30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/1

(1)

Maailman kauppajärjestön (WTO) riitojenratkaisuelin hyväksyi 27 päivänä tammikuuta 2003 valituselimen raportin (1) ja valituselimen vahvistaman paneelin raportin (2), joissa todetaan, että polkumyynnin ja tukien vastainen laki ei ole WTO-sopimuksissa Yhdysvalloille määrättyjen velvoitteiden mukainen.

(2)

Koska Yhdysvallat ei ole saattanut lainsäädäntöään asianomaisten sopimusten mukaiseksi, yhteisö pyysi riitojenratkaisuelimeltä lupaa keskeyttää vuonna 1994 tehdyn GATT-sopimuksen (tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus) mukaisten tariffimyönnytystensä ja niihin liittyvien velvoitteiden soveltamisen Yhdysvaltoihin (3). Yhdysvallat vastusti tariffimyönnytysten ja niihin liittyvien velvoitteiden keskeytyksen tasoa, joten asia saatettiin välimiesmenettelyyn.

(3)

Välimies määritti 31 päivänä elokuuta 2004, että yhteisölle joka vuosi aiheutuvat etuuksien mitätöivät tai heikentävät vaikutukset olivat 72 prosenttia yhteisöstä tulevassa tuonnissa kannettaviin polkumyynti- tai tasoitustulleihin liittyvien polkumyynnin ja tukien vastaisen lain nojalla suoritettavien maksujen määrästä viimeisimpänä vuotena, jolta Yhdysvaltojen viranomaisten julkaisemat tiedot olivat tuolloin käytettävissä. Välimies totesi, että yhteisön myönnytysten tai muiden velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen siten, että sidottujen tullien lisäksi otetaan käyttöön ylimääräinen tuontitulli Yhdysvalloista peräisin oleville tuotteille, joiden kaupan vuotuinen kokonaisarvo ei ylitä etuuksien mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia, olisi WTO-sääntöjen mukainen toimenpide. Välimiehen tekemän päätöksen mukaisesti riitojenratkaisuelin myönsi 26 päivänä marraskuuta 2004 luvan keskeyttää vuonna 1994 tehdyn GATT-sopimuksen mukaisten tariffimyönnytysten ja niihin liittyvien velvoitteiden soveltamisen Yhdysvaltoihin.

(4)

Viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot polkumyynnin ja tukien vastaisen lain nojalla suoritetuista maksuista koskevat verovuonna 2004 (1 päivän lokakuuta 2003 ja 30 päivän syyskuuta 2004 välinen aika) kannettujen polkumyynti- ja tasoitustullien jakamista. Yhdysvaltojen tulli- ja rajavalvontalaitoksen julkaisemien tietojen perusteella yhteisölle aiheutuneet etuuksien mitätöivät tai heikentävät vaikutukset olivat 27,81 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Sen vuoksi yhteisö voi keskeyttää tariffimyönnytystensä soveltamisen Yhdysvaltoihin vastaavan määrän mukaisesti. Arvon perusteella kannettavan 15 prosentin ylimääräisen tuontitullin vaikutus liitteessä I mainittavien Yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuontiin on yhden vuoden aikana kaupan arvona mitattuna enintään 27,81 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Yhteisön pitäisi keskeyttää näiden tuotteiden osalta tariffimyönnytystensä soveltaminen Yhdysvaltoihin 1 päivästä toukokuuta 2005 alkaen.

(5)

Jos Yhdysvallat ei pane täytäntöön riitojenratkaisuelimen päätöstä ja suositusta, komission pitäisi mukauttaa vuosittain keskeyttämisen taso vastaamaan etuuksien mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia, joita polkumyynnin ja tukien vastainen laki on tuona aikana yhteisölle aiheuttanut. Komission pitäisi muuttaa liitteessä I olevaa luetteloa tai ylimääräisen tuontitullin suuruutta siten, että ylimääräisen tuontitullin vaikutus asianomaisten Yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuontiin vastaa yhden vuoden aikana enintään etuuksien mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia kaupan arvona mitattuna.

(6)

Komission pitäisi noudattaa seuraavia vaatimuksia:

(7)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti.

(8)

Ylimääräisen tuontitullin kiertämisen estämiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

a)

Etuuksien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten on oltava 72 prosenttia yhteisöstä tulevassa tuonnissa kannettaviin polkumyynti- tai tasoitustulleihin liittyvistä mainitun polkumyynnin ja tukien vastaisen lain nojalla suoritettavista maksuista viimeisimpänä vuotena, jolta Yhdysvaltojen viranomaisten julkaisemat tiedot olivat tuolloin käytettävissä.

b)

Muutos on tehtävä siten, että ylimääräisen tuontitullin vaikutus asianomaisten Yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuontiin on yhden vuoden aikana enintään yhtä suuri kuin etuuksien mitätöivät tai heikentävät vaikutukset kaupan arvona laskettuna.

c)

Kun keskeytyksen tasoa nostetaan, komissio lisää tuotteita liitteeseen I, paitsi jos kyseessä ovat e alakohdassa tarkoitetut olosuhteet. Tuotteet valitaan liitteessä II olevasta luettelosta siinä esitetyssä järjestyksessä.

d)

Kun keskeytyksen tasoa alennetaan, komissio poistaa tuotteita liitteestä I, paitsi jos kyseessä ovat e alakohdassa tarkoitetut olosuhteet. Komissio poistaa ensin tuotteet, jotka oli lisätty liitteessä I olevaan luetteloon myöhemmässä vaiheessa. Tämän jälkeen komissio poistaa liitteestä I tuotteita siinä esitetyssä järjestyksessä.

e)

Komissio muuttaa ylimääräisen tullin suuruutta, kun keskeytyksen tasoa ei voida muuttaa etuuksien mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia vastaavaksi, ja tämä tapahtuu joko lisäämällä tuotteita liitteessä I olevaan luetteloon tai poistamalla tuotteita siitä.

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/6

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/8

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Tuet on vahvistettava ottaen huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2).

(3)

Vehnän ja rukiin hienoihin jauhoihin, rouheisiin ja karkeisiin jauhoihin sovellettava tuki on laskettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden valmistukseen tarvittava viljamäärä. Nämä määrät vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1501/95.

(4)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa. Sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta vilja-alan nykyiseen markkinatilanteeseen ja erityisesti näiden tuotteiden noteerauksiin ja hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava liitteessä mainitun suuruiseksi.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/10

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa,

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (ETY) N:o 1766/92 (3) 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää korjauskertoimen eriyttämistä määräpaikan mukaan,

(4)

Korjauskerroin ja tuki on vahvistettava samaa menettelyä noudattaen. Kerrointa voidaan muuttaa kahden vahvistamisen välisenä aikana.

(5)

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/12

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Tuet on vahvistettava ottaen huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2) 1 artiklassa tarkoitetut tekijät.

(3)

Maltaisiin sovellettava tuki on laskettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden valmistukseen tarvittava viljamäärä. Nämä määrät vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1501/95.

(4)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa. Sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta vilja-alan nykyiseen markkinatilanteeseen ja erityisesti näiden tuotteiden noteerauksiin ja hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava liitteessä mainitun suuruiseksi.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/14

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa.

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (ETY) N:o 1766/92 (3) 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/16

(1)

Elintarvikeapuna toimitettavista maataloustuotteista aiheutuvien menojen yhteisörahoituksesta 21 päivänä lokakuuta 1974 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2681/74 (3) 2 artiklassa säädetään, että asiaa koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti vahvistettuja vientitukia vastaava osa menoista kuuluu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoon.

(2)

Yhteisön elintarvikeaputoimia koskevan talousarvion laatimisen ja hallinnon helpottamiseksi ja jotta jäsenvaltiot saisivat tietoonsa kansallisia elintarvikeaputoimia koskevan yhteisön rahoitusosuuden, olisi määriteltävä näille toimille myönnettävien tukien taso.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 3072/95 13 artiklassa säädettyjä vientitukea koskevia yleisiä sääntöjä ja sen soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin edellä mainittuihin toimiin.

(4)

Riisin vientituen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet määritellään asetuksen (EY) N:o 3072/95 13 artiklassa.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/18

(1)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2) vahvistetaan muun muassa interventioelinten hallussa olevien, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista saatujen alkoholien varastojen myyntiä koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1623/2000 80 artiklan mukaisesti olisi järjestettävä tarjouskilpailuja viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin myymiseksi uusiin teollisiin käyttötarkoituksiin, jotta yhteisön viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin varastot pienentyisivät ja jotta yhteisössä voitaisiin toteuttaa pienimuotoisia teollisuushankkeita tai jalostaa teollisiin tarkoituksiin vietäväksi tarkoitettuja tavaroita. Jäsenvaltioiden varastoima viininvalmistuksesta peräisin oleva alkoholi muodostuu määristä, jotka on saatu viinikaupan yhteisestä järjestämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista.

