Tilintarkastustuomioistuin

Euroopan tilintarkastustuomioistuin vastaa Euroopan unionin taloudenpidon tarkastamisesta. EU:n ulkoisena tarkastajana se osaltaan kehittää unionin varainhoitoa ja toimii sen kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana.

Oikeusperusta

• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 285–287 artikla
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18. heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (ks. erityisesti XIV osasto, ulkoinen tarkastus ja vastuuvapaus)

Rakenne

A. Jäsenet

1. Jäsenten määrä

Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta (Nizzan sopimuksella virallistettiin siihen asti käytössä ollut menettely) eli periaatteessa 27 jäsentä.

2. Kelpoisuusvaatimukset

Jäseniltä vaaditaan seuraavaa:

• he kuuluvat tai ovat kuuluneet kotimaassaan ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin taikka ovat erityisen päteviä tähän tehtävään
• heidän riippumattomuutensa on kiistaton.

3. Nimittämismenettely

Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet

• määräenemmistöllä
• kunkin jäsenvaltion oman suosituksen perusteella
• Euroopan parlamenttia kuultuaan.

B. Toimikausi

1. Kesto

Jäsenten toimikausi on kuusi vuotta, ja sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

2. Asema

Jäsenillä on samat erioikeudet ja vapaudet kuin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareilla.

3. Tehtävät

Jäsenten on hoidettava tehtäväänsä täysin riippumattomina. Tämä merkitsee, että

• he eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään ulkopuoliselta taholta
• heidän on pidätyttävä kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa
• he eivät saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa
• unionin tuomioistuin voi erottaa heidät, jos he eivät noudata näitä ehtoja.

C. Organisaatio

Kollegio valitsee jäsentensä keskuudesta presidentin kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Tilintarkastustuomioistuin on jakautunut viiteen jaostoon, joista kukin vastaa tietyistä meno- ja tuloaloista:

• I jaosto: Luonnonvarojen kestävä käyttö
• II jaosto: Yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevat investoinnit
• III jaosto: Ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus
• IV jaosto: Markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous
• V jaosto: Unionin rahoitus ja hallinto.

Jokaisella jaostolla on kaksi vastuualuetta: ensimmäinen liittyy erityiskertomusten, erityisvuosikertomusten ja lausuntojen hyväksymiseen ja toinen liittyy huomautusluonnosten laatimiseen EU:n yleistä talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoa koskevia vuosikertomuksia varten sekä lausuntoluonnosten laatimiseen tilintarkastustuomioistuimen kollegion hyväksyttäväksi.

Tilintarkastustuomioistuimella on noin 980 työntekijää, ja sen toimipaikka on Luxemburgissa.

Toimivalta

A. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset

1. Vastuuala

Tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaan kuuluu unionin ja sen elinten kaikkia tuloja ja menoja koskevien tilien tarkastaminen. Tarkastusten tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus seuraavista:

• unionin tilien luotettavuus (tilintarkastus)
• tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus (säännönmukaisuuden tarkastus)
• varainhoidon moitteettomuus (tuloksellisuuden tarkastus).

2. Tarkastusmenetelmät

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminta on jatkuvaa, ja tarkastus voidaan toimittaa ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä. Tarkastus toimitetaan asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa

• unionin toimielinten ja virastojen toimitiloissa
• unionin puolesta sen tuloja tai menoja hoitavien elinten tai laitosten toimitiloissa
• unionin talousarviosta tuloja saavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden toimitiloissa.

Jäsenvaltioissa tarkastus toimitetaan yhdessä kansallisten ylimpien tarkastuselinten kanssa. Tarkastuskohteiden on annettava tilintarkastustuomioistuimelle sen pyynnöstä kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka tämä katsoo tarpeellisiksi.

Tilintarkastustuomioistuimella ei ole tutkintavaltuuksia. Siksi se raportoi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja/tai Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) tapauksista, joihin liittyy mahdollisesti petoksia tai korruptiota, ja OLAF ja EPPO tutkivat tällaiset tapaukset toimivaltansa mukaisesti.

