Euroopan unionin L 381/2006

28.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 381/4

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1987/2006,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2006,

toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 66 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Schengenin tietojärjestelmä (”SIS”), joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen (2) (”Schengenin yleissopimus”) IV osaston määräysten mukaisesti, ja sen kehitetty versio SIS 1+ ovat keskeisiä välineitä osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön soveltamisessa.

(2)

Toisen sukupolven SIS:n (”SIS II”) kehittäminen on annettu komission tehtäväksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 (3) ja samana päivänä tehdyn neuvoston päätöksen N:o 2001/886/YOS (4) mukaisesti. SIS II korvaa Schengenin yleissopimuksen mukaisesti perustetun SIS:n.

(3)

Tämä asetus on välttämätön oikeusperusta SIS II:lle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (”perustamissopimus”) soveltamisalaan. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä tehty neuvoston päätös 2006/000/YOS (5) on välttämätön oikeusperusta SIS II:lle asioissa, jotka kuuluvat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan.

(4)	Vaikka SIS II:n edellyttämä oikeusperusta koostuu erillisistä säädöksistä, SIS II muodostaa yhden ainoan tietojärjestelmän, jonka olisi toimittava sellaisena. Sen vuoksi näiden säädösten tiettyjen säännösten olisi oltava yhtäpitävät.

(5)

SIS II:n olisi oltava kompensoiva toimenpide, joka osaltaan auttaa säilyttämään korkean turvallisuuden tason Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella edistämällä Schengenin säännöstön henkilöiden liikkumista koskevaan osaan liittyvien politiikkojen toteuttamista sellaisina kuin ne ovat perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastossa.

(6)

On välttämätöntä määrittää SIS II:n tavoitteet, tekninen rakenne ja rahoitus ja vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä ja määrittää vastuualueet,, järjestelmään tallennettavat tietoluokat, tietojen tallentamisen tarkoitus, tallentamista koskevat kriteerit, ne viranomaiset, joilla on oikeus käyttää tietoja, kuulutusten linkittäminen, sekä tarkemmat säännöt tietojen käsittelystä ja henkilötietojen suojasta.

(7)	SIS II:n on tarkoitus sisältää keskusjärjestelmä (Central SIS II) ja kansalliset sovellutukset. Central SIS II:n ja siihen liittyvän viestintäinfrastruktuurin toiminnasta aiheutuvat kulut olisi rahoitettava Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

(8)	On välttämätöntä laatia käsikirja, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen lisätietojen vaihtamiselle kuulutusten edellyttämästä toiminnasta. Kansallisten viranomaisten olisi kussakin jäsenvaltiossa varmistettava, että tällaisia tietoja voidaan vaihtaa.

(9)

Komission olisi siirtymäkauden aikana vastattava Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin osien operatiivisesta hallinnoinnista. Jotta varmistettaisiin sujuva siirtyminen SIS II:een, komissio voi kuitenkin siirtää kyseisen vastuun kokonaisuudessaan tai osittain kahdelle kansalliselle julkisen sektorin elimelle. Pitkällä aikavälillä ja sen jälkeen, kun on tehty vaikutustenarviointi, joka sisältää eri vaihtoehtoja taloudellisesta, toiminnallisesta ja organisatorisesta näkökulmasta tarkastelevan sisältöanalyysin, ja komissiolta saatujen säädösehdotusten pohjalta olisi perustettava tietokantaa hallinnoiva viranomainen, joka vastaa kyseisistä tehtävistä. Siirtymäkausi ei saisi olla pidempi kuin viisi vuotta tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä.

(10)

SIS II:n on tarkoitus sisältää maahantulon tai maassa oleskelun epäämistä varten tarvittavia kuulutuksia. On tarpeen yhdenmukaistaa entisestään säännöksiä niistä perusteista, joiden nojalla voidaan tehdä kuulutuksia kolmansien maiden kansalaisista maahantulon tai maassa oleskelun epäämiseksi, ja selventää kuulutusten käyttöä turvapaikka-, maahanmuutto- ja palautusasioissa. Näin ollen komission olisi kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä tarkistettava maahantulon tai oleskelun epäämistä varten tehtävien kuulutusten tekemisen tavoitteita ja edellytyksiä koskevat säännökset.

(11)

Kuulutuksia, joiden tarkoituksena on maahantulon tai maassa oleskelun epääminen, ei pitäisi säilyttää SIS II:ssa pidempään kuin sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu. Yleensä kuulutukset olisi poistettava SIS II:sta automaattisesti kolmen vuoden kuluttua. Kuulutuksen säilyttämistä pidemmän aikaa koskevan päätöksen olisi perustuttava kattavaan yksilölliseen arviointiin. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava näitä kuulutuksia kyseisellä kolmivuotiskaudella ja pidettävä tilastoja sellaisten kuulutusten lukumäärästä, joiden säilyttämisaikaa on jatkettu.

(12)

SIS II:ssa olisi voitava käsitellä biometrisia tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa kyseessä olevat henkilöt luotettavasti. Jotta vältyttäisiin virheellisten tunnistusten aiheuttamilta haitoilta, SIS II:ssa olisi myös voitava käsitellä niitä henkilöitä koskevia tietoja, joiden henkilöllisyyttä on käytetty väärin. Tällöin olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia, joihin kuuluu erityisesti kyseisen henkilön suostumus ja niiden tarkoitusten tiukka rajoittaminen, joihin tietoja saadaan lainmukaisesti käyttää.

(13)	Jäsenvaltioiden olisi voitava linkittää kuulutuksia SIS II:ssa. Sillä, että jäsenvaltio linkittää kaksi kuulutusta tai useamman kuulutuksen toisiinsa, ei pitäisi olla vaikutusta suoritettavaan toimenpiteeseen, kuulutusten säilyttämisaikaan eikä oikeuksiin käyttää kuulutuksia.

(14)	SIS II:ssa tämän asetuksen nojalla käsiteltyjä tietoja ei saisi siirtää kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville.

(15)

Tämän asetuksen soveltamista varten käsiteltäviin henkilötietoihin sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (6). Tähän sisältyy rekisterinpitäjän nimeäminen ja jäsenvaltioiden oikeus määrätä poikkeuksia ja rajoituksia, jotka koskevat joitakin kyseisessä direktiivissä säädetyistä oikeuksista ja velvoitteista, asianomaisen tiedonsaantioikeus ja informointi mukaan luettuina. Direktiivissä 95/46/EY vahvistettuja periaatteita olisi tarvittaessa täydennettävä tai selvennettävä tässä asetuksessa.

(16)

Euroopan yhteisön toimielinten tai elinten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (7) ja erityisesti sen säännökset käsittelyn luottamuksellisuudesta ja turvallisuudesta koskevat henkilötietojen käsittelyä, jota Euroopan yhteisön toimielimet tai elimet suorittavat vastatessaan SIS II:n operatiivisesta hallinnoinnista. Asetuksessa (EY) N:o 45/2001 vahvistettuja periaatteita olisi tarvittaessa täydennettävä tai selvennettävä tässä asetuksessa.

(17)

SIS II:n yhteydessä palvelukseen otettuihin ja työskenteleviin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön olisi luottamuksellisuuden osalta sovellettava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen asiaa koskevia määräyksiä.

(18)

Kansallisten valvontaviranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta, kun taas Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklan mukaisen riippumattoman valvontaviranomaisen nimittämisestä 22 päivänä joulukuuta 2003 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/55/EY (8) mukaisesti nimitetyn Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava yhteisön toimielinten ja elinten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä ottaen huomioon, että yhteisön toimielinten ja elinten tehtävät liittyvät itse tietoihin vain rajallisesti.

(19)	Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi laadittava turvallisuussuunnitelma turvallisuutta koskevien velvoitteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden olisi toimittava yhteistyössä turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi yhteisestä näkökulmasta.

(20)

Avoimuuden varmistamiseksi komission tai sen jälkeen, kun se on perustettu, tietokantaa hallinnoivan viranomaisen olisi esitettävä kahden vuoden välein kertomus Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, sekä lisätietojen vaihdosta. Komission olisi esitettävä yleinen arviointi neljän vuoden välein.

(21)

Tämän asetuksen säännöksillä ei voida kattaa tyhjentävästi eräitä SIS II:n osatekijöitä niiden teknisen luonteen, yksityiskohtaisuuden ja jatkuvan päivitystarpeen vuoksi. Tällaisia ovat tekniset säännöt, jotka koskevat tietojen tallentamista, mukaan lukien kuulutuksen tallentamiseen tarvittavat tiedot, tietojen päivittämistä, poistamista ja hakua, kuulutusten yhteensopivuutta ja ensisijaisjärjestystä, kuulutusten välisiä linkkejä ja lisätietojen vaihtamista. Näitä osatekijöitä koskeva täytäntöönpanovalta olisi näin ollen siirrettävä komissiolle. Kuulutusten hakemista koskevissa teknisissä säännöissä olisi otettava huomioon kansallisten sovellusten moitteeton toiminta. Komission tekemän vaikutustenarvioinnin perusteella olisi päätettävä, missä määrin täytäntöönpanotoimenpiteet voisivat kuulua tietokantaa hallinnoivan viranomaisen vastuualueeseen sen perustamisen jälkeen.

(22)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti.

(23)

On aiheellista säätää siirtymäsäännöksistä, jotka koskevat SIS 1+:an tallennettuja kuulutuksia, jotka on siirrettävä SIS II -järjestelmään. Eräiden Schengenin säännöstön määräysten soveltamista olisi jatkettava rajoitetun ajan, kunnes jäsenvaltiot ovat tutkineet kyseisten kuulutusten yhdenmukaisuuden uuden lainsäädännön kanssa. Henkilöitä koskevien kuulutusten yhdenmukaisuus olisi tutkittava ensisijaisesti. Lisäksi jos SIS 1+:sta SIS II:een siirrettyyn kuulutukseen tehdään muutoksia, täydennyksiä, oikaisuja tai päivityksiä tai jos siihen saadaan osuma, olisi välittömästi tutkittava, onko kuulutus tämän asetuksen säännösten mukainen.

(24)	On tarpeen antaa erityissäännöksiä Euroopan unionin yleisen talousarvion ulkopuolisen SIS:n toimintaan osoitetun talousarvion jäljellä olevista summista.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka ovat yhteisen tietojärjestelmän perustaminen ja sääntely, vaan ne voidaan toimenpiteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(26)	Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(27)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus sen vuoksi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(28)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (10) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä asetusta sovelleta siihen.

(29)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (11) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Irlantia eikä asetusta sovelleta siihen.

(30)	Tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta päätöksissä 2000/365/EY ja 2002/192/EY määriteltyihin järjestelyihin, joiden mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat osittain Schengenin säännöstöön.

(31)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen (12) yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (13) 1 artiklan G kohdassa tarkoitetulla alalla.

(32)

Olisi sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Islannin ja Norjan edustajat voivat osallistua komissiota sen täytäntöönpanovallan käyttämisessä avustavien komiteoiden työhön. Tällaista järjestelyä on tarkasteltu edellä mainittuun sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä kirjeenvaihdossa komissiota sen täytäntöönpanovallan käyttämisessä avustavista komiteoista (14).

(33)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tarkoitetulla tavalla. Kyseiset määräykset kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdan soveltamisalaan luettuna yhdessä päätösten 2004/849/EY (15) ja 2004/860/EY (16) 4 artiklan 1 kohdan kanssa.

(34)	Olisi sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Sveitsin edustajat voivat osallistua komissiota sen täytäntöönpanovallan käyttämisessä avustavien komiteoiden työhön. Tällaista järjestelyä on tarkasteltu edellä mainittuun sopimukseen liitetyssä yhteisön ja Sveitsin välisessä kirjeenvaihdossa.

(35)	Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(36)	Tätä asetusta olisi sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin Schengenin säännöstön soveltamisesta kyseisiin valtioihin annetuissa säädöksissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti määritetyistä päivämääristä alkaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

SIS II:n perustaminen ja yleiset tavoitteet

1. Perustetaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (”SIS II”).

2. SIS II:n tavoitteena on tämän asetuksen mukaisesti varmistaa jäsenvaltioiden alueella korkea turvallisuustaso Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä turvallisuuden takaaminen mukaan lukien, ja soveltaa niiden alueella henkilöiden liikkuvuutta koskevia perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräyksiä kyseisellä järjestelmällä toimitettujen tietojen avulla.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia koskevien kuulutusten tallentamista SIS II:een ja niiden käsittelyä siinä sekä lisätietojen ja täydentävien tietojen vaihtoa jäsenvaltioon saapumisen tai siellä oleskelun epäämiseksi.

2. Tämä asetus sisältää myös säännöksiä SIS II:n teknisestä rakenteesta, jäsenvaltioiden ja 15 artiklassa tarkoitetun tietokantaa hallinnoivan viranomaisen velvollisuuksista, yleisestä tietojenkäsittelystä, asianomaisten henkilöiden oikeuksista ja korvausvastuusta.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)	”kuulutuksella” tarkoitetaan SIS II:een tallennettuja tietoja, joiden avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat tunnistaa henkilön tietyn toimenpiteen toteuttamiseksi;

”lisätiedoilla” tarkoitetaan tietoja, joita ei ole tallennettu SIS II:een mutta jotka liittyvät SIS II -kuulutuksiin ja joita vaihdetaan:

(i)	jotta jäsenvaltiot voivat neuvotella tai vaihtaa tietoja keskenään, kun tehdään kuulutus,

(ii)	osuman jälkeen tarvittaviin toimiin ryhtymiseksi,

(iii)

kun pyydettyä toimenpidettä ei voida suorittaa,

(iv)	kun on kyse SIS II -tietojen laadusta,

(v)	kun on kyse kuulutusten yhteensopivuudesta ja tärkeysjärjestyksestä,

(vi)	kun on kyse tiedonsaantioikeuden käyttämisestä.

c)	”täydentävillä tiedoilla” tarkoitetaan SIS II:een tallennettuja ja SIS II -kuulutuksiin liittyviä tietoja, joiden on oltava välittömästi toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä, kun henkilö, josta on tallennettu tietoja SIS II:een, löytyy siinä tehdyillä hauilla;

”kolmannen maan kansalaisilla” tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, jotka

(i)	eivät ole EY:n perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja Euroopan unionin kansalaisia eivätkä

(ii)	sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on yhtäältä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella Euroopan unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen;

e)	”henkilötiedoilla” tarkoitetaan kaikenlaisia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön (”rekisteröity”) liittyviä tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään henkilöä, joka voidaan tunnistaa suoraan tai epäsuorasti;

”henkilötietojen käsittelyllä” (”käsittely”) kaikenlaisia sellaisia toimintoja tai toimintojen kokonaisuuksia, joita kohdistetaan henkilötietoihin joko automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai manuaalisesti, kuten kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, haku, kysely, käyttö, luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla muutoin saataville, yhteensovittaminen tai yhdistäminen sekä suojaaminen, poistaminen tai tuhoaminen.

4 artikla

SIS II:n tekninen rakenne ja toimintatavat

1. SIS II muodostuu seuraavista osista:

keskusjärjestelmä (”Central SIS II”), joka muodostuu seuraavista osista:

—	teknisen tuen yksikkö (”CS-SIS”), johon sisältyy SIS II -tietokanta;

—	yhdenmukainen kansallinen käyttöliittymä (”NI-SIS”);

b)	kussakin jäsenvaltioissa oleva kansallinen järjestelmä (”N. SIS II”), joka sisältää Central SIS II:een yhteydessä olevat kansalliset tietojärjestelmät. N. SIS II:een voi sisältyä tiedosto (”kansallinen kopio”), joka sisältää täydellisen tai osittaisen kopion SIS II -tietokannasta;

c)	CS-SIS:n ja NI-SIS:n välinen viestintäinfrastruktuuri (”viestintäinfrastruktuuri”), joka on SIS II -tiedoille ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen SIRENE-toimistojen väliseen tietojenvaihtoon tarkoitettu salattu virtuaalinen verkko.

2. SIS II:n tietoja tallennetaan, päivitetään, poistetaan ja haetaan eri N. SIS II-järjestelmien kautta. Kansallista kopiota voidaan käyttää automaattisten hakujen suorittamiseen kunkin tällaista kopiota käyttävän jäsenvaltion alueella. Muiden jäsenvaltioiden N. SIS II:n tiedostoihin ei saa olla mahdollisuutta tehdä hakuja.

3. CS-SIS, joka huolehtii teknisistä valvonta- ja hallintotehtävistä, sijaitsee Strasbourgissa (Ranska), ja CS-SIS:n varakeskus, joka voi huolehtia kaikista CS-SIS:n pääkeskuksen toiminnoista, jos järjestelmään tulee vika, sijaitsee Sankt Johann im Pongaussa (Itävalta).

4. CS-SIS tarjoaa tarvittavat palvelut SIS II: n tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi, mukaan lukien hakujen tekeminen SIS II -tietokannasta. CS-SIS huolehtii kansallista kopiota käyttävien jäsenvaltioiden puolesta:

a)	kansallisten kopioiden online-päivityksestä;

b)	kansallisten kopioiden ja SIS II -tietokannan synkronoinnin ja yhdenmukaisuuden varmistamisesta;

c)	kansallisten kopioiden alustamisesta ja palautuksesta.

5 artikla

Kustannukset

1. Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

2. Näihin kustannuksiin sisältyy CS-SISiin liittyvä työ, jolla varmistetaan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen suorittaminen.

3. Kunkin jäsenvaltion on vastattava oman N. SIS II:nsa perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.

II LUKU

JÄSENVALTIOIDEN VELVOLLISUUDET

6 artikla

Kansalliset järjestelmät

Kunkin jäsenvaltion velvollisuutena on huolehtia N. SIS II:nsa perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta ja N. SIS II:nsa yhdistämisestä NI-SIS:ään.

7 artikla

N. SIS II -toimisto ja SIRENE-toimisto

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen (”'N. SIS II -toimisto”'), jolla on keskitetty vastuu kyseisen valtion N. SIS II: sta. Mainittu viranomainen vastaa N. SIS II: n moitteettomasta toiminnasta ja turvallisuudesta, huolehtii toimivaltaisten viranomaisten pääsystä SIS II:een ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tämän asetuksen säännösten noudattaminen. Kunkin jäsenvaltion on tallennettava kuulutuksensa N. SIS II -toimiston välityksellä.

2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, joka huolehtii kaikkien lisätietojen vaihdosta (”SIRENE-toimisto”) 8 artiklassa tarkoitetun SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti.

Sirene-toimistot koordinoivat myös SIS II:een tallennettujen tietojen laadun tarkistamista. Tätä varten ne saavat käyttää SIS II:ssa käsiteltyjä tietoja.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle N. SIS II -toimistonsa ja SIRENE-toimistonsa yhteystiedot. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen julkaisee niistä luettelon yhdessä 31 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun luettelon kanssa.

8 artikla

Lisätietojen vaihto

1. Lisätietoja vaihdetaan SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti ja viestintäinfrastruktuuria käyttäen. Ellei viestintäinfrastruktuuri ole käytettävissä, jäsenvaltiot voivat käyttää lisätietojen vaihtoon muita asianmukaisesti suojattuja teknisiä keinoja.

2. Lisätietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on välitetty.

3. Muiden jäsenvaltioiden esittämiin lisätietoja koskeviin pyyntöihin on vastattava mahdollisimman nopeasti.

4. Yksityiskohtaiset säännöt lisätietojen vaihdosta annetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti "SIRENE-käsikirjan" muodossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

9 artikla

Tekninen yhteensopivuus

1. Nopean ja tehokkaan tiedonsiirron varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion on N. SIS II: taan perustaessaan noudatettava sitä varten vahvistettuja yhteyskäytäntöjä ja teknisiä menettelyjä, jotka on laadittu sen N. SIS II: n ja CS-SISin välisen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Nämä yhteyskäytännöt ja tekniset menettelyt vahvistetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

2. Jos jäsenvaltio käyttää kansallista kopiota, sen on CS-SISin palvelujen avulla varmistettava, että sen kansalliseen kopioon tallennetut tiedot ovat 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen automaattisten päivitysten avulla samat ja yhdenmukaiset SIS II -tietokannan kanssa ja että sen kansalliseen kopioon suoritettu haku antaa samanlaisen hakutuloksen kuin SIS II-tietokannassa suoritettu haku.

10 artikla

Turvallisuus – jäsenvaltiot

1. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava N. SIS II: nsa osalta tarvittavat toimenpiteet, turvallisuussuunnitelma mukaan lukien, joilla pystytään

a)	suojaamaan tiedot fyysisesti, muun muassa laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)	estämään luvaton pääsy tiloihin, joita käytetään henkilötietojen käsittelyyn (sisäänpääsyn valvonta);

c)	estämään tietovälineiden luvaton lukeminen, kopioiminen, muuttaminen tai pois vieminen (tietovälineiden valvonta);

d)	estämään luvaton tietojen tallentaminen järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton tutkiminen, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta);

e)	estämään sellaisia henkilöitä, joilla ei ole siihen lupaa, pääsemästä käyttämään automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla (käytön valvonta);

f)	varmistamaan, että henkilöt, joilla on lupa käyttää automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmää, pääsevät ainoastaan heidän toimivaltaansa kuuluviin tietoihin ja ainoastaan yksilöllisiä ja ainutkertaisia käyttäjätunnuksia ja luottamuksellisia käyttömuotoja käyttäen (pääsyn valvonta);

varmistamaan, että kaikki viranomaiset, joilla on SIS II:n tai tietojenkäsittelylaitteiden käyttöoikeus, laativat profiileja, joissa kuvataan niiden henkilöiden tehtävät ja vastuualueet, joilla on lupa käyttää, tallentaa, päivittää, poistaa ja hakea tietoja, ja toimittavat kyseiset profiilit viipymättä 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten valvontaviranomaisten pyynnöstä näiden saataville (henkilöprofiilit);

h)	varmistamaan, että on mahdollista tarkistaa ja todeta, mille elimille henkilötietoja voidaan toimittaa tiedonsiirtolaitteita käyttäen (tiedonsiirron valvonta);

i)	varmistamaan, että jälkikäteen on mahdollista tarkistaa ja todeta, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmiin, millä hetkellä, kuka niitä on tallentanut ja mitä tarkoitusta varten (tallentamisen valvonta);

j)	estämään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen luvaton lukeminen, kopioiminen, muuttaminen tai poistaminen henkilötietojen siirron tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (siirtämisen valvonta);

k)	valvomaan tässä kohdassa tarkoitettujen turvatoimien tehokkuutta ja toteuttamaan tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan (sisäisen valvonta).

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi lisätietojen vaihdossa.

11 artikla

Luottamuksellisuus - jäsenvaltiot

Kunkin jäsenvaltion on sovellettava omia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjään kaikkiin SIS II -tietoja ja lisätietoja käsitteleviin henkilöihin ja elimiin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseiset henkilöt jättävät tehtävänsä tai toimensa tai kyseisten elinten toiminta lakkaa.

12 artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien rekisteröinti jäsenvaltioissa

1. Muiden kuin kansallista kopiota käyttävien jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki CS-SIS:ssa olevien henkilötietojen käsittelytapahtumat ja sellaisten tietojen vaihtotapahtumat CS-SIS:n kanssa tallennetaan N. SIS II: n lokitiedostoon hakujen hyväksyttävyyden valvomiseksi, tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomiseksi sekä sisäisen valvonnan harjoittamiseksi, jotta voidaan varmistaa N. SIS II: n moitteeton toiminta, tietojen eheys ja tietoturvallisuus.

2. Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät kansallisia kopioita, on varmistettava, että kaikki SIS II -tietojen käsittely ja vaihto tallennetaan lokitiedostoon 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten. Tätä ei sovelleta 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin.

3. Lokitiedoissa on mainittava erityisesti kuulutusten vaiheet, tietojen siirron päivämäärä ja kellonaika, haun suorittamisessa käytetyt tiedot, siirretyt tiedot sekä toimivaltaisen viranomaisen ja tietojen käsittelystä vastaavan henkilön nimi.

4. Lokitietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 ja 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen ja ne on hävitettävä aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta. Kuulutusten vaiheet sisältävät lokitiedot on hävitettävä yhdestä kolmeen vuoden kuluttua kuulutusten poistamisesta.

5. Lokitietoja saadaan säilyttää pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

6. Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla, jotka valvovat hakujen hyväksyttävyyttä tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomiseksi, sisäisen valvonnan harjoittamiseksi ja N. SIS II: n moitteettoman toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi, on oltava pyynnöstä toimivaltansa mukainen pääsy lokitietoihin, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä.

13 artikla

Sisäinen valvonta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää SIS II -tietoja, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee tarvittaessa yhteistyötä kansallisen valvontaviranomaisen kanssa.

14 artikla

Henkilöstön koulutus

Ennen kuin SIS II -tietojen käyttöön oikeutettujen viranomaisten henkilöstölle annetaan oikeus käsitellä SIS II:een tallennettuja tietoja, henkilöstön on saatava asianmukaista koulutusta tietoturva- ja tietosuojasäännöistä ja tietoa asiaan liittyvistä rikoksista ja seuraamuksista.

III LUKU

TIETOKANTAA HALLINNOIVAN VIRANOMAISEN VELVOLLISUUDET

15 artikla

Operatiivinen hallinnointi

1. Central SIS II:n operatiivisesta hallinnoinnista vastaa siirtymäkauden jälkeen tietokantaa hallinnoiva viranomainen (”tietokantaa hallinnoiva viranomainen”), joka rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että Central SIS II:n osalta käytetään aina kustannuksiin ja hyötyihin nähden parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

2. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen vastaa myös seuraavista viestintäinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä:

valvonta;

b)	turvallisuus;

c)	jäsenvaltioiden ja viestintäinfrastruktuurintarjoajan välisten suhteiden koordinointi.

3. Komissio vastaa kaikista muista viestintäinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä, erityisesti:

a)	talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät;

b)	hankinnat ja uudistukset;

c)	sopimusasiat.

4. Komissio vastaa Central SIS II:n operatiivisesta hallinnoinnista siirtymäkautena, ennen kuin tietokantaa hallinnoiva viranomainen ottaa tehtävänsä vastaan. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (17) mukaisesti komissio voi antaa tämän tehtävän sekä talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kahden eri maan kansalliselle julkisen sektorin elimelle.

5. Kunkin 4 kohdassa tarkoitetun kansallisen julkisen sektorin elimen on täytettävä seuraavat valintaperusteet:

a)	sen on osoitettava, että sillä on pitkähköä kokemusta 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut toiminnot sisältävän laajamittaisen tietojärjestelmän toiminnasta;

b)	sillä on oltava huomattavaa kokemusta 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja toimintoja vastaavan tietojärjestelmän toiminta- ja turvallisuusvaatimuksista;

c)	sillä on oltava riittävä ja kokenut henkilöstö, jolla on SIS II:n edellyttämään kansainväliseen yhteistyöhön soveltuva ammatti- ja kielitaito;

d)	sillä on oltava turvallinen erityisesti rakennettu tilainfrastruktuuri, joka kykenee erityisesti tarjoamaan varajärjestelmän ja takaamaan laajamittaisten tietojärjestelmien jatkuvan toiminnan; ja

e)	sen hallinnollisen ympäristön on oltava sellainen, että se voi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti ja välttää eturistiriidat.

6. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 4 kohdassa tarkoitettua tehtävien siirtämistä ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin tehtävien siirtoa koskevat edellytykset, tehtävien siirron tarkan laajuuden sekä elimet, joille tehtävät siirretään.

7. Mikäli komissio siirtää 4 kohdan nojalla vastuualaansa kuuluvia tehtäviä siirtymäkautena, sen on varmistettava, että tehtävien siirron osalta noudatetaan täysimääräisesti perustamissopimuksessa määrätyn toimielinjärjestelmän mukaisia rajoja. Sen on varmistettava erityisesti, että tehtävien siirto ei vaikuta haitallisesti yhteisön lainsäädännön nojalla toimivien valvontajärjestelmien tehokkuuteen niin yhteisöjen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen kuin Euroopan tietosuojavaltuutetunkaan osalta.

8. Central SIS II:n operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät Central SIS II:n pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti, erityisesti järjestelmän moitteettoman toiminnan edellyttämä ylläpito ja tekninen kehittäminen.

16 artikla

Turvallisuus

1. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toteutettava Central SIS II:n osalta ja komission on toteutettava viestintäinfrastruktuurin osalta tarvittavat toimenpiteet, turvallisuussuunnitelma mukaan lukien, joilla pystytään:

a)	suojaamaan tiedot fyysisesti, muun muassa laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)	estämään luvaton pääsy tiloihin, joita käytetään henkilötietojen käsittelyyn (sisäänpääsyn valvonta);

c)	estämään tietovälineiden luvaton tutkiminen, kopioiminen, muuttaminen tai pois vieminen (tietovälineiden valvonta);

d)	estämään luvaton tietojen tallentaminen järjestelmään sekä järjestelmään tallennettujen henkilötietojen luvaton tutkiminen, muuttaminen ja poistaminen (tallentamisen valvonta);

e)	estämään sellaisia henkilöitä, joilla ei ole siihen lupaa, pääsemästä käyttämään automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla (käytön valvonta);

varmistamaan, että käytettäessä automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmää henkilöt, joilla on lupa käyttää sitä, pääsevät ainoastaan heidän toimivaltaansa kuuluviin tietoihin ja ainoastaan yksilöllisiä ja ainutlaatuisia käyttäjätunnuksia ja luottamuksellisia käyttömuotoja käyttäen (pääsyn valvonta);

g)	laatimaan profiileja, joissa esitetään niiden henkilöiden tehtävät ja vastuualueet, joilla on lupa käyttää tietoja ja tietojenkäsittelylaitteita, ja toimittamaan kyseiset profiilit viipymättä 45 artiklassa tarkoitetun Euroopan tietosuojavaltuutetun pyynnöstä tämän saataville (henkilöprofiilit);

h)	varmistamaan, että on mahdollista tarkistaa ja todeta, mille elimille henkilötietoja voidaan toimittaa tiedonsiirtolaitteita käyttäen (tiedonsiirron valvonta);

i)	varmistamaan, että jälkikäteen on mahdollista tarkistaa ja todeta, mitä henkilötietoja on tallennettu automaattisen tietojenkäsittelyn järjestelmiin, milloin niitä on tallennettu ja kuka niitä on tallentanut (tallentamisen valvonta);

j)	estämään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen lukeminen, kopioiminen, muuttaminen tai poistaminen luvatta henkilötietojen siirron tai tietovälineiden kuljetuksen aikana (kuljetuksen valvonta);

k)	valvomaan tässä kohdassa tarkoitettujen turvatoimien tehokkuutta ja toteuttamaan tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan (sisäisen valvonta).

2. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi lisätietojen vaihdossa, joka tapahtuu viestintäinfrastruktuurin välityksellä.

17 artikla

Luottamuksellisuus - tietokantaa hallinnoiva viranomainen

1. Rajoittamatta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on sovellettava asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kaikkeen SIS II -tietoja käsittelevään henkilöstöönsä tämän asetuksen 11 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavin vaatimuksin. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseiset henkilöt jättävät tehtävänsä tai toimensa tai heidän tehtäviensä hoito on päättynyt.

2. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä vastaavia toimenpiteitä luottamuksellisuuden varmistamiseksi lisätietojen vaihdossa ja käsittelyssä, joka tapahtuu viestintäinfrastruktuurin välityksellä.

18 artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien rekisteröinti keskushallinnon tasolla

1. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on varmistettava, että kaikki henkilötietojen käsittelytapahtumat ja sellaisten tietojen vaihtotapahtumat CS-SIS:ssä tallennetaan lokitiedostoon 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.

2. Lokitiedoissa on mainittava erityisesti kuulutushistoria, tietojen siirron päivämäärä ja kellonaika, hakujen suorittamisessa käytetyt tiedot, siirretyt tiedot sekä tietojen käsittelystä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen nimi.

3. Lokitietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten ja ne on hävitettävä aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta. Kuulutushistoriaa sisältävät lokitiedot on poistettava yhdestä kolmeen vuoden kuluttua kuulutusten poistamisesta.

4. Lokitietoja saadaan säilyttää pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

5. Toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka tarkastavat hakujen lainmukaisuutta, valvovat tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta, suorittavat sisäistä valvontaa ja vastaavat CS-SIS:n moitteettoman toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamisesta, on oltava pyynnöstä toimivaltansa rajoissa pääsy lokitietoihin tehtäviensä suorittamiseksi.

19 artikla

Tiedotuskampanja

Komissio yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa tukee SIS II:n toiminnan aloittamista järjestämällä tiedotuskampanjan, jolla yleisölle tiedotetaan järjestelmän tavoitteista, siihen tallennetuista tiedoista, sen käyttöön oikeutetuista viranomaisista sekä henkilöiden oikeuksista. Sen jälkeen kun tietokantaa hallinnoiva viranomainen on perustettu, se järjestää yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa tällaisia kampanjoita säännöllisesti. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaistensa kanssa suunniteltava ja toteutettava tarvittavat menettelyt, joilla kansalaisille tiedotetaan yleisesti SIS II:sta.

IV LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISIA KOSKEVAT KUULUTUKSET MAAHANTULON JA MAASSA OLESKELUN EPÄÄMISEKSI

20 artikla

Tietoluokat

1. SIS II sisältää ainoastaan ne tietoluokat, jotka kukin jäsenvaltio toimittaa ja jotka ovat tarpeen 24 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 1 kohdan tai täydentävien tietojen säilyttämistä koskevien tämän asetuksen säännösten soveltamista.

2. Henkilöistä, joista on annettu kuulutus, saadaan tallentaa ainoastaan seuraavat tiedot:

a)	suku- ja etunimi (-nimet), nimi(nimet) syntymähetkellä ja aikaisemmin käytetyt nimet ja peitenimet, jotka saadaan tallentaa erikseen;

b)	erityiset, muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit;

c)	syntymäaika ja -paikka;

d)	sukupuoli;

e)	valokuvat;

f)	sormenjäljet;

g)	kansalaisuus (kansalaisuudet);

h)	onko kyseinen henkilö aseistettu, väkivaltainen tai karannut;

i)	kuulutuksen syy;

j)	kuulutuksen antava viranomainen;

k)	viittaus päätökseen, jonka perusteella kuulutus on tehty;

l)	toteutettava toimenpide;

m)	linkki tai linkit muihin kuulutuksiin SIS II:ssa 37 artiklan mukaisesti.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen, päivittämisen, poistamisen ja hakemisen edellyttämät tekniset säännöt vahvistetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

4. Edellä 2 alakohdassa tarkoitettujen tietojen hakemisen edellyttämien teknisten sääntöjen on oltava vastaavia CS-SIS:ssä, kansallisissa kopioissa ja teknisissä kopioissa tehtävien hakujen kanssa, kuten 31 artiklan 2 kohdassa todetaan.

21 artikla

Suhteellisuus

Ennen kuulutuksen antamista jäsenvaltioiden on määritettävä, onko tapaus asianmukainen ja niin merkityksellinen ja tärkeä, että siitä on tehtävä kuulutus SIS II:ssa.

22 artikla

Valokuvia ja sormenjälkiä koskevat erityissäännöt

Edellä 20 artiklan 2 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettuja valokuvia ja sormenjälkiä käytettäessä on noudatettava seuraavia säännöksiä:

valokuvia ja sormenjälkiä tallennetaan ainoastaan erityisen laatutarkastuksen jälkeen, jossa varmistetaan, että ne täyttävät tietojen vähimmäislaatuvaatimukset. Erityisen laatutarkastuksen yksityiskohtainen määrittely vahvistetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista;

b)	valokuvia ja sormenjälkiä käytetään ainoastaan sellaisen kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden varmentamiseen, joka on löydetty SIS II:een tehdyn aakkosnumeerisen haun tuloksena;

valokuvia ja sormenjälkiä saadaan käyttää myös kolmannen maan kansalaisen tunnistamiseen hänen biometrisen tunnisteensa perusteella heti kun se on teknisesti mahdollista. Ennen kuin kyseinen toiminto otetaan käyttöön SIS II:ssa, komissio esittää siihen tarvittavan tekniikan saatavuudesta ja valmiudesta kertomuksen, josta kuullaan Euroopan parlamenttia.

23 artikla

Kuulutuksen tekemisen edellyttämät vähimmäistiedot

1. Kuulutusta ei saa tehdä ilman 20 artiklan 2 kohdan a, d, k ja l alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

2. Kaikki muut 20 artiklan 2 kohdassa luetellut tiedot on myös tallennettava, jos ne ovat saatavilla.

24 artikla

Maahantulon tai maassa oleskelun epäämistä koskevien kuulutusten tekemisen edellytykset

1. Maahantulo- tai oleskelukieltoon määrättyjä kolmansien maiden kansalaisia koskevat tiedot tallennetaan järjestelmään kansallisen kuulutuksen perusteella, joka perustuu toimivaltaisten hallintoviranomaisten tai tuomioistuinten kansallisessa lainsäädännössä määrättyjä menettelytapasääntöjä noudattaen ja yksilöllisen arvioinnin perusteella tekemään päätökseen. Kyseisiä päätöksiä koskevassa muutoksenhaussa noudatetaan kansallista lainsäädäntöä.

2. Kuulutus tehdään, kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös perustuu yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen tai kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvaan uhkaan, jonka kolmannen maan kansalaisen läsnäolo jäsenvaltion alueella aiheuttaa. Tämä pätee erityisesti, jos on kyse:

a)	kolmannen maan kansalaisesta, joka on tuomittu jäsenvaltiossa rikoksesta, josta seuraa vähintään vuoden vapausrangaistus;

b)	kolmannen maan kansalaisesta, jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyneen vakavaan rikokseen. tai jonka osalta on olemassa selviä viitteitä siitä, että hän aikoo tehdä tällaisen rikoksen jonkin jäsenvaltion alueella.

3. Kuulutus saadaan tehdä myös silloin, kun 1 kohdassa tarkoitettu päätös perustuu siihen, että kolmannen maan kansalainen on ollut sellaisen käännytys- tai karkotustoimenpiteen kohteena, jota ei ole kumottu tai keskeytetty ja johon sisältyy tai liittyy maahantulokielto tai tapauksen mukaan oleskelukielto ja joka perustuu kolmannen maan kansalaisen maahantuloon tai oleskeluun liittyvien kansallisten säädösten rikkomiseen.

4. Tätä artiklaa ei sovelleta 26 artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin.

5. Komissio tarkastelee uudelleen tämän artiklan säännösten soveltamista kolmen vuoden kuluttua 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ajankohdasta. Komissio tekee perustamissopimuksen mukaista aloiteoikeuttaan käyttäen tarkastelun perusteella tarvittavat ehdotukset tämän artiklan säännösten muuttamisesta kuulutusten tekemisen perusteiden yhdenmukaistamiseksi laajemmin.

25 artikla

Sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä, koskevien kuulutusten tekemisen edellytykset

1. Sellaista kolmannen maan kansalaista, jolla on Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/38/EY (18) tarkoitettu oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä, koskevan kuulutuksen on oltava mainitun direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen sääntöjen mukainen.

2. Jos 24 artiklan mukaisesti tehtyyn kuulutukseen kolmannen maan kansalaisesta, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä, on saatu osuma, kuulutuksen täytäntöönpanevan jäsenvaltion on välittömästi neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa SIRENE-toimiston välityksellä ja SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti, jotta toteutettavista toimista voidaan päättää viipymättä.

26 artikla

Sellaisia kolmansien maiden kansalaisia koskevien kuulutusten tekemisen edellytykset, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti toteutettua rajoittavaa toimenpidettä.

1. SIS II:een saadaan, jos tietojen laatua koskevat vaatimukset täyttyvät, tehdä maahantulon tai maassa oleskelun epäämistä koskeva kuulutus sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti toteutettavaa rajoittavaa toimenpidettä, jonka tarkoituksena on estää pääsy jäsenvaltioiden alueelle tai kauttakulku jäsenvaltioiden alueiden kautta, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston määräämä matkustuskielto, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan soveltamista.

2. Edellä olevaa 23 artiklaa ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan perusteella tehtyihin kuulutuksiin.

3. Kyseisten kuulutusten tekemisestä, päivittämisestä ja poistamisesta kaikkien jäsenvaltioiden puolesta vastaava jäsenvaltio nimetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti toteutetun asianmukaisen toimenpiteen hyväksymisen yhteydessä.

27 artikla

Viranomaiset, joilla on oikeus käyttää kuulutuksia

1. Pääsy SIS II:een tallennettuihin tietoihin sekä oikeus tehdä hakuja niihin suoraan tai CS-SIS:n tietojen kopiosta on sallittava ainoastaan viranomaisille, jotka vastaavat kolmansien maiden kansalaisten tunnistamisesta:

a)	ulkorajavalvonnan yhteydessä henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (19) mukaisesti;

b)	muissa poliisi- tai tullitarkastuksissa, joita tehdään kyseisessä jäsenvaltiossa, ja tällaisten tarkastusten yhteensovittamisesta, josta nimetty viranomainen huolehtii.

2. Kuitenkin myös kansallisilla oikeusviranomaisilla, mukaan lukien niillä, jotka vastaavat syytteeseenpanosta rikosasioissa ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä koordinointiviranomaisilla voi olla tehtäviään suorittaessaan kansallisen lainsäädännön mukainen oikeus päästä SIS II:een tallennettuihin tietoihin ja oikeus hakea tällaisia tietoja suoraan.

3. Lisäksi SIS II:een tallennettuihin tietoihin ja päätöksen 2006/000/YOS Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 3 kappaleessa.38 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdan mukaisesti tallennettuihin, henkilöihin liittyviä asiakirjoja koskeviin tietoihin voivat päästä sekä oikeutta tehdä niihin suoraan hakuja voivat käyttää viranomaiset, joiden tehtävänä on viisumien myöntäminen, keskusviranomaiset, joiden tehtävänä on viisumihakemusten tutkiminen, sekä viranomaiset, joiden tehtävänä on oleskelulupien myöntäminen ja kolmansien maiden kansalaisia koskevan lainsäädännön hallinnointi henkilöiden liikkuvuutta koskevaa yhteisön säännöstöä sovellettaessa. Näiden viranomaisten oikeus päästä tietoihin määräytyy kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

4. Tässä artiklassa tarkoitetut viranomaiset on sisällytettävä 31 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

28 artikla

Tietoihin pääsyn laajuus

Käyttäjät voivat päästä ainoastaan tietoihin, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

29 artikla

Kuulutusten säilyttämisaika

1. SIS II:een tämän asetuksen mukaisesti tallennettuja kuulutuksia henkilöistä säilytetään ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tallennettu.

2. SIS II:een tällaisen kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on kolmen vuoden kuluessa kuulutuksen tallentamisesta tarkistettava, onko kuulutuksen säilyttäminen vielä tarpeen.

3. Kukin jäsenvaltio voi tarvittaessa säätää lyhyemmästä tarkistusjaksosta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

4. Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi tarkistusjakson kuluessa päättää kattavan ja lokitiedostoon tallennettavan yksilöllisen arvioinnin jälkeen säilyttää kuulutuksen pidemmän aikaa, jos säilyttäminen on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten kuulutus tehtiin. Tällöin sovelletaan 2 kohtaa myös voimassaolon jatkamisen osalta. Kuulutuksen voimassaolon jatkamisesta on ilmoitettava CS-SIS:iin.

5. Kuulutukset poistetaan automaattisesti 2 kohdassa tarkoitetun tarkistusjakson päätyttyä, paitsi jos kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio on ilmoittanut kuulutuksen voimassaolon jatkamisesta CS-SIS:iin 4 kohdan mukaisesti. CS-SIS ilmoittaa jäsenvaltioille automaattisesti neljä kuukautta etukäteen määräajan mukaisesta tietojen poistamisesta järjestelmästä.

6. Jäsenvaltioiden on pidettävä tilastoja sellaisten kuulutusten määrästä, joiden säilyttämisaikaa on jatkettu 4 kohdan mukaisesti.

30 artikla

Kansalaisuuden saaminen ja kuulutukset

Kuulutukset henkilöstä, joka on saanut jonkin sellaisen valtion kansalaisuuden, jonka kansalaisilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä, on poistettava heti kun kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio saa tiedon tai sille ilmoitetaan 34 artiklan mukaisesti, että kyseinen henkilö on saanut tällaisen kansalaisuuden.

V LUKU

YLEISET TIETOJENKÄSITTELYSÄÄNNÖT

31 artikla

SIS II:n sisältämien tietojen käsittely

1. Jäsenvaltiot voivat käsitellä 20 artiklassa tarkoitettuja tietoja maahantulon tai maassa oleskelun epäämiseksi.

2. Tietoja saadaan kopioida ainoastaan teknisiin tarkoituksiin, jos tämä kopiointi on tarpeen 27 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten tekemää suoraa hakua varten. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kyseisiin kopioihin. Yhden jäsenvaltion tekemiä kuulutuksia ei saa kopioida N. SIS II:sta muihin kansallisiin tiedostoihin.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kopiointi teknisiin tarkoituksiin, mikä johtaa off-line -tietokantoihin, sallitaan enintään 48 tunniksi. Määräaikaa voidaan hätätilanteessa jatkaa hätätilanteen päättymiseen asti.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, teknisiä kopioita, jotka johtavat viisumien myöntämisestä vastaavien viranomaisten käyttämiin off-line -tietokantoihin, ei sallita vuoden kuluttua siitä, kun kyseinen viranomainen on onnistuneesti liitetty viisumitietojärjestelmästä ja lyhytaikaisia viisumeja koskevien tietojen vaihdosta jäsenvaltioiden välillä tulevaisuudessa annettavassa asetuksessa säädettävän viisumitietojärjestelmän viestintäinfrastruktuuriin, lukuun ottamatta kopioita, jotka on tehty käytettäväksi ainoastaan hätätilanteessa, kun verkko on ollut pois käytöstä yli 24 tuntia.

Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä ajantasaista luetteloa tällaisista kopioista, asetettava luettelo kansallisen valvontaviranomaisensa saataville ja varmistettava, että tällaisiin kopioihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä ja erityisesti 10 artiklan säännöksiä.

4. Oikeus käyttää tietoja annetaan ainoastaan 27 artiklassa tarkoitettujen kansallisten viranomaisten toimivallan rajoissa ja asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle.

5. Tietoja ei saa käyttää hallinnollisiin tarkoituksiin. Tästä poiketen 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut viranomaiset voivat kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti käyttää tämän asetuksen mukaisesti tallennettuja tietoja tehtäviensä suorittamiseksi.

6. Tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti tallennettuja tietoja ja päätöksen 2006/000/YOS Virallinen lehti: Pyydetään täydentämään numero kuten johdanto-osan 3 kappaleessa.38 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdan mukaisesti tallennettuja, henkilöihin liittyviä asiakirjoja koskevia tietoja saadaan käyttää kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tämän asetuksen 27 artiklan 3 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin.

7. Edellä olevien 1–6 kohdan vastaista tietojenkäyttöä pidetään väärinkäyttönä kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

8. Kukin jäsenvaltio toimittaa tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle luettelon toimivaltaisista viranomaisistaan, joilla on lupa hakea suoraan SIS II:een tallennettuja tietoja tämän asetuksen mukaisesti, ja luetteloon tehdyt muutokset. Kunkin viranomaisen osalta ilmoitetaan, mitä tietoja se voi hakea ja mihin tarkoituksiin. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen huolehtii luettelon julkaisemisesta vuosittain Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

9. Jollei yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu, N. SIS II: een tallennettuihin tietoihin sovelletaan kyseessä olevan jäsenvaltion lainsäädäntöä.

32 artikla

SIS II -tiedot ja kansalliset tiedostot

1. Edellä oleva 31 artiklan 2 kohta ei vaikuta jäsenvaltion oikeuteen säilyttää kansallisissa tiedostoissaan SIS II -tietoja, jotka liittyvät sen alueella toteutettuihin toimenpiteisiin. Tällaisia tietoja saadaan säilyttää kansallisissa tiedostoissa enintään kolme vuotta, jollei kansallisen lainsäädännön erityissäännöksissä säädetä pidemmästä säilytysajasta.

2. Edellä oleva 31 artiklan 2 kohta ei vaikuta jäsenvaltion oikeuteen säilyttää kansallisissa tiedostoissaan SIS II:een tekemäänsä tiettyyn kuulutukseen sisältyviä tietoja.

33 artikla

Ilmoitus kuulutuksen suorittamatta jättämisestä

Jos pyydettyä toimenpidettä ei voida suorittaa, pyynnön saaneen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä viipymättä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle.

34 artikla

SIS II:ssa käsiteltyjen tietojen laatu

1. Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio on vastuussa siitä, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajantasaisia ja että ne tallennetaan SIS II:een laillisesti.

2. Ainoastaan kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla on lupa muuttaa, täydentää, oikaista, päivittää tai poistaa tallentamiaan tietoja.

3. Jos muulla kuin kuulutuksen tehneellä jäsenvaltiolla on todisteita, jotka antavat aihetta olettaa, että jossain tiedossa on asiavirhe tai että se on tallennettu oikeudettomasti, sen on lisätietojen vaihdon avulla ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen päivän kuluessa siitä, kun se sai tietoonsa kyseiset todisteet. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on tarkistettava tieto ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava se viipymättä.

4. Jos jäsenvaltiot eivät pääse kahden kuukauden kuluessa yksimielisyyteen, sen jäsenvaltion, joka ei ole tehnyt kuulutusta, on saatettava asia käsiteltäväksi Euroopan tietosuojavaltuutetulle, joka toimii sovittelijana yhdessä asianomaisten kansallisten tietosuojaviranomaisten kanssa.

