Faktatietoja Euroopan unionista
Euroopan parlamentti
Täytä tämä kenttä

Energian sisämarkkinat

Unionin energiamarkkinat ovat kilpailuun perustuvat, asiakaslähtöiset, joustavat ja syrjimättömät. Toimenpiteet sisämarkkinoilla liittyvät markkinoille pääsyyn, avoimuuteen ja sääntelyyn, kuluttajansuojaan, yhteenliitäntöihin ja toimitusvarmuuteen. Niillä vahvistetaan yksittäisten asiakkaiden, energiayhteisöjen ja heikossa asemassa olevien kuluttajien oikeuksia, selkeytetään markkinatoimijoiden ja sääntelijöiden rooleja ja vastuualueita ja edistetään Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämistä.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 194 artikla

Tavoitteet

Sisämarkkinoiden toteuttaminen energia-alalla edellyttää useita toimia: lukuisten kaupan esteiden ja rajoitteiden poistamista, vero- ja hinnoittelupolitiikan mukauttamista vaatimuksiin ja sääntöihin sekä ympäristö- ja turvallisuusmääräyksien täytäntöönpanoa. Tarkoituksena on varmistaa markkinoiden toimivuuden ohella oikeudenmukainen markkinoille pääsy, korkeatasoinen kuluttajansuoja, tarvittava yhteenliitäntäaste ja riittävä tuotantokapasiteetti.

Saavutukset

A. Kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttaminen

Euroopan unioni ja jäsenvaltiot alkoivat 1990-luvulla avata vähitellen kilpailulle kansallisia sähkö- ja kaasumarkkinoitaan, jotka vielä tuolloin olivat monopolimarkkinoita. Vapauttaminen toteutettiin useiden lainsäädäntöpakettien avulla.

  • Ensimmäinen energiapaketti hyväksyttiin vuosina 1996–1998. Sillä toteutettiin kansallisten sähkö- ja kaasumarkkinoiden ensimmäinen vapauttaminen.
  • Toinen energiapaketti hyväksyttiin vuonna 2003. Sen mukaisesti yritys- ja kotitalousasiakkailla oli nyt mahdollisuus valita energiantoimittajansa useiden kilpailevien yritysten joukosta.
  • Kolmannella energiapaketilla, joka hyväksyttiin vuona 2009, otettiin käyttöön sääntöjä energian tarjonnan ja tuotannon erottamiseksi siirtoverkoista (eriyttäminen), riippumattomia sääntelyviranomaisia koskevat uudet vaatimukset, Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) sekä siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiset verkostot sähköä (ENTSO-E) ja kaasua (ENTSOG) varten. Lisäksi sen avulla parannettiin kuluttajien oikeuksia vähittäismarkkinoilla.
  • Vuonna 2019 hyväksytyssä neljännessä energiapaketissa, joka tunnetaan nimellä ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille”, vahvistettiin uusiutuvaa energiaa koskevat uudet säännöt, kuluttajien kannustimet ja voimalaitosten tukia koskevat rajoitukset, kuten kapasiteettimekanismit. Tämä edellytti sähkökriiseihin liittyvien riskienvähentämissuunnitelmien laatimista ja ACERin toimivallan lisäämistä rajat ylittävässä yhteistyössä.
  • Vuonna 2024 hyväksytyllä viidennellä energiapaketilla, joka tunnetaan nimellä ”55-valmiuspaketti”, yhdenmukaistetaan unionin energiatavoitteet sen uusien nollanettopäästötavoitteiden kanssa ja otetaan vety mukaan kaasua koskevaan lainsäädäntöpakettiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 pakettiin tehtiin REPowerEU-suunnitelmalla muutoksia, joiden avulla voidaan asteittain lopettaa fossiilisen energian tuonti Venäjältä, monipuolistaa energialähteitä, ottaa käyttöön energiansäästötoimenpiteitä ja nopeuttaa uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä. Sähkömarkkinoiden rakenneuudistuksella otettiin käyttöön uudet säännöt pitkäaikaisia sopimuksia varten ja parannettiin muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien suojelua.

Unionin energian sisämarkkinoiden rakenne määritellään seuraavissa EU:n säädöksissä:

B. Jatkotoimet

Neuvosto otti vuonna 2022 käyttöön useita väliaikaisia hätätoimenpiteitä EU:n energiamarkkinoilla. Näitä olivat

  • yhteisvastuusta kaasualalla annettu asetus (EU) 2022/2576 vapaaehtoisista kaasunhankinnoista EU:ssa
  • lupamenettelystä annettu asetus (EY)/2022/2577 uusiutuvien energialähteiden nopeasta lupamenettelystä
  • markkinakorjausmekanismista annettu asetus (EU) 2022/2578 enimmäishinnasta kaasun tukkumarkkinoilla
  • asetus (EU) 2023/706 kaasun kysynnän vapaaehtoisesta vähentämisestä EU:ssa 15 prosentilla
  • asetus (EU) 2022/1854 sähkönkulutuksen vähentämistavoitteista, uusiutuvista energialähteistä, ydinvoimasta ja ruskohiilestä saatavien sähkötulojen ylärajasta ja fossiilisten polttoaineiden alan solidaarisuusmaksusta.

Parhaillaan keskustellaan siitä, että joitakin näistä väliaikaisista toimenpiteistä sisällytettäisiin EU:n lainsäädäntöön.

Vuonna 2023 neuvosto jatkoi kolmen kaasuun liittyvän asetuksen voimassaoloa vuoteen 2024 ja lupamenettelyasetusta vuoteen 2025. Niin ikään vuonna 2023 komissio suositteli, ettei asetuksessa (EU) 2022/1854 vahvistettujen toimenpiteiden voimassaoloa jatkettaisi.

Elokuun 2022 ja joulukuun 2023 välisenä aikana jäsenvaltiot vähensivät yhdessä kaasun kysyntää yli 100 miljardia kuutiometriä viiden vuoden keskiarvoonsa verrattuna.

C. Energiamarkkinoiden sääntely: Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER-virasto) perustettiin vuonna 2009, ja se on ollut toiminnassa maaliskuusta 2011 lähtien. Viraston tehtävänä on edistää kansallisten sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä aluetasolla ja unionin tasolla, erityisesti raja-alueilla. Lisäksi se seuraa energiaverkon sekä sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden kehitystä. Virastolla on myös valtuudet tutkia markkinoiden väärinkäyttöä ja koordinoida asianmukaisten seuraamusten täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden kanssa. ACER laatii myös verkkosääntöjä, toimittaa lopulliset ehdotukset komissiolle ja vastaa sähkömarkkinoiden tarjousalueen uudelleentarkastelusta.

Euroopan unioni perusti rakenteet siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen (ENTSO) yhteistyölle sähköä (ENTSO-E), kaasua (ENTSOG) ja vetyä (ENNOH) varten. Siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiset verkostot laativat ACERin kanssa yksityiskohtaisia verkkoon pääsyä koskevia sääntöjä ja teknisiä sääntöjä. Ne koordinoivat verkkojärjestelmän toimintaa vaihtamalla toimintaa koskevia tietoja ja kehittämällä yhteisiä turvallisuus- ja hätätilannestandardeja ja -menettelyjä. Siirtoverkonhaltijoiden verkostot laativat myös joka toinen vuosi kymmenvuotisen investointisuunnitelman. Tämän jälkeen ACER tarkastelee sitä uudelleen.

D. Energian toimitusvarmuus

Unionin energiavarmuus perustuu useisiin toimenpiteisiin öljy-, kaasu- ja sähköaloilla.

Näitä ovat muun muassa koordinointitoimenpiteet, riskeihin varautuminen sähköalalla (asetus (EU) 2019/941), vapaaehtoiset yhteiset kaasunhankinnat (asetus (EU) 2022/2576), kaasun varastoinnin taso, joka on vähintään 90 prosenttia kapasiteetista (asetus (EU) 2017/1938), ja EU:n sähköverkoille asetettu yhteenliitäntätavoite, joka on vähintään 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (asetus (EU) 2018/1999).

Direktiivillä 2009/119/EY velvoitetaan jäsenvaltiot pitämään yllä öljyvarastoja, jotka vastaavat vähintään 90 päivän keskimääräistä päivittäistä nettotuontia tai 61 päivän keskimääräistä päivittäistä kotimaankulutusta, sen mukaan kumpi näistä määristä on suurempi. Lisäksi käytetään muita strategioita, kuten lähteiden ja toimitusreittien monipuolistamista. Öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen merellä tapahtuvien onnettomuuksien varalta on annettu erityissäännöksiä (direktiivi 2013/30/EU).

E. Euroopan laajuiset energiaverkot (TEN-E)

TEN-E-politiikan tavoitteena on jäsenvaltioiden energiainfrastruktuurien yhdistäminen (ks. faktatietoja 3.5.1 Euroopan laajuiset verkot). Osana politiikkaa on yksilöity yksitoista ensisijaista käytävää: kolme sähköä varten, viisi merellä sijaitsevia verkkoja varten ja kolme vetyä varten. Lisäksi on kolme ensisijaista aihealuetta: älykkäiden sähköverkkojen käyttöönotto, älykkäät kaasuverkot ja rajat ylittävä hiilidioksidiverkko.

Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevalla asetuksella (EU) 2022/869 vahvistetaan Euroopan laajuisten energiaverkkojen suuntaviivat, määritetään jäsenvaltioiden yhteistä etua koskevat hankkeet, jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden yhteistä etua koskevat hankkeet sekä Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin kuuluvat ensisijaiset hankkeet. Kyseisellä asetuksella lopetettiin tuki uusille maakaasuun ja öljyyn liittyville hankkeille, ja siinä vahvistettiin kaikille hankkeille pakolliset kestävyysvaatimukset.

Energia-alan uusia yhteistä etua koskevia hankkeita ja rajat ylittäviä uusiutuvan energian hankkeita rahoitetaan vuosien 2021–2027 Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosiosta (CEF-E). Tämän rahoitusvälineen määrärahat ovat seitsemän vuoden ajalle 5,84 miljardia euroa, ja niistä myönnettäviä avustuksia hallinnoi ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto. Komissio laatii yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelon delegoidulla säädöksellä, joka tulee voimaan ainoastaan, jos parlamentti tai neuvosto ei vastusta sitä kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

Euroopan parlamentin rooli

Parlamentti kannatti energiamarkkinoiden kaikkien lainsäädäntöpakettien yhteydessä siirtoverkon omistuksen eriyttämistä sähkö-, kaasu- ja vetyaloilla, koska se on tehokkain keino edistää syrjimättömällä tavalla infrastruktuuri-investointeja, uusien toimijoiden verkkoon pääsyä ja markkinoiden avoimuutta.

Parlamentti on myös pitänyt tärkeänä yhteisen eurooppalaisen näkemyksen muodostamista keskipitkän aikavälin investoinneista, yhteistyön lisäämistä sääntelyviranomaisten, EU:n jäsenvaltioiden ja siirtoverkonhaltijoiden välillä ja verkkoon pääsyä koskevien edellytysten vahvaa yhdenmukaistamista.

Parlamentin aloitteesta erityistä huomiota on kiinnitetty kuluttajien oikeuksien lisäämiseen sellaisissa asioissa kuin heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojelu, energiaköyhyys, suojaaminen irtikytkennältä ja viimesijaiset toimittajat.

Parlamentti on aina kannattanut painokkaasti ACERin toimivaltuuksien vahvistamista ja korostanut, että sille on annettava tarvittavat valtuudet sellaisten kysymysten ratkaisemiseen, joita kansalliset sääntelyviranomaiset eivät kykene ratkaisemaan ja jotka haittaavat sisämarkkinoiden yhdentymistä ja moitteetonta toimintaa.

Parlamentti on antanut energiamarkkinoista useita päätöslauselmia:

  • Parlamentti vahvisti 14. syyskuuta 2023, että neuvottelut sähkömarkkinoiden rakenteesta aloitettaisiin. Se pyrki päätöslauselmaehdotuksellaan vahvistamaan kuluttajien suojaa hintojen vaihtelua vastaan, takaamaan oikeuden valita kiinteiden ja dynaamisten hintasopimusten välillä ja kieltämään sopimusehtojen yksipuoliset muutokset.
  • Parlamentti antoi 5. lokakuuta 2022 päätöslauselman, jossa se ilmaisi olevansa periaatteessa tyytyväinen siihen, että hätätilanteessa otetaan käyttöön väliaikainen yläraja markkinatuloille, jotka saadaan uusiutuvista energialähteistä, ydinvoimasta ja ruskohiilestä tuotetun sähkön tuotannosta ja myynnistä, ja siihen, että otetaan käyttöön väliaikainen solidaarisuusmaksu fossiilisten polttoaineiden alalla. Parlamentti kehotti jäsenvaltioita varmistamaan kohtuuhintaisen ja puhtaan lämmitysenergian ja sähkön saatavuuden ja korosti tarvetta välttää häätöjä, kun kyseessä ovat muita heikommassa asemassa olevat kotitaloudet, jotka eivät pysty maksamaan laskujaan ja vuokraansa.
  • Parlamentti antoi 19. toukokuuta 2022 päätöslauselman, jossa se kehotti komissiota esittämään ehdotuksia, joissa puututaan tehokkaasti liian korkeiden sähkön hintojen ongelmaan, ja arvioimaan kaasun hintojen vaikutusta sähkömarkkinoiden toimintaan.
  • Parlamentti antoi 7. huhtikuuta 2022 päätöslauselman, jossa se vaati, että venäläisen öljyn, hiilen, ydinpolttoaineen ja kaasun tuonti kielletään välittömästi ja kokonaan ja että esitetään suunnitelma, jolla jatketaan EU:n energian toimitusvarmuuden turvaamista lyhyellä aikavälillä.
  • Parlamentti tuomitsi 1. maaliskuuta 2022 Venäjän laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja kehotti rajoittamaan venäläisen öljyn ja kaasun tuontia.

Lisätietoja tästä aiheesta on teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliovaliokunnan (ITRE) verkkosivustolla.

 

Matteo Ciucci