(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0797),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 137 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0469/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0173/2008),

1.   hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.   panee merkille ehdotukseen liitetyn komission lausuman;

3.   pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä N:o 1098/2008/EY.)

Komissio pitää erittäin tärkeänä, että laajaa osallistumista Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen liittyviin toimiin helpotetaan ja tuetaan kaikilla tasoilla, sillä se on käytännön keino varmistaa teemavuoden myönteiset ja kestävät vaikutukset.

Euroopan teemavuotta koskevan päätöksen mukaisesti komissio laatii yleiset suuntaviivat strategisessa puiteasiakirjassa, jossa määritellään keskeiset teemavuoden toimien toteuttamiseen liittyvät painopisteet, mukaan luettuina kansallisiin elimiin ja toimiin osallistumista koskevat vähimmäistasot (ks. päätöksen liitteen II osan 2 kohta).

Strateginen puiteasiakirja osoitetaan kansallisille täytäntöönpanoelimille, jotka vastaavat Euroopan teemavuoden kansallisten ohjelmien määrittelystä ja valitsevat ne toimet, joille haetaan yhteisön rahoitusta, sekä muille asianomaisille toimijoille.

Samassa yhteydessä komissio korostaa, että kaikille kansalaisjärjestöille, pienet ja keskikokoiset järjestöt mukaan lukien, on tärkeää taata mahdollisuus osallistua toimiin. Varmistaakseen mahdollisimman laajan osallistumisen, kansalliset täytäntöönpanoelimet voivat päättää, etteivät ne hae yhteisrahoitusta vaan vastaavat tiettyjen toimien rahoituksesta kokonaan itse.