PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS yhteisen kalastuspolitiikan osuudesta julkisten hyödykkeiden tuotannossa

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002,

–   ottaa huomioon 10. joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen,

–   ottaa huomioon 31. lokakuuta 1995 hyväksytyt vastuuntuntoista kalastusta koskevat FAO:n menettelyohjeet,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa" (KOM(2011)0363),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Eurooppa 2020 (KOM(2010)2020),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että kalastusala on toimintaa, joka kasvaa edelleen merissä ja muissa hydrografisissa altaissa (murtovedessä ja makeassa vedessä), kuten joissa, järvissä ja jokisuissa, ja johon sisältyy kolme päähaaraa: kalastus, jalostus ja markkinointi;

B.  ottaa huomioon, että merivedessä ja makeassa vedessä sekä rannikolla ja avomerellä harjoitettava vesiviljely on kalastusalan tärkeä kasvussa oleva osa ja sitä täydentävä ja siihen kiinteästi liittyvä tekijä;

C.  ottaa huomioon, että kalastustoiminnan vaikutus ulottuu rannikkovyöhykkeeseen ja edistää sen hallinnointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista dynamiikkaa, mikä on erittäin tärkeää työpaikkojen niukkuuden ja heikon talouden vuoksi usein epäsuotuisassa asemassa olevien yhteisöjen kannalta;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan kalastusala edistää merkittävästi yhteiskunnallista kehitystä useilla tästä toiminnasta erittäin riippuvaisilla Euroopan alueilla luomalla työpaikkoja suoraan ja epäsuorasti tuotantoketjun alku- ja loppupäässä ja kattaa yli 350 000 työpaikkaa, kun otetaan huomioon kalastus ja kalanjalostus;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan kalastusala edistää aika merkittävästi Euroopan talouskasvua sekä ydintoiminnallaan, jonka perusteella se on maailman neljänneksi suurin, sillä se tuottaa 6,4 miljoonaa tonnia kalaa vuodessa, että panoksellaan muihin niinkin erilaisiin aloihin kuin lääke- ja kosmetiikkateollisuus, urheilu ja matkailu;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan kalastusala edistää myös merkittävästi ympäristön säilyttämistä ja hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sillä se on käynnistänyt ja tehostanut lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, jotka ovat lisänneet tietoa valtamerten dynamiikasta, ekosysteemeistä ja kalastustoimintaan suoraan tai epäsuorasti liittyvien vesieläinten ja -kasvien biologiasta;

G.  ottaa huomioon, että uudistetulla yhteisellä kalastuspolitiikalla olisi taattava kalastusalan ympäristöllinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen kestävyys erilaisissa hydrografisissa altaissa sekä rannikkovyöhykkeillä, joilla tätä toimintaa harjoitetaan, ja että tämä on helpompi saavuttaa sellaisen hajautetun hallinnointimallin avulla, joka tuo päätöksentekokeskukset lähemmäs toiminta-alueita ja lisää sidosryhmien vastuuta;

1.  toistaa, että kalastus on ihmisyhteisöissä tärkeää ikivanhaa toimintaa, joka on aina tarjonnut ihmisille erittäin proteiinipitoista ja terveellistä ravintoa, ja tuottaa nykyisin taloudellista ja yhteiskunnallista lisäarvoa sekä lisää Euroopan unionin elintarviketurvaa ja riippumattomuutta; katsoo sen tähden, että uudistetulla yhteisellä kalastuspolitiikalla on taattava kalastusalan säilyttäminen sen tärkeimmillä toiminta-aloilla – kalastus, jalostus ja markkinointi – sen perinteisillä alueilla ja siten, että ympäristönsuojelun, yhteiskunnallisen kehityksen ja taloudellisen tuottavuuden välillä vallitsee kestävä tasapaino;

2.  muistuttaa, että taloudelliselta kannalta katsottuna kalastusala kattaa arviolta yhteensä kahdeksan miljardin euron arvosta purettuja saaliita, 3,2 miljardin euron arvosta vesiviljelytuotantoa ja 23 miljardin euron arvosta jalostusteollisuutta; muistuttaa myös, että yhteiskunnalliselta kannalta katsottuna yli 40 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista asuu rannikolla ja hyötyy kalastustoiminnan monitoiminnallisuudesta;

