EU:n kauppasopimukset

EU neuvottelee eri puolilla maailmaa kauppasopimuksia, joille tarvitaan Euroopan parlamentin hyväksyntä. Lue käynnissä olevista neuvotteluista koosteestamme.

Julkaistu: 21-11-2023 Päivitetty viimeksi: 12-03-2024 - 11:15 Lukuaika: 7 minuuttia

Kauppasopimusten merkitys

Kauppasopimukset ovat keskeinen osa EU:n kauppapolitiikkaa, sillä ne vaikuttavat suoraan talouskasvuun. Vuonna 2022 EU oli maailman toiseksi suurin tavaroiden viejä (14 %) heti Kiinan (18 %) jälkeen ja ennen Yhdysvaltoja (10 %). Se oli vuonna 2022 myös maailman toiseksi suurin tuoja (15 %) Yhdysvaltojen (16 %) jälkeen ja Kiinaa (13 %) ennen. Uudet kauppasopimukset luovat eurooppalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia, jolloin syntyy työpaikkoja, kuluttajilla on enemmän valinnanvaraa ja hinnat laskevat.
Kauppasopimukset saattavat johtaa työpaikkojen katoamiseen joillakin aloilla kilpailun lisääntyessä, mutta niiden myötä syntyy lopulta kuitenkin enemmän työpaikkoja kuin häviää. Kauppasopimusten pelätään myös heikentävän esimerkiksi ruoan korkeita laatuvaatimuksia. EU on kuitenkin merkittävä markkina-alue, joten se voi helposti vaatia ulkomaisia yrityksiä mukautumaan vaatimuksiinsa.

Parlamentin jäsenet eivät halua tinkiä laatuvaatimuksista kauppasopimuksissa, ja pyrkimys heikentää niitä voi johtaa koko sopimuksen hylkäämiseen. EU:n neuvottelijat myös lisäävät kauppasopimuksiin usein ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevia lausekkeita parantaakseen tilannetta kumppanimaassa.

Sopimustyypit

EU on neuvotellut eri maiden kanssa erilaisia sopimuksia. Niissä voidaan vähentää tai poistaa tulliesteitä tai ottaa käyttöön tulliunioni poistamalla tullimaksut ja vahvistamalla yhteinen tullitariffi ulkomaisille tuontituotteille.

Kauppasopimuksissa ei ole kuitenkaan kyse vain tulleista, vaan ne voivat koskea myös investointeja ja niihin liittyvien riitojen ratkaisemista. Yritys voi esimerkiksi katsoa, että jonkin maan hallituksen päätöksellä on vaikutusta sen investointeihin kyseisessä maassa. Sopimuksissa määrätään myös tullien ulkopuolisista kaupan esteistä, kuten tuotestandardeista (EU on esimerkiksi kieltänyt tiettyjä hormoneja karjankasvatuksessa terveysuhkien pelossa).

Sopimuksilla voidaan lisäksi suojella EU:n perinteisiä elintarvikkeita, kun niillä saadaan maat tunnustamaan maantieteellisten merkintöjen suoja. Tämä tarkoittaa, että tietyt nimitykset on varattu tietyllä alueella ja tietyn perinteen mukaisesti valmistetuille tuotteille. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi ranskalainen samppanja ja kreikkalainen feta.

Suojaa Euroopan herkullisille erikoistuotteille

Eurooppa

EU ja Iso-Britannia sopivat kauppa- ja yhteistyösopimuksesta, jossa vahvistetaan kaupankäynnin ehdot, kuten nollakiintiöt ja -tariffit, sekä reilun kilpailun säännöt.

Pohjois-Amerikka

Kanadan kanssa neuvoteltu laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA) tuli väliaikaisesti voimaan 21. syyskuuta 2017. Se tulee kokonaisuudessaan voimaan sitten, kun kaikki EU‑maat ovat ratifioineet sen.

