PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission vuoden 2016 työohjelmaa koskevista Euroopan parlamentin painopisteistä

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2015 – Uusi alku” (COM(2014)0910),

–       ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista[1] ja erityisesti sen liitteen IV,

–       ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin” (COM(2015)0215),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

A.     toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot kamppailevat edelleen syvimmän talous- ja sosiaalikriisin kurimuksessa sitten EU:n perustamisen; katsoo, että taantuvat taloudet, korkea työttömyys, rapautuvat sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet sekä paheneva sosioekonominen eriarvoisuus edellyttävät perusteellista linjanmuutosta pois komission nykyisin harjoittamasta politiikasta kohti toimintapolitiikkaa, jolla lujitetaan unionin ja jäsenvaltioiden toimia kestävän talouskasvun ja täystyöllisyyden aikaansaamiseksi sekä köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja tulojen eriarvoisuuden torjumiseksi;

B.     katsoo, että komissio ei ole onnistunut arvioimaan asianmukaisesti nykyisen kriisin taustalla olevia syitä, kuten talous- ja rahaliiton (EMU) valuvikoja ja tavoitteita; toteaa, että näistä vioista aiheutunut velkataakka on täysin suhteeton, sillä osa maista hyötyy tilanteesta jatkuvasti ja osa taas on syösty vakavaan lamaan; toteaa, että komissio harjoittaa edelleen uusliberalistista ja säästöihin painottuvaa toimintapolitiikkaa; katsoo, että tämä on johtanut kasvavaan työttömyyteen, köyhyyteen, valtaviin palkanalennuksiin, eläkeiän nostamiseen ja julkisten menojen leikkauksiin esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla; toteaa, että kyseisellä toimintapolitiikalla tyrehdytetään edelleen kysyntää ja pohjustetaan rajun yksityistämisohjelman käyttöönottoa;

C.     ottaa huomioon, että komission toiminnalla talous-, sosiaali- ja demokratiakriisissä, kuten talouspolitiikan ohjausjärjestelmää koskevalla kehyksellä, on pysyvästi viety toimintapoliittiset vaihtoehdot suvereeneilta ja demokraattisesti valituilta hallituksilta ja kansallisilta parlamenteilta, estetty Euroopan kansojen harjoittama demokraattinen valvonta ja tehty vyönkiristyksestä pysyvää;

D.     toteaa, että Euroopassa Kreikan parlamenttivaalien jälkeen käytävässä ristiriitaisessa poliittisessa keskustelussa sivuutetaan se, että ihmiset hylkäsivät troikan yhteisymmärryspöytäkirjan demokraattisesti; katsoo, että unionin toimielinten olisi kunnioitettava Kreikan kansan tekemää päätöstä sen sijaan, että ne harjoittavat sitä kohtaan anteeksiantamatonta kiristystä, ja siten valittava kehitys, kasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja tehtävä loppu itseään vastaan kääntyvästä ja sosiaalisesti tuhoisasta säästöpolitiikasta, joka sille on troikan yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella määrätty;

E.     pitää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kertomusta koordinoituna pyrkimyksenä juurruttaa säästöpolitiikka entisestään EU:hun ja jäsenvaltioihin;

F.     pitää komission vastausta LuxLeaks-skandaaliin täysin riittämättömänä; toteaa, että sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskeva tärkeä kysymys on vielä ratkaistava sen vuoksi, että Euroopan kansalaiset kärsivät säästöohjelmista ja uusliberalistisista rakenneuudistuksista, mutta salaiset verosopimukset, maailmanlaajuinen verovilppi ja voittojen siirtäminen veroparatiiseihin ovat edelleen täysin laillisia;

G.     toteaa, että verojärjestelmät on suunniteltu hyödyttämään pikemminkin suuryrityksiä kuin tavallisia kansalaisia; toteaa, että säästötoimet ja ankara budjettikuri yhdessä verovilpistä ja veron välttelystä johtuvien julkisen talouden verotulojen huomattavien menetysten kanssa lisäävät jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa painetta ja heikentävät veronmaksajien ja työntekijöiden etuja unionissa;

H.     toteaa, että yli 30 000 ihmistä on kuollut merellä 20 viime vuoden aikana yrittäessään päästä Eurooppaan; katsoo, että EU ja sen jäsenvaltiot osaltaan ruokkivat rikollista ja vaarallista ihmissalakuljetusta rakentamalla aitoja ja sulkemalla ulkorajansa yhä tiiviimmin maahanmuuttajilta ja pakolaisilta tarjoamatta heille mahdollisuuksia päästä unioniin turvallisesti ja laillisesti;

I.      toteaa, että ilmastokriisi uhkaa edelleen yhteiskuntien vakautta, terveyttä ja toimeentuloa kaikkialla maailmassa sekä eläinten hyvinvointia ja biologista monimuotoisuutta; pitää EU:n panosta uuteen kansainväliseen ilmastonmuutossopimukseen COP21-kokouksessa riittämättömänä; huomauttaa, että siinä ei käsitellä tarvetta saada aikaan todellisia muutoksia tuotantojärjestelmässä;

J.      katsoo, että EU tarvitsee kunnianhimoisen työohjelman, jonka avulla se voi luoda kestävän ja osallistavan talouden ja jonka tavoitteena ovat työllisyys sekä sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet, unionissa olevien miljoonien työttömien tai alityöllistettyjen ongelman ratkaiseminen sekä korkeatasoiset julkiset palvelut samoin kuin ympäristön suojeleminen;

K.     toteaa, että EU:n talousarviovalinnoissa ei oteta huomioon painopisteitä, jotka ovat tarpeen kestävän, laadullisen ja sosiaalisesti tasapainoisen kasvun edistämiseksi;

L.     huomauttaa, että kansalaisten keskuudessa vastustetaan laajasti säästötoimia sekä kasvavaa demokratiavajetta EU:n päätöksentekomenettelyissä ja sen toimielimissä; toteaa, että sen sijaan, että komissio kunnioittaisi ihmisten vaatimusta, jonka mukaan uusliberalistiseen politiikkaan on saatava jyrkkä muutos, se yhtyy niihin poliittisiin voimiin, jotka yhä sanelevat jäsenvaltioille säästötoimia;

M.    katsoo, että läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja demokratiakehitystä on parannettava ja kansalaisten osallistumista on vahvistettava;

OSA 1

KESKEISET PAINOPISTEET

1.      kehottaa komissiota esittämään työohjelman, jolla puututaan EU:ssa nykyisin oleviin merkittäviin haasteisiin, kuten taantuviin talouksiin, deflaation uhkaan, korkeaan työttömyyteen, rapautuviin sosiaalisiin ja työntekijöiden oikeuksiin, pahenevaan sosioekonomiseen eriarvoisuuteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, korkeaan valtion- ja ulkomaanvelkaan sekä ilmastokriisiin; on syvästi huolissaan siitä, että komissio aikoo jatkaa julkisen talouden vakauttamiseen, rakenneuudistukseen ja sääntelyn purkamiseen perustuvaa toimintapolitiikkaa; korostaa, että talous-, sosiaali-, ilmasto- ja poliittinen kriisi voidaan ratkaista vain radikaalilla uudella toimintatavalla, jossa ihmiset ja ympäristö, myös eläinten hyvinvointi, asetetaan kaiken toimintapolitiikan ytimeen rahoitusmarkkinoiden etujen sijaan;

