PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Eurooppa-neuvoston kokouksen (19.–20. joulukuuta 2013) valmistelusta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2013 unionin demokraattisen päätöksenteon vahvistamisesta tulevaisuuden EMUssa[1], 23. toukokuuta 2013 talous- ja rahaliittoa koskevista tulevista lainsäädäntöehdotuksista: vastaus komission tiedonantoihin[2] ja 21. marraskuuta 2013 komission tiedonannosta ”Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus”[3] antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat pyrkineet päättäväisesti palauttamaan talouden uskottavuuden ja rahoitusvakauden erityisesti hyväksymällä ja toteuttamalla rakenneuudistuksia ja ottamalla käyttöön uuden talouden ohjausjärjestelmän; katsoo, että näitä pyrkimyksiä on täydennettävä todellisella pankkiunionilla;

B.  katsoo, että kilpailukyvyn, kestävyyden ja työpaikkojen luomisen edistäminen EU:ssa edellyttää parempaa talouspolitiikan yhteensovittamista;

C. katsoo, että ”yhteisön menetelmä” on asianmukainen lähestymistapa EU:hun ja sen valuuttaan kohdistuviin haasteisiin vastaamisessa;

D. katsoo, että kaikkien päätösten olisi perustuttava parlamentaariseen valvontaan ja vastuuvelvollisuuteen kaikilla päätöksenteon tasoilla;

E.  katsoo, että EU:n lainsäädännön täysimääräinen kunnioittaminen ja perusteellinen täytäntöönpano ovat tämän menettelytavan perustekijöitä;

F.  katsoo, että nopeasti muuttuvassa ja epävakaassa geostrategisessa ympäristössä, jolle on ominaista uudet turvallisuushaasteet, Yhdysvaltojen painopisteen siirtyminen Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä talouskriisin vaikutukset, EU:n on kannettava vastuunsa luotettavana turvallisuutta tuovana toimijana, joka on todella strategisesti itsenäinen erityisesti naapurustossaan; katsoo, että tämä vaikuttaa EU:n oman turvallisuuden lisääntymiseen;

G. katsoo, että valtion- ja hallitusten päämiesten ainoa tapa vastata näihin geopoliittisiin suuntauksiin ja puolustusmenojen koordinoimattomaan vähentymiseen on puolustusyhteistyön koordinoinnin tehostaminen;

Pankkiunioni

1.  muistuttaa Eurooppa-neuvostoa poliittisesta sitoumuksesta, jonka mukaisesti yhteisestä kriisinratkaisumekanismista olisi sovittava ennen nykyisen vaalikauden päättymistä; kehottaa Eurooppa-neuvostoa toistamaan ministerineuvostolle esittämänsä vaatimuksen, jonka mukaisesti talletussuojadirektiiviä sekä elvytys- ja kriisinratkaisukehystä koskevat neuvottelut on saatettava menestyksekkäästi päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä;

Talous- ja rahaliiton syventäminen

2.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa antamaan perussopimusten pohjalta poliittisen sitoumuksen lainsäädännön valmistelua varten tehostetusta talouspolitiikan yhteensovittamisesta; edellyttää, että parlamentti ja muut EU:n toimielimet sopivat tehostetun talouspolitiikan yhteensovittamisen keskeisistä piirteistä ennen nykyisen vaalikauden päättymistä;

3.  pyytää, että edellä mainitun tehostetun talouspolitiikan yhteensovittamisen pohjalta hyväksytään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen lähentymistä koskevista suuntaviivoista säädös, jossa asetetaan määräajaksi erittäin pieni määrä kiireellisimpiä uudistustoimia koskevia tavoitteita;

4.  toistaa pyyntönsä siitä, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisista uudistusohjelmista, jotka olisi hyväksyttävä edellä mainittujen lähentymistä koskevien suuntaviivojen mukaisesti ja jotka komission olisi vahvistettava, keskustellaan jäsenvaltioiden parlamenteissa ja että ne hyväksytään jäsenvaltioiden parlamenteissa; pitää tätä olennaisen tärkeänä koko prosessin omavastuullisuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden lujittamiseksi;

