Euroopan parlamentin päätös 17. joulukuuta 2024 Euroopan oikeusasiamiehen valitsemisesta (2024/2062(INS))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan kolmannen kohdan ja 228 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (Euroopan oikeusasiamiehen ohjesääntö) ja päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom kumoamisesta 24 kesäkuuta 2021 antamansa asetuksen (EU, Euratom) 2021/1163(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 237 artiklan,

–  ottaa huomioon nimitysehdotuspyynnöt(2),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2024 pidetyssä istunnossa toimitetun äänestyksen,

1.  valitsee Teresa ANJINHOn Euroopan oikeusasiamieheksi vaalikauden loppuun asti;

2.  pyytää Teresa ANJINHOa vannomaan virkavalan unionin tuomioistuimessa;

3.  kehottaa puhemiestä julkaisemaan liitteenä olevan päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle ja unionin tuomioistuimelle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2024,

Euroopan oikeusasiamiehen valitsemisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan kolmannen kohdan ja 228 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (Euroopan oikeusasiamiehen ohjesääntö) ja päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom kumoamisesta 24 kesäkuuta 2021 antamansa asetuksen (EU, Euratom) 2021/1163(3),

ottaa huomioon työjärjestyksen 237 artiklan,

ottaa huomioon nimitysehdotuspyynnöt(4),

ottaa huomioon 17 päivänä joulukuuta 2024 pidetyssä istunnossa toimitetun äänestyksen,

ON PÄÄTTÄNYT

valita Teresa ANJINHOn Euroopan oikeusasiamieheksi vaalikauden loppuun asti.

Tehty Strasbourgissa 17 päivänä joulukuuta 2024.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

(1) EUVL L 253, 16.7.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1163/oj. (2) EUVL C, C/2024/4914, 30.8.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4914/oj. (3) EUVL L 253, 16.7.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1163/oj. (4) EUVL C, C/2024/4914, 30.8.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4914/oj.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. joulukuuta 2024 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi asetuksen (EU) N:o 524/2013 kumoamisesta ja asetusten (EU) 2017/2394 ja (EU) 2018/1724 muuttamisesta eurooppalaisen verkkovälitteisen riidanratkaisufoorumin lakkauttamisen osalta (14152/1/2024 – C10-0199/2024 – 2023/0375(COD))

P10_TA(2024)0057 A10-0028/2024

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (14152/1/2024 – C10‑0199/2024),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. helmikuuta 2024 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0647),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 68 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A10-0028/2024),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C, C/2024/2482, 23.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/2482/oj. (2) Hyväksytyt tekstit, 13.3.2024, P9_TA(2024)0140.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. joulukuuta 2024 esityksestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2023/1115 muuttamisesta soveltamispäivää koskevien säännösten osalta (COM(2024)0452 – C10-0119/2024 – 2024/0249(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0452),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C10-0119/2024),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. lokakuuta 2024 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 75 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. lokakuuta 2024 ja 4. joulukuuta 2024 päivätyillä kirjeillä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 60 ja 170 artiklan,

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. joulukuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetuksen (EU) 2023/1115 muuttamisesta soveltamispäivää koskevien säännösten osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1115(5) annettiin metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen hillitsemiseksi. Siinä vahvistetaan säännöt sellaisten sen liitteessä I lueteltujen asianomaisten tuotteiden saattamiselle unionin markkinoille ja asettamiselle saataville unionin markkinoilla sekä viemiselle unionista, jotka sisältävät tai joiden ravintona on käytetty asianomaisia hyödykkeitä eli nautaeläimiä, kaakaota, kahvia, öljypalmua, kumia, soijaa ja puuta tai jotka on valmistettu niitä käyttäen. Sillä pyritään erityisesti varmistamaan, että kyseisiä hyödykkeitä ja asianomaisia tuotteita saatetaan unionin markkinoille tai asetetaan niillä saataville tai viedään ainoastaan, jos ne ovat metsäkatoa aiheuttamattomia, ne on tuotettu tuotantomaan asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti ja niistä on annettu asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus. Useimpia kyseisen asetuksen säännöksiä on määrä soveltaa 30 päivästä joulukuuta 2024.

(2)  Sen varmistamiseksi, että asetuksella (EU) 2023/1115 saavutetaan sen tavoitteet, asianomaisia tuotteita markkinoilla saataville asettavien tai vientiä harjoittavien toimijoiden ja kauppaa käyvien on noudatettava kyseisen asetuksen 8 artiklan mukaisesti asianmukaista huolellisuutta osoittaakseen, että asianomaiset tuotteet täyttävät kyseisen asetuksen vaatimukset. Toimijat ovat vastuussa oman liiketoimintansa perusteellisesta tarkastelusta ja analysoinnista, mikä edellyttää ensisijaisesti asetuksen (EU) 2023/1115 kannalta merkityksellisten tietojen ja kyseisiä tietoja tukevien asianmukaisten asiakirjojen keräämistä kultakin toimittajalta.

(3)  Komissio on toteuttanut merkittäviä toimia helpottaakseen asetuksen (EU) 2023/1115 soveltamista yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa. Erityisesti ohjeasiakirjassa metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita koskevan asetuksen (EU) 2023/1115 soveltamisesta annetaan toimijoille, kauppaa käyville ja toimivaltaisille viranomaisille ohjeita keskeisistä asetuksessa (EU) 2023/1115 säädetyistä velvoitteista ja selvennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston kehotuksen mukaisesti muun muassa ’maatalouskäytön’ määritelmän tulkintaa erityisesti siltä osin kuin on kyse metsien muuttamisesta maaksi, jonka tarkoituksena ei ole maatalouskäyttö.

(4)  Lisäksi komission 7 päivänä marraskuuta 2024 antama tiedonanto strategisesta kehyksestä kansainväliselle yhteistyölle tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionista annetun asetuksen (EU) 2023/1115 yhteydessä muodostaa kokonaisvaltaisen kehyksen kolmansien maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle asetuksen (EU) 2023/1115 täytäntöönpanon helpottamiseksi. Siinä esitetään myös yleiset periaatteet, joita komissio aikoo soveltaa suuren ja alhaisen riskin maiden tai niiden osien luokittelemiseksi asetuksen (EU) 2023/1115 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(5)  Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2024/3084(6) säädetään tietojärjestelmästä ja toimijoiden ja kauppaa käyvien sekä tarvittaessa niiden valtuutettujen edustajien, toimivaltaisten viranomaisten ja tulliviranomaisten pääsystä siihen, jotta mahdollistetaan se, että ne täyttävät asetuksessa (EU) 2023/1115 säädetyt velvoitteensa. Toimijat ja kauppaa käyvät voisivat sen myötä rekisteröityä ja toimittaa asianmukaista huolellisuutta koskevat vakuutukset jo ennen asetuksen (EU) 2023/1115 soveltamispäivää.

(6)  Asetuksen (EU) 2023/1115 38 artiklan 2 kohdassa lueteltujen säännösten, joissa vahvistetaan toimijoita, kauppaa käyviä ja toimivaltaisia viranomaisia koskevat velvoitteet, soveltamispäivää olisi lykättävä 12 kuukaudella. Tämä on välttämätöntä, jotta kolmannet maat, jäsenvaltiot, toimijat ja kauppaa käyvät voivat olla täysin valmistautuneita muun muassa siten, että kyseiset toimijat ja kauppaa käyvät saavat perustettua tarvittavat asianmukaisen huolellisuuden järjestelmät, jotka kattavat kaikki asianomaiset hyödykkeet ja tuotteet, jotta ne kykenevät täyttämään kaikki velvoitteensa.

(7)  Koska asetuksen (EU) 2023/1115 38 artiklan 2 kohdassa säädettyä soveltamispäivää lykätään 12 kuukaudella, olisi mukautettava vastaavasti kyseisen asetuksen toisiinsa liittyvissä säännöksissä olevia päivämääriä eli päivämääriä, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010(7) kumoamista ja kyseisessä kohdassa tarkoitettujen säännösten myöhäisempää soveltamista mikroyrityksiin tai pieniin yrityksiin.

(8)  Jotta toimijat ja kauppaa käyvät saisivat tiedot asianomaisten tuotantomaiden riskiluokituksesta hyvissä ajoin ennen päivämäärää, josta alkaen niiden huolellisuusvelvoitteita aletaan soveltaa, päivämäärää, johon mennessä komissio luokittelee alhaisen tai suuren riskin maat tai niiden osat, olisi kuitenkin lykättävä vain kuudella kuukaudella.

(9)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli lykätä asetuksessa (EU) 2023/1115 lueteltujen säännösten, joissa vahvistetaan toimijoita, kauppaa käyviä ja toimivaltaisia viranomaisia koskevat velvoitteet, soveltamispäivää, vaan se voidaan saavuttaa ainoastaan unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(10)  Asetus (EU) 2023/1115 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(11)  Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen varmistamiseksi, että tämä asetus tulee voimaan ennen asetuksen (EU) 2023/1115 ensimmäistä soveltamispäivää,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2023/1115 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2023/1115 seuraavasti:

1)  korvataan 29 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Kaikkien maiden riskitasoksi määritetään 29 päivänä kesäkuuta 2023 keskimääräinen riski.Komissio luokittelee alhaisen tai suuren riskin maat tai niiden osat tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Luettelo alhaisen tai suuren riskin maista tai maiden osista julkaistaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Kyseistä luetteloa tarkastellaan uudelleen ja päivitetään tarvittaessa niin usein kuin on tarpeen uuden näytön perusteella.”;

2)  korvataan 37 artikla seuraavasti:"

”37 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan asetus (EU) N:o 995/2010 30 päivästä joulukuuta 2025.

2.  Asetusta (EU) N:o 995/2010 sovelletaan kuitenkin edelleen 31 päivään joulukuuta 2028 asetuksen (EU) N:o 995/2010 2 artiklan a alakohdassa määriteltyyn puutavaraan ja puutuotteisiin, jotka on tuotettu ennen 29 päivää kesäkuuta 2023 ja saatettu markkinoille 30 päivästä joulukuuta 2025 alkaen.

3.  Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 995/2010 2 artiklan a alakohdassa määriteltyjen puutavaran ja puutuotteiden, jotka on tuotettu ennen 29 päivää kesäkuuta 2023 ja saatettu markkinoille 31 päivästä joulukuuta 2028 alkaen, on oltava tämän asetuksen 3 artiklan mukaisia.”;

3)  korvataan 38 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:"

”2. Edellä olevaa 3–13 artiklaa, 16–24 artiklaa ja 26, 31 ja 32 artiklaa sovelletaan 30 päivästä joulukuuta 2025, jollei tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu.

3.  Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja artikloja sovelletaan 30 päivästä kesäkuuta 2026 toimijoihin, jotka perustettiin 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä mikroyrityksiksi direktiivin 2013/34/EU 3 artiklan 1 kohdan nojalla tai pienyrityksiksi mainitun direktiivin 3 artiklan 2 kohdan nojalla, paitsi jos kyseessä ovat asetuksen (EU) N:o 995/2010 liitteen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet.”.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma asetuksen (EU) 2023/1115 muuttamisesta soveltamispäivää koskevien säännösten osalta ... päivänä ...kuuta ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/...+1 hyväksymisen yhteydessä

Komissio on edelleen sitoutunut keventämään yritysten taakkaa vähentämällä hallinnollisia vaatimuksia ja poistamalla tarpeettomia byrokraattisia rasitteita.

Jotta tämä tavoite saavutetaan asetuksen (EU) 2023/1115 osalta, komissio tarjoaa lisäselvennyksiä ja tarkastelee uusien yksinkertaistuksien mahdollisuutta sekä virtaviivaistaa raportointi- ja dokumentointivelvoitteita, jotta ne voidaan pitää mahdollisimman pieninä, samalla kun noudatetaan kaikkia asetuksessa säädettyjä tavoitteita. Tätä tarkoitusta varten komissio julkaisee päivitetyn version ohjeista ja usein kysytyistä kysymyksistä, joissa käsitellään näitä seikkoja. Komissio vastaa myös edelleen sidosryhmiltä ja jäsenvaltioilta saatuun palautteeseen ja avustaa kauppaa käyviä ja toimijoita asetuksen täytäntöönpanossa, erityisesti kun on kyse velvoitteesta toimittaa asianmukaista huolellisuutta koskevat vakuutukset kaikista arvoketjun vaiheista.

Komissio asettaa etusijalle tietojärjestelmän käyttöönoton, jotta kauppaa käyvien ja toimijoiden yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa on mahdollista täyttää asetuksen vaatimukset. Vertailuanalyysiin perustuva riskiluokitus on myös keskeisessä asemassa, jotta voidaan varmistaa asetuksen soveltamisen ennakoitavuus toimijoiden, kauppaa käyvien, tuottajamaiden ja toimivaltaisten viranomaisten kannalta. Komissio sitoutuu voimakkaasti varmistamaan, että sekä tietojärjestelmä että riskiluokitusta koskeva ehdotus ovat saatavilla mahdollisimman pian ja viimeistään kuusi kuukautta ennen asetuksen soveltamisen alkamista.

Asetuksen viimeistään 30. kesäkuuta 2028 tehtävän uudelleentarkastelun yhteydessä komissio analysoi tarvittaessa teettämänsä vaikutustenarvioinnin perusteella, tarvitaanko hallinnollisen rasituksen yksinkertaistamiseksi ja vähentämiseksi lisätoimenpiteitä. Analyysissä tarkastellaan, onko vaatimuksia tarvetta ja mahdollista keventää, kun on kyse hankinnoista sellaisista maista ja niiden osista, jotka ovat saavuttaneet myönteisiä tuloksia asetuksen tavoitteiden suhteen.

___________________

+1 Virallinen lehti: Lisätään menettelyn 2024/0249(COD) asiakirjan viitenumero ja päiväys ja lisätään julkaisutiedot alaviitteeseen.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) Tämä kanta korvaa 14. marraskuuta 2024 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P10_TA(2024)0031). (3) Lausunto annettu 23. lokakuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. joulukuuta 2024. (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1115, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionista sekä asetuksen (EU) N:o 995/2010 kumoamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 206). (6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/3084, annettu 4 päivänä joulukuuta 2024, tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1115 mukaisen tietojärjestelmän toiminnasta (EUVL L, 2024/3084, 6.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/3084/oj). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. joulukuuta 2024 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/1058 ja asetuksen (EU) 2021/1057 muuttamisesta jälleenrakennukseen myönnettävän alueellisen hätätilanteen tuen (RESTORE) osalta (COM(2024)0496 – C10-0147/2024 – 2024/0275(COD))

P10_TA(2024)0059 A10-0031/2024

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0496),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 164 artiklan, 175 artiklan 3 kohdan ja 178 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C10‑0147/2024),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan talousarvionäkökohtia koskevan arvion,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 4. joulukuuta 2024 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 21. marraskuuta 2024 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 6. joulukuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 60, 59 ja 58 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A10-0031/2024),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. joulukuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetusten (EU) 2021/1057 ja (EU) 2021/1058 muuttamisesta jälleenrakennukseen myönnettävän alueellisen hätätilanteen tuen (RESTORE) osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 164 artiklan, 175 artiklan 3 kohdan ja 178 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Viimeaikaisilla tulvilla ja maastopaloilla Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopassa on ollut tuhoisia vaikutuksia näillä alueilla elävään väestöön. Monissa kaupungeissa ja kylissä tarvitaan laajoja jälleenrakennustöitä vahingoittuneen infrastruktuurin ja laitteiden korjaamiseksi. Näiden luonnonkatastrofien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten lieventäminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Lisäksi ihmiset tarvitsevat nopeasti perushyödykkeitä. On tarpeen myös tukea työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia työpaikkansa säilyttämisessä rajoitetun ajan, jos he eivät luonnonkatastrofin vuoksi pääse tavanomaiselle työpaikalleen. Jotta voidaan torjua luonnonkatastrofien tuhoisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, olisi myös varmistettava terveydenhuollon saatavuus, myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa. On näyttöä siitä, että luonnonkatastrofit todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa. Sen vuoksi on aiheellista luoda väliaikainen kehys, jolla voidaan tarjota joustoa ja rahoitustukea ja säilyttää samalla koheesiopolitiikan investointien pitkän aikavälin strateginen luonne.

(2)  Jotta voidaan nopeasti keventää asianomaisten jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta ja lieventää alueellisten erojen kärjistymisen riskiä, neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002(6) perustetusta Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR) saatavilla olevien määrärahojen lisäksi luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille, alueille, paikallisviranomaisille ja ihmisille olisi myönnettävä tehokasta tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057(7) perustetusta Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058(8) säännellyistä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta.

(3)  Jotta luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille voidaan tarjota lisäjoustoa, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa olisi säädettävä uudesta erityistavoitteesta, jonka kautta EAKR:n ja koheesiorahaston rahoitustukea voidaan kanavoida tällaisten katastrofien jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

(4)  Toimintapoliittisella tavoitteella 2, jolla edistetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060(9) 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vihreämpää, vähähiilistä nollahiilitaloutta kohti siirtyvää ja sopeutumiskykyistä Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiasiirtymää, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä, ja johon uusi erityistavoite sisällytettäisiin, tuetaan suoraan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Komission 24 päivänä helmikuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” pyritään kehittämään sopeutumistoimia ilmastonmuutoksesta johtuviin katastrofeihin, kuten kuten tulviin, maastopaloihin tai kuivuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Katastrofien ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunniteltujen investointien jatkuvuus ja lisääminen olisi varmistettava, jotta voidaan lieventää yhä useammin esiintyvien luonnonkatastrofien, myös ilmastoon liittyvien katastrofien, vaikutuksia. Jälleenrakennustoimia ei olisi toteutettava katastrofien ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen tehtävien pitkän aikavälin rakenteellisten investointien kustannuksella. Investoitaessa infrastruktuuriin Unionin rahoittaman infrastruktuurin palautumiskyvyn parantamiseksi tulevissa, yhä useammin esiintyvissä ja vakavammissa ilmastoon liittyvissä katastrofeissa olisi varmistettava ilmastokestävyys ja sovellettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta.

(5)  Asetuksessa (EU) 2021/1058 vahvistetun EAKR:n tuen soveltamisalan mukaisesti uuden erityistavoitteen mukaisesti myönnettävä tuki luonnonkatastrofien jälkeiselle jälleenrakentamiselle voi kattaa vahingoittuneen tai tuhoutuneen infrastruktuurin, kuten julkisen infrastruktuurin, kunnostamisen sekä investoinnit yritysten kiinteään pääomaan ja laitteisiin, tarvittaessa myös muussa kuin alkuperäisessä paikassa tai muodossa, palautumiskykyisellä ja kestävällä tavalla. Lisäksi voidaan tukea luonnonalueiden, biologisen monimuotoisuuden ja vihreän infrastruktuurin ennallistamista, myös Natura 2000 -alueilla. Tähän voi sisältyä uudelleenmetsittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Koheesiorahastosta voidaan myöntää tukea myös uuteen erityistavoitteeseen siltä osin kuin se on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 vahvistetun koheesiorahastosta myönnettävän tuen soveltamisalan mukaista.

(6)  Luonnonkatastrofeihin liittyvän jälleenrakentamisen yhteydessä valintaprosessissa olisi asetettava etusijalle toimet, jotka perustuvat paremman jälleenrakentamisen (”build back better”) periaatteeseen. Kyseisen periaatteen mukaan katastrofin jälkeisiä elpymis-, kunnostus- ja jälleenrakennusvaiheita käytetään yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamiseen toteuttamalla katastrofiriskin vähentämistoimenpiteitä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030 todetaan. Samalla valituille toimille annettavan tuen olisi pysyttävä oikeasuhteisena ja tuen määrä linjassa katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden varmistamista koskevan tavoitteen kanssa. Jos jäsenvaltio voi saada tukea EUSR:stä sellaisten keskeisten hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen, joilla infrastruktuuri palautetaan luonnonkatastrofia edeltävään kuntoon, EAKR:stä ja koheesiorahastosta myönnettävää tukea voidaan käyttää täydentävästi EUSR:n kanssa tällaisen infrastruktuurin toimivuuden parantamiseen sen kapasiteetin, kestävyyden ja palautumisskyvyn tehostamiseksi tulevien luonnonkatastrofien varalta. EAKR:stä ja koheesiorahastosta myönnettävän tuen tarkoituksena on tukea palautumiskykyä ja riskeihin varautumista.

(7)  Liikamaksujen välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ESR+:n, EAKR:n tai koheesiorahaston kattama tuki ei ole päällekkäistä muusta unionin välineestä, kansallisesta välineestä tai yksityisestä vakuutusjärjestelmästä saadun tuen kanssa.

(8)  Luonnonkatastrofien vaikutuksiin reagoimiseksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus tarjota erityisten toimintalinjojen kautta kohdennettua, nopeaa ja välitöntä apua katastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava tukea joko erityisen toimintalinjan sisällä tai sen ulkopuolella väliaikaisia toimenpiteitä, jotka on suunnattu luonnonkatastrofeista suoraan kärsiville ihmisille ja joilla tarjotaan elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua ilman liitännäistoimenpiteiden tarjoamisvelvoitetta. Silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä ja perusteltua, jäsenvaltioiden olisi myös säädettävä työajan lyhentämisjärjestelyistä tarjoamatta aktiivisia toimenpiteitä, ellei kyseisistä toimenpiteistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä, luonnonkatastrofien seurauksista kärsiville työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotta he voivat säilyttää työpaikkansa, sekä toimenpiteitä terveydenhuollon saatavuuden tarjoamiseksi, myös henkilöille, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa. Sen vuoksi asetuksessa (EU) 2021/1057 on aiheellista säätää tällaisia väliaikaisia toimenpiteitä koskevista joustomahdollisuuksista rajoitetuksi ajaksi.

(9)  Luonnonkatastrofeihin reagoimisen tukemiseen varatut määrärahat olisi kohdennettava yhdelle tai useammalle erityiselle toimintalinjalle, jossa yhteisrahoitusosuus voi olla enimmillään 95 prosenttia. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää asetuksessa (EU) 2021/1060 säädettyjä olemassaolevia mahdollisuuksia siirtää määrärahoja koheesiopolitiikan rahastojen välillä lisätäkseen kyseisten erityisten toimintalinjojen puitteissa käytettävissä olevia varoja. Ne voivat myös kohdentaa määrärahoja uudelleen mistä tahansa toimintapoliittisesta tavoitteesta sovettavia sääntöjä noudattaen.

(10)  Erityisille toimintalinjoille kohdennettavat kokonaismäärärahat olisi rajoitettava enintään 10 prosenttiin jäsenvaltion alustavista kansallisista ESR+:n ja EAKR:n ▌kokonaismäärärahoista. Kyseiset määrärahat olisi voitava kohdentaa useammalla kuin yhdellä ohjelman muutoksella, ja ne olisi voitava liittää useampaan kuin yhteen katastrofiin. Olisi myös edelleen noudatettava periaatetta, jonka mukaan komissio suorittaa maksut talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa.

(11)  Jotta voidaan tarjota välitöntä tukea luonnonkatastrofeista johtuviin jälleenrakennusinvestointeihin ja lieventää tällaisten luonnonkatastrofien kielteisiä sosioekonomisia seurauksia, erityisistä toimintalinjoista olisi voitava maksaa ylimääräinen poikkeuksellinen ennakkomaksu. Kyseisiin poikkeuksellisiin ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen olisi oltava yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen kanssa.

(12)  Jotta jäsenvaltiot voisivat puuttua täysimääräisesti 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana tapahtuneiden luonnonkatastrofien seurauksiin, niiden hallintoviranomaisten olisi voitava valita tuen kohteiksi toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen ohjelmaan liittyvän rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen, että toimella reagoidaan tällaiseen luonnonkatastrofiin.

(13)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Keski‑, Itä- ja Etelä-Euroopan viimeaikaisten tulvien ja maastopalojen vuoksi luonnonkatastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventäminen muuttamalla asetuksia (EU) 2021/1057 ja (EU) 2021/1058, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(14)  Asetukset (EU) 2021/1057 ja (EU) 2021/1058 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(15)  Kun otetaan huomioon viimeaikaisten luonnonkatastrofien tuhoisat vaikutukset ja kiireellinen tarve tarjota jäsenvaltioille välitöntä tukea, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa koskevassa pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta.

(16)  Koska luonnonkatastrofeihin liittyvään tilanteeseen on tarpeen reagoida kiireellisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1057 muuttaminen

Lisätään asetukseen (EU) 2021/1057 artikla seuraavasti:"

”12 b artikla

Tuki luonnonkatastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämiseksi

1.  Jäsenvaltiot voivat käyttää ESR+:aa lieventääkseen 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana tapahtuneiden luonnonkatastrofien kielteisiä sosioekonomisia seurauksia. Tätä artiklaa sovellettaessa luonnonkatastrofilla tarkoitetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002* 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyä suurta luonnonkatastrofia tai alueellista luonnonkatastrofia. Tähän voi sisältyä luonnonkatastrofi, joka aiheuttaa välittömiä vahinkoja, jotka alittavat kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetut kynnysarvot, edellyttäen, että jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sen luonnonkatastrofiksi. Jos luonnonkatastrofi, joka aiheuttaa välittömiä vahinkoja, jotka alittavat neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetut kynnysarvot, on tapahtunut … päivän …kuuta … [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] jälkeen, sitä on pidettävä luonnonkatastrofina edellyttäen, että asiaankuuluvan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sen sellaiseksi 12 viikon kuluessa päivästä, jona kyseisestä luonnonkatastrofista johtuva ensimmäinen vahinko ilmeni.

2.  Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa määrärahoja voidaan kohdentaa asianomaisten ohjelmien erityisille toimintalinjoille. Asetuksen (EU) 2021/1058 3 artiklan 1 b kohdan mukaisesti ESR+:sta sekä EAKR:stä ja koheesiorahastosta kyseisille erityisille toimintalinjoihille kohdennetut kokonaismäärärahat rajoitetaan koko ohjelmakaudeksi enintään 10 prosenttiin ESR+:n ja EAKR:n ▌alustavista kansallisista kokonaismäärärahoista. Asiaa koskeva ohjelman muutos on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona luonnonkatastrofi tapahtui, tai jos luonnonkatastrofi tapahtui ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä], viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuusi kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

3.  Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista erityisistä toimintalinjoista voidaan tukea mitä tahansa tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettua erityistavoitetta.

4.  Työajan lyhentämisjärjestelyt, joiden tarkoituksena on reagoida luonnonkatastrofien seurauksiin tarvitsematta yhdistää niihin aktiivisia toimenpiteitä, sekä terveydenhuollon saatavuus myös henkilöille, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa, voivat olla tukikelpoisia enintään 18 kuukauden ajan päivästä, jona luonnonkatastrofi tapahtui, väliaikaisena toimenpiteenä, jos se on ehdottoman välttämätöntä.

5.  Poiketen siitä, mitä 19 artiklan 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden ei tarvitse täydentää elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista liitännäistoimenpiteillä 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti, jos tällaisen avun tarkoituksena on reagoida luonnonkatastrofien seurauksiin. Tällainen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antaminen ilman liitännäistoimenpiteitä voi olla tukikelpoista enintään kuuden kuukauden ajan päivästä, jona luonnonkatastrofi tapahtui, ja joka tapauksessa 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen.

6.  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 63 artiklan 6 kohdassa säädetään, asianomainen hallintoviranomainen voi valita erityisen toimintalinjan tukea varten toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen, että toimella reagoidaan luonnonkatastrofiin, joka on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana.

7.  Komissio maksaa 25 prosenttia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille erityisille toimintalinjoille kohdennetuista määrärahoista ohjelman muutoksen hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisesti poikkeuksellisena ennakkomaksuna asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn ohjelman vuotuisen ennakkomaksun lisäksi. Kyseinen poikkeuksellinen ennakkomaksu maksetaan 60 päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut päätöksen ohjelman muutoksen hyväksymisestä, edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja. Jos kyseisille toimintalinjoille kohdennettuja määrärahoja lisätään myöhemmin, maksetaan ylimääräinen ennakkomaksu, joka on 25 prosenttia korotuksesta.

Poikkeuksellisena ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Poikkeuksellisesta ennakkomaksusta kertyvät korot on asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 6 kohdan mukaisesti käytettävä kyseisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin ESR+:sta ▌osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

Asetuksen (EU) 2021/1060 97 artiklan 1 kohdan mukaisesti poikkeuksellista ennakkomaksua ei keskeytetä.

Maksetut poikkeukselliset ennakkomaksut sisältyvät asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettavia määriä laskettaessa huomioon otettaviin ennakkomaksuihin.

8.  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 112 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän artiklan 2 kohdan mukaisen luonnonkatastrofien kielteisten sosioekonomisten seurausten lieventämisen tukemiseksi perustetun erityisen toimintalinjan yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä on 95 prosenttia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnonkatastrofeihin reagoimiseksi valittuja toimia varten toisesta unionin välineestä, kansallisesta välineestä tai yksityisestä vakuutusjärjestelmästä saatu tuki vähennetään komissiolle toimitettuun maksatushakemukseen sisältyvistä menoista.

_____________

* Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/2012/oj).”.

2 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1058 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/1058 seuraavasti:

1.  Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)  lisätään 1 kohdan b alakohtaan alakohta seuraavasti:"

”x) tukemalla investointeja, joilla edistetään jälleenrakentamista vastauksena 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana tapahtuneeseen luonnonkatastrofiin.”;

b)  lisätään kohta seuraavasti:"

”1 b. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan x alakohtaa sovellettaessa luonnonkatastrofilla tarkoitetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002* 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyä suurta luonnonkatastrofia tai alueellista luonnonkatastrofia. Tähän voi sisältyä luonnonkatastrofi, joka aiheuttaa välittömiä vahinkoja, jotka alittavat kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetut kynnysarvot, edellyttäen, että jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sen luonnonkatastrofiksi.

Jos luonnonkatastrofi, joka aiheuttaa välittömiä vahinkoja, jotka alittavat neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetut kynnysarvot, on tapahtunut … päivän …kuuta … [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] jälkeen, sitä on pidettävä luonnonkatastrofina edellyttäen, että asiaankuuluvan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sen sellaiseksi 12 viikon kuluessa päivästä, jona kyseisestä luonnonkatastrofista johtuva ensimmäinen vahinko ilmeni.

Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen kohdennetut määrärahat on osoitettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien ohjelmien erityisille toimintalinjoille asianomaisen toimintapoliittisen tavoitteen mukaisesti. Kyseiselle erityistavoitteelle ja asetuksen (EU) 2021/1057 12 b artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetuille erityisille toimintalinjoihille kohdennetut määrärahat rajoitetaan koko ohjelmakaudeksi enintään 10 prosenttiin ESR+:n ja EAKR:n ▌alustavista kansallisista kokonaismäärärahoista. Asiaa koskeva ohjelman muutos on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona luonnonkatastrofista johtuva vahinko ensin ilmeni, tai jos luonnonkatastrofi tapahtui ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä], viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuusi kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä].

Komissio maksaa 25 prosenttia tämän kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuille toimintalinjoille kohdennetuista määrärahoista ohjelman muutoksen hyväksymistä koskevan päätöksen mukaisesti poikkeuksellisena ennakkomaksuna asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn ohjelman vuotuisen ennakkomaksun lisäksi. Kyseinen poikkeuksellinen ennakkomaksu maksetaan 60 päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut päätöksen ohjelman muutoksen hyväksymisestä, edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja. Jos kyseisille toimintalinjoille kohdennettuja määrärahoja lisätään myöhemmin, maksetaan ylimääräinen ennakkomaksu, joka on 25 prosenttia korotuksesta.

Poikkeuksellisena ennakkomaksuna maksettu määrä on tarkastettava ja hyväksyttävä sekä poistettava komission tileistä asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti viimeistään viimeisenä tilivuonna.

Poikkeuksellisesta ennakkomaksusta kertyvät korot on asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 6 kohdan mukaisesti käytettävä kyseisen ohjelman osalta samalla tavalla kuin EAKR:stä tai koheesiorahastosta osoitettavat varat, ja ne on sisällytettävä viimeisen tilivuoden tilitykseen.

Asetuksen (EU) 2021/1060 97 artiklan 1 kohdan mukaisesti poikkeuksellista ennakkomaksua ei keskeytetä.

Maksetut poikkeukselliset ennakkomaksut sisältyvät asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti vapautettavia määriä laskettaessa huomioon otettaviin ennakkomaksuihin.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 112 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan x alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen tukemiseksi perustetun erityisen toimintalinjan yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä on 95 prosenttia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan x alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti valittuihin toimiin toisesta unionin välineestä, kansallisesta välineestä tai yksityisestä vakuutusjärjestelmästä saatu tuki vähennetään komissiolle toimitettuun maksatushakemukseen sisältyvistä menoista.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 63 artiklan 6 kohdassa säädetään, asianomainen hallintoviranomainen voi valita erityisen toimintalinjan tukea varten toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen, että toimella reagoidaan luonnonkatastrofiin, joka on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2025 välisenä aikana.

_____________

* Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/2012/oj).”;

c)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittisia tavoitteita 2 ja 3, mukaan lukien 1 kohdan b alakohdan x alakohdassa tarkoitettu erityistavoite, sikäli kuin se on 6 artiklassa vahvistetun tuen soveltamisalan mukaista.”;

2.  Lisätään liitteessä I olevaan taulukkoon 1 toimintapoliittista tavoitetta 2 koskevaan kohtaan rivi seuraavasti:"

”

”.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (3) Lausunto annettu 4. joulukuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (4) Lausunto annettu 21. marraskuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. joulukuuta 2024. (6) Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1057/oj). (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1058/oj). (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1060/oj).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. joulukuuta 2024 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2020/2220 muuttamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) erityistoimenpiteiden osalta lisäavun antamiseksi luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille (COM(2024)0495 – C10-0148/2024 – 2024/0274(COD))

P10_TA(2024)0060 A10-0026/2024

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0495),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C10-0148/2024),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan talousarvionäkökohtia koskevan arvion,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 4. joulukuuta 2024 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 21. marraskuuta 2024 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 11. marraskuuta 2024 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 60 ja 58 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A10‑0026/2024),

1.  vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan jäljempänä esitetyn komission ehdotuksen;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. joulukuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/… antamiseksi asetuksen (EU) 2020/2220 muuttamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston erityistoimenpiteiden osalta lisäavun antamiseksi luonnonkatastrofeista kärsiville jäsenvaltioille

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Viimeaikaisilla luonnonkatastrofeilla Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Etelä-Euroopassa on ollut tuhoisia vaikutuksia kyseisillä alueilla elävään ja työskentelevään maaseutuväestöön. Huomattava osa maa- ja metsätalouden tuotantopotentiaalista on tuhoutunut, minkä seurauksena luonnonkatastrofeista kärsivien alueiden viljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrityksille koituu merkittäviä tulonmenetyksiä. Kyseisistä luonnonkatastrofeista johtuviin unionin elintarvikejärjestelmän ja maaseutuyhteisöjen haavoittuvuuksiin puuttumiseksi viipymättä on aiheellista tarjota nopeasti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kautta tehokasta poikkeuksellista tukea, joka pannaan täytäntöön maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa, ja lisätä joustavuutta nykyisiin sääntöihin.

(2)  Tammikuun 1 päivänä 2024 tai sen jälkeen tapahtuneiden luonnonkatastrofien seurauksiin reagoimiseksi olisi toteutettava uusi poikkeuksellinen ja väliaikainen toimenpide, jäljempänä ’uusi toimenpide’, jolla puututaan maa- ja metsätaloustoiminnan sekä maa- ja metsätaloustuotteiden jalostuksen, kaupan pitämisen ja kehittämisen aloilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) liiketoiminnan jatkuvuuden vaarantaviin maksuvalmiusongelmiin. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(6) nojalla saatavilla olevaa tukea maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamiseen olisi vahvistettava lisäämällä talousarviojoustoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/2220(7) 1 artiklan 2 kohdassa säädetyn heikentämiskiellon kynnysarvon, jäljempänä ’heikentämiskiellon kynnysarvo’, osalta.

(3)  Koska uusi toimenpide rahoitetaan maaseuturahastosta, uuteen toimenpiteeseen on määrä soveltaa ohjelmakaudelle 2014–2020 vahvistettua oikeudellista kehystä, erityisesti asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013(8) sekä kyseisten asetusten nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten tiettyjä säännöksiä.

(4)  Maaseuturahaston ohjelmakautta pidennettiin asetuksella (EU) 2020/2220 31 päivään joulukuuta 2022, ja täytäntöönpano jatkuu 31 päivään joulukuuta 2025. Asetuksessa (EU) 2020/2220 on myös vahvistettu siirtymäsääntöjä, joita sovelletaan kyseisen pidennysjakson aikana. Koska maaseuturahasto on parhaillaan tällä pidennetyllä toimeenpanokaudella, on aiheellista vahvistaa uutta toimenpidettä koskevat edellytykset ja säätää talousarvion lisäjoustomahdollisuuksista, jotka koskevat heikentämiskiellon kynnysarvoa, muuttamalla asetusta (EU) 2020/2220.

(5)  Talousarviojouston lisäämiseksi siten, että rahoitusta voidaan kohdentaa uudelleen uuteen toimenpiteeseen ja maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamista koskevaan olemassa olevaan alatoimenpiteeseen, samalla kun jatketaan katastrofien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen liittyviä suunniteltuja investointeja ja toimia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista yhä tiheämmin esiintyvien ilmastosta johtuvien katastrofien vaikutusten lieventämiseksi, jäsenvaltioiden olisi voitava alentaa heikentämiskiellon kynnysarvoa enintään 15 prosenttiyksikköä mutta ei alle 30 prosentin vähimmäiskynnysarvon.

(6)  Jotta jäsenvaltiot voisivat puuttua täysimääräisesti 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen tapahtuneiden luonnonkatastrofien seurauksiin, niiden olisi voitava valita tuen kohteiksi toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen maaseudun kehittämisohjelman mukaisen rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen että kyseisillä toimilla vastataan tällaisiin luonnonkatastrofeihin.

