Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytyksistä sekä asetuksen (EU) 2018/1862 ja asetuksen (EU) 2019/816 muuttamisesta (COM(2019)0003 – C8-0025/2019 – 2019/0001A(COD))

P9_TA(2021)0263 A9-0254/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0003),

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 11. helmikuuta 2021 tekemän päätöksen, jolla kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle myönnettiin lupa jakaa edellä mainittu komission ehdotus ja laatia siitä kaksi erillistä lainsäädäntömietintöä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0025/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 31. maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0254/2020),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 8. kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi asetusten (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse edellytysten vahvistamisesta pääsylle muihin EU:n tietojärjestelmiin Euroopan matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmän tarkoituksia varten

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/1150.)

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muihin EU:n tietojärjestelmiin pääsyn edellytyksistä ETIAS-järjestelmän tarkoituksia varten sekä asetuksen (EU) 2018/1240, asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EU) 2017/2226 ja asetuksen (EU) 2018/1861 muuttamisesta (COM(2019)0004 – C8-0024/2019 – 2019/0002(COD))

P9_TA(2021)0264 A9-0255/2020

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0004),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 77 artiklan 2 kohdan a, b ja d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0024/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 31. maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0255/2020),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 8. kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861 ja (EU) 2019/817 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse edellytysten vahvistamisesta pääsylle muihin EU:n tietojärjestelmiin Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän tarkoituksia varten

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/1152.)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Saksan hakemuksen johdosta – EGF/2020/003 DE/GMH Guss (COM(2021)0207 – C9-0156/2021 – 2021/0107(BUD))

P9_TA(2021)0265 A9-0189/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0207 – C9-0156/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2) ja erityisesti sen 8 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 9 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden ja aluekehitysvaliokunnan valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0189/2021),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille; toteaa, että apu annetaan taloudellisena tukena työntekijöille ja yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet;

B.  ottaa huomioon, että Saksa jätti hakemuksen EGF/2020/003 DE/GMH Guss EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 24 (Metallien jalostus) luokitetulla toimialalla toimiva yritys GMH Guss GmbH oli vähentänyt viitejakson 31. heinäkuuta 2020 – 30. marraskuuta 2020 aikana 585 työntekijää(4) yrityksen neljästä tytäryrityksestä, jotka sijaitsevat NUTS 2 -tason alueilla Düsseldorf (DEA1)(5) ja Arnsberg (DEA5)(6);

C.  ottaa huomioon, että hakemus koskee 585:tä työntekijää, jotka vähennettiin yrityksen GMH Guss GmbH neljästä tytäryrityksestä Saksassa;

D.  ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiseen toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona;

E.  ottaa huomioon, että Saksan valimoteollisuuteen kohdistuu akuutteja haasteita, kuten muutokset kansainvälisessä tavara- ja palvelukaupassa ja Kiinan ylituotanto, erityisesti auto- ja koneteollisuudessa, sekä toimintojen siirtäminen kolmansiin maihin, myös EU:n ehdokasmaihin, joissa sovellettavat ympäristönormit ovat vähemmän tiukat(7) ja joissa teollisuutta tuetaan voimakkaasti;

F.  ottaa huomioon, että GMH Gussin ongelmat alkoivat, kun tytäryhtiö Walter Hundhausen GmbH:n pääasiakas, jolle tytäryhtiö toimitti 60 prosenttia tuotannostaan, päätti siirtää osan toimitusketjuaan Turkkiin;

G.  ottaa huomioon, että taiwanilainen kilpailija MEITA avasi Obrenovacissa, Serbiassa, kaksi valimoa, joiden tuotanto suuntautuu pääasiassa Euroopan autoteollisuudelle, ja että tukien ja alhaisempien työvoimakustannusten ansiosta MEITA pystyi tarjoamaan paljon halvempia hintoja kuin saksalainen kilpailijansa GMH Guss;

H.  ottaa huomioon, että näiden globalisaatioon liittyvien haasteiden vuoksi valumetallin kokonaistuotanto Saksassa on vähentynyt 8,9 prosenttia vuosina 2018–2019(8) ja että haasteet vaikuttavat erityisesti Nordrhein-Westfaleniin, jossa tuotetaan 25 prosenttia Saksan valumetalleista;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja sen vuoksi Saksa on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 1 081 706 euroa eli 60 prosenttia 1 802 845 euron kokonaiskustannuksista, joista yksilöllisten palvelujen osuus on 1 730 731 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 72 114 euroa;

2.  toteaa, että Saksan viranomaiset jättivät hakemuksen 15. joulukuuta 2020 ja että Saksan toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 27. huhtikuuta 2021 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.  toteaa, että kaikki menettelyvaatimukset täyttyivät;

4.  toteaa, että hakemus koskee yhteensä 585:tä Saksan teollisuusalalla vähennettyä työntekijää; pitää valitettavana, että Saksa odottaa ainoastaan 476 tukikelpoisen edunsaajan, joista 455 on miehiä, 21 naisia ja suurin osa 30–54 vuotiaita, osallistuvan toimenpiteisiin (kohteena olevat edunsaajat);

5.  painottaa, että työntekijävähennyksillä odotetaan olevan huomattavia kielteisiä vaikutuksia paikalliseen talouteen, sillä Ruhrin alueella työttömyysaste oli jo valmiiksi korkea (10,7 prosenttia syyskuussa 2020) 1960-luvulta lähtien koettujen rakenteellisten haasteiden ja covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi;

6.  toteaa, että suurin osa vähennetyistä työntekijöistä on ammattiuransa jälkipuoliskolla, heillä on alhainen koulutustaso ja usein heikko saksan kielen taito; painottaa lisäksi, että, kuten hakemuksessa todetaan, suuri osa edunsaajista on maahanmuuttajataustaisia miehiä ja että heidän menestyksekästä työmarkkinoille paluutaan voisivat helpottaa myös heidän kotitalouksiensa muut jäsenet, joilla on usein parempi saksan kielen taito kuin entisillä työntekijöillä;