3. Tarkastuskertomukset

Tarkastusten jälkeen tilintarkastustuomioistuin julkaisee

• vuosikertomukset unionin talousarvion ja Euroopan kehitysrahaston toteuttamisesta sekä niitä koskevan tarkastuslausuman, joissa keskitytään säännösten noudattamiseen ja sääntöjenmukaisuuteen (nämä vuosikertomukset annetaan viimeistään 15. marraskuuta); vuodesta 2022 alkaen tuloksellisuusnäkökohtia käsitellään taas vuosikertomuksissa ja erityiskertomuksissa (toisin kuin vuosina 2019–2021, jolloin annettiin vuotuinen kertomus EU:n talousarvion tuloksellisuudesta)
• erityisvuosikertomukset unionin virastoista, erilliselimistä ja yhteisyrityksistä
• erityiskertomuksia kiinnostavista aiheista, etenkin moitteettomaan varainhoitoon liittyvistä seikoista ja varainkäytön tietyistä osa-alueista tai politiikanaloista
• katsauksia, joissa käsitellään toimintapolitiikkoihin ja hallinnointiin liittyviä aihealueita monenlaisista näkökulmista, analysoidaan tarkastamatta olevia alueita tai asioita tai luodaan tietopohja tiettyjä aiheita varten.

B. Lausunnonantotoimivalta

Muut toimielimet voivat SEUT:n 287 artiklan 4 kohdan mukaisesti pyytää tilintarkastustuomioistuimelta lausuntoa, kun ne katsovat sen tarpeelliseksi. Tilintarkastustuomioistuimen lausunto on pakollinen, kun neuvosto

• antaa varainhoitosääntöjä, joissa vahvistetaan talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt
• vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt ja menettelyn, joita noudattaen unionin omat varat annetaan komission käyttöön
• antaa sääntöjä varainhoidon valvojien, tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien toiminnasta
• hyväksyy petostentorjuntatoimia.

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset 2022

A. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2022

Menojen kokonaisvirhetaso nousi 4,2 prosenttiin vuonna 2022, kun se vuonna 2021 oli ollut 3,0 prosenttia. Tarkastetuista menoista 66 prosenttia oli suuririskisiä. Tämä koskee lähinnä kulujen korvaamiseen perustuvia menoja, joihin sovelletaan monimutkaisia sääntöjä ja tukikelpoisuusedellytyksiä. Tämän tyyppiset maksut liittyvät usein koheesiopolitiikkaan ja maaseudun kehittämisohjelmiin, joita komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat yhteistyössä.

Tämän tyyppisten maksujen virhetaso oli arviolta 6 prosenttia (4,7 prosenttia vuonna 2021 ja 4,0 prosenttia vuonna 2020), joten se ylitti olennaisuusrajan, ja virheet luokiteltiin ”laajalle ulottuviksi”. Tilintarkastustuomioistuin antoi sen vuoksi neljäntenä peräkkäisenä vuonna kielteisen tarkastuslausunnon tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta (toisin kuin vuosina 2016–2018, jolloin se antoi varauman sisältävän lausunnon) ja toi esille jatkuvia puutteita, jotka on korjattava.

Sen lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti EU:n yleisen talousarvion menot, se antoi erillisen lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen menoista. Se antaa tällaisen lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen koko elinkaaren ajan. Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävä rahoitus maksetaan sen jälkeen, kun tietyt välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kaikki 13 vuonna 2022 suoritettua avustusmaksua. Niiden yhteismäärä oli 46,9 miljardia euroa. Tähän sisältyi myös ennakkomaksujen (6,8 miljardia euroa) kirjanpidollinen selvittäminen. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko näihin avustusmaksuihin liittyvät 281 välitavoitetta ja kokonaistavoitetta saavutettu, mukaan lukien komission alustavat arviot. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että näistä 281 väli- ja kokonaistavoitteesta 15:een liittyi sääntöjenmukaisuusongelmia ja että niitä ei joko ollut toteutettu tyydyttävästi tai ne eivät vastanneet kelpoisuusehtoja. Havaittujen seikkojen taloudellisen vähimmäisvaikutuksen arvioidaan olevan lähellä olennaisuusrajaa, mutta tässä yhteydessä ei esitetä virhetasoa, koska maksujen keskeyttämistä koskevissa komission menetelmissä turvaudutaan harkintaan, joten ne ovat tulkinnanvaraisia. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio kohentaa alustavia arvioitaan ja jälkitarkastuksia a) varmistaakseen, että maksut suoritetaan tukikelpoisuusaikana ja että avustuksilla ei korvata toistuvia kansallisia talousarviomenoja, ja b) varmistaakseen, että aiemmin saavutettuja tavoitteita ja välitavoitteita ei ole kumottu. Komission olisi lisäksi tarkistettava, määritelläänkö tarkistetuissa kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa selkeästi kaikki välitavoitteet ja kokonaistavoitteet ja kattavatko ne kaikki toimenpiteen keskeiset osatekijät.

