(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2023)0127),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0035/2023),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. kesäkuuta 2023 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A9-0445/2023),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 293, 18.8.2023, s. 133.

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(-1)   Unioni on sitoutunut ns. nollavisiotavoitteeseensa eli liikennekuolemien nollatason saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, kuten vuonna 2020 annetussa kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa todetaan. Vallettassa vuonna 2017 pidetyssä liikenneneuvoston epävirallisessa kokouksessa todettiin, että liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten jatkuva suuri määrä on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, ja annettiin julistus, jossa muun muassa kehotettiin komissiota valmistelemaan vahvempi liikenneturvallisuuspolitiikka ja oikeudellinen kehys vuoden 2020 jälkeistä vuosikymmentä varten sen varmistamiseksi, että tieliikennekuolemien määrä vähenee, ja parantamaan tienkäyttäjien, erityisesti suojattomien tienkäyttäjien, joita uhrit useimmiten ovat, suojelua. [tark. 1]

(-1 a)   Viranomaisten tähänastisten toimien ansiosta tieliikennekuolemien määrä vähentyi 51 400:sta vuonna 2001 19 800:aan vuonna 2021. Nämä luvut jäivät alle unionin tavoitteen vähentää liikennekuolemien määrää 75 prosentilla vuosina 2001–2020. Lisäksi edistyminen tieliikennekuolemien määrän puolittamisessa ensimmäisen vuosikymmenen aikana pysähtyi. [tark. 2]

(1)  Ajokortteja koskevat säännöt ovat välttämättömiä yhteisessä liikennepolitiikassa, auttavat liikenneturvallisuuden parantamisessa ja helpottavat sellaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta, jotka asettautuvat muuhun kuin ajokortin myöntävään jäsenvaltioon. Henkilökohtaisten kulkuneuvojen suuren merkityksen vuoksi vastaanottavan jäsenvaltion tunnustama ajokortti edistää ja helpottaa henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja sijoittautumisvapautta. Samoin tällaisen asiakirjan tai ajo-oikeuden laiton hankkiminen tai oikeutetusti saadun ajokortin menettäminen lainvastaisella toiminnalla vaikuttaa paitsi siihen jäsenvaltioon, jossa tällaisia rikkomuksia on tapahtunut, myös liikenneturvallisuuteen koko unionissa.

(2)  Nykyinen kehys olisi saatettava ajan tasalle, jotta se soveltuisi uuteen kestävään, inklusiiviseen, älykkääseen ja häiriönsietokykyiseen aikakauteen. Siinä olisi otettava huomioon tarve vähentää liikenteen päästöjä ja energiankulutusta, myös vaihtoehtoista voimanlähdettä käyttävien ajoneuvojen avulla, digitalisaatio, väestönkehitys ja teknologian kehitys Euroopan talouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. On tärkeää yksinkertaistaa ja digitalisoida hallinnollisia menettelyjä, jotta voidaan poistaa jäljellä olevat esteet, kuten hallinnolliset rasitteet, niiden kuljettajien vapaan liikkuvuuden tieltä, jotka muuttavat asumaan muuhun kuin ajokortin myöntäneeseen jäsenvaltioon. Yhdenmukaistettua unionin ajokorttia koskevan kehyksen olisi katettava kaikkien luokkien sekä fyysiset että mobiiliajokortit, ja siinä olisi säädettävä niiden vastavuoroisesta tunnustamisesta, jos ne on myönnetty asianmukaisesti tämän direktiivin mukaisesti. [tark. 3]

(3)  Euroopan unioni otti käyttöön ensimmäisen yhteisön mallin mukaisen fyysisen ajokortin 4 päivänä joulukuuta 1980. Sen jälkeen tällaista yhteisön mallia koskevista säännöistä on tullut maailman edistyneimpien ajokorttirakenteiden perusta, sillä niitä sovelletaan yli 250 miljoonaan kuljettajaan. Tämän direktiivin olisi sen vuoksi perustuttava saatuun kokemukseen ja omaksuttuihin käytäntöihin, ja siinä olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt fyysisiä ajokortteja koskeville unionin vaatimuksille. Unionissa myönnettyjen fyysisten ajokorttien suojaamisen petoksilta ja väärennöksiltä olisi oltava korkealla tasolla, mikä toteutetaan väärentämiseltä estävillä ominaisuuksilla ja mahdollisuudella sisällyttää asiakirjoihin mikrosiruja ja QR-koodeja.

(4)  Olisi varmistettava, että henkilötietojen käsittelyssä tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten noudatetaan unionin tietosuojakehystä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679(3) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY(4). [tark. 5]

(5)  Tässä direktiivissä vahvistetaan oikeusperusta pakollisia henkilötietoja sisältävän tietojoukon tallentamiselle fyysisiin ajokortteihin ja niiden mikrosiruihin tai QR-koodeihin sekä mobiiliajokortteihin henkilön ajo-oikeuden osoittamiseksi ja todentamiseksi sekä henkilön tunnistamiseksi, jotta liikenneturvallisuuden korkea taso voidaan taata kaikkialla unionissa. Tallennus tehdään asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja tapauksen mukaan 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti. Tällaiset tiedot olisi rajattava siihen, mikä on tarpeen henkilön ajo-oikeuden osoittamiseksi, henkilön tunnistamiseksi sekä ajo-oikeuden ja henkilöllisyyden varmistamiseksi. Tässä direktiivissä säädetään myös täydentävistä suojatoimista, joilla taataan todentamisprosessin aikana luovutettujen henkilötietojen suoja. [tark. 6]

(6)  Jotta voidaan varmistaa oikeudellinen selkeys ja taata saumaton siirtyminen tämän direktiivin ja ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY(5) välillä, jäsenvaltioiden olisi voitava tallentaa mikrosirulle muitakin henkilötietoja, jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, joka on asetuksen (EU) 2016/679 mukainen. Tähän mikrosiruun tallennettuja tietoja saisi kuitenkin säilyttää vain ajokortin voimassaolon päättymiseen saakka. Tämä direktiivi ei kuitenkaan toimi oikeusperustana tällaisten lisätietojen sisällyttämiselle. [tark. 7]

(7)  Sitä vastoin tässä direktiivissä vahvistetun QR-koodin, jonka avulla fyysiseen ajokorttiin merkittyjen tietojen aitous voidaan todentaa, ei tulisi mahdollistaa muiden kuin fyysiseen ajokorttiin merkittyjen tietojen tallentamista.

(8)  Tämä direktiivi ei anna oikeusperustaa kansallisen tason tietokantojen perustamiselle tai ylläpitämiselle biometristen tietojen tallentamista varten jäsenvaltioissa, mikä kuuluu kansallisen lainsäädännön piiriin, jonka on oltava tietosuojaa koskevan unionin oikeuden mukainen. Tämä direktiivi ei myöskään anna oikeusperustaa biometristen tietojen keskitetyn tietokannan perustamiselle tai ylläpitämiselle unionin tasolla.

(8 a)   Mobiiliajokortin olisi varmistettava tunnistamiseen ja todentamiseen käytettävien henkilötietojen korkein turvallisuustaso riippumatta siitä, tallennetaanko kyseiset tiedot paikallisesti, hajautettuihin rekistereihin vai pilvipohjaisiin ratkaisuihin, ottaen huomioon erilaiset riskitasot. Käyttäjän vahvan todentamisen tarpeesta huolimatta biometristen tietojen käyttö tunnistamiseen ja todentamiseen ei saisi olla ennakkoedellytys mobiiliajokortin käytölle. Biometrisiä tietoja, joita käytetään asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti luonnollisen henkilön todentamiseen, ei saisi tallentaa pilvipohjaisten ratkaisujen avulla ilman käyttäjän nimenomaista suostumusta. Biometristen tietojen käyttöä olisi rajoitettava tämän asetuksen 9 artiklassa mainittuihin tiettyihin tilanteisiin, ja se edellyttää organisatorisia ja turvallisuustoimia, jotka ovat oikeassa suhteessa siihen riskiin, jonka tällainen käsittely saattaa aiheuttaa luonnollisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille, asetuksen 2016/679 mukaisesti. [tark. 8]

(9)  Ajokortteja koskevien väärennösten ja petosten torjunnan nopeuttamiseksi tarvitaan lisätyötä. Sen vuoksi on suotavaa, että direktiivissä 2006/126/EY alun perin vahvistettua päivämäärää, johon mennessä kaikkien myönnettyjen tai käytössä olevien fyysisten ajokorttien on täytettävä kaikki unionin lainsäädännössä asetetut vaatimukset, siirretään eteenpäin.

(10)  Digitalisaatio on yksi unionin painopisteistä. Tieliikenteessä se auttaa poistamaan jäljellä olevat henkilöiden vapaan liikkuvuuden hallinnolliset esteet, jotka liittyvät esimerkiksi fyysisten ajokorttien myöntämisen kestoon. Sen vuoksi olisi vahvistettava erillinen unionin standardi unionissa myönnettyjä mobiiliajokortteja varten. Digitalisaation helpottamiseksi ajokortit olisi myönnettävä [hyväksymispäivä + 4 vuotta] alkaen lähtökohtaisestifyysisen ajokortin lisäksi mobiiliajokortteina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hakijan oikeutta luopua joko fyysisestä tai digitaalisesta ajokortista. Hakijalla olisi oltava oikeus hankkia jokomilloin tahansa siinä muodossa oleva ajokortti, josta hän alun perin luopui. Periaatteena olisi edelleen oltava harkinnanvarainen lähestymistapa, ja samalla olisi varmistettava, että hakijoilla on taloudelliselta ja toiminnalliselta kannalta yhtäläiset mahdollisuudet käyttää fyysistä korttia ja mobiilikorttia. Fyysisen ajokortin hankintaa ei näin ollen saisi millään tavoin estää, ja erityisesti on huolehdittava siitä, että hakijat voivat edelleen hankkia fyysisen ajokortin, jos he eivät voi tai halua hankkia mobiiliajokorttia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että fyysinen ajokortti myönnetään tai uusitaan ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kahden viikon kuluessa sen pyytämisestätai samanaikaisesti molemmat. [tark. 9]

(11)  Mobiiliajokortissa olisi oltava fyysiseen ajokorttiin merkittyjen tietojen lisäksi myös tietoja, joiden avulla voidaan todentaa tietojen aitous, ja kertakäyttöinen tunniste voidaan todentaa. Olisi kuitenkin varmistettava, että saataville asetettavien henkilötietojen määrä rajoitetaan myös tällaisissa tapauksissa niihin tietoihin, jotka on merkitty fyysiseen ajokorttiin ja jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tällaisten tietojen, erityisesti myöntävän viranomaisen sähköisen allekirjoituksen, aitouden todentamiseksi. Näiden lisätietojen olisi oltava erilaisia, erityisesti jos henkilöllä on useita mobiiliajokortteja, mikä on mahdollista edellyttäen, että ajokortit on myöntänyt sama jäsenvaltio. [tark. 10]

(12)  Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa esitetään visio, jonka mukaan EU:n on parannettava merkittävästi liikkuvuuden ja liikenteen kestävyyttä. Tieliikenteestä aiheutuviin päästöihin kuuluvat kasvihuonekaasupäästöt, ilman epäpuhtaudet, melu ja renkaiden ja tien kulumisesta aiheutuvat mikromuovit. Vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen suurempi osuus on avain vihreään siirtymään. Tässä direktiivissä olisi otettava huomioon se mahdollisuus, että uudet korkeampaa painoluokkaa koskevat mallit olisivat saatavilla B-, C- tai D-ajokorttiluokassa. Ajotapa vaikuttaa näihin päästöihin, joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Sen vuoksi ajokoulutuksessa ja ‑kokeissa olisi annettava kuljettajille valmiudet vähentää vaikutustaan päästöihin, esimerkiksi taloudellisella ajotavalla, ja ajaa päästöttömiä tai vähäpäästöisiä ajoneuvoja. [tark. 11]

(13)  Jotta EU:n kansalaiset ja asukkaat voisivat hyötyä suoraan sisämarkkinoiden eduista ilman tarpeetonta hallinnollista lisärasitetta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1724(6) säädetään sisämarkkinoiden toiminnan kannalta olennaisten menettelyjen tarjoamisesta verkossa, myös rajatylittävien käyttäjien osalta. Tiedot, joita tämä direktiivi koskee, sisältyvät jo asetuksen (EU) 2018/1724 liitteeseen I. Kyseisen asetuksen liitettä II olisi myös muutettava sen varmistamiseksi, että kaikki pyynnön esittäjät voivat hyödyntää täysin sähköisiä menettelyjä.

(13 a)   Ambulanssien ja niiden kuljettamiseen tarvittavien ajokorttiluokkien luokittelua koskevat kansalliset tai alueelliset erot aiheuttavat riskin siitä, että rajatylittävä liikenne tai liikenne saman jäsenvaltion sisällä häiriintyy. Ambulansseihin olisi sen vuoksi sovellettava tämän direktiivin mukaista erityiskohtelua. Sen vuoksi olisi sallittava ambulanssien kuljettaminen B-luokan ajokortilla kaikkialla unionissa edellyttäen, että ambulanssin suurin sallittu massa on 4 250 kg, kahden vuoden kuluttua siitä, kun B-luokan ajokortti on myönnetty ensimmäisen kerran. [tark. 12]

(14)  Ajokortit olisi luokiteltava niiden ajoneuvotyyppien mukaan, joihin ne antavat ajo-oikeuden. Tämä olisi tehtävä selkeällä ja johdonmukaisella tavalla siten, että kyseisten ajoneuvojen tekniset ominaisuudet ja niiden kuljettamiseen tarvittavat taidot otetaan kaikilta osin huomioon.

(14 a)   Henkilökohtaisilla kulkuneuvoilla on keskeinen asema miljoonien Euroopan kansalaisten liikkumistarpeiden täyttämisessä, erityisesti maaseudulla ja kun kyseessä ovat liikuntarajoitteiset henkilöt. Joissakin tapauksissa esteenä on kuitenkin se, ettei ajokortti ole kohtuuhintainen. Jäsenvaltioiden olisi harkittava asianmukaisten infrastruktuurien kehittämistä kaupunki-, taajama- ja maaseutualueilla liikenneonnettomuuksien ja liikenneruuhkien vähentämiseksi sekä kohdennettuja politiikkatoimia ja tukijärjestelmiä niille, jotka ovat liikenneköyhyyden vaarassa. [tark. 13]

(15)  Noudattaen vammaisten henkilöiden oikeuksista 13 päivänä joulukuuta 2006 tehtyä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta, jonka sopimuspuoli EU on ollut 21 päivästä tammikuuta 2011 alkaen, olisi annettava erityissäännöksiä, joilla helpotetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia ajaa ajoneuvoja. Lisäksi liikuntarajoitteisten henkilöiden, riippumatta siitä, pystyvätkö he kuljettamaan ajoneuvoa, olisi voitava käyttää liikkuvuutta koskevia oikeuksiaan, jotta voidaan estää liikenneköyhyyden syntyminen. Näiden liikkuvuutta koskevien oikeuksien toteuttaminen saattaa edellyttää mukautettujen henkilökohtaisten tai yhteisten ajoneuvojen käyttöä, mukaan lukien erityisominaisuudet tai -varusteet, sekä asianmukaista infrastruktuuria, myös maaseutualueilla. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi komission etukäteisluvalla voitava jättää 6 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle määrätyt tietyntyyppiset moottorikäyttöiset ajoneuvot. [tark. 14]

(16)  Eri ajokorttiluokkien hakijoiden alaikärajat olisi vahvistettava unionin tasolla. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava asettaa korkeampi ikäraja tiettyihin luokkiin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamista varten, jotta tieturvallisuutta voidaan edelleen parantaa. Poikkeuksellisissa olosuhteissa Jäsenvaltioiden olisi voitava poikkeuksellisesti asettaa alempia ikärajoja kansallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi. Erityisesti tämä olisi sallittava palo- ja pelastustoimissa sekä yleisen järjestyksen ylläpidossa käytettävien ajoneuvojen kuljettamisen tai uusiin ajoneuvoteknologioihin liittyvien pilottihankkeiden mahdollistamiseksi. [tark. 15]

(16 a)   Aktiivinen liikkuvuus, joka kattaa kävelyn, polkupyörien, sähköpyörien ja muiden kevyiden liikennevälineiden, kuten sähköpotkulautojen, käytön, on yhä suositumpaa vihreän siirtymän vuoksi. Tällaisia käyttäjiä on yhä useammin Euroopan teillä ja he käyttävät niitä yhdessä muiden henkilökohtaisten kulkuneuvojen kanssa. Nuorimmat käyttäjät, jotka käyttävät yhä useammin erityisesti sähköpotkulautoja, käyttävät niitä usein ilman asianmukaista tietoa sovellettavista normeista, koska he eivät ole vielä saaneet minkään luokan ajokorttia. Tästä syystä sähköpotkulautojen käyttö aiheuttaa yhä enemmän onnettomuuksia, joiden pääasiallisia uhreja ovat sekä jalankulkijat että sähköpotkulautojen käyttäjät. Kun otetaan huomioon liikenneturvallisuuteen liittyvät yleiset haasteet, jäsenvaltioiden olisi liikenneturvallisuuden parantamiseksi sisällytettävä koulujen opetussuunnitelmiin ikätasoon soveltuvaa liikennesääntöjä ja riskitietoisuutta koskevaa koulutusta. Tällä olisi varmistettava, että turvallisuustoimenpiteistä, kuten turvavöiden ja kypärän käytöstä, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tienkäyttäjien, kuten jalankulkijoiden, pyöräilijöiden tai sähköpotkulautojen käyttäjien, osallistumisesta liikenteeseen ja turvallisesta vuorovaikutuksesta moottoriajoneuvojen kanssa on laajalti ja kattavasti tietoa. Jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön henkilökohtaisten liikkumisvälineiden käyttäjiä koskevia lisätoimenpiteitä ja järjestelmiä liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi, liikenneturvallisuussääntöjen parantamiseksi ja riskitietoisuuden parantamiseksi. [tark. 16]

(16 b)   Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa yhdistämällä kunkin luokan ajokorttien asianmukainen alaikäraja, mikä helpottaa sekä nuorten kuljettajien itsenäistä liikkuvuutta että heidän oikea-aikaista pääsyään ammattiajon piiriin, ja aloittelevia kuljettajia koskevat tiukemmat ehdot muun muassa alkoholirajoitusten osalta. [tark. 17]

(16 c)   Kuljettajan turvallisen ajokyvyn arviointi olisi tehtävä erityisten perusteiden mukaisesti erityisesti kuljettajan terveydentilan huomioon ottaen. Ajokorttien rajoittamista, poistamista tai määräaikaista tai lopullista peruuttamista koskevat päätökset olisi tehtävä yksilöllisesti, ja niiden olisi perustuttava lääkärintarkastusten ja testien objektiivisiin tuloksiin. Ajokortin saaneisiin kuljettajiin kohdistuvaa kaikenlaista syrjintää pelkästään iän perusteella ei saisi hyväksyä. [tark. 18]

(16 d)   Oikeudella ajokorttiin taataan vapaa liikkuvuus ja osallistuminen taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään erityisesti maaseudulla ja vähemmän kaupungistuneilla alueilla, joilla on rajallinen joukkoliikenneverkko. Erityisesti ikääntyneille, yksinäisille, liikuntarajoitteisille tai vammaisille henkilöille henkilöliikenne on tärkeä tekijä heidän itsenäisen ja riippumattoman toimintansa tukemisessa. Ajokorttia koskevien rajoitusten olisi perustuttava yksilöllisesti määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin eikä niihin saisi liittyä syrjinnän vaaraa. [tark. 19]

(17)  Olisi luotava vaiheistusjärjestelmä, jossa oikeus B-luokan ajokorttiin vahvistetaan ennakkoedellytykseksi sille, että hakija voi saada oikeuden tiettyihin muihin luokkiin. Lisäksi olisi vahvistettava luokkien väliset vastaavuudet, mukaan lukien tarvittaessa tällaisen oikeuden saamiseksi vaadittava vähimmäiskokemus. Tällaisen järjestelmän olisi oltava osittain kaikkia jäsenvaltioita sitova, mutta siinä olisi myös annettava jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa järjestelmää keskenään omilla alueillaan. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava vahvistaa tiettyjä vastaavuuksia, jotka rajoittuvat ainoastaan niiden omaan alueeseen. [tark. 20]

(18)  Liikenneturvallisuuden vuoksi on tarpeen säätää ajokortin myöntämistä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Ajokokeeseen ja ajokortin myöntämiseen liittyviä vaatimuksia olisi yhdenmukaistettava. Sitä varten olisi täsmennettävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen liittyvät tiedot, taidot ja käyttäytyminen ja laadittava ajokoe näiden käsitteiden pohjalta sekä täsmennettävä ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset. Tällaisissa vaatimuksissa olisi otettava huomioon erilaiset käytännöt, joita on käytössä jäsenvaltioissa. [tark. 242 ja 305]

(18 a)   Myönnettäessä luokan 1 ajokortteja, jotka koskevat A-, A1-, A2-, AM-, B-, B1- ja BE-luokan ajoneuvojen kuljettajia, useimmat jäsenvaltiot ovat tätä nykyä ottaneet käyttöön jonkinlaisen ajokyvyn tarkastuksen muutoinkin kuin näkötestin muodossa. Tällainen tarkastus voi vaihdella itsearviointilomakkeesta yleislääkärin, erikoislääkärin tai testauskeskuksen suorittamaan terveystarkastukseen. Ryhmän 1 kuljettajien ajokortteja uusittaessa vain harvat jäsenvaltiot edellyttävät terveystarkastusta. Muutamat jäsenvaltiot ovat myös perustaneet kansallisen mekanismin, jolla raportoidaan merkittävistä muutoksista ajokykyyn. Myönnettäessä ja uusittaessa ryhmän 2 ajokortteja, jotka koskevat C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokan ajoneuvojen kuljettajia, vaatimukset ovat yleisesti tiukempia ja yksityiskohtaisempia ja edellytyksenä on terveystarkastus. [tark. 243 ja 306]

(19)  Ajokortin myöntämisen yhteydessä ja määräajoin sen jälkeen olisi toimitettava todisteet siitä, että henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajat täyttävät ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavan fyysisen ja henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset. Tällaisella kansallisten sääntöjen mukaisesti tehtävällä vähimmäisvaatimusten täyttymistä koskevalla säännöllisellä tarkastuksella edistettäisiin henkilöiden vapaata liikkuvuutta, vältettäisiin kilpailun vääristymistä ja otettaisiin paremmin huomioon tällaisten ajoneuvojen kuljettajien vastuu. Jäsenvaltioiden olisi sallittava edellyttääedellytettävä lääkärintarkastusta sen varmistamiseksi, että muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavan fyysisen ja henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Terveystarkastus olisi läpinäkyvyyden vuoksi suoritettava silloin, kun ajokortti uusitaan. [tark. 21]

(19 a)   Viime aikoina uudet lääketieteelliset teknologiat ovat osaltaan parantaneet liikenneturvallisuutta. Markkinoille on tuotu teknologioita, jotka minimoivat tai poistavat tietyistä sairauksista aiheutuvan ajoon liittyvän riskin, ja ne on otettu käyttöön potilaiden keskuudessa. Seurantateknologiat, kuten diabetesta sairastavien henkilöiden jatkuvat glukoosin seurantajärjestelmät, antavat henkilöille mahdollisuuden hallita sairauksiaan tehokkaasti ja jatkuvasti, mikä poistaa heidän tautiinsa liittyvän ajoriskin. Lisäksi jatkuvien glukoosin seurantajärjestelmien kaltaisia teknologioita kehitetään ja parannetaan parhaillaan nopeasti, mikä takaa jatkuvasti paremman sairauksien hallinnan ja parantaa siten liikenneturvallisuutta. [tark. 22]

(19 b)   Euroopan parlamentti on 23. marraskuuta 2022 antamassaan päätöslauselmassa maailman diabetespäivästä ja diabeteksen ennaltaehkäisystä, hallinnasta ja paremmasta hoidosta EU:ssa(7) kehottanut komissiota tarkistamaan asiaa koskevaa työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä ja liikenneturvallisuuslainsäädäntöä, jotta vältetään diabetesta sairastavien henkilöiden syrjinnän lisääntyminen. [tark. 23]

(20)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset oikeudet kaikkialla unionissa ottaen huomioon myös liikenneturvallisuusnäkökohdat, AM-, A1-, A2-, A-, B1- ja B-luokan ajokorttien hallinnollisen voimassaoloajan olisi oltava 15 vuotta, kun taas C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokan ajokorttien hallinnollisen voimassaoloajan olisi oltava viisi vuotta. Jäsenvaltioiden olisi voitava tässä direktiivissä määritellyissä poikkeustapauksissa määritellä lyhyempi voimassaoloaika.

(20 a)   Kokeneille kuljettajille suunnatut kertauskurssit voivat parantaa liikenneturvallisuutta lisäämällä tietoisuutta ja velvoittamalla kuljettajia hankkimaan lisäkokemusta uusista teknologisista ratkaisuista, kuten kehittyneistä ajoavustinjärjestelmistä sekä puoliautomaattisesta ja automaattiajamisesta. Tässä tarkoituksessa simulaattorien käyttö voisi olla keskeistä kokeneiden kuljettajien osaamisen päivittämisessä. Lisäksi ajosimulaattoreilla voitaisiin mallintaa epäsuotuisia olosuhteita ja hätätilanteita ja siten parantaa kuljettajan kykyä reagoida ja tehdä päätöksiä kriittisissä tilanteissa. [tark. 24]

(20 b)   Elinikäinen koulutus on keskeisessä asemassa, kun pyritään pitämään kokeneiden kuljettajien taidot ajan tasalla erityisesti taloudellisen ajotavan, ajoneuvojen massan kasvun, ajoavustinjärjestelmien ja muiden automaatio-ominaisuuksien sekä ajoneuvojen vaihtoehtoisten käyttövoimamuotojen jatkuvan teknisen kehityksen osalta. Jäsenvaltioita olisi siksi kannustettava kehittämään koulutusmoduuleita kokeneille kuljettajille. [tark. 25]

(21)  Jotta jäsenvaltiot ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa koko unioni voisivat reagoida kriiseihin, joiden vuoksi kansalliset viranomaiset eivät voi uusia ajokortteja, joiden voimassaoloaika muutoin päättyisi, tällaisten ajokorttien hallinnollista voimassaoloaikaa olisi voitava jatkaa niin kauan kuin se on ehdottoman välttämätöntä.

(22)  Yhden ajokortin periaatteen olisi estettävä se, että henkilölle on useampi kuin yksi fyysinen ajokortti. Periaatetta olisi kuitenkin laajennettava niin, että siinä otetaan huomioon myös mobiiliajokorttien tekniset erityispiirteet.

(23)  Liikenneturvallisuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa ajokorttien poisottamista, määräaikaista peruuttamista, uusimista tai lopullista peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä kaikkiin ajokortin haltijoihin, joiden vakinainen asuinpaikka on niiden alueella.

(24)  Kuljettajilla, joilla on asuinjäsenvaltionsa myöntämä ajokortti sen seurauksena, että ajokortti on vaihdettu kolmannen maan myöntämää ajokorttia vastaan, olisi oltava oikeus ajaa koko unionissa ikään kuin he olisivat alun perin saaneet ajokortin unionissa. Tällaisella vaihdolla voisi olla erilaisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen.

(25)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä päätös, jossa yksilöidään sellaiset kolmannet maat, joissa varmistetaan unionin tasoa vastaava liikenneturvallisuus, ja jossa mahdollistetaan se, että tällaisten maiden myöntämien ajokorttien haltijat voivat vaihtaa ajokorttinsa samoin ehdoin kuin jos ne olisivat jonkin jäsenvaltion myöntämiä. Komission olisi voitava tältä osin arvioida, onko kolmannella maalla kuljettajien ammatillista koulutusta, sertifiointia koskevat säännöt ja tutkintomenettelyt, jotka ovat täysin tai osittain vertailukelpoisia unionin tasoon nähden, jotta voidaan viime kädessä myöntää todistus, joka vastaa todistusta ammatillisesta pätevyydestä (CAP-todistus). Tämä voisi antaa kyseisten kolmansien maiden todistusten haltijoille mahdollisuuden vaihtaa niitä eurooppalaisiin CAP-todistuksiin edellyttäen, että he suorittavat lisäpätevyyskoulutuksen. Tällainen todistus voisi olla ajokortin lisäksi toinen pakollinen vaatimus sille, että ammattikuljettajat voivat harjoittaa kuljetustoimintaa unioniin sijoittautuneessa kuljetusyrityksessä. Nämä ehdot olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ja tarkasti kaikkien asiaankuuluvien ajokorttiluokkien osalta. [tark. 26]

(26)  Jos ajokortin on myöntänyt kolmas maa, joka ei ole tällaisen komission päätöksen kohteena, tai kyseisessä päätöksessä ei nimenomaisesti sallita tai kielletä ajokortin vaihtoa, jäsenvaltioiden olisi voitava vaihtaa ajokortti kansallisten sääntöjensä mukaisesti edellyttäen, että ne käyttävät vaihdetussa ajokortissa asiaankuuluvaa unionin koodia. Jos tällaisen ajokortin haltija muuttaa asuinpaikkansa uuteen jäsenvaltioon, tätä jäsenvaltiota ei pitäisi vaatia soveltamaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta tällaiseen ajokorttiin.

(27)  ”Ajokorttiturismi” eli asuinpaikan vaihtaminen uuden ajokortin saamiseksi, jotta toisessa jäsenvaltiossa määrätyn ajokiellon vaikutukset voidaan kiertää, on laajalle levinnyt ilmiö, jolla on kielteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen. Kuljettajien ei tulisi asuinpaikkaa vaihtamalla vapautua vaatimuksista, jotka koskevat ajo-oikeuden tai ajokortin takaisinsaantia. Samalla olisi selvennettävä, että kansalaisen toiminnan olisi johdettava toistaiseksi voimassa olevaan ajokieltoon vain, kun se on asianmukaisesti perusteltua, ja että tällaisen päätöksen vaikutuksen olisi rajoituttava päätöksen antaneen jäsenvaltion alueeseen.

(27 a)   Liikkuvat työkoneet kattavat monenlaisia koneita, joita tyypillisesti käytetään teiden ulkopuolella monin eri tavoin. Näitä ovat esimerkiksi rakennus- ja metsätalouskoneet (kaivinkoneet, kuormaajat, puskutraktorit jne.) ja maatalouskoneet (leikkuupuimurit, harauskoneet jne.). Voimassa olevaa direktiiviä ei sovelleta tällaisiin koneisiin. Niihin sovelletaan kuitenkin monia erilaisia kansallisia säännöksiä, jotka koskevat vaadittavaa ajokorttia ja erityisiä koulutusvaatimuksia, koska näitä koneita saa käyttää yleisillä teillä. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä liikkuvien työkoneiden käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa, erityisesti rajat ylittävissä yhteyksissä, kausityössä tai lähetettyjen työntekijöiden työssä. Komission olisi perustettava yhteistyöfoorumi kutsumalla kansalliset viranomaiset ja asiaankuuluvat sidosryhmät yhteen käsittelemään ja levittämään tietoa erityiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen, kuten liikkuvien työkoneiden, kuljettajien parhaista käytännöistä kaikissa jäsenvaltioissa. Yhteistyöfoorumissa käytyjen keskustelujen olisi toimittava perustana komission kertomukselle liikkuvia työkoneita koskevien kansallisten säännösten käytön vaikutuksista ja niiden seurauksista sisämarkkinoihin ja liikenneturvallisuuteen. Kertomukseen voitaisiin tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle liikkuvien työkoneiden käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa. [tark. 310]

(28)  Liikenneturvallisuuden parantamiseksi olisi otettava käyttöön unioninlaajuinen avustetun ajoharjoittelun järjestelmä, joka koskee tiettyjä ajokorttiluokkia B, C ja C1. Tällaisen järjestelmän säännöissä olisi annettava hakijoille mahdollisuus saada asianomaisten luokkien ajokortti ennen vaaditun alaikärajan saavuttamista. Kyseisten ajokorttien käytön edellytyksenä olisi kuitenkin oltava kokeneen kuljettajan mukanaolo ajossa. Tällaisissa tilanteissa jäsenvaltioiden olisi voitava liikenneturvallisuuteen liittyvistä syistä määritellä alueellaan tiukempia ehtoja ja sääntöjä, jotka koskevat niiden myöntämiä ajokortteja. [tark. 27]

(29)  Avustetun ajoharjoittelun järjestelmän olisi tehtävä kuorma-autonkuljettajan ammatissa aloittamisesta nuoremmille sukupolville helpompaa ja houkuttelevampaa, jotta heidän ammatillisia mahdollisuuksiaan voidaan laajentaa ja auttaa puuttumaan kuljettajapulaan unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liikenneturvallisuuden parantamista koskevaa yleistä tavoitetta. Tämän vuoksi järjestelmän olisi katettava C-luokanluokkien C ja C1 ajokortit ja niiden edellytyksenä olevat B-luokan ajokortit. [tark. 28]

(29 a)   Ammattikoulujen sekä kuljetus- ja logistiikkayritysten välistä kumppanuutta olisi kannustettava muun muassa EU:n erityisen budjettituen avulla ja käyttämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2015/413(8) nojalla käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja, jotta voidaan puuttua ammattikuljettajapulaan unionissa. Tällaisen kumppanuuden olisi tarjottava tuleville ammattikuljettajille mahdollisuus tutustua paremmin ammatin hyötyihin ja haasteisiin, parantaa heidän toiminnallisia ja organisatorisia taitojaan ja hankkia kokemusta käyttämällä kehittyneitä teknologioita ja tekniikoita. Kyseisen tuen muoto voisi sisältää muun muassa EU:n yhteisrahoitusta tiettyjen pätevyyksien hankkimiseksi, kuten CAP-todistus, tai erityiskoulutusta tuleville kuljettajille. [tark. 29]

(30)  Olisi varmistettava, että kuljettajat, jotka ovat saaneet tietyn luokan ajokortin hiljattain, eivät vaaranna liikenneturvallisuutta kokemattomuutensa vuoksi. Näille aloitteleville kuljettajille olisi vahvistettava ainakin kahden vuoden koeaika. Jos aloittelevalla kuljettajalla on jo voimassa oleva ajokortti johonkin toiseen luokkaan, koeaikaan saisi kuulua vain se aika, joka on jäljellä nykyisen ajokortin koeajalta, mutta se ei kuitenkaan saisi olla lyhyempi kuin kuusi kuukautta. Tänä, jonka aikana heihin olisi sovellettava tiukempia sääntöjä ja seuraamuksia kaikkialla unionissa, jos he esimerkiksi rikkovat sääntöjä alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena, ajavat ylinopeutta, käyttävät luvattomia ajoneuvoja tai eivät käytä turvallisuusvarusteita taikka ajavat ilman voimassa olevaa ajokorttia. Lainvalvontaviranomaiset saattavat joutua vahvistamaan teknisen nollatoleranssikynnyksen, joka ei saisi olla suurempi kuin 0,2 g/ml, jotta voidaan ottaa huomioon tahaton altistuminen alkoholille. Tällaisesta toiminnasta määrättävien seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä, ja niiden ankaruudessa olisi mahdollisimman suuressa määrin otettava huomioon unionin tavoitteet, joiden mukaan liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrä olisi vähennettävä keskipitkällä aikavälillä puoleen ja liikennekuolemien määrä pitkällä aikavälillä lähes nollaan. Mitä tulee muihin aloittelevia kuljettajia koskeviin rajoituksiin, jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti panna täytäntöön lisäsääntöjä alueellaan. [tark. 30]

(31)  Jotta voidaan parantaa kuljettajantutkinnon vastaanottajien tietoja ja taitoja, olisi määritettävä kuljettajantutkinnon vastaanottajaksi pääsyn vähimmäisvaatimukset ja koulutusta koskevat vaatimukset, myös vaarojen havaitsemista koskevaa koulutusta, ja näin varmistaa ajokokelaiden suorituksen arvioiminen puolueettomammin sekä yhdenmukaistaa ajokokeita entistä enemmän. Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä näiden vähimmäisvaatimusten muuttamiseksi ja mukauttamiseksi alan tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen, mukaan lukien uudenlaiset ajoavustinjärjestelmät, jos se on tarpeen. [tark. 31]

(32)  Vakinaisen asuinpaikan käsite olisi määriteltävä siten, että voidaan ratkaista ongelmat, joita syntyy, kun vakinaista asuinpaikkaa ei ole mahdollista määrittää ammatillisten tai perhesiteiden perusteella. On myös tarpeen säätää hakijan mahdollisuudesta osallistua teoriakokeisiin tai käytännön kokeisiin siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen hän on, jos hänen vakinaisena asuinpaikkanaan oleva jäsenvaltio ei tarjoa mahdollisuutta kokeiden suorittamiseen ensin mainitun jäsenvaltion virallisella kielellä. Diplomaateille ja heidän perheilleen olisi vahvistettavavoitaisiin vahvistaa erityissäännöt, jos heidän tehtävänsä edellyttää, että he asuvat pitkään ulkomailla, edellyttäen, ettei tämä aiheuta lisäriskejä liikenneturvallisuudelle. [tark. 32]

(33)  Jäsenvaltioiden olisi avustettava toisiaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa. Niiden olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä EU:n ajokorttiverkostoa tällaisen avun antamiseen. EU:n ajokorttiverkosto, josta käytetään yleisesti nimitystä ”RESPER”, on keskus, jonka kautta ajokorttien myöntämisestä vastaavat kansalliset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja keskenään ja jonka avulla helpotetaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa.

(34)  EU:n ajokorttiverkoston tarkoituksena on taata jäsenvaltioiden antamien asiakirjojen ja oikeuksien tunnustaminen, torjua asiakirjapetoksia, estää useamman ajokortin myöntäminen samalle henkilölle ja helpottaa ajokieltojen täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus varmistaa järjestelmällisesti, että syyt, jotka ovat aiemmin johtaneet ajokortin tai ajo-oikeuden rajoittamiseen, poistamiseen tai määräaikaiseen tai lopulliseen peruuttamiseen, ovat poistuneet. RESPER-järjestelmän käyttö muiden unionin säädösten täytäntöönpanossa olisi sallittava vain, jos tällaisista käyttötarkoituksista säädetään nimenomaisesti tässä direktiivissä.

(35)  Jotta tämän direktiivin täytäntöönpanosta voidaan laatia tarkoituksenmukaisia kertomuksia, komission olisi saatava vuosittain tietoja myönnettyjen, uusittujen, korvattujen, peruutettujen ja vaihdettujen ajokorttien määrästä kunkin luokan osalta, mukaan lukien tiedot mobiiliajokorttien myöntämisestä ja käytöstä.

(35 a)   Komission olisi tämän direktiivin uudelleentarkastelua valmistellessaan otettava täysimääräisesti huomioon se, että jäsenvaltioilla on erilaisia maantieteellisiä ja yhteiskunnallisia haasteita niiden pyrkiessä parantamaan liikenneturvallisuutta. Vaikka jotkin jäsenvaltiot pyrkivät menestyksekkäästi valvomaan tieliikennesääntöjen täytäntöönpanoa ns. rangaistuspistejärjestelmien avulla, toiset valitsevat erilaisia menetelmiä, kuten tiukempien seuraamusten määrääminen välittömästi tai kohdennetut valvonta- ja ennaltaehkäisykampanjat. Lisäksi olisi otettava huomioon, että rangaistuspistejärjestelmät voivat olla keskenään huomattavan erilaisia niissä jäsenvaltioissa, jotka päättävät soveltaa niitä. Näin ollen resurssit ja huomio olisi suunnattava muihin toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta, ja samalla olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus vastata kohtaamiinsa erilaisiin haasteisiin tavalla, jota ne pitävät tehokkaimpana. [tark. 247 ja 311]

(35 b)   Jäsenvaltioiden olisi myös jaettava tietoja parhaista käytännöistään, jotka koskevat liikenneturvallisuustoimenpiteitä ja riskitietoisuuskoulutusta, erityisesti aloittelevien kuljettajien osalta ja elinikäisen koulutuksen yhteydessä, tukijärjestelmän käyttöä ikäryhmittäin palauteinterventioiden avulla, jotka osoittavat liikenneopettajan, liikennepsykologin tai kuljettajantutkinnon vastaanottajan osallistumisen ja suositukset, sekä toimenpiteitä loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. [tark. 34]

(36)  Jotta tämän direktiivin tavoitteet voidaan saavuttaa ja erityisesti mukauttaa sen liitteitä tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevia A, B ja D osaa, jotka koskevat fyysisten ajokorttien eritelmiä; muutetaan liitteessä I olevaa C osaa, jossa vahvistetaan mobiiliajokortteja koskevat eritelmät; muutetaan liitteessä I olevaa E osaa, joka liittyy sovellettavia kansallisia ja unionin koodeja koskeviin sääntöihin; muutetaan liitteitä II, III, V ja VI, joissa täsmennetään tietyt ajokorttien myöntämistä, voimassaoloa ja uusimista koskevat vähimmäisvaatimukset; ja muutetaan liitettä IV, jossa vahvistetaan tutkinnon vastaanottajia koskevat vähimmäisvaatimukset. Tällainen valtuutus olisi annettava viideksi vuodeksi, koska näiden liitteiden soveltamisalaan kuuluvissa asioissa tapahtuu usein teknistä, operatiivista ja tieteellistä kehitystä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa delegoituja säädöksiä valmistellaan.

(37)  Tieliikenteen asteittaisen digitalisaation ja automaation sekä kiristyvien päästövähennysvaatimusten vuoksi, kuten myös moottorikäyttöisten ajoneuvojen jatkuvan teknologisen kehityksen vuoksi, on tarpeen pitää kaikkien kuljettajien tietämys uusista teknologioista, liikenneturvallisuudesta ja kestävyydestä ajan tasalla. Elinikäisen koulutuksen edistäminenJäsenvaltioiden olisi pyrittävä edistämään kuljettajien elinikäistä koulutusta ja turvallista ajamista koskeville kursseille osallistumista, myös palautetoimilla, joihin sisältyy osallistumistodistus, ja liikenneopettajan, liikennepsykologin tai ajokokeen vastaanottajan antamilla suosituksilla, jotka voivat edistää osallistavampaa liikkuvuutta. Tämä voi olla keskeisessä asemassa, kun pyritään pitämään kokeneiden kuljettajien taidot ajan tasalla liikenneturvallisuuden, uuden teknologian ja polttoainetehokkuutta parantavan sekä päästöjä vähentävän taloudellisen ajotavan sekä nopeudenhallinnan osalta. [tark. 35]

(38)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa täsmentää yhteentoimivuusominaisuudet ja turvatoimenpiteet, joita sovelletaan fyysisissä ajokorteissa käyttöön otettaviin QR-koodeihin; mobiiliajokorttien yhteentoimivuuteen, turvallisuuteen ja testaukseen liittyvät säännökset; ajokorttien hallinnollisen voimassaoloajan pidentäminen koko unionissa kriisitilanteessa; ryhmän 1 kuljettajilla teetettävän, ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevan itsearvioinnin sisältö; edellytykset, jotka koskevat kolmansissa maissa myönnettyjen ajokorttien vaihtoa jäsenvaltioiden myöntämiin ajokortteihin merkitsemättä vaihtoa ajokorttiin; ja EU:n ajokorttiverkostoon liitettyjen kansallisten järjestelmien yhteentoimivuus ja tässä yhteydessä vaihdettujen henkilötietojen suoja. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(10) mukaisesti

(39)  Johdonmukaisuuden vuoksi olisi muutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2022/2561(11), jossa käsitellään tiettyjä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, ja asetusta (EU) 2018/1724.

(40)  Direktiivi 126/2006/EY ja komission asetus (EU) N:o 383/2012(12) olisi kumottava.

(41)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, koska ajokorttien myöntämistä, uusimista, korvaamista ja vaihtoa koskevat säännöt johtaisivat niin moninaisiin vaatimuksiin, ettei yhdenmukaistetuilla säännöillä aikaan saatavaa liikenneturvallisuuden ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden tasoa voitaisi saavuttaa. Tämän vuoksi nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla vähimmäisvaatimusten vahvistamisen kautta. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(42)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [PP/KK/VVVV].

(43)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(13) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset säännöt, jotka koskevat seuraavia:

a)  ajokorttimallit, ajokortteihin sovellettavat standardit ja ajokorttiluokat;

b)  ajokorttien myöntäminen, voimassaolo, uusiminen ja vastavuoroinen tunnustaminen;

c)  tietyt ajokorttien vaihtamiseen, korvaamiseen, rajoittamiseen tai poistamiseen taikka niiden määräaikaiseen tai pysyvään peruuttamiseen liittyvät näkökohdat;

d)  tietyt muun muassa uusiin kuljettajiin sovellettavat näkökohdat. [tark. 36]

2.  Rajoittamatta tämän direktiivin 12 a ja 20 artiklaa sekä jäsenvaltioiden oikeutta lisätä kansallisia luokkia ajokortteihin, joita ne myöntävät liitteen I mukaisesti, tätä direktiiviä ei sovelleta pyörillä tai kiskoilladirektiivin 2006/42/EY soveltamisalaan kuuluviin omalla käyttövoimallaan liikkuviin, vähintään kaksiakselisiin moottorikäyttöisiin ajoneuvoihin koneisiin, joiden pääasiallinen tarkoitus perustuu niiden vetovoimaan ja jotka on tarkoitettu erityisesti vetämään, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työkaluja, koneita tai perävaunuja, joita käytetään maa- tai metsätaloustöissä ja joita vain toissijaisesti käytetään matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettyjen ajoneuvojen vetämiseen tielläsuunniteltu tai rakennettu työn suorittamista varten, kuten liikkuviin työkoneisiin, sellaisina kuin ne on määritelty [tieliikenteessä käytettävien liikkuvien työkoneiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta annetussa asetuksessa (2023/0090(COD))]. [tark. 312]

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

(1)  ’ajokortilla’ sähköistä tai fyysistäfyysisessä tai digitaalisessa muodossa tai molemmissa muodoissa olevaa asiakirjaa, jolla todistetaan oikeus kuljettaa moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ja jossa mainitaan, millä edellytyksillä ajokortin haltija saa kuljettaa ajoneuvoja; [tark. 38]

(2)  ’fyysisellä ajokortilla’ fyysisessä muodossa olevaa ajokorttia, joka on myönnetty 4 artiklan mukaisesti;

(3)  ’mobiiliajokortilla’ digitaalisessa muodossa olevaa ajokorttia, joka on myönnetty 5 artiklan mukaisesti;

(4)  ’moottorikäyttöisellä ajoneuvolla’ kaikkia tiellä omalla käyttövoimalla liikkuvia ajoneuvoja, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia ajoneuvoja;

(5)  ’kaksipyöräisellä ajoneuvolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013(14) 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ajoneuvoa;

(6)  ’kolmipyöräisellä ajoneuvolla’ asetuksen (EU) N:o 168/2013 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua ajoneuvoa;

(7)  ’kevyellä nelipyörällä’ asetuksen (EU) N:o 168/2013 4 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettua ajoneuvoa;

(8)  ’moottoripyörällä’ asetuksen (EU) N:o 168/2013 4 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa kohdassa tarkoitettua kaksipyöräistä ajoneuvoa, jossa joko on sivuvaunu tai ei ole sivuvaunua;

(9)  ’moottorikäyttöisellä kolmipyörällä’ asetukseen (EU) N:o 168/2013 4 artiklan 2 kohdan e alakohdassa kohdassa tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää;

(10)  ’moottoriajoneuvolla’ kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joita käytetään tavanomaisesti matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen vetämiseen tiellä; tähän käsitteeseen sisältyvät johdinautot eli sellaiset sähköjohtimeen kytketyt ajoneuvot, jotka eivät kulje kiskoilla;

(11)  ’raskaalla nelipyörällä’ asetuksen (EU) N:o 168/2013 4 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettua ajoneuvoa;

11 a)   ’ambulanssilla’ luokan M ajoneuvoa, joka on tarkoitettu sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen ja jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858(15) liitteessä I olevan A osan 5.3 kohdassa esitettyjen ajoneuvoluokituksessa käytettävien perusteiden ”erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot” mukaisesti; [tark. 39]

11 b)   ’matkailuautolla’ luokan M ajoneuvoa, jossa on majoitustila, joka on varustettu istuimilla ja pöydällä, erillisillä tai istuimista muunnettavilla makuupaikoilla, keittomahdollisuuksilla ja säilytystiloilla, joiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan asetuksen (EU) 2018/858 liitteessä I olevan A osan 5.1 kohdassa esitettyjen ajoneuvoluokituksessa käytettävien perusteiden ”erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot” mukaisesti; [tark. 40]

11 c)   ’vaihtoehtoisella polttoaineella toimivalla ajoneuvolla’1 a moottoriajoneuvoa, joka toimii kokonaan tai osittain vaihtoehtoisella polttoaineella ja joka on hyväksytty asetuksen (EU) 2018/858 mukaisesti; [tark. 41]

11 d)   ’vaihtoehtoisilla polttoaineilla’ polttoaineita tai voimanlähteitä, joilla korvataan ainakin osittain fossiilisen öljyn lähteiden käyttö liikenteen energianlähteenä ja joilla on mahdollista edistää hiilen poistamista liikenteestä ja parantaa liikenteen alan ympäristötehokkuutta. Näitä ovat:

a)   kaikentyyppisissä sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa käytettävä sähkö;

b)   vety;

c)   maakaasu, mukaan lukien biometaani, kaasumaisessa muodossa (paineistettu maakaasu – CNG) ja nesteytetyssä muodossa (nesteytetty maakaasu – LNG);

d)   nestekaasu (LPG);

e)   mekaaninen energia ajoneuvon omista varastoista/lähteistä, mukaan lukien hukkalämpö;

f)   muu hiilineutraali polttoaine, jolla tarkoitetaan kaikkia direktiivissä (EU) 2018/2001 määriteltyjä polttoaineita, joiden osalta käytössä olevasta polttoaineesta (eu) aiheutuvat päästöt katsotaan nettonollaksi, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käytössä olevan polttoaineen (eu) kemialliseen koostumukseen sisältyvän hiilen hiilidioksidiekvivalentti on biogeenistä alkuperää ja/tai se on otettu talteen välttäen näin päästämästä sitä ilmakehään hiilidioksidina tai se on otettu talteen ilmasta, mukaan lukien:

i)   uusiutuvat ja/tai synteettiset polttoaineet kuten biopolttoaine, biokaasu, biomassapolttoaine, muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen polttoaineet tai kierrätetty hiilipitoinen polttoaine;

ii)   muut polttoaineet, joita ei ole lueteltu direktiivissä (EU) 2018/2001, voivat olla hiilineutraalin polttoaineen määritelmän mukaisia edellyttäen, että ne täyttävät edellä mainitut kriteerit ja kyseisessä direktiivissä ja siihen liittyvissä delegoiduissa säädöksissä säädetyt kestävyyskriteerit; ja

iii)   kahden tai useamman hiilineutraalin polttoaineen seos katsotaan hiilineutraaliksi polttoaineeksi. [tark. 42]

(12)  ’ajokiellolla’ päätöstä, jonka seurauksena on moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan ajokortin tai ajo-oikeuden pois ottaminen, peruuttaminen lopullisesti tai määräaikaisesti tai rajoittaminen ja johon ei voi hakea muutosta. Toimenpide voi olla joko ensisijainen, toissijainen tai oheisseuraamus taikka turvallisuustoimenpide.

3 artikla

Ajokortteja koskevat unionin standardieritelmät ja vastavuoroinen tunnustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset ajokortit myönnetään tämän direktiivin säännösten mukaisesti ja että ne ovat unionin standardieritelmien ja seuraavissa artikloissa säädettyjen kriteerien mukaisia:

a)  4 artikla fyysisten ajokorttien osalta;

b)  5 artikla mobiiliajokorttien osalta.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että samalle henkilölle myönnetyt fyysiset ja mobiiliajokortit vastaavat täysin toisiaan ja että niissä mainitaan täsmälleen samat oikeudet ja edellytykset, joiden mukaisesti kyseinen henkilö saa kuljettaa ajoneuvoa.

3.  Jäsenvaltiot eivät saa edellyttää, että myönnettäessä, korvattaessa, uusittaessa tai vaihdettaessa fyysistä tai mobiiliajokorttia hakijalla on toisessa muodossa oleva ajokortti.

4.  Jäsenvaltioiden on viimeistään [hyväksymispäivä + 4 vuotta] varmistettava, että ajokortithakijoille myönnetään lähtökohtaisesti ainoastaan mobiiliajokortteinasekä mobiiliajokortti että fyysinen ajokortti. Kyseiseen päivämäärään asti jäsenvaltiot voivat päättää, myöntävätkö ne mobiiliajokortteja. [tark. 44]

5.  Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on hakijansäädettävä hakijoiden oikeudesta luopua pyynnöstä tarjottava mahdollisuus saada fyysinen ajokortti mobiiliajokortin sijasta tai yhdessä sen kanssajoko fyysisestä tai digitaalisesta ajokortista. Jäsenvaltioiden on helpotettava tällaisia hakijoiden pyyntöjä eivätkä ne saa pyrkiä vaikuttamaan niihin millään tavoin. [tark. 45]

5 a.   Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava hakijoille, jotka ovat luopuneet jostakin 4 kohdassa tarkoitetusta ajokortin muodosta, oikeus pyytää kyseisen muodon myöntämistä tai uusimista. Luovutetun muodon myöntämisen tai uusimisen on tapahduttava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kahden viikon kuluessa hakijan pyynnön esittämispäivästä. [tark. 46]

6.  Jäsenvaltioiden myöntämät ajokortit on tunnustettava vastavuoroisesti.

7.  Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on tunnustettava vastavuoroisesti ainoastaan sellaiset mobiiliajokortit, jotka on myönnetty [hyväksymispäivä + 3 vuotta] jälkeen 5 artiklan mukaisesti. Mobiiliajokortit, jotka on myönnetty ennen kyseistä päivämäärää mutta jotka täyttävät 5 artiklan vaatimukset, on kyseisen päivämäärän jälkeen tunnustettava vastavuoroisesti.

4 artikla

Fyysiset ajokortit

1.  Jäsenvaltioiden on annettava fyysiset ajokortit liitteessä I olevassa A1 osassa vahvistettujen unionin standardieritelmiä noudattaen.

2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet ajokorttien väärentämismahdollisuuksien estämiseksi myös niiden ajokorttimallien osalta, jotka on myönnetty ennen tämän direktiivin voimaantuloa. Niiden on ilmoitettava komissiolle kyseisistä toimenpiteistä.

Fyysinen ajokortti on suojattava väärentämiseltä liitteessä I olevassa A2 osassa vahvistettujen unionin standardieritelmien avulla. Jäsenvaltiot voivat käyttää myös muita turvatekijöitä.

3.  Kun voimassa olevan fyysisen ajokortin, jolla ei ole hallinnollista voimassaoloaikaa, haltija muuttaa vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, joka on myöntänyt ajokortin, se jäsenvaltio, johon ajokortin haltija muuttaa vakinaisesti asumaan, voi kahden vuoden kuluttua siitä, kun ajokortin haltija on muuttanut vakinaisesti asumaan sen alueelle, soveltaa ajokorttiin 10 artiklan 5 kohdan mukaisia hallinnollisia voimassaoloaikoja uusimalla ajokortin.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 19 päivänä tammikuuta 20302033 kaikki myönnettävät tai käytössä olevat fyysiset ajokortit täyttävät kaikki tämän direktiivin vaatimukset. [tark. 47]

5.  Jäsenvaltiot voivat päättää sisällyttää fyysiseen ajokorttiin tallennusvälineen (mikrosirun). Jos jäsenvaltio päättää sisällyttää fyysiseen ajokorttiin mikrosirun ja jos sen ajokortteihin liittyvässä kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, se voi päättää tallentaa mikrosirulle myös muita kuin liitteessä I olevassa D osassa mainittuja tietoja. Mikrosirulle tallennettujen henkilötietojen säilytysaika olisi mahdollisuuksien mukaan sovitettava ajokortin voimassaoloaikaan. [tark. 48]

Jos jäsenvaltiot säätävät fyysiseen ajokorttiin sisällytettävästä mikrosirusta, niiden on sovellettava liitteessä I olevassa B osassa vahvistettuja teknisiä vaatimuksia. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön myös muita turvaominaisuuksia.

Jos jäsenvaltioiden fyysisiin ajokortteihin päätetään sisällyttää mikrosiru tai jos mikrosirua koskevaan päätökseen tehdään muutoksia, jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jäsenvaltioiden, jotka ovat jo ottaneet käyttöön mikrosirun fyysisissä ajokorteissaan, on ilmoitettava tästä komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

6.  Jos fyysiseen ajokorttiin ei sisällytetä mikrosirua, jäsenvaltiot voivat myös päättää painattaa myöntämiinsä fyysisiin ajokortteihin QR-koodin tätä tarkoitusta varten varattuun tilaan. QR-koodin avulla on voitava todentaa fyysiseen ajokorttiin merkittyjen tietojen aitous.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todentaja ei säilytä henkilötietoja, joita tarvitaan fyysiseen ajokorttiin merkittyjen tietojen aitouden todentamiseen, ja että ajokortin myöntäneelle viranomaiselle ei ilmoiteta todentamisprosessista.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset yhteentoimivuuteen liittyvistä ominaisuuksista ja turvatoimenpiteistä, joita fyysisiin ajokortteihin painettujen QR-koodien on noudatettava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on ottaa QR-koodi käyttöön niiden ajokorteissa, tai tällaiseen toimenpiteeseen tehdyistä muutoksista kolmen kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä.

8.  Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I olevaa A, B ja D osaa teknisen, operatiivisen tai tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

5 artikla

Mobiiliajokortit

1.  Jäsenvaltioiden on annettava mobiiliajokortit liitteessä I olevassa C osassa vahvistettuja unionin standardieritelmiä noudattaen.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mobiiliajokortteja varten käyttöön otetut sähköiset sovellukset, joiden avulla voidaan todentaa ajokortin haltijan ajo-oikeuksien olemassaolo, ovat maksutta sellaisten henkilöiden käytettävissä, joiden vakinainen asuinpaikka on niiden alueella tai joilla on muutoin oikeus saada niiden myöntämä mobiiliajokortti.

NäidenKyseisten sovellusten on perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014(16) mukaisesti myönnettyihin eurooppalaisiin digitaalisen identiteetin lompakoihin, ja näiden sovellusten asianmukainen turvallisuustaso olisi varmistettava. [tark. 49]

3.  Jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo saatavilla olevista sähköisistä sovelluksista, jotka on otettu käyttöön ja joita ylläpidetään tämän artiklan soveltamiseksi, ja päivitettävä sitä säännöllisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköiset sovellukset eivät sisällä tai, jos käytetään tunnistetta, niissä ei aseteta saataville muita kuin liitteessä I olevassa D osassa tarkoitettuja tietoja. [tark. 50]

4.  Jäsenvaltioiden on asetettava toistensa saataville liitteessä I olevassa C osassa tarkoitettuihin kansallisiin järjestelmiin pääsyä varten tarvittavat tiedot, joita käytetään mobiiliajokorttien aitouden todentamiseen, ja saatettava ne säännöllisesti ajan tasalle.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todentaja ei säilytä henkilötietoja, joita tarvitaan mobiiliajokortin haltijan ajo-oikeuksien tarkastamiseen, ja että ajokortin myöntävä viranomainen käsittelee ilmoituksen kautta saatuja tietoja ainoastaan vastatakseen todentamispyyntöön. Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava asetuksia (EU) N:o 2016/679 ja (EU) N:o 2018/1725 ja tapauksen mukaan direktiiviä 2002/58/EY panemalla täytäntöön tietojen minimoinnin, käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteet, erityisesti teknisten toimenpiteiden osalta. [tark. 51]

5.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo kansallisista järjestelmistä, joilla on lupa antaa mobiiliajokortteja koskevia tietoja ja tunnisteita. Komissio asettaa suojatusti julkisesti saataville luettelon näistä jäsenvaltioiden kansallisista järjestelmistä sähköisesti allekirjoitetussa tai leimatussa muodossa, joka soveltuu automaattiseen käsittelyyn. [tark. 52]

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I olevaa C osaa teknisen, operatiivisen tai tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

7.  Komissio hyväksyy viimeistään [hyväksymispäivä + 18 kuukautta] täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mobiiliajokorttien yhteentoimivuutta, turvallisuutta ja testausta koskevat yksityiskohtaiset säännökset, mukaan lukien aitouden todentamiseen liittyvät ominaisuudet ja rajapinta kansallisiin järjestelmiin, ja otetaan huomioon tarvittavat vaatimukset, jotta voidaan varmistaa, että kolmansien maiden viranomaiset tunnustavat ne. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 53]

7 a.   Komissio avustaa jäsenvaltioita, joiden olisi tehtävä yhteistyötä eurooppalaisen mobiiliajokortin maailmanlaajuisen käytön ja tunnustamisen edistämiseksi muuttamalla 19 päivänä syyskuuta 1949 tehtyä Geneven tieliikennesopimusta, 24 päivänä huhtikuuta 1926 tehtyä kansainvälistä moottoriliikennettä koskevaa yleissopimusta ja 8 päivänä marraskuuta 1968 tehtyä Wienin tieliikennesopimusta. [tark. 54]

6 artikla

Ajokorttiluokat

1.  Ajokortti oikeuttaa kuljettamaan seuraaviin luokkiin kuuluvia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja:

a)  mopot

AM-luokka:

—  kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h ja suurin nettoteho enintään 4 kW (lukuun ottamatta ajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h); [tark. 55]

—  kevyet nelipyörät;

b)  moottoripyörät ja moottorikäyttöiset kolmipyörät:

i)  A1-luokka:

—  moottoripyörät, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3, enimmäistehosuurin nettoteho 11 kW ja teho/painosuhde enintään 0,1 kW/kg; [tark. 56]

—  moottorikäyttöiset kolmipyörät, joiden enimmäisteho onsuurin nettoteho on enintään 15 kW; [tark. 57]

ii)  A2-luokka:

—  moottoripyörät, joiden tehosuurin nettoteho on enintään 35 kW, joiden teho/painosuhde on enintään 0,2 kW/kg ja joita ei ole muunnettu ajoneuvosta, jonka teho ylittää 70 kW; [tark. 58]

iii)  A-luokka:

—  moottoripyörät

—  moottorikäyttöiset kolmipyörät, joiden tehosuurin nettoteho ylittää 15 kW;

edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat moottoriajoneuvot voidaan yhdistää perävaunuun, jonka suurin sallittu massa on enintään puolet vetoauton kuormittamattomasta massasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista; [tark. 59]

c)  moottoriajoneuvot:

i)  B1-luokka:

—  raskaat nelipyörät.

B1-luokka on valinnainen; jäsenvaltioissa, joissa tätä ajokorttiluokkaa ei oteta käyttöön, on edellytettävä B-luokan ajokorttia tällaisten ajoneuvojen kuljettamiseksi;

jäsenvaltiot voivat myös päättää ottaa tämän luokan käyttöön ainoastaan 9 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta kyseisessä kohdassa säädetyin edellytyksin. Jos jäsenvaltio päättää tehdä niin, sen on merkittävä tämä tieto ajokorttiin käyttämällä unionin koodia 60.03.

ii)  B-luokka:

—  moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksan matkustajaa;

—  tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg.

Tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, edellyttäen, että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 4 250 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista. Jos tällaisen ajoneuvoyhdistelmän massa ylittää 3 500 kg, jäsenvaltioiden on liitteen V säännösten mukaisesti edellytettävä, että tätä ajoneuvoyhdistelmää kuljetetaan ainoastaan sen jälkeen kun:

—  asianomainen koulutus on saatettu päätökseen tai

—  on läpäisty ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

Jäsenvaltiot voivat myös edellyttää sekä koulutuksen suorittamista että ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen läpäisemistä.

Jäsenvaltioiden on merkittävä oikeus kuljettaa tällaista ajoneuvoyhdistelmää ajokorttiin käyttämällä vastaavaa liitteessä I olevassa E osassa täsmennettyä unionin koodia.

iii)  BE-luokka:

—  ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat B-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, ja joiden perävaunun tai puoliperävaunun suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

iv)  C1-luokka:

—  muut kuin D1- tai D-luokan moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg mutta enintään 7 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksaa matkustajaa;

—  Tämän luokan moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

v)  C1E-luokka:

—  ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat C1-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12 000 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

—  ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat vetovaunusta, joka kuuluu B-luokkaan, ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12 000 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

vi)  C-luokka:

—  muut kuin D1- tai D-luokkaan kuuluvat moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksan matkustajaa;

—  tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

vii)  CE-luokka:

—  ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat vetovaunusta, joka kuuluu C-luokkaan, ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

viii)  D1-luokka:

—  moottoriajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enemmän kuin kahdeksan ja enintään 16 matkustajaa ja joiden pituus on enintään 8 metriä;. [tark. 60]

—  tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

ix)  D1E-luokka:

—  ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat vetovaunusta, joka kuuluu D1-luokkaan, ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

x)  D-luokka:

—  moottoriajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enemmän kuin kahdeksan matkustajaa; moottoriajoneuvoihin, joita voidaan kuljettaa D-luokan ajokortilla, voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

xi)  DE-luokka:

—  ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat vetovaunusta, joka kuuluu D-luokkaan, ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista.

2.  Jäsenvaltiot voivat komission, joka arvioi ehdotetun toimenpiteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen, etukäteisluvalla jättää tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle tietyntyyppiset moottorikäyttöiset ajoneuvot, mukaan lukien vammaisten erityisajoneuvot tai rakennusalalla käytettävät ajoneuvot, jotka luokitellaan muun muassa muuhun kuin tiekäyttöön tarkoitetuiksi liikkuviksi työkoneiksi. [tark. 69]

Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ajoneuvotyypit, joita käytetään asevoimissa tai väestönsuojelussa tai niiden valvonnan alaisuudessa. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

7 artikla

Alaikärajat

1.  Ajokortin myöntämistä koskeva alaikärajavaatimus on

a)  16 vuotta AM-, A1- ja B1-luokkien, B1- ja T-luokkien osalta; [tark. 70]

b)  18 vuotta A2-, B-, BE-, C1- ja C1E-luokkien osalta;

c)  A-luokassa

i)  20 vuotta moottoripyörien osalta. Tämän luokan moottoripyörien kuljettamiseen vaaditaan kuitenkin vähintään kahden vuoden kokemus moottoripyörien kuljettamisesta A2-luokan ajokortilla. Kahden vuoden kokemusta ei kuitenkaan tarvitse edellyttää, jos ajokokelas on vähintään 24-vuotias;

ii)  21 vuotta moottorikäyttöisten kolmipyörien, joiden teho ylittää 15 kW, osalta;

d)  21 vuotta C-, CE-, D1- ja D1E-luokkien osalta;

d a)   18 vuotta C-, CE-, D1- ja D1E-luokkien osalta ammattikuljettajille, jotka käyttävät ajokorttia sekä kansallisesti että kansainvälisesti, edellyttäen, että heillä on CAP-todistus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin (EU) 2022/2561 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen olosuhteiden soveltamista; [tark. 71]

e)  24 vuotta D- ja DE-luokkien osalta.

e a)   21 vuotta D- ja DE-luokkien osalta ammattikuljettajille, jotka käyttävät ajokorttia sekä kansallisesti että kansainvälisesti, edellyttäen, että heillä on CAP-todistus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin (EU) 2022/2561 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen olosuhteiden soveltamista. [tark. 72]

2.  Jäsenvaltiot voivat nostaa tai laskea ajokortin myöntämisen alaikärajaa:

a)  AM-luokassa ikärajaa voidaan laskea enintään 14 vuoteen tai nostaa enintään 18 vuoteen;

b)  B1-luokassa ikärajaa voidaan nostaa enintään 18 vuoteen;

Jäsenvaltiot eivät saa myöntää B1-luokan ajokorttia yli 21-vuotiaalle hakijalle 9 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta kyseisessä kohdassa säädetyin edellytyksin. [tark. 73]

c)  A1-luokassa ikärajaa voidaan nostaa enintään 18 vuoteen, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

i)  A1-luokan alaikärajan ja A2-luokan alaikärajan välinen erotus on kaksi vuotta;

ii)  vaatimuksena on vähintään kahden vuoden kokemus A2-luokan moottoripyörien kuljettamisesta ennen kuin A-luokan moottoripyörien ajolupa voidaan myöntää, kuten 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa säädetään;

d)  B- ja BE-luokassa ikärajaa voidaan laskea enintään 17 vuoteen.

3.  Jäsenvaltiot voivat laskea ikärajaa C-luokassa 18 vuoteen ja D-luokassa 21 vuoteen:

a)  palo- ja pelastustoimissa, väestönsuojelussa sekä yleisen järjestyksen ylläpidossa käytettävien ajoneuvojen ja [tark. 74]

b)  korjaus- tai huoltotarkoituksessa tietestejä suorittavien ajoneuvojen osalta.

Jäsenvaltiot voivat vastavuoroisesti tunnustaa alueellaan niiden ajokorttien voimassaoloajan, jotka on myönnetty nuoremmille henkilöille kuin tässä kohdassa säädetyt alaikärajat edellyttävät. [tark. 75]

4.  Edellä olevien 2 ja 3olevan 2 kohdan mukaisesti myönnetyt ajokortit ovat siihen asti, kunnes ajokortin haltija on saavuttanut 1 kohdassa säädetyn alaikärajan, voimassa ainoastaan ajokortin myöntäneen jäsenvaltion alueella. [tark. 76]

Jäsenvaltiot voivat tunnustaa alueellaan ajokortit, jotka on myönnetty nuoremmille henkilöille kuin 1 kohdassa säädetyt alaikärajat edellyttävät.

5.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa säädetään, jos hakijalla on direktiivin (EU) 2022/2561 6 artiklassa tarkoitettu ammattipätevyystodistus, ajokortin myöntämistä koskevat alaikärajavaatimukset ovat seuraavat:

a)   C- ja CE-luokissa direktiivin (EU) 2022/2561 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa säädetyt alaikärajat;

b)   D1- ja D1E-luokissa direktiivin (EU) 2022/2561 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan i alakohdan toisessa alakohdassa säädetyt alaikärajat;

c)   D- ja DE-luokissa direktiivin (EU) 2022/2561 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan i alakohdan ensimmäisessä alakohdassa, 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetyt alaikärajat;

Jos jäsenvaltio sallii direktiivin (EU) 2022/2561 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan i alakohdan toisen alakohdan tai 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdan toisen alakohdan mukaisesti ajamisen alueellaan tätä nuoremmille, ajokortti on siihen asti, kunnes ajokortin haltija on saavuttanut tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun asiaankuuluvan alaikärajan ja hänellä on ammattipätevyystodistus, voimassa ainoastaan ajokortin myöntäneen jäsenvaltion alueella. [tark. 77]

8 artikla

Edellytykset ja rajoitukset

1.  Jäsenvaltioiden on merkittävä ajokorttiin, joka on myönnetty henkilölle, johon sovelletaan yhtä tai useampaa edellytystä, millä edellytyksillä hän saa kuljettaa ajoneuvoa. Tätä varten jäsenvaltioiden on käytettävä vastaavia liitteessä I olevassa E osassa säädettyjä unionin koodeja. Ne voivat käyttää myös kansallisia koodeja sellaisten edellytysten osalta, jotka eivät sisälly liitteessä I olevaan E osaan, ja jos ne käyttävät kansallisia koodeja, niiden on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle sekä yksityiskohtaiset tiedot koodeista ja tapauksista, joissa niitä käytetään, tämän direktiivin tultua voimaan ja jos uusia koodeja lisätään [myöhemmin] tai olemassa olevia koodeja muutetaan. [tark. 78]

Jos ajaminen on fyysisen toimintarajoitteen vuoksi sallittu ainoastaan tietyntyyppisillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoilla, jotka on mukautettu tällaisen toimintarajoitteen huomioon ottamiseksi, 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe on suoritettava tällaisella ajoneuvolla.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I olevaa E osaa teknisen, operatiivisen tai tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

9 artikla

Ajokorttien vaiheittainen myöntäminen ja ajokorttiluokkien väliset vastaavuudet

1.  BE-, C1-, C1E-, C-, CE-, D1-, D1E-, D- ja DE-luokan ajokortteja myönnetään vain kuljettajille, joilla on jo oikeus kuljettaa B-luokan ajoneuvoja.

2.  Ajokorttien kelpoisuus määritellään seuraavasti:

a)  C1E-, CE-, D1E- tai DE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös BE-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä;

b)  CE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös DE-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä, jos niiden haltijoilla on oikeus kuljettaa D-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja;

c)  C1E- tai CE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös D1E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä, jos niiden haltijoilla on oikeus kuljettaa D1-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja;

c a)   CE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös C-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä ja DE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös D-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä; [tark. 80]

d)  CE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös C1E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä ja DE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös D1E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä;

d a)   C1E-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös C1-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä ja D1E-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös D1-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä; [tark. 81]

e)  mihin tahansa luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan AM-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja. Jäsenvaltio voi kuitenkin sen omalla alueella myönnettyjen ajokorttien osalta rajoittaa vastaavuudet AM-luokan osalta A1-, A2- ja A-luokkiin, jos kyseisessä jäsenvaltiossa AM-luokkaan kuuluvan ajokortin saamisen edellytyksenä on käytännön koe;

f)  A2-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös A1-luokkaan;

g)  A-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös A1- ja A2 luokkaan, B-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös B1-luokkaan, C-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös C1-luokkaan ja D-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös D1-luokkaan;

h)  kaksi vuotta sen jälkeen, kun B-luokan ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, se oikeuttaa kuljettamaan neuvoston direktiivin 96/53/EY(17) 2 artiklassatämän direktiivin 2 artiklan [11 c kohdassa] tarkoitettuja vaihtoehtoisellaasetuksessa (EU) 2018/858(18) määriteltyjä M- ja N-luokkienvaihtoehtoisella polttoaineella toimivia ajoneuvoja, jotka on tarkoitettu yleisillä teillä käytettäviksi, mukaan luettuina yhdessä tai useammassa vaiheessa suunnitellut ja valmistetut ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg mutta enintään 4 250 kg ilman perävaunua, ja matkustajaliikenteessä, jossa istuinpaikkojen enimmäiskapasiteetti on kahdeksan ilman kuljettajaa. Nämä ajoneuvot voidaan yhdistää perävaunuun tai puoliperävaunuun, ja tämän yhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 5 000 kg; [tark. 82]

(h a)   kaksi vuotta sen jälkeen, kun B‑luokan ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, se on voimassa tämän direktiivin 2 artiklan [11 a kohdassa] määriteltyjen ambulanssien ja 2 artiklan [11 b kohdassa] määriteltyjen enintään 4 250 kg:n massan erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen ja matkailuautojen kuljettamiseen;

Komissio tarkastelee tämän direktiivin 20 artiklassa tarkoitetuissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettavissa määräaikaiskertomuksissa ensihoitovarusteiden alalla ja/tai vaihtoehtoisten polttoaineiden käytössä tapahtuneen teknisen kehityksen vaikutuksia ambulanssien kokonaismassaan. Siirretään komissiolle valta antaa tämän direktiivin 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä saattamalla ambulanssien enimmäispaino ajan tasalle kyseisten määräaikaiskertomusten päätelmien perusteella.

Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä saattamalla tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen enimmäispaino ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon teknisen kehityksen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehityksen vaikutus ambulansseihin. [tark. 83]

h b)   kaksi vuotta sen jälkeen, kun BE-luokan ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, se oikeuttaa kuljettamaan tämän direktiivin 2 artiklan 11 c kohdassa tarkoitettuja asetuksessa (EU) 2018/858 M- ja N-luokkien osalta määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja, jotka on tarkoitettu yleisillä teillä käytettäviksi, mukaan luettuina yhdessä tai useammassa vaiheessa suunnitellut ja valmistetut ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg mutta enintään 4 250 kg ilman perävaunua. Nämä ajoneuvot voidaan yhdistää perävaunuun tai puoliperävaunuun, jos perävaunun tai puoliperävaunun suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg; [tark. 84]

h c)   kolmen vuoden kuluttua siitä, kun C1-luokan ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, se on voimassa tämän direktiivin 2 artiklan [11 c] kohdassa määriteltyjen vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kuljettamiseen, joiden suurin sallittu massa on yli 7 500 kg mutta enintään 8 250 kg ilman perävaunua ja jotka on suunniteltu ja rakennettu kuljettajan lisäksi enintään kahdeksan matkustajan kuljettamiseen. Nämä ajoneuvot voidaan yhdistää perävaunuun, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg. [tark. 85]

h d)   kolmen vuoden kuluttua siitä, kun C1E-luokan ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, se on voimassa 9 artiklan 2 kohdan h c alakohdassa tarkoitetuissa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen ja niiden perävaunujen tai puoliperävaunujen, joiden suurin sallittu massa on yli 750 kg, kuljettamiseen edellyttäen, että yhdistelmän sallittu massa on enintään 12 750 kg; [tark. 86]

h e)   kolme vuotta sen jälkeen, kun D1-luokan ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, se on voimassa ajoneuvoissa, jotka on suunniteltu ja rakennettu kuljettajan lisäksi enintään 22 matkustajan kuljettamiseen, ja joiden pituus on enintään 8 metriä. [tark. 88]

Komissio arvioi tämän direktiivin 20 artiklassa tarkoitetussa toisessa täytäntöönpanokertomuksessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kehittämisen ja käyttöönoton ja/tai [tämän artiklan h–h d alakohdan] soveltamisen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä saattamalla ajan tasalle vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen massaa koskevat kynnysarvot. [tark. 89]

3.  Jäsenvaltiot voivat omalla alueellaan hyväksyä seuraavat vastaavuudet:

a)  moottorikäyttöisiä kolmipyöriä saa kuljettaa B-luokan ajokortilla, moottorikäyttöisten kolmipyörien, joiden teho on yli 15 kW, osalta edellyttäen, että B-luokan ajokortin haltija on vähintään 21-vuotias;

b)  A1-luokan moottoripyöriä saa kuljettaa B-luokan ajokortilla.

Jäsenvaltioiden, jotka ovat myöntäneet ensimmäisessä alakohdassa säädetyt vastaavuudet, on tunnustettava ne vastavuoroisesti.

Jäsenvaltioiden ei tule merkitä ajokorttiin, että sen haltija on oikeutettu kuljettamaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja, muutoin kuin liitteessä I olevassa E osassa täsmennettyjen asiaa koskevien unionin koodien avulla.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä niiden alueella myönnetyistä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista vastaavuuksista, mukaan lukien kansalliset koodit, joita on voitu käyttää ennen tämän direktiivin voimaantuloa. Komissio asettaa nämä tiedot jäsenvaltioiden saataville tämän kohdan soveltamisen helpottamiseksi.

4.  Jäsenvaltiot voivat sallia seuraaviin luokkiin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamisen alueellaan:

a)  D1-luokan ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on 3 500 kg, lukuun ottamatta vammaisten matkustajien kuljettamiseen tarkoitettuja erityislaitteita, kun kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut B-luokan ajokortti vähintään kaksi vuotta sen jälkeen, kun tällainen ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, ja sillä edellytyksellä, että ajoneuvoa käyttää muu kuin kaupallinen yhteisö sosiaalisiin tarkoituksiin ja että kuljettaja kuljettaa ajoneuvoa korvauksetta;

b)  ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg, kun kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut B-luokan ajokortti vähintään kaksi vuotta sen jälkeen, kun tällainen ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, ja sillä edellytyksellä, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)  kyseiset ajoneuvot on tarkoitettu käytettäviksi paikallaan ainoastaan koulutus- tai vapaa-ajan viettotarkoituksiin;

ii)  niitä käyttävät muut kuin kaupalliset yhteisöt sosiaalisiin tarkoituksiin;

iii)  ajoneuvot on muutettu niin, että niitä ei voida käyttää useamman kuin yhdeksän henkilön eikä muiden kuin niiden käytön kannalta ehdottoman välttämättömien tavaroiden kuljettamiseen;

c)  B-luokan ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on 2 500 kg ja suurin nopeus fyysisesti enintään 45 km/h, kun kuljettaja on alle 21-vuotias ja hänellä on B1-luokan ajokortti.

Jäsenvaltioiden ei tule merkitä ajokorttiin, että sen haltija on oikeutettu kuljettamaan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja, muutoin kuin kansallisten koodien avulla.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan mukaisesti annetuista luvista.

4 a.   Jäsenvaltioilla on oikeus sallia alueellaan D- tai D1-luokan ajoneuvojen kuljettaminen C-luokkaa varten myönnetyn ajokortin haltijoille edellyttäen, että ajoneuvossa ei kuljeteta muita henkilöitä ja että kuljettaja on henkilö, joka suorittaa direktiivin 2014/45/EU mukaisen katsastuksen, tai autokorjaamon mekaanikko, joka suorittaa koeajon 5 kilometrin säteellä korjaamosta ajoneuvon korjauksen jälkeen, tai ajoneuvon huolto- tai katsastusajoa varten. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan mukaisesti annetuista luvista. [tark. 91]

10 artikla

Ajokorttien myöntäminen, voimassaoloaika ja uusiminen

1.  Ajokortti myönnetään ainoastaan hakijoille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)  hakija on suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen ja teoriakokeen sekä täyttää ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset liitteiden II ja III säännösten mukaisesti;

b)  hakija on suorittanut hyväksytysti pelkän teoriakokeen, kun on kyse AM-luokan ajokortista; jäsenvaltiot voivat tämän luokan osalta vaatia ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen suorittamista hyväksytysti ja terveystarkastusta;

Tähän luokkaan kuuluvien kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien osalta jäsenvaltiot voivat vaatia ajotaitoa ja ajotapaa koskevaa erillistä koetta. AM-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen erottelemiseksi ajokorttiin voidaan merkitä kansallinen koodi;

c)  kun on kyse A2-luokan ajokortista ja hakijalla on vähintään kahden vuoden kokemus A1-luokkaan kuuluvan moottoripyörän kuljettamisesta tai A-luokan ajokortista ja hakijalla on vähintään kahden vuoden kokemus A2-luokkaan kuuluvan moottoripyörän kuljettamisesta, hakija on joko

i)  suorittanut hyväksytysti pelkän ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen tai

ii)  saattanut päätöksen liitteen VI mukaisen koulutuksen;

d)  hakija on saattanut päätökseen koulutuksen tai suorittaneet hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen taikka saattanut päätökseen koulutuksen ja suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen liitteen V mukaisesti B-luokan ajokortin osalta 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan kolmannessa alakohdassa määritellyn ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseksi.

e)  hakijan vakinainen asuinpaikka on ajokortin myöntävän jäsenvaltion alueella tai hän voi näyttää toteen, että hän on opiskellut siellä vähintään kuusi kuukautta.

1 a.   Jäsenvaltioiden on annettava tarvittavat säännökset sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt, joiden ajokoe suoritetaan heidän vammaansa mukautetussa ajoneuvossa, vapautetaan tehtävistä, jotka eivät sovi yhteen heidän vammansa kanssa. [tark. 94]

2.  Jäsenvaltioiden myöntämien ajokorttien hallinnollinen voimassaoloaikahallinnollisen voimassaoloajan vähimmäiskesto on seuraava: [tark. 95]

a)  15 vuotta AM-, A1-, A2-, A-, B-, B1- ja BE-luokkien osalta;

b)  viisi vuotta C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokkien osalta.

Ajokortin uusimisesta voi seurata uusi hallinnollinen voimassaoloaika muulle ajokorttiluokalle tai muille ajokorttiluokille, johon tai joihin kuuluvia ajoneuvoja ajokortin haltijalla on oikeus kuljettaa, mikäli tällöin täytetään tässä direktiivissä säädetyt edellytykset.

Edellä olevan 4 artiklan 5 kohdan mukainen mikrosiru tai 4 artiklan 6 kohdan mukainen QR-koodi ei ole ajokortin voimassaolon edellytys. Mikrosirun tai QR-koodin katoamisella, lukukelvottomuudella tai muulla vahingoittumisella ei ole vaikutusta ajokortin voimassaoloon.

Jäsenvaltiot voivat minkä tahansa luokan osalta rajoittaa 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille uusille kuljettajille myönnettävien ajokorttien hallinnollista voimassaoloaikaa, jotta näihin kuljettajiin voidaan soveltaa heidän liikenneturvallisuuttaan parantavia erityisiä toimenpiteitä.

Jäsenvaltiot voivat toissijaisuusperiaatetta noudattaen rajoittaa kaikkien luokkien yksittäisten ajokorttien hallinnollista voimassaoloaikaa ottaen samalla huomioon terveydentilaan ja kykyyn ajaa turvallisesti liittyvät seikat liitteen III mukaisesti, jos katsotaan tarpeelliseksi toteuttaa useammin terveystarkastuksia tai muita erityistoimenpiteitä, muun muassa liikennerikkomuksiin syyllistyneitä koskevia rajoituksia, jotta liikenneturvallisuustoimenpiteitä voidaan edelleen parantaa. [tark. 253, 315 ja 335]

Jäsenvaltiot voivat lyhentää alueellaan oleskelevien 70 vuotta täyttäneiden haltijoiden ajokorttien ensimmäisessä alakohdassa määriteltyjä hallinnollisia voimassaoloaikoja toteuttaakseen useammin terveystarkastuksia tai muita erityistoimenpiteitä, kuten kertauskursseja. Tätä lyhennettyä hallinnollista voimassaoloaikaa on sovellettava ainoastaan ajokorttia uusittaessa. [tark. 97]

Jäsenvaltiot voivat lyhentää tässä kohdassa säädettyä ajokorttien hallinnollista voimassaoloaikaa sellaisten henkilöiden osalta, joille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa tai jotka saavat jäsenvaltion alueella tilapäistä suojelua tai kansallisen lainsäädännön mukaista asianmukaista suojelua. Lyhennetty hallinnollinen voimassaoloaika tätä tarkoitusta varten on enintään tilapäisen oleskeluluvan tai tilapäisen suojelun tai asianmukaisen suojelun hallinnollinen voimassaoloaika.

3.  Ajokortti voidaan uusia sen hallinnollisen voimassaoloajan päättyessä edellyttäen, että kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)  liitteessä III esitetyt ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät edelleen;

b)  hakemusta jätettäessä hakijan vakinainen asuinpaikka on ajokortin myöntävän jäsenvaltion alueella tai hän voi todistaa opiskelleensa siellä vähintään kuuden kuukauden ajan.

4.  Kriisitilanteessa jäsenvaltiot voivat pidentää enintään kuudella kuukaudella ajokorttien hallinnollista voimassaoloaikaa, joka muutoin päättyisi. Pidennys voidaan uusia, jos kriisi jatkuu.

Tällainen pidennys on perusteltava asianmukaisesti, ja siitä on ilmoitettava viipymättä komissiolle. Komissio julkaisee välittömästi nämä tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jäsenvaltioiden on tunnustettava sellaisten ajokorttien voimassaolo, joiden hallinnollista voimassaoloaikaa on pidennetty tämän kohdan nojalla.

Jos kriisi vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla pidennetään kaikkien tai tiettyjen ajokorttiluokkien hallinnollista voimassaoloaikaa, joka muutoin päättyisi. Tämä pidennys ei saa ylittää kuutta kuukautta, ja se voidaan uusia, jos kriisi jatkuu. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Jos vaikeudet, jotka ovat tehneet ajokorttien uusimisesta kolmannessa alakohdassa tarkoitetun kriisin seurauksena käytännössä mahdotonta, eivät vaikuta eivätkä todennäköisesti tule vaikuttamaan jäsenvaltioon tai jos jäsenvaltio on toteuttanut kriisin vaikutuksen lieventämiseksi asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta kolmannessa alakohdassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä käyttöön otettua pidennystä ilmoitettuaan tästä ensin komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä kohtaa sovellettaessa kriisillä tarkoitetaan unionissa tai sen ulkopuolella sattuvaa poikkeuksellista odottamatonta ja äkillistä luonnon tai ihmisen aiheuttamaa tapahtumaa, joka on luonteeltaan ja laajuudeltaan epätavallinen ja jolla on merkittäviä suoria tai välillisiä vaikutuksia tieliikenteen alaan ja joka myös estää tai merkittävästi rajoittaa ajokorttien haltijoiden tai asianomaisten kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia suorittaa ajokorttien uusimiseen tarvittavia menettelyjä.

5.  Jäsenvaltiot saavat soveltaa ajokorttien myöntämiseen kansallisia säännöksiä, jotka koskevat muita kuin tässä direktiivissä tarkoitettuja edellytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten rikoslakien ja yleistä järjestystä koskevien säännösten soveltamista. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

6.  Jäsenvaltiot voivat vaatia, että AM-, A-, A1-, A2-, B-, B1- ja BE-luokan ajokortin myöntämisen tai uusimisen yhteydessä on tarkastettava, että liitteessä III esitetyt, ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät, sen sijaan, että sovelletaan kyseisessä liitteessä olevassa 3 kohdassa säädettyä itsearviointia. Tällöin terveystarkastuksen on katettava kaikki liitteessä III mainitut lääketieteelliset toimintarajoitteet.

Komissio hyväksyy [hyväksymispäivä + 18 kuukautta] mennessä täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan liitteessä III olevassa 3 kohdassa tarkoitetun itsearvioinnin sisältö ja jotka kattavat kaikki kyseisessä liitteessä mainitut lääketieteelliset toimintarajoitteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 99]

Jäsenvaltiot voivat toissijaisuusperiaatetta noudattaen vaatia, että AM-, A-, A1-, A2-, B-, B1-, BE- ja T-luokan ajokorttien uusimisen yhteydessä on tarkastettava, että liitteessä III esitetyt, ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät. [tark. 256 ja 318]

6 a.   Jäsenvaltioiden on laadittava näyttöön perustuvat ohjeet yleislääkäreille ja perhelääkäreille sellaisten henkilöiden tunnistamiseksi, joille ajoneuvon kuljettaminen aiheuttaa riskin, ja toimittava yhteistyössä lupaviranomaisten kanssa. [tark. 100]

6 b.   Jäsenvaltioiden on kehitettävä kansallisia valistuskampanjoita, joilla lisätään suuren yleisön tietoisuutta henkisistä tai fyysisistä tekijöistä, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon kuljettamisen. [tark. 101]

7.  Henkilöllä voi olla vain yksi fyysinen ajokortti. HenkilölläHenkilö voi kuitenkin olla useita mobiiliajokortteja, jos ne ovat saman jäsenvaltion myöntämiätallentaa mobiiliajokortin useisiin laitteisiin. [tark. 102]

Henkilöllä voi olla vain yhden jäsenvaltion myöntämiä ajokortteja.

Jäsenvaltion on kieltäydyttävä myöntämästä ajokorttia, jos se toteaa, että hakijalla on jo toisen jäsenvaltion myöntämä ajokortti.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kolmannen alakohdan soveltamiseksi. Ajokortin myöntämisen, korvaamisen, uusimisen tai vaihtamisen osalta edellytetään asian varmistamista muilta jäsenvaltioilta, jos on perusteltua syytä epäillä, että hakija on ennestään jonkin toisen ajokortin haltija. Tätä varten jäsenvaltioiden on käytettävä 19 artiklassa tarkoitettua EU:n ajokorttiverkostoa.

Ajokortin myöntävän jäsenvaltion on varmistettava huolellisesti, että kyseessä oleva henkilö täyttää tämän artiklan 1 kohdassa esitetyt vaatimukset, ja sovellettava ajokortin tai ajo-oikeuden lopullista peruuttamista tai poisottamista koskevia kansallisia säännöksiä, jos todetaan, että ajokortti on myönnetty, vaikka vaatimuksia ei ole täytetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 6 kohdan soveltamista.

8.  Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitettä II, III, V ja VI teknisen, operatiivisen tai tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

8 a.   Komissio laatii asiantuntijoiden neuvojen perusteella yleislääkäreille verkkokoulutuksen, jonka avulla nämä voivat arvioida kaikkia hakijan ajokykyyn liittyviä näkökohtia. [tark. 103]

11 artikla

Jäsenvaltioiden myöntämien ajokorttien vaihtaminen ja korvaaminen

1.  Jos jäsenvaltion myöntämän voimassa olevan ajokortin haltija on muuttanut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, hän voi pyytää, että hänen ajokorttinsa vaihdetaan sitä vastaavaan ajokorttiin. Vaihdon suorittavan jäsenvaltion on todennettava, minkä luokan osalta sille esitetty ajokortti on yhä voimassa.

2.  Jollei rikoslain ja yleistä järjestystä koskevien säädösten alueellisen soveltamisen periaatteen huomioon ottamisesta muuta johdu, se jäsenvaltio, jossa toisen jäsenvaltion myöntäneen ajokortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka, saa soveltaa ajokortin haltijaan kansallisia ajo-oikeuden rajoittamista tai poistamista taikka sen määräaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä ja tarvittaessa vaihtaa ajokortin tätä tarkoitusta varten.

3.  Vaihdon suorittavan jäsenvaltion on palautettava aikaisempi fyysinen ajokortti ajokortin myöntäneen jäsenvaltion viranomaisille sekä perusteltava tämä menettely. Ajokortin vaihdon suorittavan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta ajokortin myöntäneen jäsenvaltion viranomaisille ja täsmennettävä vaihdon syyt. Ajokortin alun perin myöntäneiden jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei vanhaa mobiiliajokorttia voi enää näyttää. Jäsenvaltioiden on käytettävä 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua EU:n ajokorttiverkostoa tiedonvälitykseen. [tark. 104]

4.  Uuden ajokortin saa hävinneen tai varastetun tilalle ainoastaan sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jossa kortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka. Näiden viranomaisten on myönnettävä uusi kortti hallussaan olevien tietojen perusteella tai hankittuaan tarvittaessa tiedot alkuperäisen ajokortin myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta.

11a artikla

Väliaikainen ajokortti

1.   Ajokortin myöntämisen, korvaamisen, uusimisen tai vaihtamisen aikana ajokortin korvaavan, uusivan tai vaihtavan jäsenvaltion on myönnettävä väliaikainen ajokortti todistuksen muodossa, vaikka se olisi sama jäsenvaltio kuin edellisen ajokortin myöntänyt jäsenvaltio. Siirretään 21 artiklan nojalla komissiolle valta antaa 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla tällaisen todistuksen vakiomuoto. Näitä delegoituja säädöksiä hyväksyessään komissio ottaa asianmukaisesti huomioon tällaisten muotojen väärentämisriskin.

2.   Jäsenvaltion tämän artiklan mukaisesti antaman todistuksen on oltava voimassa enintään kuukauden. Jäsenvaltioiden on tunnustettava tällaiset todistukset vastavuoroisesti. Jos ajokortin korvaaminen, uusiminen tai vaihtaminen kestää pidempään, jäsenvaltiot voivat uusia tämän todistuksen kahdesti, kummankin enintään yhden kuukauden ajaksi. Tällaisen todistuksen voimassaolo päättyy automaattisesti, kun sen haltijalla on 3 artiklan mukainen fyysinen tai mobiiliajokortti. [tark. 105]

12 artikla

Kolmansien maiden myöntämien ajokorttien vaihtaminen

1.  Jos jäsenvaltiossa on säädetty kolmannen maan sen alueelle vakinaisesti asumaan muuttaneelle ajokortin haltijalle myöntämän ajokortin vaihtamisesta, kyseisen jäsenvaltion on vaihdettava ajokortti tämän artiklan säännösten mukaisesti.

