Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2019 (COM(2020)0288 – C9‑0225/2020)(2),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2019 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2019 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2019 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(5) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0057/2021),

1.  myöntää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerille vastuuvapauden Euroopan talous- ja sosiaalikomitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL L 67, 7.3.2019. (2) EUVL C 384, 13.11.2020, s. 1. (3) EUVL C 377, 9.11.2020, s. 13. (4) EUVL C 384, 13.11.2020, s. 180. (5) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0057/2021),

A.  haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastustyönsä perusteella, että virhetaso ei kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2019 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia;

2.  muistuttaa, että komitean talousarvio on luonteeltaan pääasiassa hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään henkilöstöön, kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin;

3.  pitää yleisesti ottaen valitettavana, että vuotta 2019 koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 9. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena; pyytää, että kyseisen luvun tarkastustoimissa keskitytään enemmän komitean kannalta erittäin merkittäviin tai jopa ratkaisevan tärkeisiin seikkoihin;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi kertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita komitean henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

5.  toteaa, että vuonna 2019 komitean talousarvio oli 138 502 768 euroa (135 630 905 euroa vuonna 2018 ja 133 807 338 euroa vuonna 2017) ja että toteutusaste oli 98,1 prosenttia (98,7 prosenttia vuonna 2018 ja 96,5 prosenttia vuonna 2017);

6.  panee merkille, että komitea on ollut talousarvioennusteissaan maltillinen ja noudattanut suurelta osin komission ohjeita, joiden mukaan kaikki muut kuin palkkoihin liittyvät menot on jäädytettävä nimellisesti; panee merkille, että vuosina 2016–2020 komitean talousarvion nimellinen kasvu oli 9,2 prosenttia eli reaalisesti 1,9 prosenttia;

7.  toteaa jälleen, että jäsenten matka- ja oleskelukuluja koskevat lopulliset määrärahat olivat 20 383 977 euroa (20 247 625 euroa vuonna 2018 ja 19 819 612 euroa vuonna 2017) eli määrä on pysynyt vakaana edellisvuosiin verrattuna eikä anna aihetta erityiseen huoleen; kehottaa komiteaa kuitenkin lisäämään uusien teknologioiden ja työmenetelmien käyttöä ja käyttämään mahdollisimman paljon videokokouksia;

8.  on erittäin huolissaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) käsiteltävänä olevasta tapauksesta, joka koskee komitean jäsenen epäjohdonmukaisia matkustusilmoituksia ja jossa käsiteltävä summa on noin 91 000 euroa; toteaa, että aiheettomasti maksetut summat on peritty takaisin; pitää valitettavana, että aiemmissa käytännesäännöissä ei määrätty vahvoista tuomioista tai vilpillisten jäsenten pidättämisestä tehtävistään; kehottaa komiteaa soveltamaan kaikkia tarkistetuissa käytännesäännöissä käytettäviä keinoja tällaisten petosten torjumiseksi; panee merkille, että jäsenten matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevaan nykyiseen kehykseen ehdotettiin parannuksia, kuten kuuden viikon yleistä määräaikaa korvaushakemusten toimittamiselle korvausajan lyhentämiseksi, mikä näin ollen myös vähentää näiden budjettikohtien määrärahasiirtojen tarvetta; kehottaa kuitenkin omaksumaan huolellisen ja varovaisen lähestymistavan matkustusilmoitustapausten nopean käsittelyn sijaan; toteaa, että ei tiedetä, kuinka monta petostapausta on jäänyt huomaamatta; korostaa, että aikapaine ei saisi heikentää korvauspyyntöjen asianmukaista ja perusteellista arviointia; kehottaa lisäämään komitean sisäisessä tarkastusmenettelyssä tarkastettavien matkustusilmoitusten otosten määrää, jotta matkustusilmoituspetosten paljastumismäärä olisi suurempi;

9.  palauttaa mieliin vuoden 2018 vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyvän kommentin, joka koskee talousarvion yliarvioinnin välttämistä; panee kuitenkin merkille, että siirrot liittyivät pääasiassa kiinteistöjä ja tietojenkäsittelyä koskeviin budjettikohtiin ja johtuivat näiden budjettikohtien aiemmasta maksattamatta olevien määrien kasautumisesta; panee merkille, että toimielimen jäseniä ja nimettyjä edustajia ja jäsenten matka- ja oleskelukuluja koskeviin budjettikohtiin siirretty määrä oli tarpeen, jotta voitiin käsitellä jäsenten viivästyneet korvaushakemukset;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettyjen määrärahojen käyttöaste oli 82,1 prosenttia (vuodelta 2017 vuodelle 2018 siirrettyjen määrärahojen käyttöaste oli 77,5 prosenttia);

11.  korostaa, että komitea kannustaa yhteisiin liikenneratkaisuihin ja helpottaa edullisten lentojen käyttöä; suhtautuu myönteisesti siihen, että komitea edellyttää matkatoimistonsa, joka on sama kuin parlamentille palveluja tarjoava toimisto, paitsi neuvottelevan lentoyhtiöiden kanssa erityishinnoista myös ehdottavan järjestelmällisesti komitean edunsaajien matkoja varten sopivia kustannustehokkaita vaihtoehtoja;

12.  panee merkille, että komitea käynnisti lokakuussa 2018 tarjouskilpailun analysoidakseen ja ehdottaakseen parannuksia nykyiseen järjestelmään, joka koskee komitean jäsenten, nimettyjen edustajien ja asiantuntijoiden kustannusten korvaamista; pyytää komiteaa antamaan tietoja kyseisen analyysin tuloksista, erityisesti nykyiseen matka- ja korvausjärjestelmään mahdollisesti tehtävistä parannuksista, mukaan lukien erilaiset mahdolliset skenaariot; panee merkille covid-19-kriisistä johtuvat viivästykset täytäntöönpanossa;

13.  pitää valitettavana, että komitean työvaliokunta hyväksyi vuonna 2020 päätöksen, joka mahdollistaa etäosallistumisesta aiheutuvien kulujen korvaamisen tapauksissa, joissa jäsen ei ole voinut matkustaa Brysseliin covid-19-pandemiaan liittyvien ongelmien vuoksi; kehottaa komiteaa peruuttamaan tämän päätöksen, joka ei ole oikeasuhteinen todellisiin osallistumiskustannuksiin nähden ja joka aiheuttaa vakavia menetyksiä unionin talousarviolle ja vahingoittaa komitean mainetta; pyytää komiteaa esittämään kertomuksen tämän päätöksen taloudellisista vaikutuksista, mukaan lukien tarkat ja yksityiskohtaiset tiedot päätöksestä sekä korvauksen perusteet; pyytää komiteaa tutkimaan uusia korvauskäytäntöjä, jotta varmistetaan jäsenten oikeudenmukainen ja oikeasuhteinen korvaus, joka ei perustu pääasiassa matkakustannuksiin eikä pelkästään jäsenten fyysiseen läsnäoloon Brysselissä;

14.  korostaa komitean tehtävän merkitystä mutta ilmaisee huolensa komitean työn vaikuttavuudesta;

15.  pitää tärkeänä komitean ja parlamentin välistä poliittista vuoropuhelua sen varmistamiseksi, että komitea osallistuu merkittävällä tavalla parlamentin työskentelyyn, ja palauttaa mieliin tässä yhteydessä pyyntönsä jatkaa ponnisteluja komitean ja parlamentin välisen poliittisen yhteistyön lujittamiseksi;

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja turvallisuus

16.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komitea noudatti parlamentin viimeaikaisissa päätöslauselmissa antamaa suositusta pyytää lisäämään tietotekniikkakustannusten osuutta talousarviosta (nyt 4,5 prosenttia kokonaistalousarviosta, kun osuus oli 3 prosenttia vuonna 2018); toteaa, että pitkällä aikavälillä 4,5 prosentin osuuden olisi ihannetapauksessa noustava 6 prosenttiin, sillä se mahdollistaisi digitaalistrategian sujuvan täytäntöönpanon suunnitellussa aikataulussa ja antaisi komitealle mahdollisuuden kiriä kiinni muita toimielimiä ja kuroa umpeen ero niihin; pitää myönteisenä, että tietotekniikkahankkeisiin, -palveluihin ja -laitteisiin sidottujen määrärahojen kokonaismäärä kasvoi 13,2 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna ja että tämä myönteinen suuntaus on jatkunut vuonna 2020;

17.  on tietoinen siitä, että komitean työvaliokunta hyväksyi kesäkuussa 2019 digitaalistrategian, jossa esitetään visio komitean tietotekniikkaympäristöstä ja määritellään tärkeimmät tietotekniset haasteet; pitää myönteisinä tuloksia, kuten jäsenten portaalia koskevaa moduulia, jolla tuetaan paperittomia kokouksia, sekä uuden taustatoimintosovelluksen kehittämistä tarkistusten käsittelyä ja paperittomia työnkulkuja ja menettelyjä varten etenkin varainhoidon osalta; panee tyytyväisenä merkille digitaalista työpaikkaa koskevaan hankkeeseen liittyvän työn, joka kattaa loppukäyttäjien ympäristön ja sen perustana olevan digitaalisen infrastruktuurin uudelleensuunnittelun; panee merkille, että toimistoautomaatiota, sähköpostia ja yhtenäistä viestintää koskevia välineitä parannettiin vuonna 2019;

18.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komitea käyttää vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja aina kun se on mahdollista; panee merkille, että vuonna 2019 ohjelmistopakettien luetteloon sisällytettiin 39 avoimen lähdekoodin ohjelmistosovellusta;

19.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2019 tietotekniikan turvallisuusvastaava jatkoi aktiivisesti henkilöstölle tiedottamista käyttäjien kyberturvallisuudesta, ja toteaa, että tähän kuului tiedotustilaisuus tietotekniikan ohjauskomitealle ja alakohtaiset tiedotustilaisuudet yksittäisten osastojen tasolla; panee merkille, että vuonna 2019 käynnistettiin kaksi kyberturvallisuutta koskevaa lisähanketta; kannustaa komiteaa jatkamaan tiivistä yhteistyötään muiden komiteoiden, erityisesti alueiden komitean, kanssa synergioiden kehittämiseksi edelleen;

20.  pitää myönteisenä toimielinten välistä kyberyhteistyötä, jonka puitteissa komitea sai EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän tukea, kuten työpaikalla järjestettyä koulutusta pilvipalvelujen turvallisuudesta ja kyberuhkia koskevaa tiedustelutietoa unionin elimiin kohdistuvien hyökkäysten varalle; toteaa, että useat digitalisointihankkeet koskevat sellaisten henkilöstöasioihin ja varainhoitoon liittyvien menettelyjen digitalisointia, joissa komitea käyttää komission tarjoamia SYSPER- ja ABAC-järjestelmiä; pyytää komiteaa harkitsemaan mahdollisuutta neuvotella komission kanssa paremmista ehdoista, jotta sovellusten jakamisprosessia voidaan tehostaa ja se voidaan saada taloudellisesti houkuttelevaksi;

21.  kannustaa komiteaa noudattamaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suosituksia neuvotella uudelleen toimielinten yhteinen lisenssisopimus ja toimeenpanosopimus, jotka allekirjoitettiin unionin toimielinten ja Microsoftin välillä vuonna 2018, jotta saavutetaan digitaalinen itsenäisyys, vältetään toimittajariippuvuus ja hallinnan puute sekä varmistetaan henkilötietojen suoja;

22.  korostaa kaikkia turvallisuuteen liittyviä aloitteita, kuten erityistä koulutusohjelmaa rikollisuuden ja terrorismin uhkiin vastaamiseksi, yhteistyötä parlamentin kanssa erityisten turvallisuutta käsittelevien koulutuskurssien järjestämiseksi, turvallisuushäiriöiden tutkintaa ja ulkopuolisten toimeksisaajien henkilöstön turvallisuusselvitysten käynnistämistä uudelleen muiden unionin elinten kanssa; panee merkille kaiken (rakennusten) turvallisuuteen liittyvän työn, jonka päätavoitteena on parantaa turvallisuustasoa sekä jäsenille, henkilöstölle ja vierailijoille tarjottavia palveluja;

23.  pitää myönteisenä, että kiinteistöjen asianmukaisten turvallisuusstandardien takaamiseksi on komiteassa toteutettu useita toimenpiteitä, kuten uusien kulunvalvontalaitteiden asentaminen; toteaa, että asiaan liittyvät turvallisuusstandardit ovat saavuttaneet saman tason kuin parlamentin ja komission standardit;

Kiinteistöt

24.  toteaa, että 200:lle henkilöstön jäsenelle on löydettävä uudet työhuoneet, kun B68- ja TRE74 -rakennukset on korvattu VMA-rakennuksella; panee merkille, että komitean ja alueiden komitean työvaliokunnat valtuuttivat helmikuussa 2020 pääsihteerinsä aloittamaan neuvottelut Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa sopimuksen tekemiseksi, jotta komitea ja alueiden komitea voivat ottaa vastuulleen Belliard100 -rakennuksen vuokrasopimuksen vuoden 2021 alusta lähtien; pitää myönteisenä sitä, että henkilöstökomitealle ja henkilöstölle yleisesti on tiedotettu näistä vaiheista;

25.  panee merkille, että VMA-rakennus on täysin kaikkien lakisääteisten asbestin käyttöä koskevien vaatimusten mukainen ja että syyskuussa 2019 annettiin asbestiturvallisuutta koskeva todistus; on huolissaan työntekijöiden terveydestä ja asbestista VMA‑rakennuksessa huolimatta siitä, että asiaa koskevassa todistuksessa todetaan, että siitä ei aiheudu vaaraa rakennuksen käyttäjille; pitää myönteisenä, että kaikki asiaankuuluvat tiedot komiteoiden rakennuksissa olevasta asbestista, kuten asbestia koskevat toimintaperiaatteet, asbestiturvallisuutta koskevat todistukset ja asbestikartoitukset, on julkistettu intranetissä; panee merkille, että VMA-rakennuksen kunnostustyöt on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2021;

26.  suhtautuu myönteisesti siihen, että VMA-rakennusta käsittelevä yhteinen työryhmä määritteli tulevaa tilanjakoa koskevat ohjaavat periaatteet sekä objektiiviset raja-arvot, jotka mahdollistavat kaikkien osastojen ja yksiköiden yhdenvertaisen kohtelun; panee merkille, että henkilöstön edustajat osallistuivat työryhmän toimintaan ja että henkilöstölle on tiedotettu säännöllisesti eri kanavien kautta ja että henkilöstöä kuullaan ja se otetaan mukaan tulevaan vaiheeseen, jossa lattiapinta-alaa koskevat järjestelyt suunnitellaan yksityiskohtaisesti ja osoitetaan omat työtilat kullekin yksikölle;

Ympäristönäkökohdat

27.  pyytää komiteaa laatiman yleisen kestävyyssuunnitelman; onnittelee komiteaa ympäristöasioiden hallintajärjestelmän yhteydessä parhaillaan toteutettavista toimista, joilla pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä ja vähentämään muovi- ja paperijätettä ja ruokahävikkiä; on yhtä mieltä siitä, että hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi tulevien vuosien tärkeimmistä tavoitteista; kehottaa komiteaa kiinnittämään asianmukaista huomiota sen sähköenergialähteiden yhdistelmään ja kannustaa hankkimaan tuuli-, aurinko-, bio- ja vetyvoimaloiden tuottamaa sähköä; kannustaa komiteaa osallistumaan tähän liittyvillä aloilla toteutettaviin hankkeisiin muiden unionin elinten kanssa ja laatimaan itselleen kattavan suunnitelman niiden periaatteiden ja suositusten täytäntöönpanemiseksi, jotka esitettiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, jonka yleisenä tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2030 mennessä;

Toimielinten välinen yhteistyö

28.  on tietoinen parlamentin ja komitean välillä vuonna 2019 käynnistetystä uudesta palvelutasosopimuksesta, joka antaa komitealle mahdollisuuden hyödyntää parlamentin tulkkien palveluja (joista suoritetaan maksu) aina komitean käyttäessä parlamentin tiloja kokouksiaan varten ja toisinaan myös komitean tiloissa; panee merkille, että sopimus auttaa optimoimaan parlamentin tulkkien käyttöä; panee tyytyväisenä merkille parlamentin, komitean ja alueiden komitean väliset nykyiset yhteistyösopimukset; kehottaa komiteaa määrittämään muita mahdollisia synergioita ja säästöjä sekä muita aloja, joilla tukitoimintoja voitaisiin jakaa; on tietoinen sekä komitean että alueiden komitean vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esittämistä pyynnöistä, jotka koskevat voimassa olevan yhteistyösopimuksen noudattamista, jotta niin komitealle kuin alueiden komitealle korvataan parlamenttiin siirretyt virat;

29.  palauttaa mieliin, että parlamentin ja komitean 5. helmikuuta 2014 tekemässä yhteistyösopimuksessa määrätään käännöskapasiteetin menetyksen korvaamisesta siten, että sekä komitealle että alueiden komitealle myönnetään lisävaroja; panee merkille, että käännösten ulkoistamiseen osoitettiin 2 miljoonaa euroa, josta mahdollisesti jäävä ylijäämä voidaan käyttää poliittisen toiminnan vahvistamiseen, ja poliittisen työn lisäämiseen osoitettiin 1,1 miljoonan euron lisämäärä; panee merkille, että siirrot tehtiin vuosina 2015 ja 2016 ja että vähennys tehtiin jo vuoden 2017 sovittelumenettelyn aikana; toteaa, että 36 viran siirrosta syntyvien vuotuisten säästöjen voidaan arvioida olevan 3,42 miljoonaa euroa; pyytää parlamenttia, komiteaa ja alueiden komiteaa raportoimaan yhdessä parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle sopimuksen meneillään olevasta tarkistamisesta; toteaa, että sopimus mahdollistaa joustojen lisäämisen parlamentin, komitean ja alueiden komitean eduksi; toteaa, että käyttämättä jääneiden varojen uudelleen kohdentaminen muille politiikan aloille on osa tätä joustoa;

30.  on yhtä mieltä siitä, että on tehostettava entisestään poliittista yhteistyötä vuosittaisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun, lainsäädännön painopisteitä koskevan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen ja vuotuisen työohjelman seurannan osalta; kannustaa komiteaa laatimaan konkreettisia ehdotuksia, jotka koskevat parempaa viestintää komitean ja parlamentin esittelijöiden tasolla, jotta voidaan kehittää järjestelmällisempi lähestymistapa poliittiseen yhteistyöhön;

31.  toteaa, että vuonna 2019 komitean ja alueiden komitean käännösten ulkoistamisen kokonaiskustannukset olivat 6 043 592 euroa ja komitean osuus tästä oli 3 550 762 euroa ja että sisäisten kääntäjien tekemänä kokonaiskustannukset olisivat olleet 8 781 075 euroa ja komitean osuus tästä olisi ollut 5 159 101 euroa;

32.  pyytää komiteaa liittymään unionin avoimuusrekisteriin yksikön tason sopimuksen perusteella edunvalvontakokousten avoimuuden lisäämiseksi; panee merkille komitean ja muiden unionin toimielinten ja elinten, kuten komission, välillä yksikön tason sopimusten perusteella tehtävän toimielinten välisen yhteistyön, jolla jatketaan henkilöstöhallinnon, varainhoidon, tietotekniikan ja muiden hallinnonalojen menettelyjen optimointia; on kiinnostunut tietämään, tehdäänkö ennen sopimusten tekemistä kustannus-hyötyanalyysejä;

33.  on tyytyväinen komitean ja alueiden komitean väliseen hyvään yhteistyöhön hallinnon alalla ja toteaa sen tuottavan huomattavia synergioita ja mittakaavaetuja; panee merkille, että nykyistä hallinnollista sopimusta on jatkettu kesäkuun 2021 loppuun; toteaa, että toistaiseksi kaksi kohtaa on panematta täytäntöön ja että ne ovat virkojen tasapainoisempi jakautuminen yhteisissä palveluissa, missä tilanne on tällä hetkellä alueiden komitean eduksi, ja tilojen tasapuolinen jakautuminen (komitean osuus toimistotiloista oli 53 prosenttia ja alueiden komitean osuus 47 prosenttia); pitää myönteisenä, että hallinnollisen sopimuksen uusimista koskevien neuvottelujen tavoitteena on lisätä tehokkuutta entisestään ja luoda mahdollisia säästöjä;

34.  pyytää komiteaa ilmoittamaan hallinnollisten menettelyjen tehokkuudessa mahdollisesti aikaan saaduista parannuksista, jotka vaikuttavat tarpeellisilta, sillä työmäärä lisääntyy jatkuvasti ja maailma muuttuu nopeasti; muistuttaa, että meneillään olevat uudistukset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että komitealla on hyvät valmiudet vastata tuleviin haasteisiin;

Viestintä

35.  panee merkille, että komitea panosti vuonna 2019 erityisesti parlamentin tukemiseen EU-vaalien tunnetuksi tekemisessä osallistumalla toimielinten väliseen kampanjaan, johon kuului usean kuukauden mittainen sosiaalisen median kampanja (reaktioita, kuten tykkäyksiä, kommentteja ja uudelleentviittauksia, saatiin lähes 17 000, ja kaikkiaan tavoitettiin 18,4 miljoonaa henkilöä); on yhtä mieltä siitä, että komitean poliittisen työn kattavuutta ei voi mitata pelkästään määrällisillä indikaattoreilla ja että komitea saavuttaa tämän paitsi perussopimuksiin perustuvan neuvoa-antavan tehtävänsä myös paikallisen tiedotustoiminnan avulla, jolla pyritään lisäämään kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta komitean työstä ja sen roolista unionin päätöksentekoprosessissa;

36.  ottaa huomioon, että vuoden 2019 lopussa komitean päätilillä Twitterissä oli 43 300 seuraajaa ja päätilillä Facebookissa 32 600 seuraajaa; panee merkille, että sosiaalisessa mediassa komitean läsnäolo lisääntyy nopeimmin LinkedInissä, jossa sen seuraajien määrä kasvoi 54 prosenttia vuonna 2019 ja oli vuoden 2019 lopussa 14 500; toteaa tällä kanavien yhdistelmällä komitea saavuttaa tasapainoisen seuraajaryhmän;

37.  suhtautuu myönteisesti komitean pyrkimyksiin rakentaa monipuolisempi ja osallistavampi työympäristö ja -kulttuuri toteuttamalla toimia vammaisten hyväksi, kuten saattamalla intranet ja verkkosivut näkövammaisten henkilöiden saataville digitaalisesti; pyytää toteuttamaan jatkotoimia vammaisten yhtäläistä pääsyä komitean verkkosivustolle koskevan asianmukaisen todistuksen hankkimiseksi;

38.  toteaa, että sen varmistamiseksi, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on heidän vammastaan riippumatta mahdollisuus käyttää unionin toimielinten ja elinten verkkosivustoja, tarvitaan monitahoista lähestymistapaa, johon kuuluu myös kansallisten viittomakielten saatavuus; ehdottaa, että vammaisjärjestöt otetaan mukaan tähän prosessiin;

Sisäinen hallinto, sisäinen valvonta ja rahoitus

39.  pitää myönteisinä komitean toimia, jotka liittyvät kriisinhallintaan ja toiminnan jatkuvuuteen ja joihin kuuluu sellaisen verkkosivuston perustaminen, jolla on kaikki tarvittavat tiedot toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavista toimista, mukaan lukien ajantasaiset kriisinhallintaa / toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat asiakirjat sekä päivitetty kuvaus eri toimintaryhmistä, niiden kokoonpanosta ja roolista; korostaa, että jäsenten kotiinkuljetuksista vastaava tiimi järjesti syyskuussa 2019 ensimmäisen täysimittaisen harjoituksen, joka perustui neljään skenaarioon, ja että harjoituksen johtopäätösten pohjalta toteutetaan järjestelmällisesti jatkotoimia;

40.  panee huolestuneena merkille, että komitean vuotuinen kokonaistalousarvio on kasvanut 108 000 000 eurosta vuonna 2006 yli 138 000 000 euroon vuonna 2019, kun taas komitean lausuntojen ja kertomusten kokonaismäärä on vähentynyt merkittävästi (215 lausuntoa vuonna 2006 ja 127 lausuntoa vuonna 2019); ymmärtää, että toimitettujen lausuntojen väheneminen voi liittyä vaalisykliin, mutta on huolissaan lausunnon antamisen keskimääräisten kustannusten noususta (1,1 miljoonaa euroa vuonna 2019 verrattuna 630 000 euroon vuonna 2018) ja ilmaisee huolensa raportoinnin ulkoistamisesta ulkopuolisille yrityksille; panee huolestuneena merkille, että 127 lausunnosta ja kertomuksesta vain 55 oli oma-aloitteisia lausuntoja;

41.  panee merkille, että vuonna 2019 komitean eniten luettua lausuntoa (joka koski lohkoketjuja ja hajautetun tilikirjan teknologioita) käytiin katsomassa vain 2 500 kertaa, kun taas muita viittä eniten luettua lausuntoa katsottiin vain 1 000–2 000 kertaa; kannustaa komiteaa lisäämään ponnistelujaan lausuntojensa levikin kasvattamiseksi;

42.  panee merkille, että vuoden 2019 vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään vain yleinen katsaus komitean toimintaan eikä siinä syvennetä työn laadullista ja määrällistä arviointia; kehottaa komiteaa sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa muita keskeisiä tulosindikaattoreita, kuten sen lausunnoissa antamien suositusten täytäntöönpanoasteen unionin lainsäädännössä, jotta voidaan arvioida komitean työn vaikuttavuutta;

43.  pyytää komiteaa järkiperäistämään sisäisiä elimiään ja tarkistamaan rakenteidensa vastuualueita, kuten vuoden 2018 vastuuvapausmenettelyn seurannassa todetaan, mukaan lukien tähän prosessiin liittyvien säästöjen selventäminen; panee merkille työvaliokunnan pyrkimykset perustaa kuusijäseninen tilapäinen työryhmä, joka tarjoaa kattavan tarkastelun siitä, miten komitean työrakenteita ja elimiä voidaan virtaviivaistaa, mukaan lukien kysymys erityisjaostojen ja neuvoa-antavan ”teollisuuden muutokset” -valiokunnan tehtävistä; pyytää työvaliokuntaa ulottamaan virtaviivaistamisen kaikkiin muihin olemassa oleviin elimiin ja raportoimaan havainnoista parlamentille;

44.  panee merkille, että komitea on laatinut kaikille hallinnonaloilleen suuren joukon keskeisiä tulosindikaattoreita, joista jotkut mittaavat tuloksellisuuden tasoa (esim. maksujen käsittelyajat) ja toiset toiminnan tasoa (esim. tuotantomäärä); pyytää komiteaa toimittamaan seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan näiden hyvin yksityiskohtaisten tietojen lisäksi konsolidoidun version, jossa esitetään tärkeimmät saavutetut tavoitteet ja tulokset;

45.  toteaa, että vuonna 2019 toteutettiin sisäisen valvonnan standardien noudattamisen arviointi ja se osoitti parannuksia vuoteen 2018 verrattuna; panee kuitenkin merkille, että kaikkia standardeja ei ollut pantu täysimääräisesti täytäntöön, minkä vuoksi päätettiin seurantatoimista; panee merkille, että vuoteen 2020 siirrettiin kaksi seurantatoimea, nimittäin erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien virallinen arviointi ja monivuotisen sisäisen viestintästrategian täytäntöönpano; muistuttaa komiteaa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen suosituksesta ottaa käyttöön erityistä luotettavuutta edellyttäviä tehtäviä koskevat toimintaperiaatteet; panee merkille komitean vastaukset, joissa selitetään ehdotettuja toimia ja todetaan, että valmistelutoimet aloitettiin vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla; toteaa, että komitea ilmoitti, että uusien toimintaperiaatteiden on määrä olla voimassa vuoteen 2021 mennessä; pyytää komiteaa antamaan parlamentille yksityiskohtaisen kuvauksen näistä uusista toimintaperiaatteista – mukaan lukien erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien määrittely – ja niiden täytäntöönpanon tilanteesta;

46.  panee merkille, että komitea toteutti edellä mainitun arvioinnin perusteella kolmannen seurantatoimen, joka käsittää eri osastojen ja yksiköiden välisten prosessien ja menettelyjen yhdenmukaistamisen; kehottaa komiteaa perustamaan prosessien ja menettelyjen keskitetyn rekisterin, jotta varmistetaan yhdenmukainen kirjallinen dokumentointi; toteaa jälleen, että tällainen lähestymistapa auttaa parantamaan nykyisten prosessien ja menettelyjen noudattamista, ja kannattaa sitä, että komitean kaikki keskeiset toiminnot ovat osa prosessia tai menettelyä;

47.  panee merkille, että sisäinen tarkastus sai vuonna 2019 valmiiksi kaksi tarkastusta, joista toinen koski toimielinten asettamien määräaikojen noudattamista ja toinen tulkkausta; panee merkille, että ensimmäisen tarkastuksen osalta komitea panee parhaillaan täytäntöön toimintasuunnitelmassa esitettyjä hallinnollisia toimenpiteitä, kuten sen, että toimielinten asettamat määrärajat esitetään näkyvästi komitean käyttämissä asiakirjoissa, jotta se voi järjestää työnsä paremmin, ja tilastojen kokoaminen johdonmukaisesti siitä, miten komitea noudattaa määräaikoja; pitää myönteisinä komitean jatkuvia toimia unionin lainsäädäntöprosessin edistämiseksi; pitää tulkkausta koskevaa tarkastusta tärkeänä, koska tulkkaus on unionin päätöksenteon olennainen osatekijä, johon vaikuttavat sekä huomattavat talousarvioleikkaukset että korkeammat tulkkauskustannukset, mistä on osoituksena se, nykyisin komitealla on varaa vain noin 75 prosenttiin tulkkauksen määrästä, johon sillä oli varaa vuonna 2014; toteaa, että tämän toimintaa koskevan tarkastuksen tarkoituksena oli tutkia menettelyjä ja etenkin sitä, voidaanko kustannussäästöjä saada aikaan vaarantamatta tulkkauksen määrää ja laatua; panee merkille, että valittujen tapausten analyysi osoitti, että tulkkausmenettelyt olivat vakiintuneet ja että tulkkausta tarjottiin siten, kuin sitä oli pyydetty; toteaa, että kaiken kaikkiaan loppukäyttäjät olivat hyvin tyytyväisiä; toteaa, että sovittua toimintasuunnitelmaa pannaan parhaillaan täytäntöön, ja toteaa, että siihen sisältyy sellaisten osa-alueiden jatkuva tunnistaminen, joilla voidaan saada aikaan kustannussäästöä;

