YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
22.4.2008
- –José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, João de Deus Pinheiro, Peter Šťastný, Fernando Fernández Martín, Francisco José Millán Mon, José Ribeiro e Castro PPE-DE-ryhmän puolesta
- –Martin Schulz, Pasqualina Napoletano, Marie-Arlette Carlotti, Manuel António dos Santos, Edite Estrela, Claudio Fava, Raimon Obiols i Germà, Sérgio Sousa Pinto, Luis Yañez-Barnuevo García PSE-ryhmän puolesta
- –Janelly Fourtou, Josu Ortuondo Larrea, Gianluca Susta, Henri Weber ALDE-ryhmän puolesta
- –Cristiana Muscardini, Adam Bielan, Inese Vaidere UEN-ryhmän puolesta
- –Monica Frassoni, Raül Romeva i Rueda, Alain Lipietz Verts/ALE-ryhmän puolesta
- –Willy Meyer Pleite GUE/NGL-ryhmän puolesta
- –Irena Belohorská
- –PPE-DE (B6‑0147/2008)
- –PSE (B6‑0148/2008)
- –Verts/ALE (B6‑0149/2008)
- –ALDE (B6‑0150/2008)
- –UEN (B6‑0172/2008)
- –GUE/NGL (B6‑0173/2008)
Euroopan parlamentin päätöslauselma Limassa järjestettävästä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen viidennestä huippukokouksesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan, Karibian ja Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten antamat julkilausumat neljässä huippukokouksessa, jotka pidettiin Río de Janeirossa 28.–29. kesäkuuta 1999, Madridissa 17.–18. toukokuuta 2002, Guadalajarassa 28.–29. toukokuuta 2004 ja Wienissä 12.–13. toukokuuta 2006,
– ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2007 Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa pidetyssä Rion ryhmän ja Euroopan unionin kolmannessatoista ministerikokouksessa annetun yhteisen tiedonannon,
– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2007 Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa pidetyssä Euroopan unionin troikan ja Keski-Amerikan välisessä San Josén vuoropuheluun liittyvässä ministerikokouksessa annetun yhteisen tiedonannon,
– ottaa huomioon 14.–16. kesäkuuta 2005 Limassa pidetyn Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamenttien välisen seitsemännentoista konferenssin päätösasiakirjan,
– ottaa huomioon 15. marraskuuta 2001 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteita koskevasta yhteisestä strategiasta ja yleisestä kumppanuudesta[1] ja 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan tiiviimmästä kumppanuudesta,
– ottaa huomioon 29. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman kaupasta ja ilmastonmuutoksesta,
– ottaa huomioon 11. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten murhista Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja Euroopan unionin roolista ilmiön torjumisessa,
– ottaa huomioon EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 20. joulukuuta 2007 antamat päätöslauselmat,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että nyt on tarpeellisempaa kuin koskaan jatkaa kahden alueen strategisen kumppanuuden syventämistä, mistä on julistettu neljässä aikaisemmassa huippukokouksessa,
B. katsoo, että huomattavasta edistymisestä huolimatta tehtävää on vielä paljon aloilla, jotka liittyvät kumppanuuden poliittisiin näkökohtiin, turvallisuuskysymyksiin sekä sosiaalisiin, kaupallisiin ja talousarviota koskeviin seikkoihin,
C. katsoo, että strategisen kumppanuuden on edistettävä yhteiskuntien lähentymistä, parannettava sosiaalisen kehityksen tasoa ja tuettava ratkaisevasti köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden tuntuvaa vähentämistä Latinalaisessa Amerikassa, mitä on edistettävä talouskasvulla, jota on saatu aikaan alueella viime vuosina, sekä kaikentyyppisillä vaihdoilla ja tuella sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alan kokemusten siirrolla, jota EU voi edistää,
1. toistaa sitoumuksensa tukea alueelliseen yhdentymiseen pyrkivien eri elimien työtä Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa ja tehdä kaiken mahdollisen, jotta Liman huippukokous merkitsisi todellista edistymistä strategiselle kumppanuudelle; kiittää huippukokouksen puheenjohtajavaltioita Perua ja Sloveniaa, Euroopan unionin puheenjohtajavaltiota Sloveniaa sekä Euroopan unionin komissiota ja neuvostoa niiden päättäväisistä toimista asian hyväksi;
Alueiden välisen strategisen kumppanuuden periaatteet ja painopisteet
2. toistaa tukevansa kahden alueen lähestymistapaa ja kahden alueen strategista kumppanuutta parhaana tapana turvata Atlantin molemmilla rannoilla olevien kumppaneiden yhteiset periaatteet, arvot ja edut;
3. toteaa samasta syystä, että vuoden 2002 Madridin huippukokouksen julistus yhteisistä arvoista ja näkökannoista on edelleen voimassa kuten myös Guadalajaran (2004) ja Wienin (2006) huippukokouksissa vahvistettu yhteinen sitoumus monenvälisyyteen, alueelliseen yhdentymiseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen;
4. ehdottaa kumppanuutta koskevaa strategista kokonaisvisiota, joka ei jäisi erillisiksi ehdotuksiksi tai toimiksi, vaan jonka perimmäisenä tavoitteena olisi Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden yleisen alueiden välisen kumppanuuden luominen vuoden 2012 tienoilla siten, että todellinen strateginen kumppanuus toteutuisi politiikan, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin aloilla ja pyrittäisiin yhdessä kestävään kehitykseen;
5. suosittelee, että politiikkaa ja turvallisuutta koskevan kumppanuuden perustana olisi luonteeltaan säännöllinen, alakohtainen ja tehokas poliittinen vuoropuhelu ja Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden välinen rauhan ja turvallisuuden edistämistä koskeva peruskirja, joka YK:n peruskirjan tavoin mahdollistaisi poliittisten, strategisten ja turvallisuutta koskevien ehdotusten yhteisen valmistelun;
6. korostaa, että hyödyttääkseen molempia osapuolia kumppaneiden välisten kauppa- ja taloussuhteiden on
- –edistettävä omalta osaltaan Latinalaisen Amerikan maiden tuotantokoneistojen – jotka ovat yhä erittäin riippuvaisia muutamasta vientituotteesta, joista monet ovat primaari- tai puoliteollista tuotantoa – monipuolistamista ja modernisointia sekä sellaisia teknologisia vaihtoehtoja, jotka ovat tehokkaita ja vaikuttavat myönteisesti työpaikkojen luomiseen ja kotitalouksien tulojen kasvuun;
- –siirryttävä pelkästä kaupankäynnistä taloussuhteisiin ottaen huomioon molempien alueiden talouksien erot sekä tarpeen painottaa sosiaalisia ja ympäristötekijöitä, mukaan luettuna suunnitelmat ympäristöä säästävän ja uusiutuvia energialähteitä käyttävän teknologian käyttöönotosta ja siihen liittyvästä koulutuksesta, joka toteutetaan kahden alueen yhteisillä investoinneilla ja yhteisillä tuotantojärjestelmillä;
- –korostettava sitä, että on tärkeää varmistaa oikeusvarmuuden periaate ja sitä, että on tarpeen luoda asianmukaiset investointeja suosivat puitteet;
- –otettava huomioon suhteellisten kehitystasojen erot, mikä tarkoittaa, että EU:n olisi sovellettava erityis- ja erilliskohtelua erityisesti niiden maiden kanssa, joiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on alhaisimmalla tasolla;
- –kannustettava Latinalaisen Amerikan integraatiota;
7. tukee Liman huippukokoukselle ehdotettua ohjelmaa ja sen sitomista kahteen suureen aihealueeseen: toisaalta keskitytään köyhyyttä, eriarvoisuutta ja osallisuutta koskeviin kysymyksiin ja toisaalta kestävään kehitykseen ja siihen liittyviin aiheisiin, jotka koskevat ympäristöä, ilmastonmuutosta ja energiaa;
8. palauttaa mieliin, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen (Eurolat) nopea perustaminen Wienin huippukokouksen jälkeen strategisen kumppanuuden edustukselliseksi elimeksi vahvistaa merkittävästi kumppanuuden demokraattista oikeutusta ja sen toimielinkehystä, jonka hoidettavaksi on annettu edustajakokouksen tehtäviin kuuluvia strategiseen kumppanuuteen liittyviä kysymyksiä koskeva keskustelu, valvonta ja seuranta;