2.      korostaa, että valtion- ja ulkomaanvelan taso EU:n reuna-alueiden maissa on maailman korkeimpia, mikä on seurausta yhdentymisprosessin epäsymmetrisestä luonteesta; toteaa jälleen, että tätä velkaa on käytetty verukkeena saneltaessa säästötoimia, joiden todellinen seuraus on ollut köyhyyden ja velkaantuneisuuden paheneminen; katsoo, että on välttämätöntä puuttua velkataakkaan, neuvotella se uudelleen (järjestellä se uudelleen ja vähentää sitä huomattavasti) ja saattaa se kestävälle tasolle pikaisesti perusluonteisen oikeudenmukaisuuden nimissä;

3.      torjuu jyrkästi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan edellä mainitun kertomuksen, sillä se ei tarjoa ulospääsyä vallitsevasta säästötoimien narratiivista, vaan sen sijaan siinä ehdotetaan nykyisen toimintapolitiikan syventämistä, kuten kilpailukyvyn ja rakenteellisen lähentymisen lisäämistä, sekä tiukkaa finanssi- ja säästöpolitiikkaa; katsoo, että sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sosiaalisia indikaattoreita koskevat ehdotukset samoin kuin demokraattinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus ovat pelkkä veruke, jonka avulla jäsenvaltiot sitoutetaan entisestään yhteen talous- ja finanssipolitiikan malliin;

4.      katsoo, että vakaussopimus, sopimus EMU:n vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta samoin kuin talouden ohjausjärjestelmää koskeva lainsäädäntö, kuten talouspolitiikan ohjauspaketti (six-pack), budjettikuripaketti (two-pack) ja Euro Plus ‑sopimus, on kumottava; kehottaa komissiota tekemään aloitteen makrotalouspolitiikan jyrkästä muutoksesta, jotta voidaan varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus, läpinäkyvyys ja jäsenvaltioiden kyky harjoittaa sellaista politiikkaa, joka vastaa niiden omia tarpeita ja johon kuuluvat muun muassa sosiaalisesti tasapainoiset finanssipoliittiset elvytystoimet;

5.      suhtautuu myönteisesti sitoumukseen, joka koskee liittymistä uudistettuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan; pyytää komissiota esittämään viipymättä peruskirjaan liittymistä koskevan ehdotuksen, sillä tämä on ensimmäinen askel sosiaalisten ja työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi;

6.      pahoittelee syvästi sitä, että EU:n toimielimet yrittävät yhä sanella Kreikalle säästötoimia huolimatta Kreikan kansan tahdosta, jonka se ilmaisi tammikuussa 2015 pidetyissä vaaleissa; katsoo, että unionin toimielinten olisi kunnioitettava Kreikan kansan tekemää päätöstä ja siten valittava kehitys, kasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja tehtävä loppu itseään vastaan kääntyvästä ja sosiaalisesti tuhoisasta säästöpolitiikasta, joka sille on troikan yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella määrätty;

7.      torjuu Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) koskevan sopimuksen, koska sen tarkoituksena on rahoittaa yksityistä sektoria suoraan julkisin varoin, siinä yksityistetään voitot ja kansallistetaan riskit ja siitä puuttuu demokraattinen valvonta; ilmaisee lisäksi syvän huolensa siitä, että ESIR-rahasto johtaa yleishyödyllisten palvelujen kasvavaan yksityistämiseen; korostaa, että ESIR-rahasto olisi korvattava kattavalla Euroopan kestävän kehityksen, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden investointiohjelmalla, jota voidaan valvoa demokraattisesti, jotta voidaan edistää varallisuuden entistä oikeudenmukaisempaan jakautumiseen perustuvaa laadullista ja sosiaalisesti tasapainoista kasvua; korostaa, että millään investointiohjelmalla ei voida korvata sosiaalisesti, ekologisesti ja alueellisesti tasapainoista koheesiopolitiikkaa, jolla lujitetaan alueen potentiaalia ja edistetään kestävää rakennemuutosta;

8.      on erittäin huolestunut siitä, että pääomamarkkinaunionia koskevassa komission ehdotuksessa peräänkuulutetaan arvopaperistamisen elvyttämistä muun muassa pk-yrityksille; korostaa, että rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen on yksi talouskriisin suurimmista syistä; painottaa, että julkisen rahoitusalan roolia on vahvistettava, myös kansallistamisen kautta; painottaa, että pankkialan olisi edistettävä talouskehitystä, erityisesti tuottavia ja työpaikkoja luovia investointeja, sekä tuettava mikro- ja pk-yrityksiä samoin kuin yhteisötaloutta;

9.      katsoo, että EU:n sääntelyn laatua on parannettava; toteaa kuitenkin, että sääntelyn parantaminen sekä sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (REFIT) eivät saisi heikentää demokraattista prosessia siten, että niillä kierretään Euroopan parlamentille toisena lainsäätäjänä kuuluvat oikeudet tai että niitä käytetään verukkeena sääntelyn purkamiselle, jolloin heikennetään sosiaaliturvaa, kuluttajansuojaa, ympäristövaatimuksia, eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua; hylkää sen vuoksi ehdotetun asiantuntijakomitean;

10.    kehottaa sen sijaan komissiota huolehtimaan siitä, että kaikelle tulevalle lainsäädännölle tehdään sosiaalisia ja perusoikeuksia koskeva vaikutustenarviointi, ja sisällyttämään siihen tarkistuslausekkeita, jotta varmistetaan, että EU:n säädöksiä tarkistetaan säännöllisesti;

11.    peräänkuuluttaa komissiolta ja jäsenvaltioilta aitoa poliittista määrätietoisuutta verottaa niitä, joilla tosiasiallisesti on varallisuutta, ja vaatii laatimaan kattavan strategian, johon sisältyy konkreettisia ja tehokkaita lainsäädäntötoimia, kuten veroparatiisien ja vapaasatamien kieltäminen, eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen varallisuusrekisterin käyttöönotto, taloudellista sisältöä koskevien vaatimusten lujittaminen, voittojen verottaminen niiden lähteellä, toimiluvan peruminen pankeilta, jotka yhä edesauttavat veron välttelyä, ja julkisen verohallinnon karsimisen lopettaminen;

12.    pitää valitettavana, että komission LuxLeaks-skandaaliin antama vastaus on riittämätön; kehottaa komissiota sisällyttämään veropakettiinsa vähintäänkin velvoitteen julkistaa veropäätökset, jotta voidaan varmistaa läpinäkyvyys ja valvonta, sekä maakohtaisen raportoinnin pankkien vakavaraisuusvaatimuspaketin perusteella; pitää valitettavana, että komissio heikentää entisestään väärinkäytösten paljastajien ja työntekijöiden suojelua liikesalaisuusdirektiivillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että väärinkäytösten paljastajia suojellaan oikeudellisesti ja aineellisesti, kun heidän voidaan kohtuudella olettaa suojaavan yleistä etua;

13.    kehottaa komissiota omaksumaan muuttoliikepolitiikkaan aidosti kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja ehdottamaan täysin uutta muuttoliikepolitiikkaa, johon sisältyy turvallisia ja laillisia keinoja päästä EU:hun kaikille suojelun tarpeessa oleville naisille, miehille ja lapsille, perheen jälleenyhdistämiseen pyrkiville ja kouluttamattomille siirtotyöläisille, kuten YK:n pakolaisjärjestö on esittänyt; panee merkille Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvät komission ehdotukset, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden siirtoa ja uudelleensijoitusta; vaatii kuitenkin entistä kunnianhimoisempaa ehdotusta, joka sisältäisi humanitaaristen viisumien välittömän myöntämisen turvapaikanhakijoille jäsenvaltioiden suurlähetystöissä ja konsulaateissa sekä pakollisen uudelleensijoitusohjelman käyttöönoton EU:n tasolla nykyisen heikon, vapaaehtoisen uudelleensijoitusohjelman sijaan;