5. Jäsenvaltioiden on vaihdettava lisätietoja, jos henkilö väittää, ettei hän ole kuulutuksessa tarkoitettu henkilö. Jos tarkastuksessa todetaan, että kyseessä on todella kaksi eri henkilöä, väitteen tehneelle henkilölle ilmoitetaan 36 artiklan säännöksistä.

6. Kun henkilöstä on jo tehty kuulutus SIS II:een, jäsenvaltion, joka tekee uuden kuulutuksen, on sovittava kuulutuksen tekemisestä ensimmäisen kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa. Sopiminen tapahtuu lisätietojen vaihdon avulla.

35 artikla

Toisiaan muistuttavien henkilöiden erottaminen toisistaan

Jos uuden kuulutuksen tekemisen yhteydessä ilmenee, että SIS II:ssa on jo henkilötiedoiltaan vastaava henkilö, on noudatettava seuraavaa menettelyä:

a)	SIRENE-toimiston on otettava yhteys pyynnön tehneeseen viranomaiseen sen tarkentamiseksi, koskeeko kuulutus samaa henkilöä vai ei;

jos ristiintarkastus osoittaa, että henkilö, jota uusi kuulutus koskee ja jo SIS II:ssa oleva henkilö ovat todella yksi ja sama henkilö, SIRENE-toimiston on sovellettava 34 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua päällekkäiskuulutusten tekemistä koskevaa menettelyä. Jos tarkastuksessa todetaan, että kyseessä on kaksi eri henkilöä, SIRENE-toimiston on hyväksyttävä toisen kuulutuksen tekemistä koskeva pyyntö ja lisättävä kuulutukseen tarvittavat tiedot virheellisten tunnistusten välttämiseksi.

36 artikla

Täydentävät tiedot henkilöllisyyden väärinkäyttämisen varalta

1. Kun kuulutuksessa todellisuudessa tarkoitettu henkilö saatetaan sekoittaa sellaiseen henkilöön, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, jäsenvaltion, joka on tehnyt kuulutuksen, on kyseisen henkilön nimenomaisella suostumuksella lisättävä kuulutukseen jälkimmäistä koskevia tietoja, jotta voidaan välttää virheellisten tunnistusten aiheuttamat kielteiset seuraukset.

2. Sellaista henkilöä, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, koskevia tietoja saadaan käyttää ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin:

a)	jotta toimivaltainen viranomainen pystyy erottamaan henkilön, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, kuulutuksessa todellisuudessa tarkoitetusta henkilöstä;

b)	jotta henkilö, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, pystyy todistamaan henkilöllisyytensä ja osoittamaan, että hänen henkilöllisyyttään on käytetty väärin.

3. Ainoastaan seuraavat henkilötiedot saadaan tallentaa SIS II:een ja niitä saadaan käsitellä SIS II:ssa tämän artiklan soveltamiseksi:

a)	suku- ja etunimi (-nimet), nimi (nimet) syntymähetkellä ja aikaisemmin käytetyt nimet ja peitenimet, jotka on mahdollisesti tallennettu erikseen;

b)	erityiset, muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit;

c)	syntymäaika ja -paikka;

d)	sukupuoli;

e)	valokuvat;

f)	sormenjäljet;

g)	kansalaisuus (kansalaisuudet);

h)	henkilöasiakirjan numero (henkilöasiakirjojen numerot) ja myöntämispäivä.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamisen ja edelleen käsittelyn edellyttämät tekniset säännöt vahvistetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

5. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on poistettava samanaikaisesti kuin vastaava kuulutus tai kyseisen henkilön sitä vaatiessa jo aikaisemmin.

6. Ainoastaan ne viranomaiset, joiden käytettävissä vastaava kuulutus on, saavat käyttää 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Ne saavat käyttää tietoja ainoastaan virheellisten tunnistusten välttämiseksi.

37 artikla

Kuulutusten linkittäminen

1. Jäsenvaltio voi luoda SIS II:een tallentamiensa kuulutusten välille linkin. Tällaisella linkillä osoitetaan kahden tai useamman kuulutuksen keskinäinen yhteys.

2. Linkin luominen ei vaikuta kunkin linkitetyn kuulutuksen perusteella toteutettavaan yksittäiseen toimenpiteeseen eikä linkitettyjen kuulutusten säilyttämisaikoihin.

3. Linkin luominen ei vaikuta tämän asetuksen mukaisiin käyttöoikeuksiin. Niillä viranomaisilla, joilla ei ole oikeutta päästä tiettyihin kuulutusluokkiin, ei saa olla mahdollisuutta nähdä linkkiä kuulutukseen, johon niillä ei ole pääsyä.

4. Jäsenvaltion on luotava kuulutusten välille linkki ainoastaan silloin, kun siihen on selvä operatiivinen tarve.

5. Jäsenvaltio voi luoda linkkejä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti edellyttäen, että tässä artiklassa esitettyjä periaatteita noudatetaan.

6. Jos jäsenvaltio katsoo, että toisen jäsenvaltion luoma linkki kuulutusten välille on ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen kansalliselta alueelta ei ole mahdollista käyttää linkkiä tai että sen viranomaisten, jotka ovat sen alueen ulkopuolella, ei ole mahdollista käyttää sitä.

7. Kuulutusten linkittämistä koskevat tekniset säännöt hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietokantaa hallinnoivan viranomaisen perustamista koskevan välineen säännösten soveltamista.

38 artikla

Lisätietojen tarkoitus ja säilyttämisaika

1. Lisätietojen vaihtamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säilytettävä Sirene-toimistossa viitetiedot päätöksistä, joiden perusteella kuulutus on tehty.

2. Henkilötietoja, joita Sirene-toimistolla on tiedostoissa toteutetun tietojen vaihdon tuloksena, säilytetään ainoastaan niin kauan kuin on välttämätöntä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten ne on toimitettu. Ne on joka tapauksessa poistettava viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun asianomainen kuulutus on poistettu SIS II:sta.

3. Edellä olevan 2 kohdan soveltaminen ei rajoita jäsenvaltion oikeutta säilyttää kansallisissa tiedostoissa tietoja, jotka liittyvät tiettyyn kyseisen jäsenvaltion tekemään kuulutukseen tai kuulutukseen, jonka perusteella sen alueella on toteutettu toimenpiteitä. Siitä, kuinka pitkään kyseisiä tietoja saadaan säilyttää kansallisissa tiedostoissa, säädetään kansallisessa lainsäädännössä.

39 artikla

Henkilötietojen siirtäminen kolmansille osapuolille

SIS II:ssa tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjä henkilötietoja ei saa siirtää kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille eikä antaa niiden saataville.

VI LUKU

TIETOSUOJA

40 artikla

Arkaluonteisten tietojen käsittely

Direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa käsitellä.

41 artikla

Tarkastusoikeus, virheellisten tietojen oikaiseminen ja oikeudettomasti tallennettujen tietojen poistaminen

1. Henkilön oikeus saada tieto SIS II:een tämän asetuksen mukaisesti tallennetuista itseään koskevista tiedoista määräytyy sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa kyseinen henkilö vetoaa tähän oikeuteen.

2. Jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, kansallinen valvontaviranomainen päättää, luovutetaanko tiedot ja minkälaisin menettelyin.

3. Muu kuin kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio saa luovuttaa tietoja ainoastaan, jos se on ensin antanut kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää kantansa. Tämä tapahtuu lisätietojen vaihdon avulla.

4. Tietoja ei saa luovuttaa rekisteröidylle, mikäli se on välttämätöntä kuulutuksessa mainitun oikeudellisen toimenpiteen suorittamiseksi tai muiden henkilöiden oikeuksien tai vapauksien suojaamiseksi.

5. Jokaisella on oikeus saada asiavirheitä sisältävät itseään koskevat tiedot oikaistuiksi tai oikeudettomasti tallennetut itseään koskevat tiedot poistettaviksi.

6. Asianomaiselle henkilölle on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluessa siitä, kun hän pyytää tietoja tai aikaisemmin, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään.

7. Henkilölle on ilmoitettava mahdollisimman pian, mihin toimenpiteisiin tietojen oikaisemista tai poistamista koskevan pyynnön johdosta on ryhdytty, ja joka tapauksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tietojen oikaisemista tai poistamista koskevasta pyynnöstä tai aikaisemmin, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään.

42 artikla

Tiedonsaantioikeus

1. Kolmansien maiden kansalaisille, joista on tehty tämän asetuksen mukainen kuulutus, on ilmoitettava direktiivin 95/46/EY 10 ja 11 artiklan mukaisesti. Tiedot on toimitettava kirjallisesti ja niihin on liitettävä jäljennös 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kansallisesta päätöksestä, jonka perusteella kuulutus on tehty, tai sitä koskeva viite.

2. Tietoja ei kuitenkaan anneta:

jos

i)	henkilötietoja ei ole saatu kyseiseltä kolmannen maan kansalaiselta, ja

ii)	tietojen antaminen osoittautuu mahdottomaksi tai vaatisi suhteettoman paljon työtä;

b)	jos kyseinen kolmannen maan kansalainen on jo saanut tiedon;

c)	jos kansallisessa lainsäädännössä sallitaan tiedonsaantioikeuden rajoittaminen erityisesti valtion turvallisuuden, puolustuksen ja yleisen turvallisuuden takaamiseksi tai jos on kyse rikosten torjunnasta, tutkinnasta, selvittämisestä ja syyteharkinnasta.

43 artikla

Oikeussuojakeinot

1. Kuka tahansa voi saattaa jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen ratkaistavaksi vaatimuksen tietoihin pääsemiseksi, niiden oikaisemiseksi, poistamiseksi tai tiedoksisaamiseksi tai vahingonkorvauksen saamiseksi itseään koskevan kuulutuksen osalta.

2. Jäsenvaltiot sitoutuvat keskenään panemaan täytäntöön 1 kohdassa tarkoitettujen tuomioistuimien tai viranomaisten tekemät lopulliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 48 artiklan säännösten soveltamista.

3. Komissio arvioi tässä artiklassa säädettyjä sääntöjä oikeussuojakeinoista viimeistään 17 päivänä tammikuuta 2009. Virallinen lehti: kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

44 artikla

N. SIS II: n valvonta

1. Kussakin jäsenvaltiossa nimetyn yhden tai useamman viranomaisen, jolla on direktiivin 95/46/EY 28 artiklassa tarkoitetut valtuudet (”kansallinen valvontaviranomainen”), on valvottava itsenäisesti SIS II:ssa olevien henkilötietojen alueellaan tapahtuvan käsittelyn ja niiden alueeltaan toimittamisen lainmukaisuutta sekä lisätietojen vaihtoa ja edelleenkäsittelyä.

2. Kansallisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että N. SIS II: ssa tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella valvontaviranomaisella on riittävät voimavarat sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi.

45 artikla

Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen valvonta

1. Euroopan tietosuojavaltuutetun on valvottava, että tietokantaa hallinnoiva viranomainen suorittaa henkilötietojen käsittelyn tämän asetuksen mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 45/2001 46 ja 47 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ja toimivaltaa sovelletaan vastaavasti.

2. Euroopan tietosuojavaltuutetun on varmistettava, että tietokantaa hallinnoivan viranomaisen suorittama henkilötietojen käsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastusta koskeva selvitys lähetetään Euroopan parlamentille, neuvostolle, tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle, komissiolle ja kansallisille valvontaviranomaisille. Tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle on annettava tilaisuus esittää huomautuksia ennen selvityksen hyväksymistä.

46 artikla

Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

1. Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on toimivaltansa puitteissa tehtävä aktiivisesti yhteistyötä ja varmistettava SIS II:n koordinoitu valvonta.

2. Niiden on tarpeen mukaan toimivaltansa rajoissa vaihdettava asiaan kuuluvia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkasteltava tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä ongelmia, tutkittava itsenäiseen valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia yhteisiksi ratkaisuiksi ongelmiin sekä edistettävä tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

3. Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on kokoonnuttava tätä tarkoitusta varten vähintään kaksi kertaa vuodessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa kyseisten kokousten kustannuksista ja järjestelyistä. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti. Yhteinen toimintaselvitys lähetetään joka toinen vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle.

47 artikla

Tietosuoja siirtymäkauden aikana

Jos komissio siirtää tehtävänsä 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti toiselle elimelle tai toisille elimille siirtymäkauden aikana, sen on varmistettava, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla on oikeus ja mahdollisuus suorittaa tehtävänsä täydellisesti ja että tietosuojavaltuutettu voi myös tehdä tarkastuksia paikan päällä ja käyttää kaikkia muita asetuksen (EY) N:o 45/2001 47 artiklalla sille annettuja valtuuksia.

VII LUKU

KORVAUSVASTUU JA SEURAAMUKSET

48 artikla

Korvausvastuu

1. Kukin jäsenvaltio on vastuussa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kaikista vahingoista, joita on aiheutunut henkilölle N. SIS II: n käytöstä. Näin on myös silloin, kun vahingot on aiheuttanut kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio, joka on tallentanut järjestelmään asiavirheitä sisältäviä tietoja tai joka on tallentanut järjestelmään tietoja oikeudettomasti.

2. Jos jäsenvaltio, jota vastaan nostetaan kanne, ei ole kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio, viimeksi mainitun on pyynnöstä korvattava suoritettu korvaus, ellei korvauspyynnön esittänyt jäsenvaltio ole käyttänyt tietoja tämän asetuksen vastaisesti.

3. Jos SIS II:lle aiheutuu vahinkoa siitä, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tämän vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin tietokantaa hallinnoiva viranomainen tai toinen SIS II:een osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

49 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että SIS II:een tallennettujen tietojen väärinkäytöstä tai tämän asetuksen vastaisesta lisätietojen vaihdosta määrätään tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

50 artikla

Seuranta ja tilastot

1. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on varmistettava, että käytettävissä on menettelyjä, joiden avulla voidaan arvioida SIS II:n toiminnan tuloksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelujen laatua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

2. Tietokantaa hallinnoivalla viranomaisella on oltava käytössään teknistä ylläpitoa, raportointia ja tilastointia varten Central SIS II:ssa suoritettua tietojenkäsittelyä koskevat tarvittavat tiedot.

3. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on julkaistava vuosittain tilastoja, joista ilmenee rekisteröintien lukumäärä kuulutusluokittain, osumien lukumäärä kuulutusluokittain ja se, montako kertaa SIS II:sta on käytetty yhteensä ja kunkin jäsenvaltion osalta erikseen.

4. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen Central SIS II:n ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kahden vuoden kuluttua SIS II:n toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

5. Komissio laatii yleisarvioinnin Central SIS II:n toiminnasta sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kolmen vuoden kuluttua SIS II:n toiminnan aloittamisesta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Yleisarvioinnissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista Central SIS II:een nähden, Central SIS II:n turvallisuutta ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Jäsenvaltioiden on toimitettava tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle ja komissiolle 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot.

7. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toimitettava komissiolle 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

8. Komissio vastaa tietokantaa hallinnoivan viranomaisen toiminnan aloittamista edeltävän siirtymäkauden ajan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimisesta ja toimittamisesta.

51 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset..

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea hoitaa tehtäviään tämän asetuksen voimaantulopäivästä lähtien.

52 artikla

Schengenin säännöstön määräysten muutokset

1. Perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa tämä asetus korvaa 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä Schengenin yleissopimuksen 92–119 artiklan määräykset lukuun ottamatta 102 a artiklaa.

2. Asetus korvaa 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä myös seuraavat kyseisten artiklojen täytäntöönpanemiseksi annetun Schengenin säännöstön määräykset (20):

a)	Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 1993, Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön (C. SIS) perustamis- ja käyttökustannuksia koskevasta rahoitusasetuksesta (SCH/Com-ex (93) 16);

b)	Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 7 päivänä lokakuuta 1997, SIS-järjestelmän kehittämisestä (SCH/Com-ex (97) 24);

c)	Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 1997, Schengenin C. SIS-yksikön perustamista ja käyttöä koskevan varainhoitoasetuksen muuttamisesta (SCH/Com-ex (97) 35);

d)	Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 21 päivänä huhtikuuta 1998, 15/18 linkin SIS-keskusyksiköstä (SCH/Com-ex (98) 11);

e)	Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön (C. SIS) perustamiskustannuksista (SCH/Com-ex (99) 4);

f)	Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, SIRENE-käsikirjan ajantasaistamisesta (SCH/Com-ex (99) 5);

g)	Toimeenpanevan komitean julistus, annettu 18 päivänä huhtikuuta 1996, käsitteen ’ulkomaalainen’ määrittelemisestä (SCH/Com-ex (96) decl. 5);

h)	Toimeenpanevan komitean julistus, annettu 28 päivänä huhtikuuta 1999, Schengenin tietojärjestelmän rakenteesta (SCH/Com-ex (99) decl. 2 REV.);

i)	Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 7 päivänä lokakuuta 1997, Islannin ja Norjan osuuksista C. SIS-yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista (SCH/Com-ex (97) 18).

3. Perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa viittauksia Schengenin yleissopimuksen korvattuihin artikloihin ja näiden artiklojen täytäntöönpanemiseksi annetun Schengenin säännöstön asianmukaisiin määräyksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

53 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 378/2004, asetus (EY) N:o 871/2004, päätös 2005/451/YOS, päätös 2005/728/YOS ja päätös 2006/628/EY 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

54 artikla

Siirtymäkausi ja talousarvio

1. SIS 1+:sta voidaan siirtää kuulutuksia SIS II:een. Jäsenvaltioiden on varmistettava ensisijaisesti henkilöitä koskevien kuulutusten osalta, että SIS 1+:sta SIS II:een siirrettyjen kuulutusten sisältö on tämän asetuksen säännösten mukainen mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä. Kyseisen siirtymäkauden aikana jäsenvaltiot voivat soveltaa edelleen Schengenin yleissopimuksen 94 ja 96 artiklan määräyksiä SIS 1+:sta SIS II:een siirrettyjen kuulutusten sisältöön seuraavia sääntöjä noudattaen:

(a)	jäsenvaltioiden on varmistettava SIS 1+:sta SIS II:een siirretyn kuulutuksen sisältöön tehdyn muutoksen, täydennyksen, oikaisun tai päivityksen osalta, että kuulutus täyttää tämän asetuksen säännökset muutoksen, täydennyksen, oikaisun tai päivityksen jälkeen;

(b)	jäsenvaltioiden on SIS 1+:sta SIS II:een siirrettyyn kuulutukseen saadun osuman osalta tutkittava viipymättä, onko kuulutus yhdenmukainen tämän asetuksen säännösten kanssa viivyttämättä kuitenkaan kuulutuksen perusteella toteutettavia toimia.

2. Se osa Schengenin yleissopimuksen 119 artiklan määräysten mukaisesti hyväksytystä talousarviosta, joka on jäljellä 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettuna päivänä, maksetaan takaisin jäsenvaltioille. Takaisinmaksettavat summat lasketaan Schengenin tietojärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksia koskevasta rahoitusasetuksesta 14 päivänä joulukuuta 1993 tehdyssä toimeenpanevan komitean päätöksessä säädettyjen maksuosuuksien perusteella.

3. Edellä 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden ajan tässä asetuksessa olevia viittauksia tietokantaa hallinnoivaan viranomaiseen pidetään viittauksina komissioon.

55 artikla

Voimaantulo, soveltaminen ja järjestelmään siirtyminen

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Asetusta sovelletaan SIS 1+:aan osallistuviin jäsenvaltioihin päivistä, jotka SIS 1+:aan osallistuvien jäsenvaltioiden hallituksia edustavat neuvoston jäsenet yksimielisesti vahvistavat.

3. Edellä 2 alakohdassa tarkoitetut päivämäärät vahvistetaan sen jälkeen, kun

a)	tarvittavat täytäntöönpanotoimet on hyväksytty;

b)	kaikki SIS 1+:aan täysin osallistuvat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne ovat suorittaneet tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt SIS II -tietojen käsittelemiseksi ja lisätietojen vaihtamiseksi;

komissio on ilmoittanut, että komission yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suorittama SIS II:n kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen, ja neuvoston valmistelevat elimet ovat validoineet ehdotetun testituloksen ja vahvistaneet, että SIS II:n suoritustaso vastaa vähintään SIS 1+:lla saavutettua tasoa;

d)	komissio on suorittanut tarvittavat tekniset järjestelyt Central SIS II:n yhdistämiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden N. SIS :een.

4. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille 3 kohdan c alakohdan mukaisesti suoritettujen testien tulokset.

5. Neuvoston 2 kohdan mukaisesti tekemät päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan sitova ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä20 joulukuuta 2006

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA

(1) Euroopan parlamentin lausunto, vahvistettu 25. lokakuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 19. joulukuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19, yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1160/2005 (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 18).

(3) EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4.

(4) EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1.

(5) EUVL L

(6) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(7) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(8) EUVL L 12, 17.1.2004, s. 47.

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(10) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(11) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(12) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(13) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(14) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 53.

(15) Neuvoston päätös 2004/849/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 368, 15.12.2004, s. 26).

(16) Neuvoston päätös 2004/860/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78).

(17) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(18) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.

(19) EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.

(20) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 439.

28.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 381/24

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty18 päivänä joulukuuta 2006,

Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen tekemisestä

(2006/1005/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 4 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston päätös komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut Amerikan yhdysvaltain hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen sopimuksen tekemiseksi toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta tehtiin 5 päivänä toukokuuta 2006.

(2)	Neuvottelut on saatu päätökseen ja molemmat sopimuspuolet parafoivat 7 päivänä kesäkuuta 2006 Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen sopimuksen toimistolaitteiden energiatehokkuutta koskevien merkintöjen yhteensovittamista koskevasta ohjelmasta, jäljempänä ”sopimus”.

(3)	Sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukaiset yhteisön sisäiset menettelyt.

(4)

Toimistolaitteiden markkinat kehittyvät nopeasti. On olennaisen tärkeää arvioida säännöllisin väliajoin uudelleen mahdollisuuksia maksimoida energiansäästöt ja ympäristöhyödyt piristämällä energiatehokkaiden tuotantoa ja kysyntää. Tämän vuoksi on tarpeen antaa komissiolle, jota auttaa jäsenvaltioiden ja kaikkien asianosaisten edustajista koostuva yhteisön neuvoa-antava lautakunta, oikeudet säännöllisesti arvioida uudelleen ja nostaa sopimuksen liitteessä C vahvistettuja toimistolaitteiden yhteisiä vaatimuksia ja tehdä tiettyjä päätöksiä sopimuksen täytäntöönpanosta, kuten sellaisia, jotka koskevat liitteisiin A ja B sisältyviä Energy Star -tunnuksen muotoa sekä ohjeita tunnuksen käytöstä.

(5)	Sopimuksen täytäntöönpanoa olisi tarkasteltava uudelleen sopimuksella perustettavassa teknisessä toimikunnassa.

(6)	Kummankin sopimuspuolen olisi nimettävä hallintoyksikkö, ja menettely sopimuksen muuttamiseksi olisi määriteltävä.

(7)	Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välinen sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta liitteineen.

Sopimuksen teksti ja sen liitteet ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus ja täten osoittaa, että yhteisö suostuu sitoutumaan sopimukseen.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa yhteisön puolesta sopimuksen XIV artiklan 1 kohdassa edellytetyn kirjallisen ilmoituksen.

4 artikla

1. Komissio edustaa yhteisöä sopimuksen VII artiklassa edellytetyssä teknisessä toimikunnassa kuultuaan toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 6 päivänä marraskuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2422/2001 (1) perustetun Euroopan yhteisön Energy Star -lautakunnan jäseniä. Euroopan yhteisön Energy Star -lautakuntaa kuultuaan komissio suorittaa sopimuksen VI artiklan 5 kohdassa, VII artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä IX artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tehtävät.

2. Sopimuksen liitteessä C vahvistetun toimistolaitteiden luettelon muuttamista koskevaa yhteisön kantaa valmistellessaan komissio ottaa huomioon Euroopan yhteisön Energy Star -lautakunnan mahdollisesti antamat lausunnot.

3. Komissio määrittelee yhteisön kannan sopimuksen liitteen A (Energy Star -nimi ja yhteinen tunnus), liitteen B (ohjeet Energy Star -nimen ja yhteisen tunnuksen asianmukaisesta käytöstä) ja liitteen C (yhteiset vaatimukset) muuttamista koskeviin hallintoyksikköjen päätöksiin kuultuaan Euroopan yhteisön Energy Star -lautakuntaa.

4. Kaikissa muissa tapauksissa sopimuspuolten tekemiä päätöksiä koskevan yhteisön kannan määrittelee neuvosto komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2006

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM

(1) EYVL L 332, 15.12.2001, s. 1.

AMERIKAN YHDYSVALTAIN

hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta

Amerikan yhdysvaltojen hallitus ja Euroopan yhteisö, jäljempänä ”sopimuspuolet”, jotka

HALUAVAT maksimoida energiansäästöt ja ympäristöhyödyt edistämällä energiatehokkaiden tuotteiden tuotantoa ja kysyntää,

OTTAVAT HUOMIOON Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan 19 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn sopimuksen liitteineen, sellaisena kuin se on muutettuna, jäljempänä ”vuoden 2000 sopimus”,

OVAT TYYTYVÄISIÄ vuoden 2000 sopimuksen nojalla saavutettuun edistykseen,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että ENERGY STAR -ohjelmaa koskevien yhteisten ponnistelujen jatkamisella saadaan lisähyötyjä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I artikla

Yleiset periaatteet

1. Sopimuspuolet käyttävät yhteisiä energiatehokkuusvaatimuksia ja yhteistä tunnusta asettaessaan valmistajille johdonmukaisia tavoitteita ja pyrkivät näin saamaan parhaan mahdollisen tehon valmistajien yksittäisistä tämäntyyppisten tuotteitten tarjontaan ja kysyntään liittyvistä toimista.

2. Sopimuspuolet käyttävät yhteistä tunnusta liitteessä C lueteltujen energiatehokkaiksi määritettyjen tuotetyyppien tunnistamisessa.

3. Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että yhteisillä vaatimuksilla edistetään tehokkuuden jatkuvaa parantumista ja otetaan huomioon markkinoiden kehittyneimmät tekniset käytännöt.

4. Yhteiset vaatimukset pyritään asettamaan siten, että ainoastaan 25 prosenttia malleista, joista on vaatimuksia laadittaessa saatavissa tietoja, täyttävät kyseiset vaatimukset, ottaen huomioon myös muut tekijät.

5. Sopimuspuolet pyrkivät huolehtimaan siitä, että kuluttajilla on mahdollisuus tunnistaa tehokkaat tuotteet markkinoilla merkinnän perusteella.

II artikla

Suhde vuoden 2000 sopimukseen

Tämä sopimus korvaa vuoden 2000 sopimuksen kokonaisuudessaan.

III artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a)	”ENERGY STAR” -merkillä liitteessä A kuvattua Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston omistamaa palvelumerkkiä;

b)	”yhteisellä tunnuksella” liitteessä A kuvattua Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston omistamaa sertifiointitunnusta;

”ENERGY STAR –tunnuksilla” nimeä ”ENERGY STAR” sekä yhteistä tunnusta samoin kuin kaikkia näiden tunnusten uusia tai muunneltuja esitystapoja, joita tämän sopimuksen määritelmien mukaiset hallintoyksiköt tai ohjelman osanottajat voivat kehittää tai joiksi kyseiset yksiköt tai osanottajat voivat ne muuttaa; ENERGY STAR -tunnuksena pidetään myös liitteessä A tarkoitettua merkkiä tai merkintää;

d)	”ENERGY STAR –merkintäohjelmalla” hallintoyksikön hallinnoimaa ohjelmaa, jossa käytetään yhteisiä energiatehokkuuden kriteerejä, tunnuksia ja ohjeita tietyille tuotetyypeille;

”ohjelman osanottajilla” valmistajia, myyjiä tai jälleenmyyjiä, jotka myyvät tiettyjä ENERGY STAR -merkintäohjelman vaatimukset täyttäviä, energiatehokkaita tuotteita ja jotka ovat päättäneet osallistua ENERGY STAR -merkintäohjelmaan joko rekisteröidyttyään osallistujaksi tai tehtyään sopimuksen jommankumman sopimuspuolen hallintoyksikön kanssa;

”yhteisillä vaatimuksilla” niitä liitteessä C lueteltuja tuotteen energiankäytön tehokkuuteen ja toimintaan liittyviä edellytyksiä – testausmenetelmät mukaan luettuna – joita hallintoyksiköt ja ohjelman osanottajat käyttävät selvittäessään, onko jokin energiatehokas tuote yhteisen tunnuksen vaatimusten mukainen.

IV artikla

Hallintoyksiköt

Kumpikin sopimuspuoli nimeää hallintoyksikön, joka on vastuussa tämän sopimuksen täytäntöönpanosta, jäljempänä ”hallintoyksiköt”. Euroopan yhteisö nimeää hallintoyksikökseen Euroopan yhteisöjen komission, jäljempänä ”komissio”. Amerikan yhdysvallat nimeää hallintoyksikökseen Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston.

V artikla

ENERGY STAR -merkintäohjelman hallinto

1. Kumpikin hallintoyksikkö vastaa liitteessä C lueteltuja energiatehokkaita tuotetyyppejä koskevan ENERGY STAR -merkintäohjelman hallinnoinnista tämän sopimuksen ehtojen ja sääntöjen mukaisesti. Ohjelman hallinnointiin kuuluu ohjelman vapaaehtoisten osanottajien rekisteröinti, ohjelman osanottajista ja vaatimustenmukaisista tuotteista laadittavien luettelojen ylläpito sekä liitteessä B annettujen ENERGY STAR -nimen ja yhteisen tunnuksen asianmukaisesta käytöstä annettujen ohjeitten noudattamisen valvonta.

2. ENERGY STAR -merkintäohjelmassa sovelletaan liitteessä C lueteltuja yhteisiä vaatimuksia.

3. Kun kukin hallintoyksikkö ryhtyy toimenpiteisiin kuluttajien opastamiseksi ENERGY STAR -tunnusten osalta, se noudattaa liitteessä B vahvistettuja ENERGY STAR -nimen ja yhteisen tunnuksen asianmukaisesta käytöstä annettuja ohjeita.

4. Kumpikin hallintoyksikkö vastaa tämän sopimuksen puitteissa toteuttamiensa toimien kustannuksista.

VI artikla

Osallistuminen ENERGY STAR -merkintäohjelmaan

1. Kaikki valmistajat, myyjät ja jälleenmyyjät voivat osallistua ENERGY STAR -merkintäohjelmaan rekisteröitymällä jommankumman osapuolen hallintoyksikön kautta ohjelman osanottajaksi.

2. Ohjelman osanottajat voivat käyttää yhteistä tunnusta niiden tuotteiden merkitsemiseen, jotka on testattu osanottajien omissa tiloissa tai riippumattomassa testauslaboratoriossa ja havaittu liitteessä C annettujen yhteisten vaatimusten mukaisiksi, ja voivat itse antaa tuotteelle vaatimustenmukaisuusvakuutuksen.

3. Sopimuspuolten hallintoyksiköt tunnustavat toisen sopimuspuolen hallintoyksikön toimittamat ENERGY STAR -merkintäohjelman osanottajien rekisteröinnit.

4. Helpottaakseen ENERGY STAR -merkintäohjelman osanottajien tunnustamista edellä 3 kohdassa mainitulla tavalla, hallintoyksiköt ovat yhteistyössä ylläpitääkseen yhteisiä luetteloja ohjelman osallistujista ja yhteisen tunnuksen vaatimukset täyttävistä tuotteista.

5. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään itse annettavista vaatimustenmukaisuusvakuutuksista, kummallakin hallintoyksiköllä on oikeus testata tai muutoin tarkastaa alueellaan (kun kyse on komissiosta, Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden alueella) myytäviä tai myytyjä tuotteita halutessaan selvittää, onko tuotteet sertifioitu liitteessä C annettujen vaatimusten mukaisesti. Hallintoyksiköt varmistavat tiiviin keskinäisen yhteydenpidon ja yhteistyön avulla, että kaikki yhteisellä tunnuksella merkityt tuotteet vastaavat liitteessä C lueteltuja vaatimuksia.

VII artikla

Ohjelman koordinointi sopimuspuolten kesken

1. Sopimuspuolet perustavat tämän sopimuksen täytäntöönpanon tarkastelua varten teknisen toimikunnan, jonka muodostavat sopimuspuolten hallintoyksikköjen edustajat.

2. Tekninen toimikunta kokoontuu periaatteessa vuosittain hallintoyksikköjen pyynnöstä tarkastelemaan ENERGY STAR -merkintäohjelman toimintaa ja hallintoa, tämän sopimuksen liitteessä C lueteltuja yhteisiä vaatimuksia, ohjelmaan piiriin kuuluvia tuotteita sekä edistymistä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

3. Ulkopuoliset tahot (esimerkiksi muut valtiot tai elinkeinoelämän edustajat) voivat osallistua teknisen toimikunnan kokouksiin tarkkailijoina, jolleivät hallintoyksiköt yhteisesti toisin sovi.

VIII artikla

ENERGY STAR -tunnusten rekisteröinti

1. ENERGY STAR -tunnusten omistaja, Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto, on rekisteröinyt tunnukset Euroopan yhteisössä yhteisön tavaramerkkeinä. Komissio ei pyri rekisteröimään eikä saa rekisteröidä ENERGY STAR -tunnuksia tai niiden eri esitystapoja missään maassa.

2. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto pidättyy pitämästä suojan loukkaamisena tilannetta, jossa komissio tai komission rekisteröimä ohjelman osanottaja käyttää liitteessä A olevaa merkkiä tai tunnusta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

IX artikla

Noudattamisen valvonta ja määräysten noudattamatta jättäminen

1. ENERGY STAR -tunnusten suojaamiseksi hallintoyksiköt varmistavat, että ENERGY STAR -tunnuksia käytetään asianmukaisesti hallintoyksikön alueella (kun kyse on komissiosta, Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden alueella). Hallintoyksiköt varmistavat, että käytössä on ainoastaan liitteessä A esitetyn muotoisia ENERGY STAR -tunnuksia. Hallintoyksiköt varmistavat lisäksi, että ENERGY STAR -tunnuksia käytetään ainoastaan liitteessä B ENERGY STAR -nimen ja yhteisen tunnuksen asianmukaisesta käytöstä annettujen ohjeiden mukaisella tavalla.

2. Kumpikin hallintoyksikkö varmistaa, että ohjelman osanottajia vastaan ryhdytään viipymättä asianmukaisiin toimiin, mikäli sen tiedossa on, että ohjelman osanottaja on käyttänyt tunnuksen suojaa loukkaavaa tunnusta tai on merkinnyt ENERGY STAR -tunnuksella tuotteen, joka ei vastaa liitteessä C annettuja yhteisiä vaatimuksia. Toimia ovat ainakin seuraavat:

a)	ohjelman osanottajalle ilmoitetaan kirjallisesti, ettei se ole noudattanut ENERGY STAR -merkintäohjelman vaatimuksia;

b)	kuullaan ohjelman osanottajaa ja laaditaan vaatimusten noudattamiseen tähtäävä suunnitelma; sekä

c)	jollei vaatimustenmukaisuuteen päästä, ohjelman osanottajan rekisteröinti peruutetaan tarvittaessa.

3. Kumpikin hallintoyksikkö varmistaa, että kaikki kohtuulliset toimet toteutetaan muun kuin ohjelman osanottajan harjoittaman ENERGY STAR -tunnusten luvattoman käytön tai tunnuksen suojaa loukkaavan tunnuksen käytön lopettamiseksi. Toimia ovat ainakin seuraavat:

a)	ENERGY STAR -tunnuksen käyttäjälle ilmoitetaan ENERGY STAR -merkintäohjelman vaatimuksista ja ENERGY STAR -nimen ja yhteisen tunnuksen asianmukaisesta käytöstä annetuista ohjeista. sekä

b)	käyttäjää kehotetaan ryhtymään ohjelman osanottajaksi ja rekisteröimään vaatimustenmukaiset tuotteet.

4. Kumpikin hallintoyksikkö ilmoittaa välittömästi toisen sopimuspuolen hallintoyksikölle tiedossaan olevasta ENERGY STAR -tunnusten loukkaamisesta samoin kuin loukkaamisen lopettamiseksi toteutetuista toimista.

X artikla

Menettelyt sopimuksen muuttamiseksi ja uusien liitteiden lisäämiseksi

1. Kumpikin hallintoyksikkö voi ehdottaa tämän sopimuksen muuttamista ja uusien liitteiden lisäämistä tähän sopimukseen.

2. Muutosehdotus tehdään kirjallisesti, ja siitä keskustellaan teknisen toimikunnan seuraavassa kokouksessa, edellyttäen, että ehdotus on toimitettu toiselle hallintoyksikölle vähintään kuusikymmentä päivää ennen toimikunnan kokousta.

3. Sopimuspuolet sopivat yhdessä tähän sopimukseen tehtävistä muutoksista ja uusien liitteitten liittämisestä sopimukseen. Muutokset liitteisiin A, B ja C tehdään XI ja XII artiklan määräysten mukaisesti.

XI artikla

Menettelyt liitteiden A ja B muuttamiseksi

1. Hallintoyksikön, joka haluaa muuttaa liitettä A tai liitettä B, on noudatettava X artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja menettelyjä.

2. Hallintoyksiköt sopivat yhdessä liitteiden A ja B muuttamisesta.

XII artikla

Menettelyt liitteen C muuttamiseksi

1. Jos hallintoyksikkö haluaa muuttaa liitettä C voimassa olevien vaatimusten tarkistamiseksi tai uuden tuotetyypin lisäämiseksi, hallintoyksikkö, jäljempänä ”ehdottava hallintoyksikkö”, toimii X artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti ja liittää ehdotukseensa seuraavat seikat:

a)	osoitus siitä, että tarkistamalla vaatimuksia tai lisäämällä uusi tuotetyyppi saataisiin aikaan huomattavia energiansäästöjä;

b)	soveltuvin osin eri virrankulutustiloja koskevat energiankulutusvaatimukset;

c)	tiedot tuotteen arvioinnissa käytettävistä standardoiduista testausmenetelmistä;

d)	näyttö siitä, että vapaasti saatavilla olevan patentoimattoman teknologian avulla olisi mahdollista säästää energiaa kustannustehokkaasti tuotteen toimintaa haittaamatta;

e)	arvio sellaisten tuotemallien määrästä, jotka vastaisivat ehdotettuja vaatimuksia, sekä arvio niiden markkinaosuudesta;

f)	tiedot niiden elinkeinoelämän ryhmien näkemyksistä, joihin ehdotettava muutos mahdollisesti vaikuttaa; sekä

g)	ehdotus uusien vaatimusten voimaantulopäiväksi ottaen huomioon tuotteitten elinkaaren ja tuotantosuunnitelmat.

2. Kummankin hallintoyksikön hyväksymät muutosehdotukset tulevat voimaan hallintoyksikköjen yhteisesti sopimana ajankohtana.

3. Jos toinen hallintoyksikkö katsoo otettuaan vastaan X artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti laaditun ehdotuksen, ettei ehdotus täytä edellä lueteltuja vaatimuksia, tai muutoin vastustaa ehdotusta, hallintoyksikkö, jäljempänä ”vastustava hallintoyksikkö”, ilmoittaa tästä ehdottavalle hallintoyksikölle (yleensä teknisen toimikunnan seuraavaan kokoukseen mennessä) kirjallisesti ja liittää ilmoitukseen käytettävissä olevat vastustamista perustelevat tiedot, joiden mukaan ehdotuksen hyväksymisellä olisi todennäköisesti seuraavia vaikutuksia:

a)	ehdotus antaisi yhdelle yritykselle tai yritysryhmälle suhteettoman ja perusteettoman markkina-aseman;

b)	ehdotus heikentäisi elinkeinoelämän yleistä osallistumista ENERGY STAR -merkintäohjelmaan;

c)	ehdotus olisi ristiriidassa vastustavan hallintoyksikön maan lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten kanssa; tai

d)	ehdotus aiheuttaisi raskaita teknisiä vaatimuksia.

4. Hallintoyksiköt pyrkivät parhaansa mukaan sopimaan ehdotetusta muutoksesta ehdotusta seuraavassa teknisen toimikunnan kokouksessa. Jos hallintoyksiköt eivät pysty sopimaan muutosehdotuksesta mainitussa teknisen toimikunnan kokouksessa, ne pyrkivät sopimaan asiasta kirjallisesti ennen teknisen toimikunnan seuraavaa kokousta.

5. Jos hallintoyksiköt eivät teknisen toimikunnan seuraavassa kokouksessa ole päässeet ehdotuksesta sopimukseen, ehdottava hallintoyksikkö peruuttaa ehdotuksensa, ja kun kyse on voimassa oleviin vaatimuksiin ehdotetuista tarkistuksista, vastaava tuotetyyppi poistetaan liitteestä C hallintoyksiköiden kirjallisesti sopimaan ajankohtaan mennessä. Muutoksesta ja muutoksen täytäntöönpanoon tarvittavista menettelyistä ilmoitetaan kaikille ohjelman osanottajille.

6. Valmistellessaan uusia tai tarkistaessaan olemassa olevia yhteisiä vaatimuksia hallintoyksiköt varmistavat keskinäisen sekä omien sidosryhmiensä tehokkaan koordinoinnin ja kuulemisen erityisesti, kun on kyse valmisteluasiakirjojen sisällöstä sekä määräajoista.

XIII artikla

Yleiset määräykset

1. Muut ympäristömerkintäohjelmat eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan, ja kumpikin sopimuspuoli voi vapaasti laatia ja vahvistaa niitä.

2. Kaikkiin tämän sopimuksen puitteissa toteutettaviin toimiin sovelletaan sopimuspuolten niitä koskevia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, ja ne toteutetaan asianmukaisen rahoituksen ja voimavarojen puitteissa.

3. Tämä sopimus ei miltään osiltaan vaikuta kummankaan sopimuspuolen ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tekemistä kahdenvälisistä, alueellisista tai monenvälisistä sopimuksista johtuviin sopimuspuolen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

4. Kummallakin hallintoyksiköllä voi olla merkintäohjelmia, jotka koskevat sellaisia tuotetyyppejä, jotka eivät sisälly liitteeseen C, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista. Tämän sopimuksen muista määräyksistä riippumatta kumpikaan sopimuspuoli ei saa estää minkään tuotteen maahantuontia, vientiä, myyntiä tai jakelua sen vuoksi, että tuote on merkitty toisen sopimuspuolen hallintoyksikön energiatehokkuutta osoittavin tunnuksin.

XIV artikla

Voimaantulo ja voimassaoloaika

1. Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona kumpikin sopimuspuoli on kirjallisesti ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle saattaneensa päätökseen sopimuksen voimaantuloon tarvittavat sisäiset menettelynsä.

2. Tämä sopimus on voimassa viisi vuotta. Viimeistään yhtä vuotta ennen tämän kauden päättymistä sopimuspuolet kokoontuvat keskustelemaan sopimuksen uudistamisesta.

XV artikla

Voimassaolon päättyminen

1. Kumpikin sopimuspuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti milloin tahansa ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti kolme kuukautta aikaisemmin.

2. Kun tämä sopimus sanotaan irti tai kun sitä ei uudisteta, hallintoyksiköt ilmoittavat kaikille rekisteröimilleen ohjelman osanottajille yhteisen ohjelman päättymisestä. Lisäksi hallintoyksiköt ilmoittavat rekisteröimilleen ohjelman osanottajille, että kumpikin hallintoyksikkö voi jatkaa merkintätoimia osana kahta erillistä ohjelmaa. Tällöin Euroopan yhteisö ei käytä ohjelmassaan ENERGY STAR -tunnuksia. Komissio varmistaa, että se itse, Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä kaikki sen rekisteröimät ohjelman osanottajat lopettavat ENERGY STAR -tunnusten käytön hallintoyksiköitten kirjallisesti sopimaan päivämäärään mennessä. Tämän XV artiklan 2 kohdan velvoitteet pysyvät voimassa tämän sopimuksen päätyttyäkin.

XVI artikla

Todistusvoimaiset kielet

Tehty Washington D.C:ssä kahdentenakymmenentenä päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattakuusi kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Tulkintavaikeuksien sattuessa tukeudutaan englanninkieliseen toisintoon.

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

För Europeiska gemenskapens vägnar

Por el Gobierno de los Estados Unidos de América

Za vládu Spojených států amerických

For regeringen for Amerikas Forenede Stater

Für die Regierung der Vereinigten Staaten von Amerika

Ameerika Ühendriikide valitsuse nimel

Για την Κυβερνηση των Ηνωμενων Πολιτειων τησ Αμερικησ

For the Government of the United States of America

Pour le gouvernement des États-Unis d'Amérique

Per il governo degli Stati Uniti d'America

Amerikas Savienoto Valstu valdības vārdā

Jungtinių Amerikos Valstijų vyriausybės vardu

az Amerikai Egyesült Államok kormánya részéről

Għall-Gvern ta' l-Istati Uniti ta' l-Amerika

Voor de regering van Verenigde Staten van Amerika

W imieniu rządu Stanów Zjednoczonych Ameryki

Pelo governo Estados Unidos da América

Za vládu Spojené štáty americké

Za vlado Združene države Amerike

Amerikan yhdysvaltojen hallituksen puolesta

För Amerikas förenta staters regering

LIITE A

ENERGY STAR -NIMI JA YHTEINEN TUNNUS

Nimi: ENERGY STAR

Yhteinen tunnus:

LIITE B

Energy Star -nimen ja yhteisen tunnuksen asianmukaista käyttöä koskevat ohjeet

ENERGY STAR -nimi ja yhteinen tunnus ovat Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) merkkejä. Näin ollen nimeä ja yhteistä tunnusta saa käyttää vain seuraavien käyttöohjeiden ja kumppanuussopimuksen tai Euroopan komission ENERGY STAR -merkintäohjelman osanottajien allekirjoittaman rekisteröintilomakkeen mukaisesti. Nämä käyttöohjeet on syytä toimittaa ENERGY STAR -aineiston valmistelusta vastaaville kussakin jäsenvaltiossa.

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden alueella Euroopan komissio valvovat ENERGY STAR-nimen ja yhteisen tunnuksen asianmukaista käyttöä. Tähän sisältyy tunnusten käytön valvonta markkinoilla ja suora yhteydenotto organisaatioihin, jotka käyttävät niitä epäasiallisesti tai luvatta. Tunnusten väärinkäytön seurauksena voi olla asianomaisen osallistujan sulkeminen ENERGY STAR -merkintäohjelmasta, ja kun on kyse tuotteiden tuonnista Yhdysvaltoihin käyttämällä tunnuksia väärin, Yhdysvaltain tulliviranomaiset voivat takavarikoida tuotteet.

Yleiset ohjeet

ENERGY STAR -ohjelma on yhtäältä yritysten ja organisaatioiden ja toisaalta Yhdysvaltain liittohallituksen tai Euroopan yhteisön välinen kumppanuusohjelma. Kumppanuusohjelmassa yritykset ja organisaatiot voivat käyttää ENERGY STAR -nimeä ja yhteistä tunnusta osana energiatehokkuuteen ja ympäristönsuojeluun tähtääviä toimiaan.

Organisaatioiden on tehtävä sopimus hallintoyksikön – Yhdysvalloissa ympäristönsuojeluviraston ja Euroopan unionissa Euroopan komission – kanssa voidakseen käyttää tunnuksia tämän sopimuksen mukaisesti. Tunnuksiin ei saa tehdä muutoksia, sillä muutokset saattaisivat aiheuttaa yritysten ja kuluttajien keskuudessa sekaannusta ENERGY STAR -ohjelman alkuperästä ja heikentää ohjelman arvoa.

Tunnuksia käyttävien organisaatioiden on noudatettava seuraavia yleisiä ohjeita:

ENERGY STAR -nimeä ja yhteistä tunnusta ei saa milloinkaan käyttää tavalla, joka voitaisiin tulkita tarkoittavan yrityksen ja sen tuotteiden tai palvelujen hyväksymistä. Yhteistä tunnusta ja ENERGY STAR -nimeä ei saa myöskään käyttää missään muussa yrityksen nimessä tai tunnuksessa, tuotteen nimessä, palvelun nimessä, palvelimen nimessä eikä Internet-sivun otsakkeessa, eikä kukaan saa käyttää yhteistä tunnusta, ENERGY STAR -nimeä tai vastaavaa tunnusta tavaramerkkinä tai tavaramerkin osana Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastoa lukuun ottamatta.

2.	ENERGY STAR -nimeä ja yhteistä tunnusta ei saa missään tapauksessa käyttää tavalla, joka halventaisi ENERGY STAR -ohjelmaa, Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastoa, energiaministeriötä, Euroopan yhteisöä, Euroopan komissiota tai muuta hallintoelintä.

3.	Yhteistä tunnusta ei saa käyttää sellaisissa tuotteissa, jotka eivät täytä ENERGY STAR -ohjelman vaatimuksia.

4.	Yhteistyökumppanit ja muut valtuutetut organisaatiot vastaavat tavasta, jolla ne itse tai niiden edustajat, kuten mainostoimistot ja alihankkijat, käyttävät ENERGY STAR -nimeä ja yhteistä tunnusta.

ENERGY STAR -nimen käyttö

—	ENERGY STAR on ilmaistava aina isoin kirjaimin;

—	Rekisteröintiä ilmaisevaa tunnusta ® on käytettävä, kun sanoja ”ENERGY STAR” käytetään ensimmäisen kerran Yhdysvaltain markkinoille tarkoitetussa materiaalissa, ja

—	tunnus ® on merkittävä aina yläindeksinä;

—	sanojen ”ENERGY STAR” ja tunnuksen ® väliin ei jätetä välilyöntiä.

