Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma aiheesta ”Uusi kertomus Euroopalle ETSK:n päätöslauselma Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista”

(2021/C 286/01)

Esittelijät:

Stefano MALLIA (ryhmä I) Oliver RÖPKE (ryhmä II) Séamus BOLAND (ryhmä III)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27. ja 28. huhtikuuta 2021 pitämässään täysistunnossa (huhtikuun 27. päivän kokouksessa) seuraavan päätöslauselman äänin 226 puolesta, 1 vastaan ja 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.1

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi (jäljempänä ”tulevaisuuskonferenssi”) on Euroopan unionille ainutlaatuinen tilaisuus palauttaa yhteys EU:n kansalaisiin ja ottaa heidät mukaan muun muassa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kautta, jotta he pystyisivät todella vaikuttamaan Euroopan yhteiseen tulevaisuuteen. Nyt on tullut aika lunastaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan lupaus siitä, että EU antaa kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla ja käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että tulevaisuuskonferenssin onnistumiseksi on myös välttämätöntä hahmotella uusi kertomus Euroopalle: kertomus, joka perustuu arkielämän todellisuuteen ja jonka eurooppalaiset voivat ottaa omakseen. Ei riitä, että tällainen kertomus on pelkästään luettelo saavutuksista, vaan sen tulee luoda todellinen järki- ja tunneperäinen yhteys EU:n ja sen kansalaisten välille. Strategisen tärkeitä aiheita olisi tarkasteltava yhteisestä näkökulmasta, jotta lopputuloksena ei olisi ”à la carte -Eurooppa”. Tavoitteena on löytää uudelleen ja uudistaa kipeästi kaivattu yhteisöllisyys, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja joka antaa Euroopalle uutta virtaa nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi.

1.3

ETSK:lla on syvät juuret kaikilla elämänaloilla (työnantajat, ammattiliitot, kansalaisyhteiskunta koko laajuudessaan) kaikissa jäsenvaltioissa. Komitealla on siksi parhaat mahdollisuudet saada järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta tosiasiallisesti mukaan verkostojensa avulla. Tämä on ETSK:n kiistatonta osaamispääomaa ja sen olemassaolon tarkoitus. ETSK:n pysyvä osallisuus koko konferenssiprosessissa, myös johtokunnassa, on keskeisen tärkeää.

1.4

ETSK:n on oltava täysin osallisena tulevaisuuskonferenssin hallinnossa. Komitea on valmis esittämään vahvoja ja selkeitä ehdotuksia, jotka perustuvat sen omaan näkökulmaan ja visioon Euroopan unionista tulevina vuosikymmeninä. Komitea toistaa olevansa vakaasti sitä mieltä, että tulevaisuuskonferenssin täytyy tarjota sellaisia ehdotuksia ja ratkaisuja, joilla on todellisia, tuntuvia vaikutuksia EU:n kansalaisten elämään. Siksi on erittäin tärkeää, että tulevaisuuskonferenssi saa aikaan konkreettista ja mitattavissa olevaa edistystä eikä merkitse vain keskustelua kansalaisten kanssa ilman sitoumuksia ja jatkotoimia. Komission varapuheenjohtajan Maroš Šefčovičin ehdotus sisällyttää konferenssin päätelmät komission vuoden 2022 työohjelmaan onkin oikeansuuntainen. Tämä on keskeinen asia, joka tukee koko tämän poliittisen prosessin uskottavuutta ja kunnianhimoa.

1.5

Konferenssin hallinnon olisi määriteltävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen laajuus ja tarkoitus ja ilmoitettava se heti alussa. Osallistumisvälineiden tavoitteen tunteminen voi auttaa myös mukauttamaan tavoitteet käytettävissä olevien resurssien mukaisiksi niin prosessin suunnittelun kuin talousarvion näkökulmasta. Hallinnon on epäilemättä käytettävä erilaisia osallistumisen muotoja ja tapoja eri vaiheissa, eri tasoilla ja eri hetkinä ja löydettävä keinot tavoittaa ne eurooppalaiset, jotka eivät itse ole kiinnostuneita osallistumaan. Poliitikkojen ja toimielinten olisi vietävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä eteenpäin, tai näiden panos olisi otettava huomioon päätöksenteossa, sillä muuten kansalaisten luottamus tällaisiin hankkeisiin todennäköisesti murenee. Liian suuria odotuksia ei pidä elätellä. Palautemekanismilla varmistetaan, että tulevaisuuskonferenssin tapahtumissa esitetyt ajatukset johtavat konkreettisiin suosituksiin EU:n tuleviksi toimiksi.

1.6

Tulevaisuuskonferenssin lyhyt kesto asettaa rajoituksia kaikille osallistujille. Se tulisikin nähdä alkupisteenä jatkuvalle prosessille, jossa pyritään lisäämään EU:n kansalaisten osallistumista tämän ensimmäisen jakson pohjalta. Tämä tilaisuus muuttaa ajattelutapaa ja tavoitetasoa kaikilla politiikan aloilla, myös talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikassa, olisi hyödynnettävä.

1.7

Tulevaisuuskonferenssin kaikkien osanottajien on osallistuttava ja suhtauduttava keskusteluihin avoimin mielin, ilman ennakkoajatuksia seuraavista jatkotoimista, kaikkia vaihtoehtoja aidosti tarkastellen. Viime vuosina on tässä yhteydessä käynnistetty muutamia EU:n aloitteita ja välineitä, jotka on nyt otettava käyttöön. Täytäntöönpanoa olisi pyrittävä seuraamaan säännöllisesti, ja hyväksyttyjen toimenpiteiden ja käytössä olevien välineiden edistymisestä EU:n tasolla olisi laadittava ajantasaisia arvioita.

2.   Uusi kertomus Euroopalle: Eurooppa – hyvä paikka elää ja menestyä

2.1

Tätä taustaa vasten ETSK ehdottaa uutta kertomusta Euroopalle: kertomusta, joka yhdistää Euroopan kaukaisen historian ja lähimenneisyyden tähän päivään ja tarjoaa vision tulevaisuudesta, joka perustuu rajatylittävään yhteistyöhön ja Europan kansojen välisten yhteyksien lujittamiseen ja jonka perusperiaatteita ovat yhteisvastuu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, sukupolvien välinen yhteistyö, sukupuolten tasa-arvo, kestäväpohjainen hyvinvointi ja oikeudenmukainen vihreä siirtymä ja digitalisaatio. Julkista tukea näille arvoille on ehdottomasti lisättävä, jotta kasvu- ja hallintomallista voidaan muokata kestäväpohjaisempi, jotta voidaan rakentaa tasa-arvoisempi yhteiskunta ja jotta kansalaisyhteiskunnan organisaatioille voidaan antaa keskeinen sija uudelleenrakentamisessa ja elpymisessä. Kansalaiset tarvitsevat Euroopan, — joka tunnustaa kansalaisyhteiskunnan olevan yhteisen edun vartija ja ohittamaton osapuoli etsittäessä ratkaisuja Euroopan yhteisiin haasteisiin. — jolle tärkeintä on oikeudenmukainen ja kestäväpohjainen elpyminen covid-19-kriisistä ja sitä kautta osallistavamman yhteiskunnan luominen ja joka rakentaa kestävää kilpailukykyä, samalla kun se ottaa kaikilta osin huomioon toisiinsa kietoutuvat sosiaaliset, taloudelliset, demokraattiset ja väestöön ja ilmastoon liittyvät kriisit EU:n jäsenvaltioissa, vihreän ja digitaalisen siirtymän välttämättömyyden sekä pandemian aiheuttamat pitkän aikavälin rakennemuutokset. Euroopan taloutta on tuettava kaikin tavoin menetettyjen mahdollisuuksien voittamiseksi takaisin, niin että samalla tavoitteeksi asetetaan ylöspäin suuntautuva lähentyminen, parempi yhteenkuuluvuus, sosiaalinen suojelu, suuremmat investoinnit julkisiin palveluihin, kestävän kehityksen tavoitteet ja köyhyyden vähentäminen. — joka tukee taloudellista ja sosiaalista elpymistä, yrittäjyyttä, oikeudenmukaista siirtymää, laadukkaiden työpaikkojen luomista, koulutusta ja osaamisen hankkimista, innovointia, infrastruktuuriin kohdistuvia ja sosiaalisia investointeja, hiilestä irtautumista, digitalisaatiota, sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista sekä taloudellista ja rahapoliittista yhdentymistä. — joka suojelee kaikkia kansalaisia, myös syrjäytyneimpiä, ja vaalii ihmisten terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta. — joka kunnioittaa ja edistää monimuotoisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, perusoikeuksia, demokratiaa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja osallistavaa hallintoa. — joka edistää rauhaa, turvallisuutta ja edistystä kaikkialla maailmassa tukemalla monenvälisyyttä, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien edistämistä, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, kestävän kehityksen tavoitteita, diplomatiaa sekä avointa, reilua ja kestävää kauppaa.

2.2

ETSK on yksimielisesti sitä mieltä, että kaksinkertainen siirtymä, vihreä ja digitaalinen, on ehdottoman tärkeä, jotta Euroopan kestäväpohjainen kilpailukyky, yhteisvastuu ja kyky selviytyä tulevista kriiseistä voivat vahvistua. Covid-19-pandemia on ollut EU:n olemassaoloajan pahin kriisi. Pandemia on kärjistänyt EU:n tarvetta tarjota vahvoja ja johdonmukaisia vastauksia EU:n poliittisen, terveydellisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi. Tulevaisuuskonferenssi on EU:lle ainutlaatuinen tilaisuus saavuttaa tämä lopputulos. Covid-19-kriisin vaikutukset kansalaisiin, yhteiskuntiin ja talouteen ovat nostaneet etualalle yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan tarpeen. Pandemia on osoittanut, että yhteiselle toiminnalle on vahvat lähtökohdat, mutta se on myös paljastanut heikkouksia Euroopan tavassa käsitellä tällaisia perustavia haasteita. EU:n on tänä jatkuvien kriisien aikakautena vahvistettava kriisinhallintavalmiuksiaan, jotta se voi tarjota eurooppalaisten toivomia ja ansaitsemia vastauksia.

2.3

Kriisi on myös tehnyt selväksi, että EU:n olisi ponnisteltava enemmän sen hyväksi, että yrityksiä, työntekijöitä ja köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsiviä ihmisiä suojellaan asianmukaisesti tämänhetkisten ja tulevien haasteiden seurauksilta. Covid-19-pandemia on myös osoittanut, että on tuettava kestäväpohjaista kilpailukykyä ja lisättävä investointeja laadukkaisiin terveys-, hoito-, koulutus- ja sosiaalipalveluihin kaikkialla EU:ssa. On ratkaisevan tärkeää parantaa edelleen terveysalan koordinointia EU:n tasolla, torjua paremmin valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia ja lujittaa EU:n terveydenhuoltojärjestelmiä.

2.4

EU voi luottaa tärkeimpiin vahvuuksiinsa, joita ovat maailman suurimpiin kuuluvat sisämarkkinat, tinkimättömät perusarvot (1), jotka liittyvät erottamattomasti eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja demokratiaan, ja yhteisvastuu, josta osoituksena on kunnianhimoinen elpymis- ja palautumistukiväline, jota varten kansalliset elpymissuunnitelmat on pantava täytäntöön tehokkaasti. EU:n perimmäisenä tavoitteena tulee olla sellaisen eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalousmallin vahvistaminen, jossa kestäväpohjainen, kilpailukykyinen talous ja edistyksellinen sosiaalipolitiikka kulkevat käsi kädessä. Seuraavana askeleena on toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jota ETSK on kannattanut alusta saakka. Vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan uusi kasvustrategia, jossa tärkeimmällä sijalla ovat hyvinvointi, kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukainen siirtyminen ilmastoneutraaliin elämäntapaan, niin että samalla edistetään laadukkaita työpaikkoja, kestäväpohjaista yrittäjyyttä ja innovointia sekä myös kiertotaloutta ja yhteisötaloutta, on Euroopan menestyksen avaintekijä.

2.5

EU:lla on kuitenkin vastassaan suuria haasteita: pandemian vuoksi epätasa-arvo sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä vain lisääntyy eikä vähene. Tästä syystä on pyrittävä turvaamaan kolikon molemmat puolet: toisaalta on vahvistettava Euroopan talouden ja kaikenkokoisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, kestävää kilpailukykyä, ja toisaalta Euroopan olisi samaan aikaan omaksuttava kunnianhimoisempi ja konkreettisempi sosiaalinen ulottuvuus, jossa ketään ei jätetä jälkeen.

2.6

Arvojensa suojelemiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi EU:lla on myös oltava myönteinen rooli kansainvälisessä taloudessa. Maailmassa, jota hallitsevat kova kilpailu ja jännitteet, jotka ovat paitsi taloudellisia myös poliittisia, EU:sta on tultava maailmanlaajuinen toimija, joka pystyy puolustamaan tehokkaammin omia etujaan ja arvojaan. EU:n on saavutettava tietynasteinen avoin, strateginen riippumattomuus säilyttääkseen kykynsä toimia tärkeimmillä talousalueilla, mutta sen vastapainoksi tarvitaan halukkuutta tehdä yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi ilmastonmuutoksen kaltaisiin yhteisiin haasteisiin sekä sääntöpohjaisen monenvälisen järjestelmän lujittamiseksi.

2.7

Pandemia on tuonut esiin vahvan ja häiriöitä sietävän eurooppalaisen teollisuuspohjan tärkeyden. Eurooppa tarvitsee kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan, jolla viedään eteenpäin kahta siirtymää – digitalisaatiota ja kestävää kehitystä – ja parannetaan samalla Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Uudessa teollisuuspolitiikassa, jossa hyödynnetään erilaisia toimintapolitiikkoja (kauppa, osaaminen, investoinnit, tutkimus ja energia), on jatkuvasti ennakoitava tulevaisuuden keskeisiä talouden aloja ja vetureita ja luotava muun muassa tarvittavien osaamisprofiilien kautta edellytykset sille, että Euroopan talous säilyy teknologian ja innovoinnin kärjessä maailmanlaajuisesti ja tarjoaa näin laadukkaita työpaikkoja ja luo kestävää kasvua Euroopalle. Kilpailukyvyn, kestävän kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhtäaikainen saavuttaminen turvaa Euroopan sosioekonomisen mallin tulevaisuuden.

2.8

On ratkaisevan tärkeää, että EU hyödyntää tämän mahdollisuuden uudenaikaistaa ja muokata teollisuudenalojaan ja niiden toimitusketjuja, jotta ne säilyvät kilpailukykyisinä vähäpäästöisemmässä maailmassa. Pitkän aikavälin muutosten aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja asianomaisten maiden ja alueiden keskeiset sidosryhmät ennakoivat muutoksia ja ohjaavat siirtymävaihetta aktiivisesti. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöille ja heidän etujärjestöilleen tiedottaminen, näiden kuuleminen ja näiden osallistaminen ovat keskeisessä asemassa siirtymien ohjaamiseksi kaukonäköisesti. Tämä on ehdottoman tärkeää Euroopalle, sillä Eurooppa voi menestyä vain asettamalla sekä yritykset että työntekijät elpymisen ja tulevien toimintapolitiikkojen ytimeen. Kilpailukyvyn ja osallistavuuden on kuljettava käsi kädessä: taloudellisesti parhaiten suoriutuvat jäsenvaltiot ovat niitä, joissa myös sosiaalinormit ovat korkeimmat, ei päin vastoin.

3.   ETSK:n rooli

3.1

ETSK:n oman roolin vahvistaminen edellyttää komitean merkityksen ja lisäarvon osoittamista neuvoa-antavana elimenä. Tämä perustuu sen ainutlaatuiseen tehtävään toimia siltana 1) poliittisten päättäjien ja kansalaisyhteiskunnan välillä, 2) kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä ja 3) kansallisen tason ja EU-tason toimijoiden välillä. Tämä on tärkeää erityisesti, jotta keskustelu ylittäisi valtioiden rajat eli jäsenvaltioissa käytävät EU-aiheiset keskustelut saataisiin liitettyä yhteen.

3.2

ETSK:n kannan tulisi pohjautua todelliseen keskusteluun, joka lähtee kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ajatuksista ja kehittyy alhaalta ylöspäin. Tämä toimintatapa on ainoa, joka takaa, että kaikki näkökulmat otetaan huomioon ja että tulokset ovat selkeitä ja toimivia.

3.3

ETSK voi tehdä yhteistyötä alueiden komitean (AK) kanssa ja järjestää yhteisiä Going Local -matkoja kunnioittaen kaikilta osin näiden kahden toimielimen erilaisia mutta toisiaan täydentäviä toimivaltuuksia.

3.4

ETSK:ta pyydetään toimimaan tulevaisuuskonferenssin täysistuntoon osallistuvien jäsentensä ja johtokuntaan osallistuvien tarkkailijoidensa välityksellä tulevaisuuskonferenssin ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien kansallisten organisaatioiden institutionaalisena välikätenä.

3.5

ETSK on perustanut väliaikaisen ryhmän, joka on päättänyt etenemissuunnitelmista ja seuraavista tavoitteista: — Parannetaan keinoja saada kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan ja olla yhteydessä niiden kanssa, hyödyntäen erityisesti vuorovaikutusta ETSK:n jäsenten paikallisten viiteryhmien kanssa ja aktivoimalla näitä. — Kehitetään ja vahvistetaan ETSK:n omaa roolia ja vaikutusvaltaa. — Välitetään kansalaisyhteiskunnan näkemykset jäsennellysti EU:n poliittisille päättäjille esittämällä neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan komissiolle hyödyllisiä ehdotuksia siitä, miten EU:n toimintaa ja ETSK:n työtä lainsäädäntäprosessissa voitaisiin parantaa.

3.6

Informoidaan ETSK:n täysistuntoa jäsenvaltioissa ja tulevaisuuskonferenssissa käydyistä keskusteluista ja vuoropuheluista paikalle kutsuttujen Euroopan parlamentin jäsenten, AK:n jäsenten, komission jäsenten ja neuvoston ministerien kanssa.

4.   Päätelmät

ETSK:n tavoittelema tulevaisuus: ohjaimissa kansalaisyhteiskunta

4.1

ETSK:n mielestä Euroopan unioni tarvitsee vahvan, yhteisen kertomuksen. Eurooppa on tässä yhteydessä nähtävä 1) yhteisten perusarvojen, kuten vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen, valvojana, 2) kestävän kehityksen, avoimen ja reilun kaupan ja monenvälisyyden maailmanlaajuisena edistäjänä, 3) reiluun kilpailuun ja yhteisvastuuseen perustuvaa ainutlaatuista taloudellista ja sosiaalista mallia soveltavana alueena, jossa ei ole sisärajoja, ja 4) kestäväpohjaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Kaiken tämän ytimessä on vahva eurooppalainen kansalaisyhteiskunta.

4.2

Euroopan tulevaisuuskonferenssin olisi oltava väline, jonka avulla saadaan aikaan pysyvä muutos Euroopan unionissa: tämä merkitsee muun muassa kansalaisten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista enemmän ja merkityksellisemmin unionin julkiseen elämään. Prosessin tulee alkaa siitä, että kansalaisyhteiskunta työskentelee tiiviisti yhdessä, kumppanuuden hengessä, verkottuen, vaihtaen hyviä käytänteitä ja pyrkien yksimielisiin näkemyksiin.

4.3

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen asema etsittäessä ratkaisuja nykypäivän haasteisiin. ETSK pyytää, että EU ja kansalliset viranomaiset tunnustavat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ratkaisevan roolin luottamuksen rakentamisessa, yleisen mielipiteen muodostamisessa ja myönteisenä muutosvoimana. On myös välttämätöntä, että EU tukee kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden elintärkeää roolia eurooppalaisten arvojen, demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden edistämisessä ja puolustamisessa kasvavaa epäliberalismia ja populismia sekä kansalaistoiminnan tilan kaventumista vastaan.

4.4

EU:n uudistamisessa ja sosioekonomisessa jälleenrakentamisessa on keskeisen tärkeää varmistaa, että kaikki yhteiskunnan osat osallistuvat tosiasiallisesti EU:n politiikan ja erityisesti kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien sekä tulevien kansallisten uudistusohjelmien yhteiseen suunnitteluun, yhteiseen työhön, yhteiseen täytäntöönpanoon ja yhteiseen arviointiin. Tässä olisi hyödynnettävä olemassa olevia kuulemisrakenteita, kuten EU-ohjausjaksoprosessia. Kansalaisyhteiskunnalle olisi annettava nimenomainen tunnustus ratkaisevan tärkeänä täytäntöönpanokumppanina ja edunsaajana.

4.5

Tällaisten selviytymiskykyisten, tasa-arvoisten ja kestäväpohjaisten yhteiskuntien suunnitteleminen ja rakentaminen edellyttää alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joissa omaksutaan hyvinvoinnin ja kehityksen uudet, bruttokansantuotetta (BKT) laajemmat määritelmät ja kunnioitetaan kansalaisten mielipiteitä ja oikeuksia. Lisäksi on välttämätöntä, että covid-19-pandemian aikana käyttöön otettuja oikeuksiin kohdistuvia rajoituksia ei jatketa, kun kriisi on ohi.

4.6

ETSK pitää erittäin tärkeänä myös ehdotettujen toimenpiteiden ja toteutetun toiminnan jatkuvaa arviointia. ETSK osallistuu tähän prosessiin vahvalla panoksella eli tarjoamalla käyttöön kokemuksensa ja osaamisensa kansalaisvuoropuhelun käymisestä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

---

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma aiheesta ”Eurooppalainen kansalaisyhteiskunta yhteistyössä kestävän tulevaisuutemme puolesta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean panos Porton sosiaalialan huippukokoukseen”

(2021/C 286/02)

Esittelijät:

Stefano MALLIA (ryhmä I) Oliver RÖPKE (ryhmä II) Séamus BOLAND (ryhmä III)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27. ja 28. huhtikuuta 2021 pitämässään täysistunnossa (huhtikuun 28. päivän kokouksessa) seuraavan päätöslauselman äänin 225 puolesta ja 1 vastaan 6:n pidättyessä äänestämästä.

Sosiaalialan huippukokous Portossa 7. toukokuuta 2021 tarjoaa EU:lle ainutlaatuisen tilaisuuden asettaa ihmiset suoraan Eurooppa-hankkeen keskiöön. Se tarjoaa tilaisuuden osoittaa, että EU ja jäsenvaltiot toimivat yhdessä kansalaistensa kanssa näiden hyvinvoinnin lisäämiseksi niin, ettei ketään unohdeta. Se on huipentuma vuoteen 2030 ja sen jälkeiselle ajalle asetetuille unionin tavoitteille, joilla tähdätään kestäväpohjaisiin, innovatiivisiin, kilpailukykyisiin ja yhtenäisiin yhteiskuntiin, niin että unioni voi vastata vihreän siirtymän ja digitalisaation haasteisiin sekä kääntää ne hyödykseen. Huippukokouksen olisi myös autettava talouttamme ja yhteiskuntaamme kestävyyden saavuttamisessa painottaen yhdenvertaisesti taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää ulottuvuutta.

Covid-19-pandemian vuoksi tarvitaan yhä kiireellisemmin toimintamallia, jossa yhteiskuntiemme ja talouksiemme sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat ovat samalla viivalla. Pandemian on koettu vaikuttaneen ennen kaikkea ihmisiin, ja kun sosioekonominen jälleenrakentaminen nyt käynnistyy hitaasti Euroopassa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari pannaan täytäntöön, pääpainon on edelleen oltava ihmisissä ja yhteisöissä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ajoitus on näin ollen erinomainen.

Porton julistuksessa olisi sitoutettava kaikki institutionaaliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset toimijat toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon kansalais- ja työmarkkinavuoropuhelun pohjalta. Huippukokous on Euroopalle ratkaiseva hetki ottaa seuraavat askeleet kohti elinvoimaista ja kestävää unionia.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä ryhtymään seuraaviin toimenpiteisiin:

1.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimintasuunnitelmasta on tultava tehokas väline, jonka avulla kaikki toimijat voivat tehdä kumppaneina yhteistyötä rakennettaessa tasa-arvoisempia, kestävämpiä, osallistavampia ja selviytymiskykyisempiä eurooppalaisia yhteiskuntia. Kaikki ETSK:ssa edustettuina olevat kansalaisyhteiskunnan eri ulottuvuudet vaikuttavat ratkaisevasti prosessin onnistumiseen. Eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisen osallistumisen kautta kaikkien kansalaisten, myös vammaisten henkilöiden, etnisten ja vähemmistöryhmien ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneimpien ihmisten, on kyettävä tuntemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva visio omakseen ja löytämään siitä toivoa sekä osallistumaan sen tulevaan täytäntöönpanoon. Erityistä tunnustusta ja tukea olisi annettava yhteisötaloudelle, jolla on keskeinen rooli vastattaessa täyttämättömiin sosiaalisiin tarpeisiin, lievennettäessä köyhyyttä ja vähennettäessä eriarvoisuutta.

2.

Eurooppalaisista yhteiskunnista voidaan rakentaa tasa-arvoisempia, kestävämpiä, osallistavampia ja selviytymiskykyisempiä vain osallistamalla vakuuttavalla tavalla kansalaisyhteiskunta ja käymällä tehokasta vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. On ensiarvoisen tärkeää mitata kansalaisyhteiskunnan vaikutusta ja raportoida siitä, lisätä tietoisuutta sen myönteisestä panoksesta sekä luoda suotuinen oikeudellinen ympäristö ja politiikkayhdistelmä.

3.

Sopeutumiskykyisten, osallistavien, tasa-arvoisten ja kestävien yhteiskuntien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita, joissa hyvinvointia ja kehitystä varten otetaan käyttöön BKT:n lisäksi uusia määritelmiä ja investoidaan sosiaaliseen innovointiin kansalaisten mielipiteitä ja oikeuksia kunnioittaen. Lisäksi on erittäin tärkeää, ettei covid-19-pandemian aikana käyttöön otettuja oikeuksiin kohdistuvia rajoituksia enää jatketa pandemian jälkeen.

4.

Euroopan on jatkettava samaan tapaan kuin pandemian aikana yhtenäisellä ja solidaarisella linjalla, jota tukee kansalais- ja työmarkkinavuoropuhelun kulttuuri. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla edistetään sosiaalista markkinataloutta vahvistamalla Euroopan sosiaalista mallia ja sopeuttamalla sitä tulevaisuuden mukanaan tuomiin muutoksiin. Sosiaalisen palautumiskyvyn ja kestävyyden vahvistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevalla toimintasuunnitelmalla on varmistettava laajalle ulottuva hyvinvointi ja osallistavat työmarkkinat, joilla syrjintä on kielletty ja joilla työpaikat ovat pysyviä ja työ hyväpalkkaista.

5.

Instituutioiden ja työmarkkinaosapuolten on pandemian jälkeen löydettävä työmarkkinavuoropuhelun avulla ratkaisuja, joilla parannetaan talouksiemme sosiaalista palautumiskykyä muutokselle avoimen uuden ajattelutavan kautta. Samalla on edistettävä suojelun vähimmäisvaatimuksia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia painottaen erityisesti palkkojen riittävyyttä, sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa, nuorten työntekijöiden tukemista sekä epävarmoissa työsuhteissa olevien työntekijöiden ja muuttajien suojelua.

6.

Yksi Euroopan suurimmista taloudellisista ja sosiaalisista haasteista on talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja (muun muassa ikääntyneiden ja nuorten, naisten, vaikeasti työllistyvien ja työvoiman ulkopuolella olevien) työelämään osallistumisen edistäminen, työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden, alentaminen sekä naisten aseman vahvistaminen työmarkkinoilla. Jotta tässä kaikessa onnistutaan, on tärkeää varmistaa kilpailukykyinen investointiperusta.

7.

Kilpailukyky sekä tietoihin ja taitoihin perustuva tuottavuuden kasvu ovat varmoja keinoja eurooppalaisten yhteiskuntien hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Talouskasvu ja hyvin toimivat sisämarkkinat ovat keskeisiä tekijöitä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa. Meidän on lujitettava Euroopan sosiaalisen markkinatalousjärjestelmän vahvuuksia ja korjattava sen heikkouksia ja näin mukautettava sitä kohtaamaan tulevat haasteet.

8.

Kaikkien taloutemme ja yhteiskuntamme keskeisten osien on oltava valmiita hyödyntämään digitalisaation ja vihreään talouteen siirtymisen tarjoamia mahdollisuuksia. Edellytyksenä on halu ja kyky rakenteellisiin muutoksiin, olipa kyse sitten työmarkkinoista, sosiaaliturvasta, koulutuksesta tai verotuksesta. Tämä vaatii jäsenvaltioilta todellista sitoutumista uudistuksiin, joita koordinoidaan ja helpotetaan EU:n tason kehyksillä ja toimilla, kuten talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta yrityksiä kannustetaan investoimaan Eurooppaan.

9.

Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähetessä ikäihmiset tulevat enenevässä määrin olemaan taloudellisesti riippuvaisia, jollemme onnistu lisäämään työvoimaa osallistavammilla työmarkkinoilla, muun muassa aktivoimalla ryhmät, jotka ovat tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella tai aliedustettuina työmarkkinoilla. On ryhdyttävä toimiin, jotta voidaan vastata jäsenvaltioiden sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien haasteisiin. Väestörakenteen muutos merkitsee myös sitä, että tarvitsemme mukautuvia ja joustavia kansallisia koulutusjärjestelmiä, työmarkkinoita ja sosiaaliturvajärjestelmiä. Nämä haasteet eivät ole välttämättä ongelmia vaan tarjoavat pikemminkin mahdollisuuksia, jotka voivat tuottaa myönteisiä tuloksia.

10.

Toimintasuunnitelman olisi oltava konkreettinen ja käytännönläheinen ja siihen sisältyvien toimenpiteiden tulisi olla mitattavissa. Lisäksi tarvitaan asiaankuuluvien sidosryhmien yhteisesti sopimia seurantakehyksiä sosiaalisine, ekologisine ja taloudellisine kriteereineen. ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdottamiin yleistavoitteisiin ja kehottaa jäsenvaltioita asettamaan omat kunnianhimoiset tavoitteensa, jotta kaikki jäsenvaltiot edistäisivät tosiasiallisesti EU:n tavoitteiden saavuttamista.

11.

Euroopan siirtyessä kriisitoiminnasta elpymiseen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla sekä työntekijöille tiedottamisella ja heidän kuulemisellaan ja osallistamisellaan asianmukaisten kanavien kautta on tärkeä merkitys muovattaessa talouden siirtymää ja edistettäessä innovointia työpaikoilla erityisesti käynnissä olevaa vihreää siirtymää ja digitalisointia sekä työelämän muutoksia silmällä pitäen.

12.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa ei oteta riittävästi huomioon covid-19-kriisin keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia eurooppalaisiin terveydenhuoltojärjestelmiin. Pandemia on osoittanut selvästi, että terveys voi vaikuttaa suoraan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen myös EU:ssa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria täytäntöön pantaessa jäsenvaltioiden on parannettava julkisia terveydenhuoltopalveluja ja terveydenhuoltoinfrastruktuuria mittavin ja kestävin investoinnein sekä tehostettava jäsenvaltioiden sisäistä ja niiden välistä koordinointia kansanterveyden alalla.

13.

Kaikki sidosryhmät odottavat huippukokoukselta vahvaa sitoutumista sellaisen Euroopan sosiaalisen mallin säilyttämiseen ja kehittämiseen, joka perustuu oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoiseen yhdistelmään. Vetoamme jäsenvaltioihin ja EU:n toimielimiin, että ne osoittaisivat kunnianhimoa ja päättäväisyyttä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vapaat ammatinharjoittajat 4.0”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2021/C 286/03)

Esittelijä:

Rudolf KOLBE

Komitean täysistunnon päätös	20.2.2020
Oikeusperusta	Työjärjestyksen 32 artikla
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	31.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	233/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Vapaissa ammateissa käytetään jo nyt mittavasti ja menestyksekkäästi digitaalisia ja tekoälysovelluksia toimeksiantajien hyödyksi esimerkiksi koneenrakennusalalla, ja ne osallistuvat johtavina toimijoina näiden sovellusten teknologiseen kehittämiseen. Vapaiden ammattien on myös vastedes oltava tiiviisti mukana kehittämis- ja validointiprosessissa, jotta voidaan varmistaa sovellusten käytettävyys ja tehokkuus.

1.2

Digitaalisia sovelluksia ei tulisi nähdä vapaiden ammatinharjoittajien tarjoamien palvelujen kilpailijana tai korvikkeena. Ne ovat pikemminkin välineitä, joiden avulla voidaan jo nyt parantaa ja laajentaa asiantuntijapalvelujen tarjontaa.

1.3

Vapaiden ammatinharjoittajien on kyettävä tunnistamaan ja arvioimaan digitaaliteknologian käytöstä aiheutuvat uhat asiakkaidensa, potilaidensa ja toimeksiantajiensa intressien mukaisesti. Tämä perustuu erityiseen luottamuksellisuuteen, joka on luonteenomaista kyseisten toimijoiden väliselle suhteelle ja tulee säilymään keskeisenä tekijänä myös digitaalisten jakelukanavien yhteydessä.

1.4

Potilaiden, asiakkaiden ja toimeksiantajien on digitaalisten sovellusten yhteydessä voitava luottaa siihen, että asiantuntijapalveluja tarjotaan ammattimaiselta pohjalta ulkoisista intresseistä riippumatta ja että palveluntarjoaja on niistä vastuussa. Digitaaliseen kehitykseen mukautetut asianmukaiset ammatilliset säännökset ovat tässä yhteydessä tärkeä edellytys.

1.5

Vapaiden ammatinharjoittajien on varmistettava tietosuoja johdonmukaisesti ja puolustettava sitä kolmansiin osapuoliin nähden. Tietojen väärinkäytön välttämiseksi EU:ssa tarvitaan turvallisia digitaalisia infrastruktuureita.

1.6

Vapaiden ammatinharjoittajien on päivitettävä koulutussisältöjä omien ja henkilöstönsä tietotekniikka- ja digitaitojen mahdollisimman korkean laatutason varmistamiseksi. Komitea kehottaa EU:ta tukemaan näitä prosesseja asianmukaisin tukiohjelmin.

1.7

Vapaiden ammatinharjoittajien on mukautettava oma hallinnointinsa digitaaliseen kehitykseen ja osallistuttava aktiivisesti prosessin muotoiluun. Tämä saattaa edellyttää ammattieettisten sääntöjen laajentamista.

1.8

Digitalisaation mahdollistamien uusien vapaiden ammattien syntymistä olisi edistettävä Rooman manifestissa vahvistettujen kriteerien ja periaatteiden pohjalta.

2.   Covid-19 ja vapaat ammatinharjoittajat

2.1

Pandemia on käynnistänyt laajamittaisen digitalisointiprosessin myös vapaiden ammattien alalla. Asiantuntijapalvelujen lisääntyneen tarpeen ja pandemiasta johtuneiden rajoitusten vuoksi digitaalisia palveluja on pitänyt laajentaa voimakkaasti. Kriisi on osoittanut, miten riippuvainen yhteiskuntamme on keskeisten vapaiden ammatinharjoittajien erinomaisesta ammattitaidosta. Vapaat ammatinharjoittajat, jotka ovat hallintotahojen keskeisiä kumppaneita kriisinhallinnassa ja turvattaessa väestön perustarpeet, on vastedes nivottava entistä paremmin työmarkkinaosapuolten järjestelmiin, ja heidän tarjoamansa palvelut on suojattava digitaalisiin muutoksiin mukautetuin asianmukaisin ammatillisin säännöksin. On suhtauduttava kriittisesti siihen, että monien itsenäisten yrittäjien ja vapaiden ammatinharjoittajien mahdollisuudet saada pandemian aikana valtion myöntämää tukea ovat olleet riittämättömiä tai olemattomia.

2.2

Asiantuntijapalvelujen voimakas digitalisointi voi vaikuttaa pysyvästi palvelutarjonnan kattavuuden paranemiseen myös syrjäisillä alueilla. Tässä yhteydessä on varmistettava, että kaupunkien ja maaseudun väliset edelleen liian suuret erot nopeissa laajakaistayhteyksissä poistetaan mahdollisimman pian ja että digitalisoidut palvelut ovat yhtä lailla kaikkien alueiden asukkaiden ulottuvilla. Vapaat ammatinharjoittajat ovat kriisin aikana investoineet digitalisaatioon ja tietosuojaan täyttääkseen velvoitteensa keskeisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä toimivina yleishyödyllisten palvelujen tarjoajina. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa myös vapaat ammatinharjoittajat keskeisenä ryhmänä nimenomaisesti huomioon kaikissa talouden elvytystoimissa.

3.   Rooman manifesti – vapaan ammatinharjoittamisen määritelmä

3.1

Vapailla ammateilla on keskeinen rooli EU:n taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä. Ne ovat osa säänneltyjen ammattien laajaa kirjoa, niiden harjoittajilla on oltava tietty pätevyys, ja niiden osuus kaikista työntekijöistä Euroopassa on 22 prosenttia. Vuonna 2013 jo yli kymmenesosa EU:n bruttoarvonlisäyksestä oli peräisin vapaiden ammattien alalta. Covid-19-kriisi on tuonut esiin yhteiskuntamme yleisen riippuvuuden vapaiden ammatinharjoittajien tarjoamista laadukkaista palveluista. Kestokykyisinä työnantajina ja yrityksinä vapaat ammatinharjoittajat luovat merkittävästi uusia työllistymismahdollisuuksia, minkä lisäksi ne huolehtivat tärkeistä yleishyödyllisistä tehtävistä. Vapaiden ammatinharjoittajien tarjoamat palvelut liittyvät läheisesti yksilöiden perustarpeisiin, kuten elämään, työhön, terveyteen, turvallisuuteen tai omaisuuteen. Tätä taustaa vasten on tärkeää varmistaa, että vapaiden ammatinharjoittajien tarjoamat palvelut ovat demokraattisesti saatavilla esimerkiksi lääketieteen alalla sosiaaliturvajärjestelmien puitteissa tai oikeusalalla oikeusavun kautta. Palkkioita tai maksuja koskevilla ylärajoilla suojataan niitä, jotka käyttävät vapaiden ammatinharjoittajien tarjoamia palveluja mutta ovat tiedon epätasaisen jakautumisen vuoksi riippuvaisia tällaisista rajoista.

3.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on toistuvasti tarkastellut vapaita ammatteja, ja se teetti vuonna 2014 laaja-alaisen tutkimuksen The State of Liberal Professions Concerning their Functions and Relevance to European Civil Society (Vapaiden ammattien asema, niiden tehtävät ja merkitys eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta) (1). Tutkimuksesta ilmenee, että vapaasta ammatinharjoittamisesta ei EU:n tasolla vielä ole yleisesti omaksuttua käsitystä tai yleisesti sovellettavaa määritelmää.

3.3

Vapaan ammatinharjoittamisen käsitteen määrittämiseksi ETSK hyväksyikin joulukuussa 2017 Rooman manifestin. Tässä yhteydessä kyettiin hyödyntämään valmistelutyötä, jota oli tehty vapaiden ammatinharjoittajien yksittäisissä eurooppalaisissa kattojärjestöissä tarkoituksena laatia yhteinen eurooppalainen määritelmä vapaiden ammattien peruskirjan muodossa.

3.4

Rooman manifestin mukaan vapaat ammatinharjoittajat tarjoavat erityiseen ammattipätevyyteen tai ammatilliseen osaamiseen perustuvia immateriaalisia asiantuntijapalveluja. Näihin palveluihin liittyy henkilökohtainen elementti, ja ne perustuvat luottamussuhteeseen. Vapaat ammatinharjoittajat harjoittavat toimintaansa itsenäisesti omalla vastuullaan. He noudattavat ammattieettisiä sääntöjä, ovat sitoutuneet sekä toimeksiantajansa intresseihin että yleiseen etuun ja toimivat ammattialajärjestön sääntöjen ja valvonnan alaisina.

3.5

Määritelmä ei ole tyhjentävä, ja se on avoin uudelle tekniselle kehitykselle ja uusille ammateille. Rooman manifestista ilmenee, että kyseiset piirteet ovat ominaisia vapaille ammateille, mutta niiden kaikkien ei aina tarvitse esiintyä samanaikaisesti.

4.   Digitalisaation haasteet

4.1

Maailmanlaajuinen digitalisaatio on käynnistänyt koko yhteiskunnan muutosprosessin, jonka seurauksia ei voida ennakoida. Covid-19-pandemia nopeuttaa osaltaan tätä kehitystä.

4.2

Seuraavat esimerkit osoittavat, että digitaaliset sovellukset ja jakelukanavat sekä tekoälyn käyttö ovat jo olennainen osa monia asiantuntijapalveluja ja että niitä voidaan tulevaisuudessa edelleen optimoida. Henkilökohtaisten kontaktien puuttumisen vaikutus vapaiden ammatinharjoittajien ja heidän asiakkaidensa, toimeksiantajiensa tai potilaidensa väliseen erityiseen luottamussuhteeseen ja vastaus kysymykseen siitä, missä määrin niin sanottu inhimillinen tekijä voidaan korvata tekoälyllä, on vielä selvitettävä.

4.2.1

Oikeudellisen neuvonnan alalla käytetään yhä yleisemmin lohkoketjuteknologioita ja oikeusteknologiaa (Legal Techs). Sähköpostiviestintä asianajajien kanssa ja sähköisen hallinnon sovellukset muuttavat pysyvästi tapaa, jolla ihmiset asioivat tuomioistuinten ja viranomaisten kanssa. Vapaat ammatinharjoittajat ovat jo nyt tärkeitä kumppaneita sähköisen hallinnon hankkeiden täytäntöönpanossa ja edistävät merkittävästi hallinnon yksinkertaistamista tällä alalla.

4.2.2

Suunnittelun alalla rakennuksen tietomallista (Building Information Modeling, BIM), joka on rakennusten verkottuneen suunnittelun, toteutuksen ja hallinnoinnin menetelmä, on tulossa yhä tärkeämpi, ja monet infrastruktuurin turvallisuusarvioinnit toteutetaan tekoälyn avulla.

4.2.3

Terveydenhuollossa tekoälysovellukset johtavat merkittäviin muutoksiin lääketieteellisessä diagnostiikassa. Tämä lisäksi kehitetään etälääketiedettä ja sähköisiä lääkemääräyksiä sekä käytetään yhä enemmän sähköisiä potilaskertomuksia.

4.3

Digitalisaatio muuttaa viestintä- ja tiedotustapoja. Yhtäältä se antaa kuluttajille mahdollisuuden saada tietoa ennen asiantuntijapalvelujen käyttöä ja sen aikana, mikä vähentää tähänastista tiedon epätasaista jakautumista. Toisaalta on olemassa riski, että suodattamattoman ja kommentoimattoman tiedon ylitarjonta tai kohdennetut valeuutiset aiheuttavat kuluttajissa epävarmuutta, johtavat vakaviin virhearviointeihin ja pahentavat tiedon epätasaista jakautumista.

4.4

Asiantuntijapalvelujen digitalisointi ja tekoälypohjaiset puheentunnistus- ja käännösjärjestelmät vähentävät paikka- ja kielisidonnaisuutta. Tämä koskee ennen kaikkea neuvonta- ja suunnittelupalveluja mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä ei saa johtaa palveludirektiivissä vahvistetun kohdemaaperiaatteen heikkenemiseen.

4.5

Tekoälysovellusten datan laatu on erityisen tärkeää asiantuntijapalvelujen alalla. Jotta tällaisia sovelluksia voidaan käyttää menestyksekkäästi arkaluonteisilla aloilla, vapaiden ammatinharjoittajien osallistuminen tekniseen kehitykseen ja erityisesti tietojen laadunvarmistukseen on olennaisen tärkeää.

4.6

Tärkeä näkökohta tässä yhteydessä on myös tietojen anonymisointi tai pseudonymisointi tietojen turvallisen käytön perustana toimeksiantajien edun mukaisesti. Samalla teknologian kehitys lisää kyberrikollisuuden riskiä, mikä uhkaa myös vapaiden ammatinharjoittajien tarjoamia palveluja.

4.7

Digitalisaatio helpottaa sellaisten uusien kaupallisten toimijoiden markkinoillepääsyä, jotka toistavat kohdennetusti vapaiden ammatinharjoittajien liiketoimintamalleja. Komitea kehottaa Euroopan unionia ja EU:n jäsenvaltioita seuraamaan tätä prosessia ja sääntelemään tarvittaessa esimerkiksi alustaoperaattorien ja vapaiden ammatinharjoittajien välisiä suhteita ja pääsyä tällaisille alustoille. Tähän työhön olisi otettava mukaan kansalliset valvontaviranomaiset tai ammattikamarit. Apteekkipalvelujen alalla on viime vuosina syntynyt suuria rajatylittävästi toimivia verkkoapteekkeja. Tästä tilanteesta todennäköisesti hyötyvät uusina toimijoina yritykset, joilla jo on digitaalista asiantuntemusta.

5.   Vapaan ammatinharjoittamisen avaintekijät digitalisaatiossa

5.1

Vapaan ammatinharjoittajan ja tämän asiakkaan, potilaan tai toimeksiantajan välillä on erityinen luottamussuhde, joka on asiantuntijapalvelujen keskeinen piirre. Digitalisaatio koettelee tätä luottamussuhdetta. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että henkilökohtainen yhteydenpito ei ole enää suoraa vaan tapahtuu teknisten välineiden, kuten videoyhteyksien tai sähköisten viestipalvelujen, kautta. Henkilökohtainen ja luottamuksellinen ohjaus ja neuvonta on kuitenkin myös digitaalisessa muodossa edelleen keskeinen osa asiantuntijapalvelujen tarjontaa.

5.2

Pitkällä aikavälillä on kuitenkin kysyttävä, voivatko tekoälysovellukset täyttää samat vaatimukset kuin ihmisten tarjoamat neuvontapalvelut. Teoriassa on mahdollista, että ihmisten keskinäinen luottamussuhde voisi muuttua ihmisen ja koneen väliseksi luottamussuhteeksi. Tekoälysovellukset ovat tällä hetkellä kuitenkin vielä kaukana tästä. Lopullisen päätöksen on tultava ihmiseltä (ihminen määrää -periaate). Tekoälyyn perustuvan ohjelmoinnin on oltava ihmiskeskeistä, avointa ja ensisijaisesti palvelun vastaanottajien intressien mukaista, ja sen on perustuttava samanlaisiin vastuukriteereihin. Tekoälypalvelujen menestyksen ja niihin kohdistuvan luottamuksen kannalta olennaista on myös niiden perustana olevien algoritmien avoimuus. Ne eivät saa johtaa vääristymiin tai ennakkoluulojen lisääntymiseen.

5.3

Tällaisen luottamussuhteen tärkeä perusta on ammatillinen riippumattomuus ja omavastuullisuus. Asiantuntijapalveluja käyttäessään potilaiden, asiakkaiden ja toimeksiantajien on välttämättä voitava luottaa siihen, että palveluja tarjotaan ammattimaiselta pohjalta ulkoisista intresseistä riippumatta ja että palveluntarjoaja on niistä vastuussa. Erityisesti digitaaliympäristössä, jossa erilaisten intressien vaikutus on heikommin havaittavissa, luottamus riippumattomaan asiantuntemukseen on yhä tärkeämpää.

5.4

Tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen on avaintekijä tarjottaessa asiantuntijapalveluita digiaikana. Vapailla ammatinharjoittajilla on tässä yhteydessä keskeinen rooli varmistettaessa digitaalisten sovellusten turvallinen käyttö asiakkaiden tai potilaiden kannalta ja tiedotettaessa näille asianomaisista uhista. Tämä vahvistaa luottamussuhdetta palvelun vastaanottajaan ja liittyy tiiviisti vaitiolovelvollisuuden noudattamiseen.

5.5

Samalla on muistettava, että vapaat ammatinharjoittajat eivät pysty havaitsemaan kaikkia tietojen väärinkäyttötapauksia, mikä on ratkaisevan tärkeää mahdollisissa vastuukysymyksissä. Tämä pätee erityisesti sellaisiin tietojen väärinkäyttötapauksiin, joissa ulkopuolinen taho pääsee käsiksi digitaaliseen infrastruktuuriin, joka on käytettävissä EU:n ulkopuolella. Euroopan unionin olisi sen vuoksi edistettävä turvallisten digitaalisten infrastruktuurien kehittämistä ja levittämistä, jotta se säilyttäisi tasavertaisen aseman maailman muilta alueilta peräisin oleviin kilpailijoihin nähden.

6.   Digitalisaatio ja koulutus

6.1

Digitalisaatio muuttaa vapaiden ammatinharjoittajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutukselle asetettavia vaatimuksia. Tarvitaan valmiutta elinikäiseen oppimiseen, joka kattaa paitsi varsinaisen erikoisalan myös digitaalisen osaamisen, joka kehittyy nopeasti muilla aloilla.

6.2

Digitaalisen osaamisen edellyttämän tarvittavan perustan varmistamiseksi vapaille ammatinharjoittajille on välitettävä asiaankuuluvat digitaaliset taidot koulutuksen ja työelämän aikana. Komitea kehottaa Euroopan unionia tukemaan näitä prosesseja asianmukaisin tukiohjelmin.

6.3

Digitaalisten taitojen hankkiminen ja kehittäminen koskee myös vapaiden ammatinharjoittajien henkilöstöä, jonka koulutuksesta nämä ovat vastuussa.

7.   Digitalisaatio ja ammattilainsäädäntö

7.1

Monissa maissa asiantuntijapalvelujen laatua ja turvallisuutta koskevat korkeat vaatimukset määritetään lainsäädännössä. Niiden noudattaminen on taattava riippumatta siitä, tarjotaanko asianomaiset palvelut digitaalisesti vai ei. EU:n jäsenvaltioiden ammattilainsäädäntöön on kohdistunut voimakkaita jännitteitä jo useiden vuosien ajan. Euroopan komissio toivoo jäsenvaltioiden ammatillisten säännösten vähentämisen lisäävän talouskasvua ja kilpailua, mutta huomiota ei kiinnitetä kustannuksiin, jotka aiheutuvat asiantuntijapalvelujen puutteellisesta laadunvalvonnasta johtuvista laiminlyönneistä sääntelemättömillä markkinoilla. Tämän vuoksi monet jäsenvaltiot pitävät säännöksiään tarpeellisina ja asianmukaisina laadun varmistamiseksi erityisesti keskeisten asiantuntijapalvelujen alalla.

7.2

Koska nykyiset säännökset eivät enenevässä määrin enää kata asiantuntijapalvelutarjonnan uusia digitaalisia muotoja, on voimassa olevaa ammattilainsäädäntöä mukautettava. Tarvittavien joustojen aikaansaamiseksi olisi tarkistettava säännöksiä, jotka ovat digitalisoinnin johdosta tarpeettomia. Entistäkin tarpeellisempaa on kuitenkin säätää tietyistä periaatteista, jotka koskevat pääsyä vapaisiin ammatteihin ja niiden harjoittamista, jotta vältetään digitalisoinnin kielteiset vaikutukset kuluttajiin ja vapaisiin ammatinharjoittajiin.

7.3

Periaatteessa kyse on siitä, että löydetään sitovien säännösten ja ei-sitovien toimenpiteiden (soft law) välinen optimaalinen suhde, ja tässä yhteydessä etusijalla on ammatillinen itsesääntely. Vasta jos se ei toimi, lainsäätäjän tulisi laatia sääntelyä. Sääntelemättömien vapaiden ammattien osalta tulisi edistää eettisten sääntöjen omaksumista.

8.   Digitalisaatio ja vapaiden ammattien oma hallinnointi

8.1

Vapaan ammatinharjoittamisen keskeisenä piirteenä on jonkinlainen ammatillisen järjestäytymisen muoto, joka kuitenkin vaihtelee EU:ssa huomattavasti jäsenvaltioittain.

8.2

Oma hallinnointi on järjestetty ennen kaikkea alueellisesti ja osittain paikallisesti. Digitalisaatio poistaa palvelujen tarjonnasta perinteisen paikka- ja kielisidonnaisuuden. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten ammatillinen valvonta voidaan tulevaisuudessa varmistaa tehokkaasti. Tätä kysymystä tulisi tarkastella ajoissa omissa hallintoelimissä.

8.3

Digitalisaatio avaa uusia tehtäviä vapaiden ammatinharjoittajien ammattikamareille ja ammattialajärjestöille. Ne voivat auttaa jäseniään uusien digitaalisten liiketoiminta-alojen kehittämisessä tai uuden median hallinnassa.

8.4

Digitalisaatio edellyttää vapaiden ammattien omassa hallinnossa kehitettyjen ammattieettisten sääntöjen mukauttamista. Ammattietiikka, jolla varmistetaan vapaiden ammattien tärkeimpien periaatteiden noudattaminen, on keskeinen edellytys, jotta voidaan välttää digitalisoinnin kielteiset vaikutukset kuluttajiin. Ammattieettiset säännöt voivat tässä yhteydessä täydentää oikeudellisia periaatteita.

9.   Uusien vapaiden ammattien syntyminen

9.1

Digitalisaatio saattaa laajentaa nykyisten vapaiden ammattien toimenkuvia ja vahvistaa monialaista yhteistyötä muiden ammattien kanssa sekä edistää Rooman manifestissa vahvistettujen kriteerien pohjalta uusien vapaiden ammattien syntymistä avoimessa ja kehittyvässä järjestelmässä.

9.2

Lisäksi digitalisaatio vahvistaa asiantuntijapalvelujen kaupallistumista ja muuttaa asiantuntija-ammattien perinteisiä ammatinkuvia.

9.3

Omalla hallinnoinnilla, ammattieettisillä säännöillä ja lakisääteisillä vähimmäisvaatimuksilla onkin tulevaisuudessa tärkeä rooli, jotta innovatiivisilla ja joustavilla toimintamalleilla voidaan varmistaa yleisen edun huomioon ottaminen puhtaaseen voiton tavoitteluun nähden ja siten asiantuntijapalvelujen laatu kuluttajien hyväksi.

---

(1)  Tutkimus The State of Liberal Professions Concerning their Functions and Relevance to European Civil Society, EESC-2014-46-EN, ISBN 978-92-830–2460–6.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteisötalouden rooli työpaikkojen luomisessa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa”

(valmisteleva lausunto)

(2021/C 286/04)

Esittelijä:	Giuseppe GUERINI
Toinen esittelijä:	Cinzia DEL RIO

Lausuntopyyntö	neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali, 26.10.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	31.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	239/2/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on hyvin tyytyväinen siihen, että puheenjohtajavaltio Portugali on pyytänyt sitä laatimaan tämän lausunnon. Komitea pitää tärkeänä, että yhteisötalouden toimijat nähdään strategisina kumppaneina, joiden kanssa voidaan toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria käytännössä ja rakentaa sellaista Euroopan unionia, jossa ihmisten palvelemista pidetään talouden keskeisenä tehtävänä. Komitea kehottaakin jäsenvaltioiden viranomaisia huolehtimaan siitä, että yhteisötalouden organisaatioilla on merkittävä rooli pandemiakriisistä toipumisen edistämiseksi laadittavissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa.

1.2

ETSK pitää tarpeellisena vahvistaa Euroopan unionin toimielinten yhteisötalouden organisaatioille ja yrityksille hyväksymät toimintakriteerit, joiden pohjalta nämä oikeudelliselta muodoltaan moninaiset toimijat voivat saada asianmukaisen tunnustuksen. Kriteerien mukaan yhteisötalouden toimijat pyrkivät toiminnassaan ensisijaisesti yleishyödyllisiin sosiaalisiin tavoitteisiin, soveltavat demokraattista hallintotapaa, jossa eri sidosryhmät ovat osallisina, ja käyttävät – myös silloin, kun ne ovat ”rajoitetusti voittoa tavoittelevia” – tuottonsa säännöissään määriteltyihin tarkoituksiin.

1.3

ETSK on sitä mieltä, että Euroopan unionilla olisi oltava yhteisötalouden organisaatioiden ja yritysten yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseksi pysyvä tilastointijärjestelmä, jonka avulla alan rakenteesta ja vaikutuksista pystytään kokoamaan päteviä, vertailukelpoisia ja ajantasaisia tietoja.

1.4

Mitä tulee yhteisötalouden rooliin työpaikkojen luomisessa ja ylläpitämisessä muita heikommassa asemassa olevien työntekijöiden tarpeisiin ja muita heikommassa asemassa olevilla alueilla, ETSK:n mielestä tarvitaan asianmukaista tukipolitiikkaa tunnustuksen antamiseksi yhteisötalouden organisaatioiden yleishyödylliselle tehtävälle, sillä ne hoitavat yksityisoikeudellisesta luonteestaan huolimatta pääasiassa julkisen sektorin tehtäviä.

1.5

Tukipolitiikkaa on harjoitettava seuraavilla neljällä tasolla: — verotoimet ja -järjestelyt kyseisten organisaatioiden yleishyödyllisyyden huomioon ottamiseksi — sosiaalisesti vaikuttavan rahoituksen kehittämisen kannalta otollisten julkisten ja yksityisten investointien tukeminen mm. julkisten hankintamenettelyjen ja käyttöoikeussopimusten avulla — toimintapolitiikat, joilla edistetään pysyvien työpaikkojen ylläpitämistä ja työntekijöiden taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisissa yrityksissä — yhteisötalouden organisaatioissa työskentelevien ammattitaidon kehittämisen ja tällaisten organisaatioiden teknologisen innovoinnin tukeminen.

1.6

ETSK katsoo, että worker buyout -toimintamalli, jossa yritys myydään työntekijöille, on työpaikkojen luomisen ja säilyttämisen kannalta hyvä käytäntö, josta on hyötyä paitsi kriisiyrityksiä elvytettäessä myös siirrettäessä uusille omistajille pk-yrityksiä, joiden perustajat eivät löydä työlleen jatkajia. Sitä tukemaan kannattaisi ehkä perustaa erityinen EU-tason investointirahasto.

1.7

ETSK kehottaa tukemaan ja edistämään mm. kannustinpolitiikkojen avulla kasvussa olevaa rahoitusalan toimijoiden kiinnostusta sosiaalisia investointeja kohtaan. Yhteiskunnallisten yritysten tulee näyttäytyä tällaisille toimijoille keskeisenä väylänä vauhdittaa sosiaalisten, ympäristö- ja yhteisvastuutavoitteiden toteuttamiseen tähtääviä investointeja.

1.8

ETSK katsoo, että yhteiskunnalliset yritykset voivat tarjota ihanteellisen organisaatiomuodon digitaalisten alustojen kautta harjoitettavalle uudenlaiselle yrittäjyydelle ja erityisesti nk. jakamistalouteen liittyvälle toiminnalle, sillä ne ovat omiaan edistämään digitaalisten alustojen työntekijöiden ja käyttäjien aktiivista osallistumista.

1.9

ETSK korostaa, että kunnolliset työolot ja -ehdot sekä demokraattinen hallinto ovat yhteisötalouden yritysten keskeisiä ominaispiirteitä ja että jos työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen eivät ole osa organisaation sääntöperustaa, kuten sosiaalisten ja työosuuskuntien tapauksessa, konkreettisista kuulemis- ja osallistumismuodoista tulee sopia erikseen.

1.10

ETSK pitää yhteisötalouden organisaatioita ja erityisesti vapaaehtoisjärjestöjä perustavan tärkeinä yhteenkuuluvuuden edistäjinä, sillä ne kartuttavat sosiaalista pääomaa ja tukevat kansalaisyhteiskunnan vastuullista roolia.

1.11

Nuorten vapaaehtoistoiminta on keskeinen kanava kehittää uusien sukupolvien työllistettävyyttä ja inhimillistä pääomaa, sillä se lisää työllistymismahdollisuuksia ja vaikuttaa siten myönteisesti. Tästä voi olla hyötyä myös pyrittäessä vähentämään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien NEET-nuorten (not in education, employment or training) määrää. Tähän liittyen olisi hyödyllistä alkaa soveltaa toimintapolitiikkoja, joilla helpotetaan siirtymistä vapaaehtoistoiminnasta vakituiseen palkkatyöhön.

1.12

ETSK pitää lisäksi tarpeellisena ja toivoo, että yhteisötalouden toimintasuunnitelman myötä otetaan käyttöön operatiivisia välineitä ja tehdään konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia.

2.   Yleistä

2.1

ETSK on iloinen voidessaan edistää tällä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Portugalin pyynnöstä laatimallaan valmistelevalla lausunnolla puheenjohtajavaltion ohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti Euroopan sosiaalista mallia esittämällä konkreettisia ehdotuksia yhteiskunnallisten yritysten roolista pysyvien ja kunnollisten työpaikkojen sekä osallistavamman, kestäväpohjaisemman ja selviytymiskykyisemmän talouden luomisessa.

2.2

Yhteisötalouden ratkaiseva ja merkittävä asema kansalaisyhteiskunnan organisoitumiskyvyn ja muutosvoiman ilmentäjänä tunnustetaan kansainvälisesti yhä laajemmin. Useissa jäsenvaltioissa on annettu lainsäädäntöä, jossa tunnustetaan yhteisötalouden tavoitteet ja tehtävät ja määritellään, miten ja millaisissa oikeudellisissa muodoissa yhteisötalouden organisaatiot toimivat (1).

2.3

ETSK toteaa asiakokonaisuuteen INT/871 kuuluvassa lausunnossaan (2) oikeudellisen tunnustuksen osalta, että sosiaaliset tavoitteet ovat yhteisötalouden organisaatioille ja yrityksille pääomaa tärkeämmällä sijalla muun muassa sen ansiosta, että niiden hallinto on demokraattista ja eri sidosryhmät osallistuvat siihen. Ne eivät tavoittele yksityistä hyötyä, ja myös silloin, kun ne ovat ”rajoitetusti voittoa tavoittelevia”, tuotto käytetään organisaation säännöissä määriteltyihin tarkoituksiin ja työpaikkojen luomiseen.

2.4

Yhteisötalous on saanut laajaa tunnustusta OECD:n, YK:n, ILO:n, EU:n eri toimielinten sekä muiden kansainvälisten elinten ja organisaatioiden laatimien selvitysten myötä. ETSK on antanut vuosina 2009–2020 yhteisötaloudesta 13 lausuntoa ja jaotellut niissä yhteisötalouden organisaatiot ja yritykset neljään ryhmään: osuuskunnat, yhdistykset, keskinäiset yhtiöt ja säätiöt. Näiden lisäksi ovat sittemmin tulleet yhteiskunnalliset yritykset.

2.5

Euroopan unioni on kyllä vahvistanut yhteisötaloutta parhaiten luonnehtivat kriteerit ja ominaispiirteet, joita ovat ihmisten ensisijaisuus pääomaan nähden, voittojen takaisin investoiminen ja osallistava hallintotapa (3), mutta yhteisestä eurooppalaisesta oikeudellisesta määritelmästä ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen. Parlamentti ehdotti vuonna 2018 yhteisötalouden organisaatioiden sertifikaatin käyttöönottoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla. ETSK katsoo, että tämän toteuttaminen edellyttää parempaa ja yhdenmukaisempaa tilastotietojen keräämistä yhteisötalouden organisaatioista ja yrityksistä yhteisen toiminnallisen määritelmän mukaisesti ottaen mallia maista, jotka ovat perustaneet yhteisötalouden organisaatioiden ja yritysten julkisia rekistereitä.

2.6

Euroopan unionin toimielinten tunnustamalle ja virallisesti hyväksymälle ja soveltamalle toiminnalliselle määritelmälle on nyt yhä suurempi tarve ennen muuta sen varmistamiseksi, että lukuisat kasvu- ja kehitysmahdollisuudet saadaan hyödynnettyä ja että julkisten ja yksityisten tahojen tietämys yhteisötaloudesta paranisi.

2.7

Tällainen määritelmä on välttämätön, jotta voidaan taata pidäkkeetön pääsy pääomamarkkinoille, joilla on havaittavissa yhä enemmän kiinnostusta sosiaalisia investointeja kohtaan. Tätä kysymystä kannattaa käsitellä yhteisötalouden toimintasuunnitelmassa, mutta yhteisötalouden roolia sellaisten investointien houkuttelemisessa Eurooppaan, joiden avulla voidaan kehittää ihmiset huomioon ottavaa taloutta, pitäisi pohtia myös ihmisille ja yrityksille suotuisaa pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa (4).

2.8

Yhteisötalouden organisaatiot hoitavat tärkeää tehtävää, ja niiden taloudellinen arvo on sekä määrällisesti (8 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta) että laadultaan ja pysyvyydeltään (5) huomattava: finanssikriisin vuosinakin sekä tuotettu taloudellinen arvo että palkattujen työntekijöiden määrä kasvoivat.

2.9

Näillä organisaatioilla on merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa ja ylläpitämisessä, sillä yhteisötalous tarjoaa Euroopassa yli 13,6 miljoonaa palkallista työpaikkaa eli työtä noin 6,3 prosentille EU-28-maiden työvoimasta (6). Osuuskunnissa, keskinäisissä yhtiöissä ja vastaavissa organisaatioissa on yli 232 miljoonaa jäsentä, ja yhteisötalouden yrityksiä ja organisaatioita on yli 2,8 miljoonaa. Noin 2,6 miljoonaa näistä työntekijöistä työskentelee yhteiskunnallisissa yrityksissä, jotka täyttävät vuonna 2011 käynnistetyssä sosiaalisen yrittäjyyden aloitteessa määritellyt vaatimukset.

2.10

Monet yhteisötalouden organisaatioiden ja yritysten tarjoamista työpaikoista ovat pienissä organisaatioissa, mutta on myös hyvin suuria yhteiskunnallisia yrityksiä, joilla saattaa olla useita satoja tai tuhansiakin työntekijöitä. Suuri osa heistä työskentelee organisaatioissa, joille on ominaista demokraattinen osallistava hallinto. Tähän liittyen on havaittu, että sidosryhmien laaja osallistuminen hallintoon sekä pyrkimys säilyttää korkea työllisyystaso ja parempi kyky selviytyä häiriöistä ovat yhteydessä toisiinsa (7).

2.11

Huomionarvoista on naispuolisten työntekijöiden suuri osuus yhteisötaloudessa. Heitä on työvoimasta useissa tapauksissa yli 70 prosenttia, mutta yleensä joka tapauksessa yli 50 prosenttia. Vaikka täyteen tasa-arvoon on vielä matkaa, monien yhteisötalouden organisaatioiden johdossa ja ylemmissä tehtävissä on paljon naisia. Korvaukset ovat tällaisissa organisaatioissa ja yrityksissä huomattavan tasapuolisia sekä organisaatiohierarkian eri tasojen välillä että palkkauksen suhteen, eikä sukupuolten välillä ole kohtuuttomia eroja (8).

2.12

Parempi palkkatasa-arvo ei kompensoi sitä, että joissakin tapauksissa yhteisötalouden organisaatioiden ja yritysten työntekijöiden palkkataso sijoittuu edelleen tulojakauman alapäähän. Tämä johtuu osittain siitä, ettei hoivatyötä yleensä arvosteta tarpeeksi; monissa tapauksissa sitä ei arvosteta taloudellisesti riittävän korkealle edes tavanomaisissa liiketoimintamuodoissa. Sosiaali- ja hoiva-alan työntekijöiden ammattiyhdistysoikeuksia onkin tärkeää vahvistaa.

2.13

Yhteisötalouden organisaatioilla on lisäksi tärkeä rooli sosiaalisten innovaatioiden edistäjinä ja toteuttajina, mikä osoittaa niiden kyvyn tulkita ja tukea yhteiskunnan muutoksia ja saada inhimillisiä voimavaroja hyötykäyttöön. Tätä ilmentää yli 82,8 miljoonan vapaaehtoistyöntekijän aktiivinen ja solidaarinen osallistuminen.

2.14

Keskeisten alojen runsaslukuisen työvoiman tueksi sekä yhteisötalouden organisaatioiden ja yritysten erilaisiin sosiaalisiin ja teknologisiin innovaatioihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan asianmukaisia elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyviä toimenpiteitä, joiden avulla kehitetään ammatillisia ja organisatorisia taitoja.

2.15

ETSK pitääkin erittäin tervetulleena, että Euroopan komissio on ilmoittanut esittävänsä yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman sekä konkreettisia toimia sisältävän erillisen toimintasuunnitelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanemiseksi. Komitea on ottanut kantaa sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon asiakokonaisuuteen SOC/614 kuuluvassa lausunnossaan (9).

3.   Ehdotuksia yhteisötalouden tukemiseksi ja edistämiseksi EU:n tasolla

3.1

Jotta voidaan edelleen vahvistaa ja kasvattaa yhteisötalouden organisaatioiden ja yritysten panosta ja rakentaa sosiaalisempaa, selviytymiskykyisempää ja osallistavampaa Eurooppaa, tulee toteuttaa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja EU-tason talouspoliittisia ohjelmia, joilla edistetään yhteisötalouden organisaatioiden ja yritysten kasvua ja luodaan sille suotuisat edellytykset, myös kun ajatellaan panosta, jonka ne voivat antaa kestävän, ympäristön kannalta suotuisan ja solidaarisen kehitysmallin edistämiseen.

3.2

Komitea katsoo, että tätä tukevia toimia voidaan toteuttaa neljällä tasolla: — verojärjestelyt yhteiskunnallisten yritysten yleishyödyllisyyden huomioon ottamiseksi erityisesti sellaisia yrityksiä silmällä pitäen, jotka toimivat etupäässä yleisen edun mukaisilla aloilla, kuten sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelujen tai sosiaalista osallisuutta edistävien palvelujen alalla — sosiaalisesti vaikuttavan rahoituksen kehittämisen kannalta otollisten julkisten ja yksityisten investointien tukeminen ja tähän liittyen julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille pääsyn helpottaminen — toimintapolitiikat, joilla edistetään pysyvien työpaikkojen ylläpitämistä ja työntekijöiden taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisissa yrityksissä erityisesti tällaisten yritysten demokraattisen hallinnon puitteissa — uuden osaamisen käyttöön saannin sekä innovaatioiden ja uuden teknologian käyttöönoton tukeminen kansalaisyhteiskunnassa.

3.3

ETSK tunnustaa yhteisötalouden organisaatioiden ja yritysten keskeisen roolin henkilökohtaisten palvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, mutta peruspalvelujen takaaminen kansalaisille on komitean mielestä kuitenkin edelleen kiistatta jäsenvaltioiden ja julkishallinnon vastuulla.

3.4

Toimenpiteitä työllisyyden tukemiseksi sellaisissa yhteiskunnallisissa yrityksissä, jotka pyrkivät tarjoamaan vammaisille tai erittäin epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille pääsyn työelämään, olisi edelleen tehostettava. Tähän liittyen olisi kevennettävä työvoimakustannuksiin vaikuttavia veroja ja maksuja siten, että viranomaiset huolehtivat epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden vakuutus- ja sosiaaliturvan varmistamisen edellyttämistä maksuista. Tällaisia kannustimia ei pitäisi katsoa yhteiskunnalliselle yritykselle annettavaksi valtiontueksi, sillä niiden tarkoituksena on tukea erittäin epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden täyttä integroitumista työelämään. Kannustimilla olisi joka tapauksessa tuettava vain sellaisia organisaatioita, jotka noudattavat työehtosopimuksia ja kunnioittavat työntekijöiden perusoikeuksia.

3.5

Yhteiskunnalliset yritykset ovat monesti väestön peruspalvelujen – kuten koulutus-, sosiaali-, terveydenhuolto- ja hoivapalvelujen, ammattikoulutuksen tai muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen liittyvien palvelujen – pääasiallisia tarjoajia, ja ne harjoittavat toimintaa, joka on – kaupallisen tai liiketoiminnan muodossakin – luonteeltaan aina hyvin yhteisöllistä ja paikallista ja jonka tuotot investoidaan joka tapauksessa takaisin yrityksen säännöissä määriteltyihin tarkoituksiin. Palveluja tarjotaan niiden vastaanottajien suoralla myötävaikutuksella, ja toiminta on vahvasti paikkasidonnaista, mikä kuuluu myös sen perustavoitteisiin. Tällaisia toimintaolosuhteita ei siten voida rinnastaa suoralta kädeltä markkinakilpailun ehdoilla toimiviin järjestelmiin. Tämän johdosta olisi paikallaan höllentää osaa nykyisistä valtiontukisäännöistä, jotka estävät ottamasta käyttöön verotusjärjestelyjä kyseisten organisaatioiden sosiaalisen merkityksen ja yleishyödyllisyyden huomioon ottamiseksi.

3.6

Samasta syystä ETSK pitää tarpeellisena, kuten se on jo todennut asiakokonaisuuteen INT/906 kuuluvassa lausunnossaan (10), että yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin myönnettävää vähämerkitystä tukea koskevan asetuksen mukaista kynnysarvoa korotettaisiin nykyisestä 500 000 eurosta kolmen verovuoden aikana ainakin 800 000 euroon verovuotta kohden. Joka tapauksessa on tarkoituksenmukaista asettaa julkisen rahoituksen käyttömahdollisuuksille yhtenäiset säännöt, jotka pohjautuvat yhdenmukaisiin ja läpinäkyviin kriteereihin sekä työlainsäädännön ja alakohtaisten työehtosopimusten soveltamista koskevien sääntöjen tinkimättömään noudattamiseen.

3.7

On tärkeää kehittää välineitä, joiden avulla voidaan lisätä yhteisötalouden organisaatioihin tehtäviä sosiaalisia investointeja. Tähän liittyen on tehty mielenkiintoisia kokeiluja tietynlaisilla yhteiskunnallisten yritysten joukkovelkakirjoilla ja arvopapereilla (oman pääoman ehtoinen tai luonteinen rahoitus) yleishyödyllisten sosiaalisten tavoitteiden edistämiseksi.

3.8

Tällaisiin rahoitusvälineisiin investoiville sijoittajille tarjottavat verohuojennukset voisivat vauhdittaa kasvua merkittävästi, sillä jo aiemmista tiedoista selviää, että yhteisötalouden organisaatiot ovat kyenneet saamaan aikaan vähäisinkin investoinnein paljon työpaikkoja ja sosiaalista hyötyä palvelujensa käyttäjille.

3.9

On kuitenkin määriteltävä asianmukaiset indikaattorit, joiden perusteella pystytään mittaamaan ja vertailemaan saavutettuja tuloksia, kuten pysyvien työpaikkojen määrän kasvua, korkeatasoisten työturvallisuusvaatimusten noudattamista ja sitä, onko tavoiteltuihin sosiaalisiin päämääriin päästy. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi hyväksyttävä yhteisötaloutta koskevia puitelakeja ja edistettävä aktiivisesti yhteisötalouden yritysten kasvua ja kehitystä.

3.10

Euroopan komissio totesi jo vuonna 2011, että yhteiskunnallisia yrityksiä koskevaa tietämystä ja tilasto- ja muiden tietojen julkista keruuta on parannettava. Yhteensovitetut normit olisivat erityisen hyödyllisiä myös sosiaalisen viherpesun sekä tukitoimenpiteiden väärinkäytön ehkäisemiseksi, mutta niiden määrittely on vielä pahasti kesken.

3.11

Niissä jäsenvaltioissa, joissa niin ei ole vielä tehty, voitaisiin nimetä tätä varten kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat vaatimusten ja normien noudattamisen sekä sosiaalisten tavoitteiden mukaisuuden valvonnasta ja varmistamisesta.

3.12

Yksi tärkeimmistä nimenomaisista tukitoimenpiteistä on julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten markkinoille pääsyn tukeminen. Direktiivissä 2014/24/EU on jo ehdotettu tätä varten merkittäviä välineitä (11), mutta niitä ei ole pantu kaikissa jäsenvaltioissa asianmukaisesti täytäntöön. Sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihin kannustamiseksi Euroopan komission olisi näytettävä esimerkkiä ja hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla omia tarjouskilpailumenettelyjään sosiaalipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.13

Kiinnostavia ovat myös toimet, joilla tuetaan tuotanto- ja palvelutoiminnan uudelleenjärjestelyä tai siirtämistä vaikeuksissa olevilta yrityksiltä tai eläköityviltä yrittäjiltä työntekijöille, jotka järjestäytyvät osuuskunnaksi tai työntekijöiden osallistumiseen pohjautuvaksi yritykseksi.

3.14

Tällaista worker buyout -tyyppistä toimintamallia (12), jossa yritys myydään työntekijöille, on jo hyödynnetty onnistuneesti siirrettäessä kriisiytynyttä elinkeinotoimintaa uusille yrittäjille, ja pienyritysten muuntamista työntekijälähtöisiksi yhteiskunnallisiksi yrityksiksi tapahtuu nykyisin yhä enemmän. Näin toimivat erityisesti nuoret, joilla ei ole riittävästi pääomaa yrityksen perustamiseksi ja jotka eivät joka tapauksessa usein halua tai uskalla vaikeuksien pelossa lähteä markkinoille yksin.

3.15

Tällaisten hankkeiden potentiaalin kasvattamiseksi olisi tarjottava pääomarahoitusosuuden muodossa investointitukea yritystoiminnan käynnistämiseen, jotta voidaan auttaa vaikeuksissa olevien yritysten työntekijöitä, jotka haluavat jatkaa yrityksen toimintaa työntekijöiden muodostaman osuuskunnan voimin. Kyseisenlaiset aloitteet ovat mahdollistaneet eri maissa lukuisten yritysten toiminnan jatkamisen ja pelastaneet tuhansia työpaikkoja.

3.16

Työntekijöiden ammattijärjestöillä on näissä rakennemuutosprosesseissa perustava rooli. Omaehtoisen yrittäjyyden muodot, kuten worker buyout -malli, ovat olennainen osa aktiivista työvoimapolitiikkaa. Italiasta voidaan mainita hyvänä esimerkkinä osuuskuntien ja ammattijärjestöjen välisestä yhteistyöstä kolmen osuustoiminta-alan järjestön ja kolmen suurimman ammattiliiton välinen sopimus järjestelmällisestä yhteistyöstä silloin, kun yrityksiä myydään työntekijöille (13).

3.17

ETSK toivoo, että yhteisötalouden toimintasuunnitelman puitteissa edistetään vastaavien aloitteiden tekemistä kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa perustamalla Euroopan investointirahaston tai Euroopan globalisaatiorahaston alaisuuteen erityinen järjestely tätä varten. Tämä on tärkeää, jotta saataisiin käyttöön konkreettisia välineitä sellaisten alojen taloudellisen toiminnan uudelleenkäynnistämisen tukemiseksi, jotka ovat joutuneet pahoihin vaikeuksiin pandemian takia.

4.   Yhteisötalouden uudet muodot

4.1

Yhteiskunnalliset yritykset luovat uusia työpaikkoja ja kehittävät sosiaalisia innovaatioita myös vihreän talouden alalla ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyen. Yhteisötalouden organisaatiot toteuttavat yhä enemmän kiertotaloushankkeita, jotka tarjoavat esimerkiksi uudelleenkäyttöön tai maatilojen kuntouttavaan käyttöön liittyviä uusia työllistymismahdollisuuksia. Monien jäsenvaltioiden oikeudellinen kehys ja toimintapolitiikat eivät toistaiseksi salli työmarkkinoille sijoittumista edistävien osuuskuntien kehitystä tukevien politiikkojen käyttöönottoa. Edistyksen aikaansaamiseksi näissä asioissa olisikin ryhdyttävä EU-tason toimiin.

4.2

Erityisen kiinnostavaa on, miten työosuuskunnat (14) voivat osaltaan parantaa digitaalisten alustojen kautta harjoitettavan uudenlaisen yritystoiminnan osallistavuutta, jotta työntekijöiden ja käyttäjien osallistuminen olisi kestävämmällä ja yhtenäisemmällä pohjalla ja jotta laajan osallisuuden mahdollistavan digitaaliteknologian avulla voidaan kehittää uudenlaista yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta. Alustatyöntekijöiden ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden suojelu edellyttää kuitenkin välttämättä asianmukaisten työehtosopimusten tekemistä työntekijöiden ammattiliittojen kanssa.

4.3

Yhteiskunnalliset yritykset voivat luoda työllistymismahdollisuuksia ja edistää paikallista kehitystä tarjoamalla kansalaisilla kanavan osallistua esimerkiksi uusiutuvan energian tuottamiseen liittyvien palvelujen tarjoamiseen taikka palvelujen järjestämiseen haja-asutusalueilla ja maaseudulla, kuten Ranskassa, missä on perustettu alueellisia taloudellisen yhteistyön ryhmittymiä (pôles territoriaux de coopération économique, PTCE), jotka kokoavat yhteen yhdistyksiä, osuuskuntia, paikallishallintotahoja, perinteisiä yrityksiä ja korkeakouluja edistämään tiettyä hanketta. Niiden kautta on toteutettu esimerkiksi maatilojen kuntouttavaan käyttöön, kestävään matkailuun ja luonnon- tai kulttuuriympäristön hyötykäyttöön liittyviä hankkeita.

4.4

Vapaaehtoistyöllä on yhteisötaloudessa perustavaa merkitystä paitsi nuoremmille sukupolville myös vanhemmille ihmisille, sillä se tarjoaa ikääntyneille joissakin tapauksissa tärkeän tilaisuuden säilyttää aktiivinen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen rooli, mikä on omiaan parantamaan heidän elämänlaatuaan. Koulutuskurssien ja tehdyn vapaaehtoistyön välistä synergiaa olisikin vahvistettava keinona edistää työelämään sijoittumista sosiaalialalla. Vapaaehtoistyö- ja työharjoittelujaksojen tehokkaampi koordinointi voisi edistää pätevän nuoren työvoiman kouluttamista.

4.5

Euroopan solidaarisuusjoukoista saatuja myönteisiä kokemuksia pitäisi hyödyntää yhä ponnekkaammin, ja tällaista toimintaa voitaisiin laajentaa perustamalla eräänlainen yhteiskunnallisten yrittäjien Erasmus-ohjelma, jolla edistetään yhteisötalouden alan rajatylittävää yhteistyötä.

4.6

Tällaisesta toiminnasta voi olla paljon etua myös pyrittäessä vähentämään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien NEET-nuorten määrää ja puuttumaan siten tähän monitahoiseen ilmiöön. Tähän liittyen olisi otettava käyttöön kannustimia, joilla helpotetaan siirtymistä vapaaehtoistyöstä vakituiseen työhön.

---

(1)  https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2016/2237(INL)&l=en,

https://betterentrepreneurship.eu,

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/MEMO_11_735,

https://cecop.coop/works/cecop-report-on-social-enterprises-laws-in-europe-a-worker-and-social-coops-perspective

(2)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/towards-appropriate-european-legal-framework-social-economy-enterprises-own-initiative-opinion

(3)  Sosiaalisen yrittäjyyden aloite (Social business initiative, SBI): https://ec.europa.eu/growth/sectors/social-economy/enterprises_fi

Neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä (2015): https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15071-2015-INIT/fi/pdf

Yhteisötalouden peruskirja (Social Economy Charter) (2002): https://www.socialeconomy.eu.org/wp-content/uploads/2020/04/2019-updated-Social-Economy-Charter.pdf

(4)  Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma, COM(2020) 590 final.

(5)  Tiedot ovat peräisin Euroopan komission julkaisusta https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=22304&langId=en

(6)  Tiedot ovat peräisin ETSK:n julkaisusta https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/files/qe-04-17-875-en-n.pdf

(7)  The resilience of the cooperative model, CECOP, 2012, https://www.cecop.coop/works/the-resilience-of-the-cooperative-model

(8)  Las mujeres en las cooperativas de trabajo, COCETA, 2019, https://www.coceta.coop/publicaciones/estudio-mujer-cooperativismo-coceta-2019.pdf

(9)  EUVL C 14, 15.1.2020, s. 1

(10)  EUVL C 429, 11.12.2020, s. 131

(11)  https://ec.europa.eu/info/policies/public-procurement/support-tools-public-buyers/social-procurement_fi

(12)  Business transfers to employees under the form of a cooperative in Europe: opportunities and challenges, CECOP, 2013; (EUVL C 191, 29.6.2012, s. 24 ).

(13)  Italy: historic agreement between unions and coops on worker buyouts, CECOP, 2021, https://cecop.coop/works/italy-historic-agreement-between-unions-and-coops-to-promote-worker-buyouts

(14)  All for one – Reponse of worker-owned cooperatives to non-standard employment, CECOP, 2019, https://cecop.coop/works/cecop-report-all-for-one-reponse-of-worker-owned-cooperatives-to-non-standard-employment

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ammatillinen koulutus: järjestelmien tehokkuus osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden ennakoinnissa ja yhteensovittamisessa sekä työmarkkinaosapuolten ja eri sidosryhmien rooli”

(puheenjohtajavaltio Portugalin pyytämä valmisteleva lausunto)

(2021/C 286/05)

Esittelijä:

Jean-Michel POTTIER

Neuvoston puheenjohtajavaltion Portugalin lausuntopyyntö	26.10.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Työvaliokunnan päätös	28.10.2020
Vastaava jaosto	Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	16.4.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	222/0/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK muistuttaa, että kysymys osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamisesta on tärkeä. ETSK korostaa koulutusjärjestelmien tehokkuuden ja osaamistarpeiden ennakoinnin ratkaisevaa merkitystä tilanteessa, jossa covid-19-kriisi on aiheuttanut perinpohjaisia mullistuksia ja vauhdittanut talouden muutosta erityisesti digitaali- ja ympäristöaloilla.

1.2

ETSK katsoo, että eurooppalaisten yritysten kohtaamien rekrytointivaikeuksien ratkaisemiseksi voitaisiin hyödyntää harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusmalleja, joissa taitoja hankitaan hyvin monipuolisin tavoin. Valtaosa työnantajista hoitaa tällaisissa malleissa koulutustehtävänsä kunnolla siirtääkseen taitotietoaan eteenpäin. Erityistä huomiota on silti kiinnitettävä sellaisten mahdollisten väärinkäytösten ennakoimiseen ja kieltämiseen, joissa harjoittelijoita käytetään ilmaisena tuottavana työvoimana.

1.3

ETSK muistuttaa, että tällaisten monimuotoisten järjestelyjen avulla on mahdollista mukautua optimaalisella tavalla erilaisiin tilanteisiin, jotka liittyvät yritysten kokoon, tutkintojen tyyppiin, koulutusjärjestelmän rakenteeseen ja avoimen työpaikan luonteeseen ja tasoon. Lisäksi se mahdollistaa työntekijöille ja työnhakijoille uuden osaamisen hankkimisen, jotta ammattitaito ei vanhenisi.

1.4

ETSK nostaa esiin pk-yritysten erityisluonteen. Koska monissa pk-yrityksissä tarvitaan hyvin teknistä ammatillista osaamista ainutlaatuisilla erikoisaloilla ja erityisesti kapeilla markkinasegmenteillä, harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli voisi tarjota tarkoituksenmukaisen ratkaisun niiden osaamistarpeisiin. Monilla maaseutualueilla pienten yritysten taitotieto on nuorille ainutlaatuinen mahdollisuus, ja suotuisa toimintaympäristö voisi parantaa heidän uramahdollisuuksiaan.

1.5

ETSK katsoo, että työmarkkinaosapuolet ovat tehokkaita toimijoita koulutusjärjestelmän suunnittelussa ja hallinnoinnissa. Ne pystyvät erityisen hyvin kartoittamaan työmarkkinoiden osaamistarpeita. Ne pystyvät laatimaan katsauksen työvoimapulasta ammattialoittain ja alueittain, jolloin osaamista voidaan kehittää tehokkaasti ja ennen kaikkea työssäoppimisen kautta. Ne voivat hyödyntää apunaan sellaisia sidosryhmiä kuin valtiota, aluetta tai julkista työvoimapalvelua osaamistarpeita koskevien laadullisten ja määrällisten tietojen vertaamisessa.

1.6

ETSK toteaa, että työmarkkinaosapuolilla olisi järjestelmällisesti oltava keskeinen rooli tutkintojen ja niiden sisältöjen laatimisessa. Työmarkkinaosapuolten ottaminen mukaan heti alusta asti on ratkaisevan tärkeää, jotta vältytään tilanteelta, jossa resurssit eivät vastaa eurooppalaisten työnantajien ja työntekijöiden tarpeita. Lisäksi työmarkkinaosapuolilla on mahdollisuudet kehittää uraohjausta, jota annetaan eri kohdeyleisöille.

1.7

ETSK muistuttaa, että sidosryhmät (valtio, alue, julkinen työvoimapalvelu) ovat tarkoituksenmukaisia tahoja ehdottamaan ratkaisuja, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta. ETSK kehottaa parantamaan kaikkien toimijoiden, sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten välistä koordinointia sopimuksella, jossa täsmennetään vuorovaikutussuhteet ja kunkin osapuolen vastuualueet koulutus- ja tukijärjestelmien selkiyttämiseksi. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla, voittoa tavoittelemattomilla julkisilla sosiaalipalveluilla, yhteisötalouden yrityksillä, sosiaalisen suojelun organisaatioilla ja sosiaalityöntekijöillä on keskeinen rooli nuorten ja vähän vanhempienkin tukemisessa niin, että erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä tuleviin henkilöihin. Eräissä jäsenvaltioissa on oikeudellinen ja taloudellinen kehys, joka tarjoaa vastuullisen perustan näille tärkeille toiminnoille ja palveluille. Vahva ammattikoulutuspolitiikka on myös olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 145 artiklan mukainen tavoite eli edistää ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä.

1.8

ETSK korostaa, että pk-yritysten ja myös hyvin pienten yritysten erityisluonteen huomioon ottaminen on tärkeää, jotta voidaan täyttää osaamistarpeet niillä aloilla, missä ammattiosaajista on pulaa. Kyseisillä yrityksillä ei ole omaa henkilöstöosastoa, vaikka koulutuksen, osaamisen ja työpaikkojen suhde edellyttäisi erityistä lähestymistapaa. Nämä yritykset, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä, tarvitsevat erityistukea. Tukea tarvitaan osaamistarpeiden määrittelyyn, työpaikkatarjonnan hahmotteluun, konsultointineuvontaan, rekrytointiprosessiin ja tarkoituksenmukaisiin koulutusjärjestelmiin, joilla mahdollistetaan pysyvä työllistyminen.

1.9

ETSK muistuttaa, että koulutus on keskeinen keino vammaisten henkilöiden integroimiseksi yhteiskuntaan. Vammaisten miesten ja erityisesti naisten tasa-arvon toteutuminen ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua osallistaviin ammatillisen koulutuksen järjestelmiin ovat haasteita, joihin on vastattava tarkoituksenmukaisin toimenpitein. ETSK muistuttaa myös, että työn pysyvyys perustuu ennen kaikkea oikeuteen saada laadukasta koulutusta.

1.10

ETSK kehottaa laatimaan viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten neuvottelujen kautta strategisia kansallisia sopimuksia ammatillisesta koulutuksesta ja uraohjauksesta ja ottamaan niihin mukaan ammatillisen koulutuksen sidosryhmät. ETSK toteaa, että tällaisia sopimuksia on olemassa tietyissä yrityksissä ja tietyillä ammattialoilla ja alueilla, ja kehottaa ottamaan tällaisia strategisia kansallisia sopimuksia yleisesti käyttöön. EU:n toimilla olisi puolestaan helpotettava mukautumista teollisuuden muutoksiin tavoitteena edistää integroitumista ja paluuta työmarkkinoille.

2.   Taustaa

2.1

Tärkeää kysymystä tarjolla olevan osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden välisestä suhteesta olisi tarkasteltava Euroopan laajuisesti Osnabrückin julistuksen mukaisesti. Kyseisessä julistuksessa todetaan, että työmarkkinaosapuolet kuuluvat huomioon otettaviin sidosryhmiin. Eurooppalaiseen kontekstiin liittyvät erityisesti seuraavat näkökohdat: — Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa koulutus ja elinikäinen oppiminen on määritelty ensimmäiseksi ja neljänneksi periaatteeksi, jotka liittyvät yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja työmarkkinoille pääsyyn, myös elinikäisen oppimisen näkökulmasta. — Euroopan komissio julkaisi vuonna 2020 eurooppalaisesta koulutusalueesta tiedonannon, jossa vahvistetaan sen toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Niihin kuuluu erityisesti laadukas koulutus kaikille. — ETSK vaati asiakokonaisuuteen SOC/570 kuuluvassa lausunnossaan ”Työn tulevaisuus – tulevaisuuden työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkiminen” (1), että laaditaan kohdennettua politiikkaa ja toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä koulutusjärjestelmien parantamiseksi ja mukauttamiseksi, jotta voidaan valmistautua ja vastata nopeisiin teknologisiin ja digitaalisiin muutoksiin.

2.2

Kysymys saatavilla olevan osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamisesta nähdään eri tavoin EU:n eri jäsenvaltioissa. Keskustelu niin kutsutusta kohtaanto-ongelmasta oli alkanut jo ennen covid-19-kriisiä, ja ETSK kehotti huolellisuuteen asian käsittelyssä. Cedefopin mukaan 45 prosenttia työntekijöistä katsoo, etteivät he ole täysin osaamistaan vastaavassa työssä, ja yrityksistä 70 prosenttia kärsii osaamispulasta, mutta vain harva niistä yhdistää nämä vaikeudet kohdattuihin esteisiin eli esimerkiksi rekrytointiongelmaan, yrityksen maantieteelliseen sijaintiin, palkkatasoon tai työoloihin ja -ehtoihin. Olisi tehtävä perusteellinen tutkimus siitä, mitkä ovat kohtaanto-ongelman täsmälliset syyt ja miten asianomaisia henkilöitä voidaan auttaa työpaikan löytämisessä.

2.3   Osaamistarpeet

Haluttu osaaminen vaihtelee maittain. Tarpeiden moninaisuuteen vaikuttaa kuitenkin maan teollisuustuotantorakenteen taso suhteessa palveluihin tai matkailuun suuntautuneen talouden tarpeisiin. Haluttu osaamistaso on yleisesti korkeahko, mutta tarpeita on myös matalammilla pätevyystasoilla, ja nämä tarpeet täytetään maahanmuuton keinoin.

2.4   Koulutusjärjestelmä

Ammatillinen koulutus on työmarkkinoita ja työmarkkinoiden osaamistarpeita lähinnä oleva koulutusjärjestelmän haara. Ammatillista peruskoulutusta tarjotaan yleensä ylemmällä keskiasteella joko oppilaitoksessa tai työolosuhteissa koulutuskeskuksissa ja yrityksissä. Ammatillisen koulutuksen saavien nuorten osuus suhteessa yleissivistävään opetukseen osallistuviin nuoriin vaihtelee Euroopan unionin eri osissa mutta on laskussa kaikkialla. Tämän tosiseikan johdosta on monin paikoin otettu käyttöön korjaavia toimenpiteitä tai kannustimia joko viranomaisten tai ammatillisten piirien, myös työmarkkinaosapuolten, aloitteesta. Uudessa osaamisohjelmassa korostetaan näiden toimenpiteiden joukossa koulutuksen sisällön digitalisointia.

Ammatillinen jatkokoulutus on pääasiassa työhön sidottua, ja suurin osa koulutuksesta tapahtuu työpaikalla.

2.5   Työmarkkinaosapuolten rooli

Työmarkkinaosapuolet ovat kaikissa maissa osallisia jollakin tasolla, ja niiden roolia olisi vahvistettava. Ne osallistuvat kokemuksensa turvin nykyisten ja tulevien osaamistarpeiden määrittelyyn eri ammattialoilla tai kansallisella toimialakohtaisella tasolla. Ne ovat usein mukana myös tutkintoja ja todistuksia koskevien viitekehysten määrittelyssä, koulutusjärjestelmien hallinnoinnissa, ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen varojen hallinnoinnissa ja elinikäisen uraohjauksen järjestelmissä. Ammatillinen koulutus on myös yleensä yksi aiheista, joista työmarkkinaosapuolet neuvottelevat työehtosopimusneuvotteluissa.

3.   Yleistä

3.1

ETSK toteaa, että työmarkkinoilla vallitsee yhä suurempi epätasapaino, joka liittyy varsinkin osaamisvajeeseen. Sitä pahentaa vielä terveyskriisi, joka kasvattaa eroa yhä keskittyneemmän talouden tarpeiden ja nuorten osaamisen välillä.

3.1.1

Tilanne oli tämä jo ennen terveyskriisiä: se on kehittynyt ja pahentunut viimeisten 20 vuoden ajan. Aikuisista työntekijöistä 60:ta prosenttia uhkaa teknisten taitojen vanhentuminen (tiedot EU-28:sta vuonna 2014) (2). Tilanteen välitön seuraus on se, että työmarkkinoilla on yhtä aikaa työttömyyttä ja pulaa osaajista (3) (4).

3.1.2

Terveyskriisi on aiheuttanut jännitteiden kiristymistä työmarkkinoilla erityisesti digitalisaation nopeutumisen vuoksi.

3.2

ETSK kannattaa Euroopan osaamisstrategiaa ja erityisesti kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta annettua neuvoston suositusta, jota voitaisiin soveltaa toimintaan kaikissa ammattiin pätevöitymisen vaiheissa sekä kaikenlaisten tarpeiden ja kaikenlaisen osaamisen muuttuessa. a) Kaikki ammatillisen pätevöitymisen vaiheet (lähde: Cedefop, osaamispanoraama (5)): — ennen työelämään siirtymistä: — osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen (ammatillinen perus- ja jatkokoulutus, opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen, oppisopimuskoulutus) — yritykseen työllistyttäessä tai sisäisen siirron tapauksessa: — ammattiosaamisen ja nk. pehmeiden taitojen mukauttaminen yrityksen tarpeisiin (tuki työtehtävään mukautumisessa, työssäoppimiskoulutus) — koko ammattiuran ajan: — ammattitaidon mukauttaminen työtehtävän ja ammatin edellyttämien tarpeiden kehittymiseen. b) Järjestelmän mukauttaminen työllisyystilanteen kehityksestä seuraaviin tarpeisiin: täydennyskoulutus (upskilling), ammatillinen uudelleenkoulutus (reskilling), monitaitoisuus (cross-skilling), uudet taidot. c) Tavoitellun osaamisen luonteen mukaan: perustaidot, tekniset taidot ja ammatillinen asiantuntemus, monialaiset taidot.

3.3

Markkinayritysten työnantajia ja työntekijöitä Euroopan tasolla edustavien järjestöjen antamissa lausunnoissa on esitetty ehdotuksia, joissa korostetaan niiden oikeutettua roolia tällä alalla. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY edistääkin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tällä alalla sekä Euroopan tasolla että kansallisesti. SMEUnited katsoo, että hallitusten tulisi antaa työmarkkinaosapuolille vastuu oppisopimuskoulutuksen hallinnoinnista. BusinessEurope kannattaa sitä, että työmarkkinaosapuolet täsmentävät koulutusohjelmien tarpeita ja käyvät neuvotteluja yhdessä koulutuksen tarjoajien kanssa työntekijöiden kouluttamisen alalla.

3.4   Sidosryhmien asema

ETSK pitää toivottavana, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat muiden sidosryhmien rinnalla tarpeiden, resurssien ja toteutettavien toimien määrittelyyn ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa hyödyntäen voimavaroja, joita näillä sidosryhmillä on käytettävissään. Kyseeseen tulevat erityisesti yritykset, ammattialajärjestöt ja muut ammatilliset ja toimialakohtaiset organisaatiot, alakohtaiset ja kansalliset työmarkkinaosapuolet, kansalliset tutkintojen viitekehykset tai ammattitutkintojen luokittelujärjestelmät, alueviranomaiset ja alueelliset julkiset ja puolijulkiset elimet, valtion viranomaiset, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yhteisötalouden yritykset, sosiaalipalvelut, sosiaalisen suojelun järjestöt, uraohjausta ja integrointi-, kuntoutus- ja työllistämistukea – myös vammaisille henkilöille – tarjoavat organisaatiot sekä ammatillista pohjakoulutusta (ammatillinen perus- ja jatkokoulutus (6)) tarjoavat organisaatiot.

4.   Erityistä

4.1   Tulevien osaamistarpeiden ennakointi

4.1.1

Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli työmarkkinoiden osaamistarpeiden tuntemisessa, arvioimisessa ja ennakoimisessa. Niiden asema on olennaisen tärkeä ammatti- ja osaamisalojen seurantakeskusten toiminnassa ja kerättyjen tietojen analysoimisessa. Niiden tekemät ennakoivat analyysit on yhdistettävä kaikkien muiden sidosryhmien eli valtion, alueiden, kauppakamarien ja työllisyyden, koulutuksen ja uraohjauksen alalla toimivien organisaatioiden eli esimerkiksi sosiaalipalvelujen ja -järjestöjen tekemien arvioiden kanssa. Tällaisen yhteistyön ansiosta Eurooppa nousee työmarkkinoiden keskiöön.

4.1.2

ETSK katsoo, että tämä keskeinen rooli on tunnustettava antamalla työmarkkinaosapuolille kaikki tarvittavat keinot, jotta ne voivat reagoida yhtä nopeaa tahtia työmarkkinoilla tapahtuvien suurten mullistusten kanssa. Vuonna 2020 alkanut ja edelleen jatkuva taloudellinen ja sosiaalinen terveyskriisi on osoittautunut talouden muutoksia voimakkaasti kiihdyttäväksi tekijäksi. Yritysten digitalisoituminen on ehdottoman välttämätöntä, jotta yritykset ja myös kaikkein pienimmät yritykset pystyvät sopeutumaan. Asiakkaat ja kuluttajat odottavat nyt varsinkin ekologiselta siirtymältä ratkaisuja kriisin seurauksiin sen lisäksi, että siirtymä luo uusia ammatteja.

4.2   Koulutustarjonnan ja sen sisällön tuloksellisuuden parantaminen

4.2.1

Koulutuksen ja tutkintojen viitekehyksiä on ajantasaistettava säännöllisesti osaamistarpeiden arvioinnin pohjalta, jotta ne eivät vanhentuisi. Uuteen teknologiaan, ekologisen siirtymän vaatimuksiin ja terveyskriisin nopeuttamaan digitalisaatioon liittyviin osaamistarpeisiin on vastattava nopeasti. Vaikeasti saavutettaville kohderyhmille olisi tarjottava tarkoituksenmukaisten osallistavien menetelmien avulla mukautettuja innovatiivisia pedagogisia koulutustapoja. Opiskelun ja harjoittelun vuorottelussa voidaan yhdistää koulutusjärjestelmä ja yritysten koulutuskapasiteetti. Viimeksi mainittu helpottaa suuresti pysyvää työelämään integroitumista taloudellisen toiminnan kehittämisen edistämiseksi. Valtaosa työnantajista hoitaa vuorottelumalleissa koulutustehtävänsä kunnolla, mutta erityistä huomiota on silti kiinnitettävä sellaisten mahdollisten väärinkäytösten ennakoimiseen ja kieltämiseen, joissa harjoittelijoita käytetään ilmaisena tuottavana työvoimana.

4.2.2

Järjestelyt, joissa koulutus- ja harjoittelujaksot vuorottelevat, voivat olla monenlaisia: — nuorten ja vähän vanhempienkin ammatillinen koulutus oppisopimuskoulutuksessa, jonka tavoitteena on kattavan ammattitutkinnon suorittaminen tietyssä ammatissa — ammatillinen peruskoulutus, johon sisältyy harjoittelujaksoja yrityksissä vuorottelumallin mukaisesti — tutustumisjaksot yrityksissä muun muassa tiettyyn ammattiin perehtymiseksi — työnhakijoiden ammatillinen koulutus, jossa yhdistyy harjoittelu- ja opiskelujaksoja — yrityksen sisäinen työpaikkakoulutus — työelämän aloittamista edeltävä koulutus ammatin harjoittamiseen tarvittavien taitojen hankkimiseksi — itsenäisyyskasvatus ja osaamisen analysointi, jota tarjotaan erityisesti vaikeuksissa oleville henkilöille, vammaisille henkilöille ja koulunsa keskeyttäneille nuorille.

4.2.3

Koulutustarjonnan tuloksellisuuteen pyrkimisellä on lisäksi löydettävä ratkaisuja kaikkien heikoimmassa asemassa oleville. Vammaisten henkilöiden tilanteen huomioon ottaminen on välttämätöntä, jotta koulutusjärjestelmistä tehdään aineellisesti ja fyysisesti esteettömiä ja kohdeyleisöille on tarjolla pedagoginen ratkaisu.

4.3   Työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien osallistaminen paremmin

4.3.1

Vapaaehtoisuuteen perustuvaa lähestymistapaa voitaisiin täydentää osapuolten välisellä sopimuksella, jolla hyvät käytännöt vakiinnutetaan, jotta voidaan näin paremmin ennakoida osaamistarpeita ja parantaa ammatillisen koulutuksen järjestelmien tuloksellisuutta.

4.3.2

Kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden tukemiseen ja seurantaan liittyvät tehtävät jaetaan tehokkaasti, sidosryhmien hoidettavaksi tulee merkittävä rooli sosiaalisen osallisuuden alalla. Sidosryhmillä on erityinen tehtävä kaukana työllistymisestä olevien ihmisten auttamisessa koulutuspolkujen avulla ja antamalla välttämätöntä tukea.

4.3.3

Ammatillisen koulutuksen järjestelmän onnistuminen edellyttää työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista sen suunnitteluun. Kahden opinahjon eli koulutusorganisaation ja yrityksen välinen yhteistyö on keskeinen menestyksen osatekijä. Kansallista ja alueellista politiikkaa laadittaessa on annettava joustonvaraa työmarkkinaosapuolille, jotta ne voivat muokata koulutusten rakennetta ja sisältöä vastaamaan työnantajien ja työntekijöiden tarpeita tietyssä työmarkkinatilanteessa.

4.4   Yritysten ja työntekijöiden kiinnostuksen herättäminen koulutusinvestointeja kohtaan

4.4.1

Jokavuotisia taitojen ylläpito- tai kehittämismahdollisuuksia tarjotaan edelleen liian harvoille työntekijöille erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Esteitä on monia: koulutuksen rahoittaminen ja työnantajien vaikeudet löytää sijaistyövoimaa koulutuksessa olevalle henkilöstölle, pohjakoulutuksen laiminlyönti sekä työntekijöille suunnattujen koulutusjärjestelmien saatavuus ja sisällön laatu.

4.4.2

Perustaidot ovat kuitenkin edelleen välttämätön työnsaannin edellytys erityisesti pk-yrityksissä. Koulutuksessa olevat nuoret kärsivät pahoin covid-19-kriisin seurauksista, ja koulun keskeyttäminen on yleistynyt, minkä vuoksi elinikäisestä uraohjauksesta ja -neuvonnasta on tullut yhä kiireellisempi asia. Tämä haaste on ratkaiseva työntekijöiden ja työnhakijoiden kiinnostuksen herättämiseksi ja jotta he saavat mahdollisuuden ohjata itse omaa ammatillista kehitystään. Tärkeä tavoite on, että 8 prosenttia oppisopimuskoulutukseen osallistuvista ja koulutusharjoittelijoista voisi lähteä ulkomaanvaihtoon. Erasmus-ohjelmaa koskevat vaikutustenarvioinnit osoittavat vaihtojakson kiistattoman hyödyn osaamisen ja työllistyvyyden näkökulmasta.

4.4.3

Pohdittavana on vielä kysymys siitä, miten yritykset ja erityisesti ne, joilla ei ole omaa henkilöstöosastoa, määrittävät hakijoiden osaamisen.

---

(1)  EUVL C 237, 6.7.2018, s. 18.

(2)  https://www.cedefop.europa.eu/files/3075_en.pdf, s. 26.

(3)  Työttömyysaste (jäsenvaltioittain): https://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/visualisations: unemployment rate, tammikuu 2021, EU27.

(4)  Avoimet työpaikat (jäsenvaltioittain): https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Job_vacancy_statistics.

(5)  https://skillspanorama.cedefop.europa.eu/en/dashboard/european-skills-index

(6)  Ammatillisen koulutuksen tarjoajat – VET4EU2 https://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetailDoc&id=38451&no=1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Miten edistää elinikäisen oppimisen näkökulmasta koulutukseen perustuvia taitoja, joita Euroopassa tarvitaan oikeudenmukaisemman, yhtenäisemmän, kestäväpohjaisemman, digitaalisemman ja selviytymiskykyisemmän yhteiskunnan luomiseksi”

(puheenjohtajavaltio Portugalin pyytämä valmisteleva lausunto)

(2021/C 286/06)

Esittelijä:

Tatjana BABRAUSKIENĖ

neuvoston puheenjohtajavaltion Portugalin lausuntopyyntö	26.10.2020 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	16.4.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon numero	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	219/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK korostaa, että on tärkeää hyödyntää tehokkaasti elpymis- ja palautumistukivälinettä ja muita investointeja, joilla tuetaan talouskasvua ja selviytymiskykyistä yhteiskuntaa talouden digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä parantamalla koulutuksen laatua ja osallistavuutta (koulutusjärjestelmissä, oppilaitoksissa ja koulutusohjelmissa), jotta voidaan vastata kaikenikäisten oppijoiden tarpeisiin kaikissa vaiheissa, valmistaa heitä elämään ja työhön sekä varmistaa koulutuksen saatavuus kaikille työntekijöille sekä yhä kasvavalle määrälle työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä, erityisesti naisille. Tämä auttaa myös turvaamaan työntekijöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden ja varmistamaan, että yrityksillä on hyvät valmiudet selviytyä alansa kehityksessä ja korjata digitaalisen ja vihreän siirtymän yhteydessä kohtaamansa osaamisvaje.

1.2

ETSK suosittelee, että asetetaan saavutettavissa olevat pitkän aikavälin tavoitteet ja että eurooppalaisella koulutusalueella otetaan jokaista jäsenvaltiota varten käyttöön jatkuva seurantajärjestelmä. Tavoitteena on tarjota laadukasta ja osallistavaa koulutusta ja elinikäistä oppimista kaikille ja varmistaa, että kaikilla on tarvittavat tiedot ja taidot ja tarvittava osaaminen ja asenne, jotta Euroopasta voidaan luoda oikeudenmukaisempi, yhtenäisempi, kestävämpi, digitaalisempi ja selviytymiskykyisempi yhteiskunta.

1.3

ETSK huomauttaa, että koulutusjärjestelmien demokraattinen hallinnointi – esimerkiksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun avulla – seuraavassa EU:n strategiakehyksessä on oleellinen väline politiikan onnistuneen kehittämisen ja täytäntöönpanon kannalta EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Demokraattinen hallinnointi on turvattava, sitä on vahvistettava ja siihen on sisällyttävä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tarkoituksenmukainen kuuleminen.

1.4

ETSK suosittaa, että jokainen tuleva avoimen koordinointimenetelmän työryhmä esittelisi koulutusneuvostolle politiikan tulokset ja mielellään myös poliittiset suositukset keskustelua varten. Työryhmien tuloksista olisi tiedotettava, ne olisi pantava tehokkaasti täytäntöön ja niille olisi annettava korkea profiili asianmukaisella päätöksentekotasolla sekä EU- ja jäsenvaltiotason toimijoiden keskuudessa. Näin ollen on tärkeää, että näiden ryhmien jäseniin kuuluu alan työmarkkinaosapuolia ja koulutuspolitiikan kehityksen alalla toimivia sidosryhmiä sekä oppilaitosten johtajien, opettajien ja opiskelijoiden edustajia kaikista maista.

1.5

Jotta voitaisiin saavuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, eurooppalaista koulutusaluetta koskevassa neuvoston päätöslauselmassa (2020), ammatillista koulutusta koskevassa neuvoston suosituksessa ja Osnabrückin julistuksessa esitetyt indikaattorit, vertailuarvot ja tavoitteet, ETSK ehdottaa lisätutkimusta ja vaikutustenarviointia, jotta voitaisiin mukauttaa indikaattoreita ja lisätä muita tarvittavia indikaattoreita, jotka tukevat jäsenvaltioita täytäntöönpanoa koskevan raportoinnin parantamisessa, sillä covid-19-kriisin kaikki vaikutukset koulutusjärjestelmiin, opiskelijoihin ja opettajiin eivät ole vielä tiedossa. Indikaattoreiden olisi myös johdettava toimenpiteisiin, joilla tuetaan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia sekä vammaisia opiskelijoita ja oppijoita yhteisellä sosiaali- ja koulutuspolitiikalla kansallisella tasolla. Vertailuarvojen ja indikaattorien saavuttamista koskevista saavutuksista olisi raportoitava sen jälkeen, kun on kuultu asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja sidosryhmiä EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

1.6

ETSK ehdottaa, että koulutuksen eri aloja (DG School, DGVET, DGHE) (1) käsittelevissä puheenjohtajamaan johtamissa epävirallisissa yhteistyökokouksissa jatketaan keskeistä työtä, etsitään alojen välisiä synergioita ja nostetaan niiden profiilia niin, että kunkin EU:n jäsenvaltion asiaankuuluvat työmarkkinaosapuolet osallistuvat niihin ja että niissä kuullaan asianomaisia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean esimerkin mukaisesti. Komitea suosittelee myös EU-, jäsenvaltio- ja aluetason politiikkojen yhdistämistä ministeriöiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan tehokkaiden kumppanuuksien ja hallinnon yhteydessä.

1.7

ETSK kehottaa panemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen tehokkaasti täytäntöön unionin ja jäsenvaltioiden tasolla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman puitteissa. Toimintasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä vuonna 2021 pidettävässä sosiaalialan huippukokouksessa. Asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulisi osallistua täysipainoisesti täytäntöönpanoon, ja sitä olisi tuettava kestävyysajattelun mukaisilla julkisilla investoinneilla ja elpymis- ja palautumistukivälineellä.

1.8

ETSK kiinnittää huomiota koulutusta koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja siihen, miten tärkeää on soveltaa tällaista lähestymistapaa koulutusta (eurooppalainen koulutusalue), ammatillista koulutusta (ammatillista koulutusta koskeva suositus), taitoja (Euroopan osaamisohjelma), nuorisokoulutusta (silta työelämään) ja digitaalisia taitoja (digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027) koskevien viimeaikaisten EU-aloitteiden täytäntöönpanoon. Näin voidaan varmistaa, että ne edistävät yhtäläisiä mahdollisuuksia saada laadukasta koulutusta sekä työntekijöiden mahdollisuuksia saada uudelleen- ja täydennyskoulutusta oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi työmarkkinoilla niin, että tarjotaan tukea vähäisen ammattitaidon omaaville aikuisille työn löytämisessä ja yrittäjätaitojen hankkimisessa ja autetaan yrityksiä kuromaan umpeen puutteita globaalissa innovoinnissa ja kilpailukyvyssä.

1.9

ETSK korostaa, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 täytäntöönpanon yhteydessä on varmistettava tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja sidosryhmien kuuleminen, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja toteuttaminen sekä työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa ja osallistumisensa digitaalisten taitojen ja yrittäjätaitojen kehittämiseen, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja työntekijöiden koulutuksessa, jotta voidaan vähentää yritysten osaamisvajetta. Jotta voidaan saavuttaa Euroopan komission tavoite lisätä niiden 16–74-vuotiaiden osuutta, joilla on digitaaliset perustaidot, vuoden 2019 56 prosentista 70 prosenttiin vuonna 2025, ETSK kehottaa tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen viitaten varaamaan tarkoitusta varten erilliset määrärahat EU:n tulevissa ohjelmissa, määrittelemään ala- ja välitavoitteet sekä arvioimaan johdonmukaisesti digitaalisia taitoja jatkuvasti ja nopeasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä.

1.10

ETSK kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan tehokkaan tuen tarjoamisesta niille työntekijöille ja työttömille, joilla on vaikeuksia päästä laadukkaaseen ja osallistavaan aikuiskoulutukseen. Tätä varten tulee osoittaa kohdennettua rahoitusta sitä tarvitseville, kuten työttömille, epätyypillisessä työsuhteessa oleville, vähäisen ammattitaidon omaaville, vammaisille henkilöille, ikääntyville työntekijöille, vanhuksille ja sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluville henkilöille, kiinnittäen huomiota myös sukupuoliulottuvuuteen.

1.11

ETSK ehdottaa kouluissa ja laajemmin yhteiskunnassa lisääntyvän eriarvoisuuden torjumista tehokkaalla yhteisellä sosiaali- ja koulutuspolitiikalla kansallisella tasolla. ETSK ehdottaa, että järjestetään koulutus- ja sosiaaliasioista vastaavien ministerien yhteinen neuvoston kokous, jotta voidaan etsiä ratkaisuja covid-19-kriisin aiheuttaman koulutukseen liittyvän eriarvoisuuden ja koulutuksen epätasa-arvoisen saatavuuden torjumiseksi.

1.12

ETSK suhtautuu myönteisesti eurooppalaista koulutusaluetta koskevassa uudessa päätöslauselmassa asetettuihin tavoitteisiin, mutta ehdottaa, että eurooppalaisen koulutusalueen indikaattoreita ja vertailuarvoja mukautetaan säännöllisesti ja että niihin lisätään muita tarvittavia indikaattoreita (esimerkiksi vihreät taidot / tietojen saaminen kestävästä kehityksestä), joista jäsenvaltiot voivat helposti raportoida, jotta voidaan muun muassa varmistaa, että kansallisilla toimenpiteillä tuetaan tehokkaasti sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa olevia opiskelijoita ja oppijoita.

1.13

ETSK huomauttaa, että on tärkeää kehittää kaikkien oppijoiden sosiaalisia taitoja elinikäisen oppimisen näkökulmasta, varmistaa, että näitä taitoja opetetaan varhaisesta iästä lähtien ja koko aikuiskoulutuksen ajan, ja taistella suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta kaikkien kansalaisten koulutuksessa. Avaintaitoja, erityisesti sosiaalista älykkyyttä, empatiaa, kulttuurien välistä vuoropuhelua, kansalaistaitoja, sosiaalisia taitoja ja yrittäjyyden, myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden, taitoja olisi opetettava läpi koko koulutusprosessin.

1.14

ETSK kehottaa jäsenvaltioita käyttämään elpymissuunnitelmaa, Next Generation EU -elpymisvälinettä ja muita EU:n rahastoja, myös Erasmus-, ESR+- ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, tehokkaasti ja johdonmukaisesti tukemaan koulutuspolitiikkaa oikeudenmukaisemman, yhtenäisemmän, osallistavamman, kestävämmän, digitaalisemman ja selviytymiskykyisemmän yhteiskunnan edistämiseksi.

1.15

ETSK katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson on kannustettava jatkossakin hallituksia varmistamaan kestävät julkiset investoinnit pitkän aikavälin sitoumuksiin parantaa laatua, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja sosiaalista osallisuutta kouluissa, lisätä kaikkien ja kaikenikäisten oppijoiden yhtäläisiä mahdollisuuksia saada käyttöönsä digitaalista aineistoa ja tukea digitaaliteknologian turvallista käyttöä kouluissa ja oppilaitoksissa.

1.16

ETSK korostaa, että tiedot, taidot ja pätevyydet ja niiden arvo on tunnustettava kunnioittaen kunkin jäsenvaltion vaatimuksia koulutuksen ja ammattitaidon osalta. On olennaisen tärkeää varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet kokonaisiin tutkintoihin, ja tästä syystä ETSK kehottaa panemaan täytäntöön epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista annetun neuvoston suosituksen (2) ja Lissabonin yleissopimuksen tutkintojen tunnustamisesta (3). ETSK toistaa kantansa (4), jonka mukaan mikrotutkintoihin johtavassa koulutuksessa olisi oltava laatustandardit ja selkeät tiedot koulutuksen arvosta, jotta niitä voitaisiin hyödyntää tehokkaasti työmarkkinoilla jatkokoulutuksena ja täydentää niillä kokonaisia tutkintoja. On tärkeää, ettei mikrotutkintoja säädellä liikaa, jotta säilytetään niiden joustavuus työmarkkinoiden tarpeisiin nähden.

1.17

ETSK kehottaa panemaan eurooppalaisen koulutusalueen täytäntöön kansallisella tasolla – opettajien kanssa käydyn tehokkaan työmarkkinavuoropuhelun jälkeen –, jotta voidaan parantaa opetuksen laatua, nostaa opetuksen tasoa, muovata laadukkaampaa ja osallistavampaa opettajankoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja varmistaa opettajille ihmisarvoiset työolot ja kohtuulliset palkat ammatin tekemiseksi houkuttelevammaksi osaaville hakijoille.

1.18

ETSK korostaa tarvetta kunnioittaa akateemista vapautta ja korkea-asteen oppilaitosten riippumattomuutta ja hallintoa niiden osallistuessa elinikäiseen oppimiseen sekä varmistaa riittävät julkiset investoinnit korkea-asteen koulutukseen ja tutkimukseen, Euroopan yliopistoverkostojen osallisuus ja monimuotoisuus sekä korkea-asteen koulutuksen alan kansallisen ja institutionaalisen toimivallan kunnioittaminen. ETSK peräänkuuluttaa nk. eurooppalaista tutkintoa ja Eurooppa-yliopiston perussääntöä koskevia ideoita, jotta niistä voitaisiin keskustella valtiovallan sekä asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, ja kehottaa tukemaan korkea-asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnan kehittämistä.

2.   Taustaa

2.1

Tämä lausunto on panos neuvoston keskusteluihin, joita käydään Portugalin puheenjohtajakaudella (vuoden 2021 ensimmäinen puolisko) koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien EU:n aloitteiden, erityisesti eurooppalaisen koulutusalueen, päivitetyn osaamisohjelman ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 täytäntöönpanosta.

2.2

Kasvavat tuloerot, ihmisten liikkuvuus ja ikääntyvä väestö ovat yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat koulutuspolitiikkaan. Aikana, jolloin yhteiskunnalla on edessään pakottavia taloudellisia vaatimuksia, kuten digitalisaatio ja kiertotalous, yksilöiden oppimisen tukeminen voi olla yksi ratkaisuista kestäväpohjaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi, jotta voidaan ylittää sosiaalisen ja taloudellisen muutoksen esteet ja haasteet ja edistää samalla oppimistaitoja.

2.3

EU-maiden johtajat tapasivat Göteborgin huippukokouksessa 17. marraskuuta 2017 allekirjoittaakseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja aloittivat tuolloin ensimmäiset keskustelut nk. eurooppalaisen koulutusalueen (5) perustamisesta. Tämän jälkeen aiheesta esitettiin useita uusia ehdotuksia vuosina 2018–2020, ja lopulta helmikuussa 2021 neuvosto antoi uuden päätöslauselman. Aloite liittyy sosiaalisen pilarin ensimmäiseen periaatteeseen, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä”, sekä neljännessä periaatteessa mainittuihin oikeuksiin, myös koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen, erityisesti nuorten mahdollisuuteen osallistua jatkokoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja harjoitteluun.

2.4

Euroopan komissio julkaisi 1. heinäkuuta 2020 uuden poliittisen pakettinsa, joka sisältää tiedonannon aiheesta Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (6), ehdotuksen neuvoston suositukseksi ammatillisesta koulutuksesta (7) sekä tiedonannon (8) ja ehdotuksen neuvoston suositukseksi (9) aiheesta Nuorisotyöllisyyden tukeminen: silta työelämään seuraavalle sukupolvelle. Nämä toimintapoliittiset asiakirjat yhdistivät elinikäisen oppimisen, täydennyskoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen eurooppalaisen koulutusalueen täytäntöönpanoon ja saavuttamiseen. ETSK antoi näiden aloitteiden jatkoksi vuonna 2020 lausunnot uudesta osaamisohjelmasta (10), nuorisotakuun vahvistamisesta (11) ja vihreiden taitojen ja osaamisen vahvistamista koskevasta EU:n strategiasta (12).

2.5

Lausunnossaan Käyttöarvon paluu: uusia mahdollisuuksia ja haasteita eurooppalaisille tuotteille ja palveluille (13) (2019) ETSK totesi, että innovatiivisten, pitkälle erikoistuneiden ja asiakkaiden tarpeita vastaavien ja sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden vaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen tarjoamisesta voisi tulla modernin eurooppalaisen kilpailukyvyn ydin ja painopiste. Sen vuoksi komitea suosittelee politiikkatoimia asiaankuuluvien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen palvelujen edistämiseksi.

2.6

Euroopan komissio julkaisi 30. syyskuuta 2020 tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (14). Tiedonannossa keskitytään kuuteen ulottuvuuteen: laatu, osallisuus ja sukupuolten tasa-arvo, vihreä siirtymä ja digitalisaatio, opettajat ja kouluttajat, korkea-asteen koulutus ja geopoliittinen ulottuvuus. EU:n koulutusasioiden neuvosto, joka kokoontui 30. marraskuuta 2020, korosti koulutusalan kansallisen toimivallan sekä kulttuurien ja koulutusjärjestelmien monimuotoisuuden kunnioittamisen merkitystä ja peräänkuulutti ”eurooppalaisen koulutusalueen hallintomekanismia ja EU:n tason tavoitteita, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä” (15).

2.7

Aiempien poliittisten aloitteiden lisäksi annetun Euroopan komission tiedonannon Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan (16) jälkeen hyväksyttiin neuvoston päätelmät, joissa korostettiin, että ”digitaalisen koulutuksen olisi oltava oppijakeskeistä ja tuettava kaikkia yksilöitä ja kansalaisia, jotta he voivat kehittää persoonallisuuttaan ja taitojaan luottavaisesti, vapaasti ja vastuullisesti” (17).

3.   Yleistä

3.1

Covid-19-pandemia on vienyt Euroopan talouden syvään lamaan ja nostanut työttömyysastetta talouden ennennäkemättömän taantuman ja yritysten kriisissä kohtaamien haasteiden vuoksi. Vaikka työpaikkojen säilyttämiseksi on otettu laajalti käyttöön järjestelyjä, joita on tuettu unionin ja jäsenvaltioiden välineillä, työttömyyden odotetaan kasvavan EU:ssa vuoden 2019 6,7 prosentista 7,7 prosenttiin vuonna 2020 ja 8,6 prosenttiin vuonna 2021, ennen kuin se laskee hieman 8,0 prosenttiin vuonna 2022 (Eurostat, 5. marraskuuta 2020). Covid-19-kriisistä johtuvan korkean työttömyysasteen lisäksi taitojen ja eurooppalaisen työvoiman täydennyskoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen kysyntä kasvaa elinkeinojen digitalisaation ja vihreän siirtymän vuoksi. Talouskasvua ja yhteiskunnan selviytymiskykyä on tuettava tehokkaalla EU-politiikalla.

3.2

Covid-19-kriisi on myös vauhdittanut digitalisaatiota koulutuksessa sekä työ- ja arkielämässä. ETSK:n lausunnossa uudesta osaamisohjelmasta korostetaan, että ”[k]aikilla eurooppalaisilla olisi oltava oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen oikeudenmukaisen siirtymän puitteissa ja väestörakenteen muutokset huomioon ottaen. Komitea korostaa tarvetta puuttua koulutusköyhyyteen, jota on syventänyt epätasa-arvoinen koulutukseen pääsy covid-19-kriisin aikana.” (18) Tietojen, taitojen ja osaamisen kehittämisen on paitsi palveltava työmarkkinoiden tarpeita ja laatuun perustuvaa yleistä kilpailukykyä myös valmistettava oppijoita aktiivisiksi ja demokraattisiksi kansalaisiksi sekä autettava vähentämään sosiaalista ja koulutuksellista eriarvoisuutta. Sen lisäksi, että taataan EU:n kansalaisten digitaalisten taitojen parantaminen, digitaalisella medialukutaidolla on ratkaiseva merkitys sen varmistamisessa, että kansalaiset pystyvät selviytymään nykyisessä kompleksisessa maailmassa.

3.3

On erittäin tärkeää, että EU:n ja valtakunnallisen tason poliittisilla toimilla varmistetaan, että koulutus on ihmisoikeus ja julkinen hyödyke, että Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta kunnioitetaan ja että koulutuspolitiikka kuuluu kansalliseen toimivaltaan. EU:n ja valtakunnallisen tason politiikassa on toteutettava tehokkaita toimia Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöön panemiseksi, jotta jokaisessa EU-maassa voidaan toteuttaa laadukas, tehokas ja osallistava koulutus kaikille, ottamalla kaikki jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevaan toimintasuunnitelmaan.

3.4

On olennaisen tärkeää, että eurooppalaisella koulutusalueella pyritään lisäämään poliittista yhteistyötä EU-maiden kesken ja tarjoamaan jatkossakin oppimisalusta ministeriöille, koulutusalan työmarkkinaosapuolille ja asiaankuuluville kansalaisyhteiskunnan sidosryhmille. Tehokas hallinto edellyttää, että koulutuksen kaikilla aloilla sovelletaan johdonmukaista koulutuspolitiikkaa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen, mukaan lukien ammatillinen koulutus kaikille ikäryhmille, ja että EU-, jäsenvaltio- ja aluetason politiikka yhdistetään toisiinsa ministeriöiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan tehokkaiden kumppanuuksien puitteissa kolmikantaisissa poliittisissa ryhmissä.

3.5

ETSK viittaa lausuntoonsa Elinikäisen oppimisen ja valmiuksien kehittämisen kestäväpohjainen rahoitus ammattitaitoisen työvoiman puutteen torjumiseksi (19) ja korostaa, että kestäväpohjaiset julkiset investoinnit koulutukseen ja tehokkaat yksityiset investoinnit kaikenikäisille tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen ovat edellytyksenä kaikenikäisten oppijoiden sosiaalista ja taloudellista osallisuutta ja yritysten tukemista koskevien poliittisten toimenpiteiden onnistumiselle. Tästä syystä on tärkeää, että elpymissuunnitelmaa, Next Generation EU -elpymisvälinettä ja muita EU:n rahastoja (esim. ESR+ ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) käytetään tehokkaasti ja johdonmukaisesti koulutuspolitiikan tukemiseen eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

3.6

Koska useita eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden indikaattoreita ja vertailuarvoja ei ole saavutettu, ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että monia indikaattoreita on vahvistettu eurooppalaista koulutusaluetta koskevassa aloitteessa. Nämä indikaattorit ovat kuitenkin erittäin haastavia ja edellyttävät valtioilta taloudellista sitoutumista. On myös olennaisen tärkeää selventää termejä, joita valtiot käyttävät indikaattoreina, ja tehostaa aihetta ”kestävä ympäristö” koskevaa koulutusta vertailuarvona.

3.7

Covid-19-kriisi on tehnyt selväksi, että koulut ovat välttämättömiä, jotta opiskelijat voivat kehittää sosiaalista osaamistaan. Opiskelijoita olisi opetettava parantamaan näitä taitoja koko elämänsä ajan muun muassa oppimalla oppimaan ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan, oppimalla eri kulttuureista, kielistä ja liikkuvuudesta ja parantamalla heidän taiteen tuntemustaan. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä, koska monet historian esimerkit ovat osoittaneet, että talous- ja rahoituskriisit edistävät radikalismin kehittymistä. ETSK korostaakin, että on tärkeää ryhtyä toimiin, jotta kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla annetun julistuksen (2015) (20) täytäntöönpanoa edistetään ja että sitä sovelletaan kaikenikäisiin oppijoihin.

3.8

Jotta voitaisiin parantaa kaikkien eurooppalaisten vihreitä taitoja, osaamista ja asenteita, EU:n jäsenvaltioiden on yhdistettävä ympäristöpolitiikka koulutuspolitiikkaan ja laadittava vihreitä taitoja ja osaamista koskevia kansallisia strategioita. ETSK toteaa (21), että EU:n tasolla voitaisiin kehittää indikaattoreita ja vertailuarvoja vihreitä taitoja ja osaamista varten ilmastonmuutokseen liittyvän tietoisuuden, ympäristövastuun ja kestävän kehityksen osalta, jotta autettaisiin valtioita soveltamaan koulutuksen alalla muutosvoimaista lähestymistapaa ja sisällyttämään vihreät taidot ja osaaminen opetussuunnitelmiin varhaisesta iästä alkaen aina aikuiskoulutukseen asti osana elinikäistä oppimista.

3.9

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa 2021–2027 keskitytään yhtäläisiin mahdollisuuksiin käyttää digitaalisia välineitä ja internetiä ja kehittää digitaalisia taitoja, erityisesti STEM- ja tietotekniikka-alan ammateissa toimiville naisille. Valtakunnallisten ja yritystason tehokkaiden taito- ja digitalisaatiostrategioiden olisi tuettava työntekijöitä tarjoamalla asiaankuuluvaa ja laadukasta koulutusta. On tärkeää, että yritykset saavat myös tukea varmistaakseen työntekijöidensä täydennys- ja uudelleenkoulutuksen erityisesti työtehtävien digitalisoinnissa. Tämä noudattaa tuotteiden ja prosessien osalta myös elinkeinojen vihreää siirtymää, joka on sekä välttämättömyys että mahdollisuus yrittäjyydelle Euroopassa.

3.10

Kokonaisten tutkintojen periaatteen kunnioittaminen on olennaisen tärkeää. Mitä tulee automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen saavuttamiseen vuoteen 2025 mennessä, ETSK korostaa, että tiedot, taidot ja pätevyydet on tunnustettava kunnioittaen kunkin jäsenvaltion vaatimuksia koulutuksen ja ammattitaidon osalta, ja että opiskelijoiden ja oppijoiden mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa tunnustamismenettelyistä on parannettava. Tätä varten on tehostettava epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista annetun neuvoston suosituksen (22) ja tutkintojen tunnustamista koskevan Lissabonin yleissopimuksen (23) täytäntöönpanoa yhtäläisen elinikäisen oppimisen tukemiseksi.

3.11

ETSK suhtautuu myönteisesti digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 aloitteeseen perustaa digitaalista aineistoa ja digitaalisia kursseja koskeva eurooppalainen tiedonvaihtofoorumi. On olennaisen tärkeää antaa käyttäjille kaikki tiedot siitä, johtavatko kurssit kokonaisiin vai osittaisiin tutkintoihin vai mikrotutkintoihin, kuka validoi ja varmistaa verkkokurssien laadun, tunnustetaanko kurssit ja millä tavoin ja miten ne voidaan lisätä kokonaisiin tutkintoihin. Olisi tärkeää luetella nämä kurssit Europass-portaalissa ja pohtia vakavasti verkkoaineistojen tekijänoikeuksia ja omistajuutta sekä kyseisten verkkokurssien laatua ja merkityksellisyyttä.

3.12

Opettajilla on keskeinen rooli korkealaatuisen koulutuksen tarjoamisessa, mutta OECD:n mukaan alle joka viides opettaja pitää ammattiaan yhteiskunnallisesti arvostettuna (24), ja opettajan ammatti on keskimäärin 11 prosenttia heikommin palkattu kuin muut korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatit (25). Eurooppalaisella koulutusalueella on tarjottava tehokasta tukea opettajille, kouluttajille ja muulle opetushenkilöstölle covid-19-kriisin kielteisten vaikutusten ratkaisemiseksi.

3.13

Oppilaitosten, opiskelijoiden ja opettajien eurooppalaisten yliopistoverkostojen osallisuutta ja monimuotoisuutta on tuettava kaikissa Bolognan prosessin maissa kunnioittaen ja vaalien samalla korkea-asteen koulutuksen kansallisia ja institutionaalisia toimivaltuuksia.

---

(1)  Kouluopetuksesta vastaavien pääjohtajien, ammatillisesta koulutuksesta vastaavien pääjohtajien ja korkeakoulupolitiikasta vastaavien pääjohtajien kokoukset.

(2)  2012/C 398/01.

(3)  Tutkintojen tunnustamista koskeva Lissabonin yleissopimus.

(4)  EUVL C 10, 11.1.2021, s. 40.

(5)  COM(2017) 673 final.

(6)  COM(2020) 274 final.

(7)  COM(2020) 275 final.

(8)  COM(2020) 276 final.

(9)  COM(2020) 277 final.

(10)  EUVL C 10, 11.1.2021, s. 40.

(11)  EUVL C 10, 11.1.2021, s. 48.

(12)  EUVL C 56, 16.2.2021, s. 1.

(13)  EUVL C 97, 24.3.2020, s. 27.

(14)  COM(2020) 625 final.

(15)  Opetusministerien videoneuvottelu, 30. marraskuuta 2020 – Tärkeimmät tulokset: https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/eycs/2020/11/30/education/

(16)  COM(2020) 624 final.

(17)  2020/C 415/10.

(18)  EUVL C 10, 11.1.2021, s. 40.

(19)  EUVL C 232, 14.7.2020, s. 8.

(20)  Pariisin julistus (2015).

(21)  EUVL C 56, 16.2.2021, s. 1.

(22)  2012/C 398/01

(23)  Tutkintojen tunnustamista koskeva Lissabonin yleissopimus

(24)  TALIS – OECD:n kansainvälinen opetusta ja oppimista koskeva tutkimus, 2018.

(25)  OECD Education at a Glance 2020 | Introduction: The indicators and their framework, OECD iLibrary (oecd-ilibrary.org)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Miten yhdenmukaistaa ravintolisien markkinoille tuloa EU:ssa – ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä”

(valmisteleva lausunto)

(2021/C 286/07)

Esittelijä:

Veselin MITOV

Lausuntopyyntö	EU:n puheenjohtajavaltio Portugali, 26.10.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	15.4.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	245/0/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Ravintolisien markkinat ovat kasvussa Euroopassa. Ravintolisiä säännellään direktiivillä 2002/46/EY (1), jota ei sovelleta yhdenmukaisesti EU:n alueella. Lainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen olisi kuitenkin välttämätöntä EU:n sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, sillä niin mahdollistettaisiin turvallisten tuotteiden vapaa liikkuvuus.

1.2

ETSK kannattaa kyseisen lainsäädännön tarkistamista ja erityisesti ravintolisien määritelmän ajantasaistamista, ilmoitusvelvollisuuden ja hallinnollisten asiakirja-aineistojen tutkimisvelvollisuuden asettamista sekä sellaisen elintarvikkeiden seurantajärjestelmän perustamista, johon kootaan tietoa haittavaikutuksista ja jonka avulla voidaan siten parantaa kansanterveyden suojelua.

1.3

Tuotteiden ja ainesosien turvallisuuden tulee olla tärkein vaatimus. Se on siksi määriteltävä tieteelliseltä pohjalta. ETSK suosittaa, että vahvistetaan vitamiinien ja kivennäisaineiden sallitut enimmäistasot ja laaditaan luetteloja sallituista ja kielletyistä ainesosista, myös kasveista.

1.4

Kuluttajan on voitava saamiensa tietojen perusteella kuluttaa tuotteita turvallisesti. ETSK suosittaa toteuttamaan kuluttajille suunnattuja viestintä- ja valistustoimia, jotka koskevat erityisesti verkkokauppaa.

1.5

ETSK kannustaa viranomaisia tehostamaan tuotteiden seurantaa, testaamista ja valvontaa, jotta kuluttajia voidaan suojella niin, että sääntöjenvastaiset tuotteet määrätään poistettaviksi markkinoilta. Valvonnan avulla on myös estettävä epäoikeudenmukainen kilpailu talouden toimijoiden välillä (esim. kiellettyjen väitteiden esittäminen ja etenkin kolmansista maista peräisin olevat sääntöjenvastaiset tuotteet).

1.6

ETSK kehottaakin kaikkia sidosryhmiä yhdenmukaistamaan ravintolisiin sovellettavan sääntelykehyksen ja sen täytäntöönpanon, jotta voidaan turvata oikeudenmukaisempi talous ja parantaa tuotteiden turvallisuutta.

2.   Johdanto

2.1

Tämä lausunto on laadittu neuvoston puheenjohtajavaltion Portugalin pyynnöstä. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä ravintolisien markkinoille saattamisen yhdenmukaistamiseksi Euroopan unionissa. ETSK:n lausuntoa voidaan käyttää pohjana puheenjohtajavaltion aihetta käsittelevälle työlle, jota tehdään muun muassa ensimmäisellä vuosipuoliskolla järjestettävän konferenssin yhteydessä sekä neuvoston työryhmissä. ETSK pitää lausuntopyyntöä tervetulleena, sillä se koskee vähälle huomiolle jäänyttä elintarvikealan osa-aluetta.

2.2

ETSK katsoo, että aihe sopii hyvin yhteen Maailman terveysjärjestön Yhteinen terveys -lähestymistavan ja eurooppalaisen Pellolta pöytään -strategian kanssa: niillä edistetään terveellistä ja kestäväpohjaista ravitsemusta ja kuluttajatiedotuksen parantamista samalla kun turvataan oikeudenmukainen kilpailu talouden toimijoiden välillä (2). ETSK katsoo, että terveellinen ja kestäväpohjainen ruokavalio on keskeinen osa kattavaa EU:n elintarvikepolitiikkaa, sillä ruokavalioita on kiireellisesti ohjattava oikeaan suuntaan, jotta voidaan parantaa sekä ekosysteemien että ihmisten terveyttä niiden vahingoittamisen sijaan (3).