14.    vastustaa transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP), laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta (CETA) sekä palvelukauppasopimusta (TiSA) ja ilmaisee syvän huolensa EU:n kansainvälistä kauppapolitiikkaa koskevasta komission yleisestä linjauksesta erityisesti siksi, että se ei ole johdonmukainen sellaisten ensisijaisten tavoitteiden kanssa kuin työpaikkojen luominen, köyhyyden torjuminen, kestävän talouden varmistaminen, keinottelun (erityisesti elintarvikkeilla keinottelun) hillitseminen, kansanterveyden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, kestävän maatalouden ja ympäristön suojeleminen sekä kulttuurisen moninaisuuden varmistaminen;

15.    suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen olla digitaalisen vallankumouksen etulinjassa; korostaa kuitenkin, että internet ei ole pelkästään väline sisämarkkinastrategian täytäntöönpanon valvomiseksi; korostaa, että digitalisaatio on muuttanut koko yhteiskuntaa – tuottamisen, viestimisen, elämisen ja hallinnan tapoja – ja kaikkia toimialoja älykkäisiin verkkoihin perustuvista energiajärjestelmistä aina terveydenhuoltojärjestelmään; painottaa, että digitaalinen vallankumous on myös kulttuurinen ja poliittinen kysymys siitä, miten digitalisaation avulla voidaan saada aikaan tietämyksen jakamiseen ja osallisuuteen perustuva uusi demokraattinen malli, sen sijaan, että se typistetään taloudellista infrastruktuuria, valtaa ja manipulaatiota koskevaksi kysymykseksi; on vahvasti sitä mieltä, että verkon neutraalius, tietosuoja sekä tekijänoikeuden ja immateriaalioikeuksien yhteinen järjestelmä olisi otettava tärkeimmiksi painopisteiksi, jotta digitaalisesta vallankumouksesta voisi tulla demokraattinen vallankumous;

16.    korostaa lopuksi, että nykyinen talous- ja yhteiskuntakriisi on seurausta myös komission uusliberalistisesta toimintapolitiikasta, jolla on edistetty rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamista, tavara- ja palvelumarkkinoiden vapauttamista sekä kasvavaa sijoittajavetoisuutta taloudessa samoin kuin julkisten investointien supistamista ja työmarkkinoiden sääntelyn lisääntyvää purkamista; korostaa ehdotonta tarvetta vaihtoehtoiselle sosiaali- ja talouspolitiikalle, jolla otetaan huomioon ihmisten omat kehittämistoiveet;

OSA 2

ALAKOHTAISET TOIMINTAPOLIITTISET KANNAT KOMISSION VUODEN 2016 TYÖOHJELMAAN

Työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva sosiaalisesti tasapainoinen toimintapolitiikka

17.    kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan kestävän kehityksen, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden investointiohjelmaa, jolla voidaan palauttaa kestävä ja osallistava talous ja jonka tavoitteena ovat työllisyys sekä sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet ja EU:ssa olevien miljoonien työttömien tai alityöllistettyjen ongelman ratkaiseminen;

18.    pyytää tässä yhteydessä komissiota esittämään viipymättä lainsäädäntöä ja mahdollistamaan näin EU:ssa kansallisten investointiohjelmien perusteella julkiset lisäinvestoinnit, jotka ovat vähintään kaksi prosenttia BKT:sta vuodessa;

19.    pitää valitettavana, että komission lyhyen aikavälin lähestymistapa jää puolitiehen nuorisotyöttömyyden hoitamisessa; kehottaa komissiota puuttumaan nuorisotyöllisyyttä pitkällä aikavälillä edistäviin tekijöihin ja korostamaan voimakkaasti kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista nuorille myös vahvan oikeuksiin perustuvan lähestymistavan kautta;

20.    kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukia koskevia sääntöjä, jotta mahdollistetaan valtion väliintulo sosiaalisesti ja ympäristön kannalta hyödyllisten hankkeiden edistämiseksi ja autetaan vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä ja toimialoja tukemalla niitä kriisistä pahoin kärsineen tuotantokapasiteettinsa uudelleenrakentamisessa;

21.    korostaa, että aluepolitiikka on korvaamaton väline taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, sillä sen päätavoitteena on vähentää alueiden – erityisesti köyhempien ja syrjäisten alueiden – välisiä eroja, edistää aitoa lähentymistä ja vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä; torjuu komission lähestymistavan, jossa koheesiopolitiikka tehdään alisteiseksi Euroopan talouden ohjausjärjestelmälle ja makrotalouteen liittyviä ehtoja käytetään vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytyksenä koheesiopolitiikan ja aluekehityksen määrärahojen käytölle; katsoo, että koheesiopolitiikkaa ei saisi käyttää taloudellisen rankaisemisen välineenä, jos alue tai jäsenvaltio torjuu sääntelyn purkamista ja yksityistämistä koskevan toimintapolitiikan;

22.    toteaa, että ESIR-rahaston täytäntöönpanoa ei saisi rahoittaa Horisontti 2020 ‑ohjelmasta;

Kansalaisten etuja ja oikeuksia suojeleva digitaalipolitiikka

23.    korostaa, että internet on julkinen ja että verkon neutraaliuden periaatteen varmistamisen on oltava EU:n politiikan ytimessä;

24.    toteaa, että kansalaisten luottamus internetiin on ratkaisevan tärkeää digitaaliyhteiskunnan ja -talouden menestyksen kannalta; pitää verkkoturvallisuutta tärkeänä mutta katsoo, että kansalaisten kannalta yhtä tärkeä on vapaus olla joutumatta epäilyksenalaiseksi; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että yksityisyyttä ja yksityisiä tietoja internetissä suojellaan niin julkisilta kuin myös yksityisiltä elimiltä;

25.    katsoo, että koska epävarmat työolot lisääntyvät digitaalitaloudessa jo nyt, digitaaliunionia koskevaa strategiaa on täydennettävä varotoimenpiteillä, jotta varmistetaan kohtuulliset työolot tällä alalla; katsoo, että ”oikeudenmukaista työtä” koskeva merkintä ohjelmistotuotteissa (kuten peleissä ja ohjelmistosovelluksissa) voisi olla ensimmäinen askel tähän suuntaan;

Uusi kestävä ilmastopolitiikka ja sosiaalisesti oikeudenmukainen energiaunioni

26.    katsoo, että ilmastokriisi on seurausta epäonnistuneesta energiavaltaisesta tuotantojärjestelmästä ja että ilmastonmuutoksen ratkaisua ei voida jättää markkinoiden hoidettavaksi vaan se edellyttää jyrkkää muutosta tuotantomenetelmiin ja kulutukseen; kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen ilmastopolitiikkaansa ja sisällyttämään ilmastotoimet kaikkiin toimintapolitiikkoihinsa;

27.    pitää valitettavana, että komissiolta on tähän mennessä puuttunut kunnianhimoa sitovissa tavoitteissa erityisesti Pariisin COP21-kokouksen yhteydessä; katsoo, että ilmastotavoitetta on pikaisesti nostettava, jotta unioni voi säilyttää johtoasemansa ilmastonmuutosneuvotteluissa, uusiutuvan energian käytössä, vihreiden työpaikkojen luomiseen kannustamisessa ja oikeudenmukaisen osuutensa hoitamisessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevista maailmanlaajuisista toimista;

