Kysyttyä

EKP on euroalueen keskuspankki. Tärkein tehtävämme on hintavakaus, jota pidämme yllä lähinnä muuttamalla tarvittaessa ohjauskorkoja.

Olemme lisäksi mukana yhteisessä pankkivalvonnassa eli valvomme eurooppalaisten liikepankkien toimintaa.

Mikä on keskuspankki? EKP:n ja eurojärjestelmän lyhyt esittelyvideo Yhteisen pankkivalvonnan lyhyt esittelyvideo

Avoimuus, riippumattomuus ja tilivelvollisuus ovat toiminnan perusperiaatteita.

Miksi EKP on riippumaton? Lyhyt video

Jokainen EU-maa saa valita yhden kielen viralliseksi EU-kieleksi. Tällä hetkellä virallisia kieliä on EU:ssa 24, ja meihin voi olla yhteydessä millä tahansa niistä. EKP:n viestinnässä käytetään milloin mitäkin kieliä hieman sen mukaan, mistä aiheesta halutaan kertoa ja kenelle. Lakitekstejään Euroopan keskuspankki julkaisee kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja talossa työkielenä on englanti.

EKP:n omistajina ovat EU-maiden keskuspankit. Pääomaosuus riippuu maan väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta (molemmat ovat laskennassa yhtä tärkeitä). Osuuksia voi vertailla EKP:n verkkosivuilla. Euron käyttöön ottaneiden maiden keskuspankit maksavat osuutensa kokonaan, muut käytännössä vain osallistuvat toimintakuluihin.

Kuka omistaa Euroopan keskuspankin?

Myös EKP:n toiminta on taloudellisesti yleensä joko voitollista tai tappiollista. Voitot ja tappiot jaetaan euroalueen maiden keskuspankkien kesken. Euroopan keskuspankkijärjestelmän toimintaa ohjaavan perussäännön mukaan viidennes voitoista voidaan kuitenkin tarvittaessa laittaa sivuun myöhempien tappioiden varalta.

Eurojärjestelmän voitot ja tappiot

EKP:n neuvosto antaa täyden tukensa Ukrainan kansalle.

EKP noudattaa EU:n ja Euroopan maiden asettamia pakotteita ja pyrkii parhaansa mukaan vakauttamaan hintatasoa euroalueella.

Samalla vakautetaan myös rahoitusjärjestelmää.

Lehdistötiedote 25.2.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan Venäjän hyökkäyssota ja pankkivalvonta

EKP:n päätehtävänä on hintakehityksen vakauttaminen, joten rahapolitiikalla vaikutetaan siihen, miten helposti rahaa saa lainaan ja kuinka paljon siitä on maksettava korkoa. EKP:n ohjauskorot vaikuttavat korkoihin kaikkialla euroalueella. Muutaman kuukauden kuluttua ohjauskorkojen muuttumisesta myös esimerkiksi pankkilainojen korot muuttuvat samansuuntaisesti. Keskuspankit voivat vaikuttaa korkotasoon ja lainojen kysyntään ja tarjontaan muillakin keinoilla.

Rahapoliittiset päätökset eri kielillä Hintavakaustavoite osana strategian uudelleenarviointia Mitä on rahapolitiikka?

Hintatason vakauden ylläpitäminen on annettu EKP:n tärkeimmäksi tehtäväksi sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta (artiklassa 127). EKP:n neuvosto on ottanut keskipitkän aikavälin tavoitteeksi, että yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattava inflaatiovauhti olisi 2 % vuodessa.

Kun hintakehitys pysyy vakaana, hankintoja voi suunnitella pitkälle tulevaisuuteen ja yrityksetkin uskaltavat tehdä investointeja. Euro ei menetä arvoaan vaan tavarat ja palvelut maksavat euroalueella jatkossakin suunnilleen saman verran.

Miksi vakaa hintataso on hyvä asia? Miksi tavoitteena on 2 prosentin inflaatio?