Yhdysvaltojen osalta EU:n neuvosto on hyväksynyt neuvotteluvaltuudet sopimukselle, joka koskee teollisuustuotteiden tullien poistamista ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroista tunnustamista. Jatkotoimista ei ole vielä päätetty. EU ja Yhdysvallat perustivat kesäkuussa 2021 kauppa- ja teknologianeuvoston. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä globaaleissa kauppa-, talous- ja teknologiakysymyksissä ja syventää kauppa- ja taloussuhteita.

Aasia

EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus tuli voimaan 1. helmikuuta 2019. Vietnamin kanssa tehty sopimus tuli voimaan vuonna 2020.

Kiinan kanssa ei tällä hetkellä ole käynnissä vapaakauppaneuvotteluja. Syyskuussa 2020 EU ja Kiina saivat aikaan sopimuksen, jolla suojataan sadan eurooppalaisen ja sadan kiinalaisen tuotteen maantieteelliset merkinnät kummankin markkinoilla. Parlamentti hyväksyi sopimuksen 11. marraskuuta 2020. Neljän seuraavan vuoden aikana sopimus ulotetaan kattamaan vielä 175 eurooppalaista ja kiinalaista tuotetta. Joulukuussa 2020 EU ja Kiina veivät neuvottelut investointisopimuksesta pääpiirteissään päätökseen. Sopimus tarjoaa eurooppalaisille investoijille paremman pääsyn Kiinan markkinoille.

Oseania

Kesäkuussa 2022 EU ja Uusi-Seelanti solmivat vapaakauppasopimuksen. Parlamentti hyväksyi sopimuksen 22. marraskuuta 2023. Neuvoston on vielä hyväksyttävä se, jotta se voi astua voimaan.

Neuvottelut laaja-alaisesta kauppasopimuksesta Australian kanssa käynnistettiin 18. kesäkuuta 2018.

Latinalainen Amerikka

Parlamentti hyväksyi 29. helmikuuta 2024 kauppasopimuksen Chilen kanssa. Tämä aiempaa sopimusta päivittävä kauppasopimus antaa 99,9 prosentille EU:n vientituotteista pääsyn Chilen markkinoille ilman tullimaksuja, minkä odotetaan kasvattavan EU:n vientiä jopa 4,5 miljardilla dollarilla. Samaan aikaan tärkeiden raaka-aineiden, kuten litiumin ja kuparin, saatavuus EU:ssa paranee. Joitain arkaluontoisia maataloustuotteita (liha, jotkin hedelmät ja vihannekset sekä oliiviöljy) on jätetty sopimuksen ulkopuolelle.

Mercosur-maiden kanssa saavutettiin periaatteellinen yhteisymmärrys kesäkuussa 2019, mutta neuvoston ja parlamentin on vielä hyväksyttävä sopimus.

Neuvottelut Meksikon kanssa EU:n ja Meksikon kokonaissopimuksen uudistamiseksi aloitettiin kesäkuussa 2016. Poliittinen yhteisymmärrys saavutettiin 21. huhtikuuta 2018. Neuvoston ja parlamentin on kuitenkin vielä hyväksyttävä sopimus, ennen kuin se voi tulla voimaan.

Eteläisen Välimeren alue ja Lähi-itä

Alueen maiden kanssa on tehty useita sopimuksia, muun muassa tavarakauppaa lisääviä assosiaatiosopimuksia. Joidenkin maiden kanssa käydään myös keskusteluja sopimusten laajentamisesta koskemaan esimerkiksi maataloutta ja teollisuusstandardeja.

Parlamentin rooli

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 kauppasopimuksille on tarvittu parlamentin hyväksyntä, ennen kuin ne voivat tulla voimaan. Parlamentin jäsenille on myös annettava säännöllisesti tietoa neuvottelujen edistymisestä.

Parlamentti on jo osoittanut, että se ei epäröi käyttää veto-oikeuttaan, jos sillä on vakavia huolenaiheita. Vuonna 2012 se esimerkiksi hylkäsi väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA).