Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. helmikuuta 2013 Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 22. istunnosta (2013/2533(RSP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n ihmisoikeusyleissopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat,
– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 60/251 ihmisoikeusneuvoston perustamisesta,
– ottaa huomioon 8. syyskuuta 2000 annetun YK:n vuosituhatjulistuksen ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat siitä,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja EU:n perusoikeuskirjan,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman sellaisina kuin ne hyväksyttiin 25. kesäkuuta 2012 ulkoasiainneuvoston 3179. kokouksessa,
– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 antamansa suosituksen neuvostolle ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erityisedustajasta(1),
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa YK:n ihmisoikeusneuvostosta (UNHRC) sekä parlamentin ensisijaiset tavoitteet tässä yhteydessä; ottaa huomioon erityisesti 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman parlamentin kannasta YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoa varten(2),
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istuntoon osallistuneen parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan kertomuksen valtuuskunnan matkasta ja YK:n yleiskokouksen 67. istuntoon osallistuneen parlamentin ulkoasiainvaliokunnasta, ihmisoikeuksien alivaliokunnasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnasta koostuneen yhteisen valtuuskunnan vastaavan kertomuksen,
– ottaa huomioon kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuskysymyksistä,
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ihmisoikeusstrategian tarkistamisesta(3),
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(4),
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan sekä 18, 21, 27 ja 47 artiklan,
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston tulevat istunnot vuonna 2013, erityisesti 25. helmikuuta – 22. maaliskuuta 2013 pidettävän 22. sääntömääräisen istunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,
A. katsoo, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja suojelu ovat osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä(5);
B. katsoo, että EU:n ihmisoikeusstrategian viimeaikaisten tarkistusten onnistuneen täytäntöönpanon pitäisi lisätä EU:n uskottavuutta YK:n ihmisoikeusneuvostossa, sillä se parantaa unionin sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta;
C. katsoo, että parhaisiin mahdollisiin tuloksiin pääsemiseksi unionin olisi pyrittävä vastustamaan ihmisoikeusloukkauksia yhtenä yhtenäisenä rintamana; katsoo, että tässä yhteydessä unionin olisi lujitettava edelleen yhteistyötä ja tehostettava jäsenvaltioiden välisiä organisatorisia järjestelyjä ja koordinointia;
D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman, joilla pyritään parantamaan EU:n tällä alalla toteuttamien toimien tehokkuutta, näkyvyyttä ja johdonmukaisuutta;
E. panee merkille, että 25. heinäkuuta 2012 nimitettiin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa toimiva ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja, jonka tehtävänä on lisätä unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä auttaa strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa;
F. ottaa huomioon, että parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta matkustaa Geneveen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoon samoin kuin aikaisempina vuosina YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoihin;
1. panee merkille käynnissä olevan prosessin, joka koskee EU:n ensisijaisten tavoitteiden vahvistamista YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istuntoa varten; panee tyytyväisenä merkille, että Syyrian, Burman/Myanmarin, Korean demokraattisen kansantasavallan ja Malin tilanne on saanut EU:n päähuomion ja että EU tukee Iranin ihmisoikeustilannetta tarkastelevan erityisraportoijan toimeksiannon jatkamista; kannattaa myös sitä, että keskitytään teemakohtaisiin kysymyksiin, kuten ajatuksen-, uskonnon- ja uskonvapauteen, kuolemanrangaistuksen poistamiseen, lapsen oikeuksiin, liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteisiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä homo- ja biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten oikeuksiin;
2. panee tyytyväisenä merkille, että sääntömääräisen 22. istunnon asialistalla on muun muassa paneelikeskusteluja ihmisoikeuksien valtavirtaistamisesta, rahoitus- ja talouskriisin sekä korruption kielteisistä vaikutuksista ihmisoikeuksien toteutumiseen, Wienin julistuksen ja toimintaohjelman 20. vuosipäivän juhlatilaisuus, vuorovaikutteisia keskusteluja esimerkiksi vammaisten oikeuksista sekä laajoja kokouksia, joissa käsitellään erilaisia kysymyksiä, kuten lapsen oikeutta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti näihin keskusteluihin ja ilmoittamaan selvästi, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisistaan riippuvia;