2.  Jos jäsenvaltio vaihtaa kolmannen maan, josta ei ole tehty 7 kohdassa tarkoitettua täytäntöönpanopäätöstä, myöntämän ajokortin, vaihto on merkittävä kyseisen jäsenvaltion myöntämään ajokorttiin käyttämällä asianomaista liitteessä I olevassa E osassa täsmennettyä koodia, ja sama koskee myöhempää uusimista tai korvaamista. Jos kyseisen ajokortin haltija siirtyy asumaan vakinaisesti toiseen jäsenvaltioon, kyseisen jäsenvaltion ei tarvitse soveltaa 3 artiklan 6 kohdassa vahvistettua vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta.

Jäsenvaltioiden on sovellettava tällaiseen vaihtoon kansallisen lainsäädäntönsä säännöksiä tässä kohdassa säädetyin edellytyksin.

3.  Jos ajokortti on myönnetty sellaiseen luokkaan ja sen on myöntänyt sellainen kolmas maa, joka on 7 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen kohteena, tällaista vaihtoa ei merkitä kyseisen jäsenvaltion myöntämään ajokorttiin. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on vaihdettava ajokortti asiaankuuluvassa täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

4.  Jos jonkin jäsenvaltion myöntämä ajokortti on vaihdettu kolmannen maan myöntämään ajokorttiin, jäsenvaltiot eivät saa vaatia minkään muiden kuin 10 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä eivätkä merkitä mitään muita tietoja kyseisen ajokortin vaihtamiseksi myöntämäänsä ajokorttiin alkuperäisen ajokortin luokkien osalta.

Jos hakija pyytää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa sellaisen ajokortin vaihtoa, joka on voimassa myös niiden luokkien osalta, joiden osalta hän on saanut ajo-oikeuden kolmannessa maassa, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)  jos ajokortti on myönnetty sellaisen luokan osalta ja sen on myöntänyt sellainen kolmas maa, joka on 7 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen kohteena, sovelletaan 3 kohtaa;

b)  jos tällaista täytäntöönpanopäätöstä ei ole, sovelletaan 2 kohtaa.

5.  Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu vaihtaminen suoritetaan ainoastaan, jos kolmannen maan myöntämä ajokortti luovutetaan vaihdon suorittavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

6.  Komissio voi todeta, että kolmannella maalla on käytössä tieliikennettä koskevat puitteet, joilla kaikilta tai joiltakin osin taataan unionin tasoinen liikenneturvallisuustaso, mikä mahdollistaa kyseisen kolmannen maan myöntämien ajokorttien vaihtamisen ilman, että tällainen vaihto merkitään jäsenvaltion myöntämään ajokorttiin, tarvittaessa sen jälkeen, kun tietyt ennalta määritellyt edellytykset ovat täyttyneet.

Jos komissio yksilöi tällaisen kolmannen maan, se voi arvioida kolmannen maan tieliikennelainsäädäntöä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioilla on kuusi kuukautta aikaa antaa lausuntonsa yksilöidyssä kolmannessa maassa voimassa olevasta tieliikennelainsäädännöstä. Komissio suorittaa arvioinnin heti, kun se on saanut lausunnon kaikilta jäsenvaltioilta tai kun määräaika lausuntojen lähettämiselle on kulunut umpeen, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempiaikaisempi. [tark. 106]

Kun komissio arvioi kolmannessa maassa voimassa olevaa tieliikennelainsäädäntöä, se ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

a)  voimassa olevat ajokorttivaatimukset, kuten ajokorttiluokat, alaikärajaa koskevat vaatimukset, koulutukselle ja ajokokeille asetetut vaatimukset ja edellytykset sekä ajokortin myöntämistä koskevat lääketieteelliset vaatimukset;

b)  myöntääkö kolmas maa mobiiliajokortteja, ja jos myöntää, järjestelmän käyttöön sovellettavat tekniset ja rakenteelliset yksityiskohdat;

c)  missä määrin liikkeellä on väärennettyjä ajokortteja ja mitä toimenpiteitä toteutetaan ajokorttien väärentämisen estämiseksi;

d)  kolmannen maan myöntämien ajokorttien hallinnollinen voimassaoloaika;

e)  kolmannen maan liikenneolosuhteet ja se, ovatko ne verrattavissa unionin tieverkon liikenneolosuhteisiin;

f)  kolmannen maan liikenneturvallisuustaso.

f a)   kolmansissa maissa perustettu EU:n ajokorttien vaihtojärjestelmä; [tark. 107]

7.  Komissio voi 6 kohdassa tarkoitetun arvioinnin suoritettuaan päättää täytäntöönpanopäätöksillä, että kolmannella maalla on käytössä tieliikennelainsäädäntö, jolla kaikilta tai joiltakin osin taataan unionia vastaava liikenneturvallisuuden taso kyseisen kolmannen maan myöntämien ajokorttien vaihtamiseksi niin, ettei tällaista vaihtoa merkitä jäsenvaltion myöntämään ajokorttiin.

Täytäntöönpanopäätöksen on sisällettävä vähintään

a)  6 artiklassa tarkoitetut luokat, joihin kuuluvat ajokortit voidaan vaihtaa merkitsemättä vaihtoa jäsenvaltion myöntämään ajokorttiin;

b)  sellaisten kolmannen maan ajokorttien myöntämispäivämäärät, jotka voidaan vaihtaa merkitsemättä vaihtoa jäsenvaltion myöntämään ajokorttiin;

c)  yleiset edellytykset, joita on noudatettava vaihdettavan virallisen asiakirjan aitouden todentamiseksi;

d)  yleiset edellytykset, jotka hakijan on täytettävä osoittaakseen, että liitteessä III vahvistetut lääketieteelliset vaatimukset täyttyvät ennen vaihtoa.

Jos hakijan ajokortti ei mahdollista tämän kohdan toisen alakohdan a tai b alakohdan noudattamista, jäsenvaltiot voivat päättää vaihtaa ajokortin 2 kohdan mukaisesti. Jos hakija ei pysty noudattamaan tämän kohdan toisen alakohdan c tai d alakohtaa, jäsenvaltioiden on kieltäydyttävä vaihtamasta ajokorttia. Täytäntöönpanopäätökseen mahdollisesti sisältyvissä lisäedellytyksissä on säädettävä joko jäsenvaltion kansallisten säännösten soveltamisesta 2 kohdan mukaisesti tai ajokortin vaihtamisesta kieltäytymisestä, jos hakija ei täytä tällaisia edellytyksiä.

Täytäntöönpanopäätökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8.  Edellä 7 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanopäätöksessä on säädettävä kyseisen kolmannen maan liikenneturvallisuustilanteen vähintään joka neljäs vuosi toteutettavasta säännöllisestä uudelleentarkastelusta. Uudelleentarkastelun päätelmistä riippuen komissio pitää 7 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen voimassa, muuttaa sitä tai keskeyttää sen voimassaolon sikäli kuin se on tarpeen tai kumoaa sen.

8 a.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan myöntämä CAP-todistus tai vastaava todistus voidaan korvata jäsenvaltion myöntämällä uudella CAP-todistuksella, jos sen haltija on suorittanut kyseisessä jäsenvaltiossa enintään 35 tunnin lisäpätevyyskoulutuksen. Tämä lisäpätevyyskoulutus on suoritettava sillä EU:n kielellä, jota [hakija] parhaiten ymmärtää. Maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta annetun direktiivin (EU) 2022/2561(19) mukaisesti korkeatasoisen pätevyyden ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi on tarvittaessa annettava asianmukaista kieliapua.

Sen määrittämiseksi, onko kolmansissa maissa sääntöjä, jotka ovat kokonaan tai osittain verrattavissa vastaaviin unionin sääntöihin ja jotka takaavat liikenneturvallisuuden tason, joka on kokonaan tai osittain verrattavissa unionin turvallisuustasoon, siirretään komissiolle valta antaa viimeistään... päivänä...kuuta... [kahden vuoden kuluttua tämän muutosdirektiivin voimaantulosta] 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla edellytykset sekä perusteet ja menetelmät, joita käytetään arvioitaessa kolmansien maiden sääntöjä, jotka koskevat kuljettajien ammatillista koulutusta, tai kolmansien maiden sääntöjä, jotka koskevat sertifiointi- ja tutkintomenettelyjä, tai molempia.

Komissio antaa näiden [delegoitujen säädösten/arviointiedellytysten, perusteiden ja menetelmien] perusteella ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 6 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan sen päätös siitä, että tietyssä kolmannessa maassa on kuljettajien ammatillista koulutusta ja/tai hyväksyntä- ja tutkintomenettelyjä koskevia sääntöjä, jotka ovat täysin tai osittain verrattavissa vastaaviin unionin sääntöihin ja joilla taataan liikenneturvallisuuden taso, joka on täysin tai osittain verrattavissa unionin turvallisuustasoon. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 108]

9.  Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja verkkosivustollaan luettelon kolmansista maista, joista on tehty täytäntöönpanopäätös 7 ja 8 a kohdan mukaisesti, ja julkaisee vastaavasti myös mahdolliset 98 kohdan mukaisesti tehdyt asiaankuuluvat muutokset. [tark. 109]

10.  Komissio perustaa osaamisverkoston, jonka avulla kootaan, käsitellään ja levitetään tietoa parhaista käytännöistä ulkomaisten ammattikuljettajien integroimiseksi sisämarkkinoille. Verkosto muodostetaan asiaankuuluvista jäsenvaltioiden viranomaisista, osaamiskeskuksista, yliopistoista ja tutkijoista, työmarkkinaosapuolista ja muista asiaankuuluvista tieliikennealan toimijoista.

12 a artikla

Yhteistyöfoorumi

1.   Komissio perustaa yhteistyöfoorumin, jolla kootaan, käsitellään ja levitetään tietoa parhaista käytännöistä

a)   kuljettajien koulutusohjelmista jäsenvaltioissa, mukaan lukien erikoiskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja, kuten liikkuvia työkoneita, koskeva koulutus;

b)   erityiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen, kuten liikkuvien työkoneiden, ajokorttikäytännöistä ja tavanomaisesta käytöstä eri jäsenvaltioissa, mukaan lukien näiden sääntöjen eroista aiheutuvat rajat ylittävät vaikutukset tällaisten työkoneiden käytön helpottamiseksi; ja

c)   muusta tarpeelliseksi katsotusta sisällöstä.

2.   Foorumiin on otettava mukaan jäsenvaltioiden asiaankuuluvat viranomaiset ja tieliikennealan asiaankuuluvat sidosryhmät, ja sen on mahdollisuuksien mukaan helpotettava näiden parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa. [tark. 320]

13 artikla

Ajo-oikeuden tai ajokortin rajoittamisen, poistamisen tai lopullisen tai määräaikaisen peruuttamisen vaikutukset

1.  Jäsenvaltion on kieltäydyttävä myöntämästä ajokorttia hakijalle, jonka ajokortti on rajoitettu, poistettu tai peruutettu lopullisesti tai määräaikaisesti toisessa jäsenvaltiossa.

2.  Jäsenvaltion on kieltäydyttävä hyväksymästä toisen jäsenvaltion sellaiselle henkilölle myöntämää ajokorttia, jonka ajokorttia tai ajo-oikeutta on rajoitettu tai se on poistettu tai määräaikaisesti tai lopullisesti peruutettu ensin mainitun jäsenvaltion alueella.

3.  Ajokorttia tai ajo-oikeutta on pidettävä rajoitettuna, poistettuna tai määräaikaisesti tai lopullisesti peruutettuna tätä artiklaa sovellettaessa niin kauan kuin asianomainen henkilö ei täytä kaikkia jäsenvaltion asettamia edellytyksiä, jotka hänen on täytettävä voidakseen saada takaisin ajo-oikeutensa tai ajokorttinsa tai hakea uutta ajokorttia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden asettamat edellytykset sille, että ajokortin haltija voi saada takaisin ajo-oikeutensa tai ajokorttinsa tai hakea uutta ajokorttia, ovat oikeasuhteisia eivätkä syrji muiden jäsenvaltioiden myöntämien ajokorttien haltijoita, ja että ne eivät yksinään johda siihen, että ajokortin myöntämisestä tai toisen jäsenvaltion myöntämän ajokortin tunnustamisesta kieltäydytään määräämättömän ajan.

Jäsenvaltion on peruutettava ajokortti rajoittamattomaksi ajaksi, jos 10 artiklassa tarkoitetun voimassaolon vahvistavan lääkärintarkastuksen aikana ilmenee, että liitteessä III tarkoitettuja sairauksia koskevat fyysiset ja psyykkiset vaatimukset eivät tilapäisesti täyty. [tark. 110]

4.  Tätä artiklaa ei pidä tulkita siten, että se estäisi jäsenvaltioita kieltämästä henkilöltä määräämättömäksi ajaksi ajamisen alueellaan antamatta hänelle mahdollisuutta saada takaisin ajo-oikeutensa tai ajokorttinsa tai mahdollisuutta hakea uutta ajokorttia, jos tämä on perusteltua hänen käyttäytymisensä perusteella.

Jos jäsenvaltio on tämän kohdan mukaisesti asettanut ajokiellon määräämättömäksi ajaksi, se voi kieltäytyä tunnustamasta toisen jäsenvaltion myöntämää ajokorttia alueellaan määräämättömän ajan. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, muut jäsenvaltiot voivat määräämättömäksi ajaksi ajokiellon määrännyttä jäsenvaltiota kuultuaan myöntää ajokortin tällaiselle henkilölle.

14 artikla

Avustetun ajoharjoittelun järjestelmä

1.  Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on myönnettävä liitteessä I olevassa E osassa täsmennetyllä unionin koodilla 98.02 merkittyjä B-, C- ja C1-luokan ja C-luokan ajokortteja 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti hakijoille, jotka ovat täyttäneet 17 vuotta. [tark. 111]

2.  Unionin koodilla 98.02 merkityn ajokortin haltijat, jotka eivät ole vielä täyttäneet 18:aa vuotta, saavat kuljettaa ajoneuvoa vain, jos mukana on auton etuistuimella henkilö, joka täyttääkykenee antamaan ohjausta ajon aikana. Mukana olevan henkilön on noudatettava alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena tai muusta syystä toimintakyvyttömässä tilassa ajamista koskevia sääntöjä ja täytettävä seuraavat edellytykset: [tark. 112]

a)  hän on vähintään 25-vuotias;

b)  hänellä on kyseisen luokan EU:n ajokortti, joka on myönnetty yli viisi vuotta sitten; [tark. 113]

c)  hän ei ole ollut viiden viime vuoden aikana ajokiellossa;

d)  hän ei ole ollut sellaisen rikosoikeudellisen päätöksen kohteena, joka johtuu tieliikenteeseen liittyvästä liikennerikkomuksesta;

e)  kun kyseessä on C-luokanC- ja C1-luokan ajoneuvo, hänellä on direktiivin (EU) 2022/2561 mukainen ammattipätevyys ja koulutus.; [tark. 114]

e a)   kun kyseessä on C- ja C1-luokan ajoneuvo, hän on suorittanut osana CAP-todistuksen jatkokoulutusta erityisen seitsemän tunnin pituisen koulutuksen oppiakseen tarvittavat ammatilliset ja pedagogiset taidot. [tark. 115]

Jäsenvaltiot voivat päättää koulutuksen keston pidentämisestä enintään 14 tuntiin. [tark. 116]

3.  Jäsenvaltiot voivat vaatia 2 kohdassa tarkoitettujen mukana olevien henkilöiden henkilöllisyyden todentamista tämän artiklan noudattamisen varmistamiseksi. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa mahdollisten mukana olevien henkilöiden lukumäärää.

3 a.   Avustetun ajoharjoittelun järjestelmä ei rajoita jäsenvaltioiden nykyisiä vaihtoehtoja alentaa B-luokan alaikärajaa tämän direktiivin 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja soveltaa siihen liittyviä ehtoja kansallisella tasolla. [tark. 117]

4.  Jäsenvaltiot voivat soveltaa lisäedellytyksiä unionin koodilla 98.02 merkityn ajokortin myöntämiseen hakijoille, jotka eivät ole vielä 18-vuotiaita. Niiden on ilmoitettava lisäedellytyksistä komissiolle. Komission on julkistettava nämä tiedot.

4 a.   Jäsenvaltiot voivat alentaa 1 kohdassa säädettyä ikärajaa niiden alueella vakinaisesti asuvien henkilöiden osalta pilottihankkeiden toteuttamiseksi ja tietojen keräämiseksi varhaisempaan ikään sovellettavan avustetun ajoharjoittelun järjestelmän vaikutuksesta, kunnes henkilö saavuttaa 3 500 ajokilometrin rajan. Jos jäsenvaltio haluaa käyttää tätä mahdollisuutta, sen on esitettävä komissiolle perusteltu pyyntö. Komissio arvioi pyynnön käymällä vuoropuhelua asianomaisen jäsenvaltion kanssa ja tekee päätöksensä kolmen kuukauden kuluessa. Komissio voi hyväksyä tai hylätä pyynnön antamalla perustellun lausunnon tai hyväksyä sen lisäedellytyksin liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Edellä olevan 2, 3 ja 4 kohdan säännöksiä sovelletaan edelleen, jos komissio myöntää poikkeuksen. Jäsenvaltioiden on seurattava hyväksyttyjen pilottihankkeiden tuloksia ja raportoitava niistä komissiolle. Komissio arvioi säännöllisissä tarkasteluissaan pyynnöt ja hyväksyttyjen pilottihankkeiden tulokset, jos ne ovat saatavilla. [tark. 118]

15 artikla

Koeaika

1.  Ajokortin haltijaa, jolle tietyn ajoneuvoluokan ajokortti on myönnetty ensimmäistä kertaa, on pidettävä uutena kuljettajana, ja häneen on sovellettava vähintään kahden vuoden koeaikaa. Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, jotka koskevat ajanjakson pituutta ja uusille kuljettajille määrättäviä seuraamuksia. [tark. 119]

1 a.   Jäsenvaltioiden on asetettava uusille kuljettajille velvollisuus pitää unionin standardimuotoinen levy ajoneuvonsa takalasissa koko koeajan. Komissio antaa viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 21 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa vahvistetaan tämän yhteisen levyn yhteiset visuaaliset eritelmät. [tark. 268]

2.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, jotka koskevat seuraamuksia uusille kuljettajille, joilla veren alkoholipitoisuus on ajaessa yli 0,0 g/ml0,2 g/ml tai jotka ovat psykotrooppisten aineiden tai huumausaineiden vaikutuksen alaisia. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten on vahvistettava alimpaan määritysrajaan perustuva tekninen nollatoleranssiraja, jossa otetaan huomioon passiivinen tai tahaton altistuminen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraamuksetne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä ja niihin voi sisältyä ajokieltoja. [tark. 120]

2 a.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava tiukemmat säännöt seuraamuksille, joita sovelletaan uusiin kuljettajiin, myös silloin, kun he jättävät käyttämättä turvalaitteita tai ajavat ilman voimassa olevaa ajokorttia, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä. [tark. 121]

2 b.   Jäsenvaltiot voivat ulottaa alkoholin ja laittomien päihteiden nollatoleranssijärjestelmän soveltamisen koskemaan kaikkia kuljettajia. [tark. 269]

3.  Jäsenvaltiot voivat liikenneturvallisuuden parantamiseksi vahvistaa lisäsääntöjä, joita niiden alueella sovelletaan koeaikana uusiin kuljettajiin. Niiden on ilmoitettava lisäsäännöistä komissiolle. Näillä säännöillä ei saa rajoittaa yöajoa. [tark. 122]

4.  Jäsenvaltioiden on merkittävä koeaikana myönnetty ajokortti liitteessä I olevassa E osassa täsmennetyllä unionin koodilla 98.01.

5.  Koeaikaa ei sovelleta kuljettajiin, jotka saavat A2- tai A-luokan ajokortin 10 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

5 a.   Jos kuljettaja saa uuden luokan aiemmin myönnetyn ajokorttiluokan koeajan aikana, uuden luokan koeaikaa voidaan lyhentää ottaen huomioon jo suoritettu koeaika, joka on vähintään 6 kuukautta. Tällaista lyhennystä ei sovelleta, jos voimassa oleva ajokortti myönnetään ainoastaan AM-luokan osalta. [tark. 123]

5 b.   Jäsenvaltioita kannustetaan sisällyttämään perus- ja keskiasteen koulujen opetussuunnitelmiin ikätasolle sopivaa liikenneturvallisuussääntöjä ja liikenneriskitietoisuutta koskevaa koulutusta. Jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2015/413(20) nojalla käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja tällaisten aloitteiden taloudelliseen tukemiseen. Komissio voi käyttää [mainitun direktiivin 8 a artiklassa] mainittuja varoja myös tällaisten aloitteiden taloudelliseen tukemiseen. [tark. 124]

16 artikla

Kuljettajantutkinnon vastaanottajat

1.  Kuljettajantutkinnon vastaanottajien on täytettävä liitteessä IV vahvistetut vähimmäisvaatimukset.

Niiden kuljettajantutkinnon vastaanottajien, jotka ovat aloittaneet toimintansa harjoittamisen ennen tammikuun 19 päivää 2013tämän direktiivin voimaantuloa, on täytettävä ainoastaan laadunvarmistusjärjestelmiä ja säännöllisiä jatkokoulutustoimenpiteitä koskevat vaatimukset. [tark. 125]

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitettä IV teknisen, operatiivisen tai tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

17 artikla

Vakinainen asuinpaikka

1.  Tässä direktiivissä ’vakinaisella asuinpaikalla’ tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö asuu tavanomaisesti eli vähintään 185 päivää kalenterivuodessa sellaisten henkilökohtaisten jatai ammatillisten siteiden vuoksi taija, jos kyse on henkilöstä, jolla ei ole ammatillisia siteitä, sellaisten henkilökohtaisten siteiden vuoksi, jotka osoittavat läheistä yhteyttä tämän henkilön ja hänen asuinpaikkansa välillä. [tark. 126]

Jos henkilön ammatilliset siteet ja henkilökohtaiset siteet ovat eri paikoissa ja henkilö tästä syystä asuu vuorotellen kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevissa eri paikoissa, hänen vakinaisena asuinpaikkanaan pidetään sitä paikkaa, jossa hänen henkilökohtaiset siteensä ovat, jos hän palaa sinne säännöllisesti. Viimeksi mainitun edellytyksen täyttymistä ei vaadita, jos henkilö asuu jäsenvaltiossa suorittaakseen siellä tietyn ajan kestävän tehtävän. Opiskelu yliopistossa tai koulussa ei merkitse vakinaisen asuinpaikan muutosta.

2.  Sovellettaessa 10 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ja 11 artiklan 4 kohtaa unionin tai sen jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnon henkilöstön tai heidän kotitalouteensa kuuluvien perheenjäsenten vakinaisen asuinpaikan katsotaan olevan niiden jäsenvaltioiden alueella, jotka ovat myöntäneet uusittavat tai korvattavat ajokortit.

Tässä artiklassa ’unionin ulkoasiainhallinnolla’ tarkoitetaan neuvoston pääsihteeristön ja komission asianomaisten yksiköiden virkamiehiä, jäsenvaltioiden lähettämää kansallisen ulkoasiainhallinnon henkilöstöä sekä kaikkia muita unionin toimielimille, elimille ja laitoksille ulkoisen edustuksen alalla työskenteleviä työntekijöitä tai toimeksisaajia, joiden on sopimuksista johtuvien tehtäviensä hoitamiseksi asuttava kalenterivuoden aikana vähintään 181 päivää yhden tai useamman kolmannen maan alueella.

3.  Jos ajokortin haltija ei pysty osoittamaan, että hänellä on 1 kohdan mukainen vakinainen asuinpaikka tietyssä jäsenvaltiossa, ajokortin haltija voi viimeisenä keinona saada ajokorttinsa uusituksi ajokortin alun perin myöntäneessä jäsenvaltiossa.

4.  Poiketen siitä, mitä 10 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, ja erityisesti B-luokan ajokortin myöntämiseksi ensimmäistä kertaa, hakijalle, jonka vakinainen asuinpaikka on jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalainen hän on, voidaan myöntää ajokortti viimeksi mainitussa, jos jäsenvaltiossa, jossa hän asuu vakinaisesti, ei ole mahdollisuutta suorittaa teoriakoetta tai käytännön koetta jollakin sen jäsenvaltion virallisista kielistäEU-kielistä, jonka kansalainen hän on, eikä tulkin avustuksella. [tark. 127]

18 artikla

Vastaavuus muiden kuin unionin vakioajokorttimallin mukaisten ajokorttien kanssa

1.  Jäsenvaltioiden on sovellettava komission päätöksessä (EU) 2016/1945(21) vahvistettuja vastaavuuksia ennen 19 päivää tammikuuta 2013tämän direktiivin voimaantuloa saatujen ajo-oikeuksien ja tämän direktiivin 6 artiklassa säädettyjen luokkien välillä. [tark. 128]

2.  Ennen 19 päivää tammikuuta 2013tämän direktiivin voimaantuloa myönnettyä oikeutta ajamiseen ei voida mitätöidä tai millään tavalla muuttaa tämän direktiivin säännösten nojalla. [tark. 129]

19 artikla

Keskinäinen avunanto

1.  Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa. Niiden on vaihdettava tietoja ajokorteista, joita ne ovat myöntäneet, vaihtaneet, korvanneet, uusineet, rajoittaneet, poistaneet tai määräaikaisesti tai lopullisesti peruuttaneet ja ajokielloista, joita ne ovat määränneet tai joita ne aikovat määrätä, sekä kuultava toisiaan sen varmistamiseksi, ettei ajokortin hakijaan sovelleta ajokieltoa missään jäsenvaltiossa. Niiden on käytettävä tätä varten perustettua EU:n ajokorttiverkostoa.

2.  Jäsenvaltiot voivat käyttää EU:n ajokorttiverkostoa myös vaihtaakseen tietoja seuraaviin tarkoituksiin:

a)  mahdollistaakseen sen, että viranomaiset voivat todentaa ajokortin voimassaolon ja aitouden tienvarsitarkastuksissa tai osana toimenpiteitä väärentämisen estämiseksi;

b)  helpottaakseen tutkintaa, jonka tarkoituksena on määrittää liikenneturvallisuuteen liittyviin liikennerikkomuksiin syyllistyneen henkilöllisyys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/413(22) mukaisesti;

c)  [PRÜM II -ASIAKIRJASSA] tarkoitettujen rikostentieliikennerikosten ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja tutkimiseen edellyttäen, että kaikki siinä asetetut edellytykset täyttyvät ja että käyttötarkoituksen rajoittamisen, tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon; [tark. 130]

d)  direktiivin (EU) 2022/2561 noudattamisen valvontaan;

e)  [TIETTYJEN AJOKIELTOJEN KOKO UNIONIN LAAJUISTA VOIMASSAOLOA KOSKEVAN UUDEN DIREKTIIVIN] täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan.

3.  Pääsy verkostoon on suojattava. Verkoston on mahdollistettava sekä synkroninen (reaaliaikainen) että asynkroninen tietojenvaihto sekä suojattujen viestien, ilmoitusten ja liitteiden lähettäminen ja vastaanottaminen.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että verkoston kautta vaihdettavat tiedot ovat ajan tasalla.

Jäsenvaltiot voivat myöntää pääsyn verkostoon ainoastaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa toimivaltaisille viranomaisille.

4.  Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan myös mobiiliajokortin täytäntöönpanossa, erityisesti liitteessä I olevassa C osassa tarkoitettujen sovellusten ja aitouden todentamiseen liittyvien ominaisuuksien saumattoman yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

5.  Jotta EU:n ajokorttiverkostoon liitettyjen kansallisten järjestelmien yhteentoimivuus ja tässä yhteydessä vaihdettujen henkilötietojen suoja voidaan varmistaa, komissio hyväksyy viimeistään 6 päivänä kesäkuuta 2026 täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan EU:n ajokorttiverkoston yksityiskohtaiset toiminnalliset, käyttöliittymää koskevat ja tekniset vaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.  Jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä erityisesti jäsenvaltioiden myöntämiin ajokortteihin tehtävien merkintöjen avulla, kun ne valvovat ajo-oikeuden tai ajokortin osittaisen rajoittamisen, poistamisen tai määräaikaisen tai lopullisen peruuttamisen noudattamista erityisesti silloin, kun asianomaiset toimenpiteet rajoittuvat tiettyihin ajokorttiluokkiin tai tiettyjen jäsenvaltioiden alueisiin.

20 artikla

Uudelleentarkastelu

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain myönnettyjen, uusittujen, korvattujen, peruutettujen ja vaihdettujen ajokorttien lukumäärä kunkin luokan osalta, mukaan lukien tiedot mobiiliajokorttien myöntämisestä ja käytöstä. Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava komissiolle kolmen kuukauden kuluessa, jos niiden antamia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka ovat tarpeen tämän direktiivin noudattamiseksi, muutetaan tavalla, joka vaikuttaa tämän direktiivin säännösten soveltamiseen. [tark. 131]

Jäsenvaltioiden on myös jaettava tietoja parhaista käytännöistään, jotka koskevat liikenneturvallisuustoimenpiteitä ja riskitietoisuuskoulutusta erityisesti aloittelevien kuljettajien keskuudessa ja elinikäisen koulutuksen yhteydessä, terveystarkastuksia ikäryhmittäin, tukijärjestelmän käyttöä ikäryhmittäin palauteinterventioiden avulla, jotka osoittavat liikenneopettajan, liikennepsykologin tai kuljettajantutkinnon vastaanottajan osallistumisen ja suositukset, sekä toimenpiteitä loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mukaan lukien mikroliikennettä koskevat toimenpiteet. [tark. 132]

Komissiota pyydetään esittämään 1 päivään heinäkuuta 2027 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus liikkuvia työkoneita koskevien kansallisten säännösten käytön vaikutuksista ja niiden seurauksista sisämarkkinoihin ja liikenneturvallisuuteen. Kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle liikkuvien työkoneiden käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa. [tark. 321]

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain tilastot 14 artiklassa määritellyn avustetun ajoharjoittelun järjestelmän mukaisten uusien kuljettajien aiheuttamista liikenneonnettomuuksista ajokorttiluokittain. Komissiota pyydetään laatimaan joka kolmas vuosi kertomus, jossa verrataan sellaisten kuljettajien aiheuttamia liikenneonnettomuuksia, jotka ovat saaneet ajokortin muiden kuljettajien avustaman ajoharjoittelun järjestelmän perusteella. Kertomuksessa on otettava huomioon kutakin ajokorttiluokkaa koskevat tiedot. Komissio asettaa kertomuksen julkisesti saataville, myös [CBE-direktiivillä] perustetun CBE-portaalin kautta. [tark. 133]

Komissio antaa viimeistään [voimaantulo + 5 vuotta] ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta, mukaan lukien sen vaikutus liikenneturvallisuuteen.

21 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle [direktiivin voimaantulopäivä] alkaen viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 8 kohdassa, 5 artiklan 6 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 8 kohdassa, 11 a artiklassa, 12 artiklan 8 a kohdassa, 16 artiklan 2 kohdassa ja 16 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 134]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 8 kohdassa, 5 artiklan 6 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 8 kohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 4 artiklan 8 kohdan, 5 artiklan 6 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 8 kohdan ja 16 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

22 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa ajokorttikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy täytäntöönpanosäädöstä, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

3.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa.

23 artikla

Direktiivin (EU) 2022/2561 muuttaminen

Muutetaan direktiivi (EU) 2022/2561 seuraavasti:

1)  Lisätään direktiivin (EU) 2022/2561 5 artiklan 2 kohtaan c alakohta seuraavasti:"

”c) 17 vuoden ikäisestä ajokorttiluokkaan C ja C1 kuuluvia ajoneuvoja edellyttäen, että hänellä on 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu CAP-todistus, ja ainoastaan direktiivin [VIITTAUS TÄHÄN DIREKTIIVIIN] 14 artiklan 2 kohdassa säädetyin edellytyksin;” [tark. 135]

2)  Korvataan 5 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:"

Jäsenvaltiot voivat sallia ajokorttiluokkiin D- ja D1 + E kuuluvaa ajoneuvoa kuljettavan henkilön ajaa tällaista ajoneuvoa alueellaan 18 vuoden ikäisestä edellyttäen, että hänellä on 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu CAP-todistus.

3)  Poistetaan 5 artikla – 3 kohta – b alakohta. [tark. 323]

24 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1724 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2018/1724 liite II seuraavasti:

a)  lisätään riville ”Muutto” toiseen sarakkeeseen solu seuraavasti: ”Ajokortin hankkiminen ja uusiminen”;

b)  lisätään riville ”Muutto” kolmanteen sarakkeeseen solu seuraavasti: ”EU:n ajokorttien myöntäminen, vaihtaminen ja korvaaminen”.

25 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [hyväksymispäivä + 2 vuotta], sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 a kohtaa. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. [tark. 324]

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä [hyväksymispäivä + 3 vuotta] alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 a kohdan soveltamista. [tark. 325]

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten tällaiset viittaukset tehdään.

1 a.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava direktiivin 9 artiklan 2 kohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [hyväksymispäivä + 4 kuukautta].

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä [hyväksymispäivä + 4 kuukautta] alkaen. [tark. 326]

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

26 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan direktiivi 2006/126/EY [hyväksymispäivä + 3 vuotta] alkaen.

Viittauksia direktiiviin 2006/126/EY pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

2.  Kumotaan asetus (EU) N:o 383/2012 [hyväksymispäivä + 3 vuotta] alkaen.

3.  Viittauksia asetukseen (EU) N:o 383/2012 pidetään viittauksina tämän direktiivin liitteessä I olevaan B osaan liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

28 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

Liite I

JÄSENVALTIOIDEN MYÖNTÄMIÄ AJOKORTTEJA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

A1 OSA: FYYSISTÄ AJOKORTTIA KOSKEVAT YLEISET ERITELMÄT

(1)  Unionin ajokorttimallin fyysiset ominaisuudet ovat yhdenmukaiset standardien ISO 7810 ja ISO 7816-1 kanssa.

Kortin valmistusmateriaalina on polykarbonaatti.

Tarkistamismenetelmät, joilla varmistetaan ajokortin ominaisuuksien yhdenmukaisuus kansainvälisten standardien kanssa, ovat standardin ISO 10373 mukaiset.

(2)  Kortti on kaksipuolinen, ja se on kuvassa 1 esitetyn mallin mukainen.

Etupuoli Kääntöpuoli

Kuva 1: Euroopan unionin ajokorttimalli

[1. Sukunimi 2. Etunimet 3. Syntymäaika ja –paikka 4a. Myöntämispäivä 4b. Viimeinen voimassaolopäivä 4c. Myöntäjä 5. Ajokortin numero 10. Ensimmäinen voimassaolopäivä 11. Viimeinen voimassaolopäivä 12. Koodit]

(3)  Kortissa on D osassa mainitut tiedot seuraavasti:

Etupuolella on:

(a)  merkintä ”ajokortti” painettuna suurikokoisilla kirjaimilla ajokortin myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä,

(b)  ajokortin myöntävän jäsenvaltion nimi (vapaaehtoinen merkintä),

(c)  ajokortin myöntävän jäsenvaltion D osan 1 kohdan mukainen kansainvälinen tunnus negatiivina sinisessä, kahdentoista tähden ympäröimässä suorakulmiossa;

(d)  myönnettyä ajokorttia koskevat D osan 3 kohdan mukaiset tiedot (kentät 1–9);

(e)  merkintä ”Euroopan unionin malli” painettuna ajokortin myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä ja D osan 2 kohdan mukainen merkintä ”ajokortti” kaikilla muilla Euroopan unionin kielillä vaaleanpunaisella painettuna muodostavat ajokortin taustan.

Kääntöpuolella on:

(f)  myönnetyn ajokortin luokkia koskevat D osan 4 kohdan mukaiset tiedot (kentät 9–12);

(g)  myönnetyn ajokortin hallinnointiin liittyvät D osan 5 kohdan mukaiset tiedot (kentät 13–14);

(h)  seuraavien kortin etu- ja kääntöpuolella olevien numeroitujen kenttien selitykset: 1, 2, 3, 4a, 4b, 4c, 5, 10, 11 ja 12.

Jos jäsenvaltio haluaa tehdä tällaiset merkinnät kansallisella kielellä, joka on muu kuin bulgaria, englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, kroaatti, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari tai viro, sen on laadittava ajokortti kahdella kielellä käyttäen jotakin edellä mainituista kielistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän liitteen säännösten soveltamista.

Unionin ajokorttimalliin on varattava tila sitä varten, että korttiin mahdollisesti myöhemmin lisätään mikrosiru tai muu vastaava tietotekninen väline, tai mahdollista QR-koodin painatusta varten.

Viitevärit ovat seuraavat:

–  sininen: Pantone Reflex Blue;

–  keltainen: Pantone Yellow.

(4)  Erityissäännökset

(a)  Kun jäsenvaltion tämän liitteen mukaisesti myöntämän ajokortin haltija on asettunut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, tämä jäsenvaltio voi merkitä ajokorttiin maassa vaadittavat merkinnät sillä ehdolla, että nämä merkinnät tehdään myös tässä jäsenvaltiossa myönnettäviin ajokortteihin ja että kortissa on näihin merkintöihin tarvittava tila.

(b)  Jäsenvaltiot voivat lisätä korttiin värejä tai merkintöjä, kuten viivakoodin ja kansallisia tunnuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen muita säännöksiä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen vuoksi viivakoodi saa sisältää ainoastaan ne tiedot, jotka jo ovat näkyvissä ajokortissa tai jotka ovat tarpeellisia ajokortin myöntämismenettelyssä.

(c)  Ajokortin etu- ja kääntöpuolen tiedot on voitava lukea paljain silmin; merkin korkeuden on oltava kääntöpuolen kentissä 9–12 vähintään 5 pistettä.

A2 OSA: FYYSISEN AJOKORTIN VÄÄRENTÄMISEN ESTÄMISTÄ KOSKEVAT ERITELMÄT

(1)   Seuraavat tekijät uhkaavat ajokortin fyysistä turvaa:

(a)  väärien ajokorttien valmistaminen: uuden, alkuperäistä asiakirjaa suuresti muistuttavan kortin tekeminen joko alusta asti tai kopioimalla alkuperäinen asiakirja;

(b)  materiaaliset muutokset: alkuperäisen asiakirjan ominaisuuksien muuttaminen esimerkiksi muuttamalla asiakirjaan painettuja tietoja.

(2)  Yleinen turva on järjestelmän kokonaisuudessa, joka muodostuu hakumenettelystä, tietojen välittämisestä, korttipohjan materiaalista, painotekniikasta, eri turvatekijöiden vähimmäismäärästä ja henkilötietojen merkintätavasta.

(3)  Ajokorttien valmistusmateriaali on suojattava väärentämiseltä käyttämällä seuraavia tekniikoita (pakolliset turvatekijät):

(a)  korttipohja ei saa reagoida UV-valoon;

(b)  taustalla on oltava turvakuvio, jonka tarkoituksena on estää väärentäminen skannaamalla, painamalla tai kopioimalla ja jossa on käytetty iirispainatusta erivärisin varmennuspainovärein sekä negatiivista ja positiivista giljoshipainatusta. Kuvio ei saa muodostua perusväreistä (CMYK), vaan siinä on oltava vähintään kahta erikoisväriä käyttäen muodostettuja monimutkaisia kuvioita ja mikrokirjoitusta;

(c)  optisesti muuttuvia tekijöitä, jotka suojaavat riittävän hyvin kopioinnilta ja valokuvan manipuloinnilta;

(d)  laserkaiverrus,

(e)  valokuvalle varatulla alueella turvakuvioidun taustan ja valokuvan on mentävä osittain päällekkäin ainakin valokuvan reunoilla (himmenevä kuvio).

(4)  Ajokorteissa käytettävä materiaali on lisäksi suojattava väärentämiseltä käyttämällä ainakin kolmea seuraavista tekniikoista (täydentävät turvatekijät):

(a)  vaihtuvaväriset painovärit*;

(b)  lämpötilaan reagoiva painoväri*;

(c)  yksilölliset hologrammit*;

(d)  muuttuvat laserkuvat*;

(e)  ultravioletti fluoresoiva painoväri, näkyvä ja läpinäkyvä;

(f)  iirispainatus;

(g)  taustassa digitaalinen vesileima;

(h)  infrapuna- tai fosforoivat pigmentit;

(i)  kosketeltaessa tuntuvat kirjasimet, symbolit tai kuviot*.

(5)  Jäsenvaltiot voivat käyttää myös muita turvatekijöitä. Ensisijaisesti on käytettävä tähdellä merkittyjä tekniikoita, koska ne antavat lainvalvontaviranomaisille mahdollisuuden tarkastaa kortin voimassaolon ilman erityisvälineitä.

B OSA: FYYSISEEN AJOKORTTIIN SISÄLLYTETTÄVÄÄ MIKROSIRUA KOSKEVAT ERITELMTÄT

(1)  Mikrosirun ja sen sisältämien tietojen, ajokortteja koskevassa jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyt lisätiedot mukaan lukien, on oltava B1 osan säännösten mukaisia.

(2)  Luettelo mikrosirun sisältäviin ajokortteihin sovellettavista standardeista vahvistetaan B2 osassa.

(3)  Mikrosirun sisältäviin ajokortteihin on sovellettava EU:n tyyppihyväksyntämenettelyä B3 osassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

(4)  Kun kaikki asiaan liittyvät EU:n tyyppihyväksyntää koskevat edellytykset täyttyvät 1–3 kohdan mukaisen mikrosirun sisältävän ajokortin osalta, jäsenvaltioiden on annettava valmistajalle tai tämän edustajalle EU:n tyyppihyväksyntätodistus.

(5)  Erityisesti sen varmistamiseksi, että tämän osan säännöksiä noudatetaan, jäsenvaltio voi tarvittaessa peruuttaa antamansa EU:n tyyppihyväksyntätodistuksen.

(6)  EU:n tyyppihyväksyntätodistusten hyväksymistä ja peruuttamista koskevien ilmoitusten on oltava B4 osassa olevan mallin mukaisia.

(7)  Komissiolle on ilmoitettava kaikista annetuista ja peruutetuista EU:n tyyppihyväksyntätodistuksista. Peruuttamisen osalta on ilmoitettava yksityiskohtaiset perustelut.

Komission on ilmoitettava jäsenvaltioille kaikista peruutetuista EU:n tyyppihyväksynnöistä.

(8)  Jäsenvaltioiden antamat EU:n tyyppihyväksyntätodistukset tunnustetaan vastavuoroisesti.

(9)  Jos jäsenvaltio varmistuu siitä, että huomattava määrä mikrosirun sisältäviä ajokortteja todetaan toistuvasti tämän liitteessä I olevan osan vastaisiksi, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle. Ilmoituksessa on mainittava kyseisiin ajokortteihin liittyvän EU:n tyyppihyväksyntätodistuksen numero sekä kuvaus sääntöjenvastaisuuksista. Komissio ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä kaikille muille jäsenvaltioille tosiseikoista, jotka sille on tämän kohdan nojalla ilmoitettu.

(10)  Kyseiset ajokortit myöntäneen jäsenvaltion on tutkittava asia viipymättä ja toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet, tarvittaessa EU:n tyyppihyväksyntätodistuksen peruuttaminen mukaan luettuna.

B1 OSA: Mikrosirun sisältäviä ajokortteja koskevat yleiset vaatimukset

Tässä liitteessä kuvatut mikrosirun sisältäviä ajokortteja koskevat yleiset vaatimukset perustuvat kansainvälisiin standardeihin ja erityisesti ISO/IEC 18013-sarjan standardeihin. Ne käsittävät:

(a)  mikrosirua ja sen loogista aineistorakennetta koskevat eritelmät;

(b)  tallennettavia yhdenmukaistettuja tietoja ja lisätietoja koskevat eritelmät;

(c)  mikrosirulle digitaalisesti tallennettujen tietojen tietosuojamekanismeja koskevat eritelmät.

1.  LYHENTEET

2.  MIKROSIRULLE TALLENNETUT TIEDOT

(1)  Yhdenmukaistetut pakolliset ja vapaaehtoiset ajokorttitiedot

Mikrosirulle tallennetaan D osassa täsmennetyt yhdenmukaistetut ajokorttitiedot. Jos jäsenvaltio päättää sisällyttää ajokorttiin D osassa vapaaehtoisiksi merkittyjä tietoja, ne on tallennettava mikrosirulle.

(2)  Lisätiedot

Jäsenvaltio voi tallentaa mikrosiruille lisätietoja, joista säädetään sen ajokortteja koskevassa kansallisessa lainsäädännössä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

3.  MIKROSIRU

(1)  Tallennusvälineen tyyppi

Ajokorttitietojen tallennusväline on B2 osan 1 kohdan mukaisesti kontaktillinen mikrosiru, kontaktiton mikrosiru tai duaalisiru.

(2)  Sovellukset

Kaikki mikrosirulla olevat tiedot on tallennettava sähköisiin sovelluksiin. Kaikki mikrosirulla olevat sovellukset on yksilöitävä sovellustunnisteeksi (AID) kutsutulla yksiselitteisellä koodilla B2 osan 2 kohdan mukaisesti.

(a)  EU:n ajokorttisovellus

Liitteessä I olevassa D osassa tarkoitetut pakolliset ja vapaaehtoiset ajokorttitiedot tallennetaan erityiseen EU:n ajokorttisovellukseen. EU:n ajokorttisovelluksen sovellustunniste on:

”A0 00 00 04 56 45 44 4C 2D 30 31”,

ja se koostuu molemmista seuraavista:

–  Euroopan komissiolle varattu rekisteröidyn sovellustoimittajan tunniste (RID): ”A0 00 00 04 56”;

–  EU:n ajokorttisovellukselle varattu valmistajakohtainen sovellustunnisteen tarkennin (PIX): ”45 44 4C 2D 30 31” (EDL-01).

Tiedot yhdistetään loogisen aineistorakenteen (LDS) mukaisiksi tietoryhmiksi (DG).

Tietoryhmät tallennetaan EF-tiedostoina (EF) EU:n ajokorttisovellukseen ja suojataan B2 osan 3 kohdan mukaisesti.

(b)  Muut sovellukset

Muut lisätiedot tallennetaan yhteen tai useampaan niille varattuun sovellukseen erillään EU:n ajokorttisovelluksesta. Kukin tällainen sovellus yksilöidään yksiselitteisellä sovellustunnisteella.

4.  EU:N AJOKORTTISOVELLUKSEN LOOGINEN AINEISTORAKENNE

(1)  Looginen aineistorakenne

Ajokorttitiedot tallennetaan mikrosirulle B2 osan 4 kohdassa esitetyn loogisen aineistorakenteen (LDS) mukaisesti. Tässä kohdassa täsmennetään pakollisia ja lisätietoryhmiä koskevat lisävaatimukset.

Kukin tietoryhmä tallennetaan yhtenä EF-tiedostona. EU:n ajokorttisovelluksessa käytetyt EF-tiedostot yksilöidään EF-tiedostotunnisteilla (EFID) ja lyhennetyillä EF-tiedostotunnisteilla B2 osan 5 kohdan mukaisesti.

(2)  Pakolliset tietoryhmät

Pakolliset ja vapaaehtoiset tiedot tallennetaan seuraaviin tietoryhmiin:

(a)  DG 1: kaikki pakolliset ja vapaaehtoiset tiedot sellaisina kuin ne on painettu asiakirjaan, kasvokuvaa ja allekirjoituskuvaa lukuun ottamatta;

(b)  DG 5: kuva ajokortin haltijan allekirjoituksesta;

(c)  DG 6: kuva ajokortin haltijan kasvoista.

DG 1 -ryhmän tiedot jäsennellään 6 kohdan ja B2 osan 6 kohdan mukaisesti. DG 5- ja DG 6 -ryhmän tiedot tallennetaan B2 osan 7 kohdan eritelmien mukaisesti.

(3)  Lisätietoryhmät

Jos ajokortteja koskevassa jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetään lisätiedoista, ne tallennetaan seuraaviin tietoryhmiin:

(a)  DG 2: ajokortin haltijan henkilötiedot, biometrisiä tietoja lukuun ottamatta;

(b)  DG 3: ajokortin myöntäneen viranomaisen tiedot;

(c)  DG 4: muotokuva;

(d)  DG 7: ajokortin haltijan biometriset tiedot (sormenjälki);

(e)  DG 8: ajokortin haltijan biometriset tiedot (iiris); [tark. 138]

(f)  DG 11: muut tiedot, kuten ajokortin haltijan täydellinen nimi kansallisen kirjoitusasun mukaisesti.

Näihin tietoryhmiin kuuluvat tiedot tallennetaan B2 osan 8 kohdan eritelmien mukaisesti.

5.  TIETOTURVAMEKANISMIT

Mikrosirun ja sen sisältämien tietojen aitouden ja eheyden todentamiseksi sekä ajokorttitietoihin pääsyn rajoittamiseksi on käytettävä asianmukaisia mekanismeja.

Mikrosirulle tallennetut tiedot suojataan B2 osan 3 kohdan eritelmien mukaisesti. Tässä kohdassa täsmennetään lisävaatimukset, joita on noudatettava.

(1)  Aitouden varmistaminen

(a)  Pakollinen passiivinen todennus

Kaikki EU:n ajokorttisovellukseen tallennetut tietoryhmät on suojattava passiivisella todennuksella.

Passiiviseen todennukseen liittyvien tietojen osalta on noudatettava B2 osan 9 kohdassa täsmennettyjä vaatimuksia.

(b)  Vapaaehtoinen aktiivinen todennus

Sen varmistamiseksi, että alkuperäistä mikrosirua ei ole vaihdettu, on käytettävä vapaaehtoisia aktiivisia todennusmekanismeja.

(2)  Pääsyn rajoittaminen

(a)  Pakollinen peruslaatuinen pääsynvalvonta

Kaikkiin EU:n ajokorttisovelluksen sisältämiin tietoihin on sovellettava perusluontoista pääsynvalvontamekanismia (BAP). Yhteentoimivuuden varmistamiseksi koneellisesti luettavien matkustusasiakirjojen (eMRTD) kaltaisten olemassa olevien järjestelmien kanssa on käytettävä yhden rivin koneellisesti luettavaa kenttää (MRZ) B2 osan 10 kohdan mukaisesti.

Mikrosirun avaamiseen käytettävä dokumenttiavain Kdoc, joka annetaan yhden rivin koneellisesti luettavasta kentästä, joko manuaalisesti tai käyttämällä OCR-lukulaitetta (optinen merkintunnistus). Käytetään B2 osan 10 kohdan mukaiselle yhden rivin MRZ-kentälle määriteltyä BAP 1 -konfiguraatiota.

(b)  Ehdollinen laajennettu pääsynvalvonta

Jos mikrosirulle tallennetaan asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja, pääsy tällaisiin tietoihin on suojattava lisätoimenpiteillä.

Laajennettujen pääsynvalvontamekanismien osalta on noudatettava B2 osan 11 kohdan eritelmiä.

(3)  Julkisen avaimen infrastruktuuri (PKI) mikrosirun sisältäville ajokorteille

Jäsenvaltioiden on vahvistettava tarvittavat kansalliset järjestelyt julkisen avaimen järjestelmän hallinnoimiseksi ISO-standardin 18013_3 liitteen A mukaisesti.

6.  TIETOJEN ESITTÄMINEN

(1)  Tietoryhmän 1 tietojen formatointi

(2)  Looginen tallennusmuoto

Ajoneuvoluokat, rajoitukset tai edellytykset kootaan dataobjektiksi seuraavassa taulukossa esitetyn rakenteen mukaisesti:

jossa

(a)  ajoneuvoluokan koodit esitetään sellaisina, kuin ne on määritelty 6 artiklassa (AM, A1, A2, A, B1, B jne.);

(b)  myöntämispäivä ajoneuvoluokan osalta esitetään muodossa PPKKVVVV (päivä 2 merkkiä, kuukausi 2 merkkiä, vuosi 4 merkkiä;

(c)  viimeinen voimassaolopäivä ajoneuvoluokan osalta esitetään muodossa PPKKVVVV (päivä 2 merkkiä, kuukausi 2 merkkiä, vuosi 4 merkkiä);

(d)  koodi, merkki ja arvo viittaavat ajoneuvoluokkaa tai kuljettajaa koskeviin lisätietoihin tai rajoituksiin.

B2 OSA: Luettelo tallennusvälineen sisältäviin ajokortteihin sovellettavista standardeista

B3 OSA: Mikrosirun sisältävien ajokorttien EU:n tyyppihyväksyntämenettely 

1.  YLEISTÄ

Valmistajien, jotka hakevat EU:n tyyppihyväksyntää mikrosirun sisältäville ajokorteille, on esitettävä tietoturvatodistus ja toiminnallisuustodistus.

Tuotantoprosessiin suunnitelluista muutoksista, ohjelmistot mukaan luettuina, on ennalta ilmoitettava tyyppihyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Tämä viranomainen voi vaatia lisätietoja ja testauksia ennen muutoksen hyväksymistä.

Testauksessa on noudatettava B2 osan 12 kohdassa esitettyjä menetelmiä.

2.  TIETOTURVATODISTUS

Ajokortin mikrosirujen tietoturva on arvioitava B2 osan 13 kohdassa täsmennettyjen perusteiden mukaan.

Tietoturvatodistus annetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että mikrosirun todetaan kestävän yritykset kajota tietoihin tai muuttaa niitä.

3.  TOIMINNALLISUUSTODISTUS

Mikrosirun sisältävien ajokorttien toiminnallisuus arvioidaan tutkimuslaitoksen tekemillä testeillä B2 osan 14 kohdassa täsmennettyjen perusteiden mukaan.

Jäsenvaltioiden, jotka ottavat ajokortissa käyttöön mikrosirun, on varmistettava, että B1 osassa esitettyjä asiaan liittyviä toiminnallisia standardeja ja vaatimuksia noudatetaan.

Toiminnallisuustodistus annetaan valmistajalle, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

–  mikrosirulla on voimassa oleva tietoturvatodistus;

–  B2 osan vaatimusten noudattaminen on osoitettu;

–  toiminnalliset testit on suoritettu hyväksytysti.

Asianomainen jäsenvaltion viranomainen vastaa toiminnallisuustodistuksen antamisesta. Todistuksessa on yksilöitävä myöntävä viranomainen, todistuksen hakija ja mikrosiru sekä ilmoitettava yksityiskohtainen luettelo testeistä ja niiden tuloksista.

4.  EU:N TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

(1)  Todistuksen malli

Jäsenvaltion on annettava EU:n tyyppihyväksyntätodistus, kun sille on esitetty tässä liitteessä tarkoitetut tietoturva- ja toiminnallisuustodistukset. EU:n tyyppihyväksyntätodistuksen on noudatettava B4 osassa olevaa mallia.

(2)  Numerointijärjestelmä

EU:n tyyppihyväksynnän numerointijärjestelmä koostuu seuraavista osista:

(a)  pieni ”e”-kirjain, jota seuraa tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion tunnusnumero:

1 Saksa

2 Ranska

3 Italia

4 Alankomaat

5 Ruotsi

6 Belgia

7 Unkari

8 Tšekki

9 Espanja

12 Itävalta

13 Luxemburg

17 Suomi

18 Tanska

19 Romania

20 Puola

21 Portugali

23 Kreikka

24 Irlanti

25 Kroatia

26 Slovenia

27 Slovakia

29 Viro

32 Latvia

34 Bulgaria

36 Liettua

49 Kypros

50 Malta

(b)  kirjaimet ”DL”, joita edeltää tavuviiva ja joita seuraa kaksi numeroa, jotka ilmaisevat tälle liitteelle tai sen viimeisimmälle merkittävälle tekniselle muutokselle annetun järjestysnumeron. Tämän liitteen järjestysnumero on 00;

(c)  EU:n tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion myöntämä yksilöllinen tunnistenumero.

Esimerkki EU:n tyyppihyväksyntätodistuksen numerointijärjestelmästä: e50-DL00 12345

Kunkin mikrosirun sisältävän ajokortin osalta hyväksyntänumero tallennetaan mikrosirulle tietoryhmään 1.

B4 OSA: Mikrosirun sisältävää ajokorttia koskevan EU:n tyyppihyväksyntätodistuksen malli 

Toimivaltaisen viranomaisen nimi: …

Ilmoitus koskee mikrosirun sisältävän EU:n ajokortin (*):

–  hyväksyntää

–  hyväksynnän peruuttamista

Hyväksynnän numero: …

1.  Tuotenimi tai tavaramerkki: …

2.  Mallin nimi: …

3.  Valmistajan tai tämän mahdollisen edustajan nimi: …

…

4.  Valmistajan tai tämän mahdollisen edustajan osoite: …

…

5.  Tutkimuslaitoksen testausraportit:

5.1.  Tietoturvatodistus nro: … Päivämäärä: …

Myöntäjä: …

5.2.  Toiminnallisuustodistus nro: … Päivämäärä: …

Myöntäjä: …

6.  Hyväksymispäivä: …

7.  Hyväksynnän peruuttamispäivä: …

8.  Paikka: …

9.  Päiväys: …

10.  Liitteenä olevat selventävät asiakirjat: …

11.  Allekirjoitus: …

(*) Merkitään asianmukainen kohta.

C OSA: MOBIILIAJOKORTTIA KOSKEVAT ERITELMÄT 

(1)  Mobiiliajokorttisovellusten on oltava saatavilla yleisimmille mobiilikäyttöjärjestelmille, ja niissä on tarjottava valtuutetuille henkilöille vähintään seuraavat ominaisuudet:

(a)  sellaisten tietojen tai tunnisteen haku ja tallennus, joiden avulla voidaan todistaa henkilön ajo-oikeudet;

(b)  näiden tietojen tai tunnisteen näyttäminen ja siirtäminen.

(2)  Sovelluksen ja muiden järjestelmien on oltava mobiiliajokortteja koskevan standardin ISO/IEC 18013-5 ja asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukaisia.

(3)  Tämän direktiivin mukaisesti myönnetyn mobiiliajokortin haltijaa pidetään tätä liitettä sovellettaessa mobiiliajokortin valtuutettuna käyttäjänä vain, jos hänet on tunnistettu valtuutetuksi käyttäjäksi. Ensisijainen tunnistamismenetelmä on sähköinen tunnistaminen. Tällaisten henkilöiden sähköisessä tunnistamisessa on hyväksyttävä vähintään kaikki asetuksessa (EU) 910/2014 tarkoitetut sähköisen tunnistamisen menetelmät.

(4)  Kyseeseen tuleva kansallinen järjestelmä on sen jäsenvaltion toimivaltainen ajokorttirekisteri, jossa ajokortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka.

(5)  Sovelluksen on mahdollistettava se, että ajokortin haltija voi hakea kansallisesta järjestelmästä todennettavissa olevia tietoja, jotka sisältävät D osassa luetellut tiedot ja kertakäyttöisen tunnisteen. Jos kaikkia D osassa lueteltuja tietoja ei ole saatavilla kansallisessa järjestelmässä, ajokortin haltija voi hakea puuttuvat tietoelementit muulla suojatulla tavalla (esimerkiksi ajokortin haltijan valokuva voidaan poimia biometrisestä passista NFC-lähitiedonsiirtoteknologian avulla).

Sovelluksen on mahdollistettava se, että todennettavissa olevat tiedot (ajokortissa olevat D osan mukaiset tiedot ajokortin haltijasta) voidaan päivittää automaattisesti tai manuaalisesti sen jäsenvaltion kansallisesta järjestelmästä, jossa ajokortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka. Sovellus ei saa mahdollistaa muita menetelmiä haettavien tietojen muuttamiseksi.

Sovelluksen on mahdollistettava se, että ajokortin haltija näyttää tai välittää kolmannelle osapuolelle kaikki mobiiliajokortissa olevat tiedot tai osan niistä. Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava valtuudet hakea mobiiliajokorteissa olevat tiedot, jotta he voivat varmistua ajokortin haltijan ajo-oikeuksista (todentaminen).

Sovelluksen on mahdollistettava se, että ajokortin haltija välittää kolmannelle osapuolelle kansallisesta järjestelmästä saadun kertakäyttöisen tunnisteen. Vastaanottava osapuoli voi käyttää tätä tunnistetta D osassa lueteltujen tietojen hakemiseen kansallisesta järjestelmästä, jos vastaanottava osapuoli on saanut siihen luvan asianomaiselta jäsenvaltiolta. Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava valtuudet päästä muiden jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun ajokortin haltijan tiedot on todennettu, välitettyjä tietoja ei säilytetä.

Toimivaltaisten viranomaisten on voitava määrittää suoraan sovelluksesta välitettyjen tai kertakäyttöisen tunnisteen avulla haettujen tietojen avulla mobiiliajokortin haltijan ajo-oikeudet (todentaminen), unionissa tai jäsenvaltion alueella mahdollisesti sovellettavat rajoitukset mukaan lukien. Jäsenvaltiot eivät saa pitää tietoja voimassa olevina, jos ne on haettu yli seitsemän päivää ennen todentamisen ajankohtaa tai jos ajokortin numero on sisällytetty mobiiliajokortin myöntäneen jäsenvaltion hallinnoimaan peruutusluetteloon. Peruutusluettelossa on oltava tiedot kaikista ajokorteista, jotka eivät enää oikeuta niiden haltijoita ajo-oikeuden käyttämiseen.

(6)  Poiketen siitä, mitä asetuksessa (EU) N:o 910/2014 säädetään, ja ainoastaan siksi, että mobiiliajokortin haltijalla on oltava mahdollisuus todistaa ajo-oikeutensa tällaisissa tilanteissa, tietojen tai kertakäyttöisen tunnisteen näyttämis- ja välittämisominaisuuksien on oltava edelleen käytettävissä siinä tapauksessa, että eurooppalaisiin digitaalisen identiteetin lompakoihin liittyvät, kyseisen asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut henkilön tunnistetiedot ovat virheellisiä.

(7)  Kansallisissa järjestelmissä ei saa säilyttää tai käsitellä edellä mainittuun kertakäyttöiseen tunnisteeseen perustuvaa pyyntöä muuhun tarkoitukseen kuin tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanoon. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää 19 artiklassa tarkoitettua EU:n ajokorttiverkostoa.

(8)  Mobiiliajokortin haltijoilla on oltava mahdollisuus uusia, korvata tai vaihtaa ajokorttinsa unionissa sovelluksen tai jäsenvaltioiden järjestämän erityisen digitaalisten palvelujen portaalin kautta.

D OSA: EU:N AJOKORTTIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT 

(1)  Ajokortin myöntävien jäsenvaltioiden kansainväliset tunnukset ovat seuraavat:

B : Belgia

BG : Bulgaria

CZ : Tšekki

DK : Tanska

D : Saksa

EST : Viro

GR : Kreikka

E : Espanja

F : Ranska

HR : Kroatia

IRL : Irlanti

I : Italia

CY : Kypros

LV : Latvia

LT : Liettua

L : Luxemburg

H : Unkari

M : Malta

NL : Alankomaat

A : Itävalta

PL : Puola

P : Portugali

RO : Romania

SLO : Slovenia

SK : Slovakia

FIN : Suomi

S : Ruotsi

(2)  Merkintä ”ajokortti” on painettava ajokorttiin jäsenvaltioiden kielellä tai kielillä seuraavissa muodoissa:

Свидетелство за управление на МПС

Permiso de Conducción

Řidičský průkaz

Kørekort

Führerschein

Juhiluba

Άδεια Οδήγησης

Driving Licence

Permis de conduire

Ceadúas Tiomána

Vozačka dozvola

Patente di guida

Vadītāja apliecība

Vairuotojo pažymėjimas

Vezetői engedély

Liċenzja tas-Sewqan

Rijbewijs

Prawo Jazdy

Carta de Condução

Permis de conducere

Vodičský preukaz

Vozniško dovoljenje

Ajokortti

Körkort

(3)  Myönnettyä ajokorttia koskevat tiedot ovat seuraavat:

(4)  Myönnetyn ajokortin luokkia koskevat tiedot ovat seuraavat:

Jos E osassa täsmennetty koodi koskee kaikkia luokkia, joita varten kortti on myönnetty, se voidaan painaa kenttien 9, 10 ja 11 alapuolelle.

