Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon, että EU ja Kiina solmivat diplomaattisuhteet toukokuussa 1975,

–  ottaa huomioon Kiinan suhteiden pääasialliset oikeudelliset puitteet eli toukokuussa 1985 allekirjoitetun EU:n ja Kiinan kauppa- ja talousyhteistyösopimuksen(1), joka kattaa talous- ja kauppasuhteet sekä EU:n ja Kiinan välisen yhteistyöohjelman,

–  ottaa huomioon, että vuodesta 2007 lähtien on käyty neuvotteluja uudesta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden, joka käynnistettiin vuonna 2003,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan välisen rakenteellisen poliittisen vuoropuhelun, joka käynnistyi virallisesti vuonna 1994, ja strategisista ja ulkopoliittisista kysymyksistä käytävän korkean tason strategisen vuoropuhelun, joka käynnistyi vuonna 2010,

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”EU ja Kiina: kumppanuus tiivistyy, vastuu kasvaa” (COM(2006)0631),

–  ottaa huomioon komission toimintaa käsittelevän asiakirjan ”Kypsyvä kumppanuus – yhteiset edut ja haasteet EU:n ja Kiinan suhteissa” (COM(2003)0533), jolle Eurooppa-neuvosto antoi tukensa 13. lokakuuta 2003,

–  ottaa huomioon neuvoston Itä-Aasiaa koskevat poliittiset suuntaviivat,

–  ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 11.–12. joulukuuta 2006 pidetyssä kokouksessa hyväksytyt päätelmät ”EU:n ja Kiinan strateginen kumppanuus”,

–  ottaa huomioon komission Kiinaa koskevan strategia-asiakirjan 2007–2013, monivuotisen maaohjelman 2011–2013 ja strategia-asiakirjan väliarvioinnin 2010 sekä monivuotisen maaohjelman 2011–2013 arvioinnin,

–  ottaa huomioon Kiinan ensimmäisen Euroopan unionia käsittelevän toimintapoliittisen asiakirjan, joka julkaistiin 13. lokakuuta 2003,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan välisen, ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun, joka käynnistettiin vuonna 1995, ja sen kaksi viimeisintä vuoropuhelukierrosta, Beijingissä 16. kesäkuuta 2011 käydyn 30. kierroksen ja Brysselissä 29. toukokuuta 2012 käydyn 31. kierroksen,

–  ottaa huomioon, että Kiinan ja Euroopan unioniin välillä on käynnissä lähes 60 alakohtaista vuoropuhelua, jotka koskevat muun muassa ympäristöä, aluepolitiikkaa, työ- ja sosiaalikysymyksiä ja kansalaisyhteiskuntaa,

–  ottaa huomioon, että helmikuussa 2012 käynnistettiin EU:n ja Kiinan kansalaisten välinen korkean tason vuoropuhelu, joka kattaa kaikki EU:n ja Kiinan yhteiset tämän alan aloitteet,

–  ottaa huomioon EY:n ja Kiinan tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen, joka allekirjoitettiin joulukuussa 1998 ja tuli voimaan vuonna 2000(2) ja joka uusittiin vuosina 2004 ja 2009, tieteellistä ja teknologista kumppanuutta koskevan sopimuksen, joka allekirjoitettiin 20. toukokuuta 2009, ja EU:n ja Kiinan 8. joulukuuta 2010 antaman yhteisen julkilausuman energiayhteistyöstä,

–  ottaa huomioon 30. lokakuuta 2003 allekirjoitetun sopimuksen EU:n satelliittinavigointia koskevan Galileo-ohjelman puitteissa toteutettavasta yhteistyöstä,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan viidennentoista huippukokouksen, joka pidettiin Brysselissä 20. syyskuuta 2012, ja sen päätteeksi annetun yhteisen lehdistötiedotteen,

–  ottaa huomioon vuonna 2005 perustetun EU:n ja Kiinan välisen kumppanuuden ilmastonmuutosasioissa ja ilmastonmuutosta koskevan yhteisen julistuksen, joka annettiin EU:n ja Kiinan välisessä kahdeksannessa huippukokouksessa syyskuussa 2005,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan yhteisen julistuksen energiavarmuudesta, joka annettiin Brysselissä 3. toukokuuta 2012, ja EU:n ja Kiinan välisen viidennen energiavuoropuhelun, joka pidettiin marraskuussa 2011,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan väliset pyöreän pöydän keskustelut,

–  ottaa huomioon Kiinan kommunistisen puolueen kahdeksannentoista kansalliskongressin, joka pidettiin 8.–14. marraskuuta 2012, ja puolueen politbyroon pysyvän komitean johdon muutokset, joista kansalliskokouksessa päätettiin,

–  ottaa huomioon viimeisimmän parlamenttien välisen kokouksen Kiinan kanssa, joka pidettiin Brysselissä 11. ja 12. heinäkuuta 2012,

–  ottaa huomioon äskettäiset päätöslauselmansa Kiinasta, erityisesti 23. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”EU ja Kiina: kaupan epätasapaino?”(3), 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman BRICS-maita ja muita nousevia talouksia koskevasta EU:n ulkopolitiikasta: tavoitteet ja strategiat(4) ja 12. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP)(5),

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan suhteista 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman(6) ja kauppa- ja taloussuhteista Kiinan kanssa 5. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon seuraavat ihmisoikeuspäätöslauselmansa: 21. tammikuuta 2010 annettu päätöslauselma Kiinan ihmisoikeusloukkauksista ja erityisesti Liu Xiaobon tapauksesta(8), 10. maaliskuuta 2011 annettu päätöslauselma Kashgarin tilanteesta ja kulttuuriperinnöstä (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)(9), 7. huhtikuuta 2011 annettu päätöslauselma Ai Weiwein tapauksesta(10), 5. heinäkuuta 2012 annettu päätöslauselma Kiinan pakkoaborttiskandaalista(11), 26. marraskuuta 2009 annettu päätöslauselma Kiinasta: vähemmistöjen oikeudet ja kuolemanrangaistuksen käyttö(12) ja 16. joulukuuta 2010 annettu päätöslauselma vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2009 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta(13),

–  ottaa huomioon EU:n asevientikiellon, joka otettiin käyttöön kesäkuun 1989 Taivaallisen rauhan aukion (Tiananmen) tapahtumien jälkeen ja jolle parlamentti antoi tukensa 2. helmikuuta 2006 hyväksymässään päätöslauselmassa neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista(14),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman EU:n, Kiinan ja Taiwanin suhteista ja Kaukoidän turvallisuustavoitteesta(15),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Tiibetistä ja Kiinan ihmisoikeustilanteesta, erityisesti 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Tiibetistä – suunnitelmat tehdä kiinan kielestä pääopetuskieli(16), 27. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman Tiibetistä, erityisesti nunnien ja munkkien polttoitsemurhista(17) ja 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman Tiibetin ihmisoikeustilanteesta(18),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0434/2012);

A.  ottaa huomioon, että EU:n ja Kiinan strateginen kumppanuus on erittäin tärkeää EU:n ja Kiinan suhteiden kannalta ja että tämä kumppanuus on erityisen tärkeää vastausten löytämiselle maailmanlaajuisiin kysymyksiin, joita ovat globaali ja alueellinen turvallisuus, talouskriisi, maailmanlaajuinen talous- ja rahoitussääntely, energiavarmuus, joukkotuhoaseet ja ydinsulku, ilmastonmuutos, markkinatalouden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen ja järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja merirosvouksen torjunta, sekä sellaisten puitteiden luomiselle, joilla käsitellään EU:n ja Kiinan kahdenvälisiä ongelmia;

