Puolustus: onko EU perustamassa yhteistä armeijaa?
EU-armeijaa ei ole olemassa, ja puolustus kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, mutta EU:ssa on viime vuosina tehostettu monin tavoin puolustusyhteistyötä.
Vuodesta 2016 alkaen EU:ssa on turvallisuuden ja puolustuksen alalla otettu huomattavia edistysaskelia yhteistyön parantamiseksi ja Euroopan puolustuskapasiteetin tehostamiseksi. Lue alta yhteenveto viimeaikaisesta kehityksestä.
Korkeita odotuksia EU:n puolustusyhteistyölle
Valtaosa EU-kansalaisista (81 %) on yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kannalla ja jokaisessa EU-maassa vähintään kaksi kolmannesta kansalaisista kannattaa sitä vuonna 2022 julkaistun Eurobarometrin mukaan. Vastaajista 93 % oli sitä mieltä, että jäsenmaiden tulisi toimia yhdessä puolustaessaan EU:n aluetta, ja 85 % halusi lisätä puolustusyhteistyötä EU-tasolla.
EU-maiden johtajat ymmärtävät, että yksikään jäsenmaa ei pysty yksin torjumaan nykyisiä turvallisuusuhkia. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Marcron perusti vuonna 2017 eurooppalaisen puolustushankkeen, johon Suomikin on liittynyt mukaan, ja Saksan silloinen liittokansleri Angela Merkel puolestaan totesi puheessaan Euroopan parlamentissa marraskuussa 2018, että ”meidän on työstettävä ajatusta yhteisen eurooppalaisen armeijan perustamisesta”. Turvallisuus- ja puolustusunionia kohti eteneminen on ollut yksi Von der Leyenin komission prioriteeteista.
EU-toimet puolustusyhteistyön lisäämiseksi
EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta säädetään Lissabonin sopimuksessa, jossa kuitenkin myös selkeästi painotetaan kansallisen puolustuspolitiikan olevan etusijalla, perustuipa se Nato-jäsenyyteen tai neutraaliuteen.
Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti tukenut yhteistyön ja investointien lisäämistä sekä resurssien yhdistämistä EU-tasolla puolustuksen tehostamiseksi.
Viime vuosina EU:ssa on ryhdytty kunnianhimoisiin toimiin puolustusresurssien ja tehokkuuden lisäämiseksi, yhteistyön helpottamiseksi ja kapasiteetin kehittämisen tukemiseksi:
- Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) käynnistettiin joulukuussa 2017. Se toimii tällä hetkellä 47 yhteishankkeen pohjalta, joihin kuuluvat muun muassa eurooppalainen lääkintäjohtoporras, merivalvontajärjestelmä, kyberturvallisuusavunanto ja nopean toiminnan joukot sekä eurooppalainen tiedustelukoulu.
- Euroopan puolustusrahasto (EDF) perustettiin kesäkuussa 2017. Sen myötä EU-budjetista rahoitettiin ensi kertaa puolustusyhteistyötä. Mepit päättivät rahoittaa puolustusyhteistyön kehittämistä 7,9 miljardilla eurolla 29.4.2021 osana EU:n pitkän aikavälin budjettia (2021–2027).
- EU on tehostanut yhteistyötä Naton kanssa projekteissa seitsemällä eri alalla, mukaan lukien kyberturvallisuudessa, yhteisharjoituksissa ja terrorismin vastaisessa työssä.
- Suunnitelma sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi Euroopassa auttaa sotajoukkoja toimimaan nopeammin kriisitilanteissa.
- Sotilas- ja siviilioperaatioiden rahoituksesta on tehty tehokkaampaa.
- Kesäkuusta 2017 alkaen EU:n sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (MPCC) on parantanut EU:n kriisinhallintaa.
Enemmän ja parempaa rahoitusta yhdessä
Lisää investointeja puolustushankintoihin EU-maissa
Euroopan puolustusviraston 8. joulukuuta 2022 julkaisemien tietojen mukaan yhteenlasketut puolustusmenot Euroopassa olivat 214 miljardia euroa vuonna 2021, mikä vastasi 6 prosentin kasvua vuoteen 2020 verrattuna sekä seitsemättä perättäistä vuotta, kun menot kasvoivat.
Raportin mukaan puolustustuotteisiin ja tutkimukseen ja kehitykseen käytetyt varat kasvoivat 16 % ennätysmäiseen 52 miljardiin euroon.
EU vahvistaa yhteistä puolustusstrategiaansa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut esiin tarpeen vahvistaa EU:n puolustusstrategiaa ja vauhdittaa asetuotantoa.
Parlamentti hyväksyi 13. heinäkuuta 2023 ammusten lisätuotantoon tarkoitetun 500 miljoonan euron lisärahoituksen, jotta toimituksia Ukrainaan voidaan lisästä ja EU-maat voivat täydentää varastojaan.
Mepit puolsivat EU:n puolustusteollisuuden vahvistamista yhteishankintojen avulla täysistuntoäänestyksessä 12. syyskuuta 2023. Tarkoituksena on tukea EU-maita puolustustuotteiden, kuten asejärjestelmien, ampumatarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, yhteishankinnassa. Siten voidaan auttaa täyttämään kiireellisimmät ja kriittisimmät puutteet. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa. Sillä halutaan myös lisätä yhteistyötä puolustusalan hankinnoissa.
Uuden välineen budjetti on 300 miljoonaa euroa vuoden 2025 loppuun mennessä. Yhteishankintaan täytyy osallistua vähintään kolmen jäsenmaan, ja väline on avoinna myös Euroopan talousalueen maille eli Islannille, Liechtensteinille ja Norjalle.
Neuvoston on vielä virallisesti hyväksyttävä yhteishankinnat, jotta uusi laki voi astua voimaan.
