Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja sen kahdeksaa alayhdistelmää sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/2629(1),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(2) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 8. heinäkuuta 2024 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, ja muutoksenhakukomiteassa 3. syyskuuta 2024 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(3) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 13. maaliskuuta 2024 hyväksymän ja 29. huhtikuuta 2024 julkaistun lausunnon(4),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että Belgiaan sijoittautunut Corteva Agriscience Belgium BV Yhdysvaltoihin sijoittautuneen yrityksen Corteva Agriscience LLC puolesta ja Belgiaan sijoittautunut Bayer Agriculture BV Yhdysvaltoihin sijoittautuneen yrityksen Bayer CropScience LP puolesta toimittivat 7. lokakuuta 2020 komissiolle yhteisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja sen kahdeksaa alayhdistelmää (jäljempänä ’muuntogeeninen maissi’) koskevan luvan uusimiseksi;

B.  ottaa huomioon, että EFSA hyväksyi 13. maaliskuuta 2024 myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 29. huhtikuuta 2024;

C.  ottaa huomioon, että muuntogeenistä maissia on muunnettu sietämään glufosinaattia ja glyfosaattia ja tuottamaan hyönteismyrkkyjä (Bt-toksiineja);

Täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden puutteellinen arviointi

D.  ottaa huomioon, että komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013(6) edellytetään sen arvioimista, vaikuttavatko odotetut maatalouskäytännöt tutkittavien ominaisuuksien ilmentymiseen; ottaa huomioon, että kyseisen täytäntöönpanoasetuksen mukaan tämä on erityisen tärkeää torjunta-aineille sietokykyisten kasvien tapauksessa;

E.  ottaa huomioon, että suurinta osaa muuntogeenisistä viljelykasveista on muunnettu geneettisesti siten, että ne sietävät yhtä tai useampaa ”täydentävää” rikkakasvien torjunta-ainetta, jota voidaan käyttää koko muuntogeenisen viljelykasvin viljelyn ajan ilman, että viljelykasvi kuolee, kun taas näin kävisi siinä tapauksessa, että viljelykasvi ei siedä torjunta-aineita; toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien on erinäisissä tutkimuksissa osoitettu lisäävän täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mikä johtuu etenkin torjunta-aineita sietävien rikkakasvien ilmaantumisesta(7);

F.  toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineille sietokykyisten muuntogeenisten viljelykasvien käyttö sitoo viljelijät rikkakasvien hallintajärjestelmään, joka on suurelta osin tai kokonaan torjunta-aineiden varassa, sillä kalliimpien muuntogeenisten siementen käyttöä voidaan pitää perusteltuna vain, jos niitä ostavat viljelijät myös ruiskuttavat täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita; ottaa huomioon, että lisääntynyt riippuvuus täydentävistä rikkakasvien torjunta-aineista muuntogeenisiä viljelykasveja viljelevillä tiloilla nopeuttaa näille torjunta-aineille sietokykyisten rikkakasvien ilmaantumista ja leviämistä, mikä johtaa noidankehään, jossa rikkakasvien torjunta-aineita on käytettävä jatkuvasti enemmän;

G.  toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineiden liiallisesta käytöstä aiheutuvat haitalliset vaikutukset heikentävät maaperän terveyttä ja veden laatua, köyhdyttävät maanpäällistä ja -alaista biologista monimuotoisuutta ja lisäävät ihmisten ja eläinten altistumista, mahdollisesti myös sen kautta, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät elintarvikkeissa ja rehuissa lisääntyvät;

H.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(8) säädetyt poissulkemiskriteerit; ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018;

I.  ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole syöpää aiheuttava, ja että Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, joka on Maailman terveysjärjestön syöväntutkimukseen erikoistunut virasto, sen sijaan luokitteli glyfosaatin vuonna 2015 todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi; ottaa huomioon, että joissakin viimeaikaisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa vahvistetaan glyfosaatin syöpää aiheuttavat vaikutukset(9);

J.  toteaa, että muuntogeenisistä kasveista löytyvien rikkakasvien torjunta-ainejäämien ja metaboliittien arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisten organismien lupamenettelyä;

Bt-toksiineihin liittyvät avoimet kysymykset

K.  ottaa huomioon, että erinäisissä tutkimuksissa on havaittu, että Bt-toksiineille altistumisen seurauksena on sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt-toksiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia(10), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden proteiinien allergeenisuutta joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa;

L.  toteaa, että eräässä tieteellisessä tutkimuksessa havaittiin, että Bt-toksiinien toksisuus saattaa lisääntyä myös vuorovaikutuksessa ruiskuttamisesta rikkakasvien torjunta-aineilla aiheutuvien jäämien kanssa, ja todettiin, että tarvitaan lisätutkimuksia useiden muunnostapahtumien yhteisvaikutuksista (muuntogeeniset viljelykasvit, jotka on muunnettu sietämään rikkakasvien torjunta-aineita ja tuottamaan hyönteismyrkkyjä Bt-toksiinien muodossa)(11); ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien ja niiden metaboliittien mahdollista vuorovaikutusta Bt-toksiinien kanssa koskevan arvioinnin ei kuitenkaan katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana riskinarviointia;

Bt-viljelykasvit: vaikutukset muihin kuin torjuttaviin organismeihin

M.  ottaa huomioon, että toisin kuin hyönteismyrkkyjen käyttö, jossa altistuminen tapahtuu ruiskutuksen yhteydessä ja rajoitetun ajan sen jälkeen, muuntogeenisten Bt-viljelykasvien käyttö johtaa sekä torjuttavien että muiden kuin torjuttavien organismien jatkuvaan altistumiseen Bt-toksiineille;

N.  ottaa huomioon, että oletusta, jonka mukaan Bt-toksiineilla on yksi kohdekohtainen toimintamalli, ei voida enää pitää oikeana eikä vaikutuksia muihin kuin torjuttaviin organismeihin voida sulkea pois; ottaa huomioon, että vaikutusten on raportoitu kohdistuvan monin tavoin yhä useampiin muihin kuin torjuttaviin organismeihin; ottaa huomioon, että tuoreessa katsauksessa(12) mainitaan 39 vertaisarvioitua julkaisua, joissa kerrotaan Bt-toksiinien merkittävistä haittavaikutuksista muille kuin kohteena oleville lajeille;

Maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

O.  ottaa huomioon, että EU:n maatalouden tulevaisuutta koskevan strategisen vuoropuhelun päätelmissä(13) kehotetaan komissiota arvioimaan uudelleen lähestymistapaansa tuotavien ja vietävien maatalouselintarvikkeiden markkinoille pääsyyn, kun otetaan huomioon unionin ja sen kauppakumppanien toisistaan poikkeavien normien haaste; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisemmat kauppasuhteet, jotka ovat johdonmukaisia terveellistä ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa, olivat yksi viljelijöiden keskeisistä vaatimuksista vuosien 2023 ja 2024 mielenosoituksissa;

P.  ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan vuonna 2017 julkaistussa raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa(14); toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia(15);

Q.  ottaa huomioon, että Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys, josta sovittiin biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen, jäljempänä ’YK:n biodiversiteettisopimus’, sopimuspuolten 15. konferenssissa joulukuussa 2022, sisältää maailmanlaajuisen tavoitteen vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä(16);

R.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että tällaisiin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällyttävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja YK:n biodiversiteettisopimuksesta johtuvat unionin velvoitteet;

Riippuvuuden vähentäminen tuontirehuista

S.  ottaa huomioon, että yksi covid-19-kriisistä ja Ukrainassa edelleen jatkuvasta sodasta saatu opetus on se, että unioni ei saa enää olla riippuvainen eräistä kriittisistä materiaaleista; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pyysi komission jäsenehdokkaan Christophe Hansenin toimeksiantokirjeessä tätä tarkastelemaan keinoja vähentää kriittisten hyödykkeiden tuontia(17);

Epädemokraattinen päätöksenteko

T.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että yhdeksännellä vaalikaudella parlamentti antoi 38 vastalausetta, jotka koskivat muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista;

U.  toteaa, että komissio jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille, vaikka se itse myöntää demokraattisuuden puutteen, ja huolimatta jäsenvaltioiden tuen puuttumisesta ja parlamentin vastustuksesta;

V.  ottaa huomioon, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa, jotta komissio voi olla antamatta lupaa muuntogeenisille organismeille, kun jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla luvan antamista(18);

W.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa 8. heinäkuuta 2024 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä; ottaa huomioon, että muutoksenhakukomiteassa 3. syyskuuta 2024 toimitetussa äänestyksessä päätettiin niin ikään olla antamatta lausuntoa;

1.  katsoo, että komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2024/2629 ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2024/2629 ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisen asetuksen tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(19) säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  kehottaa komissiota varmistamaan normien lähentämisen unionin ja sen kumppaneiden välillä vapaakauppasopimusneuvotteluissa, jotta unionin turvallisuusnormit voidaan täyttää;

4.  pyytää komissiota kumoamaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2024/2629 ja toimittamaan komitealle uuden ehdotuksen;

5.  pyytää, ettei komissio myönnä lupaa rikkakasvien torjunta-aineita sietäville muuntogeenisille viljelykasveille, koska siihen liittyy täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käytön lisääntymistä ja sen vuoksi enemmän riskejä biologiselle monimuotoisuudelle, elintarvikkeiden turvallisuudelle ja työntekijöiden terveydelle;

6.  korostaa tässä yhteydessä, että luvan myöntäminen minkä tahansa sellaisen muuntogeenisen kasvin tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, josta on tehty sietokykyinen unionissa kielletyille rikkakasvien torjunta-aineille, kuten glufosinaatille, on ristiriidassa muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja YK:n biodiversiteettisopimuksesta, mukaan lukien äskettäin hyväksytty Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys(20), johtuvien unionin kansainvälisten sitoumusten kanssa;

7.  odottaa, että komissio noudattaa kiireellisesti sitoumustaan esittää ehdotus sen varmistamiseksi, että unionissa kiellettyjä vaarallisia kemikaaleja ei tuoteta vientiin;

8.  on tyytyväinen siihen, että komissio myönsi lopulta 11. syyskuuta 2020 päivätyssä kirjeessään parlamentin jäsenille, että muuntogeenisiä organismeja koskevissa lupapäätöksissä on tarpeen ottaa huomioon kestävyysnäkökohdat(21); on kuitenkin erittäin pettynyt siihen, että komissio on sen jälkeen edelleen myöntänyt lupia muuntogeenisten organismien tuonnille unioniin, vaikka parlamentti vastustaa niitä jatkuvasti eikä jäsenvaltioiden määräenemmistöä kannata niitä;

9.  kehottaa jälleen kerran komissiota ottamaan huomioon kansainvälisistä sopimuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, YK:n biodiversiteettisopimuksesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, johtuvat unionin velvoitteet; kehottaa jälleen liittämään ehdotuksiin täytäntöönpanosäädöksiksi perustelut, joissa selitetään, miten niissä varmistetaan vahingon välttämisen periaatteen noudattaminen(22);

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L, 2024/2629, 10.10.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2024/2629/oj. (2) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2003/1829/oj. (3) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj. (4) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan tieteellinen lausunto ”Assessment of genetically modified maize MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 and 8 out of 10 of its subcombinations for renewal authorisation under Regulation (EC) No 1829/2003 (dossier GMFF-2022-9170)”, EFSA Journal, 2024;22(4):8715, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2024.8715. (5) Kahdeksannella vaalikaudella parlamentti hyväksyi 36 päätöslauselmaa ja yhdeksännellä vaalikaudella 38 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille. (6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 503/2013, annettu 3. huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisista muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupahakemuksista sekä asetusten (EY) N:o 641/2004 ja (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta (EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/503/oj). (7) Ks. esim. Schulz, R., Bub, S., Petschick, L. L., Stehle, S., Wolfram, J. (2021) ”Applied pesticide toxicity shifts toward plants and invertebrates, even in GM crops”, Science 372(6537), s. 81–84, https://doi.org/10.1126/science.abe1148; Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016; 57(1), s. 31–48, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26296738; sekä Benbrook, C. M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. - the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe, 28. syyskuuta 2012, Vol. 24(1), https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/1107/oj). (9) Ks. esimerkiksi https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1383574218300887, https://academic.oup.com/ije/advance-article/doi/10.1093/ije/dyz017/5382278, https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0219610 ja https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6612199/. (10) Katsaus aiheeseen, ks. Rubio-Infante, N., Moreno-Fierros, L., ”An overview of the safety and biological effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in mammals”, Journal of Applied Toxicology, toukokuu 2016, 36,5, s. 630–648, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jat.3252. (11) https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0278691516300722?via%3Dihub. (12) Hilbeck, A., Defarge, N., Lebrecht, T., Bøhn, T., ”Insecticidal Bt crops. EFSA’s risk assessment approach for GM Bt plants fails by design”, RAGES, 2020, s. 4, https://www.testbiotech.org/wp-content/uploads/2023/12/RAGES_report-Insecticidal-Bt-plants.pdf. (13) Strategic Dialogue on the Future of EU Agriculture - A shared prospect for farming and food in Europe, syyskuu 2024, https://agriculture.ec.europa.eu/document/download/171329ff-0f50-4fa5-946f-aea11032172e_en?filename=strategic-dialogue-report-2024_en.pdf. (14) https://www.ohchr.org/en/documents/thematic-reports/ahrc3448-report-special-rapporteur-right-food. (15) https://indicators.report/targets/3-9/. (16) https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7834. (17) https://commission.europa.eu/document/2c64e540-c07a-4376-a1da-368d289f4afe_en. (18) Asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio ”voi hyväksyä” luvan – eikä ”hyväksyy” luvan –, jos jäsenvaltiot eivät muutoksenhakukomiteassa anna määräenemmistöllä puoltavaa lausuntoa. (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28. tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/178/oj). (20) YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten COP15-kokouksessa sovittiin joulukuussa 2022 maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä, johon sisältyy maailmanlaajuinen tavoite vähentää torjunta-aineista aiheutuvia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_7834). (21) https://tillymetz.lu/wp-content/uploads/2020/09/Co-signed-letter-MEP-Metz.pdf. (22) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2), 102 kohta.