Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 Kiinasta ja erityisesti uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen tilanteesta (2019/2690(RSP))

P8_TA(2019)0422 RC-B8-0255/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kiinan tilanteesta, erityisesti 26. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Kiinasta: vähemmistöjen oikeudet ja kuolemanrangaistuksen käyttö(1), 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Kashgarin tilanteesta ja kulttuuriperinnöstä (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)(2), 15. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman Larung Garin tiibetinbuddhalaisen akatemian ja Ilham Tohtin tapauksista(3), 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta(4) ja 4. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman uiguurien ja kazakkien mielivaltaisista joukkovangitsemisista Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella(5),

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden, joka käynnistettiin vuonna 2003, ja komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 22. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon ”EU:n uuden Kiinan‑strategian lähtökohdat” (JOIN(2016)0030),

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin” (JOIN(2019)0005),

–  ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2019 pidetyssä EU:n ja Kiinan 21. huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun, joka käynnistettiin vuonna 1995 ja jonka 37. kierros käytiin Brysselissä 1. ja 2. huhtikuuta 2019,

–  ottaa huomioon Kiinan kansantasavallan perustuslain 36 pykälän, jossa taataan kaikille kansalaisille oikeus uskonnonvapauteen, sekä 4 pykälän, jolla suojellaan ”vähemmistökansallisuuksien” oikeuksia,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Kiina allekirjoitti vuonna 1998 mutta jota se ei ole ratifioinut,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean Kiinasta tekemän arvioinnin loppupäätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että EU sitoutuu ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa strategiakehyksessään edistämään demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia kaikilla ulkoisen toimintansa aloilla poikkeuksetta ja asettamaan ihmisoikeudet keskeiselle sijalle suhteissaan kaikkiin kolmansiin maihin, myös strategisiin kumppaneihinsa; katsoo, että tämän olisi oltava jatkossakin EU:n ja Kiinan pitkäaikaisen suhteen keskiössä, ja toteaa, että EU on sitoutunut noudattamaan näitä arvoja ulkoisessa toiminnassaan ja Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa noudattaa ihmisoikeuksien alan kansainvälistä oikeutta ja standardeja omassa kehitystyössään;

B.  ottaa huomioon, että Kiina on onnistunut nostamaan 700 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä, mutta sen jälkeen, kun presidentti Xi Jinping astui valtaan maaliskuussa 2013, Kiinan ihmisoikeustilanne on heikentynyt entisestään ja hallituksen vihamielisyys rauhanomaisia mielenosoituksia sekä sanan- ja uskonnonvapautta ja oikeusvaltiota kohtaan on lisääntynyt; ottaa huomioon, että Kiinan viranomaiset ovat pidättäneet ja asettaneet syytteeseen satoja ihmisoikeuksien puolustajia, lakimiehiä ja toimittajia;

C.  ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2018 tuli voimaan uusia entistä tiukempia säännöksiä, jotka koskevat uskonnollisia ryhmiä ja uskonnollista toimintaa ja joilla uskonnolliset ryhmät pakotetaan mukautumaan lähemmin puolueen linjauksiin; toteaa, että uskonnon- ja omantunnonvapautta koskeva tilanne on nyt huonoimmillaan sitten taloudellisten uudistusten alkamisen ja Kiinan avautumisen 1970-luvun lopulla; ottaa huomioon, että uskonnollisten vankien määrä on Kiinassa yksi maailman suurimmista;

D.  ottaa huomioon, että vaikka Pyhän istuimen ja Kiinan hallituksen välillä päästiin syyskuussa 2018 sopimukseen piispojen nimittämisestä Kiinassa, kristittyjen uskonnollisia yhteisöjä vastaan toteutetaan entistä enemmän sortotoimia Kiinassa, ja toteaa, että kristittyjen sorron kohteena ovat sekä maan alla toimivat että valtion hyväksymät kirkot ja sortotoimien yhteydessä on häiritty ja pidätetty kirkon jäseniä, tuhottu kirkkorakennuksia ja tukahdutettu kristittyjen kokoontumisia; ottaa huomioon, että joissakin maakunnissa Kiinan viranomaiset eivät salli alle 18-vuotiaiden henkilöiden osallistumista uskonnolliseen toimintaan; ottaa huomioon, että syyskuussa 2018 Kiina kielsi Zion-seurakunnan toiminnan, ja toteaa, että tämä on 1 500:lla jäsenellään maan suurin kotiseurakunta;

E.  toteaa, että tilanne Xinjiangissa, jossa asuu 10 miljoonaa islaminuskoista uiguuria ja etnistä kazakkia, on heikentynyt, koska Kiinan viranomaiset ovat asettaneet Xinjiangin vakauden ja valvonnan ensisijaiseksi painopisteeksi, mikä johtuu toisaalta säännöllisesti toistuvista terrorihyökkäyksiä, joita uiguurit tekevät Xinjiangissa tai jotka väitetysti liittyvät alueeseen, ja toisaalta Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen strategisesta sijainnista uusi silkkitie -aloitteen kannalta; toteaa, että joidenkin tietojen mukaan Xinjiangin leirijärjestelmä on laajennettu Kiinan muihin osiin;

F.  ottaa huomioon, että on perustettu tuomioistuinten ulkopuolinen säilöönotto-ohjelma, jossa pidetään YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean arvioiden mukaan vähintään kymmeniä tuhansia uiguureja ja jossa nämä pakotetaan käymään läpi määräämättömän ajan kestävä poliittinen ”uudelleenkoulutus” mutta heitä vastaan ei ole nostettu syytteitä tai ryhdytty oikeustoimiin, ja toteaa, että säilöönotetut ovat siis mielivaltaisesti vangittuina terrorismin ja uskonnollisten ääriliikkeiden torjumisen varjolla; ottaa huomioon, että Xinjiangin maakunnassa on otettu käyttöön uskonnon harjoittamista ja uiguurien kieltä ja tapoja koskevia tiukkoja rajoituksia;

G.  ottaa huomioon, että on luotu kehittynyt digitaalisen valvonnan verkko, jossa käytetään muun muassa kasvojentunnistusteknologiaa ja tietojen keruuta;

H.  ottaa huomioon, että Kiinan hallitus on evännyt tahdonvastaisia katoamisia käsittelevän YK:n työryhmän, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja muiden YK:n erityismenettelyjen toimeksiantojen esittämät lukuisat pyynnöt saada lähettää riippumattomia tutkijoita Xinjiangiin;

I.  katsoo, että Tiibetin tilanne on huonontunut viime vuosina talouskasvusta ja infrastruktuurin kehittymisestä huolimatta, kun Kiinan hallitus on rajoittanut monia ihmisoikeuksia turvallisuuden ja vakauden varjolla ja hyökännyt hellittämättä tiibetiläisten identiteettiä ja kulttuuria vastaan;

J.  toteaa, että valvonta- ja seurantatoimet ovat lisääntyneet viime vuosina Tiibetissä, samoin kuin mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja kaltoinkohtelu; katsoo, että Kiinan hallitus on luonut Tiibetissä ilmapiirin, jossa julkisella vallalla ei ole rajoja, pelko on läpitunkevaa ja jokaista julkisen ja yksityisen elämän ilmiötä valvotaan ja säännellään tiukasti; ottaa huomioon, että Tiibetissä kaikenlaista väkivallatonta mielipiteen ilmaisemista, joka eroaa etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin sovellettavasta valtion politiikasta tai joka arvostelee niitä, voidaan pitää separatistisena ja että tällainen toiminta voidaan siten kriminalisoida; ottaa huomioon, että pääsy Tiibetin autonomiselle alueelle on nykyään rajoitetumpaa kuin koskaan aikaisemmin;

K.  toteaa, että vuodesta 2009 lähtien erittäin suuren määrän tiibetiläisiä, joista useimmat ovat olleet munkkeja ja nunnia, kerrotaan sytyttäneen itsensä tuleen vastalauseena Kiinan Tiibetissä harjoittamalle tiukalle politiikalle ja tukeakseen dalai-laman paluuta sekä uskonnonvapauden myöntämistä Sichuanin maakunnan Ngaban (kiinaksi Aba) hallintoalueelle ja Tiibetin ylängön muille alueille; ottaa huomioon, että Tiibetin kriisin ratkaisemisessa ei ole edistytty 10 viime vuoden aikana;

1.  on erittäin huolissaan siitä, että hallinto sortaa yhä enenevässä määrin eri uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä, erityisesti uiguureja ja kazakkeja, tiibetiläisiä ja kristittyjä, kun se asettaa lisärajoituksia heidän perustuslain takaamille oikeuksilleen, joita ovat oikeus kulttuurin ilmaisemiseen ja uskonnonvapauteen sekä sanan- ja ilmaisunvapauteen ja oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen; vaatii, että viranomaiset kunnioittavat näitä perusvapauksia;

2.  kehottaa Kiinan hallitusta lopettamaan välittömästi uiguuri- ja kazakkivähemmistöihin kuuluvien sekä tiibetiläisten mielivaltaiset vangitsemiset, sillä heitä ei syytetä rikoksista, heitä vastaan ei ole ryhdytty oikeustoimiin eikä heitä ole tuomittu rikoksista, sekä sulkemaan kaikki leirit ja säilöönottokeskukset ja vapauttamaan pidätetyt henkilöt välittömästi ja ehdoitta;

3.  vaatii vapauttamaan välittömästi mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt, mielipidevangit, myös Falun Gongin harjoittajat, ja lopettamaan tahdonvastaiset katoamiset ja vaatii, että kaikkien henkilöiden on voitava valita laillinen edustajansa, saatava tavata perheenjäseniään ja saatava lääkinnällistä apua ja että kaikkien tapaukset on tutkittava;

4.  kehottaa Kiinan hallitusta vapauttamaan välittömästi uiguurit, mukaan lukien Ilham Tohti, Tashpolat Tiyip, Rahile Dawut, Eli Mamut, Hailaite Niyazi, Memetjan Abdulla, Abduhelil Zunun ja Abdukerim Abduweli, henkilöt, joita vainotaan heidän uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi, mukaan lukien Zhang Shaojie, Hu Shigen, Wang Yi ja Sun Qian, sekä tiibetiläiset aktivistit, kirjailijat ja uskonnolliset johtajat, joita vastaan on nostettu rikossyytteitä tai jotka on vangittu siksi, että he ovat käyttäneet oikeuttaan sananvapauteen, mukaan lukien Tashi Wangchuk ja Lobsang Dargye;

5.  kehottaa vapauttamaan välittömästi ruotsalaisen kirjakustantajan Gui Minhain ja kaksi Kanadan kansalaista Michael Spavorin ja Michael Kovrigin;

6.  vaatii Kiinan hallitusta paljastamaan Xinjiangissa kadonneiden henkilöiden perheille yksityiskohtaiset tiedot näistä henkilöistä;

7.  kehottaa Kiinan viranomaisia lopettamaan kristillisten seurakuntien ja järjestöjen vastaiset kampanjansa ja lopettamaan kristillisten pastorien ja pappien häirinnän ja pidätykset sekä kirkkorakennusten tuhoamisen;

8.  kehottaa Kiinan viranomaisia kunnioittamaan tiibetiläisten kielellisiä, kulttuurisia, uskonnollisia ja muita perusvapauksia sekä pidättymään han-kiinalaisia suosivista ja tiibetiläisten asemaa heikentävistä asutustoimista ja lopettamaan tiibetiläispaimentolaisten pakottamisen luopumaan perinteisistä elintavoistaan;

9.  tuomitsee ”isänmaallisen kasvatuksen” avulla toteutetut kampanjat, mukaan luettuina toimenpiteet, joilla Tiibetin buddhalaisluostarit otetaan valtion hallintaan; on huolestunut siitä, että Kiinan rikoslakia käytetään väärin tiibetiläisten ja buddhalaisten vainoamiseen rinnastamalla heidän uskonnollinen toimintansa separatismiin; pitää valitettavana sitä, että mahdollisuudet buddhalaisuuden harjoittamiseen Tiibetissä ovat heikentyneet huomattavasti tiibetiläisten maaliskuussa 2008 järjestämien protestien jälkeen Kiinan hallituksen ryhdyttyä toteuttamaan ”isänmaallista kasvatusta” entistä tiukemmin;

10.  kehottaa Kiinan viranomaisia panemaan täytäntöön perustuslaissa taatun oikeuden uskonnonvapauteen kaikkien Kiinan kansalaisten osalta;

11.  muistuttaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tärkeää ottaa ihmisoikeusloukkauksia koskeva kysymys esille Kiinan viranomaisten kanssa kaikilla poliittisilla tasoilla noudattaen EU:n sitoumusta, jonka mukaan se puhuu voimakkaalla, selvällä ja yhtenäisellä äänellä Kiinaan nähden soveltamassaan lähestymistavassa, myös vuotuisessa ihmisoikeusvuoropuhelussa, strategisessa vuoropuhelussa, kauppaa koskevassa korkean tason vuoropuhelussa, huippukokouksessa sekä tulevassa Euroopan ja Aasian huippukokouksessa;

12.  korostaa, että EU:n ja Kiinan 21. huippukokouksen jälkeen antamassa yhteisessä julkilausumassa EU ja Kiina vahvistivat, että kaikki ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia, toisistaan riippuvaisia ja toisiinsa liittyviä, joten EU:n olisi vaadittava Kiinaa toimimaan tämän mukaisesti; pitää valitettavana, että 9. huhtikuuta 2019 järjestetyssä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa kiireelliset ihmisoikeusongelmat olivat jälleen kerran vähäisessä roolissa; katsoo, että jos ja kun EU:n ja Kiinan huippukokouksessa ei oteta painokkaasti kantaa ihmisoikeuksiin, neuvoston, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja komission olisi kieltäydyttävä hyväksymästä asiaa ja annettava siitä erillinen tiedonanto, jossa tilannetta arvioidaan merkityksellisellä tavalla ja selvitetään, miksi painokkaammista sanamuodoista ei saavutettu yhteisymmärrystä;

13.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita estämään kaikki toimet, joita Kiinan viranomaiset toteuttavat EU:n alueella turkkilaisyhteisöjen, tiibetiläisten ja muiden uskonnollisten tai etnisten ryhmien jäsenten häiritsemiseksi ja joiden tarkoituksena on pakottaa heidät tiedonantajiksi, pakottaa heidät palaamaan Kiinaan tai vaientaa heidät;

14.  kehottaa Kiinan viranomaisia sallimaan toimittajille ja kansainvälisille tarkkailijoille, myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle ja YK:n erityismenettelyille, vapaan, merkityksellisen ja esteettömän pääsyn Xinjiangin maakuntaan ja Tiibetin autonomiselle alueelle; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavassa istunnossa johtavan aseman Xinjiangiin järjestettävää tiedonhankintamatkaa koskevan päätöslauselman yhteydessä;

15.  kehottaa Kiinan hallitusta takaamaan kansalaisten oikeudet ja kunnioittamaan omaa perustuslakiaan, erityisesti sen 4 pykälää, jolla suojellaan kansallisia vähemmistöjä, 35 pykälää, jolla suojellaan sanan-, lehdistön-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta sekä kulkueiden ja mielenosoitusten järjestämisen vapautta, 36 pykälää, jossa tunnustetaan oikeus uskonnonvapauteen, ja 41 pykälää, jossa taataan oikeus arvostella ja tehdä ehdotuksia, jotka koskevat valtion elimiä tai virkamiehiä;

16.  kehottaa Kiinaa ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen;

17.  kehottaa Kiinaa sallimaan EU:n diplomaateille, toimittajille ja kansalaisille esteettömän pääsyn Tiibetiin samalla tavoin kuin kiinalaismatkustajat pääsevät vapaasti ja avoimesti EU:n jäsenvaltioiden koko alueelle; kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan Tiibetin alueelle pääsyyn liittyvät ongelmat vakavasti huomioon neuvoteltaessa EU:n ja Kiinan välisestä viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta;

18.  ilmaisee pettymyksensä siitä, että EU:n ja Kiinan välisen ihmisoikeusvuoropuhelun 37. kierros ei tuottanut merkittäviä tuloksia; pitää lisäksi valitettavana, että Kiinan valtuuskunta ei osallistunut 2. huhtikuuta vuoropuheluun, jossa keskusteltiin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

19.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, EUH:ta ja jäsenvaltioita seuraamaan tarkemmin Xinjiangin huolestuttavaa ihmisoikeuskehitystä, myös hallituksen harjoittaman sorron ja valvonnan lisääntymistä, ja vastustamaan Kiinassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia sekä yksityisesti että julkisesti;

20.  kehottaa neuvostoa harkitsemaan kohdennettuja pakotteita niitä viranomaisia vastaan, jotka ovat vastuussa tukahduttamistoimista Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella;

21.  kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä keskeyttämään kaikkien sellaisten tavaroiden ja palvelujen viennin ja teknologian siirron, joita Kiina käyttää laajentamaan ja parantamaan kybervalvontaansa ja ennustavaa profilointiaan; on erittäin huolestunut siitä, että Kiina vie jo tällaisia teknologioita autoritaarisille valtioille eri puolilla maailmaa;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 285 E, 21.10.2010, s. 80. (2) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 185. (3) EUVL C 238, 6.7.2018, s. 108. (4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0343. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0377.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 Kamerunista (2019/2691(RSP))

P8_TA(2019)0423 RC-B8-0245/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien alivaliokuntansa puheenjohtajan Antonio Panzerin 7. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman Kamerunin tilanteesta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Federica Mogherinin 5. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman Kamerunin poliittisen ja turvallisuustilanteen huononemisesta,

–  ottaa huomioon korkean edustajan tiedottajan eri julkilausumat Kamerunin tilanteesta ja erityisesti 31. tammikuuta 2019 annetun julkilausuman,

–  ottaa huomioon Kamerunin vuoden 2018 presidentinvaaleja seuranneen Afrikan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnan 9. lokakuuta 2018 antaman alustavan julkilausuman,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 11. joulukuuta 2018 antaman julkilausuman mielenosoitusten tukahduttamisista,

–  ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan 6. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman Kamerunin ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon vuonna 2014 annetun Kamerunin terrorismin vastaisen lain,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon AKT–EU-kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),

–  ottaa huomioon vuonna1981 annetun Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan, jonka Kamerun on ratifioinut,

–  ottaa huomioon Kamerunin tasavallan perustuslain,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Kamerunissa on useita samanaikaisia poliittisia ja turvallisuuteen liittyviä haasteita, kuten Boko Haramin aiheuttamat uhat maan pohjoisimmilla alueilla, rajat ylittävät uhat sen itärajalla Keski-Afrikan tasavallan kanssa sekä sisäinen aseellinen separatistinen kapinointi sen englanninkielisissä luoteis- ja lounaisosissa;

B.  panee merkille, että Kamerunissa pidettiin presidentinvaalit 7. lokakuuta 2018; ottaa huomioon, että vaalien yhteydessä esiintyi syytöksiä petoksista ja ilmoituksia sääntöjenvastaisuuksista; ottaa huomioon, että presidentti Paul Biya on ollut vallassa vuodesta 1982; ottaa huomioon, että Kamerunin perustuslakia muutettiin vuonna 2008 toimikausia koskevien rajoitusten poistamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että Maurice Kamton johtaman Cameroon Renaissance Movement ‑oppositiopuolueen kannattajat ja liittolaiset järjestivät mielenosoituksia Doualassa, Yaoundéssa, Dshangissa, Bafoussamissa ja Bafangissa; ottaa huomioon, että valtion turvallisuusjoukot käyttivät kohtuutonta voimaa, muun muassa kyynelkaasua ja kumiluoteja, mielenosoitusten tukahduttamiseksi;

D.  ottaa huomioon, että tammikuussa 2019 pidätettiin mielivaltaisesti noin 200 henkilöä, mukaan lukien Maurice Kamto ja muita oppositiojohtajia, ja heitä pidettiin vangittuina ilman oikeutta tavata asianajaa välittömästi; ottaa huomioon, että kyseisiä opposition kannattajia ja heidän johtajaansa syytetään eri rikoksista, kuten kansannousu, vihamielisyys isänmaata kohtaan, kapina, julkisten rakennusten ja hyödykkeiden tuhoaminen, tasavallan presidentin halventaminen ja poliittinen kokoontuminen;

E.  ottaa huomioon, että Kamerunin keskiosan vetoomustuomioistuin vahvisti 9. huhtikuuta 2019 ensimmäisessä oikeusasteessa tehdyn päätöksen ja kumosi Maurice Kamton ja kuuden muun vapauttamisen; ottaa huomioon, että asia käsiteltiin vetoomustuomioistuimessa Maurice Kamton ja hänen asianajajiensa poissa ollessa:

F.  ottaa huomioon, että Kamerunin viranomaiset ovat ryhtyneet kohtuuttomiin toimiin käynnistäessään sotilasoikeudenkäyntejä joitakin opposition jäseniä vastaan, mikä on pahentanut Kamerunin poliittista levottomuutta; ottaa huomioon, että jos syytetyt tuomitaan, he voivat saada kuolemanrangaistuksen;

G.  ottaa huomioon, että Kamerunin viranomaiset ovat toistuvasti rajoittaneet sananvapautta sulkemalla internetin, uhkailemalla ja pidättämällä toimittajia, kieltäytymällä myöntämästä toimilupia riippumattomille tiedotusvälineille ja lisäämällä poliittisia hyökkäyksiä riippumatonta lehdistöä vastaan;

H.  ottaa huomioon, että Kamerunin ranskankielisen enemmistön ja sen englanninkielisen vähemmistön välillä on yhä jännitteitä; ottaa huomioon, että Kamerunin luoteis- ja lounaisosat ovat pääasiassa englanninkielisiä ja niillä on erilaiset koulutus- ja oikeusjärjestelmät;

I.  ottaa huomioon, että vuoden 2016 lopulla englanninkielisten alueiden syrjintä ja suhteellinen laiminlyönti sekä pakollinen siirtyminen ranskalaiseen oikeusjärjestelmään ja ranskan kieleen niiden tuomioistuimissa ja kouluissa johtivat opettajien ja juristien rauhanomaisiin lakkoihin sekä rauhanomaisiin mielenosoituksiin;

J.  ottaa huomioon, että väkivalta on lisääntynyt lokakuun 2018 jälkeen ja että turvallisuusjoukkojen laajamittaisiin operaatioihin on usein liittynyt väärinkäytöksiä ja ne ovat usein johtaneet ihmisoikeusloukkauksiin, mukaan lukien laittomat teloitukset, raiskaukset, naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta ja omaisuuden tuhoaminen;

K.  ottaa huomioon, että aseistetut separatistit ovat suorittaneet joukkosieppauksia, myös oppilaiden ja opiskelijoiden sieppauksia, sekä surmanneet poliiseja, lainvalvontaviranomaisia ja paikallisviranomaisia, osallistuneet kiristykseen, määränneet viikoittaisia ”kummituskaupunkiprotesteja” sekä boikotoineet ja polttaneet koululaitoksia ja sairaaloita ja estäneet siten tuhansien nuorten pääsyn koulutukseen ja väestön pääsyn terveydenhuoltoon;

L.  ottaa huomioon, että kriisin seurauksena arviolta 444 000 ihmistä on joutunut siirtymään maan sisällä ja lisäksi 32 000 on paennut naapurimaahan Nigeriaan; ottaa huomioon, että Kamerunissa on humanitaarinen kriisi, joka koskee yli 600 000:ta sisäisesti siirtymään joutunutta ihmistä, noin 35 000 pakolaista naapurimaiden konfliktien vuoksi ja 1,9 miljoonaa ihmistä, joita uhkaa elintarvikkeiden saannin vaikeutuminen;

M.  ottaa huomioon, että vuosina 2018 ja 2019 Kamerunin hallitus toteutti kiireellisen humanitaarisen avun suunnitelman luoteis- ja lounaisosissa voidakseen varmistaa siirtymään joutuneiden ihmisten monimuotoisen suojelun ja auttamisen ensisijaisesti sekä terveydenhuollon tarjoamisen kriisistä kärsiville ihmisille;

N.  ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuva väkivalta ja vähemmistöjen vaino ovat edelleen vakavia ongelmia; ottaa huomioon, että Kamerunin rikoslaissa rangaistaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden seksuaalisesta kanssakäymisestä jopa viiden vuoden vankeusrangaistuksella; ottaa huomioon, että poliisi ja santarmit pidättävät jatkuvasti hltbqi-ihmisiä ja ahdistelevat heitä;

O.  ottaa huomioon, että Boko Haram jatkaa vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia pohjoisimmalla alueella, mukaan lukien ryöstely ja omaisuuden tuhoaminen sekä siviilien tappaminen ja kaappaaminen,

1.  pitää valitettavina kidutustapauksia, tahdonvastaisia katoamisia ja laittomia teloituksia, joihin turvallisuuspalvelu ja aseistautuneet separatistit ovat syyllistyneet; on erityisen huolissaan hallituksen joukkojen toimista väkivaltaisuuksissa; kehottaa turvallisuusjoukkoja kunnioittamaan ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta toteuttaessaan operaatioita ja kehottaa hallitusta ryhtymään välittömästi kaikkiin toimiin väkivallan ja rankaisemattomuuden lopettamiseksi maassa;

2.  tuomitsee liiallisen voimankäytön mielenosoittajia ja poliittisia vastustajia vastaan sekä lehdistönvapauden, sananvapauden ja kokoontumisvapauden loukkaukset; pitää erittäin valitettavana, että Maurice Kamto ja muut rauhanomaiset mielenosoittajat on pidätetty ja vangittu; kehottaa Kamerunin viranomaisia vapauttamaan välittömästi Maurice Kamton ja kaikki muut poliittisin perustein vangitut, riippumatta siitä, onko heidät pidätetty ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja vai niiden jälkeen;

3.  kehottaa lisäksi Kamerunin hallitusta lopettamaan kaiken poliittisten aktivistien häirinnän ja pelottelun, sekä kumoamaan rauhanomaisia poliittisia kokoontumisia, mielenosoituksia ja protesteja koskevan kiellon sekä ryhtymään toimiin vihapuheen torjumiseksi;

4.  muistuttaa, että sotilastuomioistuimilla ei saisi missään tapauksessa olla tuomiovaltaa siviiliväestöä kohtaan; muistuttaa Kamerunia sen kansainvälisistä velvoitteista ylläpitää kaikkien kansalaisten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomissa tuomioistuimissa;

5.  muistuttaa, että kuolemanrangaistusta ei ole käytetty Kamerunissa vuoden 1997 jälkeen; toteaa, että tämä on virstanpylväs maan tiellä rangaistuksen täydelliseen lakkauttamiseen; toistaa, että Euroopan unioni vastustaa ehdottomasti kuolemanrangaistusta, ja kehottaa Kamerunin hallitusta vahvistamaan, ettei se pyri langettamaan kuolemanrangaistusta poliittisille aktivisteille ja mielenosoittajille;

6.  on huolissaan Kamerunin hallituksen kyvyttömyydestä saattaa turvallisuusjoukot vastuuseen, mikä on pahentanut väkivaltaisuuksia ja rankaisemattomuuden kulttuuria; kehottaa tekemään riippumattoman ja avoimen tutkimuksen poliisin ja turvallisuusjoukkojen voimankäytöstä mielenosoittajia ja poliittisia vastustajia vastaan sekä saattamaan syylliset vastuuseen oikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä;

7.  kehottaa Kamerunin viranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotka vastaavat maan ihmisoikeusvelvoitteita, väkivallan kierteen lopettamiseksi; kehottaa erityisesti hallitusta järjestämään osallistavan poliittisen vuoropuhelun, jonka tarkoituksena on löytää englanninkielisten alueiden kriisiin rauhanomainen ja kestävä ratkaisu; kehottaa kansainvälistä yhteisöä edistämään osallistavaa kansallista rauhanvuoropuhelua tarjoutumalla välittäjäksi;

8.  pitää valitettavana, ettei konfliktin kumpikaan osapuoli halua aloittaa rauhanneuvotteluja; kehottaa Afrikan unionia ja Keski-Afrikan talousyhteisöä vaatimaan tällaisten neuvottelujen järjestämistä ja kehottaa EU:ta olemaan valmiina tukemaan tätä prosessia; katsoo, että edistyksen puuttuessa Kamerunin kriisiä olisi tarkasteltava Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa; kehottaa lisäksi EU:ta käyttämään kehitysavun ja muiden kahdenvälisten ohjelmien tarjoamaa poliittista vaikutusvaltaa ihmisoikeuksien puolustamisen edistämiseksi Kamerunissa;

9.  kehottaa Kamerunin hallitusta rakentamaan aidon, edustavan ja elinvoimaisen demokratian; kehottaa näin ollen hallitusta kutsumaan kaikki poliittiset sidosryhmät koolle yhteisymmärrykseen pyrkivään vaalijärjestelmän tarkasteluun, jonka tavoitteena on varmistaa vapaa, avoin ja uskottava vaaliprosessi; kehottaa järjestämään tämän prosessin ennen uusien vaalien järjestämistä, jotta voidaan edistää rauhaa ja välttää vaalien jälkeiset kriisit; kehottaa EU:ta lisäämään teknistä apua Kamerunin tukemiseksi sen pyrkimyksissä vahvistaa vaalimenettelyjä ja tehdä niistä demokraattisempia;

10.  muistuttaa, että elinvoimainen ja riippumaton kansalaisyhteiskunta on olennaisen tärkeä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämiseksi; on huolissaan siitä, että Kamerunin englanninkielisten kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän toiminta on kielletty; kehottaa hallitusta poistamaan kiellon ja varmistamaan kansalaisyhteiskunnalle avoimet toimintamahdollisuudet;

11.  on huolissaan siitä, että vuoden 2014 terrorismin vastaista lakia käytetään väärin perusvapauksien rajoittamiseen; tukee YK:n asiantuntijoiden pyyntöjä, joiden mukaan lakia olisi tarkistettava sen varmistamiseksi, ettei sitä käytetä sananvapauden, rauhanomaisen kokoontumisen ja yhdistymisvapauden rajoittamiseen;

12.  panee merkille Yhdysvaltojen päätöksen supistaa sotilaallista apuaan Kamerunille, mikä johtuu uskottavista väitteistä, joiden mukaan turvallisuusjoukot ovat loukanneet ihmisoikeuksia räikeästi; kehottaa komissiota tekemään arvioinnin EU:n tuesta turvallisuuspalveluille ja raportoimaan asiasta Euroopan parlamentille; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että Kamerunin viranomaisille annettavalla tuella ei edistetä tai helpoteta ihmisoikeusloukkauksia;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, AKT–EU‑ministerineuvostolle, Afrikan unionin toimielimille sekä Kamerunin hallitukselle ja parlamentille.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 Bruneista (2019/2692(RSP))

P8_TA(2019)0424 RC-B8-0242/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedottajan 3. huhtikuuta 2019 antaman julkilausuman rikoslain täytäntöönpanosta Brunei Darussalamin valtiossa,

–  ottaa huomioon EU:n suuntaviivat kuolemanrangaistuksesta, kidutuksesta ja muusta julmasta, epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta, ihmisoikeuksien puolustajista sekä hlbti-ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien edistämisestä ja suojaamisesta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 1. huhtikuuta 2019 antaman julkilausuman, jossa tämä kehotti Bruneita pysäyttämään uuden erittäin ankaran rikoslain voimaantulon,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen, jonka Brunei allekirjoitti vuonna 2015,

–  ottaa huomioon yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 2012 annetun ASEAN-maiden ihmisoikeusjulistuksen,

–  ottaa huomioon ASEAN-maiden ja EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2018–2022,

–  ottaa huomioon ASEAN-maiden ja EU:n 29. marraskuuta 2017 käymän poliittisen ihmisoikeusvuoropuhelun,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltain ulkoasiainministeriön apulaistiedottajan 2. huhtikuuta 2019 antaman julkilausuman Brunein šaria-rikoslain toisen ja kolmannen vaiheen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  toteaa, että Brunei otti vuonna 2014 käyttöön šaria-rikoslain, joka on määrä panna täytäntöön kolmessa vaiheessa; toteaa, että täytäntöönpanon kolmas vaihe alkoi 3. huhtikuuta 2019; toteaa, että kolmannessa vaiheessa voimaan tulee säännöksiä, joiden mukaan vapaaehtoisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä saman sukupuolen kanssa, avioliiton ulkopuolisesta seksistä ja abortista seuraa kuolemantuomio kivittämällä ja varastamisesta seuraa raajojen amputointi; toteaa, että rikoslain mukaan kuolemantuomio seuraa myös profeetta Muhammedin loukkaamisesta tai halventamisesta riippumatta siitä, onko siihen syyllistynyt muslimi vai ei; toteaa, että šaria-rikoslakia sovelletaan sekä muslimeihin että ei-muslimeihin ja myös ulkomaalaisiin ja sitä sovelletaan myös maan ulkopuolella tehtyihin rikoksiin, joihin ovat syyllistyneet maan kansalaiset tai pysyvät asukkaat;

B.  toteaa, että näistä rikoksista tuomittaviin murrosiän saavuttaneisiin lapsiin voidaan soveltaa samoja rangaistuksia kuin aikuisiin; toteaa, että joissakin tapauksissa tätä nuorempia lapsia voidaan ruoskia;

C.  toteaa, että ennen šaria-rikoslain käyttöönottoa homoseksuaalisuus oli Bruneissa laitonta ja siitä voitiin rangaista jopa kymmenen vuoden vankeustuomiolla;

D.  toteaa, että Bruneissa on pidetty vaalit viimeksi vuonna 1962; toteaa, että sulttaani on sekä valtionpäämies että pääministeri, jolla on täysi täytäntöönpanovalta;

E.  toteaa, että kidutusta käsittelevä YK:n erityisraportoija on todennut, että ruumiillisen rangaistuksen kaikki muodot ovat vastoin kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltoa eikä niitä voida pitää kansainvälisen oikeuden mukaan laillisena rangaistuksena; toteaa, että jotkin rikoslaissa säädetyt rangaistukset on katsottava kidutukseksi ja julmaksi, epäinhimilliseksi ja halventavaksi kohteluksi ja ne ovat kiellettyjä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen nojalla, jonka allekirjoittajavaltio Brunei on ollut vuodesta 2015;

F.  toteaa, että šaria-rikoslain säännökset ovat Bruneille ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti kuuluvien velvoitteiden vastaisia ja loukkaavat myös oikeutta elämään, vapautta kidutuksesta ja muusta huonosta kohtelusta sekä sanavapautta, uskonnonvapautta ja oikeutta yksityisyyteen; toteaa, että lain säännökset syrjivät seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella ja ne syrjivät myös naisia ja Brunein uskonnollisia vähemmistöjä ja voivat yllyttää väkivaltaan;

G.  panee merkille, että YK:n yhteinen HIV:n ja aidsin vastainen ohjelma (UNAIDS) ja YK:n väestöohjelmarahasto (UNFPA) ovat todenneet, että Brunein rikoslain säännökset, joilla kriminalisoidaan homoseksuaalisuus ja rangaistaan joistakin lisääntymisterveydenhoidon muodoista, vaikuttavat suhteettomasti naisiin ja hlbti-ihmisiin ja luovat esteitä terveystiedon ja -palveluiden saamiselle, estävät seksuaali- ja lisääntymisterveydenhoidon saantia sekä seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvien oikeuksien toteutumista vaikuttaen kielteisesti kansanterveyteen;

