että tämä ala voi toimia kestävästi ja tarjota työpaikkoja, jotka ovat erityisen tärkeitä monissa rannikkoyhteisöissä. Naisten rooli ja heidän panoksensa merkitys on tunnustettava paremmin pyrittäessä saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo.

1.2

 ETSK suosittelee varmistamaan sääntelyn johdonmukaisuuden merten elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvien toimenpiteiden ja työturvallisuutta ja työoloja merellä koskevien sääntöjen välillä vaikutustenarvioinneilla, jotka liittyvät i) työllisyyteen, ii) palkkoihin, iii) kalastusalusten rakentamiseen ja merikelpoisuuteen, iv) asianmukaisiin elin- ja työoloihin ja v) kalastajien osaamisen kehittämiseen ja pätevyyden todistamiseen. ETSK kehottaa myös parantamaan koordinointia julkishallinnon eri osastojen ja yksikköjen välillä kaikilla tasoilla alan kokonaisvaltaista hallinnointia varten.

1.3

 ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan työohjelmansa puitteissa ehdotuksen direktiiviksi merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan Kansainvälisen merenkulkujärjestön (OMI) yleissopimuksen sisällyttämisestä osaksi unionin säännöstöä, jotta voidaan taata yhdenmukaiset koulutus- ja todistusvaatimukset ja meriturvallisuuden parantaminen kalastusalalla.

1.4

 ETSK kehottaa kaikkia toimielimiä ja työmarkkinaosapuolia edistämään kalastusalan imagon parantamista ammattiurana ja työllistymismahdollisuutena sekä tutkinnon suorittaneille että miehistön jäsenille sekä puuttumaan monissa kalastusyhteisöissä ja satamakaupungeissa yleiseen sosiaalisen ahdingon ja ala-arvoisten elin- ja työolojen ongelmaan.

1.5

 ETSK kehottaa Euroopan komissiota ehdottamaan tarvittavia muutoksia yhteisen kalastuspolitiikan perusasetukseen, jotta kalastusalusten asuinolosuhteisiin ja turvallisuuteen tehtävien parannusten yhteydessä ei otettaisi huomioon bruttovetoisuutta ja konetehoa kalastuskapasiteettia laskettaessa (3).

1.6

 ETSK pyytää jäsenvaltioita ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 188 ja antamaan tarvittavat resurssit sen moitteetonta täytäntöönpanoa ja kansalliseen lainsäädäntöön siirtämistä varten sekä delegoimaan tarvittaessa luokituslaitoksille tarkastusten tekemistä ja todistusten antamista koskevat tehtävät, kun otetaan huomioon joissakin jäsenvaltioissa näiden tehtävien koordinoinnissa esiintyvät ongelmat.

1.7

 ETSK muistuttaa jäsenvaltioille, että niiden on tärkeää saattaa ILO:n yleissopimuksen nro 188 sisällyttämisestä osaksi unionin säännöstöä annettu neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 (4) osaksi kansallista lainsäädäntöään ennen 15. marraskuuta 2019. ETSK kehottaa komissiota myös esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen täydentäväksi direktiiviksi, joka sisältää valvontaa ja vaatimusten noudattamista koskevia säännöksiä, kuten on tehty meriliikenteen osalta, jotta voidaan perustaa yhdenmukaistettu tarkastusjärjestelmä.

1.8

 ETSK suosittaa lisäämään kalastus- ja kauppapolitiikan välistä johdonmukaisuutta. Tällöin laittomaan kalastukseen ja työntekijöihin kohdistuneisiin vakaviin rikkomuksiin syyllistyneillä mailla ei pitäisi olla etuuskohteluun perustuvaa pääsyä unionin markkinoille. Samalla tavoin tullietuuskohteluun perustuvia välineitä, kuten autonomisia tariffikiintiöitä, ei pitäisi soveltaa tällaisista maista peräisin oleviin tuotteisiin.

2.   Johdanto ja taustaa

2.1

 Kalastus on perinteinen ja kulttuurisesti erittäin merkittävä ammatti, joka on Euroopan unionin monille rannikkoyhteisöille tärkeä ravinnontuotannon lähde, työllistäjä, kaupankäynnin ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäjä sekä vapaa-ajan harrastus. Kalakantojen ja ympäristövarojen elvyttämisellä on eittämättä kiire, mutta kuten ETSK on todennut aiemmissa lausunnoissaan, kansainväliset toimet on suunnattu monien vuosien ajan ympäristön kestävyydestä huolehtimiseen, kun taas taloudelliseen kestävyyteen on kiinnitetty vain vähän huomiota ja sosiaaliseen kestävyyteen ja meriturvallisuuteen vielä vähemmän.

2.2

 Kalastusta pidetään kuitenkin teknologian jatkuvasta kehittymisestä huolimatta yhä hyvin riskialttiina alana sääolojen, fyysisten vaatimusten ja jatkuvasti muuttuvan työympäristön kaltaisten tekijöiden vuoksi. Tätä tukevat tilastotiedot, joiden mukaan kalastus on muihin aloihin verrattuna vaarallinen ammatti. Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) julkaisemien merenkulkualalla sattuneita työtapaturmia koskevien tilastojen (5) mukaan Euroopan unionissa katosi merillä lähes 120 alusta vuosina 2011–2017. Vuosi 2016 oli erityisen kohtalokas, sillä silloin ilmoitettiin 525 merionnettomuutta tai merellä sattunutta vaaratilannetta, joissa 55 kalastajaa menehtyi merellä, 30 loukkaantui vakavasti ja 184 lievästi ja 14 alusta katosi. Tämä osoittaa, että vielä nykyisinkin monet kalastajat loukkaantuvat vakavasti tai jopa menettävät henkensä työskennellessään merellä elantonsa ansaitsemiseksi ja yhteiskunnan palvelemiseksi elintarvikkeita toimittamalla.

2.3

 EMSA:n raportissa todetaan kuitenkin, että 63 prosenttia kalastusaluksilla tapahtuneista onnettomuuksista johtui inhimillisistä virheistä, joista suurin osa (65 %) sattui kalastustoiminnan aikana. Tämä tieto osoittaa miehistön koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tärkeyden kalastusalalla kokonaisuudessaan, ei vain niillä kalastusaluksilla, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivilla kalastajilla ja pienten alusten omistajilla, jotka työskentelevät yhdessä miehistön kanssa, olisi myös oltava mahdollisuus koulutukseen paitsi kalastajina myös yrityksen johtajan ominaisuudessa.

2.4

 EU:n laivaston työntekijöiden kokonaistyöllisyysaste kokoaikavastaavaksi muunnettuna on laskenut keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa vuodesta 2008 alkaen (6), mikä on johtunut osittain laivaston kapasiteetin pienenemisestä. EU:n laajentumisesta huolimatta EU:ssa oli vuonna 2018 yhteensä 81 644 kalastusalusta eli 22 203 alusta vähemmän kuin vuonna 1996. Näistä aluksista vain 65 400 on aktiivisesti käytössä.

2.5

 Keskimääräinen palkka kokoaikavastaavaa kohti on kuitenkin noussut 2,7 prosenttia joka vuosi. EU:n kalastuslaivaston taloudellinen tuottavuus ja nettovoitot nousivat uuteen 1,3 miljardin euron ennätykseen vuonna 2016 (7). Nämä hyvät tulokset ovat pääasiassa ensimyynnin kilpailukykyisten hintojen, edullisen polttoaineen, alusten toiminnan tehostumisen ja joidenkin tärkeiden kalakantojen kasvun ansiota. On kuitenkin täsmennettävä, että tietojen mukaan viiden jäsenvaltion laivastot kärsivät kyseisenä vuotena nettotappioita (Kroatia, Kypros, Suomi, Liettua ja Malta). Tiedot osoittavat myös, että vuonna 2016 rannikkolaivaston nettovoitot olivat 132 miljoonaa euroa, mikä on huomattava parannus vuoteen 2015 verrattuna (+ 36 %). Tämä laivastonosa tuotti kuitenkin nettotappioita seitsemässä jäsenvaltiossa vuonna 2016.

2.6

 Tästä myönteisestä kehityksestä, suotuisista sosiaalisista sopimuksista sekä palkkojen ja alusten asuinolosuhteiden, viihtyisyyden ja tietoliikenneyhteyksien parantamisesta huolimatta kalastusala ei houkuttele nuoria. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että ammattia harjoitetaan vaarallisessa luonnonympäristössä, ja toisaalta siitä, että aluksilla työskentelevien perhe- ja työelämän yhteensovittaminen on vaikeaa, minkä lisäksi edellä mainituista parannuksista ei ole osattu tiedottaa. Varmaa on kuitenkin se, että edes viime vuosien talouskriisin aikana ala ei ole onnistunut houkuttelemaan nuoria. Monetkaan yrittäjiksi aikovat eivät perusta yritystään kalastusalalle. Eräissä maissa pienten alusten omistajilla ei ole mahdollisuutta varhaiseläkkeeseen, vaikka he työskentelisivät samoissa ankarissa olosuhteissa kuin palkatut työntekijät. Sosiaaliset kysymykset eivät rajoitu ainoastaan aluksilla vallitseviin kalastusolosuhteisiin. On parannettava myös yleisiä elinolosuhteita maissa. Eräiden tutkimusten mukaan kalastusyhteisöt ja satamakaupungit kärsivät usein korkeasta köyhyysasteesta, julkisten palvelujen puutteesta ja huonoista elinoloista. Lisäksi on aliarvioitu naisten ja erityisesti kalastajien kumppaneina toimivien puolisoiden roolia alan menestyksen osatekijänä. Näitä sosiaalisia näkökohtia on tutkittava tarkemmin.

2.7

 Edellä esitetyn perusteella komitea vaatii Euroopan komissiota edistämään ja ehdottamaan toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sekä meriturvallisuuden ja asianmukaisten työolojen takaamiseksi että siksi, että alalle saataisiin houkuteltua pätevää työvoimaa, sillä se on ratkaisevan tärkeää tämän EU:n kannalta strategisen alan selviytymisen ja kehittymisen kannalta, sekä tiedottamaan tällaisista toimenpiteistä.

3.   Yleistä

3.1

 ETSK kannattaa vastuullista ja kokonaisvaltaista yhteistä kalastuspolitiikkaa. Siksi merten elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevien toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia, eivätkä ne saa koskaan heikentää asianmukaisia työ- ja elinoloja kalastusaluksilla, turvallisuutta merellä tai kalastajien koulutusta ja osaamista. Vaikka meren luontaisia vaaroja ei voida poistaa, on kuitenkin mahdollista vähentää onnettomuuksien vaaraa ja parantaa olosuhteita aluksilla, jos toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat sääntelemään kalastusalaa ja tekemään siitä turvallisemman.

3.2

 ETSK muistuttaa kaikkia jäsenvaltioita ja Euroopan unionia siitä, että ne ovat allekirjoittaneet Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), jossa määrätään, että lippuvaltioiden velvollisuutena on varmistaa meriturvallisuus sisäisessä lainsäädännössään, joka perustuu kansainvälisesti sovittuihin normeihin. Lippuvaltiot voivat tosin luonnollisesti ottaa käyttöön myös omia toimenpiteitä meriturvallisuuden varmistamiseksi. Jäsenvaltiot ovat ottaneet hyvin tosissaan velvollisuutensa säännellä meriliikennealan sosiaalista ulottuvuutta (mistä on kiittäminen osittain unionin lainsäädäntötoimia), mutta merikalastuksen turvallisuutta ja työoloja koskevien kansainvälisten yleissopimusten ratifiointiaste on yhä hyvin alhainen.

3.3

 Tästä syystä komitea korostaa tarvetta jatkaa nykyisten kansainvälisten oikeudellisten välineiden, kuten sosiaalisia olosuhteita kalastusaluksilla sääntelevän ILO:n yleissopimuksen nro 188, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi toteutettavia satamavaltion toimenpiteitä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) sopimuksen, kalastusalusten turvallisuutta koskevan Kapkaupungin sopimuksen ja kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan OMI:n vuoden 1995 yleissopimuksen (STCW-F), täytäntöönpanon edistämistä.

3.4

 ETSK muistuttaa, että on tärkeää taata sosiaalinen vastuullisuus kalastusalan koko arvoketjussa, ja toteaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun perustuva eurooppalainen malli on esimerkki siitä, miten voidaan taata asianmukaiset työolot kalastusalalla. Tässä yhteydessä komitea kiittää eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia siitä, että ne ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 155 artiklan nojalla neuvotelleet ja ehdottaneet direktiiviä (EU) 2017/159, jolla ILO:n yleissopimus nro 188 saatettiin osaksi unionin lainsäädäntöä.

3.4.1

 ETSK pitää kuitenkin valitettavana, että itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia kalastajia ei voitu sisällyttää säädöksen soveltamisalaan, sillä työmarkkinaosapuolilla ei ollut valtuuksia neuvotella tästä asiasta. Tämän vuoksi ja EU:ssa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kalastajien suuresta määrästä johtuen jäsenvaltioiden on ratifioitava yleissopimus nro 188.

3.4.2

 Lisäksi komitea kehottaa komissiota saattamaan päätökseen kalastusalan sosiaalisen sääntelyn prosessin ehdottamalla täydentävää direktiiviä, joka sisältää valvontaa ja vaatimusten noudattamista koskevia säännöksiä, jotta varmistetaan tarkastusjärjestelmä, joka ei kohtele syrjivästi Euroopan eri vesialueita ja laivastoja säädöstä tulkittaessa ja sovellettaessa.

3.5

 Euroopan parlamentin kalastajien koulutuksesta äskettäin tekemässä tutkimuksessa (8) todettiin, että EU:n kalastajien koulutusta ja pätevyyden todistamista koskevan yhteisen säädöksen puuttuminen (9) vaarantaa paitsi kalastajien itsensä myös EU:n aluevesien muiden käyttäjien turvallisuuden. Tämä lainsäädännöllinen puute on mahdollista korjata panemalla täytäntöön STCW-F-yleissopimus. ETSK kehottaakin komissiota käynnistämään menettelyn STCW-F-yleissopimuksen saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä, jotta voidaan parantaa kalastajien turvallisuutta merellä, kun otetaan huomioon, että kalastus on tunnustettu laajasti yhdeksi vaarallisimmista ammateista.

3.6

 ETSK kehottaa Euroopan komissiota edistämään meri- ja kalastusalan koulutusta keinona parantaa ammattitaitoa ja osaamista alalla työn laadun parantamiseksi. Tässä mielessä ammatillisessa koulutuksessa tulisi edistää kokemusperäistä oppimista ja käytännön kokeiluja heikentämättä merialan ammattilaisten tarvitsemaa korkeaa pätevyys- ja osaamistasoa ja kiinnittää erityistä huomiota harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutuksen tapaisiin malleihin. Komitea kehottaakin käyttämään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa entistä tiiviimmin, laajentamaan mahdollisia tavoitteita ja mahdollistamaan Euroopan sosiaalirahaston käytön täydentävänä rahastona koulutusta varten kiinnittäen erityistä huomiota pienimuotoiseen kalastukseen.

3.7

 ETSK muistuttaa, että yleissopimuksen sisällyttäminen osaksi unionin säännöstöä hyödyttäisi alaa monin eri tavoin, sillä se mahdollistaisi työntekijöiden vapaan liikkuvuuden takaamisen siten, että heille myönnettäisiin pätevyyden osoittava todistus, joka olisi voimassa koko EU:ssa (toisin kuin nykyisin), ja sen helpottamisen, että kalastajat voivat liikkua kalastuksen ja muiden merellisten ammattien välillä, sekä yhdenmukaistettujen koulutusohjelmien kehittämisen EU:ssa. Yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa varten on kuitenkin laadittava vielä eurooppalaiset normit kalastajien lääkärintarkastuksista heidän kuntonsa todistamiseksi. Nämä normit ovat myös tarpeen, jotta noudatetaan yleissopimuksen nro 188 10 artiklan kalastustyötä koskevia määräyksiä, joiden mukaan yksikään kalastaja ei saa työskennellä kalastusaluksella ilman voimassa olevaa lääkärintodistusta. Tätä varten merikalastuksen työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitea laatii vuosina 2019–2020 ohjeet kalastajien lääkärintarkastusta varten.

3.8

 Edellä todetun mukaisesti ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä lisätä kalastusammatin houkuttelevuutta, houkutella lahjakkuuksia ja helpottaa nuorten tulemista tälle yli 150 000 miehistön jäsentä työllistävälle alalle viranomaisten ja alan keskeisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä koulutus- ja työympäristössä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan vastata miehistöjen niukkuuteen, joka vaarantaa alan elinkelpoisuuden ja jota pidetään nykyisin eurooppalaisen kalastuslaivaston vakavimpana ongelmana. Alan edustajat ovat todenneet, että mikäli ratkaisuja ei löydetä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, monet alukset jäävät satamaan. Tästä syystä on käynnistettävä sosiaalialan strategiasuunnitelmia, jotta kalastusalalle voidaan houkutella eurooppalaisia työntekijöitä ja jotta voidaan toisaalta helpottaa ulkomaalaisten palkkaamista. ETSK suosittelee vahvistamaan meri- ja kalastusalan uramahdollisuuksia ja tiedottamaan siitä, että kalastusala tarjoaa hyvän mahdollisuuden työllistyä ja on täynnä mahdollisuuksia nuorille.

3.9

 Se, että kalastusalan sosiaalista ulottuvuutta ei ole edistetty, on vähentänyt EU:n kansalaisten kiinnostus ryhtyä tähän ammattiin. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että EU:n aluevesille on palkattu yhä enemmän (Euroopan talousalueen ulkopuolisista maista tulevia) muuttajia kalastajiksi. He ovat tietyissä tapauksissa ja eräissä maissa helppoa riistaa työntekijöiden hyväksikäyttäjille (10). Kalastusalan erityispiirteet, kuten se, että työtä tehdään merellä pitkiä ajanjaksoja kerrallaan, tekee kalastajina toimivista muuttajista erityisen haavoittuvia.

3.10

 Tämän ongelman ratkaisemiseksi ja ILO:n kolmikantakokouksessa vuonna 2017 kalastajina toimiviin muuttajiin liittyvistä aiheista antaman päätöslauselman (11) mukaisesti ETSK pitää välttämättömänä yleisten periaatteiden ja käytännön suuntaviivojen kehittämistä sellaisia oikeudenmukaisia palveluja varten, jotka liittyvät kalastusalan työmarkkinoihin ja joihin sisältyvät a) riittävät ja asianmukaiset ohjeet kalastusalusten omistajille ja (rajatylittäville) työmarkkinapalveluille, b) kalastusalan (rajatylittäviä) työmarkkinapalveluja varten laaditut mallisopimukset; c) riittävät ja asianmukaiset ohjeet työtä (ulkomaisilta) kalastusaluksilta etsiville kalastajille ja d) valitusmekanismit. Tätä varten merikalastuksen työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitea laatii vuosina 2019–2020 ohjeet kalastajina toimivien muuttajien asianmukaisesta työhönotosta.

3.11

 Komitea kehottaa myös EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön ILO:n yleissopimuksen nro 188 sekä varmistamaan sen noudattamisen. Lisäksi komitea pyytää Euroopan komissiota keräämään tietoja ja tilastoja kalastajina toimivien muuttajien tilanteesta Euroopassa.

3.12

 Yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksen 22 artiklan mukaan jäsenvaltiot pyrkivät saavuttamaan vakaan ja kestävän tasapainon laivastojensa kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä. Tätä varten jäsenvaltiot varmistavat, että niiden laivastojen kalastuskapasiteetti ei ylitä missään vaiheessa tilavuuden (bruttovetoisuus) ja konetehon (kW) perusteella määriteltyjä enimmäiskapasiteetin rajoja. Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet totesivat näiden rajojen sosiaalisia vaikutuksia käsitelleessä EU:n yhteisrahoittamassa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa (12), että bruttovetoisuuden rajoittamisella on kielteinen vaikutus turvallisuuteen, kalastajien työskentelymukavuuteen ja kalan laatuun, sillä se rankaisee pyrkimyksiä parantaa alusten turvallisuutta, mukavuutta ja laatua, koska se tarkoittaa, että ylimääräisten kuutiometrien on kilpailtava esimerkiksi ruuman, konehuoneen tai polttoainesäiliöiden tilavuuden kanssa.

3.13

 Edellisessä kohdassa esitetyn perusteella ETSK kehottaa Euroopan komissiota etsimään vaihtoehtoisia kaavoja kalastuskapasiteetin mittaamiseksi, kuten on tehty esimerkiksi Norjassa ja Islannissa, joissa erilaisten tekijöiden, kuten myönnetyn kiintiön tai aluksen koon perusteella, laskennan ulkopuolelle jätetään tilat, jotka on tarkoitettu lepoa, viihtymistä ja vapaa-ajanviettoa varten. Näin ollen täydentävänä toimenpiteenä olisi sallittava alusten vetoisuuden lisääminen edellyttäen, että lisätilavuus vastaa miehistön turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamista koskevia tarpeita.

3.14

 ETSK huomauttaa myös, että sekä yleissopimuksessa nro 188 että direktiivissä (EU) 2017/159 edellytetään lakisääteisesti miehistön majoitustilojen lisäämistä uusilla (15. marraskuuta 2019 jälkeen rakennetuilla) kalastusaluksilla. Vastaavasti Ranskassa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että työaika on lisääntynyt ja lepoaika vähentynyt, mikä lisää kalastajien terveyteen liittyviä riskejä ja työperäisiä riskejä. Alankomaissa sijaitseva Wageningenin yliopisto ja Espanjassa toimiva AZTI-tutkimuslaitos ovat julkaisseet samanlaisia havaintoja, jotka vahvistavat työolojen heikentymisen.

3.15

 ETSK korostaa, että purkamisvelvoite edellyttää sivusaaliiden varastointitilan lisäämistä, sillä sivusaaliita ei voi enää heittää mereen. Tämä lisää polttoaineen kulutusta, koska kohdelajeille on vain rajallisesti tilaa, sekä aiheuttaa purkamisesta, käsin tehtävästä lajittelusta, punnitsemisesta ja käsittelystä johtuvia lisäkustannuksia (13). ETSK toteaa myös, että tämä vaarantaa turvallisuuden aluksilla ja alusten vakauden, koska ruumaan kasataan enemmän laatikkoja ja korkeampia laatikkopinoja, mistä vaarana on heiluvan kuorman kaatuminen.

3.16

 Lisäksi alamittaisia kaloja ei voida myydä suoraan ihmisravinnoksi. Tästä aiheutuu kalojen haaskausta erityisesti EU:n eteläisissä jäsenvaltioissa, joissa ei ole kalajauhotehtaita, ja se vähentää näistä saaliista alhaisen hinnan saavien kalastajien tuloja.

3.17

 Tämä osoittaa oikeudellisen ristiriidan yhteisen kalastuspolitiikan purkamisvelvoitetta koskevan 15 artiklan ja yleissopimuksen nro 188 sekä erityisesti sen lepoaikoja koskevien määräysten (14 artikla) välillä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin ja ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla ratkaistaan EU:n hyväksymien oikeudellisten välineiden lainsäädännölliset epäyhtenäisyydet, joista kalastajat kärsivät.

3.18

 Eurooppalaisen laivaston keski-ikä on 23 vuotta, mutta se kohoaa korkeammaksi joissakin tapauksissa, kuten Espanjassa, jossa on yhä yli 2 500 yli 40 vuotta vanhaa alusta. Suurin osa näistä aluksista on pieniä, pienimuotoisessa kalastuksessa käytettäviä aluksia. ETSK pitää tarpeellisena laivaston kunnostus- ja nykyaikaistamista koskevan suunnitelman laatimista, jotta voidaan taata turvallisuus aluksilla ja miehistön paremmat asuinolosuhteet ja työolot. Suunnitelma voitaisiin toteuttaa hyödyntämällä rahoitusvälineitä ja turvautumalla Euroopan investointipankkiin (EIP) niin, että helpotetaan kalastusyritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. Toisaalta tulevaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) olisi aiheellista sisällyttää tukia laivaston kunnostamista ja nykyaikaistamista varten lisäämättä kalastuskapasiteettia.

3.19

 ETSK kiinnittää lopuksi huomiota Euroopan unionin kauppapolitiikkaan. Tällä hetkellä yli 60 prosenttia unionin markkinoilla kulutettavasta kalasta on peräisin kolmansista maista. Suureen osaan tästä kalatuotteiden tuonnista sovelletaan kauppasopimuksia, joissa on myönnetty tullietuuksia erityisesti kehitysmaille (GSP, talouskumppanuussopimukset jne.). Joissakin tapauksissa tällaiset etuudet neuvotellaan sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät noudata vastaavia sosiaalista ja ympäristön kestävyyttä koskevia vaatimuksia, joita eurooppalaisten tuottajien on noudatettava EU:n lainsäädännön nojalla (14). Tämä johtaa vilpilliseen kilpailuun ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymiseen. EU:n toimet kalastuksen ja merestä saatavien tuotteiden tuotannon kestävyyden ja sosiaalisen vastuullisuuden puolesta ovat siten ristiriidassa sellaisista tietyistä maista peräisin olevan tuotteiden tuonnin kanssa, jotka eivät noudata suuremmin tai lainkaan kestävyyttä ja sosiaalista vastuullisuutta.

3.20

 EU:n on hyödynnettävä kauppapolitiikkansa, jotta sekä eurooppalaisiin että ulkomaisiin toimijoihin sovelletaan samoja sosiaalista ja ympäristön kestävyyttä koskevia vaatimuksia, ja avattava sisämarkkinat ainoastaan näitä vaatimuksia noudattaville tuotteille. Muuten EU antaa kansainväliselle yhteisölle vääränlaisen viestin palkitsemalla ne, jotka ovat tehneet vähemmän kalakantojen kestävyyden ja ihmisten oikeudenmukaisen kohtelun puolesta.

3.21

 ETSK suosittaa lisäämään kalastus- ja kauppapolitiikan välistä johdonmukaisuutta. Laittomaan kalastukseen (LIS-kalastukseen) ja työntekijöihin kohdistuneisiin vakaviin rikkomuksiin syyllistyneiden maiden ei pitäisi nauttia etuuskohtelun alaisesta pääsystä yhteisön markkinoille – pikemminkin päinvastoin. Myöskään autonomisia tariffikiintiöitä ei pitäisi soveltaa tuotteisiin, jotka ovat peräisin maista, joiden on havaittu osallistuneen LIS-kalastukseen (Thaimaan tapaus, jossa Euroopan komissio on alustavasti todennut Thaimaan syylliseksi ja antanut sille keltaisen kortin). ETSK ehdottaa, että näitä välineitä käytettäisiin ainoastaan silloin, kun eurooppalaisia tuotteita ei ole saatavilla tarpeeksi markkinoillemme, eikä kestämättömien ja entistäkin halvempien tuotteiden tuontia varten. Tämä tulleihin liittyvä väline lisää lisäksi EU:n tuottajiin kohdistuvia hintapaineita.

3.22

 Sen edistämistä, että ihmiset, jotka eivät saa riittävästi omega 3 -rasvahappoja ja muita ravintoaineita, voivat ostaa kalaa kohtuuhintaan, olisi pidettävä sosiaalipolitiikkana, jolla on välitön vaikutus terveydenhoitojärjestelmän kustannuksiin. Monien EU-maiden on vielä lisättävä kalastustuotteiden kulutustaan ruokavalion monipuolisuuden ja terveellisyyden varmistamiseksi.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  ETSK:n lausunto ”Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi (Sibiuun ja siitä eteenpäin)” (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37).

(2)  ETSK:n lausunto kalastuksenvalvonnasta (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 118).

(3)  ETSK:n lausunto Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 104).

(4)  EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12.

(5)  http://www.emsa.europa.eu/emsa-documents/latest/item/3156-annual-overview-of-marine-casualties-and-incidents-2017.html

(6)  https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/2018-annual-economic-report-eu-fishing-fleet-stecf-18-07

(7)  https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/2018-annual-economic-report-eu-fishing-fleet-stecf-18-07

(8)  http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/617484/IPOL_STU(2018)617484_EN.pdf

(9)  Direktiiviin 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta sisältyy sisävesikalastukseen liittyviä pakollisia vaatimuksia, mutta merikalastuksen alalla ei ole vielä asetettu vaatimuksia.

(10)  ETSK:n lausunto Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta (EUVL C 75, 10.3.2017, s. 109).

(11)  https://www.ilo.org/sector/activities/sectoral-meetings/WCMS_552792/lang–en/index.htm

(12)  http://www.chil.me/download-file/4bd3f613-0ecc-455b-a6ec-60262363eb24/analysis-on-gross-tonnage-and-propulsion-power-ceilings

(13)  ETSK:n lausunto purkamisvelvoitteesta (EUVL C 311, 12.9.2014, s. 68).

(14)  ETSK:n lausunto kalastuksenvalvonnasta (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 118).

III Valmistavat säädökset

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/72

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Parempaa sääntelyä: tilannearvio ja sitoumuksessa pysyminen”

(COM(2019) 178 final)

(2020/C 14/10)

Esittelijä: Denis MEYNENT

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 3.6.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen jaostossa

3.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

99/0/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 EU:n lainsäädäntö on olennainen yhdentymisen osatekijä. Oikeasuhtaisena se on kaikille Euroopan toimijoille ja kansalaisille tärkeä tae oikeudellisesta suojelusta ja oikeusvarmuudesta (1).

1.2

 Komitea katsoo, että ennen paremman sääntelyn ohjelman jatkamista on tehtävä eräitä sisällöllisiä parannuksia (ks. suositukset jäljempänä). Komitea ehdottaa, että vastuu ohjelmasta annetaan yhdelle uuden komission varapuheenjohtajista.

1.3

 ETSK palauttaa mieliin, että sääntelyn parantaminen ei voi korvata poliittisia päätöksiä eikä saa missään tapauksessa johtaa sääntelyn purkamiseen tai sosiaalisen suojelun, ympäristönsuojelun, kuluttajansuojan tai perusoikeuksien heikentymiseen (2).

1.4

 Paremman sääntelyn välineistöä käyttämällä on varmistettava, että kestävyysnäkökohdat otetaan tosiasiallisesti huomioon EU:n poliittisessa toiminnassa.

1.5

 ETSK kehottaa komissiota tarkistamaan paremman sääntelyn välineistön suuntaviivoja ja kriteerejä niin, että arviointiprosesseihin sisällytetään vuoteen 2030 ulottuvan ohjelman mukaiset kestävän kehityksen tavoitteet. Paremman sääntelyn välineistöön on lisättävä erikseen ”kestäväpohjaisuuden valvonta”.

1.6

 ETSK kehottaa jälleen varmistamaan, että vaikutustenarviointia ja muuta arviointia koskevaa EU:n rakennetta kehitetään edelleen, jotta voidaan parantaa laatua ja edistää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista lainsäädännön suunnitteluun ja täytäntöönpanoon (3).

1.7

 Vaikutustenarvioinneissa on aina sovellettava ensisijaisesti kustannus-hyöty-lähestymistapaa, joka perustuu luotettaviin ja todennettavissa oleviin tietoihin, sekä laadullista lähestymistapaa osapuolten etujen mukaisesti.

1.8

 ETSK kehottaa komissiota ottamaan käyttöön älykkään arviointikaavan, jonka avulla voidaan dynaamisesti mallintaa lainsäätäjien ja muiden osapuolten esittämien olennaisten muutosten vaikutus siten, että tietyt parametrit, kuten päästöt, prosenttiosuudet ja määrälliset raja-arvot tai ylärajat mutta myös laadulliset tiedot esitetään objektiivisesti. ETSK kehottaakin ottamaan käyttöön älykkään mallintamisen kokeiluhankkeen.

1.9

 Vaikutustenarviointien on oltava yhdennettyjä: niissä on otettava huomioon kaikki kriteerit, joista tärkeimpiin kuuluvat sosiaalinen suojelu, kuluttajansuoja ja työllisyys, mutta myös kestävän kehityksen tavoitteet, terveys, ympäristö, ilmasto, alueelliset ja paikalliset vaikutukset, pk-yritykset ja mikroyritykset.

1.10

 ETSK toivoo, että tässä hengessä toteutetaan päättäväisiä toimia pk-yritysten hyväksi (Act Small First), ja kehottaa arvioimaan Think Small First -periaatetta ja pk-yritystestiä, jotta voidaan tehostaa niitä ja laatia pk-yritystoimintaan soveltuvaa lainsäädäntöä pk-yritysten kehityksen edistämiseksi sisämarkkinoilla oikeusvarmuudesta huolehtien.

1.11

 Vaikutustenarviointien toteuttamisessa noudatettavan menetelmän on oltava avoin ja yhteinen muiden toimielinten ja neuvoa-antavien elinten kanssa, jotta ne voivat laatia etukäteen tarkasteltavia muutosehdotuksia ja kannanottoja.

1.12

 Riippumattomasti ja objektiivisesti laadituissa vaikutustenarvioinneissa on analysoitava ja tarvittaessa esitettävä erilaisia vaihtoehtoja tuoden selvästi esiin eri skenaarioiden edut ja haitat.

1.13

 Laadunvalvonnasta vastaava sääntelyntarkastelulautakunta on hyödyllinen elin, joka on osoittautunut tehokkaaksi vaikutustenarviointijärjestelmässä. Sääntelyntarkastelulautakunnalla tulisi olla suurempi rooli yhdennetyn toimintatavan hahmottelemisessa.

1.14

 Uudelleentarkastelulausekkeet olisi laadittava siten, että komissio ja jäsenvaltiot voivat valvoa kyseessä olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja laatia yhdennetyn analyysin kyseessä olevan lainsäädännön vaikutuksesta eri osapuoliin.

1.15

 ETSK, jolla on suorat yhteydet ruohonjuuritasoon ja jolla on käytettävissään laaja kansallisten yhteystahojen verkosto sekä jäsentensä asiantuntemus, aikoo panostaa erityisesti jälki- ja laatuarviointeihin, joilla pystytään kartoittamaan EU:n säädöksen tai poliittisen linjauksen vaikutus ja välittämään Euroopan talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten käytännön kokemukset (4).

1.16

 ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot olisi otettava paremmin mukaan kuulemismenettelyihin luomalla yhteistoiminnallinen kumppanuusjärjestely.

1.17

 Kyselyjen olisi oltava avoimia, ja vastaajien olisi niiden avulla voitava ilmaista mielipiteensä yksityiskohtaisemmalla tavalla. Komitea pyytää komissiota varmistamaan vastausten laadullisen käsittelyn, jossa tulosten vivahde-eroja voidaan arvioida laajemmin.