7.  korostaa ja panee tyytyväisenä merkille, että on muodostettu vertaisryhmiä, joissa otetaan huomioon asianomaisten entisten työntekijöiden henkilökohtaiset tilanteet; korostaa, että kaikki työntekijät on otettava mukaan ilman syrjintää ja heidän kansalaisuudestaan riippumatta tähän EGR-hankkeeseen sisältyviin toimenpiteisiin ja heitä on tuettava toimenpiteillä;

8.  katsoo, että on unionin yhteiskunnallinen vastuu tarjota näille vähennetyille työntekijöille unionin teollisuuden ekologisen ja oikeudenmukaisen siirtymän edellyttämät pätevyydet Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti, sillä he ovat työskennelleet hiili-intensiivisellä alalla; panee näin ollen tyytyväisenä merkille vähennetyille työntekijöille EGR:stä tarjottavat yksilölliset palvelut, joita ovat muun muassa ammattitaitojen kehittäminen ja saksan kurssit, workshopit, ammatillinen ohjaus, työnvälitys sekä koulutusavustukset ja yrityksen perustamista koskeva neuvonta, joilla pyritään tekemään alueesta ja työmarkkinoista yleensä kestävämmät ja joustavammat tulevaisuudessa;

9.  panee merkille, että Saksa aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen tuen kohteena oleville edunsaajille 1. elokuuta 2020, joten kausi, jolle EGR-rahoitusta voidaan myöntää, alkaa 1. elokuuta 2020 ja päättyy 15. joulukuuta 2022;

10.  toteaa, että Saksalle on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 1. marraskuuta 2020 alkaen ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 1. marraskuuta 2020 ja 15. kesäkuuta 2023 väliseltä ajalta;

11.  panee tyytyväisenä merkille, että Saksan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työmarkkinaosapuolia ja että EGR:n yhteisrahoittaman tukitoimen ohjaamiseksi perustettiin seurantakomitea, johon kuuluu työ- ja sosiaaliministeriön, julkisten työvoimapalvelujen ja siirtymäkauden yrityksen edustajien lisäksi työmarkkinaosapuolten edustajia, IG Metall -ammattiliiton edustajia, irtisanovan yrityksen ja sen tytäryhtiöiden selvittäjiä sekä yritysneuvostojen edustajia; painottaa, että asianomaisten yritysten työmarkkinaosapuolet tekivät yhteistyötä jo EGR:n varojen käyttöönottoa edeltävinä vuosina ja kuukausina vaikean taloustilanteen parantamiseksi, mihin sisältyi myös työntekijöiden tekemiä palkkoja koskevia merkittäviä myönnytyksiä;

12.  panee merkille, että Saksan viranomaiset ovat vahvistaneet tukikelpoisten toimien täydentävän Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Nordrhein-Westfalenin toimenpideohjelman välityksellä tarjoamia toimenpiteitä niitä kuitenkaan korvaamatta;

13.  muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

14.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

15.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Saksan hakemuksen johdosta – EGF/2020/003 DE/GMH Guss

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2021/1021.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11. (3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. (4) EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. (5) Tytäryhtiöt Friedrich Wilhelms-Hütte Eisenguss GmbH ja Friedrich Wilhems-Hütte GmbH, jotka molemmat sijaitsevat Mülheim an der Ruhrissa. (6) Tytäryhtiö Dieckerhoff Guss GmbH Gevelsbergissä ja tytäryhtiö Walter Hundhausen GmbH Schwertessä (jossa sijaitsee myös GMH Guss GmbH:n päätoimipaikka). (7) Deutsche Bank Research (2020): Automobilindustrie – Produktion in China überflügelt heimische Fertigung; Eurofound (2016): -ERM-raportti 2016: Globalisation slowdown? Recent evidence of offshoring and reshoring in Europe; Eurofound (2020): ERM-raportti 2020: Restructuring across borders. Mitattuna kompensoituina bruttovetoisuustonneina (cgt). (8) Stephen, Sophie (2020): Deutsche Gussproduktion 2019 und Ausblick 2020, julkaisussa GIESSEREI, 04/2020.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Belgian hakemuksen johdosta – EGF/2020/005 BE/Swissport (COM(2021)0212 – C9-0159/2021 – 2021/0109(BUD))

P9_TA(2021)0266 A9-0188/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0212 – C9-0159/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2) ja erityisesti sen 8 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 9 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0188/2021),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille; toteaa, että apu annetaan taloudellisena tukena työntekijöille ja yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet;

B.  ottaa huomioon, että Belgia toimitti hakemuksen EGF/2020/005 BE/Swissport rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) sen jälkeen, kun Swissport Belgium -yhtiöstä oli vähennetty 1 468 työntekijää(4) hakemuksen 9. kesäkuuta 2020 alkaneen ja 9. lokakuuta 2020 päättyneen viiteajanjakson aikana;

C.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 27. huhtikuuta 2021 ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöön ottamisesta Belgian hyväksi, jotta voidaan tukea tuen kohteena olevien 1 468 edunsaajan paluuta työmarkkinoille;

D.  ottaa huomioon, että hakemus koskee 1 468:aa Swissport Belgium -yhtiön vähentämää työntekijää;

E.  ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiseen toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka ovat lopettaneet työskentelynsä;

F.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja sitä seurannut maailmanlaajuinen talouskriisi aiheuttivat valtavan häiriön Belgian matkailualalle ja erityisesti Brysselin lentoasemalla toimiville lentoyhtiöille ja yrityksille, sillä sulkutoimien ensimmäisellä viikolla (16.–22. maaliskuuta 2020) lentojen määrä väheni 58 prosenttia tammikuuhun 2020 verrattuna ja seuraavien viikkojen aikana matkustajalentokoneiden liikenne lentoasemalla loppui lähes kokonaan;

G.  ottaa huomioon, että vuonna 2020 kansainvälinen matkustajaliikenne väheni kaiken kaikkiaan 60 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna (4,5 miljardista matkustajasta 1,8 miljardiin) ja 50 prosenttia kaikista maailman ilma-aluksista siirrettiin varastoon; ottaa huomioon, että Swissport Belgium, toinen Brysselin lentoaseman kahdesta maahuolitsijasta, vastasi 60 prosentista lentoaseman huolinta- ja siivouspalveluista;