H.  toteaa, että Brunein perinteitä, uskontoa ja kulttuuria käytetään perusteena naisten ja hlbti-ihmisten syrjinnälle; toteaa, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston 11. maaliskuuta 2019 esittämässä Bruneita koskevassa kertomuksessa todetaan, että maassa on syvään juurtuneita patriarkaalisia asenteita ja siellä käytetään syrjiviä stereotyyppejä, jotka heijastuvat naisten opiskeluun ja ammatinvalintaan ja joista seuraa naisten eriarvoinen asema työmarkkinoilla ja avioliitossa sekä perhesuhteissa; toteaa, että nämä stereotyypit ovat naisiin kohdistuvan väkivallan perimmäinen syy;

I.  toteaa, että Brunei on tunnettu monietnisestä väestöstään ja monista uskonnoistaan, joihin kuuluvat islam, kristinusko, buddhismi, hindulaisuus ja monet alkuperäisuskonnot, ja näitä uskontoja harjoitetaan rauhanomaisesti rinnakkain; toteaa, että Brunein perustuslaissa tunnustetaan uskonnonvapaus ja sen mukaan kaikkien uskontojen kannattajat voivat harjoittaa uskontoaan rauhassa ja sopusoinnussa muiden kanssa; toteaa, että maan perustuslaista huolimatta Brunein hallitus on kieltänyt kaikkien uskontojen paitsi islamin levittämisen ja opettamisen sekä kaikenlaisen julkisen joulunvieton;

J.  toteaa, että Brunei on käytännössä lopettanut kuolemanrangaistuksen soveltamisen ja viimeinen teloitus maassa suoritettiin vuonna 1957; toteaa, että šaria-rikoslain myötä kuolemanrangaistus käytännössä palautetaan, jos rikoslaki pannaan täytäntöön; toteaa, että EU tuomitsee kuolemanrangaistuksen aina ja kaikkialla;

K.  toteaa, että viime aikoina hyväksytyt uudet lait ovat herättäneet kansainvälistä tyrmistystä ja on kehotettu boikotoimaan Brunein sijoitusviraston (BIA) omistamia hotelleja; toteaa, että tämä virasto, joka on osa Brunein talous- ja valtiovarainministeriötä, omistaa erilaisia sijoitushankkeita eri puolilla maailmaa; toteaa sijoitusviraston ilmoittaneen, että sen perusarvoihin kuuluvat vastavuoroinen kunnioitus sekä myönteinen suhtautuminen erilaisuuteen ja monimuotoisuuteen;

L.  toteaa, että Brunei on ratifioinut vain kaksi YK:n keskeistä kansainvälistä ihmisoikeusyleissopimusta, yleissopimuksen lapsen oikeuksista sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen; toteaa, että Bruneita koskeva kolmas yleinen määräaikaisarviointikierros aloitetaan 10. toukokuuta 2019;

M.  toteaa, että EU on keskeyttänyt Brunein kanssa käytävät neuvottelut kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta;

1.  tuomitsee jyrkästi taantumuksellisen šaria-rikoslain voimaantulon; kehottaa Brunein viranomaisia kumoamaan sen välittömästi ja varmistamaan, että maan lait vastaavat kansainvälistä oikeutta ja normeja sekä velvoitteita, joita Bruneilla on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten nojalla, mikä koskee myös seksuaalisia vähemmistöjä, uskonnollisia vähemmistöjä ja uskonnottomia;

2.  toistaa tuomitsevansa kuolemanrangaistuksen; kehottaa Bruneita jatkamaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä askeleena kohti sen lakkauttamista;

3.  tuomitsee jyrkästi kidutuksen sekä julman, halventavan ja epäinhimillisen kohtelun kaikissa olosuhteissa; korostaa, että šaria-rikoslain säännökset rikkovat Bruneille ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden nojalla kuuluvia velvoitteita ja lain mukaiset rangaistukset loukkaavat kansainvälistä tapaoikeutta, joka kieltää kidutuksen ja muun huonon kohtelun;

4.  on erittäin huolissaan siitä, että samalla kun monet maat ovat laillistaneet vapaaehtoisen seksuaalisen kanssakäymisen saman sukupuolen kanssa, Bruneista on valitettavasti tullut seitsemäs maa, jossa vapaaehtoisuuteen perustuvasta homoseksuaalisesta kanssakäymisestä seuraa kuolemanrangaistus; kehottaa Brunein viranomaisia kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja dekriminalisoimaan homoseksuaalisuuden;

5.  kehottaa Brunein viranomaisia varmistamaan kaikkia kansalaisia koskevan periaatteen yhdenvertaisuudesta lain edessä ja kunnioittamaan kaikkien kansalaisten perusoikeuksia ilman minkäänlaista erottelua esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen suuntautuneisuuden, rodun tai uskonnon perusteella; on hyvin huolissaan rikoslain mahdollisesta soveltamisesta lapsiin; kehottaa Bruneita olemaan kaikissa tilanteissa soveltamatta kuolemanrangaistusta, kidutusta tai vangitsemista lapsiin;

6.  kehottaa Brunein viranomaisia kunnioittamaan täysin sulttaanikunnan uskonnonvapautta, joka perustuu maan omaan perustuslakiin, ja sallimaan kaikkien uskonnollisten juhlien julkisen viettämisen, joulu mukaan luettuna; korostaa, että asiaa koskevan lainsäädännön on vastattava täysin ihmisoikeuksia;

7.  kehottaa Brunein viranomaisia edistämään poliittista vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan keskeisten sidosryhmien kanssa sekä ihmisoikeusjärjestöjen, uskonnollisten instituutioiden ja liike-elämän organisaatioiden kanssa sekä Bruneissa että sen ulkopuolella, jotta ihmisoikeuksia voidaan edistää ja ne voidaan turvata Bruneissa; korostaa oikeutta ilmaista kriittisiä tai satiirisia mielipiteitä sananvapauden laillisena käyttönä, joka perustuu kansainväliseen ihmisoikeuskehykseen;

8.  kehottaa Bruneita ratifioimaan jäljellä olevat YK:n keskeiset ihmisoikeussopimukset ja esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen; kehottaa Brunein viranomaisia laajentamaan pysyvän vierailukutsun koskemaan kaikkia YK:n ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyjä;

9.  kehottaa siinä tapauksessa, että šaria-rikoslaki todella pannaan täytäntöön, Euroopan ulkosuhdehallintoa harkitsemaan vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin liittyviä EU:n tason rajoittavia toimia, kuten varojen jäädyttämistä ja viisumikieltoja;

10.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa asettamaan kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevien EU:n ja Brunein neuvottelujen uudelleenkäynnistämisen ehdoksi sen, että Brunein rikoslaki vastaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja;

11.  tuo esiin ihmisoikeuksien puolustajien työn hlbti-ihmisten oikeuksien edistämisessä ja suojaamisessa, kehottaa EU:n toimielimiä lisäämään tukeaan Brunein kansalaisyhteiskunnan järjestöille ja ihmisoikeuksien puolustajille;

12.  kehottaa EU:n Indonesian- ja Brunei Darussalamin -edustustoa Jakartassa sekä EU:n ASEAN-edustustoa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa seuraamaan tilannetta tiiviisti ja kuulemaan asiassa Brunein viranomaisia, suurlähettiläitä ja edustajia; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa sisällyttämään Brunein tilanteen esityslistalle seuraavassa ihmisoikeuksia koskevassa ASEANin ja EU:n välisessä toimintapoliittisessa vuoropuhelussa;

13.  kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti tulevaan yleiseen määräaikaisarviointiin, joka suoritetaan 6.–17. toukokuuta 2019 ja jossa tarkastellaan Brunein ihmisoikeustilannetta;

14.  korostaa, että niin kauan kuin nykyinen rikoslaki on voimassa, EU:n toimielinten on harkittava Brunein sijoitusviraston omistamien hotellien boikotoimista;

15.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita kunnioittamaan kansainvälistä oikeudellista kehystä, kun on kyse Brunein nykyisen rikoslain uhrien pääsystä turvapaikkamenettelyjen piiriin ja heidän humanitaarisesta suojelustaan;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle, YK:n naisten asemaa käsittelevälle toimikunnalle, YK:n ihmisoikeusneuvostolle, ASEANin sihteeristölle, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeustoimikunnalle, Brunein sulttaanille Hassanal Bolkiahille sekä Brunein hallitukselle.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi hyväksynnän antamisesta sille, että Eurojust tekee Eurojustin ja Tanskan kuningaskunnan välistä rikosoikeudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen (07770/2019 – C8-0152/2019 – 2019/0805(CNS))

P8_TA(2019)0425 A8-0192/2019

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (07770/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0152/2019),

–  ottaa huomioon Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/187/YOS(1) ja erityisesti sen 26 a artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0192/2019),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille (COM(2018)0284 – C8-0197/2018 – 2018/0143(COD))

P8_TA(2019)0426 A8-0354/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0284),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0197/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 22. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0354/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1242.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma

Komissio vie eteenpäin ajoneuvojen energiankulutuksen laskentaan tarkoitetun välineen (VECTO) teknistä kehittämistä, jotta se voidaan saattaa ajan tasalle säännöllisin väliajoin ja ripeästi innovaatioihin perustuen ja jotta raskaiden hyötyajoneuvojen polttoainetehokkuutta parantavien uusien teknologioiden käyttöönotto voidaan ottaa huomioon.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 286. (2) Tämä kanta korvaa 14. marraskuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0455).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin 2009/33/EY muuttamisesta (COM(2017)0653 – C8-0393/2017 – 2017/0291(COD))

P8_TA(2019)0427 A8-0321/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0653),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0393/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. huhtikuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0321/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin 2009/33/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/1161.)

(1) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 58. (2) EUVL C 387, 25.10.2018, s. 70. (3) Tämä kanta korvaa 25. lokakuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0424).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla (COM(2018)0239 – C8-0166/2018 – 2018/0113(COD))

P8_TA(2019)0428 A8-0422/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0239),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 50 artiklan 1 kohdan ja 50 artiklan 2 kohdan b, c, f, ja g alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0166/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0422/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/1151.)

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 24.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta (COM(2018)0241 – C8-0167/2018 – 2018/0114(COD))

P8_TA(2019)0429 A8-0002/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0241),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 50 artiklan 1 ja 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0167/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1)

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 27. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja lisäksi työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A8‑0002/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/2121.)

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 24.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta (COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD))

P8_TA(2019)0430 A8-0412/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0476),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 4 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0268/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon puhemiehen 25. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajille vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisia ohjelmia koskevasta parlamentin lähestymistavasta,

–  ottaa huomioon neuvoston 1. huhtikuuta 2019 päivätyn Euroopan parlamentin puhemiehelle osoitetun kirjeen, jossa vahvistetaan lainsäätäjien neuvotteluissa muodostama yhteinen tulkinta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0412/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi Euroopan puolustusrahaston perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 4 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(-1 b)  Unionin geopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosikymmenen aikana. Tilanne Euroopan naapurialueilla on epävakaa, ja unionilla on edessään monimutkainen ja haastava ympäristö, jossa on paitsi hybridi- ja kyberhyökkäysten kaltaisia uusia uhkia myös perinteisempiä haasteita. Tässä tilanteessa sekä unionin kansalaiset että heidän poliittiset johtajansa ovat yhtä mieltä siitä, että puolustuksen alalla on tehtävä entistä enemmän yhdessä.

(-1 c)  Puolustusalalle ovat luonteenomaisia kasvavat puolustustarvikkeiden kustannukset sekä korkeat tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) kustannukset, jotka rajoittavat uusien puolustusohjelmien käynnistämistä ja vaikuttavat suoraan Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Kun otetaan huomioon tällainen kustannusten nousu, uuden sukupolven merkittävien puolustusjärjestelmien ja uusien puolustusteknologioiden kehittämistä olisi tuettava unionin tasolla, jotta voitaisiin lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustustarvikkeisiin tehtävissä investoinneissa.

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma” täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä tehdä teknologisten ja teollisten puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden edistämiseksi kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella, jolloin voitaisiin myös tukea paremmin integroitujen puolustustarvikemarkkinoiden luomista Eurooppaan ja edistää eurooppalaisten puolustustuotteiden ja -teknologioiden käyttöönottoa sisämarkkinoilla ja siten lisätä riippumattomuutta unionin ulkopuolisista lähteistä. Se ehdotti erityisesti, että käynnistettäisiin Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja yhteiseen kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta ja edistettäisiin puolustustarvikkeiden yhteisiä hankintoja ja yhteistä ylläpitoa. Rahasto täydentäisi kansallista rahoitusta, jota jo käytetään tähän tarkoitukseen, ja sen pitäisi kannustaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan.

(2)  Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen puolustusalan teknologisen ja teollisen ▌perustan luomista. Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin(4) mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla.

(3)  Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin lisäämiseksi olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahastolla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointikapasiteettia, tehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta ja siten lisäämään unionin strategista autonomiaa tukemalla jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä sekä yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen yhteistyötä kaikkialla unionissa tutkimusvaiheessa sekä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen löytämiseksi ja avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi rahaston olisi tuettava ja helpotettava puolustusalan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten, jäljempänä ’mid-cap-yritykset’, rajatylittävän yhteistyön laajentamista.

Yhteisen puolustusalan voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ▌puitteissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelmassa, kun taas yleisessä strategisessa tutkimussuunnitelmassa määritellään myös puolustusalan tutkimuksen yhteiset tavoitteet. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja ▌pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tiiviimmän yhteistyön kautta yksilöimällä ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittyviä, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista, ottaen myös huomioon tarve välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(4)  Tutkimusvaihe on ratkaisevan tärkeä ▌, koska se vaikuttaa Euroopan teollisuuden valmiuksiin ja autonomiaan tuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuuteen puolustusalan loppukäyttäjinä. Puolustusvoimavarojen kehittämiseen liittyvään tutkimusvaiheeseen saattaa sisältyä huomattavia riskejä, jotka liittyvät erityisesti teknologioihin, jotka eivät ole kovin kehittyneitä, ja murroksellisiin teknologioihin. Tutkimusvaihetta yleensä seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy myös huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten jatkohyödyntämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Rahaston olisi siksi vahvistettava tutkimus- ja kehittämisvaiheiden välistä yhteyttä.

(5)  Perustutkimusta ei pitäisi tukea rahastosta vaan muista järjestelmistä, mutta rahasto voisi kattaa sellaisen puolustukseen liittyvän perusluonteisen tutkimuksen, joka todennäköisesti tarjoaa ratkaisuja yksilöityihin tai odotettuihin ongelmiin tai mahdollisuuksiin.

(6)  Rahastosta voitaisiin tukea sekä uusiin tuotteisiin ja teknologioihin liittyviä toimia että jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parannusta. Olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden parannusta koskevien toimien tulisi olla tukikelpoisia vain, jos toimen toteuttamisen edellyttämä jo olemassa oleva tieto ▌ei ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen toimesta rajoitettua tavalla, että toimea ei voida toteuttaa. Oikeussubjekteja olisi unionin rahoituksen hakemisen yhteydessä vaadittava toimittamaan asiaankuuluvat tiedot sen vahvistamiseksi, ettei rajoituksia sovelleta. Jos tällaisia tietoja ei toimiteta, ▌unionin rahoitusta ei pitäisi myöntää.

(6 a)   Rahastosta olisi annettava rahoitustukea toimiin, jotka johtavat murroksellisten teknologioiden kehittämiseen puolustusalalla. Koska murrokselliset teknologiat voivat perustua muiden kuin perinteisten puolustusalan toimijoiden konsepteihin tai ideoihin, rahaston olisi mahdollistettava riittävä joustavuus sidosryhmien kuulemisessa ja tällaisten toimien toteuttamisessa.

(7)  Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, rahastosta ei saisi antaa rahoitustukea toimiin, jotka liittyvät tuotteisiin tai teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä. Tässä suhteessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita ▌koskevien toimien tukikelpoisuuden tulisi myös olla riippuvaista kansainvälisen oikeuden kehityksestä. Rahastosta ei myöskään saisi antaa rahoitustukea toimiin sellaisten tappavien autonomisten aseiden kehittämiseksi, joissa ihminen ei voi merkityksellisesti vaikuttaa päätöksiin kohteiden valinnasta ja iskun tekemisestä tehtäessä ihmisiin kohdistuvia iskuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta antaa rahoitusta toimiin varhaisvaroitusjärjestelmien ja vastatoimenpiteiden kehittämiseksi puolustustarkoituksiin.

(8)  Vaikeudet puolustusvoimavaroja koskevista yhtenäistetyistä vaatimuksista sekä yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa haittaavat jäsenvaltioiden ja eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden oikeussubjektien rajatylittävää yhteistyötä. Tällaisten vaatimusten, eritelmien tai standardien puuttuminen on pirstaloinut puolustusalaa entisestään, lisännyt teknistä monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia, luonut tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä heikentänyt yhteentoimivuutta. Yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisen tulisi olla ensisijaisena ehtona toimille, jotka edellyttävät korkeampaa teknologista valmiutta. Myös toiminnan, jonka tavoitteena on puolustusvoimavaroja koskevien yhteisten vaatimusten laatiminen ▌, samoin kuin toiminnan, jolla pyritään tukemaan teknisten eritelmien tai standardien yhteistä määrittelyä, olisi voitava saada tukea rahastosta, erityisesti jos niillä edistetään yhteentoimivuutta.

(9)  Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia kannustamalla ja täydentämällä yhteistyöhön perustuvaa puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoimintaa sekä lieventämällä yhteistyöhankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, rahastosta olisi voitava tukea puolustustuotteen tai -teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus, parannusta.

(10)  Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kaikkialla Euroopassa, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta rahastosta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan konsortiossa vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä tukikelpoisista yhteisöistä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan, ei saisi olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla toistensa määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Kun otetaan huomioon puolustusalan murroksellisten teknologioiden sekä tutkimusten erityispiirteet, yhden oikeussubjektin olisi toteutettava mainittu toiminta. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta voidaan tukea myös esikaupallisia yhteishankintoja.

(11)  [Saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti: Neuvoston päätöksen 2013/755/EU(5) 94 artiklan] nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden yhteisöjen olisi oltava tukikelpoisia saamaan rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(12)  Koska rahaston tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta ▌, tukea olisi voitava periaatteessa myöntää vain unioniin tai assosioituneisiin maihin sijoittautuneille yhteisöille, jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen, infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita varojen saajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitustukea saavissa toimissa, ei pitäisi sijaita muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden alueella ja niiden johtorakenteiden olisi oltava sijoittautuneita unioniin tai assosioituneeseen maahan. Tukikelpoisena saajana tai toimeen osallistuvana alihankkijana ei siis voi olla yhteisö, joka on sijoittautunut muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan, tai yhteisö, joka on sijoittautunut unioniin tai assosioituneeseen maahan mutta jonka johtorakenteet ovat muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa. Jotta voidaan turvata unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeiset turvallisuus- ja puolustusedut, näitä tukikelpoisuusehtoja olisi varainhoitoasetuksen 176 artiklasta poiketen sovellettava myös hankintojen kautta annettavaan rahoitukseen.

(13)  Joissakin olosuhteissa ▌olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan varojen saajat ja niiden rahastosta rahoitustukea saavaan toimeen osallistuvat alihankkijat eivät saa olla muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneiden oikeussubjektien, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi oltava tukikelpoisia saajina tai toimeen osallistuvina alihankkijoina edellyttäen, että unionin ja sen jäsenvaltioiden tiukat turvallisuus- ja puolustusetuja koskevat ehdot täyttyvät. Tällaisten oikeussubjektien osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa rahaston tavoitteiden kanssa. Hakijoiden olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Toimitusvarmuutta koskevat jäsenvaltioiden huolenaiheet olisi myös otettava huomioon.

(13 -a)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan 2 kohdan perusteella hyväksyttyjen unionin rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä varoja ja taloudellisia resursseja ei saa luovuttaa suoraan tai välillisesti nimettyjen oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten käyttöön tai niiden hyväksi. Rahastosta ei siten voida antaa rahoitustukea tällaisille nimetyille yhteisöille tai yhteisöille, joita omistavat tai joissa määräysvaltaa käyttävät tällaiset yhteisöt.

(13 a)  Unionin rahoitusta olisi myönnettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti julkaistujen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa unionin rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää myös varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti. Rahoituksen myöntäminen varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti on poikkeus kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä koskevasta yleissäännöstä, joten mainittuja poikkeuksellisia olosuhteita olisi tulkittava suppeasti. Jotta rahoitusta voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä, komission olisi jäsenvaltioista koostuvan komitean, jäljempänä ’komitea’, avustuksella tässä yhteydessä arvioitava, missä määrin ehdotettu toimi vastaa koko toimitusketjun käsittävää rajatylittävää teollista yhteistyötä ja kilpailua koskevia rahaston tavoitteita.

(14)  Jos konsortio haluaa osallistua tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimitettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi, joka toimii pääasiallisena yhteyspisteenä.

(15)  Jos rahastosta rahoitustukea saavaa toimea hallinnoi jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden nimittämä projektipäällikkö, komission olisi kuultava projektipäällikköä ennen kuin se suorittaa maksun saajille, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että saajat noudattavat määräaikoja. ▌Projektipäällikön olisi toimitettava komissiolle havaintoja toimen edistymisestä, jotta komissio voi todentaa, täyttyvätkö maksutapahtuman käynnistämisen ehdot.

(15 a)  Komission olisi toteutettava rahastoa suoraan hallinnoiden, jotta voidaan maksimoida toteutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus ja varmistaa sen täysi yhdenmukaisuus muiden unionin aloitteiden kanssa. Komission olisi sen vuoksi edelleenkin vastattava valinta- ja myöntämismenettelyistä, myös eettisten arviointien osalta. Komissio voi perustelluissa tapauksissa kuitenkin siirtää tiettyjä toteuttamistehtäviä tiettyjen rahastosta rahoitustukea saavien erityistoimien osalta varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille. Tästä voisi olla kyse esimerkiksi silloin, kun toimen rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot ovat nimittäneet projektipäällikön, edellyttäen, että varainhoitoasetuksen vaatimukset täyttyvät. Tällainen siirtäminen auttaisi virtaviivaistamaan yhteisrahoitettujen toimien hallinnointia ja varmistaisi rahoitussopimuksen saumattoman koordinoinnin konsortion ja toimen rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden nimittämän projektipäällikön välillä allekirjoitetun sopimuksen kanssa.

(16)  Jotta rahoitettavien toimien taloudellinen toteuttamiskelpoisuus voitaisiin varmistaa, hakijoiden on osoitettava, että toimen kustannukset, joita ei kateta unionin rahoituksesta, katetaan muilla rahoitustavoilla.

(17)  Jäsenvaltioiden käytettävissä olisi oltava erityyppisiä rahoitusjärjestelyjä puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa varten. Komissio voisi tarjota erityyppisiä järjestelyjä, joita jäsenvaltiot voisivat vapaaehtoisesti käyttää vastatakseen yhteistyönä tapahtuvan kehittämisen ja hankinnan haasteisiin rahoituksen näkökulmasta. Tällaisten rahoitusjärjestelyjen käyttö voisi edelleen vauhdittaa yhteistyöhön perustuvien ja rajatylittävien puolustushankkeiden käynnistämistä ja tehostaa puolustusmenojen käyttöä, myös rahastosta tuetuissa hankkeissa.

(18)  Kun otetaan huomioon puolustusteollisuuden erityispiirteet ja se, että puolustusalalla kysyntä tulee lähes yksinomaisesti jäsenvaltioista ja assosioituneista maista, jotka myös valvovat kaikkea puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden hankintaa, mukaan lukien vienti, puolustusala toimii ainutlaatuisella tavalla eikä noudata tavanomaisia sääntöjä ja liiketoimintamalleja, joita sovelletaan perinteisemmillä markkinoilla. Puolustusala ei siksi voi omarahoittaa tärkeitä tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) hankkeita, ja jäsenvaltiot ja assosioituneet maat rahoittavat usein kokonaan kaikki T&K-kustannukset. Jotta saavutetaan rahaston tavoitteet, erityisesti se, että kannustetaan eri jäsenvaltioista ja assosioituneista maista tulevia oikeussubjekteja yhteistyöhön samalla kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, tukikelpoiset kustannukset olisi katettava jopa kokonaisuudessaan toimissa, jotka toteutetaan ennen prototyyppien kehittämisvaihetta.

(19)  Prototyyppivaihe on ratkaisevan tärkeä, koska jäsenvaltiot tai assosioituneet maat yleensä päättävät tässä vaiheessa investointiensa yhdentämisestä ja käynnistävät tulevien puolustustuotteidensa tai -teknologioidensa hankintaprosessin. Tästä syystä jäsenvaltiot ja assosioituneet maat sopivat juuri tässä vaiheessa tarvittavista sitoumuksista, myös hankkeen kustannusten jakamisen ja omistajuuden osalta. Kyseisten sitoumusten uskottavuuden varmistamiseksi rahastosta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi tavanomaisesti oltava enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(20)  Prototyyppivaiheen jälkeisiin toimiin olisi varattava rahoitusta 80 prosenttiin saakka. Myös näihin toimiin, jotka liittyvät ennemminkin tuotteiden ja teknologioiden viimeistelyyn, saattaa sisältyä huomattavia kustannuksia.

(21)  Puolustusalan sidosryhmille aiheutuu erityisiä välillisiä kustannuksia, esimerkiksi turvallisuudesta. Lisäksi sidosryhmät toimivat erityisillä markkinoilla, joilla ne – kysynnän puuttuessa ostajapuolelta – eivät voi kompensoida T&K-kustannuksia toisin kuin siviilialalla. Siksi on perusteltua sallia kiinteämääräinen 25 prosentin osuus ja mahdollisuus laskuttaa ▌välilliset kustannukset, jotka on laskettu saajien tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, jos nämä käytännöt ovat saajien kansallisten viranomaisten hyväksymiä vastaavissa puolustusalan toimissa ja jos niistä on ilmoitettu komissiolle. ▌

(21 a)  Hankkeet, joihin rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset ja mid-cap-yritykset osallistuvat, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät rahaston tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, joka hyödyttää kaikkia osallistuvia yhteisöjä.

(22)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ▌aikovat yhteisesti hankkia lopputuotteen tai käyttää teknologiaa, mukaan lukien yhteisin rajatylittävin hankinnoin, jolloin jäsenvaltiot järjestävät yhteisesti hankintamenettelynsä erityisesti käyttämällä yhteishankintayksikköä.

(22 a)  Jotta varmistettaisiin, että rahastosta rahoitustukea saavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita, kysynnän ohjaamia ja kaupallisesti kannattavia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimien tukikelpoisuusperusteissa olisi näin ollen otettava huomioon se, että jäsenvaltiot aikovat, esimerkiksi yhteisymmärryspöytäkirjalla tai aiesopimuksella, hankkia valmiin puolustustuotteen tai käyttää teknologiaa koordinoidulla tavalla. Kehittämistoimien myöntämisperusteissa olisi myös otettava huomioon se, että jäsenvaltiot sitoutuvat poliittisesti tai oikeudellisesti käyttämään, omistamaan tai ylläpitämään yhdessä valmista puolustustuotetta tai -teknologiaa.

(23)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknologista kehittämistä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimet edistävät näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. ▌

(24)  Unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön ▌yhteydessä kehitetyillä tukikelpoisilla toimilla olisi varmistettava jatkuvalta pohjalta tiiviimpi yhteistyö eri jäsenvaltioiden oikeussubjektien välillä ja siten suoraan edistettävä rahaston tavoitteita. Tällaisiin valittuihin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(25)  Komissio ottaa huomioon muun toiminnan, jota rahoitetaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta, jotta voidaan välttää tarpeeton päällekkäisyys ja varmistaa vuorovaikutus ja synergiat siviili- ja puolustusalan tutkimuksen välillä.

(26)  Kyberturvallisuuden ja -puolustuksen haasteet ovat entistä suurempia. Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ovat tunnustaneet, että on tarpeen luoda synergioita rahaston soveltamisalaan kuuluvien kyberpuolustustoimien ja unionin kyberturvallisuusaloitteiden, kuten kyberturvallisuutta koskevassa yhteisessä tiedonannossa ilmoitettujen aloitteiden, välillä. Erityisesti teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevän eurooppalaisen osaamiskeskuksen, joka on määrä perustaa, olisi pyrittävä synergioihin kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusnäkökohtien välillä. Osaamiskeskus voisi tukea aktiivisesti jäsenvaltioita ja muita asiaankuuluvia toimijoita tarjoamalla neuvontaa, jakamalla asiantuntijatietoa ja helpottamalla hankkeisiin ja toimiin liittyvää yhteistyötä, ja se voisi myös jäsenvaltioiden pyynnöstä toimia projektipäällikkönä rahaston yhteydessä.

(27)  Olisi varmistettava integroitu lähestymistapa kokoamalla yhteen toiminta, joka sisältyy komission käynnistämään, varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun puolustusalan tutkimusta koskevaan valmistelutoimeen, jäljempänä ’PADR’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1092(7) perustettuun Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan, jäljempänä ’EDIDP’, jotta voitaisiin yhdenmukaistaa osallistumisehdot, luoda johdonmukaisempi välineistö ja lisätä innovatiivisia, yhteistyöhön perustuvia ja taloudellisia vaikutuksia sekä välttää tarpeeton päällekkäisyys ja hajanaisuus. Integroidun lähestymistavan avulla rahasto myös edistäisi puolustusalan tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä, jolloin voitaisiin kaventaa tutkimus- ja kehittämisvaiheiden välistä kuilua ottaen huomioon puolustusalan erityispiirteet ja edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös murroksellista innovointia ▌. Tällä voi tapauksen mukaan olla myönteisiä heijastusvaikutuksia myös siviilialalla.

(28)  Jos se on asianmukaista toimen erityispiirteiden näkökulmasta, rahaston ▌tavoitteita olisi käsiteltävä myös rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden yhteydessä ▌InvestEU-ohjelmassa.

(29)  Rahoitustukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinahäiriöihin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää ▌lisäarvoa unionille.

(30)  Rahaston rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen ▌125 artiklan 1 kohdassa ▌tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(31)  Komission olisi laadittava vuotuisia ▌ työohjelmia, jotka ovat rahaston tavoitteiden mukaisia, ottaen huomioon EDIDP:stä ja PADR:stä saadut alustavat kokemukset. ▌Komitean olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Komission olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Komitea voi tässä yhteydessä kokoontua kansallisten puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijoiden kokoonpanossa antaakseen erityistä apua komissiolle, muun muassa antamalla neuvontaa turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta toimien yhteydessä. Jäsenvaltiot nimeävät edustajansa komiteaan. Komitean jäsenille olisi annettava hyvissä ajoin ja tosiasiallisesti mahdollisuus tarkastella täytäntöönpanosäädöksiä koskevia ehdotuksia ja ilmaista näkemyksensä.

(31 a)  Työohjelmien luokissa olisi mainittava toiminnalliset vaatimukset, jotta toimialalla olisi selvyys siitä, mitä toimintoja ja tehtäviä kehitettävillä voimavaroilla on suoritettava. Odotetun suoritustason olisi käytävä selvästi ilmi vaatimuksista, mutta niissä ei pitäisi viitata tiettyihin ratkaisuihin tai yhteisöihin eikä niillä saisi estää kilpailua ehdotuspyyntövaiheessa.

(31 b)  Työohjelmien laatimisvaiheessa komission olisi myös varmistettava komiteaa asianmukaisesti kuulemalla, että ehdotetuissa tutkimus- tai kehittämistoimissa vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä. Komissio voi tässä yhteydessä tehdä ennakkoarvioinnin mahdollisista päällekkäisyyksistä olemassa olevien voimavarojen tai unionissa jo rahoitettujen tutkimus- tai kehittämishankkeiden kanssa.

(31 bb)  Komission olisi varmistettava työohjelmien johdonmukaisuus puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko teollisen syklin aikana.

(31 bc)  Työohjelmissa olisi varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen.

(31 c)   Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyödyksi, sille annetaan komiteassa tarkkailijan asema. Kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava komitean kokouksiin.

(32)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelma ja myöntää rahoitus valittuihin kehittämistoimiin. Erityisesti kehittämistoimien täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon puolustusalan erityispiirteet, varsinkin jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden vastuu suunnittelu- ja hankintaprosessista. Tätä valtaa olisi käytettävä ▌Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(8) mukaisesti.

(32 a)  Arvioituaan ehdotukset sellaisten riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, joiden luotettavuus asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, komission olisi valittava rahastosta rahoitustukea saavat toimet. Komission olisi perustettava riippumattomien asiantuntijoiden tietokanta. Tietokantaa ei tulisi tehdä julkiseksi. Riippumattomat asiantuntijat olisi nimettävä heidän osaamisensa, kokemuksensa ja tietämyksensä perusteella ottaen huomioon heille osoitetut tehtävät. Komission olisi riippumattomia asiantuntijoita nimittäessään mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitellaan asiantuntijaryhmissä ja arviointilautakunnissa eri osaamisen, kokemuksen, tietämyksen, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa, ottaen huomioon kyseisen toimen edustaman alan tilanne. Olisi myös pyrittävä asiantuntijoiden asianmukaiseen kiertoon ja yksityisen ja julkisen sektorin asianmukaiseen tasapainoon. Jäsenvaltioille olisi ilmoitettava arvioinnin tuloksista toimittamalla luettelo valituista toimista paremmuusjärjestyksessä sekä rahoitettujen toimien edistymisestä. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelma ja panna se täytäntöön sekä tehdä päätökset rahoituksen myöntämisestä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(32 b)  Riippumattomien asiantuntijoiden ei pitäisi arvioida sellaisia asioita, antaa sellaisia asioita koskevia neuvoja tai avustaa sellaisissa asioissa, joissa heillä on eturistiriita erityisesti senhetkisessä asemassaan. Heidän ei etenkään pitäisi olla asemassa, jossa he voivat käyttää saatuja tietoja arvioimansa konsortion vahingoksi.

(32 bb)  ▌Ehdottaessaan uusia puolustustuotteita tai -teknologioita taikka olemassa olevien tuotteiden tai teknologioiden parannusta hakijoiden olisi sitouduttava noudattamaan eettisiä periaatteita, kuten ihmisten hyvinvointiin ja ihmisen perimän suojelemiseen liittyviä periaatteita, jotka sisältyvät myös asiaankuuluvaan kansalliseen lainsäädäntöön, unionin oikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan ihmisoikeussopimus ja soveltuvin osin sen pöytäkirjat. Komission olisi varmistettava, että ehdotukset seulotaan järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi.

(33)  Avointen sisämarkkinoiden tukemiseksi olisi kannustettava rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä osallistumaan hankkeisiin joko konsortion jäseninä, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä.

(34)  Komission olisi pyrittävä käymään vuoropuhelua ▌jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi. Toisena lainsäätäjänä ja keskeisenä sidosryhmänä myös Euroopan parlamentti olisi otettava tähän mukaan.