1.18

 Komitea katsoo, että ”innovaatioperiaatteella” ei ole oikeusperustaa ja että se on erityisen epävarma, joten sitä olisi harkittava ainoastaan sellaisissa erityistapauksissa, joissa se tuottaa lisäarvoa, lukuun ottamatta sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, sosiaalista suojelua, kuluttajansuojaa, ympäristönsuojelua ja terveydenhuoltoa. Komitea vahvistaa pitävänsä tärkeänä ennalta varautumisen periaatteen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artikla) soveltamista ja katsoo, että olisi aiheellista laatia oma-aloitteinen lausunto innovaatioperiaatteen sisällöstä ja käytöstä sekä näiden kahden periaatteen yhteensopivuudesta.

1.19

 Tarpeettomien kustannusten vähentämistä koskevan menetelmän on perustuttava voimassa olevan lainsäädännön tapauskohtaiseen arviointiin, jossa määritetään konkreettisesti, mitä voidaan yksinkertaistaa, järkeistää tai poistaa, ei ”poliittisesti” ennalta määritettyihin lukumääräisiin tavoitteisiin.

1.20

 Komitea kehottaakin komissiota täsmentämään perusteet, joiden mukaisesti määritetään sääntely- tai hallintokustannuksen hyödyllisyys tai hyödyttömyys, suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

1.21

 ETSK kehottaa laatimaan REFIT-foorumista tasapainoisen ja tarkkanäköisen tilannearvion. Komitea katsoo, että foorumia varten on laadittava sääntöjä ja välineitä, joiden avulla se voi vastata nopeammin pyyntöihin ja jotka selventävät samalla sen työskentelymenetelmiä.

1.22

 Foorumin mandaattia on tarkistettava, jotta REFIT-ohjelmasta tulee kaksisuuntainen prosessi, eli että siinä ei rajattaisi suuntaa, johon sääntelyä halutaan ohjata: säädöksen lisääminen, täydentäminen, muuttaminen tai kumoaminen (5).

2.   Tiedonannon pääkohdat

2.1

 Komissio katsoo, että sääntelyn parantaminen on parantanut politiikan laadintaa ja se tulisi säilyttää komission työskentelytapojen ytimessä myös jatkossa. Komissio muistuttaa, että siihen ei liity piilotettuja sääntelyn purkamiseen tähtääviä tarkoitusperiä. Kannustavista tuloksista huolimatta komission arvio toteutetuista toimista on kriittinen.

2.2

 Myönteisistä seikoista voidaan mainita erityisesti kansalaisten, sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan laajempi osallistuminen komission järjestämiin kuulemisiin.

2.3

 Komissio toteaa vaikutustenarvioinnista, että komission aloitteiden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia tutkitaan järjestelmällisesti.

2.4

 Komissio on tyytyväinen EU:ssa täytäntöönpannun lainsäädännön arviointien osalta siihen, että kolmea neljäsosaa toteutetuista vaikutustenarvioinneista täydennetään nykyisin myös kyseessä olevaa politiikkaa tai alaa koskevalla arvioinnilla.

2.5

 Komissio antaa myönteisen arvion REFIT-ohjelmasta. Komissio esitti vuosina 2015–2018 noin 150 toimenpidettä unionin lainsäädännön yksinkertaistamiseksi.

2.6

 Tästä myönteisestä arviosta huolimatta komissio mainitsee mahdollisia parannuskohteita ja esittää useita konkreettisia sitoumuksia, kuten yhteistyön lisääminen ETSK:n ja AK:n kanssa, julkisten kuulemisten tehostaminen ja niiden laadun valvonta sekä tarkempi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen arviointi käyttämällä esimerkiksi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastelevan työryhmän ehdottamaa yhteistä arviointitaulukkoa.

3.   Komitean arvio

3.1

 Komission tai muiden elinten (Coreper, sääntelyntarkastelulautakunta, OECD) johdolla on toteutettu lukuisia toimia EU:n edistymisen arvioimiseksi kolmella alalla:

—

vaikutustenarviointi

—

sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kuuleminen

—

sääntelystä johtuvan rasituksen yksinkertaistaminen ja keventäminen.

Komission jatkuvista ponnisteluista huolimatta vaikeuksia ilmenee edelleen.

3.2

 Vaikutustenarviointi

3.2.1

 Taloudellisten kriteerien moninkertaistuminen: Vuosien varrella on lisätty taloudellisia arviointikriteerejä (kilpailukykytesti, digitaalinen testi, pk-yritystesti, tulevaisuuden vaatimukset täyttävä lainsäädäntö, innovaatioperiaate). Tähän kriteerien moninkertaistumiseen liittyy kolme ongelmaa, jotka koskevat niiden hierarkisointia, asemaa suhteessa sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin kriteereihin (mikä on viime kädessä ratkaiseva kriteeri?) sekä tehtävän tietynlaista byrokratisoitumista.

3.2.2

 Pääosin kustannuslähtöinen menetelmä: Välineistön (6) eri välineet, jotka on asetettu komission käyttöön aloitteiden vaikutuksen arvioimiseksi, ovat muuttumattomia ja kustannuslähtöisiä ja rajoittuvat esittämään yleisiä kysymyksiä tuomatta esiin laadullisia näkökohtia tai harkitsematta muita vaihtoehtoja. Välineet ovat rinnakkaisia eivätkä mahdollista yhdennettyä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kustannukset ja hyöty ja jolla tavoitellaan alueellista yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä ja kilpailukykyä. Missään välineessä ei myöskään erityisesti keskitytä ympäristöön tai ilmastoon.

3.2.3

 Delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vaikutustenarviointien puute: Mainitut säädökset ulottuvat laajalle, ja ne ovat saavuttaneet hyvin tärkeän aseman EU:n lainsäädännössä. Vuonna 2018 täytäntöönpanosäädöksiä annettiin 861, delegoituja säädöksiä 96 ja lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä 72 (7). Komissio myöntää, että delegoitujen säädösten vaikutustenarviointeja on laadittu hyvin vähän joko ajan tai varojen puutteen vuoksi. ETSK katsoo myös, että siltä pitäisi pyytää lausuntoa säädösvallan siirtämismenettelyn yhteydessä samaan tapaan kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten kohdalla. Sama koskee delegoitujen säädösten mahdollista tarkistamista, kun otetaan huomioon niiden taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset (8).

3.2.4

 Lainsäätäjien esittämien olennaisten muutosten vaikutustenarvioinnin puute: Huolimatta toimielinten välisen sopimuksen (9) 15 kohdasta, jonka mukaan neuvoston ja parlamentin on tehtävä vaikutustenarviointi komission ehdotukseen esittämistään olennaisista muutoksista, neuvosto ei ole koskaan tehnyt vaikutustenarviointia yhden tai useamman jäsenvaltion esittämästä olennaisesta muutoksesta. Sillä ei tosiasiassa ole tähän tarvittavia varoja eikä toimintavalmiuksia.

3.2.5

 Komission vaikutustenarviointien ulkoistaminen: Vaikutustenarviointien systematisoinnin seurauksena on niiden kalleus ja osittainen yksityistäminen. Miten voidaan taata, että vaikutustenarvioinnit tehdään riippumattomasti ja objektiivisesti, kun vaikutustenarviointien laatimisesta vastaava komission yksikkö laatii myös lainsäädäntöehdotuksen?

3.2.6

 Sääntelyntarkastelulautakunnan rooli: Sääntelyntarkastelulautakunta tarkastelee vaikutustenarviointien laatua. Sen on annettava myönteinen lausunto, jotta komission jäsenten kollegio voi hyväksyä ehdotuksen. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vuonna 2018 kielteisen lausunnon 28 prosentille vaikutustenarvioinneista niiden riittämättömän laadun vuoksi. On syytä suhtautua myönteisesti sääntelyntarkastelulautakunnan jäsenten asiantuntemukseen ja siihen, että he ovat osoittaneet kykenevänsä toimimaan riippumattomasti. Suuri yleisö on kuitenkin edelleen tietämätön sääntelyntarkastelulautakunnan hyödyistä ja tavoitteesta. Sääntelyntarkastelulautakunnalla voisi olla suurempi rooli vaikutustenarviointien taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöä koskevan ulottuvuuden yhdistävän yhdennetyn toimintatavan hahmottelemisessa.

3.2.7

 Hyvä hallintotapa taataan laatimalla jälkiarviointi, jossa tarkastellaan EU:n lainsäädännön vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan. Uudelleentarkastelulausekkeen avulla varmistetaan kyseessä olevan lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja täydennetään, muutetaan tai mukautetaan säädöstä tieteellisen tiedon, paikan päällä tehtyjen havaintojen tai työmarkkinaosapuolten kuulemisen perusteella. Useat viimeaikaiset esimerkit osoittavat kuitenkin, että uudelleentarkastelulausekkeita ei aina ole laadittu siten, että komissio ja jäsenvaltiot voivat tehdä kyseessä olevan lainsäädännön vaikutusta koskevan yhdennetyn analyysin. Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin painottaa, että uudelleentarkastelulausekkeiden sisältö ei aina ole selkeä. Tämä koskee erityisesti vaaditun tuotoksen määrittelyn ja jälkitarkastuksen ajoituksen määrittämistä (10).

3.3

 Uusi innovaatioperiaate

3.3.1

 European Risk Forum -ajatushautomon aloitteesta marraskuussa 2014 julkistetun ja neuvoston vuonna 2016 Alankomaiden puheenjohtajakaudella hyväksymän periaatteen mukaisesti kaikilla uusilla lainsäädäntöehdotuksilla on oltava (myönteinen) vaikutus innovointiin, jotta luodaan lainsäädäntöä, joka on tulevaisuuden vaatimukset täyttävää (future proof legislation).

3.3.2

 Periaatetta edistävät tahot ovat siitä lähtien pyrkineet integroimaan sen EU:n säännöstöön. Innovaatioperiaate ilmestyi vaivihkaa vuonna 2019 Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan (2021–2027) johdanto-osan kappaleen muodossa.

3.3.3

 On kuitenkin todettava, että innovaatioperiaatteen käsite on erityisen tulkinnanvarainen:

—

Sillä ei ole oikeusperustaa toisin kuin ennalta varautumisen periaatteella (SEUT-sopimuksen 191 artikla), jonka vastaparina se toisinaan esitetään.

—

Se on erityisen epämääräinen: minkä alan innovoinnista on kyse – tieteellisestä, teknisestä, organisatorisesta vai sosiaalisesta?

Empiiriseltä kannalta akateeminen tutkimus osoittaa, että lainsäädäntö ei vaikuta haitallisesti innovointiin. On päinvastoin ilmennyt, että lainsäädäntö hyödyttää innovointia ja että vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä lähempänä ala on teknologista eturintamaa (11). Unionin tuomioistuin vahvisti asiassa T-521/14 (Ruotsi v. komissio) antamassaan päätöksessä tieteellisten kriteerien ensisijaisuuden suhteessa kaikkiin sellaisiin subjektiivisiin arviointeihin, jotka koskevat unionin lainsäätäjälle innovoinnin tai muiden pakottavien vaatimusten nimissä asetettuja velvoitteita.

3.3.4

 Komitea kehottaa ottamaan edellä mainitut havainnot asianmukaisesti huomioon ”innovaatioperiaatetta” koskevassa tiedonannossa, jonka komissio on asiakirjassaan ”Industry 2030” (12) ilmoittanut antavansa.

3.3.5

 ETSK katsoo, että sen kannattaisi antaa oma-aloitteinen lausunto ”innovaatioperiaatteesta” ja erityisesti sen yhteensopivuudesta ennalta varautumisen periaatteen kanssa.

3.4

 Julkiset kuulemiset

3.4.1

 Merkittävistä ponnisteluista huolimatta kuulemismenettelyssä on useita vakavia puutteita:

—

Vastaajista suuri osa (42,9 prosenttia) on elinkeinoelämän järjestöjä (13). Suuryritysten tai elinkeinoelämän järjestöjen vastausaste oli jopa 60 prosenttia REFIT-foorumin kohdalla.

—

Työmarkkinaosapuolet yleensä ja erityisesti työntekijöiden ja kuluttajien edustajat ovat riittämättömien resurssien vuoksi epäsuotuisassa asemassa monikansallisiin yhtiöihin ja suuriin työnantajajärjestöihin verrattuna huolimatta tunnustetusta ja legitiimistä roolistaan päätöksentekoprosessissa (ks. SEUT-sopimuksen 154 artikla).

—

Kyselyt ovat ohjailevia, ne on usein laadittu binäärimuodossa, eikä niissä juuri ole tilaa vastaajien tarkemmille arvioille.

—

Vastaaminen kuuluu usein tapoihin vain tietyissä jäsenvaltioissa. Tästä seuraa, että vallitsevasta tilanteesta ei saada kokonaiskuvaa.

—

Vastaukset käsitellään standardoidusti. Näin ollen tuloksia käsitellään aina samalla tavalla eikä ole mahdollista hyödyntää vastauksia älykkäästi ja vivahde-erot huomioon ottaen tai painottaa kuulemisen tuloksia.

3.5

 Tarpeettoman sääntelytaakan vähentäminen

3.5.1

 Komissio julkaisi marraskuussa 2018 vuotta 2018 koskevan vuotuisen selvityksen rasituksesta (14), jossa luodaan katsaus EU:n toteuttamiin yksinkertaistamistoimiin.

Hyvistä aikeista huolimatta selvityksessä luetellaan toimia, joita ei ole vielä pantu täytäntöön, ja tuloksia, jotka liittyvät enemmänkin digitaalitalouden edistykseen kuin hallinnollisten rasitteiden torjuntaan (esim. kalastuksen valvonnasta annettu asetus ja yhtiöoikeutta koskeva lainsäädäntöpaketti).

3.5.2

 Kysymystä on tarkasteltu myös sääntelyn parantamista koskevassa OECD:n kertomuksessa vuodelta 2019 (15). Vaikuttaa siltä, että OECD kehottaa purkamaan osittain yhteisön säännöstön ja jäsenvaltioiden lainsäädännön sillä perusteella, että on vähennettävä sääntelyn raskautta ja kustannuksia, vastaamatta kuitenkaan kysymykseen siitä, minkä verran kustannuksia on vähennettävä ja mistä vaiheesta alkaen suojelujärjestelmät (sosiaalinen suojelu, ympäristönsuojelu ja alueellinen suojelu) saattavat olla vaarassa.

3.5.3

 REFIT-foorumi perustettiin toukokuussa 2015, jotta viranomaiset, kansalaiset ja sidosryhmät voisivat osallistua EU:n lainsäädännön parantamiseen. Komitea katsoo, että tähän liittyy myös varjopuolia:

—

Prosessin päällekkäisyys: foorumin jäsenvaltioiden ryhmä tekee osittain päällekkäistä työtä neuvoston noin 200 työryhmän kanssa.

—

Prosessin hitaus: lausuntojen hyväksyminen kestää monesti useita kuukausia, mikä johtuu kahden ryhmän yhteisten kantojen vähyydestä, sillä ne kokoontuvat vain kerran eivätkä käy todellista vuoropuhelua.

—

Prosessin epäsymmetrisyys: Pyyntöjä esittää pääasiassa työnantajapuoli eli elinkeinoelämän järjestöt ja kauppakamarit (ks. komission julkaisemat tilastot) ja vain harvoin kansalaisyhteiskunta tai työmarkkinaosapuolet. Vaikka komissio ja jäsenvaltiot ovat edustettuina, Euroopan parlamentti ei ole.

—

Elin on vailla todellista asiantuntemusta: Millä tieteellisillä perusteilla foorumin jäsenet analysoivat heille esitettyjä hyvin erilaisia ehdotuksia? Ainoa todellinen asiantuntemus on komissiolla, ja se on toisinaan hyödyntänyt sitä edistääkseen omia ehdotuksiaan.

—

ETSK ja AK ovat vähempiarvoisessa asemassa muihin osapuoliin verrattuna, mikä vesittää komiteoiden mahdollisesti esittämiä kannanottoja.

—

Kustannukset ovat selvästi hyötyä suuremmat: foorumin kustannukset vaikuttavat suhteettomilta tähän mennessä saavutettuihin tuloksiin nähden.

—

Foorumi on luonteeltaan ohjaileva: komitea kehottaa mahdollistamaan kaksisuuntaisen lähestymistavan, jossa ei lähtökohtaisesti rajattaisi suuntaa, johon sääntelyä halutaan ohjata – säädöksen lisääminen, täydentäminen, muuttaminen tai kumoaminen.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Ks. kohta 1.1, EUVL C 434, 15.12.2017, s. 11.

(2)  Ks. kohta 1.4., EUVL C 81, 2.3.2018, s. 81.

(3)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 11.

(4)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45, kohta 1.9.

(5)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45, kohta 1.11.

(6)  Better regulation Toolbox, Euroopan komissio, SWD(2017) 350 final, 7. heinäkuuta 2017.

(7)  Lähde: Säädöstilastot – EUR-Lex (https://eur-lex.europa.eu/statistics/legislative-acts-statistics.html?locale=fi).

(8)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 145.

(9)  Toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016 (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(10)  Euroopan tilintarkastustuomioistuin: ”EU:n lainsäädännön jälkitarkastus: vakiintunut mutta puutteellinen järjestelmä” (2018).

(11)  Lilas Demmou, Bruno Amable, Ivan Ledezma: ”L’impact de la réglementation sur l’innovation: une analyse des performances selon la proximité à la frontière technologique”, Economie et prévision, 2013, s. 11. Asiakirjaan voi tutustua osoitteessa https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-01614139

(12)  Sivu 21.

(13)  Lähde: Taking stock of the Commission’s Better regulation Agenda, SWD(2019) 156 final, komission tiedonantoon liittyvä asiakirja, 15. huhtikuuta 2019.

(14)  The European Union’s efforts to simplify legislation, marraskuu 2018.

(15)  OECD:n kertomus Better regulation Practices across the European Union (2019).

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/78

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun asetuksen (EY) N:o 715/2007 muuttamisesta

(COM(2019) 208 final – 2019/0101 (COD))

(2020/C 14/11)

Ainoa esittelijä: Jorge PEGADO LIZ

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 15.7.2019

neuvosto, 24.6.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla

Vastaava jaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen jaostossa

3.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

107/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK panee asianmukaisesti merkille, että Pariisin, Brysselin ja Madridin kaupungit ovat nostaneet unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen komission asetuksesta (EU) 2016/646 (1) ja että tuomioistuin on 13. joulukuuta 2018 antanut tuomion, jolla asetus kumotaan osittain.

1.2

 ETSK toteaa, että unionin yleinen tuomioistuin on antanut komissiolle helmikuuhun 2020 asti ulottuvan määräajan, joka on riittävä mainitussa asetuksessa todettujen väitettyjen virheiden korjaamiseen tavalla, joka ei vaaranna markkinoiden normaalia toimintaa, komission tekemän valituksen tähän vaikuttamatta.

1.3

 ETSK muistuttaa suuren mittakaavan dieselgate-skandaalista, jota se on jo käsitellyt useissa lausunnoissaan, ja pitää valitettavana, ettei komissio pystynyt ennakoimaan tapahtumien kulkua ryhtymällä jo alun perin tehokkaisiin toimenpiteisiin.

1.4

 Komitea ei myöskään ole unohtanut, että ETSK:n yli 20 vuoden ajan esittämistä painokkaista vaatimuksista huolimatta EU ei ole kyennyt tai ollut halukas luomaan tehokasta ryhmäkannevälinettä, joka mahdollistaisi nykyisenkaltaisiin tilanteisiin vastaamisen.

1.5

 Lisäksi ETSK katsoo, että käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa esitetty ratkaisu ei saa rajoittua vain muodollisen ongelman ratkaisemiseen ilman että kantajat saavat tosiallista vahingonkorvausta.

1.6

 ETSK pohtii myös, onko olemassa vaara, että kyseinen teksti paitsi heikentää jälleen kerran lainsäädännön tehokkuutta on myös sen tarkoituksen vastainen, joka lainsäätäjällä oli säädöksiä antaessaan, kun siinä annetaan komissiolle valta hyväksyä delegoituja säädöksiä asetettujen edellytysten täyttyessä. Tältä osin komitea katsoo, että sen tulisi tarkastella uudelleen johdetuista säädöksistä antamiaan aiempia lausuntoja ja laatia uusi oma-aloitteinen lausunto uusimman toimielinten välisen sopimuksen valossa.

1.7

 Lisäksi ETSK toivoo komissiolta takeita siitä, ettei kolmanteen toimenpidepakettiin kuuluvaan asetukseen (EU) 2017/1154 (2) eikä neljänteen toimenpidepakettiin kuuluvaan asetukseen (EU) 2018/1832 (3) sovelleta samaa menettelyä kuin mistä lainsäädännössä tällä hetkellä säädetään.

1.8

 Ottaen huomioon alalla hyväksyttyjen lainsäädäntötoimenpiteiden määrän (satakunta) ETSK kehottaa komissiota tutkimaan, olisiko paremman sääntelyn ohjelman periaatteiden mukaisesti mahdollista tai välttämätöntä laatia alan säännöksistä kooste tai kodifioitu toisinto.

1.9

 Lisäksi ETSK kehottaa komissiota pohtimaan ehdotuksia, joita komitea esittää ennen kaikkea prosessin vauhdittamiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi.

2.   Dieselgate-skandaali ja kuluttajien ryhmäkanne

2.1

 Syyskuussa 2015 paljastui, että Volkswagen-konserni oli valmistanut ja myynyt ajoneuvoja, joihin oli asennettu tietokonesovellus manipuloimaan ajoneuvojen päästöjen valvomiseksi laboratoriotesteissä otettavia näytteitä (4).

2.2

 Yritys aiheutti näin maailmanlaajuisesti vahinkoa miljoonille kuluttajille, jotka olivat ostaneet ajoneuvon luottaen siihen, että se noudattaa lainsäädännössä asetettuja epäpuhtauspäästöjen raja-arvoja ja että sen vaikutukset ympäristön ja polttoaineenkulutuksen näkökulmasta olisivat edullisemmat. Yritys aiheutti toiminnallaan myös vakavaa haittaa kansalaisten terveydelle ja ympäristölle yleensä.

2.3

 Yrityksen toiminnan ja laboratoriotesteihin liittyvien vaatimusten valossa todettiin, että todellisissa ajo-olosuhteissa mitattujen päästöjen määrä ja mainituissa testeissä mitattu määrä poikkesivat toisistaan niin, että typen oksidien päästöt olivat todellisuudessa 10–40 kertaa suuremmat.

2.4

 Lisäksi yritys myönsi asentaneensa laitteen noin 11 miljoonaan dieselajoneuvoon maailmassa. Euroopan komissio ja eräät jäsenvaltiot käynnistivät skandaalin vuoksi hallinnollisia menettelyjä yritystä vastaan lainsäädännön rikkomisen johdosta ja panivat vireille rikoskanteita toiminnasta rankaisemiseksi.

2.5

 ETSK muistuttaa, että miljoonat kuluttajat eivät ole saaneet tosiasiallista korvausta aiheutuneesta vahingosta ja ettei edelleenkään ole saatavilla tietoa jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamien valvontatoimien tuloksista tai yrityksen käynnistämistä takaisinvetomenettelyistä eli muun muassa siitä, miten asianomaisten ajoneuvojen vaatimustenmukaiseksi saattaminen vaikuttaa mahdollisesti niiden ominaisuuksiin tulevaisuudessa.

2.6

 Monet kuluttajansuojajärjestöt ja ympäristöjärjestöt ovat Euroopan tasolla käynnistäneet ryhmäkannemekanismeja ja nostaneet kanteita Volkswagenia ja SEATia vastaan, mutta ne rajoittuvat valtioiden tasolle ja niihin sovelletaan toisistaan poikkeavia oikeudellisia menettelyjä.

2.7

 Ennakoimatta näiden kanteiden tuloksia voidaan todeta, että monet kuluttajat saattavat jäädä kokonaan ilman vahingonkorvausta, koska eurooppalaista ryhmäkannemekanismia ei ole olemassa. Komission äskettäin esittämä direktiiviehdotus kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista (5) ei sekään täysin vastaa tarpeeseen varmistaa tosiasiallisen hyvityksen saaminen tällä tavoin vahinkoa kärsineille. Tässä tapauksessa tällainen mahdollisuus olisi ollut ratkaisevan tärkeä, sillä se olisi mahdollistanut hyvityksen saamisen, kun sen sijaan nyt vahinkoa kärsineet ovat täysin riippuvaisia jäsenvaltioissa päätetyistä toimenpiteistä ja päätöksistä. Voidaankin vain toivoa, että parhaillaan käytävät neuvottelut Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa saadaan pikaisesti sellaiseen myönteiseen lopputulokseen, jossa ehdotusta muokataan nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi.

3.   Euroopan komission toimenpiteet ja ETSK:n lausunnot

3.1

 EU:n toimielimet ovat tällaiseen skandaaliin vastaamiseksi ryhtyneet määräämään seuraamuksia ja laatimaan korjaavia toimenpiteitä tilanteen lopettamiseksi (6).

3.2

 Parlamentin tutkintavaliokunta teki 17. joulukuuta 2015 ja 2. maaliskuuta 2017 välisenä aikana tutkimuksen autoalan päästömittauksista (7). Sen mukaan yksi tärkeimmistä komission hyväksymistä toimenpiteistä on päästöjen testausmenetelmä RDE (Real Driving Emission, todelliset ajonaikaiset päästöt) (8), joka on perustettu ja jota on kehitetty komission asetuksilla (EU) 2016/427 (9) (ensimmäinen toimenpidepaketti), (EU) 2016/646 (10) (toinen toimenpidepaketti), (EU) 2017/1154 (11) (kolmas toimenpidepaketti) ja (EU) 2018/1832 (12) (neljäs toimenpidepaketti).

3.3

 ETSK on esittänyt varsinkin vuodesta 2006 alkaen kannanottoja kaasupäästöistä ja erityisesti hiukkaspäästöistä, typpioksideista (NOx), hiilimonoksidista (CO) ja hiilivedyistä (HC). Se on nostanut erityisesti esiin kussakin ehdotetussa järjestelmässä ilmenneitä puutteita ja suositellut luotettavampien menetelmien käyttämistä päästöjen mittaamiseksi (13).

3.4

 ETSK:lta ei kuitenkaan ole pyydetty lausuntoa kohdassa 3.2 mainituista asetuksista, sillä velvollisuutta pyytää lausuntoa ei sovelleta sellaisiin säädöksiin, joita komissio antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 296 ja 297 artiklan nojalla, toisin kuin saman sopimuksen 38, 46, 95, 113, 115, 164, 166, 169, 177, 182, 188, 192, 194, 203, 336 ja etenkin 304 artiklaan perustuvien säädösten kohdalla.

3.5

 Pariisin kaupunki nosti 26. kesäkuuta (asia T-339/16), Brysselin kaupunki 29. kesäkuuta (asia T-352/16) ja Madridin kaupunki 19. heinäkuuta 2016 (asia T-391/16) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan nojalla komissiota vastaan kanteen, jossa vaaditaan kumoamaan asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta annettu komission asetus (EU) N:o 2016/646 tiivistetysti seuraavin perustein: toimivallan puuttuminen siitä syystä, että Euroopan komissio käytti epäasianmukaisesti valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä eikä tavanomaista lainsäädäntämenettelyä; olennaisten muotomääräysten rikkominen, sillä muutoksen kohteena on perusasetuksen olennainen osatekijä, joten asetuksen antamista koskevia muotomääräyksiä ei ole noudatettu; primaarioikeuden ja johdetun oikeuden rikkominen sekä unionin oikeuden yleisten periaatteiden loukkaaminen – näitä määräyksiä ja säännöksiä ovat esimerkiksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artikla, 11 artikla, 114 artiklan 3 kohta ja 191 artikla, perusoikeuskirjan 35 ja 37 artikla, direktiivi 2008/50/EY (14), asetuksen (EY) N:o 715/2007 (15) 4 artikla ja komission asetus (EY) N:o 692/2008 (16) asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta; harkintavallan väärinkäyttö, sillä päämäärä, jota komissio tavoittelee typen oksidipäästöjen enimmäisrajojen nostamisella, poikkeaa unionin oikeudessa ilmaistusta päämäärästä, komission itsensä ilmoittamasta päämäärästä sekä mainittujen oikeussääntöjen päämääristä.

3.6

 Unionin yleinen tuomioistuin päätti 13. joulukuuta 2018 antamassaan tuomiossa käsitellä asiat yhdistettyinä ja hyväksyä kanteet tiivistetysti seuraavilta osin:

—

”[– –] [K]omission asetuksen (EU) 2016/646 liitteessä II oleva 2 kohta kumotaan siltä osin kuin siinä määritetään asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta 18.7.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä III A olevassa 2.1.1 ja 2.1.2 kohdassa esitetty epäpuhtauden lopullinen vaatimustenmukaisuuden tunnusluku CFpollutant ja epäpuhtauden väliaikainen vaatimustenmukaisuuden tunnusluku CFpollutant typen oksidien massalle.”

—

”Tämän tuomiolauselman 1 kohdassa kumotun säännöksen vaikutukset pidetään voimassa siihen saakka, kunnes kohtuullisessa ajassa on annettu uusi säännöstö, jolla nämä säännökset korvataan, ja tämä aika ei voi ylittää 12:ta kuukautta tämän tuomion voimaantulosta laskettuna.”

4.   Komission ehdotus

4.1   Ehdotuksen tarkoitus ja lähtökohta

4.1.1

 Euroopan komissio esitteli toukokuussa 2017 toimenpidepaketin, jonka tarkoituksena oli uudenaikaistaa liikkuvuutta ja liikkumista Euroopassa ja erityisesti vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia ja samalla poistaa yrityksiin kohdistuvia byrokraattisia muodollisuuksia.

4.1.2

 EU oli jo vuonna 2007 antanut moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta asetuksen (EY) N:o 715/2007, jossa edellytetään vasta liikenteeseen otetuilta ajoneuvoilta tiettyjen päästörajojen noudattamista.

4.1.3

 Dieselgate-skandaalin seurauksena komissio teki seikkaperäisen analyysin testausmenetelmistä ja tyyppihyväksyntävaatimuksista ja havaitsi, että Euro 5- tai Euro 6 -vaatimusten mukaisten ajoneuvojen ajamisesta tieliikenteessä todellisuudessa syntyvät päästöt ylittävät merkittävästi ne päästöt, jotka on mitattu säännösten mukaisen uuden eurooppalaisen ajosyklin (NEDC) mukaisesti, etenkin dieselajoneuvojen typen oksidien päästöjen osalta.

4.1.4

 Komissio katsoi tarpeelliseksi asettaa todellisissa ajo-olosuhteissa sovellettavat määrälliset vaatimukset, jotta voitaisiin rajoittaa pakokaasupäästöjä kaikissa tavanomaisissa käyttöolosuhteissa asetuksessa (EY) N:o 715/2007 vahvistettujen päästörajojen mukaisesti, ja antoi siksi asetuksen (EU) 2016/646, jolla muutetaan asetusta (EY) N:o 692/2008 siten, että testeissä saatuihin keskimääräisiin päästöihin perustuvia vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja tarkastellaan uudelleen komiteamenettelyssä.

4.1.5

 Tällä muutoksella, joka on todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvien päästöjen mittausprosessin toinen vaihe, tehtiin typen oksidipäästöjen mittaustesteistä pakollisia uusille ajoneuvotyypeille syyskuusta 2017 alkaen ja kaikille ajoneuvoille syyskuusta 2019 alkaen. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet muutoksen (17).

4.1.6

 Unionin yleinen tuomioistuin kumosi joulukuussa 2018 Pariisin, Madridin ja Brysselin kaupunkien nostaman kanteen seurauksena osan asetuksen (EU) N:o 2016/646 säännöksistä muun muassa sillä perusteella, että nk. vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja ei olisi pitänyt hyväksyä komiteamenettelyllä vaan tavanomaisella lainsäädäntämenettelyllä. Kumoaminen oli osittaista eikä vaikuttanut todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvien päästöjen testausmenettelyyn, joka on edelleen voimassa.

4.1.7

 Unionin yleinen tuomioistuin lykkäsi kuitenkin osittaisen kumoamisen voimaantulon helmikuuhun 2020, jotta komissio voisi ryhtyä tarvittaviin toimiin tuomion noudattamiseksi.

4.2   Ehdotuksen sisältö ja päämäärä

4.2.1

 Jotta ei aiheutettaisi kohtuutonta rasitetta niille valmistajille, jotka ovat jo suunnitelleet ajoneuvonsa ottaen huomioon aiemmin hyväksytyn todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvien päästöjen testausmenetelmän, komissio on esittänyt tarkasteltavana olevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka tarkoituksena on

—

ottaa jälleen käyttöön aiemmin hyväksytyt vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut

—

antaa komissiolle valtuudet tarkistaa lainsäätäjän vahvistamia vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja vuosittain alaspäin, jotta voidaan ottaa huomioon kannettavien mittauslaitteiden tarkkuuden parantuminen.

4.2.2

 Komissio painottaa, että unionin yleinen tuomioistuin ei kumoamispäätöksessään kyseenalaistanut vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen teknisiä perusteluja. Sen vuoksi ja ottaen huomioon, että todellisissa ajo-olosuhteissa ja laboratoriossa mitatut päästöt edelleen poikkeavat toisistaan, ehdotetaan vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja. Näin ollen asetusta (EY) N:o 715/2007 muutetaan.

4.2.3

 Vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa olisi sovellettava väliaikaista vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua, ja toisessa vaiheessa käytettäisiin vain lopullista vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua. Komission olisi tarkasteltava lopullisia vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja teknisen kehityksen valossa.

4.2.4

 Lisäksi komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siltä osin kuin on kyse tyyppihyväksynnässä sovellettaviin erityisiin menettelyihin, testeihin ja vaatimuksiin liittyvistä yksityiskohtaisista säännöistä. Valtuutus kattaisi myös asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisen tällaisilla tarkistetuilla säännöillä sekä päästöjen mittaamisessa käytettävillä testisykleillä. Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus muuttaa mainittua asetusta lopullisten vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen tarkistamiseksi alaspäin ja hiukkasmassaan perustuvien raja-arvojen kalibroimiseksi uudelleen sekä hiukkasmäärään perustuvien raja-arvojen ottamiseksi käyttöön.

4.2.5

 Ehdotuksen mukaan valmistajan on jälleen osoitettava, että kaikki Euroopan unionissa myydyt, rekisteröidyt tai käyttöön otetut uudet ajoneuvot noudattavat asetettuja rajoja.

4.2.6

 Jo ennen ehdotuksensa esittämistä Euroopan komissio valitti unionin yleisen tuomioistuimen päätöksestä Euroopan unionin tuomioistuimeen, sillä komissio katsoo, että sen aiemmin antama asetus ei koskenut säädöksen olennaisia osia eli aiemmin määriteltyjä vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja vaan ainoastaan niiden mittaamisperustetta.

5.   Yleistä

5.1

 ETSK:n tehtävänä ei ole puuttua Euroopan unionin toimielinten väliseen oikeudelliseen kiistaan, etenkään kun asia on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa. ETSK:n velvollisuutena on kuitenkin esittää kantansa komission ehdotukselle valitusta kehyksestä ja arvioida, missä määrin se vastaa asetettua tarkoitusta.