(7)  Uuden toimenpiteen mukaisen tuen, jolla pyritään varmistamaan pk-yritysten kilpailukyky sekä viljelijöiden ja metsänomistajien kannattavuus, puitteissa käytettävissä olevat varat olisi keskitettävä luonnonkatastrofeista eniten kärsiville tuensaajille, ja kyseiset varat olisi myönnettävä puolueettomin ja syrjimättömin perustein. Tukea olisi myönnettävä ainoastaan niille tuensaajille, joiden asiaankuuluvasta tuotannosta tai mahdollisuuksista on tuhoutunut vähintään 30 prosenttia virallisesti tunnustetusta luonnonkatastrofista tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031(9) mukaisesti tällaisen luonnonkatastrofin yhteydessä hyväksytyistä toimenpiteistä johtuen.

(8)  Koska uusi toimenpide on luonteeltaan kiireellinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen ja koska siihen liittyvät maksut on tarpeen suorittaa nopeasti ja yksinkertaisella tavalla, olisi vahvistettava kertaluonteinen maksu ja uuden toimenpiteen soveltamisen päättymispäivä.

(9)  Jotta luonnonkatastrofeista eniten kärsiville viljelijöille, metsänomistajille tai pk-yrityksille voitaisiin myöntää suurempaa tukea, on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus mukauttaa kertakorvausten tasoa tiettyjen tukikelpoisten tuensaajaryhmien osalta esimerkiksi vahvistamalla tiettyjä tukikelpoisten tuensaajaryhmien vaihteluvälejä tai laajoja tukiluokkia puolueettomin ja syrjimättömin perustein.

(10)  Myöntäessään tukea uuden toimenpiteen nojalla jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon muista kansallisista tai unionin tukivälineistä tai yksityisistä järjestelmistä myönnettävä tuki, jolla vastataan luonnonkatastrofien vaikutuksiin.

(11)  Uuteen toimenpiteeseen olisi varattava resursseja enintään 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta varten.

(12)  Jotta voidaan varmistaa uuden toimenpiteen riittävä rahoitus vaarantamatta maaseudun kehittämisohjelmien muita tavoitteita, uudelle toimenpiteelle olisi vahvistettava unionin rahoitusosuuden enimmäisosuus.

(13)  Maa- ja metsätalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamiseen luonnonkatastrofien johdosta myönnettävässä tuessa olisi asetettava etusijalle toimet, jotka perustuvat ”paremman jälleenrakentamisen” periaatteeseen eli elpymis-, kunnostus- ja jälleenrakennusvaiheiden käyttöön katastrofin jälkeen maa- ja metsätalousalan selviytymiskyvyn parantamiseksi ja joihin sisältyy Yhdistyneiden kansakuntien katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030 mainittuja katastrofiriskien vähentämistoimenpiteitä, varmistaen samalla, että valituissa toimissa on paras mahdollinen suhde tuen määrän ja katastrofivalmiuden ja -palautumisen varmistamista koskevan tavoitteen saavuttamisen välillä.

(14)  Luonnonkatastrofeista kärsivien tuensaajien ja jäsenvaltioiden hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi silloin, kun tunnustetaan ylivoimainen este, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus katsoa, että luonnonkatastrofi vaikuttaa vakavasti koko alueeseen.

(15)  Jotta voidaan varmistaa uuden toimenpiteen yhdenmukainen täytäntöönpano maaseudun kehittämisohjelmien kautta ohjelmakauden 2014–2020 oikeudellisen kehyksen, sellaisena kuin se on pidennettynä asetuksella (EU) 2020/2220, puitteissa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Kyseisen täytäntöönpanovallan olisi liityttävä uuden toimenpiteen esittämiseen maaseudun kehittämisohjelmissa, maaseudun kehittämispolitiikan seurantaan ja arviointiin, vuotuisten täytäntöönpanokertomusten esittämiseen sekä tarkastusten ja seuraamusten täytäntöönpanoon. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(10) mukaisesti.

(16)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli käsitellä ja lieventää luonnonkatastrofien vaikutuksia unionin maatalouselintarvike- ja metsätalousaloille tarjoamalla poikkeuksellista väliaikaista tukea maaseuturahastosta, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(17)  Asetus (EU) 2020/2220 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(18)  Kun otetaan huomioon tämänhetkisten luonnonkatastrofien vakavat vaikutukset ja se, että niiden vaikutuksia unionin maatalouselintarvike- ja metsätalousaloihin on käsiteltävä ja lievennettävä kiireellisesti, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa määrätystä kahdeksan viikon määräajasta.

(19)  Jotta varmistetaan uuden toimenpiteen joustava täytäntöönpano ja asian kiireellisyyden vuoksi ottaen huomioon pakottava tarve käsitellä ja lieventää luonnonkatastrofien vaikutuksia unionin maatalouselintarvike- ja metsätalousaloihin tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2020/2220 seuraavasti:

(1)  lisätään 1 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa virkkeessä säädetään, kun jäsenvaltiot kohdentavat varoja uudelleen tämän asetuksen 6 a artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ja käyttävät varoja niihin, ne voivat pienentää asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin varattua maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuutta. Kyseinen pienennys ei saa olla suurempi kuin tämän asetuksen 6 a artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin maaseuturahastosta uudelleen kohdennetut määrät, ja se saa olla enintään 15 prosenttiyksikköä maaseudun kehittämisohjelmissa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä varten vahvistetusta maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta. Tätä varten on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti otettava huomioon maaseuturahaston rahoitusosuuden kokonaisosuus, joka vahvistettiin maaseudun kehittämisohjelmissa siinä vaiheessa, kun maaseuturahastosta tuettavien ohjelmien voimassaoloaikaa pidennettiin 31 päivään joulukuuta 2022. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 59 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin varattu kokonaisosuus ei saa olla kyseisessä artiklassa säädettyä vähimmäiskynnysmäärää pienempi. Samaa prosenttiyksikkövähennystä voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 58 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lisävaroihin kohdentamatta varoja uudelleen tämän asetuksen 6 a artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.”;

(2)  lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:"

”5. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65 artiklan 6 kohdassa säädetään, hallintoviranomainen voi valita tuen kohteiksi toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen rahoitushakemuksen jättämistä hallintoviranomaiselle, edellyttäen että kyseiset toimet toteutetaan tämän asetuksen 6 a artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tai 24 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä ja että tällaisilla toimilla vastataan luonnonkatastrofiin, joka on tapahtunut 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen.”;

(3)  lisätään artiklat seuraavasti:"

”6 a artikla

Poikkeuksellinen väliaikainen tuki luonnonkatastrofeista erityisesti kärsiville viljelijöille, metsänomistajille ja pk-yrityksille

1.  Tämän artiklan mukaisella tuella annetaan kiireellistä apua tässä artiklassa säädetyin edellytyksin luonnonkatastrofeista erityisesti kärsiville viljelijöille, metsänomistajille ja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), ja sen tavoitteena on varmistaa niiden liiketoiminnan jatkuvuus.

2.  Tämän artiklan mukaisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tunnustavat virallisesti, että asetuksen (EU) N:o 1305/2013 2 artiklan 1 kohdan k alakohdassa määritelty luonnonkatastrofi on tapahtunut 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen ja että kyseinen luonnonkatastrofi tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031* mukaisesti hyväksytyt toimenpiteet kasvitaudin tai tuhoojan hävittämiseksi taikka niiden leviämisen estämiseksi ovat tuhonneet vähintään 30 prosenttia asiaankuuluvasta tuotannosta tai mahdollisuuksista.

3.  Tukea myönnetään tämän artiklan nojalla

Maataloustuotteiden jalostuksen osalta tuotantoprosessin tuotos voi olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteeseen I kuulumaton tuote.

4.  Jäsenvaltion on kohdennettava tämän artiklan nojalla tuki luonnonkatastrofeista eniten kärsiville tuensaajille määrittämällä tukikelpoisuusedellytykset saatavilla olevan näytön perusteella.

5.  Tämän artiklan nojalla tukimuotona on kertakorvaus, joka maksetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 toimivaltaisen viranomaisen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 hyväksymien tukihakemusten perusteella. Tuen taso voidaan eriyttää tuensaajaryhmittäin puolueettomin ja syrjimättömin perustein.

6.  Tuen enimmäismäärä tämän artiklan nojalla saa olla enintään 42 000 euroa tuensaajaa kohden.

7.  Myöntäessään tukea tämän artiklan nojalla jäsenvaltioiden on otettava huomioon muista kansallisista tai unionin tukivälineistä tai yksityisistä järjestelmistä myönnettävä tuki, jolla vastataan luonnonkatastrofien vaikutuksiin, jotta voidaan tapauksen mukaan varmistaa varainhoidon moitteettomuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509** 33 artiklan mukaisesti, ja kohdennettava tuki luonnonkatastrofeista eniten kärsiville tuensaajille.

6 b artikla

Luonnonkatastrofeista erityisesti kärsiville viljelijöille, metsänomistajille ja pk-yrityksille myönnettävään poikkeukselliseen väliaikaiseen tukeen sovellettavat säännökset

1.  Tämän asetuksen 6 a artiklassa tarkoitettu poikkeuksellinen väliaikainen tuki rahoitetaan maaseuturahastosta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 13 artiklassa tarkoitettuna toimenpiteenä.

2.  Maaseuturahaston enimmäisrahoitusosuus 6 a artiklassa tarkoitettuun toimenpiteeseen on 100 prosenttia.

3.  Edellä 6 a artiklassa tarkoitetulle toimenpiteelle maaseuturahastosta myönnettävä tuki saa olla enintään 10 prosenttia maaseuturahaston kokonaisrahoitusosuudesta maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina 2021–2022.

6 c artikla

Ylivoimainen este

Kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täytäntöönpanossa YMP:n rahoittamisen, hallinnoinnin ja seurannan yhteydessä tunnustetaan mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ’ylivoimaisen esteen’ tapaukset, ja ankara luonnonkatastrofi vaikuttaa merkittävällä tavalla tarkasti määriteltyyn alueeseen, asianomainen jäsenvaltio voi pitää koko kyseistä aluetta alueena, johon kyseinen katastrofi on vaikuttanut merkittävällä tavalla.

6 d artikla

Komission täytäntöönpanovalta

1.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt, jotka ovat tarpeen 6 a artiklassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamiseksi maaseudun kehittämisohjelmien kautta ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavan oikeudellisen kehyksen, jonka voimassaoloa on pidennetty 1 artiklan mukaisesti, puitteissa, ja jotka koskevat

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011*** 5 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6 e artikla

Komiteamenettely

1.  Komission käyttäessä tämän asetuksen 6 d artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyä täytäntöönpanovaltaa sitä avustaa asetuksen (EU) N:o 1305/2013 84 artiklalla perustettu maaseudun kehittämiskomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Komission käyttäessä tämän asetuksen 6 d artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyä täytäntöönpanovaltaa sitä avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116**** 103 artiklan 1 kohdalla perustettu maatalousrahastojen komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/2031/oj).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2116, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 187, ELI: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2021/2116/oj).”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (3) Lausunto annettu 4. joulukuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (4) Lausunto annettu 21. marraskuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. joulukuuta 2024. (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1305/oj). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2220, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, tiettyjen siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tukea varten vuosina 2021 ja 2022 sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 muuttamisesta varojen ja soveltamisen osalta vuosina 2021 ja 2022 ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta varojen ja tällaisen tuen jakamisen osalta vuosina 2021 ja 2022 (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2220/oj). (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1306/oj). (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/2031/oj). (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2011/182/oj).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. joulukuuta 2024 muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi neuvoston päätöksen 2008/971/EY muuttamisesta luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston, tällaisen aineiston etikettien sekä sen hyväksymisestä ja valvonnasta vastaavien viranomaisten nimien osalta (COM(2024)0517 – C10-0167/2024 – 2024/0214(COD))

P10_TA(2024)0061 A10-0022/2024

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0517),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C10‑0167/2024),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 4. joulukuuta 2024 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 60 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A10-0022/2024),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. joulukuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2024/… antamiseksi neuvoston päätöksen 2008/971/EY muuttamisesta luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston, tällaisen aineiston etikettien sekä hyväksymisestä ja valvonnasta vastaavien viranomaisten nimien osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)  Neuvoston direktiiviä 1999/105/EY(4) sovelletaan muun muassa metsänviljelyaineiston pitämiseen kaupan unionissa. Kyseinen direktiivi koskee sellaisten puulajien ja niiden keinotekoisten risteymien viljelyaineistoa, jotka ovat tärkeitä koko unionin tai sen osan metsätaloudelle.

(2)  Neuvoston päätöksessä 2008/971/EY(5) määritetään edellytykset, joiden mukaisesti kyseisen päätöksen liitteessä I luetelluissa kolmansissa maissa tuotettua luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu” ja ”alustavasti testattu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa voidaan tuoda unioniin perusaineiston hyväksymisen ja rekisteröinnin sekä kyseisestä perusaineistosta peräisin olevan metsänviljelyaineiston myöhemmän tuotannon osalta. Asianomaiset kolmannet maat ovat panneet täytäntöön OECD:n metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevan sertifiointijärjestelmän, jäljempänä ’OECD:n metsäpuiden siemen- ja taimijärjestelmä’.