B.  ottaa huomioon, että strateginen kumppanuus edellyttää vahvaa sitoutumista keskinäiseen vastuuseen ja lujaa luottamusta ja että kumppanuuden on perustuttava yleismaailmallisiin arvoihin;

C.  ottaa huomioon, että EU:n ja Kiinan suhteet ovat kehittyneet huomattavasti sen jälkeen, kun EU:n ja Kiinan yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 1985; ottaa huomioon, että vuonna 2006 komissio päätti keskeisestä Kiinaa koskevasta poliittisesta strategiastaan ja siihen liittyen käynnisti tammikuussa 2007 neuvottelut kattavasta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, jolla pyritään entisestään parantamaan EU:n ja Kiinan suhteita erityisesti kaupan ja investointien alalla;

D.  ottaa huomioon, että Kiinassa on meneillään sosiaalistaloudellinen muutosprosessi laajasta valtion valvomaan talouteen perustuvasta mallista malliin, joka perustuu suurempaan taloudelliseen vapauteen; katsoo, että tämä prosessi on antanut suurelle osalle Kiinan väestöä mahdollisuuden elintason nostamiseen;

E.  toteaa kuitenkin, että samanlaista edistystä ei ole tapahtunut poliittisten vapauksien alalla;

F.  ottaa huomioon, että ihmisoikeudet ovat toisiaan täydentäviä, yleismaailmallisia, luovuttamattomia, jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia; ottaa huomioon, että Kiina on huolissaan taloudellisista ja sosiaalisista ihmisoikeuksista (kuten oikeus ravintoon, vaatetukseen ja taloudelliseen kehitykseen) kun taas EU:lla on laajempi lähestymistapa ihmisoikeuksiin, kun se sisällyttää niihin ja korostaa erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia (sanavapaus, uskonnonvapaus ja yhdistymisvapaus);

G.  ottaa huomioon, että Kiinan kansalaisoikeusaktivistit ovat kertoneet heihin kohdistuneista vapaudenriistoista kun poliisi on ilman pidätysmääräystä tai syytteeseenpanoa vienyt heidät kuukausien ajaksi tuntemattomaan paikkaan, josta he eivät ole saaneet pitää yhteyttä perheisiinsä, ilman oikeusapua;

H.  ottaa huomioon, että jo vuonna 2007 presidentti Hu Jintao antoi korkeimmalla tuomaristolle kehotuksen ottaa huomioon kolme ylintä valtaa: puolue, kansa ja laki, tässä järjestyksessä, ja että maaliskuussa 2012 Kiinan oikeusministeriö antoi säädöksien, jonka mukaan lakimiesten on vannottava uskollisuusvala Kiinan kommunistiselle puolueelle saadakseen toimiluvan tai voidakseen uusia sen;

I.  ottaa huomioon järkyttävät uutiset kesäkuun puolivälissä 2012 äärimmäisen julmasta tyttölapsen pakkoabortista, joka tehtiin seitsemännellä kuukaudella raskaana olevalle Feng Jianmeille, ja että uutiset synnyttivät keskustelun yhden lapsen politiikan kumoamisesta;

J.  ottaa huomioon, että vaikka Kiinan hallitus on edistynyt eräiden taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistämisessä, ilmaisun-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauden, lehdistön vapauden ja ammattiyhdistyksiin liittymisen vapauden käyttöä tukahdutetaan jatkuvasti; ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt kertovat edelleen Kiinan viranomaisten tekemistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista, esimerkiksi korkean profiilin toisinajattelijoiden, kuten vankilassa olevan Nobelin rauhanpalkinnon saajan Liu Xiaobon, tuomioista, laajennetuista tiedotusvälineitä ja internetin vapautta koskevista rajoituksista, juristien, ihmisoikeuksien puolustajien ja valtioista riippumattomien järjestöjen tiukennetusta valvonnasta ja häirinnästä, uiguurien ja tiibetiläisten sekä heidän vapauksiensa laajennetusta valvonnasta ja tukahduttamisesta sekä tahdonvastaisten katoamisten ja mielivaltaisten pidätysten kasvavasta määrästä, muun muassa salaisissa ja laittomissa pidätyslaitoksissa, jotka tunnetaan nimellä ”mustat vankilat”; ottaa huomioon, että tiibetiläisten perusvapauksiin kohdistuvat tukahduttamistoimet ovat synnyttäneet viime vuosina huolestuttavan monta itsensäpolttamistapausta;

K.  ottaa huomioon, että Kiinan valtio on osapuolena kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (KP-yleissopimus) ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen; ottaa huomioon, että tästä asemasta aiheutuu Kiinalle erityinen velvollisuus noudattaa KP-yleissopimuksen kansainvälisoikeudellisia velvoitteita ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa;

L.  ottaa huomioon, että vuoden 2008 Saharov-palkinnon saaja Hu Jia on edelleen kotiarestissa ankaran valvonnan ja viestintärajoitusten alaisena;

M.  ottaa huomioon, että Kiinan valtio tunnustaa vain viisi uskontoa: buddhalaisuuden, taolaisuuden, islamin ja kristinuskon (sen kahdessa muodossa: katolisuus ja protestantismi); ottaa huomioon, että kaikkien näiden uskontojen keskushallinto sijaitsee Beijingissä ja henkilöstö koostuu Kiinan kommunistiselle puolueelle uskollisista virkailijoista; ottaa huomioon, että Kiinan kommunistinen puolue nimittää korkeimmat uskonnolliset johtajat ja että vuonna 1999 se kielsi uskonnolliset ryhmät, joilla ei ole hyväksyntää, kuten Falun Gongin, pyrkien hävittämään niiden toiminnan; ottaa huomioon, että tämän kiellon johdosta ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet lainkäytön ulkopuolisista pakkokeinoista, kuten mielivaltaisista pidätyksistä, pakkotyöstä ja fyysisestä kidutuksesta, joka toisinaan johtaa kuolemaan;

N.  ottaa huomioon, että Tiibetin autonominen alue, tiibetiläisten muut autonomiset seudut ja Xinjiangin uiguurien autonominen alue ovat strategisesti, alueellisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti yhä tärkeämpiä Kiinalle ja siksi Kiinan hallitus pitää niitä keskeisinä maan alueellisen koskemattomuuden kannalta; ottaa huomioon, että vuodesta 2009 lähtien ainakin 90 tiibetiläistä on sytyttänyt itsensä tuleen tiibetiläisten asuttamilla alueilla Kiinan kansantasavallassa, kuten Tiibetin autonomisella alueella ja tiibetiläisten autonomisilla seuduilla Gansun, Sichuanin ja Qinghain maakunnissa;

O.  ottaa huomioon, että vaikka Kiinan taloudellinen avautuminen on tuonut muassaan merkittäviä etuja, kuten paremmat työllistymismahdollisuudet ja maaseudun työttömyyden voimakkaan vähentymisen, kaikki Kiinan väestösektorit eivät ole hyötyneet yhtäläisesti talouskasvusta ja maan maaseudun ja kaupunkialueiden välille on syntymässä huomattavia eroja;

P.  ottaa huomioon, että kaupunki- ja maaseutuväestön tuloerot sekä eriarvoisuus työnsaannissa ja sosiaali-, terveydenhuolto-, ja koulutuspalvelujen saatavuudessa ovat Kiinalle merkittävä koheesiopolitiikan haaste;