3. panee tyytyväisenä merkille raportit, jotka erityisraportoijien on määrä esitellä muun muassa ihmisoikeustilanteista Iranissa, Burmassa/Myanmarissa ja vuonna 1967 miehitetyillä palestiinalaisalueilla, sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kirjallisen raportin Malin ja erityisesti maan pohjoisosan ihmisoikeustilanteesta sekä asuinoloista osana oikeutta riittävään elintasoon ja oikeudesta syrjimättömyyteen tässä yhteydessä, ajatuksen-, uskonnon- ja uskonvapaudesta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisestä ja suojelusta terrorismia torjuttaessa;
YK:n ihmisoikeusneuvoston työskentely
4. panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston 18 uutta jäsentä valittiin syyskuussa 2012 ja että uudet jäsenet eli Argentiina, Brasilia, Norsunluurannikko, Viro, Etiopia, Gabon, Saksa, Irlanti, Japani, Kazakstan, Kenia, Montenegro, Pakistan, Etelä-Korea, Sierra Leone, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat ja Venezuela ottivat tehtävänsä vastaan 1. tammikuuta 2013; toteaa, että ihmisoikeusneuvostossa on nyt yhdeksän EU:n jäsenvaltiota;
5. panee merkille, että YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin puolalainen Remigiusz A. Henczel ja neljäksi varapuheenjohtajaksi vuonna 2013 šeikki Ahmed Ould Zahaf (Mauritania), Iruthisham Adam (Malediivit), Luis Gallegos Chiriboga (Ecuador) ja Alexandre Fasel (Sveitsi);
6. korostaa, että ihmisoikeusneuvoston vaalien olisi perustuttava kilpailuun, ja vastustaa sitä, että alueelliset ryhmät sopivat vaaleista etukäteen; korostaa, että ihmisoikeusneuvoston jäsenyysvaatimuksena olisi oltava sitoutuminen ihmisoikeuksien toteuttamiseen ja siinä saavutetut tulokset; korostaa, että ihmisoikeusneuvoston jäsenten on taattava ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevat tiukimmat vaatimukset; muistuttaa, että erotettujen jäsenmaiden uudelleen hyväksymisen yhteydessä on tärkeää soveltaa lujia ja avoimia kriteerejä;
7. pitää valitettavana, että äskettäin ihmisoikeusneuvoston jäseneksi valitun Kazakstanin viranomaiset ovat toistaiseksi evänneet kansainvälisen riippumattoman tutkinnan Zhanaozenin alueen tapahtumista YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja Euroopan parlamentin kehotuksista huolimatta;
8. on edelleen huolissaan niin sanotusta blokkipolitiikasta ja siitä, miten se vaikuttaa ihmisoikeusneuvoston uskottavuuteen ja sen työskentelyn tehokkuuteen;
9. suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n yleiskokous nimitti Navanethem Pillayn YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi toiselle kaudelle; tukee voimakkaasti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa sekä sen riippumattomuutta ja koskemattomuutta;
10. antaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle kiitosta hänen työstään yleissopimuksen mukaisen elimen vahvistamiseksi ja panee tyytyväisenä merkille ihmisoikeusvaltuutetun tästä aiheesta 22. kesäkuuta 2012 julkaiseman raportin; vahvistaa sopimuselinten monenvälisen luonteen ja korostaa, että kansalaisyhteiskunta on otettava jatkuvasti mukaan näihin prosesseihin; korostaa niin ikään, että sopimuselinten riippumattomuus ja tehokkuus on säilytettävä ja niitä on lisättävä; korostaa, että sopimuselimille on varmistettava riittävä rahoitus, jotta ne voivat selviytyä lisääntyvästä työmäärästään; kehottaa EU:ta ottamaan johtavan aseman sopimuselinjärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamisessa, mihin kuuluu myös riittävä rahoitus;
Arabikevään maat
11. tuomitsee jyrkästi Syyrian väestöön kohdistuvan Assadin hallinnon lisääntyneen ja summittaisen väkivallan käytön, myös raskaan tykistön käytön ja asuinalueiden pommittamisen kranaateilla, mielivaltaiset teloitukset ja tahdonvastaiset katoamiset; tuomitsee yksiselitteisesti jatkuvat järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, joihin hallinto syyllistyy ja jotka saattavat merkitä rikoksia ihmisyyttä vastaan; ilmaisee syvän huolensa siviiliväestön aseman jatkuvasta huonontumisesta; tuomitsee myös ihmisoikeusloukkaukset, joihin oppositioryhmät ja -joukot ovat syyllistyneet; kehottaa kaikkia aseellisia toimijoita lopettamaan välittömästi väkivallan Syyriassa; muistuttaa Assadin hallinnolle antamastaan kehotuksesta luopua välittömästi vallasta ja käynnistää rauhanomainen prosessi kohti poliittista siirtymäkautta; kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia varmistamaan kansainväliselle humanitaariselle avulle täysimääräisen ja turvallisen pääsyn rajan ylitse;