5.2

 On selvää, että tarkasteltavana olevalla ehdotuksella korjataan toimivallan puuttumiseen ja erilaisten primaarioikeuden määräysten ja säännösten rikkomiseen liittyvät muodolliset virheet, joiden syynä on lainvastaisen menettelyn epäasianmukainen käyttäminen.

5.3

 Sisällön kannalta ETSK suhtautuu delegoiduista säädöksistä aiemmin antamissaan lausunnoissa (18) ilmaistun kannan mukaisesti epäilevästi siihen, onko ehdotettu ratkaisu eli komissiolle siirrettävä toimivalta antaa delegoituja säädöksiä aloilla, joilla unionin yleisen tuomioistuimen mukaan vain lainsäätäjä voi muuttaa olennaista sisältöä mutta joilla komissio nähtävästi silti haluaa vallan itselleen, delegoitujen säädösten oikeudellisen tarkoituksen mukainen.

5.4

 ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotuksen soveltamiseen liittyvät väliaikaiset säännökset on pidetty ennallaan eli että se kattaa edelleen uudet ajoneuvotyypit 1. syyskuuta 2017 alkaen ja kaikki uudet ajoneuvot 1. syyskuuta 2019 alkaen.

5.5

 Komitea ei kuitenkaan voi olla pohtimatta, ovatko nämä toimenpiteet oikeudellisesti tehokkaita, sillä lainsäädäntömenettelyn etenemisestä ei ole minkäänlaista varmuutta, eli asiaan liittyvän säännöksen voimaantulo syyskuussa saattaa tosiasiassa olla epävarmaa. Lisäksi on muistettava, että jo nyt on herännyt kysymyksiä sen takautuvista vaikutuksista.

5.6

 Tilanne on sitäkin monimutkaisempi, kun otetaan huomioon, että tuomiosta on valitettu ja että lopullista päätöstä unionin yleisen tuomioistuimen käsittelemään asiaan joudutaan siten toistaiseksi odottamaan. On jopa aiheellista pohtia, onko tämänhetkisen ehdotuksen hyväksyminen edes tarpeellista, riippumatta siitä, onko Euroopan unionin tuomioistuin tulevassa päätöksessään komission kannalla vai ei.

5.7

 Ainoa perustelu ehdotukselle olisi se, että sillä pyritään turvaamaan jonkinlainen oikeusvarmuus tai oikeudellinen turvallisuus valmistajille, jotta ne voivat mahdollisesti jatkaa ajoneuvojensa valmistamista, mutta se ei poista tuomioistuimen päätöksen mahdollisia vaikutuksia säädöksen voimassaoloaikaan, joten tilauksiin ja osien hankintaan liittyvä tilanne olisi joka tapauksessa epävarma.

5.8

 ETSK korostaa, että kuluttajien on joka tapauksessa voitava tutustua virallisilla sivustoilla (19) jo julkaistuihin todellisissa ajo-olosuhteissa toteutettuihin testeihin, jotta he voivat täydentää näillä tiedoilla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/94/EY (20) mukaisesti määritettyjä ajoneuvojen ympäristöominaisuuksia. Tietojen saaminen helpottaa valinnan tekemistä ostettavan ajoneuvon ympäristövaikutusten valossa.

5.9

 ETSK odottaa komissiolta myös takeita siitä, että sen ehdotus on yhteensopiva kaikkien todellisissa ajo-olosuhteissa tehtäviä testejä käsittelevien tekstien kanssa, sillä siinä viitataan asiaa koskevaan toiseen toimenpidepakettiin, ja että ehdotus ei näin ollen kyseenalaista myöhempiä tekstejä, joissa on kyse hiukkasmäärän ottamisesta huomioon testeissä, testimenetelmien hienosäädöstä (RDE 3 -säädös) ja kolmansien osapuolten mahdollisuudesta tehdä testejä riippumattomasti jo liikenteessä olevien ajoneuvojen valvomiseksi (RDE 4 -säädös).

5.10

 Kyseenalaistamatta tarkasteltavana olevan ehdotuksen erityisluonnetta ETSK kehottaa painokkaasti komissiota ottamaan huomioon käytännöt, joita noudatetaan unionin ulkopuolisissa maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa kehitetty malli), kiinnittäen huomiota erityisesti vaatimustenmukaisuusperusteisiin ja seuraamuksiin, joita määrätään, jos valmistajat eivät noudata sääntöjä (21).

5.11

 ETSK toteaa, että dieselgate-skandaali ei vain paljastanut typen oksidien päästöihin liittyviä puutteita vaan osoitti myös, että miljoonat kuluttajat olivat ostaneet ajoneuvon, joka ei ollut ilmoitettujen tietojen mukainen. Valtaosa heistä ei kuitenkaan ole saanut henkilökohtaista hyvitystä aiheutuneesta vahingosta.

5.12

 On tärkeää, että komissio takaa, että kaikki osapuolet saavat täyden korvauksen kärsimästään vahingosta tai ainakin että on olemassa tehokas, toimiva ja nopea eurooppalainen ryhmäkannemekanismi, jonka kautta kuluttajat saavat hyvityksen ympäristöterveyden heikentymisen perusteella. Edustajakanteista annetun direktiiviehdotuksen mukaisessa järjestelmässä näin ei ole.

6.   Erityistä

6.1   1 artiklan 3 kohta

6.1.1

 ETSK katsoo, että liitteen I taulukossa 2 vahvistetut vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut saattavat nykyisen tasoisinakin osoittautua liian vaatimattomiksi takaamaan typen oksien päästöjen vähenemisen, kun otetaan huomioon tieteellinen näyttö ja se, että vuonna 2018 ehdotetut tunnusluvut vaikuttavat nyt melko varovaisilta.

6.1.2

 ETSK korostaa lisäksi, että näitä tunnuslukuja on tärkeää arvioida säännöllisesti, vähintään vuoden pituisin aikavälein, pitäen mielessä tarve ottaa huomioon teknologian kehitys.

6.2   1 artiklan 4 kohta

6.2.1

 ETSK pitää tärkeänä, että valmistajalta edellytetään ajoneuvon varustamista siten, että ne komponentit, jotka voivat vaikuttaa päästöjen määrään, on suunniteltu, valmistettu ja asennettu siten, että ajoneuvo on tavanomaisessa käytössä asiaankuuluvan asetuksen mukainen. Komitea korostaa kuitenkin, että näiden tietojen tulisi olla paitsi kuluttajien saatavilla myyntihetkellä myös hallintoviranomaisten pakollisen valvonnan kohteena.

6.2.2

 Koska kyse on vaatimustenmukaisuuden edellytyksestä ja jotta sen tulkintaan ei liittyisi epävarmuutta, ETSK suosittaa ilmaisun ”tavanomainen käyttö”määrittelemistä oikeudellisessa tekstissä, jolloin komissio ei itsekään voi tulkita sitä subjektiivisesti (22).

6.3   1 artiklan 5 kohta

6.3.1

 ETSK katsoo, että valmistajalle annettu kuuden kuukauden määräaika vaatimustenmukaisuustietojen toimittamiseen on liian pitkä, kun otetaan huomioon alalla sovellettavat ympäristönsuojeluvelvoitteet. Komitea ehdottaakin, että määräaika olisi enintään kolme kuukautta.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL L 109, 26.4.2016, s. 1

(2)  EUVL L 175, 7.7.2017, s. 708

(3)  EUVL L 301, 27.11.2018, s. 1

(4)  Nämä testit teki EPA (Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto). Yritys myönsi niiden jälkeen asentaneensa ajoneuvoihinsa huijauslaitteen, joka tunnisti logistiikka-algoritmin avulla, milloin ajoneuvon epäpuhtauspäästöjä oltiin testaamassa.

(5)  COM(2018) 184 final – 2018/0089 (COD); ETSK:n lausunto: EUVL C 440, 6.12.2018, s. 66

(6)  Ks. luettelo hyväksytyistä säädöksistä osoitteessa https://ec.europa.eu/growth/sectors/automotive/legislation/motor-vehicles-trailers_fi

(7)  Ks. Euroopan parlamentin kertomus A8-0049/2017, jonka päätelmissä todetaan seuraavaa: ”komissiolla ei ollut poliittista tahtoa ja määrätietoisuutta toimia korkeiden NOx-päästöjen vakavuuden edellyttämällä tavalla ja antaa etusija kansanterveyden suojelulle”ja etenkin ”komissio ei hyödyntänyt kaikkia TCMV-komiteassa ja RDE-LDV-työryhmässä käytettävissään olleita keinoja edistääkseen päätöksentekoprosessia ja varmistaakseen, että tyyppihyväksyntätestit mukautetaan hyvissä ajoin vastaamaan todellisia olosuhteita, kuten asetuksen (EY) N:o 715/2007 14 artiklan 3 kohdassa edellytetään”.

(8)  Tässä testausmenettelyssä, jonka on tarkoitus vastata paremmin todellisia ajonaikaisia päästöjä ja pienentää ajon aikana ja laboratoriossa mitattujen päästöjen välistä eroa, käytetään kannettavia ajoneuvoon asennettavia analysaattoreita, joilla mitataan päästöjä tiellä tehtävässä testissä.

(9)  EUVL L 82, 31.3.2016, s. 1

(10)  EUVL L 109, 26.4.2016, s. 1

(11)  EUVL L 175, 7.7.2017, s. 708

(12)  EUVL L 301, 27.11.2018, s. 1

(13)  Ks. muun muassa seuraavat: EUVL C 311, 12.9.2014, s. 55, EUVL C 251, 31.7.2015, s. 31, EUVL C 227, 28.6.2018, s. 52, EUVL C 367, 10.10.2018, s. 32 ja EUVL C 440, 6.12.2018, s. 95

(14)  EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1.

(15)  EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.

(16)  EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1.

(17)  Ks. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen helmikuussa 2019 julkaisema asiakirja ”EU:n vastaus dieselgate-skandaaliin”, https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/BRP_Vehicle_emissions/BRP_Vehicle_emissions_FI.pdf

(18)  EUVL C 67, 6.3.2014, s. 104, EUVL C 13, 15.1.2016, s. 145, EUVL C 288, 31.8.2017, s. 29, EUVL C 345, 13.10.2017, s. 67

(19)  Ks. https://www.acea.be/publications/article/access-to-euro-6-rde-monitoring-data

(20)  EUVL L 12, 18.1.2000, s. 16

(21)  Uuden asetuksen (EU) 2018/858 85 artiklan mukaan komissio voi määrätä valmistajalle sakon, joka voi olla enintään 30 000 euroa ajoneuvoa kohti.

(22)  Ks. esimerkiksi komissaari Bieńkowskan vastaus parlamentin kysymykseen (kysymys P-006693-16): http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/P-8-2016-006693-ASW_FI.html

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/84

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiassa ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen antamiseksi jäsenvaltioille niihin kohdistuvan vakavan taloudellisen rasitteen kattamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista ilman sopimusta”

(COM(2019) 399 final – 2019/0183 (COD))

(2020/C 14/12)

Yleisesittelijä: Ioannis VARDAKASTANIS

Lausuntopyyntö

Euroopan unionin neuvosto, 13.9.2019

Euroopan parlamentti, 16.9.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan 3 kohta ja 304 artikla

Vastaava jaosto

”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”

Komitean työvaliokunnan päätös

24.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

144/0/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK katsoo, että solidaarisuuden ja toissijaisuuden periaatteilla on olennainen merkitys Euroopan unionin toiminnan kannalta. Onkin tärkeää, että jos Yhdistynyt kuningaskunta eroaa 31. lokakuuta unionista ilman sopimusta, kaikki jäsenvaltiot pitävät yhtä ja tarttuvat tämän päätöksen seurauksiin ja haasteisiin yhdessä.

1.2

 ETSK toteaa, että ehdotus on osa Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksetonta EU-eroa koskevien varautumistoimenpiteiden pakettia, jonka komissio antoi 4. syyskuuta 2019 Eurooppa-neuvoston kehotettua tutkimaan kaikkia mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevia rahastoja pyrittäessä helpottamaan jäsenvaltioille mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia rasitteita.

1.3

 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annettuun asetuksen tehdään lisäys, jonka mukaan ’suurkatastrofeilla’ tarkoitetaan luonnonkatastrofeja sekä tilanteita, joissa jäsenvaltioille aiheutuu vakava taloudellinen rasite välittömänä seurauksena siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman sopimusta. ETSK kannattaa lisäystä sillä ehdolla, että tämä jää kertaluonteiseksi toimenpiteeksi, joka rajoittuu vuoden 2020 loppuun.

1.4

 ETSK ehdottaa, että komissio harkitsisi sellaisen EU:n välineen luomista, jolla voidaan selviytyä vastaavista poliittisista tilanteista ja kriiseistä tulevaisuudessa. Jos tällainen väline luodaan, sitä tulisi kuitenkin käyttää vain poikkeuksellisissa tilanteissa ja päättää siitä virallisesti tapaus tapaukselta. Olisi määriteltävä selkeästi erityiset edellytykset, joiden perusteella korvausta voidaan myöntää.

1.5

 ETSK uskoo vahvasti, että komission olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei soveltamisalan laajentaminen johda tilanteeseen, jossa EU:n solidaarisuusrahaston kyky vastata luonnonkatastrofeihin liittyviin odottamattomiin tapahtumiin vaarantuisi.

1.6

 ETSK katsoo, että määräajaksi asetettu 30. huhtikuuta 2020 on varsin myöhäinen, ja kehottaakin komissiota nopeuttamaan menettelyä varojen asettamiseksi käyttöön siinä tapauksessa, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta ilman sopimusta.

1.7

 ETSK on tyytyväinen siihen, että ennakkomaksujen taso nostetaan nykyisestä 10 prosentista 25 prosenttiin ennakoidun rahoitusosuuden määrästä, mutta tarvitaan lisätoimia, jotta reagointi voisi olla nopeaa ja tehokasta.

1.8

 ETSK katsoo, että komission tulisi kiinnittää erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), sillä ne ovat kaikkein altteimpia brexitin haasteille.

2.   Yleistä

2.1

 EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna 2002 tukemaan jäsenvaltioita ja liittymisneuvotteluja käyviä maita suurissa luonnonkatastrofeissa, joita aiheuttavat tulvat, myrskyt, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, metsäpalot tai kuivuus. Sen varoja voidaan ottaa käyttöön asianomaisen maan hakemuksesta, jos katastrofi on sen laajuinen, että se oikeuttaa Euroopan tasoiset toimet.

2.2

 ETSK on samaa mieltä siitä, että solidaarisuusrahaston toiminta on konkreettinen osoitus EU:n solidaarisuudesta, jonka puitteissa jäsenvaltiot pitävät yhtä ja sopivat tukevansa toisiaan asettamalla lisävaroja käyttöön EU:n talousarvion kautta.

2.3

 Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulee 1. marraskuuta 2019 unionin ulkopuolinen maa, ellei se ratifioi erosopimusta 31. lokakuuta 2019 mennessä tai esitä kolmannen kerran jatkoaikapyyntöä, jonka Eurooppa-neuvosto (50 artikla) hyväksyy yksimielisesti.

2.4

 Siinä tapauksessa, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta ilman sopimusta, EU:n primaarioikeuden ja johdetun oikeuden soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa heti eropäivänä. Erosopimuksessa määrättyä siirtymäkautta ei sovelleta. Tästä aiheutuu merkittävää vahinkoa kansalaisille ja yrityksille ja julkisille palveluille ja myös vakavia vaikutuksia talous- ja rahoitustilanteeseen.

2.5

 ETSK katsoo, että vaikka sopimukseton brexit-ero on kertaluonteinen tapahtuma, sen haitalliset vaikutukset voivat johtaa suurkatastrofiin. Vaikka eron vaikutuksia onkin vaikea arvioida täsmällisesti, vaikutukset talouteen, työmarkkinoihin ja julkiseen talouteen ovat merkittävät, etenkin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi voidaan kohtuudella olettaa, että sopimuksettoman eron vaikutukset tuntuvat joillain aloilla ja alueilla ja joissain jäsenvaltioissa enemmän kuin muualla. ETSK katsoo, että näiden vaikutusten lieventämiseksi olisi perusteltua vedota solidaarisuusperiaatteeseen sekä toissijaisuusperiaatteeseen.

2.6

 ETSK suhtautuukin myönteisesti ehdotukseen 11. marraskuuta 2002 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (1) muuttamisesta niin, että sen soveltamisalaa laajennetaan, jotta se kattaa tietyn tyyppiset julkiset lisämenot ja jotta ’suurkatastrofien’ käsite kattaa luonnonkatastrofien lisäksi myös tilanteet, joissa jäsenvaltioille aiheutuu vakava taloudellinen rasite välittömänä seurauksena siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman sopimusta. Koska kyseessä on kertaluonteinen tilanne, määrärahat tätä varten on rajoitettava enintään puoleen vuosina 2019 ja 2020 käytettävissä olevasta enimmäismäärästä.

3.   Erityistä

3.1

 ETSK on kannattanut Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa siitä lähtien, kun sitä ensi kerran ehdotettiin, ja on kannustanut komissiota tekemään kaikki tarvittavat muutokset, jotta rahastosta voisi tulla luonnonkatastrofin sattuessa tehokkaampi tukimekanismi jäsenvaltioille, ehdokasmaille ja naapurimaille.

3.2

 ETSK kannattaa asetuksen soveltamisalan laajentamista, mutta varoittaa, että tämän pitää olla kertaluonteinen tapahtuma. ETSK ehdottaakin harkitsemaan sellaisen EU:n välineen luomista, jolla voidaan selviytyä vastaavista poliittisista tilanteista ja kriiseistä tulevaisuudessa.

3.3

 ETSK katsoo, että komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei soveltamisalan laajentaminen johda tilanteeseen, jossa EU:n solidaarisuusrahaston kyky vastata luonnonkatastrofeihin liittyviin odottamattomiin tapahtumiin vaarantuisi.

3.4

 ETSK ymmärtää, että kynnysarvoksi sille, että jäsenvaltio voi hakea tukea, on asetettu 1,5 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina) tai 0,3 prosenttia bruttokansantulosta, jotta voidaan ottaa huomioon tapaukset, joissa kyseinen jäsenvaltio ei pysty yksinään selviytymään sille aiheutuneesta taloudellisesta rasitteesta (vakava taloudellinen rasite).

3.5

 ETSK kehottaa komissiota laatimaan luonnoksen suuntaviivoista, jotta jäsenvaltioita voidaan avustaa sopimuksettoman brexitin aiheuttaman vakavan taloudellisen rasitteen laskemisessa.

3.6

 ETSK kehottaa komissiota nopeuttamaan menettelyä varojen käyttöön asettamiseksi. Sen mielestä ehdotettu ajankohta eli 30. huhtikuuta 2020 on varsin myöhäinen.

3.7

 ETSK katsoo, että ennakkomaksujen tason nostaminen nykyisestä 10 prosentista 25 prosenttiin ennakoidun rahoitusosuuden määrästä on yksi keino nopeuttaa menettelyä, mutta tarvitaan lisätoimia, jotta reagointi voisi olla nopeaa ja tehokasta.

3.8

 ETSK kehottaa varmistamaan, että Euroopan globalisaatiorahastoon samaan aikaan tehtävän brexitiin liittyvän muutoksen seurauksena ei ole limittäisiä korvauksia EU:n solidaarisuusrahaston kanssa, sillä tämä saattaisi johtaa rahastojen päällekkäisyyteen.

3.9

 ETSK katsoo, että sopimuksettomasta brexitistä aiheutuvat taloudelliset kustannukset ovat erityisen korkeat aloilla, joilla on eniten yhteyksiä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Tämä saattaa koskea esimerkiksi maatalous- ja elintarvikealan viejiä, jotka ovat suuntautuneet Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoille, kalastusyrityksiä, jotka ovat riippuvaisia pääsystä Yhdistyneen kuningaskunnan vesille, sekä matkailuyrityksiä alueilla, jotka ovat suosittuja brittimatkailijoiden keskuudessa. Näihin ongelmiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, ja näiden vaikutusten lieventämiseen olisi osoitettavat riittävät määrärahat.

3.10

 ETSK katsoo, että järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla tulisi olla keskeinen asema sopimuksettoman brexitin aiheuttamien vaikutusten määrittämisessä. Komission pitäisi kannustaa jäsenvaltioita kuulemaan asianomaisia organisaatioita hakemuksia valmistellessaan.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/87

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tehokkaampaa päätöksentekoa sosiaalipolitiikan alalla: uusien alojen yksilöiminen määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä varten”

(COM(2019) 186 final)

(2020/C 14/13)

Esittelijä: Christian BÄUMLER

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 3.6.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”

Hyväksyminen jaostossa

10.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

83/32/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) painottaa, että nopean muutoksen aikoina on ratkaisevan tärkeää, että EU yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kykenee toteuttamaan kulloistenkin toimivaltuuksien mukaisia tehokkaita ja vaikuttavia poliittisia toimia kaikilla tärkeillä politiikanaloilla. Tällaisen lähestymistavan yhteydessä olisi harkittava asianmukaisesti, missä määrin on tarpeen toteuttaa toimia Euroopan tasolla, ottaen samalla toissijaisuusperiaate riittävällä tavalla huomioon.

1.2

 ETSK katsoo, että Euroopan parlamentin osallistuminen lainsäätämismenettelyyn korkealla tasolla perussopimuksen määräysten mukaisesti on tärkeää erityisesti sosiaalipolitiikan alalla, sillä sosiaalipoliittiset kysymykset vaikuttavat aina myös yhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen ja erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, perussopimuksessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen [SEU-sopimus] 3 artiklassa) vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

1.3

 ETSK on jo aiemmin muissa lausunnoissaan (1) ottanut kantaa EU:ta koskevien yksimielisyysvaatimusten tarkistamisen puolesta ja ilmaissut äskettäin uudelleen suhtautuvansa tarkistamiseen myönteisesti erityisesti veropolitiikan alalla (2). Tässä valossa komitea pitää myönteisenä sitä, että komissio on pitänyt yllä keskustelua lainsäädännön esteistä ja että se on avannut tarkasteltavana olevassa tiedonannossa keskustelun mahdollisuuksista määräenemmistöpäätösmenettelyn laajentamiseen myös sosiaalipolitiikan alalla. ETSK korostaa samalla, että EU:n perussopimusperusteisena tehtävänä sosiaalipolitiikan alalla on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa aloilla, jotka määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 153 artiklan 1 kohdassa. Tämä heijastaa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien ja perinteiden moninaisuutta ja tuo esille jäsenvaltioiden johtavan aseman sosiaalipolitiikan alaan kuuluvien ja työmarkkinoihin liittyvien toimiensa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Määräenemmistöpäätösmenettely perustuu kompromissihenkeen.

1.4

 ETSK:sta on itsestään selvää, että EU noudattaa toissijaisuusperiaatetta myös soveltaessaan määräenemmistöpäätösmenettelyä ja että EU:n toimiessa aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, unioni keskittyy sellaisiin osa-alueisiin, missä yhteisiä tavoitteita ei voida saavuttaa yhtä tehokkaasti valtiollisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Tämä koskee myös suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.5

 SEUT-sopimuksen 151 artiklassa asetetaan sosiaalipolitiikan tavoitteeksi ”työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen siten, että olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa – –”. ETSK painottaa, että SEUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohdan mukaan tähän tulee pyrkiä vähimmäisvaatimuksista säädettävin direktiivein ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion edellytykset eivätkä direktiivit saa haitata pienten tai keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä. Komitea tähdentää lisäksi, että SEUT-sopimuksen 153 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioilla on oikeus noudattaa täytäntöönpanossa korkeampaa kansallista suojelun tasoa ja määrittää itse sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet – noudatettavasta päätöksentekomallista riippumatta – eikä näihin oikeuksiin saa kajota.

1.6

 ETSK korostaa, että EU:n tasolla täytäntöön pannuilla työmarkkinaosapuolten sopimuksilla on merkittävä asema sosiaalialan EU-säännöstön kehittämisessä. Ottaen huomioon keskustelun mahdollisesta siirtymisestä yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätösmenettelyyn komitea vaatii, että jatkossakin taataan työmarkkinaosapuolten täysipainoinen osallistuminen sosiaalipolitiikan alan lainsäädäntämenettelyyn ja toimintapolitiikan suunnitteluun ja että niiden autonomiaa itsenäisten sopimustensa täytäntöönpanossa ja mahdollisessa tarkistamisessa kunnioitetaan.

1.7

 ETSK toteaa, että nykyisellään yhdellä ja samalla politiikanalalla voidaan tehdä päätöksiä joko yksimielisesti tai määräenemmistöpäätösmenettelyllä. Tämä johtaa sosiaalisten normien epätasaiseen kehitykseen ja aukkoihin sosiaaliturvassa. Näin ollen ETSK kannattaa siirtymistä täysin määräenemmistöpäätösmenettelyyn ainakin syrjimättömyyteen liittyvän lainsäädännön sekä sosiaaliturvaa ja työntekijöiden suojelua koskevien suositusten osalta.

1.8

 ETSK toteaa lisäksi, että EU on kehittänyt toimia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi, kun työsuhde lopetetaan, esimerkiksi raskaana olevien ja osa-aikatyöntekijöiden tapauksessa. Tähän liittyen olisi taattava Euroopan laajuisesti yhtenäiset vähimmäistason prosessuaaliset ja suojaoikeudet ja siirryttävä määräenemmistöpäätösmenettelyyn.

1.9

 ETSK painottaa, että työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen on ratkaisevan tärkeää yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden, hyvien työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen sekä EU:n yritysten kilpailukyvyn kannalta. EU:n on myös tällä alalla selvitettävä, mikäli se on objektiivisesti välttämätöntä, missä määrin määräenemmistöpäätösmenettelyllä voidaan edelleen kehittää työmarkkinaosapuolten kumppanuutta tulevaisuuteen suuntautuen.

1.10

 ETSK suosittaa siirtymistä määräenemmistöpäätöksiin EU:n alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen suhteen, jotta voidaan välttää eriarvoinen kohtelu ja vahvistaa yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.

1.11

 Kun otetaan huomioon meneillään oleva keskustelu siirtymisestä määräenemmistöpäätösmenettelyyn, ETSK kannattaa komission näkemystä SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yleisen siirtymälausekkeen noudattamisesta tapauksissa, joissa sovelletaan määräenemmistöpäätösmenettelyä, sillä tämä tapa edellyttää sekä Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä että kaikkien kansallisten parlamenttien tukea ja Euroopan parlamentin suostumusta, jolloin saavutettaisiin laaja demokraattinen legitiimiys.

2.   Yleistä

2.1

 ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että EU:lla ja kaikilla sen jäsenvaltioilla on yhteisiä haasteita, jotka liittyvät uuden teknologian vaikutuksiin, kilpailupaineiden kasvamiseen globaalissa taloudessa, uusiin työn muotoihin ja väestörakenteen kehitykseen. Eurooppalaisen sosiaalisen mallin säilyttäminen ja kehittäminen tulevia sukupolvia varten edellyttää kulloistenkin toimivaltuuksien mukaisia toimia Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla monilla politiikanaloilla. Tässä yhteydessä on tärkeää toteuttaa toimia, joilla vahvistetaan yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista osallisuutta sekä torjutaan syrjintää.

2.2

 ETSK painottaa, että nopean muutoksen aikoina on ratkaisevan tärkeää, että EU yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kykenee toteuttamaan tehokkaita ja vaikuttavia politiikkatoimia. Tällaisen lähestymistavan yhteydessä olisi harkittava asianmukaisesti, missä määrin on tarpeen toteuttaa toimia Euroopan tasolla, ja samalla olisi huomioitava riittävästi toissijaisuusperiaate sekä valittava asianmukaiset välineet ja tehokkaat päätöksentekomenettelyt, joiden avulla EU voi tukea ja täydentää kansallisia toimintapolitiikkoja. Tehtävänä on tällöin analysoida yksityiskohtaisesti vaikutuksia talouselämään, julkiseen talouteen ja työmarkkinaosapuolten rooliin kussakin jäsenvaltiossa. Kaikilla jäsenvaltioilla on oltava kaikkina aikoina riittävät mahdollisuudet osallistua päätöksentekoprosessiin. Yhteisenä tavoitteena olisi oltava hyvien tulosten saavuttaminen sekä EU:n tasolla että yksittäisissä jäsenvaltioissa.

2.3

 ETSK painottaa, että EU tarvitsee tehokasta ja joustavaa päätöksentekoa, jotta varmistetaan, että säädökset ja ei-sitovat välineet, kuten yhdenmukaistamista tukevat kehykset ja suositukset, pysyvät talouden ja yhteiskunnan kehityksen vauhdissa. ETSK on jo aiemmin muissa lausunnoissaan ottanut kantaa EU:ta koskevien yksimielisyysvaatimusten tarkistamiseen. (3) Tässä valossa ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio pitää yllä keskustelua lainsäädännön esteistä ja että se on virittänyt tarkasteltavana olevan tiedonannon myötä keskustelun mahdollisuuksista laajentaa määräenemmistöpäätösmenettelyä myös sosiaalipolitiikan alalla. ETSK korostaa samalla, että EU:n perussopimusperusteisena tehtävänä sosiaalipolitiikan alalla on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa aloilla, jotka määritellään SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdassa. Tämä heijastaa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien ja perinteiden moninaisuutta ja tuo esille jäsenvaltioiden johtavan aseman sosiaalipolitiikan alaan kuuluvien ja työmarkkinoihin liittyvien toimiensa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

2.4

 ETSK katsoo, että unionin sopimusperusteisena tehtävänä on tukea jäsenvaltioiden toimintaa ja täydentää sitä perussopimuksissa määritellyillä aloilla (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohta). Tämä heijastaa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien ja perinteiden moninaisuutta ja tuo esille jäsenvaltioiden johtavan aseman ja laajan itsemääräämisoikeuden eurooppalaisen yhteistyön alalla sosiaalipoliittisten ja työmarkkinoihin liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

2.5

 ETSK painottaa, että valtaosa EU:n sosiaalipolitiikan alan säädöksistä on hyväksytty määräenemmistöpäätöksellä ja noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä.

2.6

 Komitea toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan tietyillä sosiaalipolitiikan aloilla vaaditaan kuitenkin neuvoston yksimielinen päätös. Nämä alat ovat syrjimättömyys (SEUT-sopimuksen 19 artiklan 1 kohta), työntekijöiden sosiaaliturva ja sosiaalinen suojeleminen (työntekijöiden vapaata liikkuvuutta lukuun ottamatta) (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan c alakohta), työntekijöiden suojelu työsopimuksen päättymisen yhteydessä (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan d alakohta), työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan f alakohta) sekä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehdot, jotka oleskelevat laillisesti unionin alueella (SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan g alakohta). Näistä Euroopan parlamentin suostumusta edellytetään SEUT-sopimuksen 19 artiklassa mutta ei 153 artiklan 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa.

2.7

 ETSK katsoo, että Euroopan parlamentin osallistuminen lainsäätämismenettelyyn korkealla tasolla perussopimuksen määräysten mukaisesti on tärkeää erityisesti sosiaalipolitiikan alalla, sillä sosiaalipoliittiset kysymykset johtavat päätöksiin, jotka vaikuttavat aina myös suoraan kansalaisiin sekä yhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen ja erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, perussopimuksessa (SEU-sopimuksen 3 artikla) vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

2.8

 ETSK pitää myönteisenä sitä, että komissio on tarkasteltavana olevan tiedonannon myötä virittänyt keskustelun määräenemmistöpäätösmenettelyn laajentamisesta myös sosiaalipolitiikan alalla, kuten se on tehnyt erityisesti veropolitiikan alalla. (4) Määräenemmistöpäätösmenettely perustuu kompromissihenkeen. Menettely edellyttää keskustelua ja mahdollistaa käytännön tulokset, jotka ovat koko unionin etujen mukaisia. Mahdollisuus tehdä päätöksiä määräenemmistöllä sitouttaa kaikki toimijat hakemaan kompromisseja ja kaikkien asianosaisten hyväksyttävissä olevaa lopputulosta.

2.9

 ETSK muistuttaa, että EU on sitoutunut uudessa strategisessa ohjelmassaan vuosille 2019–2024 sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Tämän yhteydessä on huomioitava asianmukaisesti kulloinkin voimassa olevat toimivaltuudet.

2.10

 ETSK:sta on olennaista, että EU noudattaa toissijaisuusperiaatetta soveltaessaan määräenemmistöpäätösmenettelyä ja että EU:n toimiessa aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, unioni keskittyy sellaisiin osa-alueisiin, missä yhteisiä tavoitteita ei voida saavuttaa yhtä tehokkaasti valtiollisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Tämä koskee myös suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä periaatteita olisi selvennettävä keskusteltaessa määräenemmistöpäätösmenettelystä.

2.11

 SEUT-sopimuksen 151 artiklassa asetetaan sosiaalipolitiikan tavoitteeksi ”työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen siten, että olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa – –”. ETSK painottaa, että SEUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohdassa määrätään vaatimuksista, jotka EU:n sosiaalipolitiikan alan toimien on täytettävä. Kyseisen määräyksen mukaan direktiiveissä säädetään etupäässä vähimmäisvaatimuksista ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion edellytykset eivätkä direktiivit saa haitata pienten tai keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä. ETSK tähdentää, että jäsenvaltioilla on oikeus noudattaa täytäntöönpanossa korkeampaa kansallista suojelun tasoa ja määrittää itse sosiaaliturvajärjestelmiensä perusperiaatteet – noudatettavasta päätöksentekomallista riippumatta – eikä näihin oikeuksiin saa kajota.

2.12

 ETSK toteaa lisäksi, että komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin johdanto-osassa ottamaan huomioon kansallisten järjestelmien moninaisuuden, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten asema, (johdanto-osan 17 kappale) sekä jäsenvaltioiden kansallisen identiteetin ja oikeuden määritellä sosiaaliturvajärjestelmiensä oikeudelliset perusperiaatteet (johdanto-osan 19 kappale).

2.13

 ETSK korostaa, että EU:n tasolla perussopimuksen 155 artiklan nojalla tehdyillä ja täytäntöön pannuilla työmarkkinaosapuolten sopimuksilla on merkittävä asema sosiaalialan EU-säädösten kehittämisessä. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komission tiedonannon mukaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tuloksia ja direktiivejä käsitellään niiden hyväksymisen osalta yhdenvertaiselta pohjalta. Ottaen huomioon keskustelun mahdollisesta siirtymisestä yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätösmenettelyyn komitea vaatii, että jatkossakin taataan työmarkkinaosapuolten täysipainoinen osallistuminen sosiaalipolitiikan alan lainsäädäntämenettelyyn ja toimintapolitiikan suunnitteluun ja että niiden autonomiaa itsenäisten sopimustensa täytäntöönpanossa ja mahdollisessa tarkistamisessa kunnioitetaan. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on merkittävä rooli sosiaalisessa suojelussa. Työmarkkinavuoropuhelun kautta huolehditaan lisäksi autonomisen sääntelyn keinoin sosiaalisesta edistyksestä EU:ssa.

2.14

 ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että yhteistyön tiivistämistä ei voida pitää vaihtoehtona määräenemmistöpäätösmenettelylle. Yhteistyön tiivistäminen voi johtaa nimenomaan sosiaalipoliittisissa kysymyksissä sisämarkkinoiden pilkkoutumiseen ja EU:n kansalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun riippuen siitä, missä jäsenvaltiossa kansalainen asuu.

2.15

 ETSK katsoo, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on toinen vaikuttava ja tarkoituksenmukainen väline lähentymisen edistämiseksi ja parantamiseksi ja edistyksen aikaansaamiseksi kansallisissa uudistuksissa jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tuella ja johdolla – eikä vähiten keskinäisen oppimisen keinoin. Näin noudatetaan kaikilta osin myös SEUT-sopimuksen 156 artiklaa. ETSK panee merkille eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa osoitetun tarmon parempien menetelmien kehittämiseksi, jotta voidaan koordinoida ja uudistaa kansallisia työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikkoja ja samanaikaisesti mahdollistaa kansallisten työmarkkinaosapuolten mielekäs osallistuminen unionitasolla tehtävään työhön. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, joka toimii uudistusten oikeudellisena suunnannäyttäjänä, edistäisi näin ollen etenemissuunnitelman kehittämistä lähentymisen syventämiseksi ja jäsenvaltioiden yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi.

3.   Erityistä

3.1

 ETSK toteaa, että nykyisellään yhdellä ja samalla politiikanalalla voidaan tehdä päätöksiä joko yksimielisesti tai määräenemmistöpäätösmenettelyllä. Tämä johtaa sosiaalisten normien epätasaiseen kehitykseen ja aukkoihin sosiaaliturvassa.

3.2

 ETSK toteaa, että muun muassa sukupuolten tasa-arvon periaatteen toteutumiseksi sekä rodullisesta ja etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on annettu laaja-alaisia EU:n säädöksiä. Kyseessä on merkittävä saavutus, jonka ansiosta EU:sta on tullut näillä aloilla myös kansainvälinen esikuva. Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu on kuitenkin EU:n lainsäädännön nojalla suojattu vain työn ja ammatin osalta. Direktiivi, jolla kiellettäisiin kaikki syrjintä unionissa, olisi erittäin monimutkainen toteuttaa, ja siksi sellaista olisi tuskin mahdollista saavuttaa yksimielisellä päätöksellä. EU on kuitenkin sitoutunut tähän kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, ja tämä tavoite on vahvistettu uudessa strategisessa ohjelmassa vuosille 2019–2024. ETSK kannattaa siirtymistä täysin määräenemmistöpäätösmenettelyyn syrjimättömyyteen liittyvän lainsäädännön osalta.

3.3

 ETSK toteaa, että SEUT-sopimuksen 48 artiklan mukaan EU voi toteuttaa määräenemmistöpäätöksellä sellaiset sosiaaliturvan alan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Sitä vastoin työntekijöiden sosiaaliturvaa ja suojelua koskevat suositukset on hyväksyttävä yksimielisesti. Siirtyminen määräenemmistöpäätösmenettelyyn olisi johdonmukainen ja asianmukainen askel. Lisäksi herää kysymys siitä, miksi tässä yhteydessä otetaan huomioon vain suositukset eikä komission muita oikeudellisia välineitä.

3.4

 ETSK on tietoinen siitä, että työntekijöiden suojelu irtisanomisen yhteydessä on alusta alkaen ollut keskeisellä sijalla kansallisessa työlainsäädännössä. ETSK toteaa kuitenkin myös, että EU on sittemmin kehittänyt toimia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi esimerkiksi raskaana olevien ja osa-aikatyöntekijöiden tapauksessa. Tähän liittyen olisi vähintäänkin taattava Euroopan laajuisesti yhtenäiset prosessuaaliset vähimmäisoikeudet ja vähimmäistason suojaoikeudet, jotta näiden suojelumekanismien vaikutukset eivät jää mitättömiksi. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa määrätään irtisanotun työntekijän oikeudesta saada tietoa, hyödyntää tehokasta ja puolueetonta riitojenratkaisua, hakea muutosta ja saada mahdollisesti korvaus. Määräenemmistöpäätösmenettelyyn siirtymisen puolesta puhuisi myös se, että se mahdollistaisi asiaankuuluvan direktiivin näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

3.5

 ETSK painottaa, että työntekijöiden ja työnantajien edustamisen ja heidän etujensa kollektiivisen turvaamisen vakaa säädöskehys on ratkaisevan tärkeä yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden, laadukkaiden työpaikkojen luomisen sekä EU:n yritysten kilpailukyvyn kannalta. Sisämarkkinoilla toimivat yritykset tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä yli rajojen. EU:n yrityksiä ja yritysryhmiä velvoittaa eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva direktiivi, joka hyväksyttiin noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä. Sitä vastoin työntekijöiden edustusta koskevassa muussa EU:n lainsäädännössä edellytetään edelleen yksimielisyyttä päätöksenteossa. EU:n on myös tällä alalla selvitettävä, jos se on objektiivisesti välttämätöntä, missä määrin määräenemmistöpäätösmenettelyllä voidaan edelleen kehittää työmarkkinaosapuolten kumppanuutta tulevaisuuteen suuntautuen.

3.6

 ETSK suosittaa, että EU:ssa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen suhteen siirrytään määräenemmistöpäätöksiin. EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen on oltava keskenään johdonmukaisia, mikäli sosiaalista koheesiota ei tahdota vaarantaa.

3.7

 Kun otetaan huomioon meneillään oleva keskustelu siirtymisestä määräenemmistöpäätösmenettelyyn, ETSK kannattaa komission näkemystä SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yleisen siirtymälausekkeen noudattamisesta tapauksissa, joissa sovelletaan määräenemmistöpäätösmenettelyä, sillä tämä tapa edellyttää sekä Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä että kaikkien kansallisten parlamenttien tukea ja Euroopan parlamentin suostumusta. Näin saavutettaisiin laaja demokraattinen legitiimiys ja noudatettaisiin kansallisia perustuslaillisia määräyksiä, toisin kuin SEUT-sopimuksen 153 artiklan nojalla toteutetussa siirtymässä.

3.8

 ETSK panee merkille, että eräs kysymys jää komission tiedonannossa edelleen vaille vastausta. Ei näet ole selvää, onko päätös siirtyä tietyn oikeusperustan osalta yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksentekoon tehty lopullisesti vai tapauskohtaisesti. ETSK kehottaa komissiota selventämään, pitääkö SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun yleisen siirtymälausekkeen käyttö ymmärtää kaikkia tapauksia koskevaksi siirtymiseksi määräenemmistöpäätöksiin vai kulloisessakin yksittäisessä tapauksessa tehtäväksi ratkaisuksi. ETSK:n mielestä on ainakin varmistettava, että siirtymälausekkeen käyttö johtaa tehokkaampaan ratkaisujen löytämiseen ja päätöksentekoon eikä luo uusia esteitä.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Ks. seuraavat ETSK:n lausunnot: EUVL C 230, 14.7.2015, s. 24, EUVL C 434, 15.12.2017, s. 18, EUVL C 271, 19.9.2013, s. 23, EUVL C 332, 8.10.2015, s. 8

(2)  ETSK:n lausunto verotuksesta ja määräenemmistöpäätöksistä, (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 90).

(3)  Ks. alaviite 2.

(4)  Ks. alaviite 1.

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 59 artiklan 3 kohta):

1.   Kohta 2.8

Muutetaan seuraavasti:

ETSK pitää myönteisenä sitä, että komissio on tarkasteltavana olevan ssa tiedonannon ssa myötä virittänyt tehnyt aloitteen avatakseen keskustelun ja selittääkseen, miltä siirtyminen määräenemmistöpäätösmenettelyyn laajentamisesta myös sosiaalipolitiikan alalla voisi näyttää, esittämättä hätiköityjä ehdotuksia , kuten se on tehnyt erityisesti veropolitiikan alalla (1). Määräenemmistöpäätösmenettely perustuu kompromissihenkeen. Menettely edellyttää keskustelua ja mahdollistaa käytännön tulokset, jotka ovat koko unionin etujen mukaisia. Mahdollisuus tehdä päätöksiä määräenemmistöllä sitouttaa kaikki toimijat hakemaan kompromisseja ja kaikkien asianosaisten hyväksyttävissä olevaa lopputulosta.

Äänestystulos

Puolesta

:

36

Vastaan

:

74

Pidättyi äänestämästä

:

2

2.   Uusi kohta kohdan 2.8 jälkeen

Lisätään kohdan 2.8 jälkeen uusi kohta.

Toisaalta päätöksenteon yksimielisyyden perusteena on tarve säilyttää kansallinen määräysvalta keskeisiin sosiaalipolitiikan alan määräyksiin EU:n perussopimuksessa ja estää kajoaminen sellaisiin kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien keskeisiin osiin, joista vastaavat ensi kädessä jäsenvaltiot yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Äänestystulos

Puolesta

:

31

Vastaan

:

82

Pidättyi äänestämästä

:

3

3.   Kohta 3.1

Muutetaan seuraavasti:

ETSK toteaa, että nykyisellään yhdellä ja samalla politiikanalalla voidaan tehdä päätöksiä joko yksimielisesti tai määräenemmistöpäätösmenettelyllä. ETSK katsoo, että määräenemmistöpäätösmenettelyä ja yksimielistä päätöksentekoa koskeva jako, josta määrätään EU:n perussopimuksen sosiaalipolitiikkaa koskevassa osastossa, on edelleen aiheellinen, sillä se heijastaa jäsenvaltioiden kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien monimuotoisuutta ja heterogeenisuutta esimerkiksi sosiaalisen suojelun alalla, kun kyse on työmarkkinaosapuolten, työlainsäädännön ja työehtosopimusten roolista. Tämä johtaa sosiaalisten normien epätasaiseen kehitykseen ja aukkoihin sosiaaliturvassa.

Äänestystulos

Puolesta

:

32

Vastaan

:

74

Pidättyi äänestämästä

:

3

4.   Kohta 3.2

Muutetaan seuraavasti:

ETSK toteaa, että muun muassa sukupuolten tasa-arvon periaatteen toteutumiseksi sekä rodullisesta ja etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on annettu laaja-alaisia EU:n säädöksiä. Kyseessä on merkittävä saavutus, jonka ansiosta EU:sta on tullut näillä aloilla myös kansainvälinen esikuva. Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu on kuitenkin EU:n lainsäädännön nojalla suojattu vain työn ja ammatin osalta. Kyseiset direktiivit on hyväksytty yksimielisesti. Direktiivi, jolla kiellettäisiin kaikki syrjintä unionissa, olisi erittäin monimutkainen toteuttaa, mikä selittää pitkän menettelyn ja hitaan edistymisen ja siksi sellaista olisi tuskin mahdollista saavuttaa yksimielisellä päätöksellä. EU on kuitenkin sitoutunut tähän kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, ja tämä tavoite on vahvistettu uudessa strategisessa ohjelmassa vuosille 2019–2024. ETSK kannattaa siirtymistä täysin määräenemmistöpäätösmenettelyyn syrjimättömyyteen liittyvän lainsäädännön osalta.

Äänestystulos

Puolesta

:

31

Vastaan

:

78

Pidättyi äänestämästä

:

2

5.   Kohta 3.4

Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.

ETSK on tietoinen siitä, että työntekijöiden suojelu irtisanomisen yhteydessä on alusta alkaen ollut keskeisellä sijalla kansallisessa työlainsäädännössä. ETSK toteaa kuitenkin myös, että EU on sittemmin kehittänyt toimia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi esimerkiksi raskaana olevien ja osa-aikatyöntekijöiden tapauksessa. Tähän liittyen olisi vähintäänkin taattava Euroopan laajuisesti yhtenäiset prosessuaaliset vähimmäisoikeudet ja vähimmäistason suojaoikeudet, jotta näiden suojelumekanismien vaikutukset eivät jää mitättömiksi. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa määrätään irtisanotun työntekijän oikeudesta saada tietoa, hyödyntää tehokasta ja puolueetonta riitojenratkaisua, hakea muutosta ja saada mahdollisesti korvaus. Määräenemmistöpäätösmenettelyyn siirtymisen puolesta puhuisi myös se, että se mahdollistaisi asiaankuuluvan direktiivin näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Äänestystulos

Puolesta

:

35

Vastaan

:

77

Pidättyi äänestämästä

:

2

6.   Kohta 3.5

Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.

ETSK painottaa, että työntekijöiden ja työnantajien edustamisen ja heidän etujensa kollektiivisen turvaamisen vakaa säädöskehys on ratkaisevan tärkeä yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden, laadukkaiden työpaikkojen luomisen sekä EU:n yritysten kilpailukyvyn kannalta. Sisämarkkinoilla toimivat yritykset tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä yli rajojen. EU:n yrityksiä ja yritysryhmiä velvoittaa eurooppalaista yritysneuvostoa koskeva direktiivi, joka hyväksyttiin noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä. Sitä vastoin työntekijöiden edustusta koskevassa muussa EU:n lainsäädännössä edellytetään edelleen yksimielisyyttä päätöksenteossa. EU:n on myös tällä alalla selvitettävä, jos se on objektiivisesti välttämätöntä, missä määrin määräenemmistöpäätösmenettelyllä voidaan edelleen kehittää työmarkkinaosapuolten kumppanuutta tulevaisuuteen suuntautuen.

Äänestystulos

Puolesta

:

34

Vastaan

:

84

Pidättyi äänestämästä

:

2

7.   Kohta 3.6

Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.

ETSK suosittaa, että EU:ssa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehdoista kyseen ollen siirrytään määräenemmistöpäätöksiin. EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen on oltava keskenään johdonmukaisia, mikäli sosiaalista koheesiota ei tahdota vaarantaa.

Äänestystulos

Puolesta

:

30

Vastaan

:

85

Pidättyi äänestämästä

:

1

8.   Kohta 1.7

Muutetaan seuraavasti:

ETSK toteaa, että nykyisellään yhdellä ja samalla politiikanalalla voidaan tehdä päätöksiä joko yksimielisesti tai määräenemmistöpäätösmenettelyllä. Tämä johtaa sosiaalisten normien epätasaiseen kehitykseen ja aukkoihin sosiaaliturvassa. Näin ollen ETSK kannattaa siirtymistä täysin määräenemmistöpäätösmenettelyyn ainakin syrjimättömyyteen liittyvän lainsäädännön sekä sosiaaliturvaa ja työntekijöiden suojelua koskevien suositusten osalta. ETSK katsoo, että määräenemmistöpäätösmenettelyä ja yksimielistä päätöksentekoa koskeva jako, josta määrätään EU:n perussopimuksen sosiaalipolitiikkaa koskevassa osastossa, on edelleen aiheellinen, sillä se heijastaa jäsenvaltioiden kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien monimuotoisuutta ja heterogeenisuutta esimerkiksi sosiaalisen suojelun alalla, kun kyse on työmarkkinaosapuolten, työlainsäädännön ja työehtosopimusten roolista.

Äänestystulos

Puolesta

:

32

Vastaan

:

74

Pidättyi äänestämästä

:

3

9.   Kohta 1.8

Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.

ETSK toteaa lisäksi, että EU on kehittänyt toimia heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden suojelemiseksi, kun työsuhde lopetetaan, esimerkiksi raskaana olevien ja osa-aikatyöntekijöiden tapauksessa. Tähän liittyen olisi taattava Euroopan laajuisesti yhtenäiset vähimmäistason prosessuaaliset ja suojaoikeudet ja siirryttävä määräenemmistöpäätösmenettelyyn.

Äänestystulos

Puolesta

:

36

Vastaan

:

81

Pidättyi äänestämästä

:

1

10.   Kohta 1.10

Poistetaan kohta kokonaisuudessaan.

ETSK suosittaa siirtymistä määräenemmistöpäätöksiin EU:n alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehtojen suhteen, jotta voidaan välttää eriarvoinen kohtelu ja vahvistaa yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.

Äänestystulos

Puolesta

:

30

Vastaan

:

85

Pidättyi äänestämästä

:

1

(1)   Ks. alaviite 1.

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/95

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Pohdinta-asiakirja ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä””

(COM(2019) 22 final)

(2020/C 14/14)

Esittelijä: Cillian LOHAN

Toinen esittelijä: Peter SCHMIDT

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 12.3.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Työvaliokunnan päätös

11.12.2018 – laajennettu 22.1.2019

Vastaavat jaostot

”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” ja ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”

Hyväksyminen jaostossa

28.6.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

26.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

168/3/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 Kestävän kehityksen on oltava keskeisessä asemassa tulevaisuuden Euroopassa. Vaikka ETSK arvostaa pohdinta-asiakirjassa esitettyä kattavaa analyysia sekä sen sisältämää kuvausta haasteista ja suunnasta, johon on kuljettava, ja Euroopalle avautuvista mahdollisuuksista, komitea on huolissaan siitä, että siirtyminen kohti kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti ja Euroopan unionissa tapahtuu liian hitaasti yhteisesti sovittujen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Poliittiset toimet eivät vastaa nykyisiin kiireellisiin ympäristöön liittyviin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

1.2

 Kestävä kehitys on yhteinen maailmanlaajuinen tavoite. Se edellyttää kaikkien kansakuntien yhteisiä toimia, jotta luonnonvaroja hyödynnetään kestäväpohjaisesti ja voidaan luoda vaurautta kaikille ihmisille. Eurooppa ei voi saavuttaa tätä tavoitetta yksin, mutta EU voi ja sen tulisi hyödyntää vaikutusvaltaansa suurimpana kauppaliittoutumana ja suurena biopohjaisten raaka-aineiden tuojana edistääkseen maailmanlaajuisesti kestäviä hankintoja ja tukeakseen siten globaalilla tasolla luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämistä, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiselle tulevaisuudellemme.

1.3

 Kestävässä kehityksessä on kyse ihmisten tulevaisuudesta, ja talouden tulisi toimia maapallon kestokyvyn rajoissa yhteiskunnan hyväksi tuottaakseen vaurautta ja tasa-arvoa nyt ja tuleville sukupolville. Agenda 2030 -toimintaohjelma on ihmiskeskeinen hanke, jonka tarkoituksena on, ettei ketään jätetä jälkeen. Euroopan sosiaalisen vihreän kehityksen ohjelman (European Green and Social Deal) käynnistäminen voisi olla tärkeä osatekijä Euroopan talouksien muuttamisessa selvästi kestäväpohjaisemmiksi.

1.4

 Pohdinta-aika on ohi, ja nyt on korkea aika toimia. ETSK toivoo, että laaditaan ripeästi EU:n laajuinen ja kattava pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategia ja siihen liittyvä laaja täytäntöönpanosuunnitelma kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

1.5

 Kestävän kehityksen strategian tulisi kattaa EU:n sisäinen ja ulkoinen toiminta ja edistää mahdollisimman suurta johdonmukaisuutta niiden välillä. Täytäntöönpanosuunnitelmassa olisi sisällytettävä kestävä kehitys kaikkiin politiikanaloihin sekä hahmoteltava keskeisiä toimia, joita EU aikoo toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Siinä olisi esitettävä selkeä aikataulu ja etenemissuunnitelma, konkreettiset tavoitteet ja indikaattorit sekä kaikkien EU:n toimielimien, virastojen ja toimijoiden tärkeimmät tehtävät ja vastuut. Täytäntöönpanon kulmakiviksi olisi asetettava innovointi, kestävään kehitykseen suuntautunut kansainvälinen yhteistyö ja kauppasopimukset sekä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan mobilisointi.

1.6

 Hallinto- ja koordinointikehyksen luominen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanostrategian rinnalle on tarpeen, jotta voidaan varmistaa kestävän kehityksen tavoitteiden keskeinen asema kaikissa toimintapolitiikoissa. Erityisesti EU:n strategisen ohjelman 2019–2024 olisi pitänyt perustua kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja Euroopan parlamentilla olisi oltava tässä yhteydessä näkyvä rooli. Uuden komission olisi sen jäsenten toimeksiantokirjeiden mukaisesti keskityttävä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja valtavirtaistamiseen.

1.7

 ETSK kehottaa komissiota menemään BKT:n kasvupolitiikkaa pidemmälle. Käytettäessä BKT:tä vaurauden mittana jätetään huomiotta sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja -hyödyt, jotka ovat tärkeitä osatekijöitä.

1.8

 ETSK myöntää, että elinkeinoelämässä on edelläkävijöitä kestävyyskriteerien huomioimisessa. Monet yritykset ovat itse asiassa edellä politiikkaa. Toimintapolitiikalla on luotava vakaa ympäristö ja varmuutta, jotta parhaista käytännöistä tulee yleinen käytäntö. Sen myötä yritykset pystyvät toteuttamaan kestäviä ratkaisuja.

1.9

 ETSK kehottaa sovittamaan kaikki olemassa olevat EU:n toimintapoliittiset ja talousarvioon ja rahoituskehykseen liittyvät puitteet ja välineet (kuten eurooppalainen ohjausjakso, sääntelyn parantaminen, monivuotinen rahoituskehys jne.) kiireellisesti yhteen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kanssa. EU:n tasolla olisi kartoitettava tai kehitettävä uskottavia menetelmiä kestäväpohjaisuuden arvioimiseksi, jotta voidaan varmistaa, että budjetti- ja rahoitusvälineet, toimintapoliittiset kehykset ja vaikutustenarviointitavat tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa EU:n sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa. Olisi myös kehitettävä uusia välineitä, kuten keinoja sen arvioimiseksi, kuinka kaukana ollaan tavoitteista, ja uusia indikaattoreita.

1.10

 ETSK oli ensimmäinen EU:n toimielin, jolla on kestävän kehityksen edistämiseen tarkoitettu elin – kestävän kehityksen seurantaryhmä – ja se on sitoutunut sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kattavasti kaikkiin lausuntoihinsa ja edistämään niitä sekä ottamaan ne huomioon sisäisessä toiminnassaan ja rakenteissaan. Komitea aikookin käynnistää sisäisen pohdinnan sisäisen hallintojärjestelmänsä mukauttamisesta kestävän kehityksen tavoitteisiin.

1.11

 Kansalaisyhteiskunnan suunnitelmallinen osallistuminen on välttämätöntä, ja olisikin määriteltävä selkeästi kansalaisyhteiskunnan rooli strategian kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja seurannassa. Sidosryhmäfoorumilla tähän asti ollutta merkittävää roolia olisi tarkasteltava yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa ottaen huomioon myös muiden asiaankuuluvien monisidosryhmäfoorumien ja erityisesti Euroopan kiertotalousfoorumin menestyksestä saadut kokemukset. Sidosryhmäfoorumia olisi ajantasaistettava ja siitä olisi tehtävä virallinen ja toimielinten välinen kuulemiskehys, kuten Euroopan parlamentti on suositellut (1).

1.12

 Kestävä kehitys voi olla sosiaalisen yhteisvastuun väline, jolla voidaan torjua päätöksenteosta ja vallankäytöstä kaukana olevien kansalaisten populististen ajatusten ja protestimielialan nousua. Se ei saa olla elitistinen ohjelma vaan ihmiskeskeinen hanke, jolla pyritään mahdollistamaan kuluttajien kestäväpohjaiset valinnat ja niiden kohtuuhintaisuus.

2.   Johdanto

2.1

 Pitkään odotettu pohdinta-asiakirja ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” julkaistiin 30. tammikuuta osana Euroopan tulevaisuudesta käytävää keskustelua sekä EU:n sitoumusta saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja panna Pariisin ilmastonmuutossopimus täytäntöön.

2.2

 ETSK on ollut eturintamassa peräänkuuluttamassa kunnianhimoista ja kattavaa EU:n kestävän kehityksen strategiaa useiden vuosien ajan, ja monissa eri aloja käsittelevissä lausunnoissaan se on esittänyt ehdotuksia tarvittavista politiikka- ja hallintotoimenpiteistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Käsillä oleva lausunto, joka on komitean panos pohdinta-asiakirjasta käytävään keskusteluun, perustuu ETSK:n aiempaan työskentelyyn, ja sen tavoitteena on esittää visio ja tehdä konkreettisia ehdotuksia luonteeltaan pitkäaikaisen kokonaisvaltaisen strategian edellyttämistä hallintouudistuksista, välineistä ja mekanismeista.

2.3

 Yhä useammat sosiaaliset ja ekologiset indikaattorit osoittavat, että EU:n ja muiden maailmanlaajuisten toimijoiden on ryhdyttävä kiireellisesti toimiin ja pyrittävä siirtymään nopeasti kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen toimintaan. YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin äskettäisessä raportissa varoitetaan, että ihmiskunnalla on noin 11 vuotta aikaa rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä ja estää maapallon lämpötilan nousu, tai muutoin aiheutetaan ilmastolle vaarallisia ja mahdollisesti peruuttamattomia vaurioita (2). Ilmastonmuutoksen lisäksi muut ympäristöhaasteet, kuten biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilman saastuminen, aiheuttavat yhä enemmän huolta kansalaisille, ja ne edellyttävät kiireellisiä toimia. Myös sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy Euroopassa. Lähes neljännes lapsista ja nuorista on köyhiä tai heitä uhkaa köyhyys (3), ja miljoonat nuoret eivät löydä työpaikkaa aloittaakseen itsenäisen elämän. Eräät vähemmistöryhmät, kuten vammaiset henkilöt, ovat muita heikommassa asemassa. Nationalistiset ja populistiset liikkeet kukoistavat kaikkialla Euroopassa, ja perusarvot ja -oikeudet kyseenalaistetaan useissa jäsenvaltioissa. EU:n koko perusta on vaakalaudalla.

3.   Yleistä

3.1

 Pohdinta-aika on ohi, ja nyt on aika toimia. Kestävää kehitystä käsittelevän pohdinta-asiakirjan julkaiseminen olisi pitänyt ajoittaa yksiin kestävän kehityksen tavoitteiden käyttöönoton kanssa vuonna 2015. ETSK katsoo, että on laadittava kiireellisesti kattava EU:n laajuinen kestävän kehityksen strategia ja täytäntöönpanosuunnitelma, kuten komitean aiemmissa lausunnoissa suositellaan (4) ja kuten vuosina 2017 ja 2018 ja huhtikuussa 2019 annetuissa EU:n neuvoston päätelmissä (5) edellytetään.

3.2

 Pohdinta-asiakirjassa esitetään erilaisia skenaarioita kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Todellisuudessa yhden ainoan skenaarion valinta ei ole realistinen mahdollisuus. Ainoastaan skenaariossa 1 esitetään kokonaisvaltaista strategiaa, mutta se tarvitsee toimiakseen elementtejä myös kahdesta muusta skenaariosta. Kokonaisvaltainen strategia on olennaisen tärkeä, ja koordinoitu toimintapoliittinen lähestymistapa on edellytys kestäväpohjaisen tulevaisuuden toteutumiselle. Lausunnossa kehitetään edelleen eräitä skenaariossa 1 luonnosteltuja ideoita.

3.3

 Tässä lausunnossa esitettyä kiireellistä vaatimusta entistä kunnianhimoisemmasta ja ripeämmästä täytäntöönpanosta ei kuitenkaan pidä ymmärtää niin, ettei tähän mennessä saavutettua edistystä arvostettaisi. ETSK suhtautuu myönteisesti pohdinta-asiakirjassa esitettyyn analyysiin ja kestäväpohjaisen tulevaisuuden toimintapoliittisten tekijöiden sekä kestävään kehitykseen siirtymisen horisontaalisten edellytysten yksilöimiseen. Poliittiset toimet eivät kuitenkaan vastaa huolestuneiden kansalaisten ja asiantuntijoiden vaatimaa kiireellisyyden astetta.

3.4

 EU on ottanut johtoaseman kestävää kehitystä koskevissa toimintapoliittisissa aloitteissa. Useiden monimutkaisten syiden vuoksi täytäntöönpano ei ole kuitenkaan vastannut näitä aloitteita. EU:n ekologinen jalanjälki on yksi maailman suurimmista samoin kuin sen hiilidioksidipäästöt asukasta kohti. EU ei ole saavuttamassa ympäristön kannalta kestävää kehitystä edes rajojensa sisäpuolella.

3.5

 Ei riitä, että luodaan vähähiilinen, resurssitehokas ja sosiaalisempi Eurooppa. Kestäväpohjaisen Euroopan on otettava huomioon tuonnista johtuvat ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset myös Euroopan rajojen ulkopuolella. Jos EU haluaa olla maailmanlaajuinen johtaja pohdinta-asiakirjassa kuvatulla tavalla, EU:n on ymmärrettävä ja otettava vakavasti vastuunsa ja vaikutuksensa globaalilla tasolla. Komitean mielestä EU:n käynnissä olevat neuvottelut Mercosur-maiden kanssa ovat eräässä mielessä kestävään kehitykseen suuntautuneen uuden kauppapolitiikan koetinkivi. Tämän vuoksi komitea on samaa mieltä niiden ryhmien kanssa, jotka selkeästi vaativat, että jos kaikki sopimuspuolet eivät esimerkiksi osallistu johdonmukaisesti ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon, trooppisten sademetsien säilyttämiseen ja alkuperäiskansojen intressien huomioon ottamiseen, kyseistä sopimusta ei tule tehdä tai siihen on vähintäänkin sisällytettävä sopimuksen päättämistä koskeva lauseke, jota voidaan soveltaa, jos näitä tunnustettuja ja perusluonteisia kestävän kehityksen mukaisia pyrkimyksiä ei noudateta.

3.6

 Koska Eurooppa on ollut johtavassa asemassa luonnonvarojen käyttöönottamisessa ja hyödyntämisessä ja sillä on korkea kulutusaste, se voi antaa arvokasta tietoa resurssitehokkuuden parantamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi toteutetuista toimista ja muista pyrkimyksistä muutosten toteuttamiseksi muun muassa sosiaalisen suojelun alalla.

3.7

 EU:n on laadittava ja toteutettava kestävän kehityksen malli, jolla osoitetaan muulle maailmalle, miten jatkuvalla pyrkimyksellä todelliseen kestävään kehitykseen edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja talouskehitystä, varmistetaan ekologinen hyvinvointi, helpotetaan osallistavaa hallintoa ja varmistetaan, ettei ketään jätetä jälkeen.

4.   Järjestelmällisen lähestymistavan edistäminen kestävän kehityksen suhteen

4.1

 Pohdinta-asiakirjassa ei korosteta riittävän painokkaasti, että ajattelutavan muutos ja järjestelmällinen lähestymistapa ovat tarpeen nykypäivän ennennäkemättömiin haasteisiin vastaamiseksi. Kestävän kehityksen määritelmästä on jo sovittu. On kuitenkin varmistettava, että sitä toteutetaan täysipainoisesti ja johdonmukaisesti toimintapolitiikan ja lainsäädännön avulla ja että sen periaatteita noudatetaan.

4.2

 YK:n ja EU:n käyttämä määritelmä on peräisin Brundtlandin komissiolta: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” (6)

4.3

 Riossa vuonna 1992 pidetystä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssista lähtien kestävän kehityksen on katsottu koostuvan kolmesta pilarista eli ympäristöstä, yhteiskunnasta ja taloudesta. Kukin pilari olisi otettava asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa. Kestävä kehitys on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa yhdeksi EU:n pitkän aikavälin tavoitteista.

4.4

 Alla oleva ”kakkukaavio” osoittaa, että kestävässä kehityksessä on kyse ihmisistä ja että talouden pitäisi toimia yhteiskunnan hyväksi edistääkseen vaurautta, tasa-arvoa ja elämänlaatua tarjoavaa ympäristöä. Kaaviossa kerrokset on yhdistetty kansainvälisesti sovittuihin kestävän kehityksen tavoitteisiin (7).

Image 1

4.5

 Kestävän kehityksen keskeisenä periaatteena on ympäristöä koskevien, sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien huomioonottaminen kaikessa päätöksenteossa. Tässä yhteydessä sovelletaan kahta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettua periaatetta – ennalta varautumisen periaatetta (8) ja saastuttaja maksaa -periaatetta (9) – ja niitä on käytettävä sen varmistamiseksi, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät joudu vastaamaan ympäristövahinkojen kustannuksista. Kestävyyteen liittyy olennaisesti sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden käsite.

4.6

 Lisäksi on otettava huomioon neljäs kestävän kehityksen ulottuvuus eli hallinnollinen ulottuvuus, joka kattaa kaikki kolme muuta tasoa eli taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristötason. EU:n olisi vahvistettava Agenda 2030 -toimintaohjelmaan sisältyvää tärkeää lähestymistavan muutosta kohti osallistavamman monisidosryhmämallin mukaista hallintoa, joka tukee kestävää kehitystä (ks. kohta 9), ja kannustettava ottamaan koko yhteiskunta mukaan pyrittäessä siirtymään kohti kestäväpohjaisempaa tulevaisuutta maapallolla.

4.7

 Pohdinta-asiakirjassa määritellään lainsäädännön käyttö ensisijaiseksi keinoksi varmistaa täytäntöönpano ja helpottaa sitä. Komissio toteaa, että lain noudattaminen olisi ennakkoedellytys EU:n rahoituksen saamiselle, ja siksi sitä olisi käytettävä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen vauhdittajana. Tämä edellyttää oikeudellista yhdenvertaisuutta kestävän kehityksen kolmen osa-alueen – ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudellisten näkökohdat – välillä. ETSK toistaa kehotuksensa, jonka mukaan luonnon oikeudet on tunnustettava, jotta varmistetaan niiden yhdenvertaisuus yksilöiden ja yritysten oikeuksien kanssa (10).

5.   Siirtyminen BKT:n kasvupolitiikkaa pidemmälle

5.1

 Eurooppa tarvitsee ajattelutavan muutosta (11) ja uuden kasvumallin, joka eroaa laadullisesti tähänastisesta: sen on oltava sosiaalisesti osallistava ja ympäristön kannalta kestävä, ja sen avulla on voitava kannustaa ja tukea digitaalisen ja ekologisen siirtymän lähentymistä Euroopan maissa ja yhteiskunnissa.