(3)  OECD:n metsäpuiden siemen- ja taimijärjestelmää muutettiin vuonna 2013 siten, että siihen sisällytettiin luokkaan ”testattu” kuuluva metsänviljelyaineisto metsänviljelyaineiston luokkien ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu” ja ”hyväksytty” lisäksi, jotka ovat olleet OECD:n metsäpuiden siemen- ja taimijärjestelmässä vuodesta 2011 lähtien.

(4)  Kanadan, Norjan, Serbian, Sveitsin, Turkin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä ’määritetyt kolmannet maat’, metsänviljelyaineiston sertifiointia koskevissa kansallisissa säännöissä, jäljempänä ’kansalliset säännöt’, edellytetään, että siementen keräämisen ja käsittelyn sekä taimien tuottamisen aikana suoritetaan virallinen tarkastus.

(5)  Määritettyjen kolmansien maidenkansallisten sääntöjen mukaan perusaineiston hyväksymis- ja rekisteröintijärjestelmissä sekä metsänviljelyaineiston myöhemmässä tuotannossa kyseisestä perusaineistosta on noudatettava OECD:n metsäpuiden siemen- ja taimijärjestelmää. Lisäksi kyseisissä kansallisissa säännöissä edellytetään, että luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu” ja ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvat siemenet ja taimet varmennetaan virallisesti ja siemenpakkaukset suljetaan virallisesti OECD:n metsäpuiden siemen- ja taimijärjestelmän mukaisesti.

(6)  Koska unionin tasolla ei ole tehty päätöstä luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston vastaavuudesta, komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/773(6) annettiin väliaikaisesti lupa päättää 31 päivään joulukuuta 2024 saakka sellaisen luokkaan ”testattu” kuuluvan metsänviljelyaineiston vastaavuudesta, joka on tuotettu päätöksen 2008/971/EY liitteessä I luetelluissa kolmansissa maissa, joihin kuuluvat määritetyt kolmannet maat. Kyseinen lupa oli tarpeen, jotta ei syntyisi riskiä metsänviljelyaineiston jäsenvaltioihin suuntautuvan tuonnin häiriintymisestä.

(7)  Määritettyjen kolmansien maiden kansallisten sääntöjen tarkastelu luokan ”testattu” osalta osoittaa, että perusaineiston hyväksymisedellytysten katsotaan vastaavan direktiivissä 1999/105/EY säädettyjä edellytyksiä, kunhan päätöksen 2008/971/EY liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät siementen ja taimien osalta.

(8)  Eräiden päätöksen 2008/971/EY liitteessä I lueteltujen tuotannon hyväksymisestä ja valvonnasta vastaavien viranomaisten nimet ja osoitteet ovat muuttuneet, minkä vuoksi niitä on päivitettävä.

(9)  Geneettistä muuntelua voidaan käyttää luokkaan ”testattu” kuuluvien siementen tai taimien tuotannossa. Sen vuoksi, jotta voidaan varmistaa, että metsänviljelyaineiston käyttäjät voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, OECD:n etiketissä ja tavarantoimittajan etiketissä tai asiakirjassa olisi ilmoitettava, onko kyseisen tyyppistä muuntelua käytetty kyseisen luokan perusaineiston tuotannossa, kuten tällä hetkellä tehdään luokassa ”alustavasti testattu”.

(10)  Kun otetaan huomioon luokan ”testattu” lisääminen päätöksen 2008/971/EY liitteeseen II, kyseiseen päätökseen olisi sen selkeyden ja asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi lisättävä liite, jonka taulukossa esitetään ne luokat, joihin kuuluvaa erityyppisistä perusaineistoista peräisin olevaa metsänviljelyaineistoa saa tuoda unioniin. Tämä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa oikeudellinen selkeys, johdonmukaisuus direktiivin 1999/105/EY kanssa sekä kyseisten sääntöjen asianmukainen soveltaminen ja kyseistä päätöstä soveltavien toimijoiden mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja.

(11)  Päätös 2008/971/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(12)  Koska on tarpeen varmistaa, että tämä päätös tulee voimaan ennen täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/773 voimassaolon päättymistä 31 päivänä joulukuuta 2024, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa määrätystä kahdeksan viikon määräajasta.

(13)  Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on päätöksellä 2008/971/EY perustetun metsänviljelyaineiston tuontia koskevan vastaavuusjärjestelmän laajentaminen luokkaan ”testattu”, vaan se voidaan saavuttaa ainoastaan unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(14)  Tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen varmistamiseksi, että se tulee voimaan ennen täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/773 voimassaolon päättymistä.

(15)  Koska täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/773 voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2024, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2025 asianomaisten sääntöjen oikeudellisen selkeyden ja jatkuvuuden varmistamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutokset päätökseen 2008/971/EY

Muutetaan päätös 2008/971/EY seuraavasti:

1)  korvataan 1 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:"

”Tässä päätöksessä määritellään vaatimukset, joita on noudatettava tuotaessa unioniin liitteessä I luetelluissa kolmansissa maissa tuotettua, luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvaa metsänviljelyaineistoa.”;

2)  korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Direktiivin 1999/105/EY liitteessä I lueteltujen lajien ja niiden keinotekoisten risteymien luokkiin ”siemenlähde tunnettu”, ”valikoitu”, ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvien siementen tai taimien, jotka on tuotettu tämän päätöksen liitteessä I luetelluissa kolmansissa maissa ja jotka kyseisessä liitteessä luetellut kolmansien maiden viranomaiset ovat virallisesti varmentaneet, katsotaan vastaavan direktiivin 1999/105/EY mukaisia siemeniä ja taimia edellyttäen, että tämän päätöksen liitteessä II säädetyt vaatimukset täyttyvät.”;

3)  muutetaan liitteet tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025.

Tehty ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Muutetaan päätöksen 2008/971/EY liitteet seuraavasti:

1)  korvataan liite I seuraavasti:

”LIITE I

Maat ja viranomaiset

”;

2)  korvataan liitteessä II oleva C jakso seuraavasti:

”C. Kolmansissa maissa tuotettuja luokkiin ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvia siemeniä ja taimia koskevat lisävaatimukset.

Luokkiin ”alustavasti testattu” ja ”testattu” kuuluvien siementen ja taimien osalta OECD:n etiketissä ja toimittajan etiketissä tai asiakirjassa on ilmoitettava, onko perusaineiston tuotannossa käytetty geneettistä muuntelua.”;

3)  lisätään seuraava liite:

”LIITE III

LUOKAT, JOIHIN KUULUVAA ERITYYPPISISTÄ PERUSAINEISTOISTA SAATUA METSÄNVILJELYAINEISTOA SAA TUODA UNIONIIN

”.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) Lausunto annettu 4. joulukuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. joulukuuta 2024. (4) Neuvoston direktiivi 1999/105/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 1999, metsänviljelyaineiston pitämisestä kaupan (EYVL L 11, 15.1.2000, s. 17, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1999/105/oj. (5) Neuvoston päätös 2008/971/EY, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, kolmansissa maissa tuotetun metsänviljelyaineiston vastaavuudesta (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 83, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2008/971/oj). (6) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/773, annettu 10 päivänä toukokuuta 2021, väliaikaisen luvan antamisesta jäsenvaltioille tehdä päätöksiä neuvoston direktiivin 1999/105/EY mukaisesti tietyissä kolmansissa maissa tuotetun tiettyihin luokkiin kuuluvan metsänviljelyaineiston vastaavuudesta (EUVL L 169, 12.5.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2021/773/oj). (7) CA – Kanada, CH – Sveitsi, GB – Yhdistynyt kuningaskunta, NO – Norja, RS – Serbia, TR – Turkki, US – Amerikan yhdysvallat. (8) Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen ja erityisesti Windsorin puitteiston 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti (ks. unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan 24 päivänä maaliskuuta 2023 annettu yhteinen julistus N:o 1/2023 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyllä sopimuksella perustetussa sekakomiteassa (EUVL L 102, 17.4.2023, s. 87)) sekä kyseisen puitteiston liitteen 2 mukaisesti tässä liitteessä ei viittauksilla Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tarkoiteta Pohjois-Irlantia.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2024 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Belgian hakemuksen johdosta – EGF/2024/002 BE/Limburg machinery and paper (COM(2024)0370 – C10-0166/2024 – 2024/0286(BUD))

P10_TA(2024)0062 A10-0019/2024

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2024)0370 – C10-0166/2024),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691(1), jäljempänä ’EGR-asetus’,

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2), sellaisena kun se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2024/765(3), ja erityisesti sen 8 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(4) ja erityisesti sen 9 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A10-0019/2024),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille; toteaa, että tuki annetaan rahoitustukena työntekijöille ja yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet;

B.  ottaa huomioon, että Belgia jätti hakemuksen EGF/2024/002 BE/Limburg machinery and paper rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 17 (Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus) ja kaksinumerotasoon 28 (Muiden koneiden ja laitteiden valmistus) luokitelluilla toimialoilla oli vähennetty 681 työntekijää(5) Provincie Limburgin alueella viiteajanjaksolla 31. joulukuuta 2023 – 30. huhtikuuta 2024;

C.  ottaa huomioon, että hakemus koskee 567:ää työntekijää, jotka vähennettiin Sappi Lanaken NV -konsernista (paperi) ja 114:ää työntekijää, jotka vähennettiin Purmo Group Belgium NV -konsernista (koneet);

D.  ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan toimintakriteeriin, jossa edellytyksenä on vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana yrityksissä, jotka toimivat samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla alueella;

E.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat heikentäneet taloudellista kilpailukykyä ja vaikuttaneet kielteisesti talouskasvuun Belgiassa;

F.  ottaa huomioon, että Sappi Lanaken oli erikoistunut puuvapaan päällystetyn paperin (woodfree coated paper, WCP) tuotantoon; ottaa huomioon, että lisääntyvästä digitalisaatiosta johtuva graafisten tuotteiden kysynnän väheneminen on johtanut kasvavaan ylikapasiteettiin Euroopan WCP-tuotannonalalla; ottaa huomioon, että Sappi Lanakenin siirtyminen tuottamaan muita paperituotteita, joilla on enemmän kysyntää, olisi edellyttänyt suuria investointeja, minkä vuoksi Sappi-konserni päätti lopettaa tuotannon Lanakenissa ja sulkea tuotantolaitoksen, koska sopivaa ostajaa ei löytynyt tuotannonalan rakenteellisen ylikapasiteetin vuoksi;

G.  ottaa huomioon, että Purmo-konsernin paneelilämmittimien tuotantomäärä on vähentynyt tasaisesti vuosina 2018–2023: se oli 820 000 yksikköä vuonna 2018 ja 320 000 yksikköä vuonna 2023 (vähennys 60 prosenttia); ottaa huomioon, että kun verrataan Purmo‑konsernin eri tuotantolaitosten tuotantokustannuksia Euroopassa, Zonhovenin tuotantolaitos on muita huonommassa asemassa, koska sen kustannukset ovat 17‑35 prosenttia korkeammat; ottaa huomioon, että Purmo-konserni päätti lopettaa 50 mm:n paneelilämmittimien tuotannon Zonhovenin tuotantolaitoksessa ja sulkea asianomaisen tuotantolinjan; toteaa, että kun otetaan huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta johtuva odottamaton kaasun saatavuus- ja hintatilanne ja EU:n lainsäädäntö, joka tekee matalalämpöjärjestelmistä kannattavampia kuin paneelilämmittimistä, kysynnän elpyminen on epätodennäköistä, koska paneelilämmitinmarkkinat rajoittuvat yhä enenevässä määrin käytössä olevien yksiköiden korvaamiseen;

H.  ottaa huomioon, että nämä kaksi yritystä noudattivat Belgian lainsäädäntöä, jossa säädetään pakollisesta menettelystä työntekijöiden edustajille tiedottamista ja heidän kuulemistaan varten ja ovat perustaneet työllistämisyksikön, jonka tarkoituksena on tarjota joukkovähentämisten yhteydessä irtisanotuille työntekijöille uudelleensijoituspalveluja;

I.  toteaa, että EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin ihmisarvoisiin ja kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella samalla, kun heitä valmistellaan vihreämpään ja digitaalisempaan eurooppalaiseen talouteen;

J.  ottaa huomioon, että EGR ei saa ylittää 30 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 8 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2024/765, säädetään;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Belgia on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 704 135 euroa eli 60 prosenttia 1 173 559 euron kokonaiskustannuksista, joista yksilöllisten palvelujen osuus on 1 126 559 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 47 000 euroa;

2.  toteaa, että Belgian viranomaiset jättivät hakemuksen 19. heinäkuuta 2024 ja että Belgian toimitettua lisätietoja komissio sai hakemusta koskevan arvionsa valmiiksi 5. marraskuuta 2024 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.  toteaa, että hakemus koskee 567:ää työntekijää, jotka vähennettiin Sappi Lanaken ‑konsernissa ja 114:ää työntekijää, jotka vähennettiin Purmo Group Belgium ‑konsernissa; toteaa lisäksi, että kohteena olevia edunsaajia on yhteensä 632 työntekijää, jotka ovat lähes yksinomaan miehiä;