Jotta hintatasoa voi yrittää vakauttaa, pitää tietää, miten hinnat kehittyvät taloudessa. Euroalueella tehdään jatkuvasti ostoksia ja hankitaan esimerkiksi ruokaa ja vaatteita. Lisäksi rahaa kuluu vuokraan ja muihin laskuihin. Suuria hankintoja tehdään harvemmin, mutta autokauppojen ja matkatoimistojen hinnoittelu vaikuttaa sekin inflaatiovauhtiin pitemmällä aikavälillä.

Tavaroiden ja palvelujen hintoja seurataan, ja niistä kootaan yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jonka nousuvauhti antaa hyvän kuvan siitä, onko hintataso onnistuttu pitämään vakaana. Se kertoo periaatteessa, kuinka paljon enemmän rahaa jokseenkin samoihin hankintoihin on tarvittu vuoden välein.

Kaikista maista kootaan tiedot tavanomaisista hankinnoista samalla menetelmällä, jotta maiden tiedot voidaan yhdistää samaan tilastoon.

Indeksin kokoavat Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat ja eri maiden tilastokeskukset. 

Inflaation mittaaminen osana strategian uudelleenarviointia

Viime kuukausina inflaatiovauhti on taas hidastunut, mutta inflaatio on edelleen liian nopeaa. Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, energian hinta nousi tuntuvasti. Energiaa saa jo taas edullisemmin, mutta tilanne vaikuttaa vielä ruuan hintaan. Monilla aloilla tuotantokustannukset (kuten palkat) ovat nousseet, ja siksi hintojakin nostetaan. Yritysten on helpompi korottaa hintojaan, kun kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, ja pandemian vuoksi monia tavaroita ja palveluja on ollut vaikea saada.

Keskustelua inflaatiosta

Euroalueen keskuspankkina EKP:n tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta, joten se pyrkii vakauttamaan hintakehitystä euroalueella. Kun hinnat nousevat liian nopeasti eli inflaatio on päässyt kiihtymään, EKP voi nostaa ohjauskorkoja, jotta inflaatio palautuisi takaisin kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.

Seuraamme tarkoin myös inflaatio-odotuksia. Parhaillaan nopea inflaatio rasittaa kotitalouksia, ja monet ovat huolissaan sen jäämisestä pysyväksi. Ohjauskorkojen nostaminen on myös viesti siitä, että emme anna inflaation pysyä pitkään tavoitetta nopeampana. Tämä viesti auttaa pitämään myös inflaatio-odotukset hallinnassa.

Miten EKP:n koronnostot vaikuttavat arkeen?

Keskuspankit voivat tehdä ostoja rahoitusmarkkinoilta, jos inflaatio vaikuttaa pysyvän hitaana pitkään. Tavoitteena on silloin saada pitkät korot laskemaan. Osto-ohjelmissa hankitaan esimerkiksi yritysten ja valtioiden joukkolainoja talouden tukemiseksi. Kun taloudessa on varaa tehdä investointeja ja muita hankintoja, hintoja voidaan nostaa ja inflaatio palautuu vähitellen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.

Inflaation kiihdyttyä muista syistä EKP:n osto-ohjelmia ei enää tarvinnut kasvattaa heinäkuun 2022 jälkeen ja heinäkuussa 2023 omaisuuserien osto-ohjelmasta päätettiin luopua.  

Talouden elvyttäminen osto-ohjelmien avulla Omaisuuserien osto-ohjelmien vaikutus

Rahapolitiikan strategiaa on aika ajoin uudistettava. EKP:n nykyinen strategia julkaistiin heinäkuussa 2021. Siinä on otettu huomioon, miten talous on muuttunut sitten vuoden 2003, jolloin strategiaa tarkistettiin edellisen kerran. Finanssikriisin jälkeen EKP on joutunut etsimään uusia tapoja pyrkiä tavoitteisiinsa esimerkiksi väestörakenteen muutosten ja tuottavuuden heikentymisen myötä. Kehitys muualla maailmassa näkyy nopeasti myös euroalueella, finanssijärjestelmässä on tapahtunut paljon, tietotekniikan merkitys on kasvanut ja ilmastonmuutoksen vaikutus tuntuu päivä päivältä yhä selvemmin.