—	tunnus ® on toistettava asiakirjan jokaisen luvun otsakkeessa ja jokaisella Internet-sivulla.

Yhteisen tunnuksen käyttö

Yhteinen tunnus on merkki, jota saa käyttää vain sellaisten tuotteiden merkitsemiseen, jotka täyttävät tai ylittävät ENERGY STAR -ohjelmassa asetetut, tuotteen toimintaa koskevat vaatimukset.

Yhteistä tunnusta voi käyttää

—	vaatimukset täyttävässä ja rekisteröidyssä tuotteessa

—	vaatimukset täyttävän tuotteen tuoteselosteessa

—	Internetissä vaatimukset täyttävän tuotteen merkitsemiseksi

—	mainoksissa vaatimukset täyttävän tuotteen välittömässä läheisyydessä tai sen päällä

—	kauppapaikan materiaaleissa

—	vaatimukset täyttävän tuotteen pakkauksessa.

Yhteisen tunnuksen ulkoasu

Tunnusta laatiessaan Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto halusi korostaa mahdollisimman paljon tunnuksen visuaalista vaikutelmaa ja luoda kontrastin sekä taata luettavuuden. Tunnuksessa on ENERGY STAR -symboli suorakulmaista taustaa vasten ja välittömästi sen alla lukee ”ENERGY STAR” omassa suorakulmiossaan, joten se erottuu selvemmin. Kaksi suorakulmiota on erotettu toisistaan valkoisella viivalla, joka on yhtä paksu kuin symbolissa oleva kaari. Tunnuksessa on lisäksi valkoiset ympärysviivat, joiden paksuus vastaa symbolin kaaren paksuutta.

Tyhjä tila

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio vaativat, että tunnuksen ympärille on jätettävä aina tyhjä tila, jonka suuruus on kolmannes (0,333 kertaa) tunnuksen sisällä olevan, symbolin sisältävän suorakulmion korkeus. Tällä alueella ei saa olla mitään grafiikkaa, kuten tekstiä tai kuvia. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio vaativat tyhjän tilan jättämistä, sillä yhteinen tunnus merkitään usein materiaaliin, jossa on paljon kuvia, esimerkiksi muita merkkejä, grafiikkaa ja tekstiä.

Vähimmäiskoko

Tunnuksen kokoa saa muuttaa, kunhan mittasuhteet säilytetään. Luettavuuden vuoksi suositellaan, että painetun tunnuksen leveys on vähintään 0,375 tuumaa (3/8”, 9,5 mm). Tunnuksen sisällä olevien kirjainten on säilyttävä lukemiskelpoisina Internetissä.

Suositeltava väri

Tunnuksen väriksi suositellaan 100-prosenttista syaania. Vaihtoehtoisesti on sallittua käyttää mustaa väriä tai valkoista taustaväriä ja värillistä tekstiä. Internetissä 100-prosenttista syaania vastaa hex-arvo #0099FF. Jos mainoksissa, tuoteselosteissa tai kauppapaikan materiaaleissa käytetään moniväripainantaa, tunnuksen painovärinä on käytettävä 100-prosenttista syaania. Jos väriä ei ole saatavilla, se voidaan korvata mustalla.

Tunnuksen epäasiallinen käyttö

On otettava huomioon, että

—	tunnusta ei saa käyttää tuotteissa, jotka eivät täytä vaatimuksia.

—	tunnusta ei saa muuttaa käyttämällä ENERGY STAR -symbolin sisältävää suorakulmiota ilman ENERGY STAR -nimen sisältävää suorakulmiota.

Tunnusta jäljennettäessä on otettava huomioon, että

—	tunnusta ei saa painaa vain ääriviivoin.

—	valkoista tunnusta ei saa käyttää valkoisella taustalla.

—	tunnuksen värejä ei saa muuttaa.

—	tunnusta ei saa vääristää millään tavalla.

—	tunnuksen asettelua ei saa muuttaa.

—	tunnusta ei saa sijoittaa levottomalle taustalle.

—	tunnusta ei saa pyöräyttää ympäri.

—	tunnuksen osia ei saa irrottaa toisistaan.

—	tunnuksen osia ei saa korvata.

—	tunnuksessa ei saa käyttää mitään muita kirjasimia.

—	tunnuksen ympärille on jätettävä vaatimusten mukainen tyhjä tila.

—	tunnusta ei saa asettaa viistoon.

—	tunnuksen asettelun kokoa ei saa muuttaa.

—	hyväksyttyä sanamuotoa ei saa muuttaa.

—	yhteisessä tunnuksessa saa käyttää vain hyväksyttyjä värejä.

—	tunnuksen päälle ei saa painaa tekstiä.

—	symbolin sisältävää suorakulmiota ei saa käyttää yksin. Myös ENERGY STAR -nimen on oltava ohessa.

—	symbolin sisältävää suorakulmiota ei saa jättää tunnuksesta pois.

ENERGY STAR -ohjelmasta kirjoittaminen ja puhuminen

Jotta ENERGY STAR -ohjelman arvo säilyisi ja vankistuisi, Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio suosittelevat, että ohjelmasta kirjoitettaessa ja puhuttaessa käytetään seuraavaa terminologiaa.

OIKEIN	VÄÄRIN
ENERGY STAR -vaatimukset täyttävä tietokone	ENERGY STAR -ehdot täyttävä tietokone ENERGY STAR -sertifioitu tietokone ENERGY STAR -luokkaan kuuluva tietokone
Tietokone, jolle on myönnetty ENERGY STAR -tunnus
Tuotteet, joille on myönnetty ENERGY STAR -tunnus	ENERGY STAR -tuote ENERGY STAR -tuotteet (tuotesarjasta puhuttaessa) ENERGY STAR -laitteet Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston hyväksymä ENERGY STAR -standardit täyttävä
KUMPPANIT/OHJELMAN OSANOTTAJAT
ENERGY STAR -kumppani	ENERGY STAR -yritys
Yritys X, ENERGY STAR -kumppani	Yritys X, Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston hyväksymä
ENERGY STAR -ohjelmaan osallistuva yritys	Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston hyväksymä ENERGY STAR -laitteiden myyjä
ENERGY STAR -ohjelmaa edistävä yritys	Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston hyväksymä
ENERGY STAR -vaatimukset täyttävät näytöt	ENERGY STAR -näyttöohjelma
HALLINNON VALTUUDET
ENERGY STAR -tunnuksen saaneiden tuotteiden avulla ehkäistään kasvihuonekaasupäästöjä, sillä ne täyttävät Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston ja Euroopan komission asettamat tiukat energiatehokkuusvaatimukset.
ENERGY STAR -tunnus ja ENERGY STAR -merkki on rekisteröity Yhdysvalloissa.
ENERGY STAR on Yhdysvaltain hallituksen omistama rekisteröity merkki.
TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET
ENERGY STAR –ohjeet	ENERGY STAR -standardit
ENERGY STAR –vaatimukset	Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston hyväksymä
ENERGY STAR -ohjelman mukaiset energiatehokkuustasot	Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston hyväksymä
Vapaaehtoiset ohjelmat	Saaneet Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston hyväksynnän

ENERGY STAR -nimen ja yhteisen tunnuksen käyttöön liittyvät kysymykset

ENERGY STAR -neuvontanumero

Yhdysvalloissa maksuton puhelinnumero: 1-888-STAR-YES (1-888-782-7937)

Yhdysvaltain ulkopuolella puhelinnumero: +1 202 7756650

Faksi: +1 202 7756680

www.energystar.gov

EUROOPAN KOMISSIO

Liikenteen ja energian pääosasto

Puhelin: +32 2 2985792

Faksi: +32 2 2966016

www.eu-energystar.org

LIITE C

YLEISET VAATIMUKSET

I. TIETOKONEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Seuraavassa luetellut tietokoneita koskevat vaatimukset ovat voimassa 19 päivään heinäkuuta 2007 saakka. Tietokoneita koskevat vaatimukset, jotka tulevat voimaan 20 päivänä heinäkuuta 2007, ovat osassa VIII.

A. Määritelmät:

Tietokone: Työpöydälle sijoitettava torni- tai minitorni- tai kannettava tietokone, mukaan lukien tehokkaat pöytätietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet, työasemat, verkkoon kytketyt päätteet, X-pääteohjaimet ja vähittäismyyntipisteiden tietokonepäätteet. Jotta laite vastaisi määritelmää, sen on voitava käyttää pistorasiasta saatavaa sähköä, mutta tämä ei sulje pois laitteita, jotka voivat käyttää pistorasiasta saatavaa sähköä ja jotka toimivat myös akulla. Määritelmä on ensisijaisesti tarkoitettu koskemaan yritys- tai kotikäyttöön myytäviä tietokoneita. Tämä tietokonetta koskeva määritelmä ei sisällä tiedostopalvelimina tai palvelimina myytäviä tai markkinoitavia tietokoneita.

Näyttö: Katodisädeputki (CRT), litteä paneelinäyttö (esim. nestekidenäyttö) tai muu näyttölaite ja siihen liittyvä elektroniikka. Näyttö voidaan myydä erikseen tai se voidaan yhdistää tietokoneeseen. Tällä määritelmällä tarkoitetaan ensisijaisesti standardinäyttöjä, jotka on suunniteltu käytettäviksi tietokoneiden kanssa. Tässä yhteydessä voidaan myös seuraavia laitteita pitää näyttöinä: keskustietokonepäätteet ja fyysisesti erilliset näyttöyksiköt.

3.	Integroitu tietokonejärjestelmä: Järjestelmät, joissa tietokone ja näyttö on yhdistetty samaan yksikköön. Näiden järjestelmien on täytettävä kaikki seuraavat kriteerit: näiden kahden osan virrankulutusta ei voi mitata erikseen ja yksi kaapeli yhdistää järjestelmän pistorasiaan.

4.	Käyttämättömyys: ajanjakso, jonka aikana tietokonetta ei käytetä (esim. näppäimistöön ei kosketa tai hiirtä ei liikuteta).

5.	Virransäästö- tai lepotila (sleep mode): Virran käyttöä vähentävä tila, johon tietokone siirtyy oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä.

Aktiiviseen toimintatilaan siirtävät tapahtumat: Käyttäjän suorittama, ohjelmoitu tai ulkoinen tapahtuma tai ärsyke, joka aiheuttaa tietokoneen siirtymisen virransäästö- tai lepotilasta aktiiviseen toimintatilaan. Esimerkkejä tällaisista tapahtumista ovat hiiren liikuttaminen, näppäimistön käyttö tai näppäimen painallus ja ulkoisten tapahtumien ollessa kyseessä puhelimitse, kauko-ohjaimella tai verkon, modeemin tai satelliitin kautta välitetty ärsyke.

B. ENERGY STAR -tunnuksen saamista koskevat vaatimukset

Tekniset vaatimukset

Tietokoneet: ENERGY STAR -vaatimusten mukaisen tietokoneen on täytettävä seuraavat ehdot:

On olemassa kaksi ohjeistoa, A- ja B-ohjeisto, joiden mukaisesti tietokoneen voidaan katsoa täyttävän ENERGY STAR -vaatimukset. Ohjeistoja on kaksi, jotta ohjelman osanottajat voivat vapaasti valita erilaisista lähestymistavoista sähkönkäytön hallintaan ja energiatehokkuuteen.

Seuraavat tietokonetyypit on kelpuutettava A-ohjeiston mukaisesti:

—	Tietokoneet, jotka toimitetaan sellaisina, että niissä on valmius verkkokäyttöön ja jotka voivat pysyä virransäästö- tai lepotilassa siten, että verkkosovitin säilyttää kykynsä vastata verkkokyselyihin.

—	Tietokoneet, joita ei ole toimitettu verkkosovittimella varustettuna.

—	Muuhun kuin verkkoympäristöön toimitettavat tietokoneet.

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto katsoo, että henkilökohtaisina tietokoneina myytävät tai muuten markkinoitavat tietokoneet on kelpuutettava ainoastaan A-ohjeiston mukaisesti.

Tietokoneet, jotka toimitetaan sellaisina, että ne voidaan liittää verkkoon mutta edellyttävät tietokoneen prosessorin ja/tai muistin osallistuvan verkkoyhteytensä ylläpitämiseen lepotilassa, voidaan kelpuuttaa B-ohjeiston mukaisesti. B-ohjeiston mukaisesti kelpuutettavien tietokoneiden edellytetään säilyttävän yhtäläisen verkkotoiminnallisuuden lepotilassa ja normaalissa käyttötilassa.

A-ohjeisto

a)	Tietokoneen on siirryttävä lepotilaan oltuaan määrätyn ajan käyttämättömänä.

b)	Jos tietokone toimitetaan sellaisena, että se voidaan liittää verkkoon, sen on pystyttävä siirtymään lepotilaan myös silloin, kun se on liitettynä verkkoon.

Jos tietokone toimitetaan sellaisena, että se voidaan liittää verkkoon, sen on lepotilastakin pystyttävä vastaamaan sille suunnattuihin tai kohdistettuihin tapahtumiin, jotka aiheuttavat sen siirtymisen aktiiviseen toimintatilaan. Jos tällainen tapahtuma edellyttää tietokoneen poistuvan lepotilasta ja suorittavan tehtävän, tietokoneen on palattava lepotilaan oltuaan kyseisen tehtävän suoritettuaan määrätyn ajan käyttämättömänä. Ohjelman osanottaja voi käyttää kaikkia saatavilla olevia keinoja saadakseen aikaan tässä alakohdassa kuvatut toiminnot.

Lepotilassa olevan tietokoneen enimmäisvirrankulutus esitetään taulukossa 1.

Taulukko 1

Virtalähteen jatkuva enimmäisnimellisteho (1)	Watteja lepotilassa
≤200W	≤15W
>200W≤300W	≤20W
>300W≤350W	≤25W
>350W≤400W	≤30W
>400W	10 % jatkuvasta enimmäisnimellistehosta

Tietokoneet, joiden virrankulutus on aina enintään 15 wattia, täyttävät tämän sopimuksen virrankulutusta koskevat vaatimukset, ja niissä ei tarvitse olla A-kohdassa tarkoitettua lepotilaa.

ii)

B-ohjeisto

a)	Tietokoneen on siirryttävä lepotilaan oltuaan määrätyn ajan käyttämättömänä.

b)	Jos tietokone toimitetaan sellaisena, että se voidaan liittää verkkoon, sen on pystyttävä siirtymään lepotilaan verkkoteknologiasta riippumatta.

Lepotilassa olevan tietokoneen on pystyttävä edelleen vastaamaan kaikenlaisiin verkossa esitettyihin pyyntöihin. Käyttäjän käytettävissä oleva verkkotoiminnallisuus ei saa vähentyä (esim. käyttäjällä on koneen lepotilan aikana oltava käytettävissään samat verkon toiminnot kuin ennen siirtymistä lepotilaan).

d)	Lepotilassa oleva tietokone saa kuluttaa enintään 15 prosenttia virtalähteensä jatkuvasta enimmäistehosta.

Integroidut tietokonejärjestelmät: ENERGY STAR -vaatimusten mukaisen integroidun tietokonejärjestelmän on täytettävä seuraavat edellytykset:

i)	Integroidun tietokonejärjestelmän on siirryttävä lepotilaan oltuaan määrätyn ajan käyttämättömänä.

ii)	Jos integroitu tietokonejärjestelmä toimitetaan sellaisena, että se voidaan liittää verkkoon, sen on pystyttävä siirtymään lepotilaan verkossa ollessaan.

iii)

Jos integroitu tietokonejärjestelmä toimitetaan sellaisena, että se voidaan liittää verkkoon, sen on lepotilassa ollessaan pystyttävä edelleen vastaamaan tapahtumiin, jotka on suunnattu tai kohdistettu verkossa olevalle tietokoneelle ja jotka aiheuttavat tietokoneen siirtymisen aktiiviseen toimintatilaan. Jos tällainen tapahtuma edellyttää tietokoneen poistuvan lepotilasta ja suorittavan tehtävän, kyseisen integroidun tietokonejärjestelmän on palattava lepotilaan oltuaan pyydetyn tehtävän suoritettuaan määrätyn ajan käyttämättömänä.

Ohjelman osanottaja voi käyttää kaikkia saatavilla olevia keinoja saadakseen aikaan tässä alakohdassa kuvatut toiminnot.

iv)

Lepotilassa oleva integroitu tietokonejärjestelmä saa kuluttaa enintään 35 wattia. Integroidut tietokonejärjestelmät, joiden virrankulutus on aina enintään 35 wattia, täyttävät tämän sopimuksen virrankulutusta koskevat vaatimukset, ja niissä ei tarvitse olla I osion A kohdassa tarkoitettua virransäästötilaa.

Toimitusasetukset: Jotta varmistetaan, että mahdollisimman moni käyttäjä hyödyntää virransäästö-/lepotilaa, ohjelman osanottajan on toimitettava tietokoneensa ja/tai integroidut tietokonejärjestelmänsä siten, että energianhallintaominaisuus on aktivoitu. Kaikkien tuotteiden oletusviiveeksi on asetettava alle 30 minuuttia. (EPA suosittelee, että esiasennettu oletusviive asetetaan 15–30 minuuttiin.) Käyttäjän on pystyttävä muuttamaan aika-asetuksia ja kytkemään energiaa säästävä lepotila pois päältä.

Käyttöjärjestelmät: Tietokoneen virransäästö-/lepotilan aktivointi riippuu tavallisesti käyttöjärjestelmäversion asennuksesta ja käytöstä. Jos ohjelman osanottaja toimittaa tietokoneen sellaisena, että siinä on yksi tai useampi käyttöjärjestelmä, tietokoneen on pystyttävä siirtymään virtaa säästävään lepotilaan tai pois siitä, kun tietokonetta käytetään vähintään yhdessä näistä käyttöjärjestelmistä. Jos tietokone toimitetaan ilman käyttöjärjestelmää, ohjelman osanottajan on selvästi ilmoitettava, mikä järjestelmä tekee laitteesta ENERGY STAR -vaatimusten mukaisen. Jos lepotilan aktivointiin tai siitä palaamiseen tarvitaan erityisiä ohjelmistoja, laitteistoajureita tai apuohjelmia, niiden on oltava asennettuina tietokoneeseen. Ohjelman osanottajan on sisällytettävä nämä tiedot tuotedokumentaatioon (esim. käyttäjän oppaaseen tai teknisiin tietoihin) ja/tai Internetiin www-sivustolleen. Esite- ja mainostekstit on laadittava niin, että ne eivät aiheuta virheellisiä tulkintoja.

Näytönohjaus: Tietokoneessa on oltava yksi tai useampia järjestelmiä, joiden avulla ENERGY STAR -vaatimusten mukaisen näytön virransäästötilat voidaan aktivoida. Ohjelman osanottajan on tuotedokumentaatiossa selvästi yksilöitävä, millä tavoin sen tietokone ohjaa ENERGY STAR -vaatimusten mukaisia näyttöjä ja mitä erityisolosuhteita näytön virranhallinta mahdollisesti vaatii. Ohjelman osanottajan on myös määritettävä tietokoneen oletusasetuksiin näytön siirtyminen ensimmäiseen virransäästö- tai lepotilaan, kun laite on ollut käyttämättömänä enintään 30 minuuttia. Ohjelman osanottajan on myös määritettävä oletusasetukset siten, että näyttö siirtyy seuraavaan virransäästötilaan eli syvään lepotilaan oltuaan enintään 60 minuuttia käyttämättömänä. Molempien virransäästötilojen oletusviiveitten yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 60 minuuttia. Ohjelman osanottaja voi halutessaan määritellä asetukset niin, että näyttö siirtyy suoraan toiseen virransäästötilaan eli syvään lepotilaan laitteen oltua käyttämättömänä enintään 30 minuuttia.

Käyttäjän tulee voida muuttaa aika-asetuksia tai kytkeä näytön virransäästötilat pois päältä. Tämä näytönhallintavaatimus ei koske integroituja tietokonejärjestelmiä. Telakoitumisjärjestelmän osana markkinoitavien ja myytävien integroitujen tietokonejärjestelmien tulee kuitenkin pystyä automaattisesti ohjaamaan erillisen näytön energiankulutusta.

C. ENERGY STAR -vaatimusten mukaisten tietokoneiden testausohjeet

Testausolosuhteet: Jäljempänä esitetään ne ympäristön testausolosuhteet, jotka olisi vahvistettava, kun virrankulutuksen mittaus tehdään. Nämä ovat välttämättömiä, jotta ulkopuoliset tekijät eivät vaikuttaisi koetuloksiin ja jotta koetulokset voidaan tarvittaessa myöhemmin toistaa.

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 5 %

Jännite:

Tuloverkkojännite (2): 115 V RMS ± 5 V RMS

Tuloverkkotaajuus (3): 60 Hz ± 3 Hz

Ilman lämpötila: 25 °C ± 3 °C

Testauslaitteet: Tavoitteena on mitata tarkasti laitteen tai näytön TODELLINEN virrankulutus (4). Tämä edellyttää wattimittaria, joka mittaa todellisen RMS-tehon. Valittavana on monia wattimittareita, mutta valmistajien on oltava huolellisia sopivan mallin valinnassa. Seuraavat seikat on otettava huomioon mittaria hankittaessa ja varsinaiseen testiin valmistauduttaessa.

Huippukerroin:

Aiemmassa ENERGY STAR -testausmenetelmässä valmistajia vaadittiin käyttämään wattimittaria, jonka huippukerroin on suurempi kuin 8. Kuten monet ohjelman osanottajat ovat huomauttaneet, tämä ei ole mielekäs eikä käyttökelpoinen vaatimus. Seuraavissa kappaleissa on tarkoitus pohtia huippukertoimeen liittyviä kysymyksiä ja selvittää alkuperäisen virheellisen vaatimuksen tarkoitus. Valitettavasti ENERGY STAR -ohjelmassa ei voida määrätä erityislaitteita virheen korjaamiseen. Testaus on yhtä paljon taidetta kuin tiedettä, ja sekä valmistajien että testaajien on käytettävä harkintaa ja käännyttävä testaukseen perehtyneiden henkilöiden puoleen sopivan mittarin valinnassa.

Ensinnäkin on tärkeää tietää, että laitteet, joissa on kytkentävirtalähde, saavat virtaa aaltoina, joiden muoto eroaa tyypillisestä sinimuotoisesta aallosta (5). Kaavio 1 esittää kytkentälaitteella varustetun sähkölaitteen tyypillistä aaltoa. Käytännöllisesti katsoen millä tahansa wattimittarilla voidaan mitata normaalia aaltoa, mutta on vaikeampaa valita wattimittaria epäsäännöllisen aaltomuodon omaavaa virtaa.

On tärkeää, että valitulla wattimittarilla pystytään mittaamaan laitteen vaatima virta aiheuttamatta sisäistä huipun vääristymää eli typistämättä sähkövirran aallonhuippua. Tämä edellyttää mittarin huippukertoimen (6) ja mittarin virta-alueiden tarkistamista. Paremmissa mittareissa on korkeammat huippukertoimet ja useampia virta-alueita.

Testiä valmisteltaessa on ensiksi määritettävä tutkittavan laitteen huippuvirta (ampeereina). Tämä voidaan tehdä oskilloskoopilla. Sen jälkeen on valittava mittausalue, jolla mittari voi rekisteröidä huippuvirran. Valitun mittausalueen ylälukeman kerrottuna mittarin (virtaa koskevalla) huippukertoimella on nimenomaan oltava suurempi kuin oskilloskoopilla todettu huippuvirta. Jos esimerkiksi wattimittarin huippukerroin on 4, ja mittausalue on asetettu kolmeen ampeeriin, mittari voi rekisteröidä 12 ampeeriin kohoavat virtapiikit. Jos mitattu huippuvirta on vain 6 ampeeria, mittari on riittävä. On myös huolehdittava siitä, että virta-aluetta ei aseteta liian korkeaksi huippuvirran rekisteröintiä varten, koska tällöin saatetaan saada epätarkka tulos mitattaessa muuta kuin huippuvirtaa. Siksi tarvitaan herkkää tasapainoilua. Paremmat tulokset saadaan, jos virran mittausalueita on useita ja huippukertoimet ovat korkeampia.

Taajuusvaste:

Wattimittaria valittaessa on lisäksi kiinnitettävä huomiota mittarin taajuusvastearvoon. Sähkölaitteet, joissa on kytkentävirtalähde, aiheuttavat ylivärähtelyä (parittoman harmonian tyypillisesti 21:seen asti). Tämä ylivärähtely on otettava huomioon tehonmittauksissa, jotta saadaan tarkka arvo kulutetusta wattimäärästä. Siten ENERGY STAR -ohjelmassa suositellaan valmistajille sellaisten wattimittarien hankkimista, joiden taajuusvaste on vähintään 3 kHz. Tämä ulottuu ylivärähtelyyn 50:nteen asti, ja on IEC 555 -standardien suositus.

Resoluutio:

Valmistajat suosinevat todennäköisesti mittaria, jonka erotuskyky on 0,1 wattia.

Tarkkuus:

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tarkkuuteen, johon halutaan päästä. Wattimittareita koskevissa luetteloissa ja tuote-erittelyissä on tavallisesti tietoja siitä, miten tarkkoja mittaustulokset ovat erilaisilla mittausalueilla. Jos mitataan tuotetta, joka on hyvin lähellä energiankulutuksen enimmäismäärää testattavassa toiminnossa, on valittava testi, jolla saadaan tarkempi tulos.

Kalibrointi:

Wattimittarit on kalibroitava vuosittain tarkkuuden säilyttämiseksi.

Testimenetelmä: Valmistajien on mitattava laitteiden keskimääräinen virrankulutus niiden ollessa kytkettynä pois päältä tai virransäästötilassa. Tämä tehdään mittaamalla energiankulutus yhden tunnin aikana. Tulokseksi saatava energiankulutuksen määrä voidaan jakaa yhdellä tunnilla keskimääräisen wattimäärän arvioimiseksi.

Tehonmittaus energiaa säästävissä toiminnoissa: Tämä testi on tehtävä kaikissa energiaa säästävissä toiminnoissa (esimerkiksi virransäästötila, virrankatkaisu, valmiustila, lepotila), jotka ovat sovellettavissa tiettyyn laitteeseen ENERGY STAR -vaatimusten mukaisesti. Ennen testin aloittamista laite on kytkettävä verkkoon, jossa on virtaa, mutta sitten kytkettävä pois päältä ja annettava olla tasaisessa huoneenlämmössä vähintään 12 tuntia. Sopivan wattimittarin on oltava sarjakytkennässä laitteen kanssa siten, että laite on koko ajan kytkettynä virranlähteeseen. Tämä mittaus voidaan tehdä peräkkäin pois päältä -tilaa koskevan mittauksen kanssa; molempiin testeihin kulunee korkeintaan 14 tuntia, mukaan lukien aika, joka tarvitaan laitteen kytkemiseen päälle ja pois päältä.

Laite käynnistetään ja sen annetaan lämmetä. Kun energiansäästötilaan siirtymisen oletusaika on kulunut, wattituntimittarin lukema ja kellonaika todetaan ja kirjataan (tai käynnistetään ajanottokello tai ajastin). Tunnin kuluttua wattimittarin lukema luetaan ja tallennetaan uudelleen. Wattimittarin kahden lukeman välinen ero ilmaisee energiankulutuksen virransäästötilassa, ja keskimääräinen energiankulutus saadaan jakamalla se yhdellä tunnilla.

II. TIETOKONENÄYTTÖJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

A. Määritelmät

Tietokonenäyttö (jäljempänä myös ”näyttö”): Kaupallisesti saatavilla oleva elektroniikkatuote, jossa näyttöruutu ja siihen liittyvä elektroniikka on sijoitettu yhteiseen koteloon ja joka pystyy näyttämään tietokoneelta yhden tai useamman tuloliitännän, kuten VGA-, DVI- ja/tai IEEE 1394 -liitännän, kautta tulevaa tietoa. Näyttö perustuu yleensä katodisädeputkeen (CRT), nestekidenäyttöön (LCD) tai muuhun näyttölaitteeseen. Tällä määritelmällä tarkoitetaan ensisijaisesti standardinäyttöjä, jotka on suunniteltu käytettäviksi tietokoneiden kanssa. Tietokonenäytön näyttöruudun halkaisijan on oltava yli 12 tuumaa ja näytön käyttövirta on voitava ottaa vaihtovirtaisesta pistorasiasta tai akkuyksiköstä, joka myydään yhdessä vaihtovirtasovittimen kanssa. Virittimen/vastaanottimen sisältävät tietokonenäytöt voivat saada näiden vaatimusten mukaisen ENERGY STAR -merkinnän, kunhan niitä markkinoidaan ja myydään kuluttajille tietokonenäyttöinä (eli niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia tietokonenäyttönä) tai kaksikäyttöisinä tietokonenäyttö-televisioina. Näiden vaatimusten soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu sellaiset virittimen/vastaanottimen sisältävät ja tietokonevalmiuksin varustetut tuotteet, joita markkinoidaan ja myydään televisioina.

2.	Aktiivinen toimintatila (”On”): Tuote on kytkettynä virtalähteeseen ja tuottaa kuvaa. Tehontarve on tässä tilassa tavallisesti suurempi kuin lepotilassa tai valmiustilassa.

Lepotila (”Sleep”): Virran käyttöä vähentävä tila, johon tietokonenäyttö siirtyy saatuaan tätä koskevan käskyn tietokoneelta tai muiden toimintojen kautta. Tälle tilalle ovat ominaisia tyhjä näyttö ja virrankulutuksen aleneminen. Näyttö palaa täyteen toiminnallisuuteen ja aktiiviseen toimintatilaan havaittuaan tätä koskevan pyynnön käyttäjältä/tietokoneelta (esimerkiksi kun käyttäjä siirtää hiirtä tai painaa näppäimistön jotain näppäintä).

Valmiustila (”Off/Standby”): Alhaisimman virrankulutuksen tila, jota käyttäjä ei voi kytkeä päältä (tai muuten muuttaa) ja joka voi kestää määräämättömän ajan, kunhan tietokonenäyttö on kytketty päävirtalähteeseen ja sitä käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Näissä vaatimuksissa valmiustilalla tarkoitetaan virrankäyttötilaa, jossa tuote on kytkettynä virtalähteeseen, ei tuota kuvaa ja odottaa kytkemistä aktiiviseen toimintatilaan, mikä tapahtuu käyttäjän/tietokoneen suoraan antamalla signaalilla (esimerkiksi kun käyttäjä painaa virtanäppäintä) (7).

Syvä poiskytkentä (”Hard Off”): Tilanne, jossa tuote on vielä fyysisesti liitettynä virtapistorasiaan, mutta elektroniselta kannalta katsottuna kytkettynä irti ulkoisesta virtalähteestä. Tuotteen siirtää tähän tilaan tavallisesti käyttäjä erityisen virtakytkimen avulla. Tässä tilassa tuote ei käytä sähköä ja virrankulutukseksi saadaan mittauksissa tavallisesti 0 wattia.

6.	Irti virtalähteestä -tila: Tuote on fyysisesti irrotettu virtapistorasiasta, eli se ei ole yhteydessä mihinkään ulkoiseen virtalähteeseen.

B. Merkinnän saamiseen oikeutetut tuotteet

Voidakseen saada ENERGY STAR -merkinnän tietokonenäyttömallin on oltava A kohdassa esitetyn määritelmän mukainen ja täytettävä II osion C kohdassa asetetut vaatimukset. Kuten II osion A kohdan 1 alakohdassa todetaan, nämä vaatimukset eivät koske tietokonevalmiuksin varustettuja tuotteita, joita markkinoidaan ja myydään televisioina.

C. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset

ENERGY STAR -merkinnän voivat saada ainoastaan sellaiset II osion B kohdassa tarkoitetut tuotteet, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset.

Laajakuvamallit: Laajakuvanäytöt (kuvasuhde esim. 16:9, 15:9) voivat saada ENERGY STAR -merkinnän, kunhan ne täyttävät tässä asetetut energiatehokkuusvaatimukset. Laajakuvanäytöille ei ole olemassa erillisiä vaatimuksia, joten niiden on täytettävä jäljempänä II osion C kohdan 1 ja 2 alakohdassa asetetut vaatimukset.

Aktiivinen toimintatila (”On”): Täyttääkseen ENERGY STAR -vaatimukset tietokonenäyttö ei saa aktiivisessa toimintatilassa ylittää enimmäisvirrankulutusta Y, joka saadaan seuraavasti: jos X < 1 megapikseli, Y = 23; jos X > 1 megapikseli, Y = 28X. Y ilmaistaan watteina pyöristettynä ylöspäin lähimpään kokonaislukuun ja X on megapikselimäärä desimaalimuodossa (esim. 1 920 000 pikseliä = 1,92 megapikseliä). Esimerkki: jos tietokonenäytön resoluutio on 1 024 × 768 (eli 0,78 megapikseliä), sen sallittu enimmäisvirrankulutus Y = 23, ja jos tietokonenäytön resoluutio on 1 600 × 1 200, sen sallittu enimmäisvirrankulutus Y = 28 (1,92) = 53,76 eli ylöspäin pyöristettynä 54 wattia.

Jotta tietokonenäytölle voidaan saada ENERGY STAR -merkintä, se on testattava II osion D kohdan (Testausmenetelmät) mukaisesti.

Lepotila (”Sleep”) ja valmiustila (”Off/Standby”)

Enimmäisvirrankulutus lepo- ja valmiustilassa esitetään jäljempänä taulukossa 2. Jos tietokonenäyttö käyttää useita eri lepotiloja (eli lepotila (Sleep) ja ”syvä” lepotila (Deep Sleep)), sen on täytettävä lepotilalle asetetut vaatimukset kaikissa käytetyissä lepotiloissa. Esimerkki: Tietokonenäyttö antaa lepotilassa virrankulutuksen testauksessa tulokseksi 4 wattia ja syvässä lepotilassa 2 wattia; näyttö ei läpäise vaatimuksia, koska toisessa lepotiloista virrankulutus ylittää 2 wattia.

Lepotilan ohitus: Näiden energiankulutusvaatimusten mukaisia ovat myös sellaiset tiekonenäytöt, jotka pystyvät siirtymään automaattisesti aktiivisesta toimintatilasta suoraan valmiustilaan, jossa virrankulutus on korkeintaan 1 watti. Tietokonenäytön on siirryttävä valmiustilaan 30 minuutin kuluessa siitä, kun käyttäjä on viimeksi käyttänyt konetta, ellei asiasta muuta sovita tietokoneita koskevan sopimuksen myöhemmissä versioissa. Tietokonenäytön on palattava täyteen toimintatilaan heti, kun käyttäjä jälleen palaa käyttämään konetta (esimerkiksi kun käyttäjä siirtää hiirtä tai painaa näppäimistön jotain näppäintä). Toisin sanoen lepotilaa ei tarvita, jos tietokonenäyttö pystyy siirtymään suoraan aktiivisesta toimintatilasta valmiustilaan ja täyttää valmiustilassa ENERGY STAR -vaatimukset.

Taulukko 2

Energiatehokkuusvaatimukset lepo- ja valmiustilassa

Lepotila	≤ 2 wattia
Valmiustila	≤ 1 wattia

Lepotilan käyttö: Tietokonenäytön lepotilatoiminto säästää energiaa vain jos se on käytössä. Sitä, onko lepotilatoiminto käytössä vai ei ja millä aikaviiveellä, ohjaa tietokone. Silloin kun se on mahdollista (eli esimerkiksi kun näytön valmistajalla on liiketoimintasuhde tiettyjen tietokonevalmistajien kanssa tai kun näytön valmistaja myy myös omia tietokoneita tai näyttö/tietokone-yhdistelmiä), näytön valmistajan olisi varmistettava, että ENERGY STAR -vaatimukset täyttävissä tietokonenäytöissä on lepotilatoiminto käytössä, kun ne toimitetaan asiakkaalle. Lisäksi tietokoneen on siirrettävä tietokonenäyttö lepotilaan, kun sitä ei ole käytetty 30 minuuttiin tai muutoin määritellyn ajan kuluttua. Jos tietokonenäyttö pystyy siirtymään automaattisesti aktiivisesta toimintatilasta suoraan valmiustilaan, tietokonenäytön on lepotilaa koskevia vaatimuksia vastaavasti siirryttävä valmiustilaan, kun sitä ei ole käytetty 30 minuuttiin tai muutoin määritellyn ajan kuluttua.

D. Testausmenetelmät

Tuotetestien välineistö, menetelmät ja dokumentointi: Alla kuvatuissa testaus- ja mittausmenetelmissä viitataan VESAn (Video Electronics Standards Association) näyttömetriikkakomitean (Display Metrology Committee) julkaisemiin spesifikaatioihin ja täydennetään niitä tarvittaessa tietokonenäyttöjen valmistajien kanssa yhteistyössä kehitetyillä menetelmillä.

Valmistajien on itse testattava ENERGY STAR -merkintää käyttävät tuotteensa ja ilmoitettava ne vaatimusten mukaisiksi. Samaan runkoon perustuvien ja koteloa tai väriä lukuun ottamatta identtisten tietokonenäyttöjen tuoteperheet voidaan todeta vaatimusten mukaisiksi antamalla testaustiedot vain yhdestä tyypillisestä mallista. Vastaavasti ulkoasua lukuun ottamatta edellisestä vuodesta muuttumattomina pysyneistä malleista ei tarvitse toimittaa uusia testituloksia, kunhan mallin tekninen spesifikaatio ei ole muuttunut.

Virrankulutus mitataan pistorasiasta tai testattavan tuotteen virtalähteestä. Tietokonenäytön keskimääräinen todellinen virrankulutus mitataan aktiivisessa toimintatilassa, lepotilassa ja valmiustilassa. Tuotemallia testattaessa tuotteen on testin alkaessa oltava samassa tilassa (esimerkiksi kokoonpanon ja asetusten osalta) kuin missä se toimitetaan loppukäyttäjälle, ellei alla olevien ohjeiden perusteella ole tehtävä erityisasetuksia.

Jotta voitaisiin varmistaa, että elektroniikkatuotteiden virrankulutus mitataan aina yhdenmukaisesti, on noudatettava seuraavassa kuvattua, seuraavista kolmesta keskeisestä osatekijästä koostuvaa mittaustapaa:

Tuotetestin kokoonpano ja olosuhteet: Jäljempänä 1 kohdan alakohdissa a–h kuvataan virrankulutusmittausten mittausolosuhteet ja mittauksissa noudatettavat periaatteet.

Tuotetestin menetelmät: Jäljempänä 2 kohdassa a alakohdassa kuvataan varsinaiset testausvaiheet, jotka on suoritettava mitattaessa virrankulutusta aktiivisessa toimintatilassa, lepotilassa ja valmiustilassa.

Tuotetestin dokumentaatio: Kohdassa 3 kuvataan tuotetietojen toimittamisessa edellytetty dokumentaatio.

Tällä menettelyllä varmistetaan, että ulkopuoliset tekijät eivät vaikuta haitallisesti testituloksiin ja testit voidaan toistaa yhdenmukaisesti samoin tuloksin. Valmistajat voivat suorittaa testit joko omassa laboratoriossaan tai teettää ne riippumattomassa laboratoriossa.

Tuotetestin kokoonpano ja olosuhteet

Testausolosuhteet: Yleiset vaatimukset

Syöttöjännite (8):	Eurooppa:	230 (± 1 %) volttia AC, 50 Hz (± 1 %)
	Pohjois-Amerikka:	115 (± 1 %) volttia AC, 60 Hz (± 1 %)
	Australia ja Uusi-Seelanti	230 (± 1 %) volttia AC, 50 Hz (± 1 %)
	Japani:	100 (± 1 %) volttia AC, 50 Hz (± 1 %)/60 Hz (± 1 %)
Jännitteen harmoninen kokonaissärö:	< 2 % THD
Ilman lämpötila:	20 °C ± 5 °C
Suhteellinen kosteus:	30–80 %
Linjaimpedanssi:	< 0,25 ohmia

(Viite IEC 62301: Household Electrical Appliances – Measurement of Standby Power, kohdat 3.2 ja 3.3 sekä VESA Flat Panel Display Measurements (FPDM) Standard 2.0, kohta 301-2).

Pimiöolosuhteet: Valomittauksia tehtäessä tietokonenäytön on oltava pimiössä tai sitä vastaavissa olosuhteissa. Valaistusvoimakkuus E valmiustilassa olevan tietokonenäytön pinnalla saa olla korkeintaan 1,0 lx. Mittaus olisi tehtävä valomittarilla näytön keskipisteestä kohtisuorasti tietokonenäytön ollessa valmiustilassa (viite: VESA FPDM Standard 2.0, kohta 301-2F).

Väriasetukset ja erillislaitteet: Kaikkien väriasetusten (värisävy, värikylläisyys, gamma-arvo jne.) on oltava valmistajan oletusarvoasetusten mukaisia. Tietokonenäytön sarjaväylään (kuten USB-väylään, Universal Serial Bus) ei saa olla kytkettynä mitään ulkoisia laitteita. Sisäänrakennetut kaiuttimet, televisiovirittimet jne. asetetaan käyttäjän säädettävissä olevan pienimmän virrankulutuksen tilaan, jotta muu kuin näytön oma virrankulutus saadaan mahdollisimman pieneksi. Muut kuin tavanomaiselle käyttäjälle mahdolliset toimenpiteet virrankulutuksen minimoimiseksi ovat kiellettyjä. Kiellettyjä ovat esimerkiksi piirien irtikytkemiset.

Virrankulutuksen mittausolosuhteet: Kuvaputkinäytön pikseliformaatiksi on asetettava suositeltu formaatti parhaalla resoluutiolla, jota on tarkoitus ylläpitää 75 Hz virkistystaajuudella. Testissä on käytettävä VESA Discrete Monitor Timing (DMT) -standardia tai uudempaa alan pikseliformaattistandardia. Kuvaputkinäytön on testatussa formaatissa täytettävä kaikki valmistajan ilmoittamat laatuvaatimukset. Nestekidenäytöissä ja muissa kiinteän kuvapisteen tekniikoissa testissä on käytettävä natiiviformaattia. Nestekidenäytön virkistystaajuudeksi on asetettava 60 Hz, ellei valmistaja nimenomaisesti suosittele käytettäväksi muuta virkistystaajuutta.

Virrankulutuksen mittausperiaatteet: Tietokonenäytön virrankulutus mitataan watteina ennalta määriteltyä testaustapaa noudattaen. Laitteen on annettava lämmetä vähintään 20 minuuttia (viite: VESA FPDM Standard 2.0, kohta 301-2D tai 305-3 lämmittelytestin osalta). Kunkin satunnaisesti valitun laitenäytteen testaamiseen on käytettävä todellisen RMS-wattimäärän mittaavaa mittaria, jonka huippukerroin on vähintään viisi. Testit on suoritettava yhdellä tai tarpeen mukaan useammalla II osion D kohdan 1 alakohdan a alakohdassa ilmoitetulla jännite/taajuus-yhdistelmällä (viite: VESA Standard: Display Specifications and Measurement Procedures, versio 1.0, tarkistus 1.0, kohta 8.1.3). Mittausarvot on kirjattava wattimäärän oltua vakaa kolmen minuutin ajan. Mittausarvo katsotaan vakaaksi, kun wattimäärä vaihtelee kolmen minuutin aikana korkeintaan 1 prosentin (viite: IEC 4.3.1). (Kun näyttöä mitataan lepotilassa tai valmiustilassa, sync signal check -vaihe jätetään mittauksen ulkopuolelle.) Mittauksissa on käytettävä laitetta, joka pystyy vähintään watin kymmenesosan tarkkuuteen.

Eurooppalaiseen standardiin 50301 (viite: BSI 03-2001, BS EN 50301:2001, Methods of Measurement for the Power Consumption of Audio, Video, and Related Equipment, liite A) perustuen EPA on määrittänyt testimenetelmän, jossa testattaviksi vaadittujen testikappaleiden määrä riippuu ensimmäisen testikappaleen testaustuloksista. ENERGY STAR -mittauksissa toimitaan niin, että jos tietokonenäyttö kuluttaa vähintään 15 prosenttia vähemmän sähköä kuin ENERGY STAR -vaatimukset edellyttävät (eli virrankulutus alittaa vaaditun vähintään 15 prosentilla) kaikissa kolmessa toimintatilassa (aktiivinen toimintatila, lepotila ja valmiustila), näyttö tarvitsee testata vain kerran. Jos testattu tietokonenäyttö kuluttaa alle 15 prosenttia vähemmän sähköä ENERGY STAR -vaatimukseen verrattuna (eli virrankulutus alittaa vaaditun alle 15 prosentilla), testi on suoritettava vielä kahdelle muulle testikappaleelle. Jotta malli olisi ENERGY STAR -vaatimusten mukainen, sen virrankulutus ei yhdessäkään testissä saa ylittää ENERGY STAR -raja-arvoja. Kaikki testitulokset ja niiden keskiarvot (perustuen vähintään kolmeen mittaukseen) on raportoitava ENERGY STAR QPI -lomakkeella.

Esimerkki mittausperiaatteista:

Esimerkki: Asian havainnollistamiseksi oletetaan, että enimmäisrajana on 100 wattia, joka koskee yhtä tiettyä toimintatilaa. Tästä laskettuna 15 prosentin kynnysarvo merkitsee 85 wattia.Jos ensimmäisen testikappaleen virrankulutukseksi saadaan 80 wattia, testejä ei tarvita lisää ja malli täyttää vaatimuksen (80 watin virrankulutus merkitsee, että malli on vähintään 15 prosenttia energiatehokkaampi kuin mitä vaatimuksessa edellytetään ja jää siis 15 prosentin varoalueen ulkopuolelle).Jos ensimmäisen testikappaleen virrankulutukseksi saadaan 85 wattia, testejä ei tarvita lisää ja malli täyttää vaatimuksen (85 watin virrankulutus merkitsee, että malli on tasan 15 prosenttia energiatehokkaampi kuin mitä vaatimuksessa edellytetään).Jos ensimmäisen testikappaleen virrankulutukseksi saadaan 90 wattia, on testattava vielä kaksi muuta testikappaletta (90 watin virrankulutus merkitsee, että malli on vain 10 prosenttia energiatehokkaampi kuin mitä vaatimuksessa edellytetään ja jää siis 15 prosentin varoalueen sisäpuolelle).Jos kolmen testikappaleen mittauksissa tuloksiksi saadaan 90, 98 ja 105 wattia, malli ei täytä ENERGY STAR -vaatimuksia (vaikka keskiarvo onkin 98 wattia), koska yksi arvoista (105) ylittää ENERGY STAR -enimmäisarvon.

Luminanssin testausmenetelmät: Kun kyseessä on kuvaputkinäyttö (CRT), näyttöruudun tilaksi on asetettava AT01P (Alignment Target 01 Positive Mode, VESA FPDM Standard 2.0, A112-2F, AT01P) ja sen kautta asetettava kuvakoko valmistajan suosituksen mukaiseksi, mikä on yleensä hieman pienempi kuin näyttöruudun enimmäiskoko. Tämän jälkeen näytöllä esitetään testikuva (VESA FPDM Standard 2.0, A112-2F, SET01K), joka sisältää kahdeksan harmaan sävyä kokomustasta (0 volttia) kokovalkoiseen (0,7 volttia) (9). Tulosignaalin on vastattava standardia VESA Video Signal Standard (VSIS), versio 1.0, tarkistus 2.0, joulukuu 2002. Tietokonenäytön kirkkaus säädetään (jos mahdollista) maksimiarvosta lähtien niin alas, että alhaisimman luminanssin musta palkki on juuri ja juuri nähtävissä (VESA FPDM Standard 2.0, kohta 301-3K). Tämän jälkeen näytetään testikuva (VESA FPDM Standard 2.0, A112-2H, L80) kokovalkoisesta (0,7 volttia) suorakulmiosta, joka peittää 80 prosenttia kuva-alasta. Tämän jälkeen kontrastia säädetään, kunnes ruudun valkoisen alueen luminanssi on vähintään 100 cd/m2 mitattuna standardin VESA FPDM Standard 2.0, kohdan 302-1 mukaisesti.

Kun kyseessä on kiinteän kuvapisteen näyttö (esimerkiksi nestekidenäyttö (LCD) tai muu), näytöllä esitetään testikuva (VESA FPDM Standard 2.0, A112-2F, SET01K), joka sisältää kahdeksan harmaan sävyä kokomustasta (0 volttia) kokovalkoiseen (0,7 volttia). Tulosignaalin on vastattava standardia VESA Video Signal Standard (VSIS), versio 1.0, tarkistus 2.0, joulukuu 2002. Kirkkaus- ja kontrastisäädöt asetetaan enimmäisarvoonsa ja tarkastetaan, että valkoinen ja vaalein harmaansävy erottuvat toisistaan. Jos näin ei ole, kontrastia säädetään kunnes ne erottuvat toisistaan. Tämän jälkeen näytetään testikuva (VESA FPDM Standard 2.0, A112-2H, L80) kokovalkoisesta (0,7 volttia) suorakulmiosta, joka peittää 80 prosenttia kuva-alasta. Tämän jälkeen kirkkautta säädetään, kunnes ruudun valkoisen alueen luminanssi on vähintään 175 cd/m2 mitattuna standardin VESA FPDM Standard 2.0, kohdan 302-1 mukaisesti. (Jos tietokonenäytön enimmäisluminanssi on alle 175 cd/m2 (esimerkiksi 150), on käytettävä enimmäisluminanssia (esimerkiksi 150) ja ilmoitettava enimmäisluminanssi EPAlle muun vaaditun testidokumentaation mukana. Vastaavasti jos tietokonenäytön vähimmäisluminanssi on yli 175 cd/m2 (esimerkiksi 200), on käytettävä vähimmäisluminanssia (esimerkiksi 200) ja raportoitava arvo ENERGY STAR QPI -lomakkeella.)