(5)  Myönnetyn ajokortin hallintoa koskevat tiedot ovat seuraavat:

E OSA: UNIONIN JA KANSALLISET KOODIT 

Koodit 01–99 ovat yhdenmukaistettuja Euroopan unionin koodeja

KULJETTAJA (lääketieteelliset syyt) 

AJONEUVON MUKAUTUKSET 

Koodien 01–44 yhteydessä käytettävät kirjaimet lisäerittelyä varten:

a vasen

b oikea

c käsi

d jalka

e keski-

f käsivarsi

g peukalo

RAJOITETTUA KÄYTTÖÄ KOSKEVAT KOODIT 

HALLINNOLLISET KYSYMYKSET

Koodit 100 ja yli 100 ovat kansallisia koodeja, jotka ovat voimassa ainoastaan ajokortin myöntäneen jäsenvaltion alueella.

Liite II

AJOKOKEIDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA MOOTTORIKÄYTTÖISEN AJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAT TIEDOT, AJOTAITO JA AJOTAPA

I.  AJOKOKEIDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ajokortin hakijoilla on moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavat tiedot, ajotaito ja ajotapa. Tätä tarkoitusta varten käyttöön otettavien kokeiden on sisällettävä:

–  teoriakoe;

–  hyväksytysti suoritetun teoriakokeen jälkeen ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

Edellytyksistä, joilla nämä kokeet on suoritettava, säädetään jäljempänä.

A.  TEORIAKOE

1.  Muoto

Valitun muodon on oltava sellainen, että se osoittaa hakijalla olevan vaadittavat tiedot 2, 3 ja 4 kohdassa luetelluista aiheista.

Ajokortin hakija, joka on läpäissyt toisen ajoneuvoluokan teoriakokeen, voidaan vapauttaa 2, 3 ja 4 kohdan yhteisten säännösten noudattamisesta.

2.  Kaikkia ajokorttiluokkia koskevan teoriakokeen sisältö 

Kokeessa on esitettävä kysymyksiä kaikista seuraavissa kohdissa luetelluista aiheista, mutta kysymysten sisältö ja muoto jätetään kunkin jäsenvaltion harkintaan:

(a)  tieliikenteen säännöt:

–  erityisesti liikennemerkit, opasteet, etuajo-oikeus- ja nopeusrajoitusmerkinnät;

(b)  kuljettaja:

–  valppauden ja muiden tienkäyttäjien, mikroliikenteen käyttäjät mukaan lukien, huomioon ottamisen tärkeys;

–  yleinen havaintokyky, vaaratilanteiden havaintokyky mukaan lukien, arviointikyky ja päätöksenteko sekä erityisesti reaktioaika ja alkoholista, huumeista ja lääkkeistä, mielentilasta ja väsymyksestä johtuvat muutokset ajotavassa;

–  vaikutukset huomion muualle kiinnittymisen riskiin, joka aiheutuu matkapuhelimen tai muiden elektronisten laitteiden käytöstä ajon aikana, sekä vaikutukset turvallisuuteen; [tark. 139]

(c)  tie:

–  tärkeimmät ajoneuvojen välistä turvaväliä, jarrutusmatkoja ja tiellä pysymistä koskevat periaatteet erilaisissa sää- ja tieolosuhteissa, mukaan lukien erityisesti lumisissa ja liukkaan kelin olosuhteissa; [tark. 140]

–  ajamiseen liittyvät vaaratekijät, jotka liittyvät erilaisiin tieolosuhteisiin ja erityisesti niiden muutoksiin sään ja vuorokaudenajan johdosta, vaaratilanteiden havaitseminen ja ennakointi mukaan lukien;

–  erityyppisten teiden ominaisuudet ja niitä koskevat lainsäädännön vaatimukset;

–  turvallinen ajaminen tietunneleissa;

(d)  muut tien käyttäjät:

–  erityiset vaaratekijät, jotka liittyvät muiden tienkäyttäjien kokemuksen puutteeseen, erityisesti sellaisten loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien osalta, jotka ovat liikenteessä suojattomampia kuin moottoriajoneuvojen, kuten autojen, linja-autojen ja kuorma-autojen, käyttäjät ja joihin törmäysvoimat kohdistuvat suoraan. Tähän ryhmään kuuluvat lapset, jalankulkijat, pyöräilijät, kaksipyöräisten moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttäjät, henkilökohtaisten liikkumisvälineiden käyttäjät sekä vammaiset tai liikuntarajoitteiset henkilöt ja henkilöt, joiden suuntataju on heikentynyt; [tark. 141]

–  vaaratekijät, jotka liittyvät erityyppisten ajoneuvojen liikkumiseen, vuorovaikutukseen ja ajamiseen ja niiden kuljettajien näkökenttien eroihin, mukaan lukien ajoneuvot, joissa on kehittyneitä ajoavustinjärjestelmiä ja muita automaatio-ominaisuuksia liittyvät vaaratekijät, jotka johtuvat erilaisesta mittakaavasta ja ajodynamiikasta sekä niiden kuljettajien näkökenttien eroista; [tark. 142]

–  kuolleet kulmat ja kaltevuuden muutokset [tark. 143]

–  suuntavilkun asianmukainen ja oikea-aikainen käyttö; [tark. 144]

(e)  yleiset säännöt ja määräykset sekä muut asiat:

–  ajoneuvojen käyttöön liittyviä hallinnollisia asiakirjoja koskevat säännöt;

–  yleiset säännöt, jotka koskevat kuljettajan käyttäytymistä onnettomuustilanteessa (varoitusmerkkien asettaminen ja hälytyksen suorittaminen) ja toimenpiteitä, joilla hän voi tarvittaessa auttaa liikenneonnettomuuden uhreja;

–  säännöt siitä, miten hälytysajoneuvon lähestyessä ja kolaripaikalla toimitaan; [tark. 145]

–  ajoneuvoa, kuormaa ja matkustajia koskevat turvallisuustekijät;

–  tiedot vaihtoehtoisella polttoaineella ja/tai akuilla toimiviin ajoneuvoihin liittyvistä turvallisuusnäkökohdista, erityisesti leimahduksen tai suuren tulipalon syttymisen taikka kemiallisen reaktion vaarasta onnettomuuden tai rikkoutumistilanteen sattuessa; [tark. 146]

(f)  tarvittavat varotoimenpiteet ajoneuvosta noustaessa, mukaan lukien sen varmistaminen, että ajoneuvon oven avaaminen on turvallista ja että tämä ei aiheuta vaaraa muille tienkäyttäjille, kuten jalankulkijoille, pyöräilijöille ja mikroliikenteen käyttäjille; [tark. 147]

(g)  liikenneturvallisuuteen vaikuttavat mekaaniset seikat: kuljettajien on pystyttävä havaitsemaan tavallisimmat viat, jotka voivat vaikuttaa erityisesti ohjaukseen, jousitus- ja jarrujärjestelmiin, renkaisiin, valoihin ja suuntamerkinantolaitteisiin, heijastimiin, taustapeileihin, tuulilasiin ja tuulilasinpyyhkimiin, pakoputkistoon, turvavöihin ja äänimerkinantolaitteeseen;

(h)  ajoneuvon turvavarusteet ja erityisesti turvavöiden, niskatukien ja lasten turvaistuinten käyttö sekä sähköajoneuvojen lataaminen;

(i)  ympäristöön liittyvät ajoneuvon käyttöä koskevat säännöt ja näkökohdat, myös sähköajoneuvojen osalta: äänimerkinantolaitteiden asianmukainen käyttö, kohtuullinen polttoaineen/energian kulutus, päästöjen rajoittaminen (kasvihuonekaasupäästöt, ilman epäpuhtaudet, melu ja renkaiden, jarrujen ja tien kulumisesta aiheutuvat mikromuovit jne.). [tark. 148]

(i a)  perustiedot ensiapuvälineiden käytöstä ja valmius käyttää niitä sekä ensiaputaidot, mukaan lukien puhallus-paineluelvytys;

jäsenvaltiot voivat vaihtoehtoisesti sallia, että aiemmin suoritettu sertifioitu käytännön ensiapukoulutus, johon sisältyy puhallus-paineluelvytys, antaa mahdollisuuden vapautukseen teoriakokeen ensiapuun liittyvästä sisällöstä; [tark. 149]

(i b)  turvallinen vuorovaikutus ajoavustinjärjestelmien toimintojen ja muiden automaatio-ominaisuuksien kanssa, mukaan lukien niihin liittyvät edut, rajoitukset ja riskit; [tark. 150]

(i c)  ajoneuvojen pääsyrajoituksia kaupunkialueilla koskeva perussääntelykehys, mukaan lukien vähäpäästöiset alueet; [tark. 151]

3.  Luokkia A1, A2 ja A koskevat erityissäännökset

Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

(a)  suojavarusteiden kuten suojakäsineiden, jalkineiden, -vaatteiden ja -kypärän käyttö;

(b)  moottoripyöräilijöiden havaittavuus muiden tienkäyttäjien kannalta;

(c)  edellä mainitut tieolosuhteisiin liittyvät vaaratekijät; erityistä huomiota on kiinnitettävä liukkaisiin osuuksiin, kuten viemärinkansiin, tiemerkintöihin, kuten viivoihin ja nuoliin, sekä raitiovaunukiskoihin;

(d)  edellä mainitut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat mekaaniset seikat; erityistä huomiota on kiinnitettävä hätäpysäyttimiin, öljymääriin ja ketjuihin.

4.  C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja, D1E- ja T- luokkaa koskevat erityiset säännökset [tark. 152]

(1)  Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

(a)  ajo- ja lepoaikoja koskevat säännöt, jotka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 561/2006(28); asetuksessa (EU) N:o 165/2014 määriteltyjen valvontalaitteiden käyttö;

(b)  kuljetustyyppiä koskevat säännöt: tavaroiden tai matkustajien kuljettaminen;

(c)  kansallisessa ja kansainvälisessä tavara- ja matkustajaliikenteessä vaadittavat ajoneuvoa ja kuljetusta koskevat asiakirjat;

(d)  toiminta onnettomuustilanteessa; tiedot onnettomuuden tai vastaavan jälkeen toteutettavista toimenpiteistä, mukaan lukien hätätoimenpiteet kuten matkustajien evakuointi ja perustiedot ensiavusta, mukaan lukien puhallus-paineluelvytys; [tark. 153]

(e)  varotoimenpiteet renkaiden poistamisen ja vaihtamisen yhteydessä;

(f)  ajoneuvon painoa ja mittoja koskevat säännöt; nopeudenrajoittimia koskevat säännöt;

(f a)  hidastinjärjestelmien/pakoputkien ja jarrujen käyttötarkoitus ja käyttö; [tark. 154]

(g)  ajoneuvojen rakenteesta, erityisesti jalankulkijoista ajoneuvon edessä ja pyöräilijöistä ajoneuvon sivulla ja edessä, näkökentälle aiheutuvat esteet; [tark. 155]

(h)  tiekartan käyttö ja reitin suunnittelu, mukaan lukien elektronisten navigointijärjestelmien käyttö (vapaaehtoinen);

(h a)  ennakoiva ja taloudellinen ajotapa: etäisyys edessä olevaan ajoneuvoon; ohitus kaarteessa, kaistanvaihto, väistämissäännöt, nopeusrajoitukset; [tark. 156]

(i)  ajoneuvon kuormaukseen liittyvät turvallisuustekijät: kuorman tarkastus (pakkaus ja kiinnitys), erilaisiin kuormiin liittyvät ongelmat (esimerkiksi nesteet, riippuvat kuormat), tavaroiden lastaaminen ja purkaminen sekä lastauslaitteiden käyttö (ainoastaan C-, CE-, C1-, C1E- ja T-luokka); [tark. 157]

(i a)  turvallisia pysäköintialueita koskevat turvallisuustoimenpiteet, -menettelyt ja -käytännöt; [tark. 158]

(j)  kuljettajan vastuu matkustajaliikenteessä; matkustajien ja erityisesti vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden mukavuus ja turvallisuus sekä asianmukainen reagointi sukupuoleen perustuvan häirinnän ja väkivallan tapauksessa; lasten kuljettaminen; tarvittavat tarkastukset ennen ajon aloittamista; kaikkien linja-autotyyppien on sisällyttävä teoriakokeeseen (julkisen palvelun kaupunki- ja lähiliikennelinja-autot ja kaukoliikennelinja-autot, mitoiltaan poikkeavat linja-autot jne.) (ainoastaan D-, DE-, D1-, D1E-luokka). [tark. 159]

(k)  Jäsenvaltiot voivat vapauttaa ajoneuvoluokkiin C1 tai C1E kuuluvaa ajoneuvoa, johon ei sovelleta asetusta (EU) N:o 165/2014, varten ajokorttia hakevan henkilön vaatimuksesta osoittaa tietonsa 4 kohdan 1 alakohdan a–c alakohdassa luetelluista aiheista.

(2)  C-, CE-, D- ja DE-luokan seuraavia lisäsäännöksiä koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

(a)  seuraavien periaatteellinen rakenne ja toiminta: polttomoottorit, öljyt ja nesteet (esimerkiksi moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste), polttoainejärjestelmä, sähköjärjestelmä, sytytysjärjestelmä, voimansiirtolaitteet (kytkin, vaihteisto jne.);

(b)  voitelu ja jäätymisenesto;

(c)  renkaiden rakenteen, asentamisen, oikean käytön ja hoidon periaatteet;

(d)  jarrujen ja nopeudensäätimien tyyppien, toiminnan, tärkeimpien osien, liitäntöjen, käytön ja päivittäisen huollon sekä lukkiutumattomien jarrujen käytön periaatteet;

(e)  kytkentäjärjestelmien tyyppien, toiminnan, tärkeimpien osien, liitäntöjen, käytön ja päivittäisen huollon periaatteet (ainoastaan CE-, DE-luokka);

(f)  menetelmät vikojen syiden löytämiseksi;

(g)  ajoneuvojen ennaltaehkäisevä huolto ja tavanomaiset korjaukset;

(h)  kuljettajan vastuu tavaroiden vastaanottamisesta, kuljettamisesta ja toimittamisesta sovittujen ehtojen mukaisesti (ainoastaan C-, CE-luokka).

B.  AJOTAITOA JA AJOTAPAA KOSKEVA KOE

5.  Ajoneuvo ja sen varusteet

(1)  Ajoneuvon vaihteisto

(a)  Käsivälitteisellä vaihteistolla varustetun ajoneuvon kuljettamista koskeva ajokoe on suoritettava ajoneuvolla, jossa on käsivälitteinen vaihteisto.

”Käsivälitteisellä vaihteistolla varustetulla ajoneuvolla” tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa on kytkinpoljin (tai käsikäyttöinen vipu ajoneuvoluokissa A, A2 ja A1), jota kuljettajan on käytettävä lähtiessään ajoneuvolla liikkeelle tai pysäyttäessään sen ja vaihtaessaan vaihteita.

(b)  Ajoneuvoissa, jotka eivät täytä 5 kohdan 1 alakohdan a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia, katsotaan olevan automaattivaihteisto.

Jos hakija suorittaa ajokokeen ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto, tämä on merkittävä liitteessä olevassa E osassa säädetyllä asiaankuuluvalla unionin koodilla jokaiseen tällaisen kokeen perusteella myönnettävään ajokorttiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan 1 alakohdan c alakohdan soveltamista. Tällaisella merkinnällä varustettuja ajokortteja saa käyttää ainoastaan sellaisten ajoneuvojen kuljettamiseen, joissa on automaattivaihteisto.

(c)  Automaattivaihteistolla varustetulla ajoneuvolla suoritetun ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen perusteella myönnettyyn A1-, A2-, A-, B1-, B- ja BE-luokan ajokorttiin merkitty merkittyä unionin koodi koodia ei saa määrätä, sitä ei saa näyttää tai se on poistettava, jos ajokortin haltija läpäisee erityisen ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen tai suorittaa erityisen koulutuksen, joka voi tapahtua ennen automaattivaihteistolla varustetulla ajoneuvolla suoritettua ajotaitoa ja ajotapaa koskevaa koetta tai sen jälkeen. [tark. 160]

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

i)  hyväksyä erityinen koulutus ja valvoa sitä, myös osana yleistä kuljettajakoulutusta; tai [tark. 161]

ii)  järjestää erityinen ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

Tässä kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa tai kokeessa käytettävien ajoneuvojen on oltava käsivaihteisia, ja niiden on kuuluttava siihen ajoneuvoluokkaan, jonka ajokorttia osallistuja on hakenut.

Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät tässä liitteessä olevassa 6 tai 7 kohdassa tarkoitettujen ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä ajoneuvon vaihteiston hallintaan.

Koulutuksen on katettava kaikki tässä liitteessä olevaan 6 tai 7 kohtaan sisältyvät seikat, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä ajoneuvon vaihteiston hallintaan. Kunkin osallistujan on suoritettava koulutukseen kuuluva käytännön osio ja osoitettava ajotaitonsa ja -tapansa yleisillä teillä. Koulutuksen on kestettävä vähintään seitsemän tuntia.

(d)  BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja , D1E- ja T-luokan ajoneuvoja koskevat erityissäännökset: [tark. 162]

Jäsenvaltiot voivat päättää, että 5 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkintöjä ajo-oikeuden rajoittamisesta automaattivaihteisiin ajoneuvoihin ei tehdä BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokan ajokorttiin, jos hakijalla on ennestään ajokortti, joka oikeuttaa käsivälitteisellä vaihteistolla varustetun ajoneuvon kuljettamiseen vähintään yhdessä seuraavista ajoneuvoluokista: B, BE, C, CE, C1, C1E, D, DE, D1 tai D1E; lisäksi hakijan on pitänyt suorittaa ajotaitoa ja ajotapaa koskevan testin aikana 8 kohdan 4 alakohdassa kuvatut toimet.

(2)  Ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa käytettyjen ajoneuvojen on oltava jäljempänä lueteltujen vähimmäisvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltiot voivat säätää ankarammista vaatimuksista tai lisävaatimuksista. Jäsenvaltiot voivat sallia, että A1-, A2- ja A-luokan ajoneuvojen, joita käytetään ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa, sylinteritilavuus alittaa vaaditun vähimmäissylinteritilavuuden viidellä kuutiosenttimetrillä.

(a)  A1-luokka:

Sivuvaunuton A1-luokan moottoripyörä, jonka moottorin teho on enintään 11 kW, teho/painosuhde enintään 0,1 kW/kg ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 90 km/h.

Jos moottoripyörässä on polttomoottori, moottorin sylinteritilavuuden on oltava vähintään 120 cm3.

Jos moottoripyörässä on sähkömoottori, ajoneuvon teho/painosuhteen on oltava vähintään 0,08 kW/kg.

(b)  A2-luokka:

Sivuvaunuton moottoripyörä, jonka moottorin teho on vähintään 20 kW ja enintään 35 kW ja teho/painosuhde enintään 0,2 kW/kg.

Jos moottoripyörässä on polttomoottori, moottorin sylinteritilavuuden on oltava vähintään 250 cm3.

Jos moottoripyörässä on sähkömoottori, ajoneuvon teho/painosuhteen on oltava vähintään 0,15 kW/kg.

(c)  A-luokka:

Sivuvaunuton moottoripyörä, jonka kuormittamaton massa on yli 180 kg ja moottorin teho vähintään 50 kW. Jäsenvaltiot voivat sallia, että kuormittamaton massa on viisi kiloa pienempi kuin vaadittu vähimmäismassa.

Jos moottoripyörässä on polttomoottori, moottorin sylinteritilavuuden on oltava vähintään 600 cm3.

Jos moottoripyörässä on sähkömoottori, ajoneuvon teho/painosuhteen on oltava vähintään 0,25 kW/kg.

(d)  B-luokka:

B-luokan nelipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 100 km/h.

(e)  BE-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu B-luokan koeajoneuvosta ja B-luokkaan kuulumattomasta perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 000 kg ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 100 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään moottoriajoneuvon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin moottoriajoneuvo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

(f)  B1-luokka:

nelipyöräinen moottoripyörä, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 60 km/h.

(g)  C-luokka:

C-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 12 000 kg, pituus vähintään 8 m, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (EU) N:o 165/2014 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; ajoneuvon todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 10 000 kg. [tark. 163]

(h)  CE-luokka:

nivelajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka pituus on vähintään 7,5 m; sekä nivelajoneuvon että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on vähintään 20 000 kg, pituus vähintään 14 m, leveys vähintään 2,40 m, suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h, ja siinä on oltava lukkiutumattomat jarrut, vetopöytäkytkin, vähintään kahdeksan eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (EU) N:o 165/2014 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; sekä nivelajoneuvon että ajoneuvoyhdistelmän todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 15 000 kg. [tark. 164]

(i)  C1-luokka:

C1-luokan ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on vähintään 4 000 kg, pituus on vähintään 5 m ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (EU) N:o 165/2014 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen. [tark. 165]

(j)  C1E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C1-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg; ajoneuvoyhdistelmän pituus on vähintään 8 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin ohjaamo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg. [tark. 166]

(k)  D-luokka:

D-luokan ajoneuvo, jonka pituus on vähintään 10 m, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (EU) N:o 165/2014 määritellyt valvontalaitteet.

(l)  DE-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg. [tark. 167]

(m)  D1-luokka:

D1-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 4 000 kg, pituus on vähintään 5 m ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (EU) N:o 165/2014 määritellyt valvontalaitteet.

(n)  D1E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D1-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

6.  A1- A2 ja A-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

(1)  Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

(a)  suojavarusteiden, kuten suojakäsineiden, -jalkineiden, -vaatteiden ja -kypärän, säätäminen;

(b)  renkaiden, jarrujen, ohjauksen, hätäpysäyttimen (tarvittaessa), ketjujen, öljymäärien, valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein.

(2)  Liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet:

(a)  moottoripyörän asettaminen sivuseisontatuen varaan ja sen poistaminen sivuseisontatuen varasta sekä moottoripyörän taluttaminen moottori pysäytettynä;

(b)  moottoripyörän pysäköiminen sivuseisontatuen varaan;

(c)  hitaalla nopeudella vähintään kaksi toimenpidettä, joihin sisältyy pujottelu; tämä mahdollistaa taitojen tarkistamisen seuraavissa asioissa: kytkimen käyttö yhdessä jarrun kanssa, tasapaino, katseen suuntaus, moottoripyörän asento ja jalkojen asento jalkatapeilla;

(d)  edellistä suuremmalla nopeudella vähintään kaksi toimenpidettä, joista yksi toimenpide 2- tai 3-vaihteella vähintään 30 kilometrin tuntinopeudessa ja yksi toimenpide, johon sisältyy esteen väistäminen vähintään 50 kilometrin tuntinopeudessa; tämä mahdollistaa taitojen tarkistamisen seuraavissa asioissa: moottoripyörän asento, katseen suuntaus, tasapaino, ohjaustekniikka ja vaihteiden käsittely;

(e)  jarrutus: vähintään kaksi jarrutusta, joihin sisältyy hätäjarrutus vähintään 50 kilometrin tuntinopeudessa; tämä mahdollistaa taitojen tarkistamisen seuraavissa asioissa: etu- ja takajarrun käyttö, katseen suuntaus ja moottoripyörän asento.

(3)  Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

(a)  liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

(b)  ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

(c)  ajaminen mutkissa;

(d)  tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

(e)  suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto, U-käännöksen tekeminen; [tark. 169]

(f)  moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

(g)  ohittaminen: muun liikenteen, kuten pyöräilijöiden, mikroliikenteen käyttäjien ja jalankulkijoiden, ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esimerkiksi pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan); [tark. 170]

(h)  erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, pyöräkaistat; raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä; tunnelit; [tark. 171]

(h a)  vuorovaikutus muiden ajoneuvojen kanssa, mukaan lukien kuolleiden kulmien ennakointi ja suuntavilkun asianmukainen käyttö; [tark. 172]

(i)  vaarallisiin tilanteisiin reagoiminen ja niiden ennakointi simulaattoreiden avulla;

(j)  tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa erityisesti pyöräilijät huomioon ottaen. [tark. 173]

7.  B-, B1- ja BE-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

(1)  Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

(a)  istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi;

(b)  taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen;

(c)  sen varmistaminen, että kaikki ovet ovat kiinni;

(d)  renkaiden, ohjauksen, jarrujen, öljyjen ja nesteiden (esimerkiksi moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein;

(e)  ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, ohjaamon lukitus, kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan BE-luokka);

(f)  kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan BE-luokka).

(2)  B- ja B1-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

Seuraavista valitaan joukko testattavia toimenpiteitä (vähintään kaksi neljästä kohdasta; yksi näistä on suoritettava peruutusvaihteella):

(a)  peruutus suoraan taaksepäin tai peruutus kulman ympäri oikealle tai vasemmalle käyttäen kääntymiseen tarkoitettua ajokaistaa;

(b)  U-käännös ajo- ja peruutusvaihteita käyttäen;

(c)  ajoneuvon pysäköinti (ajoradan suuntaisesti tai vinosti tai suorassa kulmassa ajorataa vastaan eteenpäin tai peruuttamalla tasaisella maalla, ylämäkeen tai alamäkeen);

(d)  pysähtyminen jarruttamalla; hätäjarrutus on valinnainen.

(3)  BE-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet:

(a)  perävaunun kytkeminen moottoriajoneuvoon ja irrottaminen siitä; tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla);

(b)  peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille;

(c)  turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten.

(4)  Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

(a)  liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

(b)  ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

(c)  ajaminen mutkissa;

(d)  tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

(e)  suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

(f)  moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

(g)  ohittaminen: muun liikenteen muiden tienkäyttäjien, myös pyöräilijöiden, ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esimerkiksi pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan); [tark. 174]

(g a)  itsenäinen ajaminen kohti tiettyä määräpaikkaa ilman erityisiä opasteita; [tark. 175]

(h)  erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, liikenneympyrässä ajaminen suurella ajoneuvolla; oikean- ja vasemmanpuoleinen ajaminen; tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, pyöräkaistat; ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä, kaltevuuden muutokset; tunnelit; [tark. 176]

(h a)  vuorovaikutus muiden tienkäyttäjien kanssa, mukaan lukien kuolleiden kulmien ennakointi ja suuntavilkun asianmukainen käyttö; [tark. 177]

(i)  tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa ajoneuvoon nouseminen ja ajoneuvosta nouseminen, mukaan lukien sen varmistaminen, että ajoneuvon oven avaaminen on turvallista ja että tämä ei aiheuta vaaraa muille tienkäyttäjille, kuten jalankulkijoille, pyöräilijöille ja mikroliikenteen käyttäjille, painottaen erityisesti sitä, että ovi on avattava siitä kauimpana olevalla kädellä; [tark. 178]

(j)  vaarallisiin tilanteisiin reagoiminen ja niiden ennakointi, myös simulaattoreiden avulla. [tark. 179]

8.  C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

(1)  Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

(a)  istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi;

(b)  taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen;

(c)  renkaiden, ohjauksen, jarrujen, valojen, heijastimien, suuntamerkin- ja äänimerkinantolaitteiden kunnon tarkistaminen pistokokein;

(d)  jarru- ja ohjaustehostinjärjestelmien tarkistaminen; pyörien, pyörän muttereiden, lokasuojien, tuulilasin, ikkunoiden ja tuulilasinpyyhkimien kunnon sekä öljyjen ja nesteiden (esimerkiksi moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) tarkistaminen; kojetaulun tarkistaminen ja käyttö, mukaan luettuina asetuksessa (EU) N:o 165/2014 määritellyt valvontalaitteet. Viimeksi mainittua vaatimusta ei sovelleta hakijoihin, jotka hakevat ajokorttia C1- tai C1E-luokan ajoneuvoa varten, joka ei kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan;

(e)  ilmanpaineen, ilmasäiliöiden ja jousituksen tarkistaminen;

(f)  ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, kuormausmekanismi (tarvittaessa), ohjaamon lukitus (tarvittaessa), kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan C-, CE-, C1- ja C1E-luokka);

(g)  kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokka);

(h)  kyky toteuttaa erityisiä ajoneuvon turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä; korin, käyttöovien ja hätäpoistumisteiden sekä ensiapuvälineiden, sammutuslaitteiden ja muiden turvalaitteiden valvonta (ainoastaan D-, DE-, D1- ja D1E-luokka);

(i)  tiekartan käyttö ja reitin suunnittelu mukaan lukien elektronisten navigointijärjestelmien käyttö (vapaaehtoinen).

(2)  Liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet:

(a)  perävaunun kytkeminen moottoriajoneuvoon ja irrottaminen siitä; tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla)(ainoastaan CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokka);

(a a)  erilaiset perävaunun ja kuorma-auton kytkentämekanismit, ottaen huomioon yhdistelmäajoneuvojen (puoliperävaunuyhdistelmien) vetopöytäkytkin ja vetoaisalla varustettujen perävaunujen vetoaisakytkimet (jäykkärunkoiset kuorma-autot) sekä vakiotoimintamenettelyt ja -käytännöt perävaunujen kytkemiseksi ja irrottamiseksi kuorma-autoista näitä kytkentämekanismeja käytettäessä; [tark. 184]

(b)  peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille;

(c)  turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten lastaussillan/-laiturin tai vastaavan rakennelman luo (ainoastaan C-, CE-, C1- ja, C1E- - ja T-luokka); [tark. 185]

(d)  turvallinen pysäköinti linja-auton matkustajien ottamista tai jättämistä varten (ainoastaan D-, DE-, D1- ja D1E-luokka).

(3)  Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

(a)  liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

(b)  ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

(c)  ajaminen mutkissa;

(d)  tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

(e)  suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto, U-käännöksen tekeminen; [tark. 186]

(e a)  kuolleen kulman huomioon ottaminen; [tark. 187]

(f)  moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

(g)  ohittaminen: muun liikenteen muiden tienkäyttäjien ja mikroliikenteen käyttäjien, myös pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden, ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esimerkiksi pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan); [tark. 188]

(h)  erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, liikenneympyrässä ajaminen suurella ajoneuvolla; ajaminen vasemmalla ja oikealla puolen tietä; tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, pyöräkaistat; ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä; tunnelit;  [tark. 189]

(i)  tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa ajoneuvoon nouseminen ja ajoneuvosta nouseminen, mukaan lukien sen varmistaminen, että ajoneuvon oven avaaminen on turvallista ja että tämä ei aiheuta vaaraa muille tienkäyttäjille, kuten jalankulkijoille, pyöräilijöille ja mikroliikenteen käyttäjille; [tark. 190]

(i a)  varotoimet, joita on noudatettava, kun ajoneuvoon noustaan ja sieltä poistutaan turvallisesti; [tark. 191]

(4)  Turvallinen ja energiatehokas ajotapa:

(a)  ajotapa, jolla varmistetaan turvallisuus ja vähennetään polttoaineen/energian kulutusta ja päästöjä kiihdytettäessä ja hidastettaessa vauhtia sekä ylämäkeen ja alamäkeen ajettaessa, etäisyys edessä olevaan ajoneuvoon; ohitus kaarteessa, kaistanvaihto, väistämissäännöt, nopeusrajoitukset; [tark. 192]

(b)  vaarallisiin tilanteisiin reagoiminen ja niiden ennakointi, myös simulaattoreiden avulla. [tark. 193]

9.  Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen arvostelu

(1)  Arvostelussa on kussakin edellä 6, 7 ja 8 kohdassa mainitussa ajotilanteessa otettava huomioon hakijan kyky käsitellä ajoneuvon hallintalaitteita ja ajaa liikenteessä täysin turvallisesti. Tutkinnon vastaanottajan on tunnettava olonsa turvalliseksi koko kokeen ajan. Ajovirheistä tai vaarallisesta ajotavasta, joka välittömästi vaarantaa koeajoneuvon, sen matkustajien tai muiden tien käyttäjien turvallisuuden, on rangaistava jättämällä koe hyväksymättä, riippumatta siitä, onko tutkinnon vastaanottajan tai muun mukana olevan henkilön puututtava ajoon vai ei. Tutkinnon vastaanottaja saa kuitenkin vapaasti päättää, onko ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe suoritettava loppuun.

Kuljettajantutkinnon vastaanottajilla on oltava koulutus hakijoiden turvallisen ajotavan arvioimiseksi. Jäsenvaltion valtuuttaman riippumattoman elimen on seurattava ja valvottava kuljettajantutkinnon vastaanottajien työtä huolehtiakseen siitä, että virheiden arviointi suoritetaan oikein ja johdonmukaisesti tämän liitteen määräysten mukaisesti. [tark. 194]

(2)  Tutkinnon vastaanottajien on arvioinnissaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, osoittaako hakija harkitsevaa ja sosiaalista liikennekäyttäytymistä. Tämän pitää näkyä ajotyylissä, ja tutkinnon vastaanottajan tulee ottaa se huomioon muodostaessaan kokonaiskuvaa hakijasta. Tällaiseen liikennekäyttäytymiseen kuuluu mukautuva ja määrätietoinen (turvallinen) ajo, tie- ja sääolosuhteiden, muun liikenteen ja muiden tienkäyttäjien (erityisesti loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien) huomioon ottaminen sekä ennakointi.

(3)  Kuljettajantutkinnon vastaanottajan on lisäksi arvioitava hakijasta seuraavat seikat:

(a)  ajoneuvon hallinta, ottaen huomioon seuraavat: turvavöiden, nykyaikaisten turvallisuus- ja ajoavustimien, taustapeilien, niskatuen ja asianmukainen käyttö; istuimen asianmukainen käyttö; valojen (tarvittaessa) ja muiden varusteiden asianmukainen käyttö; kytkimen, vaihteiston, kaasupolkimen, jarrujärjestelmien (mukaan luettuna mahdollinen apujarrujärjestelmä) ja ohjauksen asianmukainen käyttö; ajoneuvon hallinta erilaisissa olosuhteissa ja nopeuksissa; ajoneuvon vakaus tiellä; ajoneuvon paino, mitat ja ominaisuudet; kuorman paino ja tyyppi (ainoastaan BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, DE- ja , D1E- ja T-luokka); matkustajien mukavuus (ainoastaan D-, DE-, D1- ja D1E-luokka) (tasainen ajo ilman nopeita kiihdytyksiä ja äkkijarrutuksia); [tark. 195]

(b)  taloudellinen, turvallinen ja energiatehokas ajotapa, ottaen huomioon kierrosluku minuutissa, vaihtaminen, jarruttaminen ja kiihdyttäminen sekä ajoneuvon olennaisten ajo- ja/tai turvallisuusavustimien käyttö (ainoastaan B-, BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokka); [tark. 196]

(c)  havainnointisääntöjen noudattaminen; aktiivinen havainnointi kaikkiin suuntiin; peilien ja uusien teknologioiden asianmukainen käyttö; katseen suuntaaminen kauas, keskietäisyydelle ja lähelle; [tark. 197]

(d)  etuajo-oikeuden/väistämisen noudattaminen: etuajo-oikeus risteyksissä ja liittymissä; etuajo-oikeus muissa tilanteissa (esimerkiksi suunnan vaihto, kaistan vaihto, erityistoimenpiteet);

(e)  oikea sijainti tiellä: ajoneuvon tyypistä ja ominaisuuksista riippuva asianmukainen sijainti tiellä, kaistoilla, liikenneympyröissä, mutkissa; sijainnin ennakointi;

(f)  etäisyys: riittävän etäisyyden pitäminen eteen ja sivuille; riittävän etäisyyden pitäminen muihin tienkäyttäjiin, erityisesti loukkaantumiselle alttiisiin tienkäyttäjiin;

(g)  nopeusrajoitusten ja -suositusten noudattaminen: suurinta sallittua nopeutta ei saa ylittää; nopeuden mukauttaminen sää-/liikenneolosuhteisiin ja tarvittaessa kansallisiin nopeusrajoituksiin; ajaminen sellaisella nopeudella, että pysähtyminen on mahdollista näkyvissä olevalla vapaalla tieosuudella; nopeuden mukauttaminen muiden samanlaisten tienkäyttäjien yleiseen nopeuteen;

(h)  liikennevalojen, liikennemerkkien ja muiden merkintöjen noudattaminen: oikea käyttäytyminen liikennevaloissa; liikenteenvalvojien ohjeiden noudattaminen; liikennemerkkien (kieltojen tai määräysten) oikea noudattaminen; tiemerkintöjen asianmukainen noudattaminen;

(i)  merkinantojen noudattaminen: merkkien antaminen tarvittaessa asianmukaisesti ja oikeaan aikaan; oikea suuntamerkin antaminen; asianmukainen toiminta suhteessa kaikkiin muiden tienkäyttäjien antamiin merkkeihin;

(j)  jarruttamisen ja pysähtymisen hallinta: olosuhteisiin mukautettu oikea-aikainen hidastaminen, jarruttaminen ja pysähtyminen; ennakointi; erilaisten jarrujärjestelmien käyttö (ainoastaan C-, CE-, D- ja DE-luokka); muiden hidastusjärjestelmien kuin jarrujen käyttö ja ajoneuvoteknologian käyttö (ainoastaan C-, CE-, D- ja DE-luokka); [tark. 198]

10.  Kokeen kesto

Ajokokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät tässä liitteessä olevassa B osassa säädetyn ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi. Ajoaika tiellä ei missään tapauksessa saa olla vähemmän kuin 25 minuuttia A-, A1-, A2-, B-, B1- ja BE-luokassa ja 45 minuuttia muissa luokissa. Tähän aikaan ei sisälly kokelaan vastaanottaminen, ajoneuvon valmistelu, ajoneuvon tekninen tarkistus liikenneturvallisuuden kannalta, erityistoimenpiteet ja käytännön kokeen tuloksen ilmoittaminen.

11.   Kokeen suorituspaikka

Erityistoimenpiteiden arvioimista koskeva koe voidaan suorittaa erityisellä koeradalla. Jos se on käytännössä mahdollista, ajotaidon arvioimiseksi suoritettava kokeen osa on suoritettava taajamien ulkopuolisilla teillä, pikateillä ja moottoriteillä (tai vastaavilla) sekä erilaisilla kaduilla (asuinalueilla, 30 ja 50 km/h nopeusrajoitusten alueilla ja taajamien pikateillä), joilla tulee esiintyä erilaisia kuljettajien kohtaamia vaikeuksia. On myös suotavaa, että koe suoritetaan erilaisilla liikennetiheyksillä. Ajamiseen kuluva aika on käytettävä optimaalisesti hakijan arvioimiseen kaikilla mahdollisilla liikennealueilla; erityistä huomiota on kiinnitettävä siirtymiseen alueelta toiselle.

II.  MOOTTORIKÄYTTÖISEN AJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAT TIEDOT, AJOTAITO JA AJOTAPA

Kaikkien moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajilla on kaikissa tilanteissa oltava 1–9 kohdassa esitetyt tiedot, ajotaito ja ajotapa, joiden perusteella he voivat:

–  tunnistaa ja ennakoida liikenteen vaaratilanteet ja arvioida niiden vakavuuden,

–  hallita ajoneuvonsa niin hyvin, että he eivät aiheuta vaaratilanteita ja että he toimivat tällaisissa tilanteissa asianmukaisesti,

–  noudattaa liikennesääntöjä ja erityisesti niitä, joiden tarkoituksena on estää liikenneonnettomuudet ja ylläpitää sujuvaa liikennettä,

–  havaita ajoneuvoissaan olevat merkittävät tekniset ja erityisesti turvallisuuden vaarantavat puutteet, ja korjauttaa ne asianmukaisesti,

–  ottaa huomioon kaikki ajotapaan vaikuttavat seikat (esimerkiksi alkoholi, väsymys, huononäköisyys, elektronisten laitteiden käyttö jne.), jotta he pystyvät täyttämään kaikki turvallisen ajon edellytykset, [tark. 199]

–  osaltaan varmistaa kaikkien ja erityisesti loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien turvallisuus ottamalla muut tienkäyttäjät asianmukaisesti huomioon,

–  tietää riittävällä tavalla mikroliikkumisvälineisiin pyöräilijöihin, jalankulkijoihin ja mikroliikenteen käyttäjiin liittyvät riskitekijät, [tark. 200]

–  tietää riittävästi vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen käytön turvallisuudesta,

–  tietää riittävästi ajoneuvon kehittyneiden ajoavustinjärjestelmien ja muiden automaatio-ominaisuuksien käytöstä.

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa Jäsenvaltioita kannustetaan hyväksymään ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kuljettajat, joilla ei enää ole 1–9 kohdassa esitettyjä tietoja, ajotaitoa ja ajotapaa, voivat saavuttaa uudelleen kyseiset tiedot ja taidot sekä noudattaa jatkossa moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa ajotapaa. Jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2015/413 nojalla käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja tällaisten toimien taloudelliseen tukemiseen. [tark. 201]

Liite III

MOOTTORIKÄYTTÖISEN AJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAA FYYSISTÄ JA HENKISTÄ SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET [tark. 258, 327 ja 338]

MÄÄRITELMÄT

1.  Tässä liitteessä kuljettajat luokitellaan kahteen ryhmään:

(1)  Ryhmä 1: A-, A1-, A2-, AM-, B-, B1- ja, BE- ja T- luokkien ajoneuvojen kuljettajat; [tark. 202]

(2)  Ryhmä 2: C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokkien ajoneuvojen kuljettajat.

(3)  Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätääon säädettävä, että tämän liitteen ryhmän 2 kuljettajia tarkoittavia säännöksiä sovelletaan sellaisiin B-luokan ajoneuvojen kuljettajiin, jotka käyttävät ajokorttiaan ammattimaisesti (taksit, ambulanssit, jne.). [tark. 203]

2.  Ensimmäistä ajokorttia tai ajokortin uusimista hakevat henkilöt luokitellaan siihen ryhmään, johon he kuuluvat, kun ajokortti on myönnetty tai uusittu.

TERVEYSTARKASTUKSET MOOTTORIKÄYTTÖISEN AJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVA SUORITUSKYKY [tark. 259, 328 ja 339]

3.  Ryhmä 1:

Hakijoiden on tehtävä joko itsearviointi moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavasta fyysisestä ja henkisestä suorituskyvystään suorituskyvystään tai heille on suoritettava terveystarkastus siinä jäsenvaltiossa, jossa heillä on vakinainen asuinpaikka, voimassa olevan kansallisen järjestelmän mukaisesti. [tark. 260 ja 329]

Hakijoiden on läpäistävä terveystarkastus, jos heidän fyysistä ja henkistä suorituskykyään koskevasta itsearvioinnista ilmenee johon sisältyy 6 kohdassa kuvattu asianmukainen näöntarkastus, asianmukaisia muodollisuuksia täytettäessä tai ajokortin myöntämisen edellytyksenä olevien kokeiden aikana, että heillä todennäköisesti on yksi tai useampi tässä liitteessä tarkoitetuista lääketieteellisistä toimintarajoitteista minkä jälkeen perustellun lääkärinlausunnon antaa sellainen lääketieteen asiantuntija, jonka asiantuntemus on tämän liitteen yhteisvaikutusten monimutkaisuuden kannalta merkityksellinen. [tark. 205]

Kuljettajiin sovelletaan samaa menettelyä, kun heidän ajokorttinsa uusitaan. Ajokorttia uusittaessa kuljettajalle voidaan tehdä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen vaadittava terveystarkastus, itsearviointi tai mikä tahansa muu ajokyvyn arviointi sen jäsenvaltion kansallisen järjestelmän mukaisesti, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. [tark. 262, 331 ja 341]

3 a.  Jäsenvaltiot voivat asettaa ajokorttien myöntämiselle tai myöhemmälle uusimiselle tiukempia vaatimuksia ja sääntöjä kuin tässä liitteessä on esitetty. [tark. 206]

4.  Ryhmä 2:

Hakijoiden on käytävä terveystarkastuksessa, jossa tarkastetaan heidän fyysinen ja henkinen soveltuvuutensa moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen, ennen ensimmäisen ajokortin myöntämistä, ja sen jälkeen kuljettajat on tarkastettava heidän vakinaisena asuinpaikkanaan olevan jäsenvaltion kansallisen järjestelmän mukaisesti aina ajokortin uusimisen yhteydessä. Terveystarkastuksen voi suorittaa yleislääkäri, edellyttäen, että tämä on suorittanut 10 artiklan 8 a kohdassa tarkoitetun verkkokoulutuksen. [tark. 207]

4 a.  Kuljettajiin sovelletaan samaa menettelyä, kun heidän ajokorttinsa uusitaan. [tark. 208]

5.  Jäsenvaltiot voivat asettaa ajokortin myöntämiselle ja sen myöhemmälle uusimiselle tämän liitteen vaatimuksia ankarampia vaatimuksia.

NÄKÖ

6.  Kaikkien ajokortin hakijoiden tai sen uusimista hakevien on käytävä asianmukaisessa tutkimuksessa, jolla varmistetaan, että heillä on moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettamiseen tarvittava riittävä näön tarkkuus hyväksytyllä näkötestitaululla mitattuna ja näkökenttä. Jos on aihetta epäillä, että hakijan näkökyky on riittämätön, toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytyn silmähoidon ammattilaisen on tutkittava hänet. Tässä tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin: näöntarkkuus, näkökenttä, hämäränäkö, häikäisy- ja kontrastiherkkyys, diplopia ja muut näkötoiminnot, jotka voivat vaarantaa ajoturvallisuutta. [tark. 209]

Jos näöntarkkuus- ja näkökenttävaatimukset eivät täyty, mutta on syytä uskoa, että ajokortin myöntäminen hakijalle ei heikentäisi tieliikenteen turvallisuutta, ajoluvan myöntämistä ryhmään 1 kuuluville kuljettajille voidaan harkita ”poikkeuksellisissa yksittäistapauksissa”; näissä tapauksissa kuljettajan on käytävä toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytyn silmähoidon ammattilaisen suorittamassa tarkastuksessa sen osoittamiseksi, ettei hänellä ole muita näkötoiminnan, kuten häikäisy- tai kontrastiherkkyyden taikka hämäränäön, häiriöitä. Hakijan tai kuljettajan on myös läpäistävä toimivaltaisen viranomaisen suorittama käytännön koe. [tark. 210]

Ryhmä 1:

(1)  Ajokorttia tai ajokortin uusimista hakevien henkilöiden silmien yhteisnäön on molemmilla silmillä samanaikaisesti katsottaessa oltava vähintään 0,5 (desimaalilukuna) tarvittaessa korjaavia linssejä käyttäen. [tark. 211]

Lisäksi vaakasuoran näkökentän on oltava vähintään 120 astetta, ja näkökentän laajuuden on oltava vähintään 50 astetta vasemmalle ja oikealle sekä 20 astetta yläsuuntaan ja alasuuntaan. Näkökentän keskikohdasta 20 asteen säteellä ei saa olla puutoksia.

Jos henkilöllä todetaan etenevä silmäsairaus tai jos hän ilmoittaa sairastavansa sellaista, ajokortti voidaan myöntää tai uusia, jos hakija käy säännöllisissä lääketieteen asiantuntijan tarkastuksissa.

(2)  Jos ajokorttia tai ajokortin uusimista hakeva henkilö on menettänyt kokonaan näön toisesta silmästä tai hän käyttää ainoastaan yhtä silmää (esimerkiksi diplopian ollessa kyseessä), hänen näöntarkkuutensa on oltava vähintään 0,5 (desimaalilukuna) tarvittaessa korjaavia linssejä käyttäen. Toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan on vahvistettava, että tällainen monokulaarisen näön tila on jatkunut riittävän kauan, jotta henkilö on sopeutunut siihen, ja että silmän näkökenttä täyttää 6 kohdan 1 alakohdassa esitetyt vaatimukset. [tark. 212]

(3)  Jos henkilöllä on hiljattain kehittynyt diplopia tai hän on menettänyt näön toisesta silmästä, ajaminen on kiellettävä asianmukaisen sopeutumiskauden (esimerkiksi kuuden kuukauden) ajaksi. Tämän jälkeen ajaminen sallitaan ainoastaan näkökyvyn ja ajotaidon asiantuntijoiden myönteisen lausunnon perusteella. Asiantuntija voi määrätä ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä tilapäisiä vaatimuksia ja tarvittaessa yöaikaan tapahtuvaan ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä rajoituksia. [tark. 213]

Ryhmä 2:

(4)  Ajokorttia tai ajokortin uusimista hakevien henkilöiden näöntarkkuuden, tarvittaessa korjaavia linssejä käyttäen, on oltava vähintään 0,8 (desimaalilukuna) paremmassa silmässä ja vähintään 0,1 (desimaalilukuna) huonommassa silmässä. Jos henkilö käyttää korjaavia linssejä saavuttaakseen näöntarkkuuden 0,8 ja 0,1, kummankin silmän korjaamattoman näöntarkkuuden on noustava vaaditulle vähimmäistasolle (0,8 ja 0,1) joko korjaavilla silmälaseilla, joiden voimakkuus on enintään +8 diopteria, tai piilolinsseillä. Henkilön on pystyttävä käyttämään hänelle määrättyjä korjaavia linssejä. Terveystarkastuksen voi suorittaa yleislääkäri, joka on suorittanut 10 artiklan 8 a kohdassa tarkoitetun verkkokoulutuksen. [tark. 214]

Lisäksi molempien silmien vaakasuoran näkökentän on oltava vähintään 160 astetta, ja näkökentän laajuuden on oltava vähintään 70 astetta vasemmalle ja oikealle sekä 30 astetta yläsuuntaan ja alasuuntaan. Näkökentän keskikohdasta 30 asteen säteellä ei saa olla puutoksia.

Ajokorttia ei saa myöntää eikä tai uusia hakijoille eikä kuljettajille, joilla on merkittäviä hämäränäön häiriöitä, joiden kontrastiherkkyys on heikentynyt, joilla on riittämätön näkökyky häikäisyn jälkeen ja siihen liittyvä riittämätön palautumisaika myös paremmin näkevässä silmässä tai joilla on diplopia. [tark. 215]

Jos toisen silmän näkökyky on heikentynyt olennaisesti, ajaminen on kiellettävä asianmukaisen sopeutumiskauden (esimerkiksi kuuden kuukauden) ajaksi. Tämän jälkeen ajaminen sallitaan ainoastaan näkökyvyn ja ajotaidon asiantuntijoiden myönteisen lausunnon perusteella. Toimivaltainen lääketieteen asiantuntija voi sallia ajoneuvon kuljettamisen määrätyin vaatimuksin tai määrätä rajoituksia. [tark. 216]

KUULO

7.  Ajokortin saa myöntää tai uusia ryhmän 2 hakijoille tai kuljettajille ainoastaan toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan lausunnon perusteella; lääketieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten heikentynyt kuulo voidaan korvata.

LIIKUNTARAJOITTEISET HENKILÖT

8.  Ajokorttia ei saa myöntää eikä uusia hakijoille eikä kuljettajille, joilla on sellainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus tai vamma, joka voi aiheuttaa vaaraa moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa.

Ryhmä 1:

(1)  Ajokortti voidaan tietyin rajoituksin myöntää liikuntarajoitteisille hakijoille tai kuljettajille toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan antaman lausunnon perusteella. Tämän lausunnon on perustuttava kyseisen sairauden tai vamman lääketieteelliseen arvioon ja tarvittaessa käytännön kokeeseen. Lausunnossa on myös todettava, minkä tyyppisiä muutoksia ajoneuvoon tarvitaan ja tarvitseeko kuljettajan käyttää ortopedistä laitetta, sikäli kuin ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe osoittaa, että ajaminen tällaisen laitteen avulla ei olisi vaarallista.

(2)  Ajokortin saa myöntää tai uusia hakijalle tai kuljettajalle, jolla on etenevä sairaus, jos henkilö tutkitaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että hän yhä pystyy kuljettamaan ajoneuvoa täysin turvallisesti.

Jos liikuntarajoite on pysyvä, ajokortin saa myöntää tai uusia ilman, että hakijan on käytävä säännöllisissä lääketieteen asiantuntijan tutkimuksissa.

Ryhmä 2:

(3)  Toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen, ja hän voi määrätä ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä tilapäisiä vaatimuksia ja tarvittaessa sitä koskevia rajoituksia. [tark. 233]

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET

9.  Sydän- ja verisuonitaudit voivat johtaa aivotoiminnan äkilliseen heikkenemiseen ja vaarantaa näin liikenneturvallisuuden. Nämä muodostavat perusteen määritettäessä tilapäisiä tai pysyviä rajoituksia ajamiselle.

(1)  Seuraavien sydän- ja verisuonitautien tapauksessa mainittujen ryhmien hakijoiden tai kuljettajien ajokortin saa myöntää tai uusia vasta, kun tauti on asianmukaisesti hoidettu, ja tämä edellyttää pätevää lääketieteellistä lausuntoa ja, tarvittaessa, säännöllistä lääketieteellistä arviointia:

(a)  bradyarytmiat (sinusbradykardia ja johtumishäiriöt) ja takyarytmiat (supraventrikulaariset arytmiat ja kammioarytmiat), kun aiemmin on esiintynyt arytmiaperäistä pyörtymistä tai arytmiaperäisiä pyörtymiskohtauksia (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(b)  bradyarytmiat: sinusbradykardia ja johtumishäiriöt, joissa toisen asteen eteis-kammiosolmukkeen (AV) Mobitz II -katkos, kolmannen asteen AV-solmukkeen katkos tai alternoiva haarakatkos (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(c)  takyarytmiat (supraventrikulaariset arytmiat ja kammioarytmiat), joihin liittyy

–  rakenteellinen sydänsairaus ja pitkäkestoinen kammiotakykardia (VT) (koskee ryhmiä 1 ja 2), tai

–  polymorfinen lyhytkestoinen kammiotakykardia, pitkäkestoinen kammiotakykardia tai rytmihäiriötahdistinindikaatio (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(d)  oireileva angina pectoris (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(e)  pysyvän sydämentahdistimen asentaminen tai vaihto (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(f)  defibrillaattorin asentaminen tai vaihto taikka aiheellinen tai aiheeton defibrillointi-isku (koskee ainoastaan ryhmää 1);

(g)  synkopee (väliaikainen tajuttomuus ja veltostuminen, jolle on ominaista äkillisyys, lyhytkestoisuus ja spontaani tajunnan palautuminen, johtuu globaalista aivojen verenkiertohäiriöstä (vähentynyt aivojen perfuusio), oletettu alkuperä on refleksologinen, syy tuntematon, ei merkkejä taustalla olevasta sydäntaudista) (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(h)  äkillinen sepelvaltimo-oireyhtymä (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(i)  vakaa angina pectoris, jos oireita ei esiinny kevyessä rasituksessa (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(j)  pallolaajennus (PCI) (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(k)  sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (CABG) (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(l)  aivohalvaus/aivoverenkiertohäiriö (TIA) (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(m)  merkittävä kaulavaltimon ahtauma (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(n)  aortan enimmäisläpimitta suurempi kuin 5,5 cm (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(o)  sydämen vajaatoiminta:

–  New York Heart Association (NYHA) I, II, III (koskee ainoastaan ryhmää 1),

–  NYHA I ja II edellyttäen, että vasemman kammion ejektiofraktio on vähintään 35 % (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(p)  sydämensiirto (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(q)  sydämen apupumppu (koskee ainoastaan ryhmää 1);

(r)  sydänläppäleikkaus (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(s)  pahanlaatuinen hypertensio (systolinen verenpaine ≥ 180 mmHg tai diastolinen verenpaine ≥ 110 mmHg, johon liittyy uhkaava tai etenevä elinvaurio) (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(t)  asteen 3 verenpaine (diastolinen verenpaine ≥ 110 mmHg ja/tai systolinen verenpaine ≥ 180 mmHg) (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(u)  synnynnäinen sydänsairaus (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(v)  hypertrofinen kardiomyopatia, jos siihen ei liity pyörtymistä (koskee ainoastaan ryhmää 1);

(w)  pitkä QT -oireyhtymä, jossa esiintyy pyörtymistä, kääntyvien kärkien kammiotakykardia tai QTc > 500 ms (koskee ainoastaan ryhmää 1).

(2)  Seuraavien sydän- ja verisuonitautien tapauksessa mainittujen ryhmien hakijoille tai kuljettajille ei saa myöntää ajokorttia eikä ajokorttia saa uusia:

(a)  rytmihäiriötahdistin (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(b)  ääreissuonisairaus – rinta- ja vatsa-aortan aneurysma, kun aortan enimmäisläpimitta on sellainen, että se altistaa merkittävälle äkillisen repeämän riskille ja siten äkilliselle invalidisoivalle tapahtumalle (koskee ryhmiä 1 ja 2);

(c)  sydämen vajaatoiminta:

–  NYHA IV (koskee ainoastaan ryhmää 1);

–  NYHA III ja IV (koskee ainoastaan ryhmää 2),

(d)  sydämen apupumput (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(e)  läppävika, jossa aorttaläppävuoto, aortan ahtauma, hiippaläpän vuoto tai hiippaläpän ahtauma, jos toimintakyky arvioidaan luokkaan NYHA IV tai jos on esiintynyt pyörtymiskohtauksia (koskee ainoastaan ryhmää 1);

(f)  toimintakykyluokan NYHA III tai IV läppävika taikka läppävika, jossa ejektiofraktio on alle 35 %, hiippaläpän ahtauma ja vaikea keuhkoverenpainetauti, tai vaikea kaikukuvattu aortan ahtauma tai pyörtymistä aiheuttava aortan ahtauma; lukuun ottamatta täysin oireetonta vaikeaa aortan ahtaumaa, jos rasituskokeen vaatimukset täyttyvät (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(g)  rakenteelliset ja sähköiset kardiomyopatiat – hypertrofinen kardiomyopatia, jossa aiemmin esiintynyt pyörtymistä, tai kun kaksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy: vasemman kammion seinämän paksuus > 3 cm, lyhytkestoinen kammiotakykardia, suvussa äkkikuolemia (ensimmäisen asteen sukulaisella), verenpaine ei kohoa rasituksessa (koskee ainoastaan ryhmää 2);

(h)  pitkä QT -oireyhtymä, jossa esiintyy pyörtymistä, kääntyvien kärkien kammiotakykardia ja QTc > 500 ms (koskee ainoastaan ryhmää 2).

(i)  Brugadan oireyhtymä, jossa esiintyy pyörtymistä tai estettyä sydänperäistä äkkikuolemaa (koskee ryhmiä 1 ja 2).

Ajokortin saa myöntää tai uusia poikkeustapauksissa, jotka on perusteltu asianmukaisesti esittämällä toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan lausunto ja joissa edellytetään säännöllistä lääketieteellistä arviointia sen varmistamiseksi, että kyseinen henkilö kykenee edelleen kuljettamaan ajoneuvoa turvallisesti, kun otetaan huomioon sairauden vaikutukset.

(3)  Muut kardiomyopatiat

Toimintakykyä lamaavien äkillisten tapahtumien riskiä on arvioitava, kun hakijalla tai kuljettajalla on hyvin kuvattu kardiomyopatia (esimerkiksi oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia, laajentava kardiomyopatia, katekoliaminerginen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys ja lyhyt QT ‑oireyhtymä) tai uusi, vasta todettu kardiomyopatia. Tällöin edellytetään huolellista asiantuntija-arviota. Kunkin kardiomyopatian ennuste on otettava huomioon.

(4)  Jäsenvaltiot voivat rajoittaa ajokortin myöntämistä hakijoille tai kuljettajille, joilla on muita sydän- ja verisuonisairauksia, tai ajokortin uusimista näissä tapauksissa.

DIABETES

10.  Seuraavissa kohdissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’vakavalla hypoglykemialla’ tarkoitetaan sitä, että kyseessä oleva henkilö tarvitsee toisen henkilön apua;

’toistuvalla hypoglykemialla’ tarkoitetaan sitä, että samalla henkilöllä on esiintynyt vakava hypoglykemia kaksi kertaa 12 kuukauden sisällä.

Ryhmä 1:

(1)  Ajokortti voidaan myöntää ja uusia hakijoille ja kuljettajille, joilla on diabetes. Jos henkilöä hoidetaan lääkityksellä, hänen on hankittava asiantuntijalääkärin lausunto ja käytävä säännöllisissä uusintatarkastuksissa tapauksen mukaan mutta kuitenkin enintään kymmenen vuoden välein.

(2)  Hakijan tai kuljettajan, jolla on lääkkeillä hoidettava diabetes, josta voi aiheutua hypoglykemia, on osoitettava, että hän ymmärtää hypoglykemian riskin ja tilansa riittävän valvonnan merkityksen, myös jatkuvan seurantajärjestelmän avulla, jos toimivaltainen lääketieteen asiantuntija katsoo sen tarpeelliseksi. [tark. 217]

Ajokorttia ei saa myöntää eikä uusia hakijoille tai kuljettajille, jotka eivät ole riittävän tietoisia hypoglykemiasta.

Ajokorttia ei saa myöntää eikä uusia hakijoille tai kuljettajille, joilla on toistuva vakava hypoglykemia, jollei tämän tukena ole toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan lausunto ja säännöllinen lääketieteellinen arviointi. Jos vakavaa hypoglykemiaa esiintyy toistuvasti hereilläoloaikana, ajokortin saa myöntää tai uusia vasta 3 kuukauden kuluttua viimeisimmästä kohtauksesta.

Ajokortin saa myöntää tai uusia poikkeustapauksissa, jotka on perusteltu asianmukaisesti esittämällä toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan lausunto ja joissa edellytetään säännöllistä lääketieteellistä arviointia sen varmistamiseksi, että kyseinen henkilö kykenee edelleen kuljettamaan ajoneuvoa turvallisesti, kun otetaan huomioon sairauden vaikutukset.

Ryhmä 2:

(3)  Ajokorttien myöntämistä ja uusimista ryhmään 2 kuuluville kuljettajille, joilla on diabetes, voidaan harkita. Jos henkilö käyttää lääkitystä, joka voi mahdollisesti aiheuttaa hypoglykemian (kysymykseen tulevat insuliini ja jotkin tabletit), seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

(a)  henkilöllä ei ole esiintynyt vakavia hypoglykemioita viimeisten 12 kuukauden aikana;

(b)  kuljettaja on täysin tietoinen hypoglykemian mahdollisuudesta;

(c)  kuljettaja osoittaa, että hän pystyy hallitsemaan tilaansa riittävästi verensokerisensoreiden, insuliinipumpun, insuliinikynän ja/tai hybridiperiaatteella toimivan suljetun piirin avulla vähintään kaksi kertaa päivässä sekä ajotilanteissa;

(d)  kuljettaja osoittaa, että hän ymmärtää hypoglykemian riskit;

(e)  diabetekseen ei liity muita poissulkevia ongelmia.

Lisäksi näissä tapauksissa ajokortit on myönnettävä tai uusittava toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan suorittaman tarkastuksen suorittamasta tarkastuksesta saatavan puoltavan lausunnon ja lääketieteen asiantuntijan suorittamista ja enintään kolmen vuoden välein tehtävien säännöllisten uusintatarkastusten tehtävistä säännöllisistä uusintatarkastuksista saatavan puoltavan lausunnon perusteella. [tark. 218]

(4)  Hereillä ollessa esiintyvistä vakavista hypoglykemioista, silloinkin kun ne eivät liity ajamiseen, on ilmoitettava, ja ajolupaa on niiden perusteella arvioitava uudelleen.

NEUROLOGISET SAIRAUDET JA OBSTRUKTIIVINEN UNIAPNEAOIREYHTYMÄ

11.  Seuraavia sääntöjä sovelletaan hakijoihin, joilla on neurologisia sairauksia ja obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä.