12. on huolissaan Syyrian kriisin vaikutuksista alueen turvallisuuteen ja vakauteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita avustamaan alueen valtioita niiden pyrkimyksissä toimittaa humanitaarista apua Syyriasta tuleville pakolaisille;
13. pitää myönteisenä sitä jatkuvaa huomiota, jota YK:n ihmisoikeusneuvosto osoittaa Syyrian äärimmäisen vakavalle ihmisoikeustilanteelle ja humanitaariselle tilanteelle, kuten ilmenee ihmisoikeusneuvoston 19., 20. ja 21. istunnossa sekä sen 1. kesäkuuta 2012 pidetyssä Syyriaa käsitelleessä erityistunnossa hyväksytyistä, maan tilannetta koskevista päätöslauselmista; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Syyrian tilannetta käsitellään kaikkein ensisijaisimpana YK:ssa ja erityisesti ihmisoikeusneuvostossa; muistuttaa vastuuvelvollisuuden varmistamisen merkityksestä, kun kyseessä ovat konfliktin aikana tehdyt kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset;
14. esittää varauksettoman tukensa Syyriaa käsittelevälle riippumattomalle tutkintakomissiolle ja sille, että YK:n ihmisoikeusneuvosto jatkaa sen toimeksiantoa; korostaa, että on tärkeää hyväksyä digitaalista todistusaineistoa rikoksista, väkivaltaisuuksista ja ihmisoikeusrikkomuksista; on tyytyväinen Carla del Ponten ja Vitit Muntarbhornin nimittämiseen uusiksi jäseniksi sekä Paolo Pinheiron nimittämiseen Syyrian erityisraportoijaksi ja toteaa, että hän aloittaa työnsä, kun tutkintakomission toimeksianto päättyy; suhtautuu myönteisesti komission kertomukseen, jossa paljastetaan Syyriassa tehtyjä julmuuksia;
15. pitää valitettavana, että vielä ei ole päästy sopimukseen Syyrian tilannetta koskevasta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta, ja katsoo erityisesti, että tämä estää tehokkaan painostuksen maassa vallitsevan väkivallan lopettamiseksi; kehottaa turvallisuusneuvoston jäseniä muistamaan velvollisuutensa Syyrian kansaa kohtaan; antaa kiitosta korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja EU:n jäsenvaltioiden diplomaattisille pyrkimyksille saada Kiina ja Venäjä mukaan ratkaisemaan tätä asiaa; kehottaa niitä jatkamaan näitä pyrkimyksiä; muistuttaa myös kaikkia YK:n jäsenvaltioita YK:n yleiskokouksessa hyväksytystä suojeluvastuun periaatteesta; kehottaa kaikkia valtioita toimimaan siten, että YK:n turvallisuusneuvosto saattaa Syyrian tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi, ja pitää myönteisenä tätä koskevaa Sveitsin johtamaa aloitetta niiden 58 maan puolesta, joista 26 on EU:n jäsenvaltioita; kehottaa lisäksi EU:n korkeaa edustajaa ryhtymään henkilökohtaisesti toimiin laajan ja kattavan kansainvälisen koalition rakentamiseksi tukemaan tämän asian vireillepanoa;
16. on tyytyväinen Libyaa käsittelevän riippumattoman tutkintakomission kirjalliseen loppuraporttiin, joka esitettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnon aikana ja jossa korostettiin maassa tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa ilmaisemaan huolestumisensa jatkuvista loukkauksista ja seuraamaan edelleen tilannetta sekä pyytämään ihmisoikeusvaltuutettua raportoimaan Libyan ihmisoikeustilanteesta;
17. kehottaa Yhdistyneitä arabiemiirikuntia vastavalittuna ihmisoikeusneuvoston jäsenenä ja yhtenä niistä 14 valtiosta, joiden ihmisoikeustilastot yleisen määräaikaisarvioinnin työryhmän istunto tarkastaa, lopettamaan meneillään olevat iskut rauhanomaisia ihmisoikeuksien puolustajia ja poliittisia aktivisteja vastaan ja kunnioittamaan antamiaan sitoumuksia noudattaa ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevia tiukimpia vaatimuksia;
18. on huolestunut ihmisoikeuksien puolustajien ja poliittisen opposition aktivistien tilanteesta Bahrainissa; kehottaa EU:n jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyy 22. istunnossaan Bahrainin ihmisoikeustilanteesta päätöslauselman, johon sisältyisi sellaisen kansainvälisen mekanismin luominen, jolla seurattaisiin Bahrainia käsittelevän riippumattoman tutkintakomission suositusten täytäntöönpanoa, mukaan luettuina ihmisoikeuksien puolustajia koskevat suositukset,
19. suhtautuu myönteisesti ihmisoikeusneuvoston lokakuussa 2012 hyväksymään päätöslauselmaan, joka koskee teknistä apua ja valmiuksien kehittämistä ihmisoikeusalalla Jemenissä sekä ihmisoikeusvaltuutetun toimiston alueellisen toimiston perustamista Jemeniin; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa seuraamaan maan tilannetta edelleen;
