Euroopan alueiden komitea
Euroopan alueiden komiteassa on 329 jäsentä, jotka edustavat unionin 27 jäsenvaltion alue- ja paikallishallintoja. Komitea antaa lausunnon asioista, joista sitä perussopimusten mukaan täytyy tai voidaan kuulla, tai omasta aloitteestaan, kun se pitää lausunnon antamista aiheellisena. Sen jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.
Oikeusperusta
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 13 artiklan 4 kohta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 300 ja 305–307 artikla sekä useita neuvoston päätöksiä Euroopan alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä jäsenvaltioiden ehdotuksesta viideksi vuodeksi kerrallaan
Tavoitteet
Euroopan alueiden komitea perustettiin vuonna 1994 Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Se on neuvoa-antava elin, joka edustaa alue- ja paikallisviranomaisten etuja Euroopan unionissa ja antaa niiden nimissä lausuntoja komissiolle ja neuvostolle. Komitean jäsenet edustavat EU:n 27 jäsenvaltion alueita ja kuntia ja voivat olla esimerkiksi aluehallinnon johtajia, kaupunginjohtajia tai vaaleilla valittuja edustajia.
Tehtävänkuvauksensa mukaan komitea on alue- ja paikallisvaaleilla luottamustehtäviin valituista henkilöistä muodostuva poliittinen edustajisto, joka toimii Euroopan yhdentymisen hyväksi ja on unionin kaikkien alueiden, kaupunkien ja kuntien edustaja unionin toimielinkentässä.
Komitean tehtävänä on tuoda alue- ja paikallisviranomaiset mukaan unionin päätöksentekoprosessiin ja edistää siten kansalaisten osallistumista. Se on poliittinen elin, joka kokoaa yhteen Euroopan paikallistasolla valitut edustajat, mukaan lukien 329 jäsentä ja 329 varajäsentä 300 alueelta, 100 000 paikallisviranomaista ja miljoona paikallistason poliitikkoa, jotka edustavat 441:tä miljoonaa EU:n kansalaista.
Voidakseen hoitaa tehtävänsä paremmin komitea toivoi pitkään itselleen oikeutta nostaa Euroopan unionin tuomioistuimessa kanteita säädöksistä, joissa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta. Lissabonin sopimuksessa tämä toive toteutui, sillä tällainen oikeus vahvistetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 8 artiklassa.
Komitea hyväksyi heinäkuussa 2020 kolme poliittista painopistettä vuosiksi 2020–2025. Niiden mukaisesti kaikki EU:n tasolla tehtävät päätökset, joilla reagoidaan sellaisiin kylien, kuntien ja alueiden nykypäivänä kohtaamiin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin kuin maailmanlaajuiset pandemiat, vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos, väestöhaasteet ja muuttovirrat, on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia.
Painopiste 1: Tuodaan unioni lähemmäs kansalaisia: demokratia ja EU:n tulevaisuus. Demokratiaa on ajanmukaistettava ja vahvistettava kaikilla hallintotasoilla, jotta EU voi vastata tehokkaammin ihmisten todellisiin tarpeisiin.
Painopiste 2: Hallinnoidaan syvällisiä yhteiskunnallisia muutoksia: luodaan selviytymiskykyisiä alue- ja paikallisyhteisöjä. Reagoidaan maailmanlaajuisiin pandemioihin, ilmastonmuutokseen, digitaaliseen siirtymään ja väestörakenteen muutoksiin sekä muuttovirtoihin johdonmukaisella, yhdennetyllä ja paikallisiin tarpeisiin kohdennetulla unionin toimintamallilla.
Painopiste 3: Yhteenkuuluvuuden perusarvo: paikkalähtöiset EU:n toimintapolitiikat. Asetetaan EU kansalaistensa ja näiden asuinpaikkojen palvelukseen. Yhteenkuuluvuus ei ole rahakysymys vaan EU:n perusarvo, jolla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
Organisaatio
A. Kokoonpano (SEUT:n 305 artikla, neuvoston päätös (EU) 2019/852[1])
1. Jäsenten määrä ja paikkojen jakautuminen jäsenvaltioittain
Toukokuun 21. päivänä 2019 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/852 mukaisesti komiteassa on 329 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, jotka edustavat eri jäsenvaltioita seuraavasti:
- Italialla, Ranskalla ja Saksalla on kullakin 24 jäsentä
- Espanjalla ja Puolalla on 21 jäsentä
- Romanialla on 15 jäsentä
- Alankomailla, Belgialla, Bulgarialla, Itävallalla, Kreikalla, Portugalilla, Ruotsilla, Tšekillä ja Unkarilla on 12 jäsentä
- Irlannilla, Kroatialla, Liettualla, Slovakialla, Suomella ja Tanskalla on 9 jäsentä
- Latvialla, Slovenialla ja Virolla on 7 jäsentä
- Kyproksella ja Luxemburgilla on 6 jäsentä
- Maltalla on 5 jäsentä.
2. Jäsenten nimeäminen
Neuvosto nimeää komitean jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan yksimielisellä päätöksellä ja kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti (SEUT:n 305 artikla). Joulukuun 10. päivänä 2019 neuvosto antoi päätöksen (EU) 2019/2157 komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26. tammikuuta 2020 alkavaksi ja 25. tammikuuta 2025 päättyväksi kaudeksi. Tammikuun 20. päivänä 2020 neuvosto antoi päätöksen (EU) 2020/102, jolla se nimesi ne jäsenet ja varajäsenet, joista se oli saanut ehdotuksia asianomaiselta jäsenvaltiolta joulukuun 20. päivän 2019 jälkeen. Sama henkilö voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi. Nimetyillä jäsenillä on oltava joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai heidän on oltava poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle (SEUT:n 300 artiklan 3 kohta). Aina kun komiteassa vapautuu jäsenen tai varajäsenen paikka tämän toimikauden päättyessä (eli sen alueellisen tai paikallisen valtuutuksen päättyessä, jonka perusteella jäsentä on ehdotettu), tarvitaan erillinen neuvoston päätös.
B. Rakenne (SEUT:n 306 artikla)
Komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajansa ja työvaliokuntansa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan. Se vahvistaa SEUT:n 306 artiklan mukaisesti työjärjestyksensä, jonka neuvosto hyväksyy. Yleensä sillä on kuusi täysistuntoa vuodessa. Sen jäsenet toimivat poliittisten kantojensa mukaisesti kuudessa poliittisessa ryhmässä.
Poliittisten ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat puheenjohtajakokoukseen, joka valmistelee täysistunnon, työvaliokunnan ja valiokuntien työtä ja helpottaa poliittisen yhteisymmärryksen löytymistä niiden tekemistä päätöksistä.
Täysistuntoa johtaa komitean puheenjohtaja (SEUT:n 306 artikla), ja sen tehtävänä on ennen kaikkea hyväksyä lausuntoja, mietintöjä ja päätöslauselmia, ennakkoarviot komitean menoista ja tuloista sekä komitean poliittinen ohjelma kunkin toimikauden alussa. Lisäksi se valitsee puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja muut työvaliokunnan jäsenet, asettaa aihekohtaisia valiokuntia ja hyväksyy komitean työjärjestyksen ja tarvittaessa muuttaa sitä.
Komitea työskentelee kuudessa valiokunnassa, joiden laatimat lausunnot ja päätöslauselmat esitetään täysistunnolle hyväksyttäviksi. Nämä valiokunnat ovat ”kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat” -valiokunta (CIVEX), ”alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka ja EU:n talousarvio” -valiokunta (COTER), ”talouspolitiikka”-valiokunta (ECON), ”ympäristö, ilmastonmuutos ja energia” -valiokunta (ENVE), ”luonnonvarat”-valiokunta (NAT) ja ”sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri” -valiokunta (SEDEC).
Tehokkuussyistä tietyt komitean Brysselissä sijaitsevan pysyvän sihteeristön (henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2023: 496) (ks. pöytäkirja N:o 6 Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sihteeristön palveluista on yhdistetty. Komitealla (unionin talousarvion pääluokka VII) on noin 116,1 miljoonan euron hallinnollinen talousarvio (vuoden 2023 talousarvio).
Toimivalta
A. Unionin toimielinten pyynnöstä annetut lausunnot
1. Pakollinen kuuleminen
Neuvoston ja komission on kuultava komiteaa ennen päätöksen tekemistä seuraavilla aloilla:
- koulutus, ammatillinen koulutus ja nuoriso (SEUT:n 165 artikla)
- kulttuuri (SEUT:n 167 artikla)
- kansanterveys (SEUT:n 168 artikla)
- Euroopan laajuiset liikenne-, televiestintä- ja energiaverkot (SEUT:n 172 artikla)
- taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus (SEUT:n 175, 177 ja 178 artikla).
