Choisissez la langue de votre document :
- bg - български
- es - español
- cs - čeština
- da - dansk
- de - Deutsch
- et - eesti keel
- el - ελληνικά
- en - English
- fr - français
- ga - Gaeilge
- hr - hrvatski
- it - italiano
- lv - latviešu valoda
- lt - lietuvių kalba
- hu - magyar
- mt - Malti
- nl - Nederlands
- pl - polski
- pt - português
- ro - română
- sk - slovenčina
- sl - slovenščina
- fi - suomi
- sv - svenska
|
 Ukrainan lainayhteistyömekanismin perustaminen ja poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun antaminen Ukrainalle |
| |||||||
| ||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0426), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 212 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C10‑0106/2024), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan talousarvionäkökohtia koskevan arvion, – ottaa huomioon neuvoston edustajan 9. lokakuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 60 artiklan ja 58 artiklan, – ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan kirjeen, – ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A10-0006/2024), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 22. lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi Ukrainan lainayhteistyömekanismin perustamisesta ja poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun antamisesta Ukrainalle
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2024/2773.) | ||||||||
| Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttaminen (uudelleenlaadittu teksti) |
| |||||||||
| ||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (08311/2024 – C10‑0114/2024), – ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0410), – ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (COM(2020)0579), – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0577 – 2020/0264(COD)), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 68 artiklan, – ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A10-0010/2024), 1. hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. katsoo, että koska komission ehdotuksen COM(2020)0577 sisältö on sisällytetty kyseiseen kantaan, lainsäädäntömenettely 2020/0264(COD) on rauennut; 3. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman; 4. toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti; 5. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 6. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä; 7. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON YHTEINEN LAUSUMA Rajoittamatta budjettivallan käyttäjän oikeuksia vuotuisessa talousarviomenettelyssä tai komission toimivaltaa laatia talousarvioesitys Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota ehdottamaan vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä, että Verkkojen Eurooppa -välineeseen lisätään hallinnollista tukea koskeva budjettikohta, joka rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineen käytettävissä olevista määrärahoista komission antaman rahoitusselvityksen mukaisesti. Tämä uusi budjettikohta kattaisi sopimussuhteisten toimihenkilöiden kustannukset ja muut suorituskyvyn tarkastuslautakunnan sihteeristön, suorituskyvyn tarkastuslautakunnan ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyöelimen hallintomenot, jotka liittyvät esimerkiksi tekniseen apuun, asiantuntijakuluihin, tietojen toimittamista koskeviin sopimuksiin, ulkoisiin tutkimuksiin ja ylimääräisiin konsulttipalveluihin, kun taas henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet rahoitetaan otsakkeen 7 hallintomenojen budjettikohdasta noudattaen kaikilta osin nykyistä monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusta. Sikäli kun se on mahdollista, tällainen Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävä rahoitus ei saisi vaikuttaa niihin varoihin, jotka on jo korvamerkitty viimeisimmässä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion ohjelmassa. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja muiden suorituskyvyn tarkastuslautakunnan sihteeristön, suorituskyvyn tarkastuslautakunnan ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyöelimen hallintomenojen rahoittaminen Verkkojen Eurooppa -välineestä ei saisi muodostaa ennakkotapausta muiden lautakuntien sihteeristön rahoitukselle. Se ei saisi millään tavoin vaikuttaa rahoitusjärjestelyihin, joista sovitaan seuraavan monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen puitteissa.
