PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n toimista Venäjän varjolaivaston torjumiseksi ja Venäjän vastaisten pakotteiden täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamisesta

B10‑0160/2024

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n toimista Venäjän varjolaivaston torjumiseksi ja Venäjän vastaisten pakotteiden täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamisesta

(2024/2885(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät rajoittavien toimenpiteiden määräämisestä Venäjää vastaan seurauksena sen hyökkäyksestä Ukrainaan,

– ottaa huomioon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiset EU:n pakotejärjestelmät ja niiden täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat,

– ottaa huomioon raportit pakotejärjestelmien tehokkuudesta ja EU-toimijoiden tahattomasta roolista niin kutsutun varjolaivaston toiminnan ylläpitämisessä,

– ottaa huomioon vuonna 1857 tehdyn Juutinrauman sopimuksen, jolla säännellään merenkulkua Tanskan salmien kautta,

– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen ja erityisesti sen meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevat määräykset,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Venäjän laittomalla hyökkäyssodalla Ukrainaa vastaan on vakavia humanitaarisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia koko alueella;

B. toteaa, että EU ja hintakattokoalitio ovat yhdessä asettaneet Venäjää vastaan pakotteita, jotka kohdistuvat keskeisiin aloihin ja henkilöihin ja sisältävät muun muassa raakaöljyn tuontikiellon ja Venäjän fossiilisille polttoaineille asetetut hintakatot ja että niiden tarkoituksena on heikentää Venäjän mahdollisuuksia rahoittaa hyökkäyssotaansa; toteaa, että pakotteiden teho riippuu siitä, kuinka tiukasti ja täysimääräisesti ne pannaan täytäntöön;

C. toteaa että vastauksena pakotteisiin Venäjä on kaupankäynnin helpottamiseksi ja erityisesti öljyteollisuuden pakotteita välttääkseen kehittänyt eräänlaisen varjolaivaston, jonka alukset ovat hämäräperäisiä ja pääosin huonokuntoisia;

D. toteaa, että sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, EU on ottanut sitä vastaan käyttöön 14 pakotepakettia, jotka ovat heikentäneet Venäjän sodankäyntikykyä, mutta sotaa ne eivät ole saaneet loppumaan;

E. huomauttaa, että pakotteiden kiertämiseen käytetyt varjolaivaston alukset purjehtivat usein sellaisten maiden mukavuuslipun alla, joissa aluksen turvallisuustason valvonta on vähäistä tai olematonta, eivätkä ne noudata kansainvälisiä turvallisuus- tai ympäristövaatimuksia; toteaa, että tämä luo takaportin venäläisen öljyn tuonnille ja heikentää EU:n pakotteiden vaikutusta;

F. toteaa, että varjolaivasto koostuu pääosin vanhoista, rakenteeltaan huonokuntoisista aluksista, jotka aiheuttavat merkittävän uhan meren ekosysteemeille, ja että Välimeri ja Itämeri ovat erityisen haavoittuvia öljyvahinkojen, saastumisen ja muiden merionnettomuuksien vaikutuksille; huomauttaa, että tuoreiden tietojen mukaan kyseinen laivasto on kasvanut viimeisen vuoden aikana 70 prosentilla ja siihen arvioidaan kuuluvan yli 600 alusta;

G. toteaa, että Itämeri ja Välimeri ovat erittäin herkkiä meriympäristöjä: ensin mainittu on lähes suljettu meri, jossa vesi vaihtuu hitaasti, ja viimeksi mainittu kärsii huomattavasta kuormituksesta saastumisen, ylikalastuksen, öljyn- ja kaasunporauksen, luontokadon ja ilmastonmuutoksen seurauksena, joten nämä alueet ovat erityisen haavoittuvia altistuessaan kasvavasta varjolaivastotoiminnasta aiheutuville ympäristövahingoille; toteaa, että oikeudelliset keinot toimijoiden saattamiseksi vastuuseen tai korvausten saamiseksi vahingon sattuessa ovat rajalliset, sillä alusten omistussuhteet ovat epäselvät ja niiden vakuutukset ovat pätemättömiä tai väärennettyjä, joten pelastustoimien kustannukset mahdollisissa vahinkotilanteissa jäävät asianomaisten jäsenvaltioiden tai EU:n vastuulle;

H. toteaa, että EU:n Venäjän öljyn- ja kaasunvientiin kohdistamat pakotteet ovat vaikuttaneet merkittävästi energian hintoihin ja inflaatioon unionissa, ja tämän seurauksena kuluttajien ja teollisuuden kustannukset ovat nousseet ja EU on joutunut muokkaamaan energiapolitiikkaansa ja toimitusketjujaan; huomauttaa, että keinottelu finanssimarkkinoilla on pahentanut energian hintojen viimeaikaista nousua;