20. on syvästi huolissaan Egyptin poliittisesta epävakaudesta ja väkivaltaisuuksista; tukee täysimääräisesti siirtymistä oikeusvaltioon ja perustuslain mukaiseen järjestelmään perustuvaan demokraattiseen yhteiskuntaan, jossa kunnioitetaan täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, erityisesti ilmaisunvapautta, sekä naisten oikeuksia ja vähemmistöjä; kehottaa Egyptin viranomaisia käynnistämään avoimen tutkinnan turvallisuusjoukkojen ja poliisin mielenosoittajiin kohdistamasta väkivallasta ja varmistamaan, että ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen; muistuttaa EU:n vastustavan kuolemanrangaistusta ja kehottaa tässä yhteydessä keskeyttämään kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon Egyptissä myös niiden 21 henkilön tapauksessa, jotka tuomittiin hiljattain kuolemaan viime vuoden Port Saidin jalkapallostadionin mellakoista;
21. on huolissaan ihmisoikeuksien jatkuvasta loukkaamisesta Länsi-Saharassa; vaatii suojelemaan Länsi-Saharan kansan perusoikeuksia, etenkin yhdistymisvapautta, ilmaisunvapautta ja kokoontumisvapautta; vaatii vapauttamaan kaikki länsisaharalaiset poliittiset vangit; panee tyytyväisenä merkille Sahelin erityisedustajan nimittämisen ja korostaa, että Länsi-Saharan ihmisoikeustilannetta on seurattava kansainvälisesti; tukee konfliktin ratkaisemista oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla, joka perustuisi Länsi-Saharan kansan itsemääräämisoikeuteen asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien mukaisesti;
Muut asiat
22. pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöstä nimittää Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevä erityisraportoija ja panee merkille, että nämä toimivaltuudet perustavaa päätöslauselmaa on tuettu yli alueiden rajojen, mikä osoittaa, että kaikkialla maailmassa valtiot pitävät Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta äärimmäisen vakavana;
23. on tyytyväinen siihen, että Norsunluurannikkoa, Haitia ja Somaliaa käsittelevien riippumattomien asiantuntijoiden toimeksiantoja on jatkettu; kehottaa näiden maiden viranomaisia tekemään täysipainoista yhteistyötä toimeksisaajien kanssa;
24. kehottaa jatkamaan Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiantoa;
25. kehottaa jatkamaan vuodella Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiantoa; pitää myönteisenä sitä, että päätöslauselma Korean demokraattisesta tasavallasta hyväksyttiin yksimielisesti, mikä osoittaa, että toimeksiannolla on laaja tuki; kehottaa Korean demokraattisen tasavallan hallitusta tekemään täysipainoista yhteistyötä erityisraportoijan kanssa ja helpottamaan hänen vierailujaan maassa; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa ryhtymään toimiin ihmisoikeusvaltuutetun kehotuksesta ja perustamaan kansainvälisen tutkintakomission selvittämään niitä vakavia rikoksia, joita Korean demokraattisessa tasavallassa on tapahtunut vuosikymmenten ajan;
26. suhtautuu myönteisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston antamaan päätöslauselmaan Burmasta/Myanmarista ja kehottaa jatkamaan maan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisedustajan toimeksiantoa; panee merkille Burman hallituksen alkuvuodesta 2011 alkaen toteuttamat toimet kansalaisoikeuksien palauttamiseksi maahan; on kuitenkin hyvin huolestunut Kashinin osavaltiossa toteutettujen sotilasoperaatioiden runsaista siviiliuhreista sekä Rakhinen osavaltiossa puhjenneesta yhteisöjen välisestä väkivallasta ja sen aiheuttamista kuolonuhreista ja loukkaantumisista, omaisuuden tuhoutumisesta ja siitä, että paikallinen väestö on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan; katsoo, että tilanteen perimmäinen syy on se, että rohingya- ja kashin-väestöä kohtaan on pitkään harjoitettu syrjivää politiikkaa; korostaa, että tarvitaan tehokkaampia toimia ongelman perimmäisen syyn poistamiseksi; kehottaa Myanmarin hallitusta toteuttamaan nopeammin lupauksensa perustaa Myanmariin YK:n ihmisoikeusvaltuutetun alueellinen toimisto ja korostaa, että nykyisissä olosuhteissa erityisraportoijan olisi jatkossakin raportoitava tilanteesta ja seurattava sitä jatkuvasti;
27. suhtautuu niin ikään myönteisesti Sri Lankasta annettuun päätöslauselmaan, jossa korostetaan sovintoa ja vastuuvelvollisuutta; tukee Sri Lankaa käsitelleen YK:n pääsihteerin asiantuntijapaneelin suositusta, jonka mukaan olisi pidettävä tiukasti kiinni oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, jotta esimerkiksi aiemmat sotarikokset käsiteltäisiin asianmukaisesti;
28. pitää myönteisenä ihmisoikeusneuvoston 20. istunnossa hyväksyttyä päätöslauselmaa, jolla perustetaan Eritrean ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan virka; panee merkille, että tämä on ensimmäinen kerta, kun ihmisoikeusneuvosto on käsitellyt tätä kysymystä, ja arvostaa Afrikan maiden tässä asiassa omaksumaa johtavaa roolia;
29. pitää myönteisenä sitä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto seuraa tarkoin Malin tilannetta, ja antaa ihmisoikeusneuvoston huomion tähän kysymykseen kiinnittäneille Afrikan valtioille tunnustusta niiden osoittamasta johtajuudesta; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa tukemaan seurantavalmiuksien nopeaa käyttöönottoa Malissa ja pyytämään, että ihmisoikeusvaltuutetun toimisto jatkaa raportointia maan tilanteesta;