3.  korostaa, että kolmen perinteisen toiminta-alansa ohella ja näkyvämmän taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikutuksensa lisäksi kalastusala ja erityisesti pienimuotoinen kalastus on tärkeässä asemassa usealla muulla alalla, kuten kulttuuri, vapaa-aika ja matkailu, tiede, energia, ympäristö ja koulutus; katsoo, että kalastusalalla on monitoiminnallinen ulottuvuus, jonka kautta se tarjoaa yhteisöille lukuisia julkisia hyödykkeitä, joista on hyötyä Euroopan unionin kansalaisille yleisesti eikä ainoastaan niille, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti kalastusalaan, mikä on tunnustettava ja mille on annettava arvoa;

4.  kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon, että kulttuurin kannalta katsottuna kalastusala tuottaa runsaasti hyötyä ja myötävaikuttaa gastronomiaan, etnografiaan, historiaan, kirjallisuuteen, museologiaan jne.; katsoo, että kalastusyhteisöjen järjestämät kulkueet merellä, meren antimien maistiaiset, perinteisten elämäntapojen esittely entisajan kulisseissa, teemanäyttelyt ja muut kalastukseen liittyvät juhlamenot tai niihin liittyvä toiminta ovat merkittävä keino siirtää kulttuuriperintöä, joka olisi säilytettävä;

5.  kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon, että vapaa-ajanvieton ja matkailun kannalta katsottuna kalastusala tarjoaa monia erilaisia aktiviteetteja, kuten kalastusmatkailu, valaiden ja merilintujen tarkkailu ja ekologinen sukeltaminen; katsoo, että kalastajien tiedot ja päivittäinen kokemus (taitotieto) merestä ja sen biologisista luonnonvaroista ovat olennaisen tärkeitä näiden ja muiden aktiviteettien kehittämiseksi ja tuovat siten lisäarvoa, jonka koko yhteiskunta voi jakaa;

6.  kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon, että tieteelliseltä kannalta katsottuna kalastusala auttaa meritieteilijöitä ja muita tutkijoita heidän tutkimustyössään jakamalla kokemuksiaan, tarjoamalla tietoa, raportoimalla rengastetuista eläimistä sekä harvinaisista lajeista, ottamalla tutkijat mukaan valvotuille aluksille (tarkkailutoiminta) ja edistämällä valvottua kalastusta, joten tutkijoilla on mahdollisuus kerätä tärkeitä tietoja kalakantojen tilasta ja käyttäytymisestä (kalojen vaellus), mutta myös useista muista kysymyksistä, jotka vaihtelevat ilmastonmuutoksesta (valtamerivirrat) vesistöjen pilaantumineen (öljyvuodoista varoittaminen);

7.  kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon, että energian kannalta katsottuna kalastusala voi olla tärkeässä asemassa edistämällä sellaisten uusien teknologioiden kehittämistä, joita voidaan myöhemmin käyttää yhteiskunnan hyväksi; katsoo, että sellaisten uusien koneiden kehittäminen, jotka saastuttavat vähemmän ja käyttävät vähemmän polttoainetta, on hyvä esimerkki energiatehokkuudesta;

8.  kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon, että ympäristön kannalta katsottuna kalastusalalla on jo yleisesti tunnettu tehtävä biologisesti herkkien maantieteellisten alueiden sekä lintujen haudonta- ja pesimispaikkoina toimivien rannikkoalueiden suojelemisessa ja myös merien puhdistamisessa; katsoo, että kalastusalalla voi kuitenkin olla merkittävämpi rooli hajautetun hallinnon puitteissa, kun kiinnitetään lisäksi huomiota kalakantojen biologiseen suojeluun sekä ympäristönsuojeluun vedenjakajien ja rannikkokalastuksen yhteydessä;

9.  kehottaa komissiota ottamaan asianmukaiseksi huomioon, että koulutuksen kannalta katsottuna kalastusala kehittää kykyä nauttia ulkoilmasta, opettaa meren kunnioittamista, merenkulkutaitoja ja kokemusperäisiä suunnistusmalleja sekä tuo esiin eri taiteisiin liittyvän luomiskyvyn ja edistää lisäksi merielämän arvostamista;