| ||||||||||
| Lisätalousarvioesitys nro 2/2024: varainhoitovuoden 2023 ylijäämän ottaminen talousarvioon |
| |||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1) ja erityisesti sen 44 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 23. syyskuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509(2) ja erityisesti sen 44 artiklan, – ottaa huomioon 22. marraskuuta 2023 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2024(3), – ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(4), – ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(5), – ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053(6), – ottaa huomioon komission 9. huhtikuuta 2024 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2024 (COM(2024)0920), – ottaa huomioon neuvoston 13. syyskuuta 2024 vahvistaman ja 16. syyskuuta 2024 parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2024 (12081/2024 – C10‑0107/2024), – ottaa huomioon työjärjestyksen 96 ja 98 artiklan, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A10-0005/2024), A. ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 2/2024 tarkoituksena on ottaa vuoden 2024 talousarvioon varainhoitovuoden 2023 ylijäämä, joka on 633 miljoonaa euroa; B. ottaa huomioon, että ylijäämä muodostuu pääasiassa 238,7 miljoonan euron suuruisesta tulojen positiivisesta toteutumasta sekä 393,9 miljoonan euron suuruisesta määrärahojen ennakoitua vähäisemmästä käytöstä; C. ottaa huomioon, että tulopuolella ylijäämän merkittävimmät syyt ovat 1 766 miljoonan euron rahoitustuotot, viivästyskorot ja sakot ja että tullimaksut olivat 1 649 miljoonaa euroa odotettua pienemmät; ottaa huomioon, että hallinnosta saatavien tulojen 107 miljoonan euron ylijäämä johtuu pääasiassa oletettua suuremmasta eläkemaksusta ja tammikuussa 2023 toteutetusta palkkojen väliaikaisesta tarkistuksesta, joka korotti verojen ja maksujen sekä eläkejärjestelmään suoritettavien maksujen tasoa; D. ottaa huomioon, että menopuolella komissiolta jäi käyttämättä 70 miljoonaa euroa (0,1 prosenttia hyväksytyistä maksumäärärahoista); ottaa huomioon, että muut toimielimet peruuttivat 48 miljoonaa euroa maksumäärärahoja ja sen vuoksi käyttämättä jääneiden määrärahojen määrä pysyi alhaisena vuoden 2022 talousarvion tapaan; E. ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksessä nro 2/2024 Saksan, Alankomaiden, Tanskan, Ruotsin ja Itävallan vuotuisten BKTL-maksuosuuksien kiinteämääräisten vähennysten nettomäärä on noin 5,4 miljardia euroa; F. ottaa huomioon, että unionin talousarviossa ei edelleenkään ole paljon liikkumavaraa tai joustavuutta, vaikka monivuotista rahoituskehystä tarkistettiin ja otettiin käyttöön uusi EURI-väline, jotta voidaan kattaa Euroopan unionin elpymisvälineen kasvavat lainakustannukset, joille on ominaista vaihtelevuus, mikä aiheuttaa talousarviolle epävarmuutta; ottaa huomioon, että talousarviotarpeet kasvavat tässä haastavassa tilanteessa; 1. panee merkille komission antaman lisätalousarvioesityksen nro 2/2024, jonka tarkoituksena on sisällyttää talousarvioon vuoden 2023 ylijäämä eli 633 miljoonaa euroa varainhoitoasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti; 2. pitää myönteisenä, että vuoden 2023 ylijäämä on huomattavasti pienempi kuin vuoden 2022 ylijäämä, mikä viittaa siihen, että komission talousarvioennusteet ja -hallinto ovat parantuneet; 3. korostaa, että ylijäämä vähentää jäsenvaltioiden yhteistä osuutta vuoden 2024 talousarvion rahoittamisesta aikana, jolloin rahoitustarpeet ovat edelleen suuret ja unionin talousarvion liikkumavara on äärimmäisen rajallinen; korostaa, että talousarviossa on säilytettävä riittävä joustavuus, jotta unioni voi selviytyä odottamattomista tapahtumista ja uusista painopisteistä; 4. palauttaa mieliin pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan sakkoja ja maksuja olisi käytettävä unionin talousarvion lisätuloina eivätkä ne saisi johtaa siihen, että BKTL‑maksuosuuksia pienennetään vastaavasti; 5. panee merkille, että viiden edunsaajajäsenvaltion mukautettujen vuotuisten BKTL‑maksuosuuksien kiinteämääräisten vähennysten nettomääräksi on laskettu noin 5,4 miljardia euroa; korostaa, että nämä alennukset ovat inflaatiosidonnaisia ja että ne ovat siksi kasvaneet enemmän kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät, joita mukautetaan vuosittain kahden prosentin deflaattorin perusteella; korostaa, että tämä poikkeama lisää muiden jäsenvaltioiden taakkaa; 6. korostaa, että unionin talousarvioon tarvitaan vakaita tuloja; pitää siksi valitettavana, ettei neuvosto ole edennyt omien varojen järjestelmän uudistamisessa toimielinten välisen sopimuksen etenemissuunnitelman mukaisesti; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan se tukee komission muutettuja ehdotuksia, ja kehottaa neuvostoa hyväksymään nämä ehdotukset nopeasti unionin talousarvion käytettävissä olevien omien varojen lisäämiseksi; 7. hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2024; 8. kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 3/2024 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; 9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.
