Memorial – 2009, Venäjä
Oleg Orlov, Sergei Kovaljov ja Ljudmila Aleksejeva saivat vuoden 2009 Saharov-palkinnon Memorial-järjestön ja muiden venäläisten ihmisoikeusaktivistien edustajina.
Memorial perustettiin Neuvostoliitossa 1980-luvun lopulla, ja sen alkuperäisenä tavoitteena oli tuoda päivänvaloon Stalinin hallinnon harjoittama laajamittainen sorto ja vaalia sorron uhrien muistoa tutkimalla tapauksia ja järjestämällä julkisia tilaisuuksia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen järjestöstä tuli kansainvälinen, ja sillä on osastoja ja kumppanikansalaisjärjestöjä entisissä neuvostotasavalloissa ja myös niiden ulkopuolella. Sen tavoitteet ovat nyt laajemmat ja kattavat ihmisoikeusloukkausten seurannan ja dokumentoinnin sekä uhrien puolustamisen ja avustamisen oikeudellisissa asioissa. Andrei Saharov oli yksi Memorialin perustajajäsenistä. Memorial koostuu useasta Venäjällä ja 11 muussa maassa toimivasta organisaatiosta. Vuoden 2021 lopulla Venäjällä ja muualla maailmassa vietettiin Saharovin syntymän satavuotisjuhlaa. Samaan aikaan venäläiset tuomioistuimet määräsivät lakkauttamaan järjestön, jota Saharov oli ollut perustamassa. Järjestön jäsenet ovat kuitenkin päättäneet jatkaa toimintaansa.
Oleg Orlov on yksi Memorialin perustajajäsenistä ja on toiminut yhtenä sen johtajista vuodesta 1994. Hän on Memorial-ihmisoikeuskeskuksen puheenjohtaja ja kansainvälisen Memorial-järjestön johtokunnan jäsen. Hän on koonnut todisteita sieppauksista Tšetšenian kahden sodan ja Ukrainan itäosan myöhemmän konfliktin aikana ja dokumentoinut niitä. Vuonna 2023 tätä pitkän linjan toisinajattelijaa syytettiin asevoimien halventamisesta, ja hänelle määrättiin sakkoja. Helmikuussa 2024 hänen rangaistustaan kovennettiin ja hänet passitettiin vankilaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.
Venäjän Memorialin pitkäaikaisena puheenjohtajana toiminut Sergei Kovaljov oli toisinajattelija, poliittinen vanki, ihmisoikeusaktivisti ja poliitikko. Hän auttoi vuonna 1991 laatimaan ihmisoikeusartiklan Venäjän uuteen perustuslakiin. Vuonna 1995 hän neuvotteli vapaaksi parituhatta ihmistä, joita tšetšeenikapinalliset pitivät panttivankeina Budennovskin kaupungin sairaalassa. Kovaljov arvosteli presidentti Jeltsiniä ja presidentti Putinia autoritaarisuudesta. Hän vastusti julkisesti Venäjän sotia Tšetšeniassa, hyökkäystä Georgiaan ja Krimin liittämistä Venäjään. Hän kuoli elokuussa 2021 vain muutama kuukausi ennen Memorialin lakkauttamista.
Ljudmila Aleksejeva oli neuvostoajan toisinajattelija ja historioitsija. Hän kampanjoi toisinajattelijoiden oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien puolesta. Hän joutui pakenemaan Venäjältä vuonna 1977 ja palasi sinne vasta vuonna 1993. Myöhemmin Moskovan Helsinki-ryhmän johtajana toimiessaan hän kieltäytyi rekisteröimästä ryhmää "ulkomaiseksi agentiksi" ja jatkoi ihmisoikeustyötään ilman ulkomaista rahoitusta. Vuonna 2012 hän erosi presidentin alaisuudessa toimivasta ihmisoikeusneuvostosta, koska sillä oli vain vähän vaikutusvaltaa. Hän arvosteli ulkomaisia agentteja koskevaa lainsäädäntöä, tuomioistuinten toimintaa ja vankiloissa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia ja vastusti Krimin liittämistä Venäjään vuonna 2014. Aleksejeva kuoli 91 vuoden ikäisenä joulukuussa 2018.
Memorial-aktivisteja on vuosien saatossa uhkailtu, vangittu, siepattu ja jopa murhattu. Vuonna 2014 Memorial nimettiin "ulkomaiseksi agentiksi". Se riitautti asian mutta hävisi oikeudenkäynnin. Jo usean vuoden ajan "ulkomaisia agentteja", "epätoivottuja järjestöjä" ja laajasti tulkittuja "ääriliikkeitä" koskevien yhä ankarampien lakien täytäntöönpano on antanut Venäjän viranomaisille mahdollisuuden lakkauttaa kaikki kansalaisyhteiskunnan järjestöt, joista ne eivät pidä.
Memorialiin kohdistuva paine on lisääntynyt erityisesti vuodesta 2018, jolloin Tšetšenian-osaston päällikkö Ojub Titijev tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen tekaistujen syytteiden nojalla. Vuonna 2020 Karjalan-osaston johtaja Juri Dmitrijev tuomittiin 13 vuodeksi vankeuteen perättömien syytteiden perusteella. Venäläiset tuomioistuimet alkoivat määrätä lukuisia sakkoja Memorialin eri osastoille.
Huolimatta kansainvälisistä vastalauseista ja myös Euroopan parlamentin kehotuksista Venäjän korkein oikeus määräsi vuoden 2021 lopussa kansainvälisen Memorialin ja sen alueosastot suljettavaksi ulkomaisia agentteja koskevan lainsäädännön rikkomisen vuoksi. Päivää myöhemmin Moskovan kaupunginoikeus sulki Memorial-ihmisoikeuskeskuksen. Memorialin näistä päätöksistä tekemät valitukset hylättiin.