48.  panee merkille, että vuoden 2019 työohjelmassa oli ehdotettu etiikkaa ja työhyvinvointia koskevaa tarkastusta mutta se lykättiin vuoden 2020 työohjelmaan; toteaa, että tarkastus aloitettiin vuonna 2019 mutta sen lähestymistapaa muutettiin tilintarkastustuomioistuimen 19. heinäkuuta 2019 julkaistun etiikkaa koskevan erityiskertomuksen perusteella; panee merkille, että sisäinen tarkastus aikoo noudattaa tilintarkastustuomioistuimen valitsemaa lähestymistapaa arvioidessaan komitean vahvistamia eettisiä puitteita; kehottaa sisäistä tarkastusta sisällyttämään tarkastukseen myös parhaillaan uudistettujen eettisten puitteiden täytäntöönpanon;

49.  pitää myönteisenä, että komitean vuonna 2019 saamista laskuista 11 500 (79 prosenttia) oli sähköisessä muodossa, mikä on direktiivin 2014/55/EU(1) säännösten mukaista; onnittelee komiteaa siitä, että kaikista unionin elimistä se käytti vuonna 2019 eniten sähköisiä laskuja sekä absoluuttisina lukuina että suhteellisesti;

50.  korostaa, että vuonna 2019 julkisista hankinnoista vastaava yksikkö päivitti kirjalliset ohjeet ja mallit ja jatkoi ohjauksen ja neuvonnan antamista kaikille asiaan liittyville taloushallinnon toimijoille; pitää myönteisenä, että mallien käyttö yhdessä asiantuntijoiden ohjeiden kanssa on parantanut merkittävästi hankintamenettelyjen laatua ja vähentänyt ennakkotarkastuksissa havaittuja virheitä; toteaa, että parantaakseen valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta komitean tarkastusosasto tekee tiivistä yhteistyötä julkisista hankinnoista vastaavan yksikön kanssa;

Henkilöresurssit

51.  panee merkille, että vuonna 2019 henkilöstötaulukossa oli 668 virkaa eli sama määrä kuin vuonna 2018; panee merkille, ettei työvoima ollut muuttunut ja että 31. joulukuuta 2019 henkilöstön (virkamiehet, väliaikaiset toimihenkilöt, sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja asiantuntijalääkäri) kokonaismäärä oli 702 (705 vuonna 2018);

52.  on tietoinen siitä, että komitea jatkaa yhtäläisiä mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta koskevan toimintasuunnitelmansa (2017–2020) täytäntöönpanoa; panee merkille, että komitean johtotehtävissä saavutettiin sukupuolten tasapuolinen edustus vuonna 2018 ja se on pysynyt melko vakaana; pitää valitettavana, että komitean uusi poliittinen johto ei kuvasta tätä suuntausta, koska vain yksi seitsemästä erityisjaoston puheenjohtajasta on nainen eikä yksikään kolmesta ryhmäpuheenjohtajasta ole nainen, semminkin kun komitean toimikaudella 2020–2025 on eniten uusia ja naispuolisia jäseniä vuoden 2010 jälkeen; suhtautuu myönteisesti monimuotoisuutta edistäviin ja tietoisuutta lisääviin tapahtumiin, kuten ”United in diversity” -konferenssiin, jossa käsiteltiin viestintää monikulttuurisessa ympäristössä ja jonka tavoitteena oli edistää kunnioittavia ihmissuhteita työelämässä ottaen samalla huomioon moninaisuus; suhtautuu myönteisesti erityisesti vammaisuuteen liittyviin erityistoimintoihin ja -toimenpiteisiin; kannustaa komiteaa kuitenkin toteuttamaan myös konkreettisia toimenpiteitä, kuten tasa-arvokoulutusta, jotta voidaan välttää tiedostamattomat ennakkoasenteet valintalautakunnissa;

53.  panee merkille maantieteellisen tasapainon hienoisen paranemisen vuodesta 2018, kun tällä hetkellä 19 prosenttia komitean johtajista on kotoisin unioniin vuoden 2004 jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista (16 prosenttia vuonna 2017 ja 18,5 prosenttia vuonna 2018); panee huolestuneena merkille tiettyjen kansallisuuksien yliedustuksen komitean henkilöstössä; kehottaa komiteaa kehittämään erityistoimenpiteitä tämän epätasapainon korjaamiseksi; kehottaa komiteaa jatkamaan toimia henkilöstönsä maantieteellisen tasapainon saavuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten asianmukainen edustus työvaliokunnan jäsenten työjärjestyksen 4 artiklan mukaisesti, myös johdon tasolla;

54.  pyytää komiteaa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yhtäläisiä mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta koskevan toimintasuunnitelman konkreettisista saavutuksista, erityisesti niiden toimien tuloksista, joilla pyritään vahvistamaan monimuotoisuutta ja tekemään komiteasta osallistavampi työpaikka vammaisille henkilöille;

55.  arvostaa sitä, että vuonna 2019 tehdyn perusteellisen analyysin jälkeen saatettiin päätökseen erikoistuneita virkoja eli liikkuvuusjärjestelyn ulkopuolelle jätettyjä virkoja koskevan luettelon vahvistaminen, ja toteaa, ettei tällaista luetteloa ollut aiemmin olemassa; panee merkille, että lopullinen luettelo kaikista järjestelyn ulkopuolelle jätetyistä erikoistuneista viroista annettiin tiedoksi koko henkilöstölle ja se sisältää sekä oikeudellisen yksikön päällikön että kaikki komitean juristit;

56.  antaa tunnustusta hyvinvointia koskevista toimenpiteistä, joihin kuuluu esimerkiksi uusille tulokkaille tarkoitetun mentorointiohjelman käynnistäminen uudelleen, ja toteaa ohjelman olevan osa ennaltaehkäisevää lähestymistapaa psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi; panee merkille parhaiden käytäntöjen vaihdon ohjelman parantamiseksi jatkuvasti; panee merkille etätyötä koskevien sääntöjen laajan päivittämisen siten, että ne tarjoavat työntekijöille lisää joustoa; kannustaa komiteaa saattamaan joustavien työjärjestelyiden täytäntöönpanon päätökseen ja suojaamaan samalla henkilöstön jäsenten oikeutta olla tavoittamattomissa;

57.  panee tyytyväisenä merkille pitkäaikaiseen sairauslomaan liittyvät toimet, erityisesti toimet, joilla pyritään helpottamaan työhön paluuta;

58.  ilmaisee vakavan huolensa tiettyjen komitean käyttämien palvelukseenottomenettelyjen aiheuttamasta närkästyksestä suuren yleisön keskuudessa; kehottaa komiteaa laatimaan selkeät sisäiset suuntaviivat avoimien työpaikkojen julkistamisesta ja selittämään tarkasti henkilöstön jäsenten tilapäisiin siirtoihin liittyvän yksikön edun; painottaa, että on tärkeää varmistaa kaikkien vaiheiden tiukka ja täysin avoin loppuunsaattaminen – ilman poikkeuksia – koko menettelyn ajan komitean työjärjestyksen ja henkilöstösääntöjen mukaisesti (julkistaminen, valinta, nimittäminen ja vakinaistaminen), jotta vältetään sekä komiteaan että kaikkiin unionin yksiköihin kohdistuvat maineriskit;

59.  panee merkille, että vuonna 2019 komiteassa oli 54 pitkäaikaista harjoittelijaa, jotka saivat komitealta kuukausittaisen apurahan, 15 lyhytaikaista harjoittelijaa, jotka eivät saaneet komitealta apurahaa, ja yksi harjoittelija, joka sai apurahan ulkopuoliselta julkiselta elimeltä; suosittaa, että komitea maksaa riittävän avustuksen myös lyhytaikaisille harjoittelijoille, elleivät he saa tukea muista lähteistä;

Avoimuus

60.  pitää myönteisenä, että komitea alkoi edistää kunnioitusta työpaikalla ja pyrkii siten varmistamaan, että koko henkilöstö tuntee nykyiset eettiset puitteet; panee merkille, että vuonna 2019 käynnistettiin laaja tiedotuskampanja nimeltä respect@work, jossa otetaan huomioon useita ehdotuksia, jotka sisältyvät Euroopan oikeusasiamiehen raporttiin ihmisarvosta työpaikalla EU:n toimielimissä ja virastoissa (SI/2/2018/AMF); pitää myönteisenä, että luottamuksellisten neuvonantajien verkostoa vahvistettiin; panee merkille, että komitea hyväksyi Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen perusteella suuntaviivat henkilöstön eturistiriitojen hallinnasta heidän hoitaessaan tehtäviään ja antoi asiaankuuluvaa tietoa koko henkilöstölle; toteaa, että suuntaviivojen on tarkoitus toimia henkilöstölle käytännön oppaana tapauksissa, joissa heidän on hoidettava päällekkäisiä tehtäviä, kuten johtotehtäviä henkilöstön edustukseen liittyvien tehtävien rinnalla; kehottaa komiteaa jatkamaan toimia, joilla vastataan oikeusasiamiehen kertomukseen;

61.  pyytää komiteaa raportoimaan kaikista Euroopan oikeusasiamiehen suositukseen liittyvistä saavutuksista, kuten ulkoista toimintaa koskevista suuntaviivoista; panee merkille, että oikeusasiamies julkaisi vuonna 2019 raporttinsa (SI/2/2017/NF) entisiä johtavassa asemassa olleita henkilöstön jäseniä koskevien tietojen julkistamisesta sen valvomiseksi, että vuoden mittaista edunvalvontaa ja vaikuttamista koskevaa kieltoa noudatetaan, ja että komitea tarkasteli mahdollisuutta tarkistaa ulkoista toimintaa koskevaa päätöstään; kehottaa komiteaa käyttämään tilaisuutta hyväkseen vahvistaakseen järjestelmäänsä mahdollisten eturistiriitatapausten välttämiseksi;

62.  ilmaisee huolensa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) vuonna 2019 suorittamista tutkimuksista; panee merkille, että kahden jäseniä ja unionin varojen väärinkäyttöä koskevan tapauksen käsittely päätettiin; panee tyytyväisenä merkille komitean perineen määrät takaisin; panee merkille, että kaksi tapausta pantiin vireille (toinen koski jäsentä ja toinen henkilöstön jäsentä), joista ensimmäinen tapaus on kesken ja toisen käsittely päätettiin vuonna 2020 eikä rikkomuksia havaittu; panee merkille, että vuonna 2020 pantiin vireille kaksi tapausta, joista yksi, vuonna 2018 käynnistetty tapaus, päätettiin saman vuoden aikana, kun jäsenen vilpillinen toiminta oli vahvistettu, ja toisen käsittely on edelleen kesken; toteaa, että erästä jäsentä vastaan on avattu toinen tapaus, jonka käsittely on kesken; panee merkille, että komitean tietojen mukaan parhaillaan on kesken kaksi OLAFin tutkimusta, jotka kumpikin koskevat jäseniä mutta joissa ei ole kyse häirinnästä;

63.  panee merkille, että komitean nykyinen toimintatapa, jonka mukaan se vahvistaa jäsenten läsnäolon kokouksissa, on muiden unionin yksikköjen, kuten parlamentin ja alueiden komitean, parhaiden käytäntöjen mukainen; toteaa järjestelmän edellyttävän allekirjoitusta ja ilmoitusta kokoukseen osallistumisesta; panee merkille, että jäsenten taloudellista asemaa koskevien sääntöjen 4 artiklan a alakohdassa määrätään, että saadakseen korvauksen kuluista tai etuuden edunsaajan on a) allekirjoitettava läsnäololuettelo kokouksissa, joissa sellainen on, b) täytettävä tavanomainen kuluilmoituslomake kultakin kokouspäivältä ja c) toimitettava asianmukaiset tositteet;

64.  pyytää komiteaa tiedottamaan edelleen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle menettelyistä ja prosesseista, joita komitea on ottanut käyttöön tai aikoo ottaa käyttöön ja jotka koskevat sitä, miten häirintätapaukset tai vastaavat henkilöstöä koskevat ongelmat voidaan välttää vastaisuudessa, jotta voidaan varmistaa, että valitettavat tapahtumat, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa uhreille ja vahingoittaneet komitean ja koko unionin mainetta, eivät toistu;

65.  palauttaa mieliin pyyntönsä selkeistä ja vahvoista suojelu- ja tukitoimenpiteistä häirinnän uhreille; kehottaa komiteaa ottamaan käyttöön erityisiä häirintää koskevia sääntöjä ja menettelyjä, ja katsoo, että sitä tosiasiaa, että komitean jäsentä ei voida velvoittaa noudattamaan henkilöstösääntöjä, ei voida pitää hyväksyttävänä syynä olla ryhtymättä toimiin;

Vastuuvapauden epääminen vuodelta 2018, eturistiriidat, häirintä ja väärinkäytösten paljastaminen

66.  palauttaa mieliin, että useat henkilöstön jäsenet ovat joutuneet pitkän aikaa ryhmän I tuolloisen puheenjohtajan harjoittaman työpaikkakiusaamisen kohteeksi; pitää valitettavana, että komiteassa voimassa olevilla häirinnän vastaisilla toimenpiteillä ei onnistuttu puuttumaan kyseiseen tapaukseen eikä korjaamaan tilannetta nopeammin asianomaisen jäsenen korkean aseman vuoksi; pitää valitettavana, että uhrien suojelemiseksi OLAFin tutkimuksen päättymiseen asti toteutetut toimenpiteet vaikuttivat improvisoiduilta ja riittämättömiltä, etenkin kun otetaan huomioon virkamiestuomioistuimen 12. toukokuuta 2016 antama tuomio(2), josta komitean olisi pitänyt ottaa opikseen; panee huolestuneena merkille, että sisäisen menettelyn puutteet, mukaan lukien epäselvä raportoinnin vastuunjako ylimmän johdon tasolla, johtivat siihen, ettei komitean hallinto tehnyt asialle mitään, mikä merkitsi huolenpitovelvollisuuden ja OLAFille raportointia koskevan velvollisuuden rikkomista; tuomitsee sen, että komitealta kului pitkän aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet komitean työjärjestyksen ja menettelysääntöjen mukauttamiseksi siten, että tällainen tilanne vältetään tulevaisuudessa;

67.  muistuttaa, että OLAF nimesi häirinnän uhrit vuoden 2018 tutkimuksessaan; pitää valitettavana, että uhrit pakotettiin käynnistämään menettely omiin varoihinsa turvautuen, koska komitean hallinto ei ryhtynyt toimiin; panee merkille, että uhrien henkilöstösääntöjen 24 artiklan nojalla esittämien virallisten pyyntöjen seuranta alkoi tammikuussa 2020; panee huolestuneena merkille, että uhrin asema tunnustettiin virallisesti vasta 2. lokakuuta 2020, vaikka komitea väitti tunnustaneensa epäsuorasti heidän asemansa kuukausia aikaisemmin;

68.  huomauttaa, että komitean tässä asiassa tekemät virheet ovat johtaneet julkisten varojen huomattaviin menetyksiin, jotka liittyvät muun muassa oikeudellisiin palveluihin, sairauslomiin, uhrien suojeluun, alentuneeseen tuottavuuteen sekä työvaliokunnan ja muiden elinten kokouksiin; katsoo näin ollen, että kyseessä on vastuuvelvollisuuteen, varainhoidon valvontaan ja henkilöresursseja koskevaan hyvään hallintotapaan Euroopan unionin toimielimissä, elimissä ja virastoissa liittyvä ongelma; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että tilintarkastustuomioistuin toteaa erityiskertomuksessaan nro 13/2019 ”Tarkastettujen EU:n toimielinten eettiset toimintapuitteet: edelleen parantamisen varaa”, että eettinen toiminta julkisten tehtävien hoitamisessa edistää moitteetonta varainhoitoa ja lisää yleisön luottamusta julkiseen valtaan ja että aina kun Euroopan unionin toimielinten ja elinten jäsenet ja henkilöstö käyttäytyvät epäeettisesti, tapaus herättää suurta mielenkiintoa julkisuudessa ja vähentää luottamusta EU:n toimielimiin ja elimiin;

69.  muistuttaa, että parlamentti kieltäytyi myöntämästä komitean pääsihteerille vastuuvapautta varainhoitovuodelta 2018 muun muassa siksi, että huolellisuusvelvollisuutta oli rikottu räikeästi eikä hallinto ollut ryhtynyt toimenpiteisiin, taloudellisten seurausten lisäksi; muistuttaa komiteaa siitä, että vastuuvapauden epääminen on vakava asia, joka edellyttää välittömiä toimia; pitää erittäin valitettavana sitä, että komitean tuolloinen henkilöstöhallinnon ja rahoituksen johtaja ja nykyinen pääsihteeri ei toteuttanut päättäväisiä toimia, erityisesti ennaltaehkäisy- ja korjaustoimenpiteitä, ennen kuin vuoden 2018 vastuuvapaus evättiin;

70.  panee merkille, että vuoden 2018 vastuuvapausmenettelyn ja osittain vuoden 2019 menettelyn aikana pääsihteeri ei pystynyt antamaan riittävää, avointa ja luotettavaa tietoa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle, mikä käy ilmi siitä, kuinka monta kertaa väärinkäytösten paljastajat, komitean ammattiliitot, uhrien puolustus tai tekijä itse kumosivat annetut tiedot; kehottaa komiteaa kiinnittämään huomiota uhreille ja väärinkäytösten paljastajille aineellisesti ja moraalisesti aiheutuneisiin vahinkoihin, jotka johtuvat riittämättömästä tuesta, siitä, ettei heidän mainettaan palautettu oikeudenmukaisesti, ja korvausten puutteesta; on erittäin huolestunut siitä, että uhrien oli tehtävä valitus, koska komitean hallinto ei toiminut heidän maineensa palauttamista koskevassa menettelyssä; muistuttaa komiteaa sen velvoitteista suojella uhreja ja väärinkäytösten paljastajia;

71.  toteaa, että komitea pyrkii lujittamaan entisestään valmiuksiaan puuttua epäeettiseen käyttäytymiseen; panee merkille, että yksityiskohtainen toimintasuunnitelma oli määrä hyväksyä viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä; on yhtä mieltä siitä, että komitean on paremmin kohdennetun sisäisen viestinnän avulla jatkettava henkilöstölle ja johtajille tiedottamista jo olemassa olevista rakenteista, jotka auttavat selviytymään kaikista vaikeista tilanteista työpaikalla; pyytää komiteaa tekemään etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevista koulutustilaisuuksista pakollisia jäsenilleen; pyytää komiteaa antamaan parlamentille kattavan yleiskatsauksen kaikista toteutetuista toimista;

72.  kehottaa komiteaa tekemään nopeasti sovintoratkaisun häirinnän ja virkavirheiden uhrien kanssa; suosittelee, että komitean uusi johto ottaa aktiivisen roolin neuvoteltaessa sovintoratkaisuista uhrien kanssa, jotta päästään oikeudenmukaiseen ja tyydyttävään sopimukseen, jota kaikki osapuolet tukevat, ja jotta vältetään eturistiriidat; odottaa, että sovintoratkaisut uhrien kanssa perustuvat avoimuuden ja ihmisarvon periaatteisiin ja että niihin sisältyy julkinen anteeksipyyntö, oikeudenmukaiset edellytykset sovintoratkaisulle, uhrien täydellinen palauttaminen työympäristöönsä ja taattu suoja tapauksesta johtuvilta kielteisiltä seurauksilta; vastustaa jyrkästi kaikenlaista uhrien painostamista, jotta he allekirjoittaisivat salassapitolausekkeita eivätkä voisi antaa luottamuksellisesti tietoja sovintoratkaisusta parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle; kehottaa komiteaa raportoimaan yksityiskohtaisesti tarjotuista suoja- ja korvaustoimenpiteistä; pyytää komiteaa raportoimaan nimettyjen uhrien nykytilanteesta;

73.  panee merkille komitean yleiskokouksen 28. tammikuuta 2021 laajalla äänten enemmistöllä tekemät päätökset ja suhtautuu myönteisesti uusien, maaliskuussa 2019 hyväksytyt käytännesäännöt kumoavien ja korvaavien käytännesääntöjen hyväksymiseen sekä etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevien puitteiden käyttöönottoon; panee merkille, että käytännesäännöt sisältävät nyt epäeettisen käyttäytymisen vakavuuteen suhteutetun seuraamusjärjestelmän; pitää myönteisenä erityisesti taloudellisten seuraamusten käyttöönottoa ja mahdollisuutta erottaa komitean jäsen; kehottaa komiteaa tarvittaessa määräämään seuraamuksia sekä panemaan täytäntöön parannetut taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamista ja eturistiriitoja koskevat säännökset; vaatii, että komitean jäsenten, joiden on todettu olevan vastuussa käytännesääntöjen rikkomisesta, nimet on ilmoitettava parlamentille, neuvostolle ja komissiolle; onnittelee komiteaa kunnianhimoisista, kattavista ja vahvistetuista käytännesäännöistä, joissa otetaan huomioon niin parlamentin huomautukset kuin Euroopan oikeusasiamiehen asiaan liittyvät suositukset; panee tyytyväisenä merkille, että käytännesäännöissä korostetaan komitean jäsenten asianmukaista käyttäytymistä sekä henkilöstön jäsenten ihmisarvon ja koskemattomuuden kunnioittamista; odottaa, että komitean jäsenet noudattavat sääntöjä tiukasti ja että komitean poliittinen johto, mukaan lukien kolme sisäistä ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja kansalaisyhteiskuntaa, suhtautuvat asiaan johdonmukaisesti;

74.  korostaa, että parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan huomautusten, OLAFin kertomuksen ja komitean jäsenten käyttäytymistä käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan pohdintojen perusteella komitea perusti eettisiä puitteita käsittelevän yhteisen sisäisen työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella uudelleen kaikkia mahdollisia puutteita nykyisissä puitteissa ja suositella parannuksia; panee merkille, että neuvoa-antavalla lautakunnalla on myös mahdollisuus tehdä yhteistyötä yhteisen sisäisen työryhmän kanssa, jotta voidaan varmistaa yleisten eettisten puitteiden johdonmukaisuus komitean sisällä ja tutkia mahdollisia synergioita; panee merkille, että jäsenten käyttäytymistä käsittelevästä neuvoa-antavasta lautakunnasta tuli eettinen komitea ja että sääntöihin on lisätty varajäsenten nimittämistä koskeva määräys sekä mahdollisuus, että joku eettisen komitean jäsenistä jäävää itsensä tai että jäsen voidaan erottaa, jos tämä todetaan syylliseksi käytännesääntöjen rikkomiseen; pitää myönteisenä, että komitealla on nyt selkeät tutkintavaltuudet tehtäviensä hoitamiseksi ja että se voi pyytää neuvoja myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta; ehdottaa painokkaasti, että eettinen komitea luo pysyvän kuulemisyhteyden komitean oikeudelliseen yksikköön eikä hyödynnä vain valinnaista kuulemista, erityisesti kun aloitetaan tutkimus; toteaa, että komitea on myös päivittänyt eettisyyttä ja lahjomattomuutta koskevaa kehystään hyväksymällä toimintasuunnitelman, joka koskee vahvempaa eettistä kehystä ja joka tuli voimaan 7. tammikuuta 2021; odottaa vakaita ja luotettavia toimenpiteitä, jotka koskevat uhrien suojelua, kostotoimien kieltämistä ja uhrien tukemista;