NEUROLOGISET SAIRAUDET

(1)  Ajokorttia ei saa myöntää eikä uusia hakijoille eikä kuljettajille, joilla on vakava neurologinen sairaus, ellei hakemuksen tueksi esitetä asiantuntijalääkärin tai toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan antamaa puoltavaa lausuntoa. [tark. 219]

Kehityshäiriöistä, sairauksista tai lääketieteellisistä tai kirurgisista toimenpiteistä johtuvat tai keskus- tai ääreishermoston häiriöt, jotka johtavat kognitiivisiin, käyttäytymiseen liittyviin, sensorisiin tai motorisiin rajoitteisiin ja vaikuttavat suorituskykyyn tai toimintaan, tasapainoon ja koordinaatioon, on otettava huomioon aiheuttamansa toiminnan häiriön ja etenemisvaaran mukaisesti. Rajoitteen etenemisvaara ja hoidon noudattaminen on otettava huomioon. Tällaisissa tapauksissa ajokortin myöntämiseen tai uusimiseen voidaan liittää ehto, jonka mukaan sairauden paheneminen on arvioitava määräajoin. [tark. 220]

OBSTRUKTIIVINEN UNIAPNEAOIREYHTYMÄ

(2)  Sovellettaessa seuraavia kohtia

’lievässä obstruktiivisessa uniapneaoireyhtymässä’ hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea) on tunnissa 15–29 (apnea-hypopnea-indeksi),

ja ’vakavassa obstruktiivisessa uniapneaoireyhtymässä’ apnea-hypopnea-indeksi on vähintään 30; molempiin liittyy epätavallisen suuri väsymys päiväsaikaan.

(3)  Hakijat tai kuljettajat, joilla epäillään lievää tai vakavaa obstruktiivista uniapneaoireyhtymää, ohjataan edelleen asiantuntijalääkärin tarkastukseen ennen ajokortin myöntämistä tai uusimista. Heitä voidaan kehottaa olemaan ajamatta, kunnes diagnoosi vahvistetaan.

(4)  Ajokortti voidaan myöntää lievää tai vakavaa obstruktiivista uniapneaoireyhtymää sairastaville hakijoille tai kuljettajille, joilla on näyttöä siitä, että heidän tilaansa seurataan riittävästi ja he saavat asianmukaista hoitoa ja että väsymyksessä on tapahtunut parannusta; tämä on todistettava asiantuntijalääkärin lausunnolla.

(5)  Lievää tai vakavaa obstruktiivista uniapneaoireyhtymää sairastavien hakijoiden tai kuljettajien on käytävä määräaikaisissa terveystarkastuksissa vähintään kolmen vuoden välein ryhmän 1 kuljettajien osalta ja vähintään vuoden välein ryhmän 2 kuljettajien osalta, jotta voidaan määrittää hoidon asianmukaisuus, jatkohoidon tarve ja jatkuva tarkka valvonta.

EPILEPSIA

12.  Epileptiset kohtaukset tai muut äkilliset tajunnan häiriöt ovat vakava vaara liikenneturvallisuudelle, jos ne tapahtuvat silloin, kun henkilö kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa.

Sovellettaessa seuraavia kohtia

’epilepsialla’ tarkoitetaan sairautta, jossa henkilöllä on ollut vähintään kaksi epileptistä kohtausta enintään viiden vuoden välein;

’ulkoisen tekijän provosoimalla kohtauksella’ tarkoitetaan kohtausta, jonka on saanut aikaan tunnistettava ja vältettävissä oleva tekijä.

Henkilöä, jolla on ensimmäinen tai yksittäinen kohtaus tai tajunnan menetys, on kehotettava olemaan ajamatta. Tällöin on laadittava asiantuntijan lausunto, jossa todetaan ajokiellon kesto sekä tarvittava seuranta.

On erittäin tärkeää, että henkilön epilepsiaoireyhtymä ja kohtaustyyppi määritetään, jotta voidaan tehdä asianmukainen arviointi henkilön ajoturvallisuudesta (myös uusien kohtausten riskistä) ja tarvittavasta hoidosta. Tämän tulee olla neurologin tekemä.

Ryhmä 1:

(1)  Ryhmään 1 kuuluvien kuljettajien, joilla on epilepsia, ajokelpoisuutta on seurattava siihen saakka, kun kohtauksettomuus on kestänyt vähintään viisi vuotta.

Jos henkilöllä on epilepsia, ehdoitta myönnettävän ajokortin perusteiden ei katsota täyttyvän. Tällöin on tehtävä ilmoitus ajokortin myöntävälle viranomaiselle.

(2)  Ulkoisen tekijän provosoima kohtaus: hakijalle, jolla on ollut ulkoisen tekijän provosoima kohtaus, jonka ei arvioida todennäköisesti toistuvan ajotilanteessa, voidaan antaa ajolupa kunkin hakijan tilanteen mukaan neurologin lausunnon perusteella (arviointi on mahdollisuuksien mukaan suoritettava ottaen huomioon liitteen III muut osat, esimerkiksi tapauksissa, joihin liittyy alkoholi tai muut samanaikaiset sairaudet).

(3)  Ensimmäinen tai yksittäinen kohtaus, joka ei ole ulkopuolisen tekijän provosoima: hakijalle, jolla on ollut ensimmäinen epileptinen kohtaus, joka ei ole ollut ulkopuolisen tekijän provosoima, voidaan antaa ajolupa, kun kohtauksettomuus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, jos henkilöstä on tehty asianmukainen lääketieteellinen arvio. Kansalliset viranomaiset voivat antaa ajoluvan tätä aikaisemmin kuljettajille, joiden ennuste on todettu hyväksi.

(4)  Muu tajuttomuus: tajuttomuutta on arvioitava sen perusteella, liittyykö siihen riski sen uusiutumisesta ajotilanteessa.

(5)  Epilepsia: kuljettajat tai hakijat voidaan todeta ajokykyisiksi, kun kohtauksettomuus on kestänyt vuoden.

(6)  Pelkästään unenaikaiset kohtaukset: hakija tai kuljettaja, jolla ei koskaan ole ollut kohtauksia muulloin kuin nukkuessa, voidaan todeta ajokykyiseksi, mikäli tämän on todettu jatkuneen vähintään sen ajan, joka vastaa epilepsiaan liittyvää vaatimusta kohtauksettomuuden kestosta. Mikäli henkilö saa kohtauksen hereillä ollessaan, ajolupa voidaan myöntää, kun kohtauksia ei ole esiintynyt vuoteen (katso ”Epilepsia”, 12 kohdan 5 alakohta).

(7)  Kohtaukset, jotka eivät vaikuta tajunnantasoon tai toimintakykyyn: hakija tai kuljettaja, jolla ei koskaan ole ollut muita kuin sellaisia kohtauksia, jotka eivät todistetusti vaikuta tajunnantasoon eivätkä heikennä toimintakykyä, voidaan todeta ajokykyiseksi niin kauan, kun tämä tilanne on todistettavasti jatkunut vähintään sen ajan, joka vastaa epilepsiaan liittyvää vaatimusta kohtauksettomuuden kestosta. Mikäli henkilö saa muunlaisia kohtauksia, ennen ajoluvan myöntämistä on odotettava vuosi, jonka aikana kohtauksia ei esiinny (katso ”Epilepsia”, 12 kohdan 5 alakohta).

(8)  Kohtaukset, jotka johtuvat lääkärin kehotuksesta tehdystä muutoksesta tai epilepsian hoidon vähentämisestä: potilasta voidaan kehottaa olemaan ajamatta siitä alkaen, kun lääkehoitoa vähennetään, ja tämän jälkeen kuuden kuukauden ajan lääkehoidon päättymisestä. Jos kohtauksia esiintyy lääkärin kehotuksesta tehdyn muutoksen tai lääkehoidon vähentämisen aikana, ajamisessa on pidettävä kolmen kuukauden tauko, jos aiemmin tehonnut lääkitys aloitetaan uudelleen.

(9)  Epilepsian leikkaushoidon jälkeen: katso ”Epilepsia”, 12 kohdan 5 alakohta.

Ryhmä 2:

(10)  Hakijan on oltava ilman lääkehoitoa sen ajan, joka vastaa epilepsiaan liittyvää vaatimusta kohtauksettomuuden kestosta. Hakijalle on täytynyt tehdä asianmukaiset lääketieteelliset seurantatutkimukset. Kattavalla neurologisella tutkimuksella on täytynyt osoittaa, ettei aivotoiminnassa ole häiriöitä eikä aivosähkökäyrätutkimuksessa (EEG) todettu epileptisiä muutoksia. Akuutin tapauksen jälkeen on tehtävä EEG sekä asianmukainen neurologinen tutkimus.

(11)  Ulkoisen tekijän provosoima kohtaus: hakijalle, jolla on ollut ulkoisen tekijän provosoima epileptinen kohtaus, ja tämän tunnistettavan tekijän ei arvioida todennäköisesti toistuvan ajotilanteessa, voidaan antaa ajolupa ainoastaan hakijan tilanteen mukaan yksityiseen käyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja eikä kolmansien osapuolten kuljettamista varten neurologin lausunnon perusteella. Akuutin tapauksen jälkeen on tehtävä EEG sekä asianmukainen neurologinen tutkimus. [tark. 222]

Henkilölle, jolla on aivojen rakenteellinen vaurio ja lisääntynyt kohtausriski, ei anneta lupaa ajaa ryhmän 2 ajoneuvoja, ennen kuin epilepsian riski on laskenut ainakin 2 prosenttiin vuodessa. Arviointi on mahdollisuuksien mukaan suoritettava ottaen huomioon liitteen III muut osat (esimerkiksi tapauksessa, johon liittyy alkoholi).

(12)  Ensimmäinen tai yksittäinen kohtaus, joka ei ole ulkopuolisen tekijän provosoima: hakija, jolla on ollut ensimmäinen epileptinen kohtaus, joka ei ole ulkopuolisen tekijän provosoima, voidaan todeta ajokykyiseksi, kun kohtauksettomuus on kestänyt vähintään viisi vuotta ja kohtauksettomuus on saavutettu ilman epilepsialääkitystä; edellytyksenä on, että henkilöstä on tehty asianmukainen neurologinen arvio. Kansalliset viranomaiset voivat antaa ajoluvan tätä aikaisemmin kuljettajille, joiden ennuste on todettu hyväksi. [tark. 223]

(13)  Muu tajuttomuus: tajuttomuutta on arvioitava sen perusteella, liittyykö siihen riski sen uusiutumisesta ajotilanteessa. Uusiutumisen riski saa olla enintään 2 prosenttia vuodessa.

(14)  Epilepsia: 10 vuotta kestänyt kohtauksettomuus on oltava saavutettu ilman epilepsialääkitystä. Kansalliset viranomaiset voivat antaa ajoluvan tätä aikaisemmin kuljettajille, joiden ennuste on todettu hyväksi. Tämä koskee myös tapauksia, joissa kyseessä on nuoruusiän epilepsia.

Tiettyihin sairauksiin (esimerkiksi arteriovenoosisiin epämuodostumiin tai aivoverenvuotoihin) liittyy lisääntynyt kohtausriski, vaikka kohtauksia ei olisi vielä esiintynyt. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan on tehtävä arviointi; kohtauksen riski saa olla enintään 2 prosenttia vuodessa, jotta ajolupa voidaan myöntää.

PSYYKKISET HAITAT

13.  Seuraavia sääntöjä sovelletaan hakijoihin tai kuljettajiin, joilla on psyykkinen haitta tai kehitysvamma.

Ryhmä 1:

(1)  Ajokorttia ei saa myöntää eikä uusia hakijoille eikä kuljettajille, joilla on

(a)  vakava psyykkinen, kognitiivinen tai käyttäytymisen haitta, riippumatta siitä, onko se synnynnäinen taikka sairauden, onnettomuuden tai neurokirurgisten toimenpiteiden aiheuttama; [tark. 224]

(b)  vaikea kehitysvamma; [tark. 225]

(c)  vakavia käytöshäiriöitä, vanhenemiseen liittyviä käytöshäiriöitä; tai persoonallisuushäiriöitä, jotka johtavat vakavaan arvostelukyvyn, käytöksen tai sopeutuvuuden häiriöihin, [tark. 226]

paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

(2)  Toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen. Toimivaltainen lääketieteen asiantuntija voi määrätä ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä tilapäisiä vaatimuksia tai sitä koskevia rajoituksia. [tark. 227]

ALKOHOLI

14.  Alkoholin käyttö on vakava vaara liikenneturvallisuudelle. Tämän ongelman merkittävyyden vuoksi terveydenhoitoalan ammattilaisten on oltava erityisen valppaina.

Ryhmä 1:

(1)  Ajokorttia ei saa myöntää eikä uusia hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat alkoholiriippuvaisia joilla on alkoholin käytöstä johtuvia häiriöitä tai jotka eivät kykene pidättäytymään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena, ellei sovelleta asianmukaisia rajoituksia niin, että he osallistuvat kuntoutusohjelmiin, kuten seurantaan ja lääketieteelliseen valvontaan, ja käyttämällä tekniikoita riippuvuuden vastapainoksi (esimerkiksi mukaan lukien alkolukon pakollinen käyttö). [tark. 228]

Ajokortti voidaan myöntää tai uusia ilman lisärajoituksia aikaisemmin alkoholiriippuvaiseksi todetulle hakijalle tai kuljettajalle asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan suorittamien säännöllisten terveystarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan. [tark. 229]

Ryhmä 2:

(2)  Toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

(2 a)  Toimivaltainen lääketieteen asiantuntija voi määrätä ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä tilapäisiä vaatimuksia ja tarvittaessa sitä koskevia rajoituksia. [tark. 230]

HUUMEET JA LÄÄKKEET

15.  Huumeisiin ja lääkkeisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä.

Väärinkäyttö:

(1)  Ajokorttia ei saa myöntää eikä uusia hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia psykotrooppisista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti käyttävät psykotrooppisia aineita tai huumausaineita, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse. [tark. 231]

Säännöllinen käyttö:

Ryhmä 1:

(2)  Ajokorttia ei saa myöntää eikä tai uusia hakijoille eikä kuljettajille, jotka säännöllisesti käyttävät sellaisia missä tahansa muodossa olevia väärinkäyttävät tai käyttävät säännöllisesti psykotrooppisia aineita, jotka käytettyinä sellaisina määrinä voivat haitata ajoturvallisuutta , jotka vaikuttavat ajokykyyn. Tätä sovelletaan kaikkiin lääkkeisiin tai lääkeyhdistelmiin, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn.

Toimivaltainen lääketieteen asiantuntija voi määrätä ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä tilapäisiä vaatimuksia ja tarvittaessa sitä koskevia rajoituksia. [tark. 232]

Ryhmä 2:

(3)  Toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

MUNUAISSAIRAUDET

16.  Hakijoihin, joilla on munuaissairauksia, sovelletaan seuraavia sääntöjä.

Ryhmä 1:

(1)  Ajokortti voidaan myöntää tai uusia hakijalle tai kuljettajalle, jolla on vakava munuaisten vajaatoiminta, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

(2)  Ajokorttia ei saa myöntää eikä uusia hakijalle tai kuljettajalle, jolla on vakava ja palautumaton munuaisten vajaatoiminta paitsi poikkeustapauksissa asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

17.  Seuraavia säännöksiä pidetään erinäisinä säännöksinä.

Ryhmä 1:

(1)  Ajokortin saa myöntää tai uusia hakijalle tai kuljettajalle, jolla on ajokykyyn vaikuttava elinsiirrännäinen tai keinotekoinen implantti, asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

(2)  Toimivaltaisen lääketieteen asiantuntijan on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

Yleensäkään ajokorttia ei saa myöntää tai uusia hakijalle tai kuljettajalle, jolla on jokin muu kuin tässä liitteessä olevissa kohdissa mainittu häiriö, joka saattaa muodostaa tai aiheuttaa liikenneturvallisuuteen vaikuttavan toimintarajoitteen, paitsi jos hakemusta tukee asiantuntijalääkärin antama puoltava lausunto ja tarvittaessa säännölliset uusintatarkastukset.

Liite IV

KÄYTÄNNÖN AJOKOKEIDEN VASTAANOTTAJIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.  Kuljettajantutkinnon vastaanottajalta vaadittava pätevyys

(1)  Henkilöllä, jolla on lupa suorittaa ajokokelaan ajosuorituksen käytännön arviointi moottorikäyttöisessä ajoneuvossa, on oltava 1 kohdan 2–6 alakohdassa lueteltuihin aihealueisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen.

(2)  Tutkinnon vastaanottajan pätevyyden on sovelluttava ajokokelaan ajosuorituksen arvioimiseen siinä ajokorttiluokassa, jota varten ajokoe suoritetaan.

(3)  Ajamiseen ja arviointiin liittyvät tiedot ja osaaminen:

(a)  ajokäyttäytymisen teoria;

(b)  vaarojen havaitseminen ja onnettomuuksien välttäminen;

(c)  ajokokeen vaatimusten perustana oleva oppimäärä;

(d)  ajokokeen vaatimukset;

(e)  asianomainen tie- ja liikennelainsäädäntö, myös asianomainen unionin ja kansallinen lainsäädäntö sekä tulkintaohjeet;

(f)  arvioinnin teoria ja tekniikat;

(g)  ennakoiva ajaminen;

(g a)  ilman moottorin apua kulkevien tienkäyttäjien haavoittuvuuden tiedostaminen ja huomioiminen. [tark. 234]

(4)  Arviointitaidot:

(a)  kyky tarkasti havainnoida, seurata ja arvioida kokelaan kokonaissuoritusta ja erityisesti kyky:

(b)  tunnistaa vaaratilanteet hyvin ja kokonaisvaltaisesti;

(c)  määrittää tarkkaan vaaratilanteiden syyt ja todennäköiset seuraukset;

(d)  arvioida, onko kokelas saavuttanut pätevyyden, ja tunnistaa virheet;

(e)  suorittaa arvioinnit yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla;

(f)  kyky omaksua tietoa nopeasti ja erottaa tiedosta olennaiset seikat;

(g)  kyky suuntautua eteenpäin, tunnistaa mahdolliset ongelmat ja kehittää strategioita niiden käsittelemiseksi;

(h)  taito antaa oikeaan aikaan rakentavaa palautetta.

(5)  Henkilökohtaiset ajotaidot:

Henkilön, jolla on lupa vastaanottaa ajokoe tiettyä ajokorttiluokkaa varten, on kyettävä vastaavasti korkeaa ammattitaitoa osoittaen ajamaan kyseistä moottorikäyttöistä ajoneuvotyyppiä.

(6)  Palvelun laatu:

(a)  vahvistaa ja selvittää ajokokelaalle kokeen kulun;

(b)  ilmaisee asiansa selkeästi ja valitsee kohderyhmän ja asiayhteyden kannalta soveltuvan sisällön, tyylin ja kielen ja vastaa ajokokelaiden kysymyksiin;

(c)  antaa selkeää palautetta kokeen tuloksista;

(d)  kohtelee ajokokelaita asiallisesti ja syrjimättömästi.

(7)  Ajoneuvotekniikan ja -fysiikan tuntemus:

(a)  ajoneuvotekniikan tuntemus, esim. ohjaus, renkaat, jarrut, valot, erityisesti moottoripyörien ja raskaiden ajoneuvojen osalta;

(b)  lastausturvallisuus;

(c)  ajoneuvofysiikan, kuten nopeuden, kitkan, dynamiikan, energian, tuntemus.

(8)  Polttoainetaloudellinen/energiatehokas ja ympäristöystävällinen ajaminen.

2.  Yleiset vaatimukset

(1)  B-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a)  hänellä on ollut B-luokan ajokortti vähintään kolmen vuoden ajan;

(b)  hän on vähintään 23-vuotias;

(c)  hän on hankkinut tämän liitteen 3 kohdassa säädetyn peruspätevyyden ja on sen jälkeen osallistunut tämän liitteen 4 kohdassa säädettyihin laadunvarmistusjärjestelmiin ja jatkokoulutukseen;

(d)  hänellä on ammatillinen koulutus, joka vastaa vähintään kansainvälisessä koulutusluokituksessa (ISCED)(29) määritellyn tason 3 päätökseen saattamista;

(e)  hän ei toimi samanaikaisesti kaupallisena liikennekouluttajana autokoulussa.

(2)  Muiden luokkien kuljettajantutkinnon vastaanottajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a)  hänellä on oltava asianomaisen luokan ajokortti tai vastaavat tiedot, jotka on saatu asianmukaista ammattipätevyyttä hankittaessa;

(b)  hän on hankkinut tämän liitteen 3 kohdassa säädetyn peruspätevyyden ja on sen jälkeen osallistunut tämän liitteen 4 kohdassa säädettyihin laadunvarmistusjärjestelmiin ja jatkokoulutukseen;

(c)  hän on toiminut B-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajana vähintään kolmen vuoden ajan; aikavaatimuksesta voidaan luopua, jos tutkinnon vastaanottaja voi todistaa, että:

i)  hänellä on vähintään viiden vuoden kokemus kyseisen luokan ajoneuvojen kuljettamisesta tai

ii)  hänen ajotaitonsa voidaan arvioida teorian ja käytännön osalta paremmaksi kuin mitä vaaditaan ajokortin saamiseen, mikä tekee kyseisen vaatimuksen tarpeettomaksi;

(d)  hänellä on ammatillinen koulutus, joka vastaa vähintään kansainvälisessä koulutusluokituksessa (ISCED) määritellyn tason 3 päätökseen saattamista;

(e)  hän ei toimi samanaikaisesti kaupallisena liikennekouluttajana autokoulussa.

(3)  Vastaavuudet

(a)  Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan AM-, A1-, A2- ja A-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa säädetty peruspätevyys.

(b)  Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan C1-, C-, D1- ja D-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa säädetty peruspätevyys.

(c)  Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan BE-, C1E-, CE-, D1E- ja DE-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa määrätty peruspätevyys.

3.  Peruspätevyys

(1)  Peruskoulutus

(a)  Ennen kuin henkilölle voidaan antaa lupa ottaa vastaan ajokokeita, on hänen läpäistävä hyväksytysti koulutusohjelma, jonka jäsenvaltio määrittää, 1 kohdassa esitetyn pätevyyden saavuttamiseksi.

(b)  Jäsenvaltioiden on määritettävä, antaako koulutusohjelman sisältö oikeuden vastaanottaa ajokokeita yhden vai useamman ajokorttiluokan osalta.

(2)  Tutkinnot

(a)  Ennen kuin henkilölle voidaan antaa lupa ottaa vastaan ajokokeita, hänen on osoitettava omaavansa tyydyttävät tiedot, ymmärrys, taidot ja pätevyys 1 kohdassa esitettyjen aihealueiden osalta.

(b)  Jäsenvaltioiden on käytettävä tutkintomenettelyä, jolla arvioidaan pedagogisesti asianmukaisella tavalla henkilön 1 kohdan ja erityisesti 1 kohdan 4 alakohdan mukainen pätevyys. Tutkintomenettelyn on oltava esteetön(30) ja siihen on sisällyttävä sekä teoreettinen että käytännöllinen osuus. Tarvittaessa voidaan käyttää tietokonepohjaista arviointia. Tutkintoon sisältyvien kokeiden ja arviointien luonnetta ja kestoa koskevat yksityiskohdat jätetään yksittäisten jäsenvaltioiden oman harkinnan varaan.

(c)  Jäsenvaltioiden on määritettävä, antaako tutkinnon sisältö oikeuden vastaanottaa ajokokeita yhden vai useamman ajokorttiluokan osalta.

4.  Laadunvarmistusjärjestelmä ja jatkokoulutus

(1)  Laadunvarmistusjärjestelmä

(a)  Jäsenvaltioilla on oltava laadunvarmistusjärjestelmä kuljettajantutkinnon vastaanottajiin sovellettavan vaatimustason ylläpitämiseksi.

(b)  Laadunvarmistusjärjestelmiin on sisällyttävä tutkinnon vastaanottajien seuranta työssä, jatkokoulutus ja ammattitaidon täydentäminen, jatkuva ammatillinen kehittäminen sekä tutkinnon vastaanottajien vastaanottamien ajokokeiden tulosten tarkastelu määräajoin.

(c)  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaiselle tutkinnon vastaanottajalle tehdään vuosittainen seuranta 4 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa lueteltuja laadunvarmistusjärjestelmiä käyttäen. Lisäksi jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaista tutkinnon vastaanottajaa tarkkaillaan kerran viidessä vuodessa kokeiden vastaanottamisen yhteydessä; tarkkailu kestää vähimmäisajan, joka kestää yhteensä vähintään puoli päivää, jotta voidaan tarkkailla eri kokeita. Mikäli aihetta löytyy, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Seurantaa suorittavan henkilön on oltava jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten hyväksymä henkilö.

(d)  Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun tutkinnon vastaanottajalla on lupa ottaa vastaan useamman kuin yhden luokan ajokokeita, seurantavaatimuksen täyttäminen yhtä luokkaa koskevien kokeiden osalta riittää täyttämään sen useamman kuin yhden luokan osalta.

(e)  Kuljettajantutkinnon vastaanottamisen valvonta ja seuranta on annettava jäsenvaltion hyväksymän riippumattoman elimen tehtäväksi, jotta varmistetaan asianmukainen ja johdonmukainen arviointi. [tark. 235]

(2)  Jatkokoulutus

(a)  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tutkintojen vastaanottajien on säilyttääkseen oikeutensa tutkintojen vastaanottoon, riippumatta siitä, montaako luokkaa lupa koskee, osallistuttava:

i)  säännöllisesti jatkokoulutukseen, jonka kokonaismäärä on yhteensä vähintään neljä päivää kahden vuoden jaksoissa,

–  pitääkseen yllä tarvittavaa tietämystä ja tutkinnon vastaanottamisen edellyttämiä taitoja sekä viestintätaitoja ja saattaakseen mainitut tiedot ja taidot ajan tasalle; [tark. 236]

–  hankkiakseen ammatin harjoittamisen edellyttämiä uusia taitoja;

–  varmistaakseen, että hän edelleenkin ottaa kokeet vastaan oikeudenmukaisella ja yhdenmukaisella tavalla;

ii)  jatkokoulutukseen, jonka kokonaismäärä on yhteensä vähintään viisi päivää viiden vuoden jaksoissa,

–  kehittääkseen ja pitääkseen yllä tarvittavaa käytännön ajotaitoa.

(b)  Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niille tutkinnon vastaanottajille, joilla on käytössä olevan laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaittu olevan vakavia puutteita, annetaan ajoissa erityiskoulutusta.

(c)  Jatkokoulutus voidaan toteuttaa ohjeistamisena, luokkaopetuksena, perinteisenä tai sähköisenä opetuksena, ja se voi olla yksityis- tai ryhmäopetusta. Siihen voi kuulua ammattitaitovaatimusten täydentämistä jäsenvaltion aiheelliseksi katsomalla tavalla.

(d)  Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun tutkinnon vastaanottajalla on lupa ottaa vastaan useamman kuin yhden luokan ajokokeita, yhden luokan kokeisiin liittyvän jatkokoulutuksen suorittaminen riittää täyttämään vaatimukset useamman kuin yhden luokan osalta edellyttäen, että 4 kohdan 2 alakohdan e alakohdan vaatimus täyttyy.

(e)  Kun tutkinnon vastaanottaja ei ole ottanut jonkin luokan kokeita vastaan 24 kuukauteen, hänen on läpäistävä soveltuva uudelleenarviointi ennen kuin hän saa ottaa vastaan kyseisen luokan ajokokeita. Uudelleenarviointi voidaan suorittaa osana 4 kohdan 2 alakohdan a alakohdan vaatimuksia.

5.  Saavutetut oikeudet

(1)  Jäsenvaltiot voivat antaa henkilöille, joilla oli lupa vastaanottaa ajokokeita tämän direktiivin direktiivin 2006/126/EY säännösten voimaantullessa, luvan vastaanottaa ajokokeita jatkossakin huolimatta siitä, että heillä ei ole 2 kohdan yleisten vaatimusten mukaista tai 3 kohdassa mainittuun peruspätevyysmenettelyyn perustuvaa lupaa. [tark. 237]

(2)  Kyseisiin tutkinnon vastaanottajiin sovelletaan kuitenkin 4 kohdassa säädettyjä säännöllisiä seuranta- ja laadunvarmistusjärjestelmiä.

Liite V

AJOKOULUTUSTA JA -KOETTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET 6 ARTIKLAN 1 KOHDAN C ALAKOHDAN TOISEN LUETELMAKOHDAN TOISESSA ALAKOHDASSA MÄÄRITELTYJEN YHDISTELMIEN OSALTA

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

(a)  hyväksyä 10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu koulutus ja valvoa sitä; tai

(b)  järjestää 10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

2.  Ajokoulutuksen on kestettävä vähintään seitsemän tuntia.

3.  Ajokoulutuksen sisältö

Koulutuksen on katettava liitteessä II olevissa 2 ja 7 kohdassa kuvatut tiedot, ajotaito ja ajotapa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin: ajodynamiikka, turvallisuuskriteerit, vetoajoneuvo ja perävaunu (kytkentämekanismi), oikea lastaustekniikka ja turvavarusteet.

Käytännön osiossa on harjoiteltava kiihdyttämistä, hidastamista, peruuttamista, jarruttamista, pysähtymismatkaa, kaistanvaihtoa, jarrutusta/väistöä, perävaunun heiluriliikettä, perävaunun irrottamista moottoriajoneuvosta ja sen kytkemistä siihen takaisin sekä pysäköintiä.

Kunkin koulutukseen osallistujan on suoritettava käytännön osio ja osoitettava ajotaitonsa ja -tapansa yleisillä teillä.

Koulutuksessa käytettävien ajoneuvoyhdistelmien on kuuluttava siihen ajokorttiluokkaan, jota osallistuja on hakenut.

4.  Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen kesto ja sisältö

Kokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät 3 kohdassa säädetyn ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi.

Liite VI

AJOKOULUTUSTA JA -KOETTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET A-LUOKKAAN KUULUVIEN MOOTTORIPYÖRIEN OSALTA (PORTAITTAINEN AJOLUPA)

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

(a)  hyväksyä 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu koulutus ja valvoa sitä; tai

(b)  järjestää 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

2.  Ajokoulutuksen on kestettävä vähintään seitsemän tuntia.

3.  Ajokoulutuksen sisältö

Ajokoulutuksen on katettava kaikki liitteessä II olevaan 6 kohtaan sisältyvät seikat.

Kunkin osallistujan on suoritettava koulutukseen kuuluva käytännön osio ja osoitettava ajotaitonsa ja -tapansa yleisillä teillä.

Koulutuksessa käytettävien moottoripyörien on kuuluttava siihen ajokorttiluokkaan, jota osallistuja on hakenut.

4.  Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen kesto ja sisältö

Kokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät tämän liitteen 3 kohdassa säädetyn ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi.

Liite VII

VASTAAVUUSTAULUKKO 

(1) EUVL C […], […], s. […]. (2) EUVL C […], […], s. […]. (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37). (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajokorteista (EUVL L 403, 30.12.2006, s. 18). (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1). (7) EUVL C 167, 11.5.2023, s. 36. (8) EUVL L 68, 13.3.2015, s. 9. ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2015/413/oj (9) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2561, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta (EUVL L 330, 23.12.2022, s. 46). (12) Komission asetus (EU) N:o 383/2012, annettu 4 päivänä toukokuuta 2012, tallennusvälineen (mikrosiru) sisältäviä ajokortteja koskevista teknisistä vaatimuksista (EUVL L 120, 5.5.2012, s. 1). (13) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14. (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73). (17) Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2561, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta (EUVL L 330, 23.12.2022, s. 46). (20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/413, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta (EUVL L 68, 13.3.2015, s. 9). (21) Komission päätös (EU) 2016/1945, annettu 14 päivänä lokakuuta 2016, ajokorttiluokkien vastaavuuksista (EUVL L 302, 9.11.2016, s. 62). (22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/413, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta (EUVL L 68, 13.3.2015, s. 9). (23) Tämä voima ilmaisee kuljettajan kyvyn käyttää järjestelmää. (24) Tämä voima ilmaisee kuljettajan kyvyn käyttää järjestelmää. (25) Tämä voima ilmaisee kuljettajan kyvyn käyttää järjestelmää. (26) Tämä voima ilmaisee kuljettajan kyvyn käyttää järjestelmää. (27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 060 28.2.2014, s. 1). (28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1). (29) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=International_Standard_Classification_of_Education_(ISCED)#Implementation_of_ISCED_2011_.28levels_of_education.29 (30) Esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen (tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista 17 päivänä huhtikuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882) esteettömyysvaatimusten mukaisesti.