Valonmittausmenetelmät: Valoa, kuten valaistusvoimakkuutta ja luminanssia, mitattaessa on käytettävä valomittaria pimiöolosuhteissa. Mittaukset tehdään valomittarilla näytön keskipisteestä kohtisuorasti (viite: VESA FPDM Standard 2.0, liite A115). Näytön mitattavan pinta-alan on oltava vähintään 500 pikseliä, ellei tämä ole suurempi kuin suorakulmio, jonka sivut ovat pituudeltaan 10 prosenttia näkyvän ruudun korkeudesta ja leveydestä (jolloin sovelletaan jälkimmäistä kokoa). Valaistu alue ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla pienempi kuin valomittarin mittaama alue (viite: VESA FPDM Standard 2.0, kohta 301-2H).

Näytön kokoonpano ja kuvaus: Testattavan tietokonenäytön ominaisuudet on kirjattava muistiin ennen testausta. Näytöstä on kirjattava vähintään seuraavat tiedot:

Tuotekuvaus/tuoteryhmä (esim. ”17-tuumainen tietokonenäyttö valkoisella kuorella”)

Näyttöteknologia (esim. CRT, LCD, plasma)

Merkki/valmistaja

Mallinumero

Sarjanumero

Käyttöjännite (VAC) ja taajuus (Hz)

Näkyvän näyttöalueen halkaisija (tuumissa)

Kuvasuhde (esim. 4:3)

Suositeltu kuvakoko (testattu todellinen koko) leveys × korkeus

Katselukulma (asteina pysty- ja sivuttaissuunnassa)

Näytön virkistystaajuus (testin aikana, Hz)

Sivuttaissuuntainen pikselimäärä testissä

Pystysuuntainen pikselimäärä testissä

Ilmoitettu sivuttaissuuntainen enimmäisresoluutio

Ilmoitettu pystysuuntainen enimmäisresoluutio

Analogiset ja digitaaliset liitännät

Instrumentaatiotiedot (esim. signaaligeneraattorin tyyppi)

Tuotetestausmenetelmät

Testaustapa: Seuraavassa kuvataan testausvaiheet, jotka läpikäydään mitattaessa testikappaleen todellista virrankulusta aktiivisessa toimintatilassa, lepotilassa ja valmiustilassa. Valmistajien on testattava tietokonenäyttönsä käyttäen analogista liitäntää, paitsi silloin kun sellaista ei ole (eli kun kyseessä on digitaaliliitäntänäyttö, joka on tämän testin tarkoituksiin määritelty pelkän digitaalisen liitännän omaavaksi näytöksi). Digitaaliliitäntänäyttöjä koskevat jännitevastaavuudet ilmoitetaan alaviitteessä 8 ja tällaisiin näyttöihin sovelletaan alla kuvattua testimenetelmää käyttäen digitaalisignaaligeneraattoria.

Aktiivinen toimintatila (”On”)

a)	Testikappale liitetään pistorasiaan tai virtalähteeseen ja testauslaitteistoon. Ulkoisen virtalähteen kanssa myytävien tietokonenäyttöjen tapauksessa testissä on käytettävä kyseistä ulkoista virtalähdettä (ei siis testivirtalähdettä).

b)	Testilaitteistoon kytketään virta ja virtalähteen jännite ja taajuus säädetään oikeiksi.

c)	Testikappaleen normaali toimintakunto todetaan ja käyttäjän muutettavissa olevat asetukset säädetään oletusarvoon.

d)	Testikappale asetetaan aktiiviseen toimintatilaan joko kaukosäätimellä tai testikappaleen omalla ON/OFF-kytkimellä. Testikappaleen annetaan lämmetä normaaliin toimintalämpötilaansa (kestää noin 20 minuuttia).

e)	Näyttötila asetetaan oikeaksi. Katso II osion D kohdan 1 alakohdan d alakohta (Virrankulutuksen mittausolosuhteet).

f)	Aikaansaadaan pimiöolosuhteet. Katso II osion D kohdan 1 kohdan g alakohta (Valonmittausmenetelmät) ja b alakohta (Pimiöolosuhteet).

g)	Säädetään koko ja luminanssi. Katso II osion D kohdan 1 alakohdan f alakohta (Luminanssin testausmenetelmät). Kun luminanssi on säädetty, pimiöolosuhteet eivät enää ole tarpeen.

h)	Varmistetaan, että verkkovirta vastaa vaatimuksia tai säädetään vaihtovirtalähde II osion D kohdan 1 kohdan a alakohdassa kuvatun kaltaiseksi (esim. 115 V ± 1 %, 60 Hz ± 1 %).

i)	Valitaan virrankulutusmittarin asteikko. Valitun asteikon huippuarvon kerrottuna mittarin huippukertoimella (Ipeak/Irms) on oltava suurempi kuin oskilloskoopista saatava huippulukema.

Virtamittarin lukemien annetaan tasaantua, jonka jälkeen merkitään muistiin virtamittarin todellinen lukema watteina. Mittausarvo katsotaan vakaaksi, kun wattimäärä vaihtelee kolmen minuutin aikana korkeintaan 1 prosentin. Katso II osion D kohdan 1 alakohdan e alakohta (Virrankulutuksen mittausperiaatteet).

k)	Virrankulutus kirjataan muistiin, kuten myös kokonaispikselimäärä (näytössä näkyvät vaakapikselit × pystypikselit), jotta voidaan laskea pikseliä/watti -arvo.

l)	Kirjataan muistiin testausolosuhteet ja testaustiedot.

ii)

Lepotila (virtakytkin On-asennossa, ei videosignaalia)

a)	Aktiivisen toimintatilan testin jälkeen tietokonenäyttö asetetaan lepotilaan. Lepotilaan siirtymistapa ja siihen johtavat vaiheet kirjataan muistiin. Testauslaitteistoon kytketään virta, ja mittausalue säädetään oikeaksi.

b)	Tietokoneen annetaan olla lepotilassa kunnes virrankulutuslukemat ovat asettuneet aloilleen. Mittausarvo katsotaan vakaaksi, kun wattimäärä vaihtelee kolmen minuutin aikana korkeintaan 1 prosentin. Kun näyttöä mitataan lepotilassa, sync signal check -vaihe jätetään mittauksen ulkopuolelle.

Kirjataan muistiin testausolosuhteet ja testaustiedot. Mittausajanjakson on oltava riittävän pitkä, jotta oikea keskiarvo saadaan laskettua (ei siis huippuarvoa tai hetkellistä arvoa). Jos laitteella on useita manuaalisesti valittavissa olevia lepotiloja, mittaukset olisi tehtävä eniten sähköä kuluttavassa lepotilassa. Jos tietokonenäyttö siirtyy automaattisesti lepotilasta seuraavaan lepotilaan, mittausajanjakson olisi oltava riittävän pitkä, jotta voidaan laskea kaikki eri lepotilat kattava keskiarvo.

iii)

Valmiustila (virtakytkin asennossa Off)

Lepotilan testin jälkeen tietokonenäyttö asetetaan valmiustilaan. Jos tietokonenäytössä on vain yksi virtakytkin (eli ”pehmeä” katkaisin (soft off) tai ”kova” katkaisin (hard off)), käytetään kyseistä kytkintä. Jos näytössä on kaksi virtakytkintä eli ”pehmeä” katkaisin JA ”kova” katkaisin), käytetään ”pehmeää” katkaisinta. Valmiustilaan siirtymistapa ja siihen johtavat toimenpiteet kirjataan muistiin. Testauslaitteistoon kytketään virta, ja mittausalue säädetään oikeaksi.

Tietokonenäytön annetaan olla valmiustilassa kunnes virrankulutuslukemat ovat asettuneet aloilleen. Mittausarvo katsotaan vakaaksi, kun wattimäärä vaihtelee kolmen minuutin aikana korkeintaan 1 prosentin. Kun näyttöä mitataan valmiustilassa, sync signal check -vaihe jätetään mittauksen ulkopuolelle.

c)	Kirjataan muistiin testausolosuhteet ja testaustiedot. Mittausajanjakson on oltava riittävän pitkä, jotta oikea keskiarvo saadaan laskettua (ei siis huippuarvoa tai hetkellistä arvoa).

Tuotetestin dokumentaatio

Vaatimukset täyttäviä tuotteita koskevien tietojen toimittaminen: Valmistajien on itse testattava ENERGY STAR -merkintää käyttävät tuotteensa ja toimitettava tuotetiedot QPI-lomakkeella. Luettelo ENERGY STAR -vaatimukset täyttävistä tuotteista, mukaan luettuina tiedot uusista ja myynnistä poistuvista malleista, on toimitettava vuosittain. Valmistaja voi halutessaan toimittaa tietoja useamminkin.

E. Käyttöliittymä

Valmistajia kehotetaan suunnittelemaan tuotteensa noudattaen käyttöliittymästandardeja, joita kehitetään parhaillaan Power Management Controls -hankkeessa, jotta eri virrankäyttötiloihin liittyvistä kytkimistä ja säätimistä saataisiin yhdenmukaisempia ja intuitiivisempia kaikissa elektroniikkalaitteissa. Lisätietoja hankkeesta on osoitteessa http://eetd.LBL.gov/Controls.

III. TULOSTINTA, TELEKOPIOTA JA POSTIMAKSUKONETTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Seuraavia tulostinta, telekopiota ja postimaksukonetta koskevia vaatimuksia sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2007 asti.

A. Määritelmät:

Tulostin: Standardimallina valmistettava kuvantamislaite, jota käytetään paperitulosteita tuottavana laitteena ja joka pystyy vastaanottamaan tietoa yksittäiskäyttäjien tietokoneista tai verkkotietokoneista. Lisäksi laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita mainostetaan ja myydään tulostimina, mukaan lukien tulostimet, jotka voidaan laajentaa monikäyttölaitteeksi (10).

Telekopio: Standardimallina valmistettava kuvantamislaite, jota käytetään kirjoitteen tulostimena ja jonka ensisijainen tehtävä on lähettää ja vastaanottaa tietoa. Tämä määritelmä kattaa tavallista paperia käyttävät faksit (esimerkiksi mustesuihku/kuplasuihkulaitteet, laser/LED-laitteet ja lämpötulostimet). Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita mainostetaan ja myydään telekopiolaitteina.

Tulostimen ja telekopiolaitteen yhdistelmä: Standardimallina valmistettava kuvantamislaite, jota käytetään sekä täysin toimivana tulostimena että telekopiolaitteena edellä olevien määritelmien mukaisesti. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan ja myydään tulostimen ja telekopiolaitteen yhdistelminä.

4.	Postimaksukone: Kuvantamislaite, jota käytetään postimaksumerkinnän tulostamiseen postilähetykseen. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita mainostetaan ja myydään postimaksukoneina.

Tulostusnopeus: Sivumäärä minuutissa mittaa mallin tulostustoiminnon nopeutta. Tulostusnopeus vastaa ohjelman osanottajan mainonnassaan ilmoittamaa tuotteen tulostusnopeutta. Rivitulostimien osalta (esimerkiksi matriisitulostimet) tulostusnopeus perustuu ISO 10561 -standardissa vahvistettuun menetelmään.

Pääasiassa A2- tai 17" × 32" -kokoisia tai sitä suurempia papereita varten suunniteltujen suurkokotulostimien tulostusnopeus määritellään yksivärisinä tekstituotoksina oletusresoluutiolla. Tulostusnopeus, joka mitataan A2- tai A0-kokoisten tulosteiden määränä minuutissa, muunnetaan A4-kokoisia tulosteita tekevän tulostimen nopeudeksi seuraavasti: a) yksi A2-tuloste minuutissa vastaa neljää A4-tulostetta minuutissa ja b) yksi A0-tuloste minuutissa vastaa kuuttatoista A4-tulostetta minuutissa.

Postimaksukoneiden osalta sivumäärän minuutissa katsotaan vastaavan postilähetysten määrää minuutissa.

Lisälaite: Lisälaite, joka ei ole välttämätön peruslaitteen normaalitoiminnalle mutta joka voidaan liittää laitteeseen ennen laitteen toimittamista tai sen jälkeen tehostamaan tai muuttamaan tulostimen suorituskykyä. Lisälaitteita ovat esimerkiksi viimeistelijät, lajittelijat, lisäpaperin syöttölaitteet ja kaksipuolisen tulostuksen lisälaitteet. Lisälaite voidaan myydä erillisenä omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa tulostimen osana.

7.	Aktiivinen tila: Tila, jossa tuote tulostaa tai vastaanottaa tulostettavia tietoja. Tehontarve on tässä tilassa tavallisesti suurempi kuin valmiustilassa.

8.	Valmiustila: Tila, jossa tuote ei tulosta eikä vastaanota tulostettavia tietoja ja jossa se kuluttaa vähemmän virtaa kuin tulostaessaan tai vastaanottaessaan tulostettavia tietoja. Siirtyminen valmiustilasta aktiiviseen tilaan ei saisi aiheuttaa havaittavaa viivettä tulosteen tuottamisessa.

Lepotila: Tila, jossa tuote ei tulosta eikä vastaanota tulostettavia tietoja ja jossa se kuluttaa vähemmän virtaa kuin valmiustilassa. Laitteen siirtyessä lepotilasta aktiiviseen tilaan tulosteen tuottamisessa saattaa olla jonkin verran viivettä, mutta verkosta tai muusta signaalin syöttölähteestä tulevien tietojen vastaanotossa ei saa olla viivettä. Tuote siirtyy tähän tilaan tietyn ajan kuluttua viimeisen tulosteen tuottamisesta.

10.	Lepotilaan siirtymisen oletusviive: Ohjelman osanottajan ennen tuotteen toimittamista asettama aikamääritys, jonka mukaisesti tuote siirtyy lepotilaan. Oletusviive mitataan viimeisen tulosteen tuottamishetkestä.

11.	Kaksipuolinen tulostus: Tekstin, kuvan tai tekstin ja kuvan yhdistelmän tuottaminen yksittäisen paperiarkin molemmille puolille.

12.	Standardimalli: Termi, jolla kuvataan tuotetta ja sen yhdistettyjä ominaisuuksia sellaisena kuin ohjelman osanottaja sitä markkinoi ja myy ja sellaisena kuin se on valmistettu sille suunniteltuun käyttöön.

13.

Aktiiviseen toimintatilaan siirtävä tapahtuma: Tässä sopimuksessa ”aktiiviseen toimintatilaan siirtävällä tapahtumalla” tarkoitetaan käyttäjän tuottamaa, ohjelmoitua tai ulkoista tapahtumaa tai ärsykettä, joka aiheuttaa laitteen siirtymisen valmius- tai lepotilasta aktiiviseen toimintatilaan. Näissä vaatimuksissa määriteltyyn ”aktiiviseen toimintatilaan siirtäviin tapahtumiin” eivät sisälly verkkokyselyt (”ping”), joita esiintyy yleisesti verkkoympäristöissä.

B. ENERGY STAR -tunnuksen edellyttämät tuotteiden laatuvaatimukset

Tekniset vaatimukset

a)	Lepotila: ENERGY STAR -ohjelman osanottaja hyväksyy sen, että vain ne tuotteet, jotka pystyvät siirtymään lepotilaan oltuaan määrätyn ajan käyttämättöminä tai joiden virrankulutus on aina enintään jäljempänä taulukoissa 3-8 määritellyillä tasoilla, voivat olla ENERGY STAR -vaatimusten mukaisia.

Oletusviive: ENERGY STAR -ohjelman osanottaja asettaa aikamäärityksen, jonka mukaisesti tuote siirtyy lepotilaan, jäljempänä taulukoissa 3-8 määriteltyjen, viimeisen tehtävän suorittamisesta (esimerkiksi viimeisen tulosteen tuottamishetkestä) mitattujen aikojen mukaisesti. Ohjelman osanottajan on myös toimitettava tuotteet sellaisina, että lepotilaan siirtymisen oletusviiveet on asetettu jäljempänä taulukoissa 3-8 määritellyille tasoille.

Verkkotoiminnallisuus: ENERGY STAR -ohjelman osanottaja saattaa tuotteet vaatimusten mukaisiksi sellaisina kuin ne on suunniteltu (jakso III.A.12 edellä) loppukäyttäjän käyttöön; tämä koskee erityisesti verkkoon kytkettäviä tuotteita. ENERGY STAR -ohjelman osanottaja hyväksyy sen, että kaikkien verkkokäyttöön tarkoitettuina markkinoitujen, mainostettujen tai myytyjen tuotteiden on täytettävä jäljempänä esitetyt ENERGY STAR -vaatimukset, kun niihin on asennettu verkkovalmius (eli niissä on verkkotoiminnallisuus).

i)	Jos tuote toimitetaan sellaisena, että se voidaan liittää verkkoon, sen on pystyttävä siirtymään lepotilaan verkossa ollessaan.

ii)	Jos tuote toimitetaan sellaisena, että se voidaan liittää verkkoon, sen on lepotilassa ollessaan pystyttävä edelleen vastaamaan tapahtumiin, jotka on suunnattu tai kohdistettu verkossa olevalle tuotteelle ja jotka aiheuttavat tuotteen siirtymisen aktiiviseen toimintatilaan.

Kaksipuolinen tulostus: Sellaisten standardikokoisia tulosteita tekevien tulostimien, joiden tulostusnopeus on yli 10 sivua minuutissa ja joihin on asennettu kaksipuolisen tulostuksen lisälaite, osalta suositellaan, että ENERGY STAR -ohjelman osanottajat antavat asiakkailleen koulutusta tulostimien käytöstä siten, että kaksipuolinen tulostus on asetettu oletustoiminnoksi. Koulutus voi tapahtua tuotteen käyttöohjeissa annettavina tietoina soveltuvasta tulostinajurista ja tulostusvalikon asetuksista tai kaksipuolisen tulostuksen lisälaitteen asennuksen yhteydessä annettavina tulostinajuria koskevina erityisohjeina.

Yksityiskohtaiset laatuvaatimukset: ENERGY STAR -ohjelman osanottaja saattaa tuotteet seuraavien laatuvaatimusten mukaisiksi:

Taulukko 3

Erilliset telekopiolaitteet

(suunniteltu pääasiassa A4- tai 8.5" x 11" -kokoista paperia varten)

Tulostusnopeus sivuja minuutissa (sivua/min)	Lepotila (wattia)	Lepotilaan siirtymisen oletusviive
0 < sivua/min ≤ 10	≤ 10	≤ 5 minuuttia
10 < sivua/min	≤ 15	≤ 5 minuuttia

Taulukko 4

Postimaksukoneet

Tulostusnopeus postilähetysten määrä minuutissa (pl/min)	Lepotila (wattia)	Lepotilaan siirtymisen oletusviive
0 < pl/min ≤ 50 pl/min	≤ 10	≤ 20 minuuttia
50 < sivua/min ≤ 100 pl/min	≤ 30	≤ 30 minuuttia
100 < pl/min ≤ 150 pl/min	≤ 50	≤ 40 minuuttia
150 < pl/min	≤ 85	≤ 60 minuuttia

Taulukko 5

Standardikokoisia tulosteita tekevät tulostimet ja tulostimen ja telekopiolaitteen yhdistelmät (11)

(suunniteltu pääasiassa A3-, A4- tai 8,5" × 11" -kokoista paperia varten)

Tulostusnopeus sivua minuutissa (sivua/min)	Lepotila (wattia) (12)	Lepotilaan siirtymisen oletusviive
0 < sivua/min ≤ 10	≤ 10	≤ 5 minuuttia
10 < sivua/min ≤ 20	≤ 20	≤ 15 minuuttia
20 < sivua/min ≤ 30	≤ 30	≤ 30 minuuttia
30 < sivua/min ≤ 44	≤ 40	≤ 60 minuuttia
44 < sivua/min	≤ 75	≤ 60 minuuttia

Taulukko 6

Pääasiassa A3-kokoista paperia varten suunnitellut matriisitulostimet

Lepotila (wattia)	Lepotilaan siirtymisen oletusviive
≤ 28	≤ 30 minuuttia

Taulukko 7

Suurkokotulostimet

(suunniteltu pääasiassa A2- tai 17" × 22" -kokoista tai suurempaa paperia varten)

Tulostusnopeus sivua minuutissa (sivua/min)	Lepotila (wattia)	Lepotilaan siirtymisen oletusviive
0 < sivua/min ≤ 10	≤ 35	≤ 30 minuuttia
10 < sivua/min ≤ 40	≤ 65	≤ 30 minuuttia
40 < sivua/min	≤ 100	≤ 90 minuuttia

Taulukko 8

Väritulostimet (13)

(suunniteltu pääasiassa A3-, A4- tai 8,5" × 11" -kokoista paperia varten)

Tulostusnopeus värillistä sivua minuutissa (sivua/min)	Lepotila (wattia)	Lepotilaan siirtymisen oletusviive
0 < sivua/min ≤ 10	≤ 35	≤ 30 minuuttia
10 < sivua/min ≤ 20	≤ 45	≤ 60 minuuttia
20 < sivua/min	≤ 70	≤ 60 minuuttia

Poikkeukset ja selvennykset

ENERGY STAR -ohjelman osanottaja tai tämän nimeämä huoltoedustaja ei saa näiden vaatimusten kattamien mallien toimittamisen jälkeen muuttaa niitä millään sellaisella tavalla, jonka johdosta tuote ei täyttäisi edellä esitettyjä vaatimuksia. Tähän määräykseen tehdään seuraavat kaksi poikkeusta:

Oletusviiveet: ENERGY STAR -ohjelman osanottaja, tämän nimeämä huoltoedustaja tai asiakas voi tuotteen toimittamisen jälkeen muuttaa lepotilaan siirtymisen oletusviiveitä enintään tehtaassa asetettuun 240 minuutin enimmäismäärään. Jos valmistaja suunnittelee tuotteita, joissa on enemmän kuin yksi virranhallintatila, oletusviiveitten yhteenlaskettu enimmäismäärä on 240 minuuttia.

Lepotilan poisto: Jos lepotila yksittäistapauksessa aiheuttaa asiakkaalle tuntuvaa haittaa hänen erityisten käyttötapojensa vuoksi, ohjelman osanottaja, tämän nimeämä huoltoedustaja tai asiakas voi poistaa lepotilan. Jos ohjelman osanottaja haluaa suunnitella tuotemalleihinsa asiakkaalle mahdollisuuden poistaa lepotila, poiston tulee tapahtua eri tavoin kuin oletusviiveiden asetus. Jos esimerkiksi ohjelmistovalikon tarjoamat lepotilan viiveajat ovat 15, 30, 60, 90, 120 ja 240 minuuttia, samassa valikossa ei pidä tarjota ”lepotilan poistoa” tai ”virrankatkaisua”. Vaihtoehdon tulee olla kätkössä (tai vähemmän ilmeinen) tai sen on oltava eri valikossa.

C. Testausohjeet

Koeolosuhteet: Jäljempänä esitetään ne ympäristön koeolosuhteet, jotka olisi vahvistettava, kun virrankulutuksen mittaus tehdään. Nämä ovat välttämättömiä, jotta ulkopuoliset tekijät eivät vaikuttaisi koetuloksiin ja jotta koetulokset voidaan tarvittaessa myöhemmin toistaa.

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 5 %

(Jännite)

Ilman lämpötila: 25 °C ± 3 °C

Tuloverkkojännite: 115 V RMS ± 5 V RMS

Tuloverkkotaajuus: 60 Hz ± 3 Hz

2.	Testauslaitteet: sovelletaan I jakson C.2 kohdan säännöksiä.

3.	Testimenetelmä: sovelletaan I jakson C.3 kohdan säännöksiä.

IV. KOPIOKONEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Seuraavia kopiokoneita koskevia vaatimuksia sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2007 asti.

A. Määritelmät:

Kopiokone: Kaupallinen reprografinen kuvantamisyksikkö, jonka yksinomaisena tehtävänä on tuottaa kopioita paperioriginaalista. Kopiokoneessa on oltava merkintäjärjestelmä, kuvantamisjärjestelmä ja paperinkäsittelymoduuli. Nämä vaatimukset koskevat kaikkea mustavalkoista paperikopiotekniikkaa, vaikka tarkoituksena on keskittyä yleisesti käytettyihin standardikopiolaitteisiin, esimerkiksi valolinssikopiokoneisiin. Seuraavassa esitetyt vaatimukset koskevat standardikokoisia kopiokoneita, jotka on suunniteltu A4- tai 8,5" × 11" -kokoista paperia varten, ja isokokoisia kopioita tekeviä laitteita, jotka on suunniteltu A2- tai 17" × 22" -kokoista tai sitä suurempaa paperia varten.

Kopiokoneen nopeus: Kopiomäärä minuutissa mittaa kopiokoneen kopiointinopeutta. Yksi kopio määritellään 8,5" × 11"- tai A4-kokoiseksi sivuksi. Kaksipuolisia kopioita pidetään kahtena kuvana ja näin ollen kahtena kopiona, vaikka ne onkin kopioitu yhdelle paperiliuskalle. Kaikkien USA:n markkinoilla myytävien kopiokonemallien nopeuden mittauksen on perustuttava 8,5" × 11" -kokoiseen paperiin. Muilla kuin USA:n markkinoilla myytävien kopiolaitteiden nopeuden on perustuttava kyseisten markkinoiden standardista riippuen 8,5" × 11"- tai A4-kokoiseen paperiin.

Pääasiassa A2- tai 17" × 22" -kokoisia tai sitä suurempia papereita varten suunniteltujen suurkokokopiolaitteiden nopeus, joka mitataan A2- tai A0-kokoisien kopioiden määränä minuutissa, muunnetaan A4-kokoisia kopioita tekevän kopiolaitteen nopeudeksi seuraavasti: a) yksi A2-kopio minuutissa vastaa neljää A4-kopiota minuutissa ja b) yksi A0-kopio minuutissa vastaa 16:ta A4-kopiota minuutissa.

ENERGY STAR -tunnuksen saajiksi kelpuutetut kopiolaitteet jaetaan viiteen luokkaan: hitaat standardikokoiset kopiokoneet, keskinopeuksiset standardikokoiset kopiokoneet, nopeat standardikokoiset kopiokoneet, hitaat suurkokokopiokoneet sekä keskinopeuksiset ja nopeat suurkokokopiokoneet.

a)	Hitaat standardikokoiset kopiokoneet: Kopiokoneet, joiden kuvantoistokonenopeus on enintään 20 kopiota minuutissa.

b)	Keskinopeuksiset standardikokoiset kopiokoneet: Kopiokoneet, joiden kuvantoistokonenopeus on yli 20 ja enintään 44 kopiota minuutissa.

c)	Nopeat standardikokoiset kopiokoneet: Kopiokoneet, joiden kuvantoistokonenopeus on suurempi kuin 44 kopiota minuutissa.

d)	Hitaat suurkopiokoneet: Kopiolaitteet, joiden kuvantoistokonenopeus on enintään 40 kopiota (ilmaistuna A4-kokoisten kopioiden määränä minuutissa).

e)	Keskinopeuksiset ja nopeat suurkopiokoneet: Kopiolaitteet, joiden kuvantoistokonenopeus on yli 40 kopiota minuutissa (ilmaistuna A4-kokoisten kopioiden määränä minuutissa).

3.	Peruslaite: Peruslaite on markkinoilla olevan kopiokoneen yksinkertaisin malli, jossa on kaikki tarvittavat perustoiminnot. Peruslaite suunnitellaan ja toimitetaan tavallisimmin yhtenä osana eikä siihen sisälly erillisiä energiaa kuluttavia lisälaitteita, jotka voidaan myydä erikseen.

Lisälaite: Lisälaite ei ole välttämätön peruslaitteen normaalitoiminnalle, mutta se voidaan liittää kopiokoneeseen ennen toimitusta tai sen jälkeen suorituskyvyn lisäämiseksi tai muuttamiseksi. Lisälaite voidaan myydä erikseen omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa kopiointilaitteiston tai kokoonpanon osana. Lisälaitteita ovat esimerkiksi lajittelijat ja tehokkaat paperinsyöttäjät. Riippumatta lisälaitteen omasta energiankulutuksesta sen liittämisen laitteistoon ei oleteta lisäävän merkittävästi (yli 10 prosenttia) peruslaitteen virrankulutusta peruslaitteen ollessa kytkettynä pois päältä. Lisälaitteet eivät saa rajoittaa tavanomaista automaattista virrankatkaisua tai siirtymistä virransäästötilaan.

5.	Kopiokonemalli: Näissä vaatimuksissa kopiokonemalli määritellään peruslaitteeksi ja yhdeksi tai useammaksi lisälaitteeksi, joita mainostetaan ja myydään kuluttajille yhdellä mallinumerolla. Ilman lisälaitteita mainostettaessa ja myytäessä peruslaitteen katsotaan myös olevan kopiokonemalli.

Virransäästötila: Näissä vaatimuksissa virransäästötilalla tarkoitetaan vähiten energiaa kuluttavaa tilaa, johon kopiokoneen on suunniteltu siirtyvän ilman virrankatkaisua oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä. Kopiokone siirtyy tähän tilaan määrätyn ajan kuluttua viimeisen kopion tekemisestä. Virransäästötilan energiankulutuksen määrittämiseksi yritys voi mitata alhaisimman arvon joko energiansäästötilassa tai valmiustilassa.

7.	Energiansäästötila: Tila, jossa laite ei tee kopioita, on aikaisemmin saavuttanut toimintavalmiuden mutta kuluttaa vähemmän energiaa kuin ollessaan valmiustilassa. Kun laite on tässä tilassa, saattaa kestää jonkin aikaa, ennen kuin se voi tehdä seuraavan kopion.

8.	Valmiustila: Tila, jossa laite ei tee kopioita, on saavuttanut toimintavalmiuden ja on valmis tekemään kopioita, mutta ei ole vielä siirtynyt energiansäästötilaan. Kun laite on tässä tilassa, se pystyy käytännöllisesti katsoen välittömästi tekemään seuraavan kopion.

9.	Pois päältä -tila: Näissä vaatimuksissa pois päältä -tila määritellään tilaksi, jolloin kopiokone on yhdistetty asianmukaiseen virtalähteeseen ja sen virta on vastikään katkennut automaattisesti (14). Mitattaessa tämän tilan energiankulutusta kauko-ohjainlaitteet voidaan jättää huomiotta.

10.	Automaattinen virrankatkaisu: Näissä vaatimuksissa automaattinen virrankatkaisu määritellään kopiokoneen kyvyksi itsestään katkaista virta tietyn ajan kuluttua viimeisen kopion tekemisestä. Kopiokone siirtyy automaattisesti pois päältä -tilaan suoritettuaan tämän toiminnon.

11.	Verkkoyhteystila: Tila, jossa laite on yhdistetty asianmukaiseen virtalähteeseen ilman, että sitä olisi kytketty päälle. Kopiokone käynnistetään tyypillisesti on/off -katkaisimella.

12.	Oletusviiveet: Ohjelman osanottajan ennen laitteen toimittamista asettamat aikamääritykset, joiden mukaisesti laite siirtyy eri toimintoihin, esimerkiksi virransäästötilaan tai pois päältä. Oletusviiveet sekä pois päältä että virransäästötilaan siirtymiseksi mitataan viimeisen kopion tekohetkestä.

13.	Palautumisaika: Aika, jonka laite tarvitsee siirtyäkseen virransäästötilasta valmiustilaan.

14.

Automaattinen kaksipuolinen tulostus: Toiminto, jossa kopiokone tekee automaattisesti kaksipuolisia kopioita syöttämällä sekä kopiopaperin että alkuperäiskappaleen laitteen läpi. Esimerkkejä tästä ovat yksipuolisesta alkuperäiskappaleesta tehdyt kaksipuoliset kopiot tai kaksipuolisesta alkuperäiskappaleesta tehdyt kaksipuoliset kopiot. Näissä vaatimuksissa kopiolaitteessa katsotaan olevan automaattinen kaksipuolinen tulostus vain, mikäli laitteessa on kaikki lisälaitteet, joita tarvitaan edellä mainittujen ehtojen täyttämiseksi, toisin sanoen automaattinen asiakirjojen syöttölaite ja automaattiseen kaksipuoliseen kopiointiin tarvittavat lisälaitteet.

15.

Viikkoajastin: Sisäinen laite, joka käynnistää kopiokoneen ja kytkee sen pois päältä ennalta määrättyinä aikoina kunakin työpäivänä. Ohjelmoidessaan ajastinta asiakkaan on voitava erottaa työpäivät viikonlopuista ja lomista. Toisin sanoen ajastin ei saa käynnistää kopiokonetta lauantai- ja sunnuntaiaamuisin, jos työntekijät eivät ole normaalisti töissä viikonloppuisin. Asiakkaalla on myös oltava mahdollisuus kytkeä ajastin pois käytöstä. Viikkoajastimet ovat valinnaisia eikä niitä vaadita Energy Star -vaatimusten mukaisissa kopiokoneissa. Kopiokoneisiin kuuluvat viikkoajastimet eivät saa haitata virransäästötoimintoa tai laitteen automaattista kytkeytymistä pois päältä.

B. ENERGY STAR -tunnuksen edellyttämät tuotteiden laatuvaatimukset

Tekniset vaatimukset

Vastatakseen ENERGY STAR -merkin laatuvaatimuksia kopiokoneen on täytettävä seuraavassa esitetyt vaatimukset:

Taulukko 9

ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien kopiokoneiden kriteerit

Kopiointinopeus (kopiota minuutissa)	Virransäästötila (wattia)	Virransäästötilaan siirtymisen oletusviive	Palautumisaika 30 sekuntia	Pois päältä-tila (wattia)	Pois päältä- tilaan siirtymisen oletusviive	Automaattinen kaksipuolinen tulostus
0 < kopiota/min < 20	Ei ole	Ei sovelleta	Ei sovelleta	< 5	< 30 min	Ei ole
20 < kopiota/min < 44	3,85 × kopiota/min + 5	15 min	On	< 15	< 60 min	Valinnainen
44 < kopiota/min	3,85 × kopiota/min + 5	15 min	Suositus	< 20	< 90 min	Valinnainen
SUURKOKOKOPIOKONEET
0 < kopiota/min < 40	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	< 10	< 30 min	Ei ole
40 < kopiota/min	3,85 × kopiota/min + 5	15 min	Suositus	< 20	< 90 min	Ei ole

Ohjelman osanottajan on asetettava automaattisen virrankatkaisun oletusviiveet tasoille, jotka on esitetty edellä olevassa taulukossa. Pois päältä -tilaan ja virransäästötilaan siirtymisen oletusviiveet mitataan viimeisen kopion tekemisestä.

Jos malli on toimitettu automaattisin kaksipuolisin kopiointiominaisuuksin, on suositeltavaa asettaa kaksipuolinen kopiointi oletustoiminnoksi kaikissa kopiointinopeuksissa, joissa tämä on mahdollista. Ohjelman osanottaja voi tarjota käyttäjille mahdollisuuden kytkeä pois kaksipuolisen kopioinnin oletustoiminto yksipuolisia kopioita tehtäessä.

Poikkeuksia ja tarkennuksia

Laitteen toimittamisen jälkeen ohjelman osanottaja tai tämän nimeämä huoltoedustaja ei saa muuttaa kopiokonemallia millään tavalla, joka rajoittaa edellä esitettyä laitteen vaatimustenmukaisuutta. Tietyt poikkeukset ovat sallittuja oletusviiveiden muuttamisessa, pois päältä kytkemisessä ja kaksoiskopioinnissa. Poikkeukset ovat seuraavat:

Oletusviiveet: Ohjelman osanottaja, tämän nimeämä huoltoedustaja tai asiakas voi tuotteen toimittamisen jälkeen muuttaa joko virransäästötilaan siirtymisen ja/tai pois päältä kytkeytymisen oletusviiveitä, mutta enintään ohjelman osanottajan asettamaan enimmäismäärään, joka on 240 minuuttia (toisin sanoen yhteenlasketut oletusviiveet pois päältä kytkeytymistä ja virransäästötilaan siirtymistä varten saavat olla enintään 240 minuuttia).

Energiankulutus laitteen ollessa kytkettynä pois päältä: Joissakin tapauksissa ohjelman osanottaja voi joutua toimittamaan kopiokoneen sellaisena, että kosteudenestolaite on irtikytkettynä, jotta laite vastaa vaatimuksia energiankulutuksesta ollessaan pois päältä. Jos tästä on tuntuvaa haittaa asiakkaalle, ohjelman osanottaja (tai tämän nimeämä huoltoedustaja) voi kytkeä kosteudenestolaitteen. Jos ohjelman osanottaja katsoo, että tietyillä maantieteellisillä alueilla on jatkuvia kosteustasoihin liittyviä toimintahäiriöitä, ohjelman osanottaja voi ottaa yhteyden Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston ohjelmanjohtajaan ja neuvotella vaihtoehtoisista ratkaisuista. Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden alueella sijaitsevat ohjelman osanottajat voivat ottaa yhteyttä Euroopan komissioon. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto tai Euroopan komissio voi esimerkiksi sallia ohjelman osanottajan liittävän kosteudenestolaitteet kopiokoneisiin, jotka toimitetaan hyvin kostealle maantieteelliselle alueelle.

Automaattisen virrankatkaisun poisto: Yksittäistapauksessa, jossa automaattinen virrankatkaisu aiheuttaa tuntuvaa haittaa asiakkaalle tämän erityisten käytäntöjen vuoksi, ohjelman osanottaja, tämän nimeämä huoltoedustaja tai asiakas voi poistaa tämän automaattisen toiminnon. Jos ohjelman osanottaja haluaa suunnitella kopiokonemalleihinsa asiakkaalle mahdollisuuden poistaa automaattinen virrankatkaisu, poiston tulee tapahtua eri tavoin kuin oletusviiveiden asetus. (Jos esimerkiksi ohjelmistovalikon tarjoamat virrankatkaisun viiveajat ovat 30, 60, 90, 120 ja 240 minuuttia, samassa valikossa ei pidä tarjota ”virrankatkaisun poistoa” tai ”virrankatkaisua”. Vaihtoehdon tulee olla kätkössä (tai vähemmän ilmeinen) tai sen on oltava eri valikossa.).

C. Testausohjeet

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 3 %

Ympäristön lämpötila: 21 °C ± 3 °C

Suhteellinen kosteus: 40 -60 %

Etäisyys seinästä: väh. 2 jalkaa.

Muut markkinakohtaiset kriteerit:

Markkina-alue	Paperikoko	Jännite/Taajuus
Yhdysvallat	8,5" × 11"	115 V RMS ± 5 V 60 Hz ± 3Hz
Eurooppa	A4	230 V RMS ± 10 V 50 Hz ± 3 Hz
Japani	A4	100 V RMS ± 5 V 50 Hz ± 3 Hz ja 60 Hz ± 3 Hz 200 V RMS ± 10 V 50 Hz ± 3 Hz ja 60 Hz ± 3 Hz

2.	Testauslaitteet: sovelletaan I osion C kohdan 2 alakohdan säännöksiä.

3.	Testaustapa: sovelletaan I osion C kohdan 3 alakohdan säännöksiä.

V SKANNEREITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Seuraavat skannereita koskevat vaatimukset ovat voimassa 31 päivään maaliskuuta 2007 asti.

A. Määritelmät:

Skanneri: Näissä vaatimuksissa skanneri määritellään sähköoptiseksi laitteeksi, jonka avulla värillinen tai mustavalkoinen tietue muutetaan sähköisiksi kuviksi, joita voidaan varastoida, editoida, muuntaa tai siirtää lähinnä henkilökohtaisilla tietokoneilla. Näin määriteltyjä skannereita käytetään tavallisimmin paperikuvien digitointiin. Näissä vaatimuksissa pyritään keskittymään laajalle levinneisiin pöytäskannereihin (esimerkiksi tasoskannerit, arkkisyöttöskannerit ja filmiskannerit); kuitenkin tehokkaat asiakirjojen hallintaan käytettävät toimistoskannerit, jotka täyttävät seuraavassa luetellut vaatimukset, voivat olla Energy Star -vaatimusten mukaisia. Nämä vaatimukset koskevat vain erillisiä skannereita eivätkä monikäyttölaitteita, joilla voi myös skannata, tai verkkoskannereita (eli skannereita, jotka on yhdistetty vain verkkoon ja jotka pystyvät välittämään skannattuja tietoja siirrettäviksi verkon eri osiin) tai skannereita, jotka eivät saa virtaa suoraan rakennuksen virtalähteestä.

2.	Peruslaite: Peruslaite määritellään yksinkertaisimmaksi markkinoilla olevaksi skannerimalliksi, jossa on tarvittavat perustoiminnot. Peruslaite suunnitellaan ja toimitetaan tavallisimmin yhtenä osana eikä siihen sisälly erillisiä energiaa kuluttavia lisälaitteita, jotka voidaan myydä erikseen.

3.	Skannerimalli: Näissä vaatimuksissa skannerimalli määritellään peruslaitteeksi ja yhdeksi tai useammaksi erityiseksi lisälaitteeksi, joita markkinoidaan ja myydään yhdellä mallinumerolla. Ilman lisälaitteita mainostettaessa ja myytäessä peruslaitteen katsotaan myös olevan skannerimalli.

Lisälaite: Lisälaite, joka ei ole välttämätön skannerin normaalitoiminnalle mutta joka voidaan liittää laitteeseen suorituskyvyn parantamiseksi tai muuttamiseksi. Lisälaite voidaan myydä erikseen omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa skannerikokonaisuuden tai laitteiston osana. Esimerkkejä lisälaitteista ovat automaattiset arkinsyöttölaitteet ja kalvojen käyttöön tarvittavat lisälaitteet.

5.	Virransäästötila: Näissä vaatimuksissa virransäästötilalla tarkoitetaan vähiten energiaa kuluttavaa tilaa, johon skannerin on suunniteltu siirtyvän ilman virrankatkaisua oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä. Skanneri siirtyy tähän tilaan määrätyn ajan kuluttua viimeisen kuvan tekemisestä.

6.	Oletusviive: Ohjelman osanottajan ennen laitteen toimittamista määrittämä aika, jonka kuluttua skanneri siirtyy virransäästötilaan. Virransäästötilaan siirtymisen oletusviive mitataan viimeisen kuvan skannaamisesta.

B. ENERGY STAR -tunnuksen edellyttämät tuotteiden laatuvaatimukset

Tekniset vaatimukset: Ohjelman osanottaja tuo markkinoille yhden tai useamman erityisen peruslaitteen, joka vastaa seuraavassa määriteltyjä vaatimuksia.

Taulukko 10

ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien skannereiden kriteerit

Virransäästötila	Virransäästötilaan siirtymisen oletusviive
≤ 12 wattia	≤ 15 minuuttia

C. Testausohjeet

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 5 %

Ympäristön lämpötila: 25 °C ± 3 °C

Tuloverkkojännite: 115 V RMS ± 5 V RMS

Tuloverkkotaajuus: 60 Hz ± 3 Hz

2.	Testauslaitteet: sovelletaan I osion C kohdan 2 alakohdan säännöksiä.

3.	Testaustapa: sovelletaan I osion C kohdan 3 alakohdan säännöksiä.

VI. VI MONIKÄYTTÖLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Seuraavat monikäyttölaitteita koskevia vaatimukset ovat voimassa 31 päivään maaliskuuta 2007 asti.

A. Määritelmät

Monikäyttölaite: Monikäyttölaite on rakenteellisesti integroitu laitteisto tai toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmä (ks. edempänä määritelmää peruslaitteesta), joka tuottaa paperikopioita alkuperäisistä graafisista kirjoitteista (erotuksena yhden sivun kopioinnista poikkeustapauksissa, ks. seuraavaa jaksoa) sekä hallitsee jommankumman tai molemmat seuraavista ydintoiminnoista: asiakirjojen tulostaminen (suoraan liitetyistä tietokoneista, verkkotietokoneista, tiedostopalvelimista ja telekopiolaitteen välityksellä saatavasta digitaalisesta tiedosta) tai telekopiointi (lähetys ja vastaanotto). Monikäyttölaitteella voi olla myös muita, näissä vaatimuksissa luettelemattomia ominaisuuksia, esimerkiksi skannaus tietokoneen tiedostoon. Laite voidaan yhdistää verkkoon, ja se voi tuottaa mustavalkoisia, harmaansävyisiä tai värillisiä kuvia. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto otaksuu, että värilaitteita koskevat erillisvaatimukset saattavat myöhemmin olla tarpeen värikuvatekniikan todennäköisen kehityksen myötä, mutta toistaiseksi nämä vaatimukset koskevat myös värilaitteita.

Nämä vaatimukset koskevat monikäyttölaitteina markkinoitavia ja myytäviä tuotteita, joiden ensisijainen tehtävä on kopiointi mutta jotka pystyvät myös joko tulostamaan tai faksaamaan tai tekemään kumpaakin. Laitteet, joiden ensisijainen tehtävä on faksaus ja joilla voidaan rajoitetusti tehdä yksittäiskopioita tarvittaessa, sisältyvät tulostimia ja fakseja koskeviin vaatimuksiin.

Jos monikäyttölaite ei ole integroitu laite vaan toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmä, valmistajan on varmennettava, että oikein asennettuna monikäyttölaitteen osien yhteinen virrankulutus peruslaitteineen ei ylitä jäljempänä lueteltuja tasoja, jotta laite olisi ENERGY STAR -ohjelman monikäyttölaitteita koskevien vaatimusten mukainen.

Jotkin digitaaliset kopiolaitteet voidaan laajentaa tämän alan monikäyttölaitteiksi asentamalla niihin lisälaitteita, jotka mahdollistavat tulostamisen tai telekopioiden lähettämisen. Ohjelman osanottajat voivat pitää tällaista komponenttien järjestelmää monikäyttölaitteena ja voivat luokitella sen taulukoissa 11 ja 12 annettujen vaatimusten mukaisesti. Jos kopiolaite kuitenkin myydään erillisenä ilman lisälaitteita, kopiolaiteen on täytettävä taulukoissa 13 ja 14 annetut laajennettavia kopiolaitteita koskevat vaatimukset.

Jotkin tulostimet voidaan laajentaa tämän alan monikäyttölaitteiksi asentamalla lisälaitteita, jotka mahdollistavat kopioinnin (ei pelkästään yhden sivun kopiointia poikkeustapauksissa) ja jotka voivat mahdollistaa myös telekopioiden lähettämisen. Ohjelman osanottajat voivat pitää tällaista komponenttien järjestelmää monikäyttölaitteena ja voivat luokitella sen monikäyttölaitteille annettujen vaatimusten mukaisesti. Tulostinta ei kuitenkaan voida esitellä ENERGY STAR -vaatimukset täyttävänä, jos se myydään erillisenä ilman lisälaitteita, ellei se täytä III osiossa esitettyjä ENERGY STAR -tulostinten vaatimuksia.

Kuvantoistonopeus: Laitteen minuutissa kopioimien kuvien määrällä mitataan kuvantoistonopeutta, joka määritellään yksivärisinä tekstituotoksina minuutissa laitteen oletusresoluutiolla. Yksi kuva määritellään 8,5" × 11"- tai A4-kokoisena painosivuna yhdellä rivinvälillä kirjoitettua tekstituotosta, jonka kirjasinkoko on 12, kirjasinlaji Times ja marginaalin leveys 1" (2,54 cm) sivun kaikilla reunoilla. Kaksipuoliset tulosteet tai kopiot katsotaan kahdeksi kuvaksi, vaikka ne on tulostettu yhdelle paperille. Jos Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto myöhemmin kehittää nimenomaan tulostusnopeutta mittaavan testimenetelmän, se korvaa tässä osiossa luetellut tulostusnopeutta koskevat vaatimukset.

Kaikkien monikäyttölaitteiden nopeus määritellään joko 8,5" × 11"- tai A4-kokoiseen paperiin suhteutettuna, riippuen asianomaisten markkinoiden standardeista. Jos kopiokoneen ja tulostimen nopeudet ovat erilaiset, laite luokitellaan korkeamman nopeuden perusteella.

Etupäässä A2- tai 17" × 22" -kokoista tai suurempaa paperia varten suunnitelluissa isokokoisia tulosteita tekevissä monikäyttölaitemalleissa muutetaan A2- tai A0-kokoisten kuvien tulostusnopeus minuutissa A4-kokoisten kuvien tulostusnopeudeksi seuraavasti:

a)	yksi A2-kuva minuutissa vastaa neljää A4-kuvaa minuutissa;

b)	yksi A0-kuva minuutissa vastaa kuuttatoista A4-kuvaa minuutissa.

Monikäyttölaitteet luokitellaan seuraavasti:

Henkilökohtaiset monikäyttölaitteet: Enintään 10 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Hitaat monikäyttölaitteet: 10–20 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Keskinopeat monikäyttölaitteet: 20–44 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Keskinopeat/nopeat monikäyttölaitteet: 44–100 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Nopeat monikäyttölaitteet (15): Yli 100 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Peruslaite: Peruslaite määritellään yksinkertaisimmaksi markkinoilla olevaksi monikäyttölaitteen malliksi, jossa on tarvittavat perustoiminnot ja joka toimii tietyllä nopeudella. Peruslaite voidaan suunnitella ja toimittaa yhtenä laitteena tai toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmänä. Peruslaitteella tulee voida kopioida ja joko tulostaa tai faksata tai tehdä molempia näistä perustoiminnoista. Peruslaitteeseen ei sisälly erillisiä virtaa kuluttavia lisälaitteita, jotka voitaisiin myydä erikseen.