4.  painottaa, että Lanakenin ja Zonhovenin työmarkkinoilla on heikompi tilanne kuin Limburgissa kokonaisuudessaan tai Flanderissa ja että työssäkäyvän väestön määrän suhde tarjolla olevien työpaikkojen määrään on huomattavasti pienempi kuin Limburgissa kokonaisuudessaan tai Flanderissa; korostaa, että Limburgissa tarjolla olevien teollisuustyöpaikkojen määrä väheni 15 prosenttia vuonna 2023;

5.  huomauttaa, että irtisanottujen työntekijöiden, joista kolmasosa on vähintään 55-vuotiaita ja 30 prosenttia heikosti koulutettuja, työntekijäprofiilit aiheuttavat vakavia esteitä työmarkkinoilla; korostaa, että kun otetaan huomioon avointen työpaikkojen määrän laskusuuntaus ja maantieteellinen jakauma, työntekijät tarvitsevat räätälöityä lisätukea, jotta he voivat onnistua siirtymisessä toiseen työpaikkaan;

6.  muistuttaa, että Belgian viranomaisten on ilmaistava rahoituksen alkuperä, varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys ja korostettava toimenpiteen tuomaa unionin lisäarvoa tarjoamalla johdonmukaista, vaikuttavaa ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, mukaan lukien kohdennettu tiedotus edunsaajille, paikallis- ja alueviranomaisille, työmarkkinaosapuolille, tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle;

7.  katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden sosiaalisena vastuuna on tarjota asianomaisille työntekijöille mahdollisuus hankkia tarvittava pätevyys tulevia työpaikkoja varten, kun otetaan huomioon digitaalinen ja ekologinen siirtymä, jolla on merkittävä vaikutus heidän aloihinsa ja joka johtaa kysynnän vähenemiseen; panee tyytyväisenä merkille, että Belgia laati yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien, heidän edustajiensa ja työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa;

8.  korostaa, että EGR:n tarjoama tuki on sisällytettävä asianomaisia työntekijöitä ja aluetta koskevaan laajempaan strategiaan kaikilla politiikan tasoilla, myös tukemalla asiaankuuluvia unionin rahoitusvälineitä, sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä jälkeen digitaalisessa siirtymässä ja ilmastosiirtymässä;

9.  muistuttaa, että työntekijöille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista: sosiaalitoimista vastaava neuvonantaja, neuvonta ja ammatillinen ohjaus, aktiivinen työnhaun tukeminen, koulutus, uudelleenkoulutus ja ammatillinen koulutus, myös digitaalisiin taitoihin liittyvä koulutus, sekä työpaikalla annettava koulutus;

10.  panee merkille, että Belgia aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 26. joulukuuta 2023 ja että toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa kyseisestä päivästä ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä;

11.  toteaa, että Belgialle on aiheutunut hallinnollisia menoja EGR:n täytäntöönpanosta 20. marraskuuta 2023 lähtien ja että näihin toimiin liittyviin menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea kaudella, joka alkaa kyseisestä päivästä ja päättyy 31 kuukauden kuluttua rahoituspäätöksen voimaantulopäivästä;

12.  painottaa Belgian viranomaisten vakuuttaneen, että suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita ja että kaksinkertainen rahoitus estetään;

13.  toteaa jälleen, ettei EGR-tuki saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla, eikä työttömiksi jääneiden avustuksia tai oikeuksia, jotta varmistetaan rahoitustuen täydentävyys kaikilta osin; muistuttaa, että EGR:n rahoitustukea hakevien jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa ja unionin lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiä koskevia vaatimuksia on noudatettu ja että asianomainen yritys on huolehtinut työntekijöistään tämän mukaisesti;

14.  kehottaa Belgian viranomaisia ja muita jäsenvaltioita toteuttamaan aktiivisesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä teollisuuden mukauttamiseksi globalisaatioon sekä teknologian ja ympäristön muutoksiin ja suojelemaan työntekijöitä työpaikkansa menettämiseltä ja muilta globalisaation kielteisiltä vaikutuksilta;

15.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

16.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Belgian hakemuksen johdosta – EGF/2024/002 BE/Limburg machinery and paper

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta 28 päivänä huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/691(6) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(7) ja erityisesti sen 9 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille pyrkii osoittamaan solidaarisuutta ja edistämään ihmisarvoista ja kestävää työllisyyttä unionissa tarjoamalla tukea suurten rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamalla heitä palaamaan ihmisarvoiseen ja kestävään työhön mahdollisimman nopeasti.

(2)  EGR ei saa ylittää 30 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(8) 8 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2024/765(9), ja asetuksen (EU) 2021/691 16 artiklassa säädetään.

(3)  Belgia toimitti 19 päivänä heinäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2021/691 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti hakemuksen, joka koskee rahoitustuen saamista EGR:stä työntekijävähennysten vuoksi NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 17 (Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus) ja kaksinumerotasoon 28 (Muiden koneiden ja laitteiden valmistus) luokitelluilla toimialoilla NUTS 2 -alueella Provincie Limburg (BE22) Belgiassa. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin, jotka toimitettiin asetuksen (EU) 2021/691 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Hakemuksen katsotaan täyttävän asetuksen (EU) 2021/691 13 artiklassa säädetyt EGR:n rahoitustuen edellytykset sen arvioinnin perusteella, jonka komissio teki ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi rahaston varojen käyttöönottamisesta(10).

(4)  Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 704 135 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Belgian hakemuksen perusteella.

(5)  Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevasta Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 704 135 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2024 koskevaa unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [sen hyväksymispäivästä](11).

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/691/oj . (2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2093/oj. (3) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/765, annettu 29. helmikuuta 2024, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta (EUVL L, 2024/765, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/765/oj). (4) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28, ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2020/1222/oj. (5) EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. (6) EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/691/oj. (7) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2093/oj. (8) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2093/oj). (9) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/765, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta (EUVL L, 2024/765, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/765/oj). (10) COM(2024) 370. (11) ⁕ Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. joulukuuta 2024 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2023 (2024/2056(INI))

P10_TA(2024)0063 A10-0016/2024

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2023,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklan, 24 artiklan 3 kohdan, 228 artiklan ja 298 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista (Euroopan oikeusasiamiehen ohjesääntö) ja päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom kumoamisesta 24. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin asetuksen (EU, Euratom) 2021/1163(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11, 41, 42 ja 43 artiklan,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (YK:n vammaisyleissopimus),

–  ottaa huomioon 6. syyskuuta 2001 hyväksymänsä Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön,

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan ja 148 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A10-0016/2024),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2023 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 18. huhtikuuta 2024 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 4. syyskuuta 2024;

B.  ottaa huomioon, että SEUT 20, 24 ja 228 artiklassa Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;

C.  ottaa huomioon, että SEUT 15 artiklan mukaan ”unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen” ja ”kaikilla unionin kansalaisilla sekä kaikilla luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, tai kaikilla oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin”;

D.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

E.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;

F.   ottaa huomioon, että SEUT 298 artiklan 1 kohdassa todetaan, että ”unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon”;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies voi antaa hallinnollisia epäkohtia koskevia suosituksia sekä ehdottaa keinoja tilanteen korjaamiseksi tai parantamiseksi;

H.  toteaa, että vuonna 2023 oikeusasiamies käynnisti 398 tutkimusta, joista 393 käynnistettiin kantelun perusteella ja viisi oikeusasiamiehen omasta aloitteesta, ja saattoi päätökseen 372 tutkimusta (369 kantelun perusteella aloitettua ja kolme oma-aloitteista tutkimusta);

I.  toteaa, että vuonna 2023 suurin osa tutkimuksista kohdistui komissioon (250 tutkimusta eli 62,81 prosenttia) ja seuraavaksi suurin osa Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistoon (EPSO) (47 tutkimusta eli 11,81 prosenttia), Euroopan parlamenttiin (16 tutkimusta eli 4,02 prosenttia) ja Euroopan raja- ja merivartiovirastoon (Frontex) (11 tutkimusta eli 2,76 prosenttia); toteaa, että loput tutkimukset jakautuivat seuraavasti: Euroopan unionin neuvosto (seitsemän tutkimusta eli 1,76 prosenttia), Euroopan petostentorjuntavirasto (seitsemän tutkimusta eli 1,76 prosenttia), Euroopan ulkosuhdehallinto (kuusi tutkimusta eli 1,51 prosenttia), Euroopan tietosuojavaltuutettu (kuusi tutkimusta eli 1,51 prosenttia), Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (viisi tutkimusta eli 1,26 prosenttia), muut EU:n virastot (33 tutkimusta eli 8,27 prosenttia) ja muut EU:n toimielimet tai elimet (12 tutkimusta eli 3,01 prosenttia);

J.  toteaa, että vuonna 2023 suurin osa oikeusasiamiehen tutkimuksista koski komissiota, jonka hallinnolliseen työhön kohdistuu paljon julkista huomiota, koska se on EU:n toimeenpaneva elin;

K.  toteaa, että oikeusasiamiehen vuonna 2023 päättämistä tutkimuksista 99 tapauksessa (26,6 prosenttia) ei havaittu hallinnollista epäkohtaa, 206 tapauksessa (55,4 prosenttia) toimielin sai aikaan ratkaisun kokonaan tai osittain taikka sopi asian, 46 tapauksessa (12,4 prosenttia) lisätutkimukset eivät olleet perusteltuja ja 27 tapauksessa (7,3 prosenttia) havaittiin hallinnollinen epäkohta;

L.  toteaa, että oikeusasiamiehen vuonna 2023 päättämien tutkimusten kolme yleisintä aihetta olivat avoimuus ja vastuuvelvollisuus (esimerkiksi tietojen ja asiakirjojen saatavuus) (34,2 prosenttia), palvelukulttuuri (21,5 prosenttia) ja palvelukseenotto (15,3 prosenttia); toteaa, että muita aiheita olivat henkilöstöasioiden hyvä hallinnointi, harkintavallan asianmukainen käyttö (myös rikkomusmenettelyissä), rikkomusmenettelyjen asianmukainen hallinnointi, perusoikeuksien kunnioittaminen, prosessuaalisten oikeuksien kunnioittaminen, avustukset, hankinnat, sopimukset, etiikka, yleisön osallistuminen EU:n päätöksentekoon ja moitteeton varainhoito;

M.  toteaa, että oikeusasiamies teki vuonna 2023 myös laajempia EU:n toimielinten järjestelmällisiä ongelmia koskevia strategisia tutkimuksia ja aloitteita, joiden aiheina olivat asiakirjojen saaminen tutustuttavaksi, perusoikeudet, eettiset kysymykset, vastuuvelvollisuus päätöksenteossa ja EU:n virkamiesten palvelukseenotto;

N.  toteaa, että EU:n kansalaisilla on laajat oikeudet tutustua EU:n hallinnon hallussa oleviin asiakirjoihin; toteaa, että oikeusasiamies käynnisti oma-aloitteisen tutkimuksen, jossa komissiota pyydettiin kiireesti ratkaisemaan järjestelmälliset viivästykset asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä sen varmistamiseksi, että komissio noudattaa asiakirjoihin tutustumista koskevassa EU:n asetuksessa (asetus (EY) N:o 1049/2001(2)) asetettuja määräaikoja; toteaa, että tutkimuksessa kävi ilmi, että kun yksityishenkilöt hakevat asiakirjoihin tutustumista koskevan päätöksen uudelleentarkastelua eli esittävät uudistetun hakemuksen, komissio lipsuu säädetyistä määräajoista 85 prosentissa tapauksista ja suurimmassa osassa tapauksista vastauksen saamiseen menee yli 60 päivää; ottaa huomioon, että saadut tiedot eivät näiden viivästysten vuoksi useinkaan ole enää hyödyllisiä pyynnön esittäjille, minkä vuoksi he eivät voi vaikuttaa päätöksentekoprosessiin, kun siihen on mahdollisuus;

O.  toteaa, että oikeusasiamies julkaisi vuonna 2023 erityiskertomuksen sen jälkeen, kun hän oli tehnyt strategisen tutkimuksen ajasta, jonka komissio käyttää asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyyn; toteaa, että oikeusasiamiehen toimisto toimitti tämän kertomuksen Euroopan parlamentille saadakseen tältä tukea komission taivuttamisessa toimimaan oikeusasiamiehen suositusten mukaisesti, koska hänen mielestään kansalaisilla on oikeus odottaa parempia käytäntöjä avoimelta, nykyaikaiselta ja palveluhenkiseltä EU:n hallinnolta;