(3)

Myyntihinnat ja vakuudet on ilmoitettava ja maksut suoritettava euroina 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (3) mukaisesti.

(4)

On aiheellista vahvistaa tarjousten vähimmäishinnat jaoteltuina loppukäyttöluokan mukaan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

Onivins-Libourne, Délégation nationale

17, avenue de la Ballastière, boîte postale 231

F-33505 Libourne Cedex

puhelin (33-5) 57 55 20 00

teleksi 57 20 25

faksi (33-5) 57 55 20 59

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/21

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen 29 päivänä lokakuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1973/2004 (2) säädetään muun muassa kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan pinta-alatukia koskevista edellytyksistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1973/2004 56 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan mukaisesti kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan pinta-alatukien myöntämisedellytyksenä on mainitun asetuksen liitteessä V lueteltujen siemenlajikkeiden käyttö. Kyseinen tukikelpoisuusedellytys ei ole kuitenkaan perusteltu asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 vahvistettujen tuotantomääristä riippuvien tukien yhteydessä, koska pellavan ja muiden peltokasvien hehtaarikohtaisten tuotantomääristä riippuvien tukien määrä on sama. Tuotantomääristä riippumattomassa järjestelmässä ei ole pellavan lajikeluetteloon viittaavaa säännöstä. Yksinkertaistamisen vuoksi on aiheellista kumota kyseinen edellytys.

(3)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1973/2004 olisi muutettava vastaavasti.

(4)

Koska asetusta (EY) N:o 1973/2004 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaviin markkinointivuosiin, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Poistetaan 56 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta.

2)

Poistetaan liite V.

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/22

(1)

Voin myynnistä alennettuun hintaan sekä konditoriatuotteiden, jäätelöiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetulle kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävästä tuesta 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2571/97 (2) mukaisesti interventioelimet myyvät tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntävät kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 18 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava voin vähimmäismyyntihinta sekä kermalle, voille ja voiöljylle, jotka voidaan erottaa niiden käyttötarkoituksen, voin rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti, myönnettävän tuen enimmäismäärä, tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Jalostusvakuuksien määrä tai määrät on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/24

(1)

Voin myynnistä alennettuun hintaan sekä konditoriatuotteiden, jäätelöiden ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen tarkoitetulle kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävästä tuesta 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2571/97 (2) mukaisesti interventioelimet myyvät tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntävät kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 18 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava voin vähimmäismyyntihinta sekä kermalle, voille ja voiöljylle, jotka voidaan erottaa niiden käyttötarkoituksen, voin rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti, myönnettävän tuen enimmäismäärä, tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Jalostusvakuuksien määrä tai määrät on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/26

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eläinten rehuksi tarkoitetun rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen tuen ja mainitun rasvattoman maitojauheen myynnin osalta 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2799/1999 (2) 26 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat asettaneet pysyvään tarjouskilpailuun tiettyjä hallussaan olevia määriä rasvatonta maitojauhetta.

(2)

Mainitun asetuksen 30 artiklan mukaisesti kussakin erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Jalostusvakuuden määrä tulee määritellä ottaen huomioon rasvattoman maitojauheen markkinahinnan ja vahvistetun vähimmäismyyntihinnan ero.

(3)

Saatujen tarjousten tutkimisesta seuraa, että olisi vahvistettava tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella vähimmäismyyntihinta jäljempänä tarkoitetulle tasolle ja määrättävä sen perusteella jalostusvakuus.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/27

(1)

Yhteisössä suoraan kulutukseen tarkoitetulle voiöljylle tarjouskilpailulla myönnettävästä tuesta 20 päivänä helmikuuta 1990 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 429/90 (2) mukaisesti interventioelimet aloittavat pysyvän tarjouskilpailun tuen myöntämiseksi voiöljylle. Mainitun asetuksen 6 artiklassa säädetään, että jokaisessa erityisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähintään 96 prosenttia rasva-ainetta sisältävälle voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärä tai voidaan päättää tarjouskilpailun jättämisestä ratkaisematta. Käyttötarkoitusvakuuden määrä on vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Saatujen tarjousten tutkimisesta seuraa, että olisi vahvistettava tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella tuen enimmäismäärä jäljempänä tarkoitetulle tasolle ja määrättävä sen perusteella käyttötarkoitusvakuus.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/28

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/29

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rasvattoman maitojauheen markkinoilla toteutettavien interventiotoimenpiteiden osalta 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 214/2001 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet rasvattoman maitojauheen määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 214/2001 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/30

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)

Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)

Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/33

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jossain perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista oleville ja tiettyjen kemianteollisuuden tuotteiden valmistuksessa käytettäville mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a ja f alakohdassa tarkoitetuille tuotteille, mainitun kohdan d alakohdassa tarkoitetuille siirapeille sekä CN-koodiin 1702 50 00 kuuluvalle kemiallisesti puhtaalle fruktoosille (levuloosille), silloin kun se on välituote, voidaan päättää myöntää tuotantotukia.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kemianteollisuudessa käytettävien sokerialan tuotteiden tuotantotuen myöntämisen osalta 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1265/2001 (2) säädetään, että kyseiset tuet määritetään valkoiselle sokerille vahvistetun tuen perusteella.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1265/2001 9 artiklassa säädetään, että valkoisen sokerin tuotantotuki on vahvistettava kuukausittain kunkin kuukauden 1 päivänä alkaviksi kausiksi.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/34

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 2032/2004 (2) avataan riisin vientitukea koskeva tarjouskilpailu.

(2)

Komission asetuksen (ETY) N:o 584/75 (3) 5 artiklan mukaan komissio voi asetuksen (EY) N:o 1785/2003 26 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää enimmäisvientituen vahvistamisesta. Tässä vahvistamisessa on otettava huomioon erityisesti asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan 4 kohdassa säädetyt perusteet. Tarjouskilpailu ratkaistaan niiden tarjouksen tekijöiden hyväksi, joiden tarjoukset ovat enimmäisvientituen suuruiset tai sitä alhaisemmat.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisesta kyseisten riisimarkkinoiden tämänhetkiseen tilanteeseen seuraa, että enimmäisvientitueksi olisi vahvistettava 1 artiklassa tarkoitettu määrä.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/35

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 2031/2004 (2) avataan riisin vientitukea koskeva tarjouskilpailu.

(2)

Komission asetuksen (ETY) N:o 584/75 (3) 5 artiklan mukaan komissio voi asetuksen (EY) N:o 1785/2003 26 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan 4 kohdassa säädetyt perusteet huomioon ottaen ei ole aiheellista vahvistaa enimmäistukea.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/36

(1)

Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia keraamisia tarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 15 päivänä lokakuuta 1984 annettu neuvoston direktiivi 84/500/ETY (2) on asetuksen (EY) N:o 1935/2004 5 artiklassa tarkoitettu erityistoimenpide. Se koskee lyijyn ja kadmiumin mahdollista siirtymistä keraamisista tarvikkeista, jotka on viimeistellyssä muodossaan tarkoitettu joutumaan elintarvikkeiden kanssa kosketukseen tai jotka ovat elintarvikkeiden kanssa kosketuksessa ja jotka on siihen käyttöön tarkoitettu.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1935/2004 16 artiklassa säädetään, että erityistoimenpiteissä on vaadittava, että toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluviin materiaaleihin ja tarvikkeisiin on liitettävä kirjallinen ilmoitus, jossa todetaan, että ne ovat niihin sovellettavien sääntöjen mukaisia.

(3)

Tämä vaatimus ei vielä sisälly direktiiviin 84/500/ETY. On paikallaan asettaa tämä velvoite kaikille keraamisille tarvikkeille, jotka eivät ole vielä elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa, niiden erottamiseksi selkeästi koriste-esineistä.

(4)

Kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, joka osoittavat keraamisten tarvikkeiden täyttävän lyijyn ja kadmiumin siirtymisen raja-arvot. Sen vuoksi tarvikkeiden valmistajan tai yhteisöön tuojan olisi vaadittaessa annettava suoritettua analyysiä koskevat tiedot viranomaisten käyttöön.