H.  ottaa huomioon, että 9. kesäkuuta 2020 Swissport Belgium julistettiin konkurssiin puuttuvan likviditeetin vuoksi, mikä johti työntekijöiden vähentämiseen;

I.  ottaa huomioon, että ennen pandemian puhkeamista Swissport Belgium oli menestyksekkäästi panemassa täytäntöön elpymissuunnitelmaa ja tappioiden ennakoitiin vähenevän 37 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna ja että Brysselin tuomioistuin asetti yhtiön konkurssiin 9. kesäkuuta 2020;

J.  ottaa huomioon, että matkustajalentoliikenteen lyhyen aikavälin elpyminen oli hyvin epävarmaa, joten yksikään yritys ei ollut osoittanut kiinnostusta ottaa Swissport Belgiumin huolintatoimintaa hoitaakseen;

K.  ottaa huomioon, että on olemassa todellinen riski, että maahuolintapalvelujen tarjoajien konkurssit voivat jatkua koko vuoden 2021 ajan;

L.  ottaa huomioon, että kyseessä on yksi ensimmäisistä EGR:n varojen käyttöönotoista covid-19-kriisin vuoksi sen jälkeen, kun 18. kesäkuuta 2020 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2020/000 TA 2020 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki)(5) todettiin, että EGR:stä voitaisiin ottaa käyttöön varoja covid-19-pandemian aiheuttaman globaalin kriisin yhteydessä pysyvästi irtisanottujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien tukemiseksi muuttamatta asetusta (EU) N:o 1309/2013;

M.  ottaa huomioon, että komissio on todennut terveyskriisin johtaneen talouskriisiin, esittänyt talouden elpymissuunnitelman ja korostanut EGR:n roolia hätätilanteen välineenä(6);

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja sen vuoksi Belgia on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 3 719 224 euroa eli 60 prosenttia 6 198 708 euron kokonaiskustannuksista, joista yksilöllisten palvelujen kulut ovat 5 977 108 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien kulut 221 600 euroa;

2.  toteaa, että Belgian viranomaiset jättivät EGR-rahoitustukea koskevan hakemuksen 22. joulukuuta 2020 ja että Belgian toimitettua lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 27. huhtikuuta 2021 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.  toteaa, että kaikki menettelyvaatimukset täyttyivät;

4.  panee merkille, että hakemus koskee yhteensä 1 468:aa Swissport Belgium -yhtiöstä vähennettyä työntekijää, joista 1 086 on miehiä ja 382 naisia, ja pitää myönteisenä, että kaikkien vähennettyjen työntekijöiden odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin;

5.  muistuttaa, että tiettyjen keskeisten alojen (catering-palvelut, matkailu, kulttuuri jne.) äkillinen sulkeminen Belgiassa johti siihen, että työttömyys nousi Brysselissä 15 prosenttiin vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä(7), ja että suuri osa Swissport Belgiumin entisestä työvoimasta kuuluu muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, koska he ovat enimmäkseen vähäisen tai keskitason ammattitaidon omaavia työntekijöitä ja noin kolmannes (32,5 prosenttia) on yli 50-vuotiaita;

6.  korostaa, että kaikki työntekijät on ilman syrjintää ja heidän kansalaisuudestaan riippumatta otettava mukaan tähän EGR:n varojen käyttöön liittyviin toimenpiteisiin ja heitä on tuettava niillä;

7.  panee merkille, että Belgia aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen tuen kohteena oleville edunsaajille 9. kesäkuuta 2020, joten kausi, jolle EGR-rahoitusta voidaan myöntää, alkaa 9. kesäkuuta 2020 ja päättyy 22. joulukuuta 2022;

8.  toteaa, että työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista: tiedotus, työnhakuneuvonta ja ammatillinen ohjaus, koulutus, tuet ja avustukset yritysten perustamiseen sekä kannustimet ja avustukset; pitää myönteisenä, että aliedustetun sukupuolen työntekijät, jotka valitsevat ammatillisen koulutuksen sukupuolijakaumaltaan merkittävästi epätasapainoiseen ammattiin(8), saavat 700 euron ylimääräisen bonuksen; muistuttaa, että sukupuolinäkökulmien huomioiminen on unionin talousarvion tärkeä piirre, ja katsoo, että sitä olisi edistettävä EGR:n rahoitustuen toteuttamisen kaikissa vaiheissa;

9.  toteaa, että Belgialle on aiheutunut hallinnollisia kustannuksia EGR:n täytäntöönpanosta 10. kesäkuuta 2020 alkaen ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus-, mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 10. kesäkuuta 2020 ja 22. kesäkuuta 2023 väliseltä ajalta;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että Belgian yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työntekijöiden edustajia ja työmarkkinaosapuolia sekä ilmailualaan erikoistunutta työvoimakeskusta;

11.  korostaa Belgian viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisiin toimiin saada tukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä ja että ehdotettujen toimien saatavuudessa ja täytäntöönpanossa noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita;

12.  muistuttaa, että EGR:n kautta osoitettavaa taloudellista tukea olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti; korostaa, että komission on lyhennettävä mahdollisuuksien mukaan hakemusten arviointiin kuluvaa aikaa;

13.  muistuttaa, ettei EGR-tuki saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

14.  panee merkille EGR:n kautta myönnettävää taloudellista tukea koskevien hakemusten määrän viimeaikaisen kasvun; ilmaisee huolensa covid-19-pandemian synnyttämän maailmanlaajuisen talouskriisin pitkällisestä vaikutuksesta työllisyyteen sekä EGR:n riittävyydestä kaikkiin tuleviin tarpeisiin;

15.  kannattaa voimakkaasti sitä, että vuosina 2021–2027 EGR:n avulla osoitetaan edelleen solidaarisuutta ja siirretään painopistettä rakenneuudistusten syistä niiden vaikutuksiin; pitää myönteisenä, että uusien sääntöjen nojalla tukikelpoisia ovat myös hakijat, joiden tukitarve johtuu hiilestä irtautumisesta.

16.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

17.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Belgian hakemuksen johdosta – EGF/2020/005 BE/Swissport

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2021/1020.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11. (3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. (4) EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. (5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0141. (6) COM(2020)0442. (7) https://statbel.fgov.be/fr/themes/emploi-formation/marche-du-travail/emploi-et-chomage (8) Ammatit, joissa vähintään 75 prosenttia työntekijöistä on samaa sukupuolta.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Alankomaiden hakemuksen johdosta – EGF/2020/004 NL/KLM (COM(2021)0226 – C9-0161/2021 – 2021/0115(BUD))

P9_TA(2021)0267 A9-0187/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0226 – C9-0161/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2) ja erityisesti sen 8 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 9 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan kirjeet,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0187/2021),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille; toteaa, että apu annetaan taloudellisena tukena työntekijöille ja yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet;

B.  ottaa huomioon, että Alankomaat toimitti hakemuksen EGF/2020/004 NL/KLM rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) sen jälkeen, kun KLM Royal Dutch Airlines -yrityksessä oli vähennetty 1 851 työntekijää(4) NUTS 2 -tason alueella Noord-Holland (NL32) Alankomaissa hakemuksen viiteajanjaksolla 15. elokuuta 2020 ja 15. joulukuuta 2020 välisenä aikana;

C.  ottaa huomioon, että hakemus koskee 1 851:tä KLM Royal Dutch Airlinesin palveluksesta vähennettyä työntekijää, joista 650 vähennettiin viiteajanjakson aikana ja 1 201 ennen viiteajanjaksoa tai sen jälkeen, ja toteaa, että tällä voidaan osoittaa olevan selkeä syy-yhteys työntekijävähennyksiin viiteajanjakson aikana johtaneeseen tapahtumaan;

D.  ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiseen toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona;

E.  ottaa huomioon, että komissio on todennut covid-19-terveyskriisin johtaneen talouskriisiin ja esittänyt Next Generation EU -elpymissuunnitelman, jossa korostetaan EGR:n keskeistä roolia työttömäksi jääneiden työntekijöiden auttamisessa;

F.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia aiheutti matkustusrajoitusten vuoksi ilmailualalle valtavan häiriön, minkä vuoksi huhtikuussa 2020 kansainvälinen lentoliikenne väheni 98,9 prosenttia verrattuna huhtikuuhun 2019 ja 64 prosenttia kaikista maailman ilma-aluksista siirrettiin varastoon;

G.  ottaa huomioon, että kansainvälisen matkustajaliikenteen kysyntä laski 75,6 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna ja että Kansainvälisen ilmakuljetusliiton maailmanlaajuisen matkustajaennusteen mukaan ilmailualan toipuminen kriisiä edeltäneelle tasolle kestää 3–4 vuotta;

H.  ottaa huomioon, että kyseessä on yksi ensimmäisistä EGR:n varojen käyttöönotoista covid-19-kriisin vuoksi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi 18. kesäkuuta 2020 päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2020/000 TA 2020 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki)(5), jossa todettiin, että EGR:stä voitaisiin ottaa käyttöön varoja covid-19-pandemian aiheuttaman globaalin kriisin yhteydessä pysyvästi irtisanottujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien tukemiseksi muuttamatta asetusta (EU) N:o 1309/2013;

I.  ottaa huomioon, että ennen pandemiaa KLM:n taloudellinen tulos kasvoi vakaasti vuosina 2015–2019, ja varainhoitovuodesta 2015 varainhoitovuoteen 2019 sen nettovoitto kasvoi 54 miljoonasta eurosta 449 miljoonaan euroon;

J.  ottaa huomioon, että KLM:n kuljettamien matkustajien määrä laski 68 prosenttia ja KLM:n tulot laskivat 53,8 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna, minkä seurauksena KLM:lle kertyi 1 154 miljoonan euron tappiot vuonna 2020 verrattuna 714 miljoonan euron voittoon vuonna 2019(6), ja sen johto ilmoitti rakenneuudistussuunnitelmasta, jolla vähennetään henkilöstöä noin 5 000 kokoaikavastaavalla(7);

K.  ottaa huomioon, että komissio on todennut terveyskriisin johtaneen talouskriisiin, esittänyt talouden elpymissuunnitelman ja korostanut EGR:n roolia hätätilanteen välineenä(8);

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja sen vuoksi Alankomaat on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 5 019 218 euroa eli 60 prosenttia 8 365 364 euron kokonaiskustannuksista, joista yksilöllisten palvelujen kulut ovat 8 030 750 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien kulut 334 614 euroa;

2.  toteaa, että Alankomaiden viranomaiset jättivät hakemuksen 22. joulukuuta 2020 ja että Alankomaiden toimitettua lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 6. toukokuuta 2021 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.  pitää valitettavana, että näin vaikeissa olosuhteissa prosessi on pitkällinen, ja kehottaa komissiota nopeuttamaan arviointiprosessia ja varmistamaan, että irtisanotut työntekijät voivat hyötyä unionin tuesta ajoissa;

4.  toteaa, että hakemus koskee kaikkiaan 1 851:tä KLM Royal Dutch Airlinesin vähentämää työntekijää; panee merkille, että Alankomaat odottaa ainoastaan 1 201 tukikelpoisen edunsaajan osallistuvan toimenpiteisiin (tuen kohteena olevat edunsaajat);

5.  panee merkille, että Alankomaat on päättänyt olla tarjoamatta irtisanotuille työntekijöille tulotukea EGR:n kautta; panee merkille, että Alankomaiden hallitus oli käynnistänyt yleisen palkkatuen kaikille yrityksille, joiden liikevaihtoon covid-19-kriisi vaikuttaa yli 20 prosenttia, ja että KLM-konserni haki NOW-avustusta (Noodmaatregel Overbrugging voor Werkgelegenheid); panee merkille, että KLM-konsernin hakemus koski NOW-avustuksen kattamaa koko ajanjaksoa, että se on jo saanut 683 miljoonaa euroa ennakkomaksuja ja että sen pitäisi saada vielä 488 miljoonaa euroa;

6.  toteaa, että on jäsenvaltion tehtävä päättää, kuinka moni tukeen oikeutettu työntekijä kuuluu tuen piiriin, ja kehottaa Alankomaita varmistamaan, että sen piiriin kuuluvat heikoimmassa asemassa olevat henkilöt, joilla todennäköisesti on eniten vaikeuksia työmarkkinoilla, ja ettei harjoiteta minkäänlaista syrjintää; korostaa etua, joka syntyy, kun kaikki työttömäksi jääneet työntekijät, joille tämä on paras vaihtoehto, otetaan mukaan tähän EGR-hankkeeseen kuuluviin toimenpiteisiin ja heitä tuetaan niillä;

7.  korostaa, että työntekijävähennysten sosiaalisten vaikutusten odotetaan olevan huomattavat, koska KLM on Alankomaiden toiseksi suurin yksityinen työnantaja, jolla oli yli 33 000 työntekijää(9) vuonna 2019; muistuttaa, että nämä työntekijävähennykset tapahtuivat tilanteessa, jossa Noord-Hollandin työttömyysaste kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä 4,8 prosenttiin vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2019 samaan vuosineljännekseen;

8.  panee merkille, että Alankomaat aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen tuen kohteena oleville edunsaajille 1. helmikuuta 2021, joten kausi, jolle EGR-rahoitusta voidaan myöntää, alkaa 1. helmikuuta 2021 ja päättyy 1. helmikuuta 2023;

9.  toteaa, että yksilölliset palvelut, joita tarjotaan työntekijöille, koostuvat seuraavista toimista: ammatillisen suuntautumisen ohjaus, tuki työpaikan löytämiseksi tietyiltä aloilta, koulutus ja valmennus sekä taloudellinen neuvonta; pitää myönteisenä, että viranomaiset keskittyvät työntekijöiden uudelleenkoulutukseen, jotta voidaan helpottaa heidän siirtymistään työvoimapulasta kärsiville aloille, joita ovat esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto, logistiikka, teknologia ja tiedonhallinta;

10.  toteaa, että Alankomaille on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 1. helmikuuta 2021 alkaen ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 1. helmikuuta 2021 ja 1. elokuuta 2023 väliselle ajalle;

11.  panee tyytyväisenä merkille, että Alankomaat on laatinut yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kuullen sidosryhmiä ja työmarkkinaosapuolia, myös kahdeksaa ammattiliittoa, ja että tiiviissä yhteistyössä asianomaisten yritysneuvostojen kanssa on perustettu tukiryhmiä varmistamaan näiden palvelujen koordinointi;

12.  korostaa, että Alankomaiden viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä(10);

13.  kehottaa vähentämään jatkuvasti hallinnollista taakkaa koko prosessin ajan;

14.  kehottaa lisäämään tiedottamista toimista, joita tuetaan unionin talousarviosta EGR:n kautta; korostaa, että on tärkeää levittää tietoa unionin lisäarvosta ja haavoittuvassa asemassa oleville aloille ja työntekijöille annettavasta tuesta erityisesti covid-19-pandemian jälkeen;

15.  muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

16.  toteaa, että komissio arvioi kaikkien menettelyvaatimuksien täyttyneen;

17.  kannattaa voimakkaasti sitä, että vuosina 2021–2027 EGR:n avulla osoitetaan edelleen solidaarisuutta ja siirretään painopistettä rakenneuudistusten syistä niiden vaikutuksiin; pitää myönteisenä, että uusien sääntöjen nojalla tukikelpoisia ovat myös hakijat, joiden tukitarve johtuu hiilestä irtautumisesta;

18.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

19.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Alankomaiden hakemuksen johdosta – EGF/2020/004 NL/KLM

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2021/1022.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11. (3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. (4) EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. (5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0141. (6) https://www.airfranceklm.com/sites/default/files/q4_2020_press_release_en_final.pdf (7) KLM:n Newsroom-sivusto: https://news.klm.com/klm-adapts-organisation-further-due-to-covid-19-crisis/ (8) COM(2020)0442. (9) KLM:n vuosikertomus 2019: https://www.klm.com/travel/nl_nl/images/KLM-Jaarverslag-2019_tcm541-1063986.pdf (10) Komissio hyväksyi 13. heinäkuuta 2020 EU:n valtiontukisääntöjen nojalla 3,4 miljardin euron suuruisen Alankomaiden tukitoimenpiteen, joka koostuu valtiontakauksesta lentoyhtiö KLM:lle myönnetyille lainoille ja valtion KLM:lle myöntämästä pääomalainasta, jotta yhtiö voi saada koronaviruspandemian vuoksi pikaisesti tarvitsemaansa likviditeettiä. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_20_1333

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2020/007 FI/Finnair (COM(2021)0227 – C9-0162/2021 – 2021/0116(BUD))

P9_TA(2021)0268 A9-0186/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0227 – C9-0162/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093(2) ja erityisesti sen 8 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 9 kohdan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0186/2021),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille; toteaa, että apu annetaan taloudellisena tukena työntekijöille ja yrityksille, joiden palveluksessa he ovat työskennelleet;

B.  ottaa huomioon, että Suomi toimitti hakemuksen EGF/2020/007 FI/Finnair rahoitustuen saamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) sen jälkeen, kun 508 työntekijää oli vähennetty Finnair Oyj:n(4) ja yhden sen alihankkijan(5) palveluksesta NUTS 2 -tason alueella Helsinki-Uusimaa (FI1B) Suomessa hakemuksen viiteajanjakson 25. elokuuta 2020–25. joulukuuta 2020 aikana;

C.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 6. toukokuuta 2021 ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöön ottamisesta, jotta voidaan tukea tuen kohteena olevien 500 edunsaajan eli NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 51 (ilmaliikenne) luokitellulta toimialalta vähennettyjen työntekijöiden paluuta työmarkkinoille;

D.  ottaa huomioon, että hakemus koskee 504:ää Finnair Oyj:n ja neljää sen yhden alihankkijan vähentämää työntekijää Suomessa;

E.  ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiseen toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää on vähennetty jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona;

F.  ottaa huomioon, että komissio on todennut covid-19-terveyskriisin johtaneen talouskriisiin ja esittänyt Next Generation EU -elpymissuunnitelman, jossa korostetaan EGR:n keskeistä roolia työttömäksi jääneiden työntekijöiden auttamisessa;