9. suosittelee, että Liman huippukokouksessa toistetaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden sitoutuminen moniarvoisen edustuksellisen demokratian periaatteisiin ja arvoihin, sananvapauteen ja lehdistönvapauteen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä kaikkien diktatuurin ja autoritaarisuuden muotojen torjumiseen;
Yhteiset toimet tehokkaan monenvälisyyden saavuttamiseksi
10. korostaa etuja, joita yhteinen pyrkimys monenvälisyyteen voi tuoda mukanaan Euroopan ja Latinalaisen Amerikan kumppanimaille, joissa asuu yhteensä miljardi henkeä, jotka edustavat kolmasosaa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioista ja yli neljäsosaa maailmankaupasta;
11. ehdottaa, että strateginen kumppanuus perustuu realistisiin tavoitteisiin ja yhteisiin ohjelmiin, joita inspiroivat kumppaneiden yhteinen pyrkimys monenvälisyyteen (Kioton pöytäkirja, Kansainvälinen rikostuomioistuin, kuolemantuomion vastaiset toimet, terrorismin torjunta, YK:n perustavaa laatua oleva merkitys jne.);
12. suosittelee ryhtymään yhteisiin toimenpiteisiin kaikilla aloilla ja foorumeilla, joilla sen periaatteet, arvot ja edut ovat yhteneväisiä, mukaan luettuina YK:n puitteissa järjestetty kollektiivinen rauha ja turvallisuuspoliittinen järjestelmä, ihmisoikeuksien suojelu, ympäristönsuojelupolitiikat, kehitys, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen maailmanlaajuiseen hallintoprosessiin sekä kansainvälisen talousjärjestelmän ja sen kansainvälisten instituutioiden (Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto) uudistaminen;
13. korostaa, että monenkeskinen lähestymistapa on sopivin vastattaessa Euroopan ja Latinalaisen Amerikan kumppaneiden yhteisiin haasteisiin kuten terrorismin torjuntaan, huumekauppaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon ja rahanpesuun, ihmiskauppaan – mukaan luettuna mafiat, jotka käyttävät hyväkseen laitonta maahanmuuttoa ja hyötyvät siitä – ilmastonmuutokseen tai energian toimitusvarmuuteen liittyviin kysymyksiin;
14. toistaa olevansa vakaasti sitä mieltä, että terrorismin torjuntaa on harjoitettava mahdollisimman tarkasti ihmisoikeuksia, kansalaisvapauksia ja oikeusvaltion periaatetta noudattaen; vaatii vapauttamaan ehdoitta ja välittömästi kaikki Kolumbiassa siepatut henkilöt ja ensisijaisesti sairaat; katsoo, että kyseisen vapauttamisen on tapahduttava FARC:n tai muun sieppauksesta vastuussa olevan järjestön yksipuolisella päätöksellä tai muussa tapauksessa pikaista henkilöiden vaihtoa koskevan sopimuksen nojalla;
15. tukee Yhdistyneiden Kansakuntien, EU–LAK-huippukokouksen ja Euroopan parlamentin toistuvasti antamia päätöslauselmia, joissa torjutaan kaikki pakkotoimet, kuten ekstraterritoriaalisiin lakeihin sisältyvät määräykset, jotka ovat yksipuolisen ja ekstraterritoriaalisen luonteensa vuoksi kansainvälisen oikeuden vastaisia, vääristävät Euroopan ja Latinalaisen Amerikan kumppaneiden välistä kauppaa ja asettavat vaaraan yhteisen pyrkimyksen monenvälisyyteen;
Päättäväiset toimet alueellisen integraation ja kumppanuussopimusten edistämiseksi
16. katsoo, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan välillä tehtävät täysimääräiset, kunnianhimoiset ja tasapainoiset sekä tehokkaasti täytäntöön pantavat kumppanuussopimukset, joilla edistetään väestön ihmisoikeuksien sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamista ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämistä Maailman kauppajärjestön monenvälisyyttä täydentäen, ovat strateginen tavoite kansainvälisessä toimintaympäristössä, jossa ollaan entistä riippuvaisempia toisista ja jolle ovat luonteenomaisia taloudellinen kasvu, uusien talousmahtien esiin tulo ja maailmanlaajuisten haasteiden lisääntyminen;