75.  panee merkille, että työvaliokunta lykkäsi 15. syyskuuta 2020 työvaliokunnan kesäkuussa 2020 antamaa toimeksiantoa laatia ehdotuksia käytännesääntöjen ja käytännesääntöjä koskevien menettelysääntöjen määräysten tarkistamiseksi, koska ryhmän 1 puheenjohtajana toiminut jäsen suositteli siirtämään neuvoa-antavan komitean työjärjestystä koskevan päätöksen tekemisen lokakuun 2020 jälkeiseen aikaan; on huolissaan siitä, että kyseinen jäsen, jonka todettiin syyllistyneen häirintään, toimi edelleen työvaliokunnassa OLAFin suosituksen jälkeen ja onnistui viivyttämään jäsenten uusien käytännesääntöjen hyväksymistä;

76.  pyytää komiteaa toimittamaan oikeudelliselle yksikölleen virallisen työstrategian sen varmistamiseksi, että se osallistuu virallisesti ja järjestelmällisesti komitean tärkeimpiin asioihin ilman, että eri yksiköt voivat itse päättää, kuulevatko ne oikeudellista yksikköä; katsoo, että tähän liittyviin kysymyksiin saadut vastaukset ovat riittämättömät, ja pyytää komiteaa raportoimaan parlamentille siitä, mitä on tehty sen oikeudellisen yksikön osallistamiseksi järjestelmällisemmin ja riippumattomammin;

77.  suhtautuu myönteisesti siihen, että etiikkaa ja lahjomattomuutta koskeva sisäinen tarkastus toteutetaan kartoituksena, jonka jälkeen tehdään analyysi ja jonka tarkoituksena on laatia kattava yleiskatsaus etiikkaa ja lahjomattomuutta koskeviin sääntöihin, standardeihin ja toimenpiteisiin; toteaa, että tarkastuksessa käsitellään myös sellaisia kysymyksiä kuin lahjat ja kestitseminen, ulkopuolinen toiminta ja ulkopuoliset toimeksiannot, eturistiriidat ja unionin uran jälkeinen työllistyminen;

78.  on huolestunut siitä, että työvaliokunnan heinäkuussa 2020 tekemästä päätöksestä huolimatta työvaliokunta hyväksyi 1. joulukuuta 2020 tutkinnan kohteena olleen jäsenen nimittämisen edustajaksi liikennettä käsittelevään ryhmään 1, mikä saattoi kyseisen jäsenen automaattisesti kosketuksiin ryhmän 1 henkilöstön, myös hänen uhriensa, kanssa;

79.  suhtautuu myönteisesti OLAFin kanssa heinäkuussa 2019 pidettyyn kokoukseen, jonka tarkoituksena oli selventää OLAFin ja komitean välisen hallinnollisen sopimuksen tulkintaa siten, että mahdollisia jäseniin liittyviä häirintätapauksia pidetään ensisijaisen tärkeinä; toteaa, että tässä vaiheessa komitea ei voi turvautua häirintätapauksia koskeviin riippumattomiin ulkopuolisiin tutkintavalmiuksiin (OLAFia lukuun ottamatta); panee merkille, että yhteydet virastojen verkostoon ja komission kurinpitotoimistoon eivät ole toistaiseksi olleet vakuuttavia; arvostaa sitä, että tätä kysymystä tarkastellaan parhaillaan myös osana hallinnollisia tutkimuksia koskevan päätöksen meneillään olevaa tarkistamista;

80.  panee merkille OLAFin erästä komitean jäsentä vastaan esittämät häirintää koskevat havainnot sekä komitean työvaliokunnan 9. kesäkuuta 2020 tekemän päätöksen ja korostaa niiden osalta, että kyseinen jäsen vapautettiin kokonaan kaikista tehtävistä, jotka liittyvät ryhmän I sihteeristön henkilöstön johtamiseen ja hallintoon; panee merkille, että 7. syyskuuta 2020 kyseinen jäsen peruutti ehdokkuutensa valiokunnan puheenjohtajan tehtävään; pitää valitettavana, että seuraamusten oikeudellisen taannehtivuuskiellon periaatteen vuoksi tarkistettujen menettelysääntöjen mukaista seuraamusjärjestelmää ei voida soveltaa tässä nimenomaisessa tapauksessa; on kuitenkin erittäin huolestunut siitä, että neuvosto on nimittänyt tekijän jäseneksi uudelle toimikaudelle ja että uhrit ja väärinkäytösten paljastajat ovat vaarassa joutua hänen tai häntä komiteassa tukevien henkilöiden kostotoimien kohteeksi; korostaa, että hän ei tunnusta tai kadu väärinkäytöksiään, mikä osoittaa, että häneltä puuttuu täysin kyky itsetutkiskeluun sekä asianomaisten uhrien kunnioittamiseen;

81.  muistuttaa olevansa huolissaan siitä, että komitean verkkosivustolla on edelleen asianomaisen jäsenen ryhmän I puheenjohtajan ominaisuudessa antama lausunto, joka on todellisuudessa henkilökohtainen itsepuolustukseksi esitetty todistajanlausunto, johon liittyy sellainen raskauttava tekijä, että mainitut asiat ovat joko jo vireillä tai niiden odotetaan tulevan unionin oikeusviranomaisten ja Belgian viranomaisten käsittelyyn;

82.  panee merkille, että unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi edellä mainitun jäsenen sille esittämän välitoimia koskevan hakemuksen (KN v ETSK, T-377/20), jolla pyrittiin lykkäämään komitean työvaliokunnan 9. kesäkuuta 2020 tekemän päätöksen täytäntöönpanoa, koska se ei täyttänyt kiireellisyyttä koskevaa ehtoa; panee merkille, että pääasian, jossa vaaditaan edellä mainitun päätöksen kumoamista, käsittely on vireillä;

83.  panee merkille, että komitean täysistunnossa 15. ja 16. heinäkuuta 2020 vahvistettiin työvaliokunnan 9. kesäkuuta 2020 tekemä päätös siltä osin, kuin on kyse komitean liittymisestä asianomistajaksi menettelyyn, jonka Brysselin työsuojelutarkastaja aloittaa Brysselin rikostuomioistuimessa; panee merkille, että Brysselin työsuojelutarkastajalle on ilmoitettu jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä mutta menettelystä ei ole tähän mennessä saatu lisätietoja;

84.  pitää erittäin huolestuttavana, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea laiminlyö huhtikuussa 2021 edelleen huolellisuusvelvoitteensa häirinnän ja vakavien väärinkäytösten uhreja kohtaan, sillä se on tehnyt vain kahden uhrin kanssa sovintosopimuksen kaikkiaan neljästä uhrista eikä ole vielä julkaissut lupaamaansa anteeksipyyntöä.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/55/EU, annettu 16. huhtikuuta 2014, sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa (EUVL L 133, 6.5.2014, s. 1). (2) Virkamiestuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 12. toukokuuta 2016, asia F-50/15, FS v. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), ECLI:EU:F:2016:119.