G.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia aiheutti matkustusrajoitusten vuoksi ilmailualalle valtavan häiriön, minkä vuoksi kansainvälinen lentoliikenne väheni 98,9 prosenttia huhtikuussa 2020 huhtikuuhun 2019(6) verrattuna ja kesäkuussa 2020 tulot matkustajakilometreistä vähenivät koko toimialalla 86,5 prosenttia verrattuna kesäkuuhun 2019(7);

H.  ottaa huomioon, että kansainvälinen matkustajaliikenteen kysyntä väheni 75,6 prosenttia vuonna 2020 verrattuna vuoden 2019 tasoon; ottaa huomioon, että Kansainvälisen ilmakuljetusliiton maailmanlaajuisen matkustajaennusteen mukaan ilmailualan toipuminen kriisiä edeltäneelle tasolle kestää 3–4 vuotta;

I.  ottaa huomioon, että kyseessä on yksi ensimmäisistä EGR:n varojen käyttöönotoista covid-19-kriisin vuoksi sen jälkeen, kun 18. kesäkuuta 2020 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2020/000 TA 2020 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki)(8) todettiin, että EGR:stä voitaisiin ottaa käyttöön varoja covid-19-pandemian aiheuttaman globaalin kriisin yhteydessä pysyvästi irtisanottujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien tukemiseksi muuttamatta asetusta (EU) N:o 1309/2013;

J.  ottaa huomioon, että ennen pandemian puhkeamista Finnairin taloudellinen tulos oli vakaa, sen kuljettamien matkustajien määrä kasvoi 10,3 prosenttia vuonna 2019 ja sen tulot kasvoivat samana vuonna 9,2 prosenttia ja nousivat 3 097 miljoonaan euroon, kun vuonna 2018 ne olivat 2 836 miljoonaa euroa;

K.  ottaa huomioon, että niin Suomessa kuin muissa maissa voimassa olevat rajoitukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti Finnairin toimintaan erityisesti kansainvälisten ja mannertenvälisten lentojen osalta; ottaa huomioon, että lentoliikenne on tärkeä liikennemuoto, joka yhdistää Suomen kaltaiset syrjäiset alueet muuhun maailmaan;

L.  ottaa huomioon, että Helsinki-Vantaan lentoasema on merkittävä lentomatkailun solmukohta ja Finnair merkittävä lentoliikenteen harjoittaja Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä ja että matkustajamäärät Kiinaan kasvoivat 58 prosenttia tammikuussa 2020 vuoden 2019 tammikuuhun verrattuna; ottaa huomioon, että helmikuussa 2020 matkustajamäärät vähenivät jyrkästi 73 prosenttia epidemiatilanteen vuoksi;

M.  ottaa huomioon, että Finnairin kuljettamien matkustajien määrä laski 76,2 prosenttia ja sen tulot laskivat 73,2 prosenttia vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna, minkä vuoksi yrityksen toimintatappio oli 464,5 miljoonaa euroa vuonna 2020(9); ottaa huomioon, että Finnairin oli alennettava kustannuksiaan kriisin vuoksi, ja säästöjä saatiin aikaan kiinteistöissä, ilma-alusten vuokrauksessa, tietotekniikassa (asiakasprosessien digitalisointi ja automatisointi), myynti- ja jakelukustannuksissa sekä hallintokustannuksissa ja korvausrakenteissa; toteaa tämän johtaneen siihen, että työvoimaa vähennettiin 700 työpaikalla(10) ja lähes koko työvoima lomautettiin osaksi vuotta ja että suuri osa työvoimasta jatkoi lomautettuna vuonna 2021;

N.  ottaa huomioon, että Finnairin pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä ja puolittaa nettopäästönsä vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna(11) ja että antamiensa tietojen mukaan Finnair on jatkanut vastuullisuustyötään pandemian keskelläkin investoimalla kestäviin biopolttoaineisiin;

O.  ottaa huomioon, että ilmailualan panos Suomen talouteen on merkittävä, sillä sen osuus on 3,2 prosenttia kokonaisbruttokansantuotteesta(12), ja että maan suurimman lentoyhtiön Finnairin työntekijävähennyksillä on vakava vaikutus Helsingin ja Uudenmaan alueeseen ja koko kansantalouteen;

P.  ottaa huomioon, että vuonna 2020 ilmailualalla työskenteli Suomessa 42 000 henkilöä (23 000 suoraa työpaikkaa ja 19 000 välillistä työpaikkaa), ja näillä irtisanomisilla on vakava vaikutus kansantalouteen; ottaa huomioon, että työttömien työnhakijoiden määrä Helsingin ja Uudenmaan alueella, jota työntekijävähennykset koskettavat, kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä vuoden 2019 6,4 prosentista vuoden 2020 7,2 prosenttiin;

Q.  ottaa huomioon, että työttömyyden lisäännyttyä kriisin vuoksi Finnairin entisten työntekijöiden uudelleentyöllistyminen voi olla haasteellista;

R.  ottaa huomioon, että komissio on todennut terveyskriisin johtaneen talouskriisiin, esittänyt talouden elpymissuunnitelman ja korostanut EGR:n roolia hätätilanteen välineenä(13);

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 1 752 360 euroa eli 60 prosenttia 2 920 600 euron kokonaiskustannuksista, joista yksilöllisten palvelujen kulut ovat 2 730 600 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien kulut 190 000 euroa;

2.  toteaa, että Suomen viranomaiset toimittivat hakemuksen 30. joulukuuta 2020 ja että komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 6. toukokuuta 2021 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä; pitää valitettavana, että komission arvion valmistuminen kesti niin pitkään nykyisissä olosuhteissa;

3.  toteaa, että kaikki menettelyvaatimukset täyttyivät;

4.  toteaa, että hakemus koskee kaikkiaan 508:aa Finnair Oyj:n ja yhden sen alihankkijan vähentämää työntekijää; toteaa lisäksi, että Suomi odottaa, että kaikista tukikelpoisista henkilöistä 500 osallistuu toimenpiteisiin (tuen kohteena olevat edunsaajat);