I. toteaa, että EU:n pakotepolitiikkaa on arvosteltu kaksinaismoraalista erityisesti siksi, että Israelia vastaan ei ole kohdistettu pakotteita, vaikka se käy hyökkäyssotaa Palestiinaa vastaan ja on miehittänyt palestiinalaisalueita pitkään, Gazassa on käynnissä humanitaarinen kriisi ja Israelin on väitetty syyllistyneen kansanmurhaan, minkä myös Kansainvälinen tuomioistuin on todennut;

J. toteaa, että Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 ‑kaasuputkien sabotaasi vuonna 2022 häiritsi kaasutoimituksia ja siitä vapautuneista metaanipäästöistä aiheutui huomattavia ympäristöhaittoja, mistä oli vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin ja EU:n energiaturvallisuuteen;

K. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden venäläisen nesteytetyn maakaasun (LNG) tai Venäjältä peräisin olevan öljyn ostoja EU:n ulkopuolisista maista ei ole rajoitettu ja että näiden ostojen määrä ylittää tällä hetkellä selvästi ennen helmikuuta 2022 vallinneen tason; toteaa, että Venäjä on EU:n toiseksi suurin LNG:n toimittaja heti Yhdysvaltojen jälkeen; toteaa, että LNG:n kasvava tuonti Venäjältä on vastoin EU:n pyrkimystä päästä eroon riippuvuudesta Venäjän fossiilisista polttoaineista; toteaa, että EU maksaa edelleen Venäjälle fossiilisista polttoaineista kaksi miljardia euroa kuukaudessa; huomauttaa, että putkikaasun ja LNG:n tuonnin jatkumisen sekä raakaöljyn ja öljytuotteiden tuontikieltoihin tehtyjen erilaisten poikkeusten vuoksi EU on edelleen yksi Venäjän suurimmista fossiilisten polttoaineiden ostajista;

L. toteaa, että EU:n kasvava riippuvuus Yhdysvalloista LNG:n toimittajana on herättänyt huolta energiaturvallisuuden ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta, sillä LNG:n korkea hinta kuormittaa jäsenvaltioiden budjetteja ja nostaa osaltaan kotitalouksien ja teollisuuden energian hintoja; huomauttaa tämän nostavan esiin tarpeen tehdä nopeita ja laajamittaisia investointeja rakenteellisiin energiansäästötoimiin ja uusiutuvan energian käyttöönoton laajentamiseen; toteaa tämän osoittavan myös, että jäsenvaltioiden on tuettava haavoittuvassa asemassa olevia ja pienituloisia kotitalouksia;

M. toteaa, että energiakriisin ja kaasun korkean hinnan seurauksena tietyt jäsenvaltiot ovat päättäneet jatkaa tai jopa lisätä kivihiilen ja ydinvoiman käyttöä voidakseen taata varman kotimaisen energian saannin, mikä on haitaksi EU:n siirtymälle vihreään energiaan;

N. toteaa, että Ukrainan sodan ratkaisu diplomatian keinoin ja Ukrainan alueellinen koskemattomuus säilyttäen olisi kestävä tie rauhaan ja vakauteen alueella ja keventäisi sitä taloudellista ja sosiaalista taakkaa, joka EU-kansalaisille aiheutuu Venäjän hyökkäyksestä ja siitä seuranneista EU-pakotteista;

O. toteaa, että EU:n uskottavuuden ja kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin sitoutumisen kannalta on erittäin tärkeää harjoittaa johdonmukaista pakotepolitiikkaa geopoliittisista tekijöistä riippumatta;

P. toteaa, että vanhojen säiliöalusten käyttö öljyn ja LNG:n kuljetuksiin Itämerellä ja Välimerellä sekä ympäristölle haitallisten onnettomuuksien uhka eivät koske ainoastaan Venäjän varjolaivaston aluksia;

1. vahvistaa, että EU tuomitsee Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan, ja ilmaisee solidaarisuutensa Ukrainan kansalle;

2. korostaa, että jäsenvaltioiden on tarpeen tarkastella kaikkia diplomaattisia keinoja, jotta konfliktiin löydetään rauhanomainen ratkaisu Ukrainan alueellista koskemattomuutta kaikilta osin kunnioittaen; kehottaa EU:ta osallistumaan aktiivisesti diplomaattisiin neuvotteluihin muiden kansainvälisten toimijoiden rinnalla;

3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan seuranta- ja täytäntöönpanomekanismeja, joilla voidaan vastata pakotteiden kiertämistapojen, kuten varjolaivaston, käyttöön; ehdottaa, että varjolaivastoa avustaville tai sen toiminnasta hyötyville yrityksille määrättäisiin seuraamuksia, varmistaen kuitenkin toimien oikeasuhteisuus, jotta tahattomat taloudelliset ja ympäristövaikutukset EU:ssa jäävät mahdollisimman pieniksi;

4. kehottaa komissiota harkitsemaan kohdennettuja toimenpiteitä, joilla

a) parannetaan pakotteiden kiertämiseen liittyvien alusten tunnistamista ja valvontaa erityisesti Itämeren ja Välimeren alueilla;

b) pannaan täytäntöön kohdennettua satamavaltiovalvontaa ja huolellisuusvelvollisuutta koskevat vaatimukset EU:hun sijoittautuneille yrityksille, joiden toiminta liittyy merenkulun logistiikkaan ja vakuutus- ja rahoitustoimintaan, siten, että keskitytään ehkäisemään ympäristölle vahingollisia käytäntöjä ja määräämään näille yrityksille tehokkaita, ennaltaehkäiseviä ja oikeasuhteisia sakkoja;

5. korostaa varjolaivastosta johtuvia ympäristöriskejä, erityisesti turvallisuusvaatimuksista piittaamattomien ja vakuutusturvaltaan puutteellisten, sääntelemättömien alusten aiheuttamaa kohonnutta öljyvahinkojen, kemikaalivuotojen ja saastumisen riskiä, joka vaarantaa biologisen monimuotoisuuden, meren eliöstön ja Välimerestä ja Itämerestä riippuvaisten yhteisöjen elinkeinot;

6. korostaa, että tällaiset onnettomuudet aiheuttavat ympäristön tilan heikentymistä pitkällä aikavälillä, mikä voi vaikuttaa merkittävästi matkailu-, kalastus- ja merenkulkualoihin kyseisten merien rannikkojäsenvaltioissa;

7. kehottaa komissiota koordinoimaan ja avustamaan varjolaivaston lisääntyneen läsnäolon valvonnasta vastaavia kansallisia viranomaisia ja ehdottamaan strategioita, joiden avulla voidaan käsitellä varjolaivastoon liittyviä ympäristöriskejä, esimerkiksi kriisivalmiusstrategioita ja keinoja helpottaa EU-kansalaisille aiheutuvia taloudellisia paineita;

8. kehottaa jäsenvaltioita estämään pääsyn aluevesilleen tai satamiensa käytön vakuuttamattomilta aluksilta, pakotteiden alaista lastia kuljettavilta aluksilta ja aluksilta, jotka eivät täytä ympäristövaatimuksia;

9. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tiukat sääntelytoimenpiteet satamissaan ja aluevesillään, erityisesti Itämerellä; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään kaikilta osin oikeuttaan antaa asianomaisen kansallisen viranomaisen suorittaa luotsaus aluksella, tarkastaa lastin alkuperä, selvittää alusten todelliset omistussuhteet ja tarkastaa vakuutusasiakirjat ja turvallisuusnormien noudattaminen, jos säiliöaluksen epäillään kuljettavan venäläistä öljyä, ja varmistamaan, että pakotteiden kiertämisestä ja ympäristönormien noudattamatta jättämisestä epäillyt alukset otetaan tutkintaan; kehottaa tässä yhteydessä komissiota avustamaan kansallisia viranomaisia kattavien tarkastusten suorittamisessa aluksilla;

10. kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan satamat, jotka pystyvät käsittelemään pakotteiden kohteena olevia, raakaöljyä tai LNG:tä kuljettavia aluksia, ja takavarikoimaan laittomat lastit maksamatta niistä korvausta; kehottaa sijoittamaan takavarikoiduista lasteista saatavat tulot rahastoon, jonka tarkoituksena on varmistaa kriisivalmius ja lieventää mahdollisia ympäristövaikutuksia onnettomuustilanteissa, joissa varjolaivasto on osallisena;

11. pyytää Euroopan meriturvallisuusvirastoa nostamaan valmiuttaan ja lisäämään resurssejaan, jotta se voi valvoa ja pysäyttää epäilyttäviä aluksia tehden yhteistyötä ympäristöviranomaisten ja Euroopan turvallisuusviranomaisten kanssa varjolaivastotoiminnan estämiseksi;

12. suosittaa, että Eurooppa-neuvosto perustaa EU:n työryhmän, joka keskittyy erityisesti pakotteiden toimeenpanoon ja ympäristövaikutusten lieventämiseen ja jonka tehtävänä on

a) osallistua diplomaattiseen vuoropuheluun, jolla pyritään koordinoimaan toimia maailmanlaajuisesti ja ehkäisemään pakotteita kiertävien alusten aiheuttamia ympäristöhaittoja;

b) kehittää tiedonjakotapoja kansainvälisten kumppanien kanssa, kun on kyse varjolaivastosta ja pakotteiden kiertämisestä;

c) ehdottaa pakotteiden kiertämiseen liittyviä vastatoimia, joilla voidaan varmistaa, ettei pakotteisiin kajota, sekä lieventää jäsenvaltioille aiheutuvia haitallisia taloudellisia ja ympäristövaikutuksia;

13. peräänkuuluttaa tiiviimpää yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön, kanssa tarkoituksena vahvistaa maailmanlaajuisia ympäristönormeja;

14. kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota sidosryhmäyhteistyöhön esimerkiksi ympäristö-, merenkulku-, energia-, vakuutus- ja rahoitusaloilla, jotta voidaan tunnistaa parhaat käytännöt havaita pakotteiden kiertäminen ja puuttua siihen sekä vähentää ympäristövaikutuksia EU:n vesillä;

15. korostaa avoimuuden ja selontekovelvollisuuden tarvetta ja pyytää jäsenvaltioita raportoimaan komissiolle täytäntöönpanotoimista, pakotteiden kiertämistapauksista ja toimista, joita ne ovat toteuttaneet vastauksena taloudellisiin ja ympäristövaikutuksiin erityisesti Itämeren ja Välimeren alueilla;

16. tuomitsee EU:n pakotepolitiikan kaksinaismoraalin, jossa joillekin maille asetetaan ankaria pakotteita hyökkäyksen tai miehityksen johdosta, kun taas toisille ei, mistä on esimerkkinä Israel ja sen suorittama etninen puhdistus, kansanmurha ja kansainvälisen oikeuden rikkominen Palestiinassa;

17. pyytää arvioimaan EU:n Israelin-politiikkaa välittömästi uudelleen, myös assosiaatiosopimuksen soveltamisen keskeyttämistä, aseiden vientikieltoa Israeliin ja pakotteiden asettamista vastauksena kansanmurhaan ja kansainvälisen oikeuden rikkomiseen sekä Gazan humanitaariseen tilanteeseen, ja pitää tätä välttämättömänä toimena, jotta kansanmurha saadaan pysäytettyä, ja osoituksena siitä, että EU on sitoutunut ulkopolitiikassaan yhdenvertaisiin vaatimuksiin;

18. tuomitsee jyrkästi Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 ‑putkien sabotaasin, joka on aiheuttanut merkittävää haittaa ympäristölle ja häirinnyt EU:n energiantoimitusinfrastruktuurin keskeistä osaa vaarantaen näin EU:n energiaturvallisuuden; vaatii Nord Stream ‑sabotaasin kansainvälistä tutkintaa;

19. pitää valitettavana LNG:n tuonnin jatkumista Venäjältä ja panee merkille kasvavan riippuvuuden yhdysvaltalaisesta LNG:stä keinona, jolla on pyritty täyttämään Venäjän kaasutoimitusten poistumisen energiatoimituksiin jättämää aukkoa; korostaa LNG:n tuonnin korkeita kustannuksia ja suuria ympäristöriskejä, joilla on vaikutusta kotitalouksiin ja teollisuuteen EU:ssa;

20. korostaa kiireellistä tarvetta investoida uusiutuvan energian infrastruktuuriin ja EU:n energiasiirtymän nopeuttamiseen, jotta riippuvuutta epävakaista ulkomaisista energiamarkkinoista ja vahingollisista fossiilisista polttoaineista voidaan vähentää;

21. pyytää komissiolta lisätukea energian säästämiseen, energiatarjonnan monipuolistamiseen ja vihreään teknologiaan liittyviin hankkeisiin EU:ssa, muun muassa tarjoamalla rahoitustukea jäsenvaltioille, jotta ne voivat vahvistaa uusiutuvan energian infrastruktuuriaan, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja siirtyä kohti puhtaampaa, riippumatonta energiajärjestelmää;

22. kehottaa komissiota laatimaan selkeämmät ohjeet ja tiukemmat huolellisuusvelvollisuutta koskevat normit EU:n yrityksille ja rahoituslaitoksille, jotta vältetään tahaton vuorovaikutus varjolaivastoon liittyvien toimijoiden kanssa;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.