Katri Kulmuni (Renew). – Arvoisa puhemies, talouskasvu on pysynyt Euroopassa ja erityisesti euroalueella hitaana jo pidemmän aikaa. Silti jäsenmaiden välillä on ollut suuriakin eroja. Toisissa jäsenmaissa talouskasvu on ollut jopa negatiivista, kuten Saksassa, Virossa, Irlannissa, Itävallassa ja Suomessa, kun taas joissakin jäsenmaissa on ylletty jopa muutaman prosentin kasvuvauhtiin, kuten Espanjassa, Kroatiassa, Maltalla ja Kyproksella.

Inflaation osalta on ollut isojakin alueellisia eroja ja se on vaihdellut euroalueella yhdestä lähes viiteen prosenttiin ja oma kotimaani Suomi kuuluu näihin ensin mainittuihin. Tämä kaikki tietenkin vaikuttaa siihen, että EKP:n rahapolitiikka kohtelee eri jäsenmaita eri tavoin. Vaikka koronlaskut ovat nyt alkaneet ja korkotaso on alentunut, olisi se voinut joitakin maita ajatellen alkaa jo aikaisemmin ja olla alemmalla tasolla näitä maita ajatellen. Nimittäin liian korkea korkotaso tietenkin lamauttaa taloutta ja aiheuttaa työttömyyttä, josta erityisesti rakennusala on kärsinyt.

Euroopan taloudet euroalueella ovat vaihtelevia. Valuutta-alue ei varsinaisesti ole optimaalinen. Miten EKP voi tämän huomioida? Sen perään kannattaa kysyä.