30. pitää myönteisenä Kongon demokraattista tasavaltaa koskevan päätöslauselman hyväksymistä, mutta on edelleen huolissaan maan ihmisoikeustilanteesta erityisesti Pohjois-Kivun maakunnassa maan itäosassa; tuomitsee jyrkästi kapinallisjoukkojen, erityisesti M23-liikkeen, hyökkäykset maan itäosissa ja siviiliväestöön, myös naisiin ja lapsiin, kohdistuvat hyökkäykset; tuomitsee voimakkaasti raiskauksen järjestelmällisen käytön sota-aseena; on erittäin huolestunut jatkuvasta lasten käyttämisestä sotilaina ja vaatii, että heidät riisutaan aseista, että heitä kuntoutetaan ja että heidät integroidaan takaisin yhteiskuntaan; pitää myönteisinä Suurten järvien alueen kansainvälisen konferenssin, Afrikan unionin ja YK:n jäsenvaltioiden toimia rauhanomaisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi kriisiin; kehottaa toistamiseen perustamaan uudelleen YK:n Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanteen riippumattoman asiantuntijan viran sellaisen luotettavan mekanismin tarjoamiseksi, jossa keskitytään maan vakavia ja pitkällisiä ihmisoikeusongelmia koskevan tilanteen parantamiseen;
31. on huolestunut tilanteesta Keski-Afrikan tasavallassa, jossa aseelliset ryhmät ovat hyökänneet maan koillisosassa useisiin kaupunkeihin ja pitävät niitä hallussaan; pitää myönteisinä Librevillessä 11. tammikuuta 2013 allekirjoitettuja sopimuksia, tulitaukosopimus ja maassa vallitsevan kriisin ratkaisua koskeva poliittinen sopimus mukaan luettuina; korostaa näiden sopimusten nopean täytäntöönpanon merkitystä; suhtautuu myönteisesti korkean edustajan / varapuheenjohtajan 11. tammikuuta 2013 antamaan lausuntoon, jossa kehotettiin kaikkia allekirjoittajia noudattamaan näitä sopimuksia; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan tämän asian esiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jotta Keski-Afrikan tasavallan tilannetta koskeva kysymys pidetään korkealla sijalla kansainvälisellä asialistalla;
32. on huolestunut Israelin ja Gazan tilanteesta konfliktin pahennuttua vuoden 2012 lopulla ja tuomitsee tapahtuneet väkivaltaisuudet; kehottaa lopettamaan Gazan alueen saarron ja ottamaan samalla huomioon Israelin legitiimit turvallisuusnäkökohdat, kehottaa toteuttamaan toimia Gazan alueen jälleenrakentamisen ja taloudellisen elvyttämisen edistämiseksi; suhtautuu myönteisesti Israelin siirtokuntia miehitetyllä palestiinalaisalueella käsittelevään kansainväliseen selvitysvaltuuskuntaan, joka perustettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnon aikana, ja odottaa sen raporttia ihmisoikeusneuvoston 22. istunnon aikana; on huolissaan siitä, että Israel on keskeyttänyt yhteistyönsä YK:n ihmisoikeusneuvoston ja yleisen määräaikaisarvioinnin (URP) kanssa; kannustaa voimakkaasti kaikkia pyrkimyksiä kahden valtion ratkaisuun;
33. panee tyytyväisenä merkille, että YK:n yleiskokous hyväksyi 29. marraskuuta 2012 päätöslauselman, jolla Palestiinasta tuli YK:n tarkkailijavaltio; pitää Palestiinan statuksen nostamista edelleen kannatettavana; panee merkille, että EU on ilmaissut tukevansa Palestiinan pyrkimyksiä YK:n täysjäsenyydestä osana Israelin ja Palestiinan konfliktin poliittista ratkaisua; vahvistaa, että EU ei hyväksy muutoksia ennen vuotta 1967 määriteltyihin rajoihin, ei myöskään Jerusalemin osalta, paitsi jos niistä on sovittu osapuolten kesken;
34. suhtautuu myönteisesti siihen, että ihmisoikeusneuvosto pitää oikeutta asuntoon tärkeänä, ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita edistämään oikeutta asianmukaiseen asuntoon perusoikeutena;
35. tuomitsee Iranissa viime aikoina toimeenpannut joukkoteloitukset; vahvistaa vastustavansa jyrkästi kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa;
36. pitää valitettavana Japanissa vuonna 2012 toimeenpantuja teloituksia sen jälkeen kun kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa oli lykätty vuonna 2011, samoin kuin Taiwanissa joulukuussa 2012 toimeenpantuja kuutta teloitusta sekä Saudi-Arabiassa vuonna 2012 annettuja kuolemanrangaistuksia; pitää erittäin valitettavana Intiassa vuoden 2004 jälkeen havaittuja kuolemanrangaistuksen tosiasiallisen lykkäyksen rikkomisia, sillä rikoksesta tuomittu teloitettiin marraskuussa 2012, mikä on kuolemanrangaistuksen poistamista koskevan yleismaailmallisen suuntauksen vastaista; kehottaa kaikkia maita, joissa kuolemanrangaistus on edelleen voimassa, poistamaan sen tai ainakin lykkäämään teloituksia;
37. muistuttaa, että EU pitää erittäin tärkeänä kidutuksen ja muunlaisen huonon kohtelun torjuntaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan yhteisen sitoutumisensa kidutuksen hävittämiseen ja uhrien tukemiseen erityisesti siten, että ne osallistuvat YK:n vapaaehtoisrahastoon kidutuksen uhrien auttamiseksi ja kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen valinnaisessa pöytäkirjassa perustettuun erityisrahastoon;