(5)

Direktiivissä 84/500/ETY säädetään lyijyn ja kadmiumin analyysimenetelmästä. Tällä alalla on tapahtunut teknistä kehitystä, ja direktiiviin sisältyvä analyysimenetelmä on vain yksi useista mahdollisista menetelmistä. Tässä direktiivissä olisi otettava huomioon tekninen edistys ja asetettava suorituskriteerit, jotka analyysimenetelmän on täytettävä, ottamalla huomioon näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeissa olevien lyijyn, kadmiumin, elohopean ja 3-MCPD:n enimmäismäärien virallista tarkastusta varten 8 päivänä maaliskuuta 2001 annettu komission direktiivi 2001/22/EY (3).

(6)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien keraamisten tarvikkeiden vapaan liikkuvuuden perustavoitteen varmistamisen toteuttamiseksi säätää direktiivin 84/500/ETY moitteettomasta täytäntöönpanosta. Tässä direktiivissä ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(7)

Direktiiviä 84/500/ETY olisi sen vuoksi muutettava.

(8)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään seuraava 2 a artikla:

”2 a artikla

1.   Keraamisiin tarvikkeisiin, jotka eivät ole vielä kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa, on kaupan kaikissa vaiheissa, myös vähittäismyyntivaiheessa, liitettävä kirjallinen ilmoitus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1935/2004 (4) 16 artiklan mukaisesti.

Ilmoituksen on oltava valmistajan tai yhteisöön sijoittautuneen myyjän antama ja sen on sisällettävä tämän direktiivin liitteessä III esitetyt tiedot.

2.   Tarvikkeiden valmistajan tai yhteisöön tuojan on vaadittaessa annettava kansallisten toimivaltaisten viranomaisten käyttöön asianmukaiset asiakirjat, jotka osoittavat keraamisten tarvikkeiden täyttävän 2 artiklassa lyijy- ja kadmiumsiirtymille asetetut raja-arvot. Asiakirjoissa on oltava suoritetun analyysin tulokset, testausolosuhteet ja testauksen suorittaneen laboratorion nimi ja osoite.

2)

Korvataan liite II tämän direktiivin liitteessä I olevalla tekstillä.

3)

Lisätään uusi liite III, jonka teksti sisältyy tämän direktiivin liitteeseen II.

a)

tämän direktiivin vaatimukset täyttäviä keraamisia tarvikkeita voidaan pitää kaupan ja käyttää 20 päivästä toukokuuta 2006;

b)

keraamisten tarvikkeiden, jotka eivät täytä tämän direktiivin vaatimuksia, valmistus ja yhteisöön tuonti kielletään 20 päivästä toukokuuta 2007.

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/40

(1)

Neuvosto valtuutti 16 päivänä lokakuuta 2001 komission neuvottelemaan Monacon ruhtinaskunnan kanssa sopimuksen, jolla voidaan varmistaa, että mainittu valtio ottaa käyttöön vastaavat toimenpiteet kuin ne, joita on sovellettava yhteisössä tarkoituksena varmistaa säästöjen tuottamien korkotulojen tosiasiallinen verotus.

(2)

Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimusteksti on neuvoston antamien neuvotteluohjeiden mukainen. Tekstin liitteenä on Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Monacon ruhtinaskunnan välinen aiejulistus. Nämä kaksi asiakirjaa ovat neuvoston päätöksen 2005/35/EY (2).

(3)

Direktiivin 2003/48/EY (3) soveltaminen edellyttää, että Monacon ruhtinaskunta soveltaa vastaavia toimenpiteitä kuin ne, joista kyseisessä direktiivissä säädetään mainitun valtion Euroopan yhteisön kanssa tekemän sopimuksen mukaisesti.

(4)

Päätöksen 2005/35/EY mukaisesti ja edellyttäen, että myöhemmin tehdään päätös sopimuksen tekemisestä, sopimus on allekirjoitettu Euroopan yhteisön puolesta 7 päivänä joulukuuta 2004.

(5)

Sopimus ja siihen liittyvä aiejulistus olisi hyväksyttävä yhteisön puolesta.

(6)

On tarpeen säätää yksinkertaisesta ja nopeasta menettelystä sopimuksen liitteiden 1 ja 2 mahdollisia mukautuksia varten,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/42

(1)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimus perustuu terveen julkisen talouden tavoitteeseen, jolla vahvistetaan edellytyksiä hintavakaudelle ja vahvalle ja kestävälle kasvulle sekä siten uusien työpaikkojen luomiselle. Vakaus- ja kasvusopimus sisältää perustamissopimuksen 104 artiklan määräysten mukaisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (1), jonka tarkoituksena on edistää julkisen talouden liiallisten alijäämien pikaista korjaamista.

(3)

Amsterdamissa 17 päivänä kesäkuuta 1997 annetussa vakaus- ja kasvusopimusta koskevassa Eurooppa-neuvoston päätöslauselmassa (2) kehotetaan kaikkia osapuolia eli jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota panemaan perustamissopimus ja vakaus- ja kasvusopimus täytäntöön tiukasti ja oikea-aikaisesti.

(4)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan nojalla 5 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2004/918/EY (3) todetaan, että Unkarissa on liiallinen alijäämä.

(5)

Neuvosto on antanut perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja asetuksen EY (N:o) 1467/97 3 artiklan 4 kohdan nojalla suosituksen, jossa Unkarin viranomaisia kehotetaan lopettamaan liiallisen alijäämän tilanne mahdollisimman pian ja toteuttamaan keskipitkän aikavälin toimia saavuttaakseen tavoitteensa supistaa alijäämä alle 3 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2008 mennessä uskottavalla ja kestävällä tavalla noudattaen Unkarin viranomaisten toimittamassa lähentymisohjelmassa, joka hyväksyttiin 5 päivänä heinäkuuta 2004 annetussa kyseistä ohjelmaa koskevassa neuvoston lausunnossa (4), määriteltyä alijäämän supistamisuraa. Suosituksessa asetettiin 5 päivä marraskuuta 2004 määräajaksi, johon mennessä Unkarin viranomaisten olisi toteutettava tuloksellisia toimia, jotta suunnitelluilla toimenpiteillä voitaisiin saavuttaa vuoden 2005 tavoitteena oleva alijäämä eli 4,1 prosenttia BKT:stä. Neuvosto suositteli siinä lisäksi, että Unkarin tasavallan olisi toteutettava tehokkaasti toukokuun 2004 lähentymisohjelmassa suunnitellut toimenpiteet ja erityisesti oltava valmis toteuttamaan tarvittaessa lisätoimenpiteitä, vuoden 2004 julkisen talouden alijäämän tavoitteen saavuttamiseksi eli alijäämän supistamiseksi 4,6 prosenttiin BKT:stä. Neuvosto kehotti Unkarin viranomaisia myös hyödyntämään kaikki tilaisuudet julkisen talouden sopeuttamisen nopeuttamiseksi, toteuttamaan julkishallinnon sekä terveydenhoito- ja koulutusjärjestelmien suunnitellut uudistukset ja varmistamaan, että suunnitelluilla veroleikkauksilla on riittävä rahoituspohja ja että niiden toteutuminen riippuu alijäämätavoitteiden saavuttamisesta.

(6)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 4 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto tekee päätöksensä asianomaisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien päätösten perusteella harkitessaan, onko perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla annettujen suositusten perusteella toteutettu tuloksellisia toimia.

(7)

Kun arvioidaan julkistettuja päätöksiä, jotka Unkarin tasavalta on tehnyt perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisessa neuvoston suosituksessa asetettuna määräaikana, voidaan päätellä seuraavaa:

(8)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdassa määrätään, että jos neuvosto toteaa, ettei sen perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla antama suositus ole johtanut tuloksellisiin toimiin, se voi päättää julkistaa suosituksensa. Unkarin tasavalta on suostunut kuitenkin jo heinäkuussa 2004 julkistamaan suosituksen vakaus- ja kasvusopimuksesta annetun Eurooppa-neuvoston päätöslauselman mukaisesti,

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/44

(1)

Päätös on osoitettu seuraaville yrityksille ja/tai yritysten yhteenliittymille:

(2)

Vuodesta 1971 alkaen orgaanisten peroksidien tuolloiset päätuottajat (Akzo Nobel Chemicals International BV ja Akzo Nobel Polymer Chemicals BV, Luperox GmbH (josta tuli Atofina SA:n suurimman saksalaisen tytäryrityksen osa), jäljempänä Akzo ja Peroxid Chemie GmbH & Co. KG) tekivät EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan vastaisen jatkuvan sopimuksen ja osallistuivat siihen ajoittain koko yhteisön ja ETA:n alueella ja ajoittain suurimmalla osalla tätä aluetta. Osapuolet sopivat markkinaosuuksista, tuotteen hinnoista ja hinnankorotusmekanismista, sovelsivat kyseistä mekanismia, jakoivat asiakkaat sekä pitivät yllä järjestelmää sopimustensa valvomiseksi ja täytäntöön panemiseksi. Peroxidos Organicos SA (1975–1999) osallistui yleiseen sopimukseen sisältyvään erityisjärjestelyyn. Myös AC Treuhand AG (1993–1999) oli mukana.

(3)

Osallistumisen kesto

(4)

Orgaaninen peroksidi on orgaaninen molekyyli, joka sisältää peroksin tai happi–happi-sidoksen (-O-O-). Orgaaniset peroksidit ovat hyvin räjähdysherkkiä, ja tällä teollisuudenalalla tapahtuukin merkittäviä onnettomuuksia. Orgaanisia peroksideja on saatavilla kiinteänä (tavallisesti hienona jauheena), nesteenä tai tahnana. Orgaanisia peroksideja ja niitä sisältäviä seoksia käytetään kiihdyttiminä, aktivaattoreina, katalyytteina, silloittajina, kovetteina, aloitekatalyytteinä ja jouduttimina. Orgaaniset peroksidit voidaan erotella niiden kolmen pääasiallisen käyttötarkoituksen ja seitsemän luokan perusteella.

(5)

Orgaaniset peroksidit ovat hyvin tärkeitä kumi- ja muoviteollisuudessa, jossa niillä on kolme pääasiallista käyttötarkoitusta:

(6)

Komission havaintojen mukaan toiminta oli maantieteellisesti vähintään ETA-alueen laajuista. Vuosi 1999 oli viimeinen kokonainen vuosi, jolloin kaikki yritykset osallistuivat rikkomiseen. Tuolloin kartelli kattoi yli 90 prosenttia kyseisen tuotteen markkinoista ETA-alueella. Markkinoiden arvo oli kyseisenä vuonna arviolta 250 miljoonaa euroa.

(7)

Pääsopimus tehtiin vuonna 1971, ja siinä oli aluksi kolme osakasta eli Akzo, Peroxid Chemie ja Atofina (tuohon aikaan Luperox). Sopimukseen sisältyi suurpolymeerejä ja kertamuovia koskevat osajärjestelyt, ja se jakautui myös alueellisin perustein. Alueelliset osajärjestelyt koskivat Ranskaa (vuoteen 1992), Yhdistynyttä kuningaskuntaa (vuoteen 1992), Espanjaa (vuoden 1975 lopusta) ja muuta Eurooppaa yleisen sopimuksen pääperiaatteiden ja sääntöjen mukaisesti. Ristisilloitetuista orgaanisista polymeereistä tehtiin vuonna 1983 osajärjestely, joka myös kattoi useimmat Euroopan maat. Osajärjestelyissä oli huomattavaa päällekkäisyyttä yleisen sopimuksen kanssa. Esimerkiksi ajanjakso, keskinäistä valvontaa ja korvauksia koskevat mekanismit, osapuolet, tuotteet, asiakkaat tai asian tiimoilla toimivat henkilöt mainitaan kaikissa osajärjestelyissä.

(8)

Pääsopimuksen tavoitteena oli säilyttää markkinaosuudet ja koordinoida hinnankorotuksia. Sopimus tehtiin kirjallisena vuonna 1971. Tavoitteen saavuttamiseksi riippumaton taho (AC Treuhand vuodesta 1993) seurasi tiiviisti kartelliin osallistuvien yritysten tarkkoja myyntilukuja, asiakkaat jaettiin ja – jos sovituissa markkinaosuuksissa esiintyi poikkeamia – maksettiin korvauksia tai asiakkaat jaettiin uudelleen. Säännöllisillä kokouksilla hienosäädettiin sopimuksen toimintaa. Sopimus sisälsi useita osajärjestelyjä, jotka koskivat erityisiä tuotteita, sivutuotteita tai alueita. Jotkin osajärjestelyt kestivät vain rajoitetun ajan tai sisällytettiin muihin osajärjestelyihin. Perorsa oli mukana Espanjan osajärjestelyssä.

(9)

AC Treuhandin havaittiin rikkoneen perustamissopimuksen 81 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa, sillä se oli järjestänyt kokouksia, sovitellut kiistoja, tehnyt ehdotuksia markkinaosuuksista ja salannut raskauttavia todisteita. AC Treuhand toimi yritysten yhteenliittymänä ja/tai yrityksenä.

(10)

Kartelli oli eripurainen vuonna 1992, ja se hajosi vuoden 1999 lopussa, kun osapuolet eivät päässeet sopimukseen kiintiöistä. Jotkin osajärjestelyt olivat jo päättyneet aikaisemmin.

(11)

Komissio katsoo, että asianomaiset yritykset syyllistyivät erittäin vakavaan rikkomiseen. Rikkominen täytyy luonteensa ja maantieteellisen laajuutensa vuoksi katsoa erittäin vakavaksi riippumatta siitä, voiko sen vaikutusta markkinoihin mitata.

(12)

Kun on kyse erittäin vakavasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, todennäköisten sakkojen ehdotettu porrastaminen mahdollistaa yritysten erilaisen kohtelun, jotta voidaan ottaa huomioon rikkomiseen syyllistyneiden todelliset taloudelliset mahdollisuudet haitata kilpailua merkittävästi ja jotta sakko voidaan määrätä niin suureksi, että se vaikuttaa rikkomista estävästi. Akzo on suurin tuottaja, sillä sen osuus on yli 40 prosenttia koko markkinoista, ja se olisi tämän vuoksi asetettava ensimmäiseen luokkaan. Atofina ja Peroxid Chemie, joiden markkinaosuudet ovat noin 20–25 prosenttia, olisi asetettava toiseen luokkaan. Perorsan markkinaosuus Euroopassa on alle 5 prosenttia, joten se olisi asetettava kolmanteen luokkaan.

(13)

Degussa UK Holdings (aiemmin Laporte plc) on ollut 1 päivästä syyskuuta 1992 lähtien Peroxid Chemie -yrityksen emoyhtiö, ja se olisi asetettava samaan luokkaan kuin Peroxid Chemie, sillä se vastaa yhdessä Peroxid Chemien kanssa tämän harjoittamasta laittomasta toiminnasta.

(14)

Peroxid Chemien ja Degussa UK Holdingsin vastuu sakoista jakautuu seuraavasti. Peroxid Chemie oli mukana sopimuksessa 1 päivän tammikuuta 1971 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana. Degussa UK Holdings vastaa yhteisvastuullisesti ajanjaksosta, jona se omisti Peroxid Chemien kokonaan, eli 1 päivän syyskuuta 1992 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisestä ajanjaksosta.

(15)

AC Treuhandia käsitellään erikseen. Komissio myöntää, että päätöksen osoittaminen tällaisessa asemassa kartellissa olleelle yritykselle ja/tai yritysten yhteenliittymälle on tietyssä mielessä uutta. Tämä on otettu huomioon sakkojen määrästä päätettäessä. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo aiheelliseksi määrätä AC Treuhandille sakkoa 1 000 euroa.

(16)

Yritysten koon ja yhdistettyjen varojen huomioon ottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että sakolla on riittävä estävä vaikutus, komissio katsoo, että Akzolle ja Atofinalle asetetun sakon perusmäärää olisi mukautettava.

(17)

Komissio on todennut, että Akzo, Atofina ja Peroxid Chemie rikkoivat perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa 1 päivän tammikuuta 1971 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana, Perorsa ainakin 31 päivän joulukuuta 1975 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana ja Degussa UK Holdings 1 päivän syyskuuta 1992 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana. AC Treuhand toimi yrityksenä ja/tai yritysten yhteenliittymänä 28 päivän joulukuuta 1993 ja 31 päivän joulukuuta 1999 välisenä aikana.

(18)

Sakon määrittelemisessä komissio ottaa huomioon täydet kuukaudet ja vahvistaa siten näiden yritysten harjoittaman rikkomisen keston 29 vuodeksi (Akzo, Atofina ja Peroxid Chemie), 6 vuodeksi (AC Treuhand), 7 vuodeksi ja 4 kuukaudeksi (Degussa UK Holdings) ja 24 vuodeksi (Perorsa). Peroxid Chemien osalta ajanjakso jakautuu kahteen eri osaan. Ensimmäisestä osasta se vastaa yksin (21 vuotta 8 kuukautta) ja toisesta osasta yhdessä emoyhtiönsä Degussa UK Holdingsin kanssa (7 vuotta 4 kuukautta).