P.  toteaa, että erityiskertomuksesta keskusteltiin parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa ja että se johti 14. maaliskuuta 2024 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan ”Euroopan komission käyttämästä ajasta asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyyn”(3), jossa parlamentti ilmaisi suuren huolensa siitä, että pyydettyjen asiakirjojen tutustuttavaksi saamisessa komissiolta on huomattavia viiveitä, ja pyysi komissiota korjaamaan nämä järjestelmälliset ja merkittävät viivästykset; ottaa huomioon, että parlamentti huomautti harkitsevansa kaikkien käytettävissä olevien parlamentaaristen välineiden käyttämistä asian ratkaisemiseksi; ottaa huomioon, että päätöslauselmassa viitattiin myös covid‑19‑rokotteiden hankintaa koskeviin neuvotteluihin ja kehotettiin komissiota julkaisemaan tiedot asianmukaisesti sekä lisäämään ennakoivaa avoimuutta, kohdentamaan enemmän henkilöresursseja uudistettujen pyyntöjen käsittelyyn ja omaksumaan avoimemman ja rakentavamman asenteen pyynnön esittäjiä kohtaan;

Q.  toteaa, että oikeusasiamies korosti, että parlamentin uusien eettisten sääntöjen täytäntöönpanoa on valvottava asianmukaisesti;

R.   toteaa, että oikeusasiamies tunnusti parlamentin edistyneen huomattavasti eettisten sääntöjen vahvistamisessa Qatargaten jälkeen mutta ilmaisi huolensa niiden täytäntöönpanosta ja valvonnasta; ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti erillisen tutkimuksen komission henkilöstön virkamatkakuluista, joita kolmannet osapuolet ovat maksaneet vuodesta 2021 alkaen;

S.  toteaa, että avoimuus on olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa ja tärkeä väline korruption torjunnassa; toteaa, että EU:n kansalaisilla on oikeus mahdollisimman suureen avoimuuteen ja että mahdollisimman laaja oikeus tutustua julkisiin asiakirjoihin on olennaisen tärkeää vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi;

T.  toteaa, että oikeusasiamiehen toimisto lisäsi vuonna 2023 yleistä tietoisuutta oikeusasiamiehen roolista EU:n hallinnon tiukkojen työnormien ylläpitämisessä sekä kansalaisten oikeuksien ja perusvapauksien suojelussa;

1.  hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen esittelemän vuosikertomuksen 2023 ja kehuu sen erinomaista esitystapaa, jolla tuodaan esille tärkeimmät faktat ja numerotiedot oikeusasiamiehen toimista vuonna 2023;

2.  onnittelee Emily O’Reillyä loistavasta työstään ja jatkuvista ponnisteluistaan demokratian tukemiseksi parantamalla EU:n toimielinten, elinten ja laitosten vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta sekä sen varmistamiseksi, että EU:n hallinto vastaa kansalaisten huolenaiheisiin;

3.  arvostaa Euroopan oikeusasiamiehen rakentavaa yhteistyötä Euroopan parlamentin, erityisesti sen vetoomusvaliokunnan, ja muiden EU:n toimielinten kanssa;

4.  suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen julkaisemaan EU:n asiakirjojen saatavuutta koskevaan oppaaseen, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietoisuutta oikeudesta tutustua asiakirjoihin ja antaa heille mahdollisuus valvoa EU:n päätöksentekoa; pitää olennaisen tärkeänä tarjota jatkossakin kansalaisille tarkoituksenmukaista tietoa oikeusasiamiehen roolista ja toiminnan laajuudesta sekä sen vaikutuksesta EU:n toimielinten kehitykseen;

5.  suhtautuu myönteisesti suosituksiin, jotka perustuvat oikeusasiamiehen oma-aloitteiseen tutkimukseen ajasta, jonka komissio käyttää asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyyn; kehottaa komissiota parantamaan tapaa, jolla se käsittelee tällaiset pyynnöt, ratkaisemaan kiireellisesti järjestelmälliset viivästyksensä ja noudattamaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä määräaikoja; yhtyy oikeusasiamiehen näkemykseen, että pyydetyt asiakirjat ja tiedot ovat usein aikasidonnaisia ja voivat menettää merkityksensä pyynnön esittäjälle, jos viivästyksiä ilmenee; katsoo, että komission on julkaistava ennakoivasti asiakirjoja ja tilastoja siitä, miten se käsittelee asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä, koska tällaiset tiedot ovat keskeisiä, jotta voidaan lisätä avoimuutta tässä asiassa ja komission vastuuvelvollisuutta kansalaisia kohtaan; korostaa, että monissa oikeusasiamiehen tutkimuksissa on keskitytty päätöksentekoprosessin avoimuuteen erityisesti edunvalvonnan osalta;

6.   korostaa, että yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin on EU:n kansalaisten perusoikeus ja EU:n demokratian kulmakivi; muistuttaa, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 hyväksymisen jälkeen tapahtunut tekninen ja yhteiskunnallinen kehitys edellyttää sen mukauttamista uuteen digitaaliseen ympäristöön; tunnustaa tarpeen tarkistaa mainittua asetusta ja kehottaa neuvostoa aloittamaan rakentavat neuvottelut parlamentin ja komission kanssa asetuksen muuttamisesta, jotta nämä kolme keskeistä EU:n toimielintä voisivat olla avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden roolimalleja koko EU:lle; on vahvasti sitä mieltä, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamista koskevien neuvottelujen olisi pohjauduttava parlamentin jo vahvistamaan kantaan ja että asetuksen soveltamisala olisi ulotettava koskemaan kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia, mikä lisäisi vastuuvelvollisuutta päätöksentekoprosessista; muistuttaa tähän liittyen parlamentin kannasta, jonka mukaan ”asiakirjalla” tarkoitetaan mitä tahansa tietosisältöä (paperille tulostettua tai sähköisessä muodossa tallennettua tekstiä taikka ääni- tai kuvatallennetta tai audiovisuaalista tallennetta), joka koskee unionin toimielimen, elimen tai laitoksen vastuualueeseen kuuluvaa kysymystä(4); korostaa, että on olennaisen tärkeää, että toimielimet ovat avoimia suhteissaan kansalaisiin, kuten myös oikeusasiamies totesi kolmikantakokousten avoimuutta koskevassa tutkimuksessaan(5), jossa oikeusasiamies ilmaisi ymmärtävänsä toimielinten välisten neuvottelujen EU:n järjestelmän erityiset haasteet ja arkaluonteiset seikat mutta kehotti toimielimiä pyrkimään ratkaisemaan tällaiset haasteet, jotta kansalaiset voivat tehokkaasti käyttää demokraattisia oikeuksiaan;

7.  panee merkille oikeusasiamiehen Euroopan parlamentille antaman erityiskertomuksen(6), joka koskee aikaa, jonka komissio käyttää asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyyn, tukee sen päätelmiä ja on huolissaan oikeusasiamiehen arviosta, jonka mukaan nämä järjestelmälliset ja merkittävät viivästykset asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä komissiossa johtavat hallinnollisiin epäkohtiin; korostaa, että komission on erittäin tärkeää osoittaa enemmän resursseja asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisten uudistettujen hakemusten käsittelyyn, ja painottaa tarvetta lisätä ennakoivaa avoimuutta ja omaksua rakentavampi asenne pyynnön esittäjiä kohtaan; kehottaa komissiota korjaamaan tämän tilanteen ensi tilassa uudistamalla asiakirjojen julkista saatavuutta koskevaa hallintoaan; muistuttaa komissiota parlamentin oikeudesta nostaa komissiota vastaan kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa (EUT) ja odottaa uuden komission jäsenten kollegion sitoutuvan selkeästi ja yksiselitteisesti tilanteen korjaamiseen;

8.  panee merkille oikeusasiamiehen tutkimuksen, jossa tarkasteltiin sitä, missä määrin Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio soveltavat EU:n lainsäädäntöä ja EUT:n ratkaisuja lainsäädäntöasiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen osalta, ja jossa oikeusasiamies korosti tarvetta varmistaa lainsäädäntöasiakirjojen saaminen nopeasti tutustuttavaksi sekä helpottaa EU:n kansalaisten osallistumista EU:n lainsäädäntöprosessiin; toteaa, että kaikkien toimielinten on tärkeää käsitellä asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt ripeästi, jos halutaan lisätä luottamusta EU:n lainsäädäntöprosessiin, joka perustuu avoimuutta ja yleisön tiedonsaantia koskeviin pääperiaatteisiin, kuten EUT:n oikeuskäytännössä vahvistetaan; muistuttaa, että EUT:n oikeuskäytännön mukaan EU:n toimielimet voivat evätä oikeuden tutustua lainsäädäntöasiakirjoihin vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja niiden on perusteltava päätöksensä tapaukseen liittyvillä konkreettisilla tosiseikoilla;

9.   panee merkille oikeusasiamiehen aikomuksen tutkia laajemmin, miten komissio tulkitsee ympäristötietojen ja ympäristöön joutuviin päästöihin liittyvien tietojen laajuutta; on erityisen huolissaan siitä, että oikeusasiamies totesi hallinnolliseksi epäkohdaksi sen, että komissio kieltäytyi antamasta tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka koskivat EU:n päästökauppajärjestelmässä ilmoitettuja keramiikkateollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä; pitää valitettavana, että komissio ei hyväksynyt oikeusasiamiehen esittämää ratkaisua, ei varmistanut vaadittua avoimuutta eikä soveltanut kaikilta osin 6. syyskuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1367/2006 tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin(7) ja Århusin yleissopimusta; kehottaa komissiota takaamaan ympäristötietojen julkisen saatavuuden EU:n lainsäädännön ja asiaa koskevan EUT:n oikeuskäytännön mukaisesti ja edistämään yleisön osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; on huolissaan siitä, että komissio kieltäytyy muidenkin teollisuuslaitosten kuin vain keramiikkateollisuuden kohdalla antamasta tutustuttavaksi kaikkia pyydettyjä asiakirjoja, jotka koskevat EU:n päästökauppajärjestelmässä raportoituja kasvihuonekaasupäästöjä, ja kehottaa oikeusasiamiestä lisäämään edelleen tietoisuutta tutkimusten tuloksista avoimuuden lisäämiseksi; muistuttaa, että huomattava määrä Euroopan parlamentille esitettyjä vetoomuksia koskee sitä, ettei ympäristötietoja voi saada lainkaan tai että niitä saa vain rajoitetusti tutustuttavaksi;

10.  kehottaa neuvostoa luovuttamaan täydellisenä tutustuttavaksi oikeudellisen lausunnon, joka koskee riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa 19. lokakuuta 2022 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2022/2041(8), kuten oikeusasiamies on suositellut löydettyään näyttöä hallinnollisesta epäkohdasta tässä asiassa;

11.   tukee oikeusasiamiestä hänen pyrkimyksissään selventää edelleen sitä, mikä katsotaan EU:n asiakirjaksi, ja korostaa, että EU:n toimielinten olisi noudatettava oikeusasiamiehen suosituksia ja mukautettava hallinnollisia käytäntöjään ottaakseen huomioon kehittyvät viestintäkeinot; korostaa, että kansalaisten oikeutta tutustua tietoihin sovelletaan kirjallisiin fyysisiin ja sähköisiin asiakirjoihin sekä ääni- ja kuvatallenteisiin, jotka liittyvät EU:n toimielinten politiikkoihin, toimintaan ja päätöksiin, ja muistuttaa, että työhön liittyviä tekstiviestejä ja pikaviestejä pidetään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla ”asiakirjoina”; pitää valitettavina tapauksia, joissa komissio ei antanut tutustuttavaksi sähköpostiviestin tai tekstiviestin muodossa olleita asiakirjoja, esimerkiksi kun oli kyse luonnoksista EU:n maaperä-, metsä- ja sopeutumisstrategioiksi tai covid-19-rokotteiden hankintaan liittyvästä komission puheenjohtajan ja erään lääkeyhtiön toimitusjohtajan välisestä viestinvaihdosta;

12.  arvostaa oikeusasiamiehen sitoutumista perusoikeuksien vaalimiseen muuttoliikkeeseen liittyvissä toimissa; panee merkille, että oikeusasiamies pyysi komissiolta lisäselvityksiä siitä, miten se aikoo taata ihmisoikeuksien kunnioittamisen EU:n ja Tunisian välisen yhteisymmärryspöytäkirjan yhteydessä, osana pyrkimystään varmistaa, että EU noudattaa ihmisoikeusvelvoitteitaan; korostaa, että kaikilla EU:n toimielimillä, elimillä ja laitoksilla on velvollisuus kunnioittaa perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia;

13.  panee merkille komission päätöksen, jonka se teki asiaa koskevan oikeusasiamiehen oma-aloitteisen tutkimuksen johdosta, laatia yhdessä kansallisten ja paikallisten viranomaisten kanssa perusoikeusvaikutusten arviointi EU:n rahoittamista muuttoliikkeen hallinnassa käytettävistä tiloista;