17. ehdottaa tämän vuoksi, että perustettava Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden yleinen alueiden välinen kumppanuusalue olisi talouden ja kaupan osalta sellainen, että se perustuisi sekä WTO:n että regionalismin kanssa yhteensopivaan malliin, jota sovelletaan kahdessa eri vaiheessa:
- a)ensimmäisessä vaiheessa saatetaan loppuun EU:n ja Mercosurin, EU:n ja Andien yhteisön sekä EU:n ja Keski-Amerikan alueiden väliseen kumppanuussopimukseen tähtäävät neuvottelut mahdollisimman nopeasti ja syvennetään EU:n ja Meksikon sekä EU:n ja Chilen jo olemassa olevia sopimuksia;
- b)toisessa vaiheessa, jonka on tarkoitus huipentua vuonna 2012, tehdään yleinen alueiden välinen kumppanuussopimus, joka tukee kahden alueen strategisen kumppanuuden eri osa-aloja lainsäädännöllisesti ja institutionaalisesti ja kattaa koko strategisen kumppanuuden maantieteellisen alueen ja jolla säännellään ihmisten vapaata liikkuvuutta ja kahden alueen välistä kauppaa vahvistamalla sekä Latinalaisen Amerikan kanssa tehtyjä integraatiosopimuksia että unionin kumppanuusprosessia kaikkien maiden ja alueellisten ryhmittymien kanssa;
18. ehdottaa, että Liman huippukokous tilaa ympäristö- ja sosiaalikysymyksiin liittyvän toteutettavuus- ja kestävyystutkimuksen yleisestä alueiden välisestä kumppanuussopimuksesta, jonka tavoitteena on perustaa ehdotettu yleinen kumppanuusalue;
Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen poistamista koskevasta Liman ohjelmasta
19. pyytää Liman huippukokousta sisällyttämään kyseiseen ohjelmaan sen, että hyväksytään kaikkia näitä aiheita koskeva rajallinen määrä selviä, käytännöllisiä ja todennettavia sitoumuksia, jotka voivat puolestaan antaa uuden sysäyksen strategiselle kumppanuudelle ja parantaa tuntuvasti kansalaisten elintasoa Atlantin kummallakin puolella; suosittelee kiinnittämään erityistä huomiota sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja sellaisten ryhmien integroimiseen, jotka ovat tällä hetkellä yhteiskunnan ulkopuolella ja jotka ovat vailla mahdollisuuksia, kuten erityisesti alkuperäisväestö;
20. vaatii EU:n ja LAK:n huippukokouksen osallistujia sisällyttämään järjestelmällisesti kahdenvälisiin sopimuksiin Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen;
21. pitää ratkaisevan tärkeänä, että molemmat alueet sisällyttävät sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen pysyvästi, johdonmukaisesti ja käytännön tasolla kaikkiin yhteisiin aloitteisiin ja ohjelmiin; vakuuttaa, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan kumppanimaat jakavat yhteisen pyrkimyksen solidaarisuuteen, jossa markkinatalous ja sosiaalinen koheesio eivät ole vastakkain vaan täydentävät toisiaan;
22. muistuttaa, että Liman toimintaohjelma köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen poistamiseksi sisältää konkreettisia toimia, kuten
- –yhteinen toiminta yhteisen tavoitteen eli vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä;
- –unionin kehitysyhteistyön rahoitusvälineen käyttäminen todellisiin käytännön tarpeisiin mukautettuna, sillä se koskee ennen kaikkea kehittyviä ja keskimääräisen tulotason maita, joille yhteistyö teknologian, korkeakoulutuksen ja innovoinnin aloilla sekä taloudellinen yhteistyö on erityisen tärkeää;
- –demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevan unionin rahoitusvälineen varojen asteittain lisääntyvä käyttäminen tukeen ja ohjelmiin Latinalaisen Amerikan demokraattisen hallinnon, toimielinten ja ihmisoikeustilanteen parantamiseksi;
- –EU:n koulutusta, tieteellis-teknistä yhteistyötä, kulttuuria, terveydenhuoltoa ja siirtolaisuutta koskevien ohjelmien avaaminen Latinalaisen Amerikan maille;
- –valtionhallinnon ja verotuksen uudistusohjelmien tukeminen;
- –alueiden yhteisen solidaarisuusrahaston perustaminen;
- –budjettimäärärahojen lisääminen, jotta ne saadaan julistusten mukaisten suurten tavoitteiden tasolle;