(19)

Komissio katsoo, että rikkominen oli pitkäkestoista (yli viisi vuotta) AC Treuhandin, Akzon, Atofinan, Degussa UK Holdingsin, Peroxid Chemien ja Perorsan osalta. Sen vuoksi Akzolle ja Atofinalle asetetun sakon perusmäärää olisi korotettava 245 prosenttia. Peroxid Chemielle asetetun sakon perusmäärää olisi korotettava 207,5 prosenttia. Peroxid Chemielle/Degussa UK Holdingsille asetetun sakon perusmäärää olisi korotettava 70 prosenttia. Perorsalle asetetun sakon perusmäärää olisi korotettava 220 prosenttia. Laskentaperusteena on käytetty 10 prosentin vuotuista korotusta 20 viimeisimmälle rikkomisvuodelle (1980–1999) ja 5 prosentin vuotuista korotusta 21–29 vuotta sitten tapahtuneelle rikkomiselle (1971–1979).

(20)

Atofina on aiemmin saanut sakot osallistumisestaan neljään kartelliin, ja Peroxid Chemie/Degussa UK Holdings on saanut sakot osallistumisestaan yhteen kartelliin. Tämän vuoksi rikkomisen uusimista pidetään raskauttavana seikkana.

(21)

Komissio katsoo sen vuoksi, että Atofinalle asetettua sakkoa olisi korotettava 50 prosenttia, koska kyseiselle yritykselle on jo osoitettu komission päätökset useissa aiemmissa kartellitapauksissa. Degussa UK Holdingsille ja Peroxid Chemielle asetettua sakkoa olisi korotettava 50 prosenttia, koska näille yrityksille on osoitettu yksi aiempi komission kartellipäätös joko suoraan (Degussa UK Holdings) tai emoyhtiön välityksellä (Peroxid Chemie).

(22)

Atofina tuki komission väitteitä myöntämällä 29 vuotta kestäneen kartellin.

(23)

Oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaisesti Atofinan osalta ehdotetaan, että erityiseksi lieventäväksi seikaksi katsottaisiin yrityksen yhteistyö sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon soveltamisalan ulkopuolella. Kyseinen lieventävä seikka alentaa Atofinan sakkoa. Ilman yhteistyötä sakkoa olisi asetettu enemmän.

(24)

Edellä olevan perusteella komissio katsoo tarkoituksenmukaiseksi alentaa 94,19 miljoonan euron perusmäärää, sillä yritys on tehnyt todellista yhteistyötä sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon soveltamisalan ulkopuolella.

(25)

Asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohdassa mainittua maailmanlaajuisesta liikevaihdosta laskettavaa kymmenen prosentin rajaa sovelletaan Perorsaan ja Peroxid Chemie'iin.

(26)

Akzolle ei määrätty sakkoa, sillä se oli ensimmäinen yritys, joka raportoi komissiolle kartellista.

(27)

Atofinan sakkoa alennetaan 50 prosenttia komission tutkimuksen aikana tehdyn yhteistyön ansiosta. Niistä yrityksistä, joihin voidaan soveltaa sakkojen merkittävää alentamista, Atofina oli ensimmäinen, joka toimi komission kanssa yhteistyössä ja jonka osallistuminen oli hyödyllisintä. Se ei kiistänyt niitä seikkoja, joihin komission väitteet perustuivat, kuten eivät muutkaan komission kanssa yhteistyössä toimineet yritykset.

(28)

Peroxid Chemien ja Degussa UK Holdingsin sakkoa alennetaan 25 prosenttia komission tutkimuksen aikana tehdyn yhteistyön ansiosta. Niiden toimittamat todisteet saapuivat myöhemmin, ja niiden yhteistyö oli Akzon ja Atofinan yhteistyötä rajoitetumpaa.

(29)

Perorsa ryhtyi viimeisenä yhteistyöhön, ja sen sakkoja alennetaan 15 prosenttia.

(30)

Yksikään yrityksistä ei ole vedonnut maksukyvyttömyyteen.

1)

Määrätään seuraavat sakot:

2)

Edellä lueteltujen yritysten ja/tai yritysten yhteenliittymien on lopetettava heti rikkominen, mikäli näin ei ole vielä tapahtunut. Yritysten on pidätyttävä vastedes harjoittamasta tässä asiassa todetun rikkomisen kaltaista toimintaa ja toteuttamasta toimenpiteitä, joilla on samanlaisia tai vastaavia tavoitteita tai vaikutuksia.

30.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/48

(1)

Komissio pyysi 14 päivänä joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä Espanjan viranomaisilta tietoja tukiohjelmasta oliivin puristemassaöljyä valmistaville yrityksille.

(2)

Espanjan viranomaiset ilmoittivat 4 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä komissiolle oliivin puristemassaöljyä valmistaville yrityksille tarkoitetusta tukiohjelmasta, johon viitataan päätöksessä aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)

Koska tukiohjelma oli jo hyväksytty, se kirjattiin ilmoittamattomien tukien luetteloon (tuki N:o NN 14/02).

(4)

Komissio ilmoitti 12 päivänä maaliskuuta päivätyllä kirjeellä Espanjalle päätöksestään aloittaa tämän tukiohjelman osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(5)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa näistä toimenpiteistä.

(6)

Espanja toimitti 15 päivänä huhtikuuta 2002 päivätyssä kirjeessä huomautuksia ja 2 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyssä kirjeessä lisätietoja.

(7)

Komissio ei saanut huomautuksia asianomaisilta.

(8)

Nimike, tukiohjelma: tukiohjelma oliivin puristemassaöljyä valmistaville yrityksille.

(9)

Talousarvio: arvioitu talousarvio on enintään 1 202 024,21 euroa.

(10)

Kesto: yksi vuosi.

(11)

Tuensaajat: oliivin puristemassaöljyn uuttamista, jalostusta ja pullotusta harjoittavat yritykset.

(12)

Tuen tarkoitus: rahoitetaan yritysten tuotantoprosessien mukauttamista oliivin puristemassaöljyn sisältämien tiettyjen polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen enimmäismääristä 25 päivänä heinäkuuta 2001 annetussa pääministerin kanslian asetuksessa (3) asetettuihin uusiin vaatimuksiin ja taataan öljynpuristamojen moitteeton toiminta markkinointivuonna 2001/2002.

(13)

Tuen mahdolliset vaikutukset: kilpailun vääristäminen suosimalla tiettyä oliivin puristemassaöljyn tuotantoa ja alan yhteistä markkinajärjestelyä koskevien määräysten rikkominen.

(14)

Tuen intensiteetti, tukeen oikeuttavat kustannukset, kasautuminen: korkotukilainat ja lainojen takauksille myönnettävät tuet. Lainojen suuruus vaihtelee tuensaajittain.

(15)

Seuraavassa esitetään menettelyn aloittamiseen johtaneet syyt.

(16)

Oliivin puristemassaöljyn uuttamista, jalostusta ja pullotusta harjoittaville yrityksille tarkoitetun tukilinjauksen vahvistamisesta 14 päivänä marraskuuta 2001 annetussa maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriön asetuksessa (4) säädetään enintään 5 000 miljoonan Espanjan pesetan (30 050 000 euron) suuruisista lainoista, joille maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeriö, jäljempänä ’maatalousministeriö’, myöntää korkotukea. Ministeriö voi myöntää mainituille lainoille myös takauksen.

(17)

Lainoilla on tarkoitus rahoittaa yritysten tuotantoprosessien mukauttamista 25 päivänä heinäkuuta 2001 annetussa pääministerin kanslian asetuksessa asetettuihin uusiin vaatimuksiin ja taata öljynpuristamojen moitteeton toiminta markkinointivuonna 2001/2002.

(18)

Lainojen tuensaajakohtainen enimmäismäärä vastaa oliiviöljyalan viraston määrittämiä oikeuksia, jotka maatalousministeriö tunnustaa. Oikeuksia määritettäessä otetaan huomioon oliiviöljyn vahvistettu määrä kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa ja kaikilla tuotannonaloilla 3 päivänä heinäkuuta 2001, pullotusta harjoittaville yrityksille kaupallista jakelua varten luovutetun oliiviöljyn määrä tästä päivämäärästä 14 päivänä marraskuuta 2001 annetun maatalousministeriön asetuksen voimaantulopäivään asti ja 125 Espanjan pesetan (0,761266 euron) yhtenäinen enimmäishinta oliiviöljykiloa kohden.

(19)

Tuensaajien on pitänyt mukauttaa tuotantoprosessinsa tai alkaa mukauttaa niitä uusiin vaatimuksiin ennen koronmaksun ensimmäistä eräpäivää, ja markkinointivuoden 2001/2002 tuotantomäärän on vastattava kolmen aiemman markkinointivuoden tuotantomääriä.

