Tulvat, metsäpalot ja myrskyt: miten EU auttaa luonnonkatastrofeissa?
Lue artikkelistamme, millä tavoin EU tukee luonnonkatastrofien uhreiksi joutuneita eurooppalaisia.
Luonnonkatastrofeja tapahtuu yhä useammin, ja ne ovat entistä voimakkaampia. Erityisesti ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen seurauksena äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot, kuivuus, maastopalot, tulvat ja myrskyt ovat yleistyneet Euroopassa viime vuosina.
Luonnonkatastrofit Euroopassa
Maapallon lämpötila on noussut, ja Euroopan ympäristökeskuksen mukaan vuosi 2023 oli lämpimin vuosi yli 100 000 vuoteen. Eurooppa on lisäksi nopeimmin lämpenevä maanosa, ja lämpötilojen ennustetaan nousevan entisestään.
Tämä johtaa äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten kuivuuden ja maastopalojen lisääntymiseen. Esimerkiksi vuoden 2022 ennätyskuivuutta pahensivat maastopalot, jotka tuhosivat 900 000 hehtaaria Etelä-Euroopassa - Korsikan kokoisen alueen. Vuonna 2023 maastopalot korvensivat vielä 500 000 hehtaaria pääasiassa Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu äärimmäiseen kuumuuteen. Se on myös johtanut vakaviin tulviin kaikkialla Euroopassa. Viimeisten 30 vuoden aikana tulvat ovat vaikuttaneet 5,5 miljoonaan ihmiseen EU:ssa sekä aiheuttaneet 3 000 kuolonuhria ja yli 170 miljardin euron taloudelliset vahingot.
Vuonna 2021 tulvat Saksassa ja Belgiassa aiheuttivat 44 miljardin euron vahingot ja yli 200 kuolonuhria. Vuonna 2023 Sloveniassa tapahtuneiden tulvien vahinkojen arvioitiin olevan 16 prosenttia maan BKT:stä, ja Daniel-myrskyn Kreikassa aiheuttamien taloudellisten menetysten arvioitiin olevan miljardeja euroja. Tuhoisat tulvat koettelivat Itävaltaa, Tšekkiä, Saksaa, Unkaria, Puolaa, Romaniaa ja Slovakiaa syyskuussa 2024.
Aineellisten vahinkojen ja ihmishenkien menetyksen lisäksi luonnonkatastrofit vaikuttavat myös ekosysteemeihin, maatalouteen, vesihuoltoon, terveyteen, energiavarmuuteen, elintarviketurvaan, infrastruktuuriin ja matkailuun ja voivat aiheuttaa uhkia taloudelle ja rahoitusmarkkinoille.
Miten EU voi torjua luonnonkatastrofeja ja toipua niistä?
Pelastuspalvelumekanismi
Hätätilanteessa EU ensisijaisesti aktivoi pelastuspalvelumekanisminsa. Se on mekanismi, jolla organisoidaan ja koordinoidaan hätäapua osallistuvien valtioiden välillä, joihin kuuluvat kaikki EU-maat sekä kymmenen muuta Euroopan maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Islanti, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia, Turkki ja Ukraina).
Pelastuspalvelumekanismi tarjoaa paikan päällä logistista ja operatiivista tukea katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja avustustoiminnan parantamiseksi.
Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus
Vuonna 2021 perustettu solidaarisuus- ja hätäapuvaraus yhdistää kaksi mekanismia avustusprosessin sujuvoittamiseksi: entisen eurooppalaisen hätäapuvarauksen ja EU:n solidaarisuusrahaston. Tämä mahdollistaa nopeammat ja joustavammat hätäaputoimet sekä pitkän aikavälin elpymistoimet.
Vuonna 2024 hyväksytyssä vuosien 2021–2027 EU-budjetin tarkistuksessa solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen enimmäisbudjettia korotettiin 1,2 miljardista eurosta 1,5 miljardiin euroon.
Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus (SEAR) tarjoaa nopeaa taloudellista apua kaikenlaisiin hätätilanteisiin, kuten luonnonkatastrofeihin tai humanitaarisiin kriiseihin EU-maissa tai niiden naapurimaissa. Se esimerkiksi antoi tukea Turkille vuosina 2020 ja 2023 tapahtuneiden kahden maanjäristyksen jälkeen. Se voi nopeasti maksaa varoja välittömään humanitaariseen apuun ja pelastustoimiin, kuten elintarvikkeiden, majoituksen, lääkintäavun, kuljetuksen ja logistiikan toimittamiseen sekä jälleenrakentamiseen.
Solidaarisuus- ja hätäapuvaraukseen kuuluva EU:n solidaarisuusrahasto tarjoaa pidemmän aikavälin rahoitusta EU-maille tai ehdokasmaille pääasiassa suurten luonnonkatastrofien, kuten tulvien, metsäpalojen, maanjäristysten, myrskyjen tai kuivuuden, tai vuodesta 2020 alkaen koronapandemian kaltaisten vakavien kansanterveysuhkien yhteydessä.
Erilaisiin elvytystoimiin on maksettu yli 8,2 miljardia euroa sen jälkeen, kun rahasto perustettiin vuonna 2002. Tulvat ovat yleisimmin rahoitettu katastrofi, kun taas suurimmat rahasummat on suunnattu maanjäristysten jälkeisiin jälleenrakentamiseen.
EU:n koheesiopolitiikka
Toinen pitkän aikavälin jälleenrakennusväline ovat EU:n koheesiopolitiikan varat, joita käytetään infrastruktuurin jälleenrakentamiseen, vahingoittuneiden julkisten palvelujen korjaamiseen ja katastrofivalmiuden parantamiseen tulevien hätätilanteiden varalta.
Koheesiopolitiikan puitteissa Euroopan aluekehitysrahastosta voidaan tukea infrastruktuuria, ja Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan sosiaalisia elvytystoimia, kuten koulutusta tai psykologista tukea.
EU:n koheesiorahastoa käytetään ensisijaisesti ympäristö- ja liikenneinvestointeihin vähemmän vauraissa EU-maissa. Sitä voidaan kuitenkin käyttää myös rahoittamaan katastrofien ehkäisyä, niistä toipumista ja jälleenrakentamista rahaston soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.
Valmiuden parantaminen
Vaikka luonnonkatastrofeja voi tapahtua missä ja milloin tahansa, yhteiskunnan valmiustasolla on ratkaiseva merkitys niiden vaikutusten lieventämisessä.
EU:lla on monia ohjelmia ja aloitteita, joilla pyritään parantamaan selviytymiskykyä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla EU pyrkii olemaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja torjumaan ilmaston lämpenemistä, joka aiheuttaa monia luonnonkatastrofeja. EU:n sopeutumisstrategian kaltaisilla välineillä EU haluaa parantaa kykyään sopeutua ilmastonmuutokseen.
Mepit vaativat lisää rahoitusta ja nopeampaa reagointia luonnonkatastrofeihin
Parlamentti hyväksyi lokakuussa 2024 komission ehdotuksen ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja, jotta voidaan auttaa Italiaa, Sloveniaa, Itävaltaa, Kreikkaa ja Ranskaa korjaamaan vuoden 2023 äärimmäisten tulvien ja pyörremyrskyjen aiheuttamia vahinkoja.
Kuukautta aiemmin mepit kehottivat lisäämään rahoitusta, jotta voidaan vahvistaa EU:n valmiutta reagoida luonnonkatastrofeihin, ja korostivat tarvetta investoida kiireellisesti tulvien hallintaan ja tulvariskien ehkäisyyn.
Parlamentti kehotti nopeuttamaan varojen kohdentamista EU:n solidaarisuusrahastosta. Lisäksi parlamentin jäsenet ehdottivat, että EU:n tulevassa koheesiopolitiikassa olisi keskityttävä entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen ja että komission olisi esitettävä eurooppalainen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma.
Muiden EU:n varojen joustava käyttö voi myös tarjota apua luonnonkatastrofien jälkeen. Parlamentti hyväksyi joulukuussa 2024 säännöt, jotka mahdollistavat Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahasto plussan käytön elpymistoimien nopeaan ja joustavaan rahoitukseen. Sääntöjä sovelletaan takautuvasti avun tarjoamiseen 1. tammikuuta 2024 jälkeen tapahtuneiden luonnonkatastrofien yhteydessä.
Lisäksi parlamentti salli maaseudun kehittämiseen osoitettujen käyttämättömien varojen käytön katastrofista kärsineiden maanviljelijöiden, metsänomistajien sekä maa- ja metsätalouden alalla toimivien pienyritysten auttamiseksi.