38. panee tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyi päätöslauselman uskonnon- ja uskonvapaudesta; korostaa, että aihe on EU:lle tärkeä; kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan työtä aiheen parissa ja odottaa uusia EU:n toimintaohjeita, joiden on määrä valmistua alkuvuodesta; antaa kiitosta uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan tekemälle työlle; korostaa, että erityisraportoijan toimeksiannon jatkaminen YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa oli tärkeää; korostaa jatkuvaa tarvetta paneutua täysipainoisesti uskonnollisiin vähemmistöihin kaikkialla maailmassa kohdistuvan syrjinnän ongelmaan; toistaa, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, mukaan luettuna vapaus vaihtaa uskontoaan tai uskoaan tai luopua siitä, on perusihmisoikeus;
39. pitää myönteisenä seurantaprosessia, joka liittyy YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raporttiin syrjivästä lainsäädännöstä ja käytännöistä sekä yksilöihin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä perusteella kohdistetuista väkivallanteoista; kannustaa toteuttamaan edelleen seurantatoimia, muun muassa järjestämällä alueellisia kokouksia, ja kannustaa jäsenvaltioita, neuvostoa sekä Euroopan ulkosuhdehallintoa osallistumaan aktiivisesti näihin toimiin; tuomitsee tässä suhteessa ehdottomasti seksuaalisen suuntautumisen perusteella annettavien kuoleman- tai vankeusrangaistusten tai rikostuomioiden käytön joissakin maissa ja kehottaa luopumaan niistä välittömästi; pitää myönteisenä, että YK:n pääsihteeri ja ihmisoikeusvaltuutettu ovat osoittaneet johtajuutta tässä asiassa sekä ihmisoikeusneuvostossa että sen ulkopuolella; pitää valitettavina jatkuvia yrityksiä horjuttaa ihmisoikeuksien jakamattomuutta ja yleismaailmallisuutta erityisesti vetoamalla ”perinteisiin arvoihin”;
40. panee merkille Genevessä 4.–6. joulukuuta 2012 kokoontuneen liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita käsittelevän foorumin ensimmäisen istunnon, joka keräsi yhteen laajan joukon sidosryhmiä keskustelemaan YK:n perusperiaatteiden täytäntöönpanosta tällä alalla; tukee foorumin ensimmäisiä neuvotteluja siitä, millä tavoin hallitukset ja yritykset voidaan saada hyväksymään sääntely-, toiminta- ja täytäntöönpanokehys, jotta voidaan torjua liiketoimintaan liittyviä ihmisoikeusloukkauksia;
41. panee tyytyväisenä merkille yksityisiä sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä käsittelevän avoimen hallitustenvälisen työryhmän työn; toteaa, että sen tehtävänä on pohtia mahdollisuutta laatia kansainvälinen sääntelykehys; antaa tunnustusta sille, että työryhmä pohti perusteellisesti mahdollisuutta kehittää oikeudellisesti sitova väline, jolla säänneltäisiin, seurattaisiin ja valvottaisiin yksityisten sotilas- ja turvallisuusalan yritysten toimintaa, ja ilmaisee tukevansa tällaista oikeudellisesti sitovaa sääntelykehystä; vaatii, että vastuuvelvollisuudesta on tehtävä keskeinen tekijä, ja kehottaa niitä yksityisiä sotilas- ja turvallisuusalan yrityksiä, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet yksityisten turvallisuuspalvelujen tarjoajien kansainvälistä käytännesäännöstöä (ICoC), liittymään käytännesääntöihin; odottaa työryhmän raportin esittämistä; kehottaa jatkamaan työryhmän toimeksiantoa;
42. korostaa yleisen määräaikaisarvioinnin yleismaailmallisen luonteen merkitystä ja painottaa tämän arvioinnin tärkeyttä siinä mielessä, että voidaan saada täysipainoisesti tietoa ihmisoikeustilanteesta paikan päällä kaikissa YK:n jäsenvaltioissa;
43. on tyytyväinen yleisen määräaikaisarvioinnin toisen kierroksen alkamiseen ja sen ensimmäisten tulosten hyväksymiseen; muistuttaa, kuinka tärkeää on, että toisella kierroksella keskitytään ensimmäisellä kierroksella hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanoon; vaatii kuitenkin, että niitä suosituksia, joita valtiot eivät hyväksyneet ensimmäisellä kierroksella, käsitellään uudelleen UPR-prosessin jatkuessa;
44. uskoo, että täytäntöönpano on keskeinen tekijä UPR-prosessin potentiaalin toteuttamisessa; muistuttaa näin ollen, kuinka tärkeää on, että komissio ja jäsenvaltiot antavat teknistä apua auttaakseen arvioitavana olevia valtioita panemaan suositukset täytäntöön; kannustaa lisäksi valtioita esittämään puolivälin päivityksiä, jotta ne voivat osaltaan parantaa täytäntöönpanoa;
45. kehottaa EU:n jäsenvaltioita, jotka osallistuvat yleisen määräaikaisarvioinnin yhteydessä vuorovaikutteisiin vuoropuheluihin, esittämään täsmällisiä ja paremmin mitattavissa olevia suosituksia, jotta voidaan parantaa hyväksyttyjen suositusten seurannan ja täytäntöönpanon laatua;