2. Vapaaehtoinen kuuleminen
Komissio, neuvosto tai parlamentti voi kuulla komiteaa aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa.
Kun parlamentti, neuvosto tai komissio kuulee komiteaa (perussopimuksissa määrätyissä tai aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa), se voi asettaa komitealle lausunnon antamista varten määräajan, jonka on oltava vähintään kuukausi (SEUT:n 307 artikla). Määräajan päätyttyä asiaa voidaan käsitellä, vaikka lausuntoa ei ole annettu. Esimerkkinä vapaaehtoisesta yhteistyöstä komissio ja komitea sopivat joulukuussa 2020 maahanmuuttajien kotouttamista koskevasta kumppanuudesta, jonka tavoitteena on yhdistää voimat kotouttamista koskevan työn tukemiseksi EU:n kunnissa ja alueilla. Kumppanuus perustuu komitean vuonna 2019 käynnistämään ”Kunnat ja alueet muuttajien integraation puolesta” -aloitteeseen ja tarjoaa EU:n kaupunginjohtajille ja aluetason päättäjille poliittisen foorumin, jonka kautta voidaan vaihtaa tietoja ja tuoda esille myönteisiä esimerkkejä maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamisesta.
B. Komitean omasta aloitteestaan antama lausunto
- Komitealle annetaan tieto Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemisesta, ja se voi antaa lausunnon asiasta, jos se katsoo, että asiaan liittyy alueellisia etuja.
- Komitea voi pääsääntöisesti antaa lausunnon tapauksissa, joissa se katsoo sen aiheelliseksi. Se on antanut oma-aloitteisia lausuntoja etenkin seuraavilta aihealueilta: pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), Euroopan laajuiset verkot, matkailu, rakennerahastot, terveys (huumeiden torjunta), teollisuus, kaupunkikehitys, koulutusohjelmat ja ympäristö.
C. Kanteen nostaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa – jälkikäteen suoritettava tuomioistuinvalvonta
Komitea voi nostaa unionin tuomioistuimessa kanteen oikeuksiensa turvaamiseksi (SEUT:n 263 artikla). Se voi toisin sanoen nostaa kanteen, jos se katsoo, että sitä ei ole kuultu silloin, kun sitä olisi pitänyt kuulla, tai että kuulemismenettelyjä ei ole sovellettu asianmukaisesti (säädösten kumoaminen, 1.3.10).
Oikeus nostaa kanne Lissabonin sopimukseen liitetyssä, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevan 8 artiklan mukaisesti, jos kuulemismenettelyjä ei ole sovellettu asianmukaisesti, antaa komitealle mahdollisuuden pyytää unionin tuomioistuinta varmistamaan, onko komitean toimialaan kuuluvassa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä noudatettu toissijaisuusperiaatetta.
Euroopan parlamentin rooli
Parlamentin työjärjestyksen (liite VI, XII kohta) mukaisesti aluekehitysvaliokunnan (REGI) toimivaltaan kuuluvat suhteet alueiden komiteaan, alueiden välisen yhteistyön järjestöihin sekä paikallisiin ja alueellisiin viranomaisiin.
Parlamentin ja alueiden komitean 5. helmikuuta 2014 tekemässä yhteistyösopimuksessa määrätään seuraavaa:
- Komitea laatii ehdotetun unionin lainsäädännön vaikutusten arviointeja, jotka se toimittaa parlamentille hyvissä ajoin ennen tarkistusmenettelyn käynnistymistä. Vaikutusten arvioinneissa annetaan tietoa kansalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta siitä, miten olemassa olevat säädökset toimivat, sekä lausuntoja ehdotettuun lainsäädäntöön tehtävistä parannuksista.
- Kaikkiin asiaa koskeviin parlamentin valiokuntien kokouksiin kutsutaan yksi komitean jäsen. Tämä esittelijä tekee selkoa komitean lausunnoista. Parlamentin esittelijöitä kutsutaan vastavuoroisesti osallistumaan komitean valiokuntien kokouksiin.
- Parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja ja häntä vastaava taho komiteasta keskustelevat kahdesti vuodessa yleisestä yhteistyöstä lainsäädännän alalla sekä työsuunnitelmasta.
REGI-valiokunta ja COTER-valiokunta ovat vuodesta 2008 järjestäneet vuotuisen yhteiskokouksen ”Open Days: Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko” -tapahtuman puitteissa.
Udo Bux / Mariusz Maciejewski