Lisälaitteet: Lisälaite ei ole välttämätön peruslaitteen normaalitoiminnalle, mutta se voidaan liittää laitteeseen ennen laitteen toimittamista tai sen jälkeen tehostamaan tai muuttamaan monikäyttölaitteen suorituskykyä. Lisälaitteita ovat esimerkiksi lajittelijat, tehokkaat paperinsyöttäjät, paperin viimeistelylaitteet, isokokoisen paperin syöttölaitteet, tulosteiden järjestelijät ja koodinlukulaitteet. Lisälaite voidaan myydä erillisenä omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa monikäyttölaitekokonaisuuden tai laitteiston osana. Lisälaitteiden liittämisen ei katsota lisäävän olennaisesti (yhteensä yli 10 prosenttia) peruslaitteen tehonsäästötilan virrankulutusta (riippumatta lisälaitteiden virrankulutuksesta). Lisälaite ei saa haitata normaalia virransäästötilaa ja lepotilaa.

5.	Monikäyttölaitemalli: Näissä vaatimuksissa monikäyttölaitemalli määritellään peruslaitteeksi ja yhdeksi tai useammaksi lisälaitteeksi, joita mainostetaan ja myydään yhdellä mallinumerolla. Jos peruslaitetta mainostetaan ja myydään ilman lisälaitteita, sen katsotaan myös olevan monikäyttölaitemalli.

6.	Valmiustila: Tila, jossa laite ei tulosta, on valmis toimimaan ja tekemään paperitulosteita, mutta ei ole vielä siirtynyt virransäästötilaan. Kun monikäyttölaite on tässä tilassa, se voi viivytyksettä tuottaa seuraavan tulosteen.

Virransäästötila: Näissä vaatimuksissa virransäästötila on tila, jossa monikäyttölaite ei tulosta ja jossa se kuluttaa vähemmän virtaa kuin valmiustilassa. Monikäyttölaitteen ollessa tässä tilassa tulosteen tuottamisessa saattaa olla jonkin verran viivettä, mutta faksilla, tulostimella tai skannerilla välitettävien tietojen vastaanotossa ei saa olla viivettä. Monikäyttölaite siirtyy tähän tilaan tietyn ajan kuluttua viimeisen tulosteen tuottamisesta riippumatta signaalin syöttölähteestä. Jos laite täyttää virransäästötilan vaatimukset valmiustilassa, se on vaatimusten mukainen ilman muita virrankulutuksen rajoituksia.

Lepotila: Näissä vaatimuksissa lepotila on alhaisimman virrankulutuksen tila, johon monikäyttölaite voi siirtyä ilman virrankatkaisua. Tässä tilassa sekä tulostus että kuvantamistietojen vastaanotto joistakin syöttöporteista saattaa viivästyä. Monikäyttölaite siirtyy lepotilaan tietyn ajan kuluttua viimeisen tulosteen tekemisestä tai mahdolliseen virransäästötilaan siirtymisestä.

9.	Oletusviive: Valmistajan ennen laitteen toimittamista asettama aika, jonka kuluttua monikäyttölaite siirtyy eri toimintoihin (toisin sanoen virransäästötilaan, lepotilaan jne. Sekä lepotilaan että virransäästötilaan siirtymisen oletusviiveet mitataan viimeisimmän tulosteen tekemisestä.)

10.	Palautumisaika: Monikäyttölaitteen tarvitsema aika siirtymiseen virransäästötilasta valmiustilaan.

11.

Automaattinen kaksipuolinen tulostus: Toiminto, jossa monikäyttölaite automaattisesti kopioi kaksipuolisesti syöttämällä sekä kopiopaperin että alkuperäiskappaleen monikäyttölaitteen läpi. Esimerkkejä tästä ovat kopioinnit yksipuolisesta kaksipuoliseksi tai kaksipuolisesta kaksipuoliseksi sekä kaksipuolinen tulostus. Näissä vaatimuksissa monikäyttölaitemallissa katsotaan olevan automaattinen kaksipuolinen tulostus vain, jos monikäyttölaitemallissa on kaikki edellä esitettyihin toimintoihin tarvittavat lisälaitteet (eli automaattinen asiakirjojen syöttölaite ja lisälaitteet automaattista kaksoiskopiointia varten).

12.

Viikkoajastin: Laite, joka päivittäin kytkee monikäyttölaitteen päälle ja päältä ennalta määrättyinä aikoina. Ohjelmoidessaan ajastinta asiakkaan on voitava erottaa työpäivät viikonlopuista ja lomista. Toisin sanoen ajastin ei saa käynnistää kopiokonetta lauantai- ja sunnuntaiaamuisin, jos työntekijät eivät ole normaalisti töissä viikonloppuisin. Asiakkaalla on myös oltava mahdollisuus kytkeä ajastin pois käytöstä. Viikkoajastimet ovat valinnaisia, eikä niitä siksi vaadita ENERGY STAR -vaatimukset täyttävissä monikäyttölaitteissa. Monikäyttölaitteisiin liitetyt viikkoajastimet eivät saa haitata tehonsäästötilan ja lepotilan toimintaa.

13.

Laajennettava digitaalinen kopiokone: Kaupallinen reprografinen kuvantamislaite, jonka yksinomainen tehtävä on kopioiden tuottaminen paperioriginaalista käyttämällä digitaalikuvatekniikkaa mutta jolla voidaan lisälaitteiden avulla tehdä muutakin, esimerkiksi tulostaa tai faksata. Jotta laite voidaan luokitella monikäyttölaitteita koskevien vaatimusten mukaiseksi laajennettavaksi digitaaliseksi kopiokoneeksi, lisätoimintomahdollisuuksien on oltava saatavana markkinoilla tai tulossa markkinoille vuoden kuluessa peruslaitteen markkinoille tulosta. Sellaisten digitaalisten kopiokoneiden, joihin ei ole suunniteltu toiminnallisia laajennuksia, on oltava kopiokoneita koskevien ENERGY STAR -vaatimusten mukaisia.

B. ENERGY STAR -tunnuksen edellyttämät tuotteiden laatuvaatimukset

Tekniset vaatimukset

ENERGY STAR -ohjelman osanottaja tuo markkinoille yhden tai useamman seuraavissa taulukoissa esitettyjen vaatimusten mukaisen erityisen monikäyttölaitemallin.

Standardikokoisia tulosteita tekevät monikäyttölaitteet: Ensisijaisesti 8,5″ × 11″- tai A4-kokoisen paperin käsittelyyn suunniteltujen monikäyttölaitemallien on täytettävä taulukossa 11 esitetyt vaatimukset ollakseen ENERGY STAR -vaatimusten mukaisia. Kaikki laitenopeudet mitataan 8,5" × 11"- tai A4-kokoisten kuvien lukumääränä minuutissa, kuten edellä VI osion A kohdan 2 alakohdassa esitetään.

Taulukko 11

ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien monikäyttölaitteiden kriteerit

Monikäyttölaitteen nopeus (kuvaa minuutissa)	Virransäästötila (wattia)	Palautumisaika 30 sekuntia	Lepotila (wattia)	Lepotilaan siirtymisen oletusviive	Automaattinen kaksipuolinen tulostus
0 < kuvaa/min ≤ 10	Ei sovelleta	Ei sovelleta	< 25	< 15 min	Ei ole
10 < kuvaa/min ≤ 20	Ei sovelleta	Ei sovelleta	< 70	< 30 min	Ei ole
20 < kuvaa/min ≤ 44	3,85 × kuvaa/min + 50	On	< 80	< 60 min	Valinnainen
44 < kuvaa/min ≤ 100	3,85 × kuvaa/min + 50	Suositus	< 95	< 90 min	Valinnainen
100 < kuvaa/min	3,85 × kuvaa/min + 50	Suositus	< 105	< 120 min	Valinnainen

Suurkokolaitteet: Ensisijaisesti A2- tai 17″ × 22″ -kokoisen tai suuremman paperin käsittelyyn suunniteltujen monikäyttölaitemallien on täytettävä taulukossa 12 esitetyt vaatimukset ollakseen ENERGY STAR -vaatimusten mukaisia. Kaikkien suurkokolaitteiden nopeudet mitataan suhteutettuna A4-kokoisten kuvien lukumäärään minuutissa, kuten edellä IV osion A kohdan 2 alakohdassa esitetään.

Taulukko 12

ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien monikäyttölaitteiden kriteerit - SUURKOKOLAITTEET

Monikäyttölaitteen nopeus

(kuvaa minuutissa)

Virransäästötila

(wattia)

Palautumisaika

30 sekuntia

Lepotila

(wattia)

Lepotilaan siirtymisen oletusviive

Automaattinen kaksipuolinen tulostus

0 < kuvaa/min ≤ 40

Ei sovelleta

< 70

< 30 min

Ei ole

40 < kuvaa/min

4,85 × kuvaa/min + 50

Suositus

< 105

< 90 min

Ei ole

(c)

Laajennettavat digitaaliset kopiolaitteet: Täyttääkseen ENERGY STAR -tunnusta vastaavan monikäyttölaitteen eritelmän laajennettavan digitaalisen kopiolaitteen, joka on suunniteltu käyttämään etupäässä 8,5" × 11"- tai A4-kokoista paperia, on täytettävä taulukossa 13 esitetyt vaatimukset. Kaikki laitenopeudet mitataan suhteessa niiden 8,5" × 11"- tai A4-kokoisiin kuvien määrään, jotka syötetään laitteen läpi minuutissa, kuten edellä IV osion A kohdan 2 alakohdassa esitetään.

Taulukko 13

ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien monikäyttölaitteiden kriteerit - LAAJENNETTAVAT DIGITAALISET KOPIOKONEET

Laajennettavan digitaalisen kopiokoneen nopeus (kuvaa minuutissa)	Virransäästötila (wattia)	Palautumisaika 30 sekuntia	Lepotila (16) (wattia)	Lepotilaan siirtymisen oletusviive
0 < kuvaa/min ≤ 10	Ei sovelleta	Ei sovelleta	≤ 5	≤ 15 min
10 < kuvaa/min ≤ 20	Ei sovelleta	Ei sovelleta	≤ 5	≤ 30 min
20 < kuvaa/min ≤ 44	3,85 × kuvaa/min + 5	On	≤ 15	≤ 60 min
44 < kuvaa/min ≤ 100	3,85 × kuvaa/min + 5	Suositus	≤ 20	≤ 90 min
100 < kuvaa/min	3,85 × kuvaa/min + 5	Suositus	≤ 20	≤ 120 min
On huomattava, että laajennettavien digitaalisten kopiokoneiden kriteerit ovat samat kuin kopiokoneita koskevien vaatimusten kriteerit.

Laajennettavat digitaaliset suurkokokopiokoneet: Ensisijaisesti A2- tai 17" × 22" -kokoisen tai suuremman paperin käsittelyyn suunniteltujen laajennettavien digitaalisten kopiokoneiden on täytettävä taulukoissa 14 esitetyt vaatimukset ollakseen monikäyttölaitteita koskevien ENERGY STAR -vaatimusten mukaisia. Kaikki laitenopeudet mitataan suhteessa niiden A4-kokoisten kuvien määrään, jotka syötetään laitteen läpi minuutissa, kuten edellä IV osion A kohdan 2 alakohdassa on esitetty.

Taulukko 14

ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien monikäyttölaitteiden kriteerit - LAAJENNETTAVAT DIGITAALISET SUURKOKOKOPIOKONEET

Laajennettavan digitaalisen kopiokoneen nopeus

(kuvaa minuutissa)

Virransäästötila

(wattia)

Palautumisaika

30 sekuntia

Lepotila

(wattia)

Lepotilaan siirtymisen oletusviive

0 < kuvaa/min ≤ 40

Ei sovelleta

≤ 65

≤ 30 min

40 < kuvaa/min

4,85 × kuvaa/min + 45

Ei sovelleta

≤ 100

≤ 90 min

Lisävaatimukset:

Taulukoissa 11–14 esitettyjen vaatimusten lisäksi laitteiden on täytettävä seuraavat lisävaatimukset:

Virransäästötilaan siirtymisen oletusviive: Monikäyttölaitteita ja laajennettavia digitaalisia kopiokoneita koskevien kriteerien mukaisesti ohjelman osanottajan on toimitettava monikäyttölaitemallit sellaisina, että virransäästötilaan siirtymisen oletusviive on 15 minuuttia. Ohjelman osanottajan on asetettava lepotilaan siirtymisen oletusviiveet taulukoissa 11–14 esitetyille tasoille. Virransäästötilaan ja lepotilaan siirtymisen oletusviiveet mitataan viimeisen kopion tekemisestä tai viimeisen sivun tulostamisesta.

b)	Palautumisaika virransäästötilasta: Tosiasiallinen palautumisaika virransäästötilasta on ilmoitettava tuote-esitteissä, jos laitteessa on virransäästötila.

Viikkoajastimet: On huomattava, että laitteissa voi olla viikkoajastimet, mutta ne eivät saa estää tai haitata virransäästö- tai lepotilaa. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston tarkoituksena on, että lisäominaisuudet täydentävät alhaisemman virrankulutuksen toimintoja eivätkä tee tyhjäksi niiden vaikutusta.

Automaattinen kaksipuolinen tulostus: Kaksipuolista tulostusta ei vaadita monikäyttölaitteiden vakioasetuksina. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin tarjottava valinnaisena kaikissa normaalikokoisissa monikäyttölaitteissa, joiden nopeus on yli 20 kuvaa minuutissa. Lisäksi on suositeltavaa, että monikäyttölaitteet toimitetaan sellaisina, että kaksipuolinen tulostus on vakioasetuksena kopiointia ja muita mahdollisia toimintoja varten ja että tämä esitellään asiakkaille asennuksen yhteydessä.

Poikkeukset ja selvennykset:

Ohjelman osanottaja tai tämän nimeämä huoltoedustaja ei saa monikäyttölaitemallin toimittamisen jälkeen muuttaa sitä millään sellaisella tavalla, jonka johdosta laite ei täyttäisi edellä esitettyjä vaatimuksia. Tietyt poikkeukset sallitaan oletusviiveissä ja kaksipuolisessa tulostuksessa. Poikkeukset ovat seuraavat:

Oletusviiveet: Ohjelman osanottaja, tämän nimeämä huoltoedustaja tai asiakas voi laitteen toimittamisen jälkeen muuttaa joko virransäästötilaan tai lepotilaan siirtymisen oletusviiveitä, mutta vain tehtaassa asetettuun 240 minuutin enimmäismäärään (toisin sanoen oletusviiveitten yhteenlaskettu enimmäismäärä on 240 minuuttia).

Kosteudenestolaitteet: Joissakin tapauksissa ohjelman osanottaja voi joutua toimittamaan monikäyttölaitemallin siten, että kosteudenestolaite on irrotettuna, jotta laite olisi lepotilan energiankulutusta koskevien vaatimusten mukainen. Jos tästä on tuntuvaa haittaa asiakkaalle, ohjelman osanottaja (tai tämän nimeämä huoltoedustaja) voi kytkeä kosteudenestolaitteen. Jos ohjelman osanottaja katsoo, että tietyllä maantieteellisellä alueella on jatkuvia korkeaan ilmankosteuteen liittyviä toimintahäiriöitä, ohjelman osanottaja voi ottaa yhteyttä Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (17) ohjelmanjohtajaan (lueteltu lisäyksessä B) ja neuvotella vaihtoehtoisista ratkaisuista Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto voi esimerkiksi sallia, että ohjelman osanottaja liittää kosteudenestolaitteet monikäyttölaitemalleihin, jotka toimitetaan hyvin kostealle maantieteelliselle alueelle.

Lepotilan poisto: Jos lepotila yksittäistapauksessa aiheuttaa asiakkaalle tuntuvaa haittaa hänen erityisten käyttötapojensa vuoksi, ohjelman osanottaja, tämän nimeämä huoltoedustaja tai asiakas voi poistaa lepotilan. Jos ohjelman osanottaja haluaa suunnitella monikäyttölaitemalleihinsa asiakkaalle mahdollisuuden poistaa lepotila, poiston tulee tapahtua eri tavoin kuin oletusviiveiden asetus. Jos esimerkiksi ohjelmistovalikon tarjoamat lepotilan viiveajat ovat 15, 30, 60, 90, 120 ja 240 minuuttia, samassa valikossa ei pidä tarjota ”lepotilan poistoa” tai ”virrankatkaisua”. Vaihtoehdon tulee olla kätkössä (tai vähemmän ilmeistä) tai sen on oltava eri valikossa.

C. Testausohjeet

Koeolosuhteet

Jäljempänä esitetään ne ympäristön testiolosuhteet, jotka olisi vahvistettava, kun virrankulutuksen mittaus tehdään. Nämä ovat välttämättömiä, jotta ulkopuoliset tekijät eivät vaikuttaisi testituloksiin ja jotta testitulokset voidaan tarvittaessa myöhemmin toistaa.

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 3 %

Ympäristön lämpötila: 21 °C ± 3 °C

Suhteellinen kosteus: 40 -60 %

Etäisyys seinästä: väh. 2 jalkaa.

Muut markkinakohtaiset kriteerit:

Markkina-alue	Paperikoko	Jännite/Taajuus
Yhdysvallat	8,5" × 11"	115 V RMS ± 5 V 60 Hz ± 3Hz
Eurooppa	A4	230 V RMS ± 10 V 50 Hz ± 3 Hz
Japani	A4	100 V RMS ± 5 V 50 Hz ± 3 Hz ja 60 Hz ± 3 Hz 200 V RMS ± 10 V 50 Hz ± 3 Hz ja 60 Hz ± 3 Hz

2.	Testauslaitteet: sovelletaan I osion C kohdan 2 alakohdan säännöksiä.

3.	Testimenetelmä: Sovelletaan I osion C kohdan 3 alakohdan säännöksiä.

VII. KUVANTAMISLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Seuraavat kuvantamislaitteita koskevat vaatimukset astuvat voimaan 1. huhtikuuta 2007.

A. Määritelmät

Laitteet

Kopiokone: Kaupallinen kuvantamislaite, jonka tehtävä on paperikopioiden tuottaminen paperioriginaalista. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan laitteita, joita markkinoidaan kopiokoneina tai laajennettavina digitaalisina kopiokoneina.

Digitaalinen kopiokone: Kaupallinen kuvantamislaite, jota myydään markkinoilla täysin automaattisena kopiointijärjestelmänä, joka käyttää stensiilimonistusmenetelmää ja jossa on digitaalinen jäljentämistoiminto. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan laitteita, joita markkinoidaan digitaalisina kopiokoneina.

Telekopiolaite (faksi): Kaupallinen kuvantamislaite, jonka ensisijainen tehtävä on paperioriginaalien skannaaminen sähköinen siirto etäyksikköön ja vastaavien sähköisten siirtojen vastaanotto paperikopion tuottamiseksi. Sähköinen siirto tapahtuu ensisijaisesti julkisen puhelinjärjestelmän kautta, mutta voi tapahtua myös tietoverkon tai Internetin kautta. Laitteen avulla voi olla mahdollista tuottaa myös paperikopio. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan telekopiolaitteina.

4.	Postimaksulaite: Kaupallinen kuvantamislaite, jonka tehtävä on postimaksumerkinnän tulostaminen postilähetykseen. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan postimaksulaitteina.

Monikäyttölaite: Kaupallinen kuvantamislaite, joka on rakenteellisesti integroitu laitteisto tai toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmä ja jolla tulee voida tehdä kaksi tai useampi seuraavista perustoiminnoista: kopiointi, tulostus, skannaus tai faksi- tai telekopiotoiminnot. Tämän määrityksen mukainen kopiointitoiminto eroaa telekopiolaitteiden yhden sivun kopiointitoiminnosta. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan monikäyttölaitteina.

Huom. Jos monikäyttölaite ei ole integroitu laite vaan toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmä, valmistajan on varmennettava, että oikein asennettuna monikäyttölaitteen osien yhteinen energian- tai virrankulutus peruslaitteineen ei ylitä VII jakson C kohdassa lueteltuja tasoja, jotta laite olisi ENERGY STAR -ohjelman monikäyttölaitteita koskevien vaatimusten mukainen.

Tulostin: Kaupallinen kuvantamislaite, jota käytetään paperitulosteita tuottavana laitteena ja joka pystyy vastaanottamaan tietoa yksittäiskäyttäjien tietokoneista tai verkkotietokoneista tai muista syöttölaitteista (esim. digitaalikamera). Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan tulostimina, mukaan lukien tulostimet, jotka voidaan laajentaa monikäyttölaitteeksi.

Skanneri: Kaupallinen kuvantamislaite on sähköoptinen laite, jonka avulla tietue muutetaan sähköisiksi kuviksi, joita voidaan tallentaa, editoida, muuntaa tai siirtää lähinnä henkilökohtaisilla tietokoneilla. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan skannereina.

Tulostustekniikka

8.	Suora lämpösiirto: Tulostustekniikka, jossa lämmitetty tulostuspää polttaa kuvan pinnoitetulle tulostusmedialle. Suoraa lämpösiirtoa käyttävissä laitteissa ei käytetä värinauhaa.

9.	Värisublimaatio: Tulostustekniikka, jossa väriaine kiinnittyy (sublimoituu) tulostusmedialle lämmityselementtien energiamäärän mukaisesti.

10.

Laser: Tulostustekniikka, jossa haluttu kuvio siirretään ensin valojohteelle liikuttamalla valojohdetta valolähteen editse, minkä jälkeen valojohteelle siirretyistä väripigmenteistä kehitetään latentti kuva, jossa määritetään väriaineen läsnäolo tai puuttuminen kohta kohdalta. Lopuksi väriaine siirretään valojohteesta tulostusmateriaalille ja kiinnitetään tulostusmateriaaliin kuumentamalla. Lasertekniikassa voidaan hyödyntää laser-, ledi (LED)- ja nestekide (LCD)-menetelmiä. Erona yksiväriseen lasertekniikkaan väritekniikassa käytetään kerralla vähintään kolmea eriväristä väriainetta. Värilasertekniikka käsittää kaksi eri menetelmää:

a)	Rinnakkaisväritekniikka: tulostustekniikka, jossa korkeinta tulostusnopeutta on lisätty käyttämällä useita valolähteitä ja valojohtimia.

b)	Peräkkäisväritekniikka: tulostustekniikka, jossa monivärinen paperituloste saadaan käyttämällä yhtä valojohdinta sarjassa ja yhtä tai useampaa valolähdettä.

11.	Matriisi: Tulostustekniikka, jossa haluttu kuva muodostetaan lyömällä väriainetta värinauhalta paperille. Matriisitulostustekniikoita on kaksi eli piste- ja merkkimatriisitekniikka.

12.

Mustesuihku: Tulostustekniikka, jossa kuva muodostetaan ruiskuttamalla väripisaroita matriisimenetelmällä suoraan tulostusmedialle. Erona yksiväriseen mustesuihkuun värimustesuihkulaite käyttää kerralla useampaa kuin yhtä väriainetta. Tyypillisiä mustesuihkutekniikoita ovat muun muassa pietso-, värisublimaatio- ja lämpösiirtomenetelmät.

13.	Värivaha: Tulostustekniikka, jossa huoneenlämmössä kiinteä väriaine lämmitetään nestemäiseksi. Kuva voidaan siirtää tulostusmedialle suoraan tai offset-menetelmällä rummun kautta.

14.	Stensiili: Tulostustekniikka, jossa kuva siirretään tulostusmedialle musteella kastetun kuvarummun ympärillä olevasta stensiilistä.

15.

Lämpösiirto: Tulostustekniikka, jossa kuva muodostetaan lämmittämällä kiinteää väriainetta (yleensä värjättyä vahaa) ja viemällä sulatettu väriaine matriisimenetelmällä suoraan tulostusmedialle. Erona mustesuihkumenetelmään lämpösiirtomenetelmässä huoneenlämmössä kiinteä väriaine lämmitetään nestemäiseksi.

Toimintatilat, toiminnot ja virrankäyttötila

16.	Aktiivinen: Virrankäyttötila, jossa tuote on kytkettynä virtalähteeseen ja tekee tulostetta tai suorittaa jotain muuta ensisijaista tehtäväänsä.

17.

Automaattinen kaksipuolinen tulostus: Kopiokoneen, telekopiolaitteen, monikäyttölaitteen tai tulostimen kyky tulostaa kuva automaattisesti tulosteen molemmille puolille ilman paperiarkin manuaalista käsittelyä käsittävää välivaihetta. Esimerkkejä tästä ovat yksipuolisesta alkuperäiskappaleesta tehdyt kaksipuoliset kopiot ja kaksipuolisesta alkuperäiskappaleesta tehdyt kaksipuoliset kopiot. Laitteessa katsotaan olevan automaattinen kaksipuolinen tulostus vain, jos laitemallissa on kaikki edellä esitettyihin toimintoihin tarvittavat lisälaitteet.

18.	Oletusviive: Valmistajan ennen laitteen toimittamista asettama aika, jonka kuluttua laite siirtyy ensisijaisen tehtävänsä suoritettuaan virransäästötilaan (eli lepotila, virrankatkaisu).

19.

Sammutettu: Laitteen virrankäyttötila, kun sen virta on katkaistu manuaalisesti tai automaattisesti mutta laite on edelleen kytkettynä sähköverkkoon. Laite siirtyy Valmis-tilaan saadessaan ärsykkeen esimerkiksi virtakytkimen manuaalisesta käsittelystä tai ajastimesta. Kun laite siirtyy Sammutettu-tilaan käyttäjän toiminnan tuloksena, tilaa kutsutaan usein Manuaalinen sammutus -tilaksi, ja kun virta katkaistaan automaattisen tai ennalta määritetyn ärsykkeen tuloksena (eli viive tai kello), sitä kutsutaan usein Automaattinen sammutus -tilaksi.

20.

Valmis-tila: Tila, jossa laite ei tulosta, on valmis toimimaan ja tekemään tulosteita, mutta ei ole vielä siirtynyt virransäästötilaan, ja josta laite voi siirtyä mahdollisimman nopeasti Aktiivinen-tilaan. Laitteen kaikkia toimintoja voi käyttää tässä tilassa, ja laitteen tulee voida palata Aktiivinen-tilaan reagoimalla mihin tahansa mahdolliseen käyttäjän toimeen. Potentiaalinen syöte voi olla ulkoinen sähköinen ärsyke (esimerkiksi verkon kautta välitetty ärsyke, telekopiolaitteen kutsu tai kaukosäädin) ja suora fyysinen toiminta (esimerkiksi fyysisen kytkimen tai painikkeen aktivointi).

21.

Lepotila: Virran käyttöä vähentävä tila, johon laite siirtyy automaattisesti oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä. Paitsi automaattisesi, laite voi siirtyä lepotilaan myös 1) käyttäjän asettamaan kellonaikaan 2) välittömästi käyttäjän manuaalisen toiminnan tuloksena ilman että virta katkeaa tai 3) automaattisesti muulla tapaa käyttäjän toimintaan liittyvistä syistä. Laitteen kaikkia toimintoja voi käyttää tässä tilassa, ja laitteen tulee voida palata Aktiivinen-tilaan vastaamalla mihin tahansa potentiaaliseen laitteen syöttöasetukseen, vaikkakin viiveellä. Potentiaalinen syöte voi olla ulkoinen sähköinen ärsyke (esimerkiksi verkon kautta välitetty ärsyke, telekopiolaitteen kutsu tai kaukosäädin) ja suora fyysinen toiminta (esimerkiksi fyysisen kytkimen tai painikkeen aktivointi). Lepotilassa laitteen tulee pysyä verkkoyhteydessä ja aktivoitua Valmis-tilaan vain tarvittaessa.

Huom. Raportoidessaan tieto- ja vaatimukset täyttävistä laitteista, jotka voivat siirtyä Lepotilaan useilla eri tavoilla, ohjelman osanottajien tulee kertoa automaattisesti saavutettava lepotilan taso. Jos laite voi siirtyä automaattisesti usealle perättäiselle lepotilan tasolle, valmistaja päättää, mitä näistä tasoista käytetään laatuvaatimusten määrittämisessä, mutta annetun oletusviiveen tulee vastata ilmoitettua tasoa.

22.

Valmiustila: Alhaisimman virrankulutuksen tila, jota käyttäjä ei voi kytkeä päältä (tai muuten muuttaa) ja joka voi kestää määräämättömän ajan, kunhan laite on kytketty päävirtalähteeseen ja sitä käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti (18).

Huom.: Näissä kuvantamislaitteita koskevissa vaatimuksissa Valmiustilan virrankulutustaso näkyy yleensä Sammutettu-tilassa, mutta voi näkyä myös Valmius- tai Lepotilassa. Laite voi siirtyä Valmiustilasta alempaan virrankäyttötilaan vain, kun laite kytketään manuaalisesti irti päävirtalähteestä.

Laitteen kokoluokitus

23.

Suuri koko: Suureen kokoluokkaan luokiteltuja laitteita ovat A2- ja sitä suurempia vedoksia tuottavat laitteet, joihin kuuluvat myös vähintään 406 millimetriä (mm) leveälle jatkolomakkeelle tulostavat laitteet. Suuren koon laitteella voi olla mahdollista tulostaa myös standardi- tai pienikokoiselle tulostusmedialle.

24.	Pieni koko: Pieneen kokoluokkaan luokiteltuja laitteita ovat standardikokoa (eli A6, 4" × 6", mikrofilmi) pienemmälle tulostusmedialle tulostavat laitteet, joihin kuuluvat myös enintään 210 millimetriä (mm) leveälle jatkolomakkeelle tulostavat laitteet.

25.

Standardikoko: Standardikokoluokkaan luokiteltuja laitteita ovat standardikokoiselle (eli Letter, Legal, Ledger, A3, A4 ja B4), tulostusmedialle tulostavat laitteet, joihin kuuluvat myös 210–406 mm leveälle jatkolomakkeelle tulostavat laitteet. Standardikokoiset laitteet saattavat voida tulostaa myös pienikokoiselle tulostusmedialle.

Lisämääritykset

26.

Lisälaite: Valinnainen oheislaite ei ole välttämätön peruslaitteen toiminnalle, mutta se voidaan liittää peruslaitteeseen ennen toimitusta tai sen jälkeen toiminnallisuuden lisäämiseksi. Lisälaite voidaan myydä erikseen omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa kokonaisuuden tai laitteiston osana.

27.

Peruslaite: Peruslaite on valmistajan toimittama standardimalli. Kun laitemallista tarjotaan erilaisia kokoonpanoja, peruslaite on mallin peruskokoonpano, jossa on mahdollisimman vähän toiminnallisia lisäominaisuuksia. Pikemminkin valinnaisina kuin standardina tarjottavien toiminnallisten komponenttien tai lisälaitteiden ei katsota kuuluvan perustuotteeseen.

28.	Jatkolomake: Jatkolomakelaitteeksi luokitellaan laitteet, jotka eivät käytä leikattuja tulostusarkkikokoja ja jotka on suunniteltu sovellettavaksi teollisesti, kuten viivakoodien, etikettien, kuittien, rahtikirjojen, laskujen, lentolippujen tai hintalappujen tulostamiseen.

29.

DFE-edustakone: Toiminnallisesti integroitu, verkkoon kytketty tai työpöydältä hallittava palvelin, joka isännöi muita tietokoneita ja sovelluksia ja toimii kuvantamislaitteiden rajapintana. DFE-edustakoneella on oma tasavirtalähde tai se saa tasavirtansa kuvantamislaitteesta, jonka kanssa se toimii. DFE-edustakone lisää kuvantamislaitteen toiminnallisuutta. DFE-edustakoneessa on vähintään kolme seuraavista ominaisuuksista:

a)	verkkoliitettävyys eri käyttöympäristöissä

b)	sähköpostilaatikko

c)	työjonojen hallinta

d)	laitteiden hallinta (eli kuvantamislaitteen aktivoiminen virrankäyttöä vähentävästä tilasta)

e)	graafinen käyttöliittymä

f)	kyky luoda yhteys muihin isäntäpalvelimiin ja käyttäjien tietokoneisiin (eli skannaaminen sähköpostiin, tietojen hakeminen etäpostilaatikkoista)

g)	sivujen jälkikäsittelymahdollisuus (eli sivujen muotoilu ennen tulostamista).

30.

Toiminnallinen lisäominaisuus: Toiminnallinen lisäominaisuus on laitteen standardiominaisuus, joka lisää kuvantamislaitteen tulostusmoottorin toiminnallisuutta. Näiden vaatimusten toimintatilaa koskevassa osuudessa käsitellään tiettyjen toiminnallisten lisäominaisuuksien energiatehokkuutta. Toiminnallisia lisäominaisuuksia ovat muun muassa langaton käyttöliittymä ja skannausmahdollisuus.

31.

Toimintatilan mukainen lähestymistapa: Kuvantamislaitteiden energiatehokkuuden testaus- ja vertailumenetelmä, jossa keskitytään tuotteen energiankulutukseen eri virransäästötiloissa. Toimintatilan mukaisen lähestymistavan keskeisiä kriteerejä ovat virransäästötilojen watteina (W) mitattavat arvot. Yksityiskohtaiset tiedot ovat Toimintatilan testimenetelmässä VII osion D kohdan 3 alakohdassa.

32.

Tulostusmoottori: Kuvantamislaitteen ydin, joka ohjaa laitteen tulostustoimintaa. Ilman toiminnallisia lisäkomponentteja tulostusmoottori ei voi hakea käsiteltäviä kuvatietoja ja on siten toimintakyvytön. Tulostusmoottorin yhteydenluonti- ja kuvankäsittelytoiminta ovat riippuvaisia toiminnallisista lisäominaisuuksista.

33.	Malli: Kuvantamislaite, jota myydään ja markkinoidaan omalla mallinumerollaan tai myyntinimellään. Malli voi koostua perusyksiköstä tai perusyksiköstä ja lisälaitteista.

34.

Laitteen nopeus: Yleisesti standardikokoisten laitteiden kohdalla yhden A4- tai 8,5" × 11 "-kokoisen yksipuolisen arkin tulostaminen/kopioiminen/skannaaminen minuutissa vastaa yhtä kuvaa minuutissa. Jos tulostettaessa kuvaa A4- tai 8,5" × 11" -kokoiselle arkille nopeudet eroavat toisistaan, laite luokitellaan korkeamman nopeuden perusteella.

—	Postimaksukoneiden kohdalla yhden postilähetyksen käsitteleminen minuutissa vastaa yhtä postilähetystä minuutissa.

—	Pienikokoisten laitteiden kohdalla yhden A6, 4" × 6" -kokoisen yksipuolisen arkin tulostaminen/kopioiminen/skannaaminen minuutissa vastaa 0,25 kuvaa minuutissa.

—	Suurikokoisten laitteiden kohdalla yksi A2-arkki vastaa 4 kuvaa minuutissa ja yksi A0-arkki 16 kuvaa minuutissa.

—

Jatkolomake voidaan luokitella suuri-, pieni- tai standardikokoiseksi, joten kuvaa minuutissa -tulostusnopeus saadaan muuntamalla laitteen korkein markkinoitu metriä minuutissa -tulostusnopeus seuraavan kaavan mukaisesti:

X kuvaa minuutissa = 16 x [tulostusmedian maksimileveys (metriä) × korkein tulostusnopeus (pituus (metriä)/minuutti)]

Joka tapauksessa muunnettu kuvaa minuutissa -nopeus tulee pyöristää seuraavaan kokonaislukuun (eli 14,4 kuvaa minuutissa pyöristetään 14,0 kuvaan minuutissa ja 14,5 kuvaa minuutissa pyöristetään 15 kuvaan minuutissa).

Vaatimustenmukaisuuden määrittämiseksi valmistajien tulee raportoida laitteen nopeus asettamalla ominaisuudet tärkeysjärjestykseen seuraavasti:

—	tulostusnopeus paitsi jos laitteessa ei ole tulostusominaisuutta

—	kopiointinopeus paitsi jos laitteessa ei ole tulostus- tai kopiointiominaisuutta

—	skannausnopeus.

35.

Tyypillisen virrankulutuksen lähestymistapa: Kuvantamislaitteiden energiatehokkuuden testaus- ja vertailumenetelmä, jossa keskitytään laitteen tyypilliseen virrankulutukseen normaalitoiminnassa edustavana ajanjaksona. Keskeisenä kriteerinä kuvantamislaitteiden tyypillisen virrankulutuksen lähestymistavassa on tyypillistä virrankulutusta viikossa vastaava, kilowattitunteina (kWh) mitattava arvo. Yksityiskohtaiset tiedot ovat Tyypillisen sähkönkulutuksen testimenetelmässä VII osion D kohdan 2 alakohdassa.

B. Vaatimukset täyttävät tuotteet

Voidakseen saada ENERGY STAR –merkinnän kuvantamislaitteen on oltava määritetty VII osion A alakohdassa ja vastata jotakin jäljessä olevien taulukkojen 15 tai 16 sisältämää tuotekuvausta.

Taulukko 15

Vaatimukset täyttävät tuotteet: Tyypillisen virrankulutuksen (TEC) lähestymistapa

Tuoteryhmä	Tulostustekniikka	Kokoluokitus	Värit	TEC-taulukko
Kopiokoneet	Suora lämpösiirto	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Värisublimaatio	Standardi	Väri	TEC 2
	Värisublimaatio	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Laser	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Laser	Standardi	Väri	TEC 2
	Värivaha	Standardi	Väri	TEC 2
	Lämpösiirto	Standardi	Väri	TEC 2
	Lämpösiirto	Standardi	Yksiväri	TEC 1
Digitaaliset kopiokoneet:	Stensiili	Standardi	Väri	TEC 2
Digitaaliset kopiokoneet:	Stensiili	Standardi	Yksiväri	TEC 1
Telekopiolaitteet	Suora lämpösiirto	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Värisublimaatio	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Laser	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Laser	Standardi	Väri	TEC 2
	Värivaha	Standardi	Väri	TEC 2
	Lämpösiirto	Standardi	Väri	TEC 2
	Lämpösiirto	Standardi	Yksiväri	TEC 1
Monikäyttö-laitteet	Suora lämpösiirto	Standardi	Yksiväri	TEC 3
	Värisublimaatio	Standardi	Väri	TEC 4
	Värisublimaatio	Standardi	Yksiväri	TEC 3
	Laser	Standardi	Yksiväri	TEC 3
	Laser	Standardi	Väri	TEC 4
	Värivaha	Standardi	Väri	TEC 4
Monikäyttö-laitteet	Lämpösiirto	Standardi	Väri	TEC 4
Monikäyttö-laitteet	Lämpösiirto	Standardi	Yksiväri	TEC 3
Tulostimet	Suora lämpösiirto	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Värisublimaatio	Standardi	Väri	TEC 2
	Värisublimaatio	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Laser	Standardi	Yksiväri	TEC 1
	Laser	Standardi	Väri	TEC 2
	Värivaha	Standardi	Väri	TEC 2
	Lämpösiirto	Standardi	Väri	TEC 2
	Lämpösiirto	Standardi	Yksiväri	TEC 1

Taulukko 16

Vaatimukset täyttävät tuotteet: Toimintatilan mukainen (Operational Mode, OM) lähestymistapa

Tuote-ryhmä	Tulostus-tekniikka	Kokoluokitus	Värit	OM-taulukko
Kopiokoneet	Suora lämpösiirto	Iso	Yksiväri	OM 1
	Värisublimaatio	Iso	Väri ja yksiväri	OM 1
	Laser	Iso	Väri ja yksiväri	OM 1
	Värivaha	Iso	Väri	OM 1
	Lämpösiirto	Iso	Väri ja yksiväri	OM 1
Telekopio-laitteet	Mustesuihku	Standardi	Väri ja yksiväri	OM 2
Postimaksu-koneet	Suora lämpösiirto	Ei sovelleta	Yksiväri	OM 4
	Laser	Ei sovellu	Yksiväri	OM 4
	Mustesuihku	Ei sovellu	Yksiväri	OM 4
	Lämpösiirto	Ei sovellu	Yksiväri	OM 4
Monikäyttö-laitteet	Suora lämpösiirto	Iso	Yksiväri	OM 1
	Värisublimaatio	Iso	Väri ja yksiväri	OM 1
	Laser	Iso	Väri ja yksiväri	OM 1
	Mustesuihku	Standardi	Väri ja yksiväri	OM 2
	Mustesuihku	Iso	Väri ja yksiväri	OM 3
	Värivaha	Iso	Väri	OM 1
	Lämpösiirto	Iso	Väri ja yksiväri	OM 1
Tulostimet	Suora lämpösiirto	Iso	Yksiväri	OM 8
	Suora lämpösiirto	Pieni	Yksiväri	OM 5
	Värisublimaatio	Iso	Väri ja yksiväri	OM 8
	Värisublimaatio	Pieni	Väri ja yksiväri	OM 5
	Laser	Iso	Väri ja yksiväri	OM 8
	Laser	Pieni	Väri	OM 5
	Matriisi	Iso	Väri ja yksiväri	OM 8
	Matriisi	Pieni	Väri ja yksiväri	OM 5
	Matriisi	Standardi	Väri ja yksiväri	OM 6
	Mustesuihku	Iso	Väri ja yksiväri	OM 3
	Mustesuihku	Pieni	Väri ja yksiväri	OM 5
	Mustesuihku	Standardi	Väri ja yksiväri	OM 2
	Värivaha	Iso	Väri	OM 8
	Värivaha	Pieni	Väri	OM 5
	Lämpösiirto	Iso	Väri ja yksiväri	OM 8
	Lämpösiirto	Pieni	Väri ja yksiväri	OM 5
Skannerit	Ei sovellu	Iso, pieni ja standardi	Ei sovelleta	OM 7

C. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset:

Energy Star -merkinnän voivat saada ainoastaan sellaiset VII osion B kohdassa tarkoitetut tuotteet, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset.

Ulkoisen virtalähteen kanssa myytävät tuotteet: Hyväksyttävien yksijännitteistä ulkoista vaihto- tai tasavirtalähdettä käyttävien kuvantamislaitteiden on käytettävä ENERGY STAR -hyväksyttyä virtalähdettä tai virtalähdettä, joka vastaa ulkoisen ENERGY STAR –virtalähteen (EPS) vaatimuksia ENERGY STAR –testimenetelmällä mitattuna sillä hetkellä, kun kuvantamislaitteen katsotaan täyttävän ENERGY STAR –vaatimukset. ENERGY STAR -vaatimukset ja –testausmenetelmät yksijännitteiselle ulkoiselle vaihto- tai tasavirtalähteelle ovat osoitteessa www.energystar.gov/products.

Ulkoista DFE-edustakonetta käyttävät tuotteet: Hyväksyttävän, omaa vaihtovirtalähdettä käyttävän DFE-edustakoneen kanssa myytävän kuvantamislaitteen on käytettävä ENERGY STAR –hyväksyttyä DFE-edustakonetta tai DFE-edustakonetta, joka vastaa tietokoneita koskevia ENERGY STAR -vaatimuksia mitattuna ENERGY STAR –testimenetelmällä sillä hetkellä, kun kuvantamislaitteen katsotaan täyttävän ENERGY STAR — vaatimukset. ENERGY STAR –vaatimukset ja testausmenetelmät tietokoneille ovat osoitteessa www.energystar.gov/products.

Ylimääräisen langattoman kuulokkeen kanssa myytävät tuotteet: Hyväksyttävien langattoman lisäkuulokkeen kanssa myytävien telekopiolaitteiden tai telekopiotoiminnolla varustettujen monikäyttölaitteiden on käytettävä ENERGY STAR -hyväksyttyä kuuloketta tai kuuloketta, joka vastaa ENERGY STAR -puhelintekniikkavaatimuksia mitattuna ENERGY STAR –testimenetelmällä sillä hetkellä, kun kuvantamislaitteen katsotaan täyttävän ENERGY STAR -vaatimukset. ENERGY STAR –vaatimukset ja testausmenetelmät puhelintekniikkatuotteille ovat osoitteessa www.energystar.gov/products.

Kaksipuolinen tulostus: Vakiokokoisten, laser-, värivaha- ja lämpöherkkää mustesuihkutulostustekniikkaa käyttävien kopiokoneiden, monikäyttölaitteiden ja tulostimien, joihin viitataan VII osion C kohdan 1 alakohdan tyypilliseen sähkönkulutukseen perustuvassa lähestymistavassa, tulee täyttää seuraavat, tuotteen toimintanopeuteen perustuvat kaksipuolisen tulostuksen vaatimukset:

Taulukko 17

Kaksipuolisen tulostuksen vaatimukset värikopiokoneille, -monikäyttölaitteille ja -tulostimille

Tulostusnopeus	Kaksipuolisen tulostuksen vaatimukset
19 ≤ kuvaa/min	Ei sovelleta
20-39 kuvaa/min	Automaattisen kaksipuolisen tulostuksen on oltava vakio- tai valinnainen ominaisuus ostohetkellä.
≥40 kuvaa/min	Automaattisen kaksipuolisen tulostuksen on oltava vakio-ominaisuus ostohetkellä.

Taulukko 18

Kaksipuolisen tulostuksen vaatimukset mustavalkokopiokoneille, -monikäyttölaitteille ja -tulostimille

Tulostusnopeus	Kaksipuolisen tulostuksen vaatimus
≤24 kuvaa/min	Ei sovelleta
25-44 kuvaa/min	Automaattisen kaksipuolisen tulostuksen on oltava vakio- tai valinnainen ominaisuus ostohetkellä.
≥45 kuvaa/min	Automaattisen kaksipuolisen tulostuksen on oltava vakio-ominaisuus ostohetkellä.

ENERGY STAR -hyväksymiskriteerit — Tyypillisen virrankulutuksen lähestymistapa

ENERGY STAR –merkinnän edellytyksenä on, että kuvantamislaitteiden tyypillisen virrankulutuksen arvo, joka määritellään VII osion B kohdan taulukossa 15, ei ylitä seuraavassa eriteltyjä vastaavia kriteerejä.

Sellaisten kuvantamislaitteiden valmistajien, joissa on toimintoihin integroitu, kuvantamislaitteen virrasta riippuvainen DFE-edustakone, on vähennettävä DFE-edustakoneen energiankulutus valmiustilassa tuotteen tyypillisen virrankulutuksen kokonaistuloksesta, ennen kuin tuotteen tyypillisen virrankulutuksen arvoa verrataan alla eriteltyihin raja-arvoihin. Hyötyäkseen tästä vähennyksestä DFE-edustakoneen täytyy vastata VII osion A kohdan 29 alakohdan määritelmää ja olla erillinen prosessointiyksikkö, joka pystyy aloittamaan toiminnan verkon kautta.

Esimerkki: Tulostimen TEC-kokonaistulos on 24,5 kWh/viikko ja sen sisäinen DFE kuluttaa valmiustilassa 50W. 50W x 168 h/viikko = 8,4 kWh/viikko, joka vähennetään testatusta TEC-arvosta: 24,5 kWh/viikko – 8,4 kWh/viikko = 16,1 kWh/viikko. Tulosta 16.1 kWh/viikko verrataan seuraaviin kriteereihin.

Huomaa: Kaikissa seuraavissa kaavoissa x = tuotteen nopeus (kuvaa/min).

Taulukko 19

Tyypillisen virrankulutuksen taulukko 1.

Tuote (Tuotteet) Kopiokoneet, digitaaliset kopiokoneet, telekopiolaitteet, tulostimet
Kokoformaatti/formaatit: Vakiokoko
Tulostusteknologiat: suora lämpösiirto, värisublimaatio (mustavalkoinen), laser (mustavalkoinen), stensiili (mustavalkoinen) ja lämpösiirto (mustavalkoinen)
	I taso:	II taso:
Tuotteen nopeus (kuvaa/min)	Tyypillinen virrankulutus, maksimi (kWh/viikko)	Tyypillinen virrankulutus, maksimi (kWh/viikko)
≤ 12	1,5 kWh	TBD
12<kuvaa/min≤ 50	(0,20 kWh/kuvaa/min)x – 1 kWh	TBD
>50 kuvaa/min	(0,80 kWh/kuvaa/min)x – 31 kWh	TBD

Taulukko 20

Tyypillisen virrankulutuksen taulukko 2.

Tuote (Tuotteet) Kopiokoneet, digitaaliset kopiokoneet, telekopiolaitteet, tulostimet
Kokoformaatti/formaatit: Vakiokoko
Tulostusteknologiat: lämpösiirto (värillinen), stensiili (värillinen), lämpösiirto (värillinen), laser (värillinen), värivaha
	I taso:	II taso:
Tuotteen nopeus (kuvaa/min)	Tyypillinen virrankulutus, maksimi (kWh/viikko)	Tyypillinen virrankulutus, maksimi (kWh/viikko)
≤ 50	(0,20 kWh/kuvaa/min)x +2 kWh	TBD
> 50	(0,80 kWh/kuvaa/min)x – 28 kWh	TBD

Taulukko 21

Tyypillisen virrankulutuksen taulukko 3.

Tuote (Tuotteet) Monikäyttölaitteet
Kokoformaatti/formaatit: Vakiokoko
Tulostusteknologiat: suora lämpösiirto, värisublimaatio (mustavalkoinen), laser (mustavalkoinen) ja lämpösiirto (mustavalkoinen)
	I taso:	II taso:
Tuotteen nopeus (kuvaa/min)	Tyypillinen virrankulutus, maksimi (kWh/viikko)	Tyypillinen virrankulutus, maksimi (kWh/viikko)
≤ 20	(0,20 kWh/kuvaa/min)x +2 kWh	TBD
20<kuvaa/min≤ 69	(0,44 kWh/kuvaa/min)x – 2,8 kWh	TBD
> 69	(0,80 kWh/kuvaa/min)x – 28 kWh	TBD

Taulukko 22

Tyypillisen virrankulutuksen taulukko 4.