28.    panee merkille lupauksen, että komissio tekee lainsäädäntöehdotuksia vuoden 2030 ilmasto- ja energiapaketin täytäntöönpanosta vuoden 2015 loppuun mennessä; muistuttaa komission puheenjohtajaa Junckeria siitä, että hän on sitoutunut panemaan täytäntöön kasvihuonekaasupäästöjen 40 prosentin vähennystavoitteen, 30 prosentin energiatehokkuustavoitteen ja tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energiapaletissa nostetaan 30 prosenttiin;

29.    pyytää komissiota laatimaan energian käyttöä ja biomassaa koskevia sitovia kestävyyskriteerejä; pyytää komissiota lisäksi tekemään ehdotuksia, joilla torjutaan eläinten tehotuotannosta peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä, koska niillä on suurempi vaikutus ilmastonmuutokseen kuin muilla kasvihuonekaasupäästöillä;

30.    toteaa jälleen vastustavansa energiaunionia koskevaa ehdotusta, koska sillä edistetään yksityistämistä ja lisätään eriarvoisuutta; katsoo, että energian olisi oltava julkinen hyödyke ja että julkinen valvonta on avainasemassa varmistettaessa energia-alan vihreä vallankumous;

31.    panee merkille lupauksen, että komissio tekee entistä kunnianhimoisemman lainsäädäntöehdotuksen kiertotalouspaketista vuoden 2015 loppuun mennessä;

32.    korostaa luonto- ja lintudirektiivien merkitystä ja torjuu kaikki pyrkimykset vaarantaa ne; korostaa myös, että voimassa olevan lainsäädännön tarkastelulla olisi aina pyrittävä päivittämään ja lujittamaan lainsäädäntöä eikä heikentämään sitä;

Työntekijöiden oikeuksien suojelu sosioekonomisesti tasapainoisilla sisämarkkinoilla

33.    kehottaa komissiota käyttämään tulevaa lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin kohdennettua tarkistamista mahdollisuutena lujittaa työntekijöiden oikeuksia sosiaalista polkumyyntiä vastaan;

34.    katsoo, että liikkuvuuden olisi oltava valinta eikä pakko; toteaa jälleen, että komission olisi keskityttävä luomaan laadukkaita työpaikkoja siellä, missä ihmiset asuvat, eikä lisäämään liikkuvuutta ja että tähän olisi sisällytettävä sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet; vaatii, että tulevassa liikkuvuuspaketissa suojellaan kaikkien työntekijöiden sosiaalisia ja työelämän oikeuksia;

35.    tuomitsee komission aikomuksen perua äitiyslomadirektiiviä koskeva ehdotus; pitää erittäin valitettavana komission päätöstä lykätä kampaajien terveydestä ja turvallisuudesta tehdyn työmarkkinaosapuolten sopimuksen hyväksymistä, sillä tämä heikentää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua EU:ssa; kehottaa komissiota edistämään näitä ehdotuksia ja saattamaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön ajan tasalle viipymättä;

36.    korostaa, että on tärkeää lisätä tukea osuuskunnille sekä mikro- ja pk-yrityksille, jotta voidaan tehostaa niiden toimintaa vakaassa liiketoimintaympäristössä, minimoida suur- ja monialayritysten määräävien markkina-asemien vaikutus ja edesauttaa mikro- ja pk-yritysten sekä osuuskuntien perustamista ja kasvamista;

37.    kehottaa soveltamaan alueellisesti tasapainoista lähestymistapaa teollisuuspolitiikkaan, jotta kaikkiin jäsenvaltioihin ja kaikille alueille voidaan luoda monipuolinen teollisuuspohja, joka on ratkaisevan tärkeä työllisyyden ja toiminnan korkean tason varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa;

Demokraattinen talous- ja rahapolitiikka

38.    on vahvasti sitä mieltä, että talouden ohjausjärjestelmän ja EMU:n rakenne on hämärä ja epädemokraattinen; vaatii korvaamaan vakaus- ja kasvusopimuksen aidolla työllisyys- ja kehittämissopimuksella, joka perustuu kaikkia EU:ssa hyödyttäviin sosiaalisiin ja ympäristökriteereihin; kehottaa lisäksi järjestämään hallitusten välisen konferenssin, jonka tavoitteena on kumota finanssipoliittinen sopimus, ja kannattaa sen soveltamisen välitöntä keskeyttämistä konferenssin järjestämiseen saakka;

39.    katsoo, että pankkiunionia koskeva lainsäädäntö palvelee ainoastaan suuren rahoituspääoman etuja EU:ssa ja loukkaa demokraattisia perusperiaatteita; kannattaa pankkiunionia koskevan lainsäädännön kumoamista ja korostaa tarvetta varmistaa pankkijärjestelmää koskeva demokraattinen julkinen valvonta;

40.    vaatii EKP:n perussäännön ja toimivallan perusteellista muuttamista, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot voivat tasavertaisesti harjoittaa sen poliittista ja demokraattista valvontaa; katsoo, että on välttämätöntä palauttaa jäsenvaltioille valta päättää elintärkeästä talouspolitiikasta, kuten rahapolitiikasta; katsoo myös, että EKP on muutettava ensisijaiseksi luotonantajaksi, joka voi toimia tavallisena keskuspankkina ja siten elvyttää taloutta deflaation ja taantuman aikana; katsoo tässä yhteydessä, että EKP:n ja EIP:n olisi rahoitettava julkisia investointeja suoraan reaalitalouden tukemiseksi pikemminkin kuin uusia varallisuushintakuplia;

41.    kehottaa jälleen lakkauttamaan välittömästi troikkajärjestelmän maissa, joissa se on vielä käytössä, sillä siitä puuttuu legitiimiys; vaatii komissiota arvioimaan perusteellisesti ja avoimesti erilaiset talouden ohjaustoimet, kuten troikan määräämät makrotalouden sopeutusohjelmat, ja ottamaan huomioon arvostelun, jota kriittiset taloustieteilijät ja myös itse troikan jäsenet ovat esittäneet;

42.    pitää epäreilua veropolitiikkaa valitettavana ja kehottaa lopettamaan sen välittömästi, mukaan luettuina epäoikeudenmukaiset ja regressiiviset vesimaksut, joita jäsenvaltioissa on langetettu julkisen talouden sopeutusohjelmissa ja jotka loukkaavat verotuksen suhteellisen tasa-arvon ja progressiivisuuden periaatetta, koska erityisesti pienituloiset kotitaloudet kärsivät suhteettomasti näistä toimenpiteistä;

Uusi reilu kauppapolitiikka

43.    ilmaisee syvän huolensa EU:n kansainvälistä kauppapolitiikkaa koskevasta komission yleisestä linjauksesta erityisesti siksi, että se ei ole johdonmukainen sellaisten ensisijaisten tavoitteiden kanssa kuin työpaikkojen luominen, köyhyyden torjuminen, kestävän talouden varmistaminen, keinottelun (erityisesti elintarvikkeilla keinottelun) hillitseminen, kansanterveyden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, kestävän maatalouden ja ympäristön suojeleminen sekä kulttuurisen moninaisuuden varmistaminen;

44.    vastustaa neuvoston komissiolle antamia valtuuksia neuvotella laaja-alaisista vapaakauppasopimuksista, kuten TTIP-, CETA- ja TiSA-sopimuksista, sillä ne aiheuttavat vakavan uhan muun muassa elintarviketurvalle ja niihin saatetaan sisällyttää sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisu; kehottaa komissiota keskeyttämään nämä kansainväliset kauppaneuvottelut;

45.    toteaa jälleen, että komission erityisesti TTIP-, TiSA- ja CETA-sopimuksista tilaamissa vaikutustutkimuksissa, joissa luvataan kaikille työpaikkoja ja vaurautta, on vakavia puutteita eivätkä ne ole uskottavia, koska niissä käytetyt taloudelliset mallit ovat vanhentuneita; pyytää komissiota käyttämään entistä uskottavampia taloudellisia malleja ja todentamaan jo voimaan tulleiden vapaakauppasopimusten tulokset ja vertaamaan niitä vaikutustenarvioinneista tehtyihin tutkimuksiin;

46.    korostaa, että kaikkien vapaakauppasopimusten ehdoksi on asetettava, että turvataan työn sääntelyn sekä ympäristön ja sosiaalisten oikeuksien suojelun nykyinen taso samoin kuin julkisia hankintoja koskevat takeet ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoaminen, mukaan luettuna valtioiden oikeus asettaa tiukempia vaatimuksia tulevaisuudessa näillä aloilla; vaatii, että sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun kaikki muodot jätetään kauppasopimusneuvottelujen ulkopuolelle, jotta edellä mainittujen säädösten demokraattinen valvonta on mahdollista;

47.    suhtautuu kielteisesti kansainvälisiin kauppasopimuksiin liittyvään salailuun ja kehottaa komissiota julkistamaan kaikki neuvotteluasiakirjat parlamentin jäseniä ja kaikkia asiasta kiinnostuneita kansalaisia varten; kehottaa käymään julkista ja demokraattista keskustelua kaikkien sidosryhmien ja erityisesti ammattiyhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, jotta varmistetaan komission vapaakauppa-agendan vaikutusten asianmukainen valvonta;

48.    katsoo, että yhä uusien vapaakauppasopimusten tekemisellä pyritään välttämään todellisia toimintamalleja kriisin ratkaisemiseksi, kuten taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen EU:ssa, yritysten ja sijoittajien väärinkäytösten rajoittaminen, julkisen velan tarkastaminen ja vähentäminen sekä veron välttelyn ja verovilpin välttämätön torjunta;

49.    palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden ja parlamentin kannan mukaisesti komissio hyväksyi YK:n yleissopimukseen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuudesta sisältyvän ”kulttuuria koskevan poikkeuksen” periaatteen, jonka mukaisesti kulttuuria olisi kohdeltava eri tavalla kuin muita kaupallisia hyödykkeitä ja kulttuurituotteet ja -palvelut olisi pääsääntöisesti jätettävä neuvottelujen ulkopuolelle; katsoo, että tähän olisi sisällytettävä audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi ja sen pääkysymykset, julkiset tuet, lähetystoiminnan harjoittajille erityisesti eurooppalaisten elokuvien tuotannon ja levityksen tukemiseksi asetettavat rahoitusvelvoitteet, yhteistuotantosopimukset, kielipoliittiset toimet, julkisen palvelun kanavien toiminta, kanavien ja verkkojen osakkeenomistukselle asetettavat ylärajat, immateriaalioikeudet kulttuurin, journalismin ja tieteen alalla sekä erityiset sosiaaliturvajärjestelmät;

Aito oikeusasioita ja perusoikeuksia koskeva politiikka

50.    kehottaa komissiota edistämään aktiivisesti horisontaalisen syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymistä parlamentin kannan mukaisesti sekä syrjinnän torjuntaa, romaneihin, maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin sekä muihin heikossa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvat hyökkäykset mukaan luettuina;

51.    pyytää komissiota arvioimaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa sekä ehdottamaan tarvittaessa romanien tuloksellista osallistamista koskevia lisätoimenpiteitä;

52.    kehottaa komissiota esittämään jäsenvaltioille toimintasuunnitelman pidätysolosuhteiden kohentamiseksi, kun otetaan huomioon erityisesti laajalle levinnyt tutkintavankeuden käyttö, myös eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvissä tapauksissa; kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon vankilaoloja koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön;

53.    on syvästi pettynyt siihen, että komissio ei ole ryhtynyt toimiin eurooppalaisen pidätysmääräyksen tarkistamista koskevan valiokunta-aloitteisen lainsäädäntömietinnön pohjalta; kehottaa komissiota tekemään uuden ehdotuksen, jossa otetaan huomioon tätä asiaa koskeva parlamentin mietintö ja erityisesti oikeasuhteisuustesteihin liittyvä kysymys;

54.    pitää valitettavana, että komissio ei ole sisällyttänyt uusiin aloitteisiinsa uudistettua ja ajantasaista asiakirjojen julkisuutta koskevaa ehdotusta, jossa ilmennetään parlamentissa vuonna 2011 ensimmäisessä käsittelyssä saavutettua yhteisymmärrystä;

55.    on syvästi pettynyt komission äskettäiseen Euroopan turvallisuusagendaan, joka on jälleen kerran erittäin yksipuolinen, sillä siinä keskitytään rajoittaviin toimiin ja EU:n lainvalvontavirastojen toiminnan laajentamiseen;

56.    kehottaa komissiota vastaamaan Euroopan parlamentin pyyntöihin, joita se on esittänyt päätöslauselmissaan Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen senaatti julkisti raportin CIA:n harjoittamasta kidutuksesta;

57.    suhtautuu myönteisesti uudistettuun sitoumukseen, joka koskee liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen; pitää kuitenkin Euroopan unionin tuomioistuimen lausuntoa unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen huomattavana takaiskuna ihmisoikeuksille;

58.    kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-293/12 ja C-594/12 8. huhtikuuta 2014 antaman tuomion; kehottaa komissiota tässä yhteydessä pidättymään ehdottamasta lisätoimenpiteitä, jotka perustuvat yleiseen tietojen säilyttämiseen;

59.    katsoo, että tietojen säilyttämistä koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio on merkityksellinen lainvalvontatarkoituksiin tapahtuvan matkustajarekisteritietojen keräämisen kannalta; kehottaa komissiota sen vuoksi perumaan EU:n matkustajarekisterijärjestelmää koskevan ehdotuksen; toteaa, että komission olisi esitettävä parlamentille vaikutustenarviointi tuomion vaikutuksista kaikkiin säädösehdotuksiin, joihin sisältyy henkilötietojen valikoimaton keruu ja säilyttäminen;

60.    kehottaa komissiota ryhtymään tehokkaisiin toimiin kansalaisten suojelemiseksi lisääntyvältä valtion valvonnalta;

Ihmisoikeuksiin perustuva muuttoliikepolitiikka

61.    kehottaa komissiota esittämään vuonna 2015 kunnianhimoisia ehdotuksia, joihin sisältyy turvallisia ja laillisia keinoja päästä suojelun piiriin EU:ssa kaikille suojelun tarpeessa oleville naisille, miehille ja lapsille, jotta ihmisten ei enää tarvitse vaarantaa henkeään Välimerellä tai aavikoilla matkalla Eurooppaan;

62.    pitää komission ehdotusta, jonka mukaan otetaan käyttöön kansainvälistä suojelua koskevia väliaikaisia toimenpiteitä Italian ja Kreikan hyväksi, myönteisenä ensimmäisenä askeleena; pyytää komissiota kuitenkin esittämään vuoden 2015 loppuun mennessä nykyistä kunnianhimoisemman ehdotuksen, jossa otetaan huomioon maahanpyrkijöiden määrän lisääntyminen vuonna 2015 sekä Kreikassa että Italiassa; toteaa jälleen, että kohdemaan valinnan olisi perustuttava pakolaisten perhe-, kieli- ja kulttuurisiteisiin; vaatii keskeyttämään Dublin-asetuksen soveltamisen;

63.    tuomitsee sen, että komissio keskittyy Euroopan muuttoliikeagendassaan vahvasti laittoman muuttoliikkeen ehkäisyyn ja torjuntaan myös säilöönoton avulla ottamatta lainkaan huomioon sotia, vainoa ja ilmastokatastrofeja pakenevien turvapaikanhakijoiden määrän kasvua; tuomitsee näin ollen jyrkästi sen, että komissio teki vuonna 2014 yhä uusia rajoittavia ehdotuksia, ja mainitsee esimerkkeinä keskisen Välimeren eteläosassa toteutettavan EU:n sotilasoperaation (EUNAVFOR MED), jonka kohteena ovat salakuljettajien veneet, Frontexin määrärahojen lisäyksen, maahanmuuttajien palauttamisen kiihtymisen sekä kannustamisen pakkokeinojen ja säilöönoton käyttöön maahanmuuttajien sormenjälkien ottamisessa; pyytää komissiota suuntaamaan tämän rahoituksen uudelleen etsintä- ja pelastustoimiin, avoimiin vastaanottokeskuksiin, uudelleensijoitus- ja siirto-ohjelmiin sekä kotouttamiseen;

Rauhanomainen maailmanlaajuinen toimija

64.    kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan EU:n suhteita strategisiin kumppaneihin tärkeillä alueilla, Välimeren alue, Venäjä, Kiina sekä uudet kehittyvät maailmanlaajuiset ja alueelliset toimijat mukaan luettuina;

65.    torjuu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) toimet, joissa myötäillään täysin Natoa ja transatlanttisia suhteita, edesautetaan kansainvälisten suhteiden sotilaallistumista, kannatetaan interventioita ja tuetaan aktiivisesti sotateollista kompleksia; vaatii kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta ja palaamaan poliittisiin ja diplomaattisiin konfliktinratkaisukeinoihin;

66.    katsoo, että etusijalle on asetettava rauhan ja vakauden sekä perus- ja ihmisoikeuksien säilyttäminen harjoittamalla rauhanomaista siviilialan ulkopolitiikkaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja ketään syrjimättä sekä johtoaseman omaksuminen konfliktien diplomaattisessa ja rauhanomaisessa ratkaisemisessa YK:n peruskirjan mukaisesti, välitysaloitteet sekä aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevat ohjelmat mukaan luettuina; korostaa, että on tärkeää toteuttaa toimia aseiden vientivalvontajärjestelmän parantamiseksi ja lujittamiseksi kansainvälisesti (asekauppasopimus) ja EU:ssa sekä ydinsulkusopimuksen ja ydinaseiden riisunnan tukemiseksi samoin kuin toteuttaa köyhyyden poistamista, humanitaarista apua, kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä vuosituhattavoitteita koskevia toimenpiteitä, joilla edistetään tasapainoisia taloussuhteita, reilua kauppaa sekä resurssien ja vaurauden oikeudenmukaista jakamista EU:n naapurialueilla ja muualla maailmassa;

67.    korostaa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) uudelleentarkastelun merkitystä ja oikeaa ajoitusta; tähdentää, että tarkistetun ENP:n avulla olisi voitava reagoida nopeasti ja asianmukaisesti paikalla vallitsevaan tilanteeseen ja siinä olisi esitettävä pitkän aikavälin visio suhteiden kehittämisestä naapurimaihin ja otettava huomioon osapuolten välinen epätasapaino; katsoo, että suhteille ENP:n kohdemaihin ja -alueisiin on laadittava uusi kehys, jonka perustana on kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan ehdoton noudattaminen sekä puuttumattomuus maiden sisäisiin asioihin ja niiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja jolla pyritään tukemaan naapurialueiden kehittämistä sekä edistämään työllisyyttä ja koulutusta sen sijaan, että tehtäisiin assosiaatiosopimuksia, joilla pyritään yksinomaan perustamaan vapaakauppa-alueita, jotka vahingoittavat ENP-maiden kansalaisia ja hyödyttävät vain eurooppalaisia yrityksiä ja ENP-maiden eliittejä;

68.    torjuu suunnitelmat nopeuttaa siviilioperaatioiden rahoitusta koskevia järjestelyjä sekä suunnitelmat yksinkertaistaa päätöksentekomenettelyjä ja täytäntöönpanoa, sillä tällaisten operaatioiden puhdas siviililuonne on usein kyseenalainen siksi, että siviili- ja sotilasnäkökohdat yhä useammin hämärtyvät ja sekoittuvat, varsinkin turvallisuusalan uudistuksen ja koulutusoperaatioiden kohdalla;

69.    korostaa, että YTPP-operaatioilta puuttuu demokraattinen valvonta ja niihin liittyy varaumia niin unionin kuin jäsenvaltioidenkin tasolla; painottaa, että ”voimavarojen yhdistämisen ja yhteiskäytön” käsite ja niin sanottu kokonaisvaltainen lähestymistapa samoin kuin tiivis yhteistyö EU:n, Naton ja Athene-järjestelmän välillä lisäävät demokratiavajetta, jota EU:n taistelujoukkojen käyttöönotto vielä selvästi syventää;

70.    torjuu YTPP:n tutkimusta koskevan komission ja Euroopan puolustusviraston yhteisen pilottihankkeen toteuttamisen ja toteaa, että tämä hanke kattaisi muun muassa kauko-ohjatut ilma-alusjärjestelmät (RPAS); vastustaa jyrkästi kaikenlaisen Horisontti 2020 ‑ohjelman rahoituksen tai ylipäätään EU:n talousarvion käyttöä sotilasalan, siviili- ja sotilasalan tai turvallisuusalan tutkimukseen yleensä ja erityisesti RPAS:n kehittämiseen;

Kansalaisten oikeuksien lujittaminen

71.    pyytää komissiota esittämään luvatun ehdotuksen kaikkien EU:n toimielinten pakollista avoimuusrekisteriä koskevaksi toimielinten sopimukseksi; toteaa, että edustuksellista ja osallistuvaa demokratiaa on tehostettava panemalla täytäntöön Lissabonin sopimuksen 9–12 artikla;

72.    pyytää komissiota esittämään ehdotuksen eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarkistamiseksi Euroopan parlamentin tulevassa täytäntöönpanomietinnössä esitettävien päätelmien perusteella;

73.    pyytää komissiota selvittämään kansalaisten sosiaalista veto-oikeutta mekanismina, jolla voitaisiin estää sellaisen EU:n lainsäädännön voimaantulo, joka vahingoittaisi kaikkein köyhimpiä, lisäisi eriarvoisuutta tai heikentäisi sosiaalisia oikeuksia;

Muut toimintapoliittiset painopisteet

Kalastuspolitiikka

74.    kehottaa harjoittamaan hajautettua yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP), jolla edistetään kalastusalan nykyaikaistamista ja kestävää kehitystä siten, että varmistetaan sen sosioekonominen elinkelpoisuus, resurssien kestävyys, työpaikkojen säilyttäminen ja luominen sekä kalastusalan työntekijöiden elinolojen parantaminen;

75.    vaatii toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan kalan ensimyyntihintaa ja kalastusalan työntekijöiden tulotasoa, tuki- tai korvausmekanismeja kalastusalan työntekijöille, joihin elvytyssuunnitelmien taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset vaikuttavat, monivuotisia hoitosuunnitelmia sekä toimenpiteitä ekosysteemien suojelemiseksi;

