EKP pitää pääomavaatimukset 2025 suurin piirtein ennallaan – pankkien kehitys vahvaa suurista geopoliittisista riskeistä huolimatta

17.12.2024

• Pankkien vakavaraisuus, maksuvalmiusasema ja kannattavuus ovat hyvällä tasolla.
• Sisäinen hallinto, riskienhallinta ja operatiivinen häiriönsietokyky ovat edelleen keskeisiä huolenaiheita.
• Kokonaisarvioinnin tulos on lähes ennallaan: pilarin 2 vaatimus ydinpääomalle nousee hieman ja on 1,2 % (1,1 % vuonna 2024).
• Laadullisilla toimenpiteillä puututtiin luottoriskin hallintaan, sisäiseen hallintoon ja pääoman riittävyyteen.
• Valvontaprioriteetteina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välittömät uhat, vakavat geopoliittiset sokit, pankkien puutteiden korjaustoimet ja digitalisaation riskit.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi tänään vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnin (SREP) tulokset sekä vuosien 2025–2027 valvontaprioriteetit.

Euroalueen pankkisektori selviytyi hyvin häiriöistä vuonna 2024. Pankeilla oli pääomaa ja maksuvalmiutta keskimäärin enemmän kuin mitä sääntelyvaatimukset edellyttävät. Koko pankkisektorin ydinpääomasuhde (CET1) oli 15,8 % vuoden 2024 puolivälissä eli hieman parempi kuin edellisvuonna. Vähimmäisomavaraisuusaste nousi hieman ja oli 5,8 %. Pankkien kannattavuuden taustalla on yhä korkojen nousu.

Heikkenevät makrotalouden näkymät ja talouden rakenteelliset muutokset edellyttävät kuitenkin erityistä valppautta. Geopoliittisia riskejä ei usein hinnoitella rahoitusmarkkinoilla ennen kuin ne toteutuvat. Tämä voi johtaa äkilliseen riskien uudelleenhinnoitteluun, joka voi kasvattaa likviditeettiriskejä ja aiheuttaa lisätappioita. Huolenaiheina ovat yhä pankkien hallinto ja ohjaus, riskienhallinta – mukaan lukien ilmasto- ja ympäristöriskien hallinta – ja operatiivinen häiriönsietokyky. Niihin liittyvät puutteet tulisi korjata viivyttelemättä riskiympäristön epävarmuuden vuoksi.

Vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa pankkien pistemäärä ja pilarin 2 kokonaisvaatimukset eivät muuttuneet merkittävästi. Kokonaisarvioinnissa saatu keskipistemäärä pysyi pankeilla kutakuinkin ennallaan: se oli 2,6 (välillä 1–4). Pankeista 74 % sai saman pistemäärän kuin edellisvuonna, 11 % sai sitä heikomman ja 15 % sitä paremman pistemäärän. Pankkien pistemääriä huononsivat niiden rahoitustaseen korkoriskin kasvu, joka johtui liikekiinteistöjen matalamman arvostuksen ja odottamattomien koronnousujen vaikutuksista markkinoihin. Pankkien kannattavuuden paraneminen sitä vastoin kohensi niiden pistemääriä.

Ydinpääomavaatimuksen osuus riskipainotetuista saamisista kasvoi hieman eli 1,1 prosentista noin 1,2 prosenttiin. Tiettyjen pankkien pilarin 2 vaatimuksiin tehtiin pieniä tarkistuksia, kun niiden riskiprofiilia muutettiin. Vuoden 2024 valvonta-arviopäätöksiin perustuvia pankkikohtaisia pilarin 2 vaatimuksia sovelletaan vuodesta 2025 lähtien.

Ydinpääomavaatimukset ja ‐ohjeistus – eli pilarin 2 vaatimus, yhteenlasketut puskurivaatimukset ja oikeudellisesti velvoittamaton pilarin 2 pääomaohjeistus – kasvoivat hiukan, 11,2 prosentista 11,3 prosenttiin. Myös kokonaispääomaa koskevat vaatimukset (eli ydinpääoma ja ensisijainen ja toissijainen pääoma yhteenlaskettuina) nousivat hieman: 15,5 prosentista 15,6 prosenttiin riskipainotetuista saamisista.

EKP määräsi joillekin pankeille pilarin 2 mukaisia lisäpääomavaatimuksia. Niitä asetettiin 18 pankille, jotka eivät olleet kattaneet järjestämättömiä saamisia riittävin varauksin. Viime vuonna tällaisia pankkeja oli 20. Lisäksi yhdeksälle pankille määrättiin lisäpääomavaatimus, joka koski riskipitoista velkarahoitusta. Viime vuonna tällaisia pankkeja oli kahdeksan. Lisäpääomavaatimuksia määrättiin pankeille, jotka altistuvat voimakkaasti velkarahoituksen riskeille tai joilla tällaisiin lainoihin liittyvät riskienhallintakäytännöt olivat riittämättömät.

EKP asetti myös vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan pilarin 2 vaatimuksen pankeille, joilla liiallisen velkaantumisen riski on suuri. Tällaisten pankkien määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta, ja niitä on nyt 13. Tämä pankkikohtainen velvoittava vaatimus oli 0,10–0,40 prosenttiyksikköä. Sen lisäksi kaikkien pankkien on täytettävä omavaraisuuden vähimmäisvaatimus, joka on 3 %.