EKP kirjaa strategiaansa, miten se hoitaa EU:n perussopimuksissa annettuja tehtäviään eli ennen kaikkea miten hintatasoa pyritään vakauttamaan rahapolitiikan avulla. Tavoitteeksi on otettu kahden prosentin inflaatiovauhti. Inflaation ei haluta kehittyvän sitä heikommin eikä vahvemmin.

Strategian uudelleenarviointi

Sivuillamme on paljon tietoa rahapoliittisista päätöksistä ja niiden taustoista ja toteutuksesta.

Verkkosivujen rahapolitiikkaosio Yleistajuista luettavaa rahapolitiikasta

Rahapolitiikan strategiaa uudistettiin vuonna 2021.

Tietoa strategian uudelleenarvioinnista

Euroopassa pyritään yhteisen pankkivalvonnan avulla huolehtimaan siitä, että pankkijärjestelmän toiminta on vakaalla pohjalla, kaikkia pankkeja valvotaan samalla tavalla ja palveluja voidaan tarjota koko alueen asukkaille.

Lyhyt video

Yhteiseksi valvontamekanismiksi nimitetään pankkivalvontajärjestelyjä Euroopassa. Yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvat EKP ja eri maiden pankkivalvontaviranomaiset.

Lyhyt video

Epäilyistä voi ilmoittaa väärinkäytösten ilmoituspalvelussa. EKP:n järjestelyillä suojataan sekä ilmoitusten tekijöitä että epäiltyjä, ja kaikki henkilötiedot salataan asianmukaisesti.

Tietojen saatavuus on EKP:ssä tärkeä periaate. Pyrimme kertomaan toiminnastamme mahdollisimman avoimesti. Osa pankkivalvonnan työstä on kuitenkin luottamuksellista.

EU:n lainsäädännön (esim. vakavaraisuusdirektiivin) perusteella emme saa antaa yksittäisten valvottavien pankkien tietoja julkisuuteen.

EKP:n asiakirjoihin tutustumisesta säädetään päätöksessä EKP/2004/3 (sellaisena kuin se on muutettuna). Koska EKP on sitoutunut toimimaan avoimesti ja pyrkii edistämään ja helpottamaan tutkimustyötä, se on luonut julkisen asiakirjarekisterin.

Asiakirjarekisteri

EKP valvoo etenkin suuria euroalueen pankkeja, mutta se on mukana myös ns. vähemmän merkittävien laitosten valvonnassa.

Luettelo valvottavista pankeista

Pankkivalvojat arvioivat pankkien riskejä ja tarkastavat, onko niihin varauduttu hyvin. Valvojan arviointiprosessissa eri pankkien riskiprofiilit pystytään arvioimaan samalta pohjalta, ja sen jälkeen päätetään tarvittavista valvontatoimista.

Valvojan arviointiprosessi (SREP)

Stressitestauksella pyritään kartoittamaan, miten hyvin pankit selviytyisivät, jos esimerkiksi taloustilanne heikkenisi. Mahdollisiin ongelmiin pystytään siten puuttumaan jo etukäteen osana jatkuvaa valvontaa.

Tietoa stressitesteistä

Esimerkiksi informaatiosodankäynnin myötä on tullut entistä tärkeämmäksi varmistaa, että EU:n pankkijärjestelmää pystytään suojelemaan erilaisilta tietomurroilta ja käyttökatkoksilta. Pankit raportoivat EKP:lle vuosittain tietotekniikkaan liittyvistä riskeistään, jotta EKP voi arvioida, miten hyvin riskeihin osataan varautua. Erilaisista hyökkäyksistä pyritään jakamaan tietoa välittömästi, jotta kaikki osaavat olla varuillaan. Vuonna 2024 aiotaan testata pankkien kykyä selviytyä tietotekniikkaan pohjautuvasta hyökkäyksestä ja sen jälkimainingeista.