Tuote (Tuotteet) Monikäyttölaitteet
Kokoformaatti/formaatit: Vakiokoko
Tulostusteknologiat: värisublimaatio, lämpösiirto (värillinen) ja laser (värillinen), värivaha
	I taso:	II taso:
Tuotteen nopeus (kuvaa/min)	Tyypillinen virrankulutus, maksimi (kWh/viikko)	Tyypillinen virrankulutus, maksimi (kWh/viikko)
≤ 32	(0,20 kWh/kuvaa/min)x +5 kWh	TBD
32<kuvaa/min≤ 61	(0,44 kWh/kuvaa/min)x – 2,8 kWh	TBD
> 61	(0,80 kWh/kuvaa/min)x – 25 kWh	TBD

ENERGY STAR -hyväksymiskriteerit – Toimintatilan mukainen lähestymistapa

ENERGY STAR –merkinnän edellytyksenä on, että kuvantamislaitteiden virrankulutusarvot, jotka määritellään VII osion B kohdan taulukossa 16, eivät ylitä alla eriteltyjä vastaavia kriteerejä. Tuotteilta, jotka vastaavat lepotilan tehovaatimuksia Valmis-tilassa, ei vaadita muita automaattisia tehonvähennyksiä lepotilan vaatimusten täyttämiseksi. Lisäksi sellaisilta tuotteilta, jotka vastaavat valmiustehovaatimuksia Valmis- tai lepotilassa, ei vaadita muita tehonvähennyksiä ENERGY STAR –merkinnän saamiseksi.

Sellaisten kuvantamislaitteiden kohdalla, joissa on toimintoihin integroitu, kuvantamislaitteen virrasta riippuvainen DFE-edustakone, DFE-edustakoneen virrankulutusta ei lasketa mukaan, kun tuotteen mitattua lepotila-arvoa verrataan alla eriteltyihin tulostusmoottoria ja toimintojen lisäyksiä koskeviin raja-arvoihin. DFE-edustakone ei saa vaikuttaa kuvantamislaitteen siirtymiseen matalatehotilaan tai siitä pois. Hyötyäkseen tästä pois jättämisestä DFE-edustakoneen täytyy vastata VII osion A kohdan 29 alakohdan määritelmää ja olla erillinen prosessointiyksikkö, joka pystyy aloittamaan toiminnan verkon kautta.

Oletusviivevaatimukset: ENERGY STAR –merkinnän saadakseen toimintatilan mukaisten tuotteiden on vastattava oletusviivevaatimuksiin, jotka eritellään alla taulukoissa 23-25 tuotekohtaisesti ja aktivoidaan tuotteen toimituksen yhteydessä. Lisäksi kaikki toimintatilan mukaiset tuotteet on toimitettava niin, että enin laiteviive ei ylitä neljää tuntia, minkä vain valmistaja voi asettaa. Tähän ylimpään laiteviiveeseen käyttäjä ei voi vaikuttaa eikä sitä yleensä voi muuttaa ilman laitteen sisäosille tehtäviä toimenpiteitä. Taulukoissa 23-25 annetut oletusviiveasetukset voivat olla käyttäjän mukautettavissa.

Taulukko 23

Suurin lepotilan oletusviive pienen formaatin ja vakiokoon toimintatilan mukaisissa tuotteissa minuutteina (ei koske postimaksukoneita)

Tuotteen nopeus (kuvaa/min)	Telekopiolaitteet	Monikäyttölaitteet	Tulostimet	Skannerit
0 – 10	5	15	5	15
11 - 20	5	30	15	15
21 - 30	5	60	30	15
31 - 50	5	60	60	15
51 +	5	60	60	15

Taulukko 24

Suurin lepotilan oletusviive suuren formaatin toimintatilan mukaisissa tuotteissa minuutteina (ei koske postimaksukoneita)

Tuotteen nopeus (kuvaa/min)	Kopiokoneet	Monikäyttölaitteet	Tulostimet	Skannerit
0 – 10	30	30	30	15
11 – 20	30	30	30	15
21 – 30	30	30	30	15
31 – 50	30	60	60	15
51 +	60	60	60	15

Taulukko 25

Suurin lepotilan oletusviive postikoneissa minuutteina

Laitteen nopeus (mppm)	Postimaksukone
0 – 50	20
51 – 100	30
101 – 150	40
151 +	60

Valmiustilavaatimukset: ENERGY STAR –merkinnän edellytyksenä toimintatilan mukaisille tuotteille on, että ne vastaavat valmiustehovaatimuksia, jotka eritellään tuotetyypeittäin taulukossa 26.

Taulukko 26

Toimintatilan mukaisten tuotteiden suurimmat sallitut valmiustehotasot (wattia)

Tuotetyyppi ja kokoformaatti	Valmiusteho (W) – taso 1	Valmiusteho (W) – taso 2
Kaikki pienen formaatin ja vakiokoon toimintatilan mukaiset tuotteet ilman telekopio-ominaisuutta	1	Tason 1 arvot säilyvät muuttumattomina
Kaikki pienen formaatin ja vakiokoon toimintatilan mukaiset tuotteet joissa on telekopio-ominaisuus	2	Tason 1 arvot säilyvät muuttumattomina
Kaikki suuren formaatin toimintatilan mukaiset tuotteet ja postimaksukoneet	Ei sovelleta	TBD

Toimintatilan mukaisissa taulukoissa 1-8 (taulukot 28-35) esitetyt kriteerit koskevat tuotteen tulostusmoottoria. Koska tuotteet oletettavasti toimitetaan sellaisina, että niissä on yksi tai useampia toimintoja tulostusmoottorin lisäksi, alla eritellyt erotukset on lisättävä tulostusmoottorin lepotilan raja-arvoihin. Laitteen kelpoisuus määritellään perustuotteen ja sovellettavien lisätoimintojen kokonaisarvon perusteella. Valmistajat voivat soveltaa vain kolmea ensisijaista lisätoimintoa kuhunkin tuotemalliin. Toissijaisia lisätoimintoja sen sijaan voi soveltaa tarpeen mukaan (neljäs ja siitä seuraavat ensisijaiset lisätoiminnot lasketaan toissijaisiksi lisätoiminnoiksi). Alla on esimerkki tästä menettelystä.

Esimerkki: Kyseessä on vakiokokoinen mustesuihkutulostin, jossa on USB 2.0- ja muistikorttiliitännät. Jos USB-liitäntä on testauksessa käytetty ensisijainen liitäntä, tulostinmalli saa lisätoimintoetua 0,5W USB:stä ja 0,1W muistikortinlukijasta, yhteensä 0,6W lisätoimintoetua. Koska toimistolaitteita koskeva taulukko 2 (taulukko 27) antaa tulostusmoottorin lepotilan arvoksi 3W ENERGY STAR –merkinnän edellytyksenä, valmistaja laskisi yhteen tulostusmoottorin lepotila-arvon ja sovellettavat lisätoimintoedut määrittääkseen enimmän sallitun virrankulutuksen perustuotteelle: 3W + 0,6W. Jos tulostimen lepotilavirrankulutus on 3,6W tai vähemmän, laite on ENERGY STAR –lepotilavaatimusten mukainen.

Taulukko 27

Hyväksyttävät tuotteet: Toimintatilan mukaiset lisätoiminnot

Tyyppi	Erittely	Lisätoiminto Vähennykset (W)
		Ensisijainen	Toissijainen
Liitännät	A. Johtoliitäntä < 20 MHz	0,3	0,2
	Kuvantamislaitteessa on fyysinen tietoliikenne- tai verkkoliitäntäportti, jonka siirtonopeus on < 20 MHz. Mukaan luetaan USB 1.x, IEEE488, IEEE 1284/rinnakkais/centronics ja RS232.
	B. Johtoliitäntä ≥ 20 MHz and < 500 MHz	0,5	0,2
	Kuvantamislaitteessa on fyysinen tietoliikenne- tai verkkoliitäntäportti, jonka siirtonopeus on ≥ 20 MHz ja < 500 MHz. Mukaan luetaan USB 2.x, IEEE 1394/FireWire/i. LINK ja 100Mb Ethernet.
	C. Johtoliitäntä ≥ 500 MHz	1,5	0,5
	Kuvantamislaitteessa on fyysinen tietoliikenne- tai verkkoliitäntäportti, jonka siirtonopeus on ≥ 500 MHz. Mukaan luetaan 1G Ethernet.
	D. Langaton	3,0	0,7
	Kuvantamislaitteessa on tietoliikenne- tai verkkoliitäntä, joka siirtää dataa langattomasti radiotaajuksilla. Mukaan luetaan Bluetooth ja 802.11.
	E. Johtoliitäntä: kortti/kamera/tallennus	0,5	0,1
	Kuvantamislaitteessa on fyysinen tietoliikenne- tai verkkoliitäntäportti, joka sallii ulkoisen laitteen kuten flash-muistikortin tai smart-card-lukijan ja kameraliitännän kytkemisen tuotteeseen (mukaan luettuna PictBridge).
	G. Infrapuna	0,2	0,2
	Kuvantamislaitteessa on tietoliikenne- tai verkkoliitäntä, joka siirtää dataa infrapunateknologian avulla. Mukaan luetaan IrDA.
Muut	Tallennus	—	0,2
	Kuvantamislaitteessa on sisäisiä tallennusasemia. Mukaan luetaan vain sisäiset tallennusasemat (esim. diskettiasemat, DVD-asemat, zip-asemat) ja arvot koskevat kutakin erillistä asemaa. Tämä lisätoiminto ei kata käyttöliittymiä ulkoisiin asemiin (esim. SCSI) tai sisäiseen muistiin.
	Skannerit joissa on CCFL-lamppu	—	2,0
	Tuotteessa on skanneri joka käyttää kylmäkatodiloistelampputeknologiaa (CCFL). Tätä lisätoimintoa käytetään vain kerran lampun koosta tai käytettävien lamppujen määrästä riippumatta.
	Skannerit joissa on muu kuin CCFL-lamppu	—	0,5
	Tuotteessa on skanneri joka käyttää muuta teknologiaa kuin kylmäkatodiloistelampputeknologiaa (CCFL). Tätä lisätoimintoa käytetään vain kerran lampun koosta tai käytettävien lamppujen määrästä riippumatta. Tämä lisätoiminto koskee skannereita, joiden käyttämä teknologia on LED, halogeeni, kuumakatodiloisteputki (HCFT), xenon tai loistelamput (TL).
	PC-pohjainen järjestelmä (tulostus/kopiointi/skannaus on mahdollista vain huomattavan PC-tuen avulla)	—	-0,5
	Tämä lisätoiminto koskee kuvantamislaitteita, jotka ovat merkittävästi riippuvaisia ulkoisesta tietokoneesta, esimerkiksi sen muistista ja tiedonkäsittelystä sellaisissa perustoiminnoissa, jotka kuvantamislaitteet yleensä suorittavat itse (esimerkiksi sivun tuottaminen). Tämä lisätoiminto ei koske tuotteita, jotka käyttävät tietokonetta vain kuvadatan lähteenä tai määränpäänä.
	Langaton puhelin	—	0,8
	Kuvantamislaite pystyy kommunikoimaan langattoman puhelimen kanssa. Tätä lisätoimintoa käytetään vain kerran riippumatta siitä, montaako langatonta puhelinta tuote voi käyttää. Tämä lisätoiminto ei koske langattoman puhelimen omaa virrantarvetta.
	Muisti	—	1,0 W / 1 GB
	Kuvantamislaitteen sisäinen tiedontallennuskapasiteetti. Tämä lisätoiminto koskee kaiken kokoisia sisäisiä muisteja ja sitä tulee soveltaa sen mukaisesti. Esimerkiksi yksikkö, jossa on 2,5 Gt muistia, saa vähennykseksi 2,5W, kun taas 0,5 Gt:n yksikkö saa vähennyksen 0,5W.
Muut	Tehonlähteen (PS) koko sen ulostuloarvon (OR) mukaan [Huomaa: tämä lisätoiminto ei koske skannereita]	-	Kun PSOR > 10W: 0,05 x (PSOR – 10W)
Muut	Tämä lisätoiminto koskee kaikkia muita kuvantamislaitteita paitsi skannereita. Vähennys lasketaan sisäisen tai ulkoisen virtalähteen annetun vaihtovirtatehon mukaan virtalähteen valmistajan antamien tietojen mukaan. (Kyse ei ole mitatusta arvosta). Esimerkki: Yksikölle on annettu arvo 3 A /12 V ja sen PSOR-arvo on 36W. Sille sallittu vähennys on 0,05 x (36-10) = 0,05 x 26 = 1,3W virtalähteen vähennyksestä. Yli 1 V:n virtalähteille käytetään kaikkien jännitteiden yhteistehoa, jollei tätä alempaa arvoa ole määritelty teknisessä erittelyssä. Esimerkki: virtalähteen teho on 3A /24V ja 1,5A/5V. Sen kokonais-PSOR on (3x24)+(1,5x5) = 79,5W ja vähennys 3,475W.

Lisätoiminnoista lasketuille vähennyksille alla olevan Hyväksyttävät tuotteet – taulukon 27 mukaan lisätoiminnot eritellään ensisijaisiin ja toissijaisiin. Nämä määritelmät viittaavat siihen, missä tilassa liitännän tulee olla silloin, kun kuvantamislaite on lepotilassa. Liitännät jotka pysyvät aktiivisina käyttötilatestissä, kun kuvantamislaite on lepotilassa, määritellään ensisijaisiksi, kun taas liitännät jotka eivät ole aktiivisia kun kuvantamislaite on lepotilassa, määritellään toissijaisiksi. Suurin osa lisätoiminnoista on yleensä toissijaisia.

Valmistajien on otettava huomioon vain sellaiset lisätoimintotyypit, jotka ovat tuotteessa sen toimituskokoonpanossa. Sellaisia vaihtoehtoja, joita kuluttajalle tarjotaan tuotteen toimituksen jälkeen tai käyttöliittymiä jotka ovat tuotteen ulkoisen virtalähteen DFE-edustakoneessa ei lueta mukaan kuvantamislaitteen vähennysten laskemisessa.

Tuotteissa joissa on useita liitäntöjä, kukin liitäntä tulee laskea yksittäisenä ja erillisenä. Monitoimiliitännät tulee kuitenkin lukea mukaan kerran. Esimerkiksi USB-liitäntä joka toimii sekä muodossa 1.x että 2.x lasketaan vain kerran ja sille annetaan yksi vähennys. Kun tietty liitäntä voidaan taulukon mukaan laskea useampaan kuin yhteen liitäntätyyppiin, valmistajan on valittava toiminto jonka suorittamiseen liitäntä erityisesti on suunniteltu asianmukaisen lisätoimintovähennyksen määrittämiseksi. Esimerkiksi tuotteen etupuolelle asennettu USB-liitäntä, jota markkinoidaan PictBridge- tai kameraliitäntänä tuotteen ohjekirjan mukaan katsotaan pikemminkin E-tyypin kuin B-tyypin liitännäksi. Myös useita formaatteja tukeva muistikortinlukija voidaan laskea vain yhtenä. Järjestelmä, joka tukee useampia kuin yhtä tyyppiä 802.11:stä lasketaan vain yhdeksi langattomaksi liitännäksi.

Taulukko 28

Toimintatilan mukainen taulukko 1.

Tuote (Tuotteet) Kopiokoneet, monikäyttölaitteet
Kokoformaatti/formaatit: Iso formaatti
Tulostusteknologiat: värisublimaatio, lämpösiirto (värillinen), suora lämpösiirto, värisublimaatio (mustavalkoinen) laser (mustavalkoinen) lämpösiirto (mustavalkoinen) laser (värillinen), värivaha
	Lepotila (W)
Tulostusmoottori	58

Taulukko 29

Toimintatilan mukainen taulukko 2.

Tuote (Tuotteet) Telekopiolaitteet, monikäyttölaitteet, tulostimet
Kokoformaatti/formaatit: Vakiokoko
Tulostusteknologiat: mustesuihku (värillinen ja mustavalkoinen)
	Lepotila (W)
Tulostusmoottori	3

Taulukko 30

Toimintatilan mukainen taulukko 3.

Tuote (Tuotteet) Monikäyttölaitteet, tulostimet
Kokoformaatti/formaatit: Iso formaatti
Tulostusteknologiat: mustesuihku (värillinen ja mustavalkoinen)
	Lepotila (W)
Tulostusmoottori	13

Taulukko 31

Toimintatilan mukainen taulukko 4.

Tuote (Tuotteet) Postimaksukoneet
Kokoformaatti/formaatit: Ei sovelleta
Tulostusteknologiat: suora lämpösiirto, laser (mustavalkoinen) mustesuihku (mustavalkoinen), lämpösiirto (mustavalkoinen)
	Lepotila (W)
Tulostusmoottori	3

Taulukko 32

Toimintatilan mukainen taulukko 5.

Tuote (Tuotteet) Tulostimet
Kokoformaatti/formaatit: Pieni formaatti
Tulostusteknologiat: värisublimaatio (värillinen), suora lämpösiirto, mustesuihku (värillinen), värimatriisi, lämpösiirto (värillinen), värisublimaatio (mustavalkoinen), laser (mustavalkoinen), mustesuihku (mustavalkoinen), matriisi (mustavalkoinen), lämpösiirto (mustavalkoinen), laser (mustavalkoinen), värivaha
	Lepotila (W)
Tulostusmoottori	3

Taulukko 33

Toimintatilan mukainen taulukko 6.

Tuote (Tuotteet) Tulostimet
Kokoformaatti/formaatit: Vakiokoko
Tulostusteknologiat: matriisi (värillinen, mustavalkoinen)
	Lepotila (W)
Tulostusmoottori	6

Taulukko 34

Toimintatilan mukainen taulukko 7.

Tuote (Tuotteet) Skannerit
Kokoformaatti/formaatit: Iso ja pieni formaatti, vakiokoko
Tulostusteknologiat: Ei sovelleta
	Lepotila (W)
Skannausmoottori	5

Taulukko 35

Toimintatilan mukainen taulukko 8.

Tuote (Tuotteet) Tulostimet
Kokoformaatti/formaatit: Iso formaatti
Tulostusteknologiat: värisublimaatio (värillinen), värimatriisi, lämpösiirto (värillinen), suora lämpösiirto, värisublimaatio (mustavalkoinen), laser (mustavalkoinen), matriisi (mustavalkoinen), lämpösiirto (mustavalkoinen), laser (värillinen), värivaha
	Lepotila (W)
Tulostusmoottori	54

D. Testausohjeet

Tarkat ohjeet kuvantamislaitteiden energiatehokkuuden testaamisesta kuvataan alla kolmessa eri osiossa:

—	Tyypillisen energiankulutuksen testausmenettely;

—	Käyttövalmiuden testimenettely;

—	ENERGY STAR –kuvantamislaitteiden testausolosuhteet ja –välineet.

Näiden menettelyjen mukaisesti saatuja testituloksia käytetään ENERGY STAR -hyväksynnän ensisijaisena perustana.

Valmistajien on itse testattava Energy Star –merkintää käyttävät tuotteensa ja ilmoitettava ne vaatimusten mukaisiksi. Samaan runkoon perustuvien ja koteloa tai väriä lukuun ottamatta identtisten kuvantamislaitteiden tuoteperheet voidaan todeta vaatimusten mukaisiksi antamalla testaustiedot vain yhdestä tyypillisestä mallista. Vastaavasti ulkoasua lukuun ottamatta edellisestä vuodesta muuttumattomina pysyneistä malleista ei tarvitse toimittaa uusia testituloksia, kunhan mallin tekninen spesifikaatio ei ole muuttunut.

Jos tuotemalli tuodaan markkinoille tuoteperheenä tai sarjana, useina eri kokoonpanoina, kumppani voi testata ja raportoida tuoteperheen parhaan kokoonpanon eikä jokaista eri mallia erikseen. Kun tuotemalliperheille haetaan merkintää, valmistajat ovat edelleen vastuussa kaikista tehokkuuteen liittyvistä valituksista, joita heidän kuvantamislaitteistaan tehdään, mukaan lukien valitukset jotka tehdään testaamattomista malleista tai malleista, joiden tuloksia ei ole raportoitu.

Esimerkki: Mallit A ja B ovat identtisiä sillä erotuksella, että malli A toimitetaan >500 MHz johtoliitännällä ja malli B <500 MHz johtoliitännällä. Jos malli A on testattu ja se vastaa ENERGY STAR –vaatimuksiin, kumppani voi raportoida vain mallin A testitulokset, jotka edustavat sekä mallia A että mallia B.

Jos tuotteen sähkövirta tulee sähköverkosta, USB:stä, IEEE1394:stä, Power-over-Ethernetin kautta, puhelinjärjestelmästä tai mistä tahansa muusta järjestelmästä tai järjestelmien yhdistelmän kautta, määrittelyyn käytetään tuotteen kuluttamaa vaihtovirtaa (mukaan lukien vaihtovirta-tasavirta-muuntamisen aiheuttamasta hukasta käyttötilatestimenetelmän määritelmän mukaan).

Muut testaus- ja raportointivaatimukset eritellään seuraavassa.

Testaukseen vaadittavien yksiköiden määrä

Testaus suoritetaan tietyn mallin yhdellä yksiköllä. Sen suorittaa valmistaja tai valmistajan valtuuttama edustaja.

(a)

Tämän erittelyn VII osion B kohdan taulukossa 15 määritellyt tuotteet: jos alkuperäinen testattu yksikkö on saanut tyypillisen virrankulutuksen tulokset, jotka vastaavat kelpoisuusvaatimuksia mutta jäävät 10 prosentin päähän asetetusta tasosta, samasta mallista on testattava toinenkin yksikkö. Valmistajien on raportoitava molempien yksiköiden saamat arvot. ENERGY STAR –merkinnän saadakseen molempien yksiköiden on vastattava ENERGY STAR –vaatimuksia.

(b)

Tämän erittelyn VII osion C kohdan taulukossa 16 määritellyt tuotteet: jos alkuperäinen testattu yksikkö on saanut toimintatilan mukaiset tulokset, jotka vastaavat kelpoisuusvaatimuksia mutta jäävät 15 prosentin päähän asetetusta tasosta, samasta mallista on testattava kaksi yksikköä lisää. ENERGY STAR –merkinnän saadakseen kaikkien kolmen yksikön on vastattava ENERGY STAR –vaatimuksia.

Hyväksyttyjen tuotteiden tietojen toimittaminen joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle

Valmistajien on itse testattava ENERGY STAR –ohjeistusta vastaavat mallinsa ja toimitettava tuotetiedot joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle. Tuotteista toimitettavista tiedoista on laadittava lyhyt määritelmä, kun lopulliset tekniset tiedot on julkaistu. Lisäksi kumppaneiden on toimitettava joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle sellaiset tiivistelmät tuotetiedoista, joista kuluttajille selviää suositeltu oletusviive virrankulutuksen hallinnan asetuksia varten. Tämän vaatimuksen tarkoitus on tukea sitä menettelyä, että tuotteet testataan toimituskunnossa ja niissä on käyttösuositukset.

Eri jännitteiden/taajuuksien yhdistelmillä toimivat mallit

Valmistajien on testattava tuotteensa siitä lähtökohdasta, mille markkinoille ne myydään ja missä niitä mainostetaan ENERGY STAR -hyväksyttyinä. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto, Euroopan komissio ja ENERGY STAR –kumppanivaltiot ovat sopineet taulukosta, jossa on kolme jännite/taajuusyhdistelmää testausta varten. Yksityiskohdat kansainvälisistä jännitteistä/taajuuksista ja eri markkinoiden paperikokojen erittelyt on selvitetty kuvantamislaitteiden Testausolosuhteet–osiossa.

Sellaisten tuotteiden kohdalla, joita myydään monikansallisilla markkinoilla ENERGY STAR –merkinnällä ja jotka siten on hyväksytty toimimaan useilla eri jännitteillä valmistajan on testattava ja raportoitava vaadittava virrankulutus tai tehoarvot kaikilla tarvittavilla jännite/taajuusyhdistelmillä. Esimerkki: valmistaja toimittaa samaa mallia Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Valmistajan on mitattava, varmistettava vastaavuus ja toimitettava testiarvot sekä 115V/60Hz- että 230V/50Hz-määräisinä, jotta tuotteelle saadaan ENERGY STAR –merkintä molemmilla markkinoilla. Jos malli vastaa ENERGY STAR –vaatimuksia vain yhdellä jännite/taajuusyhdistelmällä (esim. 115V/60Hz), se voidaan hyväksyä ja sitä voidaan markkinoida ENERGY STAR -merkinnällä vain niillä alueilla, joilla testattu jännite/taajuusyhdistelmä on käytössä (esim. Pohjois-Amerikka ja Taiwan).

Tyypillisen virrankulutuksen testausmenettely

(a)	Testiin kuuluvat tuotetyypit: Tyypillisen virrankulutuksen testausmenettely on tarkoitettu VII osion B kohdan taulukon 15 määrittelemille vakiokokotuotteille.

(b)

Testiparametrit

Tässä osiossa kuvaillaan tyypillisen virrankulutuksen testausmenettelyllä mitattaville tuotteille käytettävät testiparametrit. Tämä osio ei kata testausolosuhteita, jotka määritellään VII osion D kohdan 4 alakohdassa.

Yksipuolisen tulostuksen testaus

Tuotteet testataan yksipuolisen tulostuksen tilassa. Kopioitavien alkuperäisten asiakirjojen on oltava yksipuolisia kuvia.

Testikuva

Testikuva on testikuvio A, ISO/IEC-standardi 10561:1999. Se tulostetaan 10-pisteen kokoisena tasalevyisellä Courier-kirjasimella (tai lähimmällä vastaavalla); saksan kielelle tyypillisiä kirjaimia ei tarvitse toistaa, jollei tuote siihen pysty. Kuva tulostetaan 8,5” x 11” kokoiselle paperille tai A4-arkille kohdemarkkinoiden mukaan. Kuvat lähetetään PDL-muodossa tuotteelle, kun testataan tulostimia ja monitoimilaitteita, jotka pystyvät tulkitsemaan sivunkuvauskieltä (PDL), (esim. PCL, Postscript).

Mustavalkotestaus

Väritulostukseen pystyvät tuotteet testataan mustavalkotulostuksella, jos ne pystyvät siihen.

Automaattinen virrankatkaisu ja verkkoyhteysmahdollisuus

Testattavan tuotteen on oltava siinä kokoonpanossa, jossa se toimitetaan ja jossa sen käyttöä suositellaan. Tämä koskee erityisesti keskeisiä parametreja, kuten virranhallinnan oletusviivettä ja resoluutiota (paitsi mitä jäljempänä määritellään). Kaikkien valmistajan suositeltuja viiveaikoja koskevien tietojen tulee olla yhdenmukaisia toimituskokoonpanon kanssa. Tämä koskee myös käyttöohjeissa ja verkkosivuilla olevia ohjeita ja asennushenkilöstön antamia neuvoja. Jos tulostimessa, digitaalisessa kopiokoneessa tai tulostukseen soveltuvassa monikäyttölaitteessa tai telekopiolaitteessa on automaattinen virrankatkaisuominaisuus ja se on toimituskokoonpanossa käytettävissä, se on kytkettävä pois käytöstä ennen testausta. Tulostimet ja monikäyttölaitteet, jotka voidaan toimituskokoonpanossa liittää verkkoon (19), liitetään verkkoon. Verkkoliitännän tyyppi (tai muun tietoliikenneyhteyden tyyppi, jos verkkoliitäntä ei ole mahdollinen) on valmistajan päätettävissä ja raportoidaan. Testausta varten tehdyt tulostustyöt voidaan lähettää verkkoon yhdistämättömien liittymien kautta (esim. USB), vaikka yksiköt olisivatkin liitettyinä verkkoon.

Tuotekokoonpano

Tuotteessa on oltava toimituskokoonpanoa ja käyttösuositusta vastaavat paperinsyöttö ja muut laitteet. Niiden käyttö testissä on kuitenkin valmistajan itsensä ratkaistavissa (esim. mitä tahansa paperinsyöttöä voidaan käyttää). Jos kosteudentorjuntatoiminnot ovat käyttäjän hallittavissa, ne voidaan kytkeä pois päältä. Kaikki malliin kuuluvat laitteet jotka käyttäjän on tarkoitus asentaa tai kiinnittää (esim. paperinsyöttö) on asennettava ennen testiä.

Digitaaliset kopiokoneet

Digitaaliset kopiokoneet on asennettava ja niitä on käytettävä niiden suunnittelun ja käyttöominaisuuksien mukaisesti. Esimerkiksi jokaisen tulostustehtävän pitää käsittää vain yksi alkuperäiskuva. Digitaalisia kopiokoneita on testattava niille annetulla maksiminopeudella, joka on myös se nopeus jota käytetään testin suorittamiseen vaadittavan tulostustehtävän koko. Testiä ei suoriteta toimituskokoonpanon oletusnopeudella, jos se poikkeaa tästä. Muutoin digitaalisia kopiokoneita käsitellään kuin tulostimia, kopiokoneita tai monikäyttölaitteita sen mukaan, mitkä niiden toimituskokoonpanon ominaisuudet ovat.

(c)

Tulostustehtävän rakenne

Tässä osiossa kerrotaan, miten määritellään käytettävä kuvaa/tehtävä-arvo, kun tuotetta mitataan tyypillisen virrankulutuksen testausmenettelyllä, sekä tehtävää/päivä-arvo tyypillisen virrankulutuksen laskelmia varten.

Tätä testausmenettelyä varten testaustehtävän koon määrittämiseen käytettävä tuotteen nopeus on valmistajan ilmoittama maksiminopeus yksipuoliseen mustavalkotulostukseen vakiokokoiselle (8,5" × 11" tai A4) paperille pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Samaa nopeutta käytetään myös mallin tuotenopeuden raportoinnissa. Tuotteen oletustulostusnopeutta, jota käytetään varsinaisessa testissä, ei mitata ja se voi poiketa ilmoitetusta maksiminopeudesta sellaisten tekijöiden kuten resoluutioasetusten, kuvanlaadun, tulostustavan, asiakirjan skannausajan, työn koon ja rakenteen sekä paperin koon ja painon mukaan.

Telekopiolaitteita testataan aina niin, että yhtä tehtävää kohti on yksi kuva. Kuvien määrä tehtävää kohti kaikille muille kuvantamislaitteille lasketaan seuraavien kolmen vaiheen mukaisesti. Käytännön syistä taulukko 39 määrittää kuvaa/tehtävä-laskelman jokaiselle yhtenäiselle tuotenopeudelle aina 100 kuvaan/min.

(i)

Lasketaan tehtävien määrä päivässä. Tehtävien määrä päivässä vaihtelee tuotenopeuden mukaan.

—	Jos yksikölle ilmoitettu nopeus on kahdeksan kuvaa/min tai vähemmän, käytetään kahdeksaa tehtävää päivässä.

—	Jos yksikölle ilmoitettu nopeus on 8-32 kuvaa/min, käytetään nopeutta vastaavaa määrää tehtäviä päivässä. Esimerkiksi 14 kuvaa/päivässä tuottava yksikkö käyttää 14 tehtävää päivässä.

—	Jos yksikölle ilmoitettu nopeus on 32 kuvaa/min tai enemmän, käytetään 32 tehtävää päivässä.

(ii)

Lasketaan nimellinen kuvaa/päivä-arvo (20) taulukosta 36. Esimerkiksi 14 kuvaa/päivä tuottavalle yksikölle lasketaan 0,50 x 142 tai 98 kuvaa päivässä.

Taulukko 36

Kuvantamislaitteiston tehtävätaulukko

Tuotetyyppi	Käytettävä arvo	Kaava (kuvaa/päivä)
Mustavalko (ei telekopio)	mustavalkonopeus	0,50 x kuvaa/min2
Väri (ei telekopio)	mustavalkonopeus	0,50 x kuvaa/min2

(iii)

Lasketaan kuvaa/tehtävä-arvo jakamalla kuvia/päivä-luku tehtäviä/päivä-luvulla. Pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Esimerkiksi luku 15,8 osoittaa, että tehtävää kohti tulee tuottaa 15 kuvaa eikä siis pyöristetä ylöspäin kuuteentoista.

Kopiokoneille, joiden nopeus on alle 20 kuvaa/min, annetaan yksi alkuperäinen vaadittua kuvaa kohti. Kun tehtävässä on suuri määrä kuvia, kuten laitteilla joiden nopeus on yli 20 kuvaa/min, voi olla mahdotonta saavuttaa vaadittua kuvamäärää, erityisesti jos asiakirjan syötössä on rajoituksia. Siksi kopiokoneet, joiden nopeus on 20 kuvaa/min ja yli, voivat tehdä useita kopioita jokaisesta alkuperäisestä, kunhan vain alkuperäisten määrä on vähintään kymmenen. Tästä voi seurata, että tulostetaan useampia kuvia kuin vaaditaan. Esimerkiksi yksikölle joka tuottaa 50 kuvaa/min ja vaatii 39 kuvaa/tehtävä testi voidaan suorittaa neljällä kopiolla kymmenestä alkuperäisasiakirjasta tai kolmella kopiolla 13 alkuperäisasiakirjasta.

(d)

Mittausmenetelmät

Ajan mittaamiseen riittää yhden sekunnin tarkkuudella mittaava tavallinen sekuntikello. Kaikki energialuvut kirjataan watteina tunnissa (Wh). Kaikki ajat kirjataan sekunteina tai minuutteina. Viittaukset mittarin nollaukseen liittyvät mittarin Wh-tulokseen. Tyypillisen virrankulutuksen menetelmän vaiheet kuvaillaan taulukoissa 37 ja 38.

Huolto/ylläpitotilaa (värikalibrointi mukaan lukien) ei yleisesti lueta mukaan tyypillisen virrankulutuksen mittauksiin. Kaikki tilat jotka esiintyvät testin aikana on huomioitava. Jos laite menee huoltotilaan muun kuin ensimmäisen tehtävän aikana, tehtävä voidaan keskeyttää ja lisätä korvaava tehtävä testiin. Jos korvaavaa tehtävää tarvitaan, keskeytetyn tehtävän energia-arvoja ei kirjata ja korvaava tehtävä lisätään heti tehtävän 4 jälkeen. Viidentoista minuutin tehtäväväliä pidetään yllä aina, myös keskeytetyn työn kohdalla.

Monikäyttölaitteita, joissa ei ole tulostustoimintoa, käsitellään kuten kopiokoneita kaikissa tämän testimenettelyn tarkoituksissa.

(i)

Menettely tulostimille, digitaalisille kopiokoneille, monikäyttölaitteille joissa on tulostusominaisuus ja telekopiolaitteille

Taulukko 37

Tyypillisen virrankulutuksen testausmenettely: tulostimet, digitaaliset kopiokoneet, monikäyttölaitteet joissa on tulostusominaisuus ja telekopiolaitteet

Vaihe

Lähtö-tila

Toiminta

Tulos (vaiheen lopussa)

Mitatut tilat

Sammu-tettu

Liitä yksikkö mittariin. Nollaa mittari ja odota testin ajan (viisi minuuttia tai enemmän).

Virta poiskytketty

Sammutettu

Testaus-intervalli aika

Sammu-tettu

Kytke yksikkö päälle. Odota, että yksikkö näyttää valmiustilaa.

–

Valmis

Tulosta tehtävä, jossa on vähintään yksi kuva mutta ei enempää kuin yksi tehtävä tehtävätaulukkoa kohti.

Kirjaa aika joka kuluu siihen, että ensimmäinen arkki tulee koneesta. Odota, kunnes mittari näyttää, että yksikkö on päässyt lopulliseen lepotilaan.

Aktiivinen0 aika

–

Lepo-tila

Nollaa mittari. Odota tunti.

Lepotila energia

Lepotila

Lepo-tila

Nollaa mittari ja ajastin. Tulosta yksi tehtävä tehtävätaulukkoa kohti. Kirjaa aika joka kuluu siihen, että ensimmäinen arkki tulee koneesta. Odota, kunnes kellosta näkyy että on kulunut 15 minuuttia.

Tehtävä1 energia

Palautuminen, aktiivinen, valmius, lepotila

Aktiivinen1 aika

Valmis

Toista vaihe 5.

Tehtävä2 energia

Kuten edellä

Aktiivinen2 aika

Valmis

Toista vaihe 5 (ei aktiivisen ajan mittausta).

Tehtävä3 energia

Kuten edellä

Valmis

Toista vaihe 5 (ei aktiivisen ajan mittausta).

Tehtävä4 energia

Kuten edellä

Valmis

Nollaa mittari ja ajastin. Odota, kunnes mittari ja/tai yksikkö näyttää, että yksikkö on päässyt lopulliseen lepotilaan.

Lopullinen aika

Valmius, lepotila

Lopullinen energia

–

Huomautuksia:

—	Ennen testin aloittamista on hyvä tarkistaa, että virranhallinnan oletusviive on toimitusasetuksessa ja varmistaa, että laitteessa on riittävästi paperia.

—	”Nollaa mittari” –viittaukset voidaan toteuttaa kirjaamalla kerääntynyt energiankulutus kyseisellä hetkellä sen sijaan, että mittari varsinaisesti nollattaisiin.

—	Vaihe 1 – Off-mittausvaihetta voidaan haluttaessa pidentää mittausvirheen vähentämiseksi Huomaa, että off-tilaa ei käytetä laskelmissa.

—	Vaihe 2 – jollei yksikössä ole valmiustilaa osoittavaa valoa, käytä aikaa jolloin virrankulutustaso tasaantuu valmiustilan tasolle.

—	Vaihe 3 – Kun Aktiivinen0-aika on kirjattu, loput tehtävästä voidaan peruuttaa.

—	Vaihe 5 – 15 minuuttia lasketaan tehtävän alusta. Yksikön on näytettävä kohonnutta energiankulutusta viiden sekunnin kuluessa mittarin ja ajastimen nollauksesta. Tulostuksen aloittaminen ennen nollausta voi olla tarpeen tämän varmistamiseksi.

—	Vaihe 6 – Lyhyillä oletusviiveillä toimitettava yksikkö voi aloittaa vaiheet 6-8 lepotilasta.

—	Vaihe 9 – Yksiköillä voi olla useita lepotilavaiheita, joista kaikki paitsi viimeinen sisällytetään lopulliseen vaiheeseen.

Kukin kuva lähetetään erikseen. Kaikki kuvat voivat olla osa samaa asiakirjaa, mutta niitä ei määritellä asiakirjassa yhden alkuperäiskuvan kopioiksi (jolle tuote ole digitaalinen kopiokone, eritelty VII osion D kohdan 2 alakohdan b luetelmakohdassa).

Vain yhden kuvan tehtävää kohti käyttävien telekopiolaitteiden kohdalla sivu syötetään yksikön asiakirjansyöttölaitteeseen helppoa kopiointia varten. Se voidaan myös asettaa asiakirjansyöttölaitteeseen ennen testin alkamista. Yksikköä ei tarvitse liittää puhelinlinjaan, jollei puhelinlinja ole välttämätön testin suorittamiselle. Esimerkiksi jos telekopiolaiteessa ei ole helppoa kopiointitoimintoa, vaiheen 2 tehtävä lähetetään puhelinlinjan kautta. Telekopiolaitteissa, joissa asiakirjansyöttölaitetta ei ole, sivu asetetaan levyn päälle.

(ii)

Menettely: kopiokoneet, digitaaliset kopiokoneet ja monikäyttölaitteet joissa ei ole tulostustoimintoa

Taulukko 38

Tyypillisen virrankulutuksen testausmenettely: kopiokoneet, digitaaliset kopiokoneet ja monikäyttölaitteet joissa ei ole tulostusominaisuutta

Vaihe

Lähtötila

Toiminta

Tulos (vaiheen lopussa)

Mitatut tilat

Sammutettu

Liitä yksikkö mittariin. Nollaa mittari ja odota testin ajan (viisi minuuttia tai enemmän).

Virta poiskytketty

Sammutettu

Testausintervalli aika

Sammutettu

Kytke yksikkö päälle. Odota, että yksikkö näyttää valmiustilaa.

–

Valmis

Kopioi tehtävä, jossa on vähintään yksi kuva mutta ei enempää kuin yksi tehtävä tehtävätaulukkoa kohti. Kirjaa aika joka kuluu siihen, että ensimmäinen arkki tulee koneesta. Odota, kunnes mittari näyttää, että yksikkö on päässyt lopulliseen lepotilaan.

Aktiivinen0 aika

–

Lepotila

Nollaa mittari. Odota tunti. Jos yksiköstä kytkeytyy virta pois alle tunnissa, kirjaa aika ja energia lepotilassa, mutta odota kokonainen tunti ennen vaiheeseen 5 siirtymistä.

Lepotila energia

Lepotila

testausintervalli aika

Lepotila

Nollaa mittari ja ajastin. Kopioi yksi tehtävä tehtävätaulukkoa kohti. Kirjaa aika joka kuluu siihen, että ensimmäinen arkki tulee koneesta. Odota, kunnes kellosta näkyy että on kulunut 15 minuuttia.

Tehtävä1 energia

Palautuminen, aktiivinen, valmius, lepotila

Aktiivinen1 aika

Valmis

Toista vaihe 5.

Tehtävä2 energia

Kuten edellä

Aktiivinen2 aika

Valmis

Toista vaihe 5 (ei aktiivisen ajan mittausta).

Tehtävä3 energia

Kuten edellä

Valmis

Toista vaihe 5 (ei aktiivisen ajan mittausta).

Tehtävä4 energia

Kuten edellä

Valmis

Nollaa mittari ja ajastin. Odota, kunnes mittari ja/tai yksikkö näyttää, että yksikkö tehnyt automaattisen virrankatkaisun.

Lopullinen energia

Valmius, lepotila

Lopullinen aika

Automaattinen virrankatkaisu

Nollaa mittari ja odota testin ajan (viisi minuuttia tai enemmän).

Automaattinen virrankatkaisu energia

Automaattinen virrankatkaisu

Huomautuksia:

—	Ennen testin aloittamista on hyvä tarkistaa, että virranhallinnan oletusviive on toimitusasetuksessa ja varmistaa, että laitteessa on riittävästi paperia.

—	”Nollaa mittari” –viittaukset voidaan toteuttaa kirjaamalla kerääntynyt energiankulutus kyseisellä hetkellä sen sijaan, että mittari varsinaisesti nollattaisiin.

—	Vaihe 1 – Off-mittausvaihetta voidaan haluttaessa pidentää mittausvirheen vähentämiseksi Huomaa, että off-tilaa ei käytetä laskelmissa.

—	Vaihe 2 – jollei yksikössä ole valmiustilaa osoittavaa valoa, käytä aikaa jolloin virrankulutustaso tasaantuu valmiustilan tasolle.

—	Vaihe 3 – Kun Aktiivinen0-aika on kirjattu, loput tehtävästä voidaan peruuttaa.

—

Vaihe 4 – Jos yksikkö kytkeytyy pois päältä tämän tunnin kuluessa, kirjaa lepotilan energia ja aika sillä hetkellä, mutta odota kunnes kokonainen tunti on kulunut lopullisen lepotilan alkamisesta ennen siirtymistä vaiheeseen 5. Huomaa, että lepotilan virtamittausta ei käytetä laskelmassa, ja yksikkö voi katkaista virran automaattisesti ennen kuin kokonainen tunti on kulunut.

—	Vaihe 5 – 15 minuuttia lasketaan tehtävän alusta. Jotta tuotteet voidaan arvioida tällä testausmenettelyllä, niiden täytyy pystyä suorittamaan tehtävätaulukossa vaaditut tehtävät 15 minuutin tehtäväintervallin kuluessa.

—	Vaihe 6 – Lyhyillä oletusviiveillä toimitettava yksikkö voi aloittaa vaiheet 6-8 automaattisen virrankatkaisun tilasta.

—	Vaihe 9 – Jos yksikkö on jo siirtynyt automaattisen virrankatkaisun tilaan ennen vaiheen 9 alkua, lopulliset energia- ja aika-arvot ovat nolla.

—	Vaihe 10 – Automaattisen virrankatkaisun testausintervallit voivat olla pidempiä tarkkuuden parantamiseksi.

Alkuperäiset asiakirjat voidaan asettaa asiakirjansyöttölaitteeseen ennen testin alkua. Tuotteet joissa ei ole syöttölaitetta voivat kopioida kaikki kuvat yhdestä alkuperäisasiakirjasta, joka on levyn päällä.

(iii)

Lisämittaukset tuotteille joissa on DFE-edustakone

Tämä vaihe koskee vain tuotteita, joissa on VII osion A kohdan 29 alakohdassa määritelty DFE-edustakone.

Jos DFE-edustakoneessa on erillinen verkkovirtajohto, riippumatta siitä ovatko johto ja säädin kuvantamislaitteen sisäisiä vai ulkoisia välineitä, tehdään DFE-edustakoneelle yksin viiden minuutin energianmittaus, kun päätuote on valmiustilassa. Yksikön on oltava liitettynä verkkoon, jos se toimituskokoonpanossaan on verkkoon liitettävissä.

Jos DFE-edustakoneella ei ole erillistä verkkovirtajohtoa, valmistajan on eriteltävä DFE-edustakoneen vaatima virta silloin, kun yksikkö kokonaisuudessaan on valmiustilassa. Tämä yleensä suoritetaan niin, että otetaan välitön virtamittaus DFE-edustakoneen tasavirtasisääntulosta ja nostetaan tätä tehotasoa virransyötössä tapahtuneen hävikin korvaamiseksi.

(e)

Laskentametodit

Tyypillisen virrankulutuksen arvo heijastelee olettamuksia siitä, kuinka monta tuntia päivässä tuote on yleisessä käytössä, käytön kaavaa noiden tuntien aikana sekä oletusviiveitä, joiden avulla tuote siirtyy vähemmän energiaa kuluttavaan tilaan. Kaikki sähkömittaukset tehdään ajan kuluessa kerääntyneestä energiankulutuksesta ja muunnetaan sitten tehoksi jakamalla luku ajan pituudella.

Laskelmat perustuvat kuvantamistehtäviin kahtena päivittäisenä ryhmänä, joiden välillä yksikkö siirtyy matalimman virrankulutuksen tilaan (kuten lounastauolla) tämän asiakirjan lopussa olevan kuvan 2 mukaisesti. Oletuksen mukaan viikonloppuna ei ole käyttöä eikä laitteesta katkaista virtaa manuaalisesti.

Lopullinen aika on aikajakso, joka kuluu viimeisen tehtävän aloittamisesta matalimman virrankulutuksen tilan alkuun (automaattinen virrankatkaisu kopiokoneilla, digitaalisilla kopiokoneilla ja monitoimilaitteilla ilman tulostusominaisuutta ja lepotila tulostimilla, digitaalisilla kopiokoneilla, monitoimilaitteilla joissa on tulostusominaisuus ja telekopiolaitteilla) miinus 15 minuutin tehtäväintervalli.

Kaikkiin tuotetyyppeihin käytetään seuraavia kahta yhtälöä:

Keskimääräinen tehtäväenergia = (tehtävä2+tehtävä3+tehtävä4) / 3 Päivittäinen tehtäväenergia = (tehtävä 1 x 2) + [(tehtävää/päivä – 2) x keskimääräinen tehtäväenergia]

Laskentametodi tulostimille, digitaalisille kopiokoneille ja monikäyttölaitteille joissa on tulostusominaisuus sekä telekopiolaitteille perustuu myös seuraaviin kolmeen yhtälöön:

Päivittäinen lepotilaenergia = [24 tuntia - ((tehtävää/päivä / 4) + (lopullinen aika x 2))] x lepotilaenergia Päivittäinen energia = päivittäinen tehtäväenergia + (2 x lopullinen energia) + päivittäinen lepotilaenergia Tyypillinen virrankulutus = (päivittäinen energia x 5) + (lepotilateho x 48)

Laskentametodi kopiokoneille, digitaalisille kopiokoneille ja monikäyttölaitteille ilman tulostusominaisuutta perustuu myös seuraaviin kolmeen yhtälöön:

Päivittäinen automaattinen virrankatkaisuenergia = [24 tuntia - ((tehtävää/päivä / 4) + (lopullinen aika x 2))] x automaattinen virrankatkaisuteho Päivittäinen energia = päivittäinen tehtäväenergia + (2 x lopullinen energia) + päivittäinen automaattisen virrankatkaisun energia Tyypillinen virrankulutus = (päivittäinen energia x 5) + (automaattinen virrankatkaisuteho x 48)

Kussakin mittauksessa käytettyjen mittauslaitteiden ja –alojen erittely on raportoitava. Mittaukset pitää suorittaa niin, että tyypillisen virrankulutuksen arvon mahdollinen kokonaisvirhe ei ylitä 5 prosenttia. Tarkkuutta ei tarvitse raportoida tapauksissa, joissa mahdollinen virhe on alle 5 prosenttia. Kun mahdollinen mittausvirhe on lähellä 5 prosenttia, valmistajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että mittaus noudattaa 5 prosentin rajaa.

(f)

Viiteluettelo

ISO/IEC 10561:1999. Information technology — Office equipment — Printing devices — Method for measuring throughput — Class 1 and Class 2 printers.

Taulukko 39

Tehtävätaulukkolaskelma

Nopeus	tehtävää/päivä	väliaik. kuvaa / päivä	väliaik. tehtävää / päivä	kuvaa/tehtävä	kuvaa/päivä nopeus
1	8	1	0.06	1	8
2	8	2	0.25	1	8
3	8	5	0.56	1	8
4	8	8	1.00	1	8
5	8	13	1.56	1	8
6	8	18	2.25	2	16
7	8	25	3.06	3	24
8	8	32	4.00	4	32
9	9	41	4.50	4	36
10	10	50	5.00	5	50
11	11	61	5.50	5	55
12	12	72	6.00	6	72
13	13	85	6.50	6	78
14	14	98	7.00	7	98
15	15	113	7.50	7	105
16	16	128	8.00	8	128
17	17	145	8.50	8	136
18	18	162	9.00	9	162
19	19	181	9.50	9	171
20	20	200	10.00	10	200
21	21	221	10.50	10	210
22	22	242	11.00	11	242
23	23	265	11.50	11	253
24	24	288	12.00	12	288
25	25	313	12.50	12	300
26	26	338	13.00	13	338
27	27	365	13.50	13	351
28	28	392	14.00	14	392
29	29	421	14.50	14	406
30	30	450	15.00	15	450
31	31	481	15.50	15	465
32	32	512	16.00	16	512
33	32	545	17.02	17	544
34	32	578	18.06	18	576
35	32	613	19.14	19	608
36	32	648	20.25	20	640
37	32	685	21.39	21	672
38	32	722	22.56	22	704
39	32	761	23.77	23	736
40	32	800	25.00	25	800
41	32	841	26.27	26	832
42	32	882	27.56	27	864
43	32	925	28.89	28	896
44	32	968	30.25	30	960
45	32	1013	31.64	31	992
46	32	1058	33.06	33	1056
47	32	1105	34.52	34	1088
48	32	1152	36.00	36	1152
49	32	1201	37.52	37	1184
50	32	1250	39.06	39	1248
51	32	1301	40.64	40	1280
52	32	1352	42.25	42	1344
53	32	1405	43.89	43	1376
54	32	1458	45.56	45	1440
55	32	1513	47.27	47	1504
56	32	1568	49.00	49	1568
57	32	1625	50.77	50	1600
58	32	1682	52.56	52	1664
59	32	1741	54.39	54	1728
60	32	1800	56.25	56	1792
61	32	1861	58.14	58	1856
62	32	1922	60.06	60	1920
63	32	1985	62.02	62	1984
64	32	2048	64.00	64	2048
65	32	2113	66.02	66	2112
66	32	2178	68.06	68	2176
67	32	2245	70.14	70	2240
68	32	2312	72.25	72	2304
69	32	2381	74.39	74	2368
70	32	2450	76.56	76	2432
71	32	2521	78.77	78	2496
72	32	2592	81.00	81	2592
73	32	2665	83.27	83	2656
74	32	2738	85.56	85	2720
75	32	2813	87.89	87	2784
76	32	2888	90.25	90	2880
77	32	2965	92.64	92	2944
78	32	3042	95.06	95	3040
79	32	3121	97.52	97	3104
80	32	3200	100.00	100	3200
81	32	3281	102.52	102	3264
82	32	3362	105.06	105	3360
83	32	3445	107.64	107	3424
84	32	3528	110.25	110	3520
85	32	3613	112.89	112	3584
86	32	3698	115.56	115	3680
87	32	3785	118.27	118	3776
88	32	3872	121.00	121	3872
89	32	3961	123.77	123	3936
90	32	4050	126.56	126	4032
91	32	4141	129.39	129	4128
92	32	4232	132.25	132	4224
93	32	4325	135.14	135	4320
94	32	4418	138.06	138	4416
95	32	4513	141.02	141	4512
96	32	4608	144.00	144	4608
97	32	4705	147.02	157	4704
98	32	4802	150.06	150	4800
99	32	4901	153.14	153	4896
100	32	5000	156.25	156	4992

Kuva 2 esittää mittausmenettelyn graafisesti. Huomaa, että niiden tuotteiden tulokset joilla on lyhyt oletusviive voivat käsittää lepotilavaiheita neljän tehtävämittauksen sisällä tai automaattisen virrankatkaisun lepotilamittauksessa vaiheessa 4. Tulostamiseen pystyville tuotteille, joilla on vain yksi lepotilamuoto, ei lasketa lepotilaa lopullisessa vaiheessa. Vaihe 10 koskee vain kopiokoneita, digitaalisia kopiokoneita ja monikäyttölaitteita, joissa ei ole tulostusominaisuutta.

Kuva 3 näyttää kaavamaisen esimerkin kopiokoneesta (8 kuvaa/min) joka suorittaa neljä tehtävää aamulla, neljä tehtävää illalla, käy kaksi kertaa lopullisessa vaiheessa ja siirtyy automaattisen virrankatkaisun tilaan työpäivän lopulla ja koko viikonlopuksi. Oletettu lounasaika näkyy kuvasta muttei ole välttämätön. Kuva ei ole mittakaavassa. Kuten kuvasta näkyy, tehtävät ovat aina toisistaan 15 minuutin päässä ja kahtena ryhmänä. Tässä tapauksessa on aina kaksi kokonaista ”lopullista” vaihetta niiden pituudesta riippumatta. Tulostimet, digitaaliset kopiokoneet ja monitoimilaitteet joissa on tulostusominaisuus sekä telekopiolaitteet käyttävät perustilanaan ennemminkin lepotilaa kuin automaattista virrankatkaisua. Muutoin niitä käsitellään samoin kuin kopiokoneita.

Käyttötilan testausmenettely

(a)	Testiin kuuluvat tuotetyypit: Toimintatilan mukainen testimenettely on tarkoitettu VII osion B kohdan taulukon 16 määrittelemien tuotteiden mittaukseen.

(b)

Testiparametrit

Tässä osiossa kuvaillaan testiparametrit, joita käytetään toimintatilan mukaisessa testausmenettelyssä mitattaessa tuotteen tehonkulutus.

Verkkoliitettävyys

Tuotteet jotka toimituskokoonpanossa voidaan liittää verkkoon (21) on liitettävä testimenettelyn aikana ainakin yhteen verkkoon. Aktiivisen verkkoliitännän tyyppi on valmistajan päätettävissä ja käytetty tyyppi on raportoitava.

Tuote ei saa ottaa käyttötehoa verkkoliittymästä (esim. Power over Ethernet — ratkaisusta, USB:stä, USB PlusPowerista tai IEEE 1394:stä) jollei tämä ole tuotteen ainoa tehonlähde (s.o. vaihtovirtalähdettä ei ole).

Tuotekokoonpano

Tuotteessa on oltava toimituskokoonpanoa ja käyttösuositusta vastaavat paperinsyöttö- ja muut laitteet. Niiden käyttö testissä on kuitenkin valmistajan itsensä ratkaistavissa (esim. mitä tahansa paperinsyöttöä voidaan käyttää). Kaikki malliin kuuluvat laitteet jotka käyttäjän on tarkoitus asentaa tai kiinnittää (esim. paperinsyöttö) on asennettava ennen testiä.

Jos kosteudentorjuntatoiminnot ovat käyttäjän hallittavissa, ne voidaan kytkeä pois päältä.

Telekopiolaitteiden kohdalla sivu syötetään yksikön asiakirjansyöttölaitteeseen helppoa kopiointia varten. Se voidaan myös asettaa asiakirjansyöttölaitteeseen ennen testin alkamista. Yksikköä ei tarvitse liittää puhelinlinjaan, jollei puhelinlinja ole välttämätön testin suorittamiselle. Esimerkiksi jos telekopiolaiteessa ei ole helppoa kopiointitoimintoa, vaiheen 2 tehtävä lähetetään puhelinlinjan kautta. Telekopiolaitteissa, joissa asiakirjansyöttölaitetta ei ole, sivu asetetaan levyn päälle.

Jos tuotteen toimituskokoonpano sallii automaattisen virrankatkaisun tilan, se on kytkettävä päälle ennen testin suorittamista.

Nopeus

Kun tällä testausmenetelmällä mitataan tehoa, tuotteen on tuotettava kuvia sillä nopeudella, joka vastaa sen toimituskokoonpanon oletusasetuksia. Valmistajan ilmoittamaa maksiminopeutta yksipuoliseen mustavalkotulostukseen vakiokokoiselle paperille käytetään kuitenkin raportointiin.

(c)

Tehonmittausmenetelmä

Kaikki tehonmittaukset on tehtävä IEC 62301 -standardin mukaisesti seuraavin poikkeuksin:

Testauksessa käytettävien jännite/taajuusyhdistelmien määrittäminen: katso Testausolosuhteet ja laitteet ENERGY STAR –kuvantamislaitetuotteille VII osion D kohdan 4 alakohdassa.

Testin aikana käytetyt ylivärähtelyvaatimukset määritellään Kuvantamislaitteiden testausolosuhteet -asiakirjassa, joka on vaatimuksiltaan tiukempi kuin IEC 62301 -standardi.

Tämän toimintatilan mukaisen testausmenetelmän tarkkuusvaatimus on 2 prosenttia kaikissa mittauksissa valmiustehoa lukuun ottamatta. Valmiustehon mittauksen tarkkuusvaatimus on 5 prosenttia Kuvantamislaitteiden tehtaussuhteet –asiakirjan määritelmän mukaan. Kaksi prosenttia on IEC 62301 -standardin mukainen, vaikka IEC-standardi käyttääkin sitä luottamustasolla.

Sellaisten tuotteiden kohdalla, jotka toimivat akkuvirralla ollessaan kytkettyinä irti verkkovirrasta, akku on jätettävä testin ajaksi paikalleen. Mittauksen ei kuitenkaan pidä huomioida aktiivista akunlatausta ylläpitolatauksen lisäksi (toisin sanoen akun tulee olla täyteen ladattu ennen testin aloittamista).

Tuotteet joissa on ulkoinen virtalähde testataan niin, että tuote on liitettynä ulkoiseen virtalähteeseen.

Tavallisesta matalajännitteisestä tasavirrasta tehonsa saavien tuotteiden (esim. USB, USB PlusPower, IEEE 1394 ja Power over Ethernet) on käytettävä soveltuvaa vaihtovirtakäyttöistä tasavirtalähdettä. Tämän vaihtovirtakäyttöisen virtalähteen energiankulutus mitataan ja raportoidaan testattavan kuvantamislaitteen kohdalta. Kun kuvantamislaite saa virtansa USB:n kautta, käytetään virtakäyttöistä keskitintä jota käyttää vain testattava kuvantamislaite. Kun kyseessä on kuvantamislaite, joka saa virtaa Power over Ethernetin tai USB PlusPowerin kautta, on hyväksyttävää mitata tehonjakelulaite sekä laitteen ollessa kytkettynä siihen kiinni että siitä irti ja käyttää tätä eroa kuvantamislaitteen kulutuksena. Valmistajan on vahvistettava, että tämä kuvaa kohtuullisesti yksikön tasavirtakulutusta sekä jonkin verran alennusta virransyöttöön ja jakelun tehottomuuteen.

(d)

Mittausmenetelmä

Ajan mittaamiseen riittää yhden sekunnin tarkkuudella mittaava tavallinen sekuntikello. Kaikki teholuvut kirjataan watteina (W). Taulukko 40 antaa ohjeet toimintatilan mukaisen testausmenetelmän vaiheista.

Huolto/ylläpitotilaa (värikalibrointi mukaan lukien) ei yleisesti lueta mukaan mittauksiin. Kaikki menettelyn mukauttamiset, joita tarvitaan näiden tilojen jättämiseen pois testistä kirjataan.

Kuten edellä on mainittu, kaikki tehomittaukset on suoritettava IEC 62301:n mukaisesti. Laitteen tilan mukaisesti IEC 62301 sanelee välittömän tehomittauksen, viiden minuutin kerääntyneen energian mittauksen tai riittävän pitkän ajan kuluessa kerääntyneen energian, jotta voidaan arvioida sykliset kulutuskuviot. Menetelmästä riippumatta vain tehoarvot raportoidaan.

Taulukko 40

Toimintatilan mukainen testausmenettely

Vaihe

Lähtötila

Toiminta

Kirjataan

Sammutettu

Liitä yksikkö mittariin. Kytke yksikkö päälle. Odota, että yksikkö näyttää valmiustilaa.

–

Valmis

Tulosta, kopioi tai skannaa yksittäinen kuva.

–

Valmis

Mittaa Valmis-teho.

Valmis teho

Valmis

Odota oletusviivettä lepotilaan asti.

Lepotilan oletusviive aika

Lepotila

Mittaa lepotilateho.

Lepotila teho

Lepotila

Odota oletusviivettä automaattiseen virrankatkaisuun asti.

Automaattisen virrankatkaisun oletusviive aika

Automaattinen virrankatkaisu

Mittaa automaattisen virrankatkaisun teho.

Automaattinen virrankatkaisu teho

Sammutettu

Kytke laitteesta virta pois manuaalisesti. Odota, kunnes yksikkö on sammunut.

–

Sammutettu

Mittaa teho virran ollessa pois kytketty.

Sammutettu teho

Huomautuksia:

—	Ennen testin alkua kannattaa tarkistaa tehonhallinnan oletusviiveasetukset ja varmistaa, että ne ovat samat kuin laitetta toimitettaessa.

—	Vaihe 1 – jollei yksikössä ole Valmis-tilaa osoittavaa valoa, käytä aikaa jolloin virrankulutustaso tasaantuu Valmis-tilan tasolle ja kirjaa tämä tuotetestitietoihin.

—

Vaiheet 4 ja 5 – Jos tuotteessa on useampi kuin yksi lepotilataso, toista nämä vaiheet riittävän monta kertaa havaitaksesi kaikki peräkkäiset lepotilavaiheet ja kirjaa tämä tietoihin. Suuren formaatin kopiokoneet ja monikäyttölaitteet, jotka käyttävät lämpötulostusteknologioita, käyttävät yleensä kahden vaiheen lepotilaa. Jos tuotteessa ei ole tätä ominaisuutta, jätä vaiheet 4 ja 5 huomiotta.

—

Vaiheet 4 ja 6 – Oletusviiveen mittaukset on suoritettava rinnakkaisina, jatkuvina vaiheen 4 alusta. Esimerkiksi jos tuote on asetettu siirtymään lepotilaan 15 minuutin kuluttua ja seuraavaan lepotilaan 30 minuuttia ensimmäisen lepotilan alkamisesta, sillä on 15 minuutin oletusviive ensimmäiseen vaiheeseen ja 45 minuutin oletusviive toiseen vaiheeseen.

—	Vaiheet 6 ja 7 – Useimmilla toimintatilan mukaisilla tuotteilla ei ole erillistä automaattisen virrankatkaisun tilaa. Jos tuotteessa ei ole tätä ominaisuutta, jätä vaiheet 6 ja 7 huomiotta.

—	Vaihe 8 – Jos laitteessa ei ole virtakytkintä, odota kunnes se siirtyy vähäisimmän virrankulutuksen tilaan ja kirjaa tämä tieto tuotteen testitietoihin.

(i)

Lisämittaukset tuotteille joissa on DFE-edustakone

Tämä vaihe koskee vain tuotteita, joissa on VII osion A kohdan 29 alakohdassa määritelty DFE-edustakone.

Jos DFE-edustakoneessa on erillinen verkkovirtajohto, riippumatta siitä ovatko johto ja säädin kuvantamislaitteen sisäisiä vai ulkoisia välineitä, tehdään DFE-edustakoneelle yksin viiden minuutin energianmittaus, kun päätuote on Valmis-tilassa. Yksikön on oltava liitettynä verkkoon, jos se toimituskokoonpanossaan on verkkoon liitettävissä.

Jos DFE-edustakoneessa ei ole erillistä verkkovirtajohtoa, valmistajan on eriteltävä DFE-edustakoneen vaatima virta silloin, kun yksikkö kokonaisuudessaan on Valmis-tilassa. Tämä yleensä suoritetaan niin, että otetaan välitön virtamittaus DFE:n tasavirtasisääntulosta ja nostetaan tätä tehotasoa virransyötössä tapahtuneen hävikin korvaamiseksi.

(e)	Viiteluettelo IEC 62301:2005. Household Electrical Appliances – Measurement of Standby Power

ENERGY STAR –kuvantamislaitteiden testausolosuhteet ja –välineet.

Toimintatilan mukaiseen testausmenettelyyn ja tyypillisen virrankulutuksen testausmenettelyyn sovelletaan seuraavia testausolosuhteita. Olosuhteet koskevat kopiokoneita, digitaalisia kopiokoneita, telekopiolaitteita, postimaksukoneita, monikäyttölaitteita, tulostimia ja skannereita.

Alla määritellään ympäristön testausolosuhteet, jotka on varmistettava energian- tai tehonmittauksia varten. Nämä olosuhteet ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että ympäristön olosuhteiden vaihtelut eivät vaikuta testituloksiin ja että testitulokset ovat toistettavissa. Erittely testausvälineistä on testausolosuhteiden jälkeen.

(a)

Testausolosuhteet:

Yleiset vaatimukset

Syöttöjännite (22):	Pohjois-Amerikka/Taiwan:	115 (± 1 %) Volts AC, 60 Hz (± 1 %)
	Eurooppa/Australia/ Uusi-Seelanti	230 (± 1 %) Volts AC, 50 Hz (± 1 %)
	Japani:	100 (± 1 %) Volts AC, 50 Hz (± 1 %)/60 Hz (± 1 %)
		Huomaa: Jännite on ± 4 % tuotteille, joiden maksimiteho on > 1,5 kW
Jännitteen harmoninen kokonaissärö:	< 2 % THD (< 5 % tuotteille, joiden maksimiteho on > 1,5 kW)
Ilman lämpötila:	23 °C ± 5 °C
Suhteellinen kosteus:	10 – 80 %
(Viite: IEC 62301: Household Electrical Appliances – Measurement of Standby Power, Sections 3.2, 3.3)

Painetut tekniset tiedot:

Kaikkien tyypillisen virrankulutuksen testien ja toimintatilan mukaisten testien kohdalla, joissa vaaditaan paperin käyttöä, paperin koon ja peruspainon tulee olla kyseisille markkinoille sopivat seuraavan taulukon mukaisesti:

Paperin koko ja paino

Markkina-alue	Koko	Peruspaino
Pohjois-Amerikka/Taiwan:	8.5” x 11”	75 g/m2
Eurooppa/Australia/ Uusi-Seelanti	A4	80 g/m2
Japani:	A4	64 g/m2

(b)

Testivälineet

Testausmenettelyn tavoitteena on mitata tarkasti tuotteen todellinen virrankulutus (23) Tämä vaatii teho- tai energiamittaria, joka mittaa todellisen RMS-tehon. Tällaisia mittareita on saatavilla useita, ja valmistajien tulee valita sopiva malli huolella. Mittarin valinnassa ja testin suorittamisessa tulee huomioida seuraavat tekijät:

Taajuusvaste: Sähkölaitteet, joissa on kytkentävirtalähde, aiheuttavat ylivärähtelyä (parittoman harmonian tyypillisesti 21:seen asti). Jos tätä ylivärähtelyä ei huomioida virranmittauksessa, tulos on epätarkka. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto suosittelee, että valmistajat käyttäisivät mittareita joiden taajuusvaste on vähintään 3 kHz, joka kattaa ylivärähtelyn 50:nteen saakka, kuten IEC 555 suosittelee.

Resoluutio: Suoraa virrankulutuksen mittausta varten mittausvälineiden resoluution tulee vastata seuraavia IEC 62301:n vaatimuksia:

”Virrankulutuksen mittausinstrumentin resoluution on oltava

—	0,01 W tai enemmän 10 W:n tai vähemmän virrankulutusmittauksiin.

—	0,1 W tai enemmän 10-100 W virrankulutusmittaukseen.

—	1 W tai enemmän 100 W:n tai enemmän virrankulutusmittauksiin” (24).

Lisäksi mittausinstrumentilla on oltava 10 W tai parempi resoluutio, kun mitataan yli 1,5 kW:n virrankulutusta. Kerääntyneen energian mittaukseen vaaditaan resoluutioita, jotka vastaavat yleensä näitä arvoja muunnettuina keskitehoon. Kerääntyneen energian mittauksissa tarvittavan tarkkuuden määräävä luku on mittauskauden korkein tehoarvo eikä keskiarvo, sillä maksimi määrittää mittauslaitteiden ja järjestelyn.

Tarkkuus

Näillä menetelmillä suoritettujen mittausten tarkkuuden tulee kaikissa tapauksissa olla 5 prosenttia tai parempi, vaikka valmistajat yleensä saavuttavatkin tätä parempia tuloksia. Testausmenettelyt voivat määrittää paremman kuin 5 prosentin tarkkuuden joissakin mittauksissa. Saatuaan tietoja nykyisten kuvantamislaitteiden tehotasoista ja saatavilla olevista mittareista valmistajat voivat laskea tulokseen perustuvan maksimivirheen ja mittausalueen jota tuloksen saamiseksi on käytetty. 0,50 W tai vähemmän mittauksiin vaadittu tarkkuus on 0,02 W.

Kalibrointi

Mittarien kalibroinnin on täytynyt tapahtua viimeisten 12 kuukauden kuluessa tarkkuuden varmistamiseksi.

E. Käyttöliittymä

Valmistajia kehotetaan suunnittelemaan tuotteensa IEEE 1621 -standardin mukaisesti: Standardi käyttöliittymäelementteihin sähkölaitteiden virranhallinnassa toimisto/kuluttajaympäristöissä. Standardi luotiin kehitettiin, jotta virranhallintaa saataisiin yhtenäisemmäksi ja intuitiivisemmaksi kaikissa elektronisissa laitteissa. Tietoja tämän standardin kehityksestä on osoitteessa http://eetd.lbl.gov/controls.

F. Voimaantulopäivämäärä

Päivämäärä, jolloin valmistaja saa alkaa merkitä tuotteitaan ENERGY STAR -hyväksytyiksi version 1.0 erittely mukaisesti, määritellään sopimuksen voimaantulopäivänä. Mikä tahansa aiheesta ENERGY STAR –hyväksytty kuvantamislaitteisto aiemmin tehty sopimus päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2007.

Tuotteiden hyväksyntä ja merkintä version 1.0 mukaan:

Version 1.0 tekniset erittelyt astuvat voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2007 lukuun ottamatta digitaalisia kopiokoneita. Kaikkien voimaantulopäivänä tai sen jälkeen valmistettujen tuotteiden, myös aiempien kuvantamislaitevaatimusten mukaisten mallien, on ENERGY STAR –merkinnän saadakseen oltava version 1.0 uusien vaatimusten mukaisia (tämä koskee myös aikaisempien vaatimusten mukaisten tuotteiden uusia toimituseriä). Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää (esim. kuukautta ja vuotta) jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi.

(a)	Vaihe I – Vaihe I alkaa 1 päivänä huhtikuuta 2007. Vaihe I soveltuu kaikkiin tämän erittelyn VII osion B kohdassa kuvattuihin tuotteisiin.

(b)

Vaihe II – Vaihe II alkaa 1 päivänä huhtikuuta 2009. Vaihe II koskee korkeimpia tyypillisen virrankulutuksen tasoja kaikissa tyypillisen virrankulutuksen tuotteissa sekä valmiustasoja ison formaatin toimintatilan mukaisissa tuotteissa ja postimaksukoneissa. Lisäksi voidaan muuttaa määritelmiä, tuotteita joita asia koskee, tapaa jolla asia tuotteita koskee, ja kaikkia tuotteita koskevia tasoja tässä versio 1.0 -erittelyssä. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto tiedottaa sidosryhmille suunnitelmista tehdä tällaisia muutoksia enintään kuusi kuukautta vaiheen I voimaantulopäivän jälkeen.

(c)	Digitaaliset kopiokoneet – Vaihe 1 versio 1.0-erittelystä astuu voimaan digitaalisten monistuslaitteiden kohdalla, kun Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston välinen sopimus on viimeistelty.

Hyväksynnän perimisen estäminen:

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio eivät salli hyväksynnän periyttämistä tämän ENERGY STAR –erittelyn version 1.0 puitteissa. Aiempien versioiden aikana hankittua ENERGY STAR –hyväksyntää ei automaattisesti myönnetä koko tuotemallin eliniäksi. Näin ollen minkä tahansa tuotteen, jota myydään, markkinoidaan tai jonka valmistaja nimeää ENERGY STAR -merkityksi, tulee vastata tuotteen valmistushetkellä voimassa olleita määritelmiä.

G. Erittelyyn tulevat muutokset

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa tätä erittelyä, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat sen hyödyllisyyteen kuluttajille, teollisuudelle tai ympäristölle. Nykyisen toimintatavan mukaisesti muutokset erittelyihin ovat tulosta sidosryhmien keskusteluista. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio arvioivat kausittain markkinoita energiatehokkuutta ja uusia teknologioita silmälläpitäen. Kuten ennenkin, sidosryhmillä on mahdollisuus jakaa tietojaan, esittää ehdotuksia ja ilmaista huolenaiheitaan. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio työskentelevät tiiviisti varmistaakseen, että erittelyssä tunnistetaan markkinoiden energiatehokkaimmat mallit ja energiatehokkuutta parantaneet valmistajat saavat palkkion.

(a)	Väritesti: Saadun testiaineiston, tulevaisuuden kuluttajan mieltymysten ja teknisen kehitysten perusteella Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio voivat muokata tätä erittelyä jossakin vaiheessa siten, että väritulostus liitetään testausmenetelmään.

(b)

Palautumisaika: Yhdysvaltain ympäristönsuojeluministeriö ja Euroopan komissio tarkkailevat tiiviisti kasvavia ja ehdottomia palautumisaikoja, joista raportoivat tyypillisen virrankulutuksen menetelmällä testaavat kumppanit sekä näiden toimittama dokumentaatio suositelluista oletusviiveasetuksista. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio voivat harkita tämän erittelyn muuttamista palautumisajan osalta, jos näyttää ilmeiseltä että valmistajien käytännöt johtavat siihen, että käyttäjä ei voi säätää virranhallintatiloja.

(c)

Käyttötilatuotteiden tarkastelu tyypillisen virrankulutuksen avulla: Saatujen testitulosten, parempien energiansäästömahdollisuuksien ja teknisen kehityksen perusteella Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio voivat muuttaa tätä erittelyä jossakin vaiheessa sellaisten tuotteiden kohdalla, joita nyt käsitellään toimintatilan mukaisella menetelmällä tyypillisen virrankulutuksen menetelmässä, mukaan lukien ison ja pienen formaatin tuotteet sekä mustesuihkutekniikkaan perustuvat tuotteet.

VIII TIETOKONEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET – TARKISTETTU VUODELLE 2007

Seuraavat tietokoneita koskevat vaatimukset astuvat voimaan 20 päivänä heinäkuuta 2007.

Jäljempänä esitetään ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien tietokoneiden tuotespesifikaation versio 4.0. Tuotteen on täytettävä kaikki esitetyt vaatimukset voidakseen saada ENERGY STAR -tunnuksen.

1. MÄÄRITELMÄT

Seuraavassa esitetään tässä asiakirjassa käytettyjen asiaankuuluvien termien määritelmät.

Tietokone: Laite, joka suorittaa loogisia operaatioita ja käsittelee tietoa. Tietokoneet koostuvat vähintään seuraavista osista: 1) keskusyksikkö (CPU) operaatioiden suorittamista varten; 2) tietojen syöttölaitteet, kuten näppäimistö, hiiri, digitointilaite tai peliohjain; sekä 3) näyttöruutu tietojen näyttämistä varten. Näissä vaatimuksissa tietokoneita ovat sekä kiinteät että kannettavat yksiköt, ja niihin kuuluvat pöytätietokoneet, pelikonsolit, integroidut tietokoneet, kannettavat tietokoneet, paneelitietokoneet, työpöydältä hallittavat palvelimet ja työasemat. Vaikka tietokoneiden on kyettävä käyttämään syöttölaitteita ja näyttöruutuja, kuten edellä olevissa 2 ja 3 kohdassa mainitaan, tietokonejärjestelmiin ei tarvitse tämän määritelmän noudattamiseksi kuulua kyseisiä laitteita toimituksen yhteydessä.

Osat

Näyttö: Kaupallisesti saatavilla oleva elektroniikkatuote, jossa näyttöruutu ja siihen liittyvä elektroniikka on sijoitettu yhteiseen koteloon tai tietokoneen koteloon (esim. kannettava tai integroitu tietokone) ja joka pystyy näyttämään tietokoneelta yhden tai useamman tuloliitännän, kuten VGA-, DVI- ja/tai IEEE 1394 -liitännän, kautta tulevaa tietoa. Esimerkkejä näyttöteknologiasta ovat katodisädeputki (CRT) ja nestekidenäyttö (LCD).

Ulkoinen virtalähde: Tietokoneen kuoren ulkopuolisessa erillisessä fyysisessä kotelossa sijaitseva osa, joka on suunniteltu muuntamaan sähköverkosta tuleva vaihtovirtajännite matalammaksi tasavirtajännitteeksi tai -jännitteiksi virran syöttämiseksi tietokoneeseen. Ulkoinen virtalähde on liitettävä tietokoneeseen irrotettavalla tai kiinteästi kytketyllä koiras/naaras-sähköliitännällä, kaapelilla, johdolla tai muulla johtoliitännällä.

Sisäinen virtalähde: Tietokoneen kuoren sisäpuolinen osa, joka on suunniteltu muuntamaan sähköverkosta tuleva vaihtovirtajännite matalammaksi tasavirtajännitteeksi tai -jännitteiksi virran syöttämiseksi tietokoneen osiin. Näissä vaatimuksissa edellytetään, että sisäinen virtalähde sijaitsee tietokoneen kuoren sisällä mutta erillään tietokoneen emolevystä. Virtalähteen on oltava liitettynä verkkopistorasiaan yhdellä kaapelilla, eikä virtalähteen ja verkkovirran välillä saa olla välittäviä virtapiirejä. Lisäksi kaikkien virtalähteen ja tietokoneen osien välisten virtaliitäntöjen on oltava tietokoneen kuoren sisällä (ei ulkoisia kaapeleita virtalähteestä tietokoneeseen tai yksittäisiin osiin). Sisäisiä tasavirta-tasavirta-muuntajia, joita käytetään ulkoisesta virtalähteestä tulevan yhden tasavirtajännitteen muuntamiseen useiksi eri jännitteiksi tietokoneen käyttöön, ei pidetä sisäisinä virtalähteinä.

Tietokonetyypit

Pöytätietokone: Tietokone, jonka keskusyksikkö on tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi tiettyyn paikkaan, kuten pöydälle tai lattialle. Pöytätietokoneita ei ole suunniteltu kannettaviksi ja niissä käytetään ulkoista näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä. Pöytätietokoneet on suunniteltu monenlaisia koti- ja toimistosovelluksia varten, kuten sähköposti, verkkoselaimet, tekstinkäsittely, normaalit grafiikkaohjelmat, pelit jne.

Työpöydältä hallittava palvelin: Työpöydältä hallittava palvelin on tietokone, jossa yleensä käytetään pöytätietokoneen osia tornimuotoisena mutta joka on nimenomaan suunniteltu toimimaan muiden tietokoneiden tai sovellusten isäntänä. Näissä vaatimuksissa tietokoneen pitäminen työpöydältä hallittavana palvelimena edellyttää, että sitä markkinoidaan palvelimena ja että sillä on seuraavat ominaisuudet:

—	se on suunniteltu ja sitä markkinoidaan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevaan direktiiviin 89/336/ETY perustuvan euronormin EN55022:1998 mukaisena B-luokan tuotteena eikä siinä voi olla enempää kuin yksi suoritin (1 pistoke emolevyssä);

—	se on suunniteltu jalustalle, torniin tai muuhun muotoon, joka on samanlainen kuin pöytätietokoneilla, siten että kaikki tietojenkäsittely, tallennus ja verkkoliitännät sijaitsevat yhdessä kotelossa/tuotteessa;

—	se on suunniteltu toimimaan korkean luotettavuus- ja käytettävyysasteen sovellusympäristössä, jossa tietokoneen on oltava toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa ja jossa ennakoimattomia käytön keskeytyksiä on erittäin vähän (joitakin tunteja vuodessa);

—	se kykenee toimimaan monen samanaikaisen käyttäjän ympäristössä palvellen useita käyttäjiä verkkoon kytkettyjen asiakasyksiköiden kautta; ja

—	se toimitetaan varustettuna alan teollisuuden hyväksymällä, palvelinsovelluksille tarkoitetulla käyttöjärjestelmällä (esimerkiksi Windows NT, Windows 2003 Server, Mac OS X Server, OS/400, OS/390, Linux, Unix ja Solaris).

Työpöydältä hallittavat palvelimet on suunniteltu suorittamaan sellaisia toimintoja kuin tietojenkäsittely muille järjestelmille, verkkoinfrastruktuuripalvelujen tarjoaminen (esimerkiksi arkistointi), tietojen tallennustilan tarjoaminen sekä WWW-palvelimena toimiminen.

Nämä vaatimukset eivät koske keskisuuria tai suuria palvelimia, jotka näissä vaatimuksissa määritellään seuraavasti:

—	se on suunniteltu ja sitä markkinoidaan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevaan direktiiviin 89/336/ETY perustuvan euronormin EN55022:1998 mukaisena A-luokan tuotteena ja se on suunniteltu siten, että siinä voi olla yksi suoritin tai kaksi suoritinta (1 tai useampia pistokkeita emolevyssä);

—

sitä markkinoidaan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevaan direktiiviin 89/336/ETY perustuvan euronormin EN55022:1998 mukaisena B-luokan tuotteena, mutta sen laitteistoa on laajennettu A-luokan tuotteesta, ja se on suunniteltu siten, että siinä voi olla yksi suoritin tai kaksi suoritinta (1 tai useampia pistokkeita emolevyssä);

—	se on suunniteltu ja sitä markkinoidaan sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevaan direktiiviin 89/336/ETY perustuvan euronormin EN55022:1998 mukaisena B-luokan tuotteena ja se on suunniteltu siten, että siinä voi olla vähintään kaksi suoritinta (2 pistoketta emolevyssä).

Pelikonsolit: Erillisiä tietokoneita, joiden ensisijainen käyttötarkoitus on videopelien pelaaminen. Näissä vaatimuksissa edellytetään, että pelikonsolit käyttävät tyypillisiin tietokoneen osiin perustuvaa laitearkkitehtuuria (esimerkiksi suorittimet, järjestelmämuisti, videoarkkitehtuuri, optiset ja/tai kiintolevyasemat, jne.). Pelikonsolien ensisijainen syöttölaite on erityinen kädessä pidettävä ohjain perinteisemmissä tietokonetyypeissä käytettävien hiiren tai näppäimistön sijasta. Pelikonsolit on lisäksi varustettu audiovisuaalisella lähtöliitännällä, jonka avulla ensisijaisena näyttönä käytetään televisiota ulkoisen tai integroidun näyttöruudun sijasta. Näissä laitteissa ei yleensä käytetä perinteistä käyttöjärjestelmää, vaan niillä suoritetaan erilaisia multimediatoimintoja, kuten DVD- ja CD-levyjen toistoa, digitaalikuvien katselua sekä digitaalisen musiikin toistoa.

Integroitu tietokone: Pöydällä pidettävä järjestelmä, jossa tietokone ja näyttö toimivat yhtenä yksikkönä, joka saa käyttämänsä vaihtovirran yhdellä kaapelilla. Integroituja tietokoneita on kahdenlaisia: joko 1) järjestelmä, jossa näyttö ja tietokone on fyysisesti yhdistetty yhteen yksikköön; tai 2) järjestelmä, joka on pakattu yhdeksi järjestelmäksi, jossa näyttö on erillinen mutta liitetty päärunkoon tasavirtajohdolla ja jossa sekä tietokone että näyttö saavat virtansa yhdestä virtalähteestä. Integroidut tietokoneet ovat pöytätietokoneiden alalaji, joten ne on yleensä suunniteltu suorittamaan samanlaisia toimintoja kuin pöydällä pidettävät järjestelmät.

Kannettavat tietokoneet ja paneelitietokoneet: Tietokone, joka on erityisesti suunniteltu kannettavaksi ja käytettäväksi pitkiä aikoja ilman suoraa yhteyttä vaihtovirtalähteeseen. Kannettavien ja paneelitietokoneiden on käytettävä integroitua näyttöruutua ja niiden on kyettävä toimimaan integroidun akun tai muun kannettavan virtalähteen avulla. Lisäksi useimmissa kannettavissa ja paneelitietokoneissa käytetään ulkoista virtalähdettä ja niissä on integroitu näppäimistö ja osoitinlaite, joskin paneelitietokoneissa käytetään kosketusnäyttöjä. Kannettavat ja paneelitietokoneet on yleensä suunniteltu suorittamaan samanlaisia toimintoja kuin pöytätietokoneet mutta kannettavassa laitteessa. Näissä vaatimuksissa telakointiasemia pidetään lisälaitteina, minkä vuoksi jäljempänä 3 osan taulukossa 41 esitetyissä kannettaviin tietokoneisiin liittyvissä energiatehokkuustasoissa niitä ei oteta huomioon.

Työasema: Näissä vaatimuksissa tietokoneen on täytettävä seuraavat edellytykset, jotta sitä voidaan pitää työasemana:

—	sitä markkinoidaan työasemana;

—	sen keskimääräinen vikaväli (MTBF) on vähintään 15000 tuntia joko Bellcore TR-NWT-000332-standardin (numero 6, 12/97) mukaisesti tai kerättyjen tietojen perusteella; ja

—	se tukee itsekorjaavaa koodia (ECC) ja/tai puskuroitua muistia.

Lisäksi työasemalla on oltava kolme seuraavista kuudesta valinnaisesta ominaisuudesta:

—	siinä on lisävirran tuki tehokasta grafiikkaa varten (eli PCI-E-väylää käyttävä 6-nastainen 12 voltin lisävirransyöttö);

—	järjestelmä on johdotettu emolevyssä nopeammalle kuin 4x PCI-E-väylälle grafiikkakorttipaikan tai -paikkojen ja/tai PCI-X-tuen lisäksi;

—	se ei tue UMA-grafiikkaa (Uniform Memory Access);

—	siinä on vähintään viisi PCI-, PCIe- tai PCI-X-korttipaikkaa;

—	se kykenee tukemaan kahden tai useamman suorittimen moniprosessorijärjestelmää (tuettava fyysisesti erillisiä suoritinpaketteja tai -pistokkeita, joihin yhden moniydinsuorittimen tuki ei riitä); ja/tai

—	sen ilmoitetaan olevan vaatimustenmukainen vähintään kahden itsenäisen ohjelmistoyrityksen (ISV) tuotesertifikaatin avulla; nämä sertifiointiprosessit voivat olla kesken, mutta ne on saatettava päätökseen kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta.

Toimintatilat

Käyttämättä-tila: Tietokoneita testattaessa ja hyväksyttäessä näiden vaatimusten mukaisesti käyttämättä-tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa käyttöjärjestelmä ja muut ohjelmat on kokonaan ladattu, tietokone ei ole lepotilassa ja toiminta rajoittuu niihin perussovelluksiin, jotka järjestelmä käynnistää oletusarvoisesti.

Lepotila: Virransäästötila, johon tietokone kykenee siirtymään automaattisesti oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä tai manuaalisen valinnan tuloksena. Tietokone, jossa on lepotilavalmius, voi ”herätä” nopeasti verkkoyhteyksien tai käyttöliittymälaitteiden toiminnan tuloksena. Näissä vaatimuksissa lepotila vastaa soveltuvin osin ACPI:n järjestelmätason S3-tilaa (keskeytys RAM-muistiin).

Valmiustilan taso (Pois päältä -tila): Virrankulutuksen taso alhaisimmassa virrankäyttötilassa, jota käyttäjä ei voi kytkeä päältä (tai muuten muuttaa) ja joka voi kestää määräämättömän ajan, kunhan laite on kytketty päävirtalähteeseen ja sitä käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Näissä vaatimuksissa valmiustila vastaa soveltuvin osin ACPI:n järjestelmätason S4- ja S5-tilaa.

Verkkoyhteydet ja virrankäytön hallinta

Verkkoliitäntä: Osat (laitteistot ja ohjelmistot), joiden ensisijaisena tarkoituksena on tehdä tietokone kykeneväksi viestintään yhden tai useamman verkkoteknologian kautta. Näiden vaatimusten mukaisuuden testaamisessa verkkoliitännällä tarkoitetaan IEEE 802.3 -standardin mukaista Ethernet-johtoliitäntää.

Aktiiviseen toimintatilaan siirtävä tapahtuma: Käyttäjän suorittama, ohjelmoitu tai ulkoinen tapahtuma tai ärsyke, joka aiheuttaa tietokoneen siirtymisen lepo- tai valmiustilasta aktiiviseen toimintatilaan. Esimerkkejä tällaisista tapahtumista ovat (ei-tyhjentävä luettelo): hiiren liikuttaminen, näppäimistön käyttö tai tietokoneen näppäimen painallus ja ulkoisten tapahtumien ollessa kyseessä kauko-ohjaimella taikka verkon tai modeemin kautta välitetty ärsyke.

P.	Aktiiviseen toimintatilaan siirtyminen verkkopyynnön tuloksena (Wake On LAN, WOL): Toiminto, jonka avulla tietokone voi siirtyä lepo- tai valmiustilasta aktiiviseen toimintatilaan saadessaan verkosta tätä koskevan pyynnön.

2. TUNNUKSEN SAAMISEEN OIKEUTETUT TUOTTEET

Tietokoneen on vastattava edellä olevassa 1 osassa esitettyä tietokoneen määritelmää sekä jotakin tuotetyyppimääritelmää voidakseen saada ENERGY STAR -tunnuksen. On syytä huomata, että Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio tutkivat muita tietokonetyyppejä kuten kevyitä asiakaskoneita mahdollisten 2-tason vaatimusten osalta. Seuraavassa taulukossa on luettelo tietokonetyypeistä, jotka voivat saada ENERGY STAR -tunnuksen (ja jotka eivät voi sitä saada).

Erittelyn versioon 4.0 kuuluvat tuotteet

Tuotteet, jotka eivät kuulu erittelyn versioon 4.0

a. Pöytätietokoneet

b. Pelikonsolit

c. Integroidut tietokonejärjestelmät

d. Kannettavat tietokoneet ja paneelitietokoneet

e. Työpöydältä hallittavat palvelimet

f. Työasemat

g. Keskisuuret ja suuret palvelimet (kuten ne on määritelty 1 osan F kohdassa)

h. Kevyet asiakaskoneet / korttitietokoneet

c. Käsi- ja taskutietokoneet

3. ENERGIATEHOKKUUS- JA VIRRANHALLINTAVAATIMUKSET

Tietokoneiden on täytettävä jäljempänä esitetyt vaatimukset voidakseen saada ENERGY STAR -tunnuksen. Tasojen 1 ja 2 voimaantulopäivämääriä käsitellään näiden vaatimusten 5 osassa.

A. Tason 1 vaatimukset – voimaantulopäivä 20. heinäkuuta 2007

Virtalähteen tehokkuusvaatimukset

Sisäistä virtalähdettä käyttävät tietokoneet: 80 prosentin vähimmäistehokkuus 20, 50 ja 100 prosentin nimellisteholla ja tehokerroin yli 0,9 nimellistehon ollessa 100 prosenttia.

Ulkoista virtalähdettä käyttävät tietokoneet: Täytettävä ENERGY STAR -vaatimukset tai kuormittamattoman ja aktiivisen toimintatilan tehokkuustasot, jotka on määritelty yksijännitteisiä ulkoisia vaihto- ja tasavirtalähteitä koskevissa ENERGY STAR -ohjelman vaatimuksissa. ENERGY STAR -vaatimukset ja vaatimustenmukaisten tuotteiden luettelo ovat osoitteessa www.energystar.gov/powersupplies. Huom: Tätä toimintaan liittyvää vaatimusta sovelletaan myös sellaisiin useaa lähtöjännitettä tuottaviin ulkoisiin virtalähteisiin, jotka on testattu jäljempänä 4 osassa eritellyn, sisäisiä virtalähteitä koskevan testimenetelmän mukaisesti.

Toimintatilan tehokkuusvaatimukset

Pöytätietokoneiden luokat käyttämättä-tilan vaatimusten osalta: Käyttämättä-tilan tasojen määrittämiseksi pöytätietokoneiden (mukaan lukien integroidut tietokoneet, työpöydältä hallittavat palvelimet ja pelikonsolit) on täytettävä joko A-, B- tai C-luokan vaatimukset seuraavien määritelmien mukaisesti:

A-luokka: Kaikkia pöytätietokoneita, jotka eivät vastaa jäljempänä esitettyä joko B- tai C-luokan määritelmää, pidetään ENERGY STAR -vaatimusten A-luokkaan kuuluvana.

B-luokka: Täyttääkseen B-luokan vaatimukset pöytätietokoneissa on oltava:

—	moniydinsuoritin tai -suorittimia taikka useampi kuin yksi erillinen suoritin, ja

—	vähintään 1 gigatavu järjestelmämuistia.

C-luokka: Täyttääkseen C-luokan vaatimukset pöytätietokoneissa on oltava:

—	moniydinsuoritin tai -suorittimia taikka useampi kuin yksi erillinen suoritin, ja

—	näytönohjain, jossa on yli 128 megatavua varattua, ei-jaettua muistia.

Edellä olevien vaatimusten lisäksi C-luokkaan kuuluvien mallien kokoonpanossa on oltava vähintään kaksi seuraavista kolmesta ominaisuudesta:

—	vähintään 2 gigatavua järjestelmämuistia;

—	TV-viritin ja/tai videosieppausvalmius, jossa on teräväpiirtotuki; ja/tai

—	vähintään 2 kiintolevyasemaa.

Kannettavien tietokoneiden luokat käyttämättä-tilan vaatimusten osalta: Käyttämättä-tilan tasojen määrittämiseksi kannettavien tietokoneiden ja paneelitietokoneiden on täytettävä joko A- tai B-luokan vaatimukset seuraavien määritelmien mukaisesti:

A-luokka: Kaikkia kannettavia tietokoneita, jotka eivät vastaa jäljempänä esitettyä B-luokan määritelmää, pidetään ENERGY STAR -vaatimusten A-luokkaan kuuluvana.

B-luokka: Täyttääkseen B-luokan vaatimukset kannettavissa tietokoneissa on oltava:

—	näytönohjain, jossa on vähintään 128 megatavua varattua, ei-jaettua muistia.

Työasemien tasot: Työasemien tasot määritellään käyttämällä yksinkertaistettua tyypillisen virrankulutuksen (TEC) lähestymistapaa, jossa valmistajat voivat käyttää hyväksi eri toimintatilojen välisiä energiankulutuseroja kullekin toimintatilalle annettavan painotuskertoimen avulla. Lopullinen taso perustuu TEC-tehotasoon (PTEC), joka määritetään seuraavalla kaavalla:

PTEC = 0,1 * PStandby + 0,2 * PSleep + 0,7 * PIdle

jossa PStandby on valmiustilassa mitattu teho, PSleep on lepotilassa mitattu teho ja PIdle on käyttämättä-tilassa mitattu teho. Tätä PTEC-arvoa verrataan sen jälkeen TEC-budjettiin, joka määräytyy kiinteänä prosenttiosuutena järjestelmän maksimitehosta ja johon kuuluu lisämäärä asennettujen kiintolevyasemien osalta taulukossa 41 olevassa yhtälössä esitetyllä tavalla. Testausmenetelmä työasemien maksimitehon määrittämiseksi on lisäyksessä A olevassa 4 osassa. Tehotasovaatimukset: Seuraavissa taulukoissa esitetään 1-tason vaatimuksissa edellytetyt tehomäärät. Taulukossa 41 esitetään perusvaatimukset ja taulukossa 42 esitetään WOL-ominaisuutta koskevat tehon lisämäärät. Niiden tuotteiden osalta, jotka täyttävät

WOL-valmiutta koskevan vaatimuksen joko lepo- tai valmiustilassa, kyseisen mallin on noudatettava taulukossa 41 esitettyä energiatasoa lisättynä taulukon 42 asiaankuuluvilla määrillä. Huom: Tuotteissa, joiden lepotilan tasot vastaavat valmiustilan tehovaatimuksia, ei tarvitse olla erillistä valmiustilaa (Pois päältä -tila) ja ne voivat täyttää tämän vaatimuksen pelkkää lepotilaa käyttämällä.

Taulukko 41:

Tason 1 energiatehokkuusvaatimukset

Tuotetyyppi	Tason 1 vaatimukset
Pöytätietokoneet, integroidut tietokoneet, työpöydältä hallittavat palvelimet ja pelikonsolit	Valmiustila (Pois päältä -tila): ≤ 2,0 W Lepotila: ≤ 4,0 W Käyttämättä-tila: A-luokka: ≤ 50,0 W B-luokka: ≤ 65,0 W C-luokka: ≤ 95,0 W Huom: Edellä oleva lepotilan taso ei koske työpöydältä hallittavia palvelimia (kuten ne on määritelty 1 osan F kohdassa).
Kannettavat tietokoneet ja paneelitietokoneet	Valmiustila (Pois päältä -tila): ≤ 1,0 W Lepotila: ≤ 1,7 W Käyttämättä-tila: A-luokka: ≤ 14,0 W B-luokka: ≤ 22,0 W
Työasemat	TEC-tehotaso (PTEC): ≤ 0,35 * [PMax + (# HDDs * 5)] W Huom: jossa PMax on järjestelmän vaatima maksimiteho testattuna lisäyksessä A olevassa 4 osassa olevalla testausmenetelmällä, ja #HDDs on järjestelmään asennettujen kiintolevyasemien lukumäärä.