76.    vaatii toteuttamaan toimenpiteitä, joilla turvataan kansallinen täysivaltaisuus jäsenvaltioiden talousvyöhykkeiden ja niiden kalavarojen osalta, mikä mahdollistaa läheisyyteen perustuvan hallinnoinnin; katsoo, että kaksitoista meripeninkulmaa olisi säilytettävä vyöhykkeenä, jolle kunkin jäsenvaltion kansallisella laivastolla on yksinomainen pääsy, ja kehottaa harkitsemaan mahdollisuutta sen ulottamiseen lähialueille mannerjalustaa vastaavasti;

77.    kehottaa turvaamaan meriympäristöjen biologisen monimuotoisuuden, jonka avulla varmistetaan kalakantojen täydentymisen kannalta suotuisat olosuhteet; kannattaa tältä osin asianmukaisten kestävien hoitokäytäntöjen täytäntöönpanoa ja toteaa, että tähän voisi sisältyä kalastuksesta vapaiden vyöhykkeiden perustaminen uusimman tieteellisen tiedon mukaisesti alueille, joilla kalakannat ja biologinen monimuotoisuus ovat uhattuina;

78.    toteaa, että YKP:n yhteydessä on tunnustettava pienimuotoisen kalastuksen ja rannikkokalastuksen erityispiirteet ja analysoitava, missä määrin nykyiset välineet vastaavat toimialan tarpeita, ja tarvittaessa mukautettava niitä;

79.    kehottaa Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) tukemaan pienimuotoista kalastusta, puuttumaan perusteellisesti tälle alalle ominaisiin ongelmiin ja edistämään läheisyyteen perustuvaa hallinnointia, kestävää kalastusta ja rannikkoyhteisöjen kehittämistä;

80.    pitää valitettavana, että hyväksytty YKP ja yhteinen markkinajärjestely (YMJ) ovat jääneet huomattavasti jälkeen kalastusalan todellisista tarpeista, ja kehottaa tarkistamaan näitä kahta asetusta mahdollisimman pian;

81.    arvostelee sitä, mitä liian kunnianhimoiset ja huomattavat suurimpien sallittujen saaliiden leikkaukset voivat tehdä alalle, toimeentulomahdollisuuksille ja maaseutuyhteisöille, ja pyytää komissiota tekemään kaikkensa, jotta tämä estettäisiin tulevaisuudessa;

Maatalouspolitiikka

82.    katsoo, että maatalous on yksi aloista, jotka voivat ylläpitää tiettyä arvonmuodostusta kriisin vaikutuksista huolimatta; panee kuitenkin merkille, että viljelijöistä ja etenkin nuorista ja naispuolisista viljelijöistä on pulaa; kehottaa EU:ta toteuttamaan perusteellisen analyysin tämän ilmiön taustalla olevista tekijöistä, jotta sen torjumiseksi voidaan toteuttaa vaikuttavia toimenpiteitä; pitää valitettavana, että tämä ilmiö vaarantaa maailmanlaajuisesti merkittävän maatalous- ja maaseutuperinnön ja että samalla maatalousteollisuuden suuryritykset parantavat katteitaan ja sanelevat muille maailmanlaajuista elintarvikejärjestelmää koskevan mallinsa, jonka ympäristövaikutukset ovat tuhoisat; korostaa, että viljelijöiden, ei suuryritysten, on oltava keskeisellä sijalla EU:n maatalous- ja elintarvikepolitiikassa, jotta voidaan aidosti edistää kasvua ja työllisyyttä EU:n kaikilla alueilla; pitää valitettavana, että nykyinen politiikka johtaa perinteisten perheviljelmien katoamiseen kaikkialla EU:ssa ja samalla sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan taantumiseen maaseutualueilla;

83.    korostaa, että EU:n on edistettävä kasvua koskevan oikeuden tasapuolista jakautumista tuottajien keskuudessa ja kehitettävä julkisia välineitä, jotka mukautuvat tarjontaan ja kysyntään, jotta voidaan säilyttää viljelijöiden tulotaso ja elintarviketuotannon taso viljelijöiden suojelemiseksi hinnanvaihteluilta; kehottaa sen vuoksi tekemään perusteellisen ja tehokkaan väliarvioinnin, jonka yhteydessä etsitään kestäviä ratkaisuja YMP:lle ominaisiin kysymyksiin;

84.    korostaa, että EU:n on asetettava etusijalle maatalousmaansa suojelu ja sen käyttömahdollisuudet ja estettävä maananastus, joka on viljelijöiden, maaperän ja ympäristön suojelemisen kannalta maailmanlaajuisesti tärkeä asia;

85.    korostaa, että maatalousmaan suojelemiseksi pitkällä aikavälillä kaikkialla Euroopassa on otettava käyttöön ilmastonmuutoksen estämiseen ja hillitsemiseen tähtääviä tehokkaita strategioita, jotta voidaan vähentää hiilen määrää maatalousalalla ja samalla pyrkiä suojelemaan EU:n tilojen tuottavuutta;

86.    kehottaa EU:ta kieltämään muuntogeenisten organismien luvat, viljelyn ja kaupan pitämisen ja sitoutumaan voimakkaasti EU:n luonnonmukaisen maatalouden alaan, joka on ainoana kasvanut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana;

87.    pyytää komissiota peruuttamaan kloonausta koskevat ehdotuksensa ja tekemään uusia ehdotuksia, jotka heijastelevat Euroopan parlamentin kantaa ja jotka mahdollistavat myös tavallisen lainsäätämisjärjestyksen noudattamisen; vastustaa hyväksyntämenettelyn valintaa kloonieläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden markkinoille saattamista koskevassa direktiivissä, koska sillä vietäisiin parlamentilta sen oikeus tarkistaa ehdotusta;

88.    kehottaa EU:ta kieltämään kaikenlaisen siementen patentoinnin viljelijöiden suojelemiseksi epäreilulta kilpailulta ja tarpeettomalta byrokratialta sekä paikallisten lajikkeiden, biologisen monimuotoisuuden, geeniperimän ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi;

89.    pitää valitettavana, että EU:n kotieläintuotannossa ei nykyisin noudateta eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että nykyinen lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, ottaen kuitenkin huomioon kustannukset, joita sääntöjen noudattamisesta aiheutuu viljelijöille ja etenkin pienviljelijöille, jotka eivät hyödy mittakaavaeduista; kehottaa lisäksi komissiota parantamaan luonnonmukaista maataloutta koskevaan EU:n nykyiseen lainsäädäntöön sisältyviä eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä ja poistamaan kaikki näiden sääntöjen poikkeukset, kuten epäsopivien rotujen käytön, kotieläinten pitämisen kytkettynä ja tarpeettoman kastraation;

90.    suhtautuu myönteisesti Alankomaiden, Saksan ja Tanskan äskettäiseen aloitteeseen elävien eläinten enimmäiskuljetusajan rajoittamisesta kahdeksaan tuntiin; kehottaa komissiota tarkistamaan pikaisesti eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana 22. joulukuuta 2004 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1/2005 ja lyhentämään näin elävien eläinten enimmäiskuljetusaikaa;

91.    kehottaa komissiota julkaisemaan kestävän eurooppalaisen elintarvikejärjestelmän rakentamisesta laatimansa kertomuksen, jonka kolme entistä komission jäsentä on jo hyväksynyt, ja esittämään toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon kertomuksen päätelmät; katsoo tältä osin, että EU:n maataloudessa olisi siirryttävä eläinten tehotuotannosta kohti oikeudenmukaisia, kestäviä ja kasveihin perustuvia proteiinin tuotantomuotoja ja että komission olisi tuettava ja edistettävä paikallisia markkinoita sekä paikallisten, kausiluonteisten ja luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden kulutusta; pyytää lisäksi tarkastelemaan uudelleen ja elvyttämään ekologista puutarha-alaa kaikissa jäsenvaltioissa, jotta ravitsevien elintarvikkeiden kuljetusmatka olisi mahdollisimman lyhyt;