Lue artikkeli "IT and cyber risk: a constant challenge" Tietotekniikka- ja kyberriskit – pankkivalvojien havaintoja

Jos pankit eivät noudata lakia, niille voidaan määrätä sakkoja. Eri maiden pankkivalvojat hoitavat tilanteet, joissa jokin pankki ei ole noudattanut direktiiveihin perustuvaa maan omaa lainsäädäntöä tai joissa tutkittavana on luonnollisten henkilöiden toiminta. Maan lainsäädännössä voidaan myös edellyttää muunlaisia seuraamuksia kuin sakkoja.

EKP:n määräämistä sakoista julkaistaan tietoa pankkivalvonnan verkkosivuilla.

EKP:n määräämiä sakkoja ja EKP:n pyynnöstä käynnistettyjä tutkimuksia Tietoa erilaisista seuraamuksista

Pankkivalvonnan verkkosivut

Kun kaikkialla euroalueella käytetään samaa rahaa, on helpompaa lähteä töihin tai opiskelemaan ulkomaille ja tuntea itsensä eurooppalaiseksi. Matkailukin on mukavampaa ja turvallisempaa. Euroopan yhdentyessä ajatus yhteisestä rahasta kirjattiin Maastrichtin sopimukseen 1990-luvun alussa.

Lyhyt video

Digitaaliset eurot olisivat sähköistä rahaa, jonka eurojärjestelmä laskisi liikkeeseen. Se olisi siis keskuspankkirahaa, eli käyttö olisi riskitöntä. Toistaiseksi setelit ja kolikot ovat ainoa vähittäismaksuissa käytettävissä oleva keskuspankkirahan muoto. Digitaalinen euro ei tulisi käteisrahan tilalle vaan sen rinnalle, ja digitaaliset eurot voisi halutessaan vaihtaa euroseteleiksi.

Tietoa digitaalisesta eurosta

Keskuspankin liikkeeseen laskemaa sähköistä rahaa olisi turvallista käyttää. Euroalueella pystyttäisiin tarjoamaan oma vaihtoehto ylikansallisten yritysten maksusovelluksille, ja rahoitusjärjestelmän toiminta olisi vakaalla pohjalla.

Digitaalinen euro olisi keskuspankkirahaa, eli sen arvo olisi erittäin vakaa, toisin kuin kryptovarojen, joiden taustalla ei ole mikään viranomainen. Esimerkiksi stablecoin-valuutat eivät ole toimiva maksuväline, sillä niiden arvo riippuu siitä, millaisia varoja niiden vakuutena on. Digitaalisen euron liikkeeseenlaskijoina toimisivat keskuspankit, joten se suunniteltaisiin käyttäjien tarpeisiin. Se olisi joka suhteessa turvallinen maksuväline.

Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat hahmotelleet, minkälainen digitaalisesta eurosta haluttaisiin tehdä. Sen pitäisi olla helposti kaikkien käytettävissä esimerkiksi maksupalveluissa, ja toimintavarmuus pitäisi pystyä takaamaan. Maksamisen pitäisi olla tehokasta ja turvallista. Käyttäjien yksityisyydensuoja haluttaisiin taata, ja tietenkin lainsäädännön vaatimuksia olisi noudatettava. Sähköisiä euroja pitäisi pystyä käyttämään kaikkialla euroalueella.

Eurojärjestelmällä ei ole mitään tarvetta kerätä tietoja yksittäisistä käyttäjistä tai maksutottumuksista, eikä tietoja ole tarkoitus kerätä myöskään muiden viranomaisten käyttöön.

Jokaisen käyttäjän on todennäköisesti annettava henkilötietonsa, ennen kuin digitaalisilla euroilla voi ryhtyä maksamaan, mutta maksutiedot on tarkoitus salata mahdollisimman hyvin.

Eurosetelit ovat Euroopan yhtenäisyyden kouriintuntuva symboli, ja velvollisuutemme on huolehtia niiden ajanmukaisuudesta. Setelien säännölliseen kehittämistyöhön kuuluu niiden ulkoasun uudistaminen aika ajoin, ja sille on hyvä aika nyt, kun ensimmäisen eurosetelisarjan käyttöönotosta on kulunut yli 20 vuotta.

Joulukuussa 2021 EKP:ssä alettiin kaavailla uutta teemaa ja uusia kuva-aiheita euroseteleille. Tavoitteena on, että kaikki eurooppalaiset tuntevat uudet setelit omikseen ja että seteleissä ja niiden turvatekijöissä käytetään uusinta teknologiaa.