Taulukko 42:

Tason 1 ominaisuuksien lisämäärät lepo- ja valmiustilan osalta

Ominaisuus

Tehon lisämäärä

Wake On LAN (WOL)

+0,7 W lepotilassa

+0,7 W valmiustilassa

Vaatimukset täyttävät tietokoneet, joilla on virranhallintaominaisuuksia: Määritettäessä, olisiko mallit hyväksyttävä vaatimustenmukaisiksi WOL:n kanssa vai ilman sitä, on noudatettava seuraavia edellytyksiä:

Valmiustila: Valmiustilan osalta tietokoneet on testattava ja niistä on raportoitava sellaisina, kuin ne on toimitettu. Mallit, jotka toimitetaan WOL-ominaisuus käytettävissä valmiustilassa, olisi testattava WOL-ominaisuus aktivoituna ja hyväksyttävä vaatimustenmukaisiksi soveltaen edellä taulukossa 42 olevaa valmiustilan lisämäärää. Vastaavasti tuotteet, jotka toimitetaan WOL-ominaisuus poissa käytöstä valmiustilassa, on testattava WOL-ominaisuus poissa käytöstä ja niiden on täytettävä taulukossa 41 olevat valmiustilaa koskevat perusvaatimukset.

Lepotila: Tietokoneet on testattava ja niistä on raportoitava sellaisina, kuin ne on lepotilan osalta toimitettu. Tason 1 virranhallintavaatimuksissa (3 osan A osan 3 alakohta) määriteltyjen yrityskanavien kautta myytävät mallit on testattava, hyväksyttävä vaatimustenmukaisiksi ja toimitettava WOL-ominaisuus aktivoituna. Suoraan kuluttajille tavallisten vähittäismyyntikanavien kautta meneviä tuotteita ei tarvitse toimittaa

WOL-ominaisuus aktivoituna lepotilassa, ja ne voidaan testata, hyväksyä vaatimustenmukaisiksi ja toimittaa WOL-ominaisuus käytettävissä tai poissa käytöstä. Sekä yrityskanavien kautta että suoraan kuluttajille myytävät mallit on testattava WOL-ominaisuus käytettävissä ja poissa käytöstä ja niiden on täytettävä kummankin tason vaatimukset. Järjestelmiä, jotka valmistaja on asiakkaan pyynnöstä ennalta varustanut mahdollisilla virranhallinnan lisäpalveluilla, ei tarvitse testata kyseiset toiminnot aktivoituina edellyttäen, että toiminto ei tosiasiassa ole aktiivinen ennen loppukäyttäjän tiettyä toimintaa (toisin sanoen valmistajan on testattava ennalta varustetussa tilassa eikä hänen tarvitse ottaa huomioon virrankulutusta sen jälkeen, kun varustus otetaan täysin käyttöön).

Virranhallintavaatimukset

Toimitusta koskeva vaatimus: Tuotteet on toimitettava sellaisina, että näyttö siirtyy lepotilaan, kun sitä ei ole käytetty 15 minuuttiin. Kaikki tuotteet, lukuun ottamatta työpöydältä hallittavia palvelimia, joita tämä vaatimus ei koske, on toimitettava sellaisina, että tuote siirtyy lepotilaan, kun sitä ei ole käytetty 30 minuuttiin. Tuotteissa voi olla useampia kuin yksi virransäästötila, mutta nämä ehdotetut vaatimukset koskevat lepotilaa sellaisena kuin se on määritelty näissä vaatimuksissa. Jos tietokoneessa on aktiivisia Ethernet-verkkoyhteyksiä, joiden nopeus on 1 GB/s, niiden nopeutta on vähennettävä siirryttäessä lepo- tai valmiustilaan. Kaikissa tietokoneissa niiden jakelukanavasta riippumatta on oltava mahdollisuus ottaa käyttöön ja poistaa käytöstä WOL-ominaisuus lepotilassa. Yrityskanavien kautta toimitetuissa järjestelmissä on Wake On LAN (WOL) -ominaisuuden oltava käytettävissä lepotilassa, kun järjestelmää käytetään vaihtovirralla (toisin sanoen kannettavissa tietokoneissa WOL-ominaisuus voidaan poistaa automaattisesti käytöstä, kun niitä käytetään kannettavan virtalähteen avulla). Näissä vaatimuksissa 'yrityskanavat' määritellään myyntikanaviksi, joita tavallisesti käyttävät suuret ja keskisuuret yritykset, valtion laitokset sekä oppilaitokset ja joissa tarkoituksena on yksilöidä laitteita, joita tullaan käyttämään hallinnoiduissa

asiakas-palvelinympäristöissä. Kaikissa tietokoneissa, joissa WOL-ominaisuus on käytettävissä, mahdollisten suorien pakettisuodattimien on oltava käytettävissä ja asetettu alan standardin mukaiseen oletuskokoonpanoon. Siihen asti kunnes yhdestä (tai useammasta) standardista päästään yhteisymmärrykseen, kumppaneita pyydetään toimittamaan suoran pakettisuodattimen kokoonpanonsa Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle julkaistavaksi tämän www-sivustolla ja kokoonpanostandardia koskevan keskustelun ja kehitystyön edistämiseksi. Järjestelmien, joissa lepotilassa pysyy yllä täysi verkkoliitettävyys siten, että verkkoyhteyden tila on täysin toimiva kuten käyttämättä-tilassa, voidaan katsoa täyttävän WOL-ominaisuuden käytettävyyttä koskevan vaatimuksen, ja ne voidaan hyväksyä vaatimustenmukaisiksi soveltamalla vastaavaa WOL-ominaisuuden lisämäärää.

Kaikki yritysasiakkaille toimitetut laitteet on voitava siirtää lepotilasta aktiiviseen toimintatilaan sekä kauko-ohjattujen että ajastettujen tapahtumien avulla. Jos nämä asetukset ovat valmistajan hallittavissa (eli määritelty laitteistoasetusten eikä ohjelmistoasetusten avulla), valmistajan on varmistettava, että näitä asetuksia voi hallinnoida keskitetysti asiakkaan toiveiden mukaan valmistajan toimittamilla välineillä.

Käyttäjälle annettavia tietoja koskeva vaatimus: Sen varmistamiseksi, että ostajat/käyttäjät saavat asianmukaista tietoa virranhallinnan eduista, valmistaja liittää jokaisen tietokoneen mukaan yhden seuraavista:

—	tietoja ENERGY STAR -tunnuksesta ja virranhallinnan eduista käyttäjän oppaassa joko paperikopiona tai sähköisenä kopiona. Näiden tietojen olisi oltava käyttöohjeen alkuosassa; tai

—	ENERGY STAR -tunnusta ja virranhallinnan etuja koskeva teksti pakkauksessa tai laatikossa.

Kumpaankin vaihtoehtoon on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

—	ilmoitus siitä, että tietokone on toimitettu virranhallintaominaisuus käytettävissä, sekä siihen liittyvät aika-asetukset; ja

—	ohje tietokoneen siirtämiseksi oikein lepotilasta aktiiviseen toimintatilaan.

B. Tason 2 vaatimukset – voimaantulopäivä 1. tammikuuta 2009

1 a.	Tason 2 energiatehokkuuden suoritusarvot Kaikilta tietokoneilta edellytetään seuraavien energiayksikkökohtaisten vähimmäissuoritusarvojen täyttämistä: Energiatehokkuus ohjelmiston ja siihen liittyvillä tasoilla: määritellään myöhemmin - TAI -

1 b.

Tason 2 väliaikaiset käyttämättä-tilaa koskevat vaatimukset

Jos energiatehokkuuden suoritusarvot ja niihin liittyvät energiatehokkuustasot eivät ole valmiina, jotta ne voisivat tulla voimaan 1. tammikuuta 2009, väliaikaiset 2-tason vaatimukset tulevat automaattisesti voimaan ja pysyvät voimassa, kunnes kyseinen viitearvo vahvistetaan. Tämä väliaikainen 2-taso käsittää tarkistetut käyttämättä-tilan tasot kaikille tietokonetyypeille (sekä 1-tasoon kuuluville että tarvittaessa muille [kuten kevyet asiakaskoneet]) siten, että tarkoituksena on saada sen piiriin energiatehokkuudeltaan parhaat 25 prosenttia tietokoneista.

Väliaikaisen 2-tason vaiheen aikana tarkastellaan uudelleen myös muita aiheita, muun muassa seuraavia:

—	käyttämättä-tilan tasot kannettavissa tietokoneissa ja integroiduissa tietokoneissa, joissa energiankäyttöön sisällytetään näyttöjen käyttämä energia;

—	pöytätietokoneiden eri luokkien väliset määrälliset eroavuudet (esimerkiksi näyttömuistin megatavumäärä, suorittimen ytimien lukumäärä tai järjestelmämuistin megatavumäärä) sen varmistamiseksi, että näiden eroavuuksien osalta pysytään ajan tasalla;

—	lepotilan tasot työpöydältä hallittavissa palvelimissa; ja

—	virranhallinnan lisävälineitä, kuten järjestelmää lepo- ja valmiustilassa palvelevia suorittimia, koskevat lisämäärät, jotka voivat auttaa tietokoneiden virranhallinnan käyttöönotossa.

Jos väliaikainen 2-taso pannaan täytäntöön, Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio tarkastelevat näitä aiheita uudelleen ja viimeistelevät uudet tasot viimeistään kuusi kuukautta ennen 2-tason voimaantulopäivää.

Virranhallintavaatimukset

Edellä esitettyjen 1-tasoa koskevien vaatimusten lisäksi ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien tietokoneiden on pidettävä yllä täyttä verkkoliitettävyyttä lepotilassa alalla hyväksytyn tietokoneympäristöstä riippumattoman standardin mukaisesti. Kaikkien tietokoneiden on niiden tietoliikennetason ollessa alhainen vähennettävä verkkoyhteysnopeuksiaan minkä tahansa sellaisen alalla hyväksytyn standardin mukaisesti, johon sisältyy nopeat siirtymät eri yhteysnopeuksien välillä.

C. Vapaaehtoiset vaatimukset

Käyttöliittymä: Vaikkei se olekaan pakollista, valmistajia kehotetaan suunnittelemaan tuotteensa noudattaen virranhallinnan käyttöliittymästandardia IEEE 1621 (joka tunnetaan virallisesti nimellä ”Standardi käyttöliittymäelementteihin sähkölaitteiden virranhallinnassa toimisto/kuluttajaympäristöissä”). IEEE 1621 -standardia noudattamalla virranhallintaa voidaan saada yhtenäisemmäksi ja intuitiivisemmaksi kaikissa elektronisissa laitteissa. Lisätietoja tästä standardista on osoitteessa http://eetd.LBL.gov/Controls.

4. TESTAUSMENETTELYT

Valmistajien on itse testattava ENERGY STAR -ohjeita noudattavat mallinsa ja ilmoitettava ne vaatimusten mukaisiksi.

—	Näitä testejä suorittaessaan kumppani sitoutuu käyttämään jäljempänä taulukossa 43 vahvistettuja testausmenettelyjä.

—	Testituloksista on raportoitava joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle.

Muut testaus- ja raportointivaatimukset eritellään seuraavassa.

Käyttämättä-tilan testaukseen vaadittavien yksiköiden määrä: Valmistajat voivat aluksi testata yhtä yksikköä vaatimustenmukaisuuden määrittämiseksi. Jos alkuperäinen testattu yksikkö täyttää käyttämättä-tilan enimmäistehotason mutta jää enintään 10 prosentin päähän kyseisestä tasosta, samasta mallista on testattava toinenkin yksikkö, jolla on sama kokoonpano. Valmistajien on raportoitava molempien yksiköiden saamat arvot käyttämättä-tilan osalta. ENERGY STAR -vaatimukset täyttääkseen molempien yksiköiden on noudatettava kyseisen tuoteluokan käyttämättä-tilan enimmäistasoa. Huom: Lisätestausta vaaditaan vain käyttämättä-tilan vaatimustenmukaisuuden määrittämisessä; lepo- ja valmiustilan osalta vaaditaan vain yhden yksikön testaamista. Seuraava esimerkki kuvaa tätä periaatetta:

A-luokkaan kuuluvien pöytätietokoneiden on noudatettava enintään 50 watin tehotasoa käyttämättä-tilassa, jolloin 45 wattia vastaa lisätestauksen 10 prosentin kynnystä. Mallin vaatimustenmukaisuuden testauksessa tulevat kysymykseen seuraavat skenaariot:

—	Jos ensimmäisen testiyksikön mittaustulokseksi saadaan 44 wattia, testejä ei tarvita lisää ja malli täyttää vaatimuksen (44 watin teho merkitsee, että malli on 12 prosenttia energiatehokkaampi kuin mitä vaatimuksessa edellytetään ja jää siis 10 prosentin kynnysarvon ulkopuolelle).

—	Jos ensimmäisen testiyksikön mittaustulokseksi saadaan 45 wattia, testejä ei tarvita lisää ja malli täyttää vaatimuksen (45 watin teho merkitsee, että malli on tasan 10 prosenttia energiatehokkaampi kuin mitä vaatimuksessa edellytetään).

—	Jos ensimmäisen testiyksikön mittaustulokseksi saadaan 47 wattia, on testattava vielä yksi testiyksikkö (47 watin teho merkitsee, että malli on vain 6 prosenttia energiatehokkaampi kuin mitä vaatimuksessa edellytetään ja jää siis 10 prosentin kynnysarvon sisäpuolelle).

—	Jos kahden testiyksikön mittauksissa tuloksiksi saadaan 47 ja 51 wattia, malli ei täytä ENERGY STAR -vaatimuksia (vaikka keskiarvo onkin 49 wattia), koska yksi arvoista (51) ylittää ENERGY STAR -enimmäisarvon.

—	Jos kahden testiyksikön mittauksissa tuloksiksi saadaan 47 ja 49 wattia, malli täyttää ENERGY STAR -vaatimuksen, koska molemmat arvot noudattavat ENERGY STAR -enimmäisarvoa 50 wattia.

Eri jännitteiden/taajuuksien yhdistelmillä toimivat mallit: Valmistajien on testattava tuotteensa pitäen lähtökohtana niitä markkinoita, joilla ne myydään ja joilla niitä mainostetaan ENERGY STAR -vaatimukset täyttävinä. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja ENERGY STAR -kumppanivaltiot ovat sopineet taulukosta, jossa on kolme jännite/taajuusyhdistelmää testausta varten. Yksityiskohdat kansainvälisistä jännite/taajuusyhdistelmistä eri markkinoilla on selvitetty testausmenetelmää koskevassa lisäyksessä A olevassa Testausolosuhteet-osiossa.

Sellaisten tuotteiden kohdalla, joita myydään useilla kansainvälisillä markkinoilla ENERGY STAR -tunnuksella varustettuina ja jotka siten on hyväksytty toimimaan useilla eri jännitteillä, valmistajan on testattava ja raportoitava vaadittava sähkönkulutus tai tehokkuusarvot kaikilla tarvittavilla jännite/taajuusyhdistelmillä. Esimerkki: valmistaja toimittaa samaa mallia Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Valmistajan on mitattava, varmistettava vastaavuus ja raportoitava testiarvot sekä 115V/60Hz- että 230V/50Hz-määräisinä, jotta tuotteelle saadaan ENERGY STAR -tunnus molemmilla markkinoilla. Jos malli täyttää ENERGY STAR -vaatimukset vain yhdellä jännite/taajuusyhdistelmällä (esim. 115V/60Hz), se voidaan hyväksyä ja sitä voidaan markkinoida ENERGY STAR -tunnuksella vain niillä alueilla, joilla testattu jännite/taajuusyhdistelmä on käytössä (esim. Pohjois-Amerikka ja Taiwan).

Taulukko 43

Testausmenettelyt toimintatilojen mittaamiseksi

Erittelyn vaatimus

Testausmenetelmä

Lähde

Valmiustila (Pois päältä -tila), lepotila, käyttämättä-tila sekä enimmäisteho

ENERGY STAR -tietokonetestimenetelmä (versio 4.0)

Lisäys A

Virtalähteen tehokkuus

IPS: sisäisten virtalähteiden tehokkuuden testimenetelmä

EPS: ulkoisten virtalähteiden ENERGY STAR -testimenetelmä

IPS: www.efficientpowersupplies.org

EPS: www.energystar.gov/powersupplies

Vaatimukset täyttävät tuoteperheet: Ulkoasua lukuun ottamatta edellisestä vuodesta muuttumattomina pysyneistä malleista ei tarvitse toimittaa uusia testituloksia vaatimustenmukaisuuden säilyttämiseksi, kunhan mallin tekninen erittely ei ole muuttunut. Jos tuotemalli tuodaan markkinoille tuoteperheenä tai sarjana, useina eri kokoonpanoina tai useantyylisinä, kumppani voi raportoida tuotteen ja ilmoittaa sen vaatimustenmukaiseksi yhdellä mallinumerolla, kunhan kaikki tuoteperheen tai -sarjan mallit täyttävät jommankumman seuraavista vaatimuksista:

—	Samalle alustalle rakennetut ja koteloa tai väriä lukuun ottamatta identtiset tietokoneet voidaan todeta vaatimusten mukaisiksi antamalla testaustiedot vain yhdestä tyypillisestä mallista.

—

Jos tuotemalli tuodaan markkinoille useina eri kokoonpanoina, kumppani voi raportoida tuotteen ja ilmoittaa sen vaatimustenmukaiseksi yhdellä mallinumerolla, joka edustaa tuoteperheen tehokkainta kokoonpanoa, eikä perheen jokaista eri mallia tarvitse raportoida erikseen. Tällöin tehokkaimpaan kokoonpanoon kuuluvat tehokkain suoritin, laajin muistikokoonpano, tehokkain näytönohjain jne. Niiden pöydällä pidettävien järjestelmien osalta, jotka vastaavat useiden pöytätietokoneluokkien määritelmiä (kuten ne on esitetty 3 osan A osan 2 alakohdassa) riippuen niiden erityisestä kokoonpanosta, valmistajien on esitettävä tiedot tehokkaimmasta kokoonpanosta kussakin luokassa, jonka vaatimusten mukaisiksi he haluavat järjestelmänsä ilmoittaa. Esimerkiksi järjestelmästä, joka voi kokoonpanosta riippuen kuulua joko A- tai B-luokkaan, on esitettävä tehokkain kokoonpano kummassakin luokassa, jotta se täyttäisi ENERGY STAR -vaatimukset. Jos tuote voi kokoonpanosta riippuen kuulua kaikkiin kolmeen luokkaan, valmistajan on esitettävä tiedot tehokkaimmasta kokoonpanosta kaikissa luokissa. Valmistajat ovat vastuussa tuoteperheen kaikkien muiden mallien tehokkuutta koskevista ilmoituksista, mukaan lukien ilmoitukset, jotka tehdään testaamattomista malleista tai malleista, joiden tuloksia ei ole raportoitu.

5. VOIMAANTULOPÄIVÄMÄÄRÄ

Päivämäärä, jolloin valmistaja saa alkaa merkitä tuotteitaan ENERGY STAR -tunnuksella erittelyn version 4.0 mukaisesti, määritellään sopimuksen voimaantulopäiväksi. Mikä tahansa aiheesta ENERGY STAR -vaatimukset täyttävät tietokoneet aiemmin tehty sopimus päättyy 19 päivänä heinäkuuta 2007.

Tuotteiden merkitseminen erittelyn version 4.0 tason 1 vaatimusten mukaisiksi: Tämän erittelyn ensimmäinen vaihe alkaa 20 päivänä heinäkuuta 2007. Kaikkien 20 päivänä heinäkuuta 2007 tai sen jälkeen valmistettujen tuotteiden, myös version 3.0 mukaisten mallien, on ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen oltava uusien (version 4.0) vaatimusten mukaisia. Valmistuspäivämäärä on yksikkökohtainen ja tarkoittaa päivää (esim. kuukautta ja vuotta) jona yksikkö katsotaan kokonaan kootuksi.

Tuotteiden merkitseminen erittelyn version 4.0 tason 2 vaatimusten mukaisiksi: Tämän erittelyn toinen vaihe (taso 2) alkaa 1 päivänä tammikuuta 2009. Kaikkien 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen valmistettujen tuotteiden, myös tason 1 mukaisten mallien, on ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen oltava tason 2 vaatimusten mukaisia.

Tunnuksen perimisen estäminen: Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio eivät salli tunnuksen periyttämistä tämän ENERGY STAR -erittelyn version 4.0 puitteissa. Aiempien versioiden aikana hankittua ENERGY STAR -tunnusta ei automaattisesti myönnetä koko tuotemallin eliniäksi. Näin ollen minkä tahansa tuotteen, jota valmistaja myy tai markkinoi ENERGY STAR -vaatimukset täyttävänä tai jonka tämä nimeää ENERGY STAR -vaatimukset täyttäväksi, tulee vastata tuotteen valmistushetkellä voimassa olleita määritelmiä.

6. ERITTELYN TULEVAT TARKISTUKSET

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ja Euroopan komissio varaavat oikeuden muuttaa tätä erittelyä, jos tekniset ja/tai markkinoiden muutokset vaikuttavat sen hyödyllisyyteen kuluttajille tai teollisuudelle taikka sen ympäristövaikutuksiin. Nykyisen toimintatavan mukaisesti erittelyyn tehtävistä tarkistuksista keskustellaan sidosryhmien kanssa. Erittelyn mahdollisen tarkistuksen yhteydessä on syytä muistaa, että ENERGY STAR -tunnusta ei automaattisesti myönnetä koko tuotemallin eliniäksi. ENERGY STAR -tunnuksen saadakseen tuotemallin on vastattava mallin valmistuspäivänä voimassa olevaa ENERGY STAR -erittelyä.

7. LISÄYS A: ENERGY STAR -TESTAUSMENETELMÄ TIETOKONEIDEN VIRRANKULUTUKSEN MÄÄRITTÄMISEKSI VALMIUSTILASSA, LEPOTILASSA, KÄYTTÄMÄTTÄ SEKÄ ENIMMÄISTEHOTILASSA

Seuraavaa menettelyä on noudatettava mitattaessa tietokoneiden virrankulutustasoja sen määrittämiseksi, ovatko ne liitteessä VIII olevan 3 osan A kohdan 2 alakohdassa vahvistettujen valmiustilaa, lepotilaa ja käyttämättä-tilaa koskevien tasojen mukaisia. Kumppanien on mitattava edustava otos kokoonpanosta sellaisena kuin se toimitetaan asiakkaalle. Kumppanin ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon mahdollisia virrankulutuksen muutoksia, jotka johtuvat tietokoneen käyttäjän tuotteen myynnin jälkeen lisäämistä osista tai tekemistä BIOS- ja/tai ohjelmistoasetusten muutoksista. Tätä menettelyä on tarkoitus seurata esitetyssä järjestyksessä ja testattava toimintatila on tarvittaessa merkittävä.

I. Määritelmät

Jollei toisin mainita, kaikki tässä asiakirjassa käytetyt termit vastaavat liitteessä VIII olevaan 1 osaan sisältyviä määritelmiä.

UUT

UUT on lyhenne sanoista ”unit under test” (testattava yksikkö), ja tässä tapauksessa sillä tarkoitetaan testattavaa tietokonetta.

UPS

UPS on lyhenne sanoista ”Uninterruptible Power Supply” (keskeytymättömän tehonsyötön virtalähde), ja sillä tarkoitetaan muuntajien, kytkimien ja energian varastointivälineiden, esimerkiksi akkujen, yhdistelmää, joka muodostaa virtalähteen hyötytehon jatkuvuuden varmistamiseksi syöttötehon katketessa.

II. Testausvaatimukset

Hyväksytty mittari

Hyväksytyillä mittareilla on muun muassa seuraavat ominaisuudet (25)

—	tehon erotuskyky 1 mW tai parempi;

—	käytettävissä olevan virran huippukerroin vähintään 3 mittarin ilmoitetulla virta-alueella; ja

—	virran mittausalueen alaraja 10 mA tai vähemmän.

Edellä olevien lisäksi ehdotetaan seuraavia ominaisuuksia:

—	taajuusvaste vähintään 3 kHz; ja

—	kalibrointi sellaisen standardin mukaan, joka perustuu Yhdysvaltain National Institute of Standards and Technology -laitoksen (NIST) standardeihin.

On myös toivottavaa, että mittausinstrumentit kykenisivät tarkasti määrittämään keskimääräisen tehon käyttäjän valitsemalla ajanjaksolla (tämä tapahtuu tavallisesti mittarin sisäisellä laskennalla, jossa kerääntynyt energiankulutus jaetaan kuluneella ajalla ja joka on tarkin laskutapa). Vaihtoehtoisesti mittausinstrumentin olisi kyettävä integroimaan energia millä tahansa käyttäjän valitsemalla ajanjaksolla energian erottelukyvyn ollessa enintään 0,1 mWh ja integroimaan kulunut aika erottelukyvyn ollessa enintään 1 sekunti.

Tarkkuus

Vähintään 0,5 W:n tehon mittauksissa epävarmuuden on oltava enintään 2 prosenttia 95 prosentin luotettavuustasolla. Alle 0,5 W:n tehon mittauksissa epävarmuuden on oltava enintään 0,01 W 95 prosentin luotettavuustasolla. Tehonmittausinstrumentin erottelukyvyn on oltava

—	0,01 W tai parempi enintään 10 W:n tehonmittauksiin;

—	0,1 W tai parempi yli 10 W:n ja enintään 100 W:n tehonmittauksiin; ja

—	1 W tai parempi yli 100 W:n tehonmittauksiin.

Kaikki teholuvut kirjataan watteina ja pyöristetään kahden desimaalin tarkkuuteen. Vähintään 10 W:n kuormitusten osalta ilmoitetaan kolme merkitsevää numeroa.

Koeolosuhteet

Syöttöjännite:	Pohjois-Amerikka/Taiwan:	115 (± 1 %) volttia AC, 60 Hz (± 1 %)
	Eurooppa/Australia/ Uusi-Seelanti	230 (± 1 %) volttia AC, 50 Hz (± 1 %)
	Japani:	100 (± 1 %) volttia AC, 50 Hz (± 1 %)/60 Hz (± 1 %)
		Huom: Jännitealue on ± 4 % tuotteille, joiden maksimiteho on > 1,5 kW
Jännitteen harmoninen kokonaissärö:	< 2 % THD (< 5 % tuotteille, joiden maksimiteho on > 1,5 kW)
Ilman lämpötila:	23 °C ± 5 °C
Suhteellinen kosteus:	10 – 80 %
(Viite IEC 62301: Household Electrical Appliances – Measurement of Standby Power, Sections 3.2, 3.3)

Testauskokoonpano

Tietokoneen virrankulutus on mitattava ja testattava vaihtovirtalähteestä UUT:hen.

UUT on liitettävä Ethernet-verkkokytkimeen, jossa on valmius UUT:n korkeimpaan ja alhaisimpaan verkkonopeuteen. Verkkoliitännän on oltava käytössä kaikkien testien aikana.

III. Testausmenetelmä kaikille tuotteille valmiustilassa, lepotilassa ja käyttämättä-tilassa

Tietokoneen vaihtovirran kulutuksen mittaaminen on suoritettava seuraavasti:

Testattavan yksikön (UUT) valmistelu

1.	Kirjataan UUT:n valmistajan ja mallin nimi.

Varmistetaan, että UUT on liitetty II osan kohdassa ”Testauskokoonpano” tarkoitettuun, toiminnassa olevaan Ethernet-verkkokytkimeen (IEEE 802.3) ja että liitäntä on käytössä. Tietokoneen on pidettävä yllä tätä yhteyttä kytkimeen koko testauksen ajan, lukuun ottamatta lyhyitä katkoksia yhteysnopeuksien välisten siirtymien aikana.

3.	Kytketään todellisen virrankulutuksen mittaamiseen kykenevä hyväksytty mittari vaihtovirtalähteeseen, johon on testausta varten asetettu asiaankuuluva jännite-taajuusyhdistelmä.

4.	Liitetään UUT mittarin mittausvirtaliitäntään. Mittarin ja UUT:n väliin ei saa kytkeä jatkopistorasioita tai UPS-yksiköitä. Pätevän testin suorittamiseksi mittarin on oltava paikallaan kunnes kaikki valmiustilaa, lepotilaa ja käyttämättä-tilaa koskevat teholukemat on kirjattu.

5.	Kirjataan vaihtovirran jännite.

6.	Käynnistetään tietokone ja odotetaan, kunnes käyttöjärjestelmä on kokonaan latautunut.

7.	Tarvittaessa ajetaan käyttöjärjestelmän ensimmäinen asennus ja odotetaan, kunnes kaikki tiedostoindeksoinnit sekä muut kertaluontoiset tai toistuvat prosessit on suoritettu kokonaan.

8.	Kirjataan perustiedot tietokoneen kokoonpanosta: tietokoneen tyyppi, käyttöjärjestelmän nimi ja versio, suorittimen tyyppi ja nopeus sekä fyysisen muistin kokonaismäärä ja käytettävissä oleva määrä jne (26).

9.	Kirjataan perustiedot näytönohjaimesta: näytönohjaimen nimi, resoluutio, oman muistin määrä sekä bittien määrä pikselillä (27).

10.

Varmistetaan, että UUT on siinä kokoonpanossa, jossa se toimitetaan, mukaan lukien kaikki lisälaitteet, virranhallinta-asetukset, WOL-ominaisuuden aktivointi sekä oletusarvoisesti toimitettavat ohjelmistot. UUT:n kokoonpanossa on lisäksi noudatettava seuraavia vaatimuksia kaikissa testeissä:

a)	Ilman lisälaitteita toimitettavien pöydällä pidettävien järjestelmien (mukaan lukien työasemat ja työpöydältä hallittavat palvelimet) kokoonpanossa on oltava tavanomainen hiiri, näppäimistö ja ulkoinen näyttöruutu.

b)	Kannettavissa tietokoneissa ja paneelitietokoneissa on oltava kaikki järjestelmän mukana toimitetut lisälaitteet, eikä niissä tarvitse olla erillistä näppäimistöä tai hiirtä, jos ne on varustettu integroidulla osoitinlaitteella tai digitointilaitteella.

Kannettavien tietokoneiden ja paneelitietokoneiden akku tai akut on poistettava kaikkien testien ajaksi. Niiden järjestelmien osalta, joissa käyttö ilman akkua ei ole tuettu kokoonpano, testi voidaan suorittaa täysin ladattu akku (tai akut) asennettuna varmistaen, että tästä kokoonpanosta mainitaan testituloksissa.

d)	Langattomien radiolaitteiden virta on oltava kytkettynä pois päältä kaikkien testien aikana. Tämä koskee langattomia verkkosovittimia (esim. 802.11) tai laitteidenvälisiä langattomia tiedonsiirtomenetelmiä.

11)

Näyttöjen virrankäyttöasetusten määrittämisessä on noudatettava seuraavia ohjeita (muita virranhallinnan asetuksia ei saa muuttaa):

e)	Tietokoneissa, joissa on ulkoinen näyttö (useimmat pöytätietokoneet): näyttöruudun virranhallinta-asetuksia käyttämällä estetään ruutua menemästä pois päältä sen varmistamiseksi, että se pysyy päällä käyttämättä-tilaa koskevan testin koko kestoajan jäljempänä kuvatulla tavalla.

f)	Tietokoneissa, joissa on integroitu näyttöruutu (kannettavat tietokoneet, paneelitietokoneet ja integroidut järjestelmät): virranhallinta-asetuksia käyttämällä asetetaan näyttöruutu menemään pois päältä 1 minuutin kuluttua.

12.	Kytketään tietokone pois päältä.

Valmiustilan (Pois päältä -tila) testaaminen

13.

UUT:n ollessa poissa päältä ja valmiustilassa asetetaan mittari aloittamaan todellisen virrankulutuksen arvojen kerääminen mittaustiheydellä 1 lukema sekunnissa. Kerätään virrankulutusarvoja 5 minuutin ajan ja kirjataan tämän 5 minuutin ajanjaksona havaittu keskimääräinen arvo (aritmeettinen keskiarvo) (28).

Käyttämättä-tilan testaaminen

14.

Käynnistetään tietokone ja aloitetaan kuluneen ajan kirjaaminen alkaen joko tietokoneen käynnistämisestä tai välittömästi sen jälkeen, kun järjestelmän alkulatauksen edellyttämät sisäänkirjautumistoiminnot on suoritettu loppuun. Kun sisäänkirjautuminen on tehty ja käyttöjärjestelmä on täysin ladattu ja valmiina, suljetaan kaikki avoinna olevat ikkunat, jolloin näkyy toimintavalmis normaali työpöytäruutu tai vastaava valmiusruutu. Täsmälleen 15 minuutin kuluttua alkulatauksesta tai sisäänkirjautumisesta asetetaan mittari aloittamaan todellisen virrankulutuksen arvojen kerääminen mittaustiheydellä 1 lukema sekunnissa. Kerätään virrankulutusarvoja 5 minuutin ajan ja kirjataan tämän 5 minuutin ajanjaksona havaittu keskimääräinen arvo (aritmeettinen keskiarvo).

Lepotilan testaaminen

15.

Kun käyttämättä-tilan mittaukset on saatu päätökseen, tietokone asetetaan lepotilaan. Mittari nollataan (tarvittaessa) ja aloitetaan todellisen virrankulutuksen arvojen kerääminen mittaustiheydellä 1 lukema sekunnissa. Kerätään virrankulutusarvoja 5 minuutin ajan ja kirjataan tämän 5 minuutin ajanjaksona havaittu keskimääräinen arvo (aritmeettinen keskiarvo).

16.

Jos testataan lepotilaa WOL-ominaisuus sekä käytettävissä että poissa käytöstä, tietokone siirretään lepotilasta aktiiviseen toimintatilaan ja muutetaan WOL lepotilasta -asetus käyttöjärjestelmän asetusten kautta tai muulla tavoin. Tietokone asetetaan takaisin lepotilaan ja toistetaan vaihe 14 sekä kirjataan lepotilan tarvitsema virrankulutus tässä vaihtoehtoisessa kokoonpanossa.

Testitulosten raportointi

17.	Testituloksista on raportoitava joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle varmistaen, että raportti sisältää kaikki vaaditut tiedot.

IV. Työasemien maksimitehotilan testaaminen

Työasemien maksimiteho saadaan selville suorittamalla samanaikaisesti kaksi alan standardin mukaista vertailutestiä: Linpack järjestelmän ytimen kuormittamiseksi (esim. suoritin, muisti jne.) sekä SPECviewperf® (versio 9.x tai uudempi) järjestelmän näytönohjaimen kuormittamiseksi. Lisätietoja näistä vertailutesteistä ilmaiseksi ladattavine tiedostoineen löytyy seuraavista URL-osoitteista:

Linpack	http://www.netlib.org/linpack/
SPECviewperf®	http://www.spec.org/benchmarks.html#gpc

Tämä testi on suoritettava kolme kertaa samalle UUT:lle ja kaikki kolme mittausta saavat poiketa enintään ± 2 prosenttia kolmen mitatun maksimitehoarvon keskiarvosta.

Työaseman vaihtovirran maksimikulutuksen mittaaminen on suoritettava seuraavasti:

Testattavan yksikön (UUT) valmistelu

Kytketään todellisen virrankulutuksen mittaamiseen kykenevä hyväksytty mittari vaihtovirtalähteeseen, johon on testausta varten asetettu asiaankuuluva jännite-taajuusyhdistelmä. Mittarin on kyettävä tallentamaan ja näyttämään testin aikana mitattu maksimiteho tai määrittämään maksimiteho muulla menetelmällä.

2.	Liitetään UUT mittarin mittausvirtaliitäntään. Mittarin ja UUT:n väliin ei saa kytkeä jatkopistorasioita tai UPS-yksiköitä.

3.	Kirjataan vaihtovirran jännite.

4.	Käynnistetään tietokone ja asennetaan Linpack ja SPECviewperf edellä mainituilla www-sivustoilla olevien ohjeiden mukaisesti.

5.	Asetetaan Linpack-ohjelmaan asianomaisen UUT:n arkkitehtuurin mukaiset oletusarvot ja määritetään asianomainen jonon pituus ”n” virrankulutuksen maksimoimiseksi testin aikana.

6.	Varmistetaan, että kaikkia SPEC-yhtiön antamia ohjeita SPECviewperf-ohjelman suorittamiseksi noudatetaan.

Maksimitehotilan testaaminen

7.	Asetetaan mittari aloittamaan todellisen virrankulutuksen arvojen kerääminen mittaustiheydellä 1 lukema sekunnissa ja aloitetaan mittausten suorittaminen. Suoritetaan SPECviewperf ja niin monta samanaikaista Linpack-ajoa kuin tarvitaan järjestelmän kuormittamiseksi täysimääräisesti.

8.	Kerätään tehoarvoja, kunnes SPECviewperf-ohjelman suoritus ja kaikki ajot päättyvät. Kirjataan testin aikana saavutettu korkein tehoarvo.

Testitulosten raportointi

9.	Testituloksista on raportoitava joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle varmistaen, että raportti sisältää kaikki vaaditut tiedot.

10.

Tietoja toimittaessaan valmistajien on sisällytettävä myös seuraavat tiedot:

a)	Linpack-ohjelmassa käytetty n-arvo (jonon pituus),

b)	samanaikaisten Linpack-ajojen lukumäärä testin aikana,

c)	testissä suoritetun SPECviewperf-ohjelman versio,

d)	kaikki Linpack- ja SPECviewperf-ohjelmien kääntämisessä käytetyt kääntäjäoptimoinnit, ja

e)	sekä SPECviewperf- että Linpack-ohjelman ennalta käännetty binaarikoodi, jonka loppukäyttäjät voivat ladata verkosta ja suorittaa. Näiden jakelukanavana voi olla joko keskitetty standardointielin, kuten SPEC, tai alkuperäislaitteen valmistaja tai asiaan liittyvä kolmas osapuoli.

V. Jatkuva tarkastaminen

Tässä testausmenettelyssä kuvataan menetelmä, jolla voidaan testata yhden yksikön vaatimustenmukaisuus. Jatkuvan testausprosessin toteuttaminen on erittäin suositeltavaa sen varmistamiseksi, että eri tuotantosarjoista peräisin olevat tuotteet täyttävät ENERGY STAR -vaatimukset.

(1) Virtalähteen valmistaja määrittää virtalähteen jatkuvan enimmäistehon tuotteen mukana toimitettavissa käyttöohjeissa.

(2) Jos tuotteet myydään Euroopassa tai Aasiassa, kokeet olisi tehtävä myös asianmukaista konekohtaista jännitettä ja taajuutta käyttäen. Esimerkiksi Euroopan markkinoille tarkoitetut laitteet voitaisiin testata 230 V:n ja 50 Hz:n lukemilla. Tunnusta ei pitäisi kiinnittää Eurooppaan tai Aasiaan toimitettuihin tuotteisiin, elleivät ne täytä ohjelman tehovaatimuksia paikallisissa jännite- ja taajuusoloissa.

(3) Katso edellinen alaviite.

(4) Todellinen virrankulutus määritellään arvona voltti x ampeeri x tehokerroin ja ilmoitetaan tavallisesti watteina. Näennäisteho määritellään arvona voltti x ampeeri ja ilmoitetaan tavallisesti volttiampeereina (VA). Katkaisimin varustettujen laitteiden tehokerroin on aina enintään 1,0, joten todellinen teho on aina pienempi kuin näennäisteho.

(5) Sinimuotoisen 60 Hz aallon huippukerroin on aina 1,4. Kytkentävirtalähteellä varustettuun PC-laitteeseen tai näyttöön liittyvän aallon huippukerroin on aina yli 1,4 (vaikkakaan ei tavallisesti yli 8). Aallon huippukerroin määritellään huippuvirran suhteena RMS-virtaan (ampeereina).

(6) Wattimittarin huippukerroin ilmoitetaan usein sekä virtaa että jännitettä varten. Jos kyse on virrasta, huippukerroin on huippuvirran suhde RMS-virtaan tietyllä ampeerialueella. Jos vain yksi huippukerroin ilmoitetaan, se koskee tavallisesti virtaa. Keskimäärin RMS-wattimittarin huippukertoimet ovat ampeerialueella 2:1–6:1.

(7) Määritelmä vastaa maaliskuussa 2004 julkaistussa asiakirjassa IEC 62301: Household Electrical Appliances – Measurement of Standby Power esitettyä määritelmää.

(8) Syöttöjännite: Valmistajien on testattava tietokonenäyttönsä niiden markkinoiden olosuhteiden mukaisesti, joille kyseiset mallit myydään. Valmistajien on varmistettava, että tietyllä alueella myydyt Energy Star -merkinnällä varustetut tuotteet eivät ylitä Energy Star -tietokantaan talletetussa QPI-lomakkeessa (Qualifying Product Information) ilmoitettua virrankulutusta alueen standardin mukaisilla verkkojännite- ja taajuusarvoilla. Jos valmistaja aikoo rekisteröidä laitteen Energy Star -vaatimukset täyttäväksi tuotteeksi useilla markkinoilla, joilla on eri syöttöjännitteet, sen on testattava ja ilmoitettava laitteen virrankulutus kaikilla näillä syöttöjännitteillä. Jos valmistaja esimerkiksi toimittaa samaa tietokonenäyttömallia Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, sen on mitattava ja raportoitava virrankulutus aktiivisessa toimintatilassa, lepotilassa ja valmiustilassa sekä arvoilla 115 volttia/60 Hz että arvoilla 230 volttia/50 Hz.

(9) Vain digitaalisen rajapinnan omaaville näytöille kuvan kirkkautta vastaavat jännitearvot (0–0,7 volttia):

0 volttia (musta) = asetuksena 0

0,1 volttia (tummin analoginen harmaa) = 36, digitaalinen harmaa

0,7 volttia (analoginen täysvalkoinen) = 255, digitaalinen harmaa

Tulevissa digitaalisen rajapinnan määrityksissä tätä vaihteluväliä saatetaan laajentaa, mutta joka tapauksessa 0 volttia vastaa mustaa ja maksimiarvo valkoista ja 0,1 volttia vastaa seitsemäsosaa maksimiarvosta.

(10) On huomattava, että kun tulostimen peruslaite on laajennettu monikäyttölaitteeksi (esimerkiksi on lisätty valokopiokone), koko tuotteen on täytettävä monikäyttölaitteiden ENERGY STAR -laatuvaatimukset, jotta tuote olisi edelleen ENERGY STAR -vaatimusten mukainen.

(11) Mukaan lukien yksivärinen elektroninen valokuvaus, yksivärinen lämpötulostus sekä yksivärinen ja värimustesuihkutulostus.

(12) Toiminnallisesti integroitua tietokonetta käyttävissä tulostimissa siitä riippumatta, onko tietokone tulostimen suojakuoren sisällä tai sen ulkopuolella, tietokoneen virrankulutusta ei tarvitse ottaa huomioon tulostinyksikön lepotilan virrankulutusta määritettäessä. Tietokoneen integroiminen ei saa kuitenkaan vaikuttaa tulostimen kykyyn siirtyä lepotilaan tai siitä pois. Tämän määräyksen edellytyksenä on, että valmistaja toimittaa mahdollisille asiakkaille tuotetta koskevaa aineistoa, jossa selvästi ilmoitetaan, että integroidun tietokoneen kuluttama virta ei sisälly tulostinyksikön kuluttamaan virtaan varsinkaan kun tulostinyksikkö on lepotilassa.

(13) Mukaan lukien elektroninen värivalokuvaus ja värilämpötulostus.

(14) Vaatimusten jaksossa VII.B.1 esitetään tavoitteet energiankulutuksen enimmäismääriksi laitteen ollessa poissa päältä. Useimpien yritysten oletetaan pääsevän näihin tavoitteisiin liittämällä automaattisen virrankatkaisutoiminnon kopiokoneeseen. Näiden vaatimusten mukaan on kuitenkin mahdollista ja sallittua, että valmistaja käyttää virransäästötilaa automaattisen virrankatkaisun asemesta, jos virransäästötilan energiankulutus on yhtä alhainen tai alhaisempi kuin näiden vaatimusten pois päältä -tilan energiankulutuksen tavoitteet. (Lisätietoja asiasta on testiohjeistossa.)

(15) Sellainen monikäyttölaite, josta ei edellä mainitun menetelmän avulla saada tarkkoja tuloksia (koska laite ei ole täysin lämmennyt ensimmäisen lämmittelyjakson jälkeen ja oltuaan sen jälkeen 15 minuuttia valmiustilassa), voidaan käyttää seuraavaa menettelyä (ASTM-standardin F757-94 mukaisesti):

Käynnistetään monikäyttölaite ja annetaan koneen lämmetä ja vakiintua valmiustilassa (= lepotilassa) kahden tunnin ajan. Ensimmäisen 105 minuutin aikana monikäyttölaitetta estetään siirtymästä virransäästötilaan (esim. ottamalla tämän jakson aikana yksi kopio joka 14:s minuutti). Viimeinen kopio otetaan 105 minuutin kuluttua monikäyttölaitteen käynnistämisestä. Sitten odotetaan täsmälleen 15 minuuttia. Wattimittarin lukema ja aika luetaan ja tallennetaan 15 minuutin kuluttua (tai käynnistetään ajanottokello tai ajastin). Tunnin kuluttua wattimittarin lukema luetaan ja tallennetaan uudelleen. Wattimittarin kahden lukeman välinen ero ilmaisee energiankulutuksen virransäästötilassa, ja keskimääräinen energiankulutus saadaan jakamalla se yhdellä tunnilla.

(16) Monikäyttölaitteissa, jotka koostuvat toiminnallisesti integroiduista mutta erillisistä osista, kuten tulostimesta, skannerista ja tietokoneesta, koko järjestelmän virransäästötilan wattimäärää voidaan suurentaa ENERGY STAR -vaatimukset täyttävän tietokoneen virransäästötilassa sallitulla wattimäärällä.

On huomattava, että laajennettavien digitaalisten kopiokoneiden kriteerit ovat samat kuin kopiokoneita koskevien vaatimusten kriteerit.

(17) Euroopan komission rekisteröimien tuotteiden osalta ohjelman osanottajat voivat ottaa yhteyttä Euroopan komissioon.

(18) IEC 62301 – Household electrical appliances – Measurement of standby power. 2005.

(19) Verkkoliitännän tyyppi on raportoitava. Tavallisimmat tyypit ovat Ethernet, 802.11 ja Bluetooth. Tyypillisiä tietoliikenneliittymiä verkon ulkopuolella ovat USB, sarja- ja rinnakkaisliittymä.

(20) Väliaikainen kuvaa/päivä taulukossa 37.

(21) Verkkoliitännän tyyppi on raportoitava. Tavallisimmat tyypit ovat Ethernet, WiFI (802.11) ja Bluetooth. Tyypillisiä tietoliikenneliittymiä verkon ulkopuolella ovat USB, sarja- ja rinnakkaisliittymä.

(22) Syöttöjännite: Valmistajien on testattava tuotteensa markkinoilla, jonne kumppani aikoo myydä tuotteita ENERGY STAR -merkittyinä. Sellaisten laitteiden kohdalla, joita myydään monikansallisille markkinoille ja joille siten on ilmoitettu useita syöttöjännitteitä, valmistajan on testattava ja raportoitava kaikki tarvittavat jännitteet ja tehonkulutustasot. Jos valmistaja esimerkiksi toimittaa samaa tulostinmallia Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, sen on mitattava ja raportoitava tyypillinen virrankulutus ja toimintatila sekä arvoilla 115 volttia/60 Hz että arvoilla 230 volttia/50 Hz. Jos tuote on suunniteltu toimimaan jännite/taajuusyhdistelmällä tietyillä markkinoilla, joka poikkeaa kyseisten markkinoiden jännite/taajuusyhdistelmästä (esim. 230V/60Hz Pohjois-Amerikassa), valmistajan on testattava tuote sellaisella alueellisella yhdistelmällä, joka parhaiten vastaa tuotteen ominaisuuksia ja kirjata tämä testiraporttiin.

(23) Todellinen virrankulutus määritellään arvona voltti x ampeeri x tehokerroin ja ilmoitetaan tavallisesti watteina. Näennäisteho määritellään arvona voltti x ampeeri ja ilmoitetaan tavallisesti volttiampeereina (VA). Katkaisimin varustettujen laitteiden tehokerroin on aina enintään 1,0, joten todellinen teho on aina pienempi kuin näennäisteho. Kerääntyneen energian mittaukset laskevat yhteen tehomittaukset tietyllä aikavälillä ja niiden täytyy siten myös perustua todellisen virrankulutuksen mittaukseen.

(24) IEC 62301 – Household electrical appliances – Measurement of standby power. 2005.

(25) Hyväksyttyjen mittareiden ominaisuudet ovat peräisin IEC 62301 Ed 1.0 -standardista ”valmiustilatehon mittaaminen”.:

(26) Windows-pohjaisissa tietokoneissa suuri osa näistä tiedoista löytyy seuraavasta ikkunasta: Käynnistä / Kaikki ohjelmat / Apuohjelmat / Järjestelmätyökalut / Järjestelmätiedot.

(27) Windows-pohjaisissa tietokoneissa nämä tiedot löytyvät seuraavasta valintaikkunasta: Käynnistä / Kaikki ohjelmat / Apuohjelmat / Järjestelmätyökalut / Järjestelmätiedot / Osat / Näyttö.

(28) Laboratoriovaatimukset täyttävillä täysitoimintaisilla mittareilla voidaan integroida arvoja tietyn ajanjakson kuluessa ja raportoida keskimääräinen arvo automaattisesti. Muilla mittareilla käyttäjän on kirjattava sarja muuttuvia arvoja 5 sekunnin välein viiden minuutin ajan ja sen jälkeen laskettava keskiarvo manuaalisesti.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 381

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 28. joulukuuta 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II)	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä	4

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	Neuvoston päätös, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamista koskevan sopimuksen tekemisestä	24
	Amerikan yhdysvaltain hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta	26