46. suosittaa, että UPR-suositukset sisällytetään järjestelmällisesti EU:n ihmisoikeusvuoropuheluihin ja -neuvotteluihin sekä EU:n maakohtaisiin ihmisoikeusstrategioihin, jotta varmistetaan UPR-tulosten seuranta; suosittaa samaten, että parlamentti ottaa nämä suositukset esille, kun sen valtuuskunnat vierailevat kolmansissa maissa;
47. suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla mahdollistetaan monien eri sidosryhmien osallistuminen UPR-prosessiin; ilmaisee tässä yhteydessä tyytyväisyytensä puhujaluetteloon tehtyihin muutoksiin, sillä kaikille UPR-prosessissa puheenvuoron haluaville valtioille annetaan siihen tilaisuus; muistuttaa arvostavansa Pariisin periaatteiden mukaisesti kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden saamaa vahvempaa roolia; suhtautuu myönteisesti alan toimijoiden aktiivisempaan osallistumiseen lisääntyneen videokonferenssien käytön ansiosta;
48. uskoo, että kansalaisyhteiskunta voidaan saada paremmin mukaan UPR-prosessiin ja sen tulosten täytäntöönpanoon sekä yleisemmin ihmisoikeusneuvoston työskentelyyn;
Erityismenettelyt
49. vahvistaa, että erityismenettelyillä on ratkaiseva merkitys ihmisoikeusneuvoston tekemän työn uskottavuuden ja tehokkuuden ylläpitämisessä ja että ne muodostavat YK:n ihmisoikeusjärjestelmän ytimen; toistaa antavansa vahvan tukensa erityismenettelyille ja korostaa näiden toimeksiantojen riippumattomuuden keskeistä merkitystä;
50. vaatii valtioita tekemään täysipainoista yhteistyötä erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa esimerkiksi ottamalla toimeksisaajia viipymättä vastaan maavierailuille, vastaamalla heidän esittämiinsä kiireellisiin väitteisiin ja syytteisiin rikkomuksista ja varmistamalla toimeksisaajien antamien suositusten asianmukaisen seurannan; kehottaa ihmisoikeusneuvoston jäseniä näyttämään esimerkkiä näissä asioissa;
51. panee tyytyväisenä merkille, että unioni esitti yhdessä pysyvän vierailukutsun kaikille YK:n ihmisoikeusalan erityismenettelyjen toimeksisaajille ja tätä kautta näytti esimerkkiä tässä asiassa; kehottaa muita YK:n jäsenvaltioita tekemään samoin;
52. tuomitsee kaikenlaiset kostotoimet niitä henkilöitä vastaan, jotka toimivat yhteistyössä UPR-prosessin ja erityismenettelyjen toimeksisaajien kanssa; korostaa, että kyseiset toimet heikentävät YK:n ihmisoikeusjärjestelmää kokonaisuudessaan; kehottaa kaikkia valtioita järjestämään riittävän suojelun tällaisia pelottelutoimia vastaan;
EU:n osallistuminen
53. vahvistaa erittäin painokkaasti, että EU:n aktiivinen osallistuminen YK:n ihmisoikeusjärjestelmään, YK:n ihmisoikeusneuvosto mukaan lukien, on tärkeää; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan päätöslauselmia, osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin ja vuorovaikutteisiin vuoropuheluihin ja antamaan lausuntoja; tukee voimakkaasti EU:n lisääntyvää turvautumista alueiden rajat ylittäviin aloitteisiin;
54. korostaa, että YK:n ihmisoikeusneuvostossa Genevessä tehtävä työ on tärkeää yhdistää unionissa, myös Euroopan parlamentissa, tehtävään asiaankuuluvaan sisäiseen ja ulkoiseen toimintaan;
55. korostaa, että on tärkeää luoda ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan toimi; kannustaa erityisedustajaa toimimaan unionin ihmisoikeuspolitiikan tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja näkyvyyden puolesta YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteydessä ja kehittämään läheistä yhteistyötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa ja erityismenettelyjen yhteydessä;
56. kannustaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja erityisedustajaa olemaan läsnä ihmisoikeusneuvoston korkean tason osuudessa;
57. vahvistaa, että unionin toiminnasta tulee tehokasta, kun unioni ja sen jäsenvaltiot valjastavat kollektiiviset voimansa; korostaa, että tässä yhteydessä on tehostettava edelleen jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, jotta päästään yhteisymmärrykseen ihmisoikeuskysymyksistä; vaatii uudelleen rohkeampaa ja kunnianhimoisempaa toimintaa ja konkreettista sitoutumista sen sijaan että turvaudutaan pienimmän yhteisen nimittäjän hyväksymiseen; kannustaa tässä yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallintoa ja erityisesti EU:n edustustoja Genevessä ja New Yorkissa parantamaan toimiensa yhtenäisyyttä oikea-aikaisten ja sisältöä koskevien neuvottelujen avulla;
58. korostaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen ratifioinnin merkitystä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun unioni ratifioi YK:n yleissopimuksen oikeushenkilönä; kehottaa unionia allekirjoittamaan ja ratifioimaan Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta;