10. korostaa, että kalastusalan hallinnointi on perustunut kasvavassa määrin tieteellisiin tietoihin, jotka kannustavat soveltavaan tutkimukseen tällä alalla, edistävät tietämystä ja vauhdittavat teknistä kehitystä ja innovointia Eurooppa 2020 -strategian älykkään kasvun tavoitteiden mukaisesti;

11. korostaa, että kalastusala on täysin riippuvainen kalakantojen terveydestä ja ekosysteemin tasapainosta, joten yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisessa on keskityttävä kalastusalaan vesiluonnonvarojen säilyttäjänä ja hallinnoijana ja pantava täytäntöön tehokkaampi, ympäristöystävällisempi ja kilpailukykyisempi talous Eurooppa 2020 ‑strategian kestävän kasvun tavoitteiden mukaisesti;

12. painottaa, että kalastustoiminta, kun tarkastellaan sen kaikkia ulottuvuuksia (vesiviljely mukaan luettuna), sen suoria ja epäsuoria vaikutuksia sekä julkisten hyödykkeiden tuotantoa, takaa sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, edistää ammattikoulutusta sekä yhteiskunnallista ja taloudellista dynamismia Eurooppa 2020 -strategian osallistavan kasvun tavoitteiden mukaisesti;

13. toteaa, että kalastustoiminnalla on merkittävä asema yhdennetyn meripolitiikan laajemmassa kontekstissa ja se on keskeinen tekijä merten aluesuunnittelupolitiikassa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa;

14. pyytää komissiota tunnustamaan kalastustoiminnan monitoiminnallisuuden ja sen arvon julkisten hyödykkeiden laajassa ja monipuolisessa tuotannossa omaksumalla kokonaisvaltaisen lähestymistavan kalastusalaan, erityisesti uudistettaessa yhteistä kalastuspolitiikkaa, ja luopumalla yksinkertaistavista näkökannoista, jotka eivät ainoastaan aiheuta vahinkoa kalastusalan tuottamille suorille ja epäsuorille hyödyille vaan jättävät myös huomiotta suuren joukon sen tuottamia hyötyjä;

15. pyytää komissiota sisällyttämään uuteen yhteisen kalastuspolitiikan kehykseen kalastusalan monitoiminnallisuuden ja julkisten hyödykkeiden tuotannon ja tarkastelemaan rannikkoalueiden kehittämistä kalastusalaa täydentävänä osana (yhteisen maatalouspolitiikan vastaavan rakenteen ja tietyn siinä käytetyn terminologian mukaisesti);

16. kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa luomaan tarvittavan oikeudellisen kehyksen perinteistä kalastusta, jalostusta ja markkinointia täydentävää toimintaa varten ilman että kalastajille määrätään veroja tai asetetaan muita esteitä;

17. pyytää komissiota sisällyttämään uudistettuun yhteiseen kalastuspolitiikkaan "ehdollisuuden" käsitteen, jota käytetään jo yhteisessä maatalouspolitiikassa, ja varmistamaan ympäristöystävällisten kalastuskäytäntöjen positiivisen erityiskohtelun, kuten paremmat mahdollisuudet saada tukea;

18. pyytää komissiota tässä yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen keskeisessä prosessissa ottamaan asianmukaisesti huomioon kalastusalan täysimääräisen sisällyttämisen Eurooppa 2020 -strategiaan ja sen panoksen vuoteen 2020 asti asetettujen Euroopan kehityslinjojen täytäntöönpanoon ja tunnustamaan, että yhteinen kalastuspolitiikka on kehityksen moottori Euroopan kasvusuunnitelmassa, sekä takaamaan tarvittavat edellytykset sen täysimääräisten mahdollisuuksien kehittämiseksi;

19. pyytää komissiota panemaan täytäntöön avointa taloutta koskevat Rio+20-tavoitteet, myös työpaikkojen luomisen ja köyhyyden kitkemisen alalla, ja ottamaan asianmukaisesti huomioon, että kalastusala yksinään ja yhdennetyn meripolitiikan puitteissa on tärkeässä asemassa tässä täytäntöönpanossa;

20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.