5.  pitää tarkoituksenmukaisena, että jäsenvaltiot sitoutuvat täysimääräisesti panemaan täytäntöön kansalliset uudistusohjelmansa sellaisina kuin ne on vahvistettu; ehdottaa tämän perusteella, että jäsenvaltiot voisivat sitoutua EU:n toimielinten kanssa lähentymistä koskevaan kumppanuuteen, johon liittyisi mahdollisuus uudistustoimien ehdolliseen rahoitukseen;

6.  muistuttaa, että tehokkaamman taloudellisen yhteistyön olisi kuljettava käsi kädessä kannustimeen perustuvan mekanismin kanssa; katsoo, että mahdollisen lisärahoituksen tai mahdollisten lisävälineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava erottamaton osa EU:n talousarviota mutta sovitun monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella;

7.  muistuttaa, että sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (vakaussopimus) on määrä liittää osaksi unionin oikeutta viimeistään 1. tammikuuta 2018 sen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten arvioinnin perusteella, kuten vakaussopimuksen 16 artiklassa määrätään;

8.  muistuttaa peruskannastaan, jonka mukaan lujitettu talous- ja rahaliitto ei saisi jakaa EU:ta vaan sillä olisi päinvastoin syvennettävä integraatiota ja vahvistettava ohjausta ja että sen olisi oltava avoin kaikille euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille vapaaehtoisuuden pohjalta;

9.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa noudattamaan täysimääräisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 15 artiklan 1 kohtaa;

Puolustuspolitiikka

10. katsoo, että nopeasti muuttuvassa ja epävakaassa geostrategisessa ympäristössä, jolle on ominaista uudet turvallisuushaasteet, Yhdysvaltojen painopisteen siirtyminen Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä talouskriisin vaikutukset, EU:n on kannettava vastuunsa maailmanlaajuisena poliittisena toimijana ja luotettavana turvallisuutta tuovana toimijana, joka on todella strategisesti itsenäinen erityisesti naapurustossaan, ja vältettävä päällekkäisyyksiä Naton puitteissa toteutettavan nykyisen toiminnan kanssa edistääkseen kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, suojellakseen etujaan maailmassa ja varmistaakseen kansalaistensa turvallisuuden; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n on toteutettava politiikkaansa johdonmukaisesti eri aloilla ja kannettava edellä mainittu vastuunsa ripeämmin ja tehokkaammin;

11. panee merkille, että EU:lla on tällä hetkellä merkittäviä rahoitusongelmia ja että jäsenvaltiot ovat euroalueen kriisistä riippuvista tai riippumattomista taloudellisista, poliittisista ja talousarviosyistä vaiheessa, jossa ne vähentävät koordinoimatta puolustusmenojaan; korostaa, että nämä leikkaukset saattavat heikentää jäsenvaltioiden sotilasvoimavaroja ja sitä kautta EU:n mahdollisuuksia kantaa tehokkaasti vastuunsa rauhanturvaamisen ja konfliktien estämisen alalla sekä kansainvälisen turvallisuuden edistämisessä;

12. katsoo, että edellä mainittuihin haasteisiin vastaamiseksi EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten on tartuttava tilaisuuteen, jonka joulukuussa 2013 pidettävä Eurooppa‑neuvoston kokous tarjoaa, asettumalla selkeästi tukemaan vahvempaa Euroopan puolustusjärjestelmää;

13. suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti 24. heinäkuuta 2013 annettuun komission tiedonantoon ”Kohti kilpailukykyisempää ja tehokkaampaa puolustus- ja turvallisuusalaa” (COM(2013)0542) ja komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 15. lokakuuta 2013 antamaan loppuraporttiin;

14. kehottaa Eurooppa-neuvostoa panemaan täytäntöön yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YTPP) ja Euroopan puolustuksen teollisesta ja teknologisesta perustasta (EDTIB) annettujen parlamentin mietintöjen ehdotukset;