B. EU:n talousarvion tuloksellisuus – Vuosikertomuksen 3. luku

Tilintarkastustuomioistuin jakoi kokeiluluonteisesti vuosikertomuksensa vuosilta 2019, 2020 ja 2021 kahteen osaan: vuosikertomukseen, jossa keskitytään EU:n tilien luotettavuuteen ja tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen, sekä kertomukseen EU:n talousarvion meno-ohjelmien tuloksellisuudesta.

Varainhoitovuotta 2022 koskevassa kertomuksessa tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan enää laatinut erillistä vuotuista tuloksellisuuskertomusta vaan sisällytti tuloksellisuusnäkökohdat jälleen vuosikertomuksen kolmanteen lukuun. Luvussa esitetään yleiskatsaus vuonna 2022 julkaistujen 28 erityiskertomuksen tuloksista. Tarkastustyön kohteena oli viisi strategista osa-aluetta eli i) toimet covid-19-pandemian torjumiseksi, ii) kilpailukyky, iii) selviytymiskyky ja eurooppalaiset arvot, iv) ilmastonmuutos, ympäristö ja luonnonvarat ja v) finanssipolitiikka ja julkinen talous. Tässä vuosikertomuksen luvussa esitetään ensin lyhyesti kutakin alaa koskevat keskeiset viestit ja annetaan sen jälkeen esimerkkejä toimista, joita komissio on toteuttanut erityiskertomusten perusteella. Lopuksi siinä esitellään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät näkemykset.

Euroopan parlamentin rooli

Tilintarkastustuomioistuin perustettiin vuonna 1977 Euroopan parlamentin aloitteesta, ja siitä tuli unionin toimielin vuonna 1993. Tilintarkastustuomioistuin on alusta lähtien avustanut parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteuttamisen valvonnassa. Vuosikertomukset ja erityiskertomukset muodostavat parlamentin vuotuisen vastuuvapausmenettelyn perustan.

Tilintarkastustuomioistuimen jäseniä kutsutaan valiokuntien kokouksiin esittelemään kertomuksiaan ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin. Heitä kutsutaan pääasiassa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kokouksiin, mutta myös kokouksiin, jotka talousarvion valvontavaliokunta järjestää yhdessä yhden tai useamman erityisvaliokunnan kanssa. Joskus, jos kertomus ei ole kovin olennainen talousarvion valvontavaliokunnan työn kannalta, se voidaan esitellä ainoastaan erityisvaliokunnalle. Tilintarkastustuomioistuin ja talousarvion valvontavaliokunta järjestävät vuosittain kokouksia, joissa valiokunnan jäsenet keskustelevat tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kanssa muun muassa poliittisista painopisteistä, tilintarkastustuomioistuimen vuotuisesta työohjelmasta ja yhteistyön yksityiskohtaisista järjestelyistä. Tilintarkastustuomioistuimen presidentti saapuu kerran vuodessa parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokouksen kokoukseen esittelemään tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen työohjelman. Hän myös pyytää kaikkia valiokuntia esittämään ehdotuksia seuraavaa työohjelmaa varten. Lisäksi parlamentti antaa näihin kysymyksiin liittyviä ehdotuksia tilintarkastustuomioistuinta koskevassa vuotuisessa vastuuvapauspäätöslauselmassaan.

Talousarvion valvontavaliokunta kuulee tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaita. Tilintarkastustuomioistuimen asiantuntemuksesta on apua parlamentin jäsenille myös varainhoitoa koskevan lainsäädännön laatimisessa.

Lisätietoja tästä aiheesta on talousarvion valvontavaliokunnan verkkosivustolla.

 

Vera Milicevic

03-2024