Venezuelan demokraattinen oppositio - 2017, Venezuela

© AP Images/Arianna Cubillos
Vuonna 2017 Venezuelan hallituksen poliittiset vastustajat, joihin kuuluvat kansalliskokous ja kaikki poliittiset vangit, saivat palkinnon tunnustuksena rohkeasta työstään vapauden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Venezuelassa.

Saharov-palkinto myönnettiin Venezuelan demokraattiselle oppositiolle, johon kuuluvat maan kansalliskokous (edustajanaan Julio Borges) ja kaikki venezuelalaisen ihmisoikeusjärjestön Foro Penal Venezolanon laatimassa luettelossa mainitut poliittiset vangit edustajinaan Leopoldo López, Antonio Ledezma, Daniel Ceballos, Yon Goicoechea, Lorent Saleh, Alfredo Ramos ja Andrea González.

Venezuelaa on jo vuosikausia koetellut poliittinen kriisi. Valtapuolue on järjestelmällisesti kaventanut mahdollisuuksia ylläpitää oikeusvaltiota ja perustuslaillista järjestystä, ja maaliskuussa 2017 maan ylin tuomioistuin riisti lainsäädäntövallan demokraattisesti valitulta kansalliskokoukselta. Kansalliskokouksen puhemies Julio Borges on kuvannut Venezuelan tilannetta seuraavasti: "Kyse ei ole vain poliittisesta välienselvittelystä Venezuelassa vaan elämän ja olemassaolon perusteisiin ja arvoihin liittyvästä välienselvittelystä."

Hyperinflaatio, kaaos ja levottomuudet ovat jo ainakin vuosikymmenen ajan varjostaneet maan tilannetta, ja Venezuelan hallinto on vainonnut, häirinnyt ja pidättänyt satoja poliittisia vastustajia. Foro Penal Venezolano raportoi poliittisista vangeista ja heidän tilanteestaan. Tämä näkyvä venezuelalainen ihmisoikeusjärjestö tarjoaa maksutonta oikeusapua niille vähävaraisille, joiden uskotaan joutuneen mielivaltaisen pidätyksen, kidutuksen tai hyökkäyksen kohteeksi mielenosoitusten aikana.

Venezuelan hallinto on pidättänyt useita oppositiojohtajia, joihin kuuluvat esimerkiksi Leopoldo López, Antonio Ledezma, Daniel Ceballos, Yon Goicoechea, Lorent Saleh, Alfredo Ramos ja Andrea González. Osa heistä vapautettiin väliaikaisesti vuonna 2018, mutta monet ovat edelleen kotiarestissa tai vankilassa, toisinaan ankarissa ja epäinhimillisissä oloissa.

Venezuelalainen oppositiojohtaja Leopoldo López vapautettiin toukokuun 2019 vallankaappausyrityksessä, mutta hänen ei ole annettu palata politiikkaan. López vietti yli kolme vuotta vankilassa ja kaksi vuotta kotiarestissa. Huhtikuusta 2019 lähtien hän on ollut pakolaisena Espanjan Caracasin-suurlähetystössä. Toinen merkittävä oppositiopoliitikko ja Caracasin entinen kaupunginjohtaja Antonio Ledezma oli ollut kotiarestissa vuodesta 2015, mutta hänen onnistui paeta maasta marraskuussa 2017. Iribarrenin entinen pormestari Alfredo Ramos ja San Cristóbalin entinen pormestari Daniel Ceballos olivat niin ikään vangittuina pitkiä aikoja. Molemmat on sittemmin vapautettu.

Venezuelassa pidettiin toukokuussa 2018 presidentinvaalit, joita oppositio boikotoi ja joiden tulosta useimmat kansainväliset toimijat, Euroopan unioni niiden joukossa, eivät ole tunnustaneet. Vaalien jälkeen Venezuelan hallitus yritti kiillottaa kuvaansa vapauttamalla joitakin poliittisia vankeja. Saharov-palkinnon saanut opiskelijoiden johtohahmo ja demokratia-aktivisti Lorent Saleh vapautettiin ja karkotettiin Espanjaan lokakuussa 2018, sen jälkeen kun hän oli virunut yli neljän vuoden ajan epäinhimillisissä oloissa La Tumban ja El Helicoiden vankiloissa Caracasissa.

Tammikuussa 2020 hallitusta kannattavat puolisotilaalliset joukot saartoivat kansalliskokouksen rakennuksen ja estivät sen jäseniä pääsemästä sisään pahoinpidellen näitä ja ampuen näiden autoja kohti. Tilanne on edelleen kireä. Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut kansalliskokouksen Venezuelan lailliseksi parlamentiksi, ja se toimii rinnakkain Nicolás Maduron hallintoa tukevan perustuslakia säätävän kokouksen kanssa.

Uusi hallituksen valvoma kansalliskokous valittiin 6. joulukuuta 2020 vaaleilla, jotka kansainvälisen yhteisön mukaan eivät olleet vapaat ja rehelliset. Venezuelan demokraattinen oppositio perää edelleen vapaita ja demokraattisia vaaleja. Hallinnon määräysvallassa toimiva korkein oikeus esti oikeudellisin keinoin opposition merkittävintä ehdokasta Maria Corina Machadoa asettumasta ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Euroopan parlamentti tuomitsi tämän teon 8. helmikuuta 2024 hyväksymässään päätöslauselmassa.