15. katsoo, että jäsenvaltioiden on ensin sitouduttava poistamaan YTPP:n toiminnalliset puutteet lupaamalla tukensa YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioille, eritoten osallistumalla niihin liittyviin valmiuksiin;

16. korostaa, että Lissabonin sopimuksella luotiin useita uusia YTPP:hen liittyviä välineitä, joita ei ole vielä otettu käyttöön; painottaa tässä yhteydessä, että nämä määräykset on pantava täytäntöön, jotta voidaan lujittaa YTPP:tä, ja kehottaa neuvostoa hyödyntämään täysimääräisesti edellä mainittuja välineitä (kuten jäsenvaltioiden pysyvää rakenteellista yhteistyötä (SEU:n 46 artiklan 6 kohta) ja erityisesti mahdollisuutta antaa YTPP:n tehtävien ja operaatioiden toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle (SEU:n 42 artiklan 5 kohta ja 44 artiklan 1 kohta));

17. korostaa, että on tärkeää käynnistää strategista pohdintaa koskeva prosessi EU:n tavoitteiden ja painopisteiden määrittelemiseksi ja etenemissuunnitelman sekä aikataulun laatimiseksi syvempää puolustusyhteistyötä varten (valkoinen kirja, joka toimisi kehyksenä pohdittaessa kansallisia prosesseja);

18. kehottaa neuvostoa aloittamaan tehostetun puolustusmateriaalialan yhteistyön, etenkin valtuuttamalla Euroopan puolustusviraston toimimaan täysimääräisesti ja edistämään koordinointia, valvomaan sitoumuksia, asettamaan etusijalle teknologiainvestoinnit (mukaan lukien strategiset edellytykset, kuten ilmatankkaus, satelliittiviestintä, strategiset ilmakuljetukset, etäohjattavia ilma-aluksia koskeva järjestelmä, kyberpuolustus ja yhtenäinen eurooppalainen ilmatila), sopimaan halukkaiden tai ydinryhmien yhteenliittymien laajemmasta käytöstä ja etsimään toimivia ratkaisuja taisteluosastojen käyttöön;

19. kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan tukemaan vankkaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa, jolla voidaan yhtenäistää Euroopan teollisuudenaloja ja lisätä niiden luovuutta ja vahvuutta koordinoimalla tehokkaammin kansallisten puolustusmenojen suunnittelua (mahdollisesti perustamalla puolustusasioiden eurooppalainen ohjausjakso) ja tehostamalla koordinointia teollisuuden tasolla (standardien yhtenäistäminen ja puolustustarvikkeiden sertifiointi); vaatii tarjoamaan puolustusteollisuudelle enemmän kannustimia ja tukea ja sitoutumaan kehittämään keskeisiä puolustusteknologioita ja -järjestelmiä (verokannustimet, tutkimuksen ja kehittämisen taloudellinen tukeminen ja synergioiden vakiinnuttaminen siviili- ja sotilasvalmiuksien välille);

20. painottaa, että EU:n vahvuus muihin organisaatioihin verrattuna on siinä, että sillä on ainutlaatuiset edellytykset mobilisoida koko joukko poliittisia, taloudellisia ja humanitaarisia sekä kehitysyhteistyön välineitä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan tehtäviensä ja operaatioidensa tueksi yhden poliittisen vallan käyttäjän – komission varapuheenjohtajan / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan – alaisuudessa ja että tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa joko pehmeän vallankäytön tai tarvittaessa järeämpien toimien kautta mahdollistaa ainutlaatuisen ja laajalti arvostetun joustavuuden ja tehokkuuden;

21. kannattaa puolustusministerien neuvoston perustamista, jotta puolustukselle voidaan antaa sille kuuluva painoarvo;

22. kehottaa valtion- ja hallitusten päämiehiä Euroopan puolustuksen strategisen merkityksen ja unionin kohtaamien haasteiden laajuuden huomioon ottaen arvioimaan uudelleen joulukuussa 2015 komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antaman täytäntöönpanokertomuksen perusteella joulukuussa 2013 annettujen neuvoston päätelmien täytäntöönpanon edistymistä;

23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.