EKP antoi seitsemälle pankille vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan pilarin 2 ohjeistuksen ja määräsi neljälle pankille maksuvalmiusasemaa vahvistavia toimia, jotka koskevat vähimmäisselviytymisjaksoja ja valuuttakohtaisia likviditeettipuskureita.

EKP määräsi valvottaville pankeille myös laadullisia toimenpiteitä, jotka ovat keskeinen osa pankkivalvonnan työkalupakkia. Niillä puututaan pääasiassa pankkien luottoriskinhallinnan, hallinto- ja ohjausjärjestelmän ja pääomasuunnittelun laadullisia heikkouksia ja edellytetään pankkien korjaavan pitkäaikaisia puutteitaan. EKP määräsi joillekin pankeille toimenpiteitä, jotta ne täyttäisivät riskitietojen koontia ja raportointia koskevat valvontaodotukset.

EKP julkaisi tänään vuosien 2025–2027 valvontaprioriteetit, joissa keskitytään parantamaan pankkien kykyä selviytyä makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välittömistä uhista ja vakavista geopoliittisista sokeista (prioriteetti 1). Pankkeja kehotetaan myös korjaamaan pitkäaikaiset olennaiset puutteet viivyttelemättä (prioriteetti 2) ja vastaamaan digitalisaation ja uuden tekniikan asettamiin haasteisiin sekä hallitsemaan niihin liittyviä riskejä huolellisesti (prioriteetti 3). Valvontaprioriteetit perustuvat viime vuoden prioriteetteihin.

EKP päivitti vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa käytettävien operatiivisen riskin ja tieto- ja viestintäteknisen riskin arviointimenetelmiä sekä rahoitustaseen korko- ja luottomarginaaliriskien arviointimenetelmiä. Päivityksillä selvennetään näiden keskeisten riskien arviointimenetelmiä. Ne osoittavat, että kokonaisarvioinnissa huomioidaan riskiympäristön nopeat muutokset.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Ettore Fanciulli puhelinnumerossa +49 172 2570849.

Taustatietoa

• Vakavaraisuuden kokonaisarviointi (SREP) on yhteisen pankkivalvonnan päätehtäviä. Siinä arvioidaan pankkien riskejä ja riskienhallintavalmiuksia. Kokonaisarvion pohjalta EKP määrää pääomavaatimukset ja laadulliset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että pankit korjaavat havaitut puutteet. Tulokset otetaan huomioon myös kolmen seuraavan vuoden valvontaprioriteeteissa.
• Kokonaisarvioinnissa arvioidaan neljää osa-aluetta: liiketoimintamallien kannattavuutta ja kestävyyttä, sisäisen hallinnon ja riskienhallinnan riittävyyttä sekä pääomaan, maksuvalmiuteen ja varainhankintaan kohdistuvia riskejä. Kukin osa-alue pisteytetään asteikolla 1–4 (paras pistemäärä on 1 ja huonoin 4). Osa-alueiden pisteet yhdistetään kokonaispistemääräksi. Myös sen asteikko on 1–4).
• Vuoden 2024 vakavaraisuuden kokonaisarvioinnissa käytettiin pääosin vuoden 2023 lopun tietoja. Tämän vuoden kokonaisarvioinnin perusteella tehtyjä päätöksiä sovelletaan vuonna 2025.
• Kokonaisarvioinnissa pankeilta edellytetään pääomaa kahteen eri tarkoitukseen. Pilarin 2 pääomavaatimuksella (P2R) katetaan riskejä, joita pilarin 1 vaatimus ei kata riittävästi tai lainkaan. Pilarin 2 pääomaohjeistuksesta (P2G) ilmenee, minkä verran pääomaa pankki tarvitsee voidakseen lisäksi jatkuvasti varautua mahdollisista häiriötilanteista aiheutuviin pääomatarpeisiin. Pohjana käytetään etenkin stressitestien epäsuotuisaa skenaariota. Pilarin 2 pääomavaatimus on velvoittava, ja sen täyttämättä jättämisestä voi aiheutua välittömiä oikeudellisia seurauksia. Pääomaohjeistus puolestaan ei ole oikeudellisesti velvoittava.
• Yhteenlasketut pääomavaatimukset ja pääomaohjeistus sisältävät pilarin 1 ja pilarin 2 pääomavaatimukset, yhteenlasketut puskurivaatimukset sekä pilarin 2 pääomaohjeistuksen. Pääomavaatimuksista kerrotaan tarkemmin EKP:n pankkivalvonnan verkkosivuilla. Kaikki luvut ilmoitetaan prosenttilukuina eli suhteessa riskipainotettuihin saamisiin.
• EU:n vakavaraisuusdirektiiviin (CRD IV) perustuvat tai kansallisten viranomaisten asettamat yhteenlasketut puskurivaatimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia. Niihin luetaan yleinen pääomapuskuri, vastasyklinen pääomapuskuri ja järjestelmäriskipuskurit, kuten kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat G-SII-puskurit ja muita järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia koskevat O-SII-puskurit.
• Selviytymisjaksolla tarkoitetaan jaksoa, jonka ajan pankki kykenee kattamaan toimintakulunsa ja taloudelliset velvoitteensa käytettävissä olevilla likvideillä varoilla ilman rahoitusta muista lähteistä.
• EKP voi pyytää pankkeja pitämään valuuttakohtaisia likviditeettipuskureita, jotta niiden valuuttamääräiset likvidit varat vastaavat valuuttamääräisiä nettoulosvirtauksia.