(35)  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan puolustusrahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(9) [uusi toimielinten välinen sopimus] mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Komission olisi varmistettava, että hallinnolliset menettelyt pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja että niistä aiheutuu vain vähän lisäkuluja.

(36)  Varainhoitoasetusta sovelletaan rahastoon, ellei toisin säädetä. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(37)  Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan perusteella antamia horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Nämä säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta käyttäen koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(38)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(10), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(11), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(12) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(13) mukaan unionin taloudellisia etuja olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavista petoksista, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, voi tutkia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371(14) säädettyjä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä. Varainhoitoasetuksen mukaisesti rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden osalta EPPOlle ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(39)  Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolmannet maat voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa. Sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla annetaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeus käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(40)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä sääntelyä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisiin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä asetuksen käytännön vaikutuksista. Komission olisi laadittava väliarviointi viimeistään neljän vuoden kuluttua rahaston toteuttamisen alkamisesta, myös esittääkseen ehdotuksia tähän asetukseen tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi, ja loppuarviointi rahaston toteuttamiskauden päättyessä siten, että se tarkastelee rahoitustoimintoja rahoituksen toteuttamisen tulosten ja, siltä osin kuin se on tuolloin mahdollista, tulosten ja vaikutusten kannalta. Loppuarviointikertomuksen olisi tässä yhteydessä myös autettava määrittämään, miltä osin unioni on puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä riippuvainen kolmansista maista. Loppukertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta rahoitustukea saaneisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun samoin kuin rahaston panosta voimavarojen kehittämissuunnitelmassa yksilöityjen puutteiden korjaamisessa, ja siihen olisi sisällytettävä tiedot saajien alkuperästä, yksittäisiin toimiin osallistuneiden jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden lukumäärästä sekä syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio voi myös ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta voidaan reagoida mahdolliseen rahaston täytäntöönpanon aikana ilmenevään kehitykseen.

(40 a)  Komission olisi seurattava säännöllisesti rahaston toteuttamista ja laadittava vuosittain kertomus edistymisestä, myös siitä, miten rahastosta sekä EDIDP:n ja PADR:n täytäntöönpanosta saadut kokemukset otetaan huomioon rahaston toteuttamisessa. Komission olisi toteutettava tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt. Tämä kertomus olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, eikä se saisi sisältää arkaluonteisia tietoja.

(41)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla ▌edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

(42)  Koska rahastosta tuetaan ainoastaan puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimus- ja kehittämisvaiheita, unionilla ei periaatteessa tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin, paitsi kun unionin tukea myönnetään julkisten hankintojen kautta. Tutkimustoimien osalta halukkailla jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus käyttää rahoitettujen toimien tuloksia ja osallistua yhteistyössä tehtävään jatkokehittämiseen. ▌

(43)  Unionin rahoitustuki ei saisi vaikuttaa unionin sisällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY(15) mukaisesti tapahtuvaan puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoon eikä tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin. Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vientiä jäsenvaltioista säännellään yhteisellä kannalla 2008/944/YUTP.

(44)  Arkaluonteisten taustatietojen, kuten ennen rahaston toimintaa tai sen ulkopuolella tuotetun datan, tietämyksen tai tietojen, käytöllä tai sivullisten pääsyllä rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien yhteydessä tuotettuihin ▌tuloksiin saattaa olla haitallisia vaikutuksia unionin taikka yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. ▌Arkaluonteisten ▌tietojen käsittelyyn olisi siten sovellettava ▌asiaa koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä ▌.

(44 a)  Jotta voitaisiin varmistaa turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen vaaditulla tasolla, yhteisöturvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia olisi noudatettava allekirjoitettaessa turvallisuusluokiteltuja rahoitussopimuksia. Tätä varten ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisesti komission olisi toimitettava jäsenvaltioiden nimeämille asiantuntijoille ohjeeksi ohjelman turvallisuusohjeet, myös turvallisuusluokitusopas.

(45)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai muuttamiseksi, kun se katsotaan tarpeelliseksi. ▌On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(46)  Komission olisi hallinnoitava rahastoa ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuus- ja turvallisuusvaatimukset, erityisesti turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten tietojen osalta,

▌OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TUTKIMUKSEEN JA KEHITTÄMISEEN SOVELLETTAVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, sellaisena kuin siitä säädetään asetuksen (EU) .../... [Horisontti – 2018/0224(COD)] 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa.

Siinä vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

0)  ’hakijalla’ oikeussubjektia, joka tekee hakemuksen tuen saamiseksi rahastosta ehdotuspyynnön perusteella tai varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti;

1)  ’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, mukaan lukien varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitetut rahoitusta yhdistävät välineet, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien takaisinmaksettavia tukimuotoja;

1 a)  ’sertifioinnilla’ prosessia, jossa kansallinen viranomainen varmentaa, että puolustukseen liittyvä tuote, aineellinen tai aineeton komponentti tai teknologia noudattaa sovellettavia säännöksiä;

1 b)  ’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ mitä tahansa tietoja tai aineistoja, joiden luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja ja joilla on EU:n turvallisuusluokitusmerkintä tai muu vastaava turvallisuusluokitusmerkintä, Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen sopimuksen (2011/C 202/05) mukaisesti;

1 c)  ’konsortiolla’ hakijoiden tai saajien yhteenliittymää, jota sitoo konsortiosopimus ja joka on muodostettu rahaston puitteissa toteutettavaa tointa varten;

1 d)  ’koordinaattorilla’ oikeussubjektia, joka on konsortion jäsen ja jonka kaikki konsortion jäsenet ovat nimittäneet pääasialliseksi yhteyspisteeksi suhteissa komissioon;

2)  ’määräysvallalla’ kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä;

3)  ’kehittämistoimella’ tointa, joka koostuu ▌puolustukseen liittyvästä pääasiassa kehittämisvaiheen toiminnasta, joka kattaa uudet tuotteet tai teknologiat tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parannuksen mutta ei sisällä aseiden tuotantoa tai käyttöä;

4)  ’murroksellisella puolustusteknologialla’ radikaalin muutoksen aikaan saavaa teknologiaa, mukaan lukien parannettu tai täysin uusi teknologia, joka saa aikaan paradigmamuutoksen puolustusasioihin liittyvissä konsepteissa ja toimintatavoissa, esimerkiksi korvaamalla olemassa olevia puolustusteknologioita tai tekemällä niistä vanhentuneita;

5)  ’johtorakenteella’ kansallisen lain mukaisesti nimettyä ja tapauksen mukaan toimitusjohtajalle raportoivaa oikeussubjektin elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä oikeussubjektin strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa oikeussubjektin johdon päätöksentekoa;

5 a)  ’tulostiedoilla’ rahaston toiminnassa tuotettavaa dataa, tietämystä tai tietoja riippumatta niiden muodosta tai luonteesta;

6)  ’oikeussubjektilla’ ▌kansallisen lainsäädännön, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista oikeussubjektia, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä;

7)  ’markkina-arvoltaan keskisuurella yrityksellä’ tai ’mid-cap-yrityksellä’ yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jossa on enintään 3 000 työntekijää ja jonka henkilöstömäärä lasketaan komission suosituksen 2003/361/EY(16) liitteessä olevan I osaston 3–6 artiklan mukaisesti;

8)  ’esikaupallisella hankinnalla' tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten erien käyttöönotosta;

9)  ’projektipäälliköllä’ jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunutta hankintaviranomaista, jolle jäsenvaltio tai assosioitunut maa tai jäsenvaltioiden ▌tai assosioituneiden maiden ryhmä on antanut tehtäväksi huolehtia pysyvästi tai tilapäisesti monikansallisten asevarusteluhankkeiden hallinnoinnista;

9 a)  ’hyväksymisellä’ koko prosessia, jossa osoitetaan, että puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu täyttää eritellyt vaatimukset, ja annetaan objektiivinen näyttö siitä, että tietyt suunnittelua koskevat vaatimukset on osoitetusti täytetty;

10)  ’saajalla’ oikeussubjektia, jonka kanssa on allekirjoitettu rahoitussopimus tai jolle on ilmoitettu rahoituspäätöksestä;

11)  ’tutkimustoimella’ tointa, joka koostuu pääasiassa tutkimustoiminnasta ja erityisesti soveltavasta tutkimuksesta ja tapauksen mukaan perusluonteisesta tutkimuksesta, jonka tavoitteena on hankkia uutta tietoa ja joka keskittyy yksinomaan puolustussovelluksiin;

12)  ’tuloksilla’ toimen aineellisia tai aineettomia vaikutuksia, kuten dataa, tietämystä tai tietoja, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa immateriaalioikeuksia;

12 a)  ’arkaluonteisilla tiedoilla’ tietoja ja dataa, mukaan lukien turvallisuusluokitellut tiedot, joita on suojattava luvattomalta käytöltä tai ilmitulolta kansallisessa lainsäädännössä tai unionin oikeudessa säädettyjen velvoitteiden vuoksi taikka yksilön tai organisaation yksityisyyden tai turvallisuuden suojaamiseksi;

12 b)  ’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

13)  ’erityiskertomuksella’ tutkimustoimen tuotosta, jossa esitetään tiivistetysti toimen tulokset ja joka sisältää kattavat tiedot perusperiaatteista, päämääristä, saavutuksista, perusominaisuuksista, tehdyistä testeistä, mahdollisista hyödyistä, mahdollisista puolustussovelluksista ja tutkimuksen odotettavissa olevasta hyödyntämispolusta kehittämistä kohti, mukaan lukien immateriaalioikeuksien omistajuutta koskevat tiedot, joihin ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tietoja immateriaalioikeuksista;

14)  ’järjestelmäprototyypillä’ tuotteen tai teknologian mallia, jolla voidaan osoittaa suoritustaso operatiivisessa ympäristössä;

15)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

16)  ’muulla kuin assosioituneella kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka ei ole 5 artiklan mukainen assosioitunut maa;

17)  ’muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöllä’ muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia tai, jos se on sijoittautunut unioniin tai assosioituneeseen maahan, oikeussubjektia, jonka johtorakenteet ovat muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.  Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia kaikkialla unionissa, jolloin lisätään unionin strategista autonomiaa ja sen toimintavapautta, tukemalla oikeussubjektien, erityisesti pk-yritysten ja mid-cap-yritysten, yhteistyötoimia ja rajatylittävää yhteistyötä kaikkialla unionissa sekä lujittamalla puolustusalan toimitus- ja arvoketjuja ja parantamalla niiden ketteryyttä, laajentamalla oikeussubjektien rajatylittävää yhteistyötä ja kannustamalla innovoinnin, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden teollisen elinkaaren kaikissa vaiheissa. ▌

2.  Rahastolla on seuraavat erityistavoitteet:

a)  tuetaan ▌yhteistyöhön perustuvaa tutkimusta ▌, jolla voidaan merkittävästi tehostaa ▌tulevaisuuden voimavarojen suoritustasoa kaikkialla unionissa ja jonka tavoitteena on maksimoida innovointi ja ottaa käyttöön uusia, myös murroksellisia puolustustuotteita ja -teknologioita sekä saavuttaa puolustusalan tutkimusmenojen mahdollisimman tehokas käyttö unionissa;

b)  tuetaan yhteistyöhön perustuvaa puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämistä ▌, jolloin voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja, pienentää tarpeettoman päällekkäisyyden riskiä ja siten antaa kannustimia eurooppalaisten tuotteiden ja teknologioiden käyttöönottoon markkinoilla ja vähentää puolustustuotteiden ja -teknologioiden hajanaisuutta unionissa. Viime kädessä rahasto lisää puolustusjärjestelmien standardointia ja jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta.

Tällaisessa yhteistyössä on noudatettava jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman puitteissa sopimia puolustusvoimavarojen prioriteetteja.

Tarvittaessa tässä yhteydessä voidaan ottaa huomioon myös alueelliset ja kansainväliset prioriteetit, kun ne palvelevat yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritettyjä unionin turvallisuus- ja puolustusetuja, ottaen huomioon tarpeen välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä, jos niissä ei ole suljettu pois minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumismahdollisuutta.

4 artikla

Talousarvio

1.  Asetuksen (EU) .../... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahoituspuitteet Euroopan puolustusrahaston toteuttamiseksi kaudella 2021–2027 ovat 11 453 260 000 euroa vuoden 2018 hintoina ja 13 000 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.  Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ▌jakautuminen:

a)  ▌3 612 182 000 euroa vuoden 2018 hintoina (4 100 000 000 euroa käypinä hintoina) tutkimustoimiin;

b)  ▌7 841 078 000 euroa vuoden 2018 hintoina (8 900 000 000 euroa käypinä hintoina) kehittämistoimiin.

2 a.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin kehityskulkuihin ja tarpeisiin komissio voi kohdentaa uudelleen määriä 2 kohdassa tarkoitettujen tutkimustoimiin ja kehittämistoimiin osoitettujen määrärahojen välillä enintään 20 prosenttia.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää rahaston toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

4.  Vähintään 4 ja enintään 8 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista kohdennetaan ehdotuspyyntöihin rahoituksen myöntämiseksi puolustusalan murroksellisten teknologioiden tukemiseen.

5 artikla

Assosioituneet maat

Rahasto on avoin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenille, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Rahastoon tämän artiklan mukaisesti maksetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen [21] artiklan [5] kohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

6 artikla

Puolustusalan murroksellisten teknologioiden tukeminen

1.  Komissio myöntää rahoitusta sellaisiin puolustussovelluksiin keskittyviä teknologioita koskevien avointen ja julkisten kuulemisten jälkeen, joilla on murrospotentiaalia puolustusasioissa työohjelmissa määritellyillä toiminta-aloilla.

2.  Työohjelmissa on vahvistettava soveltuvin rahoitusmuoto näiden puolustusalan murroksellisten teknologioiden rahoittamiseen.

7 artikla

Etiikka

1.  Rahastosta toteutettavissa toimissa on noudatettava asiaankuuluvaa kansallista lainsäädäntöä, unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja. Näissä toimissa on lisäksi noudatettava eettisiä periaatteita, jotka sisältyvät myös asiaankuuluvaan kansalliseen lainsäädäntöön, unionin oikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen.

2.  Ennen rahoitussopimuksen allekirjoittamista komissio seuloo ehdotukset konsortion laatiman eettisen itsearvioinnin perusteella, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy ▌vakavia eettisiä kysymyksiä, myös toteuttamisehtojen osalta, ja joista on tapauksen mukaan tehtävä eettinen arviointi.

Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit eri taustoista tulevien riippumattomien asiantuntijoiden tuella ja erityisesti sellaisten asiantuntijoiden tuella, joilla on tunnustettua puolustuseettisten kysymysten asiantuntemusta.

Sellaisten toimintojen toteuttamisehdot, joihin liittyy eettisesti arkaluonteisia kysymyksiä, on täsmennettävä rahoitussopimuksessa.

Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden ja raportoi tästä 32 artiklan mukaisten velvoitteidensa puitteissa. Asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia ja tultava mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta.

3.  Toimeen osallistuvien yhteisöjen on hankittava kaikki asiaankuuluvat hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat, joita kansalliset tai paikalliset eettiset lautakunnat tai muut elimet, kuten tietosuojaviranomaiset, edellyttävät, ennen asianomaisten toimintojen aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava komissiolle pyynnöstä.

▌

5.  Ehdotukset, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, hylätään ▌.

▌

8 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Rahaston toteuttamisessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

1 a.  Varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut elimet voivat 1 kohdasta poiketen perustelluissa tapauksissa toteuttaa erityistoimia välillisen hallinnoinnin kautta. Tämä ei voi koskea 12 artiklassa tarkoitettua valinta- ja myöntämismenettelyä.

2.  Rahastosta voidaan myöntää rahoitusta varainhoitoasetuksen mukaisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina ja, jos se on toimen erityispiirteiden vuoksi asianmukaista, rahoitusta yhdistäviin toimiin kuuluvina rahoitusvälineinä.

2 a.  Rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan varainhoitoasetuksen X osaston ja InvestEU-asetuksen mukaisesti.

2 b.  Rahoitusvälineet on osoitettava yksinomaan saajille.

▌

10 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.  Saajien ja rahastosta rahoitustukea saavaan toimeen osallistuvien alihankkijoiden on oltava unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneita ▌.

1 a.  Saajien ja toimeen osallistuvien alihankkijoiden infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita käytetään rahastosta rahoitustukea saavissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltion tai assosioituneen maan alueella koko toimen keston ajan, ja niiden johtorakenteiden on oltava sijoittautuneita unioniin tai assosioituneeseen maahan.

1 b.  Rahastosta rahoitustukea saavan toimen osalta saajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat eivät saa olla muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa.

2.  Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 b kohdassa säädetään, unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut ja muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa oleva oikeussubjekti on tukikelpoinen saaja tai toimeen osallistuva alihankkija vain, jos jäsenvaltio tai assosioitunut maa, johon se on sijoittautunut, asettaa komission saataville kansallisten menettelyjensä mukaisesti hyväksymänsä takeet. Kyseiset takeet voivat koskea oikeussubjektin unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautunutta johtorakennetta. Jos jäsenvaltio tai assosioitunut maa, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, pitää sitä asianmukaisena, kyseiset takeet voivat myös koskea oikeussubjektin määräysvaltaan liittyviä erityisiä valtiollisia oikeuksia.

Takeilla on vakuutettava, että tällaisen oikeussubjektin toimeen osallistuminen ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, eikä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kanssa. Takeiden on myös oltava 22 ja 25 artiklan säännösten mukaisia. Takeissa on erityisesti perusteltava, että toimen osalta on käytössä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että

a)  oikeussubjektia koskevaa määräysvaltaa ei harjoiteta tavalla, joka hillitsee tai rajoittaa sen kykyä toteuttaa toimi ja tuottaa tuloksia, rajoittaa sen infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta, resursseja, immateriaalioikeuksia tai toimen edellyttämää osaamista taikka heikentää sen valmiuksia ja toimen toteuttamisen edellyttämiä standardeja;

b)  muun kuin assosioituneen kolmannen maan ja muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön pääsy toimeen liittyviin ▌arkaluonteisiin tietoihin estetään, ja toimeen osallistuvilla työntekijöillä tai muilla henkilöillä on tarvittaessa jäsenvaltion tai assosioituneen maan tekemä kansallinen turvallisuusselvitys;

c)  omistusoikeus toimesta saatavaan henkiseen omaisuuteen ja toimen tuloksiin säilyy saajalla toimen aikana ja sen päättymisen jälkeen, muu kuin assosioitunut kolmas maa tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisö ei valvo tai rajoita niitä, niitä ei viedä unionin tai assosioituneiden maiden ulkopuolelle eikä pääsyä niihin myönnetä unionin tai assosioituneiden maiden ulkopuolelta ilman sen jäsenvaltion tai assosioituneen maan suostumusta, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, ja tämä tapahtuu 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita noudattaen.

Mikäli jäsenvaltio tai assosioitunut maa, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, katsoo sen asianmukaiseksi, voidaan antaa lisätakeita.

Komissio tiedottaa 28 artiklassa tarkoitetulle komitealle tämän kohdan mukaisesti tukikelpoisina pidetyistä oikeussubjekteista.

▌

4.  Jos unionissa tai assosioituneessa maassa ei ole helposti saatavilla kilpailukykyisiä korvikkeita, saajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat voivat käyttää omaisuuttaan, infrastruktuuriaan, välineitään ja resurssejaan, jotka sijaitsevat tai joita pidetään unionin jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden alueen ulkopuolella, edellyttäen, että tämä käyttö ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa, että käyttö on 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaista ja että se on täysin sopusoinnussa 22 ja 25 artiklan kanssa. Näihin toimintoihin liittyviin kustannuksiin ei voida myöntää rahoitustukea rahastosta.

4 a.  Tukikelpoista toimea toteuttaessaan saajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat voivat myös tehdä yhteistyötä sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden alueen ulkopuolelle tai jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, myös käyttäen näiden oikeussubjektien omaisuutta, infrastruktuuria, välineitä ja resursseja, edellyttäen, että tämä ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Tällaisessa yhteistyössä on noudatettava 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita, ja sen on oltava täysin sopusoinnussa 22 ja 25 artiklan kanssa.

Muulla kuin assosioituneella kolmannella maalla tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöllä ei saa olla luvatonta pääsyä toimen toteuttamiseen liittyviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, ja on vältettävä toimen kannalta olennaisten resurssien toimitusvarmuuteen kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

Tähän toimintaan liittyviin kustannuksiin ei voida myöntää tukea rahastosta.

▌

6.  Hakijoiden on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen tukikelpoisuusperusteiden arvioimiseksi ▌. Jos toimen toteuttamisen aikana tapahtuu muutos, joka saattaisi kyseenalaistaa tukikelpoisuusperusteiden täyttymisen, asiaankuuluvan oikeussubjektin on ilmoitettava tästä komissiolle, joka arvioi, täyttyvätkö kyseiset tukikelpoisuusperusteet ja -ehdot edelleen, ja käsittelee toimen rahoitukseen liittyviä mahdollisia seurauksia.

7.  ▌

8.  ▌

9.  Tässä artiklassa rahastosta rahoitustukea saavaan toimeen osallistuvilla alihankkijoilla tarkoitetaan saajaan suorassa sopimussuhteessa olevia alihankkijoita, toisia alihankkijoita, joille on kohdennettu vähintään kymmenen prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sekä alihankkijoita, jotka saattavat tarvita pääsyä ▌turvallisuusluokiteltuihin tietoihin toimen toteuttamiseksi ja jotka eivät ole konsortion jäseniä.

11 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.  Rahastosta tuetaan toimia, jotka koskevat uusia puolustustuotteita ja -teknologioita ja olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parannusta, edellyttäen, että parannustoimen toteuttamisen edellyttämän olemassa olevan tiedon käyttäminen ei ole muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön toimesta, suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä, rajoitettua tavalla, että toimea ei voida toteuttaa.

3.  Tukikelpoisen toimen on liityttävä yhteen tai useampaan seuraavista toiminnoista:

a)  toiminta, jonka tavoitteena on luoda, tukea ja parantaa ▌tietämystä, tuotteita ja teknologioita, myös murroksellisia teknologioita, ja jolla voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia puolustuksen alalla;

b)  toiminta, jonka tavoitteena on lisätä yhteentoimivuutta ja resilienssiä, mukaan lukien suojattu tietojen tuotanto ja vaihto, hallita kriittisiä puolustusteknologioita, parantaa toimitusvarmuutta tai mahdollistaa tulosten tehokas hyödyntäminen puolustustuotteiden ja -teknologioiden hyväksi;

c)  tutkimukset, kuten toteutettavuustutkimukset uusien tai parannettujen teknologioiden, tuotteiden, prosessien, palvelujen ja ratkaisujen ▌toteutettavuuden selvittämiseksi;

d)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu sekä sellaisten teknisten eritelmien määrittely, joihin tällainen suunnittelu on perustunut, mukaan lukien osittaiset testit riskien vähentämiseksi teollisuus- tai tunnusomaisessa ympäristössä;

e)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sellaisen mallin kehittäminen, jolla voidaan osoittaa valmiin elementin toimivuus operatiivisessa ympäristössä (järjestelmäprototyyppi);

f)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian testaaminen;

g)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian hyväksyminen ▌;

h)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sertifiointi ▌;

i)  sellaisten teknologioiden tai voimavarojen kehittäminen, jotka lisäävät puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden tehokkuutta niiden koko elinkaaren aikana;

▌

4.  Toimi on toteutettava yhteistyönä konsortiossa, joka koostuu vähintään kolmesta tukikelpoisesta yhteisöstä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä tukikelpoisista yhteisöistä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan, ei saa koko toimen toteuttamisaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön ▌määräysvallassa, eivätkä ne saa olla toistensa määräysvallassa.

5.  Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta puolustusalan murroksellisiin puolustusteknologioihin liittyviin toimiin eikä 3 kohdan c ▌alakohdassa tarkoitettuihin toimiin.

6.  Sellaisten tuotteiden ja teknologioiden kehittämistoimet, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä, eivät ole rahoituskelpoisia.

Rahastosta ei myöskään saa antaa rahoitustukea toimiin sellaisten tappavien autonomisten aseiden kehittämiseksi, joissa ihminen ei voi merkityksellisesti vaikuttaa päätöksiin kohteiden valinnasta ja iskun tekemisestä tehtäessä ihmisiin kohdistuvia iskuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta antaa rahoitusta toimiin varhaisvaroitusjärjestelmien ja vastatoimenpiteiden kehittämiseksi puolustustarkoituksiin.

▌

▌

12 artikla

Valinta- ja myöntämismenettely

1.  Unionin rahoitus myönnetään varainhoitoasetuksen mukaisesti julkaistujen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa unionin rahoitusta voidaan myöntää myös varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e ▌alakohdan mukaisesti.

▌

2 a.  Rahoituksen myöntämiseksi ▌komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

Myöntämisperusteet

▌Kukin ehdotus on arvioitava seuraavilla perusteilla:

a)  huippuosaamisen tai murrospotentiaalin edistäminen puolustusalalla erityisesti osoittamalla, että ehdotetulta toimelta odotettavissa olevat tulokset tarjoavat merkittäviä etuja olemassa oleviin puolustustuotteisiin tai -teknologioihin verrattuna;

b)  Euroopan puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologisen kehittämisen edistäminen erityisesti osoittamalla, että ehdotettu toimi sisältää uraauurtavia tai uusia konsepteja ja lähestymistapoja, uusia lupaavia tulevia teknologisia parannuksia tai sellaisten teknologioiden tai konseptien soveltamista, joita ei ole aiemmin sovellettu puolustusalalla, välttäen samalla tarpeetonta päällekkäisyyttä;

c)  Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistäminen osoittamalla, että ehdotettu toimi on todennetusti tasapainoinen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta, jolloin se luo uusia markkinamahdollisuuksia koko unionissa ja sen ulkopuolella ja vauhdittaa yritysten kasvua kaikkialla unionissa;

▌

d)  Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan autonomian edistäminen, myös lisäämällä riippumattomuutta unionin ulkopuolisista lähteistä ja vahvistamalla toimitusvarmuutta, sekä unionin turvallisuus- ja puolustusetujen edistäminen 3 artiklassa tarkoitettujen prioriteettien mukaisesti ▌;

e)  jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien uuden rajatylittävän yhteistyön syntymisen edistäminen, erityisesti sellaisten pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osalta, jotka osallistuvat merkittävällä tavalla toimeen saajina, alihankkijoina tai muina toimitusketjun yhteisöinä ja jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin ▌tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne konsortion yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä tai mid-cap-yrityksiä;

f)  toimen toteuttamisen laatu ja tehokkuus.

▌

14 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.  Rahastosta rahoitetaan enintään 100 prosenttia 11 artiklan 3 kohdassa luetellun toiminnan tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 190 artiklan soveltamista.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään,

a)  11 artiklan 3 kohdan e alakohdassa määritellyn toiminnan osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 20 prosenttia sen tukikelpoisista kustannuksista;

b)  11 artiklan 3 kohdan f–h alakohdassa määritellyn toiminnan osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 80 prosenttia sen tukikelpoisista kustannuksista.

3.  Kehittämistoimien osalta rahoitusosuuksia korotetaan seuraavissa tapauksissa:

a)  11 päivänä joulukuuta 2017 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2017/2315 vahvistetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä kehitetyn toiminnan rahoitusosuutta voidaan korottaa vielä 10 prosenttiyksiköllä;

b)  toiminnan rahoitusosuutta voidaan korottaa tämän kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos vähintään 10 prosenttia toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on kohdennettu jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneille pk-yrityksille, jotka osallistuvat toimintaan saajina, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä.

Rahoitusosuutta voidaan korottaa prosenttiosuudella, joka vastaa toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille pk-yrityksille kohdennettua prosenttiosuutta, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin, joihin saajat, jotka eivät ole pk-yrityksiä, ovat sijoittautuneet, ja jotka osallistuvat toimintaan saajina, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä, mutta enintään vielä viidellä prosenttiyksiköllä.

Rahoitusosuutta voidaan korottaa prosenttiosuudella, joka on kaksinkertainen verrattuna toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille pk-yrityksille kohdennettuun rahoitusosuuteen, jotka ovat sijoittautuneet muihin kuin niihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin, joihin saajat, jotka eivät ole pk-yrityksiä, ovat sijoittautuneet, ja jotka osallistuvat toimintaan saajina, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä;

c)  toiminnan rahoitusosuutta voidaan korottaa vielä 10 prosenttiyksiköllä, jos vähintään 15 prosenttia toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on kohdennettu unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneille mid-cap-yrityksille;

d)  toiminnan rahoitusosuuden kokonaiskorotus ei saa ylittää 35:tä prosenttiyksikköä.

Rahastosta myönnettävä unionin rahoitustuki, mukaan lukien korotettu rahoitusosuus, saa kattaa enintään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista.

15 artikla

Taloudelliset valmiudet

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen ▌198 ▌artiklassa säädetään,

a)  taloudelliset valmiudet tarkistetaan vain koordinaattorin osalta ja ainoastaan, jos unionilta haettu rahoitus on vähintään 500 000 euroa. Jos kuitenkin on syytä epäillä taloudellisia valmiuksia, komissio tarkistaa myös muiden hakijoiden taloudelliset valmiudet tai koordinaattoreiden taloudelliset valmiudet myös ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun kynnysarvon alapuolella;

b)  taloudellisia valmiuksia ei tarkisteta niiden oikeussubjektien osalta, joiden elinkelpoisuuden jäsenvaltioiden asiaankuuluvat viranomaiset takaavat;

c)  jos taloudelliset valmiudet takaa rakenteellisesti jokin muu oikeussubjekti, on tarkistettava viimeksi mainitun taloudelliset valmiudet.

16 artikla

Välilliset kustannukset

1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 181 artiklan 6 kohdassa säädetään, tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan eikä kolmansille osapuolille myönnettävän rahoitustuen tukikelpoisia välittömiä kustannuksia eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

2.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset ▌voidaan vaihtoehtoisesti määrittää saajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavia puolustusalan toimintoja varten varainhoitoasetuksen ▌185 ▌artiklan mukaisesti ja ne ilmoitetaan komissiolle.

17 artikla

Kokonaiskertakorvauksen tai kustannuksiin perustumattoman rahoitusosuuden käyttö

1.  Jos unionin avustuksella yhteisrahoitetaan vähemmän kuin 50 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista, komissio voi käyttää

a)  varainhoitoasetuksen ▌180 artiklan 3 kohdassa ▌tarkoitettua rahoitusosuutta, joka ei perustu kustannuksiin vaan tulosten saavuttamiseen, mitä mitataan suhteessa aiempiin määriteltyihin välitavoitteisiin tai tulosindikaattoreihin; tai

b)  varainhoitoasetuksen ▌182 ▌artiklassa tarkoitettua kokonaiskertakorvausta, joka perustuu yhteisrahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisten viranomaisten jo hyväksymään toimen alustavaan talousarvioon.

2.  Välilliset kustannukset sisällytetään kokonaiskertakorvaukseen.

18 artikla

Esikaupalliset hankinnat

1.  Unioni voi tukea esikaupallisia hankintoja myöntämällä avustuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU(17), 2014/25/EU(18) ja 2009/81/EY(19) määritellyille hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille, jotka hankkivat yhteisesti puolustusalan tutkimus- ja kehittämispalveluja tai koordinoivat hankintamenettelyjään.

2.  Hankintamenettelyissä

a)  on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä;

b)  voidaan sallia rinnakkaisten hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (rinnakkaisten hankintalähteiden käyttö);

c)  on tehtävä hankintasopimus kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen (edullisimpien tarjousten) perusteella ja huolehdittava siitä, ettei eturistiriitoja synny.

19 artikla

Takuurahasto

Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin saajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. [Asetuksen XXX (takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja) X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

▌

20 artikla

Hankintoja ja palkintoja koskevat tukikelpoisuusehdot

1.  Palkintoihin sovelletaan 10 ja 11 artiklaa soveltuvin osin.

2.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tutkimuksia koskeviin hankintoihin sovelletaan 10 artiklaa, poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 176 artiklassa säädetään, ja 11 artiklaa soveltuvin osin.

▌

II OSASTO

TUTKIMUSTOIMIIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Tutkimustoimien tulosten omistusoikeus

1.  Rahastosta rahoitustukea saaneiden tutkimustoimien tulosten omistusoikeus kuuluu ne tuottaneille saajille. Jos oikeussubjektit tuottavat yhdessä tuloksia eikä voida varmistua siitä, mikä osuus kuuluu kullekin niistä, tai ei ole mahdollista erottaa toisistaan tällaisia yhteisiä tuloksia, oikeussubjekteilla on oltava yhteinen omistusoikeus tuloksiin. Yhteisomistajat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista niille avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden mukaisesti.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos unionin tukea myönnetään julkisena hankintana, rahastosta rahoitustukea saaneiden tutkimustoimien tulokset omistaa unioni. Jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on oikeus kirjallisesta pyynnöstään maksutta saada pääsy tuloksiin.

3.  ▌Muu kuin assosioitunut kolmas maa tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisö ei saa valvoa tai rajoittaa suoraan eikä yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä rahastosta rahoitustukea saaneiden tutkimustoimien tuloksia myöskään teknologian siirron osalta.

4.  Saajien rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien kautta tuottamien tulosten osalta komissiolle on ilmoitettava ennalta mahdollisesta omistajuuden siirrosta ▌tai yksinomaisen lisenssin myöntämisestä muulle kuin assosioituneelle kolmannelle maalle tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisölle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 8 a kohdan soveltamista. Jos tällainen omistajuuden siirto on ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen tai 3 artiklassa vahvistettujen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa, rahastosta myönnetty rahoitus on maksettava takaisin.

5.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisilla viranomaisilla on oikeus saada pääsy unionin rahoitusta saaneen tutkimustoimen erityiskertomukseen. Tällaiset pääsyoikeudet on myönnettävä ilman maksua, ja komissio siirtää ne jäsenvaltioille ja assosioituneille maille sen jälkeen, kun on varmistettu, että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan.

6.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansalliset viranomaiset saavat käyttää erityiskertomusta yksinomaan sellaisiin tarkoituksiin, jotka liittyvät käyttöön niiden asevoimissa tai turvallisuus- tai tiedustelujoukoissa taikka näitä varten, myös yhteistyöohjelmiensa puitteissa. Tällaiseen käyttöön voivat kuulua ainakin selvitykset, evaluointi, arviointi, tutkimus, suunnittelu, ▌tuotteiden hyväksyminen ja sertifiointi, käyttäminen, koulutus ja käytöstä poistaminen ▌sekä hankintoja koskevien teknisten vaatimusten arviointi ja laatiminen.

7.  Saajien on myönnettävä pääsyoikeudet rahastosta rahoitustukea saaneen tutkimustoiminnan tuloksiin ilman maksua unionin toimielimille, elimille tai virastoille unionin nykyisten politiikkojen tai ohjelmien asianmukaisesti perusteltua kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

8.  Rahoitussopimuksissa ja esikaupallisia hankintoja koskevissa sopimuksissa on oltava omistusoikeutta, pääsyoikeuksia ja lisensointia koskevia erityismääräyksiä, jotta voidaan varmistaa tulosten mahdollisimman laaja käyttöönotto ja välttää perusteettoman edun saaminen. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat pääsyoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa saajat myöntämään ei-yksinomaisia lisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Kaikilla jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on maksuton pääsy erityiskertomukseen. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn ajan kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen sopimuksessa määritellyllä tavalla, sen on siirrettävä kaikki tulosten omistusoikeudet hankintaviranomaisille.

8 a.  Tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta rahastosta rahoitustukea saaneen tutkimustoiminnan tuloksia sisältävien tuotteiden, laitteiden tai teknologioiden vientiin eivätkä puolustukseen liittyvien tuotteiden vientipolitiikkaa koskevaan jäsenvaltioiden harkintavaltaan.

8 b.   Kahdella tai useammalla jäsenvaltiolla tai assosioituneella maalla, jotka ovat monenvälisesti tai unionin organisaation puitteissa tehneet yhdessä yhden tai useamman sopimuksen yhden tai useamman saajan kanssa kehittääkseen yhdessä rahastosta tuetun tutkimustoiminnan tuloksia, on oltava pääsyoikeudet kyseisten saajien omistamiin tällaisiin tuloksiin, joita tällaisen yhden tai useamman sopimuksen täytäntöönpano edellyttää. Tällaiset pääsyoikeudet on myönnettävä ilman maksua erityisehdoin, joilla varmistetaan, että näitä käyttöoikeuksia käytetään ainoastaan tällaisen yhden tai useamman sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen ja että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan.

III OSASTO

KEHITTÄMISTOIMIIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Kehittämistoimien täydentävät tukikelpoisuusperusteet

1.  ▌Konsortion on osoitettava, että toiminnan jäljellä olevat kustannukset, joita ei kateta unionin tuella, katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden ▌tai assosioituneiden maiden rahoitusosuuksilla tai oikeussubjektien toteuttaman yhteisrahoituksella.

2.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetun toiminnan on perustuttava vähintään kahden jäsenvaltion ▌tai assosioituneen maan yhteisesti sopimiin yhdenmukaistettuihin voimavaravaatimuksiin.

3.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan e–h alakohdassa tarkoitetun toiminnan osalta konsortion on osoitettava kansallisten viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla, että

a)  vähintään kaksi jäsenvaltiota ▌tai assosioitunutta maata aikoo hankkia lopputuotteen tai käyttää teknologiaa koordinoidulla tavalla, mukaan lukien tarvittaessa yhteisin hankinnoin;

b)  toiminta perustuu niiden jäsenvaltioiden ▌tai assosioituneiden maiden yhteisesti sopimiin yhteisiin teknisiin eritelmiin, jotka osallistuvat toimen rahoitukseen tai aikovat hankkia lopputuotteen yhdessä tai käyttää teknologiaa yhdessä.

24 artikla

Kehittämistoimien täydentävät myöntämisperusteet

Työohjelmassa on 13 artiklassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden lisäksi otettava huomioon myös

a)  panos tehokkuuden lisäämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana, mukaan lukien kustannustehokkuus ja mahdollisuus synergiaan hankinta- ja huoltoprosesseissa sekä käytöstä poistamista koskevissa prosesseissa;

b)  Euroopan puolustusteollisuuden jatkuvan yhdentymisen edistäminen kaikkialla unionissa, mitä varten saajien on osoitettava, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käyttämään, omistamaan tai huoltamaan yhdessä lopputuotetta tai teknologiaa koordinoidulla tavalla.

▌

25 artikla

Kehittämistoimien tulosten omistusoikeus

1.  Unioni ei omista rahastosta rahoitustukea saaneista kehittämistoimista saatavia tuotteita tai teknologioita, eikä sillä ole kyseisten toimien tuloksia koskevia immateriaalioikeuksia.

▌

2.  Muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt eivät saa valvoa tai rajoittaa suoraan eivätkä yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien tuloksia myöskään teknologian siirron osalta.

2 a.  Tämä asetus ei vaikuta puolustukseen liittyvien tuotteiden vientipolitiikkaa koskevaan jäsenvaltioiden harkintavaltaan.

3.  Saajien rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien kautta tuottamien tulosten osalta komissiolle on ilmoitettava ennalta mahdollisesta omistajuuden siirrosta muulle kuin assosioituneelle kolmannelle maalle tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 a kohdan soveltamista. Jos tällainen omistajuuden siirto on ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen tai 3 artiklassa vahvistettujen ▌tavoitteiden kanssa, rahastosta myönnetty rahoitus on maksettava takaisin.

4.  Jos unionin tukea myönnetään tutkimuksen julkisena hankintana, jäsenvaltioilla ▌tai assosioituneilla mailla on oikeus saada kirjallisesta pyynnöstään maksutta ei-yksinomainen lisenssi käyttää sitä.

▌

IV OSASTO

HALLINTO, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

27 artikla

Työohjelmat

1.  Rahasto toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti laadituilla vuotuisilla työohjelmilla. Työohjelmissa vahvistetaan tarvittaessa rahoitusta yhdistäviin toimiin varattu kokonaismäärä. Työohjelmissa vahvistetaan kokonaistalousarvio pk-yritysten rajatylittävää osallistumista varten.

2.  Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3.  Työohjelmissa vahvistetaan yksityiskohtaisesti tutkimusaiheet ja rahastosta rahoitustukea saavien toimien luokat. Näiden luokkien on oltava 3 artiklassa tarkoitettujen puolustusalan prioriteettien mukaisia.

Lukuun ottamatta puolustussovelluksiin tarkoitetuille murroksellisille teknologioille varattua työohjelman osaa näihin tutkimusaiheisiin ja toimien luokkiin kuuluu seuraavien alojen tuotteita ja teknologioita:

a)  valmistautuminen, suojelu, käyttöönotto ja kestävyys;

b)  tiedonhallinta ja informaatioylivoima, johto, valvonta, viestitoiminta, tietokoneet, tiedustelu, valvonta, maalinmääritys ja taktinen tiedustelu (C4ISR), kyberpuolustus ja kyberturvallisuus; ja

c)  vaikuttaminen ja sen välineet.

4.  Työohjelmiin on tarvittaessa sisällyttävä toiminnalliset eritelmät, ja niissä on täsmennettävä 8 artiklan mukainen EU:n rahoituksen muoto estämättä kuitenkaan kilpailua ehdotuspyyntövaiheessa.

Työohjelmissa voidaan ottaa huomioon myös rahastosta jo rahoitustukea saaneiden, lisäarvoa tuovien tutkimustoimien tulosten siirtäminen kehittämisvaiheeseen.

28 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirastoa pyydetään tarkkailijaksi esittämään näkemyksiään ja tarjoamaan asiantuntemustaan. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto kutsutaan osallistumaan komitean kokouksiin.

Komitea kokoontuu myös erityiskokoonpanoissa muun muassa keskustelemaan rahaston mukaisten toimien puolustus- ja turvallisuusnäkökohdista.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

28 a artikla

Projektipäällikön kuuleminen

Jos jäsenvaltio tai assosioitunut maa nimittää projektipäällikön, komissio kuulee projektipäällikköä toimen yhteydessä saavutetusta edistyksestä ennen maksun suorittamista.

29 artikla

Riippumattomat asiantuntijat

1.  Komissio nimittää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan 7 artiklan mukaisessa eettisessä tarkastelussa ja ehdotusten arvioinnissa varainhoitoasetuksen ▌237 ▌artiklan nojalla. ▌

2.  Riippumattomien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia ja tultava mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta, ja heidät on valittava sellaisten kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella, jotka on osoitettu asiantuntijaluettelon laatimista varten ▌puolustusministeriöille ja niiden alaisille virastoille, muille asiaankuuluville valtiollisille elimille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, toimialajärjestöille tai puolustusalan yrityksille. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen ▌237 ▌artiklassa säädetään, tätä luetteloa ei julkaista.

3.  Asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava nimitettyjen riippumattomien asiantuntijoiden luotettavuus.

4.  Edellä 28 artiklassa tarkoitetulle komitealle tiedotetaan vuosittain tietokannan asiantuntijaluettelosta, jotta asiantuntijoiden luotettavuutta koskevat taustatiedot ovat läpinäkyviä. Komissio varmistaa myös, että asiantuntijat eivät arvioi sellaisia asioita, anna sellaisia asioita koskevia neuvoja tai avusta sellaisissa asioissa, joissa heillä on eturistiriita.

5.  Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille osoitettujen tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella.

▌30 artikla

Turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevien sääntöjen soveltaminen

1.  Tämän asetuksen soveltamisalalla

a)  kunkin jäsenvaltion ▌on varmistettava, että sen ▌tarjoaman Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojan taso vastaa päätöksen 2013/488/EU(20) liitteissä esitettyjä neuvoston turvallisuussääntöjä;

a 1)  komissio suojaa turvallisuusluokiteltuja tietoja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annetussa komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen turvallisuussääntöjen mukaisesti;

▌

c)  ▌kolmansissa maissa asuvat luonnolliset henkilöt ja ▌kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä rahastoa koskevia EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädetyillä komission turvallisuussäännöillä ja päätöksessä 2013/488/EU ▌säädetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä;

c 1)   kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussääntöjen vastaavuus on määriteltävä unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa, joka sisältää tarvittaessa yhteisöturvallisuutta koskevat asiat, ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla;

d)  luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, jos se katsotaan tarpeelliseksi tapauskohtaisesti tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun arvioinnin perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamista.

2.  Jos toimiin liittyy, niissä edellytetään ▌tai ne sisältävät turvallisuusluokiteltuja tietoja, asianomaisen rahoituselimen on määritettävä ehdotus- tai tarjouspyyntöasiakirjoissa toimenpiteet ja vaatimukset, jotka ovat tarpeen näiden tietojen turvaamiseksi vaaditulla tasolla.

3.  Komissio perustaa suojatun tietojenvaihtojärjestelmän helpottaakseen arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa komission sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden välillä ja tarvittaessa hakijoiden ja saajien kanssa. Järjestelmässä on otettava huomioon jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuussäännöt.

4.  Jäsenvaltiot, joiden alueelle saajat ovat sijoittautuneet, päättävät tutkimus- tai kehittämistoimen toteuttamisen yhteydessä saadun turvallisuusluokitellun tulostiedon alkuperän. Tätä varten jäsenvaltiot voivat päättää erityisistä turvallisuussäännöistä toimeen liittyvien turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista ja käsittelemistä varten, ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Tällaiset turvallisuussäännöt eivät rajoita komission mahdollisuutta saada tarvittavia tietoja toimen täytäntöönpanosta.

Jos kyseiset jäsenvaltiot eivät ota käyttöön erityisiä turvallisuussääntöjä, komissio ottaa toimea varten käyttöön turvallisuussäännöt komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 säännösten mukaisesti.

Toimeen sovellettavien turvallisuussääntöjen on oltava käytössä viimeistään ennen rahoitussopimuksen tai muun sopimuksen allekirjoittamista.

31 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla seurataan rahaston toteuttamista ja edistymistä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi rahaston edistymisestä sen tavoitteiden saavuttamisessa, komissiolle siirretään 36 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä liitteen muuttamiseksi indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, kun se katsotaan tarpeelliseksi, ja tämän asetuksen täydentämiseksi seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3.  Komissio seuraa säännöllisesti rahaston toteuttamista ja laatii vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edistymisestä, myös siitä, miten rahastosta sekä EDIDP:n ja PADR:n täytäntöönpanosta saadut kokemukset otetaan huomioon rahaston toteuttamisessa. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

4.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että rahaston toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tätä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

32 artikla

Rahaston arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Rahaston väliarviointi on suoritettava heti kun sen toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun sen toteuttaminen on käynnistynyt. Väliarviointikertomukseen on erityisesti sisällyttävä ▌arviointi rahaston hallinnosta, myös riippumattomia asiantuntijoita, 7 artiklassa tarkoitettujen eettisten menettelyjen täytäntöönpanoa sekä EDIDP:stä ja PADR:stä saatuja kokemuksia koskevien säännösten osalta, toteuttamisasteista, rahoituksen myöntämistä hankkeisiin koskevista tuloksista, mukaan lukien pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumisen aste ▌ja niiden rajatylittävän osallistumisen aste, 16 artiklassa määriteltyjen välillisten kustannusten korvausasteesta, murroksellisiin teknologioihin ehdotuspyynnöissä osoitetuista määristä ja varainhoitoasetuksen ▌195 ▌artiklan mukaisesti myönnetystä rahoituksesta 31 päivään heinäkuuta 2024 mennessä. Väliarviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot saajien alkuperämaista, yksittäisiin hankkeisiin osallistuneiden maiden lukumäärästä ja mahdollisuuksien mukaan syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio voi esittää ehdotuksia tähän asetukseen mahdollisesti tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi.

3.  Komissio suorittaa rahaston toteuttamista koskevan loppuarvioinnin toteuttamiskauden päättyessä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua ▌31 päivästä joulukuuta 2027. Loppuarviointikertomukseen on sisällyttävä toteuttamisen tulokset ja, siltä osin kuin se on ajoitus huomioon ottaen mahdollista, rahaston vaikutus. Kertomuksessa, joka laaditaan jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden sekä tärkeimpien sidosryhmien asiaankuuluvien kuulemisten perusteella, arvioidaan erityisesti edistymistä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kertomuksen on myös autettava määrittämään, miltä osin unioni on puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä riippuvainen kolmansista maista. Siinä analysoidaan rajatylittävää osallistumista, myös pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista, rahaston mukaisesti toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten integroitumista globaaliin arvoketjuun samoin kuin rahaston panosta voimavarojen kehittämissuunnitelmassa yksilöityjen puutteiden korjaamisessa. Arviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot saajien alkuperämaista ja mahdollisuuksien mukaan syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät sekä huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

33 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen ▌127 ▌artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti.

34 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu rahastoon kansainvälisen sopimuksen mukaisella päätöksellä tai jonkin muun oikeudellisen välineen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston ▌tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetyt paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

35 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Rahoitussopimuksessa määrätään mahdollisuudesta julkaista tutkimustoimien tuloksiin perustuvia tieteellisiä julkaisuja.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa ▌tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2 a.  Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla voidaan tukea myös tulosten levittämistä koskevien toimien, kohdennettujen tapahtumien ja tietoisuutta lisäävien toimien järjestämistä, erityisesti sellaisten, joiden tarkoituksena on avata toimitusketjuja pk-yritysten rajatylittävän osallistumisen edistämiseksi.

V OSASTO

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Delegoidut säädökset

1.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 31 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 31 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 31 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

37 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) 2018/1092 (Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma) 1 päivästä tammikuuta 2021.

38 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) 2018/1092 sekä puolustusalan tutkimusta koskevaa valmistelutointa, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti sekä niiden tuloksiin.

2.  Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjien, Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelman ja puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 4 artiklan 4 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

39 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

INDIKAATTORIT, JOIDEN AVULLA RAPORTOIDAAN RAHASTON EDISTYMISESTÄ SEN ERITYISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA

3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu erityistavoite:

Indikaattori 1 Osallistujat

Mittausperuste: Osallistuvien oikeussubjektien lukumäärä (jaettuna koon, tyypin ja kansallisuuden mukaan)

Indikaattori 2 Yhteistyöhön perustuva tutkimus

Mittausperuste:

2.1  Rahoitettujen hankkeiden lukumäärä ja arvo

2.2  Rajatylittävä yhteistyö: pk-yritysten ja mid-cap-yritysten kanssa tehtyjen sopimusten osuus ja sopimusten arvo rajatylittävässä yhteistyössä

2.3  Niiden saajien osuus, jotka eivät toteuttaneet puolustussovelluksiin liittyvää tutkimustoimintaa ennen rahaston voimaantuloa

Indikaattori 3 Innovaatiotuotteet

Mittausperuste:

3.1   Rahastosta rahoitustukea saaneisiin hankkeisiin perustuvien uusien patenttien lukumäärä

3.2  Yhdistelmätiedot patenttien jakautumisesta mid-cap-yritysten, pk-yritysten ja muiden oikeussubjektien kuin mid-cap-yritysten ja pk-yritysten kesken

3.3  Yhdistelmätiedot patenttien jakautumisesta jäsenvaltioittain

3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu erityistavoite:

Indikaattori 4 Yhteistyöhön perustuva voimavarojen kehittäminen

Mittausperuste: Niiden rahoitettujen toimien lukumäärä ja arvo, joilla pyritään korjaamaan voimavarojen kehittämissuunnitelmassa yksilöityjä puutteita

Indikaattori 4 Jatkuva tuki koko T&K-syklin ajan

Mittausperuste: Vaikutus immateriaalioikeuksissa tai aiemmin tuetuista toimista saaduissa tuloksissa

Indikaattori 5 Työpaikkojen luominen/tukeminen

Mittausperuste: Tuettujen puolustusalan T&K-työntekijöiden lukumäärä jäsenvaltioittain

(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 75. (2) Tämä kanta korvaa 12. joulukuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0516). (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2019. Harmaalla merkitystä tekstistä ei ole sovittu toimielinten välisissä neuvotteluissa. (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76). (5) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1). (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1092, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 30). (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (9) Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.FIN&toc=OJ:C:2013:373:TOC (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (11) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (12) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (13) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1). (16) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76). (20) EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta (COM(2018)0093 – C8-0112/2018 – 2018/0042(COD))

P8_TA(2019)0431 A8-0384/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0093),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0112/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 22. elokuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0384/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta katettujen joukkolainojen osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/2160.)

(1) EUVL C 382, 23.10.2018, s. 2. (2) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 56.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta (COM(2018)0094 – C8-0113/2018 – 2018/0043(COD))

P8_TA(2019)0432 A8-0390/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0094),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0113/2018),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan ja 114 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0390/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivien 2009/65/EY ja 2014/59/EU muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/2162.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Lausuma luottolaitosten maksuvalmiusvaatimusta koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 muuttamisesta

Ehdotuksen [Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskusta ja katettujen joukkolainojen julkisesta valvonnasta sekä direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta] 16 artiklan mukaiset vaatimukset katettujen joukkolainojen erillistä maksuvalmiuspuskuria varten voivat johtaa päällekkäisyyksiin niiden vaatimusten kanssa, joiden mukaan luottolaitoksilla on oltava yleinen maksuvalmiuspuskuri delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 mukaisesti.

Jotta voidaan puuttua tähän päällekkäisyyteen ja varmistaa samalla, että katettuja joukkolainoja koskevaa erillistä maksuvalmiuspuskuria sovelletaan myös maksuvalmiusvaatimuksen kattamalla ajanjaksolla, komissio on valmis muuttamaan delegoitua asetusta (EU) 2015/61, jotta voidaan ottaa huomioon katettuja joukkolainoja koskeva erityistilanne. Tällainen muutos olisi hyväksyttävä ajoissa, jotta se voi tulla voimaan ennen katettuja joukkolainoja ja katettujen joukkolainojen valvontaa koskevan direktiivin soveltamisen alkamispäivää.

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 56.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta (COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD))

P8_TA(2019)0433 A8-0482/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0439),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0257/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon puhemiehen 25. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajille vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisia ohjelmia koskevasta parlamentin lähestymistavasta,

–  ottaa huomioon neuvoston 1. huhtikuuta 2019 päivätyn Euroopan parlamentin puhemiehelle osoitetun kirjeen, jossa vahvistetaan lainsäätäjien neuvotteluissa muodostama yhteinen tulkinta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0482/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(5),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(6),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin pitkän aikavälin kasvua ylläpitäviä rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.

(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, hyödyntäen myös Euroopan investointiohjelman nojalla perustetusta Euroopan strategisten investointien rahastosta saatua kokemusta, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.

(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten Eurooppa 2020 -strategia, pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia, EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla, ▌avaruusalan strategia Euroopalle sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.

(4)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät tarpeen mukaan yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä ja sosioekonomista lähentymistä, myös innovoinnin, ▌digitalisaation ja kiertotalouden näkökulmasta resurssien tehokkaan käytön alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta ja sosiaalista sopeutumiskykyä ▌sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja tarvittaessa toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä tarjoamaan strategisia pitkän aikavälin hyötyjä EU:n keskeisillä politiikanaloilla, joita ei muuten rahoitettaisi tai ei rahoitettaisi riittävästi, ja ▌edistettävä näin unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista. Rahastosta myönnettävän tuen olisi katettava useita aloja ja alueita, mutta samalla olisi vältettävä liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä.

(5 a)  Kulttuuriala ja luovat alat ovat selviytymiskykyisiä ja nopeasti kasvavia unionin talouden aloja, jotka tuottavat sekä taloudellista arvoa että kulttuuriarvoa henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta. Niiden hyödykkeiden aineeton luonne kuitenkin rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta, joka on olennaista kansainvälisen tason investointien, laajentumisen ja kilpailun kannalta. InvestEU-ohjelmalla olisi edelleen helpotettava pk-yritysten sekä kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden rahoituksen saantia.

(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kestävää ja osallistavaa kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon sekä lisättävä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa. InvestEU-rahastosta tuettujen hankkeiden olisi täytettävä unionin sosiaali- ja ympäristönormit, työntekijöiden oikeudet mukaan lukien. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.

(7)  Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelmassa (Agenda 2030) ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan sovitut tavoitteet, ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen periaatteilla tulisi olla keskeinen sija InvestEU-rahaston toiminnassa.

(8)  InvestEU-ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava sellaisen kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamiseen unionissa, jolla tuetaan yksityisen pääoman suuntaamista uudelleen kohti kestäviä investointeja niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka esitetään kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa(7).

(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan vähintään 40 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä mahdollisten toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa(8)] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden muiden ulottuvuuksien täytäntöönpanoa.

(11)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän, sisävesien ja valtamerten saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284(9) raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa.

(12)  Toteutuskumppaneiden olisi seulottava unionin tukea saavat investointihankkeet, erityisesti infrastruktuurialalla, sen määrittämiseksi, onko niillä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia, ja jos näin on, niille olisi tehtävä komission ja InvestEU-ohjelman mahdollisten toteutuskumppaneiden tiiviissä yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällaisen ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta, ja tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet olisi vapautettava kestävyysarvioinnista. Jos toteutuskumppani katsoo, ettei kestävyysarviointia tehdä, sen on toimitettava perustelu investointikomitealle. Toimille, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa, ei pitäisi myöntää tämän asetuksen mukaista tukea.

(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin, etenkin energiaverkkojen yhteenliittämiseen ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäisen liikennealueen luomiseen, ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, kestävän kehityksen tavoitteita koskevat EU:n sitoumukset ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja muut uusiutuvat turvalliset ja kestävät vähäpäästöiset energialähteet mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan lisäinvestointeja. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat liikenne-, energia- ja digitaalialalla. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saaviin investointihankkeisiin olisi sisällyttävä infrastruktuurin häiriönsietokyky, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus, ja niissä olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.

(13 a)  InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä tarvittaessa [uusiutuvista energialähteistä annetun tarkistetun direktiivin] ja [hallintoasetuksen] tavoitteita sekä energiatehokkuutta investointipäätöksissä.

(13 b)   Aito multimodaalisuus tarjoaa mahdollisuuden luoda tehokas ja ympäristöystävällinen liikenneverkko, joka käyttää kaikkien kulkuneuvojen maksimaalisen potentiaalin ja luo synergioita niiden välille. InvestEU-ohjelmalla voitaisiin tukea investointeja multimodaalisiin liikennekeskuksiin, jotka ovat merkittävä riski yksityisille sijoittajille huolimatta niiden merkittävästä taloudellisesta potentiaalista ja liiketaloudellisista perusteista. Ohjelmalla voitaisiin myös edistää älykkään liikennejärjestelmän (ITS) kehittämistä ja käyttöönottoa. InvestEU-ohjelmalla olisi autettava tehostamaan pyrkimyksiä suunnitella ja soveltaa teknologioita, jotka auttavat parantamaan kulkuneuvojen ja tieinfrastruktuurin turvallisuutta.

(13 c)  InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä meriä ja valtameriä koskevia EU:n toimintapolitiikkoja kehittämällä sinisen talouden alan hankkeita ja yrityksiä sekä sen rahoitusperiaatteita. Tähän voi sisältyä meriyrittäjyyteen ja -teollisuuteen kuuluvia toimia, innovatiivinen ja kilpailukykyinen merenkuluala sekä uusiutuva merienergia ja kiertotalous.

(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, ja edistetään kestäviin teknologioihin liittyvää EU:n huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla ja synergiassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa, Euroopan innovaationeuvosto mukaan lukien. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä, innovatiivisten yritysten rahoituksen saantia helpottavista ja nopeuttavista rahoitusvälineistä, kuten InnovFin, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen myöntämisessä.

(14 a)  Matkailu on unionin talouden tärkeä alue, ja InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava sen pitkän aikavälin kilpailukykyä tukemalla toimia, joilla edistetään kestävää, innovatiivista ja digitaalista matkailua.

(15)  Investoiminen digitalisaatiokehitykseen ja sen tehostaminen hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman mukaisesti.

(16)  Pk-yritysten osuus unionin liikeyrityksistä on yli 99 prosenttia, ja niiden taloudellinen arvo on merkittävä ja keskeinen ▌. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, kiertotalouden logiikan muuntamisessa, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Innovatiiviset ratkaisut, kuten se, että työntekijät ostavat yrityksen tai osallistuvat liiketoimintaan, ovat myös yhä yleisempiä pk-yrityksissä ja yhteisötalouden yrityksissä. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen helpottamalla niiden rahoituksen saantia ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu-, innovointi- ja kestävän kehittämisen vaiheessa ja varmistaa niiden kilpailukyky, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa sekä kykyä luoda työpaikkoja ja sosiaalista hyvinvointia. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi sen vuoksi perustuttava COSMEn kaltaisiin onnistuneisiin ohjelmiin ja tarjottava käyttöpääomaa ja investointeja yrityksen koko elinkaaren ajan, rahoitusleasingin rahoitusta ja mahdollisuutta keskittyä kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.

(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta(10) ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(11) sekä vammaisten oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta koskevassa unionin kehyksessä todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen, kulttuurin, työpaikkojen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen, myös uudelleenkoulutukseen ja ammattitaidon parantamiseen muun muassa alueilla, jotka ovat riippuvaisia hiili-intensiivisestä taloudesta ja joihin rakenteellinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa, sekä kohentamaan tilannetta sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisten mahdollisuuksien, sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuolto- ja sosiaalialan, sosiaalisen asuntotuotannon, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, sosiaaliseen infrastruktuuriin, mikrorahoitukseen, eettisten ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille, yhteiskunnallisille yrityksille ja sosiaalista yhteisvastuuta edistäville laitoksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa(12) todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy yhteensä 1,5 biljoonan euron investointivaje kaudella 2018–2030, mikä edellyttää tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä vaihtoehtoisten rahoituksentarjoajien, kuten eettisten, sosiaalisten ja kestävien toimijoiden ja säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.

(18)  InvestEU-rahaston toiminnan olisi katettava seuraavat neljä politiikkaikkunaa, jotka vastaavat unionin keskeisiä politiikan painopisteitä: kestävä infrastruktuuri; tutkimus, innovointi ja digitalisaatio, pk-yritykset; ja sosiaaliset investoinnit ja osaaminen.

(18 a)  Pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa olisi keskityttävä pääasiassa pk‑yrityksiä hyödyttäviin toimiin, mutta pienten midcap-yritysten olisi myös saatava tämän politiikkaikkunan mukaista tukea. Midcap-yritysten olisi saatava tukea kolmesta muusta politiikkaikkunasta.

(19)  Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla; tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille sekä alueviranomaisille niiden jäsenvaltion kautta mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen varoista EU:n takuun rahoittamiseen, jotta EU:n takuuta voidaan käyttää yhteistyössä hallinnoidun rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella rahoitusosuussopimuksen mukaisesti, mukaan lukien haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(20)  Jäsenvaltio-osio olisi suunniteltava siten, että yhteistyössä hallinnoituja varoja voidaan käyttää unionin myöntämän takuun rahoittamiseen. Tämä mahdollisuus lisäisi unionin talousarviotakuun lisäarvoa tarjoamalla sen useammalle rahoituksen saajalle ja hankkeelle sekä monipuolistamalla niiden keinojen valikoimaa, joilla yhteisesti hallinnoitujen varojen tavoitteet saavutetaan, samalla kun varmistetaan ehdollisten velkojen johdonmukainen riskinhallinta toteuttamalla komission antama takuu välillisellä hallinnointitavalla. Unionin olisi taattava komission ja toteutuskumppaneiden jäsenvaltio-osiossa tekemissä takuusopimuksissa vahvistetut rahoitus- ja investointitoimet; takuu olisi rahoitettava yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista soveltaen rahoitusastetta, jonka komissio määrittää ja joka vahvistetaan jäsenvaltion kanssa allekirjoitetussa rahoitusosuussopimuksessa, toimien luonteen ja siitä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden perusteella; jäsenvaltio vastaisi odotettavissa olevat tappiot ylittävistä tappioista myöntämällä back-to-back-takauksen unionille. Tällaisista järjestelyistä olisi sovittava rahoitusosuussopimuksessa, joka tehdään kunkin vapaaehtoisesti tämän vaihtoehdon valinneen jäsenvaltion kanssa. Rahoitusosuussopimuksen olisi katettava kyseisessä jäsenvaltiossa täytäntöön pantava takuusopimus tai takuusopimukset sekä mahdolliset alueelliset suoja-aitaukset InvestEU-rahaston sääntöjen mukaisesti. Rahoitusasteen tapauskohtainen määrittäminen edellyttää poikkeamista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(13), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 211 artiklan 1 kohdasta. Tämä toteutusmalli merkitsee myös, että samaa sääntökokonaisuutta sovelletaan sekä talousarviotakuisiin, joiden tukena on keskitetysti hallinnoituja varoja, että talousarviotakuisiin, joiden tukena on yhteistyössä hallinnoituja varoja, mikä helpottaa niiden yhdistämistä.

(20 a)  Olisi perustettava komission ja EIP-ryhmän välinen kumppanuus, jossa hyödynnetään kunkin kumppanin suhteellisia vahvuuksia, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri poliittinen vaikutus, tehokas käyttöönotto, asianmukainen talousarvio- ja riskinhallintavalvonta sekä tuetaan tehokasta ja osallistavaa suoraa saatavuutta.

(20 b)  Komission olisi tarvittaessa kuultava EIP-ryhmän lisäksi muiden mahdollisten toteutuskumppaneiden näkemyksiä investointisuuntaviivoista, ilmastoseurannasta sekä kestävyyttä koskevista ohjeasiakirjoista ja yhteisistä menetelmistä, jotta voidaan varmistaa osallistavuus ja toimintakyky hallintoelinten perustamiseen saakka, minkä jälkeen toteuttamiskumppanien olisi osallistuttava toimintaan neuvottelukunnan ja johtokunnan puitteissa.

(21)  InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.

(22)  Tässä asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman muiden kuin takuun rahoittamiseen liittyvien toimenpiteiden rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti : talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen kohdan mukaisesti(14)].

(23)  EU:n takuu olisi 40 817 500 000 euroa (käypinä hintoina) unionin tasolla, ja sen odotetaan saavan liikkeelle yli 698 194 079 000 euron lisäinvestoinnit unionissa; tämä määrä olisi jaettava ▌politiikka-ikkunoiden kesken.

(23 a)  Komissio ilmoitti [päivämäärä], että jäsenvaltioiden kertaluonteisia rahoitusosuuksia, jotka joko jäsenvaltio suorittaa tai julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut taikka jäsenvaltion puolesta toimivat kansalliset kehityspankit suorittavat aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin investointijärjestelyihin, olisi lähtökohtaisesti pidettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina kertaluonteisina toimenpiteinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä neuvoston oikeuksia. Lisäksi komissio harkitsee, missä määrin komission joustavuutta koskevan tiedonannon yhteydessä ESIR-rahastoja varten tarkoitettua kohtelua voidaan soveltaa ESIR-rahaston seuraajaväline InvestEU:hun siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden käteisenä suorittamista kertaluontoisista rahoitusosuuksista, joilla rahoitetaan EU:n takuun korottamista jäsenvaltio-osiota varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston oikeuksia vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa.

(24)  InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat tarvittaessa rahoituksen välittäjät ja rahoituksen lopulliset saajat. Toteutuskumppaneiden valinnan olisi oltava avointa eikä siinä saisi olla eturistiriitoja. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea InvestEU-rahaston tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden mukaisia rahoitus- ja investointitoimia. Takuun riskinhallinta ei saisi haitata toteutuskumppaneiden suoraa hyötymistä takuusta. Kun takuu myönnetään EU-osiosta toteutuskumppaneille, niiden olisi oltava täysin vastuussa koko investointiprosessista sekä rahoitus- tai investointitoimien due diligence -arvioinnista. InvestEU-rahastosta olisi tuettava hankkeita, joilla on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin toteutuskumppaneiden tavanomaisilla toimilla tuetuilla hankkeilla ja joita muut julkiset tai yksityiset lähteet eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa EU:n takuun käyttöaikana lainkaan tai samassa laajuudessa.

(24 a)  InvestEU-rahastolle olisi perustettava hallintorakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takuun asianmukaisen käytön varmistaminen sekä investointipäätösten poliittisen riippumattomuuden varmistaminen. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava neuvottelukunnasta, johtokunnasta ja täysin riippumattomasta investointikomiteasta. Hallintorakenteen yleisessä kokoonpanossa olisi pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen. Hallintorakenne ei saisi vaikuttaa eikä puuttua EIP-ryhmän tai muiden toteutuskumppaneiden päätöksentekoon eikä korvata niiden hallintoelimiä.

(25)  Olisi perustettava toteutuskumppanien edustajista ja jäsenvaltioiden edustajista sekä yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimeämästä asiantuntijasta ja yhdestä alueiden komitean nimeämästä asiantuntijasta koostuva neuvottelukunta, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja tarkastella InvestEU-rahastosta tuettujen rahoitustuotteiden käyttöä sekä keskustella muuttuvista tarpeista ja uusista tuotteista sekä erityisistä alueellisista markkinapuutteista.

(25 a)  Komission ja toteutuskumppaneiden edustajista sekä yhdestä Euroopan parlamentin nimeämästä vailla äänioikeutta olevasta asiantuntijasta koostuvan johtokunnan olisi määritettävä InvestEU:n strateginen ja operatiivinen ohjeistus.

(26)  Komission olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppaneiden esittämät investointi- ja rahoitustoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia, mutta rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset tekisi viime kädessä toteutuskumppani.

(27)  Komission hoitaman riippumattoman sihteeristön, joka on vastuussa investointikomitean puheenjohtajalle, olisi avustettava investointikomiteaa.

(28)  Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan mahdollisimman hyvin eri politiikan alat ja sektorit.

(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota ▌ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista kansallisella ja alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin koko alueella ja hankkeiden oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon varmistamisessa. InvestEU-ohjelma olisi toteutettava siten, että edistetään yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia pienemmille ja uudemmille kehityspankeille tai -laitoksille. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa ja jos niiden osake-enemmistö on EU:ssa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.

(30)  Paremman maantieteellisen monipuolisuuden edistämiseksi voidaan perustaa investointijärjestelyjä, joissa yhdistetään toteutuskumppaneiden pyrkimykset ja asiantuntemus kansallisten kehityspankkien suppeaan kokemukseen rahoitusvälineiden käytöstä. Tällaisten rakenteiden perustamista olisi kannustettava muun muassa InvestEU-neuvontakeskuksesta saatavalla tuella. On asianmukaista koota yhteen investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla investointijärjestelyjen käytön edistämiseksi asianomaisilla aloilla.

(31)  Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai ‑laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut kansainväliset rahoituslaitokset. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset rahoitusosuussopimuksen mukaisesti. Varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.

(32)  Toteutuskumppanin olisi tehtävä rahoitus- ja investointitoimia koskeva lopullinen päätös omissa nimissään, toteutettava ne sisäisiä sääntöjään, politiikkojaan ja menettelyjään noudattaen ja kirjattava ne omaan tilinpäätökseensä tai tapauksen mukaan ilmoitettava ne tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näin ollen komission olisi kirjattava ainoastaan EU:n takuusta mahdollisesti aiheutuva taloudellinen vastuu ja ilmoitettava takuun enimmäismäärä, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tiedot myönnetystä takuusta.

(33)  InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa sallittava unionin talousarviosta tai muista lähteistä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta, rahoitettujen avustusten tai rahoitusvälineiden taikka molempien joustava, saumaton ja tehokas yhdistäminen tilanteissa, joissa tämä on tarpeen, jotta voidaan parhaiten tukea markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden ratkaisemiseen tähtääviä investointeja.

(34)  Hankkeiden, joita toteutuskumppanit esittävät InvestEU-ohjelman tuen piiriin ja joihin sisältyy tuen yhdistäminen muista unionin ohjelmista myönnettyyn tukeen, tulisi kokonaisuudessaan vastata myös kyseisten unionin ohjelmien sääntöihin sisältyviä tavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita. EU:n takuun käytöstä olisi päätettävä InvestEU-ohjelman sääntöjen mukaisesti.

(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle neuvonta-aloitteilla, jotka EIP-ryhmän, muiden neuvontakumppaneiden tai suoraan komission olisi pantava täytäntöön. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi edistettävä maantieteellistä monipuolistamista unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien tavoitteiden edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pienten hankkeiden yhdistämiseen suuremmiksi salkuiksi. Komission, EIP-ryhmän ja muiden neuvontakumppaneiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tuen tehokkuuden, synergiaetujen ja tosiasiallisen maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi kaikkialla unionissa ottaen huomioon paikallisten toteutuskumppaneiden asiantuntemus ja paikalliset valmiudet sekä Euroopan investointineuvontakeskus. Lisäksi InvestEU-neuvontakeskuksen olisi ▌tarjottava keskitetty asiointipiste hankekehitystuelle, jota InvestEU-neuvontakeskus antaa viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille.

(35 a)  Komission olisi perustettava InvestEU-neuvontakeskus, jonka tärkeimpänä kumppanina on EIP-ryhmä, ja hyödynnettävä erityisesti Euroopan investointineuvontakeskuksesta saatuja kokemuksia. Komission olisi vastattava InvestEU-neuvontakeskuksen poliittisesta ohjauksesta sekä keskitetyn yhteyspisteen hallinnoinnista. EIP-ryhmän olisi tarjottava politiikkaikkunan mukaisia neuvonta-aloitteita. EIP-ryhmän olisi lisäksi tarjottava komissiolle operatiivisia palveluita, myös antamalla panoksensa strategiseen ja poliittiseen ohjeistukseen, kartoittamalla olemassa olevat ja tulevat neuvonta-aloitteet, arvioimalla neuvontatarpeet ja antamalla komissiolle neuvoja optimaalisista keinoista vastata näihin tarpeisiin olemassa olevien tai uusien neuvonta-aloitteiden avulla.

(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, ottaen huomioon nykyiset tukijärjestelyt ja paikalliset kumppanit; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä. Jotta voidaan helpottaa neuvonnan tarjoamista paikallistasolla ja varmistaa tehokkuus, synergiavaikutus ja tukien tosiasiallinen maantieteellinen kattavuus kaikkialla unionin alueella, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tehtävä yhteistyötä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa sekä hyödynnettävä ja käytettävä niiden asiantuntemusta.

(36 a)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava neuvontaa pienikokoisille hankkeille ja startup-yrityshankkeille etenkin silloin, kun startup-yritys pyrkii suojaamaan tutkimus- ja innovointi-investointejaan immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla, ottaen huomioon muut palvelut, jotka voivat kattaa nämä toimet, ja pyrkien synergiaan niiden kanssa.

(37)  InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan myös hankkeiden kehittämiseen liittyvää tukea ja valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinakehitystoiminnan kehittämistä varten. Tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko kasvattaa huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä, mukaan lukien hyväntekeväisyysjärjestöt ja kulttuurialat ja luovat alat. ▌Valmiuksien kehittämistuen pitäisikin olla täydentävää lisätukea toimille, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyn politiikan alan kattavien ohjelmien puitteissa. Olisi pyrittävä myös tukemaan mahdollisten hankkeiden toteuttajien, erityisesti paikallisten organisaatioiden ja viranomaisten, valmiuksien kehittämistä.

(38)  Olisi otettava käyttöön InvestEU-portaali, joka tarjoaa helposti saatavilla olevan ja käyttäjäystävällisen hanketietokannan, jotta lisätään rahoitusta tarvitsevien investointihankkeiden näkyvyyttä ja jonka tarkoituksena on erityisesti tarjota toteutuskumppaneille unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukainen mahdollinen investointihankejatkumo.

(39)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(15) 22 ja 23 kohdan nojalla InvestEU-ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä InvestEU-ohjelman käytännön vaikutuksista.

(40)  Olisi otettava käyttöön kattava seurantakehys, joka perustuu tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, jotta voidaan seurata edistymistä unionin tavoitteissa. Jotta vastuuvelvollisuus Euroopan kansalaisia kohtaan voidaan varmistaa, komission olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman edistymisestä, vaikutuksista ja sen perusteella toteutetuista toimista.

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(42)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien talousarviotakuuta koskevat säännöt.

(43)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046(16), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(17), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(18), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(19) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(20) mukaan unionin taloudellisia etuja olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, muun muassa petosten, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset seuraamukset. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, voi tutkia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371(21) säädettyjä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden osalta komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(44)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös muut kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(45)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 88 artiklan [viite ajantasaistetaan tarvittaessa uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(46)  Jotta tämän asetuksen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia voidaan täydentää investointisuuntaviivoilla ja indikaattoreiden tulostaululla, ja helpottaa tulosindikaattoreiden nopeaa ja joustavaa hyväksymistä sekä muuttaa rahoitusastetta, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä eri politiikka-ikkunoiden rahoitus- ja investointitoimia koskevien investointisuuntaviivojen laatimisesta, tulostaulusta sekä tämän asetuksen liitteen III muuttamisesta indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ja rahoitusosuuden muuttamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti näiden investointisuuntaviivojen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)  InvestEU-ohjelmalla olisi puututtava unionin laajuisiin ja/tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin sekä mahdollistettava monimutkaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdistettujen innovatiivisten rahoitustuotteiden ja niiden levitysjärjestelmien unioninlaajuinen markkinatestaus. Näistä syistä unionin tason toimet ovat perusteltuja,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta unionin sisäisten politiikkojen tukemiseksi myönnetään EU:n takuu toteutuskumppaneiden toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin.

Lisäksi tällä asetuksella perustetaan neuvontamekanismi, jolla tuetaan investointikelpoisten hankkeiden kehittämistä ja rahoituksen saantia ja kehitetään niihin liittyviä valmiuksia, jäljempänä ’InvestEU-neuvontakeskus’. Asetuksella perustetaan myös tietokanta, jonka avulla hankkeet, joille hankkeiden toteuttajat hakevat rahoitusta, saavat näkyvyyttä, ja jonka kautta sijoittajat saavat tietoa sijoitusmahdollisuuksista, jäljempänä ’InvestEU-portaali’.

Asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman tavoitteet, talousarvio ja EU:n takuun määrä vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja EU:n talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukia tai näitä molempia kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamiin, takaisin maksettaviin tukimuotoihin; unionin ohjelmat, joita rahoitetaan muista lähteistä kuin unionin talousarviosta, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahasto, voidaan rinnastaa tässä määritelmässä unionin talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin;

1 a)  ’EIP:llä’ Euroopan investointipankkia;

1 b)  ’EIP-ryhmällä’ Euroopan investointipankkia ja sen tytäryhteisöjä tai muita EIP:n perussäännön 28 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä yhteisöjä;

1 c)  ’rahoitusosuudella’ toteutuskumppanin oman riskinottokapasiteetin muotoista rahoitusosuutta, joka annetaan samoin ehdoin EU:n takuun kanssa tai toisessa muodossa, joka mahdollistaa InvestEU-ohjelman tehokaan täytäntöönpanon ja varmistaa samalla etujen asianmukaisen yhteensovittamisen;

1 d)  ’rahoitusosuussopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja yksi tai useampi jäsenvaltio määrittelevät EU:n takuun ehdot 9 artiklassa vahvistetussa jäsenvaltio-osiossa;

2)  ’EU:n takuulla’ unionin talousarviosta myönnettävää peruuttamatonta, ehdotonta ja vaadittaessa maksettavaa kokonaistakuuta, jossa varainhoitoasetuksen 219 artiklan 1 kohdan mukaiset talousarviotakuut tulevat voimaan, kun toteutuskumppaneiden kanssa allekirjoitetaan yksittäisiä takuusopimuksia;

3)  ’rahoitustuotteella’ ▌rahoitusmekanismia tai -järjestelyä, jonka ehtojen nojalla toteutuskumppani tarjoaa suoraa tai välitettyä rahoitusta lopullisille saajille missä tahansa 13 artiklassa tarkoitetussa muodossa;

4)  ’rahoitus- ja/tai investointitoimilla’ toteutuskumppanin omissa nimissään sisäisten sääntöjensä, toimintapolitiikkojensa ja menettelyidensä mukaisesti toteuttamia toimia, jotka esitetään sen omissa tilinpäätöstiedoissa tai, tapauksen mukaan, ilmoitetaan tilinpäätöstietojen liitteissä, ja joilla lopullisille saajille annetaan rahoitusta suoraan tai välillisesti rahoitustuotteiden muodossa;

5)  ’yhteistyössä hallinnoitavilla rahastoilla’ rahastoja, joista on mahdollista osoittaa varoja talousarviotakuun rahoittamiseen InvestEU-rahaston jäsenvaltio-osiossa, eli Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto);

6)  ’takuusopimuksella’ oikeudellista välinettä, jossa komissio ja toteutuskumppani määrittävät ehdot, joilla EU:n takuun myöntämistä rahoitus- ja investointitoimille voidaan ehdottaa, talousarviotakuu kyseisille toimille myöntää ja kyseiset toimet toteuttaa tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

7)  ’toteutuskumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta, kuten rahoituslaitosta tai muuta välittäjää, jonka kanssa komissio allekirjoittaa takuusopimuksen ▌;

8)  ’InvestEU-neuvontakeskuksella’ 20 artiklassa määriteltyä teknistä apua;

8 a)  ’neuvontasopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja neuvontakumppani määrittävät InvestEU-neuvontakeskuksen täytäntöönpanoa koskevat ehdot;

8 b)  ’neuvonta-aloitteella’ teknistä apua ja neuvontapalveluita, joilla tuetaan investointeja, myös 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyjä valmiuksien kehittämistoimia, joita toteuttavat neuvontakumppanit, komission nimeät ulkoiset palveluntarjoajat tai toimeenpanovirasto;

8 c)  ’neuvontakumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää yhteisöä, kuten rahoituslaitosta tai muuta yhteisöä, jonka kanssa komissio allekirjoittaa sopimuksen yhden tai useamman neuvonta-aloitteen toteuttamiseksi, lukuun ottamatta neuvonta-aloitteita, joiden toteuttajina ovat komission tai toimeenpanovirastojen tilaamat ulkoiset palvelutarjoajat;

9)  ’InvestEU-portaalilla’ 21 artiklassa määriteltyä tietokantaa;

10)  ’InvestEU-ohjelmalla’ InvestEU-rahastoa, InvestEU-neuvontakeskusta, InvestEU-portaalia ja rahoitusta yhdistäviä toimia yhdessä;

10 b)  ’investointijärjestelyillä’ erityisrahoitusyhtiötä, hoidettua tiliä, sopimusperusteista yhteisrahoitus- tai riskinjakojärjestelyä tai millä tahansa muulla tavoin luotua järjestelyä, jonka kautta yhteisöt kanavoivat rahoitusosuuden joidenkin investointihankkeiden rahoittamiseksi ja johon voi sisältyä

a)  kansallisia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu useita investointihankkeita tietyn jäsenvaltion alueella

b)  rajatylittäviä, usean maan kattavia, alueellisia tai makroalueellisia järjestelyjä, joihin on koottu hankkeista tietyllä maantieteellisellä alueella kiinnostuneita kumppaneita useilta alueilta tai useista jäsenvaltioista tai kolmansista maista;

c)  aihekohtaisia järjestelyjä, joihin on koottu tietyn alan investointihankkeita;

11)  ’mikrorahoituksella’ asetuksessa [[ESR+] numero] määriteltyä mikrorahoitusta;

▌

13)  ’kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella’ oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

14)  ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY(22) liitteessä määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

15)  ’pienillä midcap-yrityksillä’ yhteisöjä, joissa on enintään 499 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä;

16)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ asetuksessa [[ESR+] numero] määriteltyä yhteiskunnallista yritystä;

17)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.

3 artikla

InvestEU-ohjelman tavoitteet

1.  InvestEU-ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään:

a)  unionin kilpailukykyä, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;

b)  unionin talouden kasvua ja työllisyyttä, ▌sen kestävyyttä sekä sen ympäristö- ja ilmastoulottuvuutta, joka myötävaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen sekä korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen;

c)  unionin sosiaalista sopeutumiskykyä ▌, osallistavuutta ja innovatiivisuutta;

c a)  tieteen ja teknologian kehityksen sekä kulttuurin ja koulutuksen edistämistä;

d)  unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta;

d a)   taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämistä.

2.  InvestEU-ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  kestävään infrastruktuuriin kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla aloilla;

b)  tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen, mukaan lukien innovatiivisten yritysten laajentamisen ja teknologioiden markkinoille saattamisen tukeminen;

c)  yksityishenkilöiden ja pk-yritysten ja ▌pienten midcap-yritysten rahoituksen saannin ja saatavuuden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantaminen;

d)  yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen ja muun rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen sekä sosiaalisiin investointeihin ja osaamiseen kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.

4 artikla

EU:n takuun talousarvio ja määrä

1.  Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 40 817 500 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia.

Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltio-osiota varten EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero](23) [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero](24) [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamalla määrällä.

Jäsenvaltiot voivat suorittaa myös käteisellä lisämaksun EU:n takuun korottamiseksi jäsenvaltio-osiota varten.

Myös 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden rahoitusosuudet, jotka [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] mukaisesti suoritetaan kokonaan käteisenä, korottavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua EU:n takuuta.

2.  Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitun määrän ohjeellinen jakautuminen esitetään tämän asetuksen liitteessä I. Komissio voi tarvittaessa muuttaa liitteessä I mainittuja määriä enimmillään 15 prosenttia kunkin tavoitteen osalta. Se ilmoittaa muutoksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.  Jäljempänä V ja VI luvussa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet ovat 525 000 000 euroa (käypinä hintoina).

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

5 artikla

InvestEU-rahastoon assosioituneet kolmannet maat

Seuraavat kolmannet maat voivat [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] nojalla osallistua 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston EU-osion ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)  vahvistetaan ohjelmin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

iii)  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

iv)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

6 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1.  EU:n takuun toteutuksessa käytetään välillistä hallinnointia, johon osallistuvat varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii, iii, v ja vi alakohdassa tarkoitetut elimet. Tämän asetuksen mukaisen EU:n rahoituksen muiden muotojen toteutuksessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa tai välillistä hallinnointia, mukaan lukien avustukset, jotka toteutetaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti, ja rahoitusta yhdistävät toimet, jotka on toteutettu tämän artiklan mukaisesti mahdollisimman sujuvasti ja varmistaen tehokkaan ja johdonmukaisen tuen EU:n toimintapolitiikoille.

2.  EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien, jotka ovat osa rahoitusta yhdistävää toimea, jossa tämän asetuksen mukaista tukea yhdistetään yhdestä tai useammasta muusta unionin ohjelmasta tai EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta tulevaan tukeen,

a)  on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään;

b)  on oltava tämän asetuksen mukaisia.

3.  Rahoitusta yhdistävien toimien, joissa on mukana rahoitusväline, joka rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin muista ohjelmista tai päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta käyttämättä tämän asetuksen mukaista EU:n takuuta, on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään.

4.  Tukimuodoista, joita ei makseta takaisin, ja/tai unionin talousarviosta tulevista rahoitusvälineistä, jotka muodostavat osan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta rahoitusta yhdistävästä toimesta, päätetään 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen unionin ohjelman sääntöjä noudattaen ja ne toteutetaan rahoitusta yhdistävän toimen puitteissa tätä asetusta ja [varainhoitoasetuksen] [X osastoa] noudattaen.

Raportoinnissa on käsiteltävä myös vastaavuutta niiden politiikkatavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden kanssa, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään, ja tämän asetuksen noudattamista.

II LUKU

InvestEU-rahasto

7 artikla

Politiikkaikkunat

1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:

a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, mukaan lukien multimodaalinen liikenne, liikenneturvallisuus, myös sen EU:n tavoitteen mukaisesti, että kuolemaan johtavat onnettomuudet ja vakavat loukkaantumiset loppuvat tieliikenteessä vuoteen 2050 mennessä, rautatie- ja tieinfrastruktuurin korjaaminen ja kunnossapito, energia, erityisesti uusiutuva energia, energiatehokkuus vuoden 2030 energiapuitteiden mukaisesti, rakennusten kunnostushankkeet, joissa keskitytään energiansäästöön, ja rakennusten liittäminen osaksi energiaa, varastointia, digitalisointia ja liikennettä koskevaa järjestelmää, yhteenliitäntäasteen parantaminen, digitaaliset yhteydet ja niiden saatavuus muun muassa maaseutualueilla, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret, vesi, myös sisävesiväylät, jätehierarkian ja kiertotalouden mukainen jätehuolto, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, kulttuuriperintö, matkailu, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön, ilmastokestävyyteen tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia ja täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;

b)  tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: tutkimus-, tuotekehitys- ja innovointitoiminta, teknologioiden ja tutkimustulosten siirtäminen markkinoille, markkinoiden edistäjien ja yritysten välisen yhteistyön tukeminen, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja ▌innovatiivisten yritysten laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio;

c)  pk-yritysten politiikkaikkuna: pääasiassa pk-yritysten, innovatiiviset ja kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivat yritykset mukaan lukien, sekä pienten midcap-yritysten rahoituksen saanti ja saatavuus;

d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous sekä sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimenpiteet, osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien terveydenhuolto- ja koulutusalojen infrastruktuurit sekä sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuurialan toiminta ja luova toiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

2.  Jos 19 artiklassa tarkoitetulle investointikomitealle ehdotettu rahoitus- tai investointitoimi kuuluu useampaan kuin yhteen politiikkaikkunaan, sen on katsottava kuuluvan siihen politiikkaikkunaan, johon sen päätavoite tai sen useimpien alahankkeiden päätavoite kuuluu, ellei investointisuuntaviivoissa määritellä toisin.

3.  Rahoitus- ja investointitoimet on seulottava sen määrittämiseksi, onko niillä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia, ja jos näin on, niiden ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission laatiman ohjeistuksen perusteella. Tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet vapautetaan kestävyyden varmistamisesta. Hankkeille, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa, ei saa myöntää tämän asetuksen mukaista tukea.

Komission ohjeistuksella voidaan unionin ympäristötavoitteiden ja -normien mukaisesti

a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin;

b)  ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutus luontopääoman tärkeimpiin komponentteihin, jotka liittyvät ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen;

c)  arvioida sosiaalinen vaikutus, myös sukupuolten tasa-arvoon, tiettyjen alueiden tai väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen sekä sellaisten alueiden ja alojen taloudelliseen kehitykseen, joihin vaikuttavat rakenteelliset haasteet, kuten hiilivapaaseen talouteen pyrkimistä koskevat tarpeet;

c a)  tunnistaa hankkeet, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa;

c b)  antaa toteutuskumppaneille ohjeita 3 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua seulontaa varten. Jos toteutuskumppani katsoo, ettei kestävyysarviointia tehdä, sen on toimitettava perustelu investointikomitealle.

4.  Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi.

5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 55 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Komissio ja toteutuskumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että osa kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaa varten käytetystä talousarviotakuusta jaetaan niin, että pyritään saavuttamaan tasapaino eri alueilla.

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään kunkin politiikkaikkunan investointisuuntaviivat. Investointisuuntaviivat laaditaan tiiviissä vuoropuhelussa EIP-ryhmän ja muiden mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa.

6 a.  Komissio saattaa investointisuuntaviivojen soveltamista tai tulkintaa koskevat tiedot toteutuskumppaneiden, investointikomitean ja neuvontakumppaneiden saataville.

8 artikla

Osiot

1.  Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut politiikkaikkunat käsittävät kukin kaksi osiota, joiden avulla puututaan ▌markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin seuraavasti:

a)  EU-osion avulla puututaan seuraaviin tilanteisiin:

i)  unionin politiikan painopisteisiin liittyvät markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet ▌;

ii)  unionin laajuiset ja/tai jäsenvaltiokohtaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet; tai

iii)  ▌markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, erityisesti uudet tai monimutkaiset tilanteet, jotka edellyttävät innovatiivisten rahoitusratkaisujen ja markkinarakenteiden kehittämistä;

b)  jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdellä tai useammalla alueella tai yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan edistää osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen politiikkatavoitteita erityisesti vahvistamalla taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa puuttumalla sen alueiden väliseen epätasapainoon.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja osioita käytetään tarvittaessa täydentävästi rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen ja yhdistämällä tukea molemmista osioista.

9 artikla

Jäsenvaltio-osioon sovellettavat säännökset

1.  Määrärahoilla, jotka jäsenvaltio osoittaa vapaaehtoisesti [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla, rahoitetaan se osa jäsenvaltio-osioon kuuluvasta EU:n takuusta, joka kattaa rahoitus- ja investointitoimet kyseisessä jäsenvaltiossa, tai ne käytetään yhteistyössä hallinnoidusta rahastosta InvestEU-neuvontakeskukselle suoritettavaan mahdolliseen rahoitusosuuteen. Kyseisillä määrillä edistetään kumppanuussopimuksessa ja InvestEU-ohjelmaa edistävissä ohjelmissa vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Edellä 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti myönnetyt määrät käytetään EU:n takuun rahoittamiseen.

2.  Kyseisen jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan perustaminen edellyttää, että jäsenvaltion ja komission välillä tehdään rahoitusosuussopimus.

Jäljempänä 9 artiklan 2 kohdan neljättä alakohtaa ja 9 artiklan 5 kohtaa ei sovelleta jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti suorittamaan lisämaksuun.

Tämän artiklan säännöksiä, jotka liittyvät [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen 10 artiklan 1 kohdan nojalla tai [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen 75 artiklan 1 kohdan nojalla osoitettuihin määriin, ei sovelleta rahoitusosuussopimukseen, joka koskee 4 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltion suorittamaa lisämaksua.

Jäsenvaltio ja komissio tekevät rahoitusosuussopimuksen tai sitä koskevan muutoksen neljän kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on tehnyt päätöksen kumppanuussopimuksen tai YMP-suunnitelman hyväksymisestä, tai samaan aikaan, kun komissio tekee päätöksen ohjelman tai YMP-suunnitelman muuttamisesta.

Kahden tai useamman jäsenvaltion on mahdollista tehdä yhteinen rahoitusosuussopimus komission kanssa.

Poiketen siitä, mitä [varainhoitoasetuksen] [211 artiklan 1 kohdassa] säädetään, EU:n takuun rahoitusaste on jäsenvaltio-osiossa 40 prosenttia ja sitä voidaan kussakin rahoitusosuussopimuksessa tarkistaa alas- tai ylöspäin, jotta voidaan ottaa huomioon käytettäviin rahoitustuotteisiin liittyvät riskit.

3.  Rahoitusosuussopimuksessa on oltava ainakin seuraavat asiat:

a)  jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseistä jäsenvaltiota koskevan osan kokonaismäärä, sen rahoitusaste, yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista osoitettavien rahoitusosuuksien määrä, vuotuisen rahoitussuunnitelman mukainen rahoituksen muodostusvaihe ja syntyvän ehdollisen velan määrä, joka on katettava kyseisen jäsenvaltion antamalla back-to-back-takauksella;

b)  jäsenvaltion strategia, joka sisältää rahoitustuotteet ja niiden vähimmäisvipuvaikutuksen, maantieteellisen kattavuuden, tarvittaessa myös alueellisen kattavuuden, hanketyypit, investointikauden ja, soveltuvin osin, lopullisten saajien ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien rahoituksenvälittäjien ryhmät;

c)  yksi tai useampi 12 artiklan mukaisesti ehdotettu mahdollinen toteutuskumppani, joka on ilmaissut kiinnostuksensa, ja komission velvollisuus ilmoittaa valittu toteutuskumppani tai valitut toteutuskumppanit jäsenvaltiolle;

d)  mahdollinen yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista InvestEU-neuvontakeskukselle osoitettava rahoitusosuus;

e)  vuotuiset raportointivelvoitteet suhteessa jäsenvaltioon, mukaan lukien kumppanuussopimukseen tai ohjelmaan sisältyviin politiikkatavoitteisiin liittyvien ja rahoitusosuussopimuksessa tarkoitettujen asiaankuuluvien indikaattoreiden mukainen raportointi;

f)  määräykset, jotka koskevat korvausta jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisestä osasta;

g)  8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu mahdollinen yhdistäminen EU-osioon kuuluviin varoihin, mukaan lukien monikerroksinen rakenne, jolla riski voidaan kattaa paremmin.

4.  Komissio panee rahoitusosuussopimukset täytäntöön toteutuskumppaneiden kanssa 14 artiklan nojalla allekirjoitetuilla takuusopimuksilla sekä neuvontakumppaneiden kanssa allekirjoitetuilla neuvontasopimuksilla.

Jos yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen allekirjoittamisesta ei ole tehty takuusopimusta tai sitouduttu yhdellä tai useammalla takuusopimuksella rahoitusosuussopimuksen koko määrään, ensin mainitussa tapauksessa rahoitusosuussopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan yhteisestä sopimuksesta ja jälkimmäisessä tapauksessa sitä muutetaan tilannetta vastaavasti ▌. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP-] asetuksen [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamista määristä, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 5 kohdan] ja [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla osoittamista määrärahoista, maksetaan takaisin jäsenvaltiolle.

Jos takuusopimusta ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 6 kohdassa] tai [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 6 kohdassa] määritetyn ajan kuluessa, rahoitusosuussopimusta muutetaan▌. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden [[yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 1 kohdan]] ja [[YMP-]] asetuksen [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamista määrärahoista käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 5 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-] asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdan] nojalla. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla osoittamista määrärahoista, maksetaan takaisin jäsenvaltiolle.

5.  Seuraavia sääntöjä sovelletaan rahoitusosuussopimuksella perustettavan, jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan rahoittamiseen:

a)  tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen mahdollinen vuotuinen varojen ylijäämä, joka lasketaan vertaamalla rahoitusasteen edellyttämää varojen määrää ja tosiasiallista varojen määrää toisiinsa, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 7 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 7 kohdan] nojalla;

b)  poiketen siitä, mitä [varainhoitoasetuksen] [213 artiklan 4 kohdassa] säädetään, tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen rahoittaminen ei saa sinä aikana, jona jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseinen osa on saatavilla, aiheuttaa varojen vuotuista kasvua;

c)  komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle välittömästi, jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso alenee pienemmäksi kuin 20 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta sen seurauksena, että EU:n takuun kyseiseen osaan on turvauduttu;

d)  jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso saavuttaa 10 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta, kyseisen jäsenvaltion on komission pyynnöstä kartutettava yhteistä vararahastoa enimmillään 5 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta.

II A LUKU

KOMISSION JA EIP-RYHMÄN VÄLINEN KUMPPANUUS

9 a artikla

Kumppanuuden soveltamisala

1.  Komissio ja EIP-ryhmä muodostavat tämän asetuksen mukaisen kumppanuuden, jonka tavoitteena on tukea ohjelman toteuttamista ja johdonmukaisuutta, osallistavuutta, täydentävyyttä ja käyttöönoton tehokkuutta. Tämän asetuksen säännösten mukaisesti ja kuten 2 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa täsmennetään, EIP-ryhmä

a)  toteuttaa 10 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetun osuuden EU:n takuusta;

b)  tukee InvestEU-rahaston EU-osion ja tarpeen mukaan 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltio-osion toteuttamista, erityisesti seuraavasti:

i)  antamalla panoksensa yhdessä mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa investointisuuntaviivoihin 7 artiklan 6 kohdan mukaisesti, osallistumalla tulostaulun suunnitteluun 19 artiklan 1 a kohdan mukaisesti sekä muiden sellaisten asiakirjojen suunnitteluun, joissa vahvistetaan InvestEU-rahaston toimintaohjeet,

ii)  määrittelemällä yhdessä komission ja mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa toteutuskumppaneiden rahoitus- ja investointitoimiin liittyvän riskimetodologian ja riskien kartoitusjärjestelmän, jotta kyseisiä toimia voidaan arvioida yhteisellä luokitteluasteikolla,

iii)  suorittamalla komission pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä asianomaisen mahdollisen toteutuskumppanin kanssa arvion kyseisen mahdollisen toteutuskumppanin järjestelmistä ja antamalla niitä koskevaa kohdennettua teknistä neuvontaa, jos ja siinä määrin kuin pilariarvioinnin tarkastuksen päätelmissä niin edellytetään, jotta kyseisen mahdollisen toteutuskumppanin suunnittelemat rahoitustuotteet voidaan toteuttaa,

iv)  tarjoamalla ei-sitovan lausunnon pankkitoimintaa koskevista näkökohdista, erityisesti rahoitusriskeistä ja rahoitusehdoista, jotka liittyvät toteutuskumppanille osoitettavaan EU:n takuun osaan, siten kuin muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden kanssa tehtävissä takuusopimuksissa määritellään. Komissio tekee tarvittaessa yhteistyötä toteutuskumppanin kanssa lausunnon päätelmien perusteella. Se ilmoittaa päätöksestään EIP-ryhmälle,

v)  toteuttamalla kokonaissalkun rahoitusriskejä ja korvauksia koskevia simulaatioita ja ennusteita komission kanssa sovittujen oletusten perusteella,

vi)  tekemällä kokonaissalkkua koskevia rahoitusriskien mittauksia ja taloudellista raportointia sekä

vii)  tarjoamalla komissiolle 9 a artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistettuja uudelleenjärjestely- ja perintäpalveluita komission pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä toteutuskumppanin kanssa 14 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti, jos toteutuskumppani ei enää ole vastuussa asiaankuuluvan takuusopimuksen mukaisesta uudelleenjärjestely- ja perintätoiminnasta;

c)  voi kansallisen kehityspankin tai -laitoksen pyynnöstä tarjota kyseiselle kansalliselle kehityspankille tai -laitokselle 20 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettua valmiuksien kehittämistä ja/tai muita palveluita, jotka liittyvät EU:n takuulla tuettujen rahoitustuotteiden täytäntöönpanoon;

d)  toimii InvestEU-neuvontakeskuksen osalta seuraavasti:

i)  sille myönnetään 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista korkeintaan 375 miljoonan euron määrä ii alakohdassa tarkoitettuihin neuvonta-aloitteisiin ja operatiivisiin tehtäviin;

ii)  se neuvoo komissiota ja suorittaa operatiivisia tehtäviä, jotka vahvistetaan 9 a artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa,

1.  tukemalla komissiota InvestEU-neuvontakeskuksen suunnittelussa, perustamisessa ja toiminnassa;

2.  tarjoamalla sellaisten neuvontapalvelupyyntöjen arviointia, joiden komissio ei katso kuuluvan olemassa oleviin neuvonta-aloitteisiin, komission kohdentamispäätösten tukemiseksi;

3.  tukemalla kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia tarjoamalla niiden pyynnöstä 20 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettua valmiuksien kehittämistä, joka liittyy niiden neuvontavalmiuksien kehittämiseen neuvonta-aloitteisiin osallistumiseksi;

4.  tekemällä komission ja mahdollisen neuvontakumppanin pyynnöstä ja EIP-ryhmän suostumuksella neuvontakumppaneiden kanssa sopimuksia neuvonta-aloitteiden toteuttamisesta.

EIP-ryhmä varmistaa, että sen 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa mainitut tehtävät hoidetaan täysin erillään sen roolista neuvontakumppanina.

2.  Komission EIP-ryhmälle 1 kohdan b alakohdan ii, iv, v ja vi alakohdan mukaisesti toimittamat pankkitoimintaan liittyvät tiedot rajoitetaan tietoihin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä, jotta EIP-ryhmä voi täyttää näihin kohtiin liittyvät velvoitteensa. Komissio määrittelee tiiviissä vuoropuhelussa EIP-ryhmän ja mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa edellä mainittujen tietojen luonteen ja laajuuden ottaen huomioon EU:n takuun moitteetonta varainhoitoa koskevat vaatimukset, kaupallisesti arkaluonteisiin tietoihin liittyvät toteutuskumppaneiden oikeutetut edut sekä EIP-ryhmän tarpeet näiden kohtien mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

3.  Kumppanuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan sopimuksissa, joita ovat

a)  sopimus EU:n takuun 10 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetun osuuden myöntämisestä ja toteuttamisesta:

i)  komission ja EIP-ryhmän välinen kumppanuussopimus tai

ii)  komission ja EIP-ryhmän ja/tai tytäryhteisön tai muun EIP:n perussäännön 28 artiklan 1 kohdassa määritellyn yhteisön välinen erillinen takuusopimus;

b)  1 kohdan b ja c alakohtaa koskeva komission ja EIP-ryhmän välinen sopimus;

c)  InvestEU-neuvontakeskusta koskeva komission ja EIP-ryhmän välinen sopimus;

d)  EIP-ryhmän sekä kansallisten kehityspankkien ja -laitosten väliset palvelusopimukset, jotka koskevat valmiuksien kehittämistä ja muita 1 kohdan c alakohdan mukaisia palveluita.

4.  EIP-ryhmälle 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta aiheutuneiden kulujen on oltava 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisia ja ne voidaan kattaa rahoitukseen käytetyistä EU:n takuuseen liittyvistä palautuksista tai tuloista varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti tai periä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista, kun EIP-ryhmä on perustellut kyseiset menot, ja yleisen kattona on 7 000 000 euroa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 3 kohdan ja 20 artiklan 4 kohdan soveltamista.

5.  EIP-ryhmälle 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen operatiivisten tehtävien suorittamisesta aiheutuneet kulut on katettava ja maksettava kokonaisuudessaan 1 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta määrästä, kun EIP-ryhmä on perustellut kyseiset menot, ja yleisen kattona on 10 000 000 euroa.

9 b artikla

Eturistiriidat

EIP-ryhmä toteuttaa kumppanuuden puitteissa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja varotoimet eturistiriitojen välttämiseksi muiden toteutuskumppaneiden kanssa, myös perustamalla 9 a artiklan 1 kohdan b alakohdan iii, iv, v ja vi alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä varten erityisen riippumattoman ryhmän, johon sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuussääntöjä, jotka koskevat edelleen myös niitä, jotka ovat lähteneet ryhmästä. EIP-ryhmä tai muut toteutuskumppanit ilmoittavat komissiolle viipymättä tilanteista, jotka muodostavat tällaisen ristiriidan tai todennäköisesti johtavat siihen. Epäselvissä tapauksissa komissio päättää, onko eturistiriita olemassa, ja ilmoittaa tästä EIP-ryhmälle. Eturistiriitatilanteessa EIP-ryhmä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet. Johtokunnalle tiedotetaan toteutetuista toimenpiteistä ja niiden tuloksista.

EIP-ryhmä toteuttaa tarvittavat varotoimet eturistiriitatilanteiden välttämiseksi InvestEU-neuvontakeskuksen täytäntöönpanossa erityisesti, kun on kyse sen 9 a artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta roolista komission tukemisessa operatiivisissa tehtävissä. Eturistiriitatilanteessa EIP-ryhmä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

III LUKU

EU:n takuu

10 artikla

EU:n takuu

1.  EU:n takuu myönnetään toteutuskumppaneille peruuttamattomana, ehdottomana ja vaadittaessa maksettavana takuuna [varainhoitoasetuksen] [219 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, ja sitä hallinnoidaan [varainhoitoasetuksen] [X osastoa] noudattaen välillisenä hallinnointina.

1 a.  EU:n takuun korvauksen on liityttävä rahoitustuotteiden ominaisuuksiin ja riskiprofiiliin ottaen asianmukaisesti huomioon niiden taustalla olevien rahoitus- ja investointitoimien luonne ja asetettujen politiikkatavoitteiden saavuttaminen. Tähän voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät politiikkatavoitteiden, joihin toteutettavalla rahoitustuotteella pyritään, luonteeseen ja kohtuuhintaisuuteen lopullisten saajien kannalta, sisältyä kustannuksen pienentäminen tai lopulliselle saajalle myönnettävien rahoitusehtojen parantaminen mukauttamalla EU:n takuun korvausta tai tarpeen mukaan kattamalla toteutuskumppanille aiheutuneet hallintokustannukset EU:n talousarviosta, erityisesti

a)  tilanteissa, joissa vaikeat rahoitusmarkkinaolosuhteet estäisivät toimen toteuttamisen markkinahinnoilla tai

b)  jos on tarpeen aktivoida rahoitus- ja investointitoimia aloilla tai alueilla, joilla vallitsee merkittävä markkinoiden toimintapuute tai optimaalista heikompi investointitilanne, ja helpottaa investointijärjestelyjen perustamista,

siinä määrin kuin EU:n takuun korvauksen pienentäminen tai toteutuskumppaneille aiheutuneiden hallintokustannusten kattaminen eivät vaikuta merkittävästi InvestEU-takuun rahoitukseen.

EU:n takuun pienentämisen on hyödynnettävä suoraan lopullisia saajia.

1 b.  Varainhoitoasetuksen 219 artiklan 4 kohdassa säädettyä ehtoa on sovellettava kuhunkin toteutuskumppaniin salkkuperusteisesti.

1 c.  Edellä 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta EU-osiota koskevasta EU:n takuusta 75 prosenttia, määrältään 30 613 125 000 euroa, on myönnettävä EIP-ryhmälle. EIP-ryhmä maksaa kokonaisrahoitusosuuden, jonka suuruus on 7 653 281 250 euroa. Tämä rahoitusosuus on maksettava siten ja sellaisessa muodossa, että helpotetaan InvestEU-rahaston täytäntöönpanoa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

1 d.  EU-osiota koskevasta EU:n takuusta jäljelle jäävät 25 prosenttia myönnetään muille toteutuskumppaneille, joiden on myös maksettava rahoitusosuus, joka määritetään takuusopimuksissa.

1 e.  On pyrittävä mahdollisimman hyvin varmistamaan, että ensimmäisen investointikauden päättyessä katettuna on laaja valikoima aloja ja alueita, ja välttämään liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä. Näihin toimiin on sisällyttävä kannustimia pienemmille tai vähemmän kehittyneille kansallisille kehityspankeille ja -laitoksille, joilla on suhteellista etua niiden paikallisen läsnäolon, tietämyksen ja investointikompetenssin vuoksi. Komissio tukee näitä toimia kehittämällä johdonmukaisen lähestymistavan.

2.  EU:n takuu voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin investointikaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. Toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksenvälittäjän tai muun 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

11 artikla

Tukikelpoiset rahoitus- ja investointitoimet

1.  InvestEU-rahastosta tuetaan ainoastaan sellaisia rahoitus- ja investointitoimia, jotka

a)  täyttävät varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa säädetyt edellytykset, erityisesti varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja tämän asetuksen liitteessä V säädetyn markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita ja täydentävyyttä koskevat vaatimukset, ja joilla varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

b)  edistävät unionin politiikkatavoitteita ja kuuluvat soveltuvan politiikkaikkunan puitteissa tämän asetuksen liitteen II mukaisiin rahoitus- ja investointitoimiin oikeutettuihin osa-alueisiin; ▌

b a)  eivät tarjoa rahoitustukea tämän asetuksen liitteessä V olevassa B kohdassa tarkoitetuille soveltamisalan ulkopuolelle jääville toiminnoille; sekä

c)  ovat investointisuuntaviivojen mukaisia.

2.  Unionissa sijaitsevien hankkeiden lisäksi InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimilla seuraavia hankkeita ja toimia:

a)  sellaisia ▌hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tai niihin sijoittautuneiden yhteisöjen välillä, jotka ulottuvat yhteen tai useampaan kolmanteen maahan, mukaan lukien unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat, tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet taikka ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania;

b)  rahoitus- ja investointitoimet 5 artiklassa tarkoitetuissa maissa, jotka ovat osallistuneet tietyn rahoitustuotteen rahoittamiseen.

3.  InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia, joilla tarjotaan rahoitusta oikeussubjekteille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

a)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

b)  kolmas maa tai alue, joka on assosioitunut InvestEU-ohjelmaan 5 artiklan mukaisesti;

c)  2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kolmas maa, kyseisissä tilanteissa;

d)  muut maat, jos tarpeen hankkeen rahoittamiseksi a–c alakohdassa tarkoitetussa maassa tai alueella.

12 artikla

Muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden valinta

1.  Komissio valitsee varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaisesti toteutuskumppanit, jotka eivät kuulu EIP-ryhmään.

Toteutuskumppanit voivat muodostaa ryhmän. Toteutuskumppani voi olla yhden tai useamman ryhmän jäsen.

EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa 10 artiklan 1 c kohdassa tarkoitettuun EU:n takuun osuuteen.

Jäsenvaltio-osiossa jäsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa ▌ vastapuolta ▌kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta. Kyseinen jäsenvaltio voi myös ehdottaa EIP-ryhmää toteutuskumppaniksi ja pyytää omalla kustannuksellaan EIP-ryhmää tarjoamaan 9 a artiklassa lueteltuja palveluita.

Jos jäsenvaltio ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppanin niiden toteutuskumppaneiden joukosta, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.

2.  Toteutuskumppaneita valitessaan komissio varmistaa, että InvestEU-rahaston rahoitustuotesalkku täyttää seuraavat tavoitteet:

a)  maksimoidaan 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden kattavuus;

b)  maksimoidaan EU:n takuun vaikutus toteutuskumppanin itsensä sitomien varojen kautta;

c)  tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

c a)  edistetään innovatiivisia rahoitus- ja riskiratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin;

d)  saavutetaan maantieteellinen hajonta EU:n takuun asteittaisella myöntämisellä ja mahdollistetaan pienempien hankkeiden rahoittaminen;

e)  riskien hajauttaminen on riittävää;

▌

3.  Toteutuskumppaneita valitessaan komissio ottaa huomioon myös

a)  mahdolliset unionin talousarviosta maksettavat kustannukset ja unionin talousarvioon maksettavat korvaukset;

b)  toteutuskumppanin kyvyn noudattaa perusteellisesti varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, jotka liittyvät veronkiertoon, veropetoksiin ja verovilppiin, rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen ja yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin;

4.  Toteutuskumppaneiksi voidaan valita kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja 14 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset.

13 artikla

Tukikelpoiset rahoitusmuodot

1.  EU:n takuuta voidaan käyttää kattamaan riskejä, joita toteutuskumppaneille aiheutuu seuraavantyyppisen rahoituksen myöntämisestä:

a)  rahoituksen lopullisille saajille kanavoitavat lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoituksen tai erillistakauksen muodot, mukaan lukien huonommassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen rahoitus, tai oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, jotka tehdään suoraan tai rahoituksenvälittäjien, rahastojen, investointijärjestelyjen tai muiden välineiden kautta;

b)  toteutuskumppanin toiselle rahoituslaitokselle myöntämä rahoitus tai takaus, jonka avulla viimeksi mainitun on mahdollista toteuttaa a alakohdassa tarkoitettuja rahoitustoimia.

Jotta rahoitus voidaan kattaa EU:n takuulla, toteutuskumppanin on myönnettävä, hankittava tai laskettava liikkeeseen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu rahoitus 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitus- tai investointitoimia varten sellaisen rahoitussopimuksen tai transaktion mukaisesti, jonka toteutuskumppani on allekirjoittanut tai tehnyt sen jälkeen, kun komission ja toteutuskumppanin välillä on allekirjoitettu takuusopimus, ja jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu.

2.  Rahastojen tai muiden välittäjätahojen kautta toteutettavia rahoitus- ja investointitoimia voidaan tukea EU:n takuulla investointisuuntaviivoissa annettavien säännösten mukaisesti, vaikka tällainen taho sijoittaisi vähemmistön sijoittamistaan määristä unionin ulkopuolella ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa maissa tai muihin kuin tämän asetuksen nojalla kelpoisuusvaatimukset täyttäviin varoihin.

14 artikla

Takuusopimukset

1.  Komissio tekee kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimuksen EU:n takuun myöntämisestä tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti komission määrittämään määrään asti.

Jos toteutuskumppanit muodostavat ▌ryhmän, tehdään vain yksi takuusopimus komission ja kunkin ryhmään kuuluvan toteutuskumppanin välillä tai komission ja yhden, ryhmän lukuun toimivan toteutuskumppanin välillä.

2.  Takuusopimukseen on sisällytettävä erityisesti määräykset seuraavista:

a)  toteutuskumppanin tarjoaman rahoitusosuuden määrä ja ehdot;

b)  toteutuskumppanin toiselle toteutukseen osallistuvalle oikeussubjektille, jos tällainen on, tarjoaman rahoituksen tai takausten ehdot;

c)  EU:n takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 16 artiklan mukaisesti, mukaan lukien säännöt tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen kattamisesta ja tapahtumista, joiden perusteella EU:n takuuseen voidaan vedota;

d)  riskinotosta maksettava korvaus, joka jaetaan unionin ja toteutuskumppanin riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa tai mukautetaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

e)  maksuehdot;

f)  toteutuskumppanin sitoumus hyväksyä komission ja investointikomitean päätökset, jotka koskevat EU:n takuun käyttöä ehdotettuun rahoitus- tai investointitoimeen, rajoittamatta kuitenkaan toteutuskumppanin päätöksentekoa ehdotetusta toimesta ilman EU:n takuuta;

g)  toteutuskumppanin tehtäväksi annettavaan saatavien perintään sovellettavat määräykset ja menettelyt;

h)  EU:n takuun kattamiin toimiin liittyvä taloudellinen ja toimintaa koskeva raportointi ja seuranta;

i)  keskeiset tulosindikaattorit, jotka koskevat erityisesti EU:n takuun käyttöä, 3, 7 ja 11 artiklassa säädettyjä tavoitteita ja perusteita sekä yksityisen pääoman mobilisointia;

j)  jos on kyse rahoitusta yhdistävistä toimista, niihin liittyvät säännökset ja menettelyt;

k)  muut merkitykselliset säännökset, jotka täyttävät varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 kohdan ja X osaston vaatimukset.

l)  asianmukaisten mekanismien olemassaolo yksityisten sijoittajien mahdollisia huolenaiheita varten.

3.  Takuusopimuksessa määrätään myös, että unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista maksettava korvaus suoritetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takuuseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut.

4.  Lisäksi takuusopimuksessa määrätään, että korvauksen, tulojen ja palautusten kokonaismäärästä, joka toteutuskumppanin on maksettava unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista, on vähennettävä EU:n takuuseen liittyvä mahdollinen velka toteutuskumppanille. Jos tämä määrä ei riitä kattamaan velkaa toteutuskumppanille 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksettava määrä otetaan EU:n takuun varoista.

5.  Jos takuusopimus tehdään jäsenvaltio-osiossa, siinä voidaan määrätä jäsenvaltion tai asianomaisten alueiden edustajien osallistumisesta takuusopimuksen toteutuksen seurantaan.

15 artikla

EU:n takuun käytön edellytykset

1.  EU:n takuun myöntäminen edellyttää toteutuskumppanin kanssa tehdyn takuusopimuksen voimaantuloa.

2.  EU:n takuu kattaa rahoitus- ja investointitoimet ainoastaan, jos ne täyttävät tässä asetuksessa ja investointisuuntaviivoissa vahvistetut vaatimukset ja investointikomitea on tullut siihen tulokseen, että ne täyttävät vaatimukset, joita tuen saaminen EU:n takuuna edellyttää. Toteutuskumppanit vastaavat edelleen siitä, että rahoitus- ja investointitoimissa noudatetaan tätä asetusta ja asiaa koskevia investointisuuntaviivoja.

3.  Komissio ei maksa toteutuskumppanille mitään hallintokustannuksia tai palkkioita, jotka liittyvät EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseen, ellei toteutuskumppani voi perustella asianmukaisesti komissiolle, että politiikkatavoitteet, joihin toteutettavalla rahoitustuotteella pyritään, sekä kohtuuhintaisuus tavoiteltujen lopullisten saajien kannalta tai tarjotun rahoituksen tyyppi ovat luonteeltaan sellaisia, että tästä on tarpeen poiketa. Tällaisten kustannusten kattaminen EU:n talousarviosta rajoitetaan määrään, joka on ehdottoman välttämätön asiaankuuluvien rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseksi, ja sitä myönnetään vain siinä määrin kuin toteutuskumppaneiden kyseisistä rahoitus- ja investointitoimista saamat tulot eivät kata kustannuksia. Kustannusjärjestelyistä on määrättävä takuusopimuksessa, ja siinä on noudatettava 14 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan g alakohtaa.

4.  Lisäksi toteutuskumppani voi käyttää EU:n takuuta kattaakseen asiaankuuluvan osuuden mahdollisista takaisinperintäkuluista, ellei niitä ole 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti vähennetty perintätuotoista.

16 artikla

EU:n takuun kattavuus ja ehdot

1.  Riskinotosta maksettava korvaus jaetaan unionin ja toteutuskumppanin kesken sillä perusteella, kuinka suuri niiden osuus on rahoitus- ja investointitoimisalkun tai, tapauksen mukaan, yksittäisten toimien riskinotosta. EU:n takuusta maksettavaa korvausta voidaan pienentää 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Toteutuskumppanilla on oltava asianmukainen oma riski niissä rahoitus- ja investointitoimissa, joita EU:n takuulla tuetaan, elleivät politiikkatavoitteet, joihin rahoitustuotteen toteuttamisella pyritään, ole luonteeltaan sellaisia, että toteutuskumppani ei ole poikkeuksellisesti voinut kohtuudella osallistua rahoitustuotteeseen omalla riskinkantokyvyllään.

2.  EU:n takuu kattaa seuraavat:

a)  13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vieraan pääoman ehtoisten tuotteiden osalta:

i)  pääoma ja kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava toteutuskumppanille mutta joita se ei ole saanut, maksukyvyttömyystapahtumaan saakka; huonommassa etuoikeusasemassa olevan vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta lykkäys, vähentäminen tai vaadittu myyminen katsotaan maksukyvyttömyystapahtumaksi;

ii)  uudelleenjärjestelytappiot;

iii)  tappiot, jotka johtuvat muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista markkinoilla, joilla on rajalliset mahdollisuudet pitkän aikavälin suojaamiseen;

b)  13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten osalta sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut sekä muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista aiheutuvat tappiot;

c)  13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toteutuskumppanin toiselle oikeussubjektille myöntämän rahoituksen ja takauksien osalta käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut.

3.  Jos unioni suorittaa maksun toteutuskumppanille, joka on vedonnut EU:n takuuseen, unioni siirtää itselleen kyseisiin EU:n takuun kattamiin rahoitus- ja investointitoimiin liittyvät toteutuskumppanin oikeudet siltä osin kuin ne edelleen jatkuvat.

Toteutuskumppanin on unionin puolesta huolehdittava niitä määriä vastaavien saatavien perinnästä, joihin unionille on siirtynyt oikeus, ja maksettava unionille takaisin perimistään summista.

IV LUKU

HALLINNOINTI

17 artikla

Neuvottelukunta

1.  Komissiota ja johtokuntaa neuvoo neuvottelukunta ▌.

1 a.  Neuvottelukunnan on pyrittävä varmistamaan sukupuolten välinen tasapaino, ja se koostuu

a)  yhdestä kunkin toteutuskumppanin edustajasta;

b)  yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta;

c)  yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimittämästä asiantuntijasta;

d)  yhdestä alueiden komitean nimittämästä asiantuntijasta.

▌

4.  Neuvottelukunnan ▌puheenjohtajana toimii komission edustaja. Varapuheenjohtajana toimii EIP:n nimittämä edustaja.

▌

Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti ja vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan koolle kutsumana. ▌

▌

5.  Neuvottelukunta

a)  antaa komissiolle ja johtokunnalle tämän asetuksen nojalla toteutettavien rahoitustuotteiden suunnittelua koskevia neuvoja;

b)  antaa komissiolle ja johtokunnalle markkinoiden kehitystä, markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita ja markkinaolosuhteita koskevia neuvoja;

▌

c)  vaihtaa näkemyksiä markkinoiden kehityksestä ja jakaa parhaita käytäntöjä.

5 a.  Jäsenvaltioiden edustajien kokoukset erillisessä kokoonpanossa järjestetään myös vähintään kaksi kertaa vuodessa ja niiden puheenjohtajana toimii komissio.

5 b.  Neuvottelukunta ja sen jäsenvaltiokokoonpano voivat antaa InvestEU-ohjelman toteutusta ja toimintaa koskevia suosituksia, joita johtokunnan on käsiteltävä.

5 c.  Neuvottelukunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvottelukunta on hyväksynyt ne.

Komissio vahvistaa neuvottelukunnan toimintasäännöt ja -menettelyt ja huolehtii sen sihteeristötehtävistä. Kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot on asetettava neuvottelukunnan saataville, jotta se voi hoitaa tehtävänsä.

5 d.  Neuvottelukunnassa edustettuina olevat kansallisten kehityspankkien ja -laitosten edustajat valitsevat keskuudestaan muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden edustajat 17 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun johtokuntaan. Kansallisten kehityspankkien ja -laitosten edustajat pyrkivät niiden koon ja maantieteellisen sijainnin kannalta tasapainoiseen edustukseen johtokunnassa. Valitut edustajat edustavat kaikkien muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden sovittua yhteistä kantaa.

17 a artikla

Johtokunta

1.  InvestEU-ohjelmalle perustetaan johtokunta. Se koostuu neljästä komission edustajasta, kolmesta EIP-ryhmän edustajasta ja kahdesta muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden edustajista sekä yhdestä Euroopan parlamentin nimittämästä, vailla äänioikeuta olevasta asiantuntijasta. Kyseinen asiantuntija ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, ja hän toimii täysin riippumattomasti. Asiantuntija hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja InvestEU-rahaston edun mukaisesti;

Jäsenet nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, lukuun ottamatta muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden edustajia, jotka nimitetään kahdeksi vuodeksi.

2.  Johtokunta valitsee komission edustajista puheenjohtajan neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Puheenjohtaja raportoi kaksi kertaa vuodessa neuvottelukuntaan kuuluville jäsenvaltioiden edustajille InvestEU-ohjelman toteuttamisesta ja toiminnasta.

Johtokunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne.

3.  Johtokunta

a)  määrittää toteutuskumppaneille strategiaa ja toimintaa koskevan ohjeistuksen, mukaan lukien ohjeistus, joka koskee rahoitustuotteiden suunnittelua sekä toimintapolitiikkaa ja -menettelyjä, jotka ovat tarpeen InvestEU-rahaston toiminnan kannalta;

b)  hyväksyy komission yhteistyössä EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa kehittämän riskejä koskevan menettelykehyksen;

c)  valvoo InvestEU-ohjelman täytäntöönpanoa;

d)  ilmaisee kaikkien jäsentensä näkemykset, kun sitä kuullaan investointikomiteaan valittavien ehdokkaiden lopullisesta luettelosta ennen valintaa 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)  hyväksyy 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun investointikomitean sihteeristön työjärjestyksen.

f)  hyväksyy säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen kanssa toteutettaviin toimiin.

4.  Johtokunta käyttää keskusteluissaan konsensukseen perustuvaa lähestymistapaa ja ottaa näin ollen mahdollisimman suuressa määrin huomioon kaikkien jäsenten kannat. Jos jäsenet eivät pääse kannoistaan sopimukseen, johtokunta tekee päätöksensä äänestävien jäsentensä enemmistöllä, joka muodostuu vähintään seitsemästä äänestä.

17 b artikla

Tulostaulu

1.  Perustetaan indikaattoreiden tulostaulu, jäljempänä ’tulostaulu’, jolla varmistetaan, että investointikomitea arvioi riippumattomasti, avoimesti ja yhdenmukaisesti pyynnöt, jotka koskevat EU:n takuun käyttöä toteutuskumppanin ehdottamaan rahoitukseen tai investointiin.

2.  Toteutuskumppaneiden on täytettävä tulostaulukko, joka koskee niiden ehdottamia rahoitus- ja investointitoimia.

3.  Tulostaulukko kattaa erityisesti seuraavat tiedot:

a)  rahoitus- ja investointitoimen kuvaus;

b)  EU:n poliittisten tavoitteiden edistäminen;

c)  täydentävyys, kuvaus markkinoiden toimintapuutteesta tai optimaalista heikommasta investointitilanteesta sekä toteutuskumppanin rahoitusosuudesta ja teknisestä panoksesta;

d)  investointien vaikutukset;

e)  ehdotettujen rahoitus- ja investointitoimien rahoitusprofiili;

f)  täydentävät lisäindikaattorit.

4.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla tulostaulun lisätiedot, mukaan lukien toteutuskumppaneiden käyttämää tulostaulua koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

18 artikla

Vaatimustenmukaisuus

▌

3.  Komissio vahvistaa, ovatko muun kuin EIP-ryhmään kuuluvan toteutuskumppanin ehdottamat rahoitus- ja investointitoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia.

3 a.  Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien EIP:n rahoitus- ja investointitoimien tapauksessa EU:n takuu ei kata tällaisia toimia, jos komissio antaa kielteisen lausunnon pöytäkirjassa N:o 5 olevassa 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn puitteissa.

▌

19 artikla

Investointikomitea

1.  InvestEU-rahastolle perustetaan täysin riippumaton investointikomitea. Sen tehtävänä on

a)  käsitellä rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotukset, joita toteutuskumppanit esittävät katettavaksi EU:n takuusta ja jotka ovat läpäisseet unionin lainsäädännön ja politiikkojen noudattamista koskevan komission tarkastuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai ovat saaneet myönteisen lausunnon pöytäkirjassa N:o 5 olevassa 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn puitteissa;

b)  tarkistaa, ovatko ehdotukset tämän asetuksen ja investointisuuntaviivojen mukaisia,

b a)  kiinnittää erityistä huomiota varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja tämän asetuksen liitteessä V säädettyyn täydentävyysvaatimukseen ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytettyyn yksityisten sijoitusten houkuttelemiseen; sekä

c)  tarkistaa, täyttävätkö rahoitus- ja investointitoimet, joita tuettaisiin EU:n takuulla, kaikki asiaankuuluvat vaatimukset.

2.  Investointikomitea kokoontuu neljässä eri kokoonpanossa, jotka vastaavat 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja politiikkaikkunoita.

Kukin investointikomitean kokoonpano muodostuu kuudesta palkatusta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Asiantuntijat valitaan varainhoitoasetuksen 237 artiklan mukaisesti, ja komissio nimittää heidät johtokunnan suosituksesta enintään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Unioni maksaa heidän palkkionsa. Komissio voi johtokunnan suosituksesta päättää uusia investointikomitean jäsenen toimikauden ilman tässä kohdassa säädettyä menettelyä.

Asiantuntijoilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankerakenteiden suunnittelusta ja rahoittamisesta tai pk-yritysten tai suurempien yritysten rahoittamisesta.

Investointikomitean kokoonpanolla varmistetaan, että sillä on 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden kattamien sektoreiden ja unionin maantieteellisten markkinoiden laaja tuntemus ja että se on kokonaisuutena sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen.

Neljän jäsenen on oltava investointikomitean kaikkien neljän kokoonpanon pysyviä jäseniä. Lisäksi neljässä eri kokoonpanossa on kussakin oltava kaksi asiantuntijaa, joilla on kokemusta investoinneista kyseisen politiikkaikkunan kattamilta sektoreilta. Ainakin yhdellä pysyvistä jäsenistä on oltava asiantuntemusta kestävästä investoimisesta. Johtokunta osoittaa investointikomitean jäsenet sopivaan kokoonpanoon tai sopiviin kokoonpanoihin. Investointikomitea valitsee pysyvien jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan.

▌

3.  Investointikomitean jäsenten on komitean toimintaan osallistuessaan hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja yksinomaan InvestEU-rahaston edun mukaisesti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita toteutuskumppaneilta, unionin toimielimiltä, jäsenvaltioilta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava komissiolle ja johtokunnalle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi.

Johtokunta voi suosittaa komissiolle jäsenen poistamista tehtävistään, jos tämä ei noudata tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia, tai muista asianmukaisesti perustelluista syistä.

4.  Toimiessaan tämän artiklan mukaisesti investointikomitealla on oltava apunaan sihteeristö. Sihteeristön on oltava riippumaton ja vastattava investointikomitean puheenjohtajalle. Sihteeristön hallinnollinen sijaintipaikka on komissiossa. Sihteeristön työjärjestyksessä varmistetaan toteutuskumppaneiden ja vastaavien hallintoelinten välisen tietojen ja asiakirjojen vaihdon luottamuksellisuus. EIP-ryhmä voi esittää rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotuksensa suoraan investointikomitealle ja ilmoittaa niistä sihteeristölle.

Toteutuskumppaneiden toimittamiin asiakirjoihin on sisällyttävä vakiomuotoinen pyyntölomake, 17 b artiklassa tarkoitettu tulostaulu ja muut mahdolliset asiakirjat, joita investointikomitea pitää merkityksellisinä, erityisesti kuvaus markkinoiden toimintapuutteen tai optimaalista heikomman investointitilanteen luonteesta ja siitä, kuinka tätä voidaan helpottaa rahoitus- tai investointitoimella sekä perusteellinen arvio, jolla osoitetaan rahoitus- tai investointitoimen täydentävyys. Sihteeristön on tarkistettava muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden toimittamien asiakirjojen täydellisyys. Investointikomitea voi pyytää asianomaiselta toteuttamiskumppanilta investointi- tai rahoitustoimiehdotusta koskevia selvennyksiä, myös siten, että kumppani on läsnä kyseistä tointa koskevissa keskusteluissa. Toteutuskumppanin tekemät hankearvioinnit eivät sido investointikomiteaa sen suhteen, katetaanko rahoitus- tai investointitoimi EU:n takuulla.

Investointikomitean on käytettävä ehdotusten arvioimisessa ja tarkistamisessa 17 b artiklassa tarkoitettua indikaattoritulostaulua.

5.  Investointikomitean päätelmät on hyväksyttävä kaikkien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä edellyttäen, että yksinkertaiseen enemmistöön sisältyy vähintään yksi sen politiikkaikkunan väliaikainen asiantuntija, johon ehdotus kuuluu. Äänten mennessä tasan investointikomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Investointikomitean päätelmien, joissa hyväksytään rahoitus- tai investointitoimen tukeminen EU:n takuulla, on oltava julkisesti saatavilla, ja niiden on sisällettävä hyväksynnän perustelut, toimea koskevat tiedot, erityisesti kuvaus siitä, tiedot toimen toteuttajista tai rahoituksen välittäjistä sekä toimen tavoitteista. Päätelmissä on viitattava myös tulostauluun perustuvaan kokonaisarviointiin.

Tulostaulun on oltava julkisesti saatavilla, kun rahoitus- tai investointitoimi tai alahanke, jos on sellaisesta kyse, on allekirjoitettu.

Toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetut julkaisut eivät saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa. EU:n takuun käytön epäämistä koskevat investointikomitean päätelmät toimitetaan kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia noudattaen.

Investointikomitea toimittaa kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luettelon kaikista päätelmistä sekä niihin liittyvät julkaistut tulostaulut. Luetteloon on sisällyttävä EU:n takuun käytön epäämistä koskevat päätökset ja siihen sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia.

Investointikomitean päätelmät on annettava asianomaisen toteutuskumppanin saataville kohtuullisessa ajassa.

Investointikomitean sihteeristön on talletettava keskustietokantaan kaikki investointikomitealle toimitetut rahoitus- ja investointiehdotuksiin liittyvät tiedot ja investointikomitean niistä antamat päätelmät.

6.  Jos investointikomiteaa pyydetään hyväksymään EU:n takuun käyttö rahoitus- tai investointitoimessa, joka on väline, ohjelma tai rakenne, jolla on alahankkeita, hyväksynnän on koskettava myös alahankkeita, ellei investointikomitea päätä pidättää itsellään oikeutta hyväksyä ne erikseen. Jos hyväksyntä koskee alahankkeita, joiden koko on alle 3 000 000 euroa, investointikomitea ei pidätä itsellään tätä oikeutta.

6 a.  Investointikomitea voi tarpeelliseksi katsomissaan tapauksissa toimittaa komissiolle investointisuuntaviivojen soveltamiseen tai tulkintaan liittyviä operatiivisia kysymyksiä.

V LUKU

InvestEU-neuvontakeskus

20 artikla

InvestEU-neuvontakeskus

1.  InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua, kehittämistä ja jäsentämistä, hankkeisiin liittyviä hankintoja ja hankkeiden toteuttamista varten sekä lisää hankkeiden toteuttajien ja rahoituksenvälittäjien kapasiteettia toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia. Se voi antaa tukeaan missä tahansa hankkeen tai tuetun yhteisön rahoituksen elinkaaren vaiheessa.

Komissio allekirjoittaa neuvontasopimukset EIP-ryhmän ja muiden mahdollisten neuvontakumppaneiden kanssa ja antaa niille tehtäväksi edellisessä alakohdassa tarkoitetun neuvonnan ja 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen. Komissio voi lisäksi toteuttaa neuvonta-aloitteita myös käyttämällä ulkoisia palveluntarjoajia. Komissio perustaa InvestEU-neuvontakeskuksen keskitetyn yhteyspisteen ja jakaa neuvontatukea koskevat pyynnöt asianomaiselle neuvonta-aloitteelle. Komissio, EIP-ryhmä ja muut neuvontakumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen tuen tehokkuuden, synergiaedut ja tehokkaan maantieteellisen kattavuuden koko unionissa ottaen samalla asianmukaisesti huomioon olemassa olevat rakenteet ja työn.

Neuvonta-aloitteet ovat käytettävissä kunkin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun politiikkaikkunan komponenttina, joka kattaa ▌kyseiseen ikkunaan kuuluvat sektorit. Lisäksi ▌ neuvonta-aloitteet ovat käytettävissä monialaisessa osiossa.

2.  InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa erityisesti seuraavia palveluja:

a)  komission hallinnoiman ja ylläpitämän keskitetyn asiointipisteen tarjoaminen InvestEU-neuvontakeskuksen hankekehitystukea varten viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille;

a a)  kaikkien investointisuuntaviivoja ja niiden tulkintaa koskevien saatavilla olevien lisätietojen toimittaminen viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille, mukaan lukien komission antamien investointisuuntaviivojen soveltamista tai tulkintaa koskevat tiedot;

b)  hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 3, 7 ja 11 artiklassa säädetyt tavoitteet ja tukikelpoisuusperusteet, ja pienikokoisten hankkeiden yhteenliittymien kehittämisen helpottaminen, myös e kohdassa tarkoitettujen investointijärjestelyjen avulla; tällainen apu ei kuitenkaan ennalta rajoita investointikomitean päätelmiä tällaisten hankkeiden tukemisesta EU:n takuulla;

c)  toimien tukeminen ja paikallisen tietämyksen lisääminen InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston sektorikohtaisen ja maantieteellisen monipuolisuuden tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;

d)  vertaisvaihtoon ja tiedon, tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen tarkoitettujen yhteistyöalustojen perustamisen helpottaminen hankejatkumon ja sektoreiden kehittämisen tukemiseksi;

e)  investointijärjestelyjen, myös rajatylittävien ja makroalueellisten investointijärjestelyjen sekä pieniä ja keskisuuria hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aihekohtaisesti tai alueittain yhteen niputtavien investointijärjestelyjen, perustamista koskevan proaktiivisen neuvonnan tarjoaminen;

e a)   unionin talousarviosta tai muista lähteistä rahoitettavien avustusten tai rahoitusvälineiden tukeminen unionin välineiden välisen synergiavaikutusten ja täydentävyyden vahvistamiseksi ja InvestEU-ohjelman vipuvaikutuksen ja muun vaikutuksen maksimoimiseksi;

f)  organisatoristen valmiuksien, taitojen ja prosessien kehittämiseen ja organisaatioiden investointivalmiuden nopeuttamiseen tähtäävien toimien tukeminen, jotta hankkeiden toteuttajat ja viranomaiset voivat kehittää investointihankejatkumoita, rahoitusmekanismeja ja investointijärjestelyjä ja hallinnoida hankkeita ja rahoituksenvälittäjät toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia sellaisten yhteisöjen hyväksi, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta, muun muassa tukemalla riskinarviointikyvyn kehittämistä tai sektorikohtaista osaamista;

f a)  neuvonnan tarjoaminen startup-yrityksille etenkin silloin, kun pyritään suojaamaan niiden tutkimus- ja innovointi-investointeja immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla.

3.  InvestEU-neuvontakeskuksen on oltava hankkeiden julkisten ja yksityisten toteuttajien, mukaan lukien pk- ja startup-yritykset, viranomaisten ja kansallisten kehityspankkien, rahoituksenvälittäjien ja muiden välittäjien käytettävissä.

4.  Komissio tekee kunkin neuvontakumppanin kanssa neuvontasopimuksen yhden tai useamman neuvonta-aloitteen toteuttamisesta. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tämä ei koske julkisille toteuttajille ja hyötyä tavoittelemattomille yhteisöille tarjottavia palveluja, joista ei peritä maksua, kun se on perusteltua. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista pk-yrityksiltä perittävät maksut rajataan kolmannekseen niiden tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista.

5.  Jotta 1 kohdassa tarkoitettu tavoite voidaan saavuttaa ja jotta neuvontapalvelujen tarjoamista voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus hyödyntää komission, EIP-ryhmän ja muiden neuvontakumppaneiden asiantuntemusta.

5 a.  Kukin neuvonta-aloite on laadittava siten, että se perustuu komission ja neuvontakumppanin väliseen kustannustenjakomekanismiin paitsi, jos komissio asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa neuvonta-aloitteen erityisominaisuudet niin edellyttävät, ja varmistaen kaikkien neuvontakumppaneiden yhdenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, suostuu kattamaan kaikki neuvonta-aloitteen kustannukset.

6.  InvestEU-neuvontakeskuksella on tarvittaessa oltava paikallinen edustus. Paikallinen edustus on perustettava erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia InvestEU-hankkeiden kehittämisessä. InvestEU-neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen liittyviä alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta, mukaan lukien tuki pienten hankkeiden toteuttamiseksi ja niihin mukautumiseksi.

6 a.  Jotta 1 kohdassa tarkoitettua neuvontaa voidaan antaa ja jotta neuvonnan tarjoamista paikallistasolla voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus toimii mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa ja hyödyntää niiden asiantuntemusta. InvestEU-neuvontakeskus tekee tarpeen mukaan yhteistyösopimuksia kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa, vähintään yhden kansallisen kehityspankin tai -laitoksen kanssa jäsenvaltiota kohden.

7.  Toteutuskumppanit ehdottavat tarvittaessa rahoitusta hakeville hankkeiden toteuttajille, myös erityisesti pienikokoisten hankkeiden toteuttajille, että nämä pyytävät hankkeeseensa InvestEU-neuvontakeskuksen tukea, jotta voidaan tarvittaessa tehostaa hankkeiden valmistelua ja arvioida mahdollisuutta yhdistää hankkeita.

Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on myös tiedotettava hankkeiden toteuttajille mahdollisuudesta lisätä niiden hankkeet 21 artiklassa tarkoitetun InvestEU-portaalin luetteloon.

VI LUKU

21 artikla

InvestEU-portaali

1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.

2.  InvestEU-portaali tarjoaa hankkeiden toteuttajille kanavan, jossa ne saavat näkyvyyttä hankkeilleen, joille ne hakevat rahoitusta, ja jossa ne antavat niitä koskevaa tietoa sijoittajille. Hankkeen ottaminen InvestEU-portaaliin ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkään muun unionin välineen mukaisen tuen taikka julkisen rahoituksen piiriin tuettaviksi valittuja lopullisia hankkeita.

3.  Portaalissa luetellaan ainoastaan hankkeita, jotka ovat sopusoinnussa unionin lainsäädännön ja politiikkojen kanssa.

4.  Komissio välittää hankkeet, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut ehdot, toteutuskumppaneille ja tapauksen mukaan, jos neuvonta-aloite on olemassa, InvestEU-neuvontakeskukselle.

5.  Toteutuskumppanit tarkastelevat hankkeita, jotka kuuluvat niiden maantieteelliseen ja toiminta-alueeseen.

VII LUKU

VASTUU, seuranta ja raportointi, arviointi ja valvonta

21 a artikla

Vastuu

1.  Johtokunnan puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä pyynnön esittävälle toimielimelle selvityksen InvestEU-rahaston toiminnan tuloksista muun muassa osallistumalla Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen.

2.  Johtokunnan puheenjohtaja vastaa joka tapauksessa Euroopan parlamentin tai neuvoston InvestEU-rahastolle osoittamiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamispäivästä.

22 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan Invest-EU-ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään tämän asetuksen liitteessä III.

2.  Jotta InvestEU-ohjelman toteuttamisen edistymistä voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä III tarkistamalla tai täydentämällä indikaattoreita tarpeen mukaan sekä säännöksiä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti sekä mahdollistettava riittävä riski- ja takaussalkun seuranta. Sitä varten toteutuskumppaneille, neuvontakumppaneille ja muille unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.  Komissio raportoi InvestEU-ohjelman toteuttamisesta varainhoitoasetuksen 241 ja 250 artiklan mukaisesti. Vuosittaisessa raportissa on annettava tietoa ohjelman täytäntöönpanoasteesta sen tavoitteisiin ja tulosindikaattoreihin verrattuna, varainhoitoasetuksen 41 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tätä varten toteutuskumppaneiden on toimitettava vuosittain tarvittavat tiedot muun muassa takuun toiminnasta, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa.

5.  Lisäksi kunkin toteutuskumppanin on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden välein kertomus tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista jaoteltuina EU-osioon ja jäsenvaltio-osioon ▌. Toteutuskumppanin on toimitettava tietoa jäsenvaltio-osiosta myös sille jäsenvaltiolle, jonka osiota se toteuttaa. Kertomukseen on sisällytettävä arvio EU:n takuun käytön edellytysten ja tämän asetuksen liitteessä III esitettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Kertomukseen on lisäksi sisällytettävä toiminta-, tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja sekä arvion odotetusta kassavirrasta kunkin rahoitus- ja investointitoimen, kunkin osion ja kunkin politiikkaikkunan sekä InvestEU-rahaston tasolla. Kerran vuodessa EIP-ryhmän ja tarvittaessa muiden toteutuskumppaneiden raporttiin on sisällyttävä tietoa tämän asetuksen mukaisia rahoitus- ja investointitoimia toteutettaessa kohdatuista investointien esteistä. Kertomuksiin on sisällytettävä tiedot, jotka toteutuskumppaneiden on annettava varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla.

23 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Komissio antaa [viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024] Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumattoman väliarvioinnin InvestEU-ohjelmasta, ja erityisesti EU:n takuun käytöstä, 9 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti laadittujen sääntöjen toiminnasta, 10 artiklan 1b ja 1c kohdassa säädetyn EU:n takuun myöntämisestä, InvestEU-neuvontakeskuksen täytäntöönpanosta, 9 a artiklan 1 kohdan d alakohdan i alakohdassa ja säädetystä määrärahoista ja 7 artiklasta. Arvioinnissa osoitetaan erityisesti, miten toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden mukaan ottaminen on auttanut saavuttamaan InvestEU-ohjelman tavoitteita sekä EU:n poliittisia tavoitteita, etenkin saavutetun lisäarvon sekä tuettavien rahoitus- ja investointitoimien maantieteellisen ja alakohtaisen tasapainon osalta. Arvioinnissa arvioidaan myös kestävyysarvioinnin soveltamista ja pk-yrityksille myönnettyyn etusijaan pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa.

3.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, InvestEU-ohjelman, ja erityisesti EU:n takuun käytön, riippumattoman lopullisen arvioinnin.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.  Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on annettava komissiolle tarvittavat tiedot 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien suorittamista varten.

6.  Komissio tarkastelee [varainhoitoasetuksen] [211 artiklan 1 kohdan] nojalla [varainhoitoasetuksen] [250 artiklassa] tarkoitetussa vuosikertomuksessa kolmen vuoden välein tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn rahoitusasteen riittävyyttä suhteessa EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien todelliseen riskiprofiiliin. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti, jotta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä rahoitusastetta voidaan mukauttaa tämän tarkastelun perusteella enimmillään 15 prosenttia.

24 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoituksen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu InvestEU-ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

26 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. Sellaisia toimia koskevat delegoidut säädökset, joita EIP-ryhmä ja muut toteutuskumppanit toteuttavat tai joiden toteuttamiseen toteutuskumppanit osallistuvat, on laadittava EIP-ryhmän ja mahdollisten toteutuskumppaneiden kuulemisen jälkeen.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 7 artiklan 6 kohdassa, 17 b artiklassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 6 kohdassa, 17 b artiklassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 7 artiklan 6 kohdan, 17 b artiklan, 22 artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VIII LUKU

Avoimuus ja näkyvyys

27 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1 a.  Toteutuskumppanit ja neuvontakumppanit tiedottavat tai velvoittavat rahoituksen välittäjät tiedottamaan rahoituksen lopullisille saajille, myös pk-yrityksille, InvestEU-ohjelman mukaisen tuen olemassaolosta asettamalla etenkin pk‑yritysten tapauksessa tiedon näkyvästi esille InvestEU-ohjelman tukea koskevassa sopimuksessa, mikä lisää yleistä tietoisuutta ja parantaa näkyvyyttä.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat InvestEU-ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. InvestEU-ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

IX LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä perustettuihin rahoitusvälineisiin liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen.

2.  Asetuksella (EU) 2015/1017 perustettuun EU:n takuuseen liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen, ellei niitä käytetä asetuksen (EU) 2015/1017 4, 9 ja 12 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Ohjeelliset määrät jaoteltuna erityisten tavoitteiden mukaan

Seuraavassa esitetään 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu määrän ▌ohjeellinen jakautuminen rahoitus- ja investointitoimiin:

a)  ▌11 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

b)  ▌11 250 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

c)  ▌12 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

d)  ▌5 567 500 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

LIITE II

Alat, joilla voidaan toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia

Rahoitus- ja investointitoimet voivat kuulua yhteen tai useampaan seuraavista aloista:

1.  Energiasektorin kehittäminen energiaunionin painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien energian toimitusvarmuus, puhtaaseen energiaan siirtyminen sekä Agenda 2030 -ohjelman ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien sitoumusten täyttäminen erityisesti seuraavien kautta:

a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan ja turvallisen energian sekä muiden päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden ja ratkaisujen tuottamisen, tarjonnan tai käytön lisääminen;

b)  energiatehokkuus ja energiansäästö (siten, että keskitytään vähentämään kysyntää kysyntäpuolen hallinnalla ja rakennusten kunnostamisella);

c)  kestävän energiainfrastruktuurin (erityisesti siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat, jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhteenliitäntä, älyverkot) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen

c a)  innovatiivisten päästöttömien ja vähäpäästöisten lämmitysjärjestelmien kehittäminen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto;

d)  kestävien synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja muista turvallisista ja kestävistä päästöttömistä ja vähäpäästöisistä lähteistä; biopolttoaineet, biomassa ja vaihtoehtoiset polttoaineet, myös kaikille liikennemuodoille, direktiivin 2018/2001 tavoitteiden mukaisesti;

e)  infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja hiilen varastoimiseksi teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksissa ja valmistuslaitoksissa energiakäännettä varten.

2.  Kestävien ja turvallisten liikenneinfrastruktuurin ja liikkuvuusratkaisujen sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:

a)  hankkeet, joilla tuetaan TEN-T-infrastruktuurin kehittämistä, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus sekä sen kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin sekä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 tarkoitettuihin telemaattisiin sovelluksiin;

a a)  TEN-T-infrastruktuurihankkeet, joissa laaditaan säännökset vähintään kahden eri liikennemuodon käyttöön, erityisesti multimodaalisille tavaraliikenneterminaaleille ja matkustajaliikennekeskuksille;

b)  älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet, mukaan lukien sisävesien reitit ja innovatiiviset liikkuvuusratkaisut (kohteena vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, syrjimätön esteettömyys, ilmansaasteet ja melu, energiankulutus, älykkäiden kaupunkien verkosto, ylläpito tai paremmat turvallisuustasot ja onnettomuuksien väheneminen, myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille);

c)  liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen vähäpäästöisten ja päästöttömien liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön, mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö kaikkien liikennemuotojen ajoneuvoissa;

d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet, sisävesireittien infrastruktuuri, suuren kapasiteetin julkisen liikenteen hankkeet merisatamat ja merten moottoritiet;

e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kaikille liikennemuodoille, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri;

e a)  muut älykkäät ja kestävät liikennehankkeet, kohteena

i)  liikenneturvallisuus

ii)  esteettömyys

iii)  päästöjen vähentäminen,

iv)  uusien liikenneteknologioiden ja -palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto, muun muassa verkottuneiden ja autonomisten liikennemuotojen tai integroidun matkalippujärjestelmän osalta;

e b)  hankkeet nykyisen liikenneinfrastruktuurin säilyttämiseksi tai parantamiseksi, mukaan lukien Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvat moottoritiet, tarvittaessa liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämiseksi tai infrastruktuurin eheyden ja standardien varmistamiseksi, turvalliset pysäköintialueet ja -tilat, sähkölataus- ja polttoaineasemat vaihtoehtoisille polttoaineille;

3.  Ympäristö ja resurssit erityisesti seuraavien kautta:

a)  vesi, mukaan lukien juomavesi, vesihuolto ja sanitaatio, ja verkoston tehokkuus, vuotojen vähentäminen, jätevesien keräämistä ja käsittelyä koskeva infrastruktuuri, rannikkoinfrastruktuuri sekä muu veteen liittyvä vihreä infrastruktuuri

b)  jätehuoltoinfrastruktuuri;

c)  hankkeet ja yritykset ympäristöresurssien hallinnan ja kestävien teknologioiden aloilla;

d)  ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tehostaminen ja palauttaminen, myös parantamalla luonnon ja biologisen monimuotoisuuden tilaa vihreän ja sinisen infrastruktuurin hankkeilla;

e)  kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden kestävä kehittäminen;

f)  ilmastonmuutostoimet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen, mukaan lukien luonnonkatastrofien riskin pienentäminen;

g)  hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta;

h)  hiilestä irtautuminen ja energiavaltaisen teollisuuden hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen, mukaan lukien innovatiivisten vähäpäästöisten teknologioiden ja niiden käyttöönoton ▌esittely;

h a)  energiatuotannon ja jakeluketjun hiilivapaaksi saattaminen luopumalla asteittain hiilen ja öljyn käytöstä;

h b)  kestävää kulttuuriperintöä edistävät hankkeet.

4.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen kehittämistä, 5G-yhteyksiä sekä digitaalisen yhteenliitettävyyden ja digitaalipalvelujen saatavuuden parantamista erityisesti maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla.

5.  Tutkimus, kehitys ja innovointi erityisesti seuraavien kautta:

a)  tutkimus, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuuri ja tuki korkeakouluille, sekä innovaatiohankkeet, joilla edistetään Horisontti Eurooppa -ohjelman] tavoitteita;

b)  yrityshankkeet, mukaan lukien koulutus sekä klustereiden ja yritysverkostojen luomisen edistäminen;

c)  esittelyhankkeet ja -ohjelmat sekä niihin liittyvien infrastruktuurien, teknologioiden ja prosessien ottaminen käyttöön;

d)  korkeakoulujen, tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden ja teollisuuden yhteistyöhankkeet tutkimuksen ja innovoinnin alalla; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja kansalaisjärjestöt;

e)  tietämyksen ja teknologian siirtäminen;

e a)  kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa ja sen teollista soveltamista koskeva tutkimus, mukaan lukien uudet ja kehittyneet materiaalit;

f)  uudet tehokkaat ja saavutettavat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, terveydenhuollon laitteet, diagnostiikka ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet, uudet mikrobilääkkeet ja innovatiiviset kehitysprosessit, joissa vältetään koe-eläinten käyttöä.

6.  Erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävien digitaalisten teknologioiden ja palveluiden kehittäminen, käyttöönotto ja laajentaminen erityisesti seuraavien kautta:

a)  tekoäly;

a a)  kvanttiteknologia;

b)  kyberturvallisuus ja infrastruktuuria suojeleva verkosto;

c)  esineiden internet;

d)  lohkoketju ja muut hajautetun tilikirjan teknologiat;

e)  edistyneet digitaaliset taidot;

e a)  robotiikka ja automaatio;

e b)  fotoniikka;

f)  muut edistyneet digitaaliset teknologiat ja palvelut, jotka edistävät unionin teollisuuden digitalisaatiota sekä digitaaliteknologian, -palvelujen ja -taitojen yhdentämistä unionin liikennealaan.

7.  Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 499 työntekijää, keskittyen etenkin pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin erityisesti seuraavien kautta:

a)  käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen;

b)  riskirahoituksen tarjoaminen yrityksen perustamisesta laajentumisvaiheeseen saakka teknologisen johtoaseman saavuttamiseksi innovatiivisilla ja kestävillä sektoreilla, mukaan lukien niiden digitalisaatio- ja innovaatiovalmiuden tehostaminen, ja niiden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi;

b a)  rahoituksen tarjoaminen, jotta työntekijät voivat ostaa yrityksen tai osallistua liiketoimintaan.

8.  Kulttuuriala ja luovat alat; kulttuuriperintö, media, audiovisuaaliala ja journalismi ja lehdistö, erityisesti, mutta ei ainoastaan, uusien teknologioiden kehittämisen, digitaalisten teknologioiden käytön ja immateriaalioikeuksien teknologisen hallinnoinnin kautta.

9.  Matkailu.

9 a.  Teollisuusalueiden (myös saastuneiden maa-alueiden) kunnostaminen ja ennallistaminen kestävää käyttöä varten.

10.  Kestävä maatalous, metsänhoito, kalastus, vesiviljely ja muut laajempaan kestävään biotalouteen liittyvät osatekijät.

11.  Sosiaaliset investoinnit, mukaan lukien investoinnit, joilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, erityisesti seuraavien kautta:

a)  mikrorahoitus, eettisten, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous;

b)  osaamisen kysyntä ja tarjonta;

c)  yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut, myös aikuisille;

d)  sosiaalinen infrastruktuuri, erityisesti

i)  osallistava yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, myös varhaiskasvatus ja lastenhoito ja niihin liittyvä koulutusinfrastruktuuri ja oppilaitokset, vaihtoehtoinen lastenhoito, opiskelija-asunnot ja digitaaliset laitteet, jotka ovat kaikkien saatavilla;

ii)  sosiaalinen asuntotuotanto;

iii)  terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, mukaan lukien klinikat, sairaalat, perusterveydenhuolto, kotihoito ja lähiterveydenhuolto;

e)  sosiaalinen innovointi, mukaan lukien innovatiiviset sosiaaliset ratkaisut ja järjestelmät, joilla edistetään sosiaalisia vaikutuksia ja tuloksia tässä kohdassa mainituilla aloilla;

f)  kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä;

f a)  sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimenpiteet;

g)  haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset;

h)  innovatiiviset terveysratkaisut, mukaan lukien sähköinen terveydenhuolto, terveyspalvelut ja uudet hoitomallit;

i)  vammaisten osallisuus sekä esteettömyys.

12.  Puolustusteollisuuden kehittäminen ja sen myötä unionin strategisen riippumattomuuden kasvattamisen edistäminen erityisesti tukemalla seuraavia:

a)  unionin puolustusteollisuuden toimitusketju, erityisesti pk- ja midcap-yrityksille myönnettävän taloudellisen tuen kautta;

b)  yritykset, jotka osallistuvat puolustusalan läpimurtoinnovaatiohankkeisiin ja liittyvät läheisesti kaksikäyttöteknologioihin;

c)  puolustusalan toimitusketju, kun on kyse osallistumisesta yhteistyöhön perustuviin puolustusalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin, myös niihin, joita tuetaan Euroopan puolustusrahastosta;

d)  puolustusalan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuuri

13.  Avaruus, erityisesti kehittämällä avaruusalaa seuraavien avaruusstrategian tavoitteiden mukaisesti:

a)  maksimoidaan avaruuden hyödyt unionin yhteiskunnalle ja taloudelle;

b)  edistetään avaruusjärjestelmien ja -teknologioiden kilpailukykyä ja puututaan erityisesti toimitusketjujen haavoittuvuuteen;

c)  tuetaan avaruusalan yrittäjyyttä myös kehittämisen loppupään osalta;

d)  edistetään unionin riippumattomuutta turvallisessa ja turvatussa avaruuteen pääsyssä, mukaan lukien kaksikäyttönäkökohdat.

13 a.  Meret ja valtameret, kehittämällä hankkeita ja yrityksiä sinisen talouden alalla ja sen rahoitusperiaatteiden mukaisesti erityisesti merialan yrittäjyyden ja teollisuuden, uusiutuvan merienergian ja kiertotalouden avulla.

LIITE III

Keskeiset tulosindikaattorit

1.  InvestEU-rahoituksen määrä (jaoteltuna politiikkaikkunoittain)

1.1  Allekirjoitetut rahoitustoimet

1.2  Investointien määrä

1.3  Yksityisen rahoituksen määrä

1.4  Saavutettu vipu- ja kerrannaisvaikutus

2.  InvestEU-rahoituksen maantieteellinen kattavuus (jaoteltuna politiikkaikkunan, maan ja alueen perusteella NUTS 2 -tasolla)

2.1  Toimien kattamien maiden määrä

2.1 a  Toimien kattamien alueiden määrä

2.1 b  Toimien määrä ja suuruusluokka jäsenvaltioittain ja alueittain

3.  InvestEU-rahoituksen vaikutukset

3.1  Luotujen tai tuettujen työpaikkojen määrä

3.2  Investoinnit ilmastotavoitteiden tukemiseen ja jaoteltuina tarvittaessa politiikkaikkunaa kohti

3.3  Investoinnit digitalisaation tukemiseen

3.3 a  Investoinnit teollisuuden muutosprosessin tukemiseen

4.  Kestävä infrastruktuuri

4.1  Energia: Uusiutuvien ja muiden turvallisten ja kestävien päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys (MW) lähteen mukaan

4.2  Energia: Niiden kotitalouksien, julkisten tilojen ja liiketilojen määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut

4.2 a  Energia: Hankkeiden tuottamat arvioidut energiansäästöt kilowattitunteina

4.2 b  Energia: Vuosittaiset vähentyneet/vältetyt kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina

4.2 c  Energia: Kestävän energiainfrastruktuurin kehittämiseen, älyllistämiseen ja nykyaikaistamiseen kohdistuneiden investointien määrä

4.3  Digitaalinen infrastruktuuri: Niiden kotitalouksien, yritysten tai julkisten rakennusten määrän lisäys, joiden saatavilla on laajakaistaliittymä, jonka siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen, tai perustettujen langattomien wifi-alueiden määrä

4.4  Liikenne: Investoinnit, erityisesti TEN-T-liikenneverkkoon

–  Rajatylittäviä ja puuttuvia yhteyksiä koskevien hankkeiden lukumäärä (mukaan lukien TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, alueellisia rajatylittäviä rautatieyhteyksiä, multimodaalikeskuksia, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemayhteyksiä ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat hankkeet)

–  Liikenteen digitalisaatiota edistävien hankkeiden lukumäärä, erityisesti ERTMS:n, RIS:n, ITS:n, VTMIS:n/e-Maritimen ja SESARin käyttöönotto

–  Rakennettujen tai uudistettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelupisteiden lukumäärä

–  Liikenteen turvallisuutta edistävien hankkeiden lukumäärä

4.5  Ympäristö: Investoinnit, joilla edistetään ilmanlaatuun, veteen, jätteisiin ja luontoon liittyvän EU:n ympäristölainsäädännön edellyttämien suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista

5.  Tutkimus, innovointi ja digitalisaatio

5.1  Toimet, joilla edistetään EU:n tavoitetta, jonka mukaan 3 prosenttia unionin BKT:stä tulisi investoida tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin.

5.2  Tutkimus- ja innovointihankkeita toteuttavien tuensaajayritysten määrä koon mukaan

6.  Pk-yritykset

6.1  Kokonsa perusteella tukea saaneiden yritysten määrä (mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset ja pienet midcap-yritykset)

6.2  Kehitysvaiheensa perusteella tukea saaneiden yritysten määrä (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)

6.2 a  Jäsenvaltioiden ja alueiden NUTS 2 -tasolla tukemien yritysten lukumäärä

6.2 b  Tukea saaneiden yritysten määrä alan ja NACE-tunnusten mukaan

6.2 c  Investointimäärän pk-yrityksiin kohdistettu prosenttiosuus pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa

7.  Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen

7.1  Sosiaalinen infrastruktuuri: Tuetun sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti ja saatavuus sektoreittain: asuntotuotanto, koulutus, terveydenhuolto, muut

7.2  Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus: mikrorahoituksen saajien ja tuettujen yhteiskunnallisten yritysten määrä

7.5  Osaaminen: Uutta osaamista hankkivien tai hankitun osaamisen validointia ja sertifiointia hakevien henkilöiden määrä: virallinen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

LIITE IV

InvestEU-ohjelma – aikaisemmat välineet

A.  Oman pääoman ehtoiset instrumentit

–  Euroopan teknologiaohjelma (ETF98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

–  Teknologian siirtohanke (TTP): Komission päätös täydentävän rahoituspäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston ”Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat” osaston toiminnan rahoittamiseksi vuonna 2007 ja puitepäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston valmistelevan toimen ”Euroopan unionin aseman omaksuminen globaalistuneessa maailmassa” ja pilottihankkeiden ”Erasmus nuorille yrittäjille”, ”Toimenpiteet mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön ja kumppanuuksien edistämiseksi”, ”Teknologian siirto” ja ”Eurooppalaiset matkailun huippukohteet” rahoittamiseksi vuonna 2007 (C(2007)531).

–  Euroopan teknologiaohjelma (ETF01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

–  Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

–  Verkkojen Eurooppa -väline: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

–  COSMEn kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (COSME EFG): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

–  InnovFin Equity -pääomarahoitusväline:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

–  EaSi-ohjelman alainen investointivalmiuksia kehittävä aloite: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

B.  Takausvälineet

–  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’98 (SMEG98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

–  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’01 (SMEG01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

–  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’07 (SMEG07): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

–  Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä (EPMF-G): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

–  Riskinjakorahoitusväline:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1);

–  Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86);

–  Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

–  EaSI-takaus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

–  COSMEn lainantakausjärjestely (COSME LGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

–  InnovFin Debt - laina- ja takauspalvelu:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

–  Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely (CCS GF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

–  Opintolainojen takausjärjestelmä (SLGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

–  Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

C.  Riskinjakovälineet

–  Riskinjakorahoitusväline (RSFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

–  InnovFin:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

–  Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

–  Luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

D.  Erityiset sijoitusvälineet:

–  Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely – sijoitusrahasto – yhteissijoitusrahasto (EPMF FCP-FIS): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

–  Marguerite:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1);

–  Komission päätös C(2010)941, annettu 25 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan unionin osallistumisesta Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahastoon 2020 (Marguerite-rahasto).

–  Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (EUVL L 346, 30.12.2010, s. 5).

LIITE V

Markkinoiden toimintapuutteet, optimaalista heikommat investointitilanteet, täydentävyys ja soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimet

A.  Markkinoiden toimintapuutteet, optimaalista heikommat investointitilanteet ja täydentävyys

Varainhoitoasetuksen 209 artiklan mukaan EU:n takuulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin (209 artiklan 2 kohdan a alakohta) ja saavutetaan täydentävyys siten, että estetään muista julkisista lähteistä tai yksityisistä lähteistä saatavan potentiaalisen tuen ja investointien korvaaminen (209 artiklan 2 kohdan b alakohta);

Varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan noudattamiseksi EU:n takuusta hyötyvien rahoitus- ja investointitoimien on täytettävä seuraavat 1 ja 2 kohdassa asetetut vaatimukset:

1.  Markkinoiden toimintapuutteet ja optimaalista heikommat investointitilanteet

Jotta voidaan puuttua varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, investointeihin, joihin kohdennetaan rahoitus- ja investointitoimia, on sisällyttävä yksi seuraavista ominaisuuksista:

a)  Luonteeltaan julkinen hyödyke (kuten koulutus ja osaaminen, terveydenhuolto ja esteettömyys, turvallisuus ja puolustus sekä ilmaiseksi tai mitättömin kustannuksin saatavilla oleva infrastruktuuri), josta toiminnanharjoittaja tai yritys ei voi saada riittävää taloudellista hyötyä.

b)  Ulkoiset kustannukset, joita toiminnanharjoittaja tai yritys ei yleensä kykene sisällyttämään, kuten t&k-investoinnit, energiatehokkuus sekä ilmaston tai ympäristönsuojelu.

c)  Informaation epäsymmetria, erityisesti pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten tapauksessa, mukaan lukien suuremmat riskitasot, jotka liittyvät alkuvaiheen yrityksiin, yrityksiin, joilla on pääasiassa aineetonta varallisuutta tai ei ole riittävästi vakuuksia, tai yrityksiin, jotka keskittyvät toimintaan, jossa riskit ovat suuremmat.

d)  Rajat ylittävät infrastruktuurihankkeet ja niihin liittyvät palvelut tai rajatylittävästi investoivat rahastot, jotta voidaan puuttua EU:n sisämarkkinoiden hajanaisuuteen ja edistää niiden koordinointia.

e)  Altistuminen tietyissä maissa, tietyillä aloilla tai alueilla korkeammille riskitasoille, jotka ovat korkeampia kuin mitä yksityiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat hyväksyä. Tämä tarkoittaa myös, että investointia ei olisi toteutettu tai ei olisi toteutettu samassa laajuudessa sen uutuuden tai innovointiin tai testaamattomaan teknologiaan liittyvien riskien vuoksi.

f)  Tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut uudet ja/tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet.

2.  Täydentävyys

Rahoitus- ja investointitoimien on täytettävä täydentävyyden molemmat osa-alueet varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että muut julkiset tai yksityiset lähteet eivät olisi toteuttaneet toimia tai eivät olisi toteuttaneet niitä samassa laajuudessa ilman InvestEU-rahaston tukea. Tätä asetusta sovellettaessa niiden katsotaan tarkoittavan rahoitus- ja investointitoimia, joiden on täytettävä seuraavat kaksi kriteeriä:

1)  Jotta sen voidaan katsoa olevan varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja yksityisiä lähteitä täydentävä, InvestEU-rahasto tukee sellaisten toteutuskumppaneiden rahoitus- ja investointitoimia, jotka kohdistuvat investointeihin, jotka eivät niiden ominaisuuksien (luonteeltaan julkinen hyödyke, ulkoiset kustannukset, informaation epäsymmetria, sosioekonominen koheesio ja muut) vuoksi pysty tuottamaan riittävää markkinatason mukaista taloudellista tuottoa tai joiden katsotaan olevan liian riskialttiita (verrattuna riskitasoihin, jotka asianomaiset yksityiset yhteisöt ovat valmiita hyväksymään). Tällaiset rahoitus- ja investointitoimet eivät näin ollen voi saada markkinarahoitusta kohtuullisin ehdoin, kun on kyse hinnoittelusta, vakuusvaatimuksista, rahoitustyypistä, myönnetyn rahoituksen erääntymisestä tai muista ehdoista, eikä niitä toteutettaisi lainkaan tai samassa laajuudessa ilman julkista tukea.

2)  Jotta sen voidaan katsoa olevan varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu olemassa olevia muita julkisia lähteitä täydentävä, InvestEU-rahasto tukee ainoastaan sellaisia rahoitus- ja investointitoimia, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

a)  toteutuskumppanit eivät olisi toteuttaneet rahoitus- tai investointitoimia tai eivät olisi toteuttaneet niitä samassa laajuudessa ilman InvestEU-rahaston tukea; sekä

b)  rahoitus- tai investointitoimia ei olisi toteutettu tai ei olisi toteutettu samassa laajuudessa muiden olemassa olevien julkisten välineiden, kuten alueellisilla ja kansallisilla tasolla toimivien yhteistyössä hallinnoitujen rahoitusvälineiden, avulla. InvestEU-ohjelman ja muiden julkisten varojen täydentävä käyttö on kuitenkin mahdollista erityisesti silloin, kun EU:n lisäarvo voidaan saavuttaa ja jos julkisten varojen käyttö poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehokkaalla tavalla voidaan optimoida.

Sen osoittamiseksi, että EU:n takuuta hyödyntävät rahoitus- ja investointitoimet ovat olemassa olevia markkinatukea ja muuta julkista tukea täydentäviä, toteutuskumppaneiden on annettava tietoa, josta käy ilmi ainakin yksi seuraavista ominaisuuksista:

a)  Tuki, jota on annettu muihin julkisiin tai yksityisiin lainanantajiin verrattuna toissijaisista positioista tai rahoitusrakenteen sisällä.

b)  Tuki, jota on annettu omasta pääomasta ja oman pääoman luonteisesti tai pitkäaikaisena, hinnoiteltuna, vakuusvaatimuksia tai muita ehtoja sisältävänä lainana, jollaisia ei ole riittävästi saatavilla markkinoilla tai muista julkisista lähteistä. Tuki toimille, joiden riskiprofiili on korkeampi kuin toteutuskumppaneiden omissa vakiotoimissa yleensä hyväksytty riski, tai tuki toteutuskumppaneille niiden omien valmiuksien ylittämiseksi, jotta voidaan tukea tällaisia hankkeita.

c)  Osallistuminen riskinjakomekanismeihin, joiden kohteena ovat politiikanalat, jotka altistavat toteutuskumppanin korkeammille riskitasoille kuin mitä toteutuskumppani yleensä hyväksyy tai mitä yksityiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat hyväksyä.

d)  Tuki, jolla aktivoidaan/kerätään yksityistä tai julkista lisärahoitusta ja joka täydentää muita yksityisiä ja kaupallisia lähteitä, erityisesti perinteisistä riskejä välttelevistä investointiluokista tai yhteisösijoittajilta saatavaa rahoitusta, InvestEU-rahastosta myönnettävän tuen antaman signaalin seurauksena.

e)  Tuki, joka annetaan sellaisten rahoitustuotteiden kautta, joita ei ole saatavilla tai joita ei ole saatavilla riittävästi kohdemaissa tai -alueilla puuttuvien, alikehittyneiden tai epätäydellisten markkinoiden vuoksi.

Välitettyjen rahoitus- ja investointitoimien ja erityisesti pk-yritysten tuen täydentävyys tarkistetaan välittäjän tasolla eikä lopullisen saajan tasolla. Täydentävyyden katsotaan olevan olemassa, kun InvestEU-rahastosta tuetaan rahoituksen välittäjää perustamaan uusi salkku korkeammalla riskitasolla tai lisäämään sellaisten toimien määrää, jotka ovat jo korkealla riskitasolla verrattuna riskitasoihin, joita yksityiset ja julkiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat nykyisin hyväksyä kohteena olevissa jäsenvaltioissa tai alueilla.

EU:n takuuta ei saa myöntää jälleenrahoitustoimien (kuten olevien lainasopimusten korvaaminen tai muunlainen rahoitustuki hankkeille, jotka on jo osittain tai kokonaan toteutettu) tukemiseen, paitsi erityisissä poikkeuksellisissa ja hyvin perustelluissa olosuhteissa, joissa on osoitettu, että EU:n takuun piiriin kuuluva toimi mahdollistaa tukikelpoisella politiikan alalla uuden investoinnin, jonka toteutuskumppanin tai rahoituksen välittäjän tavanomaista toimintamäärää täydentävä määrä on vähintään yhtä suuri kuin tässä asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet täyttävän toimen määrä. Edellä mainittuja markkinoiden toimintapuutteita, optimaalista heikompia investointitilanteita ja täydentävyyttä koskevia kriteereitä sovelletaan myös kyseisiin jälleenrahoitustoimiin.

B.  Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimet

InvestEU-rahastosta ei tueta seuraavia:

1)  toimet, joilla rajoitetaan yksilön oikeuksia ja vapautta tai loukataan ihmisoikeuksia;

2)  puolustustoimien alalla sellaisten tuotteiden ja teknologioiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto, jotka on kielletty sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla;

3)  tupakkaan liittyvät tuotteet ja toiminta (tuotanto, jakelu, jalostus ja kauppa);

4)  toimet, jotka on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle [Horisontti Eurooppa] -asetuksen [X] artiklassa: ihmisten jäljentämistarkoituksessa tapahtuvaa kloonausta koskeva tutkimus; toimet, joissa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä sekä toimet, joissa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla;

5)  uhkapelit (tuotanto, rakentaminen, jakelu, käsittely, kauppa tai ohjelmistoihin liittyvät toimet);

6)  seksikauppa ja siihen liittyvä infrastruktuuri, palvelut ja tiedotusvälineet;

7)  toimet, joissa käytetään eläviä eläimiä kokeellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin, sikäli kuin ei voida taata, että noudatetaan Euroopan neuvoston yleissopimusta kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemisesta;

8)  kiinteistöjen rakentamistoiminta, esimerkiksi toiminta, jonka ainoana tarkoituksena on olemassa olevien rakennusten kunnostaminen ja uudelleenvuokraus tai jälleenmyynti sekä uusien rakennusten rakentaminen; kuitenkin sellaiset kiinteistöalan toimet, jotka liittyvät tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin InvestEU-ohjelman erityistavoitteisiin ja/tai tämän asetuksen liitteessä II tarkoitettujen rahoitus- ja investointitoimien tukikelpoisiin aloihin, kuten investoinnit energiatehokkuushankkeisiin tai sosiaaliseen asuntotuotantoon, ovat tukikelpoisia;

9)  rahoitustoimet, kuten osto tai kaupankäynti rahoitusvälineillä. Ulkopuolelle jätetään erityisesti omaisuuden pilkkomiseen tarkoitetut yritysostot tai omaisuuden pilkkomiseen tarkoitettu pääoman uudelleenrahoitus;

10)  toiminta, joka on kielletty sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

11)  ydinvoimaloiden käytöstäpoisto, käyttö, mukauttaminen tai rakentaminen;

12)  investoinnit, jotka liittyvät kiinteiden fossiilisten polttoaineiden ja öljyn louhintaan/uuttamiseen, jalostamiseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, sekä kaasuntuotantoon liittyvät investoinnit. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske

i.  hankkeita, joissa ei ole olemassa toimivaa vaihtoehtoista teknologiaa;

ii.  hankkeita, jotka liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen;

iii.  hankkeita, joissa on hiilidioksidin talteenotto-, varastointi- tai käyttölaitteet; teollisuus- tai tutkimushankkeita, jotka vähentävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna sovellettaviin päästökauppajärjestelmän vertailuarvoihin;

13)  investoinnit jätteitä kaatopaikoille sijoittaviin laitoksiin. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske seuraavia investointeja:

i.  kaatopaikat, jotka ovat teollisuus- tai kaivosinvestointihankkeen liitännäinen osatekijä, jos on osoitettu, että kaatopaikalle sijoittaminen on ainoa toteutuskelpoinen vaihtoehto kyseisen toiminnan tuottaman teollisuus- tai kaivosjätteen käsittelemiseksi;

ii.  olemassa olevat kaatopaikat, kaatopaikkakaasun käytön varmistamiseksi ja kaatopaikkalouhinnan ja kaivosjätteiden jälleenkäsittelyn edistämiseksi;

14)  investoinnit mekaanis-biologisiin käsittelylaitoksiin. Tätä poikkeusta ei sovelleta investointeihin, jotka koskevat olemassa olevien mekaanis-biologisten käsittelylaitosten peruskorjausta energian talteenottotarkoituksiin tai erillisten jätteiden kierrätystoimiin, kuten kompostointiin ja anaerobiseen hajottamiseen;

15)  investoinnit jätteiden polttouuneihin. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske seuraavia investointeja:

i.  pelkästään kierrätykseen kelpaamatonta vaarallista jätettä käsittelevät laitokset;

ii.  olemassa olevat laitokset, energiatehokkuuden lisäämiseksi, pakokaasujen talteen ottamiseksi varastointia tai käyttöä varten tai materiaalin talteen ottamiseksi polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset investoinnit eivät lisää laitoksen jätteenkäsittelykapasiteettia.

Toteuttamiskumppanit ovat edelleen velvollisia varmistamaan, että allekirjoituksen yhteydessä vaatimuksia noudatetaan, ja valvomaan, että rahoitus- ja investointitoimissa noudatetaan hankkeiden toteuttamisen aikana soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevia kriteereitä, sekä toteuttamaan tarvittaessa asianmukaisia korjaavia toimia.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 131. (2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 310. (3) Tämä kanta korvaa 16. tammikuuta 2019 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0026). (4) EUVL C […], […], s. […]. (5) EUVL C […], […], s. […]. (6) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2019. Harmaalla merkitystä tekstistä ei ole sovittu toimielinten välisissä neuvotteluissa. (7) COM(2018)0097 final. (8) COM(2018)0353. (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1). (10) COM(2017)0206. (11) COM(2017)0250. (12) European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018. (13) (14) Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.FIN&toc=OJ:C:2013:373:TOC (15) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1). (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (18) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (19) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (20) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (22) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). (23) (24)

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamisesta (COM(2018)0278 – C8-0193/2018 – 2018/0139(COD))

P8_TA(2019)0434 A8-0006/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0278),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0193/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0006/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1239.)

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 265.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta (COM(2018)0354 – C8-0208/2018 – 2018/0179(COD))

P8_TA(2019)0435 A8-0363/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0354),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0208/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 27. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8‑0363/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/2088.)

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 97. (2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 24.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (uudelleenlaadittu) (COM(2018)0144 – C8-0124/2018 – 2018/0070(COD))

P8_TA(2019)0436 A8-0336/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0144),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0124/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 10. syyskuuta 2018 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 1. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 104 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0336/2018),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan komission ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3) ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (uudelleenlaadittu teksti)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1021.)

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 93. (2) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1. (3) Tämä kanta korvaa 15. marraskuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0463).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta (COM(2017)0208 – C8-0147/2017 – 2017/0090(COD))

P8_TA(2019)0437 A8-0181/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0208),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0147/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 11. lokakuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. syyskuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 6. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0181/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/834.)

(1) EUVL C 385, 15.11.2017, s. 10. (2) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 63.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta (COM(2017)0331 – C8-0191/2017 – 2017/0136(COD))

P8_TA(2019)0438 A8-0190/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0331),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0191/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 4. lokakuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. syyskuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0190/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/2099.)

(1) EUVL C 385 15.11.2017, s. 3. (2) EUVL C 434 15.12.2017, s. 63.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 596/2014 ja (EU) 2017/1129 muuttamisesta pk-yritysten kasvumarkkinoiden käytön edistämisen osalta (COM(2018)0331 – C8-0212/2018 – 2018/0165(COD))

P8_TA(2019)0439 A8-0437/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0331),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0212/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0437/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi direktiivin 2014/65/EU sekä asetusten (EU) N:o 596/2014 ja (EU) 2017/1129 muuttamisesta pk-yritysten kasvumarkkinoiden käytön edistämisen osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/2115.)

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 79.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 neuvotteluista neuvoston ja komission kanssa Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta (2019/2536(RSP))

P8_TA(2019)0440 B8-0238/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 14 artiklan ensimmäisen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 226 artiklan kolmannen kohdan,

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin asetukseksi Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY kumoamisesta(1),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta antamansa suosituksen asiaa koskevat kohdat (PANA-valiokunnan päätöslauselma, kohdat 190–200)(2) ja 4. huhtikuuta 2017 neuvostolle ja komissiolle autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta antamansa suosituksen (EMIS-valiokunnan päätöslauselma, kohdat 76–94)(3),

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 18. syyskuuta 2014 työjärjestyksen 229 artiklan mukaisesti tekemän päätöksen jatkaa edellä mainitun Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevan lainsäädäntöehdotuksen käsittelyä parlamentin uudella vaalikaudella,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan (AFCO) edellä mainittuun lainsäädäntöehdotukseen liittyvät kolme työasiakirjaa(4),

–  ottaa huomioon neuvoston ja komission tätä lainsäädäntöehdotusta koskevat huolenaiheet, jotka on ilmaistu 4. huhtikuuta 2014 päivätyssä neuvoston ja komission pääsihteereiden Euroopan parlamentin pääsihteerille osoittamassa kirjeessä sekä 28. huhtikuuta 2015 päivätyssä komission ensimmäisen varapuheenjohtajan, 3. syyskuuta 2015 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Luxemburgin, 13. lokakuuta 2016 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Slovakian ja 25. lokakuuta 2018 päivätyssä neuvoston puheenjohtajavaltio Itävallan kirjeissä AFCO-valiokunnan puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon täysistunnossa 13. joulukuuta 2017 käydyn keskustelun ja erityisesti neuvoston puheenjohtajavaltion Viron ja komission vastaukset suullisesti vastattaviin kysymyksiin (työjärjestyksen 128 artikla), jotka Danuta Maria Hübner esitti 29. marraskuuta 2017 AFCO-valiokunnan puolesta neuvostolle ja komissiolle Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta,

–  ottaa huomioon täysistunnossa 17. huhtikuuta 2019 käydyn keskustelun Danuta Hübnerin AFCO-valiokunnan puolesta neuvostolle ja komissiolle 22. tammikuuta 2019 esittämien, Euroopan parlamentin tutkintaoikeudesta annettavaa asetusta koskevaa lainsäädäntöehdotusta käsitelleiden suullisesti vastattavien kysymysten johdosta (työjärjestyksen 128 artikla)(5),

–  ottaa huomioon AFCO-valiokunnan päätöslauselmaesityksen (B8‑0238/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että jo ensimmäisessä AFCO-valiokunnan 20. tammikuuta 2015 hyväksymässä työasiakirjassa todettiin, että neuvoston ja komission ilmaisemien ”huolenaiheiden” ei ”sinänsä pitäisi muodostaa ylipääsemätöntä estettä”, ja AFCO-valiokunta totesi, että ”on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja ja joustavampia sanamuotoja, jotka mahdollistaisivat asetusta koskevan pattitilanteen selvittämisen”, ja otti myös esiin etenemistavan ja ehdotti neuvoston puheenjohtajavaltiolle ja komissiolle, että siihen ”kuuluisivat ensin poliittiset neuvottelut” ja niiden jälkeen tekniset kokoukset;

B.  ottaa huomioon, että neuvosto vastasi tähän tarjoukseen ja osoitti halukkuutta sitoutua toimimaan yhdessä parlamentin kanssa, mutta sillä ehdolla, että parlamentti puuttuu ensin ongelmallisiin ja perustavanlaatuisiin huolenaiheisiin, jotka ovat luonteeltaan oikeudellisia ja institutionaalisia;

C.  ottaa huomioon, että AFCO-valiokunta hyväksyi toisen työasiakirjan, jonka avulla esittelijä voi ryhtyä lisätoimiin neuvoston ja komission kanssa neuvotellakseen keinoista, joilla edellä mainittuihin huolenaiheisiin voidaan puuttua; ottaa huomioon, että tämän mukaisesti hyväksyttiin uusi neuvottelustrategia ja 30. kesäkuuta 2016 neuvostolle ja komissiolle lähetettiin epävirallinen asiakirja, jossa kuvailtiin poliittisia argumentteja ja esitettiin mahdollisia ratkaisuja;

D.  ottaa huomioon, että nämä kolme toimielintä päättivät 10. lokakuuta 2016 jatkaa oikeudellisten yksikköjensä epävirallista näkemysten vaihtoa kaikkien oikeudellisten ja institutionaalisten kysymysten selvittämiseksi lisää; ottaa huomioon, että parlamentti pystyi näin ehdottamaan asetukselle uutta sanamuotoa samalla, kun suurimmat poliittiset erimielisyydet jätettiin avoimiksi;

E.  ottaa huomioon, että tehdystä oikeudellisesta työstä huolimatta komission ja neuvoston oikeudellisten yksikköjen juristit eivät pystyneet virallisesti tukemaan asiakirjaa, joka syntyi näiden kolmen toimielimen oikeudellisten yksikköjen tekemän huomattavan työn tuloksena, ja tämä johti kyseisen tärkeän asian käsittelyn keskeytymiseen; ottaa huomioon, että tämän jälkeen täysistunnossa järjestettiin AFCO-valiokunnan johdolla 13. joulukuuta 2017 keskustelu kahden suullisesti vastattavan kysymyksen johdosta, minkä jälkeen AFCO-valiokunta esitti 3. toukokuuta 2018 epävirallisen asiakirjan muodossa sanamuodoltaan uuden ehdotuksen, mikä oli muodollinen jatkotoimi AFCO-valiokunnan puheenjohtajan ja esittelijä Ramón Jáuregui Atondon neuvoston puheenjohtajavaltion Slovakian ja komission kanssa 10. lokakuuta 2016 aikaansaamalle sopimukselle, jossa todettiin, että virallisten neuvottelujen käynnistämiseksi Euroopan parlamentin ehdotuksen sanamuotoa on muutettava;

F.  ottaa huomioon, että neuvosto vastasi 25. lokakuuta 2018 ehdotettuun uuteen sanamuotoon, joka perustuu oikeudellisten yksiköiden tekemään lainsäädäntötyöhön, kahden kahdeksannella vaalikaudella perustetun tutkintavaliokunnan (EMIS ja PANA) kokemuksiin ja parlamentin vuonna 2014 hyväksymään ehdotukseen; toteaa, että vastauksessaan neuvosto esitti uuden luettelon huolenaiheista, joka on myös laajempi kuin sen oman oikeudellisen yksikön lausunnossa esitetty luettelo ja jossa asetetaan kyseenalaiseksi tähän mennessä tehty työ ja luetellaan parlamentin kannalta suurimmat institutionaaliset ongelmat, joita on vaikea ratkaista; toteaa, että toimimalla tällä tavoin neuvosto ei jätä yhtään tilaa neuvotteluille, vaikka epävirallisen asiakirjan ajatuksena oli itse asiassa se, että uusi teksti käynnistäisi neuvottelut ja poliittiset keskustelut;

G.  katsoo, että kaikkien lainsäädäntöelinten ominaispiirre ja demokratian perustavanlaatuinen vallanjakoa koskeva ehto on, että parlamentin olisi voitava vaatia toimeenpaneva elin tilille perustamalla tutkintavaliokuntia, joilla on todelliset valtuudet kutsua todistajia ja saada asiakirjoja;

H.  toteaa, että kaikki Euroopan unionin toimielimet ovat säännönmukaisesti sitoutuneet vilpittömään yhteistyöhön, jota kyseisen asetuksen tapauksessa on vaikea havaita;

1.  esittää voimakkaan paheksuntansa neuvoston (ja komission) asenteesta, joka on johtanut siihen, että vaikka epävirallisia kokouksia on pidetty ja kirjeitä ja asiakirjoja on vaihdettu jo yli neljän vuoden ajan, edelleenkään ei voida järjestää virallista kokousta, jossa käytäisiin poliittisen tason keskusteluja mahdollisista keinoista todettujen ongelmien ratkaisemiseksi, sekä siitä, että neuvosto kieltäytyy hyväksymästä puheenjohtajavaltiolle annettavaa poliittista valtuutusta luonteeltaan poliittisten keskustelujen käynnistämiseksi, jotta voitaisiin ratkaista kaikkein kiistanalaisimmat kysymykset, ja sen tunnustelemiseksi, voitaisiinko sopimukseen päästä;

2.  pyytää puhemiestä kiinnittämään poliittisen johdon huomion parlamentin huolenaiheisiin, jotka koskevat sitä, että neuvosto ja komissio eivät noudata toimielinten välisen yhteistyön periaatetta;

3.  ehdottaa, että oikeudellisten asioiden valiokunnan olisi tarkasteltava, onko mahdollista saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asia, joka liittyy toimielinten välisen vilpittömän yhteistyön periaatteeseen (SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohta), ja tarkistettava tässä yhteydessä myös, onko neuvosto rikkonut tällä vaalikaudella perustettujen tutkintavaliokuntien (PANA ja EMIS) tosiasiallista oikeudellista kehystä, ja raportoitava rikkomisista;

4.  korostaa, että SEUT-sopimuksen 226 artiklan kolmas kohta ei nykyisen sanamuodon mukaan, jossa määrätään erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä ja edellytetään neuvoston ja komission hyväksyntää, velvoita neuvostoa ja komissiota neuvottelemaan, koska ne ovat ainoastaan velvollisia antamaan hyväksyntänsä parlamentin ehdotukselle tai epäämään sen mutta eivät neuvottelemaan ehdotuksesta yhteiseen sopimukseen pääsemiseksi;

5.  suosittelee, että paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti lainsäädäntöprosessiin, joka johtuu parlamentille perussopimuksissa annetusta lainsäädäntöaloiteoikeudesta, on sisällyttävä kehotus kyseisten aloitteiden lainsäädäntöaikataulun laatimisesta samalla tavoin kuin tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kohdalla; korostaa lisäksi, että tässä erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä on noudatettava toimielinten välisen sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat kaikkien kolmen toimielimen velvoitetta neuvotella;

6.  kehottaa neuvostoa ja komissiota, jos ne eivät voi antaa hyväksyntäänsä ehdotukselle, aloittamaan uudelleen neuvottelut uuden parlamentin kanssa ja tunnustamaan epävirallisessa asiakirjassa esitetyn ehdotuksen uuden sanamuodon yhteydessä saavutetun edistyksen, joka perustuu kolmen toimielimen oikeudellisten yksikköjen tekemään huomattavaan työhön; katsoo, että tämä teksti on järjestyneempi ja järjestelmällisempi kuin vuonna 2014 hyväksytty, sillä se sisältää samat tutkintavaltuudet, mutta se on saatettu ajan tasalle viime vuosien kokemusten pohjalta ja mukautettu tämänhetkiseen institutionaaliseen todellisuuteen;

7.  kehottaa poliittisia puolueita varmistamaan, että niiden vaaliohjelmat ilmentävät niiden sitoutumista parlamentin ehdotukseen uudesta ja päivitetystä Euroopan parlamentin tutkintaoikeutta koskevasta asetuksesta, ja kehottaa eri kärkiehdokkaita antamaan asialle julkisesti poliittisen tukensa;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 443, 22.12.2017, s. 39. (2) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 132. (3) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 140. (4) PE544.488v03-00, PE571.670v03-00 ja PE630.750v01-00. (5) O-000003/19 ja O-000004/19.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 kattavasta hormonaalisia haitta-aineita koskevasta Euroopan unionin kehyksestä (2019/2683(RSP))

P8_TA(2019)0441 B8-0241/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 7. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kohti kattavaa hormonaalisia haitta-aineita koskevaa Euroopan unionin kehystä” (COM(2018)0734), (jäljempänä ’tiedonanto’),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 191 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(1),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 annetun komission asetuksen (EU) 2018/605 asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteen II muuttamisesta vahvistamalla tieteelliset kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi(2),

–  ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22. toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012(3),

–  ottaa huomioon 4. syyskuuta 2017 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/2100 hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämistä koskevien tieteellisten kriteerien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 nojalla(4),

–  ottaa huomioon elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/590/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta 27. lokakuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1935/2004(5),

–  ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009(6),

–  ottaa huomioon lelujen turvallisuudesta 18. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/48/EY(7),

–  ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (jäljempänä ’CLP-asetus’)(8),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1386/2013/EU vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (jäljempänä ’seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma’) ja erityisesti sen 54 kohdan iv alakohdan(9),

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteen 3.9(10),

–  ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) raportin ”State of the Science of Endocrine Disrupting Chemicals – 2012”(11),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman hormonaalisten haitta-aineiden kansanterveysvaikutuksista(12),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 julkaistun kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön tilaaman tutkimuksen ”Endocrine Disruptors: from Scientific Evidence to Human Health Protection”(13),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että UNEP:n/WHO:n vuonna 2012 julkaistussa raportissa hormonaalisia haitta‑aineita kutsutaan globaaliksi uhaksi ja viitataan muun muassa monien hormonitoimintaan liittyvien häiriöiden suureen määrään ja yleistymiseen ihmisillä sekä todetaan, että hormonitoimintaan liittyviä vaikutuksia on havaittu luonnonvaraisessa eliöstössä;

B.  toteaa, että raportin mukaan on saatu näyttöä hormonaalisille haitta-aineille altistumisen haitallisista vaikutuksista lisääntymiseen (hedelmättömyys, syövät, epämuodostumat) ja että on myös yhä enemmän näyttöä näiden kemikaalien vaikutuksista kilpirauhasen toimintaan, aivotoimintaan, liikalihavuuteen ja aineenvaihduntaan sekä insuliini- ja glukoositasapainoon;

C.  toteaa, että enää ei kiistetä sitä, että tällaiset kemikaalit vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen ja luonnonvaraisiin eliöihin häiritsemällä hormonijärjestelmän toimintaa; toteaa, että näin ollen ei ole mitään pätevää syytä viivyttää tehokasta sääntelyä;

D.  toteaa, että Institute for Risk Assessment Sciences -tutkimuslaitoksen tuorein tutkimus hormonaalisiin haitta-aineisiin mahdollisesti liittyvistä terveydenhoitokustannuksista osoitti, kun tutkittiin viittä mahdollisesti hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyvää terveysvaikutusta, että tällä hetkellä saatavilla olevan aineiston perusteella hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyvä EU:n sosiaalis-taloudellinen rasite saattaa olla huomattava, ja arviot vaihtelevat 46 miljardista 288 miljardiin euroon vuodessa(14);

E.  toteaa, että UNEP:n/WHO:n raportin mukaan lähes 800 kemikaalin tiedetään tai epäillään voivan häiritä hormonireseptoreja, hormonisynteesiä tai hormonien muuntumista mutta vain pientä osaa näistä kemikaaleista on tutkittu testeissä, joissa pystytään havaitsemaan näkyvät hormonaaliset vaikutukset terveisiin organismeihin;

F.  toteaa, että tiedonannossa todetaan ehdotetun unionin kehyksen yhteydessä, että ”tieteellinen näyttö, joka yhdistää altistumisen hormonaalisille haitta-aineille ihmisten sairauksiin tai negatiiviseen vaikutukseen luonnonvaraisissa eläimissä, on vuoden 1999 jälkeen vahvistunut”;

G.  toteaa, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaan ”jotta unionin kansalaisia voidaan suojella ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvilta riskeiltä, on seitsemännellä ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä [...] hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyviä turvallisuusnäkökohtia käsitellään tehokkaasti kaikessa asiaan liittyvässä unionin lainsäädännössä”;

H.  toteaa, että seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaan tämä edellyttää erityisesti, että vuoteen 2018 mennessä ja vuoteen 2015 mennessä toteutettaviin monialaisiin toimiin perustuen varmistetaan mahdollisimman vähäinen altistuminen hormonaalisille haitta-aineille;

I.  toteaa, että komissio ei ole toistaiseksi hyväksynyt myrkytöntä ympäristöä koskevaa unionin strategiaa eikä se toteuttanut vuoteen 2015 mennessä monialaisia toimia varmistaakseen mahdollisimman vähäisen altistumisen hormonaalisille haitta-aineille;

J.  toteaa, että hormonaalisista haitta-aineista vuonna 1999 hyväksytyn yhteisön strategian tarkistus on jo viivästynyt paljon;

K.  toteaa, että tarkistetun hormonaalisia haitta-aineita koskevan unionin strategian puuttuessa yksittäiset jäsenvaltiot, kuten Ranska, Ruotsi, Tanska ja Belgia, ovat kansallisella tasolla ryhtyneet parantamaan kansalaistensa suojaa erilaisilla kansallisilla toimenpiteillä;

L.  toteaa, että on kaikkien edun mukaista varmistaa, että käyttöön otetaan tehokas ja kattava EU:n lähestymistapa hormonaalisiin haitta-aineisiin, jotta voidaan taata ihmisten terveyden ja ympäristön korkeatasoinen suojelu;

M.  toteaa, että vakaa hormonaalisia haitta-aineita koskeva unionin kehys ja sen tehokas täytäntöönpano ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta EU voi noudattaa sitoumustaan toteuttaa kestävän kehityksen tavoite 3.9 eli ”vähentää merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia”;

N.  toteaa, että vakaa hormonaalisia haitta-aineita koskeva unionin kehys on tarpeen myös, jotta voidaan luoda perusta myrkyttömälle kiertotaloudelle ja edistää turvallisemman korvaamisen kautta tehtäviä teollisia innovaatioita;

O.  pitää myönteisenä sitä, että tiedonannossa tunnustetaan hormonaalisten haitta-aineiden haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekavaikutukset mukaan lukien, korostetaan, että tavoitteena on mahdollisimman vähäinen kokonaisaltistus, ja todetaan, että hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamisessa tarvitaan horisontaalista lähestymistapaa;

P.  toteaa, että tiedonannosta puuttuvat kuitenkin sekä konkreettinen toimintasuunnitelma hormonaalisille haitta-aineille altistumisen minimoimiseksi että aikataulu seuraaville toimille;

Q.  toteaa, että hormonaalisia haitta-aineita koskevat erityissäännökset puuttuvat yhä EU:n keskeisestä lainsäädännöstä herkillä aloilla (esimerkkeinä kosmetiikka, lelut ja elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvat materiaalit);

R.  toteaa, että komissio on ilmoittanut käynnistävänsä toimivuustarkastuksen, jossa arvioidaan, saavuttaako hormonaalisia haitta-aineita koskeva EU:n lainsäädäntö ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemista koskevan kokonaistavoitteen minimoimalla altistumisen näille aineille; toteaa, että on syytä suhtautua myönteisesti toimivuustarkastuksen monialaisuuteen ja komission sitoutumiseen siihen, että haavoittuvien ryhmien suojeluun kiinnitetään erityishuomiota; katsoo kuitenkin, että arviointi olisi pitänyt suorittaa vuosia sitten, ja pitää valitettavana, että komissio on vasta nyt päättänyt käynnistää tällaisen toimivuustarkastuksen; toteaa, että näin ollen toimivuustarkastuksen ei pitäisi toimia perusteluna konkreettisten lainsäädännöllisten ja muiden toimien toteuttamisen lykkäämiselle;

S.  toteaa, että torjunta-aineiden ja biosidien sisältämien hormonaalisten haitta-aineiden määrittämistä koskevista tieteellisistä kriteereistä puuttuu ”hormonaalisiksi haitta-aineiksi epäiltyjen aineiden” luokka eivätkä nämä kriteerit näin ollen sovi horisontaaliseen soveltamiseen; katsoo, että tämä ei ole yhdenmukaista syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymiselle vaarallisten aineiden (CMR-aineet) CLP-asetuksen ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisen luokituksen kanssa; katsoo, että on erittäin tärkeää voida yksilöidä hormonaalisiksi haitta-aineiksi epäillyt aineet, etenkin koska kosmetiikka-asetuksessa ja leluturvallisuusdirektiivissä asetetaan rajoituksia sekä CMR-aineiksi tiedetyille ja oletetuille aineille (kategoriat 1A ja 1B) että CMR-aineiksi epäillyille aineille (kategoria 2);

T.  toteaa, että asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä ei ole riittäviä testi- ja tietovaatimuksia hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamiseksi;

U.  toteaa, että tiedonannossa viitataan siihen, että hormonaalisten haitta-aineiden sekavaikutuksista on yhä enemmän näyttöä (toisin sanoen useille eri hormonaalisille haitta-aineille altistuminen voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia sellaistenkin pitoisuuksien kohdalla, joilla ei ole havaittu olevan vaikutusta yksittäisten aineiden osalta), mutta siinä ei esitetä lainkaan ratkaisuja tähän ongelmaan;

V.  toteaa, että Horisontti 2020 -ohjelman alaisen EDC-MixRisk-tutkimushankkeen johtopäätöksenä oli, että tunnettuihin ja mahdollisiin hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyvät terveysriskit aliarvioidaan järjestelmällisesti nykyisissä ihmisperäisiä kemikaaleja koskevissa säännöksissä(15);

W.  toteaa, että puutteet kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia koskevan asetuksen (REACH-asetus) täytäntöönpanossa (vaatimusten vastaisten rekisteröintiasiakirjojen suuri osuus, arvioinnin hidastuminen puuttuvien tietojen takia ja laiminlyönnit sääntelytoimissa sellaisten aineiden kohdalla, joiden on arvioinnissa havaittu uhkaavan vakavasti ihmisten terveyttä tai ympäristöä) johtavat myös siihen, ettei altistumista hormonaalisiksi haitta-aineiksi tiedetyille tai epäillyille aineille voida minimoida;

1.  katsoo, että komission tiedonannon mukainen hormonaalisia haitta-aineita koskeva unionin kehys ei riitä vastaamaan siihen uhkaan, jonka hormonaalisille haitta-aineille altistuminen aiheuttaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle, eikä se täytä seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman vaatimuksia;

2.  katsoo, että hormonaaliset haitta-aineet ovat vastaavalla tavalla huolta aiheuttava kemikaalien luokka kuin syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi luokitellut aineet (CMR-aineet) ja niitä tulisi siksi kohdella samalla tavalla unionin lainsäädännössä;

3.  kehottaa komissiota toteuttamaan nopeasti kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan ihmisten terveyden ja ympäristön korkeatasoinen suojelu hormonaalisilta haitta-aineilta minimoimalla tehokkaasti ihmisten ja ympäristön kokonaisaltistuminen kyseisille aineille;

4.  kehottaa komissiota laatimaan WHO:n määritelmän pohjalta horisontaalisen määritelmän hormonaalisiksi haitta-aineiksi epäillyille aineille sekä hormonaalisiksi haitta-aineiksi tiedetyille ja oletetuille aineille CLP-asetukseen sisältyvän CMR-aineiden luokituksen mukaisesti vuoden 2020 kesäkuuhun mennessä;

5.  kehottaa komissiota varmistamaan, että horisontaaliseen määritelmään liitetään asianmukaiset toimintaohjeet;

6.  kehottaa komissiota esittämään vuoden 2020 kesäkuuhun mennessä lainsäädäntöehdotuksia, joilla lisätään asetukseen (EY) N:o 1223/2009 hormonaalisia haitta‑aineita koskevia erityisiä säännöksiä, jotka vastaavat CMR-aineita koskevia säännöksiä;

7.  kehottaa komissiota tekemään vuoden 2020 kesäkuuhun mennessä lainsäädäntöehdotuksia, joilla lisätään direktiiviin 2009/48/EY hormonaalisia haitta‑aineita koskevia erityisiä säännöksiä, jotka vastaavat CMR-aineita koskevia säännöksiä mutta joissa ei mainita luokittelun kynnysarvoja, sillä tällaisia kynnysarvoja ei voi soveltaa hormonaalisiin haitta-aineisiin;

8.  kehottaa komissiota tarkistamaan vuoden 2020 kesäkuuhun mennessä asetusta (EY) N:o 1935/2004, jotta vähennetään tehokkaasti vaarallisten aineiden pitoisuuksia, ja lisäämään asetukseen hormonaalisten haitta-aineiden korvaamista koskevia erityissäännöksiä;

9.  katsoo, että on pikainen tarve tehostaa testien kehittämistä ja validointia, myös uuteen lähestymistapaan perustuvia menetelmiä, hormonaalisten haitta-aineiden tunnistamiseksi asianmukaisesti;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikessa asiaankuuluvassa lainsäädännössä päivitetään jatkuvasti tietovaatimuksia tekniikan ja tieteen viimeisimmän kehityksen huomioon ottamiseksi, jotta hormonaaliset haitta-aineet voidaan tunnistaa asianmukaisesti;

11.  kehottaa komissiota ottamaan sekavaikutukset ja yhteisaltistumisen huomioon kaikessa asiaankuuluvassa EU:n lainsäädännössä;

12.  kehottaa Euroopan kemikaalivirastoa, komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että rekisteröintiasiakirjat ovat kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia koskevan asetuksen (REACH-asetus) mukaisia vuoden 2019 loppuun mennessä, tehostamaan aineiden arviointia ja panemaan REACH-asetuksen mukaisten aineiden arviointien lopulliset johtopäätökset tehokkaasti täytäntöön tärkeänä keinona minimoida altistumista hormonaalisille haitta-aineille;

13.  kehottaa komissiota varmistamaan hormonaalisten haitta-aineiden riittävän biologisen seurannan ihmis- ja eläinpopulaatioissa sekä hormonaalisten haitta-aineiden seurannan ympäristössä, kuten juomavedessä;

14.  kehottaa komissiota varmistamaan, että hormonaalisia haitta-aineita koskeva unionin kehys tukee tehokkaasti myrkytöntä ympäristöä koskevaa unionin strategiaa, joka on hyväksyttävä mahdollisimman pian;

15.  kehottaa komissiota edistämään tutkimusta, joka koskee hormonaalisia haitta-aineita ja erityisesti niiden epigeneettisiä ja sukupolvelta toiselle periytyviä vaikutuksia, vaikutuksia mikrobiomeihin, hormonaalisten haitta-aineiden uusia tyyppejä, annos-vastevaikutusten kuvaamista ja turvallisempia vaihtoehtoja;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1. (2) EUVL L 101, 20.4.2018, s. 33. (3) EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1. (4) EUVL L 301, 17.11.2017, s. 1. (5) EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4. (6) EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59. (7) EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1. (8) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1. (9) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171. (10) https://unstats.un.org/sdgs/METADATA?Text=&Goal=3&Target=3.9 (11) WHO/UNEP, ”State of the Science of Endocrine Disrupting Chemicals – 2012”, Maailman terveysjärjestö, 2013, http://www.who.int/ceh/publications/endocrine/en/ (12) EUVL C 36, 29.1.2016, s. 85. (13) Tutkimus – ”Endocrine Disruptors: from Scientific Evidence to Human Health Protection”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, 15. tammikuuta 2019, saatavilla osoitteessa: http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2019/608866/IPOL_STU(2019)608866_EN.pdf (14) Rijk, I., van Duursen, M. ja van den Berg, M, ”Health cost that may be associated with Endocrine Disrupting Chemicals – An inventory, evaluation and way forward to assess the potential health impact of EDC-associated health effects in the EU”, Institute for Risk Assessment Sciences, Utrechtin yliopisto, 2016, saatavilla osoitteessa: https://www.uu.nl/sites/default/files/rijk_et_al_2016_-_report_iras_-_health_cost_associated_with_edcs_3.pdf (15) https://edcmixrisk.ki.se/wp-content/uploads/sites/34/2019/03/Policy-Brief-EDC-MixRisk-PRINTED-190322.pdf