23. pyytää osapuolia toteuttamaan kestävää ja tehokasta politiikkaa demokraattisen hallinnon, sosiaalipolitiikan, valtiontalouden ja verotuksen alalla, jotta voidaan parantaa sosiaalista koheesiota ja vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä;
24. katsoo, että koulutus ja investoiminen inhimilliseen pääomaan ovat sosiaalisen koheesion, taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen nousun perustana; toistaa päättäväisen tukensa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välisen yhteisen korkeakoulutuksen alueen perustamiselle; korostaa, että sekä Latinalaisessa Amerikassa että Euroopassa valtion pitää turvata koulutus sekä muut julkiset palvelut (terveydenhuolto, vesihuolto, turvallisuus);
25. katsoo, että on ehdottomasti annettava uusi sysäys EU:n Latinalaisessa Amerikassa tekemälle kehitysyhteistyölle, jossa köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden torjunta on edelleen keskeistä, mutta jota eriytetään Latinalaisen Amerikan maiden erilaisten taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden ja kehitystason mukaan;
26. katsoo, että juuri samasta syystä on päästävä irti pelkästään avunantoon keskittyvästä kehitysyhteistyöstä Latinalaisen Amerikan kanssa ja keskitettävä huomio yhteistyöhön tekniikan, korkeakoulutuksen ja innovoinnin aloilla ja seitsemännen puiteohjelman yhteydessä tällä alalla syntyneiden resurssien hyödyntämiseen;
Yhteistyömuotojen kehittäminen siirtolaispolitiikassa
27. ehdottaa huippukokoukselle järjestelmällistä siirtolaisuutta koskevaa alueiden välistä vuoropuhelua, jolla varmistetaan siirtolaistyöntekijöiden ihmisoikeuksien suojelu heidän tilanteestaan riippumatta ja kehitetään ja tiivistetään yhteistyötä ihmisten vapaan liikkuvuuden alalla lähtömaina ja kauttakulkumaina toimivien Latinalaisen Amerikan maiden kanssa samoilla yleisillä ja tasapuolisilla kriteereillä, joita käytetään Afrikan maiden, Välimeren alueen maiden ja Euroopan unionin itäisten ja kaakkoisten naapurimaiden kanssa;
28. pyytää, että laitonta maahanmuuttoa ja mahdollisuutta lailliseen maahanmuuttoon koskevia kysymyksiä pidetään ensisijaisina tässä vuoropuhelussa erityisesti niiden maiden kanssa, jotka ovat laittomien maahanmuuttajien lähtö- ja/tai kauttakulkumaita;
29. ehdottaa, että tarkastellaan vuotta 2012 silmällä pitäen yhteisiä yleisesti päteviä määräyksiä ja sääntöjä, joilla helpotetaan tavaroiden, palveluiden ja pääomien liikkuvuuden lisäksi myös ihmisten liikkuvuutta ja muodostetaan vähitellen mahdollisimman laaja ja molempaa osapuolta hyödyttävä ja lähestymistavaltaan kokonaisvaltainen kumppanuus, jollaista YK on ehdottanut maahanmuuttokysymyksiin;
30. toistaa, että on vähennettävä siirtotyöläisten rahalähetyksistä nykyisin perittäviä liian suuria kuluja ja tuettava vapaaehtoista kotimaahan paluuta ohjelmilla, joissa varmistetaan heidän oikeutensa ja ihmisarvonsa;
31. pyytää komissiota esittämään tiedonannon, jolla ulotetaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian maihin joulukuussa 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston vahvistaman ja joulukuussa 2006 täydennetyn maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan prioriteetit, välineet ja suunnitelmat;
Liman toimintaohjelma ja kestävä kehitys erityisesti ympäristön, ilmastonmuutoksen ja energian osalta
32. suosittaa, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välisessä poliittisessa toimintaohjelmassa annettaisiin etusija ilmastonmuutosta koskevalle yhteistyölle ja maapallon lämpenemisen estämiselle; muistuttaa, että kaikkein köyhimmät ja ennen kaikkea alkuperäisväestö ovat ilmastonmuutoksen ja pilaantuneen ympäristön ensimmäisiä uhreja;
33. muistuttaa, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan liitto on tässä suhteessa erittäin merkityksellinen, kun otetaan huomioon, että kestävän kehityksen ja ympäristön tasapainon edistäminen on molempien etu, ja sen vuoksi kannattaa keskinäistä tukea vastaaville ympäristöaloitteille kansainvälisellä tasolla;
34. kehottaa Latinalaisen Amerikan kumppanimaita tapauksissa, joissa mielipiteet eriävät ilmastonmuutoksen vastustamista koskevien toimenpiteiden yksityiskohdista (esimerkiksi lentoliikenteen osalta), osoittamaan rakentavaa asennetta ja pidättymään aloitteiden pysäyttämisestä millään tavalla;
35. suosittaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan kumppanimaille, että ne tekisivät yhteistyötä saadakseen Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle toistaiseksi jättäytyneet, paljon päästöjä tuottavat maat liittymään siihen ja että ne lujittaisivat ja koordinoisivat kantoja neuvotteluissa maapallon lämpenemistä koskevista kansainvälisistä välineistä ja että ne antaisivat myös voimakkaan sysäyksen alueiden väliselle päästökaupalle;
36. pitää välttämättömänä liittää talouskehitys ja kestävä kehitys toisiinsa; tukee tässä yhteydessä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia maita, kun ne joutuvat kaksin verroin ponnistelemaan pilaavien päästöjen vähentämiseksi ja edistyksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi;
37. kannattaa yhteisten mekanismien ja yhteistyön luomista Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden kansainvälisissä elimissä (esimerkiksi Amazonin yhteistyöjärjestössä ACTO:ssa) Latinalaisen Amerikan maissa sijaitsevien maailman suurten luonnonalueiden, esimerkiksi Amazonin alueen, suojelua ja kestävää kehittämistä koskevaa päätöksentekoa ja rahoitusta varten;
38. kehottaa Euroopan komissiota auttamaan kannustettaessa Latinalaisen Amerikan maita kehittämään ympäristöpolitiikkaa; katsoo, että yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen tasoa olisi vahvistettava ja että sen pitäisi näkyä myös EU:n antamassa rahoituksessa ja kehitysapupolitiikassa;
39. pyytää Liman huippukokousta laatimaan yhteisiä aloitteita sellaisilla aloilla kuten ilmastonmuutos, aavikoituminen, energia (erityisesti uusiutuvat energialähteet ja maatalousperäiset polttoaineet), vesi, biodiversiteetti, metsät ja kemiallisten aineiden hallinta Balin sopimuksen perusteella;
40. pyytää Liman huippukokousta käsittelemään, tutkimaan ja esittämään mahdollisia ratkaisuja maailman elintarvikekriisiin;
Edistämistä ja ennaltaehkäisemistä koskevien institutionaalisten mekanismien vahvistaminen
41. suosittaa myös, että
- a)perustetaan osapuolivaltioiden välistä vuoropuhelua edistävä Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan säätiö, johon osallistuvat sekä julkiset että yksityiset tahot ja joka on samantapainen, kuin muita maantieteellisiä alueita kuten Aasiaa ja Välimeren aluetta varten perustetut; pyytää komissiota laatimaan konkreettisen ehdotuksen tästä asiasta;
- b)perustetaan kahden alueen välinen konfliktienehkäisykeskus, jonka tehtävänä on tunnistaa etukäteen mahdollisten väkivaltaisten ja aseellisten konfliktien syyt ja parhaan kykynsä mukaan estää konfliktien laajeneminen;
- c)toistaa lisäksi ehdotuksensa, että perustetaan siirtolaisuuden seurantakeskus, jonka tehtävänä on seurata jatkuvasti ja tarkasti kaikkia siirtolaisuusvirtoihin liittyviä kysymyksiä EU:n ja Latinalaisen Amerikan alueella;
42. pitää välttämättömänä, että vahvistetaan strategisen kumppanuuden parlamentaarista ulottuvuutta ja varmistetaan, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariseen edustajakokoukseen otetaan asianmukaisesti mukaan äskettäin perustettu Mercosurin parlamentti;
o)
o) o)
43. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen viidennen huippukokouksen puheenjohtajistolle, Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan unionin ja kaikkien Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden parlamenteille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle, Latinalaisen Amerikan parlamentille, Keski-Amerikan parlamentille, Andien maiden parlamentille ja Mercosurin parlamentille.
- [1] EYVL C 140 E, 13.6.2002, s. 569.