14.   pitää myönteisinä tutkimuksia, jotka oikeusasiamies on tehnyt parlamentin Qatargate‑skandaalin jälkeen; tukee voimakkaasti oikeusasiamiehen päätelmiä, että EU:n toimielinten on noudatettava ja vahvistettava EU:n eettisiä ja korruption vastaisia sääntöjä ja että uudistusten täytäntöönpanoa parlamentissa tällä alalla on seurattava ja valvottava asianmukaisesti kaikilla tasoilla; korostaa, että parlamentin ja komission on aina kiinnitettävä erityistä huomiota suoriin ja epäsuoriin edunvalvontatoimiin sellaisten puutteiden ja heikkouksien tunnistamiseksi, jotka voivat vaarantaa avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden ja lisätä mahdollisten eturistiriitojen riskiä; panee tyytyväisenä merkille, että nykyisten nuhteettomuutta ja avoimuutta koskevien Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen suhteen on edistytty merkittävästi, ja kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan tarvittaessa niiden täytäntöönpanoprosessin seurantaa; korostaa, että eettisiä sääntöjä on noudatettava tiukasti, jotta voidaan vahvistaa kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin;

15.  korostaa, että avoimuudella, hyvällä hallinnolla ja toimielinjärjestelmän osien keskinäisellä valvonnalla on keskeinen rooli EU:n toimielinten työssä;

16.  panee merkille oikeusasiamiehen tutkimukset eturistiriitojen riskeistä komissiossa, erityisesti Euroopan puolustusrahaston alalla, ja muun muassa sen, että komission ei tarvitse julkistaa niiden asiantuntijoiden nimiä, joita se kuulee puolustusrahastoon liittyvistä hankkeista; viittaa tässä yhteydessä oikeusasiamiehen ehdotukseen, jonka mukaan komission olisi ennakoivasti julkaistava sääntelyntarkastelulautakunnan jäsenten ilmoitukset sidonnaisuuksistaan ja tarvittaessa muutettava lautakuntaa koskevia asiaankuuluvia sääntöjä;

17.  pane merkille oikeusasiamiehen Euroopan investointipankille (EIP) esittämän kehotuksen parantaa sen eturistiriitasääntöjä ja vahvistaa sen eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnan valvontaroolia sen jälkeen, kun EIP:n varapuheenjohtaja siirtyi kansallisen kehityspankin toimitusjohtajan tehtäviin; kannustaa tässä yhteydessä oikeusasiamiestä keskittymään edelleen kaikkien EU:n toimielinten, laitosten ja elinten ylempien toimihenkilöiden karenssiaikoihin ja pyöröovi-ilmiöön liittyvään ongelmaan, jotta voidaan varmistaa avoimuuden ja julkisen vastuuvelvollisuuden mahdollisimman korkeat eettiset normit;

18.  suhtautuu myönteisesti komission julkisista hankinnoista antamiin sisäisiin ohjeisiinsa tekemiin muutoksiin, joille oikeusasiamies tutkimuksessaan antoi tutkimuksessaan myönteisen arvion ja jotka vahvistavat tarjouspyyntöihin mahdollisesti liittyvien ammatillisten eturistiriitojen käsittelyä komissiossa;

19.  kannustaa komissiota tehostamaan ponnistelujaan avoimuuden lisäämiseksi elpymis- ja palautumistukivälineen osalta ja kehottaa komissiota parantamaan elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyviin asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyä ja jatkamaan jäsenvaltioiden maksupyyntöjen alustavien arviointien julkaisemista;

20.  suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen päätökseen käynnistää oma-aloitteinen tutkimus, joka koskee vaarallisten kemikaalien riskinhallintaan liittyviä komission viivästyksiä ja jonka tarkoituksena on tutkia viivästyksiä rajoitusten käyttöönotossa tietyistä kemikaaleista aiheutuvien riskien vähentämiseksi ja kemikaalien merkitsemisessä luetteloon aineista, joiden käyttö edellyttää ennakkolupaa;

21.  on huolissaan siitä, että oikeusasiamies havaitsi useita avoimuusongelmia komission vuorovaikutuksessa tupakkateollisuuden kanssa; panee kuitenkin merkille, että komissio sitoutui arvioimaan edelleen osastojensa altistumista tupakkateollisuuden edunvalvontatoimille; muistuttaa komissiota siitä, että EU ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen ja että niillä on siksi tupakoinnin torjuntaa koskevia kansanterveyspolitiikkojaan laatiessaan ja toteuttaessaan velvollisuus ryhtyä toimiin näiden politiikkojen suojelemiseksi tupakkateollisuuden kaupallisilta ja muilta eduilta;

22.  muistuttaa, että EU:n toimielimillä on ehdoton velvollisuus hankkia palvelukseensa riippumattomia ja päteviä virkamiehiä, jotka on rekrytoitu avoimesti ja varmistaen kansallisuuksien ja kielten välinen maantieteellinen tasapaino; huomauttaa, että oikeusasiamies teki tutkimuksen siitä, miten unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO) suoritti esivalintatestejä osana menettelyä, jolla otettiin palvelukseen uutta henkilöstöä EU:n virkamieskuntaan, ja havaitsi kokonaan etäyhteyksien avulla toteutettavien testien järjestämiseen liittyviä ongelmia; kehottaa EPSOa parantamaan palvelukseenottomenettelyjään varmistamalla, että tekniset vaatimukset eivät aseta tiettyjä hakijoita epäedulliseen asemaan, ja antamaan hakijoille selkeitä tietoja; katsoo, että hakijoille olisi annettava halutessaan mahdollisuus osallistua näihin testeihin fyysisesti testikeskuksessa, kuten oli yleinen käytäntö ennen covid-19-pandemiaa;

23.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan oikeusasiamiehen toimisto jatkoi vuonna 2023 roolistaan ja työstään tiedottamista mahdollisimman laajalle yleisölle ja osallistui Euroopan nuorisotapahtumaan (EYE2023); pitää erityisen tärkeänä keskustelua, jonka oikeusasiamies järjesti EU:n hallinnon nuhteettomuusmääräysten noudattamisesta ja johon osallistuivat komissio ja parlamentti;

24.  pitää myönteisinä tutkimuksia, joita oikeusasiamies on tehnyt vammaisten henkilöiden tekemien kantelujen perusteella, ja kannustaa häntä jatkamaan työtään YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisen EU:n kehyksen aktiivisena toimijana; arvostaa sitä, että oikeusasiamies on sitoutunut seuraamaan YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n hallinnossa, ja kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä kiinnittämään erityisen paljon huomiota oikeusasiamiehen suosituksiin, jotka hän on antanut vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyvien tutkimustensa yhteydessä; pitää arvossa myös oikeusasiamiehen puheenjohtajuutta vuonna 2023 YK:n vammaisyleissopimusta koskevassa EU:n kehyksessä ja hänen jatkuvaa työtään kyseisen kehyksen jäsenenä;

25.  korostaa, että EU:n esteettömyyssäädös(9) hyväksyttiin 17. huhtikuuta 2019 ja että siinä asetettu määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 28. kesäkuuta 2022; korostaa, että esteettömyyssäädöksen päätarkoituksena oli helpottaa ainakin 87 miljoonan vammaisen henkilön elämää ja mahdollisuuksia käyttää muun muassa julkista liikennettä, pankkipalveluja, tietokoneita, televisioita, sähkökirjoja ja verkkokauppoja; pitää erittäin valitettavana, että kaikki jäsenvaltiot eivät edelleenkään ole huolehtineet sen täysimääräisestä ja johdonmukaisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä vaan pitkittävät tätä edelleen, mikä käy ilmi myös komission kaikkia näitä jäsenvaltioita vastaan käynnistämistä rikkomusmenettelyistä; kehottaa oikeusasiamiestä ottamaan esille tämän erittäin vakavan EU:n lainsäädännön rikkomisen, joka heikentää vakavasti vammaisten henkilöiden oikeuksia, osana YK:n vammaisyleissopimusta koskevassa EU:n kehyksessä toteutettavia yleisiä toimia, jotta se voidaan auttaa ratkaisemaan ensisijaisena asiana;

26.  suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen tutkimukseen siitä, miten komissio soveltaa EU:n henkilöstösääntöihin sisältyvää sääntöä lapsilisän kaksinkertaistamisesta, kun on kyseessä vammaisen lapsen hoito; suhtautuu myönteisesti komission asiassa tekemään aloitteeseen, että sovellettavia sääntöjä tarkistetaan koko EU:n hallinnon osalta, jotta voidaan varmistaa kaikkien tätä etuutta koskevien hakemusten yksittäinen aineellinen arviointi;

27.  korostaa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston (ENO) ja kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten kanssa ENO:n kautta järjestettyjen vuosittaisten kokousten merkitystä lisättäessä tietoisuutta siitä, mitä Euroopan oikeusasiamies voi tehdä EU:n kansalaisten hyväksi; kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan osallistumista kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon kansallisten oikeusasiamiesten kanssa ENO:n kautta; panee merkille, että ENO:n vuoden 2023 vuosikokouksessa keskityttiin ihmisoikeuksien suojeluun sekä tekoälyn käyttöön julkishallinnossa liittyviin hyötyihin ja mahdollisiin haittoihin; kannustaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita hyödyntämään paremmin Euroopan oikeusasiamiehen palveluja EU:n toimielinten valvontaa, avoimuuden takaamista ja EU:n lainsäädännön noudattamatta jättämistä koskevien tapausten käsittelyä varten; pitää myönteisenä, että Bosnia ja Hertsegovinan ihmisoikeusasiamies on liittynyt ENO:hon; kehottaa oikeusasiamiestä vahvistamaan yhteistyötä EU:n ehdokasmaiden kansallisten oikeusasiamiesten toimistojen kanssa, jotta voidaan parantaa kyseisten maiden viranomaisten valmiuksia omaksua EU:ssa noudatettavat hyvän hallinnon, lahjomattomuuden ja vastuuvelvollisuuden normit;

28.  kehottaa jatkamaan oikeusasiamiehen ja Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan välistä tiivistä yhteistyötä, sillä niiden yhteisenä pyrkimyksenä on tuoda EU:n toimielimet lähemmäs kansalaisia; arvostaa suuresti oikeusasiamiehen paneutumista kaikkiin kanteluihin ja niiden suhteen toteuttamia jatkotoimia, mukaan lukien hänen vastuualueeseensa kuulumattomien, EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevien kantelujen siirtäminen toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tai parlamentin vetoomusvaliokunnalle; kannustaa oikeusasiamiehen toimistoa jatkamaan tätä toimintatapaa, koska yhteistyö vetoomusvaliokunnan kanssa, oikea-aikainen tiedottaminen ja asiakirjojen saatavuus kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä voivat lisätä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan tosiasiallista osallistumista päätöksentekoprosessiin;

29.  iloitsee siitä, että vuonna 2023 noudattamisaste eli se prosenttiosuus kaikista oikeusasiamiehen tekemistä hallintokäytäntöjen korjaamis- tai muutosehdotuksista, jossa EU:n toimielimet vastasivat ehdotukseen myönteisesti, oli 81 prosenttia, mikä merkitsee parannusta edelliseen vuoteen verrattuna; on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että EU:n toimielinten, elinten ja laitosten on noudatettava kaikilta osin ja johdonmukaisesti oikeusasiamiehen ratkaisuja, suosituksia ja ehdotuksia;

30.  kiittää oikeusasiamiestä hänen jatkuvasta rakentavasta yhteistyösuhteestaan komissioon, joka on EU:n toimielimistä se, johon suurin osa oikeusasiamiehen tutkimuksista kohdistuu; toteaa, että tämä yhteistyösuhde auttaa komissiota tekemään hallinnollisista menettelyistään tehokkaampia ja avoimempia;

31.  arvostaa oikeusasiamiehen ja hänen toimistonsa jatkuvia pyrkimyksiä parantaa sisäisiä menettelyjään sen varmistamiseksi, että kantelun tekijöitä kohdellaan mahdollisimman hyvin ja että kantelut käsitellään mahdollisimman tehokkaasti; kannustaa oikeusasiamiestä parantamaan edelleen toimintansa näkyvyyttä ja pitää tervetulleina oikeusasiamiehen verkkokantelujärjestelmään tehtyjä parannuksia, jotka ovat tehneet siitä käyttäjäystävällisemmän; pitää hyvänä oikeusasiamiehen monikielistä verkkosivustoa, joka kuvastaa oikeusasiamiehen sitoumusta tarjota apua EU:n 24 virallisella kielellä; korostaa, että on tärkeää taata vammaisille henkilöille mahdollisuus käyttää kaikkia EU:n kansalaisilleen tarjoamia resursseja, erityisesti tarjoamalla järjestelmällisesti käännös- ja tulkkauspalveluja kaikilla virallisilla kielillä, viittomakieli mukaan lukien;

32.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EUVL L 253, 16.7.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1163/oj. (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30. toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi, EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj. (3) EUVL C, C/2024/6560, 12.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6560/oj. (4) Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. joulukuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (uudelleenlaadittu toisinto), 3 artikla: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-7-2011-0580_FI.pdf. (5) https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/fi/69206. (6) Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomus strategisesta tutkimuksesta, joka koski aikaa, jonka komissio käyttää asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyyn (OI/2/2022/OAM). (7) EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1367/oj. (8) EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2041/oj. (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17. huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2019/882/oj).