(20)

Eri tuotannonaloille myönnettävien lainojen enimmäismäärät ovat seuraavat:

(21)

Virallinen luottolaitos (Instituto de Crédito Oficial, ICO) myöntää lainoja rahoituslaitosten välityksellä seuraavin edellytyksin:

(22)

Maatalousministeriö voi myöntää tukea myös valtion maataloustakauslaitoksen (Sociedad Estatal de Caución Agraria) myöntämille takauksille, jos lainojen saanti tätä edellyttää. Takaukselle myönnettävän tuen tarkoituksena on kattaa hoitokulut, jotka eivät saa ylittää yhtä prosenttia taatun lainan maksamattomasta määrästä.

(23)

Menettelyä aloittaessaan komissio otti huomioon seuraavat näkökohdat.

(24)

Lainojen korkotuki on valtiontukea oliivin puristemassaöljyn uuttamista, jalostusta ja pullotusta harjoittaville yrityksille. Lisäksi tietyt yritykset hyötyvät toisesta valtiontuesta, jolla katetaan osa näille korkotukilainoille myönnettyjen takausten hoitokuluista.

(25)

Lainojen tarkoituksena on osittain rahoittaa yritysten tuotantoprosessien mukauttamista 25 päivänä heinäkuuta 2001 annetun pääministerin kanslian asetuksen uusiin normeihin ja vaatimuksiin. Korkotukilainojen määrää ja tukimäärää ei kuitenkaan ole sidottu tuotantoprosessien mukauttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Lainojen tuensaajakohtaiset enimmäismäärät nimittäin vastaavat oliiviöljyalan viraston määrittämiä oikeuksia, jotka maatalousministeriö tunnustaa ja jotka perustuvat oliiviöljyn vahvistettuun määrään kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa ja kaikilla tuotannonaloilla 3 päivänä heinäkuuta 2001 ja pullotusta harjoittaville yrityksille kaupallista jakelua varten luovutetun oliiviöljyn määrään. Tässä vaiheessa komission käytettävissä olleiden tietojen perusteella ei voitu olettaa, että tukitoimenpiteet olisi sidottu investointeihin, jotka liittyvät maatalousalan valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (5) lueteltuihin tukeen oikeuttaviin kustannuksiin.

(26)

Näin ollen komissio katsoi käytettävissään olleiden tietojen perusteella, että suunnitellut lainojen korkotuet ja tuet takauksista aiheutuvien kustannusten osittaiseen kattamiseen vaikuttivat valtiontuilta, joiden tarkoituksena on parantaa tuottajien taloudellista asemaa ja jotka eivät millään tavoin edistä alan kehitystä (maatalousalan valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen 3.5 kohta). Tässä vaiheessa tuet vaikuttivat siis toimintatuilta, jotka eivät sovellu yhteismarkkinoille. Tällaisilla tuilla ei ole minkäänlaista pysyvää vaikutusta alan kehitykseen, ja niiden välitön vaikutus häviää toimenpiteen myötä (katso yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-459/93, Siemens SA vastaan komissio, 8 päivänä kesäkuuta 1995 antama tuomio (6). Näiden tukien välittömänä vaikutuksena on, että tuensaajina olevien toimijoiden tuotantomahdollisuudet ja tuotteiden kaupan pitämisen mahdollisuudet paranevat verrattuna toimijoihin (kyseisessä jäsenvaltiossa ja muissa jäsenvaltioissa), jotka eivät saa vastaavaa tukea.

(27)

Lisäksi puristemassaöljyn uuttamista, jalostusta ja pullotusta harjoittaville yrityksille myönnettävät tuet koskevat tuotetta, oliiviöljyä, joka kuuluu rasva-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä syyskuuta 1966 annetun neuvoston asetuksen N:o 136/66/ETY (7) mukaisesti yhteisen markkinajärjestelyn piiriin, ja jäsenvaltioilla on vain rajalliset mahdollisuudet puuttua tällaisten yhteisön yksinomaiseen päätäntävaltaan kuuluvien yhteisten markkinajärjestelyjen toimintaan. Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (katso muun muassa asiassa 177/78, Pigs and Bacon Commission vastaan McCarren and Company Limited, 26 päivänä kesäkuuta 1979 annettu tuomio (8)) yhteisiä markkinajärjestelyjä on pidettävä täydellisinä ja kokonaisvaltaisina järjestelminä, joissa jäsenvaltioille ei anneta minkäänlaisia toimivaltuuksia sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotka merkitsisivät poikkeuksia markkinajärjestelyihin tai vaarantaisivat niiden moitteettoman toiminnan. Tässä vaiheessa tuen katsottiin näin ollen rikkovan yhteisiä markkinajärjestelyjä ja sitä kautta yhteisön säännöstöä.

(28)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi menettelyä aloitettaessa, että arvioinnin kohteena olevia tukia olisi nähtävästi pidettävä toimintatukina, jotka eivät sovellu yhteismarkkinoille, ja ettei niihin nähtävästi voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määrättyjä poikkeuksia. Näin ollen se päätti aloittaa niiden osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn.

(29)

Espanja ilmoitti 15 päivänä huhtikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä seuraavaa.

(30)

Heinäkuun 3 päivänä 2001 Espanjan hallitus päätti terveys- ja kuluttaja-asioiden ministeriön välityksellä kieltää oliivin puristemassaöljyn kaiken liikkeelle laskemisen Espanjan markkinoiden elintarvikeketjun kaikissa osissa.

(31)

Oliiviöljyn myynti yleisölle keskeytettiin ja kiellettiin yksinomaan kuluttajien etujen suojaamiseksi, koska edeltävinä päivänä useissa terveysvaatimusten noudattamista valvovien elinten laatutarkastuksissa oli käynyt ilmi, että ainakin osa myynnissä olleesta oliivin puristemassaöljystä sisälsi tiettyjä polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen ryhmään kuuluvia yhdisteitä pitoisuuksina, jotka saattaisivat aiheuttaa vaaraa kuluttajalle.

(32)

Tämän vuoksi Espanjan hallitus julkaisi 25 päivänä heinäkuuta 2001 pääministerin kanslian välityksellä asetuksen, jossa asetetaan enimmäismäärät mainittujen oliiviöljyjen sisältämille tietyille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille ja vahvistetaan samalla puristemassaöljyn tuotannossa noudatettava standardoitu työmenetelmä.

(33)

Toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvaa puristemassaöljyä oli arviolta 30 000 tonnia 56 Espanjassa toimivassa uuttamista harjoittavassa yrityksessä. Lisäksi 12 000 tonnia oli varastoissa seitsemässä jalostamossa ja vielä 8 000 tonnia 150 espanjalaisessa pullotusta harjoittavassa yrityksessä.

(34)

Maatalousministeriö otti huomioon suuret vaikeudet, joita 50 000 öljytonnin myynnin kieltäminen kesken oliiviöljyn tuotantokauden aiheuttaisi, sillä vuoden sadon odotettiin ylittävän miljoona tonnia, jolloin puristemassaöljyn tuotantomäärä ylittäisi 80 000 tonnia. Toisin sanoen vuoden 2002 alussa tuottajilla olisi noin 130 000 tonnia puristemassaöljyä, jolle tuskin löytyisi markkinoita.

(35)

Espanjassa öljyntuotannossa syntyvien sivutuotteiden eli puristemassan (alperujos) poistaminen öljynpuristamoista kuuluu puristemassaöljyn uuttamoille, ja kriisin vuoksi oli epävarmaa, olisivatko uuttamot huolehtineet puristemassan toimittamisesta öljynpuristamoista omiin laitoksiinsa puristemassaöljyn uuttamista varten. Seurauksena olisi ollut valtava ympäristökatastrofi, koska öljynpuristamoilla ei ole mahdollisuuksia varastoida sivutuotteita loputtomasti eikä poistaa niiden epäpuhtauksia.

(36)

Oliiviöljyn tuotantoprosessin aiheuttamat ympäristöongelmat voidaan ratkaista täysin sillä, että puristemassaöljyn puristamot huolehtivat sivutuotteiden poistamisesta öljynpuristamoista. Puristemassaöljyn uuttamisesta, jalostuksesta, pullotuksesta ja kaupallisesta jakelusta muodostuvalla ketjulla on vastaavasti ratkaiseva merkitys alan taloudelliseen toimintaan (10 prosenttia Espanjan maatalouden lopputuotannosta).

(37)

Oliiviöljyn elintarvikeketjun toiminnan lakkaaminen lamauttaisi alan ja estäisi uuden markkinointivuoden rahoittamisen, koska edellisen markkinointivuoden maksuvelvoitteet jäisivät osaksi täyttämättä, minkä vuoksi rahoituslaitoksilla ei olisi halukkuutta myöntää rahoitusta uudelle markkinointivuodelle.

(38)

Hallituksen tavoitteena oli auttaa terveysvaroituksen vuoksi vaille tavanomaisesta myynnistä saatavia tuloja jääneitä yrityksiä suorittamaan aiempaan markkinointivuoteen liittyvät maksut ja palauttaa niiden kelpoisuus saada lainaa rahoituslaitoksista tulevana markkinointivuotena. Lisäksi tavoitteena oli edistää sellaisia tuotantoprosesseja, jotka antaisivat täydelliset terveystakuut ja palauttaisivat kuluttajien luottamuksen.

(39)

Markkinoiden poikkeuksellinen tilanne oli seurausta Espanjan viranomaisten elintarviketurvallisuuden vuoksi määräämästä tilapäisestä myyntikiellosta, vaikka havaittujen aineiden enimmäismäärästä ei ole säännöksiä yhteisön lainsäädännössä eikä Espanjan lainsäädännössä. Kyseessä olevan vähäisen toimenpiteen tarkoituksena on lieventää niitä mahdollisesti vakavia vaikutuksia, joita tilapäisen myyntikiellon kaltainen poikkeustila saattaa aiheuttaa Espanjan koko oliiviöljyalalle.

(40)

Tuen saannin vastikkeeksi tuensaajien on tehtävä joitakin sitoumuksia. Alustavana vaatimuksena on, että yritys on ryhtynyt mukauttamaan tuotantoprosessejaan täyttääkseen Espanjan lainsäädännössä asetetut uudet vaatimukset oliivin puristemassaöljyn sisältämistä tiettyjen polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen enimmäismääristä, joista ei ole aiempia säännöksiä yhteisön eikä Espanjan lainsäädännössä. Lisäksi tuensaajien on sitouduttava saavuttamaan markkinointivuonna 2001/2002 sama tuotantotaso kuin kolmena aiempana markkinointivuonna. Näin taataan puristemassaöljyalan kehitys ja epäpuhtausjäämien poistaminen.

(41)

Tukien tavoitteena ei ole yksinomaan parantaa tuottajien taloudellista asemaa vaan myös edistää alan kehitystä. Tuet soveltuvat yhteismarkkinoille, koska toimenpiteinä käytetään kannustimia, joiden saaminen edellyttää tuensaajilta vastiketta. Lisäksi on virheellistä väittää, että tukia myönnetään yksinomaan hinnan, määrän, tuotantoyksikön tai tuotantovälineyksikön perusteella. Tukia myönnettäessä otetaan lainojen määrittämisessä käytettävän kvantitatiivisen perusteen lisäksi huomioon myös se, täyttääkö tuensaaja pakolliset vaatimukset.

(42)

Valtiontukia koskevassa komission tiedonannossa maataloudelle myönnetyistä tuetuista lyhytaikaisista lainoista (”käyttöluotoista”) (9) komissio toteaa, että yhteisön maatalous voi olla epäedullisessa asemassa muihin aloihin verrattuna niin lyhytaikaisten lainojen tarpeen kuin rahoitusmahdollisuuksienkin kannalta. Näitä lainoja ei saa käyttää valikoidusti maatalouden erityisalojen tai -toimijoiden tukemiseen sellaisin perustein, jotka eivät liity pelkästään edellä mainittuihin vaikeuksiin. Hyväksyttävä on kuitenkin tuki, joka kyseisen jäsenvaltion harkinnan mukaisesti sulkee pois tietyn toiminnan ja/tai tietyt toimijat, joiden ei ole yhtä vaikeaa saada lyhytaikaisia lainoja.

(43)

Edellä esitetyn perusteella Espanja katsoo seuraavaa:

(44)

Espanja toimitti lisätietoja 2 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä. Näiden tietojen mukaan terveysvaroituksen vuoksi asetettu tilapäinen myyntikielto ja viranomaisten antamat uudet säännöt johtivat siihen, että oliivin puristemassaöljy oli vedettävä markkinoilta. Alan toimijat toimittivat öljyn pullottamoille uudelleen jalostettavaksi, jotta sen sisältämät polysykliset aromaattiset hiilivedyt poistetaan ja se pullotetaan ja merkitään uudelleen markkinoille saattamista varten.

(45)

Viranomaisten toimenpiteen vaikutuspiiriin kuuluvaa puristemassaöljyä oli arviolta 50 000 tonnia. Koska arvioitu talousarvio on enintään 1 202 024,21 euroa, tuki tonnia kohden on 24 euroa. Koska yhden puristemassaöljytonnin kustannukset ovat 600 euroa, tuen osuus on 4 prosenttia öljyn kustannuksista.

(46)

Öljyn markkinoilta vetäminen, pulloista purkaminen, uudelleenjalostus ja uudelleenpullotus markkinoille saattamista varten ovat aiheuttaneet alan yrityksille suuria kustannuksia ja tappioita. Kustannukset ylittävät myönnettyjen tukien määrän selvästi.

(47)

Lainojen korkotuki merkitsee valtiontukea oliivin puristemassaöljyn uuttamista, jalostusta ja pullotusta harjoittaville yrityksille. Lisäksi tietyt yritykset saavat valtiontukea korkotukilainojen takausten hoitokulujen osittaiseen kattamiseen. Näin ollen komissio katsoo, että kyseiset toimenpiteet on katsottava valtion myöntämiksi valikoiviksi tukitoimenpiteiksi.

(48)

Perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa sovelletaan kaikkiin sen liitteessä I lueteltuihin maataloustuotteisiin, joita koskee yhteinen markkinajärjestely. Oliivin puristemassaöljyn uuttaminen, jalostus ja pullotus liittyy tuotteeseen, oliiviöljyyn, joka on yhteisen markkinajärjestelyn piirissä. Näin ollen 87 ja 88 artiklaa sovelletaan näihin tukiin.

(49)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(50)

Nyt esillä olevassa tapauksessa tukitoimenpiteistä koituu tuensaajille etua, joka keventää niiden taloutta yleensä rasittavia maksuja. Ne ovat valtion myöntämiä tai valtion varoista myönnettyjä. Ne ovat erityisiä tai valikoivia siltä osin, että ne suosivat tiettyä yritystä tai tuotannonalaa, tarkemmin sanoen oliivin puristemassaöljyn uuttamista, jalostusta ja pullotusta harjoittavia yrityksiä.

(51)

Jotta tuki kuuluisi perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, sen on lisäksi vaikutettava kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämä kriteeri edellyttää, että toimenpiteen edunsaaja harjoittaa liiketoimintaa. Kyseistä perustamissopimuksen määräystä koskevan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan vaikuttaa, jos edunsaajana oleva yritys harjoittaa jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena olevaa toimintaa. Pelkästään sen seikan perusteella, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailuasemaa muihin yrityksiin nähden jäsenvaltioiden välisessä kaupassa, voidaan katsoa, että tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(52)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa tuensaajat harjoittavat liiketoimintaa, oliivin puristemassaöljyn uuttamista, jalostusta ja pullotusta, joka on jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena. Espanjasta yhteisöön suuntautuneen oliivin puristemassaöljyn viennin arvo vuonna 2000 oli 7 160 250 euroa ja tuonnin arvo 2 941 310 euroa (10).

(53)

Tuensaajana olevat yritykset toimivat erityisen kilpailuherkällä alalla. Tässä yhteydessä on korostettava, että oliiviöljyalalla on yhteisössä vilkasta kilpailua jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena olevien tuotteiden tuottajien välillä. Espanjalaiset tuottajat ovat täysimääräisesti mukana tässä kilpailussa ja toimittavat muihin jäsenvaltioihin merkittäviä määriä maataloustuotteita.

(54)

Näin ollen kyseinen tuki voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen oliiviöljyn kauppaan, sillä näin tapahtuu silloin, kun tuki suosii tiettyjen jäsenvaltioiden toimijoita muiden jäsenvaltioiden toimijoiden kustannuksella. Kyseiset tukitoimenpiteet vaikuttavat välittömästi ja suoraan Espanjassa harjoitettavan oliivin puristemassaöljyn tuotannon kustannuksiin. Näin ollen niistä aiheutuu taloudellista hyötyä suhteessa muiden jäsenvaltioiden tuotannonaloihin, jotka eivät saa vastaavaa tukea. Näin ollen ne vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua.

(55)

Edellä esitetyn perusteella on todettava, että kyseiset tukitoimenpiteet on katsottava valtiontueksi, joka täyttää perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet. Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrättyyn yhteismarkkinoille soveltumattomuuden periaatteeseen voidaan kuitenkin soveltaa poikkeuksia.

(56)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuu tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi. Espanjan hallitus on perustellut tukitoimenpiteitä sillä, että niiden tarkoituksena on korjata poikkeuksellisen tapahtuman aiheuttamat vahingot.

(57)

Espanja katsoo, että kyseessä on poikkeuksellinen tapahtuma, joka johtuu maan viranomaisten elintarviketurvallisuuden vuoksi asettamasta tilapäisestä myyntikiellosta, ja että näin ollen tukitoimenpiteitä voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(58)

Komissio katsoo perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyn valtiontuen yhteismarkkinoille soveltumattomuuden yleiseen periaatteeseen sovellettavista poikkeuksista, että 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa käytettyä käsitettä ”poikkeuksellinen tapahtuma” on tulkittava suppeasti. Toistaiseksi komissio on hyväksynyt poikkeuksellisiksi tapahtumiksi sodat, maan sisäiset levottomuudet tai lakot sekä tietyin varauksin ja tapahtuman laajuudesta riippuen suuret ydin- tai teollisuusonnettomuudet sekä suurta tuhoa aiheuttaneet tulipalot. Koska tämänkaltaisia tapahtumia on niiden luonteen vuoksi vaikea ennustaa, komissio määrittää tapauskohtaisesti tukien yhteismarkkinoille soveltuvuuden ottaen huomioon kyseisessä yhteydessä aikaisemmin noudattamansa käytännön (maatalousalan valtiontuesta annettujen yhteisön suuntaviivojen 11.2.1 kohta).

(59)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa tukien myöntämisen perusteena oli Espanjan viranomaisten mukaan oliivin puristemassaöljyn tilapäinen myyntikielto, jonka Espanjan viranomaiset ovat elintarviketurvallisuuden vuoksi asettaneet viranomaisten toimenpiteiden perusteella. Espanjan hallitus ei kuitenkaan ole osoittanut, että kieltoa voitaisiin pitää perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna poikkeuksellisena tapahtumana.

(60)

Näin ollen kyseisiin tukimuotoihin ei voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua poikkeusta ja katsoa, että kyseessä olisi tuki, jonka tarkoituksena on korvata poikkeuksellisesta tapahtumasta aiheutuneet vahingot.

(61)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määrättyjä poikkeuksia voidaan soveltaa ainoastaan, jos komissio katsoo, että tuki on välttämätön tietyn tavoitteen toteuttamiseksi. Kyseisten poikkeusten soveltaminen tukiin, jotka eivät täytä edellä mainittua edellytystä, merkitsisi samaa kuin että annettaisiin lupa vahingoittaa jäsenvaltioiden välistä kaupankäyntiä ja vääristää kilpailua ilman yhteisen edun perusteita, ja näin ollen voitaisiin myöntää tiettyjen jäsenvaltioiden toimijoille perusteettomia etuja.

(62)

Komissio katsoo, ettei kyseisiä tukia myönnetty alueellisina tukina uusien investointien toteuttamiseen tai työpaikkojen luomiseen eikä korvaamaan laaja-alaisesti alueen kaikkia tuottajia koskevat infrastruktuurin haitat vaan maataloustukina. Näin ollen kyseessä ovat ilmeisen alakohtaiset tuet, joita on arvioitava perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(63)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätään, että yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(64)

Yritysten tuotantoprosessien mukauttaminen pääministerin kanslian 25 päivänä heinäkuuta 2001 antaman asetuksen uusiin normeihin ja vaatimuksiin on yksi tuensaannin edellytys. Korkotukilainojen määrää ja tukimäärää ei ole kuitenkaan sidottu tuotantoprosessien mukauttamiskustannuksiin. Lainojen tuensaajakohtainen enimmäismäärä nimittäin vastaa oliiviöljyalan viraston määrittämiä oikeuksia, jotka maatalousministeriö on tunnustanut ja jotka perustuvat oliiviöljyn vahvistettuun määrään kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa ja kaikilla tuotannonaloilla 3 päivänä heinäkuuta 2001 sekä pullotusta harjoittaville yrityksille kaupallista jakelua varten luovutetun oliiviöljyn määrään. Espanjan viranomaiset eivät ole toimittaneet tietoja, jotka osoittaisivat, että tukitoimenpiteet on sidottu sellaisiin tukeen oikeuttaviin kustannuksiin, jotka liittyvät maatalousalan valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa mainittuihin investointeihin. Vaikka oletettaisiinkin, että nämä tuet olisi sidottu investointeihin, Espanjan hallitus ei ole myöskään toimittanut tietoja, jotka osoittaisivat, että investointituet täyttävät mainituissa suuntaviivoissa asetetut edellytykset.

(65)

Espanjan hallitus viittaa huomautuksissaan valtiontukia koskevaan komission tiedonantoon maataloudelle myönnetyistä tuetuista lyhytaikaisista lainoista (”käyttöluotoista”), mutta se ei ole kuitenkaan toimittanut tietoja, jotka osoittaisivat, että tuet täyttävät mainitussa tiedonannossa asetetut edellytykset.

(66)

Ennen kaikkea tuet on myönnettävä kaikille maatalousalan toimijoille ketään syrjimättä. Jos tuki sulkee pois tietyn toiminnan tai tietyt toimijat, jäsenvaltion on osoitettava, että tällainen poissulkeminen on perusteltua. Espanjan hallitus ei ole toimittanut tällaisia tietoja. Tukea on rajoitettava niin, että se riittää ainoastaan korvaamaan tappion, joka jäsenvaltion on ilmaistava määrällisesti. Espanjan hallitus ei ole toimittanut tällaisia tietoja. Näin ollen tuet eivät täytä mainitussa tiedonannossa asetettuja edellytyksiä.

(67)

Espanjan hallitus selitti 2 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että Espanjan viranomaisten 3 päivänä heinäkuuta 2001 terveysvaroituksen vuoksi asettaman tilapäisen myyntikiellon taustalla olivat elintarviketurvallisuutta koskevat syyt. Kielto pakotti tuottajat vetämään oliivin puristemassaöljyn markkinoilta ja toimittamaan sen pullottamoihin, jotta se jalostettaisiin uudelleen, sen sisältämät polysykliset aromaattiset hiilivedyt poistettaisiin sekä se pullotettaisiin ja merkittäisiin uudelleen markkinoille saattamista varten.

(68)

Tuotannonalan yrityksille oliiviöljyn markkinoilta vetämisestä, pulloista purkamisesta, uudelleenjalostuksesta, uudelleenpullotuksesta ja uudelleenmerkinnästä markkinoille saattamista varten aiheutuneet kustannukset ylittivät myönnettyjen tukien määrän selvästi.

(69)

Terveysvaroitus annettiin sen jälkeen, kun useissa tarkastusten yhteydessä suoritetuissa analyyseissa puristemassaöljystä oli löydetty suuria pitoisuuksia polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, kuten bentsopyreeniä, joka on Maailman terveysjärjestön mukaan syöpää aiheuttava aine. Koska alalla ei ole annettu erityislainsäädäntöä, pääministerin kanslia teki päätöksen, jossa asetetaan enimmäismäärät tietyille oliivin puristemassaöljyn sisältämille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille.

(70)

Pääsääntöisesti komissio katsoo, että vastuu yhteisön tai kansallisessa lainsäädännössä oliiviöljyn laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi asetettujen vaatimusten noudattamisesta kuuluu asianomaisille yrityksille. Oliivin puristemassaöljy oli jalostettava uudelleen, jotta se voitiin saattaa uudelleen markkinoille, koska se ei täyttänyt voimassa olevia lain mukaisia vaatimuksia, ja uudelleenjalostuksesta aiheutuneiden tappioiden katsotaan kuuluvan asianomaisen alan yritysten hyväksymään yritystoiminnan riskiin. Näin ollen komissio ei lähtökohtaisesti voisi pitää näiden tappioiden korvaamiseksi maksettua tukea yhteisen edun mukaisena.

(71)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio on kuitenkin ottanut huomioon sen, että vielä vuoden 2001 heinäkuussa oliivin puristemassaöljyn sisältämille tietyille polysyklisille aromaattisille hiilivedyille ei ollut asetettu enimmäismääriä yhteisön lainsäädännössä eikä kansallisessa lainsäädännössä. Tämän vuoksi polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia ei tarkastettu rutiininomaisesti asianomaisella alalla suoritetuissa tavanomaisissa tarkastuksissa. Tappiot, jotka aiheutuivat oliiviöljyn markkinoilta vetämisestä, pulloista purkamisesta, uudelleenjalostuksesta ja uudelleenmerkinnöistä sen markkinoille saattamiseksi, kohdistuivat useimpiin alalla toimiviin yrityksiin, mikä antaa aiheen olettaa, että tässä tapauksessa aiheutuneet tappiot eivät kuuluneet yritystoiminnan tavanomaisen riskin piiriin.