2.3

ETSK on aina tukenut EU:n politiikkaa, jolla suojellaan terveyttä koko elintarvikeketjussa, jotta voidaan parantaa elintarviketurvallisuutta ja -hygieniaa sekä selkeän, avoimen ja varmennetun tiedon antamista tuotteista (4). Komitea katsoo myös, että elintarviketurvallisuuden tulee jatkossakin perustua vankkaan järjestelmään ja Euroopan elintarviketurvallisuusvirastoon (EFSA) sekä elintarvikeketjuun otettavien uusien tuotteiden läpinäkyviin arviointimenettelyihin, täyteen jäljitettävyyteen ja asianmukaiseen riskeistä tiedottamiseen (5).

3.   Kohti yhdenmukaisuutta ravintolisien alalla

3.1   Sääntelykehyksen parantaminen

3.1.1

Ravintolisiä säännellään erityisellä direktiivillä 2002/46/EY, jota ei juuri ole muutettu sen antamisen jälkeen.

3.1.2

Ravintolisien määritelmää ei ole muutettu alan innovaatioista ja uusista kulutustottumuksista huolimatta. Se ei ole riittävän tarkka, ja sitä voidaan tulkita eri tavoin. Esimerkiksi ”pienten mitta-annosten” käsite vaihtelee maittain (se ei ole tietty määrä). Nämä tulkinnat voivat johtaa eroihin jäsenvaltioiden välillä sen suhteen, mitä pidetään ravintolisänä ja millaisia tuloksia tarkastuksissa saadaan. Määritelmää on laajennettava ja täsmennettävä.

3.1.3

ETSK ehdottaa sääntöjen ajantasaistamista ravintolisämarkkinoiden yhdenmukaistamiseksi ja uusien kehityssuuntausten ottamiseksi huomioon.

3.2   Ilmoitusten tehostaminen

3.2.1

Yksi direktiivin tarjoamista mahdollisuuksista on ilmoittaminen. Tällä tarkoitetaan tuotteiden hallinnollista rekisteröimistä ennen niiden markkinoille saattamista. Kyse ei ole myyntiluvasta tai vaatimustenmukaisuuden tai turvallisuuden todistamisesta. Kukin jäsenvaltio (24 kaikkiaan 27:stä) voi päättää ilmoituksen sisällöstä sekä tietojen käsittelyyn sovellettavasta menettelystä (joka voi ulottua pelkästä tietojen toimittamisesta yksityiskohtaiseen analyysiin).

3.2.2

Ilmoituksessa esitettävien tietojen ansiosta toimivaltaiset viranomaiset saavat paremman käsityksen markkinoistaan, ja tietojen käsittelyn avulla vältetään sääntöjenvastaisten (kansallinen ja EU-tason lainsäädäntö) tuotteiden jakelu ja helpotetaan valvontaa.

3.2.3

ETSK ehdottaa kansallisten järjestelmien parempaa yhteensovittamista ja suosittaa, että lainsäädäntöön kirjataan pakolliset vähimmäistiedot (ainesosien laatu ja määrä, tuotemerkinnät jne.), jotka on toimitettava mieluiten digitaalisessa muodossa, jotta talouden toimijoille aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollista työtä mutta samalla taataan mahdollisimman korkeatasoiset vaatimukset. Jos se on mahdollista, ETSK ehdottaa perustettavaksi monikielistä eurooppalaista portaalia, jonka sisällöstä päättäisivät jäsenvaltiot: koostumukseen liittyvät seikat eivät ole kovin yhdenmukaisia (ks. jäljempänä), joten tätä kysymystä voidaan käsitellä vain kansallisella tasolla.

3.2.4

ETSK katsoo, että ilmoittamisen pitäisi olla pakollista kuluttajien suojelemiseksi. Tämän käytännön ansiosta markkinoille saatettavat tuotteet ovat turvallisempia ja markkinoiden valvonta ja seuranta on helpompaa. Luettelo ilmoitetuista tuotteista ja niihin liittyvistä päätelmistä olisi asetettava kuluttajien saataville. Kuluttajien ei pitäisi epäröidä hankkia tietoa itse ja tehdä havaituista rikkomisista valituksia valvontaviranomaisille.

3.3   Ravintoaineiden sallittujen enimmäismäärien asettaminen: ensisijainen lainsäädäntätavoite

3.3.1

Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tunnetuimpia elintarvikkeiden ravintolisiä. Ravintoaineiden ja niiden kemiallisten muotojen sääntely ja luettelointi hoidettiin alkujaan asetuksen (EY) N:o 1170/2009 (6) mukaisesti sen jälkeen, kun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) oli tehnyt niistä turvallisuusarvioinnin. Tällä hetkellä sallitut enimmäisannokset määritellään kansallisella tasolla joko hyödyllisen annoksen tai haitallisuuden perusteella (7). Osa maista ei ole asettanut lakisääteisiä rajoja. EFSA on määrittänyt haitallisuuskynnyksiä useissa lausunnoissaan. Näissä arvoissa on kyse altistumisesta koko ruokavaliossa (8), eikä niistä voi johtaa pelkkiin ravintolisiin sovellettavia arvoja.

3.3.2

ETSK suosittaa, että komissio antaa pikaisesti EFSAn tehtäväksi asettaa sallitut enimmäismäärät ravintolisien ravintoaineille puhtauskriteerien mukaisesti. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin koko ja erilaiset ravintotottumukset (vihannesten, kalan ja lihan kulutus, vesijohtoveden koostumus jne.), yhden ainoan enimmäistason asettaminen ei ehkä ole mahdollista, mutta rajoja voidaan asettaa alueittain tai maaryhmittäin. Olisi myös suotavaa asettaa raja-arvot haitoille erityisen alttiina oleville väestöryhmille: lapsille, raskaana oleville naisille jne.

3.3.3

Yhdenmukaistaminen Euroopan unionin laajuisesti hyödyttäisi kaikkia sidosryhmiä: kuluttajien turvallisuus paranisi ja yliannostuksen vaara pienenisi, ja tuotteiden vapaa liikkuvuus olisi hyödyksi niin talouden toimijoille – jotka voivat myydä tuotteitaan useammilla markkinoilla – kuin kuluttajille, joille olisi tarjolla laajempi valikoima.

3.3.4

Ravintoaineet ovat ensisijainen kohde, mutta muitakin tuotteissa käytettäviä ainesosia olisi yhdenmukaistettava. Tämä helpottaisi tuotteiden liikkumista ja mahdollistaisi tieteellisen arvioinnin niiden turvallisuuden todistamiseksi. Eräissä maissa onkin pyritty lähentämään erityisesti kasviperäisiä tuotteita koskevaa lainsäädäntöä laatimalla yhteisiä luetteloja: näin on tehty Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa ja hiljattain Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä biotekniikan keinoin tuotettuihin ainesosiin, kuten mikro-organismeihin (probiootit, hiiva).

3.3.5

ETSK ehdottaa lisäksi, että komissio harkitsisi luettelojen laatimista sallituista ja kielletyistä aineista ja niiden tunnistamisesta, määristä ja käytön edellytyksistä, kuten uuselintarvikkeista annetussa asetuksessa (EU) N:o 2015/2283 (9) säädetään.

3.4   Väittämät ohjaamassa kuluttajien valintoja

3.4.1

Kuluttajatiedot esitetään yleensä tuotemerkinnöissä – ainesosaluettelo, allergeenit jne. –, ja niihin sovelletaan asetusta (EU) N:o 1169/2011 (10) (11). Vuonna 2018 tehdyissä tarkastuksissa kuitenkin havaittiin, että 58 prosenttia rikkomuksista liittyi merkintöihin (12). ETSK kannattaa sitä, että EU on ryhtynyt toimiin elintarvikkeiden merkintöjä koskevan neuvoston työn puitteissa, mutta huomauttaa, että ratkaisemattomia kysymyksiä on edelleen.

3.4.2

Tuotteiden ominaisuuksia kuvataan pakkausmerkinnöissä esitetyissä väittämissä, mutta myös lehdissä, televisiossa, internetissä ja muualla julkaistuissa mainoksissa. Mainonta voi kannustaa ihmisiä ostamaan tiettyjä tuotteita. Asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 (13) on vahvistettu luettelot sallituista ravitsemus- ja terveysväitteistä. EFSA on jo arvioinut ja julkaissut vitamiineja ja kivennäisaineita koskevat väitteet, mutta kasviperäisiä aineita ja muita aineita koskevat väitteet ovat vielä käsittelemättä. Näihin väittämiin sovelletaan siten kansallisia sääntöjä, jos sellaisia on annettu. Markkinoilla esiintyy kaikenlaisia tarkistamattomia väitteitä, jotka vääristävät markkinoita.

3.4.3

ETSK kehottaakin komissiota etsimään parhaan toimintavaihtoehdon, jotta EFSA voi jatkaa vielä käsittelemättä olevien aineiden – ensin ja tärkeimpänä kasviperäiset aineet – ravitsemus- ja terveysväitteiden arviointia ja kriteerien asettamista ainesosien turvallisuuden varmistamiseksi.

3.5   Rajatuotteet eli tuotteet, jotka eivät ole riskittömiä

3.5.1

Ravintolisien esittämis- ja mainostamistapa voi myös johtaa harhaan sen suhteen, mikä on tuotteiden asema. Osa talouden toimijoista ei epäröi ilmoittaa tuotteilla olevan terapeuttisia tai ennaltaehkäiseviä ominaisuuksia, esittää niitä lääkkeiden korvikkeina tai kutsua niitä lääkkeen veroisiksi ravintoaineiksi (eng. nutraceuticals, joka on yhdistetty sanoista nutrient eli ravintoaine ja pharmaceutical eli lääkeaine). Erityisessä seurantakampanjassa paljastui, että tällaisia harhaanjohtavia väittämiä on esitetty covid-19-taudin ennaltaehkäisemisestä tai hillitsemisestä (14). Nämä väärät lupaukset voivat vaikuttaa kuluttajiin.

3.5.2

Tuotteita, joiden asema ei ole selvä (15), kutsutaan ”rajatuotteiksi”. Harmaa alue johtuu niiden myyntipaikasta, tuotteiden muodosta ja siitä, että tiettyjä ainesosia voidaan käyttää sekä elintarvikkeissa että lääkkeissä mutta eri pitoisuuksina.

3.5.3

ETSK kehottaa komissiota perustamaan rajatuotteita käsittelevän työryhmän esimerkiksi pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean alaisuuteen, kuten on jo tehty lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, kosmeettisten valmisteiden ja biosidien osalta. Ryhmä julkaisisi asiakirjoja, jotka auttavat viranomaisia ja talouden toimijoita täsmentämään tuotteiden asemaa. EU-tason työryhmän perustaminen ei estä perustamasta kansallisia sekakomiteoita määrittelemään tuotteiden asemaa.

3.5.4

ETSK kannustaa vahvasti viranomaisia kohdistamaan näihin tuotteisiin erityisiä tarkastuksia niiden poistamiseksi markkinoilta. Niiden läsnäolo markkinoilla merkitsee epäoikeudenmukaista kilpailua lääkeyhtiöille, joiden on saatava lääkkeilleen markkinointiluvat. Tarkastusten julkaiseminen saisi myös kuluttajat tiedostamaan tuotteisiin liittyvät riskit.

3.6   Verkkokaupan yleistyminen: enemmän valinnanvaraa mutta myös epätasa-arvoa

3.6.1

Elintarvikkeiden etämyynti on lisääntynyt covid-19-pandemian myötä. Ravintolisät ovat tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä on yleensä kaukana ja joiden kuljettaminen on helppoa.

3.6.2

Valitettavasti monien näiden tuotteiden – erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevien – koostumus ja niistä esitetyt väitteet eivät ole sääntöjenmukaisia, mikä aiheuttaa epäreilun kilpailutilanteen sääntöjä noudattaville eurooppalaisille talouden toimijoille. Lisäksi jäsenvaltiot ovat havainneet tietyissä tuotteissa kiellettyjä ja vaarallisia aineita (amfetamiineja urheilulisissä, lääkkeitä jne.), joiden vuoksi ne ovat kuluttajille vaarallisia.

3.6.3

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan verkkokauppa-alustojen ja -sivustojen valvontaa ja seurantaa, poimimaan otoksia ja tekemään testejä sekä ilmoittamaan sääntöjenvastaisista tuotteista elintarvikkeita ja rehuja koskevaan nopeaan hälytysjärjestelmään (RASFF).

3.6.4

ETSK katsoo myös, että kuluttajille ja terveysalan ammattilaisille suunnattua viestintää ja valistusta olisi lisättävä, jotta tuotteiden ostaminen internetistä olisi turvallisempaa. Vaikka vain turvallisia elintarvikkeita saa myydä, kuluttajien olisi oltava tietoisia siitä, että osa verkossa myytävistä tuotteista voi aiheuttaa terveysriskejä.

3.7   Elintarvikkeiden seuranta varoituskeinona

3.7.1

Tietyillä ainesosilla voi olla haitallisia vaikutuksia, vaikka tuotteet olisivatkin lainsäädännön mukaisia. Arviointi ei kata jokaisen tuotteen tai ainesosan turvallisuutta eikä sitä, millainen yhteisvaikutus niillä voi olla muiden tuotteiden, kuten lääkkeiden, kanssa.

3.7.2

Vain harvoissa jäsenvaltioissa on käytössä järjestelmä haittavaikutuksista ilmoittamista ja seuraamista varten (elintarvikeseuranta). Tällaisia järjestelmiä on käytössä Italiassa, Kroatiassa, Portugalissa, Sloveniassa, Ranskassa, Tanskassa ja Tšekissä.

3.7.3

ETSK kannustaa ottamaan käyttöön kansallisia elintarvikkeiden seurantajärjestelmiä, joiden avulla voidaan parantaa tuotteiden turvallisuutta ja edistää korkeatasoista kansanterveyden suojelua sen ansiosta, että riskit havaitaan varhaisessa vaiheessa ja näin voidaan ehkäistä terveysongelmia. Järjestelmään olisi kerättävä tietoa haittavaikutuksista, riippumatta niiden vakavuudesta, jotta voidaan tukea tuotteiden turvallisuusarviointia, ryhtyä varotoimenpiteisiin tai tarvittaessa mukauttaa lainsäädäntöä ja jotta talouden toimijat voivat ottaa tiedot huomioon laadunvalvonnassaan ja kehittää näin turvallisempia tuotteita. Tuotannon näkökulmasta ravintolisiin sovelletaan samoja turvallisuussääntöjä kuin muihin maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin (HACCP-järjestelmä (16) jne.), eikä alan työntekijöihin kohdistuvia erityisiä riskejä ole määritetty.

3.7.4

ETSK ehdottaa myös, että perustetaan jäsenvaltioita varten EFSAn alaisuuteen EU-tason työryhmä, jossa vaihdetaan maiden välillä tietoja ja parhaita käytänteitä arviointien yhdenmukaistamiseksi sekä jaetaan tieteellisiä tuloksia, jotka voidaan tarvittaessa sisällyttää unionin lainsäädäntöön.

---

(1)  EYVL L 183, 12.7.2002, s. 51.

(2)  EUVL C 429, 11.12.2020, s. 268.

(3)  EUVL C 190, 5.6.2019, s. 9.

(4)  EUVL C 440, 6.12.2018, s. 158.

(5)  EUVL C 268, 14.8.2015, s. 1.

(6)  EUVL L 314, 1.12.2009, s. 36.

(7)  EU:n tuomioistuimen tuomio asiassa C-672/15.

(8)  Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäämistä koskevan asetuksen (EY) N:o 1925/2006 6 artiklan mukaan komission olisi pitänyt vahvistaa elintarvikkeiden (ravintolisät pois luettuina) ravintoaineiden enimmäismäärät viimeistään 19. tammikuuta 2009.

(9)  EUVL L 327, 11.12.2015, s. 1

(10)  EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18.

(11)  Neuvosto keskustelee parhaillaan etenemissuunnitelmasta, joka koskee ainesosien alkuperää ja käyttöpäiviä koskevasta kuluttajatiedosta annettujen sääntöjen tarkistamista, mutta tällä on rajallinen vaikutus ravintolisiin.

(12)  Elintarvikepetoksia käsittelevä verkosto (EU Food Fraud Network) ja hallinnollisen avunannon ja yhteistyön järjestelmä (AAC-järjestelmä) – vuosikertomus 2018.

(13)  EUVL L 404, 30.12.2006, s. 9.

(14)  Tarkastusten tuloksiin voi tutustua täällä.

(15)  EU:n tuomioistuimen tuomion mukaan tuotteiden luokittelu kuuluu jäsenvaltioiden viranomaisten vastuulle ja ravintolisällä voi olla eri asema eri maissa: yhdistetyt asiat C-211/03, C-299/03, C-316/03, C-317/03 ja C-318/03.

(16)  Hazard Analysis and Critical Control Points, vaara-analyysin ja kriittisten valvontapisteiden järjestelmä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta datahallinnosta (datahallintosäädös)”

(COM(2020) 767 final)

(2021/C 286/08)

Esittelijä:	Giuseppe GUERINI
Toinen esittelijä:	Marinel Dănuț MUREŞAN

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 11.12.2020 Euroopan parlamentti, 14.12.2020
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava jaosto	Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	31.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	234/3/13

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti datahallintoa koskevaan asetusehdotukseen, jolla täydennetään direktiiviä (EU) 2019/1024 (1) (avointa dataa koskeva direktiivi) ja jossa keskitytään julkisen sektorin elinten hallussa olevaan dataan, johon sovelletaan muiden osapuolten oikeuksia.

1.2

ETSK pitää tätä aloitetta hyödyllisenä ja tarpeellisena, sillä digitaalisen datan käsittely, säilyttäminen ja jakaminen ovat saamassa yhä suuremman merkityksen paitsi talouden myös yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta tilanteessa, jossa yksityishenkilöt, viranomaiset ja yritykset nivoutuvat osaksi monimutkaista ja monisäikeistä sääntely-ympäristöä.

1.3

ETSK katsoo, että on otettava käyttöön yhdenmukaistettu sääntelykehys, jonka avulla kyetään parantamaan kansalaisten, kuluttajien, pk-yritysten ja erityisesti mikroyritysten luottamusta tietojensa asianmukaiseen suojeluun, jotta voidaan edistää talouden toimijoiden sekä tutkimus- ja kehittämislaitosten kehittymismahdollisuuksia.

1.4

ETSK kannattaa komission tavoitetta soveltaa käsillä olevassa lausunnossa tarkasteltavaa asetusta hallintoon, julkisen sektorin elimiin ja julkisoikeudellisiin laitoksiin noudattaen lähestymistapaa, joka kattaa kaikki julkiseen sektoriin kuuluvat toimijat näiden organisaatiomuodosta riippumatta.

1.5

ETSK pitää tärkeänä, että kun tekoälylaitteiden avulla tapahtuva datan hallinta ja käsittely liittyvät työelämään, huolehditaan asianmukaisista tavoista kuulla työmarkkinaosapuolia ja neuvotella näiden kanssa etukäteen asiaan liittyvistä seikoista. Myös järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on otettava mukaan silloin, kun tällaiset välineet vaikuttavat kansalaisten oikeuksiin.

1.6

ETSK kannattaa ehdotusta nimetä kansalliset viranomaiset, joiden tulee varmistaa uusien sääntöjen asianmukainen valvonta.

1.7

ETSK on samaa mieltä siitä, että on hyödyllistä perustaa yhteyspisteitä kuhunkin jäsenvaltioon, ja suosittaa, että yhteyspisteet ovat kaikkien asianomaisten osapuolten saavutettavissa, jotta varmistetaan toiminnan tehokkuus ja edistetään hyvää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

1.8

ETSK pitää tervetulleena sitä, että ehdotuksessa säännellään organisaatioita, jotka harjoittavat altruistista datan hallintaa, ja kannattaa vaatimusta, jonka mukaan tällaisten organisaatioiden on oltava oikeudelliselta asemaltaan voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ja pyrittävä yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin riippumattomina ja itsenäisinä suhteessa muihin organisaatioihin, jotka hallinnoivat dataa voitontavoittelumielessä.

1.9

ETSK pitää erityisen kiinnostavana ehdotettuun asetukseen sisältyvää mahdollisuutta tunnustaa osuuskuntamalliin perustuvan datan hallinnan ja vaihdon hyödyllisyys keinona suosia kansalaisia sekä mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, itsenäisiä ammatinharjoittajia ja vapaiden ammattien harjoittajia.

1.10

Osuuskuntamalli voisi myös olla erittäin hyödyllinen väline puolueettomassa ja yhteistyössä toteutettavassa datan hallinnassa. ETSK kannustaakin komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kansalaisia sekä pk-yrityksiä ja niiden organisaatioita, jotta ne voisivat toteuttaa aloitteita keskinäisten organisaatioiden kehittämiseksi datan hallintaa ja vaihtoa varten.

1.11

ETSK katsoo, että henkilötietojen suoja yhdessä digitaalisen identiteetin ja yksityisyyden suojan kanssa ovat olennainen osa datahallintoa, ja ne liittyvät suoraan kysymykseen ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioittamisesta. Tästä syystä komitea pitää ehdottoman tärkeänä tunnustaa henkilötietojen omistusoikeus, jotta unionin kansalaisilla on mahdollisuus valvoa omien tietojensa käyttöä.

2.   Komission ehdotus

2.1

Tässä tarkasteltavalla komission ehdotuksella pyritään seuraaviin tavoitteisiin: i. Asetetaan julkisen sektorin data saataville uudelleenkäyttöä varten tilanteissa, joissa tällaiseen dataan sovelletaan muiden osapuolten oikeuksia. ii. Sallitaan datan jakaminen yritysten kesken. iii. Sallitaan henkilötietojen käyttö yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. iv. Sallitaan datan käyttö altruistisista syistä.

2.2

Ehdotuksella täydennetään avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annettua direktiiviä (EU) 2019/1024 (avointa dataa koskeva direktiivi), ja siinä keskitytään julkisen sektorin elinten hallussa olevaan dataan, johon sovelletaan muiden osapuolten oikeuksia.

2.3

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 114 artiklaan, ja sen tavoitteena on lähentää jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja hallinnollisia käytäntöjä, jotta varmistetaan tietojen liikkuvuus Euroopan unionissa yhdenmukaistetussa sääntely-ympäristössä, jolla kyetään varmistamaan sisämarkkinoiden asianmukainen vahvistaminen julkisen sektorin elinten hallussa olevien tietojen liikkuvuuden osalta.

2.4

Asetuksen I luvussa määritellään asetuksen soveltamisala ja vahvistetaan i. edellytykset, jotka koskevat julkisen sektorin elinten hallussa olevien tiettyjen datan luokkien uudelleenkäyttöä EU:ssa ii. datan jakamispalvelujen tarjoamista koskevat ilmoitus- ja valvontapuitteet iii. vapaaehtoisen rekisteröitymisen puitteet yhteisöille, jotka keräävät ja käsittelevät altruistisiin tarkoituksiin saataville asetettua dataa.

2.5

Asetuksen II luvussa luodaan mekanismi, jonka avulla voidaan käyttää uudelleen eräitä julkisen sektorin datan luokkia, joiden käytön ehtona on muiden osapuolten oikeuksien kunnioittaminen. Muiden osapuolten oikeuksien suojelu voi olla aiheellista erityisesti henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä mutta myös teollis- ja tekijänoikeuksien ja kaupallisen luottamuksellisuuden suojelemisen kannalta.

2.6

Jäsenvaltioiden on perustettava keskitetty yhteyspiste, joka tukee tutkijoita ja innovatiivisia yrityksiä sopivan datan löytämisessä, ja otettava käyttöön rakenteita, joilla tuetaan julkisen sektorin elimiä asianmukaisilla teknisillä välineillä ja alan sääntelykehys huomioiden.

2.7

Asetuksen III luvussa tavoitteena on lisätä luottamusta henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen jakamiseen ja alentaa yritysten väliseen sekä yritysten ja henkilöasiakkaiden väliseen datan jakamiseen liittyviä liiketoimikustannuksia luomalla ilmoitusjärjestelmä tahoille, jotka aikovat toimia datan jakamisen alalla, sekä sääntelykehys niiden toimintaa varten. Näillä palveluntarjoajilla on velvollisuus pysyä puolueettomina datanvaihdossa. Ne eivät voi käyttää tällaista dataa muihin tarkoituksiin.

2.8

Asetuksen IV luvussa tavoitteena on helpottaa sellaisen datan altruistista jakamista, jonka yksityishenkilöt tai yritykset asettavat vapaaehtoisesti saataville yhteistä etua varten. Erityisesti siinä säädetään data-altruismipohjaisten organisaatioiden mahdollisuudesta rekisteröityä ”EU:ssa tunnustetuksi data-altruismipohjaiseksi organisaatioksi”, jotta voidaan lisätä luottamusta niiden toimintaan.

2.9

Tarkoituksena on myös kehittää data-altruismia koskeva yhteinen eurooppalainen suostumuslomake, jotta voidaan alentaa suostumusten keräämisestä aiheutuvia kustannuksia ja helpottaa datan siirrettävyyttä.

2.10

Asetuksen V luvussa vahvistetaan niiden viranomaisten toimintaa koskevat vaatimukset, jotka ovat toimivaltaisia valvomaan datan jakamispalvelujen tarjoajia ja data-altruismiin osallistuvia yhteisöjä koskevaa ilmoituskehystä ja panemaan sen täytäntöön. Luku sisältää myös säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan tehokkaasti yksilön oikeuksia, ja jotka koskevat erityisesti oikeutta tehdä hallinnollinen valitus alan nimettyjen viranomaisten päätöksistä ja käyttää oikeussuojakeinoja.

2.11

Asetuksen VI luvussa perustetaan ”Euroopan datainnovaatiolautakunta”, joka helpottaa jäsenvaltioiden viranomaisten parhaiden käytäntöjen syntymistä erityisesti, kun kyse on datan uudelleenkäyttöä koskevien pyyntöjen käsittelystä, yhdenmukaisen käytännön varmistamisesta datan jakamispalvelujen tarjoajia koskevan ilmoituskehyksen osalta ja datan altruistisesta käytöstä.

2.12

Asetuksen VII luvun mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä data-altruismia koskevasta eurooppalaisesta suostumuslomakkeesta, ja VIII luku sisältää puolestaan datan jakamispalvelujen tarjoajia koskevan yleisen lupajärjestelmän toimintaan liittyviä siirtymäsäännöksiä ja loppusäännöksiä.

3.   Yleistä

3.1

Komission ehdotus vaikuttaa asianmukaiselta ja tarpeelliselta, sillä digitaalisen datan käsittely, säilyttäminen ja jakaminen ovat saamassa yhä suuremman merkityksen paitsi talouden myös yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta tilanteessa, jossa yksityishenkilöt, viranomaiset ja yritykset nivoutuvat osaksi monimutkaista ja monisäikeistä sääntely-ympäristöä.

3.2

Digitaalisen datan edistyksellinen hyödyntäminen voi mahdollistaa uusien tuotteiden kehittämisen ja perinteisten tuotantoprosessien tehostamisen, edistää tutkimusta, torjua ilmaston lämpenemistä ja parantaa energia- ja vesivarojen käyttöä niin, että samalla suojellaan entistä paremmin ihmisten terveyttä.

3.3

Datan tehokas ja asianmukainen käyttö edellyttää mahdollisuutta jakaa ja vaihtaa suuria datamääriä ja käyttää hyväksi tekoälylaitteiden laskentatehoa käsiteltäessä ja hyödynnettäessä tällaista dataa yhä kunnianhimoisempien yhteisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkkinä tästä on datan vaihto sairauksien havaitsemiseksi ajoissa diagnostisen kuvantamisen avulla.

3.4

Joka hetki tuotetun, talteen otetun ja siirretyn datan monimutkaisuus ja määrä on johtanut sellaisten yritysten, organisaatioiden ja elinten syntymiseen, jotka ovat erikoistuneet datan hallintaan tai välittämiseen. Nämä tahot vaihtavat dataa joko kaupallisiin tarkoituksiin tai yleisen edun nimissä yhteisen hyvän edistämiseksi (erityisesti tieteellistä tutkimusta varten).

3.5

Nykyisessä taloudellisessa ja teknologisessa toimintaympäristössä data on erittäin arvokas ja hyödyllinen resurssi, johon liittyy merkittäviä eettisiä, taloudellisia ja poliittisia kysymyksiä ja jolla on huomattava vaikutus kilpailukykyyn ja kilpailuun paitsi yritysten myös jäsenvaltioiden välillä. Komissio onkin aiheellisesti päättänyt luoda oikeasuhteisen ja selkeän sääntelykehyksen julkista datahallintoa varten, jotta voidaan suojella sekä datan taloudellista että strategista arvoa eri aloilla, joilla valmius pitää hallussa ja käsitellä digitaalista dataa on keskeisen tärkeää.

3.6

ETSK katsoo, että arkaluonteisen ja erityisesti terveyteen liittyvän datan osalta on hyödyllistä laatia ja ottaa yleisesti käyttöön hyviä toimintatapoja. Esimerkkinä mainittakoon Microsoftin soveltama käytäntö: Microsoft on päättänyt varoittaa asiakkaitaan, kun jokin viranomaistaho on pyytänyt yritystä paljastamaan asiakkaan henkilötiedot.

3.7

ETSK antaa tunnustusta ja arvostusta komission ehdotuksen pääasialliselle tavoitteelle: luoda edellytykset sille, että kansalaiset, kuluttajat, itsenäiset ammatinharjoittajat ja vapaiden ammattien harjoittajat sekä yritykset (erityisesti pienet ja mikroyritykset) voivat jakaa dataansa tietoisina siitä, että sitä hallinnoivat säännellyt ja asianmukaisesti valvotut organisaatiot. Näin voidaan edistää luottamusta ja luoda sääntelykehys, joka on täysin yhteensopiva Euroopan unionin arvojen ja periaatteiden kanssa.

3.8

ETSK huomauttaa, kuten se on jo aiemmissa lausunnoissaan todennut, että käsiteltäessä kysymystä datahallinnosta ja tekoälyn välineistä tarvitaan eurooppalainen sääntelykehys, jolla varmistetaan algoritmien avoimuus ja jäljitettävyys, ihmisen suorittama tekoälyvälineiden valvonta ja perusoikeuksien kunnioittaminen.

3.9

On myös muistettava, että kun tällaisia tekoälyvälineitä otetaan käyttöön työpaikoilla, Euroopan komission on huolehdittava säännöistä työmarkkinavuoropuhelun ja neuvottelun vahvistamiseksi niin, että työntekijöiden edustajia kuullaan etukäteen, ja kannustettava perustamaan tekoälyvälineiden käyttöönottoa käsitteleviä kansallisia komiteoita tai seurantakeskuksia, joihin osallistuvat kaikki sidosryhmät: kuluttajat, pienet ja keskisuuret yritykset, ammattijärjestöt, työntekijöiden ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat.

3.10

Olisi myös tärkeää, että asetuksessa tasoitettaisiin tietä datanhallintapalvelujen käytön yleisten ehtojen hyväksymiselle, jotta EU:n julkaisemia tietosuojasääntöjä rikkovat lausekkeet datan luovuttamista tai dataan käsiksi pääsyä koskevissa sopimuksissa voitaisiin kumota oikeusteitse. Samasta syystä ETSK suosittaa, että suostumusperiaatetta yhdenmukaistetaan ja vahvistetaan yksinkertaistamalla evästeiden hyväksymis- ja hylkäämismenettelyä.

4.   Erityistä

4.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komission ehdotus on perussopimuksiin sisältyvien suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukainen, sillä siinä kehitetään ja ehdotetaan sääntöjä, joissa ei uhrata kohtuuttomasti yksityisiä intressejä suhteessa datan jakamisen ja asianmukaisen käytön tavoitteeseen.

4.2

Siksi asetus, jolla pyritään varmistamaan yhdenmukaiset säännöt, joita sovelletaan samanaikaisesti kaikkialla sisämarkkinoilla, vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta välineeltä, sillä erilaiset kansalliset säännökset olisivat tehottomia ja aiheuttaisivat eurooppalaisille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, kohtuuttomia kustannuksia sääntöjen noudattamisesta, mikä haittaisi datan asianmukaista liikkumista.

4.3

Käytettäväksi valittu sääntelyväline vaikuttaa näin ollen soveltuvimmalta, jotta voidaan jatkaa sellaisten eurooppalaisten markkinoiden rakentamista, joilla data pystyy liikkumaan asianmukaisesti yhdenmukaistetun sääntelykehyksen ansiosta. Näin voidaan lujittaa kansalaisten, kuluttajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten luottamusta näitä koskevan datan riittävään suojaan, mikä luo talouden toimijoille sekä tutkimus- ja kehityslaitoksille mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa.

4.4

ETSK kannattaa komission tavoitetta soveltaa käsillä olevassa lausunnossa tarkasteltavaa asetusta hallintoon, julkisen sektorin elimiin ja julkisoikeudellisiin laitoksiin, kuten on jo tehty julkisia hankintoja koskevien sääntöjen kohdalla. Näin varmistetaan järkevän lähestymistavan pohjalta, että sääntöjä sovelletaan tehokkaasti ja kattavasti kaikkiin julkisen sektorin toimijoihin niiden organisaatiomuodosta riippumatta.

4.5

Tältä kannalta uusissa säännöissä vaikuttaa lisäksi yleistä taustaa vasten oikeasuhteiselta ja johdonmukaiselta jättää julkiset yritykset sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, koska niiden organisaatio perustuu yhä enemmän liiketoiminta- ja markkinamalleihin.

4.6

ETSK kannattaa 6 artiklan säännöksiä, joiden mukaan ”[j]ulkisen sektorin elimet, jotka sallivat [– –] datan luokkien uudelleenkäytön, voivat veloittaa maksuja tällaisen datan uudelleenkäytön sallimisesta” ja ”[m]aksujen on oltava syrjimättömiä, oikeasuhteisia ja objektiivisesti perusteltuja, eikä niillä saa rajoittaa kilpailua”. Tässä yhteydessä on aiheellista painottaa, että yritykset, pk-yritykset, mikro- ja pienorganisaatiot sekä yhteisötalouden organisaatiot toimittavat viranomaisille paljon dataa, toisinaan huomattavin kustannuksin, ja tämän vaikutukset erityisesti pk-yrityksille olisi otettava huomioon maksuja määritettäessä.

4.7

On myös aiheellista ja kannatettavaa, että maksujen laskentamenetelmä on julkaistava etukäteen ja että sen on perustuttava ennemminkin datan hallinnoinnista ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin kuin johonkin muuhun kustannuslaskentajärjestelmään datalisenssin tapaan.

4.8

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että datanvaihdon on tapahduttava sen mukaisesti, mitä SEUT-sopimuksen 101 artiklassa määrätään kilpailunvastaisista sopimuksista. Erityisesti on tärkeää noudattaa komission laatimia horisontaalista yhteistyötä koskevien sopimusten suuntaviivoja tietojenvaihdon tavassa. Näin estetään se, että tietoja vaihtavat tahot voisivat haitata markkinoiden avoimuutta edistämällä suorien kilpailijoiden välistä kilpailunvastaista yhteistyötä, mikä vähentäisi kilpailua kuluttajien sekä pien- ja mikroyritysten intressien kustannuksella ja vääristäisi näin asianmukaista kilpailua markkinoilla.

4.9

ETSK kannattaa painokkaasti sellaisten kansallisten viranomaisten nimeämistä (12 ja 20 artikla), joiden tulee varmistaa komission määrittämien uusien sääntöjen vaikuttavuuden asianmukainen seuranta, ja on samaa mieltä vaatimuksista, jotka näiden viranomaisten on täytettävä 23 artiklan mukaisesti.