Uuden setelisarjan suunnittelussa on kaksi päävaihetta: teeman valinta ja ulkoasun suunnittelu. Kaikki euroalueen kansalaiset voivat osallistua sekä EKP:n että riippumattoman tutkimusyrityksen toteuttamiin kyselytutkimuksiin.

Suunnitteluun varataan aikaa, eli EKP:n neuvosto ei todennäköisesti tee lopullista päätöstä ulkoasusta ennen vuotta 2026.

Tietoa uuden setelisarjan suunnittelusta

Uusia 500 euron seteleitä ei enää valmisteta. Vanhat kuitenkin säilyttävät arvonsa, ja niillä voi maksaa edelleen.

Lisätietoa

Eurosetelien kuvien käyttöön ei yleensä tarvita erillistä lupaa, mutta käytössä on noudatettava EKP:n sääntöjä (erityisesti päätöksen EKP/2013/10 artiklaa 2). On tärkeää, ettei jäljennöksiä voi erehtyä luulemaan aidoiksi euroseteleiksi.

Ammattikäyttöön on saatavissa korkearesoluutioisia eurosetelien kuvia. Niitä voi pyytää sähköpostitse osoitteesta Euro-Banknotes-Images@ecb.europa.eu.

Eurojärjestelmän rahoitusjärjestelmälle tarjoamia maksujärjestelyjä nimitetään TARGET-palveluiksi.

Niiden avulla voidaan välittää suuria maksuja, arvopaperikaupan maksuja, pikamaksuja ja vakuuksia keskuspankkirahassa. Keskus- ja liikepankkien suuret maksut kulkevat yleensä niin sanotussa T2-järjestelmässä.

Eurojärjestelmältä ei silti saa tietoja yksittäisten pankkisiirtojen etenemisestä euroalueella eikä sen ulkopuolella. 

Tietoa TARGET2-palveluista

TIPS on EKP:n ja euroalueen keskuspankkien pikamaksupalvelu, joka on ollut käytössä vuodesta 2018. Sen avulla maksupalveluntarjoajat voivat tarjota asiakkailleen reaaliaikaista varojen siirtoa ympäri vuorokauden. TIPS-palvelun ansiosta pikamaksut hoituvat nopeasti ja turvallisesti.

9.

Tietoa pikamaksuista

Miksi eurojärjestelmällä on käteisstrategia? Mihin seteleitä ja kolikoita tarvitaan? Miten euroalueen asukkaat maksavat nykyään?

Tietoa eurosta

Mitä tarkoitusta maksujärjestelmät palvelevat?

Tietoa maksamisesta

EKP:n täytyy ottaa ilmastoriskit huomioon voidakseen hoitaa tehtävänsä hyvin. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy kaikkialla taloudessa, myös hintakehityksessä. Pankkivalvojana EKP kiinnittää huomiota pankkien ilmastoriskeihin ja näyttää esimerkkiä omassa riskienhallinnassaan.

Ilmastonmuutoksen merkitys EKP:n toiminnassa

EKP julkaisee jatkuvasti tietoa vaikutusmahdollisuuksistaan.

Ilmastonmuutos ja EKP Ilmastonmuutos ja pankkivalvonta Ympäristönsuojelu EKP:ssä

EKP pyrki vuosina 2020 ja 2021 pienentämään koronaviruspandemian vaikutusta talouteen ja helpottamaan tilannetta euroalueella.

Lyhyt video

Myös pankkivalvonnassa otettiin pandemia huomioon monin tavoin.

Heti maaliskuussa 2020 käynnistettiin pandemiaan liittyvä osto-ohjelma, jotta rahoitusta olisi saatavilla edullisesti ja pandemian aiheuttamista ongelmista olisi helpompi selviytyä.

Mikä on pandemiaan liittyvä osto-ohjelma? Lehdistötiedote

Pankkivalvonnassa todettiin helmikuussa 2022, että pandemiaa ei enää tarvinnut ottaa huomioon.