59. toistaa jälleen kerran, että unionin jäsenvaltioiden on tärkeää tehdä työtä sen eteen, että ihmisoikeuksien jakamattomuus ja yleismaailmallisuus toteutuu, sekä tukea ihmisoikeusneuvoston tässä yhteydessä tekemää työtä erityisesti siten, että ne ratifioivat kaikki ihmisoikeusneuvoston luomat kansainväliset ihmisoikeusvälineet; muistuttaa pitävänsä valitettavana, että yksikään EU:n jäsenvaltio ei ole ratifioinut kansainvälistä yleissopimusta siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista; muistuttaa niin ikään pitävänsä valitettavana sitä, että useat jäsenvaltiot eivät vielä ole hyväksyneet ja/tai ratifioineet kansainvälistä yleissopimusta kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta eikä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun vastaisen yleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa ja että ainoastaan kaksi jäsenvaltiota on ratifioinut taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan; toistaa kaikille jäsenvaltioille antamansa kehotuksen ratifioida nämä yleissopimukset ja pöytäkirjat ja kannustaa niitä allekirjoittamaan ja ratifioimaan lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan valitusoikeudesta; toteaa, että tämä pöytäkirja avattiin allekirjoitettavaksi Genevessä Sveitsissä 28. helmikuuta 2012; korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää toimittaa määräaikaiskertomuksensa hyvissä ajoin YK:n valvontaelimille;
60. vahvistaa, että unionille on erittäin tärkeää puolustaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuutta, jotta varmistetaan, että toimisto voi edelleen suorittaa tehtävänsä puolueettomasti; muistuttaa, että ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle on turvattava riittävä rahoitus, jotta se voi pitää alueelliset toimistonsa avoinna;
61. toteaa, että ihmisoikeuksien puolustajien suojelu on unionin ihmisoikeuspolitiikan keskeinen tavoite; korostaa, että YK:n ihmisoikeusjärjestelmässä yhteistyötä tekeviin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat kostotoimet ja pelottelu uhkaavat heikentää järjestelmää; arvostaa sen vuoksi käytännön tukea ja rahoitusapua, jota demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä annetaan ihmisoikeuksien puolustajien kiireelliseen suojeluun ja tukemiseen;
62. pitää myönteisenä Brysselissä toimivan neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) perustamista vuonna 2012; panee merkille neuvoston ihmisoikeustyöryhmän pyrkimykset parantaa EU:n kantojen valmistelua ja koordinointia YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoja varten samoin kuin Genevessä järjestettyyn neuvoston ihmisoikeustyöryhmän kokoukseen; odottaa, että neuvoston ihmisoikeustyöryhmä vaikuttaa keskeisesti unionin ulkoisen ja sisäisen ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuteen;
63. odottaa, että EU:n maakohtaisten ihmisoikeusstrategioiden kehittäminen koordinoidaan asianmukaisesti unionin toiminnan kanssa YK:n foorumeilla; toistaa suosituksensa, että EU:n maakohtaiset ihmisoikeusstrategiat toimitetaan Euroopan parlamentille ja, mikäli mahdollista, julkistetaan, jotta saadaan näkyvyyttä EU:n kolmansissa maissa tekemille ihmisoikeussitoumuksille ja jotta ihmisoikeuksiensa puolesta kamppailevat voivat tukeutua näihin asiakirjoihin;
64. korostaa, että on tärkeää tuoda esiin kysymys siitä, että kansalaisjärjestöjen liikkumatila YK:n ihmisoikeusneuvostossa kapenee; kannustaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä nostamaan tämän kysymyksen esiin;
65. kehottaa jälleen korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa kiinnittämään huomiota ihmisoikeusloukkauksiin, joihin EU:n yritykset uusien raporttien mukaan syyllistyvät kolmansissa maissa; kehottaa komissiota kehittämään yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaa kunnianhimoisempaa politiikkaa; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa, komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tehokkaisiin toimiin, jotta varmistetaan yritysten vastuuvelvollisuus ihmisoikeusrikkomuksista; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää lisätä sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuutta ja varmistaa ihmisoikeuksien täysimääräinen noudattaminen sisäpolitiikassa, jotta ei syyllistytä kaksinaismoraaliin;
66. valtuuttaa valtuuskuntansa YK:n ihmisoikeusneuvoston 22. istunnossa tuomaan esiin tässä päätöslauselmassa ilmaistut huolenaiheet; kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan vierailustaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle; pitää välttämättömänä jatkaa käytäntöä, jonka mukaisesti parlamentti lähettää valtuuskunnan asianomaisiin YK:n ihmisoikeusneuvoston ja YK:n yleiskokouksen istuntoihin;
o o o
67. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen 67. istunnon puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ulkoasiainvaliokunnan perustamalle EU:n ja YK:n väliselle työryhmälle.