4.10

Jotta estettäisiin tietokantojen epäasiallinen käyttö jäsenvaltio- tai unionitasolla, asianomaisten kansallisten viranomaisten olisi valvottava tietojen käyttöä yhteistyössä keskenään ja Euroopan komission kanssa.

4.11

Datan hallintaa harjoittaviin altruistisiin organisaatioihin ja niiden tunnustamisen yleisiin ehtoisin liittyen on myönteistä, että asetusehdotuksessa määritellään, että tällaisten organisaatioiden on oltava oikeudelliselta asemaltaan yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin pyrkiviä voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ja ennen kaikkea riippumattomia ja itsenäisiä erityisesti suhteessa muihin organisaatioihin, jotka hallinnoivat dataa kaupallisiin tavoitteisiin pyrkien tai voitontavoittelumielessä.

4.12

Näillä edellytyksillä sekä tällaisten elinten erityisen julkisen rekisterin perustamisella vastataan asianmukaisella tavalla avoimuuden sekä altruistisen datanvaihdon kohteena olevien kansalaisten ja yritysten oikeuksien ja intressien suojelemisen tarpeeseen. Näin voidaan vahvistaa kaikkien sidosryhmien luottamusta.

4.13

ETSK kannattaa yhteyspisteen perustamista kuhunkin jäsenvaltioon ehdotetun asetuksen 8 artiklan mukaisesti ja on vakuuttunut sen hyödyllisyydestä. Yhteyspisteiden on oltava helposti kaikkien osapuolten saavutettavissa, jotta varmistetaan toiminnan tehokkuus ja edistetään hyvää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa.

4.14

On myös erityisen kannatettavaa, että asetuksen III luvussa tuodaan esiin mahdollisuus perustaa osuuskuntia datan hallintaa ja vaihtoa varten keinona edistää kansalaisten (työntekijöiden, kuluttajien, yrittäjien), pienyritysten ja yksittäisten yrittäjien intressejä, sillä ne eivät kykenisi saamaan haltuunsa tai käsittelemään suuria datamääriä yksinään. ETSK kannustaakin komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan pk-yritysjärjestöjä, jotta ne voisivat toteuttaa yhteisiä aloitteita tämän tyyppisten keskinäisten organisaatioiden kehittämiseksi datan hallintaa ja vaihtoa varten.

4.15

Osuuskuntamuoto ja muut yhteistyömuodot näyttävätkin olevan erityisen soveltuvia välitystoiminnan ja datan vaihdon tai jakamisen hallinnoimiseen kansalaisten (työntekijöiden, kuluttajien, yrittäjien) ja yritysten välillä, sillä erityisesti osuuskuntamuoto mahdollistaa yhtenevät intressit datan hallinnassa rekisteröityjen ja osuuskunnan datan haltijan välillä sen ollessa tässä tapauksessa rekisteröityjen omaisuutta. Niiden avulla voitaisiin siis varmistaa yhteinen jaettu hallinto dataa tarjoavien ja sitä käyttävien ja hyödyntävien kansalaisten, yritysten ja yrittäjien välillä. Tällä mekanismilla voitaisiin tukea luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiriä, joka on asianmukaisen datahallinnon välttämätön edellytys Euroopan digitaalisilla sisämarkkinoilla.

4.16

Tässä yhteydessä ETSK katsoo, että tarvitaan tehokasta yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, työmarkkinaosapuolten ja ammattialajärjestöjen kanssa.

4.17

Henkilötietojen suojaan liittyen ETSK muistuttaa, että EU:n lainsäädännön mukaan yksityisyyden suoja ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat olennainen osa yksilön loukkaamattomia perusoikeuksia. Näiden oikeuksien asianmukaista suojelua uhkaa kuitenkin vapaaehtoisesti annetun datan väärinkäyttö silloin, kun datan saaminen perustuu ennalta annettuun suostumukseen, jota ei aina saa annettua kovin yksinkertaisesti. On myös paljon vakavampia tapauksia, joissa data anastetaan tosiasiallisen henkilöllisyysvarkauden avulla. Tuomioistuimet ovat eräissä jäsenvaltioissa toistuvasti antaneet tuomioita datavarkauksista. Varkaudeksi luokitteleminen merkitsee datan omistusoikeuden tunnustamista.

4.18

ETSK suosittaakin, että tunnustetaan digitaalisten tietojen eurooppalainen omistusoikeus, jotta kansalaiset (työntekijät, kuluttajat, yrittäjät) kykenevät valvomaan ja hallinnoimaan tietojensa käyttöä tai kieltämään sen. Tämä avaisi mahdollisuuden yhteisille toimille, joilla on selkeä oikeudellinen legitimiteetti ja joilla pyritään estämään henkilötietoihin pääsy ja valvomaan sitä sekä helpottamaan henkilötietojen hallintaa, jotta voidaan luoda Euroopan digitaaliset markkinat.

---

(1)  EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma – Kuluttajien selviytymiskyvyn vahvistaminen kestävän elpymisen varmistamiseksi”

(COM(2020) 696 final)

(2021/C 286/09)

Esittelijä:	Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER
Toinen esittelijä:	Gonçalo LOBO XAVIER

Lausuntopyyntö	komissio, 14.1.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	31.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	218/2/24

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK panee merkille uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman ja siinä ehdotetut 22 toimenpidettä ja on sitä mieltä, että paljon tämän kattavampaa ja yksityiskohtaisempaa esitystä on vaikea tehdä.

1.2

ETSK antaa tunnustusta komission tekemälle työlle, mutta katsoo kuitenkin, että kuluttaja-asioiden toimintaohjelman olisi oltava välitöntä jatkoa todelliselle kuluttajapoliittiselle strategialle tai sen seuraus. Komission viimeisin, vuodet 2007–2013 kattava kuluttajapoliittinen strategia on annettu 13. maaliskuuta 2007, joten se on täysin vanhentunut.

1.3

ETSK pelkääkin, että nykyisessä muodossaan uutta kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaa saatetaan pitää vain vaikeasti käytännössä toteutettavana erillisten aloitteiden luettelona.

1.4

Lisäksi ETSK katsoo, että covid-19-pandemian torjumiseksi tarvitaan poikkeuksellisia toimenpiteitä ja että samanaikaisen terveys-, talous- ja sosiaalikriisin aiheuttaman ennennäkemättömän tilanteen johdosta monet niistä ovat ensisijaisia ja kiireellisiä. ETSK pohtii, onko näitä toimenpiteitä aiheellista sisällyttää kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaan, jossa nykyistä vaikeaa tilannetta ei komitean mielestä sitä paitsi käsitellä riittävästi.

1.5

ETSK ei voi tässä yhteydessä muuta kuin vahvistaa kantansa siitä, että terveysunionia on syvennettävä mahdollisimman pitkälle ja että terveyspolitiikka ei kuulu yksinomaan jäsenvaltioille. SEUT-sopimuksen 168 artiklaa olisi muutettava aikanaan, jotta se olisi lähempänä kuluttajapolitiikkaa koskevaa 169 artiklaa.

1.6

ETSK peräänkuuluttaa sitä, että sekä fyysiset että digitaaliset sisämarkkinat saadaan toteutettua yhdenvertaisesti ja että saavutetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja, mitä ETSK on useaan otteeseen vaatinut. Tästä syystä komitea on samaa mieltä siitä, että on omaksuttava horisontaalinen lähestymistapa, joka nivotaan yhteen unionin muiden politiikkojen kanssa, jotta kuluttajien intressit voidaan ottaa huomioon alakohtaisten politiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

1.7

ETSK pitää toimintaohjelman ympäristöulottuvuutta olennaisen tärkeänä ja muistuttaa kannattaneensa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. ETSK kehottaa erityisesti parantamaan tuotteiden kestävyyttä, kestävien tuotteiden saatavuutta, puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa ja ilmastoystävällisempää taloutta ja tuotteiden tehokasta käyttöä sekä torjumaan suunniteltua vanhenemista ja edistämään tavaroiden ja tuotteiden korjauttamisoikeutta.

1.8

ETSK on kuitenkin tietoinen siitä, että hiilijalanjäljen mittaamiseksi tarvittavassa työssä on otettava huomioon tuotteiden elinkaari eikä sitä ole helppo toteuttaa.

1.9

Kuluttajansuojasäännöt on mukautettava digitaaliseen maailmaan. Uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan, asettamat uudet haasteet edellyttävät nykyisen suojan vahvistamista, ja niihin olisi puututtava erityisesti tuoteturvallisuusdirektiivin tarkistamisen yhteydessä, minkä lisäksi nykyisen lainsäädännön puutteet on tunnistettava ja korjattava. Tästä syystä myös digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös ovat olennaisen tärkeitä strategian täydentämiseksi.

1.10

ETSK kehottaa huolehtimaan siitä, että EU:n tuki ilmenisi myös kaikkien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (erityisesti kuluttajajärjestöjen) osallistamisessa, sillä niillä on oma roolinsa toimintaohjelman kehittämisessä. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan, erityisesti kuluttajajärjestöjen ja yritysten edustajien, olisi yhdessä muiden työmarkkinaosapuolten kanssa kehitettävä molempia osapuolia hyödyttävä suhde, jotta voidaan varmistaa entistä laajempi osallistuminen tämän politiikan muotoiluun ja täytäntöönpanoon.

1.11

Toimintaohjelman puitteissa olisi näin ollen laajennettava ja vahvistettava kuluttajavalistuksen ja -kasvatuksen roolia, sillä niillä molemmilla edistetään osaltaan kuluttajansuojan korkean tason vakiintumista.

1.12

ETSK on tietoinen pk-yritysten vaikeuksista vaikuttaa osaltaan toimintaohjelman onnistumiseen. Tämä koskee erityisesti kuluttajien valistamista ja heille suunnattua tiedotusta sekä kestäväpohjaisten mutta taloudellisesti arvokkaampien tavaroiden ja palvelujen tarjoamista.

1.13

ETSK kiinnittää huomiota tarpeeseen tarjota yrityksille, etenkin pk-yrityksille, rahoitusta, jotta ne voivat täyttää toimintaohjelman vaatimukset erityisesti nyt, kun covid-19-kriisin torjunta on vähentänyt yritysten investointeja digitaali- ja ympäristöalalla.

2.   Komission tiedonanto

2.1   Yleistä

2.1.1

Komission tiedonannossa — pyritään vahvistamaan EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välisen yhteistyön yleistä kehystä — omaksutaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kattaa unionin eri politiikkoja. — huomioidaan tarve ottaa huomioon kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset muita politiikkoja ja toimia laadittaessa ja sovellettaessa täydentäen EU:n muita aloitteita. — edellytetään tiivistä yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n sekundaarilainsäädännön tasolla kehitetyn kuluttajansuojakehyksen asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen täytäntöönpanoa ja valvontaa.

2.1.2

Tiedonannossa luetteloidaan 22 toimea viidellä keskeisellä painopistealalla: — vihreä siirtymä — digitalinen muutos — kuluttajien oikeuksien parantaminen ja täytäntöönpano — tiettyjen kuluttajaryhmien erityistarpeet — kansainvälinen yhteistyö.

2.1.3

Tiedonannossa pidetään ongelmia käsiteltäessä tärkeänä, että kohtuuhintaiset ja tarvittavat testit, suojavarusteet, terveydenhuolto ja tuleva rokote ovat jokaisen saatavilla yhtäläisesti ja oikea-aikaisesti ja että kuluttajille tarjotaan kattavat takeet perusoikeuksien, lääketieteellisen etiikan, yksityisyyden ja tietosuojan osalta yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

2.1.4

Kriisiin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset mullistukset ovat suuri haaste yhteiskunnalle. Vaikka on tärkeää varmistaa kuluttajansuojan korkea taso, vielä on haasteita, joista voidaan mainita esimerkiksi — oikeutta matkanjärjestäjille suoritettujen ennakkomaksujen täysimääräiseen palauttamiseen koskevan lainsäädännön täytäntöönpano — kuluttajien huijausten, vilpillisten markkinointitekniikoiden ja verkkokauppaan liittyvien petosten lisääntyminen — kulutustottumusten muuttuminen, kuten kertakäyttöpakkauksista syntyvän jätteen lisääntyminen.

2.2   Keskeiset painopistealat

2.2.1

Vihreä siirtymä: osallistuminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen, luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä veden, ilman ja maaperän pilaantumisen vähentämiseen. Kestävien tuotteiden olisi oltava kaikkien saatavilla.

2.2.2

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään kattava strategia EU:n muuttamiseksi oikeudenmukaiseksi ja vauraaksi yhteiskunnaksi, jolla on ilmastoneutraali, resurssitehokas ja puhdas kiertotalous ja entistä pienempi ympäristöjalanjälki.

2.2.3

Tavarakauppadirektiiviä on muutettava korjauksen edistämiseksi, ja korjaamisesta on tehtävä tosiasiallinen oikeus. Suunnitteilla on lisätoimenpiteitä, joilla puututaan tiettyihin tavara- ja palveluryhmiin.

2.2.4

Kuluttajia on suojeltava paremmin väärältä tiedolta tai sekavalla tai harhaanjohtavalla tavalla esitetyltä tiedolta, joka antaa kuvan, että tuote tai yritys olisi ympäristöystävällisempi kuin se todellisuudessa on (viherpesu).

2.3   Digitalinen muutos

2.3.1

Kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan parantamista ja nykyaikaistamista koskeva direktiivi ja digitaalista sisältöä koskeva direktiivi ovat tärkeitä etappeja, mutta lisätoimia tarvitaan, kun otetaan huomioon teknologian nopea kehitys.

2.3.2

On vältettävä harhauttavien ”dark pattern” -tekniikoiden käyttöä, tiettyjä profilointiin perustuvia yksilöintikäytäntöjä, piilomainontaa, petoksia, väärää tai harhaanjohtavaa tietoa ja manipuloituja kuluttaja-arvosteluja. On myös tarpeen antaa lisäohjeistusta sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaa direktiiviä ja kuluttajanoikeusdirektiiviä varten, sillä kuluttajia on suojeltava samalla tavoin niin verkossa kuin verkon ulkopuolella.

2.3.3

Tekoälystä on hyötyä, mutta jotkin tekoälyn käyttötarkoitukset voivat loukata kuluttajien oikeuksia ja aiheuttaa heille vahinkoa. ETSK korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan mukaan rekisteröidyillä on oikeus vaatia ihmisen puuttumista asiaan, jos automatisoituun käsittelyyn perustuva päätös vaikuttaa heihin merkittävästi.

2.3.4

Uusi asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä vahvistaa toimivaltaisten viranomaisten verkkovalmiuksia, yhteistyömekanismeja ja tiedonkeruujärjestelmää, jotta voidaan puuttua EU:n kuluttajalainsäädännön laajamittaisiin rikkomuksiin, varmistaa kuluttajansuojan yhdenmukainen taso ja tarjota yrityksille keskitetty asiointipiste.

2.4   Kuluttajien erityistarpeisiin vastaaminen

2.4.1

Perusoletuksena on, että kuluttajat ovat yleensä liiketoimen heikompia osapuolia ja että heidän etujaan on näin ollen suojeltava. Jotkin kuluttajaryhmät voivat kuitenkin olla erityisen haavoittuvia ja tarvita erityistä suojelua. Tämä haavoittuvuus voi johtua sosiaalisista olosuhteista tai kuluttajien erityispiirteistä kuten heidän iästään, sukupuolestaan, terveydentilastaan, digitaalisesta lukutaidostaan, laskutaidostaan tai taloudellisesta tilanteestaan.

2.4.2

Monien EU:n kotitalouksien taloudellisen haavoittuvuuden lisääntyminen on tällä hetkellä erityinen huolenaihe.

2.4.3

Tarkistuksella tulisi pyrkiä myös siihen, ettei luottopalvelujen saamisessa esiintyisi syrjintää.

2.4.3.1

Ikääntyneillä ja vammaisilla henkilöillä on kulutukseen liittyen erityisiä tarpeita, ja on tärkeää varmistaa, että sekä verkossa että verkon ulkopuolella on saatavilla helposti selkeää ja helppokäyttöistä tietoa tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti.

2.4.3.2

Digitaaliseen siirtymään sovellettavassa oikeudenmukaisessa ja syrjimättömässä lähestymistavassa olisi otettava huomioon ikääntyneiden, vammaisten ja yleisemmin niiden ilman digitaalisia yhteyksiä olevien kuluttajien tarpeet, jotka eivät välttämättä osaa käyttää digitaalisia välineitä kovin hyvin.

2.4.3.3

Lapset ja alaikäiset ovat erityisen alttiita harhaanjohtaville tai aggressiivisille kaupallisille käytännöille verkossa, ja tähän ongelmaan on löydettävä ratkaisuja. Lisäksi lapsia on suojeltava olemassa olevilta vaarallisilta tuotteilta ja tuotteisiin liittyviltä riskeiltä, joten lapsille tarkoitettuihin tiettyihin tuotteisiin sovellettavia standardeja koskevat turvallisuusvaatimukset tullaan ajantasaistamaan.

2.4.3.4

Syrjintäriskiä lisäävät ajoittain tiettyjen tavaroiden ja palvelujen tarjoajien käyttämät algoritmit, joiden muodostus voi perustua tiettyihin olemassa oleviin kulttuurisiin tai sosiaalisiin ennakkoluuloihin.

2.5   Kuluttajansuoja maailmanlaajuisesti

2.5.1

On tärkeää, että EU ulottaa kuluttajansuojan korkean tasonsa kansainväliselle tasolle eurooppalaisena arvona ja mallina.

2.5.2

Tuontituotteiden turvallisuuden varmistaminen ja EU:n kuluttajien suojeleminen kolmansien maiden toimijoiden soveltamilta sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä edellyttää tehostettuja toimia EU:ssa niin, että vahvistetaan markkinavalvonnan välineitä ja tiivistetään yhteistyötä EU:n kumppanimaiden viranomaisten kanssa.

2.5.3

Monenvälinen yhteistyö kuluttajakysymysten alalla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää suojelun ja turvallisuuden korkeaa tasoa kansainvälisesti ja suojella kuluttajia maailmanlaajuisesti.

2.6   Hallinnointi

2.6.1

Toimintaohjelmassa esitetään toimet, joilla on tarkoitus edistää kuluttajapolitiikan painopisteitä, joita EU ja sen jäsenvaltiot voisivat toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana.

2.6.2

Tämä uusi visio EU:n ja kansallisten poliittisten painopisteiden välisestä yhteistyöstä edellyttää sitä, että uudella tehostettua yhteistyötä koskevalla kehyksellä pystytään toteuttamaan konkreettisia toimia.

2.6.3

Komissio pyrkii keskustelemaan säännöllisesti EP:n, ETSK:n ja AK:n kanssa, ja se tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa varmistaakseen toimien tiiviin koordinoinnin ja käytettävissä olevien varojen parhaan mahdollisen käytön.

2.6.4

Tämän lisäksi tehdään tiivistä ja tehokasta yhteistyötä sidosryhmien, kuten kuluttajajärjestöjen, teollisuuden ja korkeakoulumaailman, kanssa. Vahvat kansallisen ja unionin tason kuluttajajärjestöt ovat keskeisiä kumppaneita toimintaohjelman mukaisen työn suunnittelussa ja kuluttajien tavoittamisessa.

2.6.5

Tässä tarkoituksessa komissio aikoo — perustaa uuden kuluttajapolitiikkaa käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän — uudistaa kuluttajatulostaulua vuonna 2021.

3.   Yleistä

3.1

Terveyskriisiin liittyen ETSK kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan toimiaan väestön rokottamiseksi ja huolehtimaan siitä, että EU:n rokotusstrategia on sosiaalisesti ja taloudellisesti kaikkien kansalaisten ulottuvilla.

3.2

On tärkeää parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja osallistaa heidät mukaan talouteen sekä tehdä heistä kestävän elpymisen keskeisiä toimijoita, mikä parantaa unionin talouden ja sisämarkkinoiden kilpailukykyä. Uudet liiketoimintamallit, joilla pystytään optimoimaan tavaroiden ja palvelujen tehokkuus ja kestäväpohjaisuus, ovat tärkeitä.

3.3

Kuluttajien on oltava merkityksellisiä toimijoita vihreässä siirtymässä ja edistettävä kestävää tuotantoa ja kulutusta. Kaikkien tuotteiden on oltava turvallisia, kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla erityisesti tuotteiden säilyvyyden, kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden edistämisen kannalta. ETSK on jo ilmaissut kannattavansa suunniteltua vanhenemista koskevaa sääntelyä ja tuotteiden, myös ohjelmistojen, kestävyyttä. Ehdotetut toimenpiteet ovat yleisesti ottaen horisontaalisia eivätkä koske erityisesti kuluttajansuojaa.

3.4

Pk-yritykset on otettava mukaan tähän vihreään siirtymään lisäämättä merkittävästi hallinnollista taakkaa.

3.5

ETSK on sitoutunut tekemään aktiivisesti yhteistyötä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen aikaansaamiseksi aiheuttamatta sosiaalista syrjäytymistä ja välttäen heikossa asemassa oleville kuluttajille suunnattua kahden nopeuden järjestelmää ja syrjiviä tilanteita, jotka rajoittavat tavaroiden ja palvelujen valikoimaa ja saatavuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi luottopalvelujen epääminen raskaana olevilta naisilta mahdollisen tulonmenetyksen perusteella ja yksinhuoltajaäitien sulkeminen tiettyjen rahoituspalvelujen ulkopuolelle.

3.6

On toteutettava tukitoimenpiteitä, joilla puututaan perheiden, myös yksinhuoltajien ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden, taloudelliseen haavoittuvuuteen. Tämä koskee erityisesti velkaa. ETSK on lausunnoissaan toistuvasti ilmaissut kannattavansa kotitalouksien ylivelkaantumisen sääntelyä.

3.7

Horisontaalisissa toimenpiteissä komission on keskityttävä energiaköyhyyteen ja estettävä tilanteet, jotka voisivat johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen.

3.8

ETSK toivoo, että komissio tarkistaa mahdollisimman pian tuoteturvallisuutta, kulutusluottoja, rahoituspalvelujen etämyyntiä, kuluttajien oikeuksia ja sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevat direktiivit.

3.9

ETSK:lla on suuria odotuksia kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavia edustajakanteita koskevan direktiivin suhteen ja toivoo, että direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä johdonmukaisesti jäsenvaltioiden oikeudellisten kehysten kanssa.

3.10

ETSK kannattaa tavoitetta parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, jotta heillä voi olla entistä aktiivisempi rooli vihreässä siirtymässä. Ei riitä, että yritykset tekevät muutoksia ja innovoivat, vaan markkinoiden on hyväksyttävä tämä ja muututtava, jotta talous voi toimia enemmän kiertoon perustuvalla tavalla: entistä kestäväpohjaisempien tuotteiden (jotka ovat todennäköisesti kalliimpia) kuluttaminen, tuotteiden parempi kestävyys ja korjattavuus yhdistettynä toivottuun ekologiseen suunnitteluun (tuotteiden kehittäminen ekologisten kriteerien pohjalta) sekä luonnonvarojen käytön tehostaminen. Vihreän siirtymän yhteydessä on tarkasteltava myös liikenteen roolia.

3.11

On tärkeää välittää eteenpäin viestiä siitä, että ympäristöön sitoutuminen koskee kaikkia: yrityksiä, jotka ottavat käyttöön entistä kestäväpohjaisempia toimenpiteitä ja käytäntöjä, tiedottavat kuluttajille ja valistavat heitä, sekä – jotta edellä mainitut toimenpiteet olisivat tehokkaita – kuluttajia, joiden on niin ikään omaksuttava kestäväpohjaisia kulutustottumuksia ja toimintatapoja. On varmistettava, että eurooppalaisille pk-yrityksille mahdollisesti aiheutuvia lisäkustannuksia, jotka määritetään osana pk-yritystestin vaikutustenarviointia (joka on kiinteä osa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa Small Business Act -aloitetta), kevennetään tässä mekanismissa, johon kuuluu osana myös parhaillaan toteutettava pk-yritysten edustajien kuuleminen. On luotava mekanismeja ja keinoja, joiden avulla pk-yritykset kykenevät ajantasaistamaan ja uudistamaan osaamistaan.

3.12

ETSK:n mielestä on tärkeää tehostaa sellaisten sopimattomien kaupallisten menettelyjen torjuntaa verkossa, joissa ei kunnioiteta kuluttajien oikeuksia eikä tuotteiden elinkaareen osallistuvien muiden toimijoiden oikeuksia. Komitea katsoo, että kaikkea sitä, mitä pidetään väärinkäyttönä fyysisessä maailmassa (verkon ulkopuolella), olisi kohdeltava samalla tavoin digitaalisessa maailmassa (verkossa). Uudenlaiset väärinkäytökset verkon ulkopuolisessa maailmassa, kuten yritysten valvontastrategiat ja harhauttavat ”dark pattern” -tekniikat edellyttävät yhä vahvemman suojan kehittämistä.

3.13

On tärkeää vahvistaa tietoteknisiä, inhimillisiä ja muita resursseja, jotka ovat tukena torjuttaessa digitaalisia petoksia, jotka – laajuutensa ja yleisyytensä vuoksi – hankaloittavat merkittävästi viranomaisten toimintaa, myös tapauksissa, joissa kansanterveys asetetaan vaaraan (esimerkiksi laittomien lääkkeiden verkkokaupassa).

3.14

Toimissa 8, 9 ja 10 olisi turvattava tasapaino turvallisuuden ja tarvittavan joustavuuden välillä, jottei estetä innovointia ja teknologista ja taloudellista kehitystä. On laadittava Kiinan kanssa tuoteturvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma ja lisättävä EU:n kumppanimaille, myös Afrikan maille, valmiuksien kehittämiseen annettavaa tukea sääntelyn ja teknisen avun osalta. On tärkeää suojella tuotteiden aitoutta (sekä tavaramerkkioikeuksia), sillä on yleisesti tunnettua, että tietyissä unionin ulkopuolisissa maissa tapahtuu paljon tuotteiden väärentämistä ja jäljittelyä. Alkuperäiset tuotteet ansaitsevat kuluttajilta huomiota ja mielenkiintoa yleisesti tunnustetun laatunsa, mukavuutensa ja maineensa vuoksi.

3.15

ETSK kehottaa ottamaan käyttöön laadullisen ja määrällisen arvioinnin menetelmän. On tärkeää arvioida, pannaanko unionin direktiivit täytäntöön hyvissä ajoin johdetun oikeuden säännösten ja paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti.

3.16

ETSK panee merkille kasvavan kuilun, joka vallitsee strategioiden (esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelma yleensä ja erityisesti Pellolta pöytään -strategia tai uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma) ja yksityiskohtaisempien sääntelyaloitteiden (tai muiden kuin sääntelyaloitteiden) välillä, joilla kyseiset strategiat on tarkoitus toteuttaa. Komitea korostaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa koskevien kuluttaja-asioiden toimintaohjelman tavoitteita on seurattava johdonmukaisesti sen kaikkien yksittäisten jatkoaloitteiden täytäntöönpanossa.

4.   Covid-19-kriisi

4.1

Meneillään oleva pandemiakriisi on koetellut koko maailmaa vakavin vaikutuksin, ja sillä on ollut merkittäviä seurauksia monilla elämänalueilla. Kriisi on muuttanut jäsenvaltioiden tärkeimpiä prioriteetteja, ja se on osoittautunut erittäin vahingolliseksi kuluttajille, joiden oikeuksia on rajoitettu aiheettomasti ilman että olisi vahvistettu nykyisiä mekanismeja tai luotu uusista realiteeteista selviytymistä varten mekanismeja kuluttajien taloudellisen suojan turvaamiseksi.

4.2

Onkin ratkaisevan tärkeää pyrkiä vahvistamaan tulevaisuudessa kuluttajansuojaa terveyden, energian, viestinnän, rahoituspalvelujen, ilmailun ja matkustajien oikeuksien, pakettimatkojen, valvonnan, elintarvikkeiden ja digitaalisten palvelujen alalla, jotta voidaan ennakoida kuluttajille aiheutuvia mahdollisia seurauksia ja hyödyntää pandemiakriisistä saatuja opetuksia.

4.3

Kriisi on lisäksi edistänyt kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistettujen sopimattomien kaupallisten menettelyjen yleistymistä ja johtanut paitsi tiettyjen henkilönsuojainten ja suojavarusteiden puutteeseen myös erittäin korkeisiin ja spekulatiivisiin hintoihin. Tilanne vaatii jälleen kerran huomiota ja valvontaviranomaisten käytettävissä olevien resurssien lisäämistä, kun otetaan huomioon, että kriisin odotetaan kärjistyvän uudelleen.

4.4

ETSK:n on pyrittävä laatimaan aiheesta oma-aloitteinen lausunto komission avustamiseksi näiden toimenpiteiden määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

5.   Muut tarkastelua edellyttävät alat, jotka eivät sisälly uuteen kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaan tai joita käsitellään siinä epäsuorasti

5.1   Kansanterveydestä huolehtiminen jäsenvaltioissa

Euroopan terveysunionin luomiseksi ollaan ottamassa ensimmäisiä askeleita. Koronaviruskriisi on osoittanut, että EU:n on omaksuttava nykyistä paljon vahvempi rooli kansanterveyden alalla, jotta voidaan suojella kaikkien EU:n kansalaisten terveyttä häiriöitä paremmin kestävien terveydenhuoltojärjestelmien avulla ja terveysturvallisuutta koskevaa tarkoituksenmukaista kehystä vahvistamalla.

5.2   Rahoituspalvelut

Kulutusluottodirektiivin tarkistamisen yhteydessä on olennaisen tärkeää painottaa maksuajan pidennystä koskevaa mekanismia ja sellaisen yhdennetyn lähestymistavan luomista, jolla turvataan kuluttajien intressit luoton luonteesta riippumatta. Unionin tasolla on tärkeää arvioida yksityisiä henkilöitä koskevaa maksukyvyttömyysmekanismi ottaen huomioon tarve estää nykyisenkaltainen tilanne, jossa kuluttajat ovat vailla suojaa.

5.3   Matkailu, vapaa-aika ja lentomatkustajien oikeudet

On tärkeää luoda, vahvistaa tai muuttaa kuluttajien oikeuksia ja perustaa EU:n rahastoja kuluttajien intressien suojelemiseksi näillä aloilla. Tässä yhteydessä on myös mitä parhain tilaisuus tarkistaa kuluttajansuojaa sellaisen asianmukaisen taloudellisen suojan varmistavan järjestelmän avulla, joka suojelee matkustajia maksuvalmiuskriisin riskiltä tai silloin, kun lentoyhtiö on maksukyvytön (lippujen korvaaminen ja tarvittaessa kotiuttaminen).

5.4   Asuminen

On tarpeen perustaa yhdennetty eurooppalainen asunto-ohjelma, joka kattaa useita aloja, muun muassa ympäristön, energian, rahoituspalvelut, sopimusperusteiset oikeudet ja terveyden, jotta eurooppalaisille kuluttajille voidaan luoda oikeus kunnolliseen ja kohtuuhintaiseen asuntoon pitkällä aikavälillä. On kannustettava kestävyysperiaatteiden mukaisten talojen (esim. passiivitalojen) rakentamiseen. Kiertotalouden periaatteiden soveltaminen rakennusten perusparannukseen vähentää rakennusmateriaaleihin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Perusparannukset voivat avata monia mahdollisuuksia ja tuottaa kauaskantoisia yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia hyötyjä.

5.5   Energia

On vahvistettava kuluttajien oikeuksia pantaessa täytäntöön uusiutuvaa energiaa, omaa kulutusta ja markkinahinnoittelua koskevia toimintapolitiikkoja ja varmistettava, ettei ketään kuluttajia syrjitä tai jätetä huomiotta todellisia energiavaihtoehtoja käyttöönotettaessa.

5.6

Digitaalisten alustojen vastuuvelvollisuus on määriteltävä paremmin ja sitä on lisättävä sekä tuoteturvallisuuden että verkossa tehtävien sopimusten välittämiseen liittyvän vastuun osalta.

5.7

Verkkoalustoja varten on tärkeää luoda selkeä vastuurakenne, ja on otettava käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, joilla puututaan vilpillisiin, epäoikeudenmukaisiin ja harhaanjohtaviin kaupallisiin käytäntöihin sekä vaatimustenvastaisten tuotteiden ja vaarallisten tavaroiden ja palvelujen myyntiin verkkoalustojen kautta. Tältä osin on tärkeää vahvistaa komission ja kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä tällaisten epärehellisten käytäntöjen torjumiseksi.

5.8

Kuluttajille suunnattu, pääasiassa kemiallisen koostumuksensa takia vaarallisten tuotteiden suoramyynti on keskeytettävä tai sitä on rajoitettava. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että otetaan käyttöön Safety Gate -järjestelmä, joka on vaarallisia kulutustavaroita koskeva EU:n nopea hälytysjärjestelmä.

5.9

On tärkeää vahvistaa suojelua internetin kautta tarjottavien palvelujen (over-the-top-palvelut) alalla, joka ei edelleenkään kuulu useimpien kansallisten lainsäädäntöjen piiriin ja jota ei myöskään käsitellä eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä.

5.10

Kuluttajansuojapolitiikkaa kehittämällä EU vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuuttaan. Unionin on toteutettava yleisen toimintapolittiisen suunnittelun yhteydessä erilaisia toimia ja ohjelmia, jotka ovat entistä lähempänä kansalaisia. Tätä varten sen on vahvistettava Euroopan kuluttajakeskusten verkostoa ja kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkostoa kaikkien kansallisten viranomaisten myötävaikutuksella.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan lääkestrategia”

(COM(2020) 761 final)

(2021/C 286/10)

Esittelijä:

Martin SCHAFFENRATH

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 14.1.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	31.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	232/1/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää ennen kaikkea myönteisenä, että Euroopan komissio pyrkii uudella Euroopan lääkestrategialla paitsi edistämään lääketeollisuuden kilpailukykyä myös turvaamaan turvallisten, korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden sekä jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien taloudellisen kestävyyden. Euroopan yhteiset toimintatavat ovat keskeisessä roolissa erityisesti seuraavilla osa-alueilla: — lääkkeiden saatavuus ja käytettävyys — kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kohtuuhintaisuus ja taloudellinen kestävyys — tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen Euroopan lääketeollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi — toimitus- ja tuotantoketjujen häiriönsietokyvyn ja avoimuuden parantaminen — vihreän kehityksen ohjelman (1) tavoitteiden tehokas täytäntöönpano ilmastoneutraalissa lääketeollisuudessa.

1.2

Käsillä oleva covid-19-pandemia on osoittanut, kuinka tärkeää EU:ssa on noudattaa koordinoitua lähestymistapaa. Siksi ETSK pitääkin tärkeänä, että lääketutkimuksen ja -kehityksen sekä hinnoittelun osalta noudatetaan yhteisiä strategioita, erityisesti kun on kyse tuotteista, joihin liittyy suuri riski, ja kun valmistajalla ei ole varmuutta investoinnin kannattavuudesta.

1.3

ETSK painottaa, että kaikkien EU:n tasolla toteutettavien poliittisten toimenpiteiden yhteydessä on varmistettava, että jäsenvaltioiden toimivalta sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 168 artiklan 7 kohdassa säädetty toissijaisuusperiaate huomioidaan asianmukaisesti, jotta toimenpiteissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset terveydenhuoltojärjestelmät ja jotta ei horjuteta näiden järjestelmien taloudellista vakautta. Tämä on erityisen tärkeää hinnoittelua ja korvattavuutta koskevissa kysymyksissä, jotka kuuluvat yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Samalla on kuitenkin varmistettava, että tietoja, havaintoja ja hyviä käytäntöjä vaihdetaan EU:n tasolla säännöllisesti, jotta vältetään hajanaisuutta ja erojen syntymistä.

1.4

ETSK toteaa, että Euroopan lääkealan kehitys on nykyisessä toimintaympäristössä johtanut viime vuosina siihen, että erilaisia kannustinjärjestelmiä käytetään osittain väärin, avoimuus on monessa suhteessa puutteellista, toiminta on keskittynyt suuria voittoja tuottaville liiketoiminta-aloille ja myyntihinnat ovat osittain kohtuuttoman suuria. Siksi ETSK katsoo, että lääkkeitä koskevaa nykyistä oikeudellista kehystä on tarkistettava ja muutettava kiireellisesti ja siihen on liitettävä entistä tiukemmin kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta koskevia ehtoja.

1.5

ETSK painottaa erityisesti toimivien, oikeudenmukaisten ja tehokkaiden sisämarkkinoiden keskeistä roolia – tällaisilla sisämarkkinoilla ensinnäkin edistetään todellisia ja terveydenhuoltojärjestelmälle aitoa lisäarvoa tuottavia lääketieteellisiä innovaatioita ja palkitaan niistä, ja toiseksi ne vahvistavat kilpailukykyä, joka mahdollistaa lääkkeiden tasapuolisen saatavuuden ja kohtuullisen hinnan.

1.6

Innovatiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee edistää, sillä se muodostaa Euroopan lääketeollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn perustan. Tässä valossa ETSK kannattaa erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua koskevan oikeudellisen kehyksen suunniteltua yhtenäistämistä ja kehyksen yhdenmukaista soveltamista jäsenvaltioissa.

1.7

Häiriönsietokykyiset toimitus- ja tuotantoketjut vahvistavat Euroopan strategista riippumattomuutta ja ehkäisevät toimitusvaikeuksia. Tämän osalta ETSK kannattaa kaksitahoista lähestymistapaa, jossa pyritään tasapuolisesti sekä monipuolistamaan entistä enemmän tuotantolaitosten maantieteellistä jakautumista että palauttamaan tuotantoa Eurooppaan asteittain, osittain ja kestävästi. Jäsenvaltioiden tarjoamista mahdollisista taloudellisista ja verokannustimista ja niiden vaikuttavuudesta olisi keskusteltava ja niitä olisi analysoitava yhdessä EU:n tasolla.

1.8

ETSK pitää myönteisenä myös lääkealan tutkimus- ja kehitystoiminnan eurooppalaisen kannustinjärjestelmän ja etenkin lastenlääkkeitä ja harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä koskevan oikeudellisen kehyksen kaavailtua tarkistamista. Tulevissa strategioissa on keskityttävä erityisesti lasten syöpäsairauksien asianmukaisten hoitokeinojen saatavuuteen, jossa on tällä hetkellä suuria aukkoja.

1.9

Lääkkeitä koskevaa oikeudellista kehystä tarkistettaessa ja kaikkien EU:n tulevien aloitteiden yhteydessä on ETSK:n mielestä ennen kaikkea tärkeää noudattaa avoimuusperiaatetta, jotta niillä voidaan tuottaa todellista lisäarvoa yhteisen edun hyväksi. Tämä koskee muun muassa valmistajalle aiheutuvia kustannuksia, tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemista julkisilla varoilla sekä kannustimien hyödyntämistä.

1.10

ETSK pitää myönteisinä ja tukee komission edistämiä jäsenvaltioiden aloitteita, joilla innovatiivisia ja kalliita lääkkeitä pyritään hankkimaan yhdessä kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi.

1.11

ETSK pitää rinnakkaisvalmisteita ja biosimilaarilääkkeitä hyvänä asiana kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden ja terveydenhuoltojärjestelmien rahoituksen kestävyyden varmistamisen kannalta sekä niiden häiriönsietokykyisten ja strategisesti riippumattomien eurooppalaisten lääkemarkkinoiden luomisessa antaman panoksen vuoksi. ETSK kannattaa toimenpiteitä, joilla rinnakkaisvalmisteille ja biosimilaarilääkkeille pyritään luomaan kestävät markkinat ympäristö- ja sosiaaliturvanäkökohdat huomioon ottaen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen käyttäminen valintaperusteena julkisissa hankinnoissa sekä tarjouskilpailut, joissa valitaan useampi kuin yksi toimittaja.

1.12

ETSK kehottaa varovaisuuteen lupamenettelyjen nopeuttamisessa silloin kun näyttö on puutteellista ja luvan myöntäminen perustuu entistä vahvemmin reaalimaailman datan käyttöön ja kun kyse ei ole rajatylittävästä terveyskriisistä. Riskin siirtymistä myyntilupaa edeltävästä sen jälkeiseen vaiheeseen potilaiden kannettavaksi on ehdottomasti pyrittävä välttämään. Siksi kaikki tiedot ja tutkimustulokset olisi julkaistava johdonmukaisesti, jotta varmistetaan valmisteiden tehokas seuranta myyntiluvan myöntämisen jälkeen.

2.   Yleistä

2.1

Marraskuun 18 päivänä 2020 julkaistun Health at a Glance: Europe -raportin (2) mukaan terveydenhuoltomenot kasvoivat unionin kaikissa 27 jäsenvaltiossa vuosina 2013–2019 keskimäärin kolme prosenttia vuodessa, ja vuonna 2019 niiden osuus BKT:sta oli 8,3 prosenttia. Tähän mennessä näiden menojen osuus on kehittynyt samaan tahtiin jäsenvaltioiden talouskasvun kanssa, mutta käsillä olevan covid-19-pandemian seurauksena osuuden odotetaan kasvavan merkittävästi.

2.2

Kuten neuvoston vuonna 2016 antamissa päätelmissä (3) sekä Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä EU:n vaihtoehdoista lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi (4) painotetaan, kasvavat lääkemenot aiheuttavat jatkuvasti lisää painetta kansallisille terveydenhuoltojärjestelmille. Siksi myyntilupien myöntäminen ja innovoinnin edistämistoimenpiteet on EU:ssa pyrittävä saamaan jälleen tasapainoon monimutkaisessa lääkejärjestelmässä, jotta varmistetaan, että lääkkeitä on kaikissa jäsenvaltioissa tasapuolisesti saatavilla.

2.3

Erityisesti uusien vastikään hyväksyttyjen lääkkeiden kasvavat hinnat uhkaavat lääkebudjettien tasapainoa ja vaikeuttavat siten lääkkeiden saatavuutta potilaiden kannalta (5). Erittäin kielteisenä komitea pitää tässä yhteydessä voimakasta keskittymistä sellaisille aloille (esimerkiksi syöpäsairauksien alalle), joita on jo tutkittu erittäin pitkälle ja jotka valmistajien tämänhetkinen tarjonta kattaa suurelta osin jo nyt. Siksi tulevaisuudessa on etsittävä vaikuttavia keinoja hajauttaa tätä keskittymää. Lääkkeiden on oltava kohtuuhintaisia, jotta ne ovat tasapuolisesti kaikkien potilaiden saatavilla. Tätä varten tutkimus- ja kehitystoimintaa on ohjattava aloille, joilla on todellinen täyttämättä oleva lääketieteellinen tarve, esimerkiksi harvinaiset sairaudet tai lasten syöpäsairaudet.

2.4

Kuten Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa etenemissuunnitelmassa (6) painotetaan, EU:lla on jo nyt vankka oikeudellinen kehys henkisen omaisuuden suojelemiseksi. Siksi kaikkien tätä järjestelmää koskevien muutosten yhteydessä olisi aina toteutettava hyvin perusteltu vaikutustenarviointi, jotta järjestelmään tehdään vain tarvittavat muutokset.

2.4.1

Patenttien, lisäsuojatodistusten ja tietosuojan avulla on tarkoitus luoda kannustimia tutkimuksen ohjaamiseksi uusille aloille. Lääkestrategian jatkokehittämisessä tuleekin keskittyä yhteiskunnalle koituvaan lisäarvoon. Ennen kaikkea tulisi keskittyä siihen, että kaikkien potilaiden saatavilla ja käytettävissä on tehokkaita, turvallisia ja kohtuuhintaisia lääkkeitä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa (7) vahvistetun, asianmukaista terveydenhuoltoa koskevan oikeuden mukaisesti. Tämä koskee yhtä lailla niin uusien ja innovatiivisten patentoitujen lääkkeiden kuin myös rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarilääkkeiden saatavuutta. Tässä yhteydessä keskeisessä roolissa ovat tehokkaat ja oikeudenmukaiset sisämarkkinat.

2.4.2

ETSK kannattaa myös lisäsuojatodistuksia koskevan oikeudellisen kehyksen yhdenmukaistamista, jotta myöntämiskäytännöt olisivat yhtenäisiä ja sääntöjä sovellettaisiin jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti. Kun otetaan huomioon lisäsuojatodistusten sosiaaliset vaikutukset, on syytä varmistaa, että niitä varten perustettava keskusviranomainen toimii EU:n toimielinten alaisuudessa.

2.4.3

ETSK suhtautuu suurella varauksella yksinoikeuksien mahdolliseen pidentämiseen ja teollis- ja tekijänoikeuksien vahvistamiseen lääkemarkkinoilla. Jotta potilaiden saatavilla on jatkossakin kohtuuhintaisia lääkkeitä, ei rinnakkaisvalmisteiden ja biosimilaarilääkkeiden kehittämisen ja markkinoille saattamisen synnyttämää hintakilpailua saa missään tapauksessa vaikeuttaa. Siksi on vältettävä valmisteiden patentoimista yhtä aikaa kaikissa jäsenvaltioissa eli useiden patenttien myöntämistä samalle tuotteelle (patent slicing), etenkin kun ei ole olemassa lainkaan näyttöä siitä, että teollis- ja tekijänoikeuksien vahva suoja edistäisi innovointia ja tuottavuutta (8).

2.4.4

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan oikeudelliseen kehykseen suunniteltujen muutosten erittäin huolellinen analysointi on tärkeää erityisesti pohdittaessa tuotannon palauttamista Eurooppaan toimitusvarmuuden turvaamiseksi, mistä käydään tällä hetkellä poliittista keskustelua. Väärennettyjä lääkkeitä koskevan direktiivin 2011/62/EU (9) vaikutustenarvioinnin mukaan valtaosa rinnakkaisvalmisteiden vaikuttavista aineista on peräisin Intiasta ja Kiinasta, kun taas uusien, patentoitujen lääkkeiden vaikuttavat aineet tuotetaan pääosin Euroopassa. Näin ollen erityisesti rinnakkaisvalmisteiden tuotannon palauttamiseksi tarvitaan muita kannustimia ja mekanismeja kuin teollis- ja tekijänoikeuksien entistä vahvempi suoja. Vaihtoehtoisia keinoja voisivat olla esimerkiksi lisenssi- tai ennakkohankintasopimukset tai niin kutsutut patenttipoolit (10). Tuotantoketjujen vahvistamiseksi ja varmistamiseksi tulisi tuotannon palauttamisen lisäksi samanaikaisesti etsiä keinoja monipuolistaa tuotantoa sekä Euroopassa että sen ulkopuolella.

2.5

Mitä tulee harvinaislääkkeisiin, ETSK pitää myönteisenä sitä, että hyväksyttyjen harvinaislääkkeiden määrä on asetuksessa (EY) N:o 141/2000 (11) säädettyjen kannustimien ansiosta kasvanut tasaisesti ja sitä myöten potilaiden tasapuoliset mahdollisuudet saada lääkkeitä ovat parantuneet merkittävästi. Valmistajien näille lääkkeille määrittämät korkeat hinnat vaikeuttavat kuitenkin yhä enemmän niiden saatavuutta (12). ETSK korostaakin, että harvinaislääke-nimitystä ei saa käyttää oikeutuksena kohtuuttoman korkeille hinnoille ja suurten voittojen saamiseksi, ja näin ollen se kannattaa tätä koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistamista, joka käynnistettiin marraskuussa 2020 julkaistun vaikutustenarvioinnin (13) myötä. Tässä yhteydessä voitaisiin harkita harvinaislääke-nimityksen kriteerien säännöllistä ja automaattista uudelleenarviointia sekä kaupallisen yksinoikeuden keston muuttamista tietyin edellytyksin, jotka määritellään myöhemmin. ETSK kannattaa myös näiden harvinaislääkkeeksi määrittämistä koskevien kriteerien mahdollista tarkistamista erityisesti esiintyvyyskriteerin osalta (ottaen huomioon kaikki luvan mukaiset käyttöaiheet).

2.6

Erityisesti ETSK tukee Euroopan komission sekä monien Euroopan parlamentin jäsenten esittämää vaatimusta, joka koskee koko lääkealan avoimuuden lisäämistä erityisesti tutkimus- ja kehityskustannusten osalta. Useimmiten lääkekehitysalalta puuttuvat perustavanlaatuiset kustannusten avoimuutta koskevat säännöt, ja siksi hinnoittelusta ja korvauksista vastaavat viranomaiset eivät pysty todentamaan, johtuvatko uusien lääkkeiden hinnat todellisuudessa suurista tutkimuskustannuksista, eivätkä ne näin ollen voi myöskään arvioida hintojen kohtuullisuutta.

2.6.1

ETSK:n mielestä tässä yhteydessä tärkeä väline voisi olla lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta annettu direktiivi 89/105/ETY (14). Tämän direktiivin 6 artiklan mukaan jäsenvaltioiden, joilla on käytössään sairausvakuutusjärjestelmän korvaamien valmisteiden luettelo, on julkaistava ja toimitettava komissiolle kattava luettelo kaikista näistä korvattavista valmisteista sekä hinnoista, jotka jäsenvaltioiden asiaankuuluvat viranomaiset ovat näille valmisteille vahvistaneet. Kansallisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa vaikeuttaa tosin huomattavasti se, että todelliset hinnat eivät ole salassa pidettävien ostosopimusten takia tiedossa. EURIPID-tietokanta (15) voisi toimia hyvänä lähtökohtana tietojenvaihdon helpottamiseksi, tosin sillä edellytyksellä, että kaikki jäsenvaltiot velvoitettaisiin ilmoittamaan hintatietonsa tietokannassa.

2.6.2

ETSK:n mielestä keskeisen tärkeää on myös lääkkeiden maailmanlaajuisten toimitus- ja tuotantoketjujen avoimuuden merkittävä lisääminen, jotta voidaan ehkäistä mahdollisia toimitusvaikeuksia ja vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä. Tämän kannalta keskeistä on WHO:n tärkeimmiksi määrittelemien lääkkeiden strategisen varaston perustaminen sen lisäksi, että perustetaan jo Euroopan terveysunionin yhteydessä mainittu koordinoitu ilmoitusjärjestelmä, johon kaikki asiaankuuluvat toimijat ovat yhtä lailla velvoitettuja osallistumaan.

2.6.3

Käsillä olevan covid-19-pandemian valossa ETSK yhtyy monien Euroopan parlamentin jäsenten sekä useiden asiaankuuluvien sidosryhmien esittämään vaatimukseen, joka koskee covid-19-rokotevalmistajien kanssa tehtyihin ennakkohankintasopimuksiin liittyvän avoimuuden parantamista. Avoimuus on avaintekijä, mikäli EU:n kansalaiset halutaan saada luottamaan virusta vastaan kehitettyihin rokotteisiin ja hyväksymään ne. Tämä ei koske pelkästään tämänhetkisiä rokotesopimuksia, vaan näiden vaatimusten tulisi toimia uutena avoimuuskehyksenä kaikille tuleville yhteishankintatoimille.

2.7

Mitä tulee uusien vastikään hyväksyttyjen kalliiden lääkkeiden yhteishankintatoimiin, näitä toimia pitäisi yksiselitteisesti lisätä ja edistää EU:n tasolla. Näin voidaan paitsi parantaa toimitusvarmuutta Euroopassa myös vahvistaa neuvotteluasemaa lääkevalmistajiin nähden ja pienentää kustannuksia merkittävästi hankintamääriä kasvattamalla.

2.8

Lääkealan tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisen osalta ETSK yhtyy useiden toimijoiden ja sidosryhmien esittämään kritiikkiin, joka koskee avoimuuden puutetta, julkisten sidosryhmien liian vähäistä roolia sekä suuren yleisön rajallisia mahdollisuuksia tutustua tutkimustuloksiin.

2.8.1

Tästä syystä ETSK vaatii, että tulevaisuudessa sekä kaikki julkisista varoista myönnetty tutkimusrahoitus että tutkimus- ja kehityskustannukset julkistetaan, jotta ne voidaan ottaa huomioon kansallisessa hinnoittelussa ja jotta varmistetaan, että julkiset investoinnit todella hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Tämän osalta voitaisiin harkita tutkimusrahoituksen säännöllistä arviointia ja kertomuksen toimittamista Euroopan parlamentille. Tutkimusrahoituksen kohdentaminen pelkästään lääketeollisuuden intressien mukaan on haitallista etenkin terveydenhuollon haavoittuvilla osa-alueilla. Siksi tulevaisuudessa on varmistettava, että kaikilla asiaankuuluvilla toimijoilla on asianmukainen rooli Euroopan komission tutkimuslinjauksissa, jotta nämä linjaukset varmasti vastaavat todellisia lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita.

2.8.2

Tässä yhteydessä on välttämätöntä vahvistaa koko EU:ssa käytettävä yhteinen määritelmä käsitteelle ”täyttämättä oleva lääketieteellinen tarve”, jotta lääkealan tutkimus- ja kehitystoimintaa voidaan ohjata tehokkaasti niille aloille, joilta puuttuvat asianmukaiset ja tehokkaat hoitokeinot. Tähän liittyvien kriteerien tulisi vastata kansanterveydellisiä sekä potilaiden tarpeita.

2.9

Samalla ETSK kehottaa lääketieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen ja kliinisten tutkimusten yhteydessä toteuttamaan EU:n tason toimia, jotta sukupuolierot ja lääkkeiden erilaiset vaikutukset jokapäiväisessä lääketieteellisessä toiminnassa otettaisiin paremmin huomioon asianomaisten indikaattorien pohjalta. Komitea kehottaa myös lisäämään avoimuutta ja siten kaikkien sidosryhmien tietoisuutta asiasta.

2.10

ETSK pitää erityisen myönteisenä sitä, että mikrobilääkeresistenssin kasvava uhka tuodaan lääkestrategiassa selkeästi esille. Antibioottien käytön vähentämiseen tähtäävien tehokkaiden toimenpiteiden lisäksi on keskityttävä erityisesti vaihtoehtoisiin kannustinmalleihin kaikissa tutkimus- ja kehitystoiminnan vaiheissa sekä uusiin hinnoittelujärjestelmiin. Tässä yhteydessä voidaan muun muassa hyödyntää hyväksi havaittuja kannustimia, kuten varhaista tietojenvaihtoa Euroopan lääkeviraston kanssa ja lupamaksuista vapauttamista. Tulevaisuudessa on tärkeää katkaista valmistajan saamien tuottojen ja myyntimäärien välinen yhteys. Samaan aikaan, kun edistetään uusia antibiootteja, voitaisiin hyödyntää myös muita toimia, kuten ennakkohankintasopimuksia, jotta valmistajien on mahdollista ennakoida tulevaisuutta paremmin.

2.11

Lääkkeiden hyväksymisen ja markkinoille saattamisen osalta ETSK pitää innovatiivisten lääkkeiden nopeaa saatavuutta lähtökohtaisesti myönteisenä asiana, erityisesti sellaisilla lääketieteen aloilla, joilla täyttämättä oleva lääketieteellinen tarve on suuri. Nopeammat lupamenettelyt eivät kuitenkaan automaattisesti takaa parempaa lääkkeiden toimitusvarmuutta. Siksi Euroopan lääkepolitiikan ensisijaisena tavoitteena on oltava turvallisten, kohtuuhintaisten ja korkealaatuisten lääkkeiden saatavuuden varmistaminen tasapuolisesti kaikille potilaille.

2.11.1

Teknologian tarjoamat mahdollisuudet kehittyvät nopeasti, ja tähän liittyy myös vaatimus tutkimusten laatimisesta joustavasti. Tämän osalta ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten – joihin kuuluu mielellään myös asiaankuuluvan vertailuvalmisteen ja vertailupisteiden käyttö – tulee jatkossakin olla ensisijainen standardikäytäntö, jonka perusteella myyntilupaa haetaan. Poikkeusten tulee olla yksittäistapauksia, ja ne on perusteltava asianmukaisesti. Mikäli näytön kerääminen siirtyy myyntiluvan myöntämistä edeltävästä sen jälkeiseen vaiheeseen, on varmistettava, että tästä aiheutuvat kustannukset eivät siirry lääkeyrityksiltä julkiselle sektorille eikä potilasturvallisuus vaarannu myyntilupien nopeuttamisen seurauksena. Jos näyttöä ei ole vielä tarpeeksi ja sitä on luotava lisää, olisi tämä huomioitava hinnoittelussa.

---

(1)  https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

(2)  https://ec.europa.eu/health/state/glance_fi

(3)  EUVL C 269, 23.7.2016, s. 31.

(4)  https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-8-2017-0040_FI.pdf

(5)  https://www.oecd.org/health/health-systems/Addressing-Challenges-in-Access-to-Oncology-Medicines-Analytical-Report.pdf

(6)  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12510-Intellectual-Property-Action-Plan

(7)  https://ec.europa.eu/info/publications/european-pillar-social-rights-booklet_en

(8)  https://pubs.aeaweb.org/doi/pdf/10.1257/jep.27.1.3

(9)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02011L0062-20110721&from=FI (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 74).

(10)  https://www.who.int/bulletin/volumes/97/8/18-229179/en/

(11)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02000R0141-20190726&qid=1598193643269&from=FI (EUVL L 18, 22.1.2000, s. 1).

(12)  https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/files/paediatrics/docs/orphan-regulation_study_final-report_en.pdf

(13)  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12767-Revision-of-the-EU-legislation-on-medicines-for-children-and-rare-diseases

(14)  EYVL L 40, 12.2.1989, s. 8.

(15)  EURIPID on hinnoittelu- ja korvausasioista vastaavien kansallisten viranomaisten vapaaehtoinen tietokanta. Se sisältää – avoimuusvaatimuksia koskevaan direktiiviin 89/105/ETY pohjautuen – enimmäkseen avohoitovalmisteiden virallisia viitehintoja; https://www.euripid.eu/aboutus.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kaikki irti EU:n innovointipotentiaalista – Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tueksi”

(COM(2020) 760 final)

(2021/C 286/11)

Esittelijä:

Rudolf KOLBE

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 14.1.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	31.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	241/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK antaa täyden tukensa Euroopan komission esittämälle teollis- ja tekijänoikeuksia koskevalle toimintasuunnitelmalle, sillä se tarjoaa erittäin hyvän ja kokonaisvaltaisen toimintamallin EU:n teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän nykyaikaistamiseksi.

1.2

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että yhtenäispatenttijärjestelmän käyttöönoton on oltava yhtenä pääpainopisteenä ja että tällainen järjestelmä on omiaan parantamaan huomattavasti EU:n yritysten kilpailukykyä. Koska yhtenäispatenttijärjestelmän käyttöön saamisessa on ilmeisiä vaikeuksia, komitea on vakuuttunut tarpeesta asettaa (pitkän aikavälin) tavoitteeksi sen siirtäminen osaksi EU:n lainsäädäntöjärjestelmää.

1.3

ETSK korostaa pk-yrityksiä tukevien toimenpiteiden merkitystä kaikilla immateriaalioikeuksien suojan osa-alueilla. Sen lisäksi, että annetaan taloudellista tukea, tulee erityisesti pyrkiä lisäämään teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää osaamista ja tarjota räätälöityjä konsultointi- ja neuvontapalveluja.

1.4

ETSK haluaa käynnistää keskustelun keinoista edistää tietämystä teollis- ja tekijänoikeuksista ja niiden hallinnoinnista kaikilla EU:n koulutusjärjestelmien tasoilla.

1.5

ETSK kannustaa Euroopan komissiota ottamaan käyttöön yhtenäisen lisäsuojatodistusnimikkeen ja tutkimaan mahdollisuutta soveltaa lisäsuojatodistusjärjestelmää uusilla aloilla.

1.6

ETSK katsoo, että tekijänoikeuskehyksen ja tekijänoikeustietojen hallinnoinnin yhdenmukaistaminen edistäisi teollis- ja tekijänoikeuksien käyttöä luovilla aloilla.

1.7

ETSK kehottaa käynnistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuheluprosessin, jonka puitteissa sovitaan oikeudellisten sääntöjen rinnalla keskitetyn sopimisen keinoin myös selkeistä ja oikeudenmukaisista teollis- ja tekijänoikeuksista, jotka tarjoavat tekijöille ja tuottajille kannustimia teosten tunnustamisen ja oikeudenmukaisen taloudellisen korvauksen muodossa.

1.8

ETSK pitää maantieteellisiä merkintöjä tärkeänä välineenä paikallisten tuottajien kilpailukyvyn parantamiseksi ja korostaa potentiaalia, joka voitaisiin saada käyttöön luomalla yhdenmukainen maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä myös muille kuin maataloustuotteille.

1.9

ETSK tiedostaa, että datan EU:n laajuisen liikkumisen edistäminen avaa taloudellisia mahdollisuuksia ja on yleisen edun mukaista, mutta korostaa sääntelyn epätasapainon aiheuttavan ongelmia.

1.10

ETSK suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimiin, joiden tavoitteena on tehostaa teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjuntaa, sekä Euroopan petostentorjuntaviraston roolin vahvistamiseen väärennösten torjunnassa.

1.11

ETSK kehottaa parantamaan edelleen EU:n ulkopuolisissa maissa toimivien yritysten suoran tukemisen mahdollistavia välineitä sekä valvomaan tinkimättömästi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön ja niitä koskevien EU:n kauppasopimusmääräysten noudattamista tällaisten yritysten suojelemiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksilta.

1.12

Vallitseva terveyskriisi on tehnyt selväksi, että kriittisissä tilanteissa on voitava hyödyntää systeemisesti merkittävää aineetonta omaisuutta. Teollis- ja tekijänoikeudet eivät saisi haitata pandemiarokotteiden tai -hoitojen saatavuutta ja käyttöön saamista: tehokkaat pakkolisensointijärjestelmät toimivat yhteiskunnan turvaverkkona hätätilanteissa ja takaavat yrityksille oikeudenmukaisen korvauksen.

2.   Yleistä

2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission esittämään teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan toimintasuunnitelmaan, sillä se tarjoaa tärkeän toimintamallin EU:n teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän nykyaikaistamiseksi sekä eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk- ja mikroyritysten, valtavan innovointipotentiaalin tukemiseksi. Koska keksintöjen, taide- ja kulttuuriteosten, tuotemerkkien, ohjelmistojen, tietotaidon, liiketoimintaprosessien, datan ja muiden teollis- ja tekijänoikeustuotteiden taloudellinen merkitys kasvaa EU:ssa kasvamistaan, ETSK pitää mahdollisimman helppokäyttöistä oikeudellista ja poliittista kehystä olennaisen tärkeänä.

2.2

Monet yritykset – varsinkaan pk-yritykset, joita on 99 prosenttia EU:n kaikista yrityksistä – eivät hyödynnä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamismahdollisuuksia (kaikilta osin). Teollis- ja tekijänoikeussuojan yhä laajemman käytön EU:n yrityksissä – erityisesti pk- ja mikroyrityksissä – tulee olla teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman keskeisiä tavoitteita. Tarvittavien toimenpiteiden kirjoon kuuluvat kustannusten alentaminen, menettelyjen yksinkertaistaminen, tietoisuuden ja tietämyksen lisääminen, räätälöidyn neuvonnan ja tuen tarjoaminen sekä koulutusjärjestelmän nykyaikaistaminen teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvän osaamisen varmistamiseksi.

2.3

Teollis- ja tekijänoikeudet ovat talouden kannalta tärkeitä – niihin liittyvien alojen osuus Euroopan BKT:stä on lähes 45 prosenttia ja työpaikoista 30 prosenttia – mutta keskeisiä myös pyrittäessä vastaamaan eurooppalaisen yhteiskunnan merkittävimpiin haasteisiin. Covid-19-kriisi on nostanut hyvin selvästi esille EU:n riippuvuuden ammatillisesta huippuosaamisesta sekä toimivista teollis- ja tekijänoikeussäännöistä ja välineistä, joiden avulla voidaan varmistaa kriittisten aineettomien hyödykkeiden nopea käyttöönotto. Myös ilmastonmuutoksen torjunnan onnistuminen riippuu pitkälti huipputeknologian nopeasta kehittämisestä ja käyttöönotosta sekä tehokkaista välineistä, joiden avulla kriittisiä aineettomia hyödykkeitä ja dataa voidaan jakaa oikeudenmukaisesti.

2.4

Meneillään oleva teknologinen vallankumous vie teollis- ja tekijänoikeuksia omalta osaltaan eteenpäin, mutta se on myös haaste, jonka takia tarvitaan tasapainoista lähestymistapaa innovaatiolähtöisiin välineisiin nähden. Digitalisaatio ja tekoälyteknologia tuovat mukanaan monia pohdintaa vaativia immateriaalioikeudellisia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi avoimuuteen, datan alkuperään ja tekijänoikeuksiin, ihmisen toiminnan osuuteen ja eettisiin periaatteisiin. ETSK yhtyy Euroopan komission näkemykseen, jonka mukaan tekoälyjärjestelmiä ei pitäisi pitää tekijöinä tai keksijöinä. Komitea katsoo, että eurooppalaisen teollis- ja tekijänoikeuskehyksen avulla pystytään kaiken kaikkiaan vastaamaan digitalisaation ja tekoälyn haasteisiin, kunhan siihen tehdään tarkkaan punnittuja muutoksia ja päivityksiä. Koska EU on digitaalisten tuotteiden ja teknologioiden patenttien määrässä edelleen huomattavasti jäljessä muista alueista, toimenpiteisiin näiden tärkeiden markkinoiden kehittämiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota.

3.   Erityistä

3.1   Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja

3.1.1

Yhtenäispatenttijärjestelmä, joka tarjoaa yrityksille yhden luukun palvelun, on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan alentaa merkittävästi patenttikustannuksia, helpottaa lisensointia, lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa patenttien saatavuutta pk-yritysten kannalta. Yhtenäispatenttijärjestelmän käynnistäminen ja yhdistetyn patenttituomioistuimen toimintavalmiiksi saattaminen tulevat parantamaan huomattavasti teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa, ja näiden toimien on oltava yksi toimintasuunnitelman painopisteistä. Menettelyjen helpottaminen sitä paitsi nopeuttaa koko prosessia ja parantaa siten eurooppalaisten patentinhaltijoiden kilpailukykyä. Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehty sopimus muodostaa tärkeän perustan tehokkaalle, erikoistuneelle ja teknisesti pätevälle patenttioikeudenkäyntijärjestelmälle, jonka avulla voidaan parantaa oikeusvarmuutta sekä yksinkertaistaa ja tehostaa menettelyjä. Kuten täytäntöönpanon ongelmat osoittavat, tavoitteeksi pitäisi kuitenkin ottaa järjestelmän siirtäminen osaksi EU:n lainsäädäntöjärjestelmää. Sitä odotettaessa on ehdottoman tärkeää pyrkiä estämään lisäviivästykset, joita jäsenvaltioissa toteutettavat käsittelyt ja/tai Yhdistyneen kuningaskunnan irtautuminen sopimuksesta voivat aiheuttaa. Se, että EU:n osuus maailman patenteista laski vuodesta 2009 vuoteen 2019 jyrkästi, 17,4 prosentista 11,3 prosenttiin, osoittaa selvästi, että lisätoimia tarvitaan.

3.1.2

Myyntiluvan alaiselle lääkkeelle tai kasvinsuojeluaineelle myönnettyä patenttisuojaa voidaan jatkaa lisäsuojatodistuksella. Se on niin muodoin tärkeä väline, jonka avulla voidaan kompensoida patentin antaman todellisen suojan menetystä, joka johtuu testien, kliinisten tutkimusten tai kenttäkokeiden vaaditusta kestosta sekä sääntelyprosessien pituudesta. ETSK pitää lisäsuojatodistuksia olennaisen tärkeinä uusien vaikuttavien aineiden ja tehoaineiden innovoinnin tehokkaan edistämisen kannalta sekä t&k-toiminnan houkuttelemiseksi EU:n alueelle. Tarkkaan harkituilla vapautuksilla lisäsuojatodistusten antamista oikeuksista on kuitenkin varmistettava lääkkeiden kohtuuhintaisuus ja riittävä saatavuus. Vaikka lisäsuojatodistusjärjestelmä on selkeä ja innovointia edistävä järjestelmä, se on edelleen hajanainen ja edellyttää lisäsuojatodistuksen hakemista erikseen jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa, jossa lisäsuojatodistuksen antama suoja halutaan voimaan. Yhtenäisen lisäsuojatodistusnimikkeen luominen ja yhtenäispatentteihin liittyviä lisäsuojatodistuksia keskitetysti myöntävän yhden viranomaistahon määrittäminen uudella erillisellä EU:n asetuksella tekisi lisäsuojatodistuksista patentinhaltijoiden kannalta houkuttelevampia, tarjoaisi innovoijille paremman suojan ja antaisi oikeusvarmuutta kolmansille osapuolille. ETSK kannattaa myös sitä, että tutkitaan mahdollisuuksia soveltaa optimoitua lisäsuojatodistusjärjestelmää sellaisilla uusilla aloilla, joiden tuotteet todennäköisesti edellyttävät myyntilupaa.

3.1.3

EU:n tavaramerkkilainsäädännön tarkistuksesta saatujen kokemusten perusteella ETSK on vakuuttunut siitä, että EU:n mallisuojalainsäädännön päivitys tulee onnistumaan. Näiden kysymysten EU-tason sääntelystä saatujen myönteisten kokemusten olisi kannustettava komissiota tekemään ehdotus uudeksi erilliseksi asetukseksi yhtenäispatentteihin liittyvistä lisäsuojatodistuksista ja pitkällä aikavälillä sisällyttämään yhtenäispatenttijärjestelmä EU:n oikeudelliseen järjestelmään.

3.1.4

ETSK toteaa, että maantieteelliset merkinnät ovat Euroopan unionin tuottajille ainutlaatuinen ja arvokas voimavara maailmanmarkkinoilla, joiden vapauttaminen etenee koko ajan ja joilla käydään yhä kiivaampaa kilpailua. EU:n maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmällä on maatalousalalle merkittävää taloudellista arvoa. Järjestelmä toimii yleisesti ottaen hyvin, mutta maantieteellisten merkintöjen suojan noudattaminen olisi vielä taattava esimerkiksi yhdenmukaistetun viranomaisvalvontajärjestelmän sekä elintarvikepetoksen yhteisen määritelmän avulla. Kauppasopimuksissakin olisi kiinnitettävä huomiota tällaisiin erityisiin suojatoimenpiteisiin. ETSK korostaa potentiaalia, joka voitaisiin saada käyttöön luomalla yhdenmukainen maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmä myös muille kuin maataloustuotteille, jotka ovat tärkeä osa paikallista identiteettiä. Merkinnät auttaisivat paikallisia tuottajia saamaan laatutuotteensa paremmin esille ja olisivat sitä paitsi omiaan parantamaan heikommin kehittyneiden alueiden tilannetta. Lisäksi rekisteröintimenettelyn yksinkertaistaminen hyödyttäisi tuottajia.

3.1.5

Yhteisön kasvinjalostajanoikeusjärjestelmä on niin ikään myönteinen esimerkki EU:n asetukseen perustuvasta yhdenmukaistetusta teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamistavasta. Järjestelmä voi tarjota myös pienille ja keskisuurille jalostajille turvallisen jalustan, ja siihen sisältyy tärkeitä poikkeuksia maatalouden ja jalostajien osalta. Se muodostaa tavoitteineen hyvän perustan, jonka pohjalta jalostajat voivat edistää tehokkaasti vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamista.

3.1.6

ETSK korostaa, että tekijänoikeuksien, mallien ja lähioikeuksien suojaaminen on olennaisen tärkeää kulttuurialan ja luovien alojen ammateissa. Nämä ammatit ovat merkittäviä taloudellisen vaurauden lähteitä, ja niillä on suuri merkitys eurooppalaisten arvojen, identiteetin ja kulttuurin, esimerkiksi arkkitehtonisten ja muiden kulttuuriteosten, kannalta. Niissä toimivilla ei silti useinkaan ole riittävästi tietämystä tai taloudellisia resursseja teollis- ja tekijänoikeuksiensa suojaamiseksi ja innovaatioiden tuotteistamiseksi. Tekijänoikeuskehystä ja tekijänoikeustietojen hallinnointia on tärkeää yhdenmukaistaa, ja lisäksi tulee tehostaa tukitoimenpiteitä.

3.1.7

Luovaa työtä ja etenkin keksintöjä tekevät työntekijät ovat mahdollisia oikeudenhaltijoita. On ratkaisevan tärkeää käynnistää EU:n, jäsenvaltioiden, eri alojen tai yritysten tasolla työmarkkinaosapuolten vuoropuheluprosessi, jonka puitteissa sovitaan oikeudellisten sääntöjen rinnalla keskitetyn sopimisen keinoin myös selkeistä ja oikeudenmukaisista teollis- ja tekijänoikeuksista, jotka tarjoavat tekijöille ja tuottajille kannustimia teosten tunnustamisen ja oikeudenmukaisen taloudellisen korvauksen muodossa. Tekijänoikeuksien luovuttamista koskevien sopimusten ei pitäisi katsoa velvoittavan kaikkien teollis- ja tekijänoikeuksien siirtämiseen työnantajalle ilman asianmukaista korvausta.

3.1.8

Biotekniikkadirektiivi tarjoaa tärkeät puitteet bioteknologian keksintöjen oikeudelliselle suojalle. Siinä käsitellään poliittisesti ja eettisesti arkoja aiheita, ja sitä laadittaessa on tämän vuoksi punnittu erittäin huolellisesti erilaisia ristikkäisiä etunäkökohtia. Biotekniikan nopea kehitys on kuitenkin tarpeen myös terveyteen sekä suurepidemioiden ja nälän maailmanlaajuiseen torjuntaan liittyen, ja sen vuoksi on tärkeää edistää laajasti näiden alojen tutkimusta ja innovointia mutta myös levittää ja lisensoida tehokkaasti t&i-toiminnan tuloksia.

3.1.9

Liikesalaisuudet ovat teollis- ja tekijänoikeuksia täydentävää aineetonta omaisuutta. Niitä käytetään innovaatioiden ja teollis- ja tekijänoikeuksien syntyyn johtavassa luovassa prosessissa laajalti, minkä vuoksi niiden tehokkaan suojan varmistaminen on äärimmäisen tärkeää. ETSK pitääkin direktiivissä (EU) 2016/943 (1) vahvistetun perustan selkeyttämistä tärkeänä tavoitteena.

3.2   Aineettoman omaisuuden hyödyntäminen ja käyttöönotto erityisesti pk-yrityksissä

3.2.1

ETSK näkee teollis- ja tekijänoikeuksien suojan tarjoamien mahdollisuuksien käytön lisäämisen pk-yrityksissä yhtenä toimintasuunnitelman päätavoitteista ja katsoo tämän koskevan kaikkia erilaisia aineettoman omaisuuden suojajärjestelmiä. EU:ssa toimivilla pk- ja mikroyrityksillä on paljon innovointipotentiaalia, mutta valtaosa niistä ei pysty tuottamaan lisäarvoa aineettomalle omaisuudelleen.

3.2.2

Kustannukset ovat yksi syy siihen, että vain 9 prosenttia EU:n pk-yrityksistä on rekisteröinyt teollis- ja tekijänoikeuksia. Patentinhankintakustannukset ovat EU:ssa tällä hetkellä huomattavasti korkeammat kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Japanissa, ja ne merkitsevät pk- ja mikroyrityksille valtavaa taloudellista rasitetta. Kustannuksia on siis alennettava, jotta pk-yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet suojata teollis- ja tekijänoikeutensa. Patenttien rekisteröintikustannuksia merkittävästi pienentävän yhtenäispatenttijärjestelmän nopea käyttöönotto on käännekohta innovatiivisille pk- ja mikroyrityksille, kuten vapaiden ammatinharjoittajien insinööritoimistoille. ETSK korostaa myös kaikenlaisen pk-yrityksille annettavan taloudellisen tuen ja neuvonnan merkitystä, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien käytön tukemiseen tarkoitetut Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) IPR-arvosetelit, pk-yritysten auttaminen hyödyntämään aineetonta omaisuuttaan rahoituksen saamiseksi sekä IPA4SME-ohjelma, josta voidaan myöntää jopa 15 000 euron rahoitusosuus teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien tarpeiden määrittämiseen ja näiden oikeuksien suojaamiseen. Komitea panee myös merkille patenttiasiamiesten tärkeän roolin tässä tukijärjestelmässä.

3.2.3

ETSK pitää yhtenä suurena ongelmana valtavaa aukkoa EU:n yritysten – erityisesti mutta ei yksinomaan pk- ja mikroyritysten – tietämyksessä teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointistrategioista. Helposti saatavilla olevan yleisluonteisen ja räätälöidyn tiedon, tuen ja neuvonnan tarjoaminen pk- ja mikroyrityksille erilaisten ohjelmien ja aloitteiden, kuten teollis- ja tekijänoikeusneuvontaa antavien EU:n palvelupisteiden, sekä eri kanavien ja verkostojen kautta on siksi erittäin tärkeää tämän ongelman ratkaisemiseksi, ja tällaista toimintaa olisi laajennettava edelleen. Yrittäjien tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksien tarjoamista mahdollisuuksista tulee lisätä, ja lisäksi tarvitaan erilaisia matalan kynnyksen koulutusohjelmia. ETSK ehdottaa sen kartoittamista, millä eri tavoilla EU:n yrityksiin voitaisiin saada lisää teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnin asiantuntijoita.

3.2.4

ETSK haluaa myös käynnistää keskustelun keinoista edistää tietämystä teollis- ja tekijänoikeuksista ja niiden hallinnoinnista kaikilla EU:n koulutusjärjestelmien tasoilla. Perustiedot ja valveuttaminen tästä aiheesta pitäisi sisällyttää toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen, ja esimerkiksi liiketalouden ja tekniikan alan opinnoissa olisi perehdyttävä teollis- ja tekijänoikeuksiin syvällisemmin. Teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia olisi lisäksi opetettava omana aineenaan korkeakoulutasolla. ETSK on vakuuttunut siitä, että osaamisen saatavuuden parantaminen on omiaan lisäämään teollis- ja tekijänoikeussuojan hyödyntämistä.

3.2.5

Tutkimustulosten muuntaminen innovaatioiksi on selvästi hyvin tärkeää, ja ETSK suhtautuukin myönteisesti kaikkiin toimiin, joilla edistetään tietämyksen siirtoa ja parempaa teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointia tutkimus- ja innovointiyhteisössä. Pk- ja mikroyritykset ovat hankeyhteenliittymissä usein pieniä yhteistyökumppaneita ja tarvitsevat tässä roolissa nykyistä parempaa tukea pystyäkseen tuotteistamaan aineetonta omaisuuttaan ja suojaamaan oikeutensa tällaisissa yhteenliittymissä. Tähän olisi kiinnitettävä erityistä huomiota räätälöityä neuvontaa ja apua tarjoavissa tukiohjelmissa.

3.3   Teollis- ja tekijänoikeussuojan alaisen omaisuuden käyttö ja jakaminen

3.3.1

Vallitseva terveyskriisi on tehnyt selväksi, että kriittisissä tilanteissa on voitava hyödyntää systeemisesti merkittävää aineetonta omaisuutta. Teollis- ja tekijänoikeudet eivät saa haitata pandemiarokotteiden tai -hoitojen saatavuutta ja käyttöön saamista. Julkisin varoin Euroopan unionissa tehdyn tutkimustyön vaikutukset pitäisi maksimoida varmistamalla, että sen poikima tietämys ja aineeton omaisuus saadaan yhteiskäyttöön. Hätätilanteissa yhteiskunnan turvaverkkona toimivat toisaalta myös tehokkaat pakkolisensointijärjestelmät. Niihin liittyvien menettelyjen yhteydessä tulee punnita huolellisesti eri etunäkökohdat, ja samalla tulee varmistaa, että menettelyt ovat nopeita ja että niitä koordinoidaan EU:n tasolla, jotta kansanterveydellisiin tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman tehokkaasti. ETSK korostaa tässä yhteydessä lisäksi kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden valmistusta koskevien patenttien pakkolisensoinnista annetun asetuksen (EY) N:o 816/2006 (2) merkitystä.

3.3.2

Aineettoman omaisuuden lisensoinnin ja yhteiskäytön helpottamiseksi on lisättävä avoimuutta teollis- ja tekijänoikeuksien omistuksen ja hallinnoinnin suhteen. ETSK korostaa tähän liittyen myös tarvetta ottaa yhtenäispatenttijärjestelmä nopeasti käyttöön sekä sen merkitystä, että tekijänoikeusinfrastruktuuria kehitetään oikeudenhaltijatietojen, käyttöehtojen ja lisensointimahdollisuuksien osalta, myös lohkoketjuteknologia huomioon ottaen.

3.3.3

Koska standardointiprosessiin liittyy monien erilaisten sidosryhmien intressejä, essentiaalipatenttien kohdalla tarvitaan erityisen suurta läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisia lisensointisääntöjä. ETSK kannattaakin lähestymistapoja, joissa pyrkimyksenä on luoda essentiaalisuuden arviointia varten riippumaton järjestelmä ja toteuttaa toimenpiteitä oikeuksien loukkausten sekä jännitteitä aiheuttavien seikkojen vähentämiseksi.

3.3.4

ETSK tiedostaa, että datan EU:n laajuisen ja eri alojen välisen yhteiskäytön ja liikkumisen edistäminen avaa taloudellisia mahdollisuuksia, mutta korostaa, että mahdollistettaessa datan liikkuminen ja laaja käyttö tulee sovittaa tasapainoisesti yhteen yksityisyyden suojan, tietoturvan ja turvallisuuden varmistaminen, eettisten normien noudattaminen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyvien perusteltujen intressien turvaaminen. Tämä tulee taata tietokantadirektiivin (3) vuonna 2021 suoritettavan uudelleentarkastelun yhteydessä.

3.4   Teollis- ja tekijäoikeusloukkaukset

3.4.1

Oikeuksien kunnioittamisen tehokas valvonta ja tehokkaat oikeussuojakeinot ovat aineettoman omaisuuden suojajärjestelmän toimivuuden keskeisiä edellytyksiä, ja valvontaa ja oikeussuojakeinoja tulee siksi vahvistaa huomattavasti. ETSK korostaa, että yhdistetyn patenttituomioistuimen toiminnan aloittaminen on suuri edistysaskel patenttioikeuksien valvonnassa ja että teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen valvontaa muissa tällaisia oikeuksia koskevissa järjestelmissä (esim. vakuutukset) tulee niin ikään tehostaa merkittävästi käytännön ja/tai oikeudellisin toimenpitein. Varsinkaan pk- ja mikroyrityksillä ei useinkaan ole voimavaroja huolehtia siitä, että niiden immateriaalioikeuksia kunnioitetaan.

3.4.2

Digitalisaatio on tuonut mukanaan uudenlaisia teollis- ja tekijäoikeuksien loukkauksia, joista esimerkkeinä voidaan mainita liikesalaisuuksien kybervarkaudet sekä laiton suoratoisto. ETSK pitää tervetulleina sitovia säännöksiä, kuten digitaalipalvelusäädöstä (4), sillä ne parantavat oikeudellista kehystä.

3.4.3

Väärennökset ja piratismi aiheuttavat EU:ssa valtavia myyntimenetyksiä mutta myös terveys-, turvallisuus- ja tietoturvariskejä kuluttajille. ETSK on tyytyväinen kaavailtuun kaikkien sidosryhmien yhteistyöhön, EU-tason keinovalikoiman luomiseen ja Euroopan petostentorjuntaviraston roolin vahvistamiseen väärennösten torjunnassa.

3.5   Reilun pelin periaatteet globaalilla tasolla

3.5.1

EU ei ole teollis- ja tekijänoikeuksien alalla johtoasemassa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Aasia kasvatti vuonna 2019 osuuttaan maailman kaikista patenttihakemuksista 65 prosenttiin, kun taas EU:n osuus romahti vuonna 2009 vallinneesta 17,4 prosentin tasosta 11,3 prosenttiin. EU:n asemaa on näin ollen äärimmäisen tärkeää pyrkiä kohentamaan.

3.5.2

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen ja valvominen on EU:n ulkopuolisissa maissa toimiville eurooppalaisille yrityksille lisähaaste, ja ETSK kannattaakin kaikkia tilanteen parantamiseen tähtääviä komission toimia. Pyrkiminen korkeatasoisen suojan takaaviin teollis- ja tekijänoikeusmääräyksiin vapaakauppasopimusneuvotteluissa ja vuoropuhelu immateriaalioikeuksista kauppakumppanien kanssa ovat tärkeitä pitkän aikavälin toimintamalleja samoin kuin yhteistyö maailmanlaajuisissa organisaatioissa (esim. Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO ja Maailman kauppajärjestö WTO) ja osallistuminen globaaleihin teollis- ja tekijänoikeussopimuksiin.

3.5.3

ETSK korostaa sellaisten suorien tukivälineiden merkitystä, joiden avulla voidaan jakaa tietoa EU:n ulkopuolisissa maissa toimiville yrityksille. Tällaisia ovat mm. ulkomaisten sijoitusten seurantamekanismi, väärennösten ja piratismin seurantalista sekä säännöllisesti päivitettävä raportti kolmansista maista (Third Country Report). Pk- ja mikroyrityksille teollis- ja tekijänoikeusneuvontaa antavien palvelupisteiden kaltaiset toimet ovat erityisen tärkeitä, ja niitä olisi kehitettävä edelleen.

---

(1)  EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 9.6.2006, s. 1.

(3)  EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20.

(4)  COM(2020) 825 final.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digimarkkinasäädös)”

(COM(2020) 842 final – 2020/0374(COD))

(2021/C 286/12)

Esittelijä:

Emilie PROUZET

Lausuntopyyntö	Euroopan unionin neuvosto, 10.2.2021 Euroopan parlamentti, 8.2.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava jaosto	Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	31.3.2021
Hyväksyminen täysistunnossa	27.4.2021
Täysistunnon nro	560
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	179/9/16

1.   Päätelmät ja korkean tason suositukset

1.1

Viime vuosikymmenen aikana on noussut esiin sekä kilpailu- että sisämarkkinasääntöihin liittyviä kysymyksiä ja tarpeita, ja ne ovat eittämättä lisääntyneet covid-19-kriisin aikana. ETSK suhtautuu myönteisesti digimarkkinasäädöstä koskevaan asetusehdotukseen, jonka tavoitteena on estää portinvartija-asemassa olevia toimijoita asettamasta yrityksille ja kuluttajille epäoikeudenmukaisia ehtoja ja varmistaa keskeisten digitaalisten palvelujen saatavuus.

1.2

Verkkoalustat ovat alati läsnä oleva ilmiö, joka haastaa vakiintuneita toimijoita muuttamalla tapaa, jolla tuotamme ja kulutamme tuotteita ja palveluja, mutta myös sitä, miten työskentelemme ja työllistämme ihmisiä. ETSK pitää tältä pohjalta myönteisenä Euroopan komission kokonaisvaltaista tapaa käsitellä kaikkia tähän ekosysteemiin liittyviä eri näkökohtia. Komitea seuraa erityisen valppaasti verotukseen, tietojen hallintaan sekä työoloihin ja -ehtoihin liittyviä kysymyksiä. Viimeksi mainitun seikan osalta ETSK pitää ilahduttavana Euroopan komission järjestämää kuulemista alustatyöntekijöiden työolojen ja -ehtojen parantamisesta ja odottaa kiinnostuneena vuoden lopussa tulossa olevaa lainsäädäntöaloitetta.

1.3

Ensisijaisena tavoitteena on edelleen tasapuolisten toimintaedellytysten luominen digitaalisten markkinoiden eri toimijoille. Eurooppa tarvitsee oikeudenmukaista ja kilpailullista verkkoalustaympäristöä sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. ETSK katsoo digimarkkinasäädöksen ja digipalvelusäädöksen (1) muodostavan yhdessä perustan vuosien kuluessa täydennettävälle kehykselle, jota tulee soveltaa yhdenmukaisesti muiden keskeisten digitaalipolitiikkojen kanssa. Tällaiset politiikat liittyvät mm. sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseen, yleiseen tietosuoja-asetukseen, P2B-asetukseen (asetus oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten) ja kilpailusääntöjen sovittamiseen digitaaliaikakaudelle.

1.4

Oikeudenmukaisen ja innovointimyönteisen liiketoimintaympäristön turvaaminen loppukäyttäjiä samalla suojellen on edelleen olennaisen tärkeää. Ehdotettu digimarkkinasäädös tarjoaa vastauksen vauhdilla kehittyvälle digitaaliselle aikakaudelle, sillä siinä säädetään lyhyistä määräajoista ja nopeasti päivitettävissä olevista menettelyistä unohtamatta myöskään oikeusvarmuutta ja oikeutta puolustukseen. ETSK katsoo kuitenkin, että 16 artiklaa, jossa säädetään velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta markkinatutkimuksesta, tulee tiukentaa sekä tarkasteluajanjakson pituuden (sen odottaminen, että viiden vuoden aikana todetaan kolme noudattamattajättämistapausta, aiheuttaisi liikaa vahinkoa) että seuraamusten osalta.

1.5

Keskittymällä tiettyihin palveluihin riippumatta palveluntarjoajan sijoittautumispaikasta ja siitä, mitä lainsäädäntöä palvelun tarjoamiseen sovelletaan, komissio puuttuu tehokkaasti kysymykseen eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten verkkotoimijoiden tasapuolisista toimintaedellytyksistä. ETSK katsoo, että huomion kohdentaminen toimijan sijasta palveluun on oiva ratkaisu ongelmiin, joita hyvin erilaisten digitoimijoiden valvonnassa on tullut vastaan.

1.6

Toisin kuin digipalvelusäädöksessä, digimarkkinasäädöksessä ei suoraan vaadita alustojen portinvartijoiksi nimettyjä toimijoita nimeämään laillista edustajaa Euroopan unioniin. Jäljempänä kuvatut arviointi- ja tutkintamenettelyt edellyttävät kuitenkin ydinalustapalvelujen ja komission välistä vuoropuhelua ja koordinointia. ETSK suosittaa, että tekstiin lisätään viittaus digipalvelusäädöksen 10 ja 11 artiklaan, jotta varmistetaan, että kaikki portinvartijat nimeävät itselleen laillisen edustajan Euroopan unionissa.

1.7

ETSK:n mielestä on lisäksi ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, ettei hajanaisuus sisämarkkinoilla lisäänny entisestään yhä useamman valtion antamien kansallisten säädösten myötä. Komitea pitää EU-tason toimia äärimmäisen tärkeinä ja kannattaa varauksetta 1 artiklan 5 ja 7 kohtaa.

1.8

ETSK yhtyy digimarkkinasäädökseen myös siltä osin, että jäsenvaltioiden tulee voida tehdä tiivistä yhteistyötä komission kanssa (3 artiklan 6 kohdan, 33 artiklan tai samanaikaisesti kilpailusääntöjen nojalla tehtävän päätöksen puitteissa).

1.9

Silloin, kun vastuu juontuu samanaikaisesti digimarkkinasäädöksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan määräysten rikkomisesta, näitä kahta sääntökokonaisuutta voidaan ilmeisesti soveltaa samanaikaisesti. Digimarkkinasäädöksessä olisi sen vuoksi selvennettävä täytäntöönpano- ja koordinointiprosesseja oikeusvarmuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi (1 artiklan 6 kohta).

1.10

ETSK on sitä mieltä, että 10 artiklan mukaisen uusien velvoitteiden asettamisen ja 17 artiklan mukaisen käytäntöjen lisäämisen suhteen omaksutun erilaisen lähestymistavan syistä ja vaikutuksista on tarpeen keskustella yksityiskohtaisesti. Komitea pitää myös tarpeellisena määritellä portinvartijoita nimettäessä tarkasteltaviin kuuteen muuttujaan liittyvät erityiset poikkeukselliset olosuhteet (3 artiklan 6 kohta).

1.11

ESTK katsoo tämän perusteella, että ydinpalvelun, loppukäyttäjän ja yrityskäyttäjän määritelmien tulisi olla paljon tarkempia.

1.12

ETSK:n mielestä olisi selvennettävä, että 5 ja 6 artiklassa tarkoitetut käytännöt ovat kiellettyjä (mustalla listalla). Käytäntöjä koskevan 6 artiklan täytäntöönpanosta on kuitenkin sovittava erikseen komission ja portinvartijoiden välisen säännöllisen vuoropuhelun yhteydessä.

2.   Huomioita soveltamisalasta ja nimeämisestä

2.1

ETSK katsoo, että soveltamisala kattaa hyvin laajan joukon palveluja, jotka ovat tosin erittäin tärkeitä. Soveltamisalaan kuuluvat itse asiassa vain kyseisiin ydinalustapalveluihin suoraan liittyvät käytännöt, ja velvoitteita sovelletaan yksinomaan niihin. Komitea kannattaa oikeusvarmuuden takaamista siten, että asetusta tarkistetaan palvelujen laajuuden muuttuessa.

2.2

ETSK toteaa, että kaikki ydinpalvelumarkkinoiden toimintaa koskevat huolenaiheet eivät liity loppukäyttäjiin (ks. f, g ja h alakohdassa mainitut palvelut), ja pohtii, onko digimarkkinasäädöksen mukaisen prosessin vaikutusta yritysten välisiin ydinpalveluihin arvioitu riittävästi varsinkaan mainosalan ekosysteemin (mainosmarkkinat) osalta.

2.3

Jos ydinpalveluja tarjotaan, on mahdollista arvioida, onko jollakin tällaisten palvelujen tarjoajalla ominaisuuksia, joiden kaikkien täyttyessä toimija katsotaan kyseisen palvelun osalta portinvartijaksi. ETSK kannattaa tällaista kumulatiivista lähestymistapaa.

2.4   Erityishuomioita portinvartijaolettamaan liittyvästä määrällisestä arvioinnista

2.4.1

ETSK toteaa, että ensimmäisenä kynnysarvona on kyseisestä palvelusta kertyvän liikevaihdon sijasta alustan omistavan yrityksen kokonaisliikevaihto, mukaan lukien kaikki sellainenkin liiketoiminta, joka ei pohjaudu alustoihin tai ole verkkoliiketoimintaa.

2.4.2

ETSK kannattaa taloustietoihin perustuvaa kynnysarvoa ja erityisesti sitä, miten siihen on sisällytetty markkina-arvo, jotta voidaan ottaa huomioon alustojen kyky muuntaa käyttäjät ja rahoituskapasiteettinsa rahaksi (mukaan lukien kyky hyödyntää pääsyä rahoitusmarkkinoille).

2.4.3

ETSK tiedostaa toisen kynnysarvon yhteydessä käyttäjämäärään liittyvien kriteerien merkityksen (tarkastelun kohteena olevan nimenomaisen ydinalustapalvelun osalta).

2.4.4

Ehdotuksessa esitetty loppukäyttäjän määritelmä (2 artiklan 16 alakohta) on lähellä kuluttajan määritelmää, ja sitä käytetään, kuten yleensä, ammattikäyttäjän vastakohtana. Ehdotetun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetään kestoon (kuukaudet) ja merkityksellisyyteen (aktiivisuus) perustuvia loppukäyttäjiin liittyviä määritteitä. ETSK katsoo, että loppukäyttäjän määritelmän tulisi olla täsmällinen (käyttäjät, jotka käyvät sivustolla ja käyttävät sitä kuukausittain). Sama koskee yrityskäyttäjiä. Komitea kehottaa oikeusvarmuuden vuoksi selventämään asetusehdotuksessa loppukäyttäjän ja yrityskäyttäjän käsitteitä tai ainakin määrittelemään ne.

2.5   Erityishuomioita portinvartijoiden laadullisesta arvioinnista

2.5.1

Jos kaikki kynnysarvot eivät ylity, komissio voi tehdä markkinatutkimuksen. Jäsenvaltio voi pyytää tätä (15 artikla), ja tässä yhteydessä määritellään kuuden muun muuttujan perusteella, täyttääkö kyseinen alusta kolme määrityskriteeriä (3 artiklan 6 kohta).

2.5.2

Euroopan komission esittämässä laadullisessa sisämarkkinaselvityksessä tarkastellaan monia kilpailuoikeudellisesti ja taloustieteellisesti merkityksellisiä muuttujia. Ennakkotapausten puuttuessa (portinvartijaksi nimeäminen ei edellytä merkityksellisten markkinoiden määrittelemistä tai määräävän markkina-aseman osoittamista) on epäselvää/testaamatta, montako ominaisuutta tai muuttujaa tulee kyseeseen ja miten vahvoja ne ovat.

2.5.3

Jos tavoitteena on puuttua tilanteisiin, jotka ovat verrattavissa määrällisessä arvioinnissa määriteltyihin tilanteisiin mutta joissa kynnysarvot eivät ylity, ETSK pitää arviointimekanismin sisällön kuvausta hyvin suppeana. Ensi näkemältä mikään ei estä tulkitsemasta näitä muuttujia laajemmin ja soveltamasta niitä suurempaan joukkoon toimijoita, sillä kuten tiedämme, monet liiketoimintamallit talouden eri sektoreilla kehittyvät digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien kautta ja niiden puitteissa tehdään tähän liittyviä kokeiluja.

2.5.4

Koska toimija voidaan nimetä mainittujen kuuden muuttujan perusteella portinvartijaksi, ETSK katsoo, että niihin liittyvät erityiset poikkeukselliset olosuhteet olisi määriteltävä.

3.   Huomioita luetelluista käytännöistä

3.1

Jotta voidaan ymmärtää digimarkkinasäädöstä koskevassa ehdotuksessa esitettyjä luetteloita erilaisista käytännöistä, on ETSK:n mielestä tärkeää luoda katsaus komission aiempaan työhön: viime vuosina yksilöityihin käytäntöihin, uuden P2B-asetuksen soveltamisalaan jo sisältyviin käytäntöihin sekä käytäntöihin, jotka voitaisiin kattaa mukauttamalla kilpailulainsäädäntöä digitaaliseen ekosysteemiin.

3.2

Soveltamisalaan kuuluvat käytännöt olisi ETSK:n mielestä rajattava selvemmin, etenkin jos komissio voi lisätä niitä. Vaikuttaakin siltä, että monissa 5 artiklassa tarkoitetuissa käytännöissä on kyse alustojen ydinpalveluista, kun taas 6 artiklassa viitataan tällaisten ydinalustapalvelujen käyttöön markkinatulosten edistämistarkoituksessa ja niihin vaikuttamiseksi.

3.3

ETSK kehottaa luomaan vankan sertifiointijärjestelmän, joka perustuu testimenettelyihin, joiden avulla yritykset voivat varmistaa tekoälyjärjestelmiensä luotettavuuden ja turvallisuuden. Algoritmipohjaisen päätöksenteon läpinäkyvyys (etenkin luokitusjärjestelmissä), jäljitettävyys ja selitettävyys ovat tekninen haaste, jonka selättämiseksi tarvitaan tukea EU:n rahoitusvälineistä, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmasta (2).

3.4   Erityishuomioita epäoikeudenmukaisista datavetoisista käytännöistä

3.4.1

ETSK pitää tarpeellisena parantaa edelleen yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanoa määrittelemällä tarkemmin 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettu käytäntö. Komitea kannustaa Euroopan komissiota myös tarkastelemaan yleistä tietosuoja-asetusta ja siihen liittyviä säädöksiä säännöllisesti uudelleen teknologian kehityksen valossa (3).

3.4.2

Tiedon tosiasiallisen siirrettävyyden osalta (6 artiklan h alakohta) ETSK huomauttaa, että pilvipalveluala laatii parhaillaan tietojen vapaata liikkuvuutta koskevan asetuksen mukaisesti käytännesääntöjä, joilla on tarkoitus varmistaa sopimusten ja teknisten vaatimusten läpinäkyvyys sopimusten päättämistä ajatellen ja sen mahdollistamiseksi, että tietoja voidaan siirtää pilvipalvelujen tarjoajien välillä tai takaisin omiin tietovarastoihin. Käytännesääntöjen kykyä edistää siirrettävyyttä pilvipalvelumarkkinoilla arvioidaan piakkoin.

3.5   Erityishuomioita epäreiluista omaa yritystä suosivista käytännöistä

3.5.1

Digimarkkinasäädöksen mukaan portinvartijat eivät saa kohdella muita suotuisammin edes samaan yritykseen kuuluvia kolmansia osapuolia. Tätä tarkennusta ei kuitenkaan toisteta muissa säännöksissä, vaikka portinvartija voisi pyrkiä välttämään niissä säädettyjä rajoituksia toimittamalla asiaan liittyviä tietoja kolmannelle osapuolelle. Esimerkkeinä voidaan mainita 5 artiklan a alakohta ja 6 artiklan 1 kohdan a alakohta, joissa ei kielletä tietojen siirtämistä kolmannelle osapuolelle (kuuluupa se samaan yritykseen tai ei). Ehdotetun asetuksen 11 artikla tarjoaa jonkinlaisen ratkaisun, mutta komitea ei pidä sitä riittävänä.

3.5.2

Ehdotetun asetuksen 5 artiklan b alakohdan pariteettilausekkeen perusteella portinvartijat eivät saisi estää yrityskäyttäjiä tarjoamasta kuluttajille samoja tuotteita ja palveluja muiden verkossa toimivien välityspalvelujen tai hakukoneiden kautta ehdoin, jotka poikkeavat niiden omalla alustalla sovellettavista ehdoista. ETSK katsoo, että ilmaus ”hinnoin tai ehdoin, jotka poikkeavat” on laaja ja voi viitata hinnan lisäksi muihinkin seikkoihin, jotka on mahdollisesti määriteltävä.

3.6   Erityishuomioita epäoikeudenmukaisista käyttöehdoista

3.6.1

ETSK toteaa 5 artiklan d alakohdassa tarkoitetun käytännön osalta, että P2B-asetukseen sisältyy jo säännöksiä, joilla varmistetaan yrityskäyttäjien mahdollisuus tehdä valituksia sekä avoimuus valitusten käsittelyssä, ja kyseenalaistaa tämän käytännön tarkoituksenmukaisuuden. Komitea aprikoi, miksei se koske loppukäyttäjiä.

4.   Huomioita tutkinta-, täytäntöönpano- ja seurantavaltuuksista

4.1

Asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten osallistamista päätöksentekoon, joka liittyy 3 artiklan 6 kohdan soveltamiseen, olisi harkittava perusteellisemmin. Komitea katsoo, että jäsenvaltion viranomaisilla olisi oltava oikeus pyytää komissiolta 6 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä ja että komissiolla olisi oltava vastaavasti velvollisuus keskustella pyynnöstä ja tarvittaessa antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuus toteuttaa alustavia toimenpiteitä komission päätöstä odotettaessa. Komission olisi myös pyydettävä päätöstä varten lausunto kaikilta jäsenvaltioilta, joissa mahdollinen portinvartija toimii.

4.2

Ehdotetussa asetuksessa yhdistyvät alustojen itsearviointi ja toimivaltaisen viranomaisen eli Euroopan komission suorittama arviointi. Arvioinnin tekee kuitenkin ensisijaisesti ydinpalveluja tarjoava alusta, jonka on ilmoitettava komissiolle kynnysarvojen saavuttamisesta kolmen kuukauden kuluessa (3 artiklan 3 kohta). ETSK toteaa, että digimarkkinasäädöksen mukainen prosessi tekee alustoista vastuuvelvollisia, ja pitää tätä myönteisenä. Se toteaa myös, että ehdotuksessa kunnioitetaan oikeutta puolustukseen ja muutoksenhakuun ja otetaan huomioon digitaalisen liiketoiminnan kehitysvauhti.

4.3

ETSK kannattaa digimarkkinasäädökseen liittyviä toimenpiteitä, jotka avaavat komissiolle mahdollisuuden arvioida ja seurata portinvartija-alustojen kasvua, esimerkiksi yritysten sulautumisia, jotka eivät ylitä asetuksen (EY) N:o 139/2004 (4) mukaisia raja-arvoja.

4.4

ETSK pitää niin ikään hyvänä, että komissio arvioi, pystytäänkö EU:n nykyisen järjestelmän avulla seulomaan riittävän hyvin esiin sellaiset pienen liikevaihdon kohteiden merkittävät hankinnat, joilla voi olla vaikutusta kilpailuun EU:n sisämarkkinoilla (5). Komission jäsenen Margrethe Vestagerin ehdotus siitä, että kansallisilta kilpailuviranomaisilta alettaisiin ottaa vastaan lausuntopyyntöjä sulautumisista riippumatta siitä, onko kyseisillä viranomaisilla toimivaltaa tutkia asiaa, voisi olla toteuttamiskelpoinen (6).

4.5

Toimien vaikutuksen maksimoimiseksi Euroopan komission rinnalle tulee perustaa suunniteltu digitaalisten markkinoiden neuvoa-antava komitea. ETSK pitää 32 artiklaa tältä osin hyvin epämääräisenä ja katsoo, että neuvoa-antavan komitean tehtäväksi olisi annettava jatkuva valvonta ja seuranta. ETSK kehottaa myös harkitsemaan, voisiko kyseinen komitea ottaa vastaan valituksia kuluttajajärjestöiltä ja työmarkkinaosapuolilta.

4.6

ETSK katsoo, että elinkeinoelämän etujärjestöjä, kuluttajajärjestöjä ja ammattiliittoja olisi kuultava ja niiden näkemykset olisi otettava huomioon, kuten kilpailuasioissa. Digimarkkinasäädöksen 20 artiklassa valtuutetaan komissio kuulemaan eri tahoja ja kirjaamaan lausuntoja. ETSK suosittaa, että edellä mainittujen tahojen osallistuminen ja niiden oikeus tulla kuulluksi kirjataan selkeästi tähän artiklaan.

---

(1)  ETSK:n lausunto digipalvelusäädöksestä

(2)  EUVL C 47, 11.2.2020, s. 64.

(3)  EUVL C 47, 11.2.2020, s. 64.

(4)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(5)  https://one.oecd.org/document/DAF/COMP/WD(2020)24/en/pdf

(6)  https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2019-2024/vestager/announcements/future-eu-merger-control_en