5.2

 ETSK kehottaa aiempien lausuntojensa tapaan, että on mentävä BKT:tä pidemmälle ja käytettävä myös muita indikaattoreita vaurauden määrittämiseen kansallisella tasolla (12) (13). BKT on taloudellisen kehityksen rahallinen indikaattori, mutta se jättää huomiotta yksilöllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tärkeät osatekijät, eikä siinä oteta asianmukaisesti huomioon luonnonpääoman kustannuksia (ilmasto, luonnonvarojen ehtyminen, kielteiset vaikutukset puhtaan ilman ja veden, hedelmällisen maaperän sekä viihtyisien kaupunkien ja maisemien kaltaisiin ekosysteemipalveluihin). Se jättää huomiotta myös työelämän suhteiden laadun ja oikeudenmukaisuuden sekä palkattoman työn ja samalla lasten tai iäkkäiden ihmisten hoitajien sekä kulttuurin ja urheilun alalla toimivien vapaaehtoistyöntekijöiden tuottaman lisäarvon. Kestävä kehitys merkitsee talouskasvua (14), jossa otetaan huomioon kaikki ihmisten nykyiseen ja tulevaan hyvinvointiin liittyvät näkökohdat. Siinä otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt ja kunnioitetaan maapallon kestokykyä. Se lisää ihmiskunnan yhteistä vaurautta. Ei riitä, että yhteiskunnallisille ja ympäristöön liittyville osatekijöille annetaan taloudellinen arvo, vaan on myös varmistettava, että taloudelliset toimijat ottavat ne huomioon päätöksenteossa. Tämä edellyttää toimia yleisen edun turvaamiseksi ja ulkoisten vaikutusten huomioon ottamiseksi.

5.3

 Kilpailukyky on resurssitehokkuuden jatkuvan parantumisen edellytys. Kilpailu vapailla markkinoilla ei kuitenkaan itsessään tuota yhteiskunnalle optimaalisia tuloksia. Yhteiskunnan on laadittava tavaroiden ja palvelujen tuottajia koskevat säännöt ja ehdot ja luotava tasapainottava voima julkisten hyödykkeiden ja yleisen edun, kuten oikeudenmukaisuuden ja kestävyyden, turvaamiseksi. Toimijoiden markkinavoimaa on hillittävä, jotta estetään työntekijöiden, kuluttajien, muiden yritysten ja suuren yleisön vahingoksi koituvat väärinkäytökset. Maailmanlaajuisessa kilpailukykyindeksissä on näin ollen otettava huomioon ympäristö- ja sosiaalinen ulottuvuus (15).

5.4

 Vaikka ETSK arvostaa pohdinta-asiakirjassa esitettyä kattavaa analyysia sekä sen sisältämää kuvausta haasteista ja suunnasta, johon on kuljettava, ja Euroopalle avautuvista mahdollisuuksista, komitea on huolissaan siitä, että siirtyminen kohti kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti ja Euroopan unionissa tapahtuu liian hitaasti yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yli 200 tutkijaa julkaisi äskettäin kirjeen, jossa kehotetaan EU:ta etenemään kasvupolitiikkoja pidemmälle (16).

5.5

 ETSK kannattaa pohdinta-asiakirjassa esitettyä näkemystä, jonka mukaan kestävään kehitykseen siirtyminen olisi nähtävä mahdollisuutena lisätä työllisyyttä ja vaurautta. Eurooppalaisilla yrityksillä on mahdollisuus ottaa johtoasema, osallistua yhteistyöhön perustuvaan innovointiin ja hyödyntää digitaalisen vallankumouksen aaltoa kestävien liiketoimintatapojen ja uusien standardien luomiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden avulla voidaan määritellä kasvavia markkinoita yrityksille, jotka pystyvät tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja ja todellista muutosta.

5.6

 ETSK myöntää, että elinkeinoelämässä on edelläkävijöitä kestävyyskriteerien huomioimisessa. Yritykset luovat edellytykset yhteiskunnan ja ympäristön kehitykselle (17). Monet yritykset ovat itse asiassa edellä politiikkaa.

5.7

 Kattava kestävän kehityksen strategia ja asianmukainen sääntelykehys luovat suotuisan ympäristön, joka lisää investointeja ja maksimoi yritysten mahdollisuudet. Sen myötä yritykset pystyvät toteuttamaan kestäviä ratkaisuja.

6.   Muutoksen rahoittaminen

6.1

 Pohdinta-asiakirjassa käsitellään rahoitusta, hinnoittelua, verotusta ja kilpailua horisontaalisina tekijöinä, jotka tukevat siirtymää.

6.2

 ETSK toteaa, että kestävyysperiaatteen saamasta laajasta kannatuksesta huolimatta nykyinen toimintaympäristö ei tarjoa tehokasta mekanismia sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien kustannuksen sisällyttämiseksi investointipäätöksiin. Toimien ja investointien arviointi perustuu pääasiassa pelkästään taloudelliseen tuottoon. Tämä ei edistä periaatteiden tosiasiallista soveltamista muutosvoimaisella tavalla.

6.3

 Osan myönnettävästä rahoituksesta on perustuttava ympäristö- ja sosiaalisiin hyötyihin. Rahoitusta on käytettävä sellaisen muutoksen vauhdittamiseksi, joka tuottaa kestävyyshyötyjä – nykyisin toimien tehokkuuden tai merkityksen mittaaminen perustuu pelkästään taloudelliseen tuottoon. Tällaisella rajallisella ajattelulla ei tueta koskaan siirtymistä kestävään kehitykseen. ETSK:n mielestä pääomavirtojen ohjaamisen kohti kestävämpää taloutta tulee kulkea ehdottomasti käsi kädessä taloudellisen osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kanssa Euroopassa, jossa ketään ei jätetä jälkeen (18).

6.4

 Tutkimuksen ja innovoinnin rahoitus on keskeinen näkökohta kestävässä kehityksessä, mutta myös itse rahoitusvälineet on suunniteltava innovatiivisesti (19) esimerkiksi siten, että vammaiset henkilöt otetaan järjestelmällisesti huomioon budjetoinnissa. On rahoitettava muitakin kuin vähähiilisiä hankkeita, ja on pyrittävä parantamaan resurssitehokkuutta hyödynnettäessä arvokasta työtä ja aloitteita, jotka saavat aikaan joko ympäristöön liittyvää tai sosiaalista hyötyä.

6.5

 Sosiaaliset investoinnit ovat erityisen hyödyllisiä pyrittäessä torjumaan köyhyyteen liittyviä suuria riskejä EU:ssa ja lisäämään Euroopan työllisyyspotentiaalia (20). ETSK panee merkille jatkuvat investoinnit kiertotalousaloitteisiin keinona parantaa kestäväpohjaisuutta.

6.6

 Euroopan sosiaalisen vihreän kehityksen ohjelman (European Green and Social Deal) käynnistäminen voisi olla tärkeä osatekijä Euroopan talouksien muuttamisessa selvästi kestäväpohjaisemmiksi. Sen tulisi olla suuri eurooppalainen julkisten investointien ohjelma, jolla tuetaan merkittäviä pääomahankkeita, joilla on selkeitä ja laajalle ulottuvia julkisia hyötyjä, kuten julkisten rakennusten kunnostaminen, julkisen liikenteen uudelleensuunnittelu ja puhtaan energian järjestelmien rakentaminen. Sen avulla olisi luotava kipeästi kaivattuja työpaikkoja kaikkialle Eurooppaan erityisesti alueille, joilla työttömyysaste on korkea (erityisesti nuorten ja vammaisten henkilöiden parissa), ja edistettävä eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen järjestelmien nopeaa kehittämistä ja innovointia.

6.7

 Monivuotinen rahoituskehys on ratkaisevan tärkeä kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamisen kannalta, ja lopullinen päätös vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä osoittaa sen, voiko EU saavuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelmaa koskevat sitoumuksensa. Komission ehdotuksessa ei hyödynnetä mahdollisuutta tehdä Agenda 2030 -toimintaohjelmasta prioriteettia EU:n asialistalla. Ehdotetun ilmastotoimien valtavirtaistamistavoitteen rajoitetun vahvistamisen lisäksi uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi osoitettava asiaankuuluvat taloudelliset resurssit kestävää kehitystä varten sekä varmistettava, ettei mikään rahoituspäätös heikennä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa. Kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanijoille, kuten jäsenvaltioille, paikallisviranomaisille, yrityksille, ammattiliitoille ja valtiovallasta riippumattomille organisaatioille, on tarjottava rahoitusta innovatiivisiin, mittakaavaltaan laajentamiskelpoisiin ja osallistaviin hankkeisiin (21). Erityisesti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen olisi mahdollistettava siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä. EU:n tavoitetason on vastattava ilmastonmuutoksen torjumisen haastetta: keskimäärin 40 prosenttia sen kokonaistalousarviosta on kohdistettava tähän tavoitteeseen (22). Lisäksi ETSK korostaa, että pienten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoituksen saanti on ongelmallista, mikä voi vaarantaa mahdollisesti uudistusvoimaisten aloitteiden tukemisen ja toteutumisen (23).

6.8

 ETSK kehottaa jälleen lopettamaan fossiilisille polttoaineille myönnettävät tuet ja soveltamaan elintarviketuotantoon ja -jalostusalaan kestäväpohjaisia elintarvikejärjestelmiä, koska näin voidaan käytännössä sisällyttää kestävyysperiaatteet toimintapolitiikkoihin (24). Komitea on todennut useaan otteeseen, ettei EU ole tähän mennessä täyttänyt monia lupauksiaan, jotka koskevat ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin, saastuttaja maksaa -periaatteen johdonmukaista noudattamista ja ympäristön kannalta haitallisten tukien poistamista. Komitea kehottaakin jälleen kerran EU:n toimielimiä esittämään kattavan yhtenäisen toimintamallin ympäristövero- ja -maksujärjestelmää varten (25).

6.9

 Kestävä kehitys merkitsee myös edistystä ja vaurautta. Tutkimuksella ja innovoinnilla on tässä yhteydessä ratkaiseva rooli. Tutkimuksen ja innovoinnin julkista rahoitusta on lisättävä merkittävästi sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä voitaisiin hyödyntää myös yksityisen sektorin rahoituksen vauhdittamiseen.

6.10

 Yksityisillä investoinneilla on keskeinen rooli siirryttäessä kestävään talouteen. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voivat auttaa optimoimaan investointien kestävyyshyödyt sekä Euroopassa ja että kansainvälisellä tasolla.

7.   Kestävä kehitys sosiaalisen yhteisvastuun välineenä

7.1

 Kestävä kehitys voisi olla väline, jolla pystytään torjumaan muita heikommassa asemassa olevien sekä päätöksenteosta ja vallasta kaukana olevien kansalaisten populististen ajatusten ja protestimielialan nousua. Se ei saa olla elitistinen ohjelma vaan ihmiskeskeinen hanke, jolla pyritään mahdollistamaan kuluttajien kestäväpohjaiset valinnat ja niiden kohtuuhintaisuus. Pyrkimykset ratkaista ongelmia rasittamalla kustannuksilla niitä, joilla on jo ennestään vaikeuksia ja jotka tuntevat oikeuksiaan riistetyn ja itsensä syrjäytyneiksi, ovat johtamassa poliittisten ratkaisujen (esim. ilmastopolitiikka ja monet ympäristöpolitiikan osa-alueet) hylkäämiseen ja ilmenevät ääriajatteluna ja ahdasmielisenä maahanmuuttovastaisena toimintana. Ihmisarvoinen työ on välttämätön edellytys siirtymiselle kestävään kehitykseen.

7.2

 Siirtyminen edellyttää investointeja tehokkaisiin, osallistaviin ja yhdennettyihin sosiaalisen suojelun järjestelmiin, joilla tarjotaan laadukkaita ja saavutettavissa olevia palveluja, kuten terveyspalveluja ja pitkäaikaishoitoa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun avulla. Tutkimukset osoittavat, että koulutukseen ja terveydenhuoltoon tehtävillä investoinneilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin yleensä vähentäneet investointeja näillä aloilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mikäli näin on tapahtunut, tätä kehitystä on käännettävä toiseen suuntaan. Vähähiiliseen kestäväpohjaiseen talouteen siirtymisen kustannukset on maksatettava oikeasuhteisesti (esimerkiksi saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti) niillä, joilla on parhaiten varaa maksaa, ja kustannusten maksua olisi tuettava julkisin varoin. Nykyiseen kestämättömään malliin tehdyt ratkaisut, jotka pahentavat ongelmaa, eivät ole toteutuskelpoisia, ja ne on hylättävä toimintavaihtoehtoina – käytännössä esimerkiksi ilmastomielenosoituksiin Euroopan kaduille kokoontuneet nuoret ovat jo hylänneet ne.

7.3

 Pohdinta-asiakirjassa viitataan tilastoihin, jotka osoittavat valtavan eriarvoisuuden olemassaolon EU:ssa. Yli 22 prosenttia EU:n kansalaisista on vaarassa ajautua köyhyyteen. Keskituloisten palkansaajien määrä laskee, ja pienituloisten määrä kasvaa useimmissa jäsenvaltioissa. Noin seitsemän prosenttia kansalaisista kärsii aineellisesta puutteesta. Nämä ovat järkyttäviä lukuja, jotka ovat osoitus nykyisten toimintapolitiikkojen täydellisestä epäonnistumisesta. Yli 43 miljoonalla ihmisellä ei ole varaa laadukkaaseen ateriaan edes joka toinen päivä. Tämä tarkoittaa lähes kymmentä prosenttia EU:n väestöstä.

7.4

 Pohdinta-asiakirjassa todetaan, että ympäristökysymyksiä ei voida ratkaista yksinomaan ympäristöpolitiikalla, jos talouspolitiikassa jatketaan yhä fossiilisten polttoaineiden, resurssien tehottoman käytön tai kestämättömän tuotannon ja kulutuksen edistämistä. ETSK korostaa, että yhteiskunnallinen kestävyys olisi otettava huomioon kaikissa EU-, valtio- ja paikallistason toimintapolitiikoissa samalla lailla kuin talouden ja ympäristön kestävyys (26).

7.5

 Vaikka talous- ja ympäristöalojen sekä talouden ja yhteiskunnan osa-alueiden välisten yhteyksien tarve on tunnustettu kaikilta osin, sitä ei vielä useinkaan oteta asianmukaisesti huomioon. Myös ympäristö- ja yhteiskunnallisten näkökohtien välistä yhteyttä on edelleen kehitettävä. Esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulisi edistää ihmisten hyvinvointia, ja sen tulisi osaltaan edistää merkittävästi Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamista. Vaikka 17:llä kestävän kehityksen tavoitteella ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteella on paljon yhteistä pohjaa, komission olisi esitettävä ehdotus siitä, miten nämä voitaisiin yhdistää paremmin käytännössä, jotta niiden toteuttamisessa saataisiin aikaan hyödyllisiä synergiaetuja.

8.   Uusi eurooppalainen poliittinen keskustelu kestävästä kehityksestä

8.1

 EU:n ja sen jäsenvaltioiden on ehdottomasti kehitettävä osallistavaa julkista keskustelua kestävän kehityksen merkityksestä Euroopassa ja muualla maailmassa. Tällaisessa uudessa julkisessa keskustelussa olisi vältettävä liiallista teknisyyttä tai kapulakieltä ja keskityttävä siihen, miten EU ja jäsenvaltiot vaikuttavat ihmisten todelliseen elämään Euroopassa ja sen ulkopuolella. Keskustelu alkaa koulutuksesta kaikilla tasoilla kouluista aina organisaatioihin.

8.2

 Olisi käynnistettävä EU:n laajuinen tiedotuskampanja, johon eri alat osallistuvat oman yleisönsä tavoittamiseksi. Erityisesti julkisia joukkoviestimiä ja kulttuurimaailman luovan työn tekijöitä esimerkiksi taiteen ja musiikin aloilta olisi kannustettava osallistumaan kansallisella tasolla sellaisten kulttuuriohjelmien kehittämiseen, jotka muuntavat kestävää kehitystä koskevan poliittisen keskustelun kulttuurisesti merkitykselliseen viestintään soveltuvaksi eri jäsenvaltioissa.

9.   Uusi useiden sidosryhmien välinen ja monitasoinen hallinto

9.1

 Agenda 2030 -toimintaohjelmalla edistetään merkittävää lähestymistavan muutosta kohti aiempaa osallistavampaa monen sidosryhmän yhteistä hallintomallia kestävää kehitystä varten. Toimintasuunnitelman tavoitteessa 17 mainitaan useiden sidosryhmien, kuten yksityisen sektorin, ammattiliittojen, kansalaisyhteiskunnan, tiedemaailman ja paikallisyhteisöjen, keskeinen rooli seuranta-, täytäntöönpano-, arviointi- ja jatkotoimissa.

9.2

 Kun monen sidosryhmän osallistuminen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon toteutetaan kokonaisuudessaan useilla tasoilla (alue-, osa-alue-, valtio- ja paikallistaso), tämä uusi hallintomalli saa todennäköisesti laajalti suosiota. Agenda 2030 -toimintaohjelmassa esitetyt mahdollisuudet yleisön osallistumiseen seuranta- ja täytäntöönpanotoimiin antavat selkeät perusteet edetä merkittävästi pyrkimyksissä torjua kansalaisten nykyistä kyynisyyttä ja palauttaa heidän luottamuksensa virallisiin poliittisiin järjestelmiin.

9.3

 Komission vuonna 2017 perustaman monisidosryhmäfoorumin, johon ETSK osallistui aktiivisesti, olisi nyt omaksuttava johtava asema kestävää Eurooppaa koskevan kunnianhimoisen strategian ja täytäntöönpanosuunnitelman kehittämisessä ja tukemisessa. Monisidosryhmäfoorumin toiminnasta olisi laadittava virallinen selvitys, johon kaikki sidosryhmät osallistuisivat, ja sille olisi esitettävä selkeä toimeksianto. Tässä prosessissa olisi tarkasteltava parhaita käytäntöjä muilta asiaankuuluvilta monisidosryhmäfoorumeilta (esim. Euroopan kiertotalousfoorumi) ja otettava nämä opetukset huomioon tavassa, jolla monisidosryhmäfoorumia organisoidaan jatkossa sen tehokkuuden ja yleensä toiminnan maksimoimiseksi. Tähän voisi kuulua tarve lisätä monisidosryhmäfoorumin työskentelyn resursseja ja järjestää aiempaa useammin sen korkean tason poliittisen komitean kokouksia, lisätä tilaisuuksia laajaan keskusteluun ja jäsenten osallistumiseen, panostaa säännölliseen yhteydenpitoon kansallisten kestävän kehityksen foorumien kanssa ja edistää säännöllisiä, avoimia ja helposti saavutettavia julkisia kuulemisia kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista.

9.4

 Useissa jäsenvaltioissa on jo laadittu tai ollaan laatimassa kansallisia strategioita kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi (27). EU:n laajuinen strategia tarjoaisi suotuisat edellytykset kansallisten strategioiden asteittaiselle lähentymiselle. Tässä yhteydessä voitaisiin soveltaa avointa koordinointimenetelmää, mikä helpottaisi hyvien käytäntöjen vaihtoa ja vertaisoppimista kaikissa jäsenvaltioissa.

10.   Nykyisten välineiden mukauttaminen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen

10.1

 Eurooppalaisen ohjausjakson perusteellinen uudistaminen

10.1.1

 Nykyään eurooppalainen ohjausjakso on EU:ta ja sen jäsenvaltioita koskevien makrotaloudellisten tavoitteiden tärkein vuosittainen koordinointiväline. Sitä on muutettava perusteellisesti ja sen avoimuutta on lisättävä, jotta se edistäisi poliittista johdonmukaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteiden koordinoitua täytäntöönpanoa ja seurantaa, kuten ETSK (28) ja monisidosryhmäfoorumi (29) ovat jo kehottaneet. Kaikkia eurooppalaisen ohjausjakson vaiheita on mukautettava, jotta varmistetaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen tehokas koordinointi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla uuden yleisstrategian mukaisesti (30).

10.1.2

 Vuotuinen kasvuselvitys olisi korvattava ”vuotuisella selvityksellä kestävästä kasvusta” (31), jossa yhteiskuntaa, taloutta ja ympäristöä koskevat painopisteet ovat tasapainossa ja niitä käsitellään kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan olisi oltava tiiviimmin mukana uudistetun ohjausjakson kaikissa vaiheissa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla tuodakseen prosessiin lisää poliittista asiantuntemusta, varmistaakseen toimintapoliittisen kehityksen riippumattoman seurannan, edistääkseen yhteiskunnan sitoutumista uudistuksiin ja yleensä vahvistaakseen osallistavaa demokratiaa.

10.2

 Sääntelyn parantaminen

10.2.1

 Komission laatimien paremman sääntelyn välineiden käyttö on yksi tapa varmistaa kestävän kehityksen valtavirtaistaminen EU:n toimintapolitiikoissa. Kaikissa komission vaikutustenarvioinneissa, toimivuustarkastuksissa ja REFIT-foorumin suosituksissa tulee arvioida ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotta kestävä kehitys otetaan asianmukaisesti huomioon ja lukuun. Myös jälkiarvioinneissa tulee tarkastella kaikkia kolmea ulottuvuutta vahvasti yhdennetyllä otteella. REFIT-ohjelmaan olisi myös sisällytettävä entistä selkeämmin ”kestävyystarkistus” (32) ja lisäksi olisi varmistettava kestävän kehityksen politiikan johdonmukaisuus.

10.2.2

 ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään kestävän kehityksen ja sen tavoitteet arviointiprosesseihin.

10.2.3

 Työmarkkinaosapuolten kuuleminen on myös välttämätöntä pyrittäessä noudattamaan perussopimusten määräyksiä, joissa velvoitetaan erikseen kuulemaan työntekijöitä ja työnantajia annettaessa lainsäädäntöä sosiaaliasioista (154 artiklan 2 kohta). ETSK:n, alueiden komitean ja kansallisten parlamenttien kuuleminen on myös yksi paremman sääntelyn välineistä, joiden avulla täytetään Agenda 2030:ssa keskeisessä asemassa oleva osallistavuusvaatimus.

11.   EU:n tavoitteet ja paremmat indikaattorit

11.1

 Yleisessä strategiassa olisi asetettava EU:n tavoitteet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden toteutumista on seurattava indikaattoreilla, jotka 1) ovat riittävän kattavia mitatakseen etäisyyttä tavoitteisiin ja mahdollistavat edistymisen asianmukaisen arvioinnin ja 2) tarjoavat perustan toimintapolitiikan suunnittelulle. EU:n nykyisillä kestävän kehityksen indikaattoreilla (33) ei tähän kyetä.

11.2

 ETSK toistaa kehotuksensa, jonka mukaan kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava merkittävällä tavalla indikaattoreiden määrittelemiseen ja sen arviointiin, miten EU edistyy tavoitteiden toteutumisessa (34).

11.3

 EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevissa indikaattoreissa olisi otettava kattavasti huomioon muut olemassa olevat indikaattorit, kuten eurooppalainen sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu (35), joka on jo sisällytetty eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

12.   Seuranta ja vastuuvelvollisuus

12.1

 EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen edistymisen mittaamiseksi on otettava käyttöön säännöllisiä, osallistavia ja läpinäkyviä seuranta- ja vastuuvelvollisuusjärjestelmiä. EU:n on osallistuttava aktiivisesti YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) alueellisen kestävän kehityksen foorumiin vuosittain ja johdettava alueellisen edistyksen vauhdittamista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n olisi myös sitouduttava esittämään säännöllisesti EU:n yhteinen kattava raportti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittiselle foorumille. Tämä täydentäisi EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevaa yhteistä yhteenvetoraporttia. EU:n yleiskertomuksen on katettava kaikki EU:n ulkoiset ja sisäiset toimintapolitiikat ja hallintoon liittyvät näkökohdat, ja siinä on esitettävä analyysi EU:n nykyisestä tilanteesta sekä kerrottava, kuinka unioni aikoo saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä.

13.   Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen EU:n ulkoisessa toiminnassa

13.1

 Monilla EU:n sisäisillä toimintapolitiikoilla voi olla heijastusvaikutuksia EU:n ulkopuolella, ja niillä voi olla myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia muiden maiden pyrkimyksiin saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet. On tarkistettava EU:n ulkoisen toiminnan politiikkoja, jotka koskevat muun muassa investointeja, kauppaa, kehitysyhteistyötä, rauhaa ja turvallisuutta sekä ihmisoikeuksia, jotta voidaan varmistaa niiden tukevan uuden maailmanlaajuisen kestävän kehityksen ohjelman toteuttamista. Esimerkiksi EU:n nykyisten kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevat luvut ovat tehottomia ja niitä on vaikea panna täytäntöön. Kestävä kehitys on asetettava keskeiseen asemaan EU:n kauppapolitiikassa esimerkiksi ottamalla käyttöön virallisia valitusmenettelyjä kauppasopimusten kestävän kehityksen sitoumusten rikkomistapauksissa. Kaupan tulisi olla kestävän kehityksen ja siihen liittyvien tavoitteiden täytäntöönpanon väline kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Tätä voitaisiin säännellä monenvälisillä sopimuksilla. EU:n kaupan voima voi edistää kestävyyttä globaalissa arvoketjussa, esimerkiksi kun keskitytään kestävään hankintaan.

13.2

 EU:n ulkoisessa toiminnassa on varmistettava, että kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen toteuttaminen integroidaan paremmin. Nykyisissä puitteissa ei oteta huomioon EU:n heijastusvaikutuksia ja jalanjälkeä. Lisäksi EU:n nykyisissä puitteissa ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevissa indikaattoreissa keskitytään pääasiassa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen EU:ssa, eikä niissä mitata EU:n panosta tavoitteiden saavuttamiseen globaalilla tasolla. Olisi varmistettava myös kestäväpohjaiset investoinnit arvoketjussa.

Bryssel 26. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  Euroopan parlamentin vuotuinen strateginen mietintö kestävän kehityksen tavoitteista, maaliskuu 2019.

(2)  https://www.ipcc.ch/

(3)  Eurostat

(4)  ETSK:n lausunnot aiheista ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit”, (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 14), ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi”, (EUVL C 345, 13.10.2017, s. 91), ”Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta”, (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44).

(5)  Kohti yhä kestävämpää unionia vuoteen 2030 mennessä – neuvoston päätelmät.

(6)  http://www.un-documents.net/our-common-future.pdf

(7)  Stockholm Resilience Centre, 2016. Kuva: Azote Stockholm Resilience Centre tilauksesta.

(8)  EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artikla.

(9)  EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohta.

(10)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ilmasto-oikeudenmukaisuus”, (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 22).

(11)  EU:n poliittisen strategian keskus, heinäkuu 2016.

(12)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi”, (EUVL C 345, 13.10.2017, s. 91).

(13)  ETSK:n lausunto aiheesta ”BKT:tä enemmän – kestävän kehityksen mittaaminen”, (EUVL C 100, 30.4.2009, s. 53).

(14)  ETSK:n lausunto ”Sibiuun ja siitä eteenpäin”, (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37).

(15)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Sibiuun ja siitä eteenpäin”,(EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37).

(16)  https://degrowth.org/2018/09/06/post-growth-open-letter/

(17)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Sibiuun ja siitä eteenpäin”, (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37).

(18)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma”, (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 73).

(19)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Valtiosta riippumattomille toimijoille paremmat mahdollisuudet hyödyntää ilmastorahoitusta”, (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 14).

(20)  ETSK:n lausunto aiheesta "Sosiaalisten investointien vaikutukset työllisyyteen ja julkistalouteen", (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21).

(21)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit”, (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 14).

(22)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan ilmastorahoitussopimus”, (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 8).

(23)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Valtiosta riippumattomille toimijoille paremmat mahdollisuudet hyödyntää ilmastorahoitusta”, (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 14).

(24)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kattava EU:n elintarvikepolitiikka”, (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 18).

(25)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Markkinapohjaiset ohjauskeinot resurssitehokkaan ja vähähiilisen talouden luomiseksi Euroopan unioniin” (oma-aloitteinen lausunto), (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 1).

(26)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Sosiaalisesti kestäväpohjainen malli digiajalle”, (EUVL C 237, 6.7.2018, s. 1).

(27)  Ks. ETSK:n maakatsaukset kestävän kehityksen tavoitteista ja jäsenvaltioiden toimista

(28)  ETSK:n lausunnot aiheista ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit”, ”Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta”, (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44), ”Vuotuinen kasvuselvitys 2018”, (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 95).

(29)  Monisidosryhmäfoorumin raportti.

(30)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Sibiuun ja siitä eteenpäin”, (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37).

(31)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Vuotuinen kasvuselvitys 2019”, (EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24).

(32)  Monisidosryhmäfoorumin raportti.

(33)  Eurostat: EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevat indikaattorit.

(34)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit”, (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 14).

(35)  Eurostat: sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu.

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä:

Uusi kohta 13.3

Lisätään uusi kohta.

ETSK toteaa myös, että kaikki EU:n toimet voivat osoittautua tarkoituksettomiksi ja jäädä ilman toivottua tulosta, ellei samalla löydetä asianmukaista ratkaisua maailmanlaajuisen hallitsemattoman väestönkasvun ongelmaan.

Äänestystulos

Puolesta

47

Vastaan

108

Pidättyi

5

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/105

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiasta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle – Tehokkaampi ja demokraattisempi päätöksenteko EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla”

(COM(2019) 177 final)

(2020/C 14/15)

Esittelijä: Baiba MILTOVIČA

Toinen esittelijä: Dumitru FORNEA

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 3/6/2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta

Hyväksyminen jaostossa

11/9/2019

Hyväksyminen täysistunnossa

26/9/2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

136/39/11

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Päätelmät

1.1.1

 Tässä käsiteltävä tiedonanto täydentää energiaunionin neljättä tilannekatsausta. Siinä keskitytään lainsäädäntökehykseen, jolla pyritään demokraattisempaan päätöksentekoon EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla, sekä ehdotetaan, että energiaan liittyvissä verotusasioissa siirryttäisiin yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksentekoon (ja tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttöön).

1.1.2

 ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen käyttää siirtymälausekkeita määräenemmistöpäätösten tekemiseksi neuvostossa ja yhteispäätösmenettelyn käyttämiseksi Euroopan parlamentin kanssa. Tässä uudessa järjestelyssä ETSK:lla voisi olla tärkeä rooli kolmikantaneuvotteluiden tukemisessa, ja sen olisi oltava niissä mukana.

ETSK kannattaa tiedonantoa mutta katsoo, että ilmasto- ja energiastrategian tehokkaassa hallinnoinnissa ja energiaverotusta koskevassa yhdenmukaisemmassa EU:n lainsäädännössä olisi otettava huomioon eurooppalaisten yritysten, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien, kuten kuluttajien, huolenaiheet. Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen ja sitouttaminen, jäsenvaltioiden tuki sekä työmarkkinaosapuolten yksimielisyys ja sitoutuminen ovat tärkeitä tämän prosessin onnistumisen kannalta.

1.1.3

 ETSK kehottaa EU:ta noudattamaan toissijaisuusperiaatetta soveltaessaan määräenemmistöpäätösmenettelyä ja kun unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, keskittymään sellaisiin osa-alueisiin, missä yhteisiä tavoitteita ei voida saavuttaa tehokkaammin valtiollisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

1.1.4

 ETSK on tietoinen eräiden tarkasteltavana olevien energiaverotusmallien mahdollisesti kiistanalaisesta luonteesta. Komitea kehottaakin painokkaasti komissiota täsmentämään, että tiedonantoon ”Kohti tehokkaampaa ja demokraattisempaa päätöksentekoa EU:n veropolitiikan alalla” [COM(2019) 8] sisältyvä toimintatapa pätee myös tässä tapauksessa, niin että ensi kädessä yksilöidään vähiten kiistanalaiset verotuksen alat tarkastelun kohteeksi.

1.1.5

 ETSK pitää valitettavana, ettei tiedonannossa COM(2019) 177 tarkastella laajemmin sellaisten erityisten veropäätösten mahdollisia tyyppejä, joita voitaisiin käsitellä määräenemmistöäänestyksin, ja kehottaa komissiota korjaamaan asian.

1.1.6

 Tarvitaan hienovarainen, paikallisiin olosuhteisiin soveltuva lähestymistapa, ja on ryhdyttävä toimiin oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi, jotta työntekijöitä, kuluttajia ja yhteisöjä ei unohdeta. Tällaisissa tapauksissa uudenlaiset energian verotukseen liittyvät toimenpiteet saattavat edellyttää EU:lta korvaavaa rahoitusta, jolla tasoitetaan aiheutettuja sosiaalisia ja taloudellisia vahinkoja.

1.2   Suositukset

1.2.1

 Energiaan liittyviä veromenettelyjä koskevan tiedonannon

—

seurauksista pitäisi tehdä perusteellinen sosiaalisten ja taloudellisen vaikutusten arviointi, ja siinä pitäisi esittää tarkka analyysi energiaverotuksen tavoitteista, perustasta ja siihen liittyvästä rakenteesta.

—

pitäisi sisältyä laajempaan ja selkeämpään etenemissuunnitelmaan, jossa seurataan energiaunionin muilla aloilla tapahtunutta kehitystä ja jossa esitetään kohdennettuja, johdonmukaisia toimenpiteitä, kuten kannustimia ja korvauksia, jotta voidaan tukea siirtymistä kestävämpään energiantuotantoon ja -strategiaan.

1.2.2

 Komissiolla on mahdollisuuksia toimia nykyisten valtuuksiensa puitteissa ennen kuin pyydetään jäsenvaltioita luopumaan toimivallastaan (erityisten tai yleisten siirtymälausekkeiden nojalla). Komissio voi

—

kehittää SEUT-sopimuksen 194 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiä välineitä rajatylittävien energiaverkkojen yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämiseksi EU:ssa, mikä on unionin ensisijainen tavoite.

—

suunnitella uudelleen nykyisen kannustinmekanismin tuotanto- ja yhteenliitäntäkapasiteetin kehittämiseksi, edistää ”kansallista monimuotoisuutta” ja vipuvaikutusta niille altistumisen sijaan, ankkuroida energiaunionin tehokkaammin EU:n teolliseen perustaan sekä vahvistaa vapaan liikkuvuuden ja valtiontuen hyödyntämistä.

—

lisätä kansallisen energiaverotuksen läpinäkyvyyttä ja neutraloida SEUT-sopimuksen 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten päätösten vaikutukset, jotka voivat vaikuttaa unionin yleisiin etuihin, ottaen samalla huomioon, että julkisella interventiolla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia.

—

muuttaa EU:n energiamarkkinoiden rakennetta niin, että voidaan paremmin ratkaista siirtymän kuluttajille, työntekijöille ja yrityksille aiheuttamia taloudellisia, kansainvälistä kauppaa koskevia ja sosiaalisia ongelmia. Kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön on perustuttava yhtenäiseen energiakauppapolitiikkaan, jotta voidaan suojella jäsenvaltioita talousmarkkinoiden epätasapainolta ja välttää EU:n energiariippuvuuden lisääntyminen kolmansista maista.

1.2.3

 EU:n teollisuuspolitiikalle olisi annettava uutta pontta hyödyntämällä viime vuosina puhtaaseen energiaan tehtyjä investointeja. EU:n yritysten tukeminen tältä osin auttaisi kasvattamaan bruttokansantuotetta entisestään, luomaan työpaikkoja ja lisäämään ansiotuloja ja siten hallitsemaan energiakustannusten odotettua kasvua tehokkaammin.