Q.  ottaa huomioon, että EU:n ja Kiinan tiede- ja teknologiayhteistyö on yhteisen edun mukainen asia; ottaa huomioon, että internetin käyttö on levinnyt Kiinassa ja että nykyisin käyttäjiä on yli 500 miljoonaa, jotka muodostavat yleistä mielipidettä edustavan tahon verkossa; toteaa kuitenkin, että maan internet-ympäristö on yhä erittäin rajoittava;

R.  ottaa huomioon, että EU on maailman johtava matkailukohde ja että sadan miljoonan kiinalaisen odotetaan matkustavan ulkomaille vuoteen 2020 mennessä; katsoo siksi, että on tuettava aloitteita, joilla pyritään houkuttamaan näitä uusia matkailijavirtoja;

S.  ottaa huomioon, että Kiina on maailman suurin hiilidioksidin päästäjä ja että päästöt lisääntyvät edelleen nopeasti; ottaa huomioon, että vuonna 2010 Kiinan henkeä kohden lasketut hiilidioksidipäästöt olivat 6,8 tonnia ja että niiden odotetaan ylittävän Yhdysvaltojen päästöt henkeä kohden vuonna 2017;

T.  ottaa huomioon, että Kiina on tehostamassa päästökaupan markkinaperusteisia järjestelmiä koskevia toimiaan; ottaa huomioon, että tällä alalla Kiina on toteuttamassa seitsemää pilottihanketta, joiden tarkoituksena on luoda kansallinen päästökauppajärjestelmä vuonna 2015;

U.  ottaa huomioon, että tällä vuosisadalla Kiina on näyttävästi palaamassa maailman foorumeille taloudellisena ja kaupallisena valtana nopeasti kasvavan taloudellisen voiman ja vaikeasti seurattavan sotilaallisen voiman kasvattamisen ansiosta;

V.  ottaa huomioon, että EU pitää kiinni yhden Kiinan politiikastaan Kiinan kansantasavallan ja Taiwanin välisissä suhteissa;

W.  ottaa huomioon, että Kiinan kansantasavallan positiivista roolia Kaakkois-Aasian taloudellisessa alueellistamisessa ja dynamiikassa varjostavat yhä enemmän Etelä-Kiinan meren aluekiistat Vietnamin, Malesian, Indonesian, Brunein, Filippiinien ja Taiwanin kanssa ja Itä-Kiinan merellä Japanin ja Taiwanin kanssa; ottaa huomioon, että näillä alueilla on runsaat kalavarat sekä öljy- ja kaasuvarat;

X.  ottaa huomioon, että Kiinalla on läheiset suhteet Pohjois-Koreaan, joka on taloudellisesti paljolti riippuvainen Kiinasta, ja että rahan ja matkailijoiden virta Kiinasta on keskeisen tärkeää Pohjois-Korean hallinnon säilymiselle nykyisessä muodossa;

Y. ottaa huomioon, että Shanghain yhteistyöjärjestössä (SCO) Kiina tekee yhteistyötä Venäjän, Keski-Aasian maiden (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan ja Uzbekistan) ja neljän tarkkailijavaltion (Intia, Iran, Mongolia ja Pakistan) kanssa; ottaa huomioon, että Kiinan investoinnit Keski-Aasiaan nousevat tulevalla vuosikymmenellä 20 miljardista sataan miljardiin Yhdysvaltain dollariin, kuten 6. kesäkuuta 2012 Beijingissä pidetyssä SCO:n hippukokouksessa ilmoitettiin;

Z.  ottaa huomioon, että Beijingin ja Washingtonin syvenevät suhteet yhdessä maiden vahvojen rahoitus- ja taloussiteiden kanssa ovat eräs kaikkein merkittävimmistä kahdenvälisistä siteistä maailmassa; ottaa huomioon, että Eurooppa on Kiinan tärkein kauppakumppani;

AA.  ottaa huomioon, että missään muualla maailmassa Kiinan räjähdysmäinen kasvu ei ole paremmin näkyvissä kuin Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa; ottaa huomioon, että tätä kuvastaa erityisesti Kiinan Afrikan-kaupan näyttävä 80 prosentin määrällinen kasvu 166,3 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodesta 2009 vuoteen 2011 (Kiinan kauppaministeriön julkaisemat tilastot); ottaa huomioon, että vuonna 2011 Kiinan suorat ulkoiset investoinnit Afrikkaan lisääntyivät 58,9 prosenttia 1,7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin; ottaa huomioon, että Kiinan osakkuus Afrikassa näkyy merkittävissä kehityshankkeissa, kuten rautatie- ja maantiehankkeissa ja sosiaalisen hyvinvoinnin hankkeissa;

EU:n ja Kiinan strateginen kumppanuus ja yhteistyö

1.  tukee EU:n ja Kiinan julkista sitoumusta, joka tehtiin korkean tason strategisessa vuoropuhelussa 9.–10. heinäkuuta 2012 Beijingissä ja jolla pyritään luomaan hyvä esimerkki yhteisiin etuihin ja yhteisymmärrykseen perustuvasta strategisesta kumppanuudesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä 21. vuosisadalla; tukee ja edistää lähes kuuttakymmentä alakohtaista EU:n ja Kiinan välistä vuoropuhelua ja on vakuuttunut siitä, että laajennettu ja pitkälle kehitetty kumppanuus on hyödyksi sekä EU:lle että Kiinalle; toivoo kuitenkin, että nämä vuoropuhelut vahvistuvat ihmisoikeuksien, ympäristön, turvallisuuden, energian ja erityisesti tuotteiden väärentämisen torjunnan aloilla koska sillä on vaikutusta kansanterveyteen ja ihmisten turvallisuuteen; kannustaa toimia, joilla aktiivisesti pyritään Kiinan kahdennentoista viisivuotissuunnitelman ja Eurooppa 2020 -strategian väliseen synergiaan, jotta voidaan syventää käytännön yhteistyötä eri aloilla; katsoo lisäksi, että strategisen kumppanuuden käsite on määriteltävä paremmin; kehottaa liittämään kasvaneisiin kauppa- ja taloussuhteisiin Kiinan kanssa myös huomattavaa edistystä poliittisessa vuoropuhelussa ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta;

2.  odottaa, että EU:n jäsenvaltiot antavat Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH) ja erityisesti sen edustustolle Beijingissä selkeän toimeksiannon vahvistaa EU:n ja Kiinan välistä strategista kumppanuutta ja puhua yhdellä äänellä Kiinan hallitukselle; odottaa myös, että ne pidättäytyvät toteuttamasta sellaisia kahdenvälisiä ulkopoliittisia aloitteita, jotka saattavat vaarantaa EUH:n toteuttamat toimet; kehottaa EU:ta panemaan täytäntöön Kiinaa koskevan pitkän aikavälin strategian, jossa voidaan koordinoida sekä unionin toimielimien välistä ja unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimintaa; odottaa Kiinan viranomaisilta kaikilla politiikan tasoilla EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden vahvistamista siten että ne soveltavat johdonmukaisesti ja avoimesti keskinäisiä ja kansainvälisiä sopimuksia ja sääntöjä;

3.  suhtautuu myönteisesti 20. syyskuuta 2012 Brysselissä pidetyssä EU:n ja Kiinan viidennessätoista huippukokouksessa tehtyihin sopimuksiin; kehottaa saattamaan ne nopeasti toimintakuntoon ja toteuttamaan ne, mikä lujittaa unionin ja Kiinan suhteita;

4.  pitää ilahduttavina EU:n ja Kiinan viidennessätoista huippukokouksessa tehtyjä sitoumuksia, erityisesti niitä, jotka koskevat investointisopimusneuvotteluja ja puolustus- ja turvallisuuskysymyksiä koskevan säännöllisen vuoropuhelun käyttöönottoa;

5.  ottaa huomioon, että EU:n ja Kiinan väliset suhteet talouden ja kaupan alalla sekä kulttuuri- ja sosiaalikysymyksissä voisivat olla yksi keskeisistä tekijöistä molempien yhteiskuntien kehityksessä ja edistymisessä, ja katsoo siksi, että yhteistyö on oleellisen tärkeää molempien osapuolten kannalta;

6.  pitää ilahduttavana, että ensimmäinen EU:n ja Kiinan kansalaisten välinen korkean tason vuoropuhelukierros käynnistyi ja onnistui; on tyytyväinen EU:n ja Kiinan välillä käytävän kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden edistymiseen ja saavutuksiin ja panee merkille EU:n ja Kiinan 15. huippukokouksessa tehdyn sopimuksen seurantatoimista koulutus-, kulttuuri-, monikielisyys- ja nuorisoalalla;

7.  kehottaa komissiota ja neuvostoa ja asianomaisia Kiinan viranomaisia yhdessä parlamentin kanssa edistämään matkailua Kiinasta Euroopan unioniin yhdenmukaistamalla ja nopeuttamalla viisumien myöntämistä Kiinan kansalaisille, erityisesti liike- ja konferenssimatkailun osalta;

8.  pitää tervetulleena sitä, että EU:n ja Kiinan 15. huippukokouksessa molemmat osapuolet kehottivat käynnistämään EU:n ja Kiinan välisen kattavan vuoropuhelun liikkuvuudesta ja maahanmuutosta asianmukaisella tasolla ja että osapuolet lupasivat jatkaa sen selvittämistä, miten voidaan helpottaa kiinalaisten ja EU:n kansalaisten välisiä yhteyksiä, mukaan luettuna diplomaattipassien haltijoiden viisumivapaus;

9.  korostaa, että Kiina on paitsi maailman toiseksi suurin talous ja suurin viejä globaalissa taloudessa, myös yhä tärkeämpi poliittinen voima;

Sisäinen tilanne

10.  korostaa, että Kiina on saavuttanut merkittävää sosiaalista edistystä viime vuosikymmenten aikana; painottaa, että tällainen elämänlaadun parantaminen valtavassa maassa näin lyhyessä ajassa on ainutlaatuista historiassa; panee merkille, että vuoden 1990 jälkeen Kiinan talouskasvu on nostanut yli puoli miljardia ihmistä köyhyydestä;

11.  panee merkille kahdennentoista viisivuotissuunnitelman (2011–2015), jonka Kiinan kansankongressi hyväksyi maaliskuussa 2012 ja jonka tavoitteena on korjata ennennäkemättömästä jatkuvan ja voimakkaan talouskasvun kaudesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset, joita ovat akuutit ympäristöön kohdistuvat uhkat, alueellinen eriarvoisuus, kasvavat tuloerot ja jatkuvat kollektiiviset protestit, jotka keskittyvät sosiaalisiin, taloudellisiin ja oikeudellisiin epäkohtiin;

12.  panee merkille, että on tärkeää määritellä Eurooppa 2020 -strategian ja Kiinan kahdennentoista viisivuotissuunnitelman yhteiset alueet;

13.  suhtautuu myönteisesti Kiinan onnistuneeseen talouspolitiikkaan, mutta yhtyy riippumattomien kiinalaisten oppineiden ja tarkkailijoiden esittämään kritiikkiin, jonka mukaan sen jatkuvuutta uhkaavat vakavasti korruptioskandaalit, avoimuuden puuttuminen ja niin sanottu ”punainen aristokratia”, joka muodostuu entisten ja nykyisten puoluejohtajien perheenjäsenistä, joilla on poliittisten ja taloudellisten yhteyksiensä ansiosta hallussaan valtavia omaisuuksia; toteaa, että tämä vakava tilanne tuli äskettäin ilmi Bo Xilain tapauksessa;

14.  odottaa innostuneena, että uusi puoluejohto ryhtyy pikaisesti toimiin demokratisointia ja poliittisia uudistuksia Kiinan kommunistisen puolueen sisällä koskevien vaatimusten johdosta; uskoo, että ainoastaan tehokkaat poliittiset uudistukset, joilla pyritään luomaan ketään syrjimättömiä, demokraattisia ja vastuullisia toimielimiä, joissa kuvastuu Kiinan etninen, uskonnollinen, poliittinen ja sosiaalinen monimuotoisuus, avaavat tien kestävään kasvuun ja vakauteen ja rajoittavat maakuntien, alueiden ja paikallistason itsevaltaisten puoluepamppujen puoli-itsenäistä ja itsevaltaista toimintaa, joka vakavasti vahingoittaa Kiinan valtionjohdon mainetta sekä kotimaassa että ulkomailla vallan väärinkäytön takia ja jossa erityisesti huomio kiinnittyy kalliiseen ja laajaan korruptioon; katsoo, että tällaiset tapaukset olisi käsiteltävä ottamalla käyttöön vastuumekanismeja, kuten puhemies Hu Jintao totesi Kiinan kommunistisen puolueen kahdeksannessatoista kongressissa marraskuussa 2012;

15.  yhtyy kiihkeään torjuntaan, jolla kiinalaiset lakimiehet suhtautuvat pakolliseen uskollisuudenvalaan Kiinan kommunistiselle puolueelle – ja tukee tätä torjuntaa – ja pitää valaa hyökkäyksenä oikeusjärjestelmää vastaan ja katsoo sen halventavan kansainvälisiä oikeudellisia normeja; katsoo, että lakimiesten uskollisuudenvalan pitäisi kohdistua perustuslakiin eikä poliittiseen puolueeseen tai järjestöön;

16.  painottaa, että vaikka pakkoabortit on jyrkästi kielletty Kiinassa, perhesuunnitteluvirkailijat toistuvasti pakottavat naisia epäinhimillisiin toimiin, kuten pakkoabortteihin ja sterilisaatioon; tuomitsee niin sanotun ”sosiaalisen ylläpitomaksun”, usein kohtuuttoman sakon, joka vanhempien on maksettava ylimääräisistä lapsista ja josta oli kyse Feng Jianmein järkyttävässä tapauksessa; panee merkille, että virallisten tilastojen mukaan vuonna 2011 tehtiin 8 400 valitusta perhesuunnitteluvirkailijoiden väärinkäytöksistä; tukee varauksetta vaatimuksia monin tavoin ongelmallisen yhden lapsen politiikan lopettamisesta, erityisesti kun otetaan huomioon Kiinan demografinen kehitys, ja korostaa samalla tämän politiikan vakavia kielteisiä sosiaalisia ja psykologisia seurauksia kuten sosiaalisia eroja, sukupuolten välisen tasa-arvon heikentymistä, yleistä kielteisyyttä tyttölapsen syntymää kohtaan ja yhä kasvavaa poikien ja tyttöjen lukumäärän epätasapainoa, joka luo ”pikkukeisareita”, särkee perinteistä perherakennetta ja lisäksi vähentää nuorten tuloa työmarkkinoille; kehottaa Kiinan johtoa pitämään keskeisenä painopisteenä ratkaisun löytämistä tähän ongelmaan;

17.  ottaa vakavasti huomioon työntekijöiden voimakkaat protestit Foxconnin tehtaalla ja vaatii kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia; tukee toimia ihmisarvoisen palkan ja ihmisarvoisten työolojen hyväksi;

18.  suhtautuu myönteisesti Kiinan toimiin kansallisen päästökauppajärjestelmän perustamiseksi vuoteen 2015 mennessä, joka jatkossa voitaisiin integroida muihin päästökauppajärjestelmiin, erityisesti EU päästökauppajärjestelmään; panee kuitenkin merkille, että Kiinalla ei ole vielä täysin toimivaa kypsää markkinataloutta, joka on selvästi edellytyksenä hyvin toimivalle päästökauppajärjestelmälle;

19.  kehottaa Kiinan hallitusta tehostamaan saasteiden mittaamista, jotta voidaan korjata luotettavien hiilipäästötietojen puuttuminen, luoda parempi oikeudellinen perusrakenne ja lisätä valmiuksien kehittämistä hallinnossa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti 20. syyskuuta 2012 tehtyyn EU:n ja Kiinan väliseen rahoitussopimukseen, jolla edistetään ympäristöä, siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä Kiinassa;

20.  panee merkille, että suurten mielenosoitusten ja laajan vastustuksen jälkeen Hong Kongin toimeenpaneva johtaja päätti jättää panematta täytäntöön kiistanalaisen kansallismielisen opetusohjelman; kehottaa Beijingin viranomaisia täysimääräisesti kunnioittamaan ”kaksi maata – kaksi järjestelmää” -periaatetta niiden sopimusten mukaisesti, joita allekirjoitettiin ennen entisen brittisiirtokunnan luovuttamista Kiinan kansantasavallalle; pitää ilahduttavana lakiasäätävän neuvoston äskettäin pidettyjen vaalien äänestysaktiivisuutta ja odottaa, että mahdollisimman pian tämän kokouksen kaikki jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla;

Ihmisoikeudet ja demokratia

21.  ihailee ja tukee niiden Kiinan kansalaisten rohkeutta ja aktivismia, jotka toimivat sosiaalisesti vastuullisella tavalla yleismaailmallisesti tunnustettujen sosiaalisten ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi ja pyrkivät vastustamaan tunnettuja yhteiskunnallisia uhkia ja/tai rikoksia, kuten korruptiota, virka-aseman väärinkäyttöä, ympäristön pilaamista, aids-tartuntoja, ruokamyrkytyksiä, koulujen rakentamisessa tapahtuneita petoksia ja laittomia maan ja omaisuuden takavarikoimisia, joihin usein syyllistyvät paikalliset puolueviranomaiset; tuomitsee kaikki viranomaisten kostotoimet näitä Kiinan kansalaisia vastaan: vaatii Kiinan johtoa edistämän kansalaisten vastuuta sosiaalisten ihmisoikeuksien seurannassa ja palauttamaan virallisesti maine näiden oikeuksien vainotuille ja rankaistuille puolustajille; muistuttaa Kiinan johtoa siitä, että sen on kunnioitettava täysimääräisesti maan omaa ja kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä;

22.  tukee voimakkaasti kiinalaisten lakimiesten ja juristien kriittisiä kommentteja, joiden mukaan epäiltyjen nöyryyttävä pidättäminen yli 15 päivän ajan on Kiinan lokakuussa 1998 allekirjoittaman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-yleissopimuksen) vastaista; on huolissaan Kiinan hallituksen haluttomuudesta ratifioida KP-yleissopimus, jota ei vielä ole ratifioitu; pitää valitettavana sitä, että vuoden 2013 uuden rikoslain mukaan poliisi ja valtion turvallisuusviranomaiset voivat pitää epäiltyä pidätettynä yli 14 kuukautta ilman lakimiehen antamaa oikeusapua; tukee täysin kiinalaisten juristien kritiikkiä siitä, että poliisi säilyttää mahdollisuuden pitää epäillyt paitsi kotiarestissa myös säilyttää heitä ”tietyssä paikassa pitämistä” koskevien sääntöjen mukaisesti; kannattaa kiinalaisten juristien kaikkia aloitteita Kiinan kansantasavallan rikoslain todelliseksi uudistamiseksi;

23.  kehottaa Kiinaa noudattamaan sosiaalisia vähimmäisnormeja; korostaa, että on tärkeää noudattaa Kansainvälisen työjärjestön kaikkia sääntöjä ja panna ne nopeasti täytäntöön, mukaan luettuna oikeus vapaasti muodostaa riippumattomia ammattiyhdistyksiä; pitää myönteisenä työsopimuksia koskevan lain täytäntöönpanoa ja kehottaa täydentämään lainsäädäntöä antamalla työehtosopimusneuvotteluja koskevan lain; kehottaa Kiinan viranomaisia ja Kiinassa toimivia eurooppalaisia investoijia ja yrityksiä noudattamaan kansainvälisiä työnormeja ja turvaamaan asianmukaisen palkan ja asianmukaiset työolot ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen Kiinassa; katsoo, että EU ei saisi sallia sellaisten tuotteiden markkinoille pääsyä, jotka on tuotettu lapsityövoimalla tai laitoksissa, joissa vakavalla tavalla rikotaan kansainvälisiä työnormeja ja ihmisoikeuksia, kuten vankileireillä;

24.  katsoo, että EU:n ja Kiinan välisen kaupan epätasapaino ilmentää yhteiskunta-, talous- ja demokratiamallin eroja; arvelee, että siihen vaikuttaa osaltaan myös joidenkin oikeuksien riittämätön noudattaminen tai kokonaan noudattamatta jättäminen Kiinassa; korostaa, että on tärkeää määrittää strategia Kiinan kanssa käytävälle vuoropuhelulle ja aloittaa tässä työmarkkinakysymyksistä;

25.  pelkää, että Kiinan kuolemanrangaistuslainsäädännön nojalla teloitettujen vankien määrä sekä heidän oikeudenkäyntiensä nopeus ja teloitusten nopea täytäntöönpano ovat vapaata ja oikeudenmukaista oikeuskäsittelyä koskevan ihmisoikeuden hengen vastaisia, sillä viranomaisten nopeuden takia väärät tuomiot ja muut virheet saatetaan jättää huomiotta, mikä johtaa syyttömien teloittamiseen; katsoo, että on vakava virhe langettaa kuolemanrangaistuksia vaikeaselkoisessa oikeusjärjestelmässä, joka ei ole täysin avoin ja jossa vankien oikeudet eivät ole vielä täysin kehittyneet; kehottaa Kiinan viranomaisia tarkistamaan kuolemanrangaistusta koskevaa toimintalinjaansa;

26.  korostaa, että EU:n ja Kiinan välinen strateginen kumppanuus sisältää median vastavuoroisen vapauden, mikä merkitsee lehdistön vapautta Kiinan medialle Euroopassa ja myös lehdistön vapautta unionin medialle Kiinassa; odottaa, että unionin toimielimet tukevat voimakkaasti tätä ihmisoikeuksiin kuuluvaa periaatetta yhteyksissään kiinalaisiin kumppaneihin;

27.  pitää valitettavana, että Kiinan viranomaiset valvovat ja sensuroivat internetiä; panee huolestuneena merkille, että Kiinan hallitus on kiristänyt internetin valvontaa uudella lailla, joka kieltää paljastamasta valtionsalaisuuksia, loukkaamasta kansallista kunniaa, vaarantamasta maan etnistä yhtenäisyyttä tai kehottamasta laittomiin mielenosoitusiin tai joukkokokouksiin; toteaa, että sensuurilla ja vainolla ei siten ole enää mitään todellisia rajoja; on huolissaan siitä, että uudessa laissa ei ole oikeussuojakeinoja, mikä antaa mahdollisuuden lain käyttöön väärällä tavalla; painottaa, että termejä ”laittomat mielenosoitukset” ja ”joukkokokoukset” olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun on olemassa ja pantu täytäntöön rauhanomaisia ja laillisia protesteja koskeva laki; kehottaa Kiinan hallitusta sallimaan erilaisten mielipiteiden ilmaisemisen internetissä, tiedotusvälineissä ja laajemmin julkisilla foorumeilla; muistuttaa, että YK:n ihmisoikeusneuvosto tunnusti äskettäin ilmaisunvapautta internetissä koskevan oikeuden;

28.  on huolissaan internetin valvontaa koskevin uusien säännösten voimaantulosta, joilla laillistetaan verkkopäiväkirjojen sulkeminen ja määrätään kovista rangaistuksista verkkopäiväkirjojen pitäjille sekä heitä puolustaville journalisteille ja lakimiehille;

29.  korostaa, että maassa, jossa on yli 500 miljoonaa internetin käyttäjää, digitaalinen vapaus on ainoa keino luoda kukoistava ja kehittynyt verkkoavaruus; kehottaa Kiinan viranomaisia turvaamaan ja suojelemaan maassa kehittynyttä valtavaa verkkoavaruutta ja kohdistamaan ponnistuksensa sen tehostamiseen eikä sen sensuroimiseen ja valvontaan;

30.  panee merkille Kiinan hallituksen huomattavat ponnistukset Tiibetin ja Xinjiangin talouden kehittämiseksi ja vaikutuksen, joka näillä ponnistuksilla on paimentolaisyhteisöihin ja perinteisiin elinkeinoihin; vaatii Kiinan hallitusta toimimaan poliittisesti vastuullisella tavalla ja ottamaan tiibetiläiset ja uiguurit merkityksellisellä tavalla mukaan hallinnon kysymysten käsittelyyn, mukaan luettuina resurssien hallinta ja talouskehityksen painopisteet, ja kunnioittamaan kulttuurin elementtejä kuten kieltä ja uskontoa eikä heikentämään niitä; väittää, että Kiinan hallitus ei voi saavuttaa Tiibetin ja Xinjiangin kestävää vakautta tai kiinalaisten, tiibetiläisten ja uiguurien välistä ystävyyttä pakkosulauttamisella, kulttuurien tuhoamisella tai tukahduttavilla poliisi- ja turvallisuustoimilla, vaan ainoastaan käsittelemällä vakavasti kaikki alkuperäisväestön valitukset, jotta voidaan luoda aidosti jaettu vastuu molempien autonomisten maakuntien hyvinvoinnin edistämiseksi; vaatii Kiinan hallitusta lopettamaan riippumattomien tarkkailijoiden näille alueille suuntautuvien vierailujen estämisen;

31.  korostaa, että ankarasta poliittisesta painostuksesta huolimatta Kiinassa on käynnissä uskonnollinen herääminen, jota lukemattomien jumalanpalveluspaikkojen avaaminen ja jälleenrakentaminen osoittavat; vaatii Kiinan viranomaisia kumoamaan politiikat ja menettelyt, joilla rajoitetaan kansalaisten perusoikeutta uskonnon- ja uskonvapauteen;

32.  kehottaa Kiinan viranomaisia antamaan virallisen tunnustuksen protestanttisille kotiseurakunnille ja maanalaisille katolisille seurakunnille sekä muiden uskontojen seurakunnille; muistuttaa tässä yhteydessä, että kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä tunnustetaan uskonnon- tai uskonvapaus rekisteröitymisestä riippumatta, joten rekisteröitymisen ei pitäisi olla pakollinen edellytys uskonnon harjoittamiselle; tuomitsee jyrkästi kaikki viranomaisten pyrkimykset riistää näiltä rekisteröimättömiltä seurakunnilta uskonnon vapautta koskeva perusoikeus asettamalla vaatimuksen, että niiden pitää toimia hallituksen valvomien hallintolautakuntien alaisuudessa, ja takavarikoimalla niiden omaisuutta ja jopa käyttämällä pidätyksiä ja vangitsemista niiden vaientamiseksi, mikä loukkaa niiden uskonnollista autonomiaa ja vakavasti rajoittaa niiden toimintaa;

33.  yhtyy kiinalaisten juristien arvosteluun, jonka mukaan Kiinan uskontolainsäädännön merkittävät heikkoudet johtuvat perustuslaista, sillä ”uskonnonvapauden” periaate, josta säädetään perustuslain 36 artiklan 1 ja 2 kohdassa, on ristiriidassa ”uskonnon rajoitusten” periaatteen kanssa, josta määrätään saman artiklan 3 ja 4 kohdassa, ilman että täsmennetään, kumpi on ensisijainen määräys; yhtyy kiinalaisten juristien kehotukseen uskonnonvapauden asettamisesta ensisijaiseksi periaatteeksi perustuslaissa;

34.  tunnustaa ponnistelut, joita Kiinassa on toteutettu kuolemanrangaistusten rajoittamiseksi ja varovaiseksi soveltamiseksi, mutta on edelleen huolissaan siitä, että Kiinan hallitus pitää vieläkin kiinni politiikastaan, jonka mukaan se ei julkaise yksityiskohtaisia tietoja niiden vankien lukumäärästä, jotka vuosittain teloitetaan, vaan pitää kuolemanrangaistuksia koskevat tiedot valtion salaisuutena; kehottaa lisäksi Kiinan viranomaisia lopettamaan kuolemanrangaistuksen poliittisen käytön ja varmistamaan, että maan oikeusjärjestelmässä on menettelyllisiä oikeussuojakeinoja, joilla turvataan kuolemaan tuomittujen suojelu, mukaan luettuna oikeus kansainvälisten normien mukaiseen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin;

35.  pitää valitettavana, että EU:n ja Kiinan välisessä ihmisoikeusvuoropuhelussa ei ole vieläkään saavutettu mitään oleellista edistystä eikä se ole tuottanut konkreettisia ja näkyviä tuloksia; muistuttaa, että hyväksyessään kesäkuussa 2012 EU:n uuden ihmisoikeusstrategian unionin ulkoministerit lupasivat, että nyt EU nostaa ihmisoikeuskysymykset voimakkaasti esiin kaikissa soveltuvissa kahdenvälisissä keskusteluissa, myös korkeimmalla tasolla; kehottaa äskettäin nimitettyä ihmisoikeuksista vastaavaa EU:n erityisedustajaa, EUH:ta, neuvostoa ja komissiota tehostamaan toimiaan antaakseen tälle prosessille uuden sysäyksen ja tehdäkseen tästä vuoropuhelusta vaikuttavamman ja tuloksiin suuntautuneemman, muun muassa valmistelukokousten avulla, joita pidetään kansainvälisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa molempien osapuolten viranomaisten ollessa läsnä; katsoo, että tällainen keskustelu olisi sisällytettävä kaikkiin kontakteihin Kiinan kaltaisten strategisten kumppanien viranomaisten kanssa; painottaa, että on tärkeää käsitellä perusteellisesti kaikkia ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota koskevia ongelmia Kiinassa ja EU:ssa; katsoo, että EU:n ja Kiinan huippukokouksiin ja ihmisoikeuskeskusteluihin olisi sisällytettävä joukko keskustelua edellyttäviä avoimia kysymyksiä ja konkreettisia vertailukohtia; kehottaa Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Catherine Ashtonia esittämään huolenaiheensa ihmisoikeuksien loukkauksista Kiinassa ja julkisesti mainitsemaan konkreettisia tapauksia ja kysymyksiä, joista on keskusteltu Kiinan viranomaisten kanssa kaikissa tapaamisissa; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia noudattamaan samaa toimintalinjaa johdonmukaisesti ja koordinoidusti; kehottaa Kiinassa toimivia EU:n yrityksiä noudattamaan liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n perusperiaatteita ja vaatii EU:ta ja jäsenvaltioita tarkoin seuraamaan tätä;

Manner-Kiinan ja Taiwanin väliset suhteet

36.  toistaa, että EU noudattaa yhden Kiinan politiikkaa; pitää ilahduttavina lisääntyviä kontakteja Kiinan kansantasavallan ja Taiwanin välillä; korostaa manner-Kiinan ja Taiwanin suhteiden parantumista, vaikka suhteita vahingoittavat edelleen vakavasti Kiinan Taiwaniin suuntaamat ohjukset ja Kiinan harjoittama Taiwanin kansainvälinen eristäminen; kannattaa Taiwanin merkityksellistä osallistumista kansainvälisissä järjestöissä, jota neuvoston 8. toukokuuta 2009 antamassa julkilausumassa 9486/09 tuetaan;

37.  on tyytyväinen miljoonien Kiinan kansalaisten suureen mielenkiintoon 14. tammikuuta 2012 pidettyjä Taiwanin presidentinvaaleja ja parlamenttivaaleja kohtaan, joita voitiin ensimmäistä kertaa seurata suoraan internetistä;

38.  on iloinen vahvoista taloussuhteista manner-Kiinan ja Taiwanin välillä ja Taiwanin uudesta avautumisesta kiinalaisille matkailijoille ja kulttuuriyhteistyölle; katsoo, että kaupan ja investointien kansainvälistyminen ovat paras tae Taiwanin vakaudelle; kehottaa siksi Taiwanin hallitusta investoimaan Kiinan kansantasavallan lisäksi myös muualle;

Ulkoinen tilanne

39.  kehottaa Kiinan kansantasavaltaa käyttämään vastuullisemmin saamaansa globaalia asemaa erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa, jossa sillä on pysyvä jäsenyys ja veto-oikeus; painottaa tässä yhteydessä, että Kiinan olisi jätettävä käyttämättä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, joilla sallitaan interventio Syyriaan, jotta sisällissota voidaan lopettaa ja antaa Syyrian kansalle mahdollisuus ottaa maansa tulevaisuus omiin käsiinsä osana demokraattista ja vapaata prosessia; korostaa, että Kiinan olisi toimittava vastuullisella ja sen globaalia asemaa panosta vastaavalla tavalla myös G20:ssä maailman talouskriisin käsittelemiseksi, mukautettava toimintansa Maailman kauppajärjestön sääntöihin ja noudatettava kaikkia kansanvälisiä yleissopimuksia ja muita sopimuksia, joiden sopimusosapuolena se on;

40.  kehottaa Kiinan kansantasavaltaa yksiselitteisesti sitoutumaan YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen pyrkiessään tavoitteisiinsa ulkomailla;

41.  arvostaa sitä, että YK:n turvallisuusneuvoston jäsenten joukossa Kiina antaa eniten rauhanturvajoukkoja, mikä perustuu suurimmalta osaltaan Kiinan laivaston nopeaan nykyaikaistamiseen; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti lisääntyneeseen yhteistyöhön EU:n kanssa merirosvouden torjunnassa Adenin lahdella; kehottaa Kiinaa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä toimimaan vastuullisessa yhteistyössä kansainvälisen yhteisön kanssa tärkeissä maailmanlaajuista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä, kuten Syyrian ja Iranin tilanteessa;

42.  toteaa, että Kiina on vastuussa sekä kansalaistensa turvallisuudesta että sellaisen roolin omaksumisesta, jossa se edistää rauhaa ja vakautta maailmassa, ja pitää ilahduttavana Kiinan lisääntynyttä osallistumista YK:ssa; kehottaa Kiinaa kuitenkin suurempaan avoimuuteen ja tiiviimpään yhteistyöhön EU:n ja YK:n kanssa näissä asioissa ja välttämään eristäytymistä ulkopolitiikkansa kehittyessä;

43.  kehottaa Kiinaa tarkistamaan toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuutta koskevaa politiikkaansa tapauksissa, joissa vakavasti rikotaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta:

44.  pitää tervetulleena heinäkuussa 2012 käynnistettyä EU:n ja Kiinan vuoropuhelua yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta; ehdottaa, että tämä vuoropuhelu laajennetaan kattamaan koko Aasian ja Tyynenmeren alue;

45.  pyytää Kiinaa vastaamaan lisääntyvään kansainväliseen huoleen Kiinan sotilasbudjetista, joka ei ole avoin;

46.  korostaa Etelä-Kiinan meren maailmanlaajuista merkitystä, sillä sen kautta kulkee kolmasosa maailman kaupasta; on huolissaan lisääntyvästä jännityksestä ja kehottaa siksi kaikkia asianosaisia osapuolia heti pidättymään yksipuolisista poliittista ja sotilaallisista toimista, lieventämään lausumiaan ja sopimaan Etelä-Kiinan meren aluekiistat kansainvälisen sovittelun avulla kansainvälisen oikeuden, erityisesti YK:n merioikeusyleissopimuksen, mukaisesti, jotta voidaan turvata alueen vakaus;

47.  on vakavasti huolissaan Kiinan ja Japanin välisen jännityksen lisääntymisessä; vetoaa voimakkaasti Kiinaan ja Japaniin keskinäisten vihollisuusnäkemysten torjumiseksi ja pitää valitettavana, että ne eivät käyttäneet diplomaattisuhteidensa 40-vuotispäivää rakentavaan vuoropuheluun;

48.  kehottaa kaikkia asianosaisia osapuolia (Kiinaa, Japania ja Taiwania) osoittamaan pidättyvyyttä ja toteuttamaan toimia kiisteltyjä saaria koskevan tilanteen rauhoittamiseksi, sillä Euroopan unioni on erittäin kiinnostunut Itä-Aasian turvallisuudesta ja vakaudesta; kehottaa kaikkia asianosaisia osapuolia sopimaan kiistat rauhanomaisesti yhteistyön hengessä ja kansainvälistä oikeutta, erityisesti YK:n merioikeusyleissopimusta, noudattaen ja sopimaan sotilaallisten toimien hillitsemisestä tilanteissa, joissa tapahtuu jotain odottamatonta;

49.  panee merkille Taiwanin presidentin äskettäisen aloitteen Itä-Kiinan meren käytännesäännöstä sopimisesta ja sellaisen mekanismin luomisesta, joka antaa kaikille osapuolille mahdollisuuden toimia yhteistyössä alueen luonnonvarojen hyödyntämiseksi yhdessä, mukaan luettuna valmiudet tuottaa sähköä uusiutuvista energialähteistä;

50.  panee merkille, että Kiinan rooli Korean niemimaan kahden osapuolen välisessä yhteistyössä on ratkaisevan tärkeä, ja kehottaa Kiinan kansantasavaltaa pyrkimään aktiivisemmin yhteistyön laajentamiseen Pohjois- ja Etelä-Korean välillä;

51.  panee merkille ja pitää valitettavana, että Pohjois-Korean diktatorisen ja sortavan hallinnon jatkuminen riippuu oleellisesti Kiinasta; pitää ilahduttavana Kiinan vastuullista toimintaa, kun se 15. huhtikuuta 2012 kannatti YK:n turvallisuusneuvoston esittämää voimakasta tuomiota Pohjois-Korean epäonnistuneelle raketin laukaisemiselle, jota yleisesti pidettiin yrityksenä testata ballistisia ohjuksia; odottaa, että Kiina jatkossakin huolehtii vakaudesta Korean niemimaalla ja auttaa pikaisesti käynnistämään uudelleen kuuden osapuolen neuvottelut Pohjois-Korean ydinuhkasta ja ennen kaikkea parantamaan nopeasti Pohjois-Korean asukkaiden jokapäiväisiä elinoloja Kiinan toteuttamilla aloitteilla;

52.  panee merkille Kiinan kasvavan roolin Keski-Aasian kaupassa, taloudessa ja energia-alan hankkeissa; katsoo, että Kiinalla voi olla merkittävä rooli Keski-Aasian maiden kehityksessä, ja kehottaa Kiinan kansantasavaltaa edistämään alueen valtioiden välistä yhteistyötä keskeisenä askeleena kohti alueellista yhteistyötä; toteaa, että Kiinan tärkeimpänä tavoitteena Shanghain yhteistyöjärjestössä on saavuttaa rauha ja vakaus Keski-Aasiassa torjumalla yhdessä niin sanottuja ”kolmea pahaa”, eli ääriliikkeitä, separatismia ja terrorismia; panee merkille Kiinan suuret strategiset ja taloudelliset edut alueella, joita Kiina toteuttaa hyödyntämällä alueen valtavia öljy- ja kaasuvaroja ja liittämällä Keski-Aasian Kiinan rannikkoalueeseen rautateiden ja moottoriteiden avulla;

53.  pitää ilahduttavana Kiinan ja Afganistanin välisten suhteiden kehitystä ja sitä, että keskusteluja käydään ensimmäistä kertaa korkeimman johdon tasolla; katsoo, että pehmeän voimankäytön avulla Kiinalla voi olla keskeinen rooli Afganistanin vakauttamisessa; kehottaa kehittämään EU:n ja Kiinan tiivistä yhteistyöstä tässä asiassa;

54.  toteaa, että Kiinan johto pitää Yhdysvaltojen strategiaa, jossa huomio kiinnitetään uudelleen Aasiaan, Yhdysvaltojen yrityksenä hillitä Kiinan nopeaa taloudellista ja poliittista nousua; kehottaa Kiinaa ja Yhdysvaltoja välttämään jännitystä ja asevarustelua Tyynellä valtamerellä; kehottaa Kiinaa turvaamaan vapaan liikkuvuuden merillä;

55.  katsoo, että olisi tarkasteltava erittäin vakavasti Kiinan kehitysmaihin tekemien lisääntyvien investointien taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä vaikutusta,

56.  panee merkille, että Kiinan kasvava läsnäolo Afrikassa on edistänyt talouden ja erityisesti infrastruktuurin kehitystä; arvostaa sitä, että Kiinan ja Afrikan yhteistyöfoorumissa (FOCAC), joka järjestettiin 20. heinäkuuta 2012 Beijingissä, Kiinan johto tunnusti vakavan arvostelun Kiinan epätasapainoista, raaka-aineisiin keskittyvää Afrikan politiikkaa kohtaan ja että tämä tunnustus näkyy siinä, että Kiina nykyisin avoimesti edistää toimiensa monipuolistamista Afrikassa; pitää ilahduttavana valtion ja puolueen johtajan Hu Jintaon tässä FOCAC-kokouksessa antamaa lupausta ennätysmäisestä 20 miljoonan Yhdysvaltain dollarin luotosta Afrikan maille seuraavien kolmen vuoden aikana niiden infrastruktuurin, maatalouden, tuotannon ja pk-yritysten kehittämiseen; pitää ilahduttavana, että Kiina on ilmoittanut tukevansa kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevaa EITI-aloitetta ja kehottaa Kiinan viranomaisia seuraamaan globaalia kehitystä kohti suurempaa avoimuutta ja lisäämään asiaan liittyviä konkreettisia sitoumuksiaan; kehottaa EU:ta seuraamaan valppaasti Kiinan Afrikkaan tekemien lisääntyvien investointien poliittista, taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä vaikutusta;

57.  on huolissaan siitä, että Kiinan kasvava läsnäolo Afrikassa on johtanut vakaviin sosiaalisiin jännitteisiin, mutta pitää myönteisenä sitä, että kiinalaiset yritykset ovat ilmoittaneet haluavansa kiinnittää enemmän huomiota yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen toimissaan Afrikassa; kehottaa Kiinan viranomaisia perustamaan politiikkansa Afrikassa ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteeseen ja kestävän kehityksen ja inhimillisen turvallisuuden edistämiseen;

58.  panee merkille, että Kiinan osallistuminen Latinalaisen Amerikan luonnonvarojen hyödyntämiseen lisääntyy ja näiden luonnonvarojen tuonti Kiinaan on kasvanut yli puolella;

59.  kehottaa Kiinaa, joka on maailman suurin hiilidioksidin päästäjä, toimimaan ennaltaehkäisevämmin ja rakentavammin kansainvälisen yhteisön yhteistyön edistämiseksi niin, että voidaan torjua ilmastonmuutosta; suhtautuu myönteisesti Kiinan viranomaisten marraskuussa 2011 julkaisemaan asiakirjaan hyväksytyistä politiikoista ja toteutetuista toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kehottaa panemaan sen pikaisesti täytäntöön;

60.  panee merkille, että suorilla ihmisten välisillä kontakteilla voi olla keskeinen tehtävä keskinäisen ymmärtämisen parantamisessa sekä Kiinan ja EU:n välillä että Kiinan ja eräiden sen muiden kumppanien kuten Yhdysvaltojen välillä; pitää tässä yhteydessä ilahduttavina ohjelmia, joilla pyritään liikkuvuuden helpottamiseen Kiinan ja EU:n välillä;

61.  kehottaa Kiinaa tekemään oikeudellisen varmuuden tarjoamisesta ulkomaisille yrityksille ehdottoman painopisteen pitämällä yllä tasa-arvon, vastavuoroisuuden ja yritysten yhteiskunnallisen vastuun periaatteita;

o
o   o

62.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komissiolle, jäsenvaltioiden, liittymässä olevien ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja Kiinan kansankongressille, Taiwanin hallitukselle ja Taiwanin lakiasäätävälle Yuanille.

(1) EYVL L 250, 19.9.1985, s. 2. (2) EYVL L 6, 11.1.2000, s. 40. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0218. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0017. (5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0334. (6) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 219. (7) EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 132. (8) EUVL C 305 E, 11.11.2010, s. 9. (9) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 185. (10) EUVL C 296 E, 2.10.2012, s. 137. (11) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0301. (12) EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 80. (13) EUVL C 169 E, 15.6.2012, s. 81. (14) EUVL C 288 E, 25.11.2006, s. 59. (15) EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 471. (16) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 118. (17) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0474. (18) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0257.