5.  palauttaa mieliin, että työntekijävähennysten sosiaalisten vaikutusten työntekijöihin odotetaan olevan huomattavia Helsingin ja Uudenmaan alueella, jossa Finnairin keskuslentoasema sijaitsee, ja missä työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden 2020 helmi- ja huhtikuun välillä 22,5 prosenttia ja 0,8 prosenttiyksikköä vuosina 2019–2020(14), minkä vuoksi irtisanottujen työntekijöiden uudelleentyöllistyminen on vaikeaa; pitää siksi myönteisenä, että irtisanotut työntekijät voisivat hyötyä tapauskohtaisesta neuvonnasta ja tuesta työnhaussa sekä tapauskohtaisesta täydennys- ja uudelleenkoulutuksesta parantaakseen mahdollisuuksiaan työllistyä uudelleen;

6.  korostaa, että kaikki työntekijät on ilman syrjintää ja heidän kansalaisuudestaan riippumatta otettava mukaan tähän EGR:n varojen käyttöön ja heitä on tuettava toimenpiteillä;

7.  toteaa, että 44 prosenttia tukikelpoisista henkilöistä on naisia ja suurin osa kuuluu ikäryhmään 30–54-vuotiaat; panee merkille, että toiseksi suurin ikäryhmä on 55–64‑vuotiaat (28,20 prosenttia) ja että heillä voi olla lisähaasteita työmarkkinoille palaamisessa;

8.  panee merkille, että Suomi aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen tuen kohteena oleville edunsaajille 21. lokakuuta 2020, joten kausi, jolle EGR-rahoitusta voidaan myöntää, alkaa 21. lokakuuta 2020 ja päättyy 30. joulukuuta 2022;

9.  toteaa, että yksilölliset palvelut, joita tarjotaan työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, koostuvat seuraavista toimista: valmennus ja muut valmistelevat toimenpiteet, työllisyys- ja yrityspalvelut, koulutus, palkkatuki, starttiraha sekä matka-, majoitus- ja muuttoavustukset; pitää myönteisenä, että edunsaajille tarjotaan ammattipätevyyteen liittyvää koulutusta, kuten tekoälyä, digitaalista turvallisuutta ja robotiikkaa käsitteleviä kursseja; suhtautuu myönteisesti myös siihen, että Suomi käyttää palkkatukea vähentämään edunsaajien palkkauskustannuksia sekä starttirahaa edistämään yritystoiminnan luomista, mutta muistuttaa, että tuen saamisen ehtona tulisi olla edunsaajien aktiivinen osallistuminen työhakuun tai koulutukseen;

10.  toteaa, että Suomelle on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 21. lokakuuta 2020 alkaen ja että valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 21. lokakuuta 2020 ja 30. kesäkuuta 2023 väliseltä ajalta;

11.  pitää myönteisenä, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työryhmää; korostaa, että valmistelutoimiin kuului kokouksia Uudenmaan ELY-keskusten ja TE-toimistojen, Finnairin sekä ammattiliittojen – Ilmailualan Unioni (IAU), Finnairin insinöörit ja ylemmät toimihenkilöt (FINTO), Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry (AKT) ja Ammattiliitto Pro – edustajien kanssa;

12.  korostaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä;

13.  toteaa jälleen, ettei EGR-tuki saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

14.  kannattaa voimakkaasti sitä, että vuosina 2021–2027 EGR:n avulla osoitetaan edelleen solidaarisuutta ja siirretään painopistettä rakenneuudistusten syistä niiden vaikutuksiin; pitää myönteisenä, että uusien sääntöjen nojalla tukikelpoisia ovat myös hakijat, joiden tukitarve johtuu hiilestä irtautumisesta;

15.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

16.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2020/007 FI/Finnair

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2021/1023.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11. (3) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28. (4) EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. (5) Hub Logistics Finland Oy sijaitsee alueella Helsinki-Uusimaa. (6) ATAG. 2020 Aviation Benefits Beyond Borders Report: https://aviationbenefits.org/media/167186/abbb2020_full.pdf (7) IATA: Air Passenger Market Analysis, kesäkuu 2020: https://www.iata.org/en/iata-repository/publications/economic-reports/air-passenger-monthly-analysis---june-20202/ (8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0141. (9) https://company.finnair.com/fi/media/kaikki-tiedotteet/tiedote?id=3801599 (10) News | Finnair (11) News | Finnair (12) Air Transport Action Group (ATAG), Aviation Benefits Beyond Borders: https://aviationbenefits.org/downloads/aviation-benefits-beyond-borders-2020/ (13) COM(2020)0442. (14) Suomen tilastotietokanta https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2019/816 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse edellytysten vahvistamisesta pääsylle muihin EU:n tietojärjestelmiin Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän tarkoituksia varten (COM(2019)0003 – C8-0025/2019 – 2019/0001B(COD))

P9_TA(2021)0269 A9-0083/2021

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0003),

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 11. helmikuuta 2021 tekemän päätöksen, jolla kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle myönnettiin lupa jakaa edellä mainittu komission ehdotus ja laatia siitä kaksi erillistä lainsäädäntömietintöä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0025/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 31. maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0083/2021),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, tekee siihen huomattavia muutoksia tai aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 8. kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/… antamiseksi asetusten (EU) 2019/816 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse edellytysten vahvistamisesta pääsylle muihin EU:n tietojärjestelmiin Euroopan matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmän tarkoituksia varten

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2021/1151.)

Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 89 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun siirtymäkauden jatkamisesta 6. toukokuuta 2021 annettua komission delegoitua asetusta (C(2021)3114 – 2021/2680(DEA))

P9_TA(2021)0270 B9-0315/2021

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2021)3114),

–  ottaa huomioon komission 12. toukokuuta 2021 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 3. kesäkuuta 2021 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 85 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 111 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 8. kesäkuuta 2021, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 648/2012 89 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädettyä määritysvelvollisuutta ei sovelleta 18. kesäkuuta 2021 asti jatkuvana siirtymäaikana OTC-johdannaissopimuksiin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät eläkejärjestelmien vakavaraisuuteen suoraan liittyviä sijoitusriskejä, eikä yhteisöihin, jotka on perustettu korvauksen maksamiseksi eläkejärjestelmien jäsenille maksukyvyttömyystapauksessa; ottaa huomioon, että siirtymäaika otettiin käyttöön, jotta vältettäisiin johdannaissopimusten keskusvastapuolimäärityksen kielteiset vaikutukset tulevien eläkeläisten eläke-etuuksiin ja jotta olisi aikaa kehittää toteuttamiskelpoisia teknisiä ratkaisuja, jotta eläkejärjestelmät voivat siirtää käteisvaroina ja muina kuin käteisvaroina olevia vakuuksia vaihtuvina vakuuksina;

B.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 648/2012 85 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa komissiolle annetaan valtuudet pidentää tätä siirtymäaikaa kahdesti yhdellä vuodella kerrallaan, jos komissio katsoo, ettei tällaisia toteutuskelpoisia teknisiä ratkaisuja ole vielä kehitetty eivätkä johdannaissopimusten keskusvastapuolimäärityksen kielteiset vaikutukset tulevien eläkeläisten eläke-etuuksiin ole muuttuneet;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) suositti joulukuussa 2020 antamassaan kertomuksessa komissiota pidentämään siirtymäaikaa vuodella, jotta keskusvastapuolilla on lisäaikaa hioa pääsymalleja niin, että ne ovat laajemmin eläkejärjestelmien käytettävissä ja samalla vältetään tilanne, jossa eläkejärjestelmien määritysvelvollisuus otettaisiin käyttöön covid-19-pandemian jälkeisessä markkinadynamiikassa;

D.  ottaa huomioon, että komissio huomioi ESMAn kertomuksen ja katsoo, että siirtymäkautta on todellakin tarpeen pidentää yhdellä vuodella, jotta suunniteltuja ratkaisuja voidaan kypsyttää ja jalostaa;

E.  ottaa huomioon, että komissio on edellä mainituista syistä hyväksynyt delegoidun asetuksen, jolla siirtymäaikaa jatketaan 18. kesäkuuta 2022 saakka;

F.  katsoo, että delegoidun asetuksen tulisi astua voimaan mahdollisimman pian, jotta unionissa toimivilla eläkejärjestelmillä on riittävä varmuus keskusvastapuolimääritystä koskevasta vapautuksesta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (07234/1/2021 – C9-0196/2021 – 2018/0258(COD))

P9_TA(2021)0271 A9-0196/2021

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (07234/1/2021 – C9-0196/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0474),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A9-0196/2021),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 67. (2) EUVL C 158, 30.4.2021, s. 133.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 8. kesäkuuta 2021 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (06980/2/2021 – C9-0195/2021 – 2018/0206(COD))	P9_TA(2021)0272 A9-0197/2021
OIKAISUT COR01

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (06980/2/2021 – C9‑0195/2021),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(3) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0382),

–  ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (COM(2020)0447),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A9-0197/2021),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

3.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

5.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma ESR+:n investoinneista lapsiköyhyyden torjuntaan

EU:ssa oli vuonna 2019 kaikkiaan 18 miljoonaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevaa lasta, ja joissakin jäsenvaltioissa tällaisten lasten määrä oli hyvin suuri. Covid-19-pandemia ja sen sosioekonomiset seuraukset ovat pahentaneet eriarvoisuutta ja köyhyyttä ja vaikuttaneet voimakkaimmin näihin lapsiin. Lapsiköyhyyttä esiintyy jatkuvasti kaikissa jäsenvaltioissa, ja sitä on edelleen enemmän kuin työikäisten aikuisten köyhyyttä.

Tämän vuoksi komissio on tyytyväinen saavutettuun tasapainoiseen yhteisymmärrykseen, joka tekee ESR+:sta ratkaisevan välineen lasten köyhyyden torjunnassa. Yhteisymmärryksessä tunnustetaan, että lapsiin on investoitava kiireellisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

Komissio hyväksyi 24. maaliskuuta 2021 ehdotuksen neuvoston suositukseksi eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta. Sen tavoitteena on vastata tähän haasteeseen rakenteellisella tasolla. ESR+:n ohjelmatyössä komissio tekee kaikkensa varmistaakseen, että jäsenvaltiot osoittavat riittävästi ESR+ -rahoitusta eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanon tukemiseen. Lisäksi komissio kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään myös muita EU:n rahoitusvälineitä ja käytettävissä olevia kansallisia resursseja riittävien investointien tukemiseen tällä osa-alueella.

Komission lausuma ESR+:n investoinneista nuorisotyöttömyyteen

Komissio korostaa, että covid-19-pandemian aiheuttama sosioekonominen kriisi on vaikuttanut suhteettoman paljon nuoriin. Nuorisotyöttömyys kasvoi EU:ssa kolme prosenttiyksikköä joulukuusta 2019 joulukuuhun 2020 ja työttömien nuorten määrä nousi yli 3,1 miljoonaan. Komissio muistuttaa myös, että nuorisotyöttömyys on ollut jatkuvasti huomattavasti korkeampaa kuin aikuisväestön työttömyys. Viimeisimpien lukujen mukaan ero on yli 10 prosenttiyksikköä (joulukuussa 2020 nuorisotyöttömyysaste oli 17,8 prosenttia kun taas aikuisväestön työttömyysaste oli 6,6 prosenttia).

Komissio on tyytyväinen lainsäätäjien saavuttamaan yhteisymmärrykseen, jossa tunnustetaan tämä haasteen olemassaolo kaikissa jäsenvaltioissa. ESR+ on tärkein EU:n rahoitusväline äskettäin hyväksytyn vahvistetun nuorisotakuun ja muiden nuorisotyöllisyysaloitteen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

ESR+:n ohjelmatyössä komissio tekee kaikkensa varmistaakseen, että jäsenvaltiot osoittavat riittävästi ESR+ -rahoitusta vahvistetun nuorisotakuun täytäntöönpanoon. Lisäksi komissio kannustaa jäsenvaltioita käyttämään myös muita EU:n rahoitusvälineitä ja käytettävissä olevia kansallisia resursseja riittävien investointien tukemiseen tällä osa-alueella.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 165. (2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 84. (3) Hyväksytyt tekstit, 4.4.2019, P8_TA(2019)0350.