1.2.4

 Komission olisi parannettava markkinasuunnittelutoimenpiteitä, kuten energiaosuuskuntien tuen lisäämistä kysyntäpuolella tai paikallisten jakeluverkkojen mahdollista uudelleen kunnallistamista, ja tarkasteltava uudelleen toimintansa organisointia, esimerkiksi pohtimalla energiapolitiikan suunnitteluun osallistuvien EU:n virastojen rakennetta ja määrää.

Tässä yhteydessä ETSK voisi antaa panoksensa sen selvittämiseksi, onko eurooppalaisilla kuluttajilla ja yhteisöillä, yrityksillä ja työntekijöillä jo välineitä sitoutua energiasiirtymään ja siten vahvistaa energiaunionin tavoitteita. Tämä voitaisiin tehdä laatimalla ETSK:n oma-aloitteinen lausunto energiamarkkinoiden uudesta rakenteesta.

1.2.5

 Energiakustannuksilla on suora ja välitön vaikutus kaikkiin yrityksiin, työntekijöihin, kuluttajiin ja ihmisten elämään, minkä vuoksi energiaverotusta koskevan epätasapainoisen aloitteen seurauksia on mietittävä huolellisesti. ETSK on tässä yhteydessä tyytyväinen komission tulevan puheenjohtajan ilmoitukseen päästötullin käyttöönotosta, jotta varmistetaan eurooppalaisten yritysten kilpailukyky globaaleilla markkinoilla ja vältetään hiilivuoto. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla tuetaan siirtymistä kestävämpään energiantuotantoon ja autetaan eri yhteiskuntaryhmiä selviytymään energiasiirtymästä. Työpaikkansa menettäville työntekijöille on avattava uusia näkymiä ja tarjottava ammatillista uudelleenkoulutusta ja muita ratkaisuja neuvottelujen pohjalta.

2.   Johdanto

2.1

 Tiedonannossa käsitellään energiaverotusta ja Euratomin perustamissopimuksen uudistamista, jotka molemmat liittyvät läheisesti itsemääräämisoikeuteen. Tämä on kiistanalainen aihe, ja vaatimukset toimivallan siirtämisestä verotuksen kaltaisella arkaluonteisella alalla juuri nyt edellyttävät suurta harkintaa. Kuten komissio korostaa asiakirjassaan osiossa ”Energiaverouudistuksessa olisi otettava huomioon myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus” (kohta 2.3), ”saastuttavamman” energian verotus voisi vahingoittaa suoraan heikoimmassa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä. Tämä toimenpide voisi siten koitua lisärasitteeksi monille EU:n kansalaisille, minkä vuoksi ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio panee merkille asian arkaluonteisuuden. ETSK kiinnittää huomiota lukuisiin lausuntoihinsa, joissa se on esittänyt komissiolle ehdotuksia siitä, miten tähän ongelmaan tulisi tarttua.

Ilmasto- ja energiastrategian tehokkaamman hallinnoinnin tarve ja yhdenmukaisempi EU:n lainsäädäntö lisäävät näin ollen tarvetta keskustella kaikilla yhteiskunnan tasoilla huomattavasti tähänastista intensiivisemmin siitä, miten energiaverotusta koskevat päätökset tehdään, ottaen huomioon eurooppalaisten yritysten, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien, kuten kuluttajien, huolenaiheet. Oikea väline tähän tarkoitukseen on tehokkaan energiavuoropuhelun käyminen kansalaisyhteiskunnan kanssa unionin tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

2.2

 Lopuksi on pidettävä mielessä, että vaikka EU:n energiapolitiikka on 20 viime vuoden aikana ollut tiiviisti yhteydessä unionin ympäristöpolitiikkaan, se tulee vuoteen 2020 mennessä siirtymään toiseen vaiheeseen, jolla on laajemmat päämäärät, koska samalla on otettava huomioon kestävän kehityksen tavoitteet. Energia on myös teollisuuspolitiikan ydin, ja EU:n viime vuosina puhtaan energian talouteen tekemät investoinnit voivat nyt tuottaa tuloksia tukemalla useilla innovatiivisilla aloilla toimivia eurooppalaisia yrityksiä eri puolilla maailmaa.

3.   Komission tiedonanto

3.1

 Komissio on laatinut tiedonannon ehdottaakseen, että energiaan liittyvissä verotusasioissa siirryttäisiin yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksentekoon (ja tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttöön).

3.2

 Tiedonannon tavoitteena on myös kehittää vahvempaa demokraattista vastuuvelvollisuutta Euratomin perustamissopimuksessa, jossa ei aseteta Euroopan parlamenttia samanlaiseen asemaan kuin Lissabonin sopimuksessa.

3.3

 Tiedonannossa hahmotellaan nykyinen kehys: tavanomaisen määräenemmistöäänestyksen (SEUT-sopimuksen 194 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan ensimmäinen alakohta) ja jäsenvaltioiden nimenomaisen oikeuden määritellä tiettyjä energiapolitiikkoja (SEUT-sopimuksen 194 artiklan 2 kohdan toinen alakohta) lisäksi energia-alalla vaaditaan neuvoston yksimielisyys etupäässä verotuksellisten säännösten hyväksymisessä (SEUT-sopimuksen 194 artiklan 3 kohta) samaan tapaan kuin verotukseen liittyvien ympäristötoimenpiteiden kohdalla (SEUT-sopimuksen 192 artiklan 2 kohta).

3.4

 Komissio katsoo, että siirtyminen määräenemmistöpäätöksentekoon on olennaista puhtaaseen energiaan siirtymisen loppuun saattamiseksi ja vuodelle 2030 asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä ottaen huomioon verojen ja maksujen olennaisen ja kasvavan vaikutuksen energiahintoihin. Tässä yhteydessä komissio väittää, että yksimielisyysvaatimus on tähän asti tehnyt mahdottomaksi tarkistaa vuoden 2003 energiaverotusta koskevaa puitedirektiiviä (1), joka pohjautuu pitkälti seuraaviin vanhentuneisiin perusteisiin, ei puhtaan energian tavoitteisiin:

—

verotus kulutettujen energiatuotteiden määrän tai painon, ei niiden energiasisällön mukaan

—

muuttumattomat vähimmäisverokannat, jotka antavat tehottomia signaaleja ja luovat epätervettä kilpailua.

Lisäksi komissio katsoo, että alakohtaiset verovapautukset ja -vähennykset (ilma-, meri- ja maanteitse kuljetettavassa tavaraliikenteessä, maatalous- ja kalastusalalla sekä energiaintensiivisessä teollisuudessa) heikentävät energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä kannustimia.

3.5

 Komission mukaan tiedonannon tarkoituksena on luoda edellytykset vuoden 2003 direktiivin tarkistamiselle, jonka tavoitteena on

—

tukea voimakkaammin puhtaaseen energiaan siirtymistä ympäristön kannalta johdonmukaisten verokantojen avulla ja korvaamalla fossiilisille polttoaineille myönnetyt tuet hiiliverolla

—

varmistaa kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen kasvu siirtymällä kulutus- ja ympäristöveroihin, jotka tukevat paremmin kasvua, yhdenmukaistamalla veroasteet jäsenvaltioiden välillä, millä on myönteinen vaikutus vähittäishintoihin

—

vahvistaa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä näkökohtia suunnittelemalla sosiaalipolitiikan ja hyvinvointijärjestelmien puitteissa asianmukaisia liitännäistoimenpiteitä, joilla lievennetään verotuksen painopisteen siirtämisen vaikutusta ja tehdään siitä yhteiskunnallisesti hyväksyttävää puhdasta energiaa ajatellen (muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien tukeminen, talouden alojen ja/tai alueiden siirtymän edistäminen, työn verotuksen keventäminen).

3.6

 Määräenemmistöpäätöksiä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi tiedonannossa esitetään kaksi vaihtoehtoa, joilla vältetään tarve muuttaa SEUT-sopimusta ja joilla ei ole vaikutusta unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivallan nykyiseen jakoon: joko ympäristöä koskevassa osastossa (SEUT-sopimuksen 192 artiklan 2 kohta) vahvistetun erityisen siirtymälausekkeen käyttö, joka mahdollistaisi pääasiassa ympäristöön liittyviä energiaverotustoimenpiteitä koskevan menettelyllisen tavoitteen saavuttamisen, tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 48 artiklan 7 kohdan mukaisen yleisen siirtymälausekkeen käyttö niitä verotoimenpiteitä varten, joilla tähdätään yleisesti energiatavoitteisiin. Molemmissa tapauksissa neuvoston tehtävänä olisi päättää siirtymisestä yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätöksiin.

3.7

 Lopuksi tiedonannossa pyritään vauhdittamaan demokraattisen vastuuvelvollisuuden kehittämistä yleistä etua koskevia arkaluonteisia asioita kattavan Euratomin perustamissopimuksen puitteissa ehdottamalla Euroopan parlamentin (jota tällä hetkellä pelkästään kuullaan, mutta ei kansainvälisten sopimusten tekemisen yhteydessä) ja kansallisten parlamenttien osallistamista.

3.8

 Euratomin perustamissopimuksen sisältöä ei muutettaisi lukuun ottamatta sitä, että laajennettaisiin kansalaisyhteiskunnan tiedonsaantioikeuksia, varmistettaisiin rajatylittävä kuuleminen jäsenvaltioiden välillä silloin, kun päätöksiin sisältyy mahdollinen rajatylittävä vaikutus, vahvistettaisiin Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän (ENSREG) osallistumista ja vahvistettaisiin valmiutta reagoida mahdollisiin ydinonnettomuuksiin. Sen vuoksi sitä on tarkasteltava uudelleen SEU-sopimuksen 48 artiklan mukaisen tavanomaisen perussopimusten tarkistusmenettelyn mukaisesti.

4.   Yleistä

4.1

 ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon, joka koskee määräenemmistöpäätösten käyttöönottoa energiaverotuksen alalla ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. ETSK kannattaa myös Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien vahvempaa roolia Euratomin päätöksentekoprosessissa (jossa ne eivät tällä hetkellä ole osallisina) sekä komission ehdotusta lisätä kansalaisyhteiskunnan osallistumista ydinvoimaa koskevien politiikkojen laatimiseen, vaikka tiedonannossa itsessään asiaan otetaan kantaa pitkän aikavälin näkökulmasta. ETSK kehottaa luomaan tiiviimmän yhteyden energiaunionin tulevien tilannekatsausten ja vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän ja vuoteen 2050 ulottuvan pitkän aikavälin strategian välille.

4.2

 ETSK tunnustaa välittömien toimenpiteiden tarpeen (koska selvästi yli 80 prosenttia hiilidioksidipäästöistä johtuu energian tuotannosta ja käytöstä), mutta kehottaa EU:ta noudattamaan toissijaisuusperiaatetta soveltaessaan määräenemmistöpäätösmenettelyä ja kun unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, keskittymään sellaisiin osa-alueisiin, missä yhteisiä tavoitteita ei voida saavuttaa tehokkaammin valtiollisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Tämä koskee myös suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi (2).

4.3

 ETSK panee huolestuneena merkille, että tiedonannossa COM(2019) 177 ei ole mainintaa tiedonantoon ”Kohti tehokkaampaa ja demokraattisempaa päätöksentekoa EU:n veropolitiikan alalla” [COM(2019) 8] sisältyvästä lähestymistavasta, jonka tavoitteena on asteittainen, nelivaiheinen siirtyminen tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisiin määräenemmistöpäätöksiin tietyillä EU:n yhteisen veropolitiikan aloilla. (3) ETSK on tietoinen eräiden tarkasteltavana olevien energiaverotusmallien mahdollisesti kiistanalaisesta luonteesta. Komitea suosittaakin painokkaasti, että komissio soveltaa vastaavaa lähestymistapaa myös tässä tapauksessa ja pyrkii erittelemään vähiten kiistanalaiset verotusalat ensin käsiteltäviksi.

4.4

 ETSK pitää valitettavana, ettei tiedonannossa COM(2019) 177 tarkastella laajemmin sellaisten erityisten veropäätösten mahdollisia tyyppejä, joita voitaisiin käsitellä määräenemmistöäänestyksin, ja kehottaa komissiota korjaamaan asian. ETSK:n mielestä olisi huolestuttavaa, jos EU:n tasolla tehtäisiin energiaverotusta koskevia päätöksiä, jotka aiheuttaisivat kielteisiä jakaumavaikutuksia (kuten energiaköyhyyden lisääntyminen) esimerkiksi sen johdosta, että vähävaraisimpien kuluttajien energiamenoihin myönnettävät tuet poistettaisiin. On arkaluonteisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat jäsenvaltioihin eri tavoin sen mukaan, miten riippuvaisia ne ovat fossiilisista polttoaineista ja miten hyvin vaihtoehtoja on saatavilla. Tarvitaan hienovarainen, paikallisiin olosuhteisiin soveltuva lähestymistapa, ja on ryhdyttävä toimiin oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi, jotta työntekijöitä, kuluttajia ja yhteisöjä ei unohdeta. Tällaisissa tapauksissa uudenlaiset energian verotukseen liittyvät toimenpiteet saattavat edellyttää EU:lta korvaavaa rahoitusta, jolla tasoitetaan aiheutettuja sosiaalisia ja taloudellisia vahinkoja.

4.5

 Kotitalouksien budjetteja nopeammin kasvavat energiahinnat, Euroopassa vallitsevat tuloerot ja energiakäänteestä aiheutuvat kustannukset (sähkö- ja kaasumarkkinoiden hajauttaminen ja digitalisointi) määrittävät energiaköyhyyden tason yhteiskunnassa. (4) Eurooppalaisella energiaköyhyysindeksillä (EEPI) pisteytetään ja asetetaan järjestykseen jäsenvaltioiden edistyminen kotitalouksien ja liikennealan energiaköyhyyden lieventämisessä (5), ja Euroopan energiaköyhyyden seurantakeskuksen havaintojen perusteella tiedonantoon olisi yhdistettävä eurooppalainen toimintasuunnitelma, jolla pyritään poistamaan energiaköyhyyttä puuttumalla sen perimmäisiin syihin (6). Kuten aiemmissa ETSK:n lausunnoissa on todettu (7), ”energiatehokkuus tai kuluttamatta jäänyt energia eivät ole energialähteitä”, ja näin ollen ne eivät voi sinällään ratkaista ilmastonmuutokseen, energian toimitusvarmuuteen tai energiaköyhyyteen liittyviä ongelmia.

4.6

 Kuluttajat eivät hyödy oikeudenmukaisella tavalla EU:n ponnisteluista energia-alalla tukku- ja vähittäismarkkinoiden erottamisen vuoksi (8): useiden tekijöiden (kuten jakelun myöhäinen eriyttäminen, tukitaakka ja uusien vähittäismyyjien korkea epäonnistumisaste) vuoksi vapauttamisen jälkeen tukkumarkkinoilla historiallisesti laskeneet hinnat eivät ole vaikuttaneet vähittäismarkkinoihin.

EU:ssa energian verkkomaksut ovat jo nyt erittäin korkeat. (9) Kun otetaan huomioon, että noin 40 prosenttia eurooppalaisten kuluttajien maksamasta sähkön lopullisesta hinnasta koostuu veroista ja maksuista, komission tehtävänä on arvioida energian hintojen mahdollisia vaikutuksia sekä verotuksen yhdenmukaistamisen vaikutuksia kaikkein köyhimpiin kotitalouksiin.

4.7

 Hylkäämättä yhteyttä ympäristöpolitiikkaan tiiviimpi koordinointi laajemman teollisuuspolitiikan kanssa ja siitä seuraava talouskehitys voisi mahdollistaa myös

—

potentiaalisten sosiaalisten jännitteiden paremman hallinnan (korkeammat tulot työntekijöille energian kasvavien kustannusten kompensoimiseksi) (10)

—

Euroopan energia-alan nykyisen monimuotoisuuden paremman hallinnan: tähän mennessä toteutetut erilliset kansalliset energiapolitiikat voivat Euroopan tasolla hyvin hallittuina olla myönteinen tekijä, koska ne hyödyntävät erilaisia ja täydentäviä vaihtoehtoja energiaunionin politiikkojen puitteissa.

4.8

 Sekä erityistä siirtymälauseketta koskevan SEUT-sopimuksen 192 artiklan 2 kohdan että yleistä siirtymälauseketta koskevan SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdan yhteydessä todellisen energiaunionin kehittäminen kulkee käsi kädessä itsemääräämisoikeuden siirtämisen kanssa.

4.9

 Siitä huolimatta, että energia-alalla on vuosien kuluessa saavutettu edistystä, osittain EU:n politiikkojen (kuten uusiutuvien energialähteiden kapasiteetin lisäämisen) ja osittain kansainvälisten tekijöiden (kuten nesteytetyn maakaasun joustavampien toimitusehtojen, hiilen indeksoinnin ja alhaisempien hintojen) vuoksi tietyt ongelmat (mukaan lukien jäljempänä kohdassa 4.11 luetellut tärkeimmät ongelmat) haittaavat edelleen todellisten energian sisämarkkinoiden kehittämistä ja vievät kuluttajilta mahdollisuuden hyötyä niistä oikeudenmukaisella tavalla.

4.10

 Suurimpiin esteisiin kuuluu rajatylittävän yhteenliitäntäkapasiteetin puutteellinen kehittäminen etenkin sähköalalla. Tämä johtuu kansallisista päätöksistä ja viivästyksistä EU:n toimissa saavuttaa sähköverkkojen yhteenliitännöissä 10 prosentin tavoite vuoteen 2010 mennessä ja 15 prosentin tavoite vuoteen 2030 mennessä (tavoitteet, jotka sinänsä ovat jo hyvin rajallisia, riittämättömiä ja ei-sitovia). (11)

4.11

 Yhteiskunnallisen yhteisymmärryksen tulisi olla etusijalla, koska uusimmat tiedot osoittavat, että pohjois- ja länsieurooppalaiset kotitaloudet käyttävät energiaan 4–8 prosenttia ja keski- ja itäeurooppalaiset kotitaloudet 10–15 prosenttia tuloistaan. (12) Myös energiaköyhyyteen ohjataan paljon varoja, koska sitä pidetään uutena sosiaalisena painopisteenä, jota on torjuttava kansallisella ja Euroopan tasolla, mutta sitä esiintyy siitä huolimatta.

5.   Erityistä

5.1

 Energiajärjestelmä on jäykkä, ja infrastruktuuri- ja sääntelymuutosten toteuttaminen sen yhteydessä vie kymmenisen vuotta, samalla kun kilpailu jatkuu (kuten kiinalaiset aurinkopaneelit ja sähköajoneuvoteollisuuden nousu ovat selvästi osoittaneet). Tarvitaan uusi, laajempi energiapolitiikan malli, johon sisältyy esimerkiksi eurooppalaisten yritysten saama lisäarvo tutkimuksesta, joka koskee uusiutuviin energianlähteisiin liittyvää energiatoimitusten jatkuvuutta, tai niiden tukeminen esimerkiksi sähköautojen, niihin liittyvien viimeisimmän sukupolven akkujen, vedyn tai tuuliturbiinien aloilla silloin, kun niillä on kilpailuetu.

5.2

 Komission energiapolitiikan täydentävä muotoilu ja toteuttaminen etenemissuunnitelman muodossa on välttämätöntä, sillä energiapolitiikka ei koostu pelkästään veroista ja se kattaa joka tapauksessa sekä energiatoiminnan että energiatuotteiden verot. Aiempi kokemus muilla aloilla osoittaa, että itsemääräämisoikeuden siirtäminen ilman todellista, täydellistä unionia voi johtaa suuriin erimielisyyksiin (kuten talous- ja rahaliiton tapauksessa).

5.3

 Energiakustannuksilla on suora ja välitön vaikutus kaikkiin yrityksiin ja ihmisten elämään, minkä vuoksi energiaverotusta koskevan epätasapainoisen aloitteen seurauksia on mietittävä huolellisesti. Tässä yhteydessä ja välttämättömän sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin perusteella ETSK on tyytyväinen komission uuden puheenjohtajan ilmoitukseen päästötullin käyttöönotosta, jotta varmistetaan eurooppalaisten yritysten kilpailukyky globaaleilla markkinoilla ja vältetään hiilivuoto. Työpaikkansa menettäville työntekijöille on avattava uusia näkymiä ja tarjottava ammatillista uudelleenkoulutusta ja muita ratkaisuja neuvottelujen pohjalta.

5.4

 Kun otetaan huomioon fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian eri veroasteista johtuvat mahdolliset sisämarkkinoiden vääristymät, komission olisi otettava huomioon, että vapaakauppasopimuksilla voi olla samanlainen vaikutus, jos kolmansien maiden erilaiset energia- ja kilpailupolitiikan lainsäädäntökehykset mahdollistavat polkumyynnin. Ne saattavat vaikuttaa EU:n toimialoihin, joihin ehdotetut verotoimenpiteet kohdistuvat, kuten lento-, vesi- ja maantieliikenne, maa- ja kalatalous ja energiaintensiiviset teollisuudenalat. Siksi EU:n pitäisi kahden- ja monenvälisissä kauppaneuvotteluissa vaatia järjestelmällisesti, että tuotavien tuotteiden on vastattava unionin sosiaali- ja ympäristölainsäädännön vaatimuksia. (13)

Bryssel 26. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.

(2)  Asiakokonaisuuteen SOC/626 kuuluva lausunto aiheesta ”Siirtymälauseke” (ks. tämän virallisen lehden sivu 87).

(3)  EUVL C 353, 18.10.2019, s. 90.

(4)  EUVL C 198, 10.7.2013, s. 1.

(5)  Eurooppalainen energiaköyhyysindeksi (EEPI) https://www.openexp.eu/sites/default/files/publication/files/european_energy_poverty_index-eepi_en.pdf.

(6)  EUVL C 341, 21.11.2013, s. 21.

(7)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 120.

(8)  EUVL C 383, 17.11.2015, s. 84.

(9)  COM(2019) 1 final.

(10)  Aiemmissa päätöslauselmissaan Euroopan parlamentti on varoittanut, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategia ”saattaa lisätä voimakkaasti energiaköyhyyttä” (14. maaliskuuta 2013 annettu päätöslauselma energia-alan etenemissuunnitelmasta 2050), ja kehottanut näin ollen komissiota ”rakentamaan siltoja sosiaali- ja energiapolitiikkojen välille” (14. huhtikuuta 2016 annettu päätöslauselma köyhyyden torjuntaa koskevan tavoitteen saavuttamisesta kotitalouksien kasvavat menot huomioon ottaen).

(11)  Komission asiantuntijaryhmän mukaan yhteenliitäntäaste laskee vähitellen eivätkä eräät jäsenvaltiot saavuta 10 prosentin tavoitetta vuonna 2020. Ks. sähköverkkojen yhteenliitäntätavoitteita käsittelevän komission asiantuntijaryhmän raportti Towards a sustainable and integrated Europe, marraskuu 2017, s. 25. Ks. myös EUVL C 383, 17.11.2015, s. 84.

(12)  COM(2019) 1 final.

(13)  EUVL C 283, 10.8.2018, s. 83.

LIITE

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä:

Kohta 4.5

Poistetaan.

Sekä erityistä siirtymälauseketta koskevan SEUT-sopimuksen 192 artiklan 2 kohdan että yleistä siirtymälauseketta koskevan SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdan yhteydessä todellisen energiaunionin kehittäminen kulkee käsi kädessä itsemääräämisoikeuden siirtämisen kanssa.

Puolesta

:

73

Vastaan

:

91

Pidättyi äänestämästä

:

11

Kohta 1.1.2

Muutetaan.

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen käyttää siirtymälausekkeita keskusteluun siirtymälausekkeiden käyttämisestä määräenemmistöpäätösten tekemiseksi neuvostossa ja yhteispäätösmenettelyn käyttämiseksi Euroopan parlamentin kanssa. Tässä uudessa järjestelyssä ETSK:lla voisi olla tärkeä rooli kolmikantaneuvotteluiden tukemisessa, ja sen olisi oltava niissä mukana.

ETSK kannattaa tiedonantoa useita tiedonannossa esitettyjä näkemyksiä mutta katsoo, että ilmasto- ja energiastrategian tehokkaassa hallinnoinnissa ja energiaverotusta koskevassa yhdenmukaisemmassa EU:n lainsäädännössä olisi otettava huomioon eurooppalaisten yritysten, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien, kuten kuluttajien, huolenaiheet. Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen ja sitouttaminen, jäsenvaltioiden tuki sekä työmarkkinaosapuolten yksimielisyys ja sitoutuminen ovat tärkeitä tämän prosessin onnistumisen kannalta.

Puolesta

:

65

Vastaan

:

105

Pidättyi äänestämästä

:

9

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/112

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Ilmailustrategia Euroopalle: korkeiden sosiaalisten standardien ylläpitäminen ja edistäminen”

(COM(2019) 120 final)

(2020/C 14/16)

Esittelijä: Raymond HENCKS

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 11.4.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta

Hyväksyminen jaostossa

3.7.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

174/0/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK on tyytyväinen komission kertomukseen, jossa käsitellään erittäin liikkuvan lentomiehistön (lentäjät ja matkustamomiehistö) työehtoja ja -oloja. Näiden työntekijöiden tilanne voi olla hyvin monimutkainen, koska heidän työnsä on luonteeltaan rajat ylittävää ja koska heidän oikeutensa ja suojelunsa taso vaihtelevat heihin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan.

1.2

 ETSK pitää valitettavana, että kertomus julkaistaan vasta nykyisen komission toimikauden lopulla, kun jatkotoimista ei ole varmuutta. ETSK toivoo, että uusi komissio pitää kertomuksessa todettujen ongelmien ratkaisemista erittäin tärkeänä tilanteen vakavuuden mukaisesti ja ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä.

1.3

 ETSK on tyytyväinen siihen, että kertomuksessa tunnustetaan ongelmia olevan edelleen paljon ja oikeudellisen epävarmuuden jatkuvan. Siinä myös todetaan, että EU:n ja kansallisten sääntöjen täytäntöönpanon parantaminen on olennaista kaikissa lentomiehistön työsuhteiden muodoissa, jotta voidaan välttää sovellettavaa oikeutta rikkovat ja kiertävät käytännöt, kuten pimeä työ tai näennäisesti itsenäinen ammatinharjoittaminen, ja jotta lentomiehistölle voidaan taata lailliset ja tasapuoliset työehdot ja -olot siten, että miehistön ja matkustajien turvallisuus on ehdottoman ensisijaista. ETSK kannattaa komission suunnittelemia toimia ja kehottaa jäsenvaltioita valvomaan, että lentomiehistöä koskevia sosiaalisia ja työhön liittyviä sääntöjä tulkitaan ja sovelletaan yhtenäisesti.

1.4

 ETSK pitää valitettavana, ettei ole olemassa luotettavia tietoja lentomiehistön työpaikkojen, ulkoistettujen työsuhteiden eikä myöskään vuokratyöntekijöiden määrästä. Tämä tilastotietojen puute, jonka ETSK kehottaa korjaamaan mahdollisimman pian, lisää työehtoihin liittyvää oikeudellista epävarmuutta ja eroja lentomiehistön suojelun tasossa, luo olosuhteet, joissa EU:n lentoyhtiöiden edellytykset kilpailuun ovat erilaiset tai epäreilut ja joissa näille aiheutuu voimakkaita kilpailupaineita, sekä aiheuttaa vahinkoa jäsenvaltioille, jotka jäävät ilman tiettyjä verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja.

1.5

 Kun otetaan huomioon työsopimusten laaja kirjo ja niistä toisinaan aiheutuva epävarmuus, ETSK toistaa pyyntönsä (1) edistää suoria työsuhteita, joita olisi pidettävä tavanomaisena työsuhdemallina ilmailualalla. ETSK myös katsoo, että kaikkia sellaisia epätyypillisiä työsuhteita, jotka saattavat olla lentomiehistön ja matkustajien turvallisuuden kannalta haitallisia, on ehdottomasti vastustettava, ottaen kuitenkin huomioon, että tilapäiseen työsuhteeseen tai vuokratyöntekijöihin turvautuminen ei automaattisesti ole laitonta tai johda sosiaaliseen polkumyyntiin.

1.6

 Koska myös lentomiehistöön sovelletaan laittomia työjärjestelyjä, kuten pimeää työtä ja näennäisesti itsenäistä ammatinharjoittamista, ja jätetään soveltamatta lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä, ETSK tukee komissiota, joka kehottaa jäsenvaltioita välittömästi

—

varmistamaan asianmukaisin keinoin, että jäsenvaltioissa sovelletaan voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja että unionin oikeutta noudatetaan sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut

—

valvomaan, että ilmailun turvallisuutta koskevia unionin sääntöjä sovelletaan oikein ja samalla tavalla lentomiehistöön riippumatta siitä, millainen sopimussuhde heillä on lentoyhtiön kanssa

—

saattamaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa annetun direktiivin, jota sovelletaan kaikenlaisiin voimassa oleviin ja tuleviin sopimuksiin, näennäisesti itsenäinen ammatinharjoittaminen mukaan luettuna.

1.7

 ETSK odottaa tulevan Euroopan työviranomaisen huolehtivan siitä, että lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin, jossa vahvistetaan periaate samasta työstä maksettavasta samasta palkasta samassa paikassa, tehdyt viimeaikaiset muutokset saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että muutoksia ryhdytään soveltamaan jäsenvaltioissa 30. heinäkuuta 2020 mennessä. Lisäksi ETSK katsoo, että työviranomaisen on myös huolehdittava siitä, että kaikkia siviili-ilmailualan työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.

1.8

 ETSK muistuttaa, että oikeus perustaa ammattijärjestö tai kuulua siihen, oikeus neuvotella työehtosopimuksista, oikeus mennä lakkoon jne. ovat kansainvälisellä, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla taattuja ihmisoikeuksia, joita on kunnioitettava tinkimättä. Valitettavasti käytännössä on tapauksia, joissa oikeutta järjestäytymiseen ja työehtosopimusneuvotteluihin rajoitetaan ja työntekijöiden on puolustettava oikeuksiaan oikeusistuimessa. Myös oikeus tietoon ja kuulemiseen olisi taattava.

1.9

 Maailmanlaajuisten siviili-ilmailun työnormien puuttuminen heikentää EU:n ja jäsenvaltioiden työlainsäädännön toimivuutta sekä EU:n sisäisillä että ulkopuolisilla reiteillä. ETSK pitää valitettavana, ettei Kansainvälisessä työjärjestössä ole nähtävästi päästy yksimielisyyteen siviili-ilmailualan työntekijöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen laatimisesta, vaikka vastaavanlainen merenkulkualan miehistöä koskeva yleissopimus on tehty. ETSK kannustaa painokkaasti Euroopan unionia sisällyttämään kunnianhimoisia ja sitovia työhön liittyviä sosiaalialan lausekkeita ja normeja kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin ilmailualan sopimuksiin ja on tyytyväinen komission aikomukseen toimia näin.

1.10

 Koulutuksen laadun osalta on erittäin huolestuttavaa lukea komission kertomuksesta, että

—

lentäjäkokelaiden oppimat taidot eivät aina vastaa sitä, mitä lentoyhtiöt edellyttävät

—

suuri osa lentäjistä, joilla on liikennelentäjän lupakirja, ei täytä lentoyhtiöiden tavallisia työhönottovaatimuksia.

1.11

 ETSK muistuttaa, että uudessa direktiivissä avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa säädetään seuraavaa: ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä taikka työehtosopimuksissa vaaditaan työnantajaa antamaan koulutusta työntekijälle, jotta tämä voi tehdä työn, jota varten hänet on palkattu, tällaisen koulutuksen on oltava maksutonta työntekijälle, se on laskettava työajaksi ja sen on mahdollisuuksien mukaan tapahduttava työaikana.”

1.12

 ETSK pyytää komissiota olemaan aloitteellinen ja kutsumaan kaikki ne organisaatiot, jotka täyttävät siviili-ilmailun alakohtaisen neuvottelukomitean jäsenyyskriteerit, osallistumaan aktiivisesti kyseisen komitean työhön ja hyödyntämään tätä välinettä tehokkaasti, jotta ongelmiin löydettäisiin neuvottelemalla kumpaakin osapuolta tyydyttävät ratkaisut.

1.13

 ETSK toteaa lisäksi, että lentomiehistön työilmapiiri ei riipu ainoastaan työoloista vaan myös ulkoisista tekijöistä, kuten matkustajien tyytyväisyydestä palvelujen laatuun lentoasemalla ja lentokoneessa. Siksi on tärkeää, että matkustajien oikeuksia kunnioitetaan, myös kun kyse on matkustajista, joilla on erityistarpeita (vammaiset, iäkkäät, lapset, raskaana olevat naiset).

2.   Johdanto

2.1

 Lentoliikennealan sosiaalinen suojelu ja työoikeus kuuluvat unionin oikeudessa määritettäviä vähimmäisvaatimuksia lukuun ottamatta yhä valtaosin jäsenvaltioiden toimivaltaan ja ovat niiden vastuulla. Alan sääntöjä sovelletaan eri maissa eriasteisesti ja eri tavoin.

2.2

 Siviili-ilmailun alalla ei ole myöskään yhtenäistä työllisyysmallia: tietyt yhtiöt tarjoavat laadukkaita työpaikkoja ja toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, kun taas hiljattain julkaistun tutkimuksen ( Study on employment and working conditions of aircrews in the EU internal aviation market – nk. Ricardo-tutkimus) mukaan 9–19 prosenttia matkustamomiehistöstä ja noin 8 prosenttia lentäjistä ilmoitti, että heidät on palkattu jonkinlaisen välittäjäorganisaation kautta.

2.3

 Tarkasteltavana olevassa komission kertomuksessa käsitellään vain lentomiehistöä (lentäjät ja matkustamomiehistö). Heidän tilanteensa voi olla hyvin monimutkainen, koska heidän työnsä on luonteeltaan rajat ylittävää ja koska heidän oikeutensa ja suojelunsa taso vaihtelevat heihin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan.

2.4

 Tämän lisäksi liiketoimintakustannuksiin kohdistuvat paineet vahvasti kilpailluilla markkinoilla saavat osan lentoyhtiöistä käyttämään erilaisia välillisiä työsuhdejärjestelmiä vaihtoehtona toistaiseksi voimassa oleville työsopimuksille, jotka Ricardo-tutkimuksen mukaan ovat edelleen pääasiallinen työsuhdemuoto. Liiketoimintakustannusten alentamiseksi monet lentoliikenteen harjoittajat kuitenkin

—

ulkoistavat osan toiminnastaan

—

palkkaavat lentohenkilöstöä työnvälitystoimistojen ja myös työvoiman vuokrausyritysten kautta, käyttäen joskus erilaisia järjestelyjä monimutkaisen työsuhdeketjun puitteissa niin, että todellista työnantajaa on vaikea määrittää

—

palkkaavat itsenäisiä ammatinharjoittajia

—

sijoittavat henkilöstön kotiaseman muualle kuin sinne, missä lentoyhtiön lupa on myönnetty

—

käyttävät ”pay to fly” -sopimuksia.

—

Tämä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja hankaloittaa toisinaan laittomien tilanteiden erottamista tilanteista, jotka ovat erittäin monimutkaisia mutta laillisia.

2.5

 Vuonna 2015 julkaisemassaan tiedonannossa ilmailustrategiasta Euroopalle komissio ilmoitti, että sosiaalinen toimintaohjelma asetetaan ilmailualalla ensisijaiseen asemaan. Euroopan parlamentti, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea olivat kuitenkin vuonna 2017 edelleen huolissaan tilanteesta, joka ei ollut juurikaan muuttunut, ja kehottivat jäsenvaltioita ja komissiota reagoimaan ilmailualan jatkuviin sosiaalisiin ongelmiin etenkin erittäin liikkuvan lentomiehistön osalta.

2.6

 Koska ilmailualalla ei ole toteutettu sosiaalista ulottuvuutta koskevia konkreettisia toimenpiteitä ja osa ilmailualan henkilökunnasta on ollut toistuvasti lakossa, kuuden jäsenvaltion liikenneministerit kehottivat lokakuussa 2018 yhteisessä julkilausumassa komissiota laatimaan vuoden 2018 loppuun mennessä konkreettisia toimenpiteitä ja erityisesti kunnianhimoisen sosiaalisen toimintaohjelman, jolla taataan yhdenvertaiset työolot ja jossa kaikki alan toimijat sekä EU:ssa että kolmansissa maissa asetetaan tasapuoliseen kilpailuasemaan.

3.   Yleistä

3.1

 Vuonna 2015 julkaistussa ilmailustrategiassa Euroopalle unioni on sitoutunut vahvistamaan sosiaalista toimintaohjelmaa ja luomaan ilmailualalle laadukkaita työpaikkoja ja muun muassa tutkimaan tarvetta selventää, mikä on sovellettava lainsäädäntö ja toimivaltainen tuomioistuin ilmailualan liikkuvien työntekijöiden työsopimusten suhteen.

3.2

 Saadakseen paremman käsityksen ilmailualan markkinoiden nykytilasta komissio teetti tutkimuksen lentomiehistön työehdoista ja -oloista (nk. Ricardo-tutkimus). Tutkimus julkaistiin tammikuussa 2019.

3.3

 ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on laatinut kertomuksen lentomiehistön tilanteesta ja työoloista. Tiedonanto julkaistaan kuitenkin vasta nykyisen komission toimikauden lopulla, eikä jatkotoimista ole varmuutta. ETSK toivoo, että uusi komissio pitää kertomuksessa todettujen ongelmien ratkaisemista erittäin tärkeänä tilanteen vakavuuden mukaisesti ja ehdottaa pikaisesti asianmukaisia toimenpiteitä.

3.4

 Kertomuksessa todellakin vahvistetaan, että ongelmia on edelleen paljon ja oikeudellinen epävarmuus jatkuu. Siinä myös todetaan, että EU:n ja kansallisten sääntöjen täytäntöönpanon parantaminen on olennaista kaikissa lentomiehistön työsuhteiden muodoissa, jotta voidaan välttää sovellettavaa oikeutta rikkovat ja kiertävät käytännöt, kuten näennäisesti itsenäinen ammatinharjoittaminen, ja jotta lentomiehistölle voidaan taata lailliset ja tasapuoliset työehdot ja -olot.

3.5

 ETSK pitää valitettavana, että ainoa komission täytäntöönpanema konkreettinen toimenpide sen jälkeen, kun ilmailustrategiassa määritettiin vuonna 2015 sosiaalinen toimintaohjelma, on ollut sovellettavaa työlainsäädäntöä ja toimivaltaisia tuomioistuimia koskevan käytännön oppaan julkaiseminen. Kertomus ei anna vastausta kysymykseen, aikooko komissio antaa tulkintaohjeita tai tehdä muutoksia siviili-ilmailua koskeviin sääntöihin. Komissio kutsuu koolle jäsenvaltioiden ilmailu- ja työlainsäädäntöalan asiantuntijoista muodostettavan tilapäisen ryhmän, jonka tehtävänä on arvioida tilannetta tarkasteltavana olevassa kertomuksessa lueteltujen toimien osalta sekä informoida komissiota ja jäsenvaltioita siitä, miten työlainsäädäntöä voidaan soveltaa asianmukaisella tavalla ilmailualalla. ETSK pyytää, että toimielinten asiantuntijoiden lisäksi myös työmarkkinaosapuolet otetaan asianmukaisesti mukaan tämän ryhmän työskentelyyn.

4.   Erityistä

4.1

 Komission kertomuksessa täsmennetään, että lentomiehistön työpaikkojen määrästä ei ole saatavilla minkäänlaisia lukuja. ETSK pohtiikin, miten voidaan laatia luotettavia ennusteita koulutettavien ja rekrytoitavien lentäjien ja matkustamomiehistön määrästä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämä koskee erityisesti lentäjien koulutusta, joka on pitkä ja kallis.

4.2

 Puutteellisten tilastojen vuoksi myöskään lentomiehistön työpaikkojen ulkoistamisen määrästä ei ole tietoja. Ainoa tutkimus, jota siis voidaan käyttää lähteenä, on siviili-ilmailualan eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten tutkimus vuodelta 2015, jonka mukaan vain 52,6 prosenttia halpalentoyhtiöiden palveluksessa olevista vastaajista kertoi tehneensä suoran työsopimuksen. ETSK katsoo, että tilastovälineen parantaminen on välttämätöntä. Tilastotietojen puuttuminen lisää työehtoihin liittyvää oikeudellista epävarmuutta ja eroja lentomiehistön suojelun tasossa sekä vaikeuttaa rajan vetämistä laillisten ja laittomien käytäntöjen, väärinkäytösten ja lainsäädännön puutteiden välillä. Tilanne eriarvoistaa EU:n lentoyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja aiheuttaa näille voimakkaita kilpailupaineita sekä aiheuttaa vahinkoa jäsenvaltioille, jotka jäävät ilman tiettyjä verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja.

4.3

 Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) toteaa elokuussa 2017 julkaisemassaan käytännön ohjeessa, että turvallisuuteen liittyvien työpaikkojen, myös lentomiehistön työpaikkojen, ulkoistaminen voi vaikuttaa haitallisesti turvallisuuteen. Näin ollen virasto on ehdottanut konkreettisia toimenpiteitä, jotka liittyvät turvallisuuden kannalta olennaisten palvelujen ulkoistamiseen ja lentokoneiden vuokraamista miehistöineen koskeviin sopimuksiin.

4.4

 Myöskään vuokratyöstä unionilla ei ole luotettavia tietoja. Ricardo-tutkimuksen mukaan 9–19 prosenttia matkustamomiehistöstä ja noin 8 prosenttia lentäjistä kuitenkin ilmoitti, että heidät on palkattu jonkinlaisen välittäjäorganisaation kautta, ja suurin osa välittäjien kautta palvelukseen otetuista työskentelee halpalentoyhtiöissä.

4.5

 ETSK toistaa pyyntönsä (2) edistää suoria työsuhteita, joita olisi pidettävä tavanomaisena työsuhdemallina ilmailualalla. ETSK myös katsoo, että kaikkia sellaisia epätyypillisiä työsuhteita, jotka saattavat olla lentomiehistön ja matkustajien turvallisuuden kannalta haitallisia, on ehdottomasti vastustettava.

4.6

 Vuokratyöstä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (2008/104/EY) (3) voidaan soveltaa vain tilapäisesti eikä muuttaa pysyväksi toimenpiteeksi, ottaen kuitenkin huomioon, että tilapäiseen työsuhteeseen tai vuokratyöntekijöihin turvautuminen saattaa olla välttämätöntä eikä automaattisesti laitonta tai sosiaaliseen polkumyyntiin johtavaa.

4.7

 Pimeän työn vastainen eurooppalainen foorumi järjestää vuoden lopussa seminaarin, jossa käsitellään muun muassa näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen aiheuttamaa pimeää työtä ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota lentomiehistön näennäisesti itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Seminaari on tärkeä tapahtuma, jossa ongelma nostetaan esille ja siitä keskustellaan työsuojelutarkastajien ja työmarkkinaosapuolten kesken. On tärkeää, että jäsenvaltiot tehostavat työsuojelutarkastuksiaan, jotta pystytään tehokkaasti valvomaan unionin ja jäsenvaltioiden työehtosäännösten noudattamista siviili-ilmailun alalla.

4.8

 Unionin lentoturvallisuussääntöihin sisältyy kotiaseman käsite. Koska lentomiehistö on erittäin liikkuvaa, voi olla vaikea määrittää, mitä sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan, mitä työlainsäädäntöä käytetään ja missä tuomioistuimessa miehistön jäsenet voivat vedota oikeuksiinsa. Kotiaseman perusteella myös lasketaan lentoaika- ja työaikarajoitukset. ETSK kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita valvomaan unionin ja kansallisen sosiaalilainsäädännön asianmukaista soveltamista henkilöstöön, joka on sellaisen unionin lentoliikenteen harjoittajan palkkaamaa, jonka käyttämä toimipaikka sijaitsee muualla kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa liikenteenharjoittajan päätoimipaikka lentoliikenteestä annetun asetuksen mukaan sijaitsee.

4.9

 Komission kertomuksen mukaan eri toimipaikkojen määrä kasvaa koko ajan ja lentoyhtiöiden lentokoneiden ja -miehistön toimipaikka sijaitsee entistä useammin muualla kuin lentoyhtiön päätoimipaikka eli jonkin toisen jäsenvaltion alueella tai joskus jopa kolmannessa maassa. Tällöin olisi sovellettava sen maan lainsäädäntöä, missä toimipaikka sijaitsee, mutta osa lentoyhtiöistä soveltaa toimipaikan sijaintivaltion lainsäädännön sijasta päätoimipaikan sijaintivaltion lainsäädäntöä. ETSK pyytää komissiota julkaisemaan suuntaviivoja kotiasemista ja toimipaikoista sekä sovellettavasta oikeudesta.

4.10

 On olemassa useita itsenäisen ammatinharjoittamisen muotoja: itsenäisenä ammatinharjoittajana työskentelevä lentäjä otetaan palvelukseen suoraan, välittäjäorganisaation tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien lentäjien perustaman osakeyhtiön kautta. ETSK tukee komissiota, joka kehottaa jäsenvaltioita välittömästi

—

valvomaan, että ilmailun turvallisuutta koskevia unionin sääntöjä sovelletaan oikein ja samalla tavalla lentomiehistöön riippumatta siitä, millainen sopimussuhde heillä on lentoyhtiön kanssa

—

varmistamaan asianmukaisin keinoin, että jäsenvaltioissa sovelletaan voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja että unionin oikeutta noudatetaan sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut

—

saattamaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa annetun direktiivin, jota sovelletaan kaikkiin työntekijöihin ja myös niihin, jotka ovat uudenlaisissa ja epätyypillisissä työsuhteissa.

4.11

 Kun kyse on työntekijöiden lähettämisestä siten, että miehistöä käytetään tilapäisesti kotiasemansa ulkopuolella, asiaa koskevaa direktiiviä ei Ricardo-tutkimuksen mukaan yleensä sovelleta lentomiehistöön, vaikka sitä olisi periaatteessa sovellettava vuokratyövoimaa välittävien toimistojen tai työnvälitystoimistojen tarjoamien palvelujen valtioiden rajat ylittävään tarjontaan.

4.12

 Työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä sovelletaan myös silloin, kun kysymyksessä on sopimus ilma-aluksen vuokraamisesta miehistöineen, jos miehistön ja vuokralleantajan välillä on työsuhde koko vuokrasopimuksen voimassaoloajan. Uudelle kotiasemalle sijoitettuja lentomiehistön jäseniä ei pidetä lähetettyinä työntekijöinä.

4.13

 ETSK pitää tervetulleena komission ehdotusta avustaa jäsenvaltioita lähetettyjä työntekijöitä koskevan tarkistetun direktiivin soveltamisessa, jotta voidaan parantaa yhdenvertaista kohtelua ja ehkäistä rajat ylittäviä petoksia.

4.14

 Lisäksi ETSK toivoo tulevan Euroopan työviranomaisen huolehtivan myös siitä, että lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin, jossa vahvistetaan periaate samasta työstä maksettavasta samasta palkasta samassa paikassa, tehdyt viimeaikaiset muutokset saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että muutoksia ryhdytään soveltamaan jäsenvaltioissa asianmukaisesti viimeistään 30. heinäkuuta 2020. Lisäksi sen pitäisi valvoa sosiaalialan lainsäädännön asianmukaista soveltamista niin Euroopan tasolla kuin kansallisesti, jotta kunnioitetaan kaikkia siviili-ilmailualan työntekijöiden oikeuksia järjestäytymisvapaus mukaan lukien.

4.15

 ETSK toteaa, että tietyt lentoyhtiöt kieltävät liittymisen sellaisiin ammattijärjestöihin, jotka eivät miellytä yhtiöitä, ja toisinaan jopa irtisanovat henkilöstöä ammattijärjestön jäsenyyden perusteella, jolloin työntekijöiden on puolustettava oikeuksiaan oikeusistuimessa. ETSK muistuttaa asianomaisille jäsenvaltioille, että oikeus perustaa ammattijärjestö ja kuulua ammattijärjestöön sekä oikeus neuvotella työehtosopimuksista ja oikeus ryhtyä lakkoon kuuluvat kansainvälisellä, EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla taattuihin ihmisoikeuksiin, joita on noudatettava tinkimättömästi. Oikeus tietoon ja kuulemiseen olisi taattava.

EU:n tasolle voitaisiin perustaa sovitteluelin käsittelemään kysymyksiä, jotka liittyvät sosiaalinormien soveltamiseen kansallisella tasolla. Näin voitaisiin auttaa ratkaisemaan asetuksen soveltamiseen liittyviä riitoja.

4.16

 ETSK toistaa kehotuksensa (4) ulottaa yhdistelmälupa koskemaan kolmansien maiden lentomiehistöä, jotta varmistetaan kaikkien alan työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu direktiivin 2011/98/EU (5) mukaisesti. Ricardo-tutkimuksessa vahvistetaan, ettei kerättyjen tietojen perusteella voida päätellä, onko tämä käytäntö yleinen, eikä sitä, sijaitseeko käytettävän miehistön kotiasema kolmannessa maassa vai unionissa.

4.17

 Maailmanlaajuisten siviili-ilmailun työnormien puuttuminen heikentää EU:n ja jäsenvaltioiden työlainsäädännön toimivuutta sekä EU:n sisäisillä että ulkopuolisilla reiteillä. ETSK pitää valitettavana, ettei Kansainvälisessä työjärjestössä ole päästy yksimielisyyteen siviili-ilmailualan työntekijöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen laatimisesta, vaikka vastaavanlainen merenkulkijoita koskeva yleissopimus on tehty. Koska ILO:n tasolla ei ole olemassa yleissopimusta, ETSK kannustaa painokkaasti Euroopan unionia sisällyttämään kaikkiin unionin ja kolmansien maiden välisiin ilmailualan sopimuksiin (kuten tällä hetkellä vireillä olevaan EU:n ja Qatarin väliseen sopimukseen) kunnianhimoisia ja sitovia sosiaalisia työhön liittyviä lausekkeita, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä seuraamuksia.

4.18

 Lentäjien koulutus on pitkä ja kallis ja koostuu kolmesta osasta (peruskoulutus, pätevöityminen tietynlaisen ilma-aluksen kuljettajaksi sekä reittilentokoulutus lentokokemuksen saamiseksi). Ricardo-tutkimuksen tietojen mukaan 2,2–6 prosenttia haastatelluista lentäjistä on joutunut maksamaan lentokokemuksen saamisesta (”pay to fly”). Direktiivissä avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa (COM(2017) 797–2017/0355 (COD)) säädetään seuraavaa: ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä taikka työehtosopimuksissa vaaditaan työnantajaa antamaan koulutusta työntekijälle, jotta tämä voi tehdä työn, jota varten hänet on palkattu, tällaisen koulutuksen on oltava maksutonta työntekijälle, se on laskettava työajaksi ja sen on mahdollisuuksien mukaan tapahduttava työaikana.” ETSK toivoo, että direktiivin asianmukaista soveltamista valvotaan säännöllisesti luomatta uusia byrokraattisia esteitä.

4.19

 Koulutuksen laadun osalta on erittäin huolestuttavaa lukea komission kertomuksesta, että

—

lentäjäkokelaiden oppimat taidot eivät aina vastaa sitä, mitä lentoyhtiöt edellyttävät

—

suuri osa lentäjistä, joilla on liikennelentäjän lupakirja, ei täytä lentoyhtiöiden tavallisia työhönottovaatimuksia.

4.20

 ETSK pitää erittäin valitettavana, että siviili-ilmailualan eurooppalaisessa sosiaalisessa vuoropuhelussa ja etenkään alakohtaisessa neuvottelukomiteassa ei ole vuoden 2017 jälkeen voitu käydä rakentavaa vuoropuhelua, koska lentoyhtiöiden edustus on ollut puutteellinen. Tämä on erityisen valitettavaa siksi, että rakentavalla sosiaalisella vuoropuhelulla ja työehtosopimuksilla voitaisiin ratkaista tiettyjä komission kertomuksessa esiin tuotuja ongelmia.

4.21

 ETSK kannustaa komissiota olemaan aloitteellinen ja kehottamaan työmarkkinaosapuolia varmistamaan, että lentoyhtiöt ja lentomiehistö ovat asianmukaisesti edustettuina, ja hyödyntämään tätä välinettä tehokkaasti, jotta ongelmiin löydettäisiin neuvottelemalla kumpaakin osapuolta tyydyttävät ratkaisut.

4.22

 Lentomiehistön työilmapiiriin eivät vaikuta ainoastaan työolot vaan myös ulkoiset tekijät, kuten matkustajien tyytyväisyys palvelujen laatuun lentoasemalla ja lentokoneessa. ETSK katsoo myös, että matkustamomiehistön on voitava saada koulutusta ja heillä on oltava riittävästi aikaa haavoittuvassa asemassa olevien matkustajien (vammaiset, iäkkäät, lapset, raskaana olevat naiset jne.) erityistarpeisiin vastaamiseen. On huolehdittava siitä, että matkustajien oikeuksia kunnioitetaan ja että kaikki asianmukaiset tiedot ovat heidän saatavillaan selvällä ja ymmärrettävällä kielellä. ETSK yhtyy komission neuvostolle esittämään kehotukseen hyväksyä viipymättä tarkistukset, joita on ehdotettu asetusluonnoksessa, jolla muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 261/2004 (6) lentomatkustajien oikeuksista tapauksissa, joissa lennolle pääsy on evätty, lennot on peruutettu tai niissä on pitkäaikainen viivästyminen.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 110

(2)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 110.

(3)  EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9.

(4)  EUVL C 13, 15.01.2016, s. 110.

(5)  EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1.

(6)  EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1.

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/118

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Saksan valtuuttamisesta muuttamaan Sveitsin kanssa tekemäänsä voimassa olevaa kahdenvälistä maantieliikennesopimusta kabotaasiliikenteen sallimiseksi linja-autolla harjoitettavan maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen yhteydessä näiden kahden maan välisillä raja-alueilla”

(COM(2019) 221 final)

ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Italian valtuuttamisesta neuvottelemaan ja tekemään Sveitsin kanssa sopimus kabotaasiliikenteen sallimisesta linja-autolla harjoitettavan maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen yhteydessä näiden kahden maan välisillä raja-alueilla”

(COM(2019) 223 final)

(2020/C 14/17)

Ainoa esittelijä: Antonello PEZZINI

Lausuntopyyntö

Eurooppa-neuvosto, 23.5.2019

Euroopan parlamentti, 17.7.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artikla

Vastaava jaosto

”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”

Hyväksyminen jaostossa

11.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

110/0/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on noudattanut Saksan ja Italian pyyntöjä saada valtuudet neuvotella Sveitsin valaliiton kanssa uusista säännöistä, jotka mahdollistavat rajatylittävän kabotaasin linja-autolla harjoitettavassa maanteiden henkilöliikenteessä raja-alueilla.

1.2

 Komitea puoltaa kahta ehdotusta, jotka komissio on esittänyt vastauksena asianomaisten kahden jäsenvaltion kirjallisiin pyyntöihin. Myös Sveitsi on ilmaissut kiinnostuksensa vastata pyyntöihin.

1.3

 ETSK korostaa lisäksi tarvetta kiinnittää erityishuomiota kestävän kehityksen mukaisiin toimintapolitiikkoihin, joita Alppien alueen henkilö- ja tavaraliikenteessä on noudatettava Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen liikennepöytäkirjan (2002) mukaisesti. Kyseiset kolme maata ja EU ovat pöytäkirjan osapuolia.

1.4

 Komitea katsoo, että kehitettäessä linja-autoilla hoidettavassa maanteiden kansainvälisessä henkilöliikenteessä kabotaasia harjoittavien tahojen kilpailukykyä tulee myös noudattaa uusia sopimuksia, jotka on liitetty EU:n ja Sveitsin vuonna 1999 tekemään sopimukseen, yleisten taloudellisten etujen suojelemista koskevaanEuroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1370/2007 (1) sekä 1. joulukuuta 2010 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimukseen erityisesti liikuntarajoitteisten linja-auto- ja automatkustajien oikeuksista.

1.5

 ETSK suosittaa myös, että kyseisten neuvottelujen yhteydessä käydään asianomaisten maiden työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua maanteiden rajatylittävän henkilöliikenteen kabotaasille avaamiseen liittyvän prosessin ja niiden muutosten tukemiseksi, joita se tuo mukanaan kabotaasin kattamille maantieteellisesti rajatuille alueille. Tässä yhteydessä tulee varmistaa, että yhteisön liikenteenharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti eikä kilpailu vääristy.

1.6

 Komitea pitää aiheellisena, että asianomaiset jäsenvaltiot antavat tekemiensä sopimusten tekstit komissiolle tiedoksi ja että komissio ilmoittaa asiasta neuvostolle, Euroopan parlamentille, alueiden komitealle ja ETSK:lle.

2.   Johdanto

2.1

 Henkilö- ja tavaraliikenne on yksi niistä seitsemästä alasta, joilla Sveitsi ja Euroopan unioni ovat solmineet sopimuksen. Kuten komitea on todennut lausunnossaan (2), Sveitsin valaliitto ja Euroopan yhteisö allekirjoittivat 30. marraskuuta ja 1. joulukuuta 1998 pidetyssä ministerineuvoston kokouksessa poliittisen sopimuksen rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä. Muut sopimukset koskevat työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, maataloustuotteiden vapaakauppaa, kaupan teknisiä esteitä, julkisten tai julkista tehtävää hoitavien yritysten mahdollisuutta osallistua hankintamenettelyihin, tutkimustoimintaa ja lentoliikennettä.

2.2

 EU:n ja Sveitsin valaliiton välistä maanteiden tavara- ja henkilöliikennettä säännellään tästä aiheesta 21. kesäkuuta 1999 allekirjoitetulla sopimuksella. Kyseistä sopimusta, joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2002, sovelletaan toisen lukuun harjoitettavaan maanteiden kansainväliseen tavaraliikenteeseen seuraavilla alueilla tehtävillä matkoilla:

—

Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta

—

Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolme Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maata: Islanti, Liechtenstein ja Norja

—

Sveitsi.

2.3

 Jotta yhteisön liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansainvälistä tavaraliikennettä toisen lukuun tiettyyn määräpaikkaan, kauttakulkuliikenteenä tai ajoneuvojen siirtämiseksi tyhjänä Euroopan unionin ja Sveitsin välillä, heillä on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 (3) tarkoitettu yhteisön liikennelupa. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan EU:n sääntelykehys, jossa linja-autolla harjoitettava kansainvälinen henkilöliikenne jaetaan eri ryhmiin. Nämä kolme ryhmää ovat säännöllinen liikenne, säännöllinen erityisliikenne ja satunnaisliikenne.

2.4

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1073/2009 (4) on vahvistettu kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevat yhteiset säännöt. Siinä säädetään muun muassa, että kabotaasiliikennettä voivat harjoittaa unionissa tietyin edellytyksin yksinomaan ne liikenteenharjoittajat, joilla on yhteisön liikennelupa. Komission asetus (EY) N:o 361/2014 (5) sisältää asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaiset soveltamissäännöt linja-autolla harjoitettavan kansainvälisen henkilöliikenteen asiakirjojen osalta.

2.5

 Unionilla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan nojalla yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus, kun sopimuksen tekemisestä on säädetty lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyssä unionin säädöksessä tai kun tämä on välttämätöntä, jotta unioni voi käyttää sisäistä toimivaltaansa, tai siltä osin kuin se voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta.

2.6

 EU:n ja Sveitsin valaliiton vuonna 1999 tekemän sopimuksen 14 artiklan mukaan ”Sveitsissä rekisteröidyn ajoneuvon liikennöiminen yhteisön yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevien kahden paikan välillä ja jossakin yhteisön jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon liikennöiminen Sveitsin alueella sijaitsevien kahden paikan välillä ei ole sallittua tämän sopimuksen nojalla”.

2.7

 Lisäksi sopimuksen 20 artiklan mukaan sellaiset linja-autoliikenteen harjoittajat, jotka ovat sijoittautuneet Sveitsiin, eivät voi kuljettaa matkustajia kahden paikan välillä rajan tuntumassa naapurimaiden alueella eivätkä naapurimaihin sijoittautuneet liikenteenharjoittajat vastaavasti Sveitsin alueella. Sellaisia oikeuksia, jotka perustuvat EU:n kanssa tehdyn sopimuksen solmimisajankohtana voimassa olleisiin EU:n jäsenvaltioiden ja Sveitsin kahdenvälisiin sopimuksiin, voidaan kuitenkin edelleen käyttää edellyttäen, että kaikkia EU:n liikenteenharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti eikä kilpailu vääristy.

2.8

 Sveitsillä ja Italialla ei ole aiempia keskinäisiä sopimuksia, joilla säänneltäisiin linja-autolla harjoitettavaan henkilöliikenteeseen liittyviä kabotaasioikeuksia, eikä Saksan ja Sveitsin vuonna 1953 tekemä kahdenvälinen maantieliikennesopimus kata oikeuksia harjoittaa kabotaasia näiden kahden maan välisessä henkilöliikenteessä. Näistä syistä, ja koska edellä mainitut kaksi jäsenvaltiota ovat sitä pyytäneet ja Sveitsi ilmaisi kiinnostuksensa EU:n ja Sveitsin maaliikennekomitean kokouksessa kesäkuussa 2018, tulee antaa kaksi neuvoston ja Euroopan parlamentin erityissäädöstä, joilla

—

mahdollistetaan Sveitsin ja Saksan välisen sopimuksen muuttaminen siten, että näiden maiden raja-alueilla sallitaan kabotaasiliikenne maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen yhteydessä

—

valtuutetaan Italia neuvottelemaan ja tekemään Sveitsin kanssa sopimus samasta aiheesta.

2.9

 Ehdotettujen päätösten artikloissa mainitaan erikseen seuraavat unionin raja-alueet:

—

Saksasta Freiburgin ja Tübingenin piirikunnat Baden-Württembergissä ja Schwabenin piirikunta Baijerissa

—

Italiasta Piemonten ja Lombardian alueet sekä Valle d’Aostan ja Trentino-Alto Adigen autonomiset alueet.

2.10

 Yleisten asioiden neuvosto omaksui 18. heinäkuuta 2019 myönteisen kannan molempiin asiakirjoihin edellyttäen, että

—

säännöksiä liikennöinnin rajoittamisesta yksinomaan mainituille maantieteellisille alueille noudatetaan

—

unioniin sijoittautuneita liikenteenharjoittajia kohdellaan tasapuolisesti

—

kilpailu ei vääristy.

3.   Komission ehdotukset

3.1

 Komission kahden ehdotuksen tavoitteet ovat seuraavat:

—

Saksa: Valtuutetaan Saksa muuttamaan Sveitsin kanssa tekemäänsä voimassa olevaa kahdenvälistä maantieliikennesopimusta kabotaasiliikenteen sallimiseksi näiden kahden maan välisillä raja-alueilla linja-autolla harjoitettavan maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen yhteydessä.

—

Italia: Valtuutetaan Italia neuvottelemaan ja tekemään Sveitsin kanssa sopimus kabotaasiliikenteen sallimisesta näiden kahden maan välisillä raja-alueilla linja-autolla harjoitettavan maanteiden kansainvälisen henkilöliikenteen yhteydessä.

3.2

 Valtuutuksiin käydä neuvotteluja maanteiden henkilöliikenteen kabotaasista on liitetty EU:n sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseksi seuraavat kolme ehtoa:

—

Kaikkia unioniin sijoittautuneita liikenteenharjoittajia tulee kohdella tasapuolisesti.

—

Kilpailu ei saa vääristyä.

—

Kabotaasia saa harjoittaa vain ja ainoastaan ennalta määrättyjen raja-alueiden maantieteellisten rajojen sisäpuolella.

3.3

 Komission mukaan maanteiden henkilöliikenteen kabotaasia koskevat sopimukset oletettavasti tehostavat liikennettä, koska ajoneuvojen käyttöaste voi nousta niiden ansiosta. Tämä parantaa asianomaisten liikenteenharjoittajien kilpailukykyä ja vahvistaa raja-alueiden yhdentymistä.

4.   Huomioita

4.1

 Komitea puoltaa kahta päätösehdotusta, jotka komissio on esittänyt asianomaisten kahden jäsenvaltion pyyntöjen ja Sveitsin kiinnostuksenilmauksen perusteella.

4.2

 ETSK pitää tärkeänä kiinnittää huomiota tarpeeseen harjoittaa kestävän kehityksen mukaista politiikkaa, jolla vähennetään Alppien sisäisen ja Alppien kauttakulkuliikenteen haittoja ja riskejä siten kuin seuraavissa asiakirjoissa edellytetään:

—

Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen liikennepöytäkirja (2002), jonka osapuolia asianomaiset kolme maata ja EU ovat

—

raportti Alppien alueen henkilö- ja tavaraliikenteen ympäristövaikutuksista.

4.3

 Komitea katsoo, että kehitettäessä linja-autoilla hoidettavassa maanteiden kansainvälisessä henkilöliikenteessä kabotaasia harjoittavien tahojen kilpailukykyä tulee myös noudattaa uusia sopimuksia, jotka on liitetty mainittuun EU:n ja Sveitsin väliseen sopimukseen ja erityisesti maaliikenteen henkilöliikennepalveluista annettuun asetukseen (EY) N:o 1370/2007 sekä 1. joulukuuta 2010 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimukseen linja-auto- ja automatkustajien oikeuksista.

4.4

 ETSK suosittaa myös, että kyseisten neuvottelujen yhteydessä käydään asianomaisten maiden työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua maanteiden rajatylittävän henkilöliikenteen kabotaasille avaamiseen liittyvän prosessin tukemiseksi asianmukaisella tiedotuksella ja koulutuksella, jotta asianomaisille liikenteenharjoittajille voidaan taata kunnolliset elin- ja työolot.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1

(2)  EUVL C 329, 17.11.1999, s. 1

(3)  EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72

(4)  EUVL L 300, 14.11.2009, s. 88

(5)  EUVL L 107, 10.4.2014, s. 39

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/122

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiassa ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa annettua asetusta koskevat ohjeet”

(COM(2019) 250 final)

(2020/C 14/18)

Esittelijä: Laure BATUT

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 22.7.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta

Hyväksyminen jaostossa

11.9.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

25.9.2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

162/2/6

1.   Suositukset

1.1

 ETSK suosittaa, että komissio

—

tiedottaa yksinkertaisella ja selkeällä tavalla muiden kuin henkilötietojen määrittelyperusteista ja muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä annetun asetuksen (muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva asetus) soveltamisalasta, jotta voidaan poistaa epävarmuustekijät ja lisätä luottamusta.

—

tiedottaa toimijoille tietoja koskevan unionin lainsäädännön päällekkäisyyksistä.

—

huolehtii vapaata liikkuvuutta kuitenkin edistäen siitä, ettei henkilötietoja aleta pikku hiljaa pitää muina kuin henkilötietoina ja että yleinen tietosuoja-asetus säilyttää soveltamisalansa koko laajuudessaan, vaikka se edellyttäisi näiden kahden asetuksen yhdistämistä keskipitkällä aikavälillä suojelun lisäämiseksi ja sen välttämiseksi, että tiedoilla käydään yhä enemmän kauppaa.

—

kannustaa perustamaan ja kehittämään yleiseurooppalaisten pilvipalvelujen liittoja.

—

auttaa hyvin lyhyellä aikavälillä eurooppalaisia käyttämään algoritmeja, joiden avulla pystytään käsittelemään suuria määriä muita kuin henkilötietoja tietojen sisämarkkinoilla; kannustaa jäsenvaltioita parantamaan koulutusta tietotekniikan ja tekoälyn alalla kaikilla tasoilla (koulu, yliopisto, työelämä) ja läpi koko elämän.

—

kannustaa toimijoita edistämään vastuuntuntoa, etiikkaa ja solidaarisuutta ja välttämään sitä, että itsesääntely ja riitojen sovittelu synnyttävät erilaisia tulkintoja lainsäädännöstä.

—

ei sivuuta sääntelyvälineen käyttöä.

—

edistää seuraamuksien määräämistä itsesääntelyn rikkomisesta.

—

laatii etenemissuunnitelman tarkistaakseen, toteutuuko yritysten oikeusvarmuus, kun niiden tietoja käytetään vapaasti muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen mukaisesti.

—

kartoittaa 27 jäsenvaltion nykyistä tilannetta ja arvioi kansallisten yhteyspisteiden toimintaa, kun ne ovat olleet toiminnassa kaksitoista kuukautta.

—

ottaa sille kuuluvan roolin tiedotuksessa, viestinnässä ja varoittamisessa.

—

kehottaa jäsenvaltioita tiedottamaan toimijoille yleisen turvallisuuden kriteereistään.

—

kehottaa jäsenvaltioita hajauttamaan niiden tietojen tallennuspaikat, joita ei voida siirtää.

—

tarkastelee aikanaan uudelleen kilpailupolitiikkaa, jotta voidaan varmistaa, että se soveltuu nykymuodossaan tietojen vapaaseen liikkumiseen.

2.   Johdanto

2.1

 ETSK panee merkille komission aikomuksen ohjeistaa yrityksiä, jotka osallistuvat muiden kuin henkilötietojen siirtämiseen, ennen kuin sidosryhmät saavat neuvoteltua vuoden 2020 aikana käytännesäännöt. Usein esiintyvät yhdistelmätiedot, jotka voivat olla samaan aikaan sekä henkilötietoja että muita kuin henkilötietoja, saattavat aiheuttaa yrityksille epävarmuutta niiden suojelemiseksi toteutettavista toimista. Ennen kuin tarkastellaan ETSK:n kommenteissaan esille tuomia seikkoja, on aiheellista muistuttaa olemassa olevien sääntöjen pääperiaatteista.

2.2

 Komissio on todennut, että pilvipalvelujen välisen kilpailun puute unionissa ja siten tietojen puutteellinen liikkuminen oligopolitilanteessa ovat vaikuttaneet kielteisesti datamarkkinoihin. Muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevassa asetuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot minimoivat tietojen sijaintia koskevat vaatimukset sekä asiaa koskevan lainsäädännön hajanaisuuden, jotta voidaan piristää kasvua ja vapauttaa yritysten innovointikapasiteetti.

2.3

 Yleistä tietoturva-asetusta täydentävä, muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva asetus luo kaikkiin tietoihin sovellettavan ”viidennen vapauden”unionin 2000-luvun lainsäädäntöön (sic: Anna-Maria Corazza Bildt, Euroopan parlamentin jäsen, esittelijä). Tiedon haltijoiden niin halutessa tämä niin sanottu aineeton hyödyke tulee olla siirrettävissä palvelun- ja säilytyspalveluntarjoajille muuhun maahan kuin siihen, missä tiedot on luotu tai niitä käytetään Euroopan unionissa (muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen 1 artikla), ja tiedon on oltava hallinnoitavissa siellä. Hyödykkeen haltijoille koituu tästä etua helppouden ja kilpailukyvyn muodossa.

Muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva asetus

2.4

 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1807 (1) edistetään muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta unionissa, jotta voidaan kehittää tekoälyä, pilvipalveluja ja massadatan analysointia. Sen 6 artiklassa säädetään, että komissio ohjaa, edesauttaa ja helpottaa itsesääntelyyn perustuvien käytännesääntöjen kehittämistä unionin tasolla muita kuin henkilötietoja käsittelevien toimijoiden piirissä.

2.5

 Tarkasteltavana olevan asiakirjan, joka on tarkoitettu mikro- ja pk-yritysten ammattilaisille, on määrä auttaa niitä ymmärtämään ohjeiden avulla kyseisen asetuksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen välistä vuorovaikutusta. Komissio esittää havainnollistamistarkoituksessa useita tilanne-esimerkkejä.

2.6

 Valmisteilla olevien käytännesääntöjen tulisi olla valmiit marraskuun 2019 ja toukokuun 2020 välillä (johdanto-osan 30 ja 31 kappale ja 6 artiklan 1 kohta). Niiden laatimisessa otetaan huomioon kaikkien osapuolten näkemykset. Tarkoitus on järjestää kaksi julkista kuulemista. Lisäksi kaksi työryhmää, jotka koostuvat alan ammattilaisista, avustavat komissiota: yksi niistä käsittelee pilvipalvelujen kyberturvallisuuden sertifiointia (CSPCERT) ja toinen tietojen siirtämistä ja palveluntarjoajien vaihtamista (SWIPO). Niiden osuudet kattavat infrastruktuuripalvelun ja verkkosovelluspalvelun. Toukokuussa 2020 komissio ehdottaa toimialalle sopimuslausekemallin laatimista, ja vuonna 2022 se antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja ETSK:lle kertomuksen asetuksen soveltamisesta, erityisesti yhdistelmätietojen eli molempia tietotyyppejä yhdistelevien tietojen käytöstä.

3.   Yleistä

3.1

 Komission tehtävä: sovittaa yhteen yleinen tietosuoja-asetus ja muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva asetus

3.1.1

 Näiden kahden toisiaan täydentävän asetuksen yhteensovittamiseksi komissio toteaa, että 1) tietojen sijaintia koskevat vaatimukset ovat vastedes kiellettyjä, 2) tietojen tulee olla toimivaltaisten viranomaisten saatavilla ja 3) tiedoista tulee liikkuvia ja niitä voidaan siis siirtää. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa puhutaan tietojen siirtämisestä järjestelmästä toiseen. Muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevassa asetuksessa puhutaan tietojen siirtämisestä. Käyttäjät voivat siirtää tietonsa pois maasta, jossa ne on luotu, ja saada ne taas käyttöönsä ilman (suurempia) rajoituksia vaihdettuaan palveluntarjoajaa niiden tallentamista, käsittelyä tai analysointia varten. Toisin kuin tietojen siirtäminen järjestelmästä toiseen, joka on kyseessä olevien henkilöiden oikeus, tietojen siirtäminen tapahtuu käytännesääntöjen mukaisesti ja siten siis itsesääntelyn puitteissa.

3.1.2

 Tämä on oleellinen ero näiden kahden asetuksen välillä: toinen perustuu sitovaan oikeuteen, toinen ei-sitovaan oikeuteen (soft law), jonka tiedetään tarjoavan paljon vähemmän takeita. Komission itsensä mukaan suurimmassa osassa tietoja on kuitenkin toisiinsa erottamattomasti liittyviä piirteitä sekä henkilötiedoista että muista kuin henkilötiedoista, joten ne ovat yhdistelmätietojoukkoja.

3.1.3

 ETSK on tyytyväinen tähän auttamispyrkimykseen eikä kyseenalaista valittuja esimerkkejä. Se ei pidä tarpeellisena esittää muita esimerkkejä. Komitea toteaa kuitenkin, että komission ohjeet toimijoille rajoittuvat vain kontekstin havainnollistamiseen tilannetta kuvaavin esimerkein. ETSK haluaa tuoda esille komissiota varoittaakseen kriittisiä kohtia, jotka saattavat aiheuttaa käyttäjille ongelmia ohjeista ja tulevista käytännesäännöistä huolimatta.

3.2   Periaatteet

3.2.1   Tietojen vapaan liikkuvuuden periaate

Muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden esteet eivät ole niinkään maantieteellisiä, vaan toiminnallisia tai sellaisia, jotka liittyvät yritysten keinoihin käyttää tietotekniikkaa.

Muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevassa asetuksessa kielletään muiden kuin henkilötietojen sijaintia koskevat vaatimukset (4 artikla). Siinä edellytetään, että jäsenvaltiot kumoavat 24 kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta (toukokuu 2021) kaikki tämän vastaiset säädökset.

Asetuksessa hyväksytään yleiseen turvallisuuteen liittyvät poikkeukset. Jäsenvaltioiden on julkaistava verkossa yksityiskohtaiset tiedot sijaintia koskevista vaatimuksista kansallisella tasolla. Euroopan komissio voi esittää huomioita, ja se välittää tiedon jäsenvaltioiden verkkosivustoista.

3.2.2   Poikkeukset vapaaseen liikkuvuuteen

—

Jäsenvaltioiden viranomaisilla voi olla pääsy siirrettyihin tietoihin: muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevassa asetuksessa säädetään menettelystä, joka antaa kaikille valtion X valvontaviranomaisille mahdollisuuden saada valtiossa Y käsiteltäviä tietoja. Asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden yhteistyötä koskevasta menettelystä (5 ja 7 artikla). ETSK pelkää kuitenkin, että sijainnin puuttuessa tiedot (kirjanpitotiedot, taloudelliset tiedot, sopimustiedot jne.) jäävät jäsenvaltioiden viranomaisten valvonnan ulkopuolelle. Komitea muistuttaa, että komission ei pidä sivuuttaa sääntelyvälinen käyttämistä, jos se on tarpeen.

—

Kunkin jäsenvaltion keskitetty yhteyspiste käsittelee pyynnön kansallisen valvontaviranomaisen kanssa, joka voi joko toimittaa tiedot tai olla toimittamatta niitä sen mukaan, katsooko se pyynnön olevan hyväksyttävä. Yhteyspisteiden olisi muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen hengen mukaisesti autettava toimijoita tekemään tietoon perustuvia valintoja siirroista ja palveluntarjoajista kaikkialta unionista siten, että kilpailua ei rajoiteta.

ETSK katsoo, että ohjeistus yksinään ei pysty poistamaan lukuisia epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät tämän periaatteen toteuttamiseen. On monimutkaista arvioida valtioiden perusteluja, toimijoiden vilpittömyyttä ja yhteyspisteiden toiminnan asianmukaisuutta. Kaikki arviointi näissä asioissa on vaikeaa.

—

Tietojen sijaintia koskevien vaatimusten esittäminen suoraan tai välillisesti on kiellettyä lukuun ottamatta yleiseen turvallisuuteen liittyviä perusteltuja tapauksia. ETSK katsoo, että asetuksessa mainittu yleisen turvallisuuden käsite ei ole riittävän tarkka ja että on epäselvää, mitä se pitää sisällään, kun on kyse tietovirroista ja niiden kaupallisesta käytöstä. Muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen mukaan tietojen sijaintia koskevilla vaatimuksilla tarkoitetaan ”velvoitetta, kieltoa, ehtoa, rajoitusta tai muuta vaatimusta, josta säädetään jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä”tai joka on seurausta hallinnollisista käytännöistä (2) ja jonka mukaan toimijoiden on säilytettävä tiedot tietyllä alueella Euroopan unionissa. Euroopan unionin tuomioistuimen (3) (ja muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleen) mukaan yleisen turvallisuuden käsite ”kattaa sekä jäsenvaltion sisäisen että sen ulkoisen turvallisuuden”ja sillä ”viitataan yhteiskunnan perustavanlaatuista etua uhkaavaan todelliseen ja riittävän vakavaan vaaraan”. Kyseiseen määritelmään sisältyvät myös geneettiset tiedot, biometriset tiedot sekä terveystiedot. Jäsenvaltion vastauksen on oltava oikeasuhteinen.

3.2.3

 Komitea katsoo, että tietojen liikkumisvapauden ja tietojen sijainnin yhteydessä

—

kriteerejä voidaan tulkita usealla eri tavalla

—

ainoastaan tuomioistuin voi valottaa niitä tapauskohtaisesti, mikä saattaa heikentää kaupankäynnissä tarvittavaa luottamusta, erityisesti kun kyse on arkaluonteisista tiedoista; käytännesäännöistä aiheutuvat riidat saattavat hajaannuttaa tilannetta edelleen

—

oikeuskäsittelyt ovat huomattavasti hitaampia kuin digitaaliala ja tiedon liikkeet.

ETSK toteaa, että tilanteen epävarmuus ja mutkikkuus ovat lannistavia tekijöitä mikro- ja pk-yrityksille.

3.2.4

 ETSK pitää valitettavana, ettei ohjeissa mainita laisinkaan riita-asioita eikä sitä, miten tarkistetaan, kuinka jäsenvaltiot noudattavat yleisen turvallisuuden kriteerejä, ja miten niitä voitaisiin tarvittaessa rangaista. ETSK epäilee, ettei tiedonannon selittävä teksti riitä siihen, että mikro- ja pk-yritykset pystyvät välttämään kaikki lainsäädännön oikeudelliset sudenkuopat, ja pelkää, että epävarmuustekijöiden takia ei synny luottamuksen ja oikeusvarmuuden tunnetta, jota tarvitaan alan kehittämiseksi.

3.2.5

 ETSK antaa komission tiedonannolle suurta arvoa siitä syystä, että siinä jaetaan ylhäältä alaspäin tietoa näiden kahden asetuksen tuomasta tilanteesta. Se on äärimmäisen tärkeää mikro- ja pk-yrityksille. ETSK toivoo, että kansallisten yhteyspisteiden toimintaa ja sitä, miten ahkerasti nämä käyttävät komission verkkosivustoa, arvioidaan kuuden kuukauden toiminnan jälkeen, jotta voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti korjauksia, jos käy ilmi, että tiedotus ja viestintä ovat puutteellisia.

4.   Erityistä

4.1   Tiedot

4.1.1

 Muita kuin henkilötietoja ovat lähtökohtaisesti kaikki digitaaliset tiedot, jotka eivät ole yleisessä tietosuoja-asetuksessa määriteltyjä henkilötietoja. Tiedot voivat olla muun muassa kaupallisia tietoja taikka täsmäviljelyä, teollisuuden koneiden kunnossapitotarpeita tai sääolosuhteita koskevia tietoja.

4.1.2

 Julkisten palvelujen, kuten sairaaloiden tai sosiaali- tai veroviranomaisten keräämät tiedot voivat liittyä hyvin läheisesti potilaiden tai verovelvollisten henkilötietoihin. Niitä käyttävien yritysten tulee huolehtia siitä, ettei niistä pystytä tunnistamaan henkilöitä ja ettei niiden anonymisointia voida purkaa. Tämä saattaa merkitä mikro- ja pk-yrityksille menettelyjä, jotka vaativat liikaa aikaa ja rahaa. Asetuksilla (yleinen tietosuoja-asetus ja muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva asetus) taataan kaikkien tietojen vapaa liikkuvuus EU:ssa, kun tiedot ”liittyvät erottamattomasti toisiinsa”, ja yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua suojaa sovelletaan siis koko yhdistelmätietojoukkoon (asetuksen (EU) 2018/1807 johdanto-osan 8 kappale ja 2 artiklan 2 kohta). Muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan yleiseen turvallisuuteen liittyvän rajoituksen lisäksi on siis myös tietojen luonteeseen liittyvä rajoitus. Tämä on keskeinen kysymys komission tiedonannossa, jossa muistutetaan useaan otteeseen henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen läheisyydestä: ”[v]altaosa – – käytettävistä tietojoukoista on tietojoukkojen yhdistelmiä”(tiedonannon kohta 2.2), ja ne voivat liittyä ”erottamattomasti toisiinsa”(kohta 2.2), mutta ”kummassakaan asetuksessa yrityksiä ei velvoiteta erottamaan tietojoukkoja”(kohta 2.2).

4.1.3

 Yrityksen on itse mietittävä, liittyvätkö sen käsittelemät muut kuin henkilötiedot erottamattomasti henkilötietoihin, ja siinä tapauksessa suojeltava ne. Yrityksen ei ole yksinkertaista ulkoistaa tietojen hallinnointia (out management). Yhdistelmätietojen yleinen määrittely ei vaikuta mahdolliselta, ja näiden kahden asetuksen päällekkäisyyden lisäksi on luultavasti myös päällekkäisyyttä muiden, tietoihin liittyvien säädösten kanssa, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien säädösten kanssa: muut kuin henkilötiedot voivat liikkua, mutta jos niitä käytetään uudelleen jossain teoksessa, niihin ei sovelleta enää samoja sääntöjä. ETSK katsoo, että eri säädösten väliset yhteydet ovat erittäin hienovaraisia. Oikeuskäytännössä on jo vaadittu, että erottamattomuuden käsitettä tarkastellaan ”kohtuullisuuden”pohjalta. ETSK panee merkille, että käsillä olevassa tiedonannossa ei selvästikään pystytä käsittelemään kaikkia tapauksia toimijoiden auttamiseksi ja että syntynyt tilanne suosii ennen kaikkea suuria yrityksiä. ETSK suosittaa, että komissio huolehtii siitä, ettei henkilötietoja aleta pikku hiljaa pitää käytännössä muina kuin henkilötietoina ja että yleinen tietosuoja-asetus säilyttää soveltamisalansa koko laajuudessaan, vaikka se edellyttäisi näiden kahden asetuksen yhdistämistä keskipitkällä aikavälillä tietojen suojelun lisäämiseksi ja sen välttämiseksi, että niillä käydään yhä enemmän kauppaa.

4.2   Tietojen siirrettävyys, siirtäminen, käsittely ja tallentaminen

Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietojen siirrettävyys kuuluu sääntelyn piiriin (20 artikla) ja muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen mukaan itsesääntelyn piiriin. ETSK pitää valitettavana, että näin voi syntyä merkittävää oikeudellista epävarmuutta, joka voi aiheuttaa haittaa mikro- ja pk-yrityksille mahdollisten lukuisten riita-asioiden takia. ETSK katsoo, että jos muut kuin henkilötiedot ovat hyödykkeitä, vaikkakin aineettomia mutta vapaasti liikkuvia, niitä voidaan viedä ja tuoda. Tässä tilanteessa olisi mielenkiintoista käydä keskustelua niiden omistuksesta. Todellinen arvo on kuitenkin itse tietojen sijaan enemmänkin niiden massassa. Tästä syystä komitean mielestä kilpailupolitiikka ei ehkä sovellukaan tällaisille markkinoille. ETSK pohtii, miten syntynyt tilanne lisää mikro- ja pk-yritysten tuottavuutta. Komission tiedonanto ei anna osviittaa asian suhteen.

4.3   Palveluntarjoajat

4.3.1

 ETSK on jo pitkään pitänyt valitettavana, että EU:ssa ei ole suuria toimijoita eikä eurooppalaista pilvipalvelua. Tavoitellusta mittakaavavaikutuksesta pääsevät hyötymään erittäin suuret yhdysvaltalaiset tietotekniikkayritykset ja tietyt kiinalaiset yritykset. Näin jopa jäsenvaltioiden suurilla hallinnoilla on houkutus luottaa niihin ja siirtää niille tietojensa hallinnointi (Ranskan tapaus).

4.3.2

 ETSK katsoo, että eurooppalaisten olisi luotava kumppanuuksiin perustuvia ekosysteemejä ja siirrettävä tietoja eri alustojen välillä. Käsillä olevan tiedonannon lisäksi komissio voisi auttaa mikro- ja pk-yrityksiä kehittämään resursseja tähän suuntaan, kuten se teki yleishyödyllisten palvelujen kohdalla vuoden 2018 hankkeessaan, joka koski yleiseurooppalaisten pilvipalvelujen liittoa yleishyödyllisten taloudellisten ja ei-taloudellisten palvelujen tarjoamiseksi (tilauspalvelu, FaaS-palvelut), ja kuten se aikoo tehdä digitaali-innovointikeskittymien verkoston kanssa (A network of Digital Innovation Hubs, web/komissio/DIHs/tammikuu 2019).

4.4   Tietoturvallisuus (4)

4.4.1

 Sisäisellä tasolla kansalliset toimijat (5) tarkistavat siirrettävien tietojensa luonteen ja suojaavat ne. Sijaintia koskeva vaatimus vastasi kansallisen lainsäädännön piirissä valvottavia turvallisuussääntöjä. Yleisestä tietoturva-asetuksesta ja muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevasta asetuksesta huolimatta tietoturvastandardit eivät vastaa toisiaan EU:n eri maissa. Komitea katsoo, että tästä asiasta olisi annettava luotettavaa tietoa mikro- ja pk-yrityksille sekä yksityisille ja julkisille palveluille kansallisten yhteyspisteiden kautta ja eri kielillä.

Ulkoisella tasolla ETSK pitää epävarmana EU:n ulkopuolisten yritysten valmiuksia noudattaa käytännesääntöjä ja palauttaa tiedot niiden haltijoiden haluamien uusien siirtojen jälkeen. Komitea pelkää, että ajan mittaan käy vaikeaksi erottaa vastuita.

Komitea suosittaa, että komissio auttaa eurooppalaisia toimijoita käyttämään hyvin lyhyellä aikavälillä algoritmeja, joiden avulla pystytään käsittelemään suuria määriä muita kuin henkilötietoja tietojen sisämarkkinoilla.

4.4.2

 Palvelinten fyysisestä sijainnista ja niiden turvallisuudesta keskustellaan edelleen valtioiden välisissä kauppaneuvotteluissa ja diplomaattisissa neuvotteluissa. Kysymys on olennaisen tärkeä. Tilanteessa, jossa vastassa ovat verkkojätit ja niiden viitevaltiot, jäsenvaltioille ei ole riskitöntä neuvotella yksittäin, vaikka tietojen hallinta kuuluu jäsenvaltioiden ja EU:n jaetun toimivallan piiriin.

4.4.3

 ETSK ehdottaa, että komissio täsmentää tiedonannossaan palveluntarjoajille asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat muiden kuin henkilötietojen tallentamista, käytettäviä menetelmiä, fyysistä sijaintia, säilyttämisen suunniteltua tai sallittua kestoa ja käsittelyn jälkeistä käyttöä, sillä nämä seikat ovat oleellisia tietoturvallisuuden kannalta ja voivat olla merkityksellisiä eurooppalaisille yrityksille maailmanlaajuisessa kilpailussa.

4.5   Käytännesäännöt

4.5.1

 Toukokuusta 2019 toimijoita, joita muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu asetus koskee (pääasiassa pilvipalvelujen käyttäjät ja tarjoajat), on kannustettu laatimaan käytännesääntönsä 12 kuukauden kuluessa. Komission mukaan tässä olisi otettava huomioon hyvät käytännöt, sertifiointijärjestelmiin liittyvät lähestymistavat ja viestintäsuunnitelmat. SWIPO- ja CSPCERT-työryhmät tarjoavat asiantuntija-apua.

4.5.2

 Komissio viittaa yleisen tietoturva-asetuksen yhteydessä toteutettuihin toimiin (tiedonannon sivu 22). Koska Euroopan tietosuojaneuvosto on antanut yleisestä tietoturva-asetuksesta lausunnon (6), se voi olla tukena muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen yhteydessä. Toimialoja edustavat järjestöt voivat laatia omat käytännesääntönsä. Laatijoiden tulee osoittaa toimivaltaisille valvontaviranomaisille, että niiden käytännesääntöluonnos – oli se sitten kansallinen tai kansainvälinen – täyttää alan erityiset vaatimukset, helpottaa asetuksen soveltamista ja luo tehokkaat mekanismit käytännesääntöjen noudattamisen valvontaa varten.

4.5.3

 Jo ennen yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa tärkeimmät infrastruktuuripalvelun (IaaS) ja verkkosovelluspalvelun (SaaS) tarjoajat olivat laatineet omat käytännesääntönsä määritelläkseen täytäntöönpanosääntönsä ja poistaakseen siten alan ammattilaisten (7) esiin tuomat epävarmuustekijät. Ne ottivat tähän mukaan pk-yritykset, sillä ne katsoivat, että monille pk-yrityksille oma vaatimustenmukaisuusilmoitus oli parempi vaihtoehto kuin erittäin kallis sertifiointi.

4.5.4

 ETSK kannattaa alakohtaista lähestymistapaa muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen yhteydessä, jos yksi kaikille yhteinen menettely ei vaikuta sopivalta. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa esitetään viitteellinen luettelo asioista, jotka käytännesääntöjen tulisi kattaa (40 artiklan 2 kohta), muun muassa asianmukaiset ja läpinäkyvät menettelyt, tietojen siirtämisen turvallisuus ja riitojenratkaisu. Toimijoita tulee omien etujensa mukaisesti ja kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi eurooppalaiseen lähestymistapaan kannustaa käyttämään tätä perustana ja edistämään vastuuntuntoa, eettistä tietoisuutta ja solidaarisuutta erityisesti ohjeilla, joissa otetaan huomioon tekoäly. Tämä on seikka, jota komitea haluaa korostaa: se kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, ettei itsesääntelyn ja riitojen sovittelun anneta synnyttää erilaisia tulkintoja lainsäädännöstä. Olisi päinvastoin pyrittävä kaikin voimin yhtenäistämään tulkinnat, jotta saataisiin aikaan kaikkiin sovellettavat säännöt. Tämä tavoite olisi sisällytettävä viestintä- ja tiedotussuunnitelmiin.

5.   Arviointi

Komissio aikoo arvioida säännöllisesti tietojen vapaan liikkuvuuden vaikutusta, asetuksen soveltamista, sitä, missä määrin jäsenvaltiot ovat kumonneet voimassa olevat rajoittavat vaatimukset, sekä käytännesääntöjen tehokkuutta. ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan edustajilla tulisi olla mahdollisuus ilmaista näkemyksensä asiasta (8). Jotta koko yhteiskunta voisi tuntea olevansa turvassa ja siten luottaa näihin uusiin digitaalialan käytäntöihin, unionin ja jäsenvaltioiden on poistettava epävarmuus, joka vallitsee sovellettavasta lainsäädännöstä, luottamuksellisuudesta, tietojen säilyttämisestä ja palauttamisesta ilman niiden häviämistä, toteutettavuustakeista, toimijoiden vilpittömyyden takeista sekä taloudellisista takeista. Niiden tietojen erottamattomuus, jotka ovat samalla sekä henkilötietoja että muita kuin henkilötietoja, aiheuttaa huolta, ja ottaen huomioon niiden osuuden kaikista tiedoista ETSK pohtiikin, olisiko itsesääntely todellisuudessa ainoa mahdollinen vaihtoehto. Komitea suosittaa, että keskipitkällä aikavälillä yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikkiin tietoihin ja kaikkiin tietojen liikkeisiin lukuun ottamatta ”todellisia”muita kuin henkilötietoja, joihin sovelletaan poikkeussääntöjä.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  EUVL L 303, 28.11.2018, s. 59.

(2)  Asetuksen (EU) 2018/1807 3 artiklan 5 kohta.

(3)  Ks. tiedonannon COM(2019) 250 alaviitteet sivulla 13 ja tuomio asioissa C-331/16 ja C-366/16 K. vastaan Staatssecretaris van Veiligheid en Justitie ja H. F. vastaan Belgian valtio: ”42. Yleisen turvallisuuden käsitteen osalta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä puolestaan ilmenee, että tähän käsitteeseen kuuluvat sekä jäsenvaltion sisäinen turvallisuus että sen ulkoinen turvallisuus (tuomio 23.11.2010, Tsakouridis, C-145/09, EU:C:2010:708, 43 kohta). Sisäiseen turvallisuuteen voi vaikuttaa mm. suora uhka asianomaisen jäsenvaltion väestön rauhalle ja fyysiselle turvallisuudelle (ks. vastaavasti tuomio 22.5.2012, I, C-348/09, EU:C:2012:300, 28 kohta). Ulkoiseen turvallisuuteen puolestaan voivat vaikuttaa mm. tämän jäsenvaltion ulkosuhteiden tai kansojen rauhanomaisen rinnakkaiselon vakavan häiriintymisen vaara (ks. vastaavasti tuomio 23.11.2010, Tsakouridis, C-145/09, EU:C:2010:708, 44 kohta).”

(4)  EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86

(5)  EUVL C 218, 23.7.2011, s. 130

(6)  Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB), Guidelines 1/2019 on Codes of Conduct and Monitoring Bodies under Regulation 2016/679, 12.2.2019, https://edpb.europa.eu/our-work-tools/our-documents/guidelines/guidelines-12019-codes-conduct-and-monitoring-bodies-under_en.

(7)  Euroopan pilvi-infrastruktuurin palveluntarjoajat (CISPE).

(8)  EUVL C 487, 28.12.2016, s. 92; EUVL C 62, 15.2.2019, s. 292.

LIITE

Seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat täysistunnossa vähintään neljänneksen annetuista äänistä, hylättiin käsittelyssä (työjärjestyksen 59 artiklan 3 kohta):

Kohta 4.1.3

Muutetaan seuraavasti:

Yrityksen on itse mietittävä, liittyvätkö sen käsittelemät muut kuin henkilötiedot erottamattomasti henkilötietoihin, ja siinä tapauksessa suojeltava ne. Yrityksen ei ole yksinkertaista ulkoistaa tietojen hallinnointia (out management). Yhdistelmätietojen yleinen määritelmä ei vaikuta mahdolliselta, ja näiden kahden asetuksen päällekkäisyyden lisäksi on luultavasti myös päällekkäisyyttä muiden, tietoihin liittyvien säädösten kanssa, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien säädösten kanssa: muut kuin henkilötiedot voivat liikkua, mutta jos niitä käytetään uudelleen jossain teoksessa, niihin ei sovelleta enää samoja sääntöjä. ETSK katsoo, että eri säädösten väliset yhteydet ovat erittäin hienovaraisia. Oikeuskäytännössä on jo vaadittu, että erottamattomuuden käsitettä tarkastellaan ”kohtuullisuuden” pohjalta. ETSK panee merkille, että käsillä olevassa tiedonannossa ei selvästikään pystytä käsittelemään kaikkia tapauksia toimijoiden auttamiseksi ja että syntynyt tilanne suosii ennen kaikkea suuria yrityksiä. ETSK suosittaa, että komissio huolehtii siitä, ettei henkilötietoja aleta pikku hiljaa pitää käytännössä muina kuin henkilötietoina ja että yleinen tietosuoja-asetus säilyttää soveltamisalansa koko laajuudessaan, vaikka se edellyttäisi näiden kahden asetuksen yhdistämistä keskipitkällä aikavälillä tietojen suojelun lisäämiseksi ja sen välttämiseksi, että niillä käydään yhä enemmän kauppaa.

Kohta 5

Muutetaan seuraavasti:

Komissio aikoo arvioida säännöllisesti tietojen vapaan liikkuvuuden vaikutusta, asetuksen soveltamista, sitä, missä määrin jäsenvaltiot ovat kumonneet voimassa olevat rajoittavat vaatimukset, sekä käytännesääntöjen tehokkuutta. ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan edustajilla tulisi olla mahdollisuus ilmaista näkemyksensä asiasta. Jotta koko yhteiskunta voisi tuntea olevansa turvassa ja siten luottaa näihin uusiin digitaalialan käytäntöihin, unionin ja jäsenvaltioiden on poistettava epävarmuus, joka vallitsee sovellettavasta lainsäädännöstä, luottamuksellisuudesta, tietojen säilyttämisestä ja palauttamisesta ilman niiden häviämistä, toteutettavuustakeista, toimijoiden vilpittömyyden takeista sekä taloudellisista takeista. Niiden tietojen erottamattomuus, jotka ovat samalla sekä henkilötietoja että muita kuin henkilötietoja, aiheuttaa huolta, ja ottaen huomioon niiden osuuden kaikista tiedoista ETSK pohtiikin, olisiko itsesääntely todellisuudessa ainoa mahdollinen vaihtoehto. Komitea suosittaa, että keskipitkällä aikavälillä yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikkiin tietoihin ja kaikkiin tietojen liikkeisiin lukuun ottamatta ”todellisia” muita kuin henkilötietoja, joihin sovelletaan poikkeussääntöjä.

Kohta 1.1, yhdeksäs luetelmakohta

Muutetaan seuraavasti:

ETSK suosittaa, että komissio

…

—

huolehtii vapaata liikkuvuutta kuitenkin edistäen siitä, ettei henkilötietoja aleta pikku hiljaa pitää muina kuin henkilötietoina ja että yleinen tietosuoja-asetus säilyttää soveltamisalansa koko laajuudessaan, vaikka se edellyttäisi näiden kahden asetuksen yhdistämistä keskipitkällä aikavälillä suojelun lisäämiseksi ja sen välttämiseksi, että tiedoilla käydään yhä enemmän kauppaa.

…

Perustelu

Yleisellä tietosuoja-asetuksella ja asetuksella (EU) 2018/1807 on eri oikeusperustat: ensiksi mainitulla SEUT-sopimuksen 16 artikla yksilöiden perusoikeudesta henkilötietojen suojaan ja jälkimmäisellä SEUT-sopimuksen 114 artikla lainsäädännön lähentämisestä. Nämä kaksi säädöstä mahdollistavat EU:lle erilaiset toimet yksityisten yritysten suhteen (mistä syystä ensiksi mainitussa tapauksessa EU antoi hyvin tiukan ja yksityiskohtaisen asetuksen ja toisessa tapauksessa piti itsesääntelyä asianmukaisimpana ja oikeasuhtaisena toimintakeinona). Näin ollen näitä kahta säädöstä ei voida yhdistää.

Äänestystulos

Puolesta

:

54

Vastaan

:

84

Pidättyi äänestämästä

:

18

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/129

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) annetun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 muuttamisesta”

(COM(2019) 397 final – 2019/0180 (COD))

(2020/C 14/19)

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 16.9.2019

neuvosto, 13.9.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan 3 kohta ja 304 artikla

Vastaava elin

neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset”

Hyväksyminen täysistunnossa

25.–26. syyskuuta 2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

112/0/3

Koska Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että asiakirjan sisältö on täysin hyväksyttävä, eikä komitealla ole siihen kommentoitavaa, se päätti 25.–26. syyskuuta 2019 pitämässään 546. täysistunnossa (syyskuun 25. päivän kokouksessa) antaa esitetystä asiakirjasta myönteisen lausunnon. Äänestyksessä annettiin 112 ääntä puolesta kenenkään äänestämättä vastaan ja 3:n pidättyessä äänestämästä.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/130

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/2403 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin aluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävistä kalastusluvista ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimista unionin vesillä”

(COM(2019) 398 final – 2019/0187 (COD))

(2020/C 14/20)

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 16.9.2019

Euroopan unionin neuvosto, 16.9.2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 304 artikla

Vastaava jaosto

”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”

Hyväksyminen täysistunnossa

25.–26. syyskuuta 2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

123/0/4

Koska Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että asiakirjan sisältö on täysin hyväksyttävä, eikä komitealla ole siihen kommentoitavaa, se päätti 25.–26. syyskuuta 2019 pitämässään 546. täysistunnossa (syyskuun 25. päivän kokouksessa) antaa esitetystä asiakirjasta myönteisen lausunnon. Äänestyksessä annettiin 123 ääntä puolesta kenenkään äänestämättä vastaan ja 4:n pidättyessä äänestämästä.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

15.1.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 14/131

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto asiassa ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) 2019/501 ja asetuksen (EU) 2019/502 muuttamisesta niiden soveltamisaikojen osalta”

(COM(2019) 396 final – 2019/0179 (COD))

(2020/C 14/21)

Lausuntopyyntö

Eurooppa-neuvosto, 13/9/2019

Euroopan parlamentti, 16/9/2019

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan 1 kohta ja 100 artiklan 2 kohta

Vastaava jaosto

liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta

Hyväksyminen täysistunnossa

25/9/2019

Täysistunnon nro

546

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

115/0/3

Koska komitea katsoo, että asiakirjan sisältö on täysin hyväksyttävä, ja koska komitea on jo käsitellyt kumpaakin asetusta 20. helmikuuta 2019 antamissaan aiemmissa lausunnoissa (asiakokonaisuudet TEN/689 ja TEN/690) (*1), se päätti 25.–26. syyskuuta 2019 pitämässään 546. täysistunnossa (syyskuun 25. päivän kokouksessa) antaa esitetystä asiakirjasta myönteisen lausunnon ja viitata edellä mainituissa lausunnoissa ilmaisemaansa kantaan. Äänestyksessä annettiin 115 ääntä puolesta 3:n pidättyessä äänestämästä.

Bryssel 25. syyskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(*1)  ETSK:n lausunnot aiheista ”Perusluonteisten lentoyhteyksien varmistaminen brexitin yhteydessä” (EUVL C 190, 5.6.2019, s. 42) ja ”Perusluonteisten maanteiden tavaraliikenneyhteyksien varmistaminen brexitin yhteydessä” (EUVL C 190, 5.6.2019, s. 48).