92.    pyytää aloittamaan keskustelun sellaisen EU:n uuden maatalous- ja elintarvikepolitiikan kehittämisestä, joka vastaa koko yhteiskunnan etuja; pyytää tässä yhteydessä käynnistämään julkisen kuulemisen elintarvikeomavaraisuudesta ja elintarvikkeiden vastuullisesta kulutuksesta;

93.    arvostelee voimakkaasti kaikenlaisten maatalouden vientitukien olemassaolon jatkumista; kehottaa poistamaan ne välittömästi;

Kehityspolitiikka

94.    kehottaa komissiota laatiman kattavan strategian ja toimintasuunnitelman sekä tehokkaita suosituksia, jotta voidaan puuttua laittomiin pääomavirtoihin sekä verovilppiin ja veron välttelyyn ja parantaa veroyhteistyötä ja rahoituksen avoimuutta niin, että estetään monikansallisten yritysten rajatylittävä veron välttely ja verovilppi sekä edistetään kotimaisten resurssien käyttöönottoa kehitysmaiden ennakoitavissa olevana kehitysrahoituksen lähteenä;

95.    pyytää komissiota tukemaan tiedonannolla, jolla luodaan perusta EU:n yhteisille toimille, jatkuvaa prosessia ylikansallisia yrityksiä koskevan oikeudellisesti sitovan välineen kehittämiseksi YK:n alaisuudessa ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen luomiseksi uhreille tapauksissa, joissa oman maan tuomioistuimissa ei selvästi pystytä tehokkaasti asettamaan syytteeseen monikansallisia yrityksiä;

96.    pyytää komissiota yhdessä YK:n tasa-arvojärjestön kanssa painottamaan vahvasti naisten ja miesten tasa-arvoa sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä kaikissa ehdotuksissaan, sillä naisten ja miesten tasa-arvo on erottamaton osa köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä koskevaa prosessia;

97.    kehottaa varmistamaan, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaate toteutuu kehitykseen vaikuttavilla politiikanaloilla, kuten kauppa-, muuttoliike-, energia-, ympäristö- ja ilmastonmuutos- sekä maatalous- ja kalastuspolitiikassa, ja että ne ovat kehitystavoitteiden mukaisia;

98.    korostaa, että julkinen kehitysapu on edelleen kehityksen keskeinen rahoitusväline; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan viipymättä uudelleen tavoitteeseen, jonka mukaan 0,7 prosenttia BKTL:sta käytetään julkiseen kehitysapuun, esittämällä monivuotisia talousarvioaikatauluja näiden tasojen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä ja vahvistamalla selkeän aikataulun niiden kehityksen tuloksellisuutta ja myös avun sidonnaisuuksien purkamista koskevien sitoumusten täyttämiseksi, samalla kun lisätään kumppanimaiden omavastuullisuutta, niiden kehitysstrategioiden huomioon ottamista, keskinäistä vastuuvelvollisuutta ja avunantajien toiminnan yhdenmukaistamista siten, että vähennetään avun hajanaisuutta eri apumekanismien ja avunantajien välistä koordinointia parantamalla;

99.    kehottaa soveltamaan velanhoitokykyyn ihmisten tarpeisiin perustuvaa lähestymistapaa asettamalla sitovia vaatimuksia, joiden avulla määritellään vastuullinen lainananto ja lainanotto, velan tarkastaminen ja oikeudenmukainen velanhoitokyvyn palauttamismekanismi, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi arvioitava maiden velkataakan hyväksyttävyyttä ja kestävyyttä sekä kestämättömän ja epäoikeudenmukaisen velan mahdollista peruuttamista; kehottaa EU:ta olemaan rakentavasti mukana YK:n neuvotteluissa, joissa saadaan aikaan monenvälinen oikeudellinen kehys valtionvelan uudelleenjärjestelyä varten velkataakan keventämiseksi; kehottaa EU:ta myös edistämään lainanantajien ja lainanottajien vastuullisia valtionvelkatapahtumia koskevien YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) periaatteiden täytäntöönpanoa;

100.  painottaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) maksuja ei saa käyttää sotilas- ja turvallisuusalan ohjelmiin, poliisiyhteistyöhön eikä armeijan uudistukseen; korostaa, että kaiken humanitaarisen toiminnan on oltava puhtaasti siviililuonteista;

Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo

101.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään ehdotuksen kattavaksi EU:n strategiaksi, joka koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja lainsäädäntöä, joka koskee naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa sovellettavia vähimmäisvaatimuksia; katsoo, että esimerkiksi naisten sukuelinten silpomisesta, perheväkivallasta tai seksuaalisesta väkivallasta ei pitäisi olla erillistä toimintaohjelmaa vaan että kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodot olisi sisällytettävä kaikenkattavaan ja tehokkaaseen sukupuolten tasa-arvonäkökohtiin perustuvaan strategiaan, johon sisältyy muun muassa tavoite EU:n liittymisestä vuonna 2011 allekirjoitettuun Istanbulin yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta; pyytää tässä yhteydessä komissiota tekemään vuodesta 2016 naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen eurooppalaisen teemavuoden ja osoittamaan runsaasti resursseja valistus- ja tukitoimiin kaikilla tasoilla sekä tukemaan erityisesti naisten oikeuksia puolustavia kansalaisjärjestöjä; kehottaa komissiota hyväksymään ja panemaan täytäntöön EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategian vuosiksi 2015–2020;

102.  pitää valitettavana komission aikomusta perua äitiyslomadirektiiviä koskeva ehdotus REFIT-ohjelman yhteydessä; pyytää lainsäädäntöaloitetta neuvoston direktiivin 92/85/ETY tarkistamiseksi siten, että suojelun taso vastaa parlamentin vuonna 2008 antamassa päätöslauselmassa hyväksyttyä tasoa, jotta voidaan toteuttaa välittömiä toimia raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi; kehottaa edistymään vanhempainlomaa koskevissa EU:n tason säännöksissä ja myös isyyslomaa koskevissa erityissäännöksissä;

103.  kehottaa komissiota tarkastamaan kehitysapuohjelmaansa sen varmistamiseksi, ettei EU:n rahoitukseen kohdistu muiden avunantajakumppaneiden asettamia rajoituksia, jotka koskevat välttämätöntä lääkintähoitoa ja myös raiskauksen uhriksi aseellisissa selkkauksissa joutuneiden naisten ja tyttöjen mahdollisuutta turvalliseen aborttiin, jotta voidaan panna täytäntöön Geneven sopimusten yhteinen 3 artikla, jolla taataan kaikki haavoittuneiden ja sairaiden tarvitsema välttämätön lääkintähoito; pyytää komissiota myös takaamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden yleismaailmallisen saatavuuden ja niitä koskevat oikeudet sekä sisällyttämään ne kaikkiin asiaan liittyviin politiikanaloihin EU:ssa ja muualla;

104.  pyytää komissiota asettamaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeudet keskeiselle sijalle kehityspolitiikassaan; on vakuuttunut siitä, että sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat välttämättömiä kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa harjoittamaan feminististä, antimilitaristista ja rauhaan tähtäävää EU:n kehityspolitiikkaa;

_____________________

105.  kehottaa komissiota tarkistamaan työohjelmaansa parlamentin päätöslauselman ja tämän päätöslauselman osassa 2 esitettyjen alakohtaisten kantojen mukaisesti;

106.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.