| ||||||||||||||||||||
| Lisätalousarvioesitys nro 4/2024: tulojen tarkistaminen (omat varat) ja joitakin erillisvirastoja koskevat mukautukset |
| |||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1) ja erityisesti sen 44 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 23. syyskuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509(2) ja erityisesti sen 44 artiklan, – ottaa huomioon 22. marraskuuta 2023 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2024(3), – ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(4), – ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(5), – ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053(6), – ottaa huomioon komission 19. heinäkuuta 2024 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 4/2024 (COM(2024)0931), – ottaa huomioon neuvoston 23. syyskuuta 2024 vahvistaman ja 24. syyskuuta 2024 parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2024 (13195/2024 – C10‑0109/2024), – ottaa huomioon työjärjestyksen 96 ja 98 artiklan, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A10-0007/2024), A. ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 4/2024 ensisijaisena tarkoituksena on päivittää talousarvion tulopuolta viimeisimmän kehityksen huomioon ottamiseksi ja lisäksi mukauttaa talousarvion menopuolta eräiden erillisvirastojen osalta; B. ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitykseen nro 4/2024 sisältyy tarkistuksia omia varoja koskeviin ennusteisiin, jotka koskevat tullimaksujen määrää, joka on 18,3 prosenttia pienempi kuin toukokuun 2023 ennusteessa, rajaamatonta alv‑määräytymisperustetta, joka on 0,6 prosenttia pienempi kuin toukokuun 2023 ennusteessa, kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrää, joka on 0,6 prosenttia suurempi kuin toukokuun 2023 ennusteessa, sekä EU:n yhteenlaskettua BKTL‑määräytymisperustetta, joka on 0,3 prosenttia suurempi kuin toukokuun 2023 ennusteessa; C. ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksessä nro 4/2024 myös tarkistetaan erosopimuksen mukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2024 rahoitusosuutta, joka on 2,38 miljardia euroa, mikä tarkoittaa merkittävää 1,52 miljardin euron vähennystä verrattuna vuoden 2024 talousarvioon sisältyvään arvioon; ottaa huomioon, että lisäksi lisätalousarvioesityksessä nro 4/2024 otetaan huomioon toukokuun 2024 loppuun saakka maksetut sakot ja uhkasakot, mikä tarkoittaa 513 miljoonan euron lisäystä verrattuna vuoden 2024 talousarvioon sisältyvään sakkojen ja uhkasakkojen ennusteeseen; D. ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksessä nro 4/2024 ehdotetaan erillisvirastojen rahoitukseen useita mukautuksia, joiden mukainen nettolisäys on kaikkiaan 12 miljoonaa euroa ja joihin sisältyy ehdotus ottaa joustovälineestä käyttöön 13,2 miljoonaa euroa Euroopan lääkevirastolle ja Eurojustille osoitettavien lisäysten kattamiseksi, koska monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeessa 2 b ei ole jäljellä lainkaan liikkumavaraa; 1. suhtautuu myönteisesti komission esittämään lisätalousarvioesitykseen nro 4/2024; 2. panee merkille, että BKTL-maksuosuudet kasvavat 5,63 miljardia euroa sen seurauksena, että omien varojen määrä lukuun ottamatta BKTL-perusteisia omia varoja väheni (erityisesti tullimaksujen osalta) ja Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus talousarvioon pieneni; panee merkille huomattavat poikkeamat tullimaksuja ja Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuutta koskeviin alustaviin ennusteisiin nähden ja kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia parantaa ennusteitaan, sillä se on olennaisen tärkeää talousarviosuunnittelun ennakoitavuuden kannalta; 3. korostaa, että lisätalousarvioesityksen nro 4/2024 perusteella viiden edunsaajajäsenvaltion BKTL-maksuosuuksien kiinteämääräisten vähennysten nettomäärä on hieman alle 5,4 miljardia euroa; korostaa, että nämä alennukset ovat inflaatiosidonnaisia ja että ne ovat siksi kasvaneet enemmän kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät, joita mukautetaan vuosittain kahden prosentin deflaattorin perusteella; painottaa, että tämä poikkeama lisää muiden jäsenvaltioiden taakkaa; 4. korostaa, että unionin talousarvioon tarvitaan kestäviä tuloja, sillä talousarvion varat ovat käymässä vähiin, kun viime vuosina on jouduttu vastaamaan erilaisiin kriiseihin; pitää siksi valitettavana, ettei neuvosto ole edennyt omien varojen järjestelmän uudistamisessa toimielinten väliseen sopimukseen sisältyvän etenemissuunnitelman mukaisesti; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan se tukee komission muutettuja ehdotuksia, ja kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita hyväksymään kyseiset ehdotukset pikaisesti, jotta unionin talousarviota varten käytettävissä olevia omia varoja voidaan lisätä; palauttaa mieliin pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan sakkoja ja maksuja olisi käytettävä unionin talousarvion lisätuloina; 5. toistaa pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan uudet poliittiset painopisteet edellyttävät uusia varoja; panee merkille useat erillisvirastojen talousarvioihin tehdyt mukautukset, jotka perustuvat pääasiassa niille äskettäin hyväksytyssä lainsäädännössä annettuihin tehtäviin; muistuttaa, että virastoilla on oltava tarvittava henkilöstö ja talousarvio, jotta ne voivat täyttää asianmukaisesti toimeksiantonsa; pitää valitettavana, että useissa tapauksissa lisämäärärahojen osoittaminen erillisvirastolle vähentää vastaavasti ohjelmamäärärahoja; 6. pitää valitettavana, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä on tähän mennessä kohdennettu uudelleen tai ehdotettu kohdennettaviksi uudelleen yhteensä 1,5 miljardia euroa ohjelmista erillisvirastoille; korostaa, että uudelleenkohdentamisten suuri määrä on merkki unionin talousarviota varten käytettävissä olevien varojen niukkuudesta, ja painottaa, että talousarviossa tarvitaan joustoa, jotta virastojen resursseja voidaan mukauttaa, jos niiden toimeksiantoihin ja tehtäviin tehdään muutoksia monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon aikana; 7. panee merkille, että lisätalousarvioesitykseen nro 4/2024 sisältyy kahden miljoonan euron lisäys Eurojustille inflaatiopaineen vuoksi; katsoo, että inflaatiopaine on selvästi haaste kaikille erillisvirastoille, koska inflaatio ylittää vuotuisen kahden prosentin deflaattorin, jonka perusteella monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä korotetaan, ja tämän seurauksena erillisvirastojen henkilöstö- ja toimintakuluihin kohdistuu merkittäviä paineita; katsoo, että nykyistä tapaa käsitellä erillisvirastojen talousarvioita erillään monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 7 hallintomenoista on pohdittava tarkemmin komission valmistellessa vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä; 8. hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2024; 9. kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 4/2024 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; 10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.
| ||||||||||||||||||||
| Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2024/001 BE/Match-Smatch |
| |||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0275 – C10‑0101/2024), – ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691(1), jäljempänä ’EGR-asetus’, – ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2), sellaisena kun se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2024/765(3), ja erityisesti sen 8 artiklan, – ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(4) ja erityisesti sen 9 kohdan, – ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen, – ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A10-0009/2024), A. ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille; toteaa, että tuki annetaan rahoitustukena työntekijöille ja yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet; B. ottaa huomioon, että Belgia toimitti hakemuksen EGF/2024/001 BE/Match-Smatch rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) yhteensä 513 työpaikan menetyksen vuoksi(5) NACE Rev.2 -kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) luokitetulla toimialalla Hainaut’n maakunnassa (BE32), Liègen maakunnassa (BE33) ja Namurin maakunnassa (BE35), kun hakemuksen 11. joulukuuta 2023 alkaneella ja 11. huhtikuuta 2024 päättyneellä viiteajanjaksolla jäi työttömäksi 444 työntekijää ja 69 työntekijää jäi työttömäksi ennen neljän kuukauden viiteajanjaksoa tai sen jälkeen; C. ottaa huomioon, että hakemus koskee 444:ää hakemuksen viiteajanjaksolla työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden työskentely Match-Smatchissa on loppunut; D. ottaa huomioon, että hakemus koskee 69:ää työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden työskentely loppui ennen neljän kuukauden viiteajanjaksoa tai sen jälkeen, millä on selkeä syy-yhteys tapahtumaan, joka aiheutti työttömiksi jääneiden työntekijöiden työskentelyn loppumisen viiteajanjakson aikana, kuten EGR-asetuksen 6 artiklan toisessa kohdassa edellytetään; E. ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan toimintakriteeriin, jossa edellytyksenä on vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yrityksessä, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut; F. ottaa huomioon, että elintarvikkeiden vähittäiskaupan myyntimäärät vähenivät Belgiassa merkittävästi vuonna 2023 energia- ja inflaatiokriisin ja ostosten tekemisen yli rajojen ja sähköisen kaupankäynnin lisääntymisen vuoksi; G. ottaa huomioon, että Match-Smatch on ollut vaikeassa taloudellisessa tilanteessa usean vuoden ajan ja se raportoi lopulta 36,5 miljoonan euron tappiosta bruttotoiminta-arvossa vuonna 2022 ja jottei tappioita kertyisi enää lisää, Match-Smatch hyväksyi syyskuussa 2023 Colruyt-konsernin tarjouksen ostaa sen 84 myymälästä 57 ja ottaa haltuunsa myös myymälöiden henkilöstö (1 069 henkilöä); ottaa huomioon, että kahdeksan muuta myymälää siirtyi Carrefourille, Delhaizelle, Intermarchélle ja Delfoodille; H. ottaa huomioon, että tämän seurauksena yhteensä 513 työntekijään sovellettiin joukkovähentämismenettelyä: 339 työntekijään niissä 19 myymälässä, joille ei löytynyt ostajaa, sekä Match-Smatchin päätoimipaikan 174 työntekijään; I. ottaa huomioon, että kansallisessa ja unionin lainsäädännössä joukkovähentämisistä säädettyjä vaatimuksia on noudatettu; J. ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aiheuttama talouskriisi on lisännyt ammattitaitoisempien työntekijöiden kysyntää Belgian työmarkkinoilla ja vaikeuttanut entisten Match-Smatchin työntekijöiden paluuta työelämään; K. toteaa, että EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin ihmisarvoisiin ja kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella samalla, kun heitä valmistellaan vihreämpään ja digitaalisempaan eurooppalaiseen talouteen; L. ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksessa EGR:n vuotuista enimmäismäärää vähennetään 186 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina), kuten asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2024/765, 8 artiklassa säädetään; katsoo, että komission olisi seurattava tiiviisti EGR:n täytäntöönpanoa ja kaikkien toimielinten olisi toteutettava kaikki mahdolliset ja tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että irtisanotut työntekijät voivat näistä leikkauksista huolimatta luottaa unionin solidaarisuuteen EGR:n tuen kautta; 1. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Belgia on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 2 661 564 euroa eli 85 prosenttia 3 131 252 euron kokonaiskustannuksista, joista yksilöllisten palvelujen osuus on 3 009 752 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 121 500 euroa; 2. toteaa, että Belgian viranomaiset jättivät hakemuksen 3. kesäkuuta 2024 ja että Belgian toimitettua lisätietoja komissio sai hakemusta koskevan arvionsa valmiiksi 16. syyskuuta 2024 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä; 3. toteaa, että hakemus koskee 513:a työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden työskentely Match-Smatchissa on loppunut; toteaa lisäksi, että kohteena olevia edunsaajia ovat yhteensä 365 työttömäksi jäänyttä työntekijää, joiden odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin; 4. toteaa, että Belgia haki EGR:n yhteisrahoitusta yksinomaan niiden Match-Smatchin entisten työntekijöiden tukemiseen, jotka asuvat Valloniassa, ottaen huomioon alueellisten työmarkkinoiden tilanne (työttömyysaste vuonna 2023 oli 8,2 prosenttia) ja siksi, että yli 70 prosenttia irtisanomisista keskittyy Vallonian alueelle; 5. toteaa, että puolet vähennetyistä Match-Smatchin työntekijöistä (46 prosenttia) on vähintään 50-vuotiaita eli ikäryhmää, jonka työllistyminen on hankalampaa, ja että vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä 20–54-vuotiaiden työllisyysasteen (76,8 prosenttia) ja 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien työllisyysasteen (58,5 prosenttia) välinen ero oli kansallisella tasolla 18,3 prosenttiyksikköä(6); painottaa, että työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskouluttaminen työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti korkeaa ammattitaitoa vaativiin tehtäviin on siksi haasteellinen tehtävä, etenkin kun niin moni menetti työnsä samaan aikaan; 6. panee tyytyväisenä merkille, että Belgia suunnitteli yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien, heidän edustajiensa ja työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa, jotta vaikutusten kohteena olevista alueista ja työmarkkinoista kokonaisuudessaan voitaisiin tehdä kestävämpiä ja selviytymiskykyisempiä tulevaisuudessa; 7. palauttaa mieliin, että työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimenpiteistä: tiedotuspalvelut, ammatinvalinnanohjaus, työnvälityspalvelut, koulutus, uudelleenkoulutus, ammatillinen koulutus, yrityksen perustamista valmisteleva tuki ja tuki yrityksen perustamiseen sekä kannustimet ja avustukset; 8. muistuttaa, että Belgian viranomaisten on varmistettava, että miesten ja naisten tasa‑arvo ja sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ovat olennainen osa täytäntöönpanoa ja että niitä edistetään koko täytäntöönpanokauden ajan; 9. muistuttaa, että Belgian viranomaisten on ilmaistava rahoituksen alkuperä, varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys ja korostettava toimenpiteen tuomaa unionin lisäarvoa tarjoamalla johdonmukaista, vaikuttavaa ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, mukaan lukien kohdennettu tiedotus edunsaajille, paikallis- ja alueviranomaisille, työmarkkinaosapuolille, tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle; 10. pitää myönteisenä, että pyrkiessään laatimaan toimivan räätälöityjen toimenpiteiden paketin, jolla tuetaan Match-Smatchin työntekijöiden pyrkimyksiä palata työelämään, Vallonian alueellinen julkinen työvoima- ja ammattikoulutuspalvelu (Le Forem), ammattiliitot (FGTB ja CSC) ja eräät muut kumppanit kokoontuivat vuonna 2024 useaan otteeseen ymmärtääkseen paremmin työntekijöiden uudelleenkoulutustarpeita, että lisäksi kuultiin työntekijöiden tukena irtisanomisen jälkeen olleita sosiaalineuvojia ja että näiden kokousten tuloksena laadittiin koordinoitu EGR-toimenpiteiden paketti, joka on EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukainen; 11. on tyytyväinen, että entisille Swissportin työntekijöille (EGF/2020/005 BE/Swissport) kehitetty kiertotaloutta ja resurssien tehokasta käyttöä koskeva moduuli otettiin osaksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) yhteisrahoitettavaa alueellisen julkisen työvoima- ja ammattikoulutuspalvelun (Le Forem) vakiokoulutustarjontaa; muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että unionilla olisi oltava tärkeä rooli vihreän ja digitaalisen muutoksen edellyttämien pätevyyksien tarjoamisessa; kannattaa painokkaasti sitä, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana EGR:n avulla osoitetaan edelleen solidaarisuutta asianomaisille henkilöille ja että painopiste säilytetään rakenneuudistusten vaikutuksissa työntekijöihin; kehottaa tulevissa hakemuksissa maksimoimaan politiikan johdonmukaisuuden; 12. katsoo, että unionilla on sosiaalinen velvollisuus tarjota näille vähennetyille työntekijöille tarvittavat pätevyydet unionin teollisuuden ja talouden digitaaliseen ja vihreään siirtymään, joka vaikuttaa myös työmarkkinoihin; kehottaa siksi kiinnittämään erityistä huomiota asianmukaiseen ja merkitykselliseen koulutukseen, ammatillinen koulutus mukaan lukien; 13. panee merkille, että Belgia aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 1. tammikuuta 2024 ja että toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 1. tammikuuta 2024 ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä; 14. toteaa, että Belgialle on aiheutunut hallinnollisia menoja EGR:n täytäntöönpanosta 22. syyskuuta 2023 lähtien ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa 22. syyskuuta 2023 ja päättyy 31 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä; 15. korostaa Belgian viranomaisten vahvistaneen, että tukikelpoisiin toimiin ei saada tukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä ja että ehdotettuihin toimiin osallistumisessa ja niiden täytäntöönpanossa noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita; 16. muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle, eikä työttömiksi jääneiden avustuksia tai oikeuksia, jotta varmistetaan rahoitustuen täydentävyys kaikilta osin; muistuttaa, että EGR:n rahoitustukea hakevien jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa ja unionin lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiä koskevia vaatimuksia on noudatettu ja että asianomainen yritys on huolehtinut työntekijöistään tämän mukaisesti; 17. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen; 18. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; 19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle. LIITE EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Belgian hakemuksen johdosta (EGF/2024/001 BE/Match-Smatch) (Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2024/2854.)
| ||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2022: EU:n yleinen talousarvio – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto |
| |||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2022(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2022 (COM(2023)0391 – C9-0250/2023)(2), – ottaa huomioon neuvoston vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2022 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2022 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), – ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2024(5) tekemänsä päätöksen, jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2022 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä sen liitteenä olevan päätöslauselman, – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 23 päivänä syyskuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509(7) ja erityisesti sen 59, 118, 266, 267 ja 268 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 102 artiklan ja liitteen V, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A10-0003/2024), 1. epää neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2024, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2023/2131(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2022, pääluokka II – Eurooppa‑neuvosto ja neuvosto, – ottaa huomioon työjärjestyksen 102 artiklan ja liitteen V, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A10-0003/2024), A. haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa; B. toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 319 artiklan nojalla parlamentti on yksin vastuussa Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä ja että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvio muodostaa unionin talousarvion yhden pääluokan; C. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä; D. ottaa huomioon, että SEUT 317 artiklan nojalla komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että voimassa olevan kehyksen mukaisesti komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan; E. ottaa huomioon, että SEUT 235 artiklan 4 kohdan ja 240 artiklan 2 kohdan nojalla Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa, jäljempänä ’neuvosto’, avustaa neuvoston pääsihteeristö ja että neuvoston pääsihteeri on täysin vastuussa unionin talousarvion pääluokkaan II otettujen määrärahojen moitteettomasta hallinnoinnista; F. toteaa, että parlamentti on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan noudattanut vakiintunutta ja tunnustettua käytäntöä myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille ja että komissio kannattaa sitä, että käytäntöä myöntää kullekin unionin toimielimelle, elimelle, toimistolle ja virastolle vastuuvapaus sen hallintomenoista noudatetaan jatkossakin; G. ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan; H. toteaa, että neuvoston yhteistyöhaluttomuus vastuuvapausmenettelyssä on vuodesta 2009 alkaen johtanut siihen, että parlamentti on joutunut epäämään neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden; I. katsoo, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston olisi unionin yleisestä talousarviosta rahoituksensa saavina unionin toimieliminä oltava avoimia ja demokraattisesti vastuuvelvollisia unionin kansalaisille ja niiden olisi oltava julkisten varojen käytön demokraattisen valvonnan alaisia; J. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies totesi neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuutta koskeneen strategisen tutkimuksen OI/2/2017/TE tuloksena esittämässään suosituksessa, että neuvoston käytäntö lainsäädäntöprosessin avoimuuden suhteen muodosti hallinnollisen epäkohdan ja siihen olisi puututtava, jotta kansalaiset voivat seurata unionin lainsäädäntöprosessia; K. toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan veronmaksajien ja yleisön oikeus saada tietoa julkisten tulojen käytöstä ja että asiassa T-163/21(8), De Capitani vastaan neuvosto, 25. tammikuuta 2023 antamassaan tuomiossa yleinen tuomioistuin totesi unionin lainsäädäntöprosessin avoimuudesta, että neuvoston työryhmissä tuotetut asiakirjat eivät ole luonteeltaan teknisiä vaan lainsäädäntöasiakirjoja, joten niiden osalta voidaan esittää asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä; 1. pitää erittäin valitettavana, että neuvosto on kieltäytynyt vuodesta 2009 lähtien ja jälleen varainhoitovuonna 2022 tekemästä yhteistyötä parlamentin kanssa vastuuvapausmenettelyssä, minkä seurauksena parlamentti ei voi tehdä tietoon perustuvaa päätöstä, joka pohjautuisi neuvoston talousarvion toteutuksen vakavasti otettavaan ja perusteelliseen valvontaan, ja parlamentti joutuu sen vuoksi epäämään neuvostolta vastuuvapauden; 2. panee merkille, että parlamentin asiasta vastaavat yksiköt toimittivat 28. syyskuuta 2023 vastuuvapausmenettelyn esittelijän puolesta neuvoston pääsihteeristöön kyselylomakkeen, jossa parlamentti esittää 74 tärkeää kysymystä, jotta voidaan varmistaa neuvoston talousarvion toteutuksen ja neuvoston hallinnoinnin perusteellinen valvonta; toteaa lisäksi, että vastaavat kyselylomakkeet lähetettiin kaikille muille toimielimille, jotka kaikki ovat antaneet parlamentille perusteelliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin; 3. pitää valitettavana, että neuvoston pääsihteeristö ilmoitti 12. lokakuuta 2023 parlamentille jälleen kerran, ettei se vastaisi parlamentin kyselylomakkeeseen ja ettei neuvosto osallistuisi 25. lokakuuta 2023 osana vastuuvapausmenettelyä järjestettyyn kuulemiseen, johon kaikki muut kutsutut toimielimet osallistuivat; 4. korostaa, että nykyisen tulkinnan ja käytännön mukaan parlamentilla on oikeus myöntää vastuuvapaus SEUT 319 artiklan sekä sovellettavien varainhoitoasetuksen säännösten ja parlamentin työjärjestyksen määräysten mukaisesti eli sillä on valta myöntää vastuuvapaus, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan; 5. korostaa, että varainhoitoasetuksen 59 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan, ja pitää näin ollen käsittämättömänä, että neuvoston mukaan komissiolle olisi myönnettävä vastuuvapaus neuvoston talousarvion toteuttamisesta; 6. korostaa, että parlamentti on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan noudattanut vakiintunutta ja tunnustettua käytäntöä myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille; muistuttaa, että komissio on ilmoittanut, ettei se pysty valvomaan muiden toimielinten talousarvioiden toteuttamista; painottaa komission todenneen useasti, että parlamentin olisi jatkossakin noudatettava käytäntöä, jossa se myöntää kullekin unionin toimielimelle vastuuvapauden niiden hallintomenoista; 7. korostaa, että nykytilanteessa parlamentti voi tarkistaa vain tilintarkastustuomioistuimen ja oikeusasiamiehen kertomukset sekä neuvoston verkkosivustolla julkisesti saatavilla olevat tiedot, koska neuvosto jatkaa huonoa käytäntöään kieltäytyä yhteistyöstä parlamentin kanssa, minkä vuoksi parlamentin on mahdotonta hoitaa tehtäviään asianmukaisesti ja tehdä tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä; 8. pitää valitettavana, että neuvosto on yli vuosikymmenen ajan osoittanut, ettei sillä ole lainkaan poliittista tahtoa tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; korostaa, että tällä asenteella on ollut pysyvä kielteinen vaikutus molempiin toimielimiin ja se on saattanut unionin talousarvion hallinnoinnin ja demokraattisen valvonnan huonoon valoon sekä vahingoittanut kansalaisten luottamusta unionin avoimuuteen; 9. toistaa syvän turhautumisensa neuvoston suhtautumiseen vastuuvapausmenettelyyn, sillä se välittää epäasianmukaisen viestin unionin kansalaisille aikana, jolloin avoimuuden lisääminen on välttämätöntä; korostaa, että neuvoston on noudatettava samoja vastuuvelvollisuutta koskevia vaatimuksia, joiden noudattamista se odottaa muilta unionin toimielimiltä; 10. korostaa, että kaikki muut unionin toimielimet tunnustavat ja ymmärtävät periaatteen, jonka mukaan parlamentilla on oikeus ja velvollisuus valvoa toimielinten talousarvioita ja niiden toteuttamista osana vastuuvapausmenettelyä, kun otetaan huomioon talousarvion toteuttamista koskeva toimivallan siirto; ilmaisee näin ollen voimakkaan tyytymättömyytensä siihen, että neuvosto kieltäytyy edelleen yhteistyöstä parlamentin kanssa tässä asiassa; 11. muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö tukee veronmaksajien ja yleisön oikeutta saada tietoa julkisten tulojen käytöstä; vaatii siksi kunnioittamaan kaikilta osin parlamentin oikeuksia ja roolia demokraattisen vastuuvelvollisuuden periaatteen takaajana; kehottaa neuvostoa noudattamaan asianmukaisesti parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana hyväksymiä suosituksia; 12. korostaa, että perussopimusten tarkistaminen voisi selkeyttää vastuuvapausmenettelyä ja lisätä sen avoimuutta siten, että parlamentille annetaan nimenomainen toimivalta myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille erikseen; korostaa kuitenkin, että tätä tarkistusta odotettaessa nykyistä tilannetta on parannettava kehittämällä toimielinten välistä yhteistyötä perussopimusten nykyisissä puitteissa, ja kehottaa neuvostoa tekemään aktiivisesti yhteistyötä parlamentin kanssa nykytilanteen ratkaisemiseksi; 13. kehottaa neuvostoa aloittamaan mahdollisimman pian uudelleen parlamentin kanssa korkeimmalla tasolla neuvottelut, joihin osallistuvat kummankin toimielimen pääsihteerit sekä puheenjohtaja ja puhemies, jotta päästään umpikujasta ja löydetään ratkaisu siten, että kunnioitetaan sekä parlamentin että neuvoston roolia vastuuvapausmenettelyssä ja varmistetaan talousarvion toteuttamisen avoimuus ja asianmukainen demokraattinen valvonta; 14. pitää valitettavana, ettei neuvosto tehnyt valmistelevia toimia sen välttämiseksi, että neuvoston puheenjohtajana toimii jäsenvaltio, johon sovelletaan 7 artiklan mukaista menettelyä, minkä seurauksena Unkarin hallitus käyttää väärin neuvoston puheenjohtajuutta ja vilpittömän yhteistyön periaatetta loukataan; 15. korostaa, että parlamentin 23. huhtikuuta 2024 antamaan vastuuvapauspäätöslauselmaan sisällytetyt huomautukset, jotka koskevat poliittisia painopisteitä – mukaan lukien yrityssponsorointia koskevien sitovien ohjeiden puute neuvoston kiertävän puheenjohtajuuden yhteydessä –, talousarvio- ja varainhallintoa, sisäistä hallintoa, toiminnan tuloksellisuutta ja sisäistä valvontaa, henkilöresursseja, tasa-arvoa – esimerkiksi sukupuolten epätasapainoista edustusta – ja henkilöstön hyvinvointia, eettisiä toimintapuitteita ja avoimuutta, digitalisaatiota, kyberturvallisuutta ja tietosuojaa, kiinteistöjä, ympäristöä ja kestävää kehitystä, toimielinten välistä yhteistyötä ja viestintää, pätevät edelleen. 16. toistaa näkemyksensä siitä, että yksimielisyysmenettelyn käyttö neuvostossa tietyillä politiikan aloilla lamauttaa unionin päätöksentekoprosessin ja altistaa sen siten jäsenvaltioiden kiristykselle, jota harjoittavat erityisesti jäsenvaltiot, jotka eivät kunnioita oikeusvaltioperiaatetta.